JUKOLAN VIESTIEN TARINA IIVuodet 1989-

Kaukametsäläiset ry2006

Työohje:Merkitse kaikki kommentit alkamaan £ -merkillä

ALKUSANAT.................................................................................................................................................................. 7Näin luet/tulostat Jukolan tarinan nettikirjaa...............................................................................................................8

Lukeminen (katseleminen)...................................................................................................................................... 8Tulostaminen.......................................................................................................................................................... 8

Kaukametsäläiset 1989 -................................................................................................................................................ 8Jäsenistö ja toimielimet.............................................................................................................................................. 8

Jäsenet................................................................................................................................................................... 8Johtokunta.............................................................................................................................................................. 9Kunniajäsenet....................................................................................................................................................... 10

Toiminta.................................................................................................................................................................... 10Säännöt................................................................................................................................................................ 10Jukolan logot......................................................................................................................................................... 10Viestisanoma........................................................................................................................................................ 11Talous................................................................................................................................................................... 12Tunnustuksia........................................................................................................................................................ 12Juhla-kokous......................................................................................................................................................... 13

Yrjö Teeriaho – Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja 1979-1994........................................................14Matti J. Koski – Jukolan valvoja 1983 – 1996...........................................................................................................17

Kilpailujen järjestäminen.............................................................................................................................................. 19Jukolan arvot............................................................................................................................................................ 19Jukolan viestin johtoryhmä....................................................................................................................................... 19

Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako:.............................................................................................................19Jukolan järjestäjät..................................................................................................................................................... 20Kilpailun johtajan näkökulma.................................................................................................................................... 22Ratamestarina Jukolan viestissä.............................................................................................................................. 24Päätoimihenkilöt 1989 –........................................................................................................................................... 28

Jukolan kilpailunjohtajat ja ratamestarit................................................................................................................28Valvojat..................................................................................................................................................................... 29Suojelijat................................................................................................................................................................... 30

Lukujen kertomaa........................................................................................................................................................ 32maratontilastot.......................................................................................................................................................... 32

Jukolan Viestin maratontilasto 1949-....................................................................................................................32Venlojen viestin maratontilasto 1978-...................................................................................................................37

Ratatilastot 1981-..................................................................................................................................................... 40Jukola................................................................................................................................................................... 40Venlat.................................................................................................................................................................... 41

Osallistujamaat 1990 -.............................................................................................................................................. 42Jukola................................................................................................................................................................... 42Venlojen viestin osanottajamaat 1990 -................................................................................................................43

Jukola - ympäristön uhkako?....................................................................................................................................... 44Suunnistajat luonnossa............................................................................................................................................ 44Luontoselvitykset...................................................................................................................................................... 44

Jukolan viesti ja luonto................................................................................................................................................. 44Luontoselvitykset...................................................................................................................................................... 45

Taustaa suunnistuskilpailujen luontoselvityksistä.................................................................................................45Jukola 1995 - luontoselvitys.................................................................................................................................. 45Metsätalous ja suunnistajat................................................................................................................................... 46Jukolalle viranomaisten myöntämä ympäristöpalkinto..........................................................................................47

Kaupallisuus Jukolassa................................................................................................................................................ 48Tekniikka kasvun apuna ja takuuna............................................................................................................................. 50

Tietotekniikka........................................................................................................................................................... 50Jukola radiossa ja televisiossa................................................................................................................................. 52

Radio.................................................................................................................................................................... 52Televisio................................................................................................................................................................ 53

Jukolan tulevaisuus...................................................................................................................................................... 55

Jukolan perustaja- ja omistajayhteisö, Kaukametsäläiset, on useassa yhteydessä pohtinut Jukolan tulevaisuutta. Vielä 60-vuotispäiviään lähestyessään Jukola on kuitenkin virkeä, elinvoimainen, hyväkuntoinen, suosittu ja arvostettu. Siksipä mitään radikaalia ei ole ollut tarpeen tehdä. Tilanteen säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvia toimia ja valppautta. Selvityksissä on tullut ilmi eräitä uhkakuviakin, joiden torjumiseksi on tehty ja tehdään toimenpiteitä............................................................................................................................................................. 55Löytyykö järjestäjiä?................................................................................................................................................. 551990-luvun puolenvälin tienoilla uhkakuvaksi muodostui yht’äkkiä järjestäjäksi haluavien vähyys. Kun Juhla-Jukolaan oli kahdeksan, pariin, kolmeen seuraavaan oli vain yksi hakija. Syiksi paljastuivat:..................................55- pelättiin, pystyykö saavuttamaan Jukolan järjestelyjen korkean tason............................................................55- pelättiin järjestelyjen uusien, teknisten ratkaisujen vaativuutta........................................................................55- yritykset suhtautuivat nihkeästi siihen, että heidän työntekijöitään olisi tullut Jukolan vaativimpiin tehtäviin, erityisesti kilpailun johtajaksi..................................................................................................................................... 55Ongelma on ainakin toistaiseksi poistunut, sillä v. 2005-2012 kisoihin on ollut 3-5 hyvää hakijaa kuhunkin. Asiaa ovat auttaneet teknisten ratkaisujen käytöstä saadut myönteiset kokemukset, järjestäjiä auttavan tukiryhmän perustaminen ja muu johtojärjestelmän kehittäminen sekä virkeät, varhain eläkkeelle jääneet, jotka ovat valmiita ottamaan haasteita................................................................................................................................................... 55Johtoryhmän tehtävänä on myös huolehtia, että järjestäjä saa edes pienen tuoton työstään, muuten halukkaat loppuvat pian (kts. myös artikkelia Kaupallisuus Jukolassa). (linkki)........................................................................55Perinteet................................................................................................................................................................... 55Jukolan vahvat perinteet tulevat säilymään. Jotkut niistä saattavat joustaa aikojen kuluessa, mutta juuriaan Jukola ei unohda. Perinteet ovat Jukolan vahvuus. Kokemuksia on suunnistusviesteistäkin, miten käy, kun hyvää perusajatusta aletaan peukaloida............................................................................................................................. 55Ympäristörajoitukset................................................................................................................................................. 55Ajalle on ominaista ympäristöasioiden korostaminen. Suurimpana suunnistustapahtumana Jukola helpoiten joutuu tulilinjalle ja toisaalta sen on oltava esimerkkinä muille suunnistuskilpailuille. Jopa Jukolan vastaisia kirjoituksia näkyy silloin tällöin. Ne perustuvat kuitenkin yleensä asioiden jopa lähes täydelliseen tuntemattomuuteen............55Luonnon ystävinä suunnistajat ovat aina kunnioittaneet suojelurajoituksia, ensimmäisenä lajiliittona tehneet ympäristöohjelman, jota korostetaan koulutuksessa ja jonka ohjeita noudatetaan jne. Radat tehdään ottaen huomioon maaston erityispiirteet, arkoja ja arvokkaita luontokohteita sekä eläimistöä suojellen yhteistyössä luontotuntijoiden, ympäristöviranomaisten, maanomistajien ja metsästäjien kanssa. Ratamestarit ovatkin poikkeuksetta saaneet kiitosta ympäristöasioiden huomioon ottamisesta................................................................55Yhteydet maaomistajiin, viranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin ovat olleet hyvät eikä erimielisyyksiä ole...........55Kaukametsäläiset on toiminut aktiivisesti toisaalta järjestäjien suuntaan ja korostanut ympäristöasioiden huomioon ottamisen tärkeyttä, toisaalta huolehtinut lajin harrastamisen jatkumisesta tutkimuksin ja aloittein sekä yhteydenotoin viranomaisiin ja päättäjiin. Asioista on tutkittua tietoa ja argumentointi ja päätökset voidaan perustaa niihin......................................................................................................................................................................... 55Ainakaan tällä hetkellä ei ympäristöasioita nähdä Jukolan uhkana..........................................................................55Lähemmin asiasta on artikkelissa Jukola – ympäristön uhkako?.............................................................................56Uusi tekniikka........................................................................................................................................................... 56Uudella tekniikalla ymmärretään tässä mm. tietokoneiden käyttöä toimisto- ja tulospalvelussa, elektronista leimausta sekä videotaulun käyttöä. Niistä kerrotaan lähemmin omassa artikkelissaan ’Uusi tekniikka kasvun apuna ja tukena’. Teknisten ratkaisujen ensimmäisiksi Jukola-käyttäjiksi on löytynyt ammattitaitoisia, innokkaita henkilöitä. Uusia ratkaisuja ei koeta möröiksi...........................................................................................................56Aivan uusia, tarpeellisia, merkittäviä, Jukolassa kokeilemattomia tekniikoita ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Osanottajien suuri määrä sulkee pois eräitä kaikkia koskevia tämän hetken ratkaisujen mukaisia tekniikoita, esim. laajamittaisen paikanseurannan ja automaattisen ajanoton nilkkaremmit. Salo-Jukolassa kuitenkin käytetään muutamalla osuudella kärkijoukkueiden GPS-pohjaista etenemisseurantaa. Sellaista kokeiltiin jo v. 1995 Jukolassa. Onko mikrosiru kilpailunumerossa seuraava?........................................................................................56Niinpä lähiaikojen merkittävin toiminta keskittyykin nykytekniikoiden entistä laajempaan ja helppokäyttöisempään toteuttamiseen. Pääosa siitä on järjestäjien sisäistä toimintaa eikä juuri näy kilpailijoille tai yleisölle. Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan monella alueella ilman sen suurempaa mediakohua..................................................56Tulevat järjestäjät ja johtoryhmä seuraavat aktiivisesti soveltuvan tekniikan kehitystä. Uudet menetelmät otetaan käyttöön, kun ne ovat valmiita. Jukola ei kokeile, se on varhainen soveltaja............................................................56Riittääkö osanottajia?............................................................................................................................................... 56Seurojen ulkopuolisten ns. harrastajajoukkueiden (ei-seurajoukkueet) osanoton salliminen v. 1995 pienen kädenväännön jälkeen on ollut onnistunut päätös ja Jukolan kasvun selitys. Näiden salliminen merkitsi samalla, että osanottajilta ei vaadita lisenssiä. Tämä vaati liitolta pienen tuumaustuokion. Näitä joukkueita on Jukolan viestissä nyt n. 250 eli lähes 20 % ja Venloissa n. 100 eli n. 12 %. Hyvien aktiivisuunnistajien osallistumista näihin joukkueisiin on hiukan lievennetty, mutta edelleenkään ei jollakin firmalla ole mahdollista koota nimissään

huippujoukkuetta Jukolaan....................................................................................................................................... 56On esitetty oman sarjan ja kilpailun perustamista harrastajajoukkueille. Sellaista ei tule. Suola on se, että harrastajat ja huiput ovat samassa kilpailussa. Jukolassa on edelleen vain 2 viestiä, Jukola ja Venlat. Ei tule ikämiesviestiäkään ja nuorilla on oma kilpailunsa elokuussa...................................................................................56Osanottajamäärien kasvatus ei ole pääasia, mutta sitä ei vastustetakaan. Todennäköistä kuitenkin on, että osanottoennätykset on tehty. Jatkossa Jukolat rakennettaneen luokkaa 10.000 osanottajalle. Miesten viestissä yli 1000 joukkuetta on tavoite, mutta ei ole itsestään selvyys, että niin tulee olemaan. Jatkuvasti kaikin puolin erinomaiset järjestelyt mielenkiintoisissa maastoissa auttavat näiden tavoitteiden saavuttamisessa.......................56Ennustajan osa ei tunnetusti ole häävi. Edellä oleva kappale kirjoitettiin pari kuukautta ennen Jämin Jukolan v. 2004 ilmoittautumisajan päättymistä. Lopputulos oli uudet, selvät osanottoennätykset kummassakin viestissä. (Uudet, kovat ennätykset v. 2005:kin ja Salo-Jukola pani v. 2006 vielä hiukan paremmaksi). Kun vielä kaikki seuraavat 6 Jukolaa sijaitsevat ainakin lähes ruuhka-Suomessa, ainakin voimakkaan supistumisen vuodet taitavat sittenkin olla kaukana edessä päin. Mahdollisen vähenemisen suurin syy on harrastajien ikääntyminen. Suunnistajien suurimmat vuosiluokat ovat 60:n ikävuoden tienoilla eikä uusia nuoria tule poistuman vertaa. Suurin huolen aihe onkin kotimaisten kilpailuihin osallistuvien nuorten suunnistajien määrän jatkuva supistuminen, heidän tasonsa sekä menestyneiden idolien puute ja lajin medioissa näkymisen vähyys, jotka ruokkivat supistumista......56V. 2006 ulkomaisia joukkueita oli ehkä sijainnista johtuen hiukan viime vuosia enemmän eli 23,5 %. Venloissa kasvua oli esim. v. 2002 Asikkalaan verrattuna kaikissa 3 ryhmässä eli kotimaisissa seura- ja harrastaja- sekä ulkomaisissa joukkueissa, mutta edelliseen vuoteen verraten vain harrastajajoukkueissa. Jukolan viestissä viime vuosina kotimaiset seurajoukkueet ovat vähentyneet saman verran kuin harrastajajoukkueet ovat lisääntyneet, joten kasvu on tullut ulkomaisista joukkueista. V. 2006 niiden kasvu tuli sikäli yllättävästi Ruotsista, että sielläkin harrastajamäärät ovat olleet laskussa, mutta Salon oiva sijainti selittänee lisäyksen...............................................56Osuuspituudet.......................................................................................................................................................... 57Jukolan viestien osuuspituuksissa on jonkin verran otettu huomioon osanottajien ikääntyminen, nuorten mukaan saanti sekä harrastajat. Kilpailujen kesto on keskimäärin vähän lyhentynyt 20 vuoden takaisesta, mutta matkat vaihtelevat maastojen mukaan................................................................................................................................. 57Muussa suunnistustoiminnassa muotivillitykseksi ovat tulleet pika- ja sprinttimatkat. Ne eivät istu Jukolan konseptiin. Mitä mieltä olisi kirmata 10-15 minuuttia jonossa ruokalan ympäri ja telttojen seassa? Jos 10 vuoden kuluttua sprinttisukupolvi ei enää jaksa tunnin lenkkejä, kun sellaisia ei enää muissa kilpailuissa ole, Jukolakin voi olla muutoksen edessä. Mutta onko se silloin enää Jukola?....................................................................................57Markkinahumuksiko?................................................................................................................................................ 57Katso erillistä artikkelia ’Kaupallisuus Jukolassa’.....................................................................................................57Laatu........................................................................................................................................................................ 57Jukola on tunnettu järjestelyjen korkeasta laadusta. Kymmenkunta vuotta sitten ruotsalaisten (!) omien kilpailujen arvostelussa paras taso oli nimeltään Jukola-klass! Kun australialaiset muutama vuosi sitten osallistuivat Jukolaan ensi kerran, he otsikoivat lehdessään matkakertomuksen ’Jukola – suunnistuksen timantti’. Kun Jukolassa kuitenkin on tuhansia asioita, jokaisessa niissä ei voi sataprosenttisesti onnistua - eikä esimerkiksi säälle voi mitään, vaikka sillä ulkoilmatapahtumassa on iso rooli. Aina jää seuraaville parannettavaa – ja kompastuminen toisessa kohtaa. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki itse kilpailuun liittyvä on hyvin kunnossa..................................57Kun viestillä on useita ottajia, johtoryhmällä on mahdollisuus valita järjestäjäksi se, jolla arvioidaan olevan parhaat mahdollisuudet Jukola-laatuisen tapahtuman järjestämiseen. Johtojärjestelmää ja valintaprosessia kehitetään edelleen. Viesti tulee edelleen kiertämään maata, jos hyviä hakijoita eri puolilta löytyy. Uskomus on, että tarvittavat runsaat 1000 talkoolaista jatkossakin saadaan helposti. Hyvien teknisten osaajien painoarvo kuitenkin kasvaa edelleen.................................................................................................................................................................... 57Taustayhteisöjen tavoitteena on, että Jukola jatkossakin pitää kaikilla osa-alueilla erinomaisen laatutasonsa........57Lähivuodet?.............................................................................................................................................................. 57Yhteenvetona voi vain todeta, että viimeinenkin tällä hetkellä myönnetty Jukola (Hyvinkää v. 2010) tulee olemaan hyvin saman oloinen kuin viimeisin Anjalankoskella v. 2005 järjestetty....................................................................57Jukolaa kehitetään jatkuvasti, pitkäjänteisesti ja tempoilematta. Tehtävien muutosten tulee olla niin harkittuja, että ne ovat pysyviä. Tarkoin sormi ajan hermolla seurataan niin tekniikan kehittymistä ja sen hyödyntämistä, lajin muuttumista kuin yhteiskunnankin muutoksia. Niistä osa voi aiheuttaa muutoksia pian, osa viiveellä, useimmat eivät kenties vaikuta Jukolaan mitenkään. Jukolan kiertopalkinnot..........................................................................57Jukolan kiertopalkinnot............................................................................................................................................. 58

Hiidenkivi 1986 – 1992.......................................................................................................................................... 58Metsäkukko 1993 - 1999....................................................................................................................................... 58Hiiden hirvi 2000 – 2006....................................................................................................................................... 58Venlan kivi 1989 - 1995........................................................................................................................................ 58Venlan palmikko 1996 - 2002............................................................................................................................... 59Venlan kilpi 2003 - 2009....................................................................................................................................... 59

Jukolan ja Venlojen viestit tarinat 1989 –.....................................................................................................................601989......................................................................................................................................................................... 60

Raja-Jukola 1989......................................................................................................................................................... 61Raja-Jukola 17.-18.6. 1989 Joutsenossa.................................................................................................................61

Venlojen viesti – HNMKY:n Ulla Mänttäri pinkoi muilta karkuun...........................................................................61Jukolan viesti – ankkurinahistelua........................................................................................................................63Jukolan sanoma:................................................................................................................................................... 65

1990......................................................................................................................................................................... 67Juvan Jukola 1990....................................................................................................................................................... 67

Venlojen viesti – parillinen vuosi, taasko Haldenin vuoro?....................................................................................67Miehillä kova loppurutistus – Tveite jälleen vahvin...............................................................................................69Jukolan sanoma:................................................................................................................................................... 71

1991......................................................................................................................................................................... 72Kraateri-Jukola 1991.................................................................................................................................................... 72

Venlojen viesti – Södertäljen ja Rastikarhujen kisaa.............................................................................................72Jukolan viesti – siinäkin kärjessä samat kuin Juvan Jukolassa............................................................................73Jukolan viestin sanoma:........................................................................................................................................ 76

1992......................................................................................................................................................................... 78Vehka-Jukola 1992...................................................................................................................................................... 78

Venlat....................................................................................................................................................................... 78Jukolan viesti........................................................................................................................................................ 79Jukolan viestin sanoma:........................................................................................................................................ 81

1993......................................................................................................................................................................... 83Paimion Jukola 1993.................................................................................................................................................... 83

Venlojen viesti – vihdoinkin Rastikarhut voittoon..................................................................................................83Jukolan viesti........................................................................................................................................................ 84Jukolan viestin sanoma kuului seuraavasti:..........................................................................................................87

1994......................................................................................................................................................................... 89Pyhä-Luoston Jukola 1994........................................................................................................................................... 89

Venlojen viesti – täyttä laukkaa............................................................................................................................. 89Jukolan viesti – suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla?...........................................................................................90Vuoden viestisanoma............................................................................................................................................ 92

1995......................................................................................................................................................................... 94Kerava-Sipoo Jukola 1995........................................................................................................................................... 94

Luontoselvitys....................................................................................................................................................... 94Venlojen viesti – jatkuuko suomalaisten voittosarja?............................................................................................95Jukolan viesti – eksyttääkö Sipoonkorpi tälläkin kertaa?......................................................................................97Jukolan sanoma.................................................................................................................................................... 99

1996....................................................................................................................................................................... 100Mehtä-Jukola 1996.................................................................................................................................................... 100

Venlojen viesti..................................................................................................................................................... 101Jukolan viesti...................................................................................................................................................... 102Vuoden Jukolan viestin sanoma.........................................................................................................................104

1997....................................................................................................................................................................... 105Jyväs-Jukola 1997..................................................................................................................................................... 105

Venlojen viesti........................................................................................................................................................ 105Jukolan viesti.......................................................................................................................................................... 1071998....................................................................................................................................................................... 111

Juhla-Jukola 1998...................................................................................................................................................... 11121. Venlojen viesti – suomalaisten ja Angelniemen hallintaa.................................................................................11250. Jukolan viesti – norjalaisten juhlaa................................................................................................................... 1131999....................................................................................................................................................................... 117

Hiisi-Jukola 1999........................................................................................................................................................ 117Venlojen viesti – jännitystä viime metreille.............................................................................................................117Jukola – vähintään yhtä jännittävä loppu................................................................................................................1202000....................................................................................................................................................................... 123

Jukola 2000................................................................................................................................................................ 123Venlojen juhlaviesti................................................................................................................................................. 124Jukolan viesti – Haldenko taas?............................................................................................................................. 126

2001....................................................................................................................................................................... 129Nikkari-Jukola 2001................................................................................................................................................... 129

24. Venlojen viesti – Liedolle uusintavoitto.............................................................................................................13053. Jukola – "vierasvahvistusten" juhlaa................................................................................................................. 1322002....................................................................................................................................................................... 136

Asikkala-Jukola 2002................................................................................................................................................. 136Venlojen viesti – hieno loppukiritaistelu..................................................................................................................136Jukolan viesti – kaikkien aikojen loppuvaiheet.......................................................................................................1382003....................................................................................................................................................................... 143

Jukola 2003 Sulkava.................................................................................................................................................. 143Venlojen viesti – suomalaisjuhlaako sekin?............................................................................................................143Jukolan viesti.......................................................................................................................................................... 1452004....................................................................................................................................................................... 150

Jämi-Jukola 2004....................................................................................................................................................... 150Venlojen viesti – ennakkosuosikki vahvin...............................................................................................................151Jukola – kovaa taistoa viimeiselle rastille saakka...................................................................................................1542005....................................................................................................................................................................... 159

Sippu-Jukola 2005..................................................................................................................................................... 159Venlojen viesti – vain yksi voittajasuosikki?............................................................................................................159Jukolan viesti – kahden kauppa vai Vaajakoskiko?................................................................................................161

Yleistä tuloksista........................................................................................................................................................ 165Jukolan viestin voittajat 1949 -............................................................................................................................... 165Venlojen juoksun voittajat 1951 - 1977................................................................................................................... 166Venlojen viestin voittajat 1978 –............................................................................................................................. 167

Sisällysluettelo

AlkusanatNäin luet nettikirjaaNäin tulostat nettikirjanKaukametsäläiset 1989 - Yrjö Teeriaho, Kaukametsäläisten puheenjohtaja 1979 -1994 Matti J. Koski, Jukolan valvoja 1984 -1996Järjestäjän näkökulma - Vehka-Jukolan kilpailujohtaja Markku SeppäTupla-Jukola ratamestari Juhani SihvonenJukolan arvotJärjestelyorganisaatioJukolan johtamisjärjestelmäLukujen kertomaaJukola - ympäristön uhkakoKaupallisuus JukolassaTekniikka kasvun apuna ja takuunaRadio ja tvJukolan tulevaisuusJukolan viestin kiertopalkinnot 1989 -Venlojen viestin kiertopalkinnot 1989 -Yleistä tuloksistaJukolan ja Venlojen viestit 1989 - Jukolan ja Venlojen tulokset 1949 - Jukolan ja Venlojen karttoja 1949 - Nuorten Jukolan viestit 1986 Nuorten Jukolan kiertopalkinnot 1986 -Nuorten Jukolan viestien tulokset 1986 - Nuorten Jukolan viestien karttoja 1986

ALKUSANAT

Vuonna 1989 ilmestyi 40:nnen Jukolan jälkeen Matti Salmenkylän toimittamana mainio Jukolan viestien historiateos ’Jukolan viestin tarina 1949-1988’. Siinä kerrotaan mm. viestien perustamisesta, alkuvaiheista, tärkeistä henkilöistä matkan varrella ja tietysti kustakin viestistä parhaine tuloksineen, kuvineen ja karttoineen.

Nyt tehty ’jatko-osa’ kuvaa lähinnä kirjan jälkeisiä vuosia. Koska toivomuksia kirjankin vuosien lisäkartoista ja kaikista tuloksista on tullut runsaasti, on tähän pyritty vastaamaan. Aivan kaikkia tuloksia ei kuitenkaan alkuvuosilta ole löytynyt. Näiden lisäksi sivuilla esitellään jälleen eräitä avainhenkilöitä sekä esitettyjen toiveiden mukaisesti myös eräitä tausta-asioita. Viestien kuvauksissa kilpailujen selostusten osuus on kirjaa laajempi, koska 1 sivun tilarajoitusta ei ole.

Jatko-osa ilmestyy kirjanomaisena netti-versiona. Siitä jokainen voi vapaasti tulostaa itse ei-kaupallisiin tarkoituksiin joko kaikki tai vain haluamansa osat ja vaikka sidotuttaa ne kirjaksi. Tähän on päädytty lähinnä taloudellisista syistä. Painettuna Tarina II:n kustannus olisi noussut niin korkeaksi erittäinkin, kun kokemusten valossa sen painos olisi ollut pieni, että sellaisen tekeminen ei ollut järkevää.

Projekti on kaikkiaan kestänyt kolmisen vuotta. Kun aiotut ammattikirjoittajat eivät lopulta odottelujen jälkeenkään kiireiltään ehtineet kilpailukuvauksia kirjoittaa eikä vuoden odottelu tuonut tekstiä yksittäisten viestien kuvauksia luvanneiltakaan, alle merkitty ryhtyi toimeen, vaikkei kirjoittajan lahjaa ole annettukaan. Valmista tulee kuitenkin. Muistakin teksteistä vastaa toimittaja.

Jouko Jylhä on tehnyt ison työn karttojen ja tekstien nettikuntoon saattamisessa, Juhani Enckell tulosten digitoinnissa ja Jouni Aaltonen niiden saattamisessa nettiin. Tekstiä elävöittäviä valokuvia on saatu usealta taholta. Niitä tullaan vielä lähiaikoina lisäämään.

Lausun kaikille edellä mainituille lämpimät kiitokset suomalaisen suunnistushistorian merkittävän osuuden taltioimiseen osallistumisesta. Kiitän myös niitä seurojen edustajia, jotka seurojensa arkistoja penkoen ovat pyrkineet löytämään vanhoja karttoja, tuloksia ja valokuvia tai parantamaan tulosten laatua niitä uudelleen kirjoittaen. Aineistoa, korjauksia ja kommentteja otetaan mielihyvin vastaan. Osoite on alla.

Kaikkien karttojen ja tulosten julkaisemiseen on Kaukametsäläiset saanut järjestäjiltä luvan. Kiitämme.

Viihtyisiä ja muistorikkaita hetkiä.

Salo-Jukolan aattona 2006

Reimo UljasKaukametsäläiset ry.reimo.uljas@jukola.com

PS. Mainittua kirjaa Jukolan viestin tarina 1949-1988 on saatavana vielä jonkin verran todella edulliseen hintaan 10 euroa + postikulut. Tiedustelut yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Näin luet/tulostat Jukolan tarinan nettikirjaa

'Kirjassa' on 7 osaa

A. Yleinen osa, jossa on kuvauksia Jukolaan liittyvistä asioista ja henkilöistä B. Kuvaukset Jukolan ja Venlojen viesteistä 1989- tähän päivään, kiertopalkinnot C. Tulokset kaikista Jukolan ja Venlojen kilpailuista 1949- tähän päiväänD. Karttoja Jukolan ja Venlojen kilpailuista alkaen v. 1949E. Kuvaukset kaikista Nuorten Jukoloista, siis alkaen v. 1986, kiertopalkinnot F. Tulokset kaikista Nuorten JukoloistaG. Kartat kaikista Nuorten Jukolan viesteistä

Pääosa edellä mainituista on jo luettavissa. Kirjoituksia ja tuloksia täydennetään jatkuvasti.

Lukeminen (katseleminen)

Osa A: sisällysluettelossa ao. aihetta klikkaamalla saa sen kuvaruudulIe. Kunkin sivun lopussa voi valita,palaako sisällysluetteloon vai jatkaako siinä olevaan seuraavaan aiheeseen.Osa B. kuten osa AOsa C: sisällysluettelosta pääsee tulosten etusivulle. Siinä voi valita tietyn vuoden tulokset katseltavakseen kokonaisuudessaan erikseen osuusväliaikoina tai osuustuloksina, eräissä tapauksissa saada rastiväliaikoja ja/ tai osuusaikoja hajontaradoittain etsiä jotakin seuraa/joukkuetta tai henkilöä.Osa D: sisällysluettelosta pääsee karttojen etusivulle, jossa voi valita haluamansa (vuoden/osuuden)

kartan.Osa E: Nuorten Jukolan kuvaukset, kuten osa AOsa F: Nuorten Jukolan tulokset, kuten osa COsa G: Nuorten Jukolan kartat, kuten osa D.

Tekstissä on joitakin suoria linkkimahdollisuuksia.

Tulostaminen

Voit tulostaa netistä yksittäisen sivun kerrallaan tai Tarinan kokonaisuudessaan. Yksittäisten sivujen osalta vaikuttaa lopputulokseen oman nettiselain, sen tulostusasetukset ja tulostimen tyyppi. Tältä osin ei tässä anneta asiasta yksityiskohtaisempia ohjeita. Tarina on koottu tulostamisesta varten yhdeksi pdf-tiedostoksi. Tässä tiedostossa ovat osat A, B, E ja F. Kartat on jätetty kokonaan pois. Tulosten osalta on osissa A ja E tulosten tiivistelmät.

Kaukametsäläiset 1989 -

Jäsenistö ja toimielimet£ 06.06. ehdotus: tämä teksti liitetään jukola com sivustolla Kaukametsäläiset –osioon Johtokunta sivulle http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=52 pl. ensimmäinen kappale, jonka tekstit ovat sivulla http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=16

Jäsenet

Jäsenluettelo on eri tiedostona (£Iinkki). Siitä ilmenee myös, milloin jäsenet on kutsuttu. Jäsenistön suuruus on useimpina vuosina ollut ylärajana pidetty 77. Suunnistajat ovat varsin pitkäikäistä joukkoa ja keski-ikä on siten korkea

erityisesti, kun moni jo jäsenkannuksensa ansainnut on joutunut vuosiksi odotuslistalle.

Johtokunta

Sekä puheenjohtajan että muun johtokunnan (uusien sääntöjen mukaan hallituksen) jäsenyydet ovat yleensäolleet pitkäaikaisia. Puheenjohtajina ovat toimineet Erkki Pekkanen 1948 -1971, Kauko Ruutsalo 1972 -1978,Yrjö Teeriaho 1979 -1994, joten nykyinen puheenjohtaja Reimo Uljas, joka aloitti v. 1995, on siis vasta yhdistyksen neljäs puheenjohtaja.

Erkki Pekkanen Kauko Ruutsalo Yrjö Teeriaho Reimo Uljas

Seuraavassa on luettelo johtokunnista puheenjohtaja mainittuna ensin, varapuheenjohtaja toisena, sihteeri kolmantena ja taloudenhoitaja neljäntenä. Kun Kaukametsäläisten toimintakausi on 1.10. -30.9., seuraavassa luettelossa vuosiluku tarkoittaa seuraavana tammikuuna alkavaa vuotta. Kuten Jukolan viestin tarinassa (s.12) kerrotaan, yhdistys ei pitänyt virallisia kokouksia vuosina 1956-65, vaan käytännön asioita hoitivat lähinnä puheenjohtaja, sihteeri ja Jaakko Kahila. Tosin, kun kokouksia jälleen alettiin pitää, entinen johtokunta valittiin vielä useaksi vuodeksi. Mitä sitä kerran keksittyä hyvää vaihtamaan!

Taulukko. Kaukametsäläisten johtokunnat 1949- . Jäsenen nimi kirjattu etunimellä, kun kysessä uusi jäsen tai tehtävä.

VuosiPuheen- johtaja Varap.johtaja Sihteeri

Talouden- hoitaja Jäsenet

1949 Erkki Pekkanen Toivo Pulkkinen Olavi Mannonen

Viljo Huhta Jaakko Kahila, Väinö Korjula, Eero Merus

1950 Pekkanen Pulkkinen Kauko Ruutsalo

Huhta Kahila, Korjula, Merus

1951-55 Pekkanen Pulkkinen Ruutsalo Huhta Kahila, Kauko Karlsson, Sulo Markkula1956-70 Pekkanen Niilo Enne Ruutsalo Huhta Kahila, Markkula, Kauko Virtanen1971-73 Kauko Ruutsalo Enne Kahila Huhta Markkula, Virtanen, Unto Kuuteri1974 Ruutsalo Enne Matti

SalmenkyläHuhta Kuuteri, Markkula, Virtanen

1975 Ruutsalo Yrjö Teeriaho Salmenkylä Huhta Kuuteri, Markkula, Virtanen1976-77 Ruutsalo Teeriaho Salmenkylä Kuuteri Markkula, Virtanen, Veikko Kostiainen1978 Ruutsalo Teeriaho Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Veini Laine1979 Yrjö Teeriaho Ruutsalo Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Laine1980-83 Teeriaho Tapani Luonteri Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Laine1984-85 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Virtanen, Kostiainen, Laine, Mauri Rantala1986-91 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Rantala, Johan Koivisto1992-93 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Rantala, Koivisto, Tuomo

Peltola1994 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Koivisto, Peltola, Reimo Uljas1995-96 Reimo Uljas Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Koivisto, Peltola, Uljas, Heino

Avikainen1997- 2000

Uljas Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Avikainen, Risto Nuuros, Anssi Saarinen

2001 Uljas Luonteri (myös talous) Matti J. Koski Kostiainen, Avikainen, Nuuros, Saarinen2002- Uljas Avikainen Koski (myös

tallous)Kostiainen, Nuuros, Saarinen, Ilkka Koota

£Kuva. Johtokunta kokouksessaan v. 2003

Tehtävien jakosopimuksen mukaisesti puheenjohtaja toimii myös Jukolan johtoryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2001 perustettiin erillinen Nuorten Jukolan johtoryhmä huolehtimaan sen viestin asioista. Siinä Kaukametsäläisiä on edustanut Anssi Saarinen.

Kunniajäsenet

Yrjö Teeriaho kutsuttiin v. 1995 yhdistyksen neljänneksi kunniajäseneksi, Taula-Matiksi. Saman kunnian ja aseman merkkinä olevan ryhmysauvan sai v. 2001 yhdistyksen sihteerinä vv. 1974-2000 toiminut Matti Salmenkylä. Aiemmat Taula-Matit ovat Erkki Pekkanen v. 1974, Lauri ’Tahko’ Pihkala v. 1976 ja Kauko Ruutsalo v. 1980.

Toiminta

Säännöt

Yhdistyksen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin v. 1949. Ne olivat niin hyvät, että 1970-luvun puolessa välissä tehdyn pikku täydennysten lisäksi muutoksiin ryhdyttiin vasta uudella vuosituhannella. Eikä silloinkaan olisi ollut pakko. Sääntöjä kuitenkin hiukan nykyaikaistettiin, mutta niin paljon kuin mahdollista jätettiin ennalleen perinnettä kunnioittaen. Sääntömuutos merkittiin rekisteriin v. 2003. Merkittävin jäsenistöön päin näkyvä muutos on puheenjohtajuuden muuttuminen 2-vuotiseksi. Jäsenten kausi on kuitenkin edelleen alkuperäinen 1 vuosi.

Tulkoon tässä kerrotuksi myös eräs nimeen liittyvä tapahtuma. Kun yhdistyksen päätoimihenkilöt ovat olleet varsin pysyviä, ei yhdistysrekisterin kanssa asiointiin ole ollut usein tarvetta. Kun Matti J. Koski tuli sihteeriksi, puheenjohtaja yritti tehdä sähköpostitse muutosilmoitusta. Eipä löytynyt koko yhdistystä. Soitto Yhdistysrekisterin virkailijalle toi saman tuloksen. Hän epäili ensin yhdistyksen tulleen poistetuksi kirjoista toimimattomana. Sitä kun oli hiljan paljon tehty. Mutta ei löytynyt poistetuistakaan. Virkailija epäili sitten, ettei sellaista yhdistystä koskaan ole ollutkaan. ’Olette toimineet siinä luulossa, että yhdistys on olemassa. Sellaista on paljon’, hän sanoi. Ensin kävi mielessä, että tästähän vasta melkoinen rumba syntyy - perustamiskokoukset, uudet säännöt jne. Yhdistyksen oma arkisto oli kuitenkin siltä osin kunnossa ja pj. muisti nähneensä alkuperäisen rekisteröinti-ilmoituksen. Muutaman päivän päästä, samalla hetkellä kun tuo ilmoitus löytyi, rekisterin virkailija soitti ja sanoi löytäneensä tiedot. Kun 1990-luvun loppupuolella rekisteri siirsi kortistojaan tietokoneelle, oli tapahtunut virhe. Oli näppäilty Kaukometsäläiset. Ei taidettu enää tallentajan koulussa lukea Seitsemää veljestä! Helpotus oli molemminpuolinen, kun asia selvisi ja rekisteri korjasi oma-aloitteisesti virheensä.

Jukolan logot

Jukolan viestin merkin, tuon kuusien välissä kirmaavan veljeksen, on suunnitellut taiteilija Totti Noisniemi ja sitä on käytetty v. 1956 lähtien. Vaikka merkki oli vakiinnuttamalla saavuttanut tavaramerkin luonteen, Kaukametsäläiset merkitytti sen v. 2003 tavaramerkkirekisteriin, koska eräät viestien markkinoijat pitivät sitä merkityksellisenä. Tämä kuviomerkki, logo, sai siis viereensä ympyröidyn R-kirjaimen .

1995 järjestäjät halusivat tapahtumalle oman logon, joka kuitenkin rakentui Jukolan perinteisen logon ympärille. Aikaa

myöten taiteilijat unohtivat järjestäjien omista kisalogoista Jukolan kuviomerkin kokonaan tai se oli niin pieni, että suurennuslasi oli tarpeen. Niinpä johtoryhmä teki v. 2003 kurinpalautuksen ja päätti, että jälleen jatkossa järjestäjien mahdollinen oma logo tulee perustua Jukolan merkkiin. Onhan se jo muotonsakin puolesta suunnistajapiireissä ympäri maailmaa tunnettu.

Nuorten Jukolalla on ollut alusta lähtien oma logonsa. Sen on suunnitellut Hannu Tiainen. Venloillakin on oma logonsa. Sitä on kuitenkin käytetty vain käsiohjelman koristeena. Sietäisi käyttää enemmänkin. Sen tekijä ei ole tiedossa.

£

Jukolan logo Venlojen logo Nuorten Jukolan logo

Viestisanoma

Kaukametsäläiset tervehtivät Jukolan viestin sanomalla jotakin ajankohtaista yhteisöä tai ryhmää tai haluavat tuoda esiin tai kiinnitettävän huomiota johonkin tärkeäksi katsomaansa asiaan. Sanoman lukee julki voittajajoukkueen ankkuri pian maaliin saapumisensa jälkeen.

Jukolan viestin sanoman laati vv. 1950-1960 Helsingin Sanomien urheilutoimituksen päällikkö Aaro Laine, usein yhdessä Jaakko Kahilan kanssa, joka itse laati sanoman vv. 1961-62, sitten Matti Salmenkylä vv. 1963-66, Kauko Ruutsalo vv. 1967-71 ja sen jälkeen jälleen Matti Salmenkylä. Vuoden 2005 viestistä lähtien sanoman laatii Antero Viherkenttä. Sanoman tekstasi v. 1968-2005 taiteilija Reino Luoto.

Sanomaan liittyy pieni v. 2003 Sulkavalla sattunut kommellus.Sanomahan luovutetaan perinteen mukaisesti Jukolan iltajuhlassa edellisen vuoden voittajajoukkueen edustajalle kuvaannollisesti viestissä kuljetettavaksi. Hiukan ennen h-hetkeä puheenjohtaja totesi, että touhussa sanomakäärö olikin jäänyt autoon parkkipaikalle eikä sitä enää ehdi sieltä hakea. Lasten tarha-aikaiset askartelut olivat kuitenkin mielessä. Siis kiireesti ravintolaan, josta löytyikin jo tyhjentynyt talouspaperirullan sisus. Toimistosta löytyi ylimääräinen Jukolan juliste, josta tuli rullalle mainio kääre. Bäkkelagetin aloittaja uskoi saaneensa oikean sanoman, sillä aidolta kotelolta se kuulemma yleisöstäkin näytti. Aamuksi löytyi jo oikeakin sanoma, sillä ei Haldenin ankkuri suinkaan tyhjää talouspaperirullan sivua lukenut.

Alun perin sanoma oli vain suomen kielellä, joten norjalaisilla ja ruotsalaisilla oli sen lukemisessa hilpeyttä herättäneitä vaikeuksia. 1990-luvun puolesta välistä lähtien teksti on ollut myös ruotsiksi ja viime vuosina myös englanniksi. Tosin v. 2004 Jämillä sitä olisi tarvittu ranskaksi, joten sijaisjärjestelyt olivat tarpeen.

Tervehdykset vuosilta 1950-1988 Jukolan viestin tarina-kirjassa sekä Jukolan viestin verkkosivuilla.. Sen jälkeen viesti on osoitettu alla olevan taulukon mukaisesti:

Vuosi Vastaanottaja Sanoma Vastaanottaja1989 Helsingin Sanomat Onnittelut 100-vuotiaalle vast. päätoimittaja Heikki Tikkanen1990 Yleisradion urheilutoimitus Tervehdys unohtumattomien Jukola-

tunnelmien välittäjälle toim. Voitto Raatikainen1991 Suomen kirkko Tervehdys erit. mittavalle nuorisotyölle Lapuan piispa Yrjö Sariola1992 Eduskunta Itsenäisyyttä 75 vuotta varapuhemies Mikko Pesälä1993 Suomalaiset yrittäjät Huolestuneisuus työttömyydestä varapj Raimo Nikkanen (SYKL)

johtok. jäsen Paavo Tuominen (MTK) 1994 Lapin poromiehet Tervehdys poromiehille paliskuntien yhd. pj. Lasse Näsi 1995 Maailman luonnon säätiö (WWF) ja Metsien moninaiskäytöstä pääsiht. Meri Saarnilahti (WWF) Suomen luonnonsuojeluliitto pj. Timo Helle (S. luonnons. liitto)1996 Opetusministeriö Puun vuoden merkeissä opetusmin. O-P.Heinosen

edustajana tark. Paavo Hyvärinen1997 Jyväskylän yo:n liikuntatiet. tiedekunta Suunnistuksen opetuksesta kouluissa dekaani Pauli Vuolle1998 Jukolan viestien järjestäjät Kiitos 50 vuodesta toimitsija kultakin vuosikymmeneltä1999 Suomen Maaseutukeskusten liitto 2000 Venlojen viestien naissuunnistajille Jussit tervehtivät kilpasisariaan, jotka paikalla olleet I Venlojen kilpailun ovat kisanneet heidän kanssaan osanottajat (n. 30 naista)

Jukolassa 50 v. 2001 Puun käden taitajille ja heidän Tervehdys nikkaripitäjässä Jurvassa käsityömestari Oiva Kentta ja

yrittäjilleen ja järjestöilleen toim. joht. 2002 Suomen Punainen Risti Onnittelut 125-vuotiaalle ??? Kanerva 2003 Saaristoasiain neuvottelukunta ja Kehotus liikkua terveydeksi kunto- siht. Jorma Leppänen

Etelä-Savon kesäasukkaat rasteilla ympäri maata Sulkavan kesäasukas 2004 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Onnittelut 40-vuotiaalle pj Kari Lehtola 2005 Kansainvälisille osanottajille Tervehdys ja onnittelut 60 v. Tiomilalle osanottajat Ekaterina Terekhova ja Yotaro Ogasawara sekä Henrik

Persson (Tiomila)

Kuva

Jukolan viestin sanoma v. ????, sanoman kotelo ja sen vastine v. 2003

Talous

Kaukametsäläiset perii järjestäjiltä pienen osan osanottomaksuista royaltina. Sillä maksetaan mm. yhdistyksen vähäisiä toimintakuluja sekä johtoryhmän edustajan ja asiantuntijaryhmän kulukorvaukset. Loppu, valtaosa, käytetään suunnistuksen harrastamisedellytysten vaalimiseen, Jukolan kehittämiseen ja menestyneiden suunnistajien valmennusapurahoihin. Niinpä tositteista löytyy mm. osuus Kerava-Sipoon Jukolan luontotutkimuksesta (1995-98), maan ensimmäisen Regnlyn (nyk. Emit) leimausjärjestelmän hankinnasta v. 1994, jota aluksi lainattiin halukkaille, jotta he saattoivat tutustua maailmalla jo joissakin kilpailuissa käytössä olleeseen menetelmään. Seuraavana vuonna laitteisto lahjoitettiin Suunnistusliitolle koulutukseen. Edelleen rahaa on käytetty mm. Jukolan tietojärjestelmien hankintaan ja kehittämiseen, kiertävien Jukola-tarvikkeiden hankintaan, Nuorten Jukolan järjestelykuluihin ja kunniapalkintoihin, v. 1995 hankittiin Pekka Nikulaisen uunituore valmennuskirja kaikille 90 liiton valmennusryhmäläiselle jne. Suomalaiset maailman mestarit, niin juosten, suksilla kuin pyörälläkin, nuoret kuin aikuisetkin, henkilökohtaiset kuin viestinviejätkin ovat saaneet valmennusapurahan. Parhaana vuonna apurahoina jaettiin liki 6000 euroa.

Tunnustuksia

Jukolan viesti on saanut vuoden 1989 jälkeen useita tunnustuksia:

V. 1990 Suomen Latu palkitsi Jukolan viestin ’Vuoden liikuttajana’ ansioista suomalaisen liikunnan edistäjänä.

V. 1995 Finnair palkitsi Juhla-Jukolan vuoden urheilutapahtumana. V. 2004 Etelä-Savon Ympäristökeskus palkitsi Sulkava-Jukolan ympäristöarvojen esimerkillisestä

huomioon ottamisesta.

Juhla-kokous

Juhla-Jukolan lauantaina Kaukametsäläiset kokoontuivat 50-vuotisjuhlakokoukseensa Siuntion kylpylässä. Läsnä oli lähes 70 jäsentä. Vain muutama oli terveydellisistä syistä estynyt. Alla on yhteiskuva, jossa on suurin osa läsnä olleista.

£kuva

Yrjö Teeriaho – Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja 1979-1994

£tämä teksti Kaukametsäläiset osioon sivuvalikko-otsikolla. Puheenjohtajat

Yrjö Teeriaho oli Kaukametsäläisten ja Jukolan johtoryhmän puheenjohtajana viestin suurina kasvuvuosina eli 1979 – 1994. Jukolan joukkueiden määrä kasvoi silloin 594:stä lähes kaksinkertaiseksi ja Venlojen 225:stä yli tuplaksi. Kaukametsäläisten varapuheenjohtajana hän oli ollut jo v. 1976 alkaen.

Yrjö on syntyjään kolmannen polven helsinkiläinen, mutta asui pitkään Keravalla, josta v. 2003 muutti äitinsä kotiseudulle Jyväskylän Palokkaan, kolme tuntia lähemmäs rakasta Saariselän Ykintupaansa, missä Kiilopään lähellä tämäkin haastattelu on tehty kauniina Lapin alkukesän iltana v. 2004, jolloin hyttysistäkään ei vielä ole kiusaa.

Miten jouduit suunnistuksen pariin ja sitten menestyksiin?Se meni jotenkin itsestään. Ympäristö kiinnosti. Hankin karttoja, pitäjänkarttoja silloin, jo pikkupoikana kesiä Palokassa viettäessäni. Muistan ensimmäisen suunnanottonikin Nuuksiossa kohti Orajärveä. Ja löytyihän se. Retkeilykerho Metsänvaeltajissa alkoi varsinainen suunnistus, opettajana Helka Satukangas. Ensimmäinen oikea kilpailu oli piirikunnallinen Herttoniemessä 1947. Sulo Markkula katseli maalissa aikaani kilpailukortista ja sanoi ’Eipä ole sinullakaan kummoinen kävelyvauhti.’Vähitellen rastit alkoivat löytyä erehdysten kautta. Opettelin näet ensin juoksemaan kovaa ja sitten vasta suunnistamaan. Parhaimmillani olin Allan Karin tilastoissa (vastasivat nykyistä rankia – toim.) neljäntenä. Vaikka ikämies- ja veteraanisarjoissa tuli useita mestaruuksia ja muita mitaleita niin kesällä kuin talvellakin, henkilökohtaisissa ja viesteissä, yleisen sarjan 6. tila Kuopion SM:ssa nousee korkealle.

Milloin olit ensi kerran Jukolassa ja jatko? Entä osallistujana viimeisen kerran?Ensimmäinen oli 1951 Hollolassa. Olin usein alkuosuuksilla näin varmistaen juoksemaan pääsyn, sillä seurani Rasti-Veikot ei ollut vahva viestiseura. Jo seuraavana vuonna tuli menestystä, kun tulin aloitusosuudelta vaihtoon toisena heti Utin Haukkojen Ville Sihvolan jälkeen. Muutama Jukola jäi väliinkin, kun emme saaneet joukkuetta. Maanmittarit perustivat XYZ:n v. 1957 ja siitä alkoi menestys. Peräkkäisinä vuosina tuli Jukolasta sijat 3, 1, 4, 3, 11 (ripoteltiin melkein tuhkaa päällemme, kun meni niin poskelleen), 7, 12 ja vielä 1964 12. 1970-luvulla jäi moni Jukola juoksematta, kun olin liiton ylivalvojana. Kolmesti olin vielä mukana 1978-80 ja tuon viimeksi mainitun kuusi kertaa Ounasvaaran poikki jäivät viimeisiksi, sillä johtoryhmässä sitä on kovasti jäävi.Meillä oli johtoryhmässä kuitenkin tapana, että suunnistavat jäsenet kiersivät ennen kisaa kukin ainakin jonkun radan näkemyksen ja keskusteluvalmiuden saamiseksi. Tietämäni mukaan sama jatkuu nykyisinkin. Mikä Jukola on parhaiten jäänyt kilpailuna mieleesi?Kyllä voitto aina on päällimmäisenä. Sitä ei unohda koskaan. Sehän oli v. 1958 Karkkilan takamailla. Itse juoksin silloin toisen osuuden (kärkeen, osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla – toim.) ja Niemelän Ossi oli ankkurina.

Onko ikäviä Jukola-muistoja?On, todellinen Waterloo vuonna 1966 Asikkalassa. Tulin toiselta osuudelta ensimmäisenä vaihtoon. Saunapolulla päähäni pälkähti, yhdeksän rastia – minähän olin käynyt vain kahdeksalla. Silloin ei rastiympyröitä yhdistetty viivoilla. Olin taittanut kartan niin, että yksi rasti oli näkymättömissä. Hylkäyshän siitä tuli, mutta julkisuutta sain. Helsingin Sanomat otsikoi niin näyttävästi töpeksimiseni, että eräs työkaverini valitti, että hänellä oli ollut vaikeuksia selvittää, kuka viestin voitti. Vanhat tätinikin, joiden en luullut edes seuraavan suunnistusuraani, kommentoivat asiaa. Suunnistus kasvattaa nöyräksi.

Se, miksi usein juoksit alkuosuuksia, erityisesti toista, selvisi osittain edellä, mutta olit usein myös ankkurina.Vielä toisesta; Jukolan yö vaatii malttia ja rauhallisuutta. Ankkurin jälkeen taas ei sijaa voi kukaan parantaa, joten vastuunkantoa tarvitaan. Aloituksen ohella ne ovat hiukan epäkiitollisia, mutta haastavia osuuksia.Muuan seurakaverini sanoi kuitenkin kerran, ettei ankkuriosuus ole minulle sopiva, koska en ole maaliviitoituksella tarpeeksi nopea. Totesin siihen, että tärkeintä on kuitenkin olla viitoituksella silloin, kun sitä nopeutta koetellaan. Mäntsälään 1968 minut oli vielä valittu XYZ:n I:n ankkuriksi. Yön kuluessa oli kuulemma kommentoitu, että kaikkia koukkupolvia ja sienestäjiä sitä ankkureiksi valitaan. Tiettävästi kakkosjoukkueesta olisi löytynyt sellaisiakin, jotka pesisivät minut nappaskengissä ja berberi päällä. Kieltämättä itsetuntoani pönkitti, kun helteisenä aamuna olin ankkurien kymmenes.

Mennäänpä järjestelyihin. Onko ollut kiperiä tai kiusallisia tilanteita?Sellainen tapahtui jo ennen johtoryhmäaikaani v. 1973. Oli teknisten lakko ja Räyskälän kartta painamatta.Jukola siirrettiinkin Miemalaan vanhalle kartalle. Hämeen Sanomat kirjoittikin: ’On kummallinen juttu, ettei karttaa saatu painetuksi, vaikka Suunnistusliiton puheenjohtaja Osmo Niemelä on karttapainon johtaja ja kilpailutoiminnan ylivalvoja Yrjö Teeriaho on karttapainon tuotantopäällikkö.’ Kävin lakkokenraali Jorma Reinin puheilla kysymässä, enkö voisi mennä töihin valvomaan painatusta. ’Katsotaan lakko loppuun’, oli Reinin toteamus. Lakot ja seurapelit ovat erikseen.Kiperä episodi oli myös Laitilassa v. 1985, kun Jukolan viestiä syytettiin järven veden pilaamisesta. Syyte oli väärä, mutta aikansa meni asian selvittelyssä.

Mikä kilpailukeskus on parhaiten jäänyt muistiisi?Nehän vaihtelevat paljon lentokentistä ja pelloista hiekkakuoppiin. Kaikissa on viesti toiminut. Ehkä se on ollut Laitilan Tulejärvi, jossa oltiin komeassa männikössä luonnon helmassa, missä suvivirsi soi kauniisti. Moni muistanee parhaiten Kytäjän Kura-Jukolan. Juhla-Jukolan rinteen komeat kuuset aamuauringossa myös sykähdyttivät.

Mitkä ovat hyvän kilpailunjohtajan tärkeimmät ominaisuudet?Rauhallisuus, asiantuntemus, delegointi- ja päätöksentekokyky. Siinä ovat varmasti oleellisimmat.

Mikä saa seuran järjestämään Jukolan viestin?Se on kiehtova haaste. Ja toivottavasti järjestäjälle jää jotakin tilikirjan viimeisellekin riville.

Jukolan johtoryhmän puheenjohtajuus: onko se kunniavirka?Ei todellakaan. Ryhmän puheenjohtajahan on myös Kaukametsäläisten puheenjohtaja. Ennen kaikkea se on työtehtävä, jossa on käytettävissä 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, vaikkei siitä palkkaa maksetakaan. Samaan aikaan on menossa 4 Jukolaa ja viidennen haku. Kaikkia pitää seurata ja ohjata, käydä paikan päällä jne. Tosin siinä pääsee myös moneen muuten pääsemättömään paikkaan ja tapaa mielenkiintoisia henkilöitä ja tärkeitä vaikuttajia.

Jukolan johtoryhmä valitsee järjestäjän ja sen jälkeen kehittää, ohjaa ja valvoo viestejä. Onko johtoryhmällä liikaa valtaa?Ryhmäänhän kuuluvat Kaukametsäläisten, liiton ja Helsingin Sanomien edustajat sekä Jukolan valvoja. Hesarin Jorma Kuula, joka oli heidän edustajanaan koko aikani ja vielä pitkään sen jälkeenkin, ansaitsee syvän kumarruksen ja hatun noston työstään. Työt hoituivat ja hauskaa oli. Hän toi terveen, suunnistuksen ulkopuolisen näkemyksen sekä monien muiden lajien ja tapahtumien kokemuksia. Mutta kysymykseen: ei missään tapauksessa. Ryhmä koostuu asiantuntijoista, joilla on monipuolinen ja pitkä kokemus. He ovat perinteisesti puhaltaneet hyvin yhteiseen hiileen. Ryhmällä tulee olla valtaa, jota se käyttää Jukolan viestien hyväksi. Taustayhteisöt määrittelevät rajat, vaikkei niitä taida paljon muita olla kuin ’perinteitä noudattaen Jukola-tasoa’. Seurat ovat ottaneet Jukolan omakseen. Mutta kukin seura järjestää vain omaansa. Johtoryhmä ohjaa ja valvoo kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Ja eiköhän Jukolan laatu ja arvostus parhaiten kerro, miten ryhmä on valtaansa käyttänyt.

Miltä näyttää Jukolan tulevaisuus kymmenen vuoden hiukan syrjemmällä olon jälkeen?’Jukolaa ei jätetä’ totesimme Jukolan valvojan Matti J. Kosken kanssa lehtimiehille urakkojamme lopettaessamme. Kalenterini muotoutuu Jukolan mukaan. Olen sanonut läheisilleni, että Jukolasta en voi olla poissa. Luulevat vielä, että olen kuollut. Jukola on hyvissä käsissä ja toimii. Kasvaviin osanottajamääriin on tullut tieto- ja muu tekniikka avuksi. Kovin syvällistä kantaa Jukolan kehitykseen ei pidä näin etäältä ottaa. Toimiva johto on ajan hermolla ja tietää tarpeet, paineet ja kehityssuunnat. Mukavaa on ollut todeta, että Jämillä tuli jälleen uudet osanottoennätykset. Se kertoo paljon.

Matti J. Koski – Jukolan valvoja 1983 – 1996£tämä teksti Kaukametsäläiset osioon ala-otsikolla: Kilpailuvalvojat

Matti J – J tarkoittaa muuten Johannes – oli Jukolan kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle.

Matti J – J tarkoittaa muuten Johannes – oli Jukolan kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle.

Matti on syntyään Vaasan poikia, vuosikertaa 1942. Sieltä hän vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa muutti v. 1974 alussa etelään ja asettui Sipooseen, jolloin seuraksi tuli luonnollisesti Sibbo-Vargarna. Koko aikuisen työuransa Matti oli Telen (nyk. TeliaSonera) leivissä ja jäi eläkkeelle keväällä 2005. Ensikosketus suunnistukseen tuli Vaasan Metsäveikkojen partiossa, mutta kipinä ei vielä syttynyt roihuun, vaikka jäikin kytemään. Ne opit toivat armeijassa pataljoonan yömestaruuden ja niin Vaasan Suunnistajien puheenjohtajan Olavi Kujanpään oli helppoa houkutella siviiliin päässyt nuori mies rastien hakuun. Elettiin vuotta 1962. Alku oli kuitenkin rauhallista ja ensikosketus Jukolaankin oli v. 1963 Kiikalassa huoltajana, mutta sitten useana vuonna kilpailijanakin. Niin kovaksi etsimisen halu ei kuitenkaan mennyt, että joka viikonvaihde olisi pitänyt reissata ympäri maata kisojen perässä, kotinurkilla kumminkin. Sipoossa SV sai työmyyrän, joka silloin tällöin osallistui kilpailuihinkin.

Kura-Jukolan jälkeen 1981 Matti on ollut jokaisessa Jukolassa, tosin voinut suunnistaa vasta Mehtän jälkeen, sillä kartat ja radat tuntevana sekä maastossa monesti käyneenä osallistuminen ei valvojalle sopinut. Matti on Sipoon ikämiesjoukkueen vanhimpia, mutta kovakuntoisena ankkuriosuus on ollut vakiohaasteena. Parhaiten on mennyt viime kesänä Sippolassa, jossa 15 km kesti vähän yli 2 tuntia, mutta nopeinta vauhti on ollut – tietysti – Jämillä.

Näin alkuesittelyn jälkeen esitin Matille muutamia kysymyksiä, jotka vastauksineen ovat seuraavassa.

Miten jouduit Jukolan kilpailunvalvojaksi?’En sanoisi, että jouduin, vaan pääsin. Tarkkaan en tiedä valintaperusteita, mutta olin lähes 10 vuoden ajan toiminut liiton eri jaostoissa ja arvokilpailujen valvojana, ollut SM-kisoissa ja monissa kansallisissa kilpailun johtajana, toiminut aktiivisesti Sibbo-Vargarnassa jne. Kai nimi ja osaaminen olivat tulleet valitsijoille tutuiksi. Tehtävästä ja sen sisällöstä en ennen valintaani tiennyt kovinkaan paljon, joten uutta oli melkoisesti. Yhteinen vuosi Franin kanssa olikin hyvin opettava’.

Miten Jukola kehittyi aikanasi?’Kyllä Jukola olisi kehittynyt ilman minuakin. Tämän takaa se, että joka kerta ollaan uudella paikkakunnalla, on uudet järjestäjät uusin ajatuksin ja ideoin. Monta kertaa koin itseni toppuuttelijana, ettei lähdetty suin päin toteuttamaan uutta ja tuntematonta. Jukola ei kokeile eikä ota hallitsemattomia riskejä. Mottoni olikin: ”Pienin askelin tulee hyvää ja pysyvää”. Kun uutta otetaan käyttöön, se on tarkoitettu pysyväksi. Viestien suuri koko sulkee myös joitakin ratkaisuja pois.Valvojan tehtävänä on varmistaa, että asiat menevät oikealla tavalla ja sovitun aikataulun mukaan. Alussa kävin hyvinkin usein järjestäjien tilaisuuksissa, mutta kun raportointi ja johtomenetelmä kehittyi, osan asioita pystyi valvomaan paikalla käymättäkin. Puhelinta käytettiin paljon. Eihän ollut vielä sähköpostia. Tänään Jukolassa on hyvä johto- ja valvontamenetelmä, mikä on ollut esikuvana monelle muullekin tapahtumalle. Se tai sen dokumentit eivät suoranaisesti näy kilpailijoille, mutta vaikutukset hyvinkin.Aikataulutuksen perustana on valvontasuunnitelma, jossa on noin 40 työvaihetta määräaikoineen. Valvontatehtävää

helpotti paljon, kun ennen Paimion Jukolaa (1993) pyysin Jorma Aken mukaan kartoituksen tukihenkilöksi. Myöhemmin on tullut muitakin teknisiä asiantuntijoita, sillä ei valvoja voi olla joka asian huippuhallitsija.Suuri muutos on tapahtunut ratapainatuksessa. Alkuvuosina tarkastus kesti pari päivää, kun hajontoja ja määritteitä vertaili valopöydällä. Nyt uuden tekniikan ansiosta tarkastus vie muutaman tunnin.Osanottajamäärät tietysti lisääntyivät melkoisesti. Kun ensimmäisessä valvomassani Selänpään Jukolassa 1983 oli yhteensä 6889 kilpailijaa, 10.000 raja rikottiin Juvalla 1990 ja parina seuraavana vuonna oli vielä hiukan enemmän. Unohtaa ei sovi myöskään, että käyttöön otettiin Jukolan oma tietojärjestelmä, jolloin puheet mahdollisista osanottorajoituksista voitiin siltä osin unohtaa’.

Yhteistyö johtoryhmän ja järjestäjien kesken?’Yhteistyö johtoryhmän kesken sujui hyvässä hengessä. Olimme paljon yhdessä uusien järjestäjien ja valittujen järjestäjien tarkastusmatkoilla ja teimme paljon asioita yhdessä.Jos järjestäjien kanssa joskus oli pientä kädenvääntöä, ei niitä juurikaan enää muista. Aika kultaa muistot. Minua onnisti, kun sain tehdä yhteisen päämäärän – hyvien Jukolan järjestelyjen – eteen työtä asiallisten ja hienojen ihmisten kanssa. Kiitos heille kaikille – tuhansille’.

Mikä aiheutti eniten puuhaa/päänvaivaa?Päänvaivaa tuli eräässä Jukolassa, kun kilpailunjohtaja ei pysynyt aikataulussa kehotuksista huolimatta. Vihonviimeisen takarajan umpeuduttua oli etsittävä uusi johtaja. Ja hyvinhän lopuksi silloinkin kävi.Päänvaivaa aiheuttivat myös toistuvat varaslähdöt. Tähän tuli piste Raja-Jukolan kaaosmaisten lähtöjen jälkeen. Lähtöjä alettiin videokuvata, kuulutuksiin kiinnitettiin huomiota ja varastajille määriteltiin sanktiot. Ne tehosivat’.

Kiperin tilanne?Kenties kiperintä oli kerran, kun poikkeuksellisesti ratamestari oli myös kartantekijä. Tavan mukaan johtoryhmän puheenjohtaja (Yrjö Teeriaho) kiersi kisa-aamuna erään Venlojen radan. Olin myös itse maastossa. Lenkin jälkeen Yrjö tuli luokseni ja sanoi, että yksi notkorasti on väärässä paikassa. Kerroin itsekin käyneeni sillä enkä ollut huomannut mitään vikaa. Yrjö kysyi, miten olin rastille tullut. Kerroin menneeni karttaa lukien rinteen suuntaisesti. Yrjö oli tullut toisesta suunnasta varmasta pisteestä kompassia käyttäen, mutta ei ollut löytänyt rastille. Hän oli toistanut lähestymisensä samoin tuloksin. Niinpä lähdimme johtoryhmän porukalla tarkastamaan tilannetta. Ilmeni, että kartassa oli sijaintivirhe. Kun ratamestari tunsi kartanteon ajalta paikan, hän ei ollut tullut sille kompassilla eikä virhe siten ollut paljastunut. Lopputulos oli, että rastilippu siirrettiin notkossa ylemmäs ja korkeammalle hyvin näkyväksi eikä kukaan kilpailijoista siitä protestoinut. Pieniä hiirosia tuli kuitenkin pöksyihin, kun ratavalvoja em. kuultuaan sanoi, että jos ollaan noin tarkkoja, muualta löytyy paljon pahempia paikkoja. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin eikä niistä muistakaan purnauksia kuulunut. Opiksi otettiin: jatkossa ei kartantekijä-ratamestariyhdistelmää enää hyväksytty.Toisen kerran, kun olimme tarkastamassa maastoa kartan esipainoksen kanssa, ilmeni, että kompassi näytti erään linjan ja ojia eri suuntaisina kuin, mitä ne olivat kartalta suunnan otettuina. Koordinaattiviivat olivat väärin. Asia korjattiin lopulliseen painatukseen. Mikä tilanne olisi syntynytkään, jos virhettä ei olisi huomattu. Silloin kun käytettiin suunnassa kulkua vielä paljon’.

Opettiko valvojakokemus jotakin?’Paljonkin, mutta niitä on vaikea yksilöidä. Asioiden tarkasteluun on tullut laajuutta ja perspektiiviä. En lähde arvostelemaan ainakaan Jukolan maastoja ja ratoja, sillä arvostelijoita riittää kyllä muutenkin. Ja palaute muutenkin pitää pystyä antamaan myönteisessä hengessä, vaikkei selviltä mokilta saa tietenkään silmiä ummistaa.Ehkä myös neuvottelutaito on lisääntynyt. Ehkä osa siitä johtuu iästäkin. Valvojalla on tietty, suurikin, valta, jota on osattava käyttää oikealla tavalla’.

Miten kotijoukot suhtautuivat valvojana oloosi? Sehän vie varsin runsaasti aikaa.’Vaimo oli tottunut, että suunnistajat ovat asunnonsäästäjiä. Hänen isänsä näet oli lajin harrastajia ja voitti useita mitaleita FSO:n mestaruuskisoissa. Ei ole sanomista tullut’. Miten täytit valvojatyöstä jääneen ajan lopetettuasi?’Olin päättänyt hyödyntää sillä seuraani. Olen toiminut SV:n suunnistusjaostossa, ollut useasti kilpailujen johtajana ja hoitanut jaoston web-sivuja jne jne. Ja Närpiön mökillä on tullut olluksi entistä enemmän’.

Kilpailujen järjestäminen

Jukolan arvot

Jukolan viestin järjestelyt perustuvat Jukolan viestin arvoihin:

Viesti järjestetäänvuosittain eri puolilla Suomea. Tapahtuma saa aina uuden paikallisen ilmeen. Niin järjestäjät kuin paikallise t päättäjätkin kokevat tapahtuman merkittäväksi näytön paikaksi. Tämä selittänee sen, että järjestelyihin osallistuu vuodesta toiseen n. 1200-1600 talkoolaista, joiden talkootuntien määrä kohoaa useisiin kymmeniintuhansiin.

Järjestelyt tukeutuvat perinteisiin - Aleksis Kiven hengessä Motivoituneet ja asiansa osaavat järjestäjät Avoin tiedonsiirto tuleville järjestäjille. Tähän liittyy aineiston dokumentointi, joita ovat mm.

toimintasuunnitelmat ja loppuraportit. Ne luovutetaan tuleville järjestäjille vuosittain loppusyksynä toistuvassa Jukola-kokouksessa. Ennen omaa järjestelyvuoroaan järjestäjät osallistuvat neljään Jukola-kokoukseen. Samoin tulevat järjestäjät tutustuvat edeltäviin tapahtumiin, joissa perehtyvät yksityiskohtaisesti kisakoneiston toimintaan eri vaiheissa.

Jatkuvuuden taustalla on Jukolan viestin johtoryhmä ja kilpailunvalvoja

Jukolan viestin johtoryhmä

Jukolan järjestelyjen taustalla on johtoryhmä. Sen työ on lähes näkymätöntä, mutta ajan saatossa sillä on ollut erittäin merkittävä osuus Jukolan nykyiseen asemaan. Johtoryhmä on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1980 lähtien. Sen perustajayhteisöjä olivat Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto. Vuodesta 2004 alkaen Helsingin Sanomien työtä on jatkanut Puolustusvoimat. Yhteisöt nimeävät henkilöedustajansa johtoryhmään. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan Suunnistusliiton viestiä varten nimeämä kilpailunvalvoja, sekä johtoryhmän valitsema sihteeri.

Johtoryhmän, mukaan lukien kilpailunvalvojan, tärkein työ on turvata järjestelyiltään huippuluokan suunnistustapahtuman toteutus ja jatkuvuus. Johtoryhmä opastaa ja valvoo, että kulloinkin vuorossa oleva järjestäjä toteuttaa järjestelyt viestin hengen, perinteiden ja sääntöjen mukaisesti, ja että kaikkien järjestelyistä vastaavien osapuolten edut ja velvollisuudet toteutuvat.

Johtoryhmä julistaa kilpailun haettavaksi, tutkii järjestäjän edellytykset suoriutua järjestelytehtävästä ja valitsee järjestäjän. Johtoryhmä päättää myös osanottomaksujen ja muiden tarpeellisiksi havaittujen maksujen suuruuden.

Järjestäjät vaihtuvat, mutta taustaryhmä pysyy samana. Johtoryhmä kiidättää vuodesta toiseen viestiä uusille järjestäjille, sekä järjestelyjen perinteistä että sääntöjen hengestä, joihin viestin järjestelyt nojautuvat.

Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako:

Kaukametsäläiset on Jukolan perustaja ja aatteen luoja, sekä kilpailun perinteiden vaalija ja kehittäjä. Heidän edustaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Yrjö Teeriaho hoiti tehtävää vuosina 1980-94 ja hänen jälkeensä on vuodesta 1995 tehtävää hoitanut Reimo Uljas.

Puolustusvoimat on pitkäaikaiseen ja merkittävään taloudelliseen yhteistyöhön sitoutuneiden tukijoiden edustaja. Vuosina 1980 -2004 Helsingin Sanomat on oli johtoryhmän jäsen. Helsingin Sanomain edustajina olivat Jorma Kuula (1973-2002) ja Sari Vapaavuori (2002-04). Vuodesta 2005 alkaen on johtoryhmässä Puolustusvoimia edustanut Vesa Tervo.

Suomen Suunnistusliitto (SSL) on Suomen suunnistustoiminnasta vastaava järjestö, jonka luvalla ja valvonnassa toteutetaan kaikki kilpailutoiminta Suomessa. SSL:n edustaja on 1995 lähtien ollut Petteri Palmi. Reimo Uljas hoiti tehtävää 1985-94.

Kilpailunvalvojan tehtävänä on varmistaa kaiken kattavasti, että järjestelyt toteutetaan kilpailusääntöjä noudattaen, niin että urheilullinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Lisäksi on varmistettava, että järjestelyissä huomioidaan Jukolan erityispiirteet. Näissä merkeissä hän neuvoo ja ohjaa järjestäjiä.

Kilpailunvalvojan tehtävää on hoitanut 2001 lähtien Arvo Kantola. Hän toimii myös johtoryhmän sihteerinä. Kantolan edeltäjänä Pekka Nikulainen hoiti valvojan tehtävää vv. 1997-2000. Pitkäaikaisimpia valvojia ovat olleet Erkki Pekkanen 1950-58, Frans Krogell 1970-83 ja Matti J. Koski 1984-96.

Kuva. Uuden tehtäväjakosopimuksen allekirjoitustilaisuus 6.11.1980. Allekirjoittajina puheenjohtaja Yrjö Teeriaho Kaukametsäläiset ry, toimitusjohtaja Väinö J. Nurmimaa Sanoma Oy ja puheenjohtaja Osmo Niemelä SSl. Kuva kirjasta Jukolan viestin tarina 1949-1988.

Jukolan järjestäjät

Järjestäjinä toimivat suunnistusseurat. Järjestäjäyhteisö (yleensä 1-3 seuraa) valitaan noin 4-5 vuotta ennen tapahtumaa 2-6 hakijasta. 10-20 henkilön järjestelytoimikunta työskentelee koko ajan. Kisapäivinä on toimitsijoita 1200-1500. Osan aikaa on palkattuina 1-3 henkilöä, kaikki muut ovat talkoolaisia, järjestäjäseurojen jäseniä, muita kiinnostuneita jne. Talkoolaisten löytäminen on ollut helppoa. Talkootyön määräksi on laskettu 12000-15000 henkilötyöpäivää. Monesti kilpailukeskukseen joudutaan rakentamaan lähtö- ja maalirakenteiden lisäksi tarvittavat

muut rakennelmat: ravintola, toimisto-, pesu- ja saunatilat, kenttäsairaala, media- ja kutsuvierastilat jne sekä tarvittavat sähkö-, viestintä-, vesi-, viemäri- ym. järjestelmät.

Kilpailun johtajan näkökulma

£Tämä teksti jukola com menuun Perustiedot osioon otsikolla Kilpailujärjestäjät

Vehka-Jukolan, 1992, kilpailun johtaja Markku Seppä kuvaa seuraavassa tunnelmiaan ennen kisaa, sen aikana ja sen jälkeen.

’Seuramme täytti v. 1991 90 vuotta, mutta juhlatapahtumaksemme saimme Jukolan vasta seuraavana vuonna. Se oli ehkä hyväkin, sillä olin vuoden ennen kisaa rauhanturvatehtävissä Golanilla, mutta suunnittelua tehtiin Syyriassakin.Talkooväki saatiin omasta seurasta ja yhteistyö kaikkien tahojen kanssa sujui hyvin, ilman kitkaa. Kaikki hoitivat tehtävänsä ajoissa ja hyvin eikä missään vaiheessa ollut minkäänlaista paniikkia. Niinpä esimerkiksi puhelimeeni ei kisan aikana tullut yhtään soittoa!

Kilpailukeskuksena oli puolustusvoimien Valkjärven harjoitusalue Virolahden kunnassa. Se tarjosi erinomaisen keskuksen ja maaston. Arvioimme, että alueella oli parhaimmillaan lähes 30.000 ihmistä. Sää suosi valmisteluja ja kilpailua. Maa pölysi kuitenkin keskuksessa niin, että sitä oli kasteltava ja kaikki avotulen teko kiellettävä.Kilpailun suojelijana oli kenraaliluutnantti Gustav Hägglund, myöhemmin puolustusvoimien komentaja.

Venlat

” ’Kauniiksi kutsuttiin neitoa. Hänen hiuksensa olivat ruosteenkarvaiset, katsanto viekas ja terävä, suu myös sulava, ehkä melkein liian leveä. Varreltansa oli hän lyhyt, mutta harteva ja palleroinen, ja vahvaksi sanottiin häntä myös’. Tämän kaltainen oli Jukolan veljesten lempilintu männistön suojassa. Näin siis kuvaili Aleksis Kivi Seitsemässä veljeksessä naiskauneutta.Kuvaus sopinee varmasti osittain Venlojen viestin osanottajiinkin, sillä kyllähän tällaisen massatapahtuman osanottajissa oli iältään ja ruumiinrakenteeltaan sangen erilaisia venloja. Toisaalta voidaan taas todeta, että venloissa oli paljon solakoita, notkeita, jänteviä, nopeasti liikkuvia ja taitavia suunnistajia, joista osa olisi varmasti menestynyt myöskin missikisoissa.

Kova helle pani venlojen fyysisen kunnon kovalle koetukselle, juoma maittoi uupuneille naisille, joutuivatpa jotkut lääkintäasemalle lepäilemään ja muutama saamaan jopa nestettä suoneen. Männistön muorin Venlaa kuvattiin vahvaksi. Kilpailu-urakkansa suorittaneita naisia voidaan kuvata sanalla, sitkeä. Pesun jälkeen venlat suorittivat pakollisen jälkisuunnistuksen saamatta tekemistään pummeista yhtään aikahyvitystä. Sitten vielä hieman ehostusta ja ruokailemaan sekä seuraamaan veljeksien lähtöä ja kannustamaan omaa jussia. "

Jukola

” ’Mutta olipa tämä yö heille kamala ja hirmuinen. He juoksivat ankarasti, juoksivat vilkaisten ja huohottaen, ja epäilys tuijotteli ulos heidän seiväskankeista katseistansa, jotka tuijottivat kohden entistä Jukolan kotoa. Niin he sanaakaan lausumatta kirmasivat yhä eteenpäin, ja nopeasti pakeni heidän altansa maa. Mutta viimein, ehdittyään Pohjanpellon töyrylle, näkivät he kalveassa kuutamossa, mäen rinteellä Jukolan talon, ja melkein yht’aikaa kuului heidän suistansa: Jukola, Jukola!’Näin kuvaa Aleksis Kivi Jukolan veljeksien pakoa jouluyönä Impivaaran palaneelta pirtiltä vanhaan Jukolaan.

Tämä kuvaus, jos mikään, sopii parhaiten kuvaamaan Jukolan viestin lähtöä ja ainakin sen ensimmäisiä osuuksia. Tanner tömisee ja ilman täyttää sankka pölypilvi, kun veljet ryntäävät maastoon. Huohotus on valtava ja jonkun tönäistyn suusta kuuluu kirosanojakin. Meno on kuin Viertolan härkälaumalla. Ulkopuolinen, joka ei tietäisi asiasta, ihmettelisi ja puistelisi päätään miettien ihmisten järkevyyttä!

Monelta on paukut vähissä jo K-pisteellä ja matkanteko jatkuukin sitten kävelyvauhtia. Kärki kirmaa jo kaukana, kun jälkipää etsii vielä ensimmäisiä rasteja. Vaihdoissa on vilskettä, kun kilpailijoita tulee eri osuuksilta. Jokaisella on varmasti huojentunut olo ja mahtava tunne, kun viimeinen rasti on takana ja edessä aukeaa vaihto- tai maaliviitoitus.

Kolmannen osuuden jälkeen kilpailun kulku on paikoitellen verkkaistakin. Yleisöllä on aikaa käydä ruokailemassa ja ottaa pienet torkutkin. Yön hämäryyden vaihtuessa aamun hämäräksi ja lopulta aurinkoiseksi aamuksi uneliaimmatkin heräävät ja alkaa loppuratkaisun odotus. Huimaa loppukirikamppailua voitosta ei synny, mutta muista

sijoista taistellaan sitäkin kiivaammin. Jokaisella on omat tavoitteensa sijoituksesta. Tärkeintä ei ole voitto, vaan naapuriseuran voittaminen tai olla paras kakkos-, kolmos- tai nelosjoukkueista. Kuka sitten mitenkin haluaa ja tuntee menestymisensä.Palkinnot jaetaan jo aamuvarhaisella, mutta monella joukkueella on kisa vielä kesken. Tavoitteena on kuitenkin saada viesti kunnialla maaliin ennen sen sulkeutumista iltapäivällä.”

Yhteenveto

”Kisa on päättynyt ja kilpailukeskuksessa alkaa kuhina ja hyörintä samalla tapaa kuin tulopäivänäkin. Telttoja puretaan, autoja lastataan ja kisasta ja sen kulusta käydään keskustelua. Iltapäivän lopulla kilpailukeskus hiljenee. Paikalla on vain järjestäjien joukko, jolla kisa jatkuu vielä iltamyöhään ja seuraavan viikonkin ajan erilaisin purkutoimin.

Kisa ei ole järjestäjien osalta vielä tämän jälkeenkään ohitse. On pidettävä oma kritiikkipalaveri, tehtävä loppuraportti, pidettävä talkooväelle karkelot ja onhan markatkin laskettava.Runsaan neljän vuoden rutistus on ohitse. Olemme tehneet parhaamme ja seuraavana vuonna on uuden järjestäjän vuoro.”

Ratamestarina Jukolan viestissä

£Tämä teksti Perustiedot osioon otsikolla Ratamestarit

Hiisi-Jukolan v. 1999 ratamestari Mika Ruuhiala

Hiisi-Jukola 1999. Ratamestari Mika Ruuhiala ja Esa Helin (Venlat). Kuva: Hiisi-Jukolan nettiuutiset.

Saada laatia Jukolan viestin radat lienee kaikkien suunnistuksen ratamestareiden suurimpia unelmia - ja toisaalta pahimpia painajaisia. Kokeneellekin toimijalle työsarka on mittava ja aikaa vievä useiden vuosien urakka. Kaikkiin aikaisempiin kilpailujen järjestelykokemuksiin verrattuna kaikki on moninkertaisesti suurempaa ja omaleimaisempaa, jolloin omista aikaisemmista kokemuksista ei ole aina apua. Esimerkiksi, kuinka paljon hajontaa tarvitsee Jukolan 1200 suunnistajan avausosuus tai kuinka vaikeat radat voi laatia Venlojen ankkureille, kun samoilla rasteilla etenee huippuvauhtia hallitseva maailmanmestari ja pari tuntia myöhemmin samoilee juuri suunnistajan uransa aloittanut kuntoileva perheenäiti? Näitä vastaavia kysymyksiä riittää matkan varrella ratkottavaksi mittava määrä.

Jukolan järjestelyt tiimityötä

Jukolan järjestelyjen ympärille on kehitetty vuosien varrella mainio tukiverkko, jota johtaa varsinaisten kisa-järjestelijöiden ulkopuolinen Jukolan johtoryhmä. Tärkeinä lenkkeinä ovat neljän muun Jukolan järjestäjät, jotka vaihtavat järjestelyihin liittyvää tärkeää ja olennaista tietoa yhteisten kokousten ja toimintasuunnitelmien sekä loppuraporttien avulla. Henkilösuhteista ja -kemioista riippuen aina löytyy aikaisempien vuosien järjestäjistä joku, jonka kanssa voi vaihtaa enemmänkin ajatuksia ja jolta saa arvokasta tietoa ja apua omaan työhön. Kaikki tämä ajatustenvaihto tapahtuu tietenkin luottamuksellisesti ja vain ratamestareiden kesken!

Suunnistuskilpailut eri ympäristössä, maastoissa ja kilpailukeskuksissa ovat kuitenkin aina uniikkeja, jolloin edellisistä kisoista saa valitettavasti vain viitteellisiä ratkaisumalleja. Paljon tärkeitä ratkaisuja jää siis vielä oman harkinnan varaan, jolloin oman kilpailun osalta toimiva tiimi tai ainakin kokenut työpari on elintärkeää onnistuneiden valintojen takaamiseksi! Tämä joukko ei voi olla liian iso työn toimivuuden eikä rata- ja hajontatietojen luottamuksellisuuden kannalta.

Ratamestarin ajatusmaailma näkyy rataratkaisuissa

Jokaisella Jukolan ratamestarilla on oma suunnistusfilosofiansa, joka näkyy aikanaan kilpailun rataratkaisuissa. Omana johtolankanani ratatyöskentelyssä oli, ehkä kilpasuunnistajan aikani peruna, maksimoida suunnistajien oman työn osuus kilpailun kuluessa. Haaveena ja tavoitteena oli saada aikaan ratkaisu, jossa ankkuriosuuden alkaessa olisi vielä muutamalla joukkueella mahdollisuus voittoon, mutta voitto saisi ratketa jo matkan aikana ylivertaisen suunnistustaidon ja fyysisen suorituskyvyn yhdistämänä. Toive ei lopulta toteutunut sellaisenaan ja kilpailu sai ratkaisun, jossa vielä viimeisellä rastivälillä usealla joukkueella oli voiton avaimet käsissä. Yleisö piti kuitenkin ymmärrettävästi kovasti tästä näytelmästä.

Ratahajonnoilla päästään haluttuun lopputulokseen

Myös omat aikaisemmat Jukola-kokemukset vaikuttavat luonnollisesti erityisesti hajonnan laatimiseen. Jukolan voitosta taistellessa aikoinaan tuntui tylsältä ja yksinkertaiselta, että hajonnat varsinkin loppuosuuksilla olivat teoreettisesti hyvät, mutta käytännössä mallia Suomen armeija tai peruskoulun liikunnantunnit, eli jako kahteen! Itselle oli itsestään selvää jo alusta asti, että kun käytössä oli neitseellinen maasto, loppuosuuksilla on neljän

osuuden hajontapätkä. Kilpailijoilta, varsinkin taitavilta suunnistajilta, tuli varauksetonta kiitosta tuosta ratkaisusta. Sen teho oli vain reilun kilometrin pituudesta huolimatta todella vahva, kun se sijoittui maaston vaativimpaan osaan. Muunkinlaisia kommentteja toki kuului, mm. ettei ole tasapuolista, kun valaistusolosuhteet vaihtelevat eri osuuksien välillä. Ehkä jossain maastossa näin voisi ollakin, muttei ainakaan Eurajoen Lutan kylän kalliolla, eikä mielestäni niin kauan kuin Jukola järjestetään Suomen suven valoisimpaan aikaan.

Hiisi-Jukolassa käytettiin erilaista hajontamenetelmää kuin aikaisemmin Jukolassa. Sillä saatiin viestin hajontoihin ennen kokematonta tehoa. Pienempien viestien menetelmien tapaan rungoltaan molempien viestien hajonnat olivat lähellä ns.”tupla-Vännestä”. Aikaisemmin Jukolassa käytettyyn ja kaikista tehokkaimpana pidettyyn Farstaan verrattuna Vänneksestä saadaan irti paljon sellaista, jolla joukkueet saadaan revityiksi irti toisistaan oman työn tekemiseen. Hajontapätkät olivat pääasiassa 1-3 km:n mittaisia, jolloin jo yhdenkin hajontakohdan ero oli merkittävä juoksijoiden edetessä yhtä matkaa. Toiseksi saatiin radan loppuosalla toistetuksi alussa ollutta hajontaa, jolloin samalla työllä syntyy lähes yhtä tehokasta hajontaa kuin radan alussakin. Tätä suunnistajat ihmettelivätkin niin kisan aikana kuin sen jälkeenkin: hajonnan jälkeen ei tullutkaan putkea, kuten oli totuttu vaan jälleen uusi hajontaviuhka! Jukolan kahdella ensimmäisellä osuudella (13,2-13,4 km) oli kahdessa eri kohdassa putkea yhteensä vain 770 metriä! Nämäkin olivat pakollisia siirtymävälin ja yhteisen lähestymisrastin johdosta. Hajontakaavio on kilpailun visuimmin varjeltu salaisuus, jopa kilpailukarttaa ja rastejakin arempi arvopaperi! Ennen kilpailua sen oli nähnyt vain 6 henkilöä, joiden tehtäviin se liittyi olennaisesti. Kilpailun jälkeenkään sen näkeminen ei kerro kaikkia siihen kätkettyjä asioita, joilla ratamestari on tehnyt kilpailusta mahdollisimman paljon yksilön omaa suoritusta vaativan tehtävän.

Hajonnan määrästä saa esimerkin kolmen ensimmäisen osuuden osalta, jossa vaaditaan eniten hajontaa, kun kaikki 1200 joukkuetta ovat vielä melkoisessa ryppäässä. Kahdella ensimmäisellä osuudella oli 54 erilaista rataa ja 3. osuudella 27 rataa. Jokainen joukkue suunnistaa kaikki hajontakaaviossa näkyvät rastivälit tarkkaan ennalta määrätyssä järjestyksessä. Siten esim. kukin joukkue kävi ensimmäisen hajontaryhmän ensimmäisillä rasteilla 35, 36, 43 kertaalleen jollakin kolmesta ensimmäisestä osuudesta. Ensimmäiseltä yhteiseltä rastilta (114) jakautuivat äskeiset ryhmät jälleen kolmeen uuteen porukkaan. Tällöin suunnistajan tulee tarkkaan tietää oma reittinsä, ellei hän halua riskeerata joutumista väärälle rastille. Suunnistaja ei voi maastossa edetessään tietää, kuinka monta hajontarastia edessä on ja mitä hajontametodia ratamestari on käyttänyt. Hän näkee kartassaan vain omat rastinsa väliviivoineen ja sen tehtävän, mitä hän on saanut. Hiisi-Jukolassa oli niin paljon hajontaa, että kolmen ensimmäisen osuuden jälkeen vain 2-3 joukkuetta 1200:sta oli kiertänyt rastivälit samassa järjestyksessä. Kun otetaan tarkasteluun vielä loput osuudet, koko viestissä olisi saanut olla yli 3200 joukkuetta, että olisi löytynyt ensimmäinen joukkue, joka olisi suunnistanut koko viestin samoja hajontoja pitkin!

Tähän systeemiin oli pakko mennä helppona ja avoimena pidetyn maaston vuoksi. Hajonnat todella tehosivat haastatteluiden ja maastohavaintojen perusteella ja niiden mitoitus oli kutakuinkin oikea. Palaute oli erittäin myönteistä, ehkä ennakkopelkojen vuoksi, kun odotettiin pelkkää letkajuoksua kallio-kankaalla.

Jukolan viesti kehittyy innovatiivisesti vuosi vuodelta

Joka vuosi Jukolassa yritetään päästä järjestelyissä eteenpäin aina jollakin osa-alueella. Rata- ja karttavaliokunnan työsarka lienee kilpailun työläämpiä ja kaikista vastuullisin. Jonot ravintoloissa tai kylmä vesi pesulla unohtunee aikoinaan, mutta koodivirhe tai jokin muu ratkaiseva virhe ratapuolella tuhoaisi koko kisan. Mikään ei pitäisi olla mahdollista, mutta silti kaikkea voi sattua.

Tietotekniikkaa on käytetty ratapuolella apuna jo 1990-luvun alusta alkaen. Silti työskentelyssä oli ja lienee edelleen paljon työlästä ja riskialtista käsityötä, jota pyritään koko ajan vähentämään atk:n avulla. Hiisi-Jukolassa harpattiin eteenpäin joukkuepussituksen työvaiheissa. Aikaisemmin usean ihmisen yhteistyönä suoritettu karttojen seulonta hajonnoittain ja joukkuenumerointi karttojen taakse tussilla kirjoittaen tehtiin nyt A3-kirjoittimella kartan taakse suoraan tiedostosta, joka oli muodostettu aikaisemmin joukkueille laadituista hajontataulukoista. Samalla voitiin, tulostimen tahdilla, silmämääräisesti tarkastaa karttojen ja rata-painatuksen kohdistus, värit ja muu ulkoasu. 12000 kartan joukkoon tulee aina joku epäonnistunut yksilö, jopa blanco-kartta on mahdollinen!

Tämä Jukolan ratamestarityön vaativin, riskialttein ja ehkä raskain työvaihe innovoitiin ensimmäistä kertaa toden teolla nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntäväksi. Ilman tätä uutta konseptia ei olisi uskallettu laatia niin paljon hajontaa kuin nyt tarjolla oli ja josta tämän Jukolan radat viime kädessä muistetaan. Entisenkaltaiset virhealttiit ihmistyövaiheet hajontalistojen lukemisineen ja tarrojen liimaamisineen saatiin eliminoiduiksi. Oma lukunsa oli erittäin huomattava, lähes viisinkertainen, ajansäästö aikaisempaan verrattuna. Ihan riittävästi töitä oli vieläkin!

Radat ovat laaditut jo reilut kymmenen vuotta rataohjelmien avulla. Ratamestarin tulisi itse hallita näiden ohjelmien käyttö, koska niiden avulla suunnittelutyö muuttuu työskentelyn kuluessa lopullisiksi radoiksi. Lisäksi jos joku muu siirtää atk:lle ratamestarin suunnitelmia, on riski tulla väärin ymmärretyksi ja seurauksena voi olla virheitä, jotka huomataan vasta kilpailussa. Hajontojen jakaminen eri joukkueille on sitten jo toinen juttu. Ratamestarin ei tarvitse olla matemaatikko, riittää kun organisaatiosta löytyy joku sellainen, joka toteuttaa suunnitelmien mukaisen hajonnan ja laatii sen tiedostoksi karttatulostusta varten.

Ratojen laadinnan vaiheet

Ratamestarin tavoitteena on laatia kulloinkin käytettävissä olevaan maastoon maksimaalisen haastavat radat. Radat voi laatia aika pitkälle huippujen ehdoilla, koska loppupää saa nauttia matkan varrella aiempien menneiden jäljistä, jotka helpottavat oleellisesti heidän etenemistään sekä fyysisesti että taidollisesti.

Jo hakuvaiheessa oli ympäristöviranomaisilta selvitetty suojelu- ja kulkurajoituksia vaativat kohteet sekä hankittu luvat tärkeimmiltä maanomistajilta sekä metsästysseuroilta. Myöntämisen jälkeen maaston tuntijoiden kanssa selvitettiin arvokkaat luontokohteet, kasvit ja eläimistö sekä riistaihmisten kanssa hirvieläinten vasomis- ja oleskelualueet. Näiden perusteella määriteltiin kielto- sekä riistan suoja- ja väistöalueet ja tehtiin ns. teemakartta – malli jäljempänä.

Työ alkoi neitseellisestä maastosta johtuen peruskartan avulla, joka saattaisi olla vallan mainio alkusuunnittelun väline myös aikaisemmin kartoitettuihin maastoihin. Maastokäyntien jälkeen oli arviot kilometrivauhdista miesten, naisten ja kuntoilijoiden osalta. Näitä ja teemakarttaa hyväksikäyttäen laadittiin ”käytävät” kullekin osuudelle sopivan pituisina ja siten, että alueen maaston kuormitus olisi tasaista. Jokaiselle osuudelle tuli kuitenkin löytyä myös niitä vaativimpia maastonosia. Herkän kallioluonnon vuoksi ratatyöskentely oli diplomaattista taiteilua koko prosessin ajan. Tässä vaiheessa, kun edes stereokarttaa ei ollut, ei rastipisteistä tarvinnut välittää.

Kun stereokartan sai pari vuotta ennen kisaa tiedostona koneelle, suunnittelutyö helpottui matkan mittauksen siirtyessä tietokoneen harteille. Alkoi hajontojen sorvaaminen siten, että eri hajontojen väliset matka- ja aikaerot supistettiin mahdollisimman pieniksi. Jossain kohdassa eroja saattoi olla maaston ja rastipisteiden vuoksi melko paljonkin, mutta seuraavassa hajontakohdassa pyrittiin tilanne kääntämään toisin päin. Pisimmilläkin osuuksilla koko matkalla ero oli vain 100–200 m, joka takaa tasapuolisuuden ja sen ettei kenenkään pitäisi jäädä hitaampien taakse. Tämä on erittäin tärkeää erittäinkin 3 ensimmäisellä osuudella, jolloin kunkin hajontaryhmänkin tulee olla muutaman sekunnin tarkkuudella saman kestoisia.

Tässä vaiheessa suunniteltiin kaikki hajonnoissa käytetyt tehokeinot: hajontaviuhka levitettynä ja hyvin suppeana, pitkittäisenä ja poikittaisena sekä siltä väliltä. Hajonnat menivät usein keskenään ristiin ja yleensä vielä peitteisellä, pienipiirteisellä tai rinnealueilla. Jossain kohdassa rastit olivat kaukana toisistaan ja jossain kumpareikkoisella, vähän näkyvyyttä sisältävässä maastonkohdassa hyvin lähellä toisiaan.

Radat saivat lopullisen muotonsa, kun päästiin valitsemaan rastipisteitä kartan valmistumisen tahdissa. Rastipisteiden varmistuessa kartantekijä Martti Kemppi kiersi vielä kaikki 123 rastipistettä läpi tarkistaen niiden kohdalta kartoituksen.

Urakan loppuessa

Hiisi-Jukola sai kartasta, radoista ja hajonnoista erittäin myönteistä palautetta. Koska hienoja kilpailuja upeissa maastoissa on nähty aikaisemminkin, sen voisi analysoida siten, että nyt lienee suurelta osin ollut kyse ennakkoasenteiden reilusta ylittämisestä. Odotukset olivat ainakin huippusuunnistajilla, että kilpailu käydään helpossa maastossa juoksukilpailuna pitkissä letkoissa ja loppusuoralle saapuu kymmeniä joukkueita yhtä aikaa. Kun tilanne kääntyykin psykologisesti päälaelleen, se on järjestäjille herkullinen.

Ratahajonnoista voi tiivistää vielä sen, että se ei ole itsetarkoitus, vaan apuväline, jolla pakotetaan yhä kovempitasoiset kilpailijat omiin suunnistussuorituksiinsa. Kun eri hajontojen väliset matka- ja aikaerot supistettiin mahdollisimman pieniksi, yhtä taitavat ja samankuntoiset juoksijat saattoivat tulla loppuviitoitukselle yhtäaikaisesti. Hiisi-Jukolassa tässä tehtävässä onnistuttiin molemmissa viesteissä yli odotusten. Siitä parhaimpana osoituksena olivat ne lukemattomat kiitollisuutta huokuvat kädenpuristukset tutuilta ja puolitutuilta kilpakavereilta. Niihin kaikkiin sisältyi suurta tunnetta suunnistuselämyksestä, joka heille oli tarjottu, riippumatta siitä oliko langennut virheisiin vai ei! Yleensä erinomaisesta kilpailusta kommenttina on vain ”ihan hyvä”, mutta nyt ennakko-odotukset eivät luvanneet Jukolasta mitään erikoista ja kaikki yllättyivät kilpailun asettamasta vaativuudesta ja kaikkien aikojen kovimmasta

hajonnasta!

Aikaa arvioin tehtävään lähes 4 vuoden aikana kuluneen kaikkiaan lähes 1000 tuntia ja apulaisilta rastien rakentamisiin ym. noin 500 tuntia lisää. Jos aikaa olisi, voisin ruveta tehtävään vaikka uudelleen. Vaikka työtä on paljon, kokemus oli hyvin myönteinen, mutta mielellään tämän hienon kokemuksen suo toisillekin.

Päätoimihenkilöt 1989 –

Jukolan kilpailunjohtajat ja ratamestarit

Vuosi Paikkakunta Järjestäjät Kilpailujohtaja Ratamestari1989 Joutseno, Myllymäki JoKu, LappRi Hannu

MutikainenMarkku Pietikäinen, Ari Torniainen (V)

1990 Juva, Koikkala JuvU Heikki Laukkanen

Juhani Sihvonen

1991 Vimpeli, Lakeaharju AlajA, KauWi, LappVe, VimpHS

Tapio Salo Vesa Tammisto

1992 Virolahti, Ravijoki VeVe Markku Seppä Jorma Sipilä, Ismo Nopanen (V)1993 Paimio kk PR, SauvU Juhani Harittu Simo Mannervesi(V), Matti Sipponen(J)1994 Pelkosenniemi, Pyhä-

LuostoKemijU, LapVe Matti Alajärvi Esa Turunen

1995 Sipoo kk KeU, SV Veikko Kostiainen

Rainer Karlsson, Martti Karjanmaa (V)

1996 Rautavaara, Harsukankaan lentok.

KuoSu, NilsNu, SiiRa Matti Hartikainen Jorma Pöyhiä ja Vesa Tiihonen, Hannu Kankkunen (V)

1997 Jyväskylä, Killerjärvi S-101 Esko Junttila Kari Häkkinen, Pasi Liuha1998 Siuntio, Svartbäck HiKi Matti Pekki Jari Tepponen, Arvo Paulin1999 Eurajoki, Rikantila EKU, EuVe, KiukU Ilkka Koota Mika Ruuhiala, Esa Helin (V)2000 Liperi, Pärnävaara KR Pertti Ahtiainen Börje Vartiainen, Pentti Hassinen (V)2001 Jurva, Tainuskylä RaJu, SuJu Keijo Jylhä Erkki Tamminen, Reima Katajamäki (V)2002 Asikkala, Vesivehmaan

lentok.AR, LS-37 Heino Avikainen Jouko Heinonen, Esko Jokinen (J),

Pekka Nieminen (V)2003 Sulkava keskusta JuvU, ORa, SU-41 Mauri Ralli Juhani Sihvonen (J), Vesa Hienonen (V)2004 Jämin lentokenttä IkNV, KanSu Olavi Rajala Pentti Hämäläinen (J)

Jukka Pohjonen (V) 2005 Anjalankoski, Sippola SipRa Vesa Vainio Marko Uotinen (J)

Jyrki Hyyrynen (V)

Valvojat

£Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=60

Vuodesta 1989 –

Vuosi Paikkakunta Kilpailuvalvoja Ratavalvoja

1989 Joutseno, Myllymäki Matti J. Koski Teuvo Sinkkonen, SimpU

1990 Juva, Koikkala Matti J. Koski Taito Väisänen, AnttU

1991 Vimpeli, Lakeaharju Matti J. Koski Juhani Pikkarainen, RaJu

1992 Virolahti, Ravijoki Matti J. Koski Lauri Helminen, KyS

1993 Paimio kk Matti J. Koski Juhani Jokinen, MaMa

1994 Pelkosenniemi, Pyhä-Luosto Matti J. Koski Antero Karvinen, OHS

1995 Sipoo kk Matti J. Koski Arvo Kantola, RR

1996 Rautavaara, Harsukangas Matti J. Koski Tapio Reijula, Mesik

1997 Jyväskylä, Killerjärvi Pekka Nikulainen, TuS Raimo Hernesmaa, RastiE4

1998 Siuntio, Svartbäck Pekka Nikulainen Risto Nuuros, SuSi

1999 Eurajoki, Rikantila Pekka Nikulainen Seppo Kuusisto, RaLu

2000 Liperi, Pärnävaara Pekka Nikulainen Jarmo Tonder, RuSu

2001 Jurva, Tainuskylä Arvo Kantola, RR Harri Laine, KauKa

2002 Asikkala, Vesivehmaa Arvo Kantola Reijo Pitkänen, RaRe

2003 Sulkava Arvo Kantola Juha Kettunen, SaSu

2004 Jämijärvi,Jämi Arvo Kantola Markku Joensuu, LLL

2005 Anjalankoski, Sippola Arvo Kantola Seppo Kuikko, VeVe

Suojelijat

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=58

Vuodesta 1989 –

Vuosi Paikkakunta Suojelija

1989 Joutseno, Myllymäki Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraalimaj. Matti Autio

1990 Juva, Koikkala Ulkoasiainneuvos Erkki Liikanen

1991 Vimpeli, Lakeaharju Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola

1992 Virolahti, Ravijoki Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutn. Gustav Hägglund

1993 Paimio kk Masa-Yards Oyn toimitusjohtaja Martin Saarikangas

1994 Pelkosenniemi, Pyhä-Luosto Puolustusministeri Elisabeth Rehn

1995 Sipoo kk EU-suurlähettiläs Antti Satuli

1996 Rautavaara, Harsukangas Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Takala

1997 Jyväskylä, Killerjärvi Opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi

1998 Siuntio, Svartbäck UPM-Kymmene Oyjn toimitusjohtaja Juha Niemelä

1999 Eurajoki, Rikantila UPM-Kymmenen hall. pj., vuorineuvos Tauno Matomäki

2000 Liperi, Pärnävaara Europarlamentaarikko Ari Vatanen

2001 Jurva, Tainuskylä Nokian pääjohtaja Jorma Ollila

2002 Asikkala, Vesivehmaa Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell

2003 Sulkava Toimitusjohtaja Juha Niemelä, UPM-Kymmene Oyj

2004 Jämijärvi, Jämi Kenraaliluutnantti Esa Tarvainen, Puolusvoimien henkilöstöpäällikkö

2005 Anjalankoski Tasavallan presidentti Tarja Halonen

Lukujen kertomaa

maratontilastot

Jukolan Viestin maratontilasto 1949-

Kiertopalkintosääntöjen mukaiset kokonaispisteet vuodesta 1949 sekä seuran saavuttamat voitot ja sijoitukset sijaluvuille 1-5

£Sivu http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=34

Sija Seura Sijoittunut 1-15 Voitot Pisteet

1 Helsingin Suunnistajat 26 8 3782 Asikkalan Raikas 22 4 2863 Tampereen Pyrintö 28 3 2494 Angelniemen Ankkuri 22 1 2425 IK Örnen, Helsinki 17 2 2306 Halden SK, NOR 15 5 2237 Turun Suunnistajat 16 3 2218 Liedon Parma 14 3 1939 IFK Södertälje, SWE 15 2 18610 Kalevan Rasti, Joensuu 15 2 17411 Bäkkelagets SK, NOR 12 3 15812 NTHI, NOR 10 3 15713 IF Sibbo-Vargarna 13 0 13314 Ikaalisten Nouseva Voima 21 0 13015 OK Ravinen, SWE 9 2 12816 KooVee, Tampere 11 1 11817 Järvenpään Palo 10 1 10818 Rajamäen Rykmentti 10 0 9819 Ockelbo OK, SWE 7 0 9620 XYZ, Helsinki 9 1 9521 Delta 8 0 9322 IK Hakarpspojkarna, SWE 11 1 8623 Almby IK, SWE 6 3 85

Kouvolan Rasti -72 9 0 85Lahden Suunnistajat -37 9 0 85

26 Hämeenlinnan Tarmo 9 0 8327 Hämeenlinnan Suunnistajat 7 1 81

IFK Göteborg, SWE 10 0 8129 Hyvinkään Tahko 11 0 8030 Keravan Urheilijat 10 0 73

IF Femman, Mustasaari 10 0 7332 IF Brahe, Pietarsaari 10 0 6833 Vehkalahden Veikot 8 1 67

Tampereen Poliisi-Urheilijat 6 1 6735 Kangasalan Kisa 8 0 66

SK-Pohjantähti 7 0 66Pargas IF 8 0 63

38 Gamlakarleby IF, Kokkola 6 0 6339 Nydalens SK, NOR 7 0 6040 Helsingin NMKY 9 0 59

Turun Metsänkävijät 7 0 5942 Stora Tuna IK, SWE 8 0 5843 Iisu, Ii 7 0 5844 IF Sturla, NOR 6 0 5845 Esbo IF 6 0 57

Vaajakosken Terä 5 0 57Alavuden Urheilijat 4 1 56

48 Sundsvalls OK, SWE 7 0 54Eräpirkat, Mänttä 6 0 53

50 Kankaantaan Kisa, Nokia 6 0 5351 Tampereen Yritys 5 1 5252 Järfälla OK, SWE 5 0 48

Helsingin IFK 6 0 4554 Gustavsbergs IF, SWE 3 1 44

Joutsenon Kullervo 7 0 44

56 MalungsOK Skogsmårdarna, SWE 5 0 43

57 Helsingin Toverit 4 0 4358 IF Kraft, Närpiö 3 0 41

Tullinge SK, SWE 5 0 3960 Ludvika OK, SWE 3 0 3961 Lyn, NOR 2 1 37

Hiidenkiertäjät, Lohja 3 1 35IFK Lidingö SOK, SWE 6 0 35Kymin Suunnistajat 5 0 35OK Tyr, SWE 5 0 35

66 Helsingin Poliisi-Voimailijat 3 0 35Rastikarhut, Pori 6 0 34

68 Akilles OK, Porvoo 5 0 3469 IFK Hedemora, SWE 2 1 3370 Kouvolan Urheilijat 5 5 0 32

OK Orion, SWE 5 0 32Hagaby GoIF, SWE 4 0 32Espoon Suunta 4 0 32

74 IF Goterna, SWE 3 0 2975 SoIK Hellas, SWE 3 0 2876 Paimion Rasti 6 0 27

Pihkaniskat, Vantaa 5 0 27Kangasniemen Urheilijat 3 0 27

79 OK Kolmården, SWE 2 0 27

Anttolan Urheilijat 4 0 26Oulun Tarmo 3 0 26OK 77, Kauniainen 3 0 26

83 Kristiansand OK, NOR 4 0 25

84 Södertälje Nykvarn Orienter, SWE 3 0 24

Turebergs IF, SWE 2 0 24Kankaanpään Urh./Suunn. 4 0 23

87 OK Järven, Tammisaari 4 0 2388 Skogsluffarnas OK, SWE 3 0 23

Leksands OK, SWE 5 0 22Kangasniemen Kalske 4 0 21Suunta 101, Jyväskylä 3 0 21Farum-Tisvilde OK, DEN 3 0 21Rasti-Lukko, Rauma 2 0 21

94 Rehns BK, SWE 2 0 2195 Ikaalisten Urheilijat 1 0 20

Utin Haukat 4 0 19Eräkärpät, Helsinki 3 0 19Suunta Sepot, Vammala 3 0 19

99 Saarijärven Pullistus 2 0 19Trollhättans SOK, SWE 3 0 17Imatran Suunnistajat 2 0 17

102 Sippolan Kunto 2 0 17Tapanilan Erä, Helsinki 4 0 16Suomusjärven Sisu 3 0 16IF Thor, SWE 2 0 16

106 Puolustusvoimat 2 0 16Lappeen Riento 4 0 15

108 Maarian Mahti 2 0 15109 Majornas IK, SWE 3 0 12

Eskilstuna OK, SWE 2 0 12Tampereen Suunnistajat 2 0 12Boxholma OK, SWE 1 0 12Flaggtreff OL, NOR 1 0 12

114 Mynämäen Suunnistajat 2 0 11Suomussalmen Rasti 1 0 11

116 Ringsaker O-Lag, NOR 2 0 10OK Österåker, SWE 2 0 10Grankulla IFK 1 0 10OK Malmia, SWE 1 0 10Fredrikstads SK, NOR 1 0 10

121 IFK Österåker, SWE 1 0 9Kokkolan Suunnistajat 1 0 9Lappeenrannan Hiihtäjät 1 0 9Loten OL, NOR 1 0 9Rasti-Kurikka 1 0 9

Stord-Norway, NOR 1 0 9Viipurin Reipas, Lahti 1 0 9Kangasala SK 1 0 9Södertälje Orienteering, SWE 1 0 9

130 Kuopion Suunnistajat 3 0 8Jyväskylän Kenttäurheilijat 2 0 8IFK Mora, SWE 1 0 8Jämsänkosken Retki-Veikot 1 0 8Kaustisen Pohjan-Veikot 1 0 8OK Fyrismalm, SWE 1 0 8Salon Viesti 1 0 8OK Linne, SWE 1 0 8

138 Gävle OK, SWE 3 0 7Mesikämmenet, Helsinki 2 0 7Bottnaryds IF, SWE 2 0 7Lounais-Hämeen Rasti, Forssa 1 0 7

Närpes OK 1 0 7OK Kåre, SWE 1 0 7

144 Vakka-Rasti, Uusikaupunki 2 0 6Kauhajoen Karhu 1 0 6Kovands IF, SWE 1 0 6Mikkelin Suunnistajat 1 0 6Rasti-Vihti 1 0 6Riihimäen Suunnistajat 1 0 6Vaasan Suunnistajat 1 0 6

151 MS Parma 2 0 5Ounasvaaran Hiihtoseura 1 0 5Ronneby OK, SWE 1 0 5Väsby OK, SWE 1 0 5

155 Täby OK, SWE 1 0 4Hirvet, Helsinki 1 0 4Karkkilan Pojat 1 0 4Kemin kunnan Urheilijat -52 1 0 4Lovisa Tor 1 0 4OK Roslagen, SWE 1 0 4Piikkiön Kehitys 1 0 4Rotebro IS, SWE 1 0 4

163 Avesta OK, SWE 1 0 3Lahden Hiihtoseura 1 0 3Linköpings OK, SWE 1 0 3Malmby IF, SWE 1 0 3OK Hammaren, SWE 1 0 3OK Moss, NOR 1 0 3Orimattilan Jymy 1 0 3Virolahden Sampo 1 0 3

171 Eiker OL, NOR 1 0 2

Ruokolahden Suunnistajat 1 0 2Södertälje IF, SWE 1 0 2Tuomarilan Urheilijat, Espoo 1 0 2

175 Hiisirasti, Satakunta 1 0 2Kuusankosken Urheiluseura 1 0 1Drumsö IK, Helsinki 1 0 1Enebybergs IF, SWE 1 0 1Enäjärven Urheilijat 1 0 1Hauhon Sisu 1 0 1Helsingin Kisa-Toverit 1 0 1Nokian Urheilijat 1 0 1OK Hedströmmen, SWE 1 0 1

184 Olavin Rasti, Savonlinna 1 0 1185 Pitäjänmäen Tarmo, Helsinki 1 0 1

Göteborg Majorna OK, SWE 1 0 1

Venlojen viestin maratontilasto 1978-

Kiertopalkintosääntöjen mukaiset kokonaispisteet vuodesta 1978 sekä seuran saavuttamat voitot ja sijoitukset sijaluvuille 1-5

£Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=27

Sija SeuraSijoittunut 1-15 Voitot Pisteet

1 Bäkkelagets SK, NOR 19 3 2482 Liedon Parma 18 3 2393 Halden Skiklubb, NOR 18 3 2314 Tampereen Pyrintö 21 3 2305 Stora Tuna IK, SWE 13 3 1746 Rastikarhut, Pori 13 1 1457 Kalevan Rasti, Joensuu 13 2 1408 IFK Södertälje, SWE 9 2 1319 OK Ravinen, SWE 12 0 11510 OK Hedströmmen, SWE 7 1 9211 Angelniemen Ankkuri 6 1 8912 Tullinge SK, SWE 10 0 8513 Sundsvalls OK, SWE 13 0 8414 Turun Suunnistajat 6 0 8215 Almby IK, SWE 7 1 8116 Pargas IF 11 0 7917 NTHI-NTNUI, NOR 6 0 7618 Helsingin NMKY 5 1 7519 Nydalens SK, NOR 8 0 7420 Ulricehamns OK, SWE 5 2 6621 Helsingin Suunnistajat 11 0 63

Domnarvets GoIF, SWE 6 0 6323 Romerikslagets SK, NOR 5 0 5424 Vakka-Rasti, Uusikaupunki 5 0 4725 Ikaalisten Nouseva Voima 6 0 4626 Hiidenkiertäjät, Lohja 3 1 4327 OK 77, Kauniainen 6 0 4228 Lahden Suunnistajat -37 7 0 39

Hämeenlinnan Suunnistajat 6 0 39OK Orion, SWE 5 0 39

31 IK Hakarpspojkarna, SWE 6 0 3432 Sippurasti, Anjalankoski 3 1 3233 Västerås OK, SWE 2 0 31

34 Fredrikstad SK, SWE 4 0 2935 IFK Lidingö, SWE 5 0 2636 Leksands IF, SWE 5 0 2537 Hellas, SWE 2 0 2238 Älvsdalens IF, SWE 3 0 21

Leppävaaran Sisu, Espoo 2 0 2140 Avesta OK, SWE 4 0 20

Lynx, Kirkkonummi 4 0 20Kangasalan Kisa 2 0 20Lyn, NOR 1 0 20

44 Enebybergs IF, SWE 3 0 19Säffle OK, SWE 2 0 19

46 IL Skrim, NOR 2 0 18Malmby IF, SWE 2 0 18Asikkalan Raikas 2 0 18

49 Järvenpään Palo 5 0 17Rajamäen Rykmentti 4 0 17Södertälje Nykvarn Orienter, SWE 3 0 17

52 Eidsvoll OL, NOR 2 0 16Pan Kristianstad, SWE 2 0 16

54 Oulun Suunnistajat 2 0 15FET Orienteringslag, NOR 1 0 15Mesikämmenet, Helsinki 1 0 15Växjö OK, SWE 1 0 15

58 OK Måsen, SWE 2 0 14Järfälla OK, SWE 2 0 14

60 OK Tyr, SWE 4 0 13Ok Linne, SWE 4 0 13Pihkaniskat, Vantaa 2 0 13

63 Keravan Urheilijat 1 0 12Storviks IF, SWE 1 0 12

65 IF Thor, SWE 3 0 11IK Jarl, SWE 1 0 11

67 OL Trollelg, NOR 1 0 1068 Ounasvaaran Hiihtoseura 1 0 969 NTNUI, NOR 2 0 8

Gjerdum OL, NOR 1 0 8IF Sturla, NOR 1 0 8IL Heming, NOR 1 0 8Suonenjoen Vasama 1 0 8IL Tyrving, NOR 1 0 8

75 Linköpings OK, SWE 3 0 7

Loviisan Tor 1 0 7OK Tisaren, SWE 1 0 7

78 Espoon Suunta 3 0 6Saarijärven Pullistus 1 0 6Viitasaaren Suunta 1 0 6

81 OK Kåre, SWE 2 0 5Alfta Ösa OK, SWE 1 0 5Heinolan Isku 1 0 5

83 OK Fryksdalen, SWE 1 0 4Ronneby OK, SWE 1 0 4

86 Imatran Suunnistajat 1 0 3Ludvika OK, SWE 1 0 3O -52, NOR 1 0 3OK Pan, SWE 1 0 3Suunta Sepot, Vammala 1 0 3

91 GoIF Tjälve, SWE 1 0 2Hagaby GoIF, SWE 1 0 2OK Hällen, SWE 1 0 2Suunta 101, Jyväskylä 1 0 2

95 IFK Mora, SWE 1 0 1Rasti-Lukko, Rauma 1 0 1Paimion Rasti 1 0 1Kankaantaan Kisa, Nokia 1 1

Ratatilastot 1981-

Jukola

£Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=54

Vuosi Paikkakunta Ratapituus, km

Rasteja Nousua m

Osuus, pisin

Osuus, lyhin km

Voittoaika, arvioitu

Voittoaika min/km Ero Joukkueet, Jukola

Kilpailijoita yhteensä

1981 Hyvinkää, Kytäjä 74,6 95 2820 15,5 7,5 08:20:00 10:26:33 08:23 02:06:33 753 5 271

1982 Liperi, Pärnävaara 78,5 117 2960 15,0 8,0 08:30:00 08:52:16 06:46 22:16 728 5 096

1983 Valkeala, Selänpää 80,6 99 2735 15,5 8,0 08:16:00 08:11:04 06:05 -04:56 807 5 649

1984 Vierumäki 80,5 86 3180 14,2 8,2 08:44:00 09:10:40 06:50 26:40 920 6 440 1985 Laitila, Tulejärvi 88,9 106 1680 17,1 8,5 08:37:00 08:41:37 05:52 04:37 937 6 559 1986 Tampere, Kaanaa 78,9 99 4090 14,3 7,8 08:49:00 08:27:18 06:25 -21:42 991 6 937

1987 Hollolan lentokenttä 76,9 105 2495 14,9 7,1 08:47:00 07:57:28 06:12 -49:32 1 052 7 364

1988 Pudasjärvi, Isosyöte 82,0 112 3700 15,4 8,4 08:43:00 08:44:40 06:23 01:40 976 6 832

1989 Joutseno, Myllymäki 79,6 109 3369 16,0 7,9 08:15:00 08:59:38 06:46 44:38 1 067 7 469

1990 Juva, Koikkala 78,9 97 3870 14,7 7,2 08:30:00 08:38:27 06:34 08:27 1 109 7 763

1991 Vimpeli, Lakeaharju 74,5 101 2200 14,6 7,6 07:10:00 07:17:52 05:52 07:52 1 144 8 008

1992 Virolahti, Ravijoki 80,0 113 2000 14,5 8,3 07:58:00 08:04:21 06:03 06:21 1 131 7 917

1993 Paimio kk 81,4 120 2290 15,0 8,3 07:56:00 07:55:42 05:50 -00:18 1 051 7 357 1994 Pyhä-Luosto 82,1 120 2035 16,5 8,8 07:11:00 07:04:56 05:10 -06:04 982 6 874 1995 Sipoo kk 75,2 133 3310 14,1 8,0 08:35:00 08:56:54 07:08 21:54 1 107 7 749 1996 Rautavaara 83,4 120 2410 16,2 8,7 07:40:56 07:49:37 05:37 08:41 1 072 7 504

1997 Jyväskylä, Killeri 77,0 128 2030 14,7 6,4 07:44:00 08:04:46 06:17 20:46 1 194 8 358

1998 Siuntio, Svartbäck 70,6 133 2585 13,1 6,6 08:07:00 08:09:36 06:56 02:36 1 242 8 694

1999 Eurajoki, Rikantila 85,0 144 1415 15,7 8,7 07:47:00 07:40:10 05:24 -06:50 1 222 8 554

2000 Liperi, Pärnävaara 85,2 157 3580 15,9 8,4 08:27:00 08:21:11 05:52 -05:49 1 163 8 141

2001 Jurva, Tainuskylä 76,7 108 1425 14,7 7,3 07:08:00 07:28:12 05:50 20:12 1 190 8 330

2002 Asikkala, Vesivehmaa 71,5 155 2120 14,2 6,3 07:27:00 07:47:37 06:32 20:37 1 264 8 848

2003 Sulkava kk 74,6 149 2260 14,5 6,6 07:56:00 07:35:48 06:06 -20:12 1 227 8 589 2004 Jämijärvi, Jämi 86,7 176 1290 15,6 8,4 07:14:00 06:51:51 04:45 -22:09 1 310 9 170

2005 Anjalankoski, Sippola 78,8 154 2540 15,1 7,5 07:31:00 07:41:17 05:51 10:17 1 331 9 317

96-05 Keskiarvo, 10 v. 79,0 142,4 2166,5 15,0 7,5 07:42:12 07:45:01 5:55 02:49 1222 8 551

Venlat

£Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=55

Vuosi

PaikkakuntaRatapituus, km

RastejaNousua m Osuus, pisin

Osuus, Lyhin km

Voittoaika, arvioitu

Voitto- aika min/km

Ero Joukkueet, Venla

Kilpailijoita yhteensä

1981 Hyvinkää, Kytäjä 23,8 37 790 7,7 4,6 03:11:00 03:30:39 08:51 19:39 271 1 084

1982 Liperi, Pärnävaara 24,8 40 1100 7,2 5,2 03:10:00 03:10:37 07:41 00:37 237 948 1983 Valkeala, Selänpää 24,4 41 775 7,0 5,4 03:00:00 02:54:29 07:09-05:31 310 1 240 1984 Vierumäki 27,6 34 680 7,6 6,1 03:06:00 03:21:48 07:18 15:48 371 1 484 1985 Laitila, Tulejärvi 26,6 35 500 6,8 5,7 02:49:00 02:46:19 06:15-02:41 403 1 612 1986 Tampere, Kaanaa 26,8 37 535 8,0 5,1 03:17:00 03:17:49 07:22 00:49 441 1 764 1987 Hollolan lentokenttä 25,1 44 740 7,6 5,2 03:14:00 02:59:22 07:08-14:38 476 1 904 1988 Pudasjärvi, Isosyöte 25,5 44 1300 8,1 5,4 03:26:00 03:26:55 08:06 00:55 423 1 692 1989 Joutseno, Myllymäki 26,9 47 1000 8,2 5,8 03:13:00 03:26:06 07:39 13:06 519 2 076 1990 Juva, Koikkala 25,7 42 970 7,8 5,4 03:13:00 03:15:17 07:35 02:17 573 2 292 1991 Vimpeli, Lakeaharju 28,8 47 800 8,3 6,0 03:15:00 03:32:07 07:21 17:07 543 2 172 1992 Virolahti, Ravijoki 27,7 46 720 8,6 5,6 03:15:00 03:12:05 06:56-02:55 578 2 312 1993 Paimio kk 27,7 50 750 8,7 5,6 03:17:00 03:00:00 06:29-17:00 545 2 180 1994 Pyhä-Luosto 29,0 52 580 8,6 5,7 02:57:00 02:56:32 06:05-00:28 486 1 944 1995 Sipoo kk 26,8 63 1000 8,2 5,5 03:20:00 03:19:48 07:27-00:12 597 2 388 1996 Rautavaara 31,1 58 1065 9,2 6,0 03:15:20 03:01:54 05:50-13:26 557 2 228 1997 Jyväskylä, Killeri 23,8 60 650 7,4 4,7 02:56:00 02:47:32 07:02-08:28 666 2 664 1998 Siuntio, Svartbäck 24,0 41 675 7,7 4,6 02:47:00 02:51:30 07:08 04:30 683 2 732 1999 Eurajoki, Rikantila 28,7 60 560 8,8 6.0 03:04:00 03:06:32 06:29 02:32 689 2 756 2000 Liperi, Pärnävaara 27,8 55 1100 7,7 6,4 03:17:00 03:08:20 06:46-08:40 656 2 624 2001 Jurva Tainuskylä 28,3 46 515 8,2 6,1 02:55:00 03:08:27 06:39 13:27 709 2 836

2002 Asikkala, Vesivehmaa 25,2 60 700 8,0 5,4 03:03:00 03:00:50 07:10-02:10 764 3 056

2003 Sulkava kk 21,7 59 725 6,6 4,9 02:40:00 02:33:16 07:03-06:44 728 2 912 2004 Jämijärvi, Jämi 30,2 68 380 8,5 6,3 02:36:00 02:26:19 04:51-09:41 810 3 240 2005 Anjalankoski, Sippola 24,3 58 670 7,8 5,1 02:41:00 02:37:36 06:29-03:41 841 3 364

96-05Keskiarvo, 10 v. 26,5 56,5 704,0 8,0 5,0 02:55:26 02:52:14 06:33 -03:14 710 2 841

Osallistujamaat 1990 -

JukolaOsanottajamäärät käsiohjelman perusteella vuoteen 2002.Kilpailu Vuosi

Joukk. Jukola

Maat kpl

FIN SWE NOR AUS AUT BEL BRA BUL COL CRO CZE DEN EST FRA GBR GER HUN IRL ITA LAT LTU NED POL POR RUS SCO SLO ESP SUI TUR UKR USA Kilp. yht.

Juva 1990 1122 7 884 78,8%

172 15,3%

51 4,5% 11 2 1 1 7854

Kraateri 1991 1163 8 933

80,2%180 15,5%

37 3,2% 1 7 2 2 1 8141

Vehkalahti 1992 1146 9 891

77,7%184 16,1%

44 3,8% 1 1 10 6 4 5 8022

Paimio 1993 1059 10 904

85,4%92 8,7%

47 4,4% 2 3 1 4 4 1 1 7413

Pyhä-Luosto 1994 1004 8 866

86,3%97 9,7%

32 3,2% 1 4 1 1 2 7028

Kerava -Sipoo 1995 1127 14 881

78,2%184 16,3%

42 3,7% 1 1 1 2 7 1 1 1 1 1 3 7889

Mehtä 1996 1070 8 902 84,3%

129 12,1%

30 2,8% 1 4 2 1 1 7490

Jyväs 1997 1194 8 977 81,8%

160 13,4%

44 3,7% 2 6 1 3 1 8358

Juhla 1998 1240 11 990 79,8%

188 15,2%

40 3,2% 1 1 4 11 1 1 1 2 8680

Hiisi 1999 1222 10 958 78,4%

192 15,7%

48 3,9% 1 4 12 1 2 1 3 8554

Jukola 2000 1163 10 955 82,1%

147 12,6%

31 2,7% 1 8 10 1 2 1 7 8141

Nikkari 2001 1190 13 956

80,3% 158 13,3%

45 3,8% 1 2 5 10 2 1 1 1 4 1 8330

Asikkala 2002 1269 11 1023

80,6%175 13,8%

41 3,2% 1 5 16 2 1 1 3 1 8883

Sulkava 2003 1229 11 996

81,0%159 12,9%

40 3,3% 6 15 1 2 1 6 1 2 8603

Jämi 2004 1322 16 1044 79,0%

176 13,3%

59 4,5% 1 1 1 1 4 15 1 2 5 1 8 1 2 9254

Sippu 2005 1356 25 1055 77,8%

170 12,5%

59 4,4% 1 1 1 1 1*1 1 5 18 3 2 1 1 1 11 1 1 1 12 1 6 1 1 9492

*1 Brasilian Military Team 2

Venlojen viestin osanottajamaat 1990 -Kilpailu [vuosi]

lkm., Venla Maat FIN SWE NOR AUS AUT BEL BRA BUL COL CRO CZE DEN EST FRA GBR GER HUN IRL ITA LAT LTU NED POL POR RUS SCO SLO ESP SUI TUR UKR USA Kilp.

yht.

Juva 1990 588 6 422 71,8%

125 21,3%

33 5,6% 6 1 1 2352

Kraateri 1991 567 8 421

19,4%110 4,1%

23 1,1% 1 6 2 3 1 2268

Vehkalahti 1992 592 8 411

69,4%132 22,3%

26 4,4% 1 11 4 3 4 2368

Paimio 1993 554 10 447 80,7%

63 11,4%

28 5,1% 3 3 1 3 4 1 1 2216

Pyhä-Luosto 1994 496 8 414

83,5%55 11,1%

21 4,2% 1 1 1 2 1 1984

Kerava-Sipoo 1995 612 11 449

73,4%123 20,1%

27 4,4% 1 1 1 4 1 2 1 2 2448

Mehtä 1996 550 6 434 78,9%

92 16,7%

17 3,1% 5 1 1 2200

Jyväs 1997 666 6 516 77,5%

113 17,0%

30 4,5% 4 1 2 2664

Juhla 1998 683 9 526 76,7%

119 17,4%

26 3,8% 1 2 7 1 1 2 2732

Hiisi 1999 689 7 516 74,9%

131 19,0%

28 4,1% 3 8 2 1 2732

Jukola 2000 656 7 519 79,1%

106 16,2%

17 2,6% 3 7 1 3 2624

Nikkari 2001 709 8 556 78,4%

114 16,1%

24 3,4% 3 6 2 3 1 2836

Asikkala 2002 740 10 583

78,8%120 16,2%

23 3,1% 1 1 7 1 1 2 1 2960

Sulkava 2003 729 8 586

80,4%107 14,7%

22 3,0% 1 2 6 1 4 2916

Jämi 2004 814 9 645 79,2%

115 14,1%

35 4,3% 1 1 4 1 6 5 3256

Sippu 2005 861 15 655 76,1%

130 15,1%

38 4,4% 1 1 9 1 1 1 7 2 10 1 3 1 3444

Jukola - ympäristön uhkako?

Suunnistajat luonnossaSuunnistuskilpailujen järjestäminen ei perustu jokamiehenoikeuteen vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Suunnistajilla on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä maanomistajien kanssa. Suunnistuskilpailujen pitämiseen pyydetään kaikilta kilpailualueen maanomistajalta lupa ja yhdessä maanomistajan kanssa sovitaan toimenpiteistä, joiden avulla maanomistajan omaisuus (pellot, taimikot yms.) sekä maaston arat alueet voidaan suojella.

Metsästäjiltä kerätään tietoa maastossa sijaitsevista riistan vasomis- ja oleskelualuista, jotta ne voidaan sijoittaa ratasuunnitelmien ulkopuolelle. Suurissa tapahtumissa, kuten Jukolan viestissä, hirvet ja peurat ajetaan pois kilpailumaastosta yhdessä maanomistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden kanssa, mikäli nämä pitävät sitä sitä tarpeellisena.

Luontoharrastajien kanssa tehdään yhteistyötä, jotta mm. harvinaisten kasvien esiintymät, linnunpesät ja muutoin arat luontokohteet saadaan suojatuiksi. Tarvittaessa alueet merkitään kilpailukarttaan ja nauhoitetaan maastossa kielletyiksi alueiksi.

Jukolan viestin järjestäminen edellyttää myös paikallisten ympäristöviranomaisten hyväksyntää järjestelyille. Maastonkäytön lisäksi selvitetään mm. saniteettipalveluiden ja jätehuollon toimivuus.

Kilpailujärjestäjien perusohjeena on Suomen Suunnistusliiton julkaisema Suunnistuskilpailujen ympäristöohje, joka on kaikkien saatavilla Suunnistusliiton verkkosivuilta: www.ssl.fi

LuontoselvityksetSilloin tällöin on esitetty oletuksia ja väitteitä suunnistustapahtumien luontoon jättämistä jäljistä, jopa vahingoista. Jukolan viestien järjestäjät ovat itse tehneet useasta viestistä selvityksiä tapahtuman vaikutuksista ja luonnon toipumisesta. Suunnistuskilpailujen vaikutusta kasvillisuuteen ja eläimiin on tutkittu paljon 1970-luvulta lähtien. Kotimainen merkittävä ulkopuolinen tutkimus on tehty 3-vuotisena seurantana FIN5-rastiviikon osakilpailusta Vihdin Salmissa 1988-90 (Jukka Pehkonen - Katariina Vainio-Mattila Suunnistuskilpailun vaikutus kasvillisuuteen rastipisteiden lähiympäristössä, Loppuraportti 1990). Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia on esitetty mm. Kardell 'Vegetationsslitage i samband med orienteringstävlingar ', Cederlund ym. 'Orienteringtävlingarnas påverkan på älg och rådjur' sekä Sennstam 'Orienteringssportens påverkan till djurlivet'.

Jukolan viesti ja luonto Suunnistajilla on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä maanomistajien, metsästäjien, luontoharrastajien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Suunnistuskilpailujen järjestäminen ei perustu jokamiehenoikeuteen, vaan Jukolan viestin pitämiseen pyydetään kaikilta kilpailualueen maanomistajalta lupa ja yhdessä maanomistajan kanssa järjestäjät sopivat toimenpiteistä, joiden avulla maanomistajan omaisuus (pellot, taimikot yms.) sekä maaston arat alueet voidaan suojella.

Metsästäjien kanssa vaihdetaan tietoja maastossa sijaitsevista riistan vasomis- ja oleskelualuista, jotta ne voidaan sijoittaa ratasuunnitelmien ulkopuolelle. Suurissa tapahtumissa, kuten Jukolan viestissä, hirvet ja peurat ajetaan ennen kilpailua pois kilpailumaastosta yhdessä maanomistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden kanssa, mikäli sitä pidetään tarpeellisena.

Luontoharrastajien kanssa tehdään yhteistyötä kartoitettaessa harvinaisten kasvien esiintymät, linnunpesät ja muutoin arat luontokohteet. Ratasuunnittelu ohjataan pois herkiltä alueilta ja tarvittaessa luontokohteet merkitään maastossa ja kartalla kielletyiksi alueiksi. Havaitut lintujen pesät sekä harvinaiset kasvit ja –esiintymät suojanauhoitetaan.

Jukolan viestin järjestäminen edellyttää myös paikallisten ympäristöviranomaisten hyväksyntää järjestelyille. Saniteetti- ja ravintopalvelut sekä jätehuolto ovat aina viranomaisvalvonnan piirissä. Mikäli kilpailualueella on merkittäviä luontokohteita, ollaan myös maastonkäytön osalta ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä.

Kilpailujärjestäjien perusohjeena ympäristöasioissa on Suomen Suunnistusliiton julkaisema Suunnistuskilpailujen ympäristöohje, joka on kaikkien saatavilla liiton verkkosivuilta.

Jukolan viestin ympäristövaikutuksista on tehty useita luontoselvityksiä ja tunnuksena toiminnan onnistumisen on Jukolan viesti palkittu ympäristöviranomaisten toimesta esimerkillisestä ympäristön huomioonottamisesta massatapahtumassa.

Luontoselvitykset

Taustaa suunnistuskilpailujen luontoselvityksistä Silloin tällöin on esitetty oletuksia ja väitteitä suunnistustapahtumien luontoon jättämistä jäljistä, jopa vahingoista. Jukolan viestien järjestäjät ovat itse tehneet useasta viestistä selvityksiä tapahtuman vaikutuksista ja luonnon toipumisesta. Suunnistuskilpailujen vaikutusta kasvillisuuteen ja eläimiin on tutkittu paljon 1970-luvulta lähtien.

Kotimainen merkittävä ulkopuolinen tutkimus on tehty 3-vuotisena seurantana FIN5-rastiviikon osakilpailusta Vihdin Salmissa 1988-90 (Jukka Pehkonen - Katariina Vainio-Mattila Suunnistuskilpailun vaikutus kasvillisuuteen rastipisteiden lähiympäristössä, Loppuraportti 1990). Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia on esitetty mm. Kardell 'Vegetationsslitage i samband med orienteringstävlingar ', Cederlund ym. 'Orienteringtävlingarnas påverkan på älg och rådjur' sekä Sennstam 'Orienteringssportens påverkan till djurlivet'. Vuonna 2005 Hyytiälän metsäasemalla tehtiin selvitys suunnistuksen vaikutuksesta taimikoihn.

Jukola 1995 - luontoselvitys Vuonna 1995 pidetyn Jukolan viestin vaikutuksista tehtiin luontoselvitys. Aloitteen tekijöinä tutkimuksen suorittamiselle olivat suunnistajat eli Jukolan viestin oikeuksien omistaja Kaukametsäläiset sekä vuoden 1995 Jukolan viestin järjestäjäseurat Keravan Urheilijat ja Sibbo Vargarna.

Tutkimuksen yhteenveto:

kilpailu aiheutti voimakasta mutta suppea-alaista kasvillisuuden ja maaperän kulumista. Sitä näkyi välittömästi kilpailun jälkeen noin 0,5%:lla kilpailualueesta (8 km2)

syyskuussa 1995 määrä oli laskenut 0,3%:iin, kesäkuussa 1996 noin 0,15%:iin ja kesän 1996 kasvukauden jälkeen runsaaseen 0,1%:iin

alueen runsas (muu kuin suunnistuksen) jälkikäyttö häiritsee kasvillisuuden palautumista ja tutkimusta

ratamestarien rata- ja suojelualuesuunnitelmissa oli onnistuneesti rajattu pois kielletyiksi alueiksi useita herkimpiä luontotyyppejä, esim. kosteikkoja, lehtoja, puronrantoja jne. sekä ohjattu eräissä kohdin kulku viitoitetuille reiteille ja purojen ylityksissä silloille

karut metsätyypit jäkälineen ja sammalineen osoittautuivat herkimmin vaurioituviksi ja niiden palautuminen voi kestää vuosikymmeniä. Rehevät puolukka- ja mustikkatyypin metsät sietävät kulutusta huomattavasti paremmin ja niiden palautumiskykykin on parempi. Kosteikkotyyppiset alueet ovat sitä herkempiä kulutukselle, mitä kosteampia ne ovat

jyrkät kalliot ja metsärinteet kärsivät paikoin voimakkaasti kulutuksesta ja palautuminen on todella hidasta. Sitä hidastaa vielä myöhempi veden valuma

pääratamestarin asenteella ja ympäristön huomioon ottamisella on suuri merkitys siihen, kuinka voimakkaita ja pitkäaikaisia jälkiä kilpailualueelle jää. Tutkijat kiittivät v. 1995 viestin pääratamestarin luontoystävällisyyttä.

Yksittäisenä havaintona voidaan todeta yhdessä lintuharrastajien kanssa kilpailun jälkeen, että pesintä oli onnistunut kaikissa alueen pesissä.

Tutkimuksen perusteella Jukolan viestin johtoryhmä päätti kieltää piikkareiden käytön kokonaan Jukolan ja Venlojen viesteissä.

Metsätalous ja suunnistajat

Metsänomistajia, metsätuhotutkijoita ja suunnistajia on askarruttanut, voiko taimikon laatu heikentyä, jos suunnistuskilpailun rata johdetaan taimikon halki. Suunnistuskilpailujen osanottajamäärät vaihtelevat parista sadasta muutamaan tuhanteen. Osanottajamäärät kuulostavat isoilta, minkä takia osa maanomistajista määrää taimikot kielletyiksi alueiksi suunnistuskilpailussa.

Asian selvittämiseksi tehtiin Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla järjestettyjen suunnistuskilpailujen yhteydessä taimien tallaantumisselvitys maatalous- ja metsätieteen tohtori Antti Uotilan johdolla heinäkuussa 2005.

Metsäaseman läheisyydessä olleeseen aukkoon perustettiin suorakaiteenmuotoiset koealat, joihin oli kuhunkin istutettu kuusentaimia 1800 kappaletta hehtaarille. Aukko oli hakattu joulukuussa 2004 ja taimet istutettu toukokuussa 2005.

Osalta koealoista kannot ja hakkuutähteet oli kerätty pois ennen maanmuokkausta. Aukko ei ollut vielä heinittynyt, joten taimet olivat hyvin näkyvissä. Taimet olivat kooltaan 15-25 cm pitkiä, hentoja taimia, eikä suunnistajan tarvinnut väistää niitä kompastumisen pelossa. Ratamestarin kanssa oli sovittu, että osa kilpailijoista juoksutetaan taimien yli. Tätä varten aukon molemmin puolin sijoitettiin rasteja siten, että optimireitti kulki aukon eri kohdista.

Aukkoon sijoitettiin kaksi kirjuria, jotka merkitsivät ylös, minkä koealan kohdalta suunnistajat ylittivät aukon. Yhteensä koealan ylityksiä kertyi 470. Nämä muunnettiin koealalla juostuksi matkaksi ja laskettiin montako tainta juostua kilometriä kohti taittui.

Koealoilla tallatuksi tuli neljä tainta, joista yksi katkesi. Kolme tainta taipui. Nämä taimet olivat nousseet pystyyn jo syyskuussa kaksi kuukautta kilpailun jälkeen ja jatkavat kasvuaan normaalisti seuraavana keväänä.

Tulosten perusteella juoksutettaessa 100 suunnistajaa 100 metrin pituisen taimikon ylitaimikon yli neljä tainta tallaantuu.

Vastaavasti Jukolan viestin kolme osuutta (4 000 suunnistajaa) tallaisi taimia 160 kappaletta. Käytännössä Jukolan viestissä tuho jäisi pienemmäksi polkujen muodostuksen takia.

Tutkimustulos tuki Asikkala-Jukolassa 2002 tehtyä havaintoa, jossa istutusaukossa olleella TV-rastilla kävi tuhansia suunnistajia ja vain muutama taimi tuhoutui.

Yhden taimen hinta istutuskustannuksineen on 30 senttiä (2005), joten vahinko ei ole suuri. Taimikkoinventointien perusteella muut luontaiset tuhonaiheuttajat tappavat taimia selvästi nyt todettua enemmän taimikon alkuvuosina.

Jos suunnistajat eivät juostessaan väistäisi taimia tai astuisi samoihin jälkiin, taimien tallaantuminen voisi olla teoriassa noin viisinkertaista nyt saatuun kokeelliseen tulokseen verrattuna. Tästä voi päätellä, että suunnistajat varovat juostessaan taimia joko vaistomaisesti tai tietoisesti.

Tutkimuksen tekijä päätyi lopputulokseen, että maanomistaja voi aivan hyvin antaa luvan juosta taimikossakin ilman riskiä, että taimikko siitä kärsii. Tuhot rajoittuvat muutamaan yksittäiseen taimeen.

Jukolalle viranomaisten myöntämä ympäristöpalkinto Etelä-Savon ympäristökeskus myönsi vuoden 2003 Jukolan viestille Etelä-Savon vuoden 2004 ympäristöpalkinnon. Palkitsemisperusteena oli ympäristövaikutusten poikkeuksellisen hyvä huomioonottaminen massatapahtumissa.

" Sulkavalla kesäkuussa 2003 juostu Jukolan viesti oli poikkeuksellisen hyvin järjestetty massatapahtuma – myös ympäristövaikutusten kannalta katsottuna. Kahden päivän aikana tapahtumaan osallistui lähes 30 000 ihmistä. Tällainen ihmismäärä jättää jälkeensä paljon jätettä, liikkuminen syö energiaa ja maasto pyrkii kulumaan. Kilpailualue pystyttiin pitämään koko ajan varsin siistinä. Käytettyjen materiaalien kierrätys ja uudelleen käyttö oli tarkkaan mietitty etukäteen. Myös maaston kulumisesta aiheutuvat haitat pystyttiin pitämään hallinnassa, koska mm. luontoarvot oli selvitetty etukäteen ja näin ollen ne voitiin ottaa järjestelyissä huomioon."

Palkitsemisen arvoisen tapahtuman järjestivät Sulkavan Urheilijat -41, Juvan Urheilijat ja Olavin Rasti Savonlinnasta.

Kaupallisuus JukolassaKaukametsäläiset linjasivat jo varhain, että pääasia Jukolassa on kilpailu, eivät oheistoiminnot tai markkinat. Niinpä viestiä on tässä suhteessa "kehitetty" vain varovasti, pienin askelin. "Pahalle", jos asiaa niin kutsuu, on kuitenkin jouduttu antamaan pikkusormi, mutta tarkoin on pyritty huolehtimaan, ettei se vie koko kättä. Jotkut ovat haikailleet paluuta 1950- tai 1960-luvulle. Siinä olisi varmasti oma nostalginen hohtonsa, mutta paljonkohan Jukolassa olisi osanottajia, jos kartat olisivat esim. ilman täydentäviä maastotöitä mustavalkoisia peruskartan kopioita, joista voisi puuttua esim. uusi, hyvin oleellinen metsäautotie, jonka jotkut vahingossa löytävät, jotkut ei, ravintolassa olisi vain kaurapuuroa, hernekeittoa ja kahvia, väliaikarastilta kuuluttaja kertoisi 90 kilpailijan sen juuri ohittaneen, mutta vain kolmen numerot saatiin talteen tai tulokset taulun jälkeen näkisi vasta Suunnistajan liitteestä joulukuussa tms.? Vanhoja aikoja on kiva muistella, mutta niihin ei ole enää paluuta.

Kun kaikki em. ja monet muut asiat toteutetaan nykysuunnistajien vaatimusten mukaan, niille täytyy löytää maksaja. Erityisesti uusi tekniikka on lisännyt kuluja runsaasti. Järjestäjä joutuu hakemaan maksajia ulkopuolelta. Osanottomaksuja kun ei paljon voi nostaa, vaikka ne ovatkin varsin kohtuulliset esim. hölkkiin ja moneen muuhun verrattuna. Suunnistajat ovat hyvin rahan päälle ymmärtäviä. Osanottomaksuilla kilpailijamaksujen jälkeen katetaan nykyisellään vain noin 15 % kuluista. Ravintolasta ja pysäköinnistä syntyy yhteensä saman verran. Loppu on järjestäjien kerättävä muualta ja yhteistyökumppanit ovat siten erittäin tärkeitä.

Mainonta

Aiempina vuosikymmeninä taloudellinen yhteistyö liike-elämän kanssa tarkoitti lähinnä ilmoitusta käsiohjelmassa tai aitamainoksena sekä eräiden tarvittavien materiaalien ja tarvikkeiden saamista alennuksella tai joskus jopa lahjoituksina. Ne eivät enää riitä kattamaan kuluja.

Kaupallisuus pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman pienenä ja toteuttamaan niin, ettei se pahasti ärsytä. Uusissa asioissa ollaan korvat tarkkoina. Mm. kuulutuksen varsinaista äänimainontaa ei ole ja videotaulullakin se on rajoitettu osuustukijoiden muutamaan spottiin. On hyvä muistaa, että hyväntekeväisyyttä ei yritysmaailmassa (ainakaan enää) ole. Tukijoiden on saatava vastikkeensa, edes vähän, Jukolassakin.

Yksittäiselle Jukolan kävijälle kaupallisuus näkyy aitamainoksina ja ilmoituksina käsiohjelmassa ja kisalehdessä sekä yrityskylänä/myynti- ja esittelypaikkoina. V. 1999 lähtien osuudet on nimetty tukijan mukaan. Yleisörastit saatetaan ihan kuulutuksen helpottamiseksi ristiä myös ko. osuuden tukijan mukaan. Osuustukijoiden ja alusta asti mukana olleen taustajärjestäjän Helsingin Sanomien sopimukset sisältävät myös määrätyn, hyvin rajallisen näkyvyyden videotaululla. V. 2003 alkaen näissä tiedotteissa sallittiin myös ääni säänneltynä.

Yrityskylään olisi tulossa monenlaista rihkaman myyjää pilvin pimein. Mukaan pääsevät kuitenkin vain selvästi kilpailijoille ja kisayleisölle tarpeelliset palvelut sekä rajoitetusti kisapaikkakunnan muutkin yrittäjät. Tivolia ei haluta eikä laajamittaisia herätyskokouksiakaan. Tanssikaan ei kisayleisöä innosta.

Olutteltta

Eräänä kaupallisuuden ja nykyajan ilmiönä voidaan pitää oluttelttaa, mallasrastiksikin kutsuttua. Se oli ensimmäisen kerran Luostolla v. 1994. Sitä ovat jotkut voimakkaasti vastustaneet. Myönteisiäkin puolia voidaan sen puolesta esittää. Vähäisin niistä ei ole järjestäjän saama tulo. Se on ollut 7- 75% koko tapahtuman tuotosta. Ärsyttävyyttä pyritään pienentämään sijoittamalla teltta sivulle, pois silmistä, usein pesupaikan luo. Sinne ei poiketa, sinne on mentävä.

Pysäköinti

Pysäköintimaksuja on joskus kritisoitu. Järjestäjä kuitenkin maksaa alueista vuokraa maanomistajille, rakentaa siltoja, rumpuja, liittymiä ja ajouria tai ainakin vahvistaa niitä, hankkii lupia ja liikennemerkkejä ja ohjaus vie paljon työvoimaa (yl. yli 100 henkeä). Pysäköinti ei ole järjestäjille tuottoisa business. Ja onhan pysäköintimaksu myös pääsymaksu, jota erillisenä ei ole yleisöllekään.

Kunnat

Järjestäjäseutujen kunnat ovat yleensä tukeneet eri tavoin tapahtuman järjestämistä, koska hyvin hyödynnettynä Jukolasta saa paikkakunnalle melkoisen näkyvyyden ja syntyyhän tapahtumasta erilaista liikevaihtoa seudun yrittäjille. Juvan kunnan johtaja Heikki Laukkanen lausuikin v. 1990 Juvan Jukolan jälkeen: ’Kunta ei mistään saa Jukolaan satsaamillaan rahoilla vastaavaa näkyvyyttä ja hyötyä.’

Markkinointi

Johtoryhmän ja eri vuosien järjestäjien kesken perustettiin 1990-luvun lopulla markkinointiryhmä. Sen puitteissa sovitaan pelisäännöt, esiinnytään yhteisesti, välitetään tietoja jne. Järjestäjien keskeinen markkinointiyhteistyö toimii hyvin.

Jukolan järjestäminen on seuroille enemmän kunnia-asia (’Jos suunnistuksessa aikoo tehdä jotakin suurta, se on järjestää Jukola’ perusteli eräs viestin hakija) kuin rahasampo. Kuitenkin, jotta Jukolalle löytyy jatkossakin järjestäjiä, järjestäjien täytyy suuren haasteen toteutumisen ilon lisäksi saada jotakin konkreettistakin, ts. tuottoa. Johtoryhmä pyrkii maksuja ja kaupallisuustekijöitä säätelemällä siihen, että järjestäjä saisi edes 2 euron korvauksen talkootunnilta. Se ei ole paljon. Säällä ja sijaintipaikalla on varsin suuri merkitys tulokseen. Viimeisten 20 vuoden aikana tapahtumaa ei ole kertaakaan järjestetty tappiolla, vaan lopputulokset ovat osoittaneet tuoton olleen 0,15-2 euroa työtunnilta. Sitä ei kenenkään tarvitse kadehtia.

Tekniikka kasvun apuna ja takuuna

Tietotekniikka

Jukolan viestin suuri osanottajamäärä on haaste järjestäjille. Metsään mahtuu suunnistajia kerralla tuhat määrin, mutta kuinka organisoida ilmoittautuminen, tuloslaskenta ja muut tukipalvelut? Tietotekniikan avulla on voitu Jukola-järjestäjien työtaakkaa pienentää merkittävästi; tai ainakin vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Kahdeksankymmenluvun loppupuolella olivat tietokoneet jo jossain määrin käytössä, mutta vakiintuneet käytännöt puuttuvat monilta osin.

Tilanne muuttui vuonna 1992, kun Pekka Pirilän kehittämä tuloslaskentajärjestelmä otettiin Jukolassa käyttöön. Tuloslaskennan ohjelmisto käyttöjärjestelmänä oli DOS ja tiedonsiirto tapahtui sarjaporttien kautta. Näin toimittiin keskeisin osin vuoteen 1999.

Vähittäistä kehitystä luonnollisesti tapahtui vuosittain. Esimerkiksi reaaliaikainen teksti-tv-seuranta tuli käyttöön Mehtä-Jukolassa 1996 ja tietokoneavusteinen leimantarkastus Jyväskylässä 1997.

Tulosten internet-palvelujen tarjonta alkoi Mehtä-Jukolassa. Ensin automatisoimattomana ja Jyväskylässä oli jo käytössä automatisoitu viritelmä eräiden välivaiheiden kautta ja 1998 Siuntiossa taas kehittyneempi ja ohjelmiin paremmin integroitu menettely.

Vuonna 2000 Pärnävaaralla siirryttiin sähköiseen leimausjärjestelmään; Emit-järjestelmään. Se mahdollisti mm. reaaliaikaiset online-väliaikarastit ja tulosseurannan.

Vuonna 2002 otettiin käyttöön Windows-pohjaiset ohjelmat ja vaihdettiin tiedonsiirto sarjaportteja käyttävästä ratkaisusta normaaliin lähiverkkoon.

Vuosina 2002-2003 saivat kuuluttajat asteittain käyttöönsä graafiseen käyttöliittymään perustuvan Windows-sovelluksen. Vuonna 2003 oli uutuutena Jukka Inkerin kehittämä tekstiviestipalvelu on-line rasteilta katsojien kännykkään.

Jouni Aaltonen on viimevuosina aktiivisimmin edelleen kehittänyt ja luonut uusia palveluja tuloslaskennan ympärille. Ulospäin näkyvinä muutoksina ovat olleet varsinaisen tuloslaskennan oheen toteutetut tukipalvelut kuten ilmoittautumisten nettivastaanotto, videotaulun käyttö, tulosten nettipalvelujen kehittäminen ja vuonna 2005 ensi kertaa kilpailijoille lähtöalueella tarjottu kilpailutilanteen infopalvelu.

Kehitys on kulkenut kirjeitse lähetyistä ilmoittautumisista ja pahvisista tulostaululipuista tietojärjestelmiin, jossa osanottajajoukkueet kirjaavat itse joukkueensa suoraan ilmoittautumis- ja tuloslaskentajärjestelmään ja kilpailun aikana voi Jukolan tuloksia seurata reaaliaikaisesti vaikka maapallon toisella puolelta.

Kuva Jukolan tietotekniikasta Sippu-Jukolassa 2005

Jukola radiossa ja televisiossa

Juttu perustuu historia-asioissa osittain Pekka Oksalan aineistoon. Mielipiteet ja arviot radio- ja tv-lähetysten lähimenneisyydestä, nykytilasta tai tulevaisuudesta eivät kuitenkaan ole hänen esittämiään.

Jukolan Viesti vakiinnutti paikkansa Ylen radio- ja tv-ohjelmissa – tosin muotoaan etsien – jo 1960-luvulla.

Radio

Jukolan viesti on nimenomaan radionomainen tapahtuma, parhaimmillaan läpi yön kestävässä muodossaan. Tätä mieltä ovat edelleen kymmenettuhannet radion kuuntelijat (joista pääosa ei itse ole suunnistajia tai heidän läheisiään), jotka mökeillään ja kotonaan seurasivat kevätkesän suurta seikkailua – ja haluaisivat tehdä sen edelleen. On sääli, että koskaan ei tehty kuulijatutkimuksia, joten kuulijoiden (ilmeisesti varsin huomattava) määrä ei ole tiedossa. Seuraajien muistissa ovat vielä selostajien kuiskaavat äänet rasteilta ja johtavan joukkueen tuloa edeltävä kihelmöivä jännitys, erityisesti valokeilojen näkymistä odotellessa. Monet muistavat myös, kun suunnistajat rastin ohi juostuaan lähestyivät sitä "väärästä" suunnasta ja juoksivat pimeässä naisselostajan kumoon.

1960-luvulla lähetykset olivat pääasiassa välähdyksiä lähdöistä, vaihdoista ja maalista. Paimiossa v. 1972 Jukolan radiolähetys kesti kuitenkin pari tuntia yli puolen yön. Pekka Oksalan kollegana oli legendaarinen jääkiekkoääni Aulis Virtanen Turusta ja avustajana hääri tuleva Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola.

Seuraavana vuonna eli 1973 Hämeenlinnassa myös Ylen väki joutui kovalle koetukselle, kun kisapaikka muuttui muutamassa päivässä Lopen Räyskälästä kaupungin reunalle Miemalaan. Syynähän oli karttateknisten lakko. Ennakkokäynnit jäivät vähiin eikä pieniltä kommelluksilta vältytty. Ruotsinkielisen radion selostajavirtuoosi P.H.Nymanilla – sittemmin Porvoon kaupunginjohtaja ja kansanedustaja – oli vaikeuksia löytää sysimustassa yössä I-osuuden radiorastia. Lähetys siirtyi ajallaan metsään, mutta P.H. ei suinkaan jäänyt sanattomaksi, vaikka rastista ei ollut tietoakaan. Nyman kuvaili kadehdittavalla sanankäytöllään pimeää yötä ja otsalamppujen kiiltomatoidylliä, loppuhuipennuksena rastivalojen kimallus. Ne tosin osoittautuivat aamun valjettua ja lähempää katsottuina Miemalan Esson mainosvaloiksi!

Tammisaaressa 1976 radio teki lopullisen läpimurtonsa kesäkuuntelijoiden sydämiin; Ruotsin Tiomilan mukaisesti lähetys jatkui läpi yön. Tällaiseen lähetysvirtaanhan Suomessa oli silloin totuttu vain juhannusöisin. Kerrotaan, että itse Ylen pääjohtaja Erkki Raatikainen oli tuonut ilmi, vaikka silloinkin rahat olivat tiukalla, että Jukolan kaltaisen ruumiinkulttuurin vuoksi kanavat kannattaa pitää auki läpi yön. Yle-historiaa tehtiin 1977 Ruokolahdellakin. Eri kanavilla radio- ja tv-lähetyksiä tuli Jukolasta yhteensä 25 tuntia.

Radion suomenkielisen selostajajoukon ytimen muodostivat Voitto Raatikainen, Antero Viherkenttä ja Pekka Oksala. Mukana olivat useina vuosina myös suolahtelainen Erkki Kumpunen ja rovaniemeläinen Esko Kähkönen, kumpikin kokeneita radioääniä ja raudanlujia mäkihypyn asiantuntijoita kv. mäkituomareina. Helsingin päässä Jukola-öitä valvoivat musiikin kera yleensä Raimo Häyrinen ja Juhani Sipilä, radiolegendoja hekin.

Jatkossa Jukola-selostajien joukkoon liittyi nuorempaa polvea, kuten Jarmo Lehtinen, Hilla Blomberg ja Pertti Tapola. Muutamana viime vuonna olemme kuulleet myös Nina Vanhatalon ääntä.

Ruotsinkielisen radion värikkään ja sanavalmiin selostajajoukon ytimen muodostivat vuosikaudet Christer Bonn, Caj Stålström, Björn Federley ja Bror-Erik Wallenius. Viime vuosina äänessä ovat olleet mm. Jörgen Nyman, Johan Portin ja Leif Lampenius. Ruotsinkieliset lähetykset ovat viime vuosina olleet suomenkielisiä laajemmat!

Jukolan yön radiointia pidettiin jo perinteenä, kun tilanne uuden vuosituhannen alussa yht’äkkiä muuttui. Keväällä 2000 Yle ilmoitti, että Joensuun Jukolasta tulee lähetyksiä vain 5 minuuttia kerran tunnissa sekä välähdykset muun ohjelman seassa lähdöstä, vaihdoista ja maaliin tulosta. Suomalaiskuljettajien menestys F1:ssä ja ralleissa sai Ylen panostamaan niihin eikä kiristynyt talous sallinut enää kaikkea. Asiaa on yritetty muuttaa, tuloksetta. Osasyy Jukola-lähetysten kalleuteen oli se, että tekniikan parantuessa vuosi vuodelta pyrittiin yhä kattavampaan tapahtuman seurantaan, mikä aiheutti lisäkuluja.

Tilanne oli muuttunut muutamassa vuodessa, sillä Vehka-Jukolan edellä Voitto Raatikainen kutsui Jukolan yötä ’Radio Suomen lippulaivaksi’ (Urheilulehti 5.1992), joka on erityisen rakas radion väelle monestakin syystä. Hän kutsui myös Jukolan yötä radion erikoisherkuksi, jonka kanssa samaan makuelämykseen ei ruudussa ylletä. ’On oltu järjestäjien kanssa kehittämässä yhteistuotetta ja siinä on onnistuttu.’

Kun nyt molemmankieliset lähetykset hoitaa n. 6 henkilöä, koko yön lähetys kenties hiukan ’riisuttuna’ maastoselostuksineen nykytekniikalla vaatisi ihmisiä saman verran lisää, muttei kalliita lähetysautoja tms. Kysymys ei siten ole kovin suuresta summasta, vaikka yö- ja sunnuntaityöstä onkin kyse. Ja järjestäjät ovat valmiit antamaan kaiken sen avun, minkä Yle sopimustensa sallimana voi ottaa vastaan.

Paikallisradioilla on jo kauan ollut suuri merkitys kisaa edeltävien tapahtumien ja tunnelmien välittäjänä kisaseudulla sekä erityisesti tuloliikenteen seuraajana ja mahdollisista poikkeustilanteista tiedottajana.Kaupalliset radiot eivät ole ainakaan toistaiseksi nähneet Jukolan yötä tarpeeksi puoleensavetävänä, että olisivat halunneet tulla mukaan koko yön kestävään tapahtumaan.

Internet-aikakaudella ovat nettipalvelut osaltaan alkaneet korvaamaan perinteistä radiotoimintaa. Nykytekniikka mahdollistaa kilpailuselostuksen jakamisen tietoverkon avulla kaikkialle maailmassa.

Televisio

Yle-tv:n puolella ensimmäiset, mustavalkoiset jälkilähetykset (10-15 minuuttia) Jukolasta nähtiin 1960-luvun puolessa välissä. Tekijöinä olivat Juha Jokinen ja Seppo Kannas. Juha Jokinen oli mukana moneen kertaan vielä seuraavillakin vuosikymmenillä ja hänen mainiota, kuiskaavaa Jukola-raportointiaan rasteilta matkittiin mm. tv:n hupiohjelmissa.

Televisio oli myös mukana Tammisaaren yössä 1976 ja Yle teki tunnin pituisen koosteen. 1980-luvun alkupuoli oli tv-Jukolankin kulta-aikaa. Noin tunnin otsikkolähetykset saatiin mm. 1982 kuraisesta Kytäjän korvesta, 1984 Vierumäeltä, 1985 Laitilasta jne. Tahti jatkui samana seuraavallakin vuosikymmenellä, tosin yhä enemmän kevyemmällä kalustolla tehtyinä 30-50 minuutin jälkikoosteina Jukolasta sunnuntai-iltana ja pidennettynä välähdyksenä venloista lauantain urheiluruudussa.

Vuonna 1995 Sipoon osin suorat lähetykset raskaalla kalustolla sitoivat useita kymmeniä teknisen puolen henkilöitä ja ulkolähetysauton useaksi päiväksi pois muusta ohjelmatoiminnasta. Tiukentuneessa taloustilanteessa satsaus lienee herättänyt yhtiössä jälkikeskusteluja varsinkin, kun eräät muut kesätapahtumat tunsivat itsensä sijaiskärsijöiksi.

Siuntion Juhla-Jukola 1998 oli kuitenkin Ylen tv-urheilun ohjelmallisesti kunnianhimoisin ja katsojapalautteenkin mukaan onnistunein Jukola-tuotanto. Sunnuntai-illan tunnin pituista, osin historiaakin kuvaavaa Pekka Oksalan tekemää koostetta seurasi lähes 800.000 suomalaista; katsojaluku, jota vain harvat ohjelmat tätä nykyä saavuttavat.Siirryttyään radiosta televisioon, Antero Viherkenttä teki useana vuonna 1990-luvulla Jukola-lähetykset. Nyt "Vipu" on eläkkeellä, mutta häntä on kuultu viime vuosina kenttäkuulutuksessa ja videotaulun selostuksissa maastorasteilta.

Ruotsinkielinen urheilukanava FST on erityisesti kunnostautunut muutamaan kertaan Nuorten Jukolan tunnelmien välittäjänä. Yle teki myös erinomaisen koosteen v. 2003 Nuorten Jukolasta, jonka se saattoi kuvata melkein omalta Helsingin Pasilan pihaltaan.

Ylen toimintakäytäntöön on kuulunut tehdä lähetyssopimus vasta aivan tapahtuman edellä. Järjestäjät eivät siten ole voineet markkinoinnissaan juurikaan hyödyntää mahdollista tv-näkyvyyttä. Osin tästä syystä, mutta pääasiassa siksi, että videotaululle on joka tapauksessa tuotettava asiantuntijavoimin kuvaa, jota Yle ei tuota, Joensuun Jukolan järjestäjät tekivät talvella 2000 Tv-nelosen kanssa sopimuksen televisioinnista ja videokuvan tuottamisesta. Vuonna 2001 ei koko yön televisiointia ollut.

Vuosina 2002-2005 yhteistyökumppanina kummankin kuvan tuotossa on ollut Urheilukanava. Se näkyy kuitenkin vain digi- ja kaapeliverkoissa. Kanavan mukaan katsojia on kuitenkin ollut hyvin. Katsojien määrä on tietysti kasvanut ja kasvaa digi-vastaanottimien lisääntyessä. Kuvan tuottaminen ja lähetys maksavat järjestäjille melkoisen määrän euroja, sillä suunnistus ei ole laji, josta kanavat kilpailevat ja maksavat korvauksia. Yle on viime vuosina lähettänyt 30-50 minuutin koosteen seuraavana viikonvaihteena ja sekä se että MTV3 ovat lähettäneet lisäksi uutisvälähdykset.

Ylen Teksti-tv on parikymmentä vuotta pitänyt sen seuraajat varsin hyvin tapahtumien ja tilanteen tasalla. Tehtävästä vastasi pitkään Juha Alanen, nyt jo eläköitynyt entinen juniorisuunnistaja. Jukolan tietojärjestelmästä on suora liitäntä teksti-tv:lle. Suorat tv- ja internet-lähetykset ovat hiukan syöneet teksti-tv:n kakkua, mutta toisaalta radion vähentyneet lähetykset ovat lisänneet sen merkitystä erityisesti siellä, missä Urheilukanava ei ole näkynyt tai internet ollut saatavilla.

Jukolan media-ääneksi on henkilöitynyt Pekka Oksala, suunnistuksen Suomen mestari sarjassa H18 mallia 1960. Hänen seuransa oli ensin Joutsenon Kullervo ja sitten S-57 Lappeenrannasta. Hän on ollut Jukolassa mukana v. 1958 lähtien, ensin kilpailijana, sitten myös lehtitoimittajana, radion (25 kertaa) ja tv:n (9 kertaa) selostajana, yhden kerran kisakuuluttajanakin (1971). Pekka jäi keväällä 2004 Ylestä eläkkeelle.

Suunnistuskokemusta on myös monien muistamalla Hilla Blombergilla, joka on osallistunut sekä Venlojen juoksuun että -viestiin Kankaanpään Suunnistajien väreissä. V. 2004 Jukolassa Hillaa kuultiin pitkästä aikaa, seremonioiden juontajana.

Jukolan tulevaisuusJukolan perustaja- ja omistajayhteisö, Kaukametsäläiset, on useassa yhteydessä pohtinut Jukolan tulevaisuutta. Vielä 60-vuotispäiviään lähestyessään Jukola on kuitenkin virkeä, elinvoimainen, hyväkuntoinen, suosittu ja arvostettu. Siksipä mitään radikaalia ei ole ollut tarpeen tehdä. Tilanteen säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvia toimia ja valppautta. Selvityksissä on tullut ilmi eräitä uhkakuviakin, joiden torjumiseksi on tehty ja tehdään toimenpiteitä.

Löytyykö järjestäjiä?

1990-luvun puolenvälin tienoilla uhkakuvaksi muodostui yht’äkkiä järjestäjäksi haluavien vähyys. Kun Juhla-Jukolaan oli kahdeksan, pariin, kolmeen seuraavaan oli vain yksi hakija. Syiksi paljastuivat:

- pelättiin, pystyykö saavuttamaan Jukolan järjestelyjen korkean tason

- pelättiin järjestelyjen uusien, teknisten ratkaisujen vaativuutta

- yritykset suhtautuivat nihkeästi siihen, että heidän työntekijöitään olisi tullut Jukolan vaativimpiin tehtäviin, erityisesti kilpailun johtajaksi.

Ongelma on ainakin toistaiseksi poistunut, sillä v. 2005-2012 kisoihin on ollut 3-5 hyvää hakijaa kuhunkin. Asiaa ovat auttaneet teknisten ratkaisujen käytöstä saadut myönteiset kokemukset, järjestäjiä auttavan tukiryhmän perustaminen ja muu johtojärjestelmän kehittäminen sekä virkeät, varhain eläkkeelle jääneet, jotka ovat valmiita ottamaan haasteita.

Johtoryhmän tehtävänä on myös huolehtia, että järjestäjä saa edes pienen tuoton työstään, muuten halukkaat loppuvat pian (kts. myös artikkelia Kaupallisuus Jukolassa). (linkki)

Perinteet

Jukolan vahvat perinteet tulevat säilymään. Jotkut niistä saattavat joustaa aikojen kuluessa, mutta juuriaan Jukola ei unohda. Perinteet ovat Jukolan vahvuus. Kokemuksia on suunnistusviesteistäkin, miten käy, kun hyvää perusajatusta aletaan peukaloida.

Ympäristörajoitukset

Ajalle on ominaista ympäristöasioiden korostaminen. Suurimpana suunnistustapahtumana Jukola helpoiten joutuu tulilinjalle ja toisaalta sen on oltava esimerkkinä muille suunnistuskilpailuille. Jopa Jukolan vastaisia kirjoituksia näkyy silloin tällöin. Ne perustuvat kuitenkin yleensä asioiden jopa lähes täydelliseen tuntemattomuuteen.

Luonnon ystävinä suunnistajat ovat aina kunnioittaneet suojelurajoituksia, ensimmäisenä lajiliittona tehneet ympäristöohjelman, jota korostetaan koulutuksessa ja jonka ohjeita noudatetaan jne. Radat tehdään ottaen huomioon maaston erityispiirteet, arkoja ja arvokkaita luontokohteita sekä eläimistöä suojellen yhteistyössä luontotuntijoiden, ympäristöviranomaisten, maanomistajien ja metsästäjien kanssa. Ratamestarit ovatkin poikkeuksetta saaneet kiitosta ympäristöasioiden huomioon ottamisesta.

Yhteydet maaomistajiin, viranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin ovat olleet hyvät eikä erimielisyyksiä ole.

Kaukametsäläiset on toiminut aktiivisesti toisaalta järjestäjien suuntaan ja korostanut ympäristöasioiden huomioon ottamisen tärkeyttä, toisaalta huolehtinut lajin harrastamisen jatkumisesta tutkimuksin ja aloittein sekä yhteydenotoin viranomaisiin ja päättäjiin. Asioista on tutkittua tietoa ja argumentointi ja päätökset voidaan perustaa niihin.

Ainakaan tällä hetkellä ei ympäristöasioita nähdä Jukolan uhkana.

Lähemmin asiasta on artikkelissa Jukola – ympäristön uhkako?

Uusi tekniikka

Uudella tekniikalla ymmärretään tässä mm. tietokoneiden käyttöä toimisto- ja tulospalvelussa, elektronista leimausta sekä videotaulun käyttöä. Niistä kerrotaan lähemmin omassa artikkelissaan ’Uusi tekniikka kasvun apuna ja tukena’. Teknisten ratkaisujen ensimmäisiksi Jukola-käyttäjiksi on löytynyt ammattitaitoisia, innokkaita henkilöitä. Uusia ratkaisuja ei koeta möröiksi.

Aivan uusia, tarpeellisia, merkittäviä, Jukolassa kokeilemattomia tekniikoita ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Osanottajien suuri määrä sulkee pois eräitä kaikkia koskevia tämän hetken ratkaisujen mukaisia tekniikoita, esim. laajamittaisen paikanseurannan ja automaattisen ajanoton nilkkaremmit. Salo-Jukolassa kuitenkin käytetään muutamalla osuudella kärkijoukkueiden GPS-pohjaista etenemisseurantaa. Sellaista kokeiltiin jo v. 1995 Jukolassa. Onko mikrosiru kilpailunumerossa seuraava?

Niinpä lähiaikojen merkittävin toiminta keskittyykin nykytekniikoiden entistä laajempaan ja helppokäyttöisempään toteuttamiseen. Pääosa siitä on järjestäjien sisäistä toimintaa eikä juuri näy kilpailijoille tai yleisölle. Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan monella alueella ilman sen suurempaa mediakohua.

Tulevat järjestäjät ja johtoryhmä seuraavat aktiivisesti soveltuvan tekniikan kehitystä. Uudet menetelmät otetaan käyttöön, kun ne ovat valmiita. Jukola ei kokeile, se on varhainen soveltaja.

Riittääkö osanottajia?

Seurojen ulkopuolisten ns. harrastajajoukkueiden (ei-seurajoukkueet) osanoton salliminen v. 1995 pienen kädenväännön jälkeen on ollut onnistunut päätös ja Jukolan kasvun selitys. Näiden salliminen merkitsi samalla, että osanottajilta ei vaadita lisenssiä. Tämä vaati liitolta pienen tuumaustuokion. Näitä joukkueita on Jukolan viestissä nyt n. 250 eli lähes 20 % ja Venloissa n. 100 eli n. 12 %. Hyvien aktiivisuunnistajien osallistumista näihin joukkueisiin on hiukan lievennetty, mutta edelleenkään ei jollakin firmalla ole mahdollista koota nimissään huippujoukkuetta Jukolaan.

On esitetty oman sarjan ja kilpailun perustamista harrastajajoukkueille. Sellaista ei tule. Suola on se, että harrastajat ja huiput ovat samassa kilpailussa. Jukolassa on edelleen vain 2 viestiä, Jukola ja Venlat. Ei tule ikämiesviestiäkään ja nuorilla on oma kilpailunsa elokuussa.

Osanottajamäärien kasvatus ei ole pääasia, mutta sitä ei vastustetakaan. Todennäköistä kuitenkin on, että osanottoennätykset on tehty. Jatkossa Jukolat rakennettaneen luokkaa 10.000 osanottajalle. Miesten viestissä yli 1000 joukkuetta on tavoite, mutta ei ole itsestään selvyys, että niin tulee olemaan. Jatkuvasti kaikin puolin erinomaiset järjestelyt mielenkiintoisissa maastoissa auttavat näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Ennustajan osa ei tunnetusti ole häävi. Edellä oleva kappale kirjoitettiin pari kuukautta ennen Jämin Jukolan v. 2004 ilmoittautumisajan päättymistä. Lopputulos oli uudet, selvät osanottoennätykset kummassakin viestissä. (Uudet, kovat ennätykset v. 2005:kin ja Salo-Jukola pani v. 2006 vielä hiukan paremmaksi). Kun vielä kaikki seuraavat 6 Jukolaa sijaitsevat ainakin lähes ruuhka-Suomessa, ainakin voimakkaan supistumisen vuodet taitavat sittenkin olla kaukana edessä päin. Mahdollisen vähenemisen suurin syy on harrastajien ikääntyminen. Suunnistajien suurimmat vuosiluokat ovat 60:n ikävuoden tienoilla eikä uusia nuoria tule poistuman vertaa. Suurin huolen aihe onkin kotimaisten kilpailuihin osallistuvien nuorten suunnistajien määrän jatkuva supistuminen, heidän tasonsa sekä menestyneiden idolien puute ja lajin medioissa näkymisen vähyys, jotka ruokkivat supistumista.

V. 2006 ulkomaisia joukkueita oli ehkä sijainnista johtuen hiukan viime vuosia enemmän eli 23,5 %. Venloissa kasvua oli esim. v. 2002 Asikkalaan verrattuna kaikissa 3 ryhmässä eli kotimaisissa seura- ja harrastaja- sekä ulkomaisissa joukkueissa, mutta edelliseen vuoteen verraten vain harrastajajoukkueissa. Jukolan viestissä viime vuosina kotimaiset seurajoukkueet ovat vähentyneet saman verran kuin harrastajajoukkueet ovat lisääntyneet, joten kasvu on tullut ulkomaisista joukkueista. V. 2006 niiden kasvu tuli sikäli yllättävästi Ruotsista, että sielläkin harrastajamäärät ovat olleet laskussa, mutta Salon oiva sijainti selittänee lisäyksen.

Osuuspituudet

Jukolan viestien osuuspituuksissa on jonkin verran otettu huomioon osanottajien ikääntyminen, nuorten mukaan saanti sekä harrastajat. Kilpailujen kesto on keskimäärin vähän lyhentynyt 20 vuoden takaisesta, mutta matkat vaihtelevat maastojen mukaan.

Muussa suunnistustoiminnassa muotivillitykseksi ovat tulleet pika- ja sprinttimatkat. Ne eivät istu Jukolan konseptiin. Mitä mieltä olisi kirmata 10-15 minuuttia jonossa ruokalan ympäri ja telttojen seassa? Jos 10 vuoden kuluttua sprinttisukupolvi ei enää jaksa tunnin lenkkejä, kun sellaisia ei enää muissa kilpailuissa ole, Jukolakin voi olla muutoksen edessä. Mutta onko se silloin enää Jukola?

Markkinahumuksiko?

Katso erillistä artikkelia ’Kaupallisuus Jukolassa’.

Laatu

Jukola on tunnettu järjestelyjen korkeasta laadusta. Kymmenkunta vuotta sitten ruotsalaisten (!) omien kilpailujen arvostelussa paras taso oli nimeltään Jukola-klass! Kun australialaiset muutama vuosi sitten osallistuivat Jukolaan ensi kerran, he otsikoivat lehdessään matkakertomuksen ’Jukola – suunnistuksen timantti’. Kun Jukolassa kuitenkin on tuhansia asioita, jokaisessa niissä ei voi sataprosenttisesti onnistua - eikä esimerkiksi säälle voi mitään, vaikka sillä ulkoilmatapahtumassa on iso rooli. Aina jää seuraaville parannettavaa – ja kompastuminen toisessa kohtaa. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki itse kilpailuun liittyvä on hyvin kunnossa.

Kun viestillä on useita ottajia, johtoryhmällä on mahdollisuus valita järjestäjäksi se, jolla arvioidaan olevan parhaat mahdollisuudet Jukola-laatuisen tapahtuman järjestämiseen. Johtojärjestelmää ja valintaprosessia kehitetään edelleen. Viesti tulee edelleen kiertämään maata, jos hyviä hakijoita eri puolilta löytyy. Uskomus on, että tarvittavat runsaat 1000 talkoolaista jatkossakin saadaan helposti. Hyvien teknisten osaajien painoarvo kuitenkin kasvaa edelleen.

Taustayhteisöjen tavoitteena on, että Jukola jatkossakin pitää kaikilla osa-alueilla erinomaisen laatutasonsa.

Lähivuodet?

Yhteenvetona voi vain todeta, että viimeinenkin tällä hetkellä myönnetty Jukola (Hyvinkää v. 2010) tulee olemaan hyvin saman oloinen kuin viimeisin Anjalankoskella v. 2005 järjestetty.

Jukolaa kehitetään jatkuvasti, pitkäjänteisesti ja tempoilematta. Tehtävien muutosten tulee olla niin harkittuja, että ne ovat pysyviä. Tarkoin sormi ajan hermolla seurataan niin tekniikan kehittymistä ja sen hyödyntämistä, lajin muuttumista kuin yhteiskunnankin muutoksia. Niistä osa voi aiheuttaa muutoksia pian, osa viiveellä, useimmat eivät kenties vaikuta Jukolaan mitenkään.

Jukolan kiertopalkinnot

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=61

Jukolan viestin "Hiiden hirvi" –kiertopalkinnosta kilpaillaan seitsemän kilpailun ajan v.2000 alkaen ja Venlojen viestin "Venlan kilpi" –kiertopalkinnosta kilpaillaan seitsemän kilpailun ajan v.2003 alkaen. Kummatkin palkinnot on lahjoittanut Helsingin Sanomat.

Pisteitä jaetaan 15 parhaalle joukkueelle niin, että voittaja saa 25 pistettä ja seuraavat järjestyksessä 20,15,12,11,10,9,8,7,6,5,4,3,2 ja 1. Jos 15 parhaan joukossa on useita saman seuran joukkueita, vain paras joukkue saa pisteitä. Saman seuran muiden joukkueiden pisteet jäävät jakamatta.

Kiertopalkinnon saa vuodeksi haltuunsa se seura, joka voittaa lopputuloksiltaan hyväksytyn kilpailun. Seura vastaa asianmukaisista kaiverruksista ja palkinnon toimittamisesta seuraavaan kilpailuun. Kunkin vuoden voittajaseura saa omakseen kiertopalkinnon pienoismallin.

Kiertopalkinnon saa omakseen seitsemän kilpailun jälkeen se seura, jonka viiden korkeimman pistemäärän summa on suurin. Mikäli kaksi tai useampi seura saavuttaa saman pistemäärän, voittaja on se, jolla keskinäisessä vertailussa on paras eroava sijoitus (eniten voittoja, kakkossijoja, kolmossijoja jne).

Vuosi Kiertopalkinto Kiertopalkinto VoittajaJukola1949 - 1953 Lehti-poika Helsingin Suunnistajat1954 - 1960 Viestipoika Helsingin Suunnistajat1961 - 1965 Tukkipoika Tampereen Pyrintö1966 - 1971 Metsonpojat Asikkalan Raikas1972 - 1978 Hopeakilpi Liedon Parma1979 - 1985 Lehtipoika II OK Ravinen SWE1986 - 1992 Hiidenkivi IFK Södertälje SWE1993 - 1999 Metsäkukko Turun Suunnistajat2000 - 2006 Hiiden hirvi

Venla1978 - 1981 - -1982 - 1988 Viestitytöt Stora Tuna SWE1989 - 1995 Venlan kivi IFK Södertälje SWE1996 - 2002 Venlan palmikko Bäkkelagets SK NOR2003 - 2009 Venlan kilpi

Hiidenkivi 1986 – 1992

Metsäkukko 1993 - 1999

Hiiden hirvi 2000 – 2006

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=62

Venlan kivi 1989 - 1995

Venlan palmikko 1996 - 2002

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=63

Venlan kilpi 2003 - 2009

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=87

Jukolan ja Venlojen viestit tarinat 1989 – £yleiseteksti tarinoista

1989

Raja-Jukola 1989

Raja-Jukola 17.-18.6. 1989 JoutsenossaJärjestäjät olivat nimenneet 41. Jukolan ja 12. Venlojen viestin Raja-Jukolaksi, sillä kartan kaakkoiskulmasta oli valtakunnan rajalle vain kymmenkunta kilometriä. Rajavartiolaitoskin täytti tuona vuonna 70 vuotta ja kilpailun suojelijana toimi ko. laitoksen päällikkö, kenraalimajuri Matti Autio. Nimi oli siis hyvin perusteltu.

Maasto oli osittain sama kuin v. 1964 Jukolassa. Olipa yksi sama rastipistekin. Kilpailukeskus tosin oli toinen. Nyt oltiin Myllymäen laskettelukeskuksessa. Järjestäjinä olivat Joutsenon Kullervo ja Lappeen Riento, joille Jukola oli samalla juhlatapahtuma. Kullervolla toimintaa oli ollut 75, Riennolla 70 vuotta.

Jukolan viestin sanoma osoitettiin Helsingin Sanomille, joka Päivälehtenä perustettiin 100 vuotta sitten. Helsingin Sanomat on ollut Jukolan viestin päätukijana viestin alusta alkaen. Hyvin monella Raja-Jukolaan liittyvällä yhteisöllä oli siten juhlavuotensa.

Jukolan viestiin osallistui 1067 ja Venlojen viestiin 519 joukkuetta. Komeita ennätyksiä kumpikin. Yhteensä osanottajia oli yli 9500. Kummassakin viestissä tapahtui varaslähtö. Venloissa se ei juuri aiheuttanut ongelmia. Jukolassa miehet ryntäsivät liikkeelle heti kuulutuksen ’karttoihin saa tarttua’ jälkeen. Kun karkulaiset nykäisivät alaspäin kartat irti, vaijerit kimposivat ylös ja lähtemättömien, ylimääräiset ja niiden, joilla ei vielä ollut otetta, kartat lensivät kaaressa sikin sokin ympäri lähtöaluetta. Kun pääjoukko oli mennyt, muutama kymmenen miestä etsi maasta joukkueensa karttaa. Mm. HS-kakkosen Matti Lehtonen etsi omaansa vielä useita minuutteja karkulaisten lähdön jälkeen. Jatkossa asiaan on kiinnitetty huomiota eikä varaslähtöjä ole enää tapahtunut.

Muuten järjestelyt onnistuivat hyvin. Tulosluetteloiden tulo kuitenkin vähän takkuili. Ongelmana oli se, että järjestäjät suunnittelivat käyttää tulospalvelun sisäänluvussa viivakoodeja. Menettely ja sen yhteensopivuus Jukolan uuden tietojärjestelmän kanssa oli testattu moneen kertaan ja todettu toimivaksi. Kisan aikana se ei kuitenkaan toiminut. Koodinlukijan ja tietokoneen välinen kaapeli ei kestänyt Yleisradion lähettimen voimakasta sähköistä kenttää. Tällaista tilannetta ei osattu testata ennalta. Erittäinkään, kun asiantuntijat olivat vakuuttaneet, ettei ongelmia pitäisi tulla. Uusi tekniikka on yllätyksiä täynnä. Ennen kuin varajärjestelmä toimi, moni ehti kaivata vaihtoaikaansa. 2000-luvulla viivakoodit palasivat Jukolaan. Tekniikka oli kehittynyt eikä vastaavia ongelmia enää ole ollut.

Venlojen viesti – HNMKY:n Ulla Mänttäri pinkoi muilta karkuun Suomalaisjoukkue oli voittanut viimeksi Venlojen viestin v. 1980, jolloin Hiidenkiertäjät oli nopein Rovaniemellä. Norjalaiset olivat olleet sen jälkeen nopeimpia 3 ja ruotsalaiset 5 kertaa ja heistä IK Stora Tuna yksin kolme kertaa. Olisi siis jo suomalaisjoukkueen vuoro. Kevään Tiomilassa olivat kuitenkin IFK Södertälje ylivoimaisesti ja Halden SK olleet maalissa ennen Tampereen Pyrintöä.

Päivä oli varsin lämmin. Siksiköhän Venlat kävivät niin kuumina, että ottivat selvän varaslähdön? Suomalaismenetystä ennakoi ensimmäinen 6,6 km:n osuus. Kärjessä saapui Rastikarhujen 20-vuotias Mari Aarikka. Kuusitoista sekuntia hänen jälkeensä vaihtoi Länsi-Uudenmaan Suunnistajien virolainen Marje Idavain ja kuusi sekuntia hänestä Rastihaukkojen maajoukkuesuunnistaja Marja-Liisa Portin. Neljäntenä vaihtoi vielä Kangasalan Kisa. Sitten tuli jo ruotsalainen Tullinge SK, mutta sen jälkeen taas suomalaisia, Lammin Säkia ja Kalevan Rasti. Kärki oli aika hyvin hajalla, sillä neljässä minuutissa vaihtoi vain 24 joukkuetta. Sadas joukkue oli 9.36 perässä johtavaa.

Moni suosikki menetti ilmeisesti mahdollisuutensa ainakin voittoon jo ensimmäisellä osuudella, sillä esim. edellisvuoden voittaja Halden SK oli 75. yhdeksän minuuttia kärjestä ja Tampereen Pyrinnön ero kärkeen

oli 10.18, edellisvuoden kolmosen NTHI:n 10.38 sekä kahden vuoden takaisen Venla-voittajan ja edellisvuoden kakkosen OK Hedströmmen peräti 14.02. Hellekö virheetkin aiheutti, sillä maastossa tai rasteissa ei ollut mitään merkillistä? Syy taisi pikemminkin olla yhteispummaus toisia huippujoukkueita silmällä pidettäessä? Myöhemmin kärkipäähän sijoittuvista joukkueista Helsingin NMKY (Annamari Vierikko, myöh. Heikkinen) oli 3.38 johtavaa jäljessä 19:ntenä.

Toisella 5,8 km:n osuudella kärki pummasi ja vaihtui. Maastossa eteni kaksi uutta kärkiryhmää. Niistä ensin vaihtaneeseen kuuluivat kevään Tiomilan voittaja IFK Södertälje, jota 9 sekuntia myöhemmin tuli Stora Tuna, askeleen perässä Kalevan Rasti, pari askelta siitä Rastikarhut (’lapsellinen virhe’ Marja Pyymäki sanoi harhailustaan ja johdon menestyksestä) ja Tullinge SK. Toisen ryhmän keulilla nelisenkymmentä sekuntia edellisistä vaihtoivat HNMKY (Marita Kymäläinen), Sundsvalls OK, Vakka-Rasti ja Tullinge SK. Vakka-Rastin entinen maajoukkuesuunnistaja Hanna Helin-Luotonen oli osuuden nopein. Toiseksi nopein puoli minuuttia hitaampana oli Haldenin Trine Antonsen, joka nosti joukkuettaan 61 sijaa 14:nneksi.

Kolmannella 8,2 km:n osuudella HNMKY:n Ulla Mänttäri teki todellisen nappijuoksun, melkein lentäen. Hänen aikansa oli 58.06 eikä kukaan muu päässyt alle tunnin ja kaikki muut kärkijoukkueet viipyivät yli 1.05. Niinpä hän lähetti joukkueensa ankkurin Kirsi Tiiran (myöh. Boström) viimeiselle osuudelle yli 6 min. ennen Sundsvallia, jota 20 sekunnin sisällä seurasivat Tullinge, Rastikarhut, Kalevan Rasti ja Stora Tuna. Alussa takellellut Halden lähestyi edelleen kärkeä kovaa vauhtia, sillä jo kaksi kertaa Venlat voittanut (vv. 1986 ja 1988) Ragnhild Bente Andersen nosti joukkueensa jo seitsemänneksi 6.56 kärjestä häviten kuitenkin osuusajassa Mänttärille yli kolme minuuttia. Södertälje, Sundsvall ja Pyrintö lähettivät seuraavina ankkurinsa matkaan yrittämään joukkueensa pitämistä kymmenen joukossa.

Kirsi Tiira, josta 10 vuotta myöhemmin tuli maailman mestari, oli siis edennyt jo kilometrin verran osuuden 6,4 km:stä, kun toiset vasta lähtivät hänen peräänsä. Niinpä harva epäili, etteikö hän myös tulisi maaliin ensimmäisenä. Mutta tiukalle veti. Heti ykkösellä hänelle sattui melkoinen, neljän minuutin pummi. Haldenin Venlat myös 2 kertaa voittanut Anne Line Nydal ajoi vimmatusti takaa, mutta matka loppui Kikan onneksi kesken ja etumatka riitti. Eroa oli maalissa vain 11 sekuntia. Tullingen Barbro Lönnkvist hävisi loppukiritaiston Nydalille 4 sekunnilla ja tuli kolmanneksi. Eija Koskivaara nosti Vakka-Rastin neljänneksi ankkuriosuuden kolmanneksi nopeimmalla ajalla. Yli neljäkymmentä sekuntia hänen jälkeensä tuli maaliin pääjoukon kirikisan voittanut Rastikarhujen Pirjo Mattila, jonka selkään puuskuttivat Stora Tuna, Slovan Praha (käytännössä Tsekkoslovakian maajoukkue), Södertälje, Sundsvalls OK ja Tampereen Pyrintö, jonka ero kärkeen oli 6.49. Osuuden nopein oli OK Hedströmmenin Kerstin Haglund.Ulkomaisten joukkueiden voittoputki siis katkesi, mutta läheltä piti. Kymmenen joukossa oli neljä suomalaisjoukkuetta ja sijoilla 11-20 vielä seitsemän lisää – enemmän kuin edeltävinä vuosina oli totuttu.

Raja-Jukolassa alkoi 7-vuotisen kiertonsa Venlojen uusi kiertopalkinto, kisakeskuksesta parinkymmenen kilometrin päästä, Ylämaalta, kotoisin olevasta spektroliitista tehty Helsingin Sanomien lahjoittama Venlan kivi.

Voittajajoukkueen, HNMKY jäsenet Maritta Kymäläinen (vas.), Kirsi Tiira ja Ulla Mänttäri (kuvasta puuttuu Annamari Vierikko.). Onnittelemassa Halden SK:n ankkuri Anne-Line Nydal. Kuva Seppo Bütt.

Lopputulokset:

1. Helsingin NMKY 3.26.06 (Annamari Vierikko 19-55.25, Maritta Kymäläinen 6-1.39.57, Ulla Mänttäri 1-2.37.03, Kirsi Tiira)

2. Halden SK 1 NOR 3.26.17 (Lene Puch 75-57.49, Trine Antonsen 14-1.40.50, Ragnhild Bente Andersen 7-2.41.59, Anne-Line Nydal)

3. Tullinge SK 1 SWE 3.26.21 (Ingrid Svensson 5-50.27, Karin Wollbrand 5-1.36.17, Maria Jonsson 3-2.41.28, Barbro Lönnkvist)

4. Vakka-Rasti 1 3.31.04 (Riina Kolkkala, Hanna Helin-Luotonen, Reeta Kolkkala, Eija Koskivaara)

5. Rastikarhut 1 3.31.47 (Mari Aarikka, Marja Pyymäki, Riikka Ankelo, Pirjo Mattila)

6. Stora Tuna IK 1 SWE 3.31.50 7. Slovan Praha TCH 3.31.55, 8. IFK Södertälje 1 SWE 3.32.03, 9. Sundsvalls OK 1 SWE 3.32.16, 10. Tampereen Pyrintö 1 3.32.55, 11. Malmby Strängnäs 1 SWE 3.33.14, 12. Kangasalan Kisa 1 3.33.41, 13. Järvenpään Palo 1 3.34.41, 14. Oulun Suunnistajat 1 3.35.39, 15. Liedon Parma 1 3.38.19.

Jukolan viesti – ankkurinahistelua OK Tyr, Linköpings OK ja Tullinge SK olivat hiukan yllättäen parhaat kevään Tiomilassa. Kotimaisissa viesteissä parhaat olivat vaihdelleet kovasti. Selvää ennakkosuosikkia ei siten oikeastaan ollut.

Miehet siis ottivat mallia naisista ja lähtivät matkaan ennen aikojaan runsaan 10 km:n osuudelleen. Aloitusosuudella yleensä huippujoukkueiden suunnistajat toisiaan syrjäsilmällä vartioiden pyrkivät välttämään virheitä ja tulemaan vaihtoon kärkijoukoissa, ei välttämättä ihan kärjessä. Niinpä usein ensimmäisinä tulee vaihtoon suunnistajia pienistä ja tuntemattomista seuroista, jotka panevat parhaansa aloittamaan. Joutsenossa tästä oli poikkeus, sillä kärjessä tuli erään voittajasuosikin NTHI:n Bo Engdahl, joka vielä oli minuutin karkumatkalla seuraaviin, jotka sitten olivatkin Ruokolahden Suunnistajien kakkosjoukkue, Uuraisten Urheilijat ja Kouvolan Rastin kakkonen. Suosikeista Halden SK on 17., IFK

Södertälje 25., Bäkkelaget 40. ja Angelniemen Ankkuri 42. 4.04 NTHI:sta jääneenä.

Toisella osuudella oli pituutta 12,5 km. Puolen yön hämärässä pummailtiin runsaasti ja ensimmäinen joukkue tuli vaihtoon vasta varttitunnin ratamestarin arviota myöhemmin. Se oli NTHI, mutta ei suinkaan I-joukkue, vaan Svein Erik Löken kakkosesta, joka oli ensimmäisessä vaihdossa ollut kuudes. Toinen norjalainen Nydalens SK vaihtoi toisena yhdeksän sekuntia myöhemmin. Kuusi sekuntia siitä jäi Espoon Suunta ja muutaman askelmitan lisää jäljessä tulivat Tampereen Pyrintö sekä Tullinge SK. NTHI:n ykkönen vaihtoi seitsemäntenä (+1.26), Angelniemen sijoitus oli 20. ja Bäkkelagetin 32. (+8.25). Reippaasti putosivat Halden, 45. (+10.35) ja Södertälje, joka oli 64. (+12.20).

Espoon Suunta oli perustettu edellistalvena Reima-34 (alun perin Kruunuhaan Reima) ja Espoon Rastin fuusiona.

Kolmannella, pimeimmällä osuudella oli mittaa runsaat 13 km. Siltä tuli ensimmäisenä Tullingen yöspesialisti John Fredlund. NTHI:n kakkonen oli edelleen tiukasti kisassa mukana ja vaihtoi 12 sekuntia Tullingen jälkeen, sekunnin ennen Nydalenia. Pyrintö oli neljäntenä runsas puoli minuuttia ja NTHI:n ykkönen viidentenä 2.19 kärjestä. Sitten seurasivat Angelniemi, HNMKY ja kärkeen palannut Halden. Bäkkelaget oli 31. ja Södertälje 34. lähes 12 minuuttia Tullingesta.

Neljäs osuus oli kisan pisin, 16 km, nousua optimireitillä oli yhteensä ennätykselliset 735 metriä ja vaativuutta muutenkin yllin kyllin. Kärkijoukkueet vielä taivalsivat osan reitistä kesäyön hämärässä. Ensimmäisenä vaihtosuoraa viiletti Angelniemen Markku Kaartinen kannoillaan Haldenin Petter Thoresen. NTHI:n ykkönen oli kolmantena 9 sekuntia Kaartisesta. Neljäntenä vaihtoi tasan minuutin Angelniemelle jääneenä Nydalen ja heti sen perään Bäkkelaget. Kun näihin vielä lisätään pikku hiljaa kymmenen joukkoon hivuttautuneet seuraavien sijojen HNMKY, Ockelbo, IFK Göteborg ja Majornas IK, tutut nimet olivat koossa. Kovaa vauhtia kärkisijoja lähestyivät Ikaalisten Nouseva Voima (20.) ja IFK Södertälje (27. +4.59), jolla erityisesti oli vahva kolmikko jäljellä olevilla osuuksilla. Kärki siis tiivistyi merkittävästi. Tullingen ja Pyrinnön viestittäjille sattui huono päivä ja heidän joukkueensa putosivat kauas.

NTHI:n Björn Haavengen tuli ensimmäisenä viidenneltä 11,5 km:n osuudelta ja toisena 29 sekuntia myöhemmin kovan nousun tehnyt, Iso-Syötteen aloitusosuuden nopein Ikaalisten Kari Paavola. Angelniemen viestinviejälle oli sattunut pikkupummeja ja hän vaihtoi kolmantena puolisentoista minuuttia NTHI:stä. Neljäntenä tuli toisesta osuudesta lähtien kovaa nousua tehnyt Gävle OK ja pian sen jälkeen jyväskyläläinen Suunta -941 sekä Majorna. Siitä alkoikin kovien ulkomaalaisjoukkueiden jono; Nydalen, Södertälje, Bäkkelaget, OK Hedströmmen, Halden, Göteborg, IK Stora Tuna jne. Oli siinä kolme suomalaisjoukkuetta todella kovassa puristuksessa. HNMKY ja Ockelbo viipyivät lähes 10 min. parhaita enemmän ja putosivat.

Suunta-941 oli keskisuomalainen yhteishanke nostaa maakunnan suunnistus takaisin valtakunnan huipulle Vaajakosken Terän ja KENSUn suunnistajien sekä Jyväskylän Kisa-Tovereiden (liittymän perusseura) hdistymisellä. Lisäksi seuraan tuli mukaan useita muiden seurojen suunnistajia mm. Jämsän Retki-Veikoista ja Itä-Päijänteen Rastista. Seura vaihtoi myöhemmin nimensä 1992 Suunta 101:ksi ja vuonna 2004 Suunta-Jyväskyläksi.

Ratamestari oli suunnitellut kaksi viimeistä osuutta lyhyiksi noin 8 km:n hajontapariksi. Kuudennelta osuudelta rynnisti kärjessä 7 sekunnin välein suomalaispari Angelniemen Petri Laaksonen - Ikaalisten nuori Severi Eerola, jotka olivat edenneet maastossa vuorovedolla, kun heille oli osunut täysin sama hajonta. Kaksi ja puoli minuuttia heidän jälkeensä saapuivat peräkkäin NTHI:n ykkös- ja kakkosjoukkueet, joilla kuitenkaan ei ollut ollut sama hajonta. Heitä seurasivat Södertälje (+2.50), Bäkkelaget (+3.32), S-941 (+3.48), Majorna (+4.57), Stora Tuna (+5.39) ja kymmenentenä Halden 7,5 minuuttia Angelniemestä.

Ankkuriosuuden lyhyydestä johtuen saattoi uumoilla, että kisa ratkaistaan edellisen vaihdon neljän, viiden ensimmäisen kesken, sillä tuskin ne kaikki pummaavat yli 3 minuuttia. Väliaikatiedot kertoivat, että Angelniemen Jarmo Reiman eteni kärjessä, joskin NTHI-ykkösen Håvard Tveite oli saavuttanut häntä vähän. Reiman pummasi kuitenkin helpon tuntuista toiseksi viimeistä rastia ja Tveite tuli rastipukille leimaamaan aivan yhtä aikaa. Vaikka leimasimia oli useita, syntyi pieni tönäisymaaottelu. Kun viimeinen rasti ei tuottanut kummallekaan vaikeuksia, NTHI:n Tveite rynni voittajana maaliin, kuusi sekuntia perässään pettynyt Reiman huultaan pidellen. Södertäljen Michael Wehlin saavutti kärkiparia vähän ja eroa oli maalissa Tveiteen 13 sekuntia. Stora Tuna nousi neljänneksi, Bäkkelaget oli viides, Ikaalinen taipui kuudenneksi puolitoista minuuttia voittajasta ja siitä oli yli kolme minuuttia Suunta -941:een, jota parinkymmenen sekunnin päässä seurasivat Halden, Majorna sekä Göteborg, joka jäi voittajasta 5.10. Edellisen vaihdon kolmonen, NTHI:n kakkonen, putosi 19:nneksi, mutta muuten muutokset olivat pieniä. Norjalaisvalta jatkui siis Jukolassa, vaikka seura vaihtuikin.Tiomilan parhaille ei onni hymyillyt Jukolassa. Tyr oli 43., Linköping 21. ja Tullinge 20.

Vaikka kärkijoukkueille tulikin pummeja, mutta kun sää oli koko ajan kaunis eikä kilpailijoiden vauhtia hidastanut, ratamestarin aika-arvio oli hiukan optimistinen, sillä voittaja käytti 44 minuuttia arvioitua enemmän. Aika-arviot perustuvat yleensä järjestävän seuran koejuoksijoiden tuloksiin. Niitä sitten korjataan verraten heidän puhdasta vauhtiaan huippujen vauhtiin muissa kilpailuissa. Jos kärjessä pummataan runsaasti ja kärki vaihtuu koko ajan, lopputulosta on vaikea ennakoida. Usein joukkueet viipyvät arviota kauemmin, mutta onpa toisinkin päin ollut jopa yli 20 minuutin eroja.

Håvard Tveite, NTHI. Voittajajoukkueen ankkuri. Kuva Seppo Bütt.

Lopputulokset:

1. NTHI 1 NOR 8.59.38 (Bo Engdahl 1-1.04.35, Måns Davidson 7-2.37.10, Atle Dengerud 5-4.09.31, Jo Wiklund 3-6.00.11, Björn Haavengen 1-7.18.17, Kjetil Björlo 3-8.09.28, Håvard Tveite)

2. Angelniemen Ankkuri 1 8.59.44 (Juha Koskela 42-1.08.39, Hannu Kurppa 20-2.43.47, Pekka Nikulainen 6-4.12.05, Hannu Kaartinen 1-6.00.02, Timo Alapiha 3-7.18.05, Petri Laaksonen 8.06.57, Jarmo Reiman),

3. IFK Södertälje 1 SWE 8.59.51 (Björn Stenberg 24-1.07.09, Thomas Andersson 64-2.48.04, Kjell Nilsson 34-4.18.57, Lennart Olsson 27-6.05.01, Allan Mogensen 8-7.21.31, Atle Hansen 5-8.09.47, Michael Wehlin),

4. Stora Tuna IK 1 SWE 9.00.37 (Johan Lang. Erik Svensson, Christer Nilsson, Ulf Eriksson, Martin Johansson, Lars Eriksson, Niklas Löwegren)

5. Bäkkelagets SK 1 NOR 9.00.43 (Rasmus Ödum, Egil Johansen, Jan Sverre Edström, Yngvar Cristiansen, Lars Drake, Tore Sagvolden, Öivin Thon),

6. Ikaalisten Nouseva Voima 1 9.01.04,

7. Suunta –941 1 9.04.08, 8. Halden SK 1 NOR 9.04.27, 9. Majornas IK SWE 9.04.35, 10. IFK Göteborg SWE 9.04.48, 11. Trollhättans SOK 1 SWE 9.07.45, 12. Kangasalan Kisa 1 9.07.49, 13. Gävle OK 1 SWE 9.07.57, 14. Nydalens SK 1 NOR 9.10.32, 15. Helsingin NMKY I 9.10.35,

Jukolan sanoma: Satavuotias on tarina Päivälehden taistelusta suomalaisen sananvapauden puolesta, satakunta vuotta on Helsingin Sanomat kasvattanut Suomen suurimmaksi sanomalehdeksi.Neljäkymmentä vuotta on jatkunut väkevä yhteistyömme. Siitä kiittääkseen ja menestystä toivottaakseen ovat tuhannet ja taas tuhannet suomalaisen urheilujuhlan Jukolan suunnistajat kuljettaneet tätä tervehdystä läpi kesäisten Karjalan metsien sanoaksemme Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanoin:’Hyvinhän sinä kaikki olet tehnyt, monta kallista neuvoa meillen antanut. Totisesti oletpa oikein isällisellä

mielellä ja kielellä meitä johdatellut täällä salojen yössä’.

Joutsenossa 18. päivänä kesäkuuta 1989

Jukolan viestin suunnistajat

1990

Juvan Jukola 199042. Jukolan viesti ja 13. Venlojen viesti käytiin Juvan kunnan Koikkalan kylässä Juvan Urheilijoiden ollessa järjestelyvastuussa. Kapalomäen maastoa luonnehdittiin savolaisen umpikieroksi, mutta suurimmalle osalle kilpailijoita ei kuitenkaan selvinnyt, mitä sillä oikeastaan tarkoitettiin. Termi jäi kuitenkin elämään.Kummassakin viestissä saavutettiin uudet osanottoennätykset (Venlat 573, Jukola 1109 joukkuetta) ja kilpailijoiden luku ylitti ensi kerran 10.000. Sade häiritsi hiukan miesten viestiä, mutta suurta ongelmaa se ei muodostanut. Edellisvuoden varaslähtöjen opetuksena molemmat lähdöt videoitiin ja "varastajat" uhattiin hylätä. Lisäksi lähtöä edeltävään kuulutukseen kiinnitettiin huomiota. Kaikki sujuikin hyvässä järjestyksessä.

Pääratamestarina toimi Juhani Sihvonen, joka oli Jukolan viestien historian nuorin (25 v.) ko. tehtävässä. Kilpailun jälkeen eräät nostivat keskustelun miesten viestin ratojen vaikeuttamisesta, jotta "vapaamatkustajia" (osan väitettiin vain juoksevan suunnistamatta) ei olisi väitetyn paljon. Koska kuitenkin harrastajatasoisten joukkueiden määrä oli voimakkaasti kasvamassa, ratoja ei juurikaan olisi varaa (eikä tarvetta) vaikeuttaa. Sillä ei näitä osaamattomia ainakaan kärjessä näkynyt, koska palkinnoille päässeet seurat olivat samoja kuin aiempina ja tulevinakin vuosina ja muissakin viesteissä kärjessä esiintyneitä. Ehkä hajontoja lisäämällä ja parantamalla esitetty ongelma vähenisi, lopulta pääteltiin.

Kilpailun johtajana junaili Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen. Niinpä kisalla tehtiin tunnetuksi myös kunnan lanseeramaa slogania "Joutuin Juvalle". Hyvin järjestetty kilpailu toikin järjestelyissä tiiviisti mukana olleelle kunnalle kosolti mainetta ja tunnettuutta.Kisan suojelijana oli Mikkeli-lähtöinen ulkoasiainneuvos Erkki Liikanen, joka myöhemmin siirtyi EU-komissaariksi ja sitten Suomen Pankin pääjohtajaksi. Viestin sanoma osoitettiin Yleisradion urheilutoimitukselle, joka v. 1976 lähtien oli seurannut sinnikkäästi ja asiantuntemuksella läpi yön Jukolaa. Haastattelussa toimituksen päällikkö Voitto Raatikainen sanoikin Jukolan yön olevan juuri radiolle sopiva tapahtuma ja heidän lippulaivansa. Ajat muuttuvat - katso tarinaa vuodelta 2000.

Venlojen viesti – parillinen vuosi, taasko Haldenin vuoro? Venlojen viestissä Norjan Halden SK oli voittanut 1986 ja 1988. Olisiko aikasarjan mukaan taas heidän vuoronsa? Joka tapauksessa heidän maajoukkuenaisista koottu kvartettinsa oli vahva ennakkosuosikki. Tampereen Pyrintö oli voittanut keväällä ensimäisenä suomalaisjoukkueena kautta aikojen Tiomilan naisten viestin, Tvåmilan ja oli ehkä kuitenkin suosikki no. 1. Edellisvuoden voittaja, Helsingin NMKY, oli myös henkilömuutoksineen vahva.

Hyvin Haldenin viesti alkoikin, sillä joukkueen juniori Berit Sofie Grydeland tuli ensimmäiseen vaihtoon kolmantena HNMKY:n uuden, myös juniori-ikäisen vahvistuksen ja aloittajan Johanna Tiiran (myöh. Asklöf) ja Paimion Eija Sipposen jälkeen vain 4 sekuntia Johannaa myöhemmin. Lynx, IK Stora Tuna, Järvenpään Palo ja IFK Södertälje vaihtoivat seuraavina. Yhdeksäntoista joukkuetta vaihtoi vähän yli minuutin sisällä. Pyrintö oli 22. 3 min. kärkeä jäljessä.

’Kristika’ johti toisessakin vaihdossa, sillä myös edellisenä vuonna toisen osuuden juossut Maritta Kymäläinen oli osuuden nopeimpia. Toisena, vaihdossa vain 8 sekuntia jäljessä oli osuuden nopein Norjan IF Sturlan Anne-Lene Bakken. Haldenin viestiä vei toisella osuudella Trine Antonsen ja hän tuli neljäntenä

1.21 Kristikaa myöhemmin. Kolmantena oli IFK Södertäljen kakkonen. Halden, Domnarvets GoIF, Södertälje, Lynx ja Pihkaniskat (+3.36) vaihtoivat seuraavina. Pyrintö nousi vähän sijoissa, tippui ajassa.

Haldenilla oli kolmannella, pisimmällä, 7,8 km:n osuudella, Anne Line Nydal. Hän oli ollut mukana Haldenin edellisilläkin voittokerroilla. Hänellä oli hyvä kesä takanaan, vaikka Tiomilassa olikin tullut pummi ja Pyrintö ehätti ohi voittoon. Nyt hänellä kulki jälleen hyvin, pikkupummista huolimatta yksi osuuden nopeimpia aikoja. Kun muut kärkijoukkueet viipyivät 3-5 minuuttia häntä kauemmin, oli ero vaihdossa toisena edelleen etenevään Sturlaan yli kolme minuuttia. Södertälje I oli noussut Arja Hannuksen ansiosta kolmanneksi ohi takkuillen edenneen HNMKY:n Ulla Mänttärin. Kolme viimeksi mainittua olivat 14 sekunnin sisällä. Viidentenä vaihtoi norjalainen O-52 ja samassa ryhmässä Domnarvet, Rastikarhut, NTHI ja Pyrintö (kärkeen +4.16, mutta toiseen vain +1.10). Osuuden nopein oli pientä norjalais-seuraa OK Selbua edustanut Gro Sanstad.

6 km:n ankkuriosuudella Haldenin Ragnhild Bente Andersen ei antanut johtopaineiden vaikuttaa, vaan hän teki osuuden toiseksi nopeimman ajan. Hän oli useita minuutteja pahimpia kilpasisariaan nopeampi ja niinpä maalissa ero toiseksi tulleeseen, Södertäljen Katarina Borgiin oli 5.22 minuuttia. Kolmanneksi nousi HNMKY Kirsi Tiiran (myöh. Boström) ankkuroimana vajaa 2 minuuttia Södertäljestä ja sitten seurasivat minuutin jäljessä Rastikarhut ja Pihkaniskat sekä sitten taas minuutin päässä Tampereen Pyrintö ja NTHI. Sturla taipui kahdeksanneksi yli 10 minuuttia voittajasta. Ruotsalaiset OK Tisaren ja Sundsvall OK mahtuivat vielä kymmenen joukkoon. Haldenin aikasarja sai siis jatkoa. Nopeimman ajan teki Pan-Kristianstadin Anette Nilsson.Vaikka 2 kärkisijaa menikin vieraille, savolaismetsät sopivat hyvin suomalaisjoukkueille, sillä 7:n parhaan joukossa oli 5 ja 15:n parhaan joukossa 8 kotimaista naiskvartettia.

Venlojen viesti. Halden SK voittaa Venlojen viestin joukkueella Berit Sofie Grydeland, rine Antonsen, Anne Line Nydal ja Ranghild B Andersen. Kuva Seppo Bütt.

Parhaat tulokset:

1. Halden SK NOR 3.15.17 ( Berit Sofie Grydeland 3-49.07, Trine Antonsen 4- 1.32.35, Anne Line Nydal 1-2.31.45, Ragnhild Bente Andersen),

2. IFK Södertälje 1 SWE 3.20.39 ( Lotten Nilsson 7-49.17, Anita Seger 6-1.32.44, Arja Hannus 3-2.35.05, Katarina Borg),

3. Helsingin NMKY 1 3.22.19 (Johanna Tiira 1-49.03, Maritta Kymäläinen 1-1.31.14, Ulla Mänttäri 4-2.35.05, Kirsi Tiira),

4. Rastikarhut 1 3.23.25 ( Anne Nurmi 54-53.19, Riikka Ankelo 22-1.37.19, Pirjo Mattila 7-2.35.59, Marja Pyymäki),

5. Pihkaniskat 1 3.23.36 ( Annamari Vierikko 14-49.34, Mervi Pellinen 8-1.34.50 , Teresa Mäki-Kamppi 11-2.36.42, Sirpa Lusa)

6. Tampereen Pyrintö 1 3.24.35, 7. NTHI 1 NOR 3.24.58, 8. IF Sturla 1 NOR 3.25.21, 9. OK Tisaren 1 SWE 3.26.12, 10. Sundsvalls OK 1 SWE 3.28.12, 11. Lahden Suunnistajat –37 1 3.28.43, 12. Lynx 1 3.29.07, 13. O-52 NOR 3.29.30, 14. Helsingin Suunnistajat 1 3.29.33, 15. Pargas IF 1 3.29.58.

Miehillä kova loppurutistus – Tveite jälleen vahvin Edellisen Jukolan voittaja, Norjan Trondheimin Teknillisen korkeakoulun suunnistajien joukkue NTHI, oli jälleen mukana vahvalla veljessarjalla, jossa tosin edellisestä vuodesta kolme miestä oli vaihtunut, mutta omien maittensa maaottelumiehiä vilisi myös monen muun seuran nimilistoilla. Tiomilan voittanut OK Tyr oli tietysti suosikki, mutta Tiomilan mukaan arvioiden suomalaisilla ei pitäisi olla paljon mahdollisuuksia, sillä olihan paras eli Ikaalisten Nouseva Voima ollut siellä vasta 10. IFK Göteborgia, IFK Södertäljeä ja Ockelbo OK:a pidettiin myös ehdokkaina sijoittumaan terävimpään kärkeen.

Ensimmäiseltä runsaan 12 km:n osuudelta tuli yksin 3 minuutin erolla seuraaviin maaottelumies, Lahden TH:n Timo Karppinen. Vaikka hän lähti takarivistä numerolla 1004 ja rikkoi ennen ykköstä kompassinsa, jota kertomansa mukaan olisi tihkuisessa maastossa kovasti tarvinnut, jo paljon ennen reitin puoltaväliä hän sai taivaltaa kärjessä yksin. Toisena tuli vaihtoon silloin vielä vähän tunnettu, mutta myöhemmin hyvin tutuksi tullut pienen Stjördals-Blinkin Björnar Valstad ja hänen vanavedessään Espoon Suunnan Juha Miettinen. Suosikeista NTHI oli 43. reilut 6 min. jäljessä ja Angelniemen Ankkuri 88. (ero 6.59). Göteborg menetti paljon jo tässä vaiheessa (+11.18), mutta Södertäljellä, Tyrillä ja Ockelbolla oli vielä mahdollisuuksia – eroa kärkeen oli 6-8 min. Paimion Jukolan v. 1972 aloitusosuuden voittaja Juha Mieto oli ikämiesjäähdyttelijänä 454. 17 min. kärjelle jääneenä.

Kuten tavallista, toisen lähes 12 km:n osuuden pimeydessä kärki vaihtui kovasti. Ensimmäisenä tuli hyvin noussut, huippuajan tehnyt Kalevan Rastin Mika Elomäki ja pian hänen jäljessään norjalainen Nydalens SK sekä myös hyvin noussut NTHI:n Öystein Holo ja samassa letkassa vielä kymmenkunta muuta mm. OK Hedströmmen, Tampereen Pyrintö ja Södertälje, jonka Kari Enckell teki yhden kärkipään komeimmista nousuista 105-->10. Angelniemen Ankkuri oli sijalla 37 reilut 5 minuuttia kärjestä.

Kärki vaihtui jälleen kolmannella yli 13 km:n osuudella, sillä nyt vaihtoon viiletti ensimmäisenä edellisen vaihdon sijalta 4 noussut Hedströmmen/Jan Olm. Toisena oli hyvin juossut Lynxin Mikael Boström 2 min. jääneenä ja hänestä runsaan minuutin päässä tuli 27 miehen letka, jonka kärjessä kulkivat Södertälje, KR, Pargas IF, Nydalen ja NTHI. Angelniemi oli 19. noustuaan siis parikymmentä sijaa.

Neljäs, pisin, liki 15 km:n osuus vaihtoi jälleen, mutta myös tiivisti kärjen. Ensimmäisenä tuli ruotsalaisen Täby SOK:n Per Sjökvist vanavedessään Hedströmmen, Malmby IF, Bäkkelagets SK, Nyköpings OK ja

sitten parhaana suomalaisena HNMKY:n Harri Koski. Pekka Nikulainen nosti Angelniemeä toistakymmentä sijaa seuraavaksi eli seitsemänneksi. NTHI ja AngA vaihtoivat paikkoja, sillä norjalaiset olivat nyt 19. lähes 2 min. kärjestä. Södertälje putosi vielä pari sijaa kauemmas. 11 ensimmäistä joukkuetta vaihtoi 39 sek. sisällä. Osuuden raketti oli OK Triangelin eestiläinen Leho Haldna, joka (todella) oli 6 min. nopeampi kuin kukaan muu. Sitä ei selitä täysin edes yöosuuden suunnistus päivällä, sillä IV osuudella oli jo kärjelläkin melko valoisaa.

Viidenneltä, lähes 11 km:n osuudelta tuli kärjessä vauhdikkaasti edennyt parivaljakko AngA:n Markku Kaartinen ja HNMKY:n Ari Kattainen , jotka vuorotellen johtaen karkasivat muilta ja saivat yli kahden minuutin kaulan parikymmentä sijaa nostaneeseen, mutta kuitenkin ajassa hävinneeseen Södertäljen tanskalaiseen Allan Mogenseniin ja tämän kanssa yhtä aikaa tulleeseen Malmbyhyn. Sitten seurasivat viidentenä Nyköpings OK, KR, Ikaalinen ja IF Femman. NTHI oli jälleen hivuttautumassa kärkeä kohti ja oli kymmenes 5 min. johtavasta.

Kuudes osuus oli vain vähän yli 7 km. Ensimmäisenä vaihtoon kiirehti HNMKY:n Juha Tilli minuutin ennen Södertäljeä, josta oli puolisen minuuttia Angelniemeen. Sitten oli lähes 4 minuutin rako nousua jatkavaan NTHI:iin, josta puolen minuutin päässä pienin välein tulivat viidentenä Tyr, hyvän nousun huippuajalla tehnyt tehnyt Helsingin Suunnistajien Veli-Matti Salmenkylä, Ockelbo, TP ja KR.

Ankkuriosuus oli tälläkin kertaa lyhyehkö (8,5 km) ja siinä oli lopussa pitkä putkiosuus. Kun Angelniemen Jarmo "Cassu" Reimanin alkutaival ei sujunut puhtaasti, ensin Tyrin Håkan Eriksson ja sitten NTHI:n edellisvuoden sankari Håvard Tveite, HS:n Pekka Pallaspuro sekä Ockelbon Joakim Ingelsson saivat Reimanin kiinni. Myöhemmin joukkoon liittyivät vielä Södertäljen Melker Karlsson ja alun kärjessä yksin edennyt HNMKY:n Jari Kymäläinen. Loppukiritaistelu oli kova, mutta siinä ei ollut edellisvuoden dramatiikkaa, vaan sijat jaettiin "sovussa". Nopein oli jälleen NTHI ja Tveite, josta hyvän nousun tehnyt Ingelsson jäi 3, Reiman seitsemän, Pallaspuro yhdeksän ja viimeiseltä rastilta ensimmäisenä lähtenyt Karlsson 13 sekuntia. Kymäläinen taipui näille puoli minuuttia ollen maalissa kuudes ja kahden edellisen Tiomilan ankkuriosuuden sankari, mutta jo ennen loppuvaiheita jäänyt Eriksson minuutin lisää. Lähes 4 minuuttia voittajan jälkeen tuli kahdeksantena Halden, jonka Petter Thoresen oli osuuden nopein ja sitten saapuivat maaliin Femman ja Pyrintö. NTHI johti koko viestiä siis vain 200 metriä, mutta juuri ne tärkeimmät viimeiset metrit. Ockelbo nousi vaisuhkon alun jälkeen suoraviivaisesti hopealle sijasarjalla 145-41-33-27-17-7-2. Yllättäjä HS:nkin sarja oli nousujohteinen, 98-67-53-42-21-6-4.

Jukolan ankkuriosuudet olivat perinteen mukaisesti olleet viestin pisimmät (14-15 km). Koska oli ollut kotimaisten huippuseurojen kommentteja, että ankkuriosuudet ovat siksi liian ratkaisevia ja vain MM-tason suunnistajia omaavilla joukkueilla on mahdollisuuksia voittoon, edellisvuonna Joutsenossa ja nyt Juvalla kokeiltiin lyhyehköjä ankkuriosuuksia. (Tosin samat miehet olivat ankkureina nyt lyhyillä kuin aiemmin pitkilläkin osuuksilla!) Tuloksena oli samojen tahojen samat kommentit, jolloin leikkisästi pohdittiin, pitäisikö ankkuriosuus jättää kokonaan pois, että siihen oltaisiin tyytyväisiä. Mutta miten sitä 7-osuuksisessa viestissä poiskaan? Niinpä jatkossa palattiin perinteeseen, että viimeinen osuus on pitkä ja lyhyet ovat väliosuuksilla, vaikka kaikilla kotimaisilla joukkueilla ei olisikaan asettaa ankkuriksi maailmanluokan tähteä.Eikä sitä perinnettä hevin muuteta.

Lopputulokset: 1. NTHI1 NOR 8.38.27 (Björn Tore Krogh 43-1.22.00, Öystein Holo 3-2.36.21, Atle Dengerud 7-4.08.27, Jo

Wicklund 20-5.49.06, Carl Henrik Björseth 10-6.59.46, Björn Haavengen 4-7.46.15, Håvard Tveite),

2. 2. Ockelbo OK 1 SWE 8.38.30 (Torbjörn Pettersson 145-1.24.20, Lars Lindgren 41-2.41.35, Tomas Persson 33-4.10.56, Mikael Ingelsson 27-5.50.55, Ola Johansson 17-7.02.24, Lars Nordgren 7-7.47.05, Joakim

Ingelsson),

3. Angelniemen Ankkuri 1 8.38.34 (Petteri Kähäri 88-1.22.46, Hannu Kurppa 37-2.41.26, Juha Koskela 19-4.08.42, Pekka Nikulainen 7-5.47.50, Markku Kaartinen 1-6.54.43, Janne Lehto 3-7.42.30, Jarmo Reiman),

4. Helsingin Suunnistajat 1 8.38.36 (Mika Rantala 98-1.22.03, Kari Bäckström 67-2.43.09, Tero Kekäläinen 53-4.12.36, Matti Karvonen 42-5.53.49, Jyrki Ahvonen 21-7.02.46, Veli Matti Salmenkylä 6-7.47.01, Pekka Pallaspuro),

5. IFK Södertälje 1 SWE 8.38.40 (Gunnar Eriksson 105-1.23.12, Kari Enckell 10-2.37.23, Tomas Andersson 3-4.08.16, Pontus Jansson 22-5.49.29, Allan Mogensen 3-6.57.00, Michael Wehlin 2-7.42.03, Melker Karlsson),

6. Helsingin NMKY 1 8.39.07, 7. OK Tyr 1 SWE 8.39.59, 8. Halden SK 1 NOR 8.42.22, 9. IF Femman 1 8.43.11, 10. Tampereen Pyrintö 1 8.43.31, 11. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.43.39, 12. Sundsvalls OK 1 SWE 8.43.45, 13. Majornas IK 1 SWE 8.46.40, 14. IK Hakarspojkarna 1 SWE 8.46.53 , 15. Stora Tuna IK 1 SWE 8.46.56.

Jukolan sanoma: Kesäyön kuulaassa kirkkaudessa juostu viestimme on tunnelmansa jännittävyydestä maankuulu ja siinä mukanaoleville ainainen elämys.Moniaiden vuosien ajan on radion urheilutoimitus elänyt kanssamme läpi pitkän yön sähköistäen kiireisen, onnellisen kilpailumme hetket koko maahan. Tuhannet Jukolan suunnistajat haluavat kiittää tuhansista radiominuuteista Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanoin:’Sano kielin, puhu mielin, luihkaise riemu rinnastasi ulos! Vuoret raikaa, metsä kaikaa ja taivaassa ollaan äänettä hetki aikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen. Siinä on värssy. Jukolan Jussin sepittämä riemuissansa.’

Radion urheilutoimitusta Jukolassa 17. kesäkuuta 1990 Juvalla tervehtien

Jukolan viestin suunnistajat

1991

Kraateri-Jukola 1991Vimpelin Lakeaharjun laskettelukeskuksen lähimaastot olivat näyttämönä, kun 43. Jukolan ja 14. Venlojen viestin ankarat mittelöt käytiin. Keskus oli harjun päällä, mistä oli mahtavat näköalat meteoriitin muovaamalle Lappajärvelle. Niinpä kisan nimi olikin Kraateri-Jukola.

Järjestäjänä oli rypäs lähialueen seuroja: Alajärven Ankkurit, Kauhavan Wisa, Lappajärven Veikot ja Vimpelin Hiihtoseura. Vaikka sananlasku sanoo ’Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa’, se ei tällä kertaa pitänyt paikkaansa. Yhteistyö seurojen kesken sujui hyvin ja lopputulos oli Jukola-tasoa, siis erinomainen.

Kilpailun suojelijana oli Lapuan piispa Yrjö Sariola. Viestisanoma osoitettiin Suomen kirkolle.Miesten viestissä ylitettiin edellisvuoden ennätys 35 joukkueella eli lähdössä niitä oli 1144, mutta Venloja oli 30 edelliskertaa vähemmän eli 543.

Venlojen viesti – Södertäljen ja Rastikarhujen kisaa Tampereen Pyrintö oli ennakkosuosikki numero yksi voitettuaan jo toisena keväänä peräkkäin Tiomilan naisten viestin. Edellisvuoden Venla-voittaja Halden, joka oli Tiomilassa neljäs sekä Rastikarhut Porista, Tiomilan kolmas ja Juvan neljäs olivat myös vahvasti esillä, kun voittajaa arvailtiin. Edellisvuoden kakkosella, tosin Tiomilassa epäonnistuneella IFK Södertäljelläkin uumoiltiin olevan mahdollisuuksia Venlojen loppusuoran voittajatuuletukseen.

Venloissa herätti melkoista purinaa paikalla ja myöhemminkin, kun selvisi, että he joutuvat lähtiessä aluksi nousemaan osan lasketturinnettä, sitten juoksemaan lähes kilometrin harjun päällä yleisön reunustamaa kujaa ennen maastoon pääsyä ja sitten taas lopuksi sama osaksi uudelleen. Jopa simputukseksi sitä jotkut kutsuivat. Muita osuuksia ratamestari sentään armahti, että heillä oli tuo vain kerran, lopuksi.

Lähtöletka venyi pitkäksi ennen kuin kaikki pääsivät metsän siimekseen. Aloitusosuus oli viitoituksineen yli 8 km. Ensimmäisenä siltä tuli, kuten vuotta aiemminkin, HNMKY:n vielä juniori Johanna Tiira (myöh. Asklöf). Aivan lähituntumassa tulivat helsinkiläinen Rastihaukat (Marja-Liisa Portin), Ylikiimingin Nuijamiehet, Linköpings OK, Tullinge SK ja Hankasalmen Hanka 16 sekuntia "Kristikaa" jäljessä. Jono oli jatkuva ja ero sadanteen oli 8,5 minuuttia. Suosikeista aloitti parhaiten Rastikarhut (9., +0.35), sillä Södertälje oli 64., TP 94. (+8.26) ja Halden vasta 168. (+10.59).

Toinen osuus oli n. 6,3 km. Jo sen alussa siirtyi kärkeen Rastikarhujen Riikka Ankelo. Hänen johtonsa oli suurimmillaan pari minuuttia. Vaikka Riikka otti itsestään kaiken irti (aika 48.26), häntä lähestyi kaiken aikaa osuuden nopein (41.49) ja siis sijalta 64 lähtenyt Södertäljen Elisabeth Drotz, joka supisti eron 22 sekuntiin. Toistakymmentä sekuntia hänestä oli vaihdossa OK Hedströmmeniin ja saman verran lisää Bäkkelagets SK:iin. Vajaa minuutti edellisestä vaihtoon tuli viidentenä Stora Tuna IK ja pian myös Domnarvets GoIF. Seuraavaa saatiinkin odotella pitkään, sillä yli 4 minuutin kuluttua, 6.09 Ankelosta vaihtoi seitsemäntenä vahvasti noussut TP ja heti perään osuuden toiseksi nopeimman ajan (42.24) juossut, vasta 16-vuotias Hämeenlinnan Suunnistajien Liisa Anttila, joka nosti joukkuettaan yli 200 sijaa. Myös Halden teki kovan nousun kymmenenneksi. HNMKY joutui antamaan periksi ja oli vaihdossa 34.

Samanpituisella kolmannella osuudella sekä hiihto- että kesäsuunnistuksessa maailmanmestaruuksia voittanut Södertäljen suomalaistaustainen Arja Hannus otti Rastikarhujen Anne Nurmen kiinni jo

ensimmäisellä rastilla ja puolessa välissä hän lähti omille teilleen juosten osuuden nopeimman ajan (41.31). Nurmi sinnitteli kuitenkin osuuden neljänneksi parhaan ajan (43.35) ja piti selvästi muut takanaan, vaikka jäikin vaihdossa Hannukselle 1.42. Nurmesta oli yli 6 minuuttia kolmanteen eli Stora Tunaan, josta taas oli parisen minuuttia Hedströmmeniin ja saman verran lisää TP:öön, josta oli 7 sekuntia kuudenteen Malmby IF:ään ja vähän enemmän lisää osuuden toiseksi parhaan ajan (42.58) tehneeseen HNMKY:n Kirsi Tiiraan (myöh. Boström). Vaikka osuus oli lyhyehkö, joukkueet hajaantuivat yksin kulkeviksi. Halden putosi 11:nneksi.

Neljäs osuus oli runsaat 8 km. Södertäljen ankkuri Katarina Borg haparoi alussa ja niin Rastikarhujen Marja Pyymäki tavoitti hänet. Yhdessä he kulkivat seuraavat rastivälit, mutta kun Pyymäki joutui hakemaan toiseksi viimeistä rastia, Borg ehti maaliin puolisentoista minuuttia edellä. Haldenin luottoankkuri Ragnhild Bente Andersen oli osuuden nopein, 58.44 – 2.30 Borgia ja 2.19 Pyymäkeä nopeampi – ja tuli kolmantena. Eroa voittajaan oli lähes kymmenen minuuttia. Ulla Mänttäri ankkuroi HNMKY:n neljänneksi. Neljä ensimmäistä olivat siten täysin samat kuin vuosi sitten. Järjestys vain vaihtui.

HNMKYn menestyskausi päättyi vuoden 1991 Venloihin naisryhmän hajotessa seuraavana talvena eri seuroihin.Tasaisen nousujohteisesti edennyt NTHI oli viides 13 sek. Kristikan jälkeen ja TP oli seuraavana vajaan puolen minuutin päässä. Seitsemäs oli Hedströmmen lähes 14 min. voittajasta. Siitä puolentoista minuutin päästä alkoi jatkuva, harvahko jono, jota johtivat Sundsvall, OK Tyr ja kymmenentenä Bäkkelaget ennen Hämeenlinnan Suunnistajia, Pargas IF:iä ja Lahden Suunnistajia. Osuuden toiseksi nopein oli Oulun Suunnistajien Mari Lukkarinen, 59.56

FK Södertälje voittaa Venlojen viestin joukkueella Anita Seger, Elisabeth Drotz, Arja Hannus ja Katarina Borg. Kuva Seppo Hakuli.

Parhaat tulokset:

1. IFK Södertälje 1SWE 3.32.07 (Anita Seger 87-1.07.33, Elisabeth Drotz 2-1.49.22, Arja Hannus 1-2.30.53, Katarina Borg),

2. Rastikarhut 1 3.33.38 ( Mari Aarikka 9-1.00.38, Riikka Ankelo 1-1.49.04, Anne Nurmi 2-2.32.39, Marja Pyymäki),

3. Halden SK NOR 3.41.52 (Irene Felde 168-1.10.58, Berit Sofie Grydeland 10-1.55.47, Trine Antonsen 11-2.43.08, Ragnhild Bente Andersen),

4. Helsingin NMNKY 3.42.07 (Johanna Tiira 1-59.59, Maritta Kymäläinen 34-1.57.51, Kirsi Tiira 4-2.40.49, Ulla Mänttäri),

5. NTHI 1 NOR 3.42.20 (Ann Kristin Högsrod 17-1.03.04, Gro Sanstad 9-1.55.17, Heidi Arnesen 8-2.41.01, Torunn Fossli),

6. Tampereen Pyrintö 1 3.42.46, 7. OK Hedströmmen 1 SWE 3.45.56, 8. Sundsvalls OK 1 SWE 3.47.27, 9. OK Tyr 1 SWE 3.47.34, 10. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.47.42, 11. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.47.55, 12. Pargas IF 1 3.48.06, 13. Lahden Suunnistajat -37 1 3.48.23, 14. OK Kåre 1 SWE 3.48.33, 15. Espoon Suunta 1 3.48.41.

Jukolan viesti – siinäkin kärjessä samat kuin Juvan Jukolassa Näky yli Lappajärven oli upea, kun veljekset kokoontuivat kartoille laskettelurinteen puoliväliin, hekin. Ilta-aurinko loi järven takaa mahtavan taustan näytelmälle. Koska lähtö oli jo klo 22.30, kun ilma oli kirkas ja oltiin jo keskisessä Suomessa, aloittajat lähtivät ilman otsalamppuja.

Angelniemen Ankkuri oli voittanut Tiomilan Ånhammarissa, joten se oli eittämätön ennakkosuosikki. Muita kotimaisia suosikkeja olivat Tampereen Pyrintö ja IF Femman Vaasan seudulta. Ulkomaisista parhaiksi arveltiin kestosuosikkeja ja Tiomilassakin hyvin sijoittuneita ruotsalaisia IFK Södertälje ja OK Tyr sekä norjalaisia Trondheimin NTHI:a, Bäkkelagets SK Oslosta ja Norjan kaakkoisnurkasta Halden SK.

Ensimmäinen osuus oli 12 km ja kyllä Lakeaharjun laki tömisi, kun veljeslauma ryntäsi yli kahdenkymmenen tuhannen katsojan reunustaessa lähtökujaa. Kisassa oli dramatiikkaa heti alusta lähtien. HS I:n Mika Rantala pudotti lähtörytäkässä karttansa. Pysähtyessään ja kumartuessaan sitä ottamaan, hän joutui toisten tallomaksi. Hän jäi porukasta ja fyysisiä ja psyykkisiä kolhuja tuli sen verran, että hän tuli vaihtoon vasta sijalla 680. Pahemmin kävi Lynxin Timo Äijälälle. Heti lakiaukealta metsään päästyään hän kaatui ja terävä kanto lävisti hänen reitensä. Onneksi apu oli lähellä ja hän pääsi nopeasti hoitoon. Tästä saatiin tuleville järjestäjille opetus: vesakkoa ei saa raivata vesurilla terävään kantoon ja risusavotta on tehtävä viimeistään kolmisen vuotta ennen kisaa, jotta kannot ehtivät pehmetä.

Tiedot väliaikarasteilta kertoivat, että joukko oli hajonnut melko hyvin. Vaihtoon rynni ensimmäisenä sama mies kuin keväällä Tiomilassa, norjalaisen Ringsaker OL:n Jon-Anders Bordal. 12 sek. myöhemmin vaihtoi myös norjalaisen O-52:n Fredrik Bakken. Kolmantena saapui vajaan minuutin kärjestä alussa johtanut Mikkelin Suunnistajien Teijo Laasanen ja pian hänen jälkeensä ruotsalainen OK Triangel sekä Bäkkelaget ja Malmby IF noin minuutin johtavasta. Seuraavina tulivat Savitaipaleen Urheilijat ja Turun Metsänkävijät II. Edellisvuoden aloituksen voittaja Timo Karppinen oli nyt 23. Suosikit aloittivat vaisusti mutta melko tasaisesti: TP 33. (+3.01), NTHI 39. (+3.17), Femman 42. (+3.30), AngA 47. (+3.33), Tyr 112. (+5.04), Södertälje 132. (+5.40) ja Halden 177. (+7.42).

Toisella runsaan 11 km:n osuudella tarvittiin jo lamppujakin. Kangasalan Kisan Ari Kuokkanen, joka lähti sijalta 22 pari minuuttia johtavasta, kiiruhti kärkeen jo alkumatkasta. Muiden missatessa hänen johtonsa oli parhaimmillaan yli kolme minuuttia, mutta sitten lopussa tuli hänenkin vuoronsa erehtyä ja hän vaihtoi sijalla 23 vajaa minuutti kärjestä. Ensimmäisenä kiiruhti vaihtoon Femmanin II-joukkueen Anders Hjerpe ja neljä sekuntia hänestä saman seuran I-joukkueen Tomas Wikblom. Hänestä oli 10 sek. ruotsalaiseen FK Friskusiin, jota lyhyin välein seurasivat Linköpings OK, Bäkkelagetin II-joukkue, Sundsvalls OK, Ockelbo OK, Suunta-941 Jyväskylästä ja Kauniaisten OK77, jonka Mika Mannervesi juoksi osuuden toiseksi parhaan ajan. Joukko kasaantui osuuden erittäin vaativalla loppuosuudella ja 2 minuutin sisällä vaihtoi 40 joukkuetta. Suosikitkin lähenivät kärkeä, sillä Södertälje oli nyt 17., Angelniemi 28., NTHI 30. ja Pyrintö 37. Osuuden nopein oli Rasti-Kurikan Timo Nurmela.

Tällä kertaa pimein oli runsaan 11 km:n kolmas osuus. Kärkipäässä tapahtui isoja muutoksia Lakeaharjun syherikkörinteillä. Ensimmäisenä tuli vaihtoon IK Hakarpspojkarnan Johan Ivarsson osuuden kolmanneksi nopeimmalla ajalla. Yhdeksän sekuntia myöhemmin vaihtoi Kangasalan Kisan Pekka Mäki, joka hävisi osuusajassa kolme sekuntia. Sitten tulivat tiiviissä jonossa Turun Metsänkävijät I, Kouvolan Rasti, Angelniemen Ankkuri II (Raimo Kauppila osuuden toiseksi nopein), Bäkkelaget I, Ikaalisten Nouseva Voima, NTHI, IK Stora Tuna, Rastikarhut, joka oli kärjestä 1.47. Angelniemen ykkönen oli 12., Södertälje 15. (+1.56), mutta TP putosi edelleen (59., +7.21). Reitin kiersi nopeimmin puolisen tuntia kärjen jälkeen liikkunut Ruokolahden Suunnistajien Jarmo Tonder.

Seurasi kaksi lyhyttä, 7,6-7,8 km, osuutta. Neljännellä kärkeen nousi NTHI, jonka Öystein Holo oli osuuden nopein (43.39). Södertälje nousi toiseksi 1.13 perässä, kun Allan Mogensen oli osuuden toiseksi nopein (44.24). Heti hänen peräänsä vaihtoi Angelniemen ykkösen Timo Alapiha, joka oli osuuden kolmanneksi nopein (44.30). TuMe vaihtoi neljäntenä, mutta eroa kärkeen oli 4.04. Sitten seurasivat ruotsalaiset yllättäjä Roslagsalliansen, Täby OK ja seitsemäntenä IFK Göteborg sekä Kalevan Rasti, Ikaalinen ja Kouvola (10., +6.27).

Hajonnan toisella puolikkaalla NTHI:n Lars Myklebost jatkoi karkumatkaa, joka oli enimmillään yli kaksi minuuttia. Vaihdossa hän oli 1.26 ennen Södertäljeä, josta Angelniemi oli 5 sek. jäljessä. Metsänkävijöiden Pekka Kaski sai jo välillä tämän kaksikon kiinni parin minuutin takamatkastaan huolimatta, mutta jäi siitä lopussa puolisen minuuttia. Hän oli kuitenkin osuutensa toiseksi nopein (41.35). Nopein oli Tyrin britti Steven Hale, 41.14. TuMen jälkeen vaihtoon saapui viidentenä Ikaalinen kuitenkin kärjelle jo yli 6 min. jääneenä sekä Ockelbo, Stora Tuna, Bäkkelaget, Angelniemen kakkonen ja kymmenentenä Roslagen, jonka ero keulaan oli lähes 7 minuuttia.

Muutokset lyhyillä osuuksilla olivat merkittäviä niin kärjessä kuin erityisesti sen takana, niin kuin usein on. Huippujoukkueilla on asettaa jokaiselle osuudelle hyvät, tasaiset viestinviejät. Muitten ajatus kulkee lähinnä; "pannaan viimeisenä valittava lyhimmälle, jotta hän häviää vähiten". Niinpä epätasaisuutta voi syntyä toivottuakin enemmän. Tosin on joitakin sprintterityyppejä, jotka ovat parhaimmillaan juuri lyhyillä osuuksilla niin kuin on yöspesialistejakin.

Kuudennella osuudella oli pituutta 10 km. Viestin voitto näytti olevan neljän kauppa, jossa NTHI:llä oli johtonsa vuoksi pieni etu. Södertäljen Michael Wehlin ja Angelniemen Jarmo Reiman ajoivat kuitenkin sen viestinviejän nopeasti kiinni ja niin Wehlin tuli vaihtoon ensimmäisenä osuuden nopeimmalla ajalla. Runsasta minuuttia myöhemmin tulivat Angelniemi ja NTHI. Ockelbo oli seuraavana runsaat 7 min. kärjelle jääneenä ja heti sen jälkeen tuli viidentenä Stora Tuna. Kolmisen minuuttia myöhemmin vaihtoivat runsaan minuutin sisällä Hakarpspojkarna, Ikaalinen, Sundsvall, nouseva Kokkolan Suunnistajat sekä Angelniemen kakkonen, joka kymmenentenä oli jäljessä johtavasta runsaat 11,5 minuuttia. TuMe putosi 14:nneksi.

NTHI oli joutunut vaihtamaan loukkaantumisen vuoksi kahden edellisen vuoden ratkaisijan, voittaja-ankkurinsa Håvard Tveiten Kjetil Björloon. Se kenties antoi henkisen yliotteen Södertäljen Melker Karlssonille ja Angelniemen Mika Kuismalle, kun he lähtivät katsomaan tämän kanssa 13 km:n ankkuriosuudelle "kuka on kuka". Alussa Karlsson ja Björlo etenivät lähtöeron mukaisesti, mutta Kuisma oli jäänyt minuutin verran. Sitten Kuisma sai Björlon kiinni ja puolessa välissä Karlsson oli päässyt heistä jo 3 minuutin karkumatkalle. Kolme kilometriä myöhemmin Kuisma sai Björlon jo pudottua Karlssonin kiinni ja pääsi selvään johtoonkin Karlssonin pummatessa.

Vaan sittenpä olikin Kuisman vuoro etsiä ja Karlsson pääsi uudelleen ohi ja 22 sekunnin voittoon. Ei hymyillyt onnetar angelniemeläisille vieläkään, vaikka se on usein ollut lähellä v. 1973 voiton jälkeen (ja Lakeaharjunkin jälkeen). Björlo jolkutteli maaliin kolmantena lähes 4 minuuttia myöhemmin. Stora Tuna ja Ockelbo kävivät kovan kisan neljännestä sijasta, joka päättyi Tunan 22 sekunnin voittoon runsaat 6 minuuttia voittajaa jäljessä. Seuraavista sijoista kävi maastossa tasaista kisaa yli 20 joukkuetta. Kova vauhti ja hajautusrastit tekivät tehtävänsä eikä suurta yhteisryntäystä maalisuoralla sittenkään syntynyt.

Toisten hiukan pummaillessa Espoon Suunnan Juha Miettinen pääsi yksin nousemaan lasketturinteestä maalisuoralle kuudentena lähes 13 minuuttia voittajan jälkeen. 19 sek. hänen jälkeensä maaliviivan ylitti yllättäjänä pidetty Kokkolan Suunnistajat ja tästä 15 sekunnin päässä kahdeksantena IF Femman aivan tuntumassaan Sundsvalls OK ja kovaa nousuaan jatkanut OK Tyr. Suosikeista Bäkkelaget oli 14. ja TP 19. Osuuden nopein oli tuttu nimi, Malmby IK:n Jörgen Mårtensson.

Tämäkin viesti osoitti, että huiput ovat huippuja, kisataan sitten umpikieroissa savolaismetsissä tai "kraaterin" syherikköreunamilla. Juvan viidestä parhaasta oli nyt samoja neljä. Juvan neljäs, Helsingin Suunnistajat, vaihtui Stora Tunaan ehkä ainakin osaksi alussa sattuneen tapaturman vaikuttamana.

IFK Södertälje voitti siis molemmat viestit; ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Jukolan tuplavoitto. Samaan maahan molemmat voitot sentään ovat menneet useasti.

Tähän loppuun on paikallaan laittaa Melker Karlssonin julki lausuma, että hänen ensimmäinen ajatuksensa maalilinjan ylityksen jälkeen oli ’Tämä on niin mahtavaa, että tämän haluan kokea uudelleen’. Sitä ei hänelle kuitenkaan suotu, sillä 1992 Vehkalahdella Södertälje oli kolmantena – Melker tuli kyllä kärjessä, mutta kuudennelta osuudelta - ja seuraavana syksynä hän menehtyi ruotsalaisia suunnistajia vaivanneen salaperäisen TWAR-viruksen uhrina. Lopputulokset:

1. IFK Södertälje 1 SWE 7.17.52 (Gunnar Eriksson 132-1.15.20, Pontus Jonsson 17-2.23.07, Kari Enckell 15-3.32.09, Allan Mogensen 2-4.16.33, Petri Forsman 2-4.59.51, Mikael Wehlin 1-5.54.35, Melker Karlsson)

2. Angelniemen Ankkuri 1 7.18.14 (Juha Koskela 47-1.13.13, Ari Kattainen 28-2.23.31, Markku Kaartinen 12-3.32.05, Timo Alapiha 3-4.16.35, Mika Ruuhiala 3-4.59.56, Jarmo Reiman 2-5.55.38, Mika Kuisma)

3. NTHI 1 NOR 7.21.46 (Björn Tore Krogh 3-1.12.57, Tor E Eikanger 30-2.23.43, Atle Dengerud 8-3.31.41, Öystein Holo 1-4.15.20, Lars Myglebost 1-4.58.25, Björn Haavengen 3-5.55.44, Kjetil Björlo)

4. Stora Tuna IK 1 SWE 7.23.55 (Mikael Johansson 115-1.16.00, Erik Svensson 47-2.24.26, Johan Hallgren 9-3.31.47, Ulf Eriksson 15-4.21.58, Lars Eriksson 7-5.05.15, Mats Bayard 5-6.02.03, Niklas Löwegren),

5. Ockelbo OK SWE 7.24.17 (Torbjörn Pettersson 106-1.14.25, Ola Johansson 8-2.22.37, Lars Olofsson 14-3.32.08, Janne Eriksson 19-4.22.09, Tomas Persson 6-5.05.11, Mikael Ingelsson 4-6.01.56, Joakim Ingelsson),

6. Espoon Suunta 1 7.30.48, 7. Kokkolan Suunnistajat 1 7.31.07, 8. IF Femman 1 7.31.22, 9. Sundsvalls OK 1 SWE 7.31.25, 10. OK Tyr 1 SWE 7.31.27, 11. Kalevan Rasti 1 7.31.41, 12. Pargas IF 1 7.31.44, 13. Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.31.47, 14. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.31.59, 15. Rajamäen Rykmentti 1 7.32 .08.

Jukolan viestin sanoma: Suomalaisen elämän peruspilareita ovat olleet isien vankka usko, kirkko keskellä kylää ja ympärillä kaunis, puhdas luonto. Metsä on monesti saanut olla suunnistajan kirkkona, jonne nöyrinä mennään ja usein vielä nöyrempinä tullaan takaisin.Jukolan viestiin on lähdetty Suvivirren kaikuessa. Juostessamme nyt halki kesään virittyneen eteläpohjalaisen maiseman jatkuvaa viestiämme kiidättäen olemme halunneet tervehtiä Suomen kirkkoa ja sen mittavaa nuorisotyötä.Tämänkertainen sanomamme olkoon perinteisesti värssy kansalliskirjailija Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä sovinnon ja oikeuden miehen Aapon sanoin veljesten palatessa takaisin kotiin Jukolaan:’Kiitos Jumalalle, joka meitä johdatti, kiitos meille itsellemme, jotka tahdoimme ajoissa viisastua, kiitos äitillemme, joka lapsuutemme päivinä muistutteli meille Jumalan tahtoa ja lakia’.

Alajärven ja Vimpelin Lakeaharjulla 9. kesäkuuta 1991

Jukolan viestin suunnistajat

1992

Vehka-Jukola 1992

Venlat Venlojen viestiin starttasi helteessä ennätysmäärä, 578 kvartettia, 5 enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin Juvalla. Kahden ensimmäisen osuuden pituus oli 6,7-6,8 km, kolmannen 5,6-5,7 km ja neljännen 8,5-8,6 km. Noususumma kertoi hyvin keskimääräisestä maastosta.

Norjalaiset NTHI ja Halden SK olivat kevään Tvåmilan parhaat. Suomalaisilta kisa oli mennyt penkin alle, sillä Pargas IF oli ainoana 10:n joukossa, seitsemäntenä. Ruotsalaiset OK Måsen, Stora Tuna IK, Domnarvets GoIF ja IFK Södertälje, joka oli edellisvuoden Venla-voittaja, olivat sijoilla 3-6. Tampereen Pyrintö arveltiin toiseksi kotimaiseksi kärkeen sijoittujaksi.

Avausosuudelta tuli ensimmäisenä oslolaisen Bäkkelagets SK:n Hanne Staff vanavedessään Domnarvetin ja norjalaisen Porsgrunn OL:n viestinviejät. Parhaana suomalaisena tuli neljäntenä Ounasvaaran Hiihtoseuran Terhi Holster. Suosikeista vain Södertälje oli jäänyt runsaasti, sija 56 4.04 kärjen jäljessä.

Toisella osuudelta Tullinge SK:n Maria Jonsson ja Stora Tunan Karin Gunnarsson repäisivät lähes kolmen minuutin eron Haldeniin, jolle Parainen jäi 42 sekuntia ja Elisabeth Drotzin hyvin nostama Södertälje, Sturla IF, Rastikarhut, Oulun Suunnistajat kahdeksantena jne. hiukan lisää. Osuuden nopeimman yksityisajan teki Hämeenlinnan Suunnistajien Liisa Anttila toista minuuttia osuuden toista nopeampana ja hän nosti joukkuettaan 71 sijaa kymmenenneksi.

Kolmannella osuudella kärki tiivistyi, kun letka ajoi karkulaisia kiinni. Stora Tunan Katarina Allberg oli vaihdossa kuitenkin vielä 2.02 Kalevan Rastin Heidi Haapasaloa ennen. OK Hedströmmen, Lynx, Rastikarhut, Tullinge, Hämeenlinna sekä Södertälje kahdeksantena vaihtoivat reilun puolen minuutin sisällä KR:n jälkeen. NTHI oli 11. 3.53 kärjestä ja omasi erinomaiset mahdollisuudet ainakin toiseksi. Pargas IF menetti sijoittumismahdollisuutensa kärkeen ja Pyrintökin tippui hiukan. Osuuden nopein oli Lynxin Sari Laitinen, josta Haapasalo jäi kaksi sekuntia.

Ankkuriosuudella kärjessä lähteneen Stora Tunan viestinviejä pummasi alussa vähän, joten takaa-ajajat, Rastikarhujen Marja Pyymäki, Oulun Suunnistajien Mari Lukkarinen, KR:n Tarja Silvennoinen ja Södertäljen Katarina Borg tavoittivat hänet. Lukkarinen johti jo puolella minuutilla, mutta teki lopussa pari virhettä ja niin tarkasti edennyt KR:n Silvennoinen vei joensuulaiset voittoon. Stora Tunan Anna-Karin Jansson terävöityi loppua kohden ja toi joukkueensa toiseksi. Rastikarhut oli kolmas, Oulu neljäs vajaan minuutin voittajasta, Södertälje, Hedströmmen ja NTHI seuraavina. Annika Viilo nosti Tampereen Pyrinnön 11:nneksi osuuden parhaalla ajalla ja hän oli yli minuutin toiseksi vikkelintä Lukkarista nopeampi.

Stora Tuna IK :n Anna-Karin Jansson saa Katarina Allberg:lta ensimmäisenä kartan ankkuriosuudelle. Kalevan Rastin Tarja Silvonnoinen tuli voittajana maaliin. Kuva Seppo Bütt.

Parhaitten tulokset:

1. Kalevan Rasti 1 3.12.05 (Elina Raijas 7-46.18, Hennariikka Lonka 11-1.35.59, Heidi Haapasalo 2-2.13.49, Tarja Silvennoinen)

2. Stora Tuna IK 1 SWE 3.12.44 (Karin Svensk 8-46.30, Karin Gunnarsson 2-1.31.23, Katarina Allberg 1-2.11.47, Anna-Karin Jansson)

3. Rastikarhut 1 3.12.47 (Anne Nurmi 36-49.42, Pirjo Aalto 7-1.35.11, Riikka Ankelo 5-2.14.07, Marja Pyymäki)

4. Oulun Suunnistajat 1 3.13.00 (Kirsi Honkanen 18-47.23, Mervi Ikonen 8-1.35.15, Tuija Tammelin 9-2.15.12, Mari Lukkarinen),

5. IFK Södertälje SWE 3.13.37 (Anita Seger 56-50.03, Elisabeth Drotz 5-1.35.01, Arja Hannus 8-2.14.25, Katarina Borg),

6. OK Hedströmmen SWE 3.16.18, 7. NTHI NOR 3.16.34, 8. Tullinge SK 1 SWE 3.17.30, 9. Tullinge SK 2 SWE 3.17.35, 10. Halden SK NOR 3.18.05, 11. Tampereen Pyrintö 1 3.18.22, 12. Lynx 1 3.18.31, 13. Sundsvalls OK 1 SWE 3.18.42, 14. Pargas IF 1 3.18.53, 15. OK Tyr 1 SWE 3.21.11.

Jukolan viesti Helle tasaantui illaksi, mutta Vehka-Jukolan yössäkään ei tarvinnut palella. Hiukan edellisvuotta vähemmän eli 1131 joukkuetta ryntäsi tällä kertaa varsin lyhyen lähtösuoran päästä maastoon nostattaen valtaisan pölypilven. Kun ensimmäinen osuus oli 12 km ja aikaa siihen tulisi kulumaan runsas tunti, yleisöllä oli aikaa pohdiskella, olisivatko asiantuntijat oikeassa, kun kärkeen povattiin kevään Tiomila- ja edellisvuoden Jukola-voittaja IFK Södertäljeä ja Tiomilan seuraavia IK Hakarpspojkarnia, Halden SK:a ja Angelniemen Ankkuria, joka oli Rajamäen Rykmentin ohella menestynyt kotimaan pikkuviesteissäkin.

Ensimmäiseltä osuudelta tuli kärjessä tuttu mies, aloitusosuuden voittaja jo 1987 ja 1990, Lahden TH:n

Timo Karppinen yhdessä IFK Södertäljen Lennart Olssonin kanssa. He olivat satakunta metriä edellä pääletkaa, jota veti norjalainen Stord IL. Miehiä tuli tiuhana jonona ja 200. oli keulasta noin 10 minuuttia. Kotimaisille suosikeille kisa ei alkanut aivan hyvin, sillä sekä RR, Femman että AngA olivat jääneet 6-7 minuuttia. Muut suosikit olivat lähempänä Karppista.

Timo Karppinen, Lahden Työväen Hiihtäjät, oli avausosuuden nopein. Kuva Aki Saranen.

Toisella, puolisen kilometriä pitemmällä osuudella kärkeen kiri Pargas IF:n Ari Ääri. Pian hänen jälkeensä vaihtoivat Halden, Södertäljen kakkosjoukkue, IFK Göteborg ja huiman nousun tehnyt Angelniemen Tero Heikkilä, jolla oli osuuden ylivoimaisesti paras aika (nosti 143 sijaa) sekä kuudentena Espoon Suunta. Jono oli yhtenäinen, sillä kahdeskymmenes joukkue oli jäänyt kärjestä vain pari minuuttia.

Kolmas osuus oli runsaat 14 km. Kun pilviä ei ollut, yö ei ollut kovin pimeä, vaikka etelässä oltiinkin. Suuria muutoksia ei tullut, ei liioin isoja repeämiä, vaikka ero johtavasta 20:nenteen joukkueeseen kasvoi lähes 6 minuuttiin. Keulassa oli kuitenkin joitakin harvinaisempia yöspesialistien seuroja. Ensimmäisinä tulivat yhdessä Trollhättans SOKn tanskalainen huippumies Carsten Jörgensen ja Pielaveden Sammon Raimo Kankkunen. Muutaman kymmenen metrin päässä heitä seurasivat Sundsvalls OK, Kouvolan Rasti ja IKHP. NTHI:n kakkonen tuli yksin kuudentena 100 metrin päässä ja siitä puolen minuutin kuluttua alkoi yhtenäinen jono, jota johti Stord IL. Suosikit olivat edelleen hyvissä asemissa enintään pari minuuttia keulasta. Halden tosin putosi sijalle 30, lähes kuutisen minuuttia kärjestä. Osuuden nopein oli ruotsalaisen OK Triangelin virolainen Sixten Sild.

Neljäs ja viides osuus olivat runsaat 8 km. Neljännellä Sundsvallin Lars Pettersson karkasi muilta ja tuli yli

minuuttia ennen seuraavia vaihtoon. Silloin tuli kuuden miehen letka, jossa olivat Trollhättan, Södertälje, Nydalens SK Norjasta, Rajamäki, Angelniemi ja Kouvola, josta kahdeksas, IKHP oli jäänyt toista minuuttia. Helsingin Suunnistajien Matti Karvonen oli lähes 2 min. joutuisampi kuin osuuden toiseksi nopein.

Viidenneltä osuudelta kärjessä tuli osuuden toiseksi nopein, Angelniemen Markku Kaartinen heti perässään Trollhättan ja puolen minuutin päässä Rajamäki. Myös Södertälje, Sundsvall, IKHP ja seitsemäs Kouvola säilyttivät asemansa kärjessä. Nopeimmin rastit kiersi Stora Tunan Niklas Löwegren. Kahdeskymmenes joukkue oli kärkeä jäljessä 9,5 minuuttia.

Kuudes osuus aamun jo valjettua oli vähän yli 10 km. Kun Angelniemen viestinviejälle sattui useita pikkuvirheitä, kärkeen siirtyi Södertäljen Melker Karlsson. Hän lähetti lähes 1,5 minuutin erolla ankkurinsa taipaleelle ennen IKHP:ia, jota Angelniemi ja Rajamäki seurasivat puolen minuutin päässä ja Trollhättan sekä kuudentena Sundsvall vähän enemmän jääneinä. Kovinta kiirettä osuudella piti Tampereen Pyrinnön Ari Anjala, joka oli lähes minuutin nopeampi kuin Virtain-Ruoveden Harri Välimäki.

Ankkuriosuus oli lähes 14 km. Kun Södertäljen Michael Wehlinin alku oli tahmeaa, IKHP:n Johan Ivarsson ajoi hänet kiinni, myöhemmin myös Rajamäen Reijo Mattinen. He kulkivat tasavauhtia kunkin ollessa välillä muutamalla metrillä johdossa. Kuin varkain Ivarsson jätti toiseksi viimeisellä "matkaseuransa" ja tuli maaliin puolisen minuuttia ennen Rajamäen Mattista, joka vielä maaliviivalla oletti olevansa voittaja. Wehlin tuli kolmantena vähän Mattisen takana.

Sundsvall jäi voittajasta 4 minuuttia ja tuli neljäntenä, Angelniemi oli viides ja Trollhättan kuudes. Södertäljen kakkonen oli seitsemäs 8 minuuttia kärjestä perässään Kouvola, yhdeksäntenä OK77 Kauniaisista ja Pargas IF kymmentenä. Halden oli 11. Kuten tavallista, erot kasvoivat, tosin vähän, ankkuriosuudella, sillä kahdeskymmenes jäi voittajasta 14 minuuttia. Osuudella piti kovinta kiirettä Reijo Mattinen, joka oli sekunnin Ivarssonia nopeampi.

Suomalaisjoukkueita oli kahdenkymmenen parhaan joukossa 8, norjalaisia 2 ja ruotsalaisia 10.

IFK Södertälje voitti omakseen Jukolan seitsemännen kiertopalkinnon, Jukolan kiven. Sillä oli selvästi enemmän pisteitä kuin toisella, NTHI:llä.

Parhaitten tulokset:

1. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 8.04.21 (Andreas Rangert 6-1.15.24, Bo Granstedt 22-2.39.38, Fridolf Eskilsson 5-4.06.02, Lennart Söderberg 8-4.58.04, Mats Granstedt 6-5.43.53, Lars Nordgren 2-6.47.12, Johan Ivarsson)

2. Rajamäen Rykmentti 1 8.04.48 (Marko Väisänen 98-1.21.18, Ari Enroth 13-2.39.13, Jouni Mähönen 12-4.07.09, Petri Harjamäki 5-4.56.31, Heikki Peltola 3-5.42.39, Kaj Roine 4-6.47.39, Reijo Mattinen)

3. IFK Södertälje 1 SWE 8.05.00 (Lennart Olsson 2-1.14.46, Thomas Andersson 12-2.39.12, Kari Enckell 16-4.07.18, Mikael Boström 3-4.56.17, Petri Forsman 4-5.42.44, Melker Karlsson 1-6.45.48, Michael Wehlin)

4. Sundsvalls OK 1 SWE 8.08.23 (Thomas Rex 57-1.19.04, Lars Nordin 18-2.39.30, Ulrik Olsson 3-4.05.58, Lars Pettersson 1-4.55.07, Lennart Haglund 5-5.42.50, Jan Nordin 6-6.48.08, Lars Holmqvist),

5. Angelniemen Ankkuri 1 8.08.27 (Petteri Kähäri 148-1.22.14, Tero Heikkilä 5-2.37.53, Ari Kattainen 14-4.07.11, Mika Ruuhiala 6-4.56.32, Markku Kaartinen 1-5.41.07, Mika Kuisma 3-6.47.39, Jarmo Reiman),

6. Trollhättans SOK 1 SWE 8.09.01, 7. IFK Södertälje 2 SWE 8.12.22, 8. Kouvolan Rasti –72 1 8.12.23, 9. OK77 1 8.12.41, 10. Pargas IF 1 8.12.57, 11. Halden SK 1 NOR 8.13.35, 12. Täby OK 1 SWE 8.14.07, 13. OK Tyr 1 SWE 8.14.10, 14. NTHI 1 NOR 8.14.26, 15. Turun Suunnistajat 1 8.14.27

Jukolan viestin sanoma: Voittajajoukkueen ankkurin lukema Jukolan sanoma oli osoitettu 75-vuotiaalle Eduskunnalle. Sen otti vastaan varapuhemies Mikko Pesälä. Sanoma kuului:

Jukolan viestiä on jälleen suomalaisen suviyön lämmössä kiidätetty halki vihreiden metsien ja niittyjen, nyt isänmaan juhlavuoden merkeissä. Tuhannet viestinviejät ja heidän kanssaan kymmenettuhannet muut suunnistajat haluavat tällä viestillään tervehtiä maan eduskuntaa ja sen koko maasta ja kaikista kansalaispiireistä tulevia kansanedustajia.Täältä tuiman kilpamme keskeltä tahdomme teitä tervehtiä kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven sanoin Seitsemästä veljeksestä:’Mutta huomasivatpa veljetkin aikojen muuttuvan. Tapahtuipa asioita, jotka saattoivat heitä enemmän kuin ennen muistelemaan huomis-päivää ja siirtymään vähän entisistä menoistansa’.

Vehkalahden Jukolassa 14. kesäkuuta 1992

Jukolan viestin suunnistajat

1993

Paimion Jukola 1993Jo talvella oli selvää, että Paimion Rastin ja Sauvon Urheilijoiden järjestämissä 45. Jukolan ja 16. Venlojen viestissä ei osanottoennätyksiä saavuteta. Ruotsin Suunnistusliitto oli vuoden alussa kieltänyt 15. kesäkuuta saakka eli 3 päivää Jukolan yli (!) huippusuunnistajiensa harjoittelun ja kilpailemisen kolmen vuoden aikana sattuneiden useiden suunnistajien salaperäisten kuolemantapausten vuoksi (kt. vuoden 1991 Jukola-tarina). Tämä aiheutti sen, että monia keskitason joukkueitakin jäi pois. Siksi Jukolan erinomaisesta sijainnista huolimatta naisissa ruotsalaisjoukkueita oli 70 ja miehissä 100 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venloja asettui lähtöön 545 ja Jusseja 1051, kun luvut vuotta aiemmin olivat 578 ja 1131. Niinpä osanottajien yhteismäärä putosi tilapäisesti alle 10.000.

Näin ollen oli selvää, että voittaja-arvioinnit piti tehdä aivan uudelta pohjalta ja olivat entistä helpompia. Pohjaa ei saanut Tiomilan sijoituksista, sillä se oli siirretty elokuulle. Edellisvuoden Jukolan perusteella saattoi siten odottaa hyvää suomalaismenestystä, sillä silloin parhaat norjalaisjoukkueet olivat Venloissa NTHI 7. ja Halden 10. sekä miehissä Halden 11.

Kilpailukeskus oli aivan Paimion keskustaajaman, Vistan, kupeella. Kisaporttina oli sähköpylväistä tehty maailman suurin rastileimasin. Kilpailukutsun noususummien perusteella arveltiin, että maasto on melko tavanomainen ja vauhti tulee olemaan parin edellisvuoden luokkaa. Viestien suojelijana oli iso-Masa eli Masa-Yardsin toimitusjohtaja Martin Saarikangas. Jukolan sanomassa suunnistajat osoittivat suomalaisille yrittäjille huolensa yhä lisääntyvästä työttömyydestä.

Venlojen viesti – vihdoinkin Rastikarhut voittoon Kotimaisen viestien perusteella voittajaehdokkaiksi arveltiin Rastikarhuja, Angelniemen Ankkuria, Pargas IF:iä, Tampereen Pyrintöä ja Espoon Suuntaa. Monissa seuroissa oli tapahtunut siirtoja ja entisen Neuvostoliiton alueen suunnistajia oli useassa joukkueessa. Sveitsin maajoukkue osallistui 2 ja Iso-Britannia 1 joukkueella. Koska maat olivat kuitenkin edellisissä MM-kisoissa sijoittuneet 10:n joukkoon, ykkösjoukkueiden katsottiin Jukolan sääntöjen mukaan kilpailevan varsinaisen kilpailun ulkopuolella.

Edellä esitetyn valossa ei siis ollut ihme, että ensimmäisessä vaihdossa kärkikymmenikössä oli 8 suomalaisjoukkuetta. Ensimmäisenä tuli 6,4 km:n osuudelta jälleen (kolmannen kerran 4 vuodessa) Angelniemen Johanna Tiira (myöh. Asklöf), 17 sek. hänen jälkeensä muulloinkin hyvin aloittanut Liedon Parman virolaisvahvistus Kylli Kaljus ja sitten muutaman sekunnin välein Pargas IF, Sveitsin maajoukkue I, Oulun Suunnistajat, Rastikarhut, ja IK Falken. Sitten kului runsas puoli minuuttia ja alkoi pääletka, jonka kärjessä olivat Sveitsi II, Rajamäen Rykmentti ja Länsi-Uudenmaan Suunnistajat.

Toinen osuus oli 7 km. Sveitsin I-joukkue tuli ensimmäisenä, mutta Paraisten Auli Hovikorpi oli aivan kannoilla. Kolmantena tullut Angelniemen itähankinta oli jäänyt 1,5 minuuttia ja Oulu hänestä 40 sek. Reilun minuutin päässä siitä tulivat Rastikarhut ja Lieto yhdessä. Sitten kului 23 sek. ja norjalainen NTHI vaihtoi seitsemäntenä, 47 sek. lisää ja samoin norjalainen Bäkkelaget meni heti perässään Sveitsi II. Minuutin kuluttua siitä alkoi pääletka, jota johti niin ikään norjalainen Halden. Osuuden nopein oli Sveitsin Brigitte Wolf 2 sekuntia Hovikorpea nopeampana.

Kolmas osuus oli lyhin eli 5,7 km. Kärki vaihtui ja tiivistyi. Ensimmäisenä tuli osuuden nopeimpana

NTHI:n Hanne Sanstad, muutaman askeleen perässä Angelniemen toinen itävahvistus, edelleen muutama sekunti ja Rastikarhut sekä neljäntenä Sveitsi I. Sitten oli runsas puoli minuuttia ja Parainen tuli ja siitä taas yksin yli 3 minuutin päästä Lieto. Seitsemäs, Hämeenlinnan Suunnistajat johti hiukan karussa viiden naisen ryhmää, jossa muut olivat Lynx, Bäkkelaget, TP ja Oulu. Halden oli pudonnut 26:nneksi 10.42 kärjestä.

Kun 8,6 km:n ankkuriosuus alkoi, kaikki oli auki. Niin monella joukkueella oli mahdollisuus tulla ensimmäisenä maaliin. Kaikilla kärkijoukkueilla oli viimeisellä osuudella maaottelutasoiset suunnistajat. Rastikarhujen Marja Pyymäki otti heti alussa ohjat käsiinsä. Hän karkasi jo reitin alkupuolella ja juoksi peräti kolme minuuttia nopeammin kuin osuuden toiseksi nopein, Rajamäen kymmenen joukkoon nostanut Katja Honkala. Pyymäen aikaa ei selitä edes hajonta. Hänellä oli pitempi hajonta, mutta eipä eroa lyhempäänkään ollut eroa kuin 100 m. Toisena ylitti maaliviivan lähes viisi minuuttia myöhemmin NTHI:n Torunn Fossli ja hänestä muutaman kymmenen metrin päässä tuli Angelniemen Kirsi Tiira, jonka matkantekoa piilolinssien putoaminen oli häirinnyt. Maaliviitoituksella hän ohitti Paraisten Eija Koskivaaran, joka tuli neljäntenä. Lieto oli tulosluettelossa viidentenä pari minuuttia Paraisista. Runsaan minuutin kuluttua siitä tulivat Bäkkelaget ja siitä sata metriä jääneet Hämeenlinna ja Pyrintö. Rajamäki tuli yksin yhdeksäntenä 10.30 keulasta ja Halden kymmenentenä yli 3 min. myöhemmin.

Ruotsalaisten poissa ollessa parhaiden veikkaus oli helppoa. Arvaajien suurin virhe tuli NTHI:n aliarvioinnissa ja Espoon tullessa vasta 13:ksi. Sveitsin I-joukkueen aika olisi oikeuttanut sijaan 5 ja Iso-Britannian sijaan 18.Rastikarhut oli jo kolmena edellisenä vuonna ollut lähellä voittoa, 1990 neljäs, 1991 toinen ja 1992 kolmas. Niinpä joukkue totesi voiton varmistuttua kuin yhdestä suusta: "vihdoinkin". Riikka Ankelo ja Marja Pyymäki olivat olleet joukkueessa kaikkina em. 4 vuotena, Mari Aarikalle voitto tuli toisella kerralla RasKa:n I:ssä, mutta juniori Tiina Jukkola pääsi voittoon siinä heti ensi yrittämällä.

Voittajajoukkue Rastikarhut: Tiina Jukkola, Mari Aarikka, Riikka Ankelo ja Marja Pyymäki. Kuva Seppo Hakuli.

Parhaita tuloksia:

1. Rastikarhut 1 2.55.49 (Tiina Jukkola 6-40.42, Mari Aarikka 1-1.27.38, Riikka Ankelo 3-2.03.03, Marja Pyymäki)

2. NTHI 1 NOR 3.00.30 (Heidi Arnesen 12-41.38, Gro Sanstad 7-1.28.03, Hanne Sanstad 1-2.02.52, Torunn Fossli

3. Angelniemen Ankkuri 1 3.00.42 (Johanna Tiira 1-40.15, Irina Namovira 3-125-54, Alida Abola 2-2.02.56, Kirsi Tiira

4. Pargas IF 1 3.00.49 (Ingela Mattsson 3-40.34, Auli Hovikorpi 2-1-24-25, Sanna Turakainen 5-2.03.42, Eija Koskivaara),

5. Liedon Parma 1 3.02.57 (Kylli Kaljus 2-40.32, Outi Sareila 6-1.27.40, Katja Peltola 6-2.06.53, Reeta Kolkkala),

6. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.04.16, 7. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.04.37, 8. Tampereen Pyrintö 1 3.04.40, 9. Rajamäen Rykmentti 1 3.06.19, 10. Halden SK 1 NOR 3.09.44, 11. Nydalens SK 1 NOR 3.10.08, 12. Espoon Suunta 1 3.10.12, 13. Kalevan Rasti 1 3.10.14, 14. OK77 1 3.10.17, 15. Tampereen Pyrintö 2 3.10.22.

Jukolan viesti Kevään viesteissä oli vahvimmin esiintynyt Turun Suunnistajat. Muina kotimaisina joukkueina kärkipäähän kevään perusteella ounasteltiin lähinnä Rajamäen Rykmenttiä, Angelniemen Ankkuria, Helsingin Suunnistajia ja Pargas IF:iä. Jotkut liputtivat myös IF Femmanin, Kangasalan Kisan ja Oulun Tarmon puolesta. Tasaiselta vaikutti. Norjalaiset Halden SK ja Trondheimin teknisen korkeakoulun NTHI tiedettiin aina vahvoiksi Jukolassa. Osallistuneita ruotsalaisjoukkueita ei kärkeen odotettu, kun parhaat olivat poissa.

Ilta oli kaunis, kun Martin Saarikangas löi moukarilla teräksiseen jäänmurtajan silhuettiin lähtömerkin ja toista tuhatta miestä kiirehti metsän saloihin runsaan 12 km:n reitille. Jono oli vaihdossa jatkuva ja 3 minuutissa vaihtoi satakunta suunnistajaa. Ensimmäisenä tuli Kangasalan Kisa II:n juniori Panu Piiparinen BUL-Tromsön ja Turun Metsänkävijöiden seuraamina. Kaikki kärkeen arvellut tulivat vaihtoon parin ensimmäisen minuutin aikana paitsi Angelniemen viestinviejä, joka oli jäänyt 7.27 ja vaihtoi 207:nä.

Toisella 14.5 km:n osuudellakaan ei kukaan päässyt (tai edes yrittänyt) karkuun ja kärjessä tulivat kahden vuoden takaisen aloitusosuuden voittaja, norjalaisen Ringsaker IL:n Jon-Anders Bordal, ruotsalainen OK Denseln ja Helsingin Suunnistajien Hannu Vierikko. Aivan hänen kannassaan tulivat Iso-Britannian maajoukkueen suunnistaja, Halden, suuntanumeronsa talvella uudistanut Jyväskylän Suunta 101, Femman, Hyvinkään Ponteva, tanskalainen FIF Hilleröd ja Turun Metsänkävijät kymmenentenä 20 sek. johtavan jälkeen. Angelniemen ero kärkeen oli nyt 5.44 (83.), mutta muut suosikit olivat kärjestä vain alle minuutin jääneinä. OK Södertörnin Christer Ivarsson oli nopein niukasti ennen OK77:n Henrik Bromania.

Kolmas osuus oli 10 km. Kesäisen yön pimeydessä alkupää muuttui melkoisesti. Pienen pientä hajontaakin alkoi syntyä, vaikka jono harvenneena oli jatkuva, sillä 10. oli nyt jäljessä johtavaa 1.39. Ensimmäisenä tuli IFK Lidingö, sitten Rajamäen Rykmentti I, Rastikarhut, Metsänkävijät, Hilleröd, Ringsaker, TP II ja I, Sibbo Vargarna ja kymmenentenä RR II. Angelniemi oli edelleen heikoimpana suosikeista (37.), mutta ero kärkeen oli enää 4.25, sillä sen Ari Kattainen ja Vehkalahden Pasi Hujakka tekivät osuuden nopeimmat ajat.

Jonon hidas harveneminen jatkui neljännellä runsaan 8 km:n osuudella ja ero ensimmäisestä kymmenenteen oli 2.58. Kärjessä tuli vaihtoon päivän jo hiukan kajastaessa v. 1991 Kraateri-Jukolan aloitusosuuden lähdössä kovia kokenut HS:n Mika Rantala osuuden toiseksi parhaalla ajalla. Toisena tuli häntäkin 20 sekuntia nopeammin osuudesta selvinnyt NTHI:n Christian Vogelsang 0.27 ja Halden kolmantena 1.02 jääneenä. Sitten tulivat harvana ryhmänä TuS, IFK Göteborg, RR II, Rastikarhut ja kahdeksantena Hämeenlinnan Suunnistajat. Runsas minuutti Hämeenlinnasta alkoi pääryhmä, jota johtivat TP II ja Kalevan Rasti II. Pääosa suosikeista oli hyvissä asemissa sijoilla 10-20, mutta Rajamäen I:n sijoitus oli pudonnut 31:nneksi (+9.09). Angelniemen sija oli nyt 35 ja ero kärkeen 9.34.

Johtaja vaihtui jälleen viidennellä 12,7 km:n osuudella. Ensimmäisenä tuli Halden, sitten 55 sekunnin päässä TuS ja pian sen jälkeen NTHI. Femman oli jäänyt NTHI:stä yli 2,5 minuuttia ja tästä viides, Oulun Tarmo minuutin lisää. Tarmosta puolen minuutin kuluttua tuli kymmenen miehen ryhmä, jossa alussa olivat Ringsaker, Järfalla OK, Hämeenlinna, hyvin noussut Angelniemi ja OK77. HS oli 19. (+10.35) ja Rajamäen vaikeudet jatkuivat (25. mutta +13.55). Osuuden nopeinta vauhtia piti Lynxin Jussi Aumo.

Kuudes oli jälleen lyhyt osuus 8,5 km. Ratamestarin arvio kärjessä kulkevien osuusajaksi oli 46 min. Se pitikin kärkijoukkueilla hyvin paikkansa, mutta osuuden nopein, Kangasalan nuori Mikko Lepo käytti vain 42.21. Sillä hän nosti joukkueensa viidenneksi. Hänen edellään vaihtoon ehtivät Haldenin Öystein Holo, sekunnin hänen peräänsä TuS:n Tommi Tölkkö sekä tästä 2.49 jääneenä Femman ja minuutin lisää NTHI. Lepo oli kärjestä lähes viisi minuuttia. Vähän hänen jälkeensä tuli Ringsaker, runsaan minuutin hänestä

seitsemäntenä Angelniemi, vajaa minuutti ja Järfalla sekä OK77 ja taas minuutti heidän jälkeensä pieni, harva ryhmä, jonka kärjessä vaihtoi kymmenentenä Kouvolan Rasti.

Ankkuriosuus oli päivän pisin, lähes 15 km. Sille ryntäsivät siis Haldenin Petter Thoresen ja Turun Janne Salmi peräkkäin. Thoresenilla oli meriittejä maailman mestaruudesta Jukolan voittoon, mutta Salmella kummatkin olivat vielä edessä päin. Alussa Thoresen kiri jo satakunta metriä eroon, sitten Salmi saavutti, ja pitkä pätkä mentiin johdon vaihtuessa ehkä hajontojen mukaan, koska pummia ei tullut kummallekaan.

Lopussa Thoresen oli vahvempi ja tuli maaliviitoitukselle lähes 100 metriä Salmen edellä. Näin Halden saavutti ensimmäisen Jukolan voittonsa, joka ei suinkaan ollut jäävä viimeiseksi. Kova kamppailu näkyi tuloksissakin, Thoresen oli osuuden paras, Janne toinen. Viestin voittaja ehti rauhassa lukea sanoman tekstin, sillä kisan kolmas NTHI:n ankkuri Kjetil Björlo tuli maaliin vasta 8.30 voittajan jälkeen ja pian hänen jälkeensä kiri IF Femman. Siitä reilun puolen minuutin kuluttua maaliviivan ylitti viidentenä kovasti noussut Angelniemen Ankkuri, josta parivaljakko Kangasalan Kisa - Oulun Tarmo jäi minuutin verran.

Kaksi minuuttia Oulusta tuli ryhmä Kouvolan Rasti, Järfalla OK ja kymmenentenä Ringsaker IL, joista vajaan minuutin päässä kovaa kirikamppailua kävivät Helsingin Suunnistajat, OK77, Tampereen Pyrintö ja Ikaalisten Nouseva Voima, jotka tulivat maaliin tässä järjestyksessä. Alun jonojuoksu oli siis hajonnut yksittäis- ja pienryhmäetenemiseksi. Ikaalinen oli kärjestä 13.15 min.

Kevään viesteissä parhaiten menestyneet olivat kärkipäässä myös Jukolassa. Rajamäkikin nousi lopussa 16:nneksi. Parainen ei sen sijaan saanut juonesta kiinni koko aikana. Se oli maalissa 34. oltuaan parhaimmillaan 13:ntena toisen osuuden jälkeen.

Maasto osoittautui kerrotun mukaisesti helppokulkuiseksi ja niinpä miesten viestin voittaja alitti ratamestarin aika-arvion peräti 17 minuutilla ja eteni kovempaa kuin koskaan Jukolassa (5.50 min/km). Osasyy isoon alitukseen oli myös sillä, että kaksi ensimmäistä joukkuetta etenivät hyvin varmasti, ilman sen kummempia missejä. Venlat viipyivät reiteillä täysin ratamestarin arvioiman ajan, mutta vain Laitilassa 1985 on menty kovempaa km-vauhtia (nyt 6.29, silloin 6.15).

Molemmissa viesteissä nähtiin hienot ja jännittävät kilpailut, mutta kyllä ruotsalaisjoukkueiden mukana olo kieltämättä tuo oman mausteensa Jukola-keitoksiin.

Paimiossa kilpailtiin ensimmäisen kerran taiteilija Reijo Paavilaisen suunnittelemasta Helsingin Sanomien lahjoittamasta uudesta kiertopalkinnosta, jonka nimi on Metsäkukko.

Voittajajoukkue Halden SK: Lars Johansen, Jon Steinar Mjölneröd, Torgeir Snilsberg, Helmer Vestlund, Per Olaussen, Öistein Holo ja Petter Thoresen. Kuva Seppo Hakuli.

Parhaita tuloksia:

1. Halden SK 1 NOR 7.55.42 (Lars Johansen 7-1.13.36, Jon Steinar Mjölneröd 5-2.45.37, Torgeir Snilsberg 19-3.50.20, Helmer Vestlund 3-4.38.24, Per Olaussen 1-5-50.22, Öystein Holo 1-6.36.02, Petter Thoresen)

2. Turun Suunnistajat 1 7.55.50 (Lassi Virtanen 31-1.14.37, Jouni Hannula 32-2.46.19, Jyrki Nieminen 11-3.49.57, Jukka Nikulainen 4-4.38.36, Petri Forsman 2-5.51.17, Tommi Tölkkö 2-6.36.03, Janne Salmi)

3. NTHI 1 NOR 8.04.12 (Björn Haavengen 51-1.14.56, Björnar Lynum 30-2.46.18, Harald Bakke 27-3.50.47, Christian Vogelsang 2-4.37.49, Lars Myklebost 3-5.51.26, Carl Henrik Björseth 4-6.39.53, Kjetil Björlo

4. IF Femman 1 8.04.17 ( Tomas Wikblom 14-1.14.14, Jan Torrkulla 7-2.45.46, Mikael Bäck 32-3.52.08, Thomas Hjerpe 14-4.40.29, Anders Hjerpe 4-5.54.04, Peter Ivars 3-6.38.52, Kenneth Cederberg),

5. Angelniemen Ankkuri 1 8.04.56 (Petteri Kähäri 207-1.20.55, Pekka Nikulainen 83-2.51.16, Ari Kattainen 37-3.52.40, Petri Laaksonen 35-4.46.56, Pekka Pallaspuro 9-5.58.35, Markku Kaartinen 7-6.42.20, Jarmo Reiman),

6. Kangasalan Kisa 1 8.05.40, 7. Oulun Tarmo 1 8.05.44, 8. Kouvolan Rasti –72 1 8.07.42, 9. Järfalla IK 1 SWE 8.07.43, 10. Ringsaker OL 1 NOR 8.07.47, 11. Helsingin Suunnistajat 1 8.08.39, 12. OK77 1 8.08.40, 13. Tampereen Pyrintö 1 8.08.42, 14. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.08.57, 15. Rastikarhut 1 8.09.18.

Jukolan viestin sanoma kuului seuraavasti: Halla nousi Sompion suosta ja vei Jukolan veljeksiltäkin vuoden tulon. Mutta uusi kevät koitti, etelästä paahtoi riemukas tuuli, veljesten sisu nousi ja yrittämisen halu kasvoi niin kuin on kasvanut lukemattomat kerrat synnyinmaassamme.Tätä muistellen, vaativaa viestiämme keväisen metsän halki kuljettaen, erehtyen, etsien ja jälleen onnistuen, haluamme tervehtiä jokaista tämän päivän suomalaista yrittäjää ja iskeä väkevästi mieliin

kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Aapon suuhun sovittamat sanat:’Mutta me itse, mitä teimme me? Astuimme kuin miehet itsekieltämisen, työn ja toimen tielle. Tosin kohtasi meitä vieläkin moni puuha ja ahdinko, mutta me notkistimme niiden niskat, touvasimme väkivoimin aina eteenpäin, ja tässä seisomme nyt’.

Paimion Jukolassa 13.kesäkuuta 1993

Jukolan viestin suunnistajat

1994

Pyhä-Luoston Jukola 199446. Jukola ja 17. Venlojen viesti käytiin pohjoisempana kuin koskaan, kaukana Napapiiriltä, Pelkosenniemen kunnan Rykimäkurusta sen ja Sodankylän kunnan alueille. Ennen kisaa luvattiin: "maastomuotoja hallitsevat jylhät tunturilaet, metsäiset vaarat ja jääkautisten vesien uurtamat syvät kurut, historian nopeavauhtisin kilpailu hyväpohjaisessa, lähes risuttomassa maastossa ja yötön yö."

Radat kulkivatkin tasaisilla kankailla, jääkauden vesien uurtamissa kuruissa, Pyhäjoen rantarinteitä ja Luostotunturin reunoja. Monen pettymykseksi kuitenkin vain pisimmät osuudet pääsivät kokeilemaan oikeita tunturialueita. Kilpailukeskus oli tehty erämaahan, entiseen, laakeaan soranonottopaikkaan, josta oli upeat näkymät Pyhä- ja Luostotuntureille, kaukana kaikesta, jossa ei ollut mitään valmista, ei edes lähitienoilla.

Järjestäjinä olivat Lapin Veikot Sodankylästä ja Kemijärven Urheilijat. Tapahtuma koettiin koko maakunnan näyttönä, sillä talkoolaisia tuli parinkin sadan kilometrin päästä. Järjestelyt onnistuivatkin hyvin.

Kevään Tiomilassa suomalaiset olivat ottaneet historiallisen tuplan. Miehissä suomalaisjoukkueet saavuttivat kolmoisvoiton järjestyksessä Turun Suunnistajat, Helsingin Suunnistajat ja Espoon Suunta. Naisten Tvåmilassa Hämeenlinnan Suunnistajat oli voittaja ja nuorissa Espoon Suunta. Niinpä oli aihetta odottaa suomalaismenestystä myös Jukolassa, vaikka Lapin maasto poikkeaakin paljon Tukholman seudusta.

Pohjoinen sijainti karsi joukkueita. Venloihin ilmoittautui 486 ja Jukolaan 982 joukkuetta. Se oli yhteensä noin 250 joukkuetta vähemmän kuin edellisenä normaalivuonna eli kaksi vuotta aiemmin. Seuroja oli lähes yhtä monta kuin ennenkin, mutta monilta puuttui ei-edustusjoukkueita.

Jukolan suojelijana toimi puolustusministeri Elisabeth Rehn. Aiemmista lupauksistaan huolimatta hän ei kuitenkaan ollut läsnä. Olikohan syynä kisan alle osuneet ministerin ja Puolustusvoimien johdon väliset ihan muita asioita koskeneet mielipide-erot, koska kutsuvieraihin kuuluneet kenraalitkin loistivat poissaolollaan kenties pyrkien välttämään suojelijan tapaamista?

Järjestäjien talouden tasapainottamiseksi oli Jukolassa ensimmäistä kertaa olutteltta. Se herätti jonkin verran keskustelua, mutta ei aiheuttanut minkäänlaista häiriötä ja pelasti järjestäjien tilit plussalle.

Venlojen viesti – täyttä laukkaa Venlat siis eivät juurikaan päässeet kokemaan silhuetissa siintäviä jylhiä tunturilakeja tai metsäisiä vaaroja, mutta koko ajan oli oltava tarkkana, sillä tasaisessa kisassa pienikin virhe rankaisi kovin. Kaksi ensimmäistä osuutta olivat 7,2-7,5 km ja vauhdiksi oli arvioitu runsaat 6 min/km, vaikka paikoin se nousi lähelle 4 minuuttia.

Ensimmäiseltä osuudelta tuli keulassa Liedon Parman virolaisvahvistus Kylli Kaljus. Minuutin sisällä vaihtoivat myös mm. Domnarvets GoIF, Nydalens SK, IK Stora Tuna, Pargas IF, Rastikarhut, Bäkkelagets SK, Tampereen Pyrintö, Espoon Suunta, Angelniemen Ankkuri ja Tullinge SK.

Toisella osuudella Siri Störmer nosti Bäkkelagetin ensimmäiseksi. Paraisten Auli Hovikorpi oli runsaan

minuutin jäljessä ja hänen kannassaan seurasivat Pyrintö, Nydalen ja Tullinge. Muut alussa kärjessä olleet suomalaisjoukkueet putosivat 4-5 minuuttia sijoille 15-25. Karina Östlund, IFK Mora, oli osuuden nopein.

Kolmas osuus oli 5,7-5,8 km ja vauhdiksi ratamestari arvioi n. 6 min/km. Siihen vikkelimmät pääsivätkin. Kärkeen pinkoi Enosta lähtöisin oleva Pargas IF:n Sanna Turakainen (myöh. Nymalm). Bäkkelaget ja Pyrintö seurasivat näkötuntumassa. Nydalen ja IFK Södertälje viidentenä olivat seuraavina runsaat 2 sekä Strängnäs-Malmby ja Tullinge lähes 3 min. jäljessä. Kirsi Tiira nosti Angelniemeä kovasti osuuden nopeimmalla ajalla kahdeksanneksi. Turakainen hävisi hänelle osuusajassa kuitenkin vain 3 sekuntia.

Ankkuriosuus oli 8,6 km ja se käväisi jo tunturin kupeellakin. Tampereen Pyrinnön Annika Viilo karkasi muilta lähellä olleilta eikä osuuden parhaan ajan juossut ja toiseksi tullut IFK Södertäljen Katarina Borg saavuttanut häntä kuin runsaan minuutin. Eroa jäi vielä 46 sekuntia. Lähes kaksi minuuttia Viilon jäljessä Bäkkelagetin Hanne Staff voitti kirikamppailussa maannaisensa Nydalenin Ann-Kristin Högsethin.

Moninkertainen takavuosien Venla-voittaja Stora Tuna nousi viidenneksi yli 5 min. Pyrinnöstä ja sitä seurasivat minuutin välein Angelniemi, Tullinge ja Sundsvalls OK. Tusinan parhaan joukkoon mahtuivat vielä kovan nousun tehneet Rastikarhut, OK Måsen Ruotsista ja Lieto sekä ongelmia kokenut Pargas. Voittaja eteni täysin ratamestarin arvioimaa vauhtia, 6.05 min/km – nopeammin kuin koskaan ennen Venlojen viestissä.

Voittajajoukkue Tampereen Pyrintö: Tiina Juntunen, Henna-Riikka Huhta, Tarja Pyymäki ja Annika Viilo. Kuva Sorri. Parhaita tuloksia:

1. Tampereen Pyrintö 1 2.56.32 (Tiina Juntunen 21-47.03, Henna-Riikka Huhta 3-1.31.53, Tarja Pyymäki 3-2.05.53, Annika Viilo)

2. IFK Södertälje 1 SWE 2.57.18 (Jeannette Pettersson 34-47.27, Anna-Karin Skoglund 9-1.32.40, Arja Hannus 5-2.07.50, Katarina Borg)

3. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.58.24 (Elisabeth Ingvaldsen 16-46.44, Siri Störmer 1-1.30.44, Torunn Fossli 2-2.05.44, Hanne Staff)

4. Nydalens SK 1 NOR 2.58.27, (Anne Lene Bakken5-46.18, Synne Lea 4-1.31.54, Ellen Sofie Olsvik 4-2.07.38, Ann-Kristin Högseth),

5. Stora Tuna IK 1 SWE 3.01.38 (Karin Svensk 8-46.26, Helena Norberg 8-1.32.29, Anna-Karin Jansson 9-2.09.18, Katarina Allberg)

6.Angelniemen Ankkuri 1 3.02.22, 7. Tullinge SK 1 SWE 3.03.18, 8. Sundsvalls OK 1 SWE 3.04.00, 9. Rastikarhut 1 3.04.02, 10. OK Måsen 1 SWE 3.04.07, 11. Liedon Parma 1 3.04.24, 12. Pargas IF 1 3.05.12, 13. Linköpings OK 1 SWE 3.05.37, 14. Tullinge SK 2 SWE 3.05.38, 15. Espoon Suunta 1 3.07.05.

Jukolan viesti – suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla? Kevään Tiomila-menestys antoi ounastella hyvää myös Luostotunturin rinteiltä. Edellinen suomalais-joukkueen voitto oli seitsemän vuoden takaa Lohjan Hiidenkiertäjiltä Hollolan supikoista 1987.

Ensimmäiseltä runsaan 12 km:n osuudelta joukkueet tulivat yhtenä letkana IFK Södertäljen Johan Sundenin johdolla aivan ratamestarin arvioimaan aikaan. Kalevan Rasti ja Ikaalisten Nouseva Voima olivat

seuraavina runsaan minuutin sisällä. Sitten alkoikin ruuhka, sillä 100. joukkue oli johtavasta jäljessä vain 2.46 ja 200. vajaa 6 minuuttia. Tiomilan mitalisteista Helsingin Suunnistajat oli 59. ja Espoon Suunta 26.. Angelniemen Ankkuri oli 30., Turun Suunnistajat 42. ja Rajamäen Rykmentti 160. 4.50 Sundenista. Edellisvuoden voittaja Halden SK aloitti sijalta 27.

Toisella samanpituisella osuudella ei tavallisesti välttämättömiä otsalamppuja tarvittu. Yö oli todella kirkas. Jono hiukan venähti, sillä 100. joukkue tuli vaihtoon 6.10 min. ensimmäisen jälkeen. Johto oli aivan muuta kuin kotimaista menestystä ennakoiva: IK Hakarpspojkarna II (Mattias Karlsson), NTHI, Nydalens SK, Järfalla OK, Sundsvalls OK ja Ås IL Norjasta. Sitten tulivat seitsemäntenä Oulun Tarmo sekä HS. Angelniemi oli nyt 1.40, Turku 1.45 ja Rajamäki 3.20 (51.) jäljessä. Nopeimmin rastit löysi Sundsvallin Lars Nordin.

Kolmas osuus oli 9 km ja sillä siirtyi kärkeen NTHI, jonka Björnar Lynum juoksi erinomaisesti ja jätti Tampereen Pyrinnön yli 2,5 minuutin päähän. Tiukassa letkassa pienin eroin seurasivat Sundsvall, Hestra IF, Oulu, kuudentena Halden, Ikaalisten kakkonen, TuS, HS, Nydalen ja pitkä jono muita. Angelniemi oli 12. ja Rajamäki Petri Harjamäen hyvän juoksun jälkeen jo 15. 50 sek. Pyrinnöstä. IKHP:n Mats Granstedt kellotti nopeimman osuusajan.

Neljäs osuus oli pitkä, peräti 16,5 km. Norjalaiset ottivat kaksoisjohdon ja keulassa tuli vaihtoon yöjuoksijoista nopein, Nydalenin Odin Tellesbö. Häntä seurasivat sekunnin välein NTHI ja Sundsvall. Rajamäki oli neljäntenä 1.06 keulasta ja samassa jonossa saapuivat myös OK77, OuTa, Hakarpspojkarna I, TuS, Pyrintö ja kymmenes, Angelniemi, joka oli 13 sek. Rajamäestä.

Viides osuus oli 9,3 km ja sillä osuuden nopein, tanskalainen maaottelusuunnistaja Chris Terkelsen nosti IFK Göteborgin sijalta 13 johtoon. Eroa Rajamäkeen oli 11 sekuntia. Sitten tulivat Sundsvall ja NTHI vajaan minuutin päässä. Ruotsalainen IF Hestra oli viides, TuS kuudes ja Angelniemi (-2.16) seuraava ennen Oulua, Nydalenia ja Pyrintöä.

Kuudeskin osuus oli lyhyt, alle 9 km. Suomalaiskolmikko Angelniemi, Turku ja Rajamäki jätti NTHI:n ja Sundsvallin minuutin päähän. AngA:n viestiä vei Mika Kuisma, joka osuusajoissa oli nopein. Oulu tuli kuudentena, mutta eroksi keulaan oli jo venähtänyt 4.41. Sitten tulivat Nydalen, Hestra, Hakarpspojkarna ja Espoo.

Pyhä-Luosto jäi Mika Kuisman viimeiseksi Jukolan viestiksi. Mika menehtyi auto-onnettomuudessa saman vuoden syksyllä.

Pyhä-Luosto Jukola 1994. Kuudennen osuuden kärki. Mika Kuisma, AngA, toi seuransa kahdeksan

sekunttia ennen vaihtoon TuS:n Petri Forsmania. Kuva Aki Saranen.

Asetelma ankkuriosuutta varten oli siis herkullinen. Ainakin 5 joukkueella oli selvät mahdollisuudet voittoon. Osuus oli 14 km. NTHI saavutti suomalaistrion, mutta putosi vauhdista jo ennen loppuratkaisuja ja koettuaan lisää ongelmia lopussa jäi lopulta 7,5 min. päähän voittajasta, vaikka tulikin neljänneksi. Kolmikko eteni tasapäisesti kolmanneksi viimeiselle rastille saakka, jolloin Angelniemen Jarmo Reiman jäi muista.

Toiseksi viimeiseltä rastilta Rykmentin Reijo Mattinen säntäsi väärään suuntaan ja niin Turun Suunnistajien Janne Salmi saattoi rauhassa joukkuetovereineen tuuletella joukkueensa voittoa maaliin johtavan soravallin päällä. Mattinen toi Rajamäen viestin maaliin minuuttia Turkua myöhemmin ja hänestä Reimaniin oli reilusti toinen mokoma. Ankkuriosuus rassasi muitakin, sillä TuS:lle 12 minuuttia jäi viides, Sundsvall, jota muutaman sekunnin välein seurasivat Södertälje, hyvin noussut Stord-Norway, Hakarpspojkarna, Oulun Tarmo, Helsingin Suunnistajat kymmenentenä, Ruotsin Ronneby OK, Ringsaker IL Norjasta, Espoon Suunta ja Ikaalisten Nouseva Voima. Salmi oli myös osuuden nopein.

Voittajan aika oli jopa vähän ratamestarin arvioimaa nopeampi. Vauhti oli kaikkien aikojen nopeinta eli 5.10 min/km – linnuntietä ottamatta huomioon mäkilisää.

Turun Suunnistajat sai siis tuplapotin, sekä Tiomilan että Jukolan voitot, mikä ei ole kovin tavallista – ainakaan suomalaisjoukkueille. Ei Luostoa edeltävinä vuosina sekään, että suomalaisjoukkueet voittivat molemmat Jukolan viestit. Edellisen kerran oli niin v. 1978 Kuorevedellä, jolloin Järvenpään Palo ja ensimmäisen Venlojen viestin voittaja Sippurasti olivat parhaita.Seitsemän vuoden tauon jälkeen sai siis suomalaisjoukkueen ankkuri lukea Jukolan viestisanoman, jonka tervehdys oli osoitettu Lapin poromiehille, jotka ankarissa oloissa hoitavat karjaansa ja hankkivat elantoaan.

Vaikka kisa oli kaukana pohjoisessa, se oli kaikin tavoin vaivan väärtti. Hyvät kilpailut ja Lapin alkukesä oli kauneimmillaan; lunta oli vielä kuruissa tuntureiden huipuilla, koivut isoilla hiirenkorvilla ja kullerot kukkivat kaikkialla. Parhaita tuloksia:

1. Turun Suunnistajat 1 7.04.56 (Jyrki Nieminen 42-1.04.38, Jouni Hannula 21-2.07.26, Rasmus Ödum 8-2.55.58, Tommi Tölkkö 8-4.20.13, Jukka Nikulainen 6-5.10.13, Petri Forsman 2-5.52.47, Janne Salmi)

2. Rajamäen Rykmentti 1 7.05.57 (Jouni Mähönen 160-1.07.24, Kristian Kuokkanen 51-2.09.00, Petri Harjamäki 15-2.56.23, Mikko Vehmas 4-4.20.04, Heikki Peltola 2-5.08.51, Kaj Roine 3-5.52.54, Reijo Mattinen)

3. Angelniemen Ankkuri 1 7.07.08 (Jari Laitamäki 30-1.04.32, Ari Kattainen 17-2.07.21, Petri Laaksonen 12-2.56.11, Pekka Pallaspuro 10-4.20.17, Janne Virtanen 7-5.10.57, Mika Kuisma 1-5.52.39, Jarmo Reiman)

4. NTHI 1 NOR 7.12.29 (Thomas Eldsmo 91-1.05.09, Christian Vogelsang 2-2.05.47, Björnar Lynum 1-2.52.59, Björnar Valstad 2-4.18.59, Harald Bakke 4-5.09.40, Carl Henrik Björseth 4-5.53.43, Lars Myklebost)

5. Sundsvalls OK 1 SWE 7.17.00 ( Thomas Rex 101-1.05.20, Lars Nordin 5-2.05.56, Lars Pettersson 3-2.55.42, Olav Vikström 3-4.19.00, Ulrik Olsson 3-5.09.35, Jan Nordin 5-5.53.44, Lars Holmqvist)

6. IFK Södertälje 1 SWE 7.17.04, 7. Stord-Norway NOR 7.17.06, IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.17.11, 9. Oulun Tarmo 1 7.17.13, 10. Helsingin Suunnistajat 1 7.17.13, 11. Ronneby OK 1 SWE 7.17.20, 12. Ringsaker OL 1 NOR 7.17.27, 13. Espoon Suunta 1 7.17.31, 14. Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.17.36, 15. Halden SK 1 NOR 7.20.27.

Vuoden viestisanoma Pohjoisemmassa kuin koskaan ennen, kaukana napapiirin takaisilla mailla ovat Jukolan suunnistajat

juosseet tämänvuotista viestiään.Yöttömässä yössä olemme käyneet väkevän, riemukkaan kilpamme ja kiidättäneet perinteisen sanomamme syvällä suomalaisessa luonnossa eläville ystäville, Lapin poromiehille. Tahdomme tervehtiä teitä ja kauttanne koko porotaloutta Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen kirjaamin sanoin:’Asui ennen linnassansa Lapin tuntureilla eräs voimallinen Hiiden-ruhtinas, mahtava tenhomies Pohjolassa. Oli hänellä peura jalo ja kaunis, juoksemaan verrattoman nopea. Kenkään ei voinut häntä seurata, vaan pian hän jätti jälkeensä hiihtävän miehen’.Tahdomme näin sanomallamme teille viestittää uskomme porokarjan hyvästä hoidosta Suomen Lapissa.

Pyhä-Luoston Jukolassa 19. kesäkuuta 1994

Jukolan viestin suunnistajat

1995

Kerava-Sipoo Jukola 1995Jukola matkasi edellisvuodesta lähes Pyhä-Luostolta 1000 km etelään, kun Keravan Urheilijat ja IF Sibbo-Vargarna veivät Jukolan jussit ja venlat vaativaksi tunnettuun Sipoonkorpeen. Maasto oli jo ensimmäisessä Jukolan viestissä v. 1949 kovasti tarjonnut haasteita, ja monesti sen jälkeenkin. Sipoonkorpi on sen verran laaja ja tapahtumia ollut siellä niin harvoin, että kotikenttäetua ei ollut kellään. Korkeuseroja oli luvassa puolet enemmän kuin moneen vuoteen ja avokalliomaasto oli paikoin hyvin pienipiirteistä. Gillerbergetin alue tiedettiin erityisen pahaksi, mutta Jukolan kokoisessa tapahtumassa ratamestarit eivät sentään kokeilleet rastinetsijöiden parhaita taitoja, vaikka miesten kisassa ko. alueella käytiinkin.

Kisakeskus oli peltolahdelmassa Sipoon Nikkilän kylässä ja maalialuetta ympäröi metsä kolmelta suunnalta. Järjestäjillä oli onnea, että tapahtuma saatiin viedä läpi kuivan sään aikana, sillä sateella olisi voinut tulla melkoisia ongelmia. Kaikki osuudet kävivät näyttäytymässä keskuksen metsän reunassa yleisörastilla ennen loppulenkkiään.

Keväällä Tiomilassa oli käytetty norjalaisen Regnlyn (tuotemerkki myöhemmin Emit) elektronista leimausta. Useat jopa kärkipäässä maaliin tulleet, sen ominaisuuksiin tottumattomat suomalaisjoukkueet kokivat siellä paljon keskustelua aiheuttaneen hylkäyksen. Jukolassa, joka ei kokeile eikä ota tarpeettomia riskejä, leimattiin vielä pitkään pihtileimasimilla.

Kilpailun suojelijana oli EU-suurlähettiläs Antti Satuli. Hän toi mukanaan englantilaisen kolleegansa, joka oli ensimmäistä kertaa suunnistuskilpailussa ja valvoi maaliviitoituksella koko yön, sillä ’en ole koskaan nähnyt mitään näin mahtavaa ja mielenkiintoista’. Viestin sanomassa suunnistajat lausuivat huolensa suunnitelmista, joissa lajille oltiin asettamassa perusteettomia maastonkäyttörajoituksia. Sen vastaanottivat Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle ja WWF:n pääsihteeri Meri Saarnilahti.

Venloja osallistui ennätysmäärä eli 597 joukkuetta. Miehissä oli ihmetystä herättävästi vain 1107 joukkuetta eli vähemmän kuin Vimpelissä ja Vehkalahdella. Viestit olivat tähän asti olleet tarkoitetut vain seurajoukkueille. Nyt sallittiin Kerava-Sipoo Jukolassa ns. puulaaki-/harrastaja-/ei-seurajoukkueiden osallistuminen. Miehet ottivatkin hyvin vastaan tämän toivotun laajennuksen, sillä tällaisia joukkueita oli yli 60, naisissa vain kymmenkunta. Joukkueissa oli työpaikkoja, partiolippukuntia, kaveriporukoita jne. Uudistus osoittautui onnistuneeksi ja myöhemmissä Jukoloissa ei-seurajoukkueiden määrä on lisääntynyt paljon.

Järjestelyt onnistuivat erinomaisesti. Radat olivat odotetun vaativat, mutta hyvin niistä puulaakijoukkueetkin selvisivät, vaikka joillakin aikaa kuluikin.

Luontoselvitys Jukolan viestin perustaja, Kaukametsäläiset ja viestin järjestäjäseurat teettivät tapahtumasta todelliseksi Jukola-factaksi kolmivuotisena seurantana ympäristöselvityksen. Tutkimuksen tekoa tukivat taloudellisesti mm. Ympäristö- ja Opetusministeriöt sekä metsäteollisuus. Tutkimuksen teki täysin ulkopuolinen organisaatio eikä sen tekijöillä ollut minkäänlaista aiempaa kontaktia suunnistukseen tai suunnistajiin. Tutkimus osoitti todeksi ennakkotiedot, että jälkiä syntyy, mutta niitä on paljon aiemmin yleisesti luultua vähemmän ja valtaosa niistä korjautuu nopeasti. Tutkimuksen seurauksena luontovaikutusten edelleen vähentämiseksi kiellettiin piikkarit kokonaan Jukolassa ja sen jälkeen ne ovat muutenkin ’kadonneet’

käytöstä. Tutkimuksen tuloksia ja havaintoja on käytetty monipuolisesti Jukolan järjestelyjen lisäksi ratamestarikoulutuksessa ja keskusteluissa rajoitusten asettamisaikeista. Laajempi selostus tutkimuksesta löytyy netistä www.jukola.com.

Venlojen viesti – jatkuuko suomalaisten voittosarja? Suomalaisjoukkueet olivat voittaneet kolme edellistä Venlojen viestiä (1992 Kalevan Rasti, 1993 Rastikarhut ja 1994 Tampereen Pyrintö). Kevään Tiomilassa oli Sundsvalls OK vienyt voiton Angelniemen Ankkurin ja Liedon Parman edestä. Pargas IF oli vielä viidentenä, mutta muita suomalaisia ei Tvåmilassa kymmenen joukossa ollut. Lieto, PIF ja AngA olivat olleet nopeimmat Isotonicissa. Ne olivat siten kotimaiset kärkisuosikit. Ulkomaisista joukkueista Sundsvallin lisäksi vahvimpina pidettiin kestosuosikkeja Haldenia ja IFK Södertäljeä. Mukana oli jälleen vahva Sveitsin maajoukkue, joka kuitenkin MM-kisoissa hyvin sijoittuneena otti osaa kilpailuun ulkopuolisena.

Ensimmäiseltä 5,8 km:n osuudelta tuli kärjessä PIF:n Ingela Mattsson yhdessä Oulun Suunnistajien Kirsi Honkasen kanssa. He olivat saaneet minuutin eron ruotsalaiskaksikkoon IK Hakarpspojkarna - OK Pan, joitten jälkeen alkoi jatkuva jono. Ero kolmannesta kolmanteenkymmenenteen oli vain 21 sekuntia. Suosikit olivat lähituntumassa lukuun ottamatta Tiomila-voittaja Sundsvalls OK:ta, joka tuli vaihtoon yli 11 min. kärjestä sijalla 135.

Toinen, ensimmäisen osuuden kanssa samanpituinen, osuus vaihtoi kärjen ja hajotti yhtenäisen jonon. Ensimmäisenä vaihtoi Sveitsi parikymmentä sekuntia ennen Södertäljeä, josta oli kymmenen sekuntia Lietoon. Ne olivat minuutin karussa TP:ä ja Angelniemeä, joista taas oli minuutin verran kuudenteen, OK Hedströmmeniin. Sitten kului lähes puolitoista minuuttia ja Bäkkelagets SK ja Halden tulivat lähes yhdessä. Parin, kolmenkymmenen sekunnin välein tuli joukkueita niin, että 20. oli kärkeä jäljessä jo 8.46. Haldenin Frauke Grann Smith oli osuusajoissa nopein ja Angelniemen Marika Mikkola toinen 47 sek. hitaampana.

Kolmannella 7,5 km:n osuudella Liedon Anniina Paronen karkasi muilta. Eroa seuraavina tulleisiin Angelniemeen ja Pyrintöön oli yli 1.40. Sveitsi oli juuri ja juuri näkötuntumalla edellisiin, mutta viides eli Halden jo 5.28 kärjestä. Sitä seurasi lähituntumassa taas kärkipäähän noussut PIF. Hämeenlinnan Suunnistajat kiilasi uutena kymmenen joukkoon seuraavana yli 8 min. Liedosta. Muutamalla sijoituksiaan edellisestä vaihdosta paransivat seuraavina vaihtaneet Nydalens SK, IFK Lidingö ja Linköpings OK, joka kymmenentenä oli 11,5 min. kärjestä. OK Österåkerin Elisabeth Drotz oli selvästi osuuden nopein.

Liedon Reeta-Mari Kolkkalaa lähti siis ajamaan takaa alle 2 minuutin päässä Angelniemen Johanna Tiira ja edellisvuoden Venla-voittaja TP:n Annika Viilo. Karkulaisen tavoittamiseen oli matkaa vähän yli 8 km. Tietysti myös Sveitsin maajoukkue omasi suuret mahdollisuudet tulla ensimmäisenä maaliin, mutta se ei olisi ollut kovin toivottavaa, koska joukkue kilpaili varsinaisen mittelön ulkopuolella. kolminkertaisen Venla-voittajan Haldenin Ragnhild Bente Andersenin yli 5 minuutin takamatka arvioitiin liian suureksi saavuttaa Lieto. Kolkkala eteni vauhdilla eivätkä hänen tekemästään pienestä koukusta huolimatta takaa-ajajat saaneet häntä kiinni, vaan etumatka päin vastoin kasvoi koko ajan, koska hän oli osuuden nopein.

Maalissa oli eroa Tiiraan lähes viisi minuuttia. Viilolle kävi hassusti. Kisan tiiviissä tuoksinassa häneltä jäi yksi rasti käymättä ja tuloksena tietysti hylkäys. Niinpä kolmanneksi nousi Pargas IF, kun Eija Koskivaara kukisti loppukirissä Sveitsin ankkurin. Heistä oli eroa Kolkkalaan yli 10 minuuttia. Runsaan minuutin heidän jälkeensä tuli lopullisissa tuloksissa neljäntenä Halden yksin. Siitä oli seuraavaan eli IFK Södertäljeen 5,5 minuuttia, josta kuudenteen OK Hedströmmeniin oli puoli minuuttia. Sitten kului yli kaksi

minuuttia, kun Nydalens SK tuli seitsemäntenä ja sitä seurasivat vajaan minuutin päässä eli peräti 20,5 minuuttia Liedosta rinta rinnan kovasti noussut OK Måsen Ruotsista ja Bäkkelagets SK.

Ankkuriosuus oli vaativa ja se näkyy joukkueiden välisissä aikaeroissa. Lopputulos vastasi siis varsin hyvin kevään muiden viestien tuloksia. Se oli pienin muutoksin Tiomilan kopio Sundsvallia lukuun ottamatta, joka lopulta sijoittui 13:nneksi. Suomalaisia joukkueita oli Venloissakin 10:n joukossa vain kolme – onneksi sentään voittajana.

Hyvin oli ratamestari Martti Karjanmaa osannut arvioida voittajan ajan. Lieto oli 12 sekuntia nopeampi kuin hänen täysinä minuutteina ilmaisemansa arvio.

Södertäljen hyvä sijoitus merkitsi, että se sai omakseen 1989-1995 kilpaillun Venlan kiven, upean Ylämaan spektroliitista tehdyn kiertopalkinnon. Rastikarhut keräsi toiseksi eniten pisteitä ja lähelle sitä pääsi Halden SK.

Voittajajoukkue Liedon Parma: Kylli Kaljus,Outi Sareila,Anniina Paronen ja Reeta-Mari Kolkkala. Kuva Markku Leinonen.

Parhaita tuloksia:

1. Liedon Parma 1 3.19.48 (Kylli Kaljus 10-43.43, Outi Sareila 3-1.23.40, Anniina Paronen 1.2.21.40, Reeta-Mari Kolkkala)

2. Angelniemen Ankkuri 1 3.24.39 (Anne Nurmi 38-46.13, Marika Mikkola 5-1.25.11, Kirsi Tiira 2-2.23.23, Johanna Tiira)

3. Pargas IF 1 3.29.59 (Ingela Mattsson 1-42-11, Hanna Ljungqvist 11-1.29.40, Sanna Turakainen 6-2.27.16, Eija Koskivaara)

4. Halden SK 1 NOR 3.31.14 (Heather Monro 12-43.58, Berit Sofie Grydeland 8-1.27.38, Gro Sanstad 5-2.27.08, Ragnhild Bente Andersen),

5. IFK Södertälje 1 SWE 3.36.45 (Jeannette Pettersson 7-43.22, Arja Hannus 2-123-30, Anna-Karin Skoglund 11-2.33.15, Katarina Borg),

6. OK Hedströmmen 1 SWE 3.37.18, 7. Nydalens SK 1 NOR 3.39.28, 8. OK Måsen 1 SWE 3.40.13, 9. Bäkkelagets

SK 1 NOR 3.40.13, 10. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.40.39, 11. Rajamäen Rykmentti 1 3.42.27, 12. Pan-Kristianstad 1 SWE 3.43.54, 13. Sundsvalls OK 1 SWE 3.44.46, 14. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 3.44.47, 15. OK Tyr 1 SWE 3.45.00. Solv 1 – Sveitsin maajoukkue SUI 3.30.02 (Käthi Widler 11-43.56, Marie-Luce Romanens 1-1.23.08, Brigitte Wolf 4-2.24.14, Sabrina Meister-Fesseler) ulkopuolella kilpailun.

Jukolan viesti – eksyttääkö Sipoonkorpi tälläkin kertaa? IK Hakarpspojkarna oli keväällä Rialassa Tiomilan paras. Muut mitalisijat veivät norjalaiset NTHI ja Fredrikstad SK. Rajamäen Rykmentti oli parhaana suomalaisena neljäs. Halden SK oli viides ja IFK Södertälje lopullisella listalla kuudes. Pargas IF kymmenentenä oli sillä seuraava suomalainen, kun Helsingin Suunnistajat ja IF Femman olivat kokeneet leimaussekoilun vuoksi hylkäyksen. Isotonicin kärki oli PIF, yllättäjä Ylikiimingin Niittomiehet ja HS. Edellä mainituista arveltiin voittajan ja pääosan kymmenen sakistakin löytyvän.

Pellon savikerros hyllyi laajalla alueella, kun yli 1000 veljestä ryntäsi lyhyttä lähtösuoraa kiivetäkseen kohtalaista mäen rinnettä K-pisteelle ja siitä ensimmäisille rasteille kukin hajontansa mukaan. Juuri tuosta rinteen viitoitukselta löytyivät maastotutkimuksessa ylivoimaisesti pahimmat kulumajäljet. Eikä ihme, sillä sen irtomaarinnettä kulkivat kaikki 10.000 kilpailijaa. Koska lähtö tapahtui klo 22.30, ensimmäinen 10 km:n osuus oli lähes päiväosuus.

Rinteestä ehätti ensimmäisenä Sipoon tummuvassa illassa vaihtoon ruotsalaisen OK Hammarenin Björn Lundgren. Hän oli hiukan karussa toisilta, sillä Linköpings OK oli jäänyt 45 sekuntia. Kolmantena vaihtoi Sveitsin maajoukkue (ulkopuolella kilpailun), neljäntenä Ärla IF ja viidentenä OK Kolmården, kumpikin Ruotsista, minuutin verran kärjestä. Kahdeskymmenes vaihtoi pari minuuttia johtavasta. Suosikit olivat pääosin sijoilla 10-40, mutta HS joutui sijallaan 125 yli 5 minuuttia kärjestä antamaan tasoitusta toisille melkoisesti.

NTHI:n viestiä oli ensimmäisellä osuudella sijalle 30 vienyt ex-TuS Lassi Virtanen. Häntä jatkoi toisella, vähän vajaalla 12 km:n osuudella Björnar Lynum, joka edellisvuonna Pyhä-Luostolla oli kolmannella osuudella vienyt joukkueensa johtoon. Ja johdossa hän tuli Sipoonkorvestakin. Tosin Rajamäen Rykmentin Petri Harjamäki ei antanut yhtään periksi, mutta hävisi lopulta puolella rinnanmitalla. Muutamaa sekuntia myöhemmin kiri vaihtoon Kangasalan Kisa. Espoon Suunta tuli neljäntenä minuutin kärjestä ja heti sen perässä Sundsvalls OK ja Hammaren. Sitten seurasivat Hagaby GoIF ja kahdeksantena IKHP II (+1.12).IKHP:n ykkönen oli 11. (+2.43). Henkilökohtaisesti osuuden nopein oli tanskalaisen IF Hillerödin Lars Simonsen, jota seurasivat Lynum ja Harjamäki.

Yö oli pimeimmillään kolmannella 13 km:n osuudella. Kun ’karkureita’ ei ilmaantunut, pimeys kasasi kärjen ja niin 10 ensimmäistä vaihtoi runsaan minuutin sisällä. Ensimmäisenä ehätti jatkajalleen ’vaihtokapulana’ olleen kartan ojentamaan Kolmårdenin Mats Olsson. Yöspesialistit sotkivat totuttua järjestystä ja niinpä toisena 11 sek. johtajasta vaihtoi Hakarpspojkarnan II-joukkue. Sitten tulivat 20 sekuntia johtavasta yhdessä OK Tyr, Linköping ja Trollhättans SOK. Väite, etteivät suomalaiset osaa suunnistaa pimeässä, sai taas vahvistusta, sillä paras meikäläinen, Rajamäki, oli vasta seitsemäntenä. IKHP:n I-joukkue putosi 24:nneksi, muttei kuitenkaan kovin kauas, +7.13 min. Trollhättanin Björn Kristiansson oli osuuden nopein.

Päin vastaista todistelua saatiin kuitenkin heti seuraavalla 8 km:n osuudella, jolla ainakin alussa vallitsi pilvisyydestä johtuen syvä hämärä. Rajamäen Mikko Vehmas vaihtoi ensimmäisenä yli neljä minuuttia ennen Pyrinnön Jari Kymäläistä. Mutta seuraavat seitsemän olivatkin sitten ulkomaalaisia nopeimpina Hammaren, Tyr, Ronneby ja NTHI. Angelniemi oli kymmenentenä kahdeksan minuuttia Rajamäestä. IFK Göteborgin Thord Hederskog oli osuuden nopein.

Takaa-ajajat lähestyivät viidennellä, myös 8 km:n osuudella kovaa vauhtia Rajamäen Heikki Peltolaa. Ihan kiinni ne eivät kuitenkaan häntä saaneet, sillä Heikki ehätti vaihtoon 38 sekuntia ennen Kolmårdenia. NTHI nousi kolmanneksi 3.46 Rajamäestä. Sitten kului runsas minuutti ja Tyr vaihtoi. Runsaan puolentoista minuutin kuluttua tuli seitsemän miehen letka, jonka kärjessä viilettivät Hammaren, Oulun Tarmo, IKHP I-joukkue ja Trollhättan. Ensimmäisen ja kymmenennen ero oli vajaa 8 minuuttia. Nopeimmin osuuden kiersi IFK Södertäljen Michael Wehlin, jolle Kolmårdenin Jonas Näsman hävisi vain neljä sekuntia

Rajamäen Kaj Roine onnistui jakson toiseksi nopeimpana kuudennella 10,4 km:n osuudella kasvattamaan eron seuraavaan eli Kolmårdeniin yli 2,5 minuuttiin. NTHI eteni yksikseen kolmantena 5 min. Rajamäen jäljessä. Sitten kesti yli viisi minuuttia ennen kuin pari Tyr - Angelniemi tuli yhtä aikaa vaihtoon. Pari minuuttia heistä tulivat Ronneby, Trollhättan ja kahdeksantena hyvin noussut Helsingin Suunnistajat II. Ero johtavasta kymmenenteen eli Ikaalisten Nousevaan Voimaan oli lähes 16 minuuttia. Erot kasvoivat siis merkittävästi. Göteborgin tanskalainen Chris Terkelsen oli (jälleen) osuuden nopein. Yllättävää, että tanskalaiset olivat nopeimpia 2 osuudella, vaikka maasto ei todellakaan ollut juuttimaista.

Ankkuriosuuden pituus oli 14 km ja sen kestoksi ratamestari arvioi vähän yli puolitoista tuntia. Kun nousuakin oli optimireitillä 600 m, oli selvää, että hyvän kartanlukutaidon lisäksi vaaditaan kovaa kuntoakin. Mutta niinpä kärkipään joukkueiden ankkurit olivatkin enimmäkseen maittensa maaottelumiehiä. Rajamäen Reijo Mattisen taival ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä heti ykkösellä tuli pikkupummi.

Ennen reitin puoltaväliä hänelle tuli vähän suurempi erehdys ja niin Kolmårdenin Per Ek ehti edelle ja NTHI:n Björnar Valstad tavoitti hänet. Juuri ennen yleisörastille tuloa Mattinen vielä juoksi edellisen rastin ohi leimaamatta, joutui palaamaan takaisin ja niin mahdollisuudet voittoon olivat menneet. Kolmårdenin Ekin kohtalo sinetöityi pian yleisörastin jälkeen, jolloin hän samaistamisvirheen jälkeen joutui hakupuuhiin. Siinä kului aikaa niin paljon, että Valstad ehti ohi voittoon ja eroa heidän välillään oli maalissa 26 sekuntia.

Mattisen hapuilu jatkui vielä parilla rastilla ja niin OK Tyrinkin ankkuri ohitti hänet puolella minuutilla. Rajamäki oli siten neljäs lähes kuusi minuuttia NTHI:lle jääneenä. Siitä kolmen minuutin kuluttua saapuivat hyvin nousseet Turun Suunnistajat ja Oulun Tarmo sekä seitsemäntenä Sundsvalls OK. Minuutti tämän trion jälkeen tuli Angelniemi, josta kolmen minuutin päässä seuraavista sijoista kisasivat loppuun asti Ikaalisten Nouseva Voima, Hakarpspojkarna (10.), Halden SK, OK Roslagen ja OK Hammaren. Ryhmänä kymmenen kärki taivalsi samaa vauhtia, sillä johtavan vaihduttua ero ensimmäisen ja kymmenennen välillä oli enää 14,5 minuuttia. Oulun Timo Karppinen oli osuuden nopein, TuS:n Salmi ja Haldenin Tveite seuraavat.

Suosikeista Tiomilassa menestyneet Fredrikstad (nyt 21.) ja Södertälje (29.) sekä PIF (16.), HS (20.) ja Femman (56.) etenivät ’tasapaksusti’ ilman nostavia huippusuorituksia eivätkä missään vaiheessa päässeet mukaan kärkitaistoihin.

Sipoonkorpi oli maineensa veroinen. Voittajan vauhti oli hitainta sitten Kytäjän kura-Jukolan v. 1981 eli 7.08 min/km.

Vuoden Jukolassa tehtiin muitakin kuin Venlojen osanotossa ennätyksiä. Äänekosken sarjakuvaseuran II-joukkueen Jyrki Nummela käytti 12 km:n toiseen osuuteen aikaa 8.21.59. Hän kirjoitti Suunnistaja-lehteen värikkään kertomuksen "seikkailustaan". Hänen joukkueensa teki myös Jukolan kaikkien aikojen kokonaisaikaennätyksen, 27.39.43. (Voittajajoukkueen aika oli 8.56.54.) Tuliko Nummelalle rimakauhu? Ei suinkaan. Hän on ollut mukana joka vuosi em. jälkeenkin. Tutuiksi ovat tulleet toisen lisäksi niin aloitus- kuin ankkuriosuuskin. Aikaa on enää kulunut 2-3,5 tuntia ja osuustuloksissa taakse on jäänyt yhä enemmän ja enemmän. Jämin aloitusosuudella alittui 2 tuntia selvästi ja taakse jäi jo 366 kilpailijaa. Vanha

sanonta "harjoitus tekee mestarin" pätenee yhä?

Kerava-Sipoo-Jukola 1995. Voitto Trondheimiin. Kuva Olavi Mäki.

Parhaita tuloksia:

1. NTHI 1 NOR 8.56.54 (Lassi Virtanen 30-1.08.46, Björnar Lynum 1-2.38.48, Christian Vogelsang 13-4.21.31, Harald Bakke 6-5.24.16, Tore Sandvik 3-6.18.55, Carl Henrik Björseth 3-7.25.47, Björnar Valstad)

2. OK Kolmården 1 SWE 8.57.20 (Henrik Vuorinen 5-1.07.30, Ulrik Karlsson 10-2.40.04, Mats Olsson 1-4.16.19, Ulf Ekelund 8-5.24.25, Jonas Näsman 2-6.15.47, Nils Olsson 2-7.24.23, Per Ek)

3. OK Tyr 1 SWE 9.02.10 (Henrik Råberg 33-1.08.49, Håkan Gustavsson 37-2.45.02, Erik Forsgren 3-4.16.39, Sixten Westlund 4-5.22.45, Bengt Levin 4-6.20.11, Steve Hale 4-7.31.07, Håkan Eriksson)

4. Rajamäen Rykmentti 1 9.02.43 (Marko Väisänen 26-1.08.43, Petri Harjamäki 2- 2.38.48, Jouni Mähönen 7-4.17.01, Mikko Vehmas 1-5.18.11, Heikki Peltola 2-6.15.09, Kaj Roine 1-7.20.49, Reijo Mattinen),

5. Turun Suunnistajat 1 9.05.47 (Jyrki Eskola 40-1.10.06, Jouni Hannula 103-2.52.05, Tommi Tölkkö 36-4.28.43, Jyrki Nieminen 28-5.31.14, Rasmus Ödum 26-6.31.05, Petri Forsman 15-7.37.04, Janne Salmi),

6. Oulun Tarmo 1 9.05.52, 7. Sundsvalls OK 1 SWE 9.06.05, 8. Angelniemen Ankkuri 1 9.07.31, 9. Ikaalisten Nouseva Voima 1 9.10.32, 10. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 9.10.33, 11. Halden SK 1 NOR 9.10.35, 12. OK Roslagen 1 SWE 9.10.42, 13. OK Hammaren 1 SWE 9.10.55, 14. Trollhättans SOK 1 SWE 9.13.19, 15. Pihkaniskat 1 9.14.16.

Jukolan sanoma Suuresta talosta, kylän laidalta, Jukolan seitsemän veljestä siirtyivät luonnon keskelle Impivaaran erämaahan. Siellä he raivasivat korpea, rakensivat talonsa, kaskesivat peltonsa, ojittivat hallaisen suon, metsästivät ja kalastivat, myivät tukkipuita ja viljasatonsa Viertolan taloon. Näin he kasvoivat vuosien mittaan luonnon koulimina, metsissä liikkuen ja sitä järkevästi hyväkseen käyttäen yhteiskuntakelpoisiksi, naapureittensa kunnioittamiksi miehiksi.Me Jukolan suunnistajat olemme vieneet perinteistä viestiämme Suomen kaikilla kolkilla luonnon meille tarjoamilla oivallisilla kilpakentillä. Näin Euroopan luonnonsuojeluvuotena tuomme väkevän tervehdyksemme Maailman Luonnon Säätiölle ja Suomen luonnonsuojeluliitolle. Juostuamme tänä kesäyönä läpi Sipoon monikäyttöistenmetsien tervehdimme teitä muistuttaen Aleksis Kiven satavuotiaan Seitsemän veljeksen edelleen paikkansa pitävistä sanoista:’Tyynenä, kaukaisuudessa sinertävänä kiertyi hänen ympärilleen metsäinen, avara maailma, ja laskeutuva aurinko lännen reunalta valeli kultaisella ruskollansa noita vanhoja, takkukarvaisia kuusia vuoren harjanteella’.

Kerava-Sipoo Jukolassa 11. kesäkuuta 1995

Jukolan viestin suunnistajat

1996

Mehtä-Jukola 1996Kuopion Suunnistajat, Nilsiän Nujakka ja Siilin Rasti olivat ristineet Jukolansa seudun murteen mukaisesti Mehtäksi ja kauas kivikylistä kisa oli vietykin. Kilpailukeskus oli Rautavaaran kunnan Harsunkankaan lentokentällä, jonne oli matkaa Nilsiän keskustasta noin 50 km ja Kuopiosta satakunta kilometriä. Ensimmäisen kerran Jukolan rasteja etsittiin Ylä-Savon maastoissa, mutta järjestäjät olivat paneutuneet tehtäväänsä ja hoitivat sen hyvin.

Lentokenttä ja lähikankaat muodostivat hyvän alueen keskukselle, majoitukseen ja pysäköintiin. Kentän lähin alue oli kuitenkin sekä suunnistuksellisesti että fyysisesti helpohkoa, hiukan etäämpänä fyysisyys lisääntyi ja pidemmät reitit pääsivät jo kunnon savolaiseen korpeenkin. Viestit olivat Suomen ensimmäiset suunnistuskilpailut, joissa piikkareiden käyttö oli kielletty kokonaan. Palveluiden osalta oli Mehtä-Jukola ensimmäinen Jukolan viesti, jota pystyi seuraamaan Internetistä ja Teksti-tv:stä käsin.

Pitkähkö matka etelän keskuksista ja erityisesti ulkomaalaisten rantautumispaikoista vaikutti osanottajien määriin. Venloja lähti 535 ja Jusseja 1049 eli kummassakin kuutisenkymmentä joukkuetta vähemmän kuin edellisvuonna Sipoossa. Osansa vähennykseen saattoi olla myös osuuspituuksilla.

Venloissa yhteispituus, 31,1 km oli enemmän kuin koskaan, samoin ankkuriosuus pisimmällään, 9,2 km ja Jusseissakin matkat olivat vain vähän Laitilan enimmäispituuksia lyhyempiä. Pitkiä matkoja perusteltiin lähimaaston helppoudella. Tosi kuitenkin on, että erittäinkin harrastajanaiset tuijottavat huippujen arvioaikaa enemmän kilometreihin ja tekevät usein osallistumispäätöksensä osuuspituuksien mukaan. Jopa maaottelutason suunnistajanaisilta tuli kisan jälkeen Kaukametsäläisille viestejä, että (samat) voittajat saadaan selville lyhyemmilläkin osuuksilla. Edellisvuonna olivat mukaan päässeet myös ei-seurajoukkueet. Jotta näitä saadaan lisää, matkat eivät voi olla harrastelijoiden mielissä ylivoimaisen pitkiä. Niinpä ne ovatkin yleisesti lyhentyneet huomattavasti.

Mehtässä kun oltiin, viestin sanomakin osoitettiin Puun vuoden merkeissä opetusministeriölle ja suojelijana oli Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Takala. Metsähallitus omistikin pääosan kilpailumaastosta.

Venlojen viesti Venlojen osuuspituudet olivat keskimäärin 8,0-8,0-6,1-9,0 km ja kaikilla oli hajonta. Se merkitsi, että kovakuntoiset (maaottelutasoiset) naiset tulisivat olemaan avainasemassa ja ikäihmisille ja nuorimmille junioreille oli käytännössä vain yksi osuus.Tiomilan naisten viestissä, jossa viidestä osuudesta kolme oli putkia, voittaja oli Sundsvalls OK niukasti ennen norjalaista Bäkkelagets SK:ia. Liedon Parma oli kolmas ennen Domnarvetia. Halden SK:lla oli paperilla erittäin vahva monikansallinen maaottelunaisten joukkue, mutta sijoitus vasta 9. Sitä oli syytä pitää kuitenkin suosikkien joukkoon kuuluvana. Lieto oli ollut nopein Isotonicissa ja se oli siten kotimainen suosikki.

Ratamestarin arvioaika I-osuudelle lupasi 6 min/km-vauhtia eli kovempaa kuin koskaan, mutta noususumma oli kuitenkin lähes yhtä paljon kuin myöhemmin Jämillä koko kilpailussa! Naiset menivät vielä arviotakin nopeammin eli 5.50 vauhtia. Ensimmäisenä tuli Haldenin sveitsiläinen Sabrina Meister-Fesseler perässään Tullinge SK:n Yvonne Andersson ja Liedon virolaisvahvistus Kylli Kaljus. Nämä kolme tulivat pari minuuttia ennen kuin seuraava viiden naisen letka, jossa olivat Rastikarhut, Angelniemen Ankkuri, Keravan Urheilijat, Stora Tuna IK ja Pan-Kristianstad, josta alkoi ensin harva, sitten tihenevä jono. Bäkkelagetin Torunn Fossli-Sethre vaihtoi sijalla 11 (+2.38), Sundsvall oli 25. ja Domnarvet 26. 2.57 Haldenin jälkeen.

Oikea väliaikatilanne saatiin toisen osuuden hajontaparin jälkeen. Silloin kaikki olivat juosseet saman matkan. Hajonnoissa oli enimmillään 400 metrin ero, joka tietenkin vaikuttaa aikaan. Johdossa oli edelleen Halden, jonka Gro Sanstad vaihtoi 8 sekuntia ennen Bäkkelagetin sisartaan Hannea. Lynxin Sari Salo (aik. Laitinen) juoksi osuuden kolmanneksi nopeimmin ja vaihtoi kolmantena 1.55 Haldenista. Runsaan minuutin hänestä olivat jääneet Pan-Kristianstad ja Lieto sekä saman verran näistä lisää Tampereen Pyrintö, Kerava, Sundsvall ja yhdeksäntenä Rastikarhut. Tullingen entinen kokenut maaotteluedustaja Barbro Lönnkvist ei jaksanut nuorempien kyydissä, vaan putosi yli 7 minuuttia. Hanne Sanstad oli osuuden nopein ja 52 sekuntia nopeampi kuin toisen norjalaisen Indre Östfoldin Aud Sylvi Tellesbö.

Norjalaisten kärkivauhti jatkui kolmannellakin osuudella. Sijat vain vaihtuivat, sillä Haldenin kokenut Ragnhild Bente Andersen (Venla-voittaja 1986, 1988, 1990) joutui päästämään ohitseen lähes minuutilla Bäkkelagetin britti Yvette Haguen. Kolmantena vaihtoi Liedon Parma yli 3 minuuttia Bäkkelagetista. Edellisvuonna Tampereen Pyrinnöllä ’lainassa’ ollut Rastikarhujen Marja Tonder (aik. Pyymäki) oli osuuden kolmanneksi nopein ja vaihtoi neljäntenä minuutin Liedon jälkeen. Hänestä parinkymmenen sekunnin päässä vaihtoi Pan-Kristianstad ja selvin eroin seurasivat Sundsvall, Lynx, Pyrintö, Hämeenlinnan Suunnistajat ja kymmenentenä Domnarvet. Osuuden nopein oli Angelniemen Ankkurin Kirsi Tiira, joka oli 12 sekuntia Angelniemi kolmosessa juossutta Marika Mikkolaa vikkelämpi.

Kummallakin kärkijoukkueella oli maaottelutasoiset ankkurit, Bäkkelagetilla Hanne Staff ja Haldenilla britti Heather Monro. Samaa tasoa oli Liedonkin Reeta-Mari Kolkkala. Pari pientä virhettä kärkiparilta ja hän olisi ainakin päässyt imuun. Olihan osa matkasta putkiosuutta. Staff ei kuitenkaan antanut muille mitään mahdollisuuksia juosten osuuden selvästi nopeimman ajan ja niin koko Bäkkelagetin joukkue saattoi rauhassa lähes 5 minuutin turvin nautiskella maaliintulosta suosiotaan osoittavan yleisön keskellä. Monro joutui tiukalle Kolkkalan kanssa, mutta ehti maaliin 17 sekuntia tätä ennen. Runsaan 2 minuuttia siitä oli Pan-Kristianstad maalissa ja lähes minuuttia myöhemmin viidentenä Tampereen Pyrintö, jota Sundsvall, Rastikarhut, Hämeenlinnan Suunnistajat, Angelniemen Ankkuri ja Lynx 10:ntenä (+9.19)

seurasivat toisiinsa näköetäisyyksillä. Kovinta vauhtia osuudella piti OK Måsenin Gunilla Svärd, mutta vain 8 sekuntia hitaampi oli Lidingön Lucie Böhm. Nopein suomalainen oli kuudentena Angelniemen Johanna Tiira, joka jäi 1.22 Svärdistä.

Jos oli ratamestari arvioinut naisten juoksevan vähän yli 6 min/km, naiset panivat vielä paremmaksi. Voittaja kiisi koko reitin aikaan 5.50 min/km. Suotuisat sääolot ennen ja kisan aikana, useat kärkijoukkueiden huippusuoritukset ja kärjen pieni vaihtuvuus jouduttivat matkaa.

Mehtässä kilpailtiin ensimmäisen kerran taiteilija Reijo Paavilaisen tekemästä ja Helsingin Sanomien lahjoittamasta Venlojen uudesta kiertopalkinnosta, Kultaisesta palmikosta.

Parhaat tulokset:

1. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.01.54 (Torunn Fossli-Sethre 11-50.34, Hanne Sanstad 2-1.35.28, Yvette Hague 1-2.11.55, Hanne Staff)

2. Halden SK 1 NOR 3.06.35 (Sabrine Meister-Fesseler 1-47.56, Gro Sanstad 1-1.35.20, Ragnhild Bente Andersen 2-2.12.52, Heather Monro)

3. Liedon Parma 1 3.06.52 (Kylli Kaljus 3-48.09, Anu Pasonen 5-1.38.32, Anniina Paronen 3-2.15.02, Reeta-Mari Kolkkala)

4. Pan-Kristianstad 1 SWE 3.09.14 (Marcela Kubatkova 8-49.53, Danute Månsson 4-1.38.29, Marie Nilsson 5-2.16.22, Pia Olsson),

5. Tampereen Pyrintö 1 3.10.03 (Riina Kuuselo 25-50.53, Henna-Riikka Huhta 6-1.39.40, Riikka Eerola 8-2.18.09, Heidi Haapasalo),

6. Sundsvalls OK 1 SWE 3.10.20, 7. Rastikarhut 1 3.10.55, 8. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.11.10, 9. Angelniemen Ankkuri 1 3.11.12, 10. Lynx 1 3.11.13, 11. IFK Lidingö 1 SWE 3.11.14, 12. Tullinge SK 1 SWE 3.11.17, 13. OK Ravinen 1 SWE 3.11.22, 14. Leksands OK 1 SWE 3.11.34, 15. Pargas IF 1 3.13.05.

Jukolan viesti Tiomilan voitti peräti 14 min. erolla IFK Södertälje. Sellaista ylivoimaa ei viime aikoina ole usein nähty. Seuraavina olivat IFK Lidingö ja edellisvuoden voittaja IK Hakarpspojkarna (IKHP). Rajamäen Rykmentti, Kalevan Rasti, Tampereen Pyrintö ja Turun Suunnistajat olivat seuraavina 16-21 min. voittajasta. Siinä olivat myös Jukolan kärkipäähän arvioidut lisättynä IF Femmanilla, joka tuli Tiomilassa maaliin toisena, mutta ankkurin väärällä rastilla käynnin vuoksi tuli hylätyksi. Isojen viestien vakiomenestyjä Halden SK oli Tiomilassa 9. IKHP joutui Jukolaan varamiehisenä, sillä kaksi huippua oli loukkaantuneina sivussa, mutta se oli suosikki siinä kuin muutkin mainitut.

Viesti alkoi 12,9 km:n osuudella, josta ainakin nopeimmat selvisivät ilman otsalamppuja, sillä oltiinhan aika pohjoisessa, lähtö oli illalla ja taivas kirkas. Kun aikaa oli kulunut 1.13.09, vaihtoi ensimmäisenä norjalaisen Fredrikstad SK II:n Tore Björnerod, josta Espoon Suunnan Jaakko Länsiluoto oli jäänyt runsaat 100 metriä. Paimion Rasti, Deltan II-joukkue ja Pihkaniskat olivat Espoon tuntumassa. Kolmen minuutin kuluessa vaihtoi 50 joukkuetta. RR oli 34., Södertälje 38., Femman 39., TuS 67., IKHP 74., TP 84. ja KR 92. Haldenin mahdollisuudet voittoon vaarantuivat kovasti, sillä sen aloittaja vaihtoi vasta sijalla 273 9.15 nopeimman jälkeen.

Toinen osuus oli puolisen kilometriä ensimmäistä pidempi ja pimeys laskeutui Harsunkankaalle. Rasteja oli 18. Joukkueet olivat sen päättyessä juosseet yhtä pitkän matkan, joten enimmillään 400 m ero hajonnoissa tasoittui. Vaihtoaukealle tuli ensimmäisenä ruotsalaisen OK Stigenin Thomas Asp, jolla oli 21 sekunnin etumatka 32 sijaa nostaneeseen Rajamäen Petri Harjamäkeen. Jyväskyläläinen S101 vaihtoi 7 sekuntia

Harjamäen jälkeen heti perässään IFK Göteborg. Yöspesialistien taidot tulivat täälläkin esiin, sillä seuraavina vaihtoivat harvoin enää maalissa kärjessä näkyvät OK Ravinen, Suomusjärven Sisu, Uddevalla OK, OK Triangeln ja IF Åland ennen kymmenettä Bäkkelagetia (+1.52). IKHP oli 12. (nousua 62 sijaa), TuS 16., Södertälje 20. KR oli sijalla 42, Femman 43. ja TP 44. Joukko oli siten harvassa yhtämittaisessa jonossa. Haldenin Joacim Carlsson juoksi yhden osuuden nopeimmista ajoista ja ohitti 206 joukkuetta sijalle 67 (+6.26). Osuuden selvästi nopeimmat olivat Stigenin Asp ja Göteborgin Chris Terkelsen.

Kolmas, yöosuus, oli 10,6 km. Sillä teki Göteborgin Thomas Hjerrild irtioton, oli osuutensa kolmanneksi nopein ja tuli vaihtoon 2.08 min. ennen Angelniemen Ankkurien Tero Heikkilää, jota muutaman askelen välein seurasivat Södertälje ja Sundsvalls OK. Viides, IKHP ja S101 tulivat parina hiukan jääneinä ja heistä runsaan minuutin päässä Fredrikstad, Stigen, Triangeln, Delta ja yhdentenätoista RR. TuS oli 17. (+6.17) ja Halden 22. Ero johtavasta 50:nteen joukkueeseen oli lähes 10 minuuttia. Nopeinta vauhtia osuudella piti Delta Miika Hernelahti, jolle toiseksi nopein Rasti-Hyryn Esa Romppainen jäi vähän toista minuuttia.

Neljäs osuus 8,9 km juostiin jo aamuhämärissä. Kärki vaihtui, sillä Göteborgin viestinviejä joutui hakuhommiin ja putosi 8:nneksi. Ensimmäisenä vaihtoi osuuden toiseksi nopein Angelniemen Janne Virtanen. Hän oli saanut jopa selvän eron seuraaviin, sillä Södertälje vaihtoi 1.41, S101 2.22 jäljessä ja IKHP heti sen jälkeen. Halden jatkoi kovaa nousuaan Bernt Björnsgaardin oltua osuudella lähes minuutin Virtastakin nopeampi ja vaihtoi viidentenä runsaan minuutin IKHP:n jälkeen ja sen perässä muutaman kymmenen metrin välein Delta, Sundsvall ja Göteborg sekä hiukan enemmän jääneinä TuS ja kymmenentenä RR 4.36 kärjestä.

Viides osuus oli saman pituinen kuin neljäs. Päivän valkeneminen siivitti viestinviejät todelliseen vauhtiin. Nopeimmat kiersivät reitin ja leimasivat 18 rastilla paljon alle 5 min. linnuntietä laskettua kilometriä kohden! Osuuden nopein oli Ikaalisten Nousevan Voiman Michail Mamleev, josta Fredrikstadin Henrik Ottesen jäi 3 sekuntia Ulkomaiset joukkueet näyttivät juoksemisen mallia, sillä paras suomalaisjoukkue oli vasta kuudentena. Osuustuloksissakin 4 nopeinta olivat ulkomaisia. Kärjessä vaihtoi nousua edelleen jatkanut Halden 7 sekuntia ennen IKHP:a, jonka tiukassa tuntumassa olivat Fredrikstad, Göteborg ja Södertälje. Angelniemi oli kuudes 1.43 Haldenista perässään RR, TuS ja S101, josta kymmenenteen eli Sundsvalliin oli lähes minuutti (+4.01 kärjestä). Isoja muutoksia ei siis tapahtunut. Joukko oli vain vähän tiivistynyt.

Kello oli neljä sunnuntaiaamuna, kun kuudennen osuuden miehet ryntäsivät 12,1 km:n taipaleelleen. Se ei tuonut ratkaisua, vaan kärki päin vastoin tasoittui, koska 8. oli kärjestä jäljessä vain 2 minuuttia. Ensimmäisenä vaihtoi hiukan karussa muilta IKHP:n Andreas Rangert, joka ojensi kartan ankkurilleen 53 sekuntia ennen TuS:n Tommi Tölkköä, jota pienin eroin seurasivat Södertälje ja Halden. Göteborg, Fredrikstad, S101 ja RR seurasivat jo näköetäisyyden ulkopuolella. Yhdeksäntenä vaihtoi hiukan pudonnut Angelniemi jo 7,5 min kärjestä ja kymmenentenä Pihkaniskat. Osuuden selvästi nopein oli Helsingin Suunnistajien Jukka Miettinen, josta Tommi Tölkkö jäi 55 sekuntia ja kolmas S101:n Jouni Kahelin vielä minuutin enemmän. Yllättävän selvät erot.

Kahdeksalla joukkueella oli siten mahdollisuudet voittoon. Matkaa ankkureilla oli 15,9 km ja rasteja etsittävänä peräti 21. IKHP:n ’vara-ankkuri’ Matti Envallilla oli pieni, mutta hermoja koetteleva etu ennen TuS:n Janne Salmea, Södertäljen Mats Hellstadiusta ja Haldenia. Salmi ei jättänyt muille yllättämisen mahdollisuutta, vaan lähti jo alkumatkasta omaan, toisille liian kovaan, vauhtiinsa. Niinpä Turun Suunnistajien joukkueen jäsenet saattoivat kaikessa rauhassa saattaa ankkuriaan loppusuoralla ja yleisön suosionosoitusten saattelemana täysin siemauksin nauttia kahden vuoden takaisen temppunsa uusinnasta, Jukolan voitosta. Rajamäen Rykmentin Reijo Mattinen oli muista tarkin ja vahvin ja tuli maaliin Turun jälkeen toisena, kuten kaksi vuotta sitten Luostollakin, nyt lähes 5 minuuttia myöhemmin. Södertälje, IKHP ja S101 olivat sen perässä seuraavina yhtä aikaa maalialueella muutaman kymmenen metrin välein.

Fredrikstad oli kuudes yli 7 min. Turusta, Angelniemi seitsemäs, Kenneth Cederbergin osuuden kolmanneksi nopeimmalla ajalla nostama Pargas IF 8. ja Helsingin Suunnistajat 9. ennen seuraavaksi taipunutta Haldenia, joka tuli maaliin 10 min. voittajan jälkeen. Pargas IF ja HS kiristivät kovasti loppua kohden, sillä PIF:n sijoitukset eri vaihdoissa olivat 103-98-53-43-35-28-8 ja HS:n nousu näkyy sijoista 200-85-68-33-29-11-9. Osuuden nopein oli ruotsalaisen Trollhättans OK:n tanskalainen maaottelumies Carsten Jörgensen, joka oli 45 sekuntia Oulun Tarmon Timo Karppista nopeampi.

Parhaat tulokset:

1. Turun Suunnistajat 1 7.49.37 (Jyrki Eskola 67-1.16.46, Jani Laine 16-2.38.32, Jyrki Nieminen 17-3.43.54, Lassi Virtanen 9-4.28.29, Ville Repo 8-5.11.43, Tommi Tölkkö 2-6.18.55, Janne Salmi)

2. Rajamäen Rykmentti 1 7.54.27 (Marko Väisänen 34-1.15.40, Petri Harjamäki 2-2.36.49, Lasse Torpo 11-3.42.211, Kaj Roine 10-4.28.31, Mikko Vehmas 7-5.11.38, Jouni Mähönen 8-6.20.04, Reijo Mattinen)

3. IFK Södertälje 1 SWE 7.54.34 (Panu Piiparinen 38-1.15.48, Kari Enckell 28-2.39.03, Magnus Grahn 3-3.39.47, Johan Sunden 2-4.25.36, Pontus Jonsson 5-5.10.01, Michael Wehlin 3-6.19.07, Mats Hellstadius)

4. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.54.41 (Peter Nilsson 74-1.17.00, Mattias Karlsson 12-2.38.24, Håkan Öhlund 5-3.40.07, Mats Granstedt 4-4.26.18, Fridolf Eskilsson 2-5.09.47, Andreas Rangert 1-6.18.02, Matti Envall),

5. Suunta 101 1 7.55.08 (Jouni Kahelin 12-1.14.22, Timo Sivill 3-2.36.56, Jukka Rohula 6-3.40.14, Lasse Karjalainen 3-4.26.17, Janne Kempas 9-5.11.49, Jouni Kahelin 7-6.20.01, Jarmo Puttonen),

6. Fredrikstad SK 1 NOR 7.57.00, 7. Angelniemen Ankkuri 1 7.57.28, 8. Pargas IF 1 7.58.39, 9. Helsingin Suunnistajat 1 7.59.33, 10. Halden SK 1 NOR 7.59.44, 11. Tampereen Pyrintö 1 7.59.49, 12. Anttolan Urheilijat 1 8.00.05, 13. Pihkaniskat 1 8.00.11, 14. IFK Göteborg 1 SWE 8.00.16, 15. Kalevan Rasti 1 8.00.32.

Vuoden Jukolan viestin sanomaKirves kilkkui, puut ryskyivät ja kaikenlaista puista tarvekalua syntyi seitsemän veljeksen käyttöön Impivaarassa niin kuin oli syntynyt jo vuosisatojen ajan suomalaismetsissä.Me Jukolan suunnistajat, viedessämme perinteistä viestiämme Rautavaaran Mehtä-Jukolassa, kevään kesäksi vaihtuessa, tahdomme tuoda pihkantuoksuisen tervehdyksemme kaikille suomalaista puuta jokapäiväiseen käyttöön valmistaville ja taitojen ylläpitämisestä huolehtiville.Teitä perinteitä säilyttäviä, uutta keksiviä kannustamme uutteruudessanne näin puun vuoden merkeissä Aleksis Kiven Juhanin sanoin:’Onni, muhkea onni olkoon ainoa toverimme täällä kaikissa toimissa ja töissä, joihin vaan kyntemme pystyy’.

Mehtä-Jukolassa 15-16. kesäkuuta 1996

Jukolan viestin Suunnistajat

1997

Jyväs-Jukola 1997Kilpailukeskus oli parin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Killerjärven raviradalla ja maastona oli Laajavuoren ulkoilualue. Koska Jyväskylässä asuu kymmeniä opiskelevia suunnistajia, maasto julistettiin ulkoiluteitä lukuun ottamatta heti kisan myöntämisen jälkeen harjoitus- ja kilpailukieltoon. Ennen tapahtumaa oli melkoisesti keskustelua, että joillekin voi olla etua maaston tuntemisesta ja että se on liian helppo Jukolaan. Kilpailu oli kuitenkin vaativuudessaan ja suunnistuksellisuudessaan varmaan monelle yllätys. Kisan jälkeen eivät tasapuolisuutta kiistäneet eivätkä liioin maastoa eikä Kaapro Häkkisen ratoja moittineet aiemmat epäilijätkään. Tulosluettelon henkilökohtaisten aikojen perusteella vaikutti olleen enemmin haittaa kuin etua maaston ennakkotuntemuksesta. Ja sanoivatpa monet usein mukana olleet nuoret Jyväs-Jukolaa vaikeimmaksi Jukolakseen. Kilpailukarttojen osalta oli ensimmäistä kertaa käytössä mittakaava 1:10 000. Miehillä se oli käytössä kahdella osuudella ja venloilla kaikilla osuuksilla.

Suunta 101 toimi järjestäjänä ja onnistui Jukola-laadun mukaisesti. Kilpailun suojelijana toimi Opetusministeriön Jyväskylästä lähtöisin ollut kansliapäällikkö Vilho Hirvi. Viestin sanoma osoitettiin Jyväskylän yliopiston tiedekunnalle, joka valmistaa liikunnan opettajia ja siinä toivottiin, että näille opetetaan suunnistusta, jotta he voivat sitten välittää taitoa työssään eteen päin.

Tapahtuman aikana ajoittain alueen yli pyyhkäisi sadekuuroja, rankkojakin, mutta ne eivät pahemmin kisatunnelmaa häirinneet. Varsinkaan, kun maaliviitoituksella oli tarjolla suojapaikaksi raviradan sisäkatsomo.

Venlojen viestin aloitusosuudella sattui valitettava tapaus. Nuorehko nainen sai viimeisen rastin jälkeen vaihtoviitoituksella sairauskohtauksen ja menehtyi paikalle pian tulleesta avusta huolimatta. Tapaus oli laatuaan ensimmäinen Jukolan historiassa.

Venlojen viestiKyseessä oli 20. Venlojen viesti. Sen kunniaksi lähtöviivalle asettui ennätysmäärä eli 645 joukkuetta.

Norjalaiset olivat olleet vahvoja Tiomilan Tvåmilassa: Bäkkelagets SK voitti, Halden SK oli toinen ja Nydalens SK neljäs. Väliin mahtui Ruotsin OK Ravinen. Liedon Parma oli viides ennen Angelniemen Ankkuria ja Pargas IF:ää. Kotimaisin joukkuein käydyssä Isotonicissa Tampereen Pyrintö oli ollut joutuisin ennen Lietoa ja Paraista. Valistunut arvaus oli, että näiden joukosta Venlojen voittaja löytyy.Kilpailun ratamestari Kaapro Häkkinen oli ennakkoon antanut julki kuvauksensa eri osuuksista, niiden luonteesta, vauhdista jne. Kilpailijat luonnehtivat niitä jälkikäteen hiukan huumorimielisiksi, jos kohta ne kertoivat siitäkin, mitä tuleman piti.

Ensimmäinen osuus oli 6,8-7,0 km. Sitä ratamestari kuvasi ’rauhallisen leppeä, jossa aloituksen jännittävyys ja kiihkeä tunnelma tuovat riittävän vaikeuden, jota lopun syherikkö tehostaa’. Mutta voiko aloitus olla leppeä? Syherikkö tekikin tehtävänsä. Osuuden 15 rastia kiersi nopeimmin Linköpings OK:n Catarina Öberg, joka tuli vaihtoon 13 sekuntia ennen Domnarvets GoIF:n viestinviejätärtä. Kolme seuraavaakin olivat Ruotsista, OK Tyr, Sundsvalls OK ja Tullinge SK. Kuudentena tuli Kalevan Rasti, ainoana suomalaisena 10:n joukossa (!), sillä sen perässä tulivat Bäkkelaget, IFK Södertälje, Sundbybergs IK ja Stora Tuna IK. Lieto oli 11. ja Parainen 20. jo lähes 3 minuuttia kärjestä. Halden oli 18., mutta Nydalen tuli vasta sijalla 47, melkein 7 minuutia johtavasta. Hajontaa oli syntynyt kovasti.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toinen osuus oli vain 4,7-4,9 km. Sen kuvaus kertoi olevan ’lyhyt ja helppo – tosin vain hyväkuntoisille ja erittäin taitaville. Se antaa mahdollisuuden karkaamiseen’. Radan kiersi nopeimmalla yksityisajalla Liedon Anniina Paronen, joka vaihtoi kärjessä. Kovin karkuun hän ei päässyt, sillä Domnarvet ja Bäkkelaget olivat alle 20 sekunnin päässä. Sundsvall oli edelleen neljäntenä. Sen ero kärkeen oli yli 1,5 min ja pian sen jälkeen vaihtoi Linköping. Yli 3,5 min. kuluttua johtavasta vaihtoivat pienin eroin Tullinge, Parainen, Tyr, Espoon Suunta, Pyrintö, KR ja 12:ntena Södertälje.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli saman pituinen kuin toinen. Siitä kerrottiin ’helppo, mutta hajonnat ovat tehokkaat’. Sillä Bäkkelagetin Hanne Staff rynni kärkeen ja vaihdossa eroa Domnarvetiin oli 43 sekuntia. Kolmantena vaihtoi Lieto (+2.14) ja viidentenä osuuden parhaalla ajalla Angelniemen Ankkurin Kirsi Tiira (+4.27). Angelniemen kintereillä vaihtoivat Sundsvall, Nydalen ja Tullinge sekä pian niiden jälkeen KR, Pyrintö ja Södertälje (11., +5,5 minuuttia). Parainen oli 14. Halden joutui lopullisesti ulos voittokuvioista pudottuaan sijalle 58. Purivatko hajonnat vai mikä, kun terävimmän kärjen erot kasvoivat tämänkin verran? Ratamestari lupasikin ’osuus on epädemokraattinen, se suosii hyviä ja sortaa heikkoja’. Siinäkö selitys?

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Ankkuriosuuden pituus oli 7,3-7,4 km ja sillä oli 18 rastia. Se oli kuvauksen mukaan ’suunnistuksellinen helmi’. Bäkkelagetin Hanne Sanstadilla ei ollut vaikeuksia rastien löytämisessä eivätkä ’raastavat ylämäet olleet repineet hänen keuhkojaan’, vaan hän oli ensimmäisenä maalissa yli kolme minuuttia ennen seuraavia. Viisi joukkuetta oli toisiinsa lähituntumassa kilpailemassa seuraavista sijoista. Södertäljen hyvin noussut Katarina Borg tuli toisena, Sundsvallin Annika Zell kolmantena ohitettuaan loppukirissä Angelniemen Johanna Asklöfin kahdella sekunnilla ja tälle jäi Domnarvet viisi sekuntia. Lieto oli kuudes, Nydalen seitsemäs ja sitten tulivat maaliin OK Orion, Tullinge ja Kalevan Rasti. Tampereen Pyrintö oli 11., OK Ravinen 14. ja Haldenin loppusijoitus oli 24. Osuuden nopein oli Rajamäen Rykmentin Katja Honkala.

Bäkkelaget siis uusi vuoden takaisen voittonsa. Joukkue oli sama, mutta juoksujärjestys poikkesi edellisestä.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Jyväs-Jukola 1997. Paras suomalaisseura Venlojen viestissä. Angelniemen Ankkuri joukkueella Ulla Lahtinen (oik.), Marika Mikkola, Kirsi Tiira ja Johanna Asklöf. Kuva Olavi Mäki.

Parhaat tulokset:

1. 1. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.47.32 (Torunn Fossli-Sethre 7-46.27, Yvette Hague 3-1.19.57, Hanne Staff 1-1.55.23, Hanne Sandstad)

2. 2. IFK Södertälje 1 SWE 2.50.56 (Jeannette Enckell 8-46.30, Anita Seger-Wehlin 12-1.23.30, Monica Hatlen 10-2.00.45, Katarina Borg)

3. 3. Sundsvalls OK 1 SWE 2.51.05 (Karin Hellman 4-46.12, Karin Noborn 4-1.21.24, Katarina Allberg 5-1.59.52, Annika Zell)

4. 4. Angelniemen Ankkuri 1 2.51.07 (Ulla Lahtinen 32-50.15, Marika Mikkola 15-1,27,01, Kirsi Tiira 4-2.02.00, Johanna Asklöf),

5. 5. Domnarvets GoIF 1 SWE 2.51.12 ( Marika Nylund 2-46.04, Anna Nordanbro 2-1.19.50, Jenny Pålsson 2-1.56.06, Karolina Arewång)

6. Liedon Parma 1 2.51.27, 7. Nydalens SK 1 NOR 2.51.54, 8. OK Orion 1 SWE 2.53.42, 9. Tullinge SK 1 SWE 2.53.47, 10. Kalevan Rasti 1 2.54.04, 11. Tampereen Pyrintö 1 2.56.00, 12. OK Tyr 1 SWE 2.56.26, 13. Linköpings OK 1 SWE 2.56.34, 14. OK Ravinen 1 SWE 2.56.41, 15. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 2.56.43.

Jukolan viesti Jukolan viestinkin lähtöviivalle asettui ennätysmäärä eli 1172 veljessarjaa. Ennakkoarviot voittajasta kallistuivat kovasti ulkomaille, sillä Tiomilassa paras suomalaisjoukkue, Kalevan Rasti, oli vasta 9. Miestenkin viestin siellä voitti Bäkkelagets SK, jolle IK Hakarpspojkarna jäi yli neljä minuuttia sekä seuraavat Halden SK, IFK Södertälje ja Ronneby OK muutaman sekunnin enemmän. Kotimaisen, tosin vain 4-osuuksisen, Isotonicin paras oli ollut Turun Suunnistajat SK Pohjantähti toinen. Pohjantähti oli kotimaisen viestiliigan johdossa ennen Jukolaa.

Linköpings OKn miesaloittaja, Fredrik Sturesson, ei ollut seuransa Venla-aloittajaa huonompi, vaan tuli vaihtoon 12,2 km:n taipaleelta ensimmäisenä vieläpä reilun minuutin erolla 14 miehen kärkiletkaan, jota johti venäläisen OK Ladogan Ilia Gusev, vaikka hän oli joutunut lähtemään takarivistä numerolla 1001. Oli siinä ollut ohitettavaa. Kolmantena tuli ruotsalainen OK Triangeln, neljäntenä OK77 ja viidentenä Suomusjärven Sisu. Halden oli 12. (+1.36), Bäkkelaget 91. (+5.52), KR 128. (+8.32) ja edellisvuoden voittaja TuS 233. (+12.09). Keski-suomalainen maasto oli osoittautunut hiukan yllätykselliseksi. Vaikka viesti alkoi jo klo 22.30, lamput olivat tarpeen synkistä pilvistä johtuvan pimeyden vuoksi.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toinen osuus oli kilometriä lyhyempi. Sen pimeydessä teki Lounais-Hämeen Rastin hiihtosuunnistaja Jukka Lanki hyvää työtä ja nosti joukkueensa kärkeen 7 sekunnin erolla Anttolan Urheilijoiden Petri Noposeen. Norjalainen Indre Östfold vaihtoi kolmantena ennen Haldenia, Eräpirkkoja ja Ikaalisten Nousevan Voiman kakkosta. IKHP oli sijalla 39, KR 57., Bäkkelaget 63. (+7.47) ja TuS 78. (+9.20). Osuuden rastit kiersi nopeimmin OK Tisarenin Per Anders Bergman. Koska kärjen suomalaisjoukkueiden jatkomiehet eivät olleet maailman huipputasoa ja muut suosikit olivat jääneet, vaikkeivät vielä kuitenkaan ratkaisevasti, tilanne vaikutti Haldenille hyvin suotuisalta.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas, pilvisen kesäyön pimeydessä juostu osuus oli 13 km. Osuudelle tyypillisiä suuria heittoja ei nyt tapahtunut. Ensimmäisenä kiri vaihtoon Östfoldin Tore Sandvik reilua minuuttia ennen lohjalaisen Deltan

Miika Hernelahtea. Parikymmentä sekuntia hänen jälkeensä vaihtoi hyvän juoksun tehnyt IFK Göteborgin Martin Larsson ja sitten seurasivat pienin eroin Kils OK, Nydalens SK, Anttola, Eräpirkat, Espoon Suunta, LHR ja Halden kymmenentenä (+2.14). TuS nousi hyvin ja oli 18. (+6.13), mutta Bäkkelagetin mahdollisuudet kärkeen menivät lopullisesti, kun se putosi vielä pari sijaa. Osuudella piti selvästi kovinta vauhtia norjalaisen IL Imåsin Viggo Mölund.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljäs osuus oli hajonnasta riippuen 7,2-7,4 km. IFK Göteborgin Jacob Ödum vei joukkueensa johtoon ja Espoon Suunnan Janne Hartman vaihtoi 14 sekuntia myöhemmin. Halden, Nydalen ja Kils vaihtoivat noin minuutin sisällä johtavasta. Lisää norjalaisväriä tuli, kun seuraavana runsaan kaksi minuuttia johtavan jälkeen vaihtoi norjalainen Østfold OK, minuuttia myöhemmin Delta ja siitä parin minuutin päässä Pan Kristianstad, IFK Södertälje, Pargas ja IFK Lidingö yhtenä ryhmänä. TuS oli noussut sijalle 12 (+5.09). Osuuden nopein oli Södertäljen Panu Piiparinen, Kangasalan Kisan miehiä, joka pari vuotta oli Södertäljen väreissä.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

IFK Göteborgin Jacob Ödum on tullut kärjessä 4. osuudelta. Janne Hartman, Espoon Suunta, lähettää Matti-Pekka Vannisen toisena 5. osuudelle. Kuva Seppo Bütt.

Viides osuus oli 12 km eivätkä aamun valjetessa kärkimiehetkään tarvinneet lamppuja. Osuudelta tuli kärjessä kolmen ryhmä, jonka nopein loppukirissä oli Göteborgin tanskalainen Torben Skovlyst ennen Haldenin myös tanskalaista Chris Terkelseniä, josta Espoon Suunnan Matti-Pekka Vanninen jäi kolmisenkymmentä metriä. Delta vaihtoi neljäntenä pari minuuttia ryhmän jälkeen, Nydalen seuraavana 4.22 kärjestä heti perässään OK Kolmården. Sen jäljessä 45 sekuntia vaihtoi jälleen 10:n joukkoon palannut Anttola, heti jäljessään Tolered-Utby, TuS ja Pargas IF. Nopeimmin tämän osuuden kiersi oululaisen SK Pohjantähden Keijo Parkkinen, joka nosti alkuosuuksilla kompuroineen joukkueensa

17:nneksi.

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudes osuus oli jälleen lyhyt, 6,5 km ja kilpailijoiden mukaan helpoin, pikataival. Halden nousi johtoon Bernt Björnsgaardin ansiosta. Hän vaihtoi 1.26 ennen EsSun Juha Miettistä, jonka perässä oli heti Deltan Jarkko Huovila. Siitä oli minuutti Göteborgiin ja yli kolme yhdessä vaihtaneisiin Lidingöhön ja Paraisiin, joista 40 sekuntia jääneenä vaihtoi Pohjantähti. Sen Teuvo Heimonen oli osuuden nopein; siis toinen peräkkäinen kärkiaika joukkueelle. Muutaman sekunnin välein Heimosen jälkeen vaihtoivat Anttola, TuS ja Nydalen kymmenentenä (+6.21).

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Ankkuriosuus oli 14,7 km ja sillä oli peräti 24 rastia. Oli siinä kilpailijoilla kartan taittelua, että leimausruudukko oli kaiken aikaa helposti käsillä. Haldenin huippuankkuri Petter Thoresen ei antanut muille yllättämisen mahdollisuutta. Hän juoksi osuutensa parhaan ajan ja kärjessä lähtiessä sellaisella saa varman voiton. Hänen takanaan käytiin kovaa ja vaihtelevaa kisaa seuraavista sijoista. Pohjantähden Timo Karppinen oli jo kiinni hopeassa, mutta lopussa tuli pieni pummi ja niin Paraisten Kenneth Cederberg ja Lidingön norjalainen Holger Hott Johansen pääsivät ohi. He olivat myös osuuden yksityisajoissa toinen ja kolmas. Parainen hävisi Haldenille 6.09 ja Lidingö 6 sek. enemmän. Vielä Deltakin kiristi viitoituksella neljänneksi Pohjantähden ohi minuutin Lidingöä jäljessä. Kuudentena tuli maaliin Nydalen, seitsemäntenä Göteborg, kahdeksantena Espoon Suunta ja sitä seurasivat Kolmården ja Bäkkelaget (+8.46).

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Halden SK 1 NOR 8.04.46 (Dickie Jones 12-1.17.07, Torgeir Snilsberg 4-2.29.39, Joacim Carlsson 10-3.59.42, Anders Björnsgaard 3-4.47.45, Chris Terkelsen 2-6.01.19, Bernt Björnsgaard 1-6.38.40, Petter Thoresen)

2. 2. Pargas IF 1 8.10.55 (Janne Lehto 39-1.18.44, Markku Virtala 36-2.35.06, Vesa Koskinen 13-4.01.51, Samuli Salmenoja 10-4.52.06, Jaakko Järvistö 10-6.06.33, Sören Nymalm 6-6.43.35, Kenneth Cederberg)

3. 3. IFK Lidingö SOK 1 SWE 8.11.01 (Per Spik 38-1.18.44, Magnus Bergman 15-2.31.57, Jonas Giding 12-4.01.15, Casper Giding 11-4.52.07, Asgeir Mjösund 12-6.07.10, Fredrik Löwegren 5-6.43.34, Holger Hott Johansen)

4. 4. Delta 1 8.12.00 (Jari Laitamäki 27-1.18.28, Marko Loukkalahti 10-2.31.47, Miika Hernelahti 2-3.58.34, Markku Kaartinen 7-4.50.17, Jani Lakanen 4-6.03.16, Jarkko Huovila 3-6.40.08, Petri Forsman),

5. 5. SK Pohjantähti 1 8.12.04 (Ari Männikkö 127-1.23.59, Tarmo Hemmilä 66-2.37.10, Matti Korpela 52-4.07.19, Timo Partanen 41-4.58.53, Keijo Parkkinen 17-6.08.00, Teuvo Heimonen 7-6.44.15, Timo Karppinen)

6. Nydalens SK 1 NOR 8.12.23, 7. IFK Göteborg 1 SWE 8.12.35, 8. Espoon Suunta 1 8.12.56, 9. OK Kolmården 1 SWE 8.13.28, 10. Bäkkelagets SK 1 NOR 8.13.32, 11. Turun Suunnistajat 1 8.14.26, 12. Anttolan Urheilijat 8.14.57, 13. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.17.41, 14. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 8.17.46, 15. Kalevan Rasti 1 8.17.49.

Jyväs-Jukolan sanoma:

Suven yöttömänä yönä, halki tuoksuvien metsien ja yli Keski-Suomen huikeiden mäkien olemme me Jukolan suunnistajat kuljettaneet perinteistä viestiämme.Tänä itsenäisen Suomen juhlavuotena tuomme sanomamme urheilun ja liikunnan keskeiselle opinahjolle, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle. Tahdomme kannustaa sen opettajia ja oppilaita maamme nuorison kasvatustyössä, korostaen opetuksessanne suunnistuksen merkitystä kansalaistaitona muistuttaen Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanoin:’Järkevä, terve mies voi, mitä tahtoo’.

Jyväskylässä 14-15. kesäkuuta 1997

Jukolan viestin suunnistajat

1998

Juhla-Jukola 1998Siuntion Gårdskullan kartanon mailla käyty 50. Jukola ristittiin Juhla-Jukolaksi. Paikkakin oli valittu juhlaa silmällä pitäen. Lähellä oli Fanjunkarsin torppa, jossa Aleksis Kivi kirjoitti osan tuotannostaan ja keskuksena hieno kartanomiljöö, jossa vaihtoalueen takainen komea kuusirinne ja sen takainen vaativa maasto loivat oivat puitteet tapahtumalle.

Yleisöä oli Siuntiossa kaikkien aikojen ennätysmäärä, noin 35.000 henkeä. Yle-tv teki juhlan kunniaksi tavallista pitemmän, erinomaisen lähetyksen. Siitä vastasivat selostajana Pekka Oksala ja ohjaajana Kalevi Uusivuori.

Juhla-Jukolan suojelijana toimi UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä, jonka suunnistava tytär joutui vielä ikänsä vuoksi seuraamaan kisaa seuransa Valkeakosken Hakan ja muidenkin kannustajana.Hiidenkiertäjät onnistuivat järjestelyissään juhlan mukaisesti ja saivat kosolti kiitoksia.

Ensimmäistä kertaa oli Jukolassa paperisten tulosten lisäksi sähköinen, numeerinen tulostaulu, jonka 10 rivillä näytettiin väliaika- ja osuustuloksia.

Pesuvedet imeytettiin varta vasten tehtyyn imeytyskenttään. Sen toimivuudesta tehtiin tutkimus, missä todettiin, että haitallisia jätevesiä ei luontoon päässyt.

Osanottajaennätykset rikottiin sekä Venlojen (683 joukkuetta) että Jussien (1224 j.) viesteissä. Eniten joukkueita oli Helsingin Suunnistajilla, jolla oli ennätysmäiset 18 miesten seitsikkoa ja 14 naiskvartettia.Kilpailu oli haastavan vaikea. Pääratamestarina oli Jukolan itsekin voittanut Jari Tepponen (1983 & 1987) ja rastamestaroinnin lisäksi kartastakin vastannut Arvo Paulin (voittaja 1987) olivat laatineet vaativaan maastoon osin raskaatkin ja tarkkuutta vaativat radat.

Viestin sanoma osoitettiin kiitoksena kaikille niille kymmenille tuhansille talkoolaisille, jotka vuosien varrella ovat vaivojaan säästämättä valmistelleet kilpailijoille mainiot tapahtumat mitellä toisiaan ja itseään vastaan Jukolan rasteja etsien. Sanoman ottivat vastaan yksi toimitsija kultakin vuosikymmeneltä alkaen ensimmäisen viestin Erkki Pekkasesta päätyen Juhlaa edeltävän Jukolan nuoreen lähettiin Jouko Liuhaan, joka 6 vuotta myöhemmin kruunattiin hiihtosuunnistuksen nuorten viestin maailman mestariksi.

Molempien viestien voittajaa saattoi myös veikata rahasta. Venlojen kisassa voittajan arvanneet saivat panoksensa takaisin lähes 7-kertaisina, mutta miesten voittaja oli todennäköisempi ja oikea tulos toi markat takaisin alle kolminkertaisina.

Juhlan kunniaksi oli viestin perustaja, Kaukametsäläiset-yhdistys, kutsunut kaikki ensimmäisen Jukolan osanottajat ja kaikkien Jukolan viestien voittajat vieraikseen seuraamaan tapahtumaa. Hyvin oli kutsu otettu vastaan, sillä paikalla oli parisataa miestä, vanhimmat yhdeksänkymppisiä. He saapuivat ennen avajaisseremonioita paikalle ensimmäisen viestin ratamestarin ja Kaukametsäläisten pitkäaikaisen puheenjohtajan 87-vuotiaan Erkki Pekkasen johdolla. Hänelle oikeaa reittiä näytti kartanon maatalousmuseosta peräisin ollut traktori vuosimallia 1949. Kartanon tiloissa oli myös näyttely, jossa oli karttoja, tuloksia, tarvikkeita ja palkintoja yms. vuosikymmenien varrelta. Tapahtuman kunniaksi oli lyöty Jukolan juhlamitali, joka jaettiin em. kutsuvieraiden lisäksi kaikille molempien viestien osanottajille.Jo pari päivää ennen Juhlaa kymmeniä suunnistajia kokoontui ensimmäisen Jukolan lähtöpaikalle Vantaan Ruskeasannalle pieneen juhlahetkeen muistelemaan menneitä. Sinne on pystytetty muistokivi

kuparilaattoineen. Kovin oli nykyisin moottoritien halkoma lähtöpaikka muuttunut 50 vuodessa, muistelivat ne parikymmentä, jotka silloin ko. paikalta lähteneistä olivat läsnä.

21. Venlojen viesti – suomalaisten ja Angelniemen hallintaa Vahvimpana suosikkina Juhla-Jukolaan lähti Tiomila-voittaja oslolainen Bäkkelagets SK, mutta myös viestin muut mitalistit Angelniemen Ankkuri ja Liedon Parma saivat usealta voittoarvion. Myös aikaisemmin keväällä Turun kevätyön viestissä menestyneet Hämeenlinnan Suunnistajat ja Pargas IF sekä Tampereen Pyrintö, Halden SK ja OK Orion (Karlskrona, Ruotsi) olivat monen listalla kärkipäähän.

Ensimmäisellä osuudella noustiin ensin tiukka mäkirinne, jonka jälkeen edessä oli pienipiirteistä kallioylänköä 5,8 km verran. Ensimmäisenä tuli vaihtoon myös v. 1995 aloituksen nopein, Paraisten Ingela Mattsson, joka oli siirtynyt johtoon jo osuuden puolessa välissä. Heti hänen perässään tulivat Malax IF:n ja Angelniemen Ankkurin aloittajat sekä pitkä letka muita. Bäkkelagetin aloittajalla ei ollut paras päivänsä, sillä hän tuli vaihtoon sijalla 46 yli 4 minuuttia Mattssonista. Liedon Kylli Kaljus, joka usein on tullut aivan kärjessä, oli nyt 1.24 kärjen jälkeen 18.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toinen osuus oli myös 5,8 km. Angelniemen Marika Mikkola ja Paraisten Yvonne Gunell taivalsivat yhdessä ja tekivät osuuden nopeimmat ajat. Niinpä ero vaihdossa seuraavaan, myös hyvän suorituksen tehneeseen Liedon Parman Reeta Kolkkalaan kasvoi pariin minuuttiin. Neljäs, Sibbo-Vargarna oli jäänyt kärjestä jo yli viisi ja puoli minuuttia. Lähes minuutin sen jälkeen vaihtoivat Lappeen Riento, Rastikarhut, Norjan Fredrikstad SK (kaakkois-Norja) sekä ruotsalaiset Domnarvets GoIF (Borlänge) ja yhdeksäs, Leksands OK (Taalainmaa, Ruotsi) sekä Lynx. Bäkkelaget nousi yli 30 sijaa, mutta ero kärkeen kasvoi yli yhdeksään minuuttiin. Terävin kärki oli siten kovin ’kotivoittoinen’.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli vain 4,7 km. Vuonna 1989 HNMKY:n Venlojen viestin voittoon ankkuroinut Kirsi Tiira (myöh. Boström) vei Angelniemen viestiä vauhdilla ja varmuudella ja vaihtoi 2.21 ennen Liedon Katja Honkalaa. Parainen oli kolmantena yli kaksi ja puoli minuuttia kärjestä. Sitten olikin yli viisi minuuttia Domnarvetiin ja sen perässä viidentenä seurasi hyvin noussut Orion ja sitten puolen minuutin välein norjalaiset Nydalen ja Fredrikstad sekä Leksand ja Pyrintö. Lynx jatkoi kymmenentenä. Bäkkelagetin ero kärkeen oli jo 10.51 min ja sija 12, joten sen voittotoiveet olivat menneet. Osuuden nopein oli Orionin (Karlskrona) Cecilia Nilsson.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Ankkuriosuus oli 7,6 km. Tiira lähetti Angelniemen viestiä jatkamaan siskonsa Johanna Asklöfin (o.s. Tiira) – myös 1989:n Venlojen voittaja, silloin aloittajana. Häntä lähtivät ajamaan takaa lähinnä Liedon Anniina Paronen ja Paraisten Eija Koskivaara. Koskivaaralla kulki hyvin ja vaikka Asklöfkään ei pummannut, ero pieneni koko ajan ja lopussa naiset kulkivat jo näköetäisyydellä. Asklöf piti kuitenkin pintansa ja hän oli maalissa 14 sekuntia ennen kilpasiskoaan. Parosella ei ollut paras päivänsä. Niinpä kovaa takaa tullut, sijalta 12 lähtenyt Bäkkelagetin maailmanluokan menestyjä Hanne Staff meni heittäen ohi osuuden nopeimmalla, 10 minuuttia Parosta nopeammalla yksityisajalla. Puolisen minuuttia Liedon jälkeen tulivat maaliin Fredrikstad ja Domnarvet (+9.17), minuutti heistä seitsemäntenä Pyrintö. Sitten

olikin yli kolme minuuttia Nydaleniin sekä siitä minuutin verran jääneinä tulivat seuraavina Lynx ja Orion kymmenentenä (+14.47).Parhaiksi arvioidut joukkueet olivat siis kärjessä, vaikkei voittaja ainakaan kaikkien Veikkauksen vedonlyöjien suosikki ollutkaan. Mutta tasaisten joukkueiden järjestystä on vaikea ennustaa erittäinkään suunnistuksessa, jossa lopputulos riippuu monesta asiasta ja voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Erot tosin tällä kertaa olivat tavallista suuremmat.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Parhaat tulokset:

1. 1. Angelniemen Ankkuri 1 2.51.30 (Monica Boström 3-42.35, Marika Mikkola 1-1.22.13, Kirsi Tiira 1-1.55.42, Johanna Asklöf)

2. 2. Pargas IF 1 2.51.44 (Ingela Mattsson 1-42.30, Yvonne Gunell 2-1.22.22, Sanna Nymalm 3-1.58.21, Eija Koskivaara)

3. 3. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.58.45 (Ragnhild Myrvold 46-46.44, Anne Margarethe Hausken 16-1.31.31, Yvette Hague 12-2.06.33, Hanne Staff)

4. 4. Liedon Parma 1 3.00.17 (Kylli Kaljus 18-43.54, Reeta-Mari Kolkkala 3-1.24.13, Katja Honkala 2-1.58.04, Anniina Paronen), 5. Fredrikstad SK 1 NOR 3.00.44 (Anne Sofie Klavestad 19-44.09, Karin Skedsmo 7-1.28.48, Linda Antonsen 7-2.04.41, Birgitte Husebye),

6. Domnarvets GoIF 1 SWE 3.00.47, 7. Tampereen Pyrintö 1 3.01.49, 8. Nydalens SK 1 NOR 3.05.07, 9. Lynx 1 3.06.11, 10. OK Orion 1 SWE 3.06.17, 11. IF Thor 1 SWE 3.07.01, 12. IFK Södertälje 1 SWE 3.07.02, 13. Stora Tuna IK 1 SWE 3.07.20, 14. Leksands OK 1 SWE 3.07.29, 15. Rastikarhut 1 3.09.39

50. Jukolan viesti – norjalaisten juhlaa Edellisvuoden ja keväisen Tiomilan voittaja, norjalainen Halden SK, oli suosikki, Veikkauksen kertoimienkin mukaan selvä, muttei mitenkään ylivoimainen voittajakandinaatti. Sillä oli kansainvälinen, kolmen maan suunnistajista koottu joukkue. Oslolainen Bäkkelagets SK ja kotimaisen viestiliigan kärkiseura Turun Suunnistajat kuuluivat myös veikkaajien suosikkeihin.

Viesti alkoikin Haldenin merkeissä. Ruotsalainen Joacim Carlsson toi Haldenin värit keulassa 10 km:n reitin jälkeen ensimmäiseen vaihtoon muutamia sekunteja ennen Tolered-Utbyn (koillinen Göteborg) britti Steve Palmeria, jota seurasivat muutaman sekunnin välein Ronneby OK (kaakkois-Ruotsi), Hestra IF, SK Pohjantähti III jne. Minuutin sisällä vaihtoi 24 joukkuetta. Suosikeista sekä Bäkkelagetin että TuS:n aloittajat jäivät Carlssonille 5-6 minuuttia ja olivat sijoilla 91 ja 100. Tavallisesta poiketen voittajaehdokas johti I osuuden jälkeen.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Sama tahti jatkui toisella samanpituisella osuudella. Mäkeä alas ja vaihtoon pinkoi ensimmäisenä Haldenin Thormod Berg. Nydalenin (Oslo) kakkonen Juha Ahokkaan suunnistamana oli toisena viisi sekuntia jäljessä. Tiiviissä tuntumassa tulivat Turun Metsänkävijät ja IFK Södertälje, sitten puoli minuuttia Espoon Suunta, IF Femman (Mustasaari) ja seitsemäs, Sundsvalls OK. Minuutin sisällä voittajasta vaihtoi enää 5 joukkuetta ja kymmenenteen eli Angelniemen Ankkuriin oli keulasta 2.15. Rajamäen Rykmentin 11:ntenä vaihtanut Petri Harjamäki ja Ankkurin Tero Heikkilä tunnettuina yömiehinä olivat tasatahtia kirien

osuuden nopeimmat (eroa kolmanteen lähes 3 minuuttia!) ja nostivat toistasataa sijaa. Bäkkelaget sai hiukan kärkeä kiinni ja oli 21.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmannellakin, runsaan 12,5 km:n osuudella oli vielä pimeää. Siltä tuli keulassa kovaa nousua tehneen Bäkkelagetin Johan Ivarsson, jolla oli osuuden kolmanneksi nopein aika. Yhdeksän sekuntia hänen jälkeensä vaihtoi Rajamäen Lasse Torpo ja hänestä minuutin päässä kolmen ryhmä, Liedon Parma, OK77 ja Kangasala SK. Kaksi ja puoli minuuttia lisää ja tuli letkan alkupää, Södertälje, Pargas IF, Suunta 101, Espoo, IK Hakarpspojkarna (Huskvarna) jne. Edellisessä vaihdossa kärjessä olleet Halden, Nydalen ja Metsänkävijät putosivat. Haldenin maajoukkuemies Tore Sandvik teki pahoja virheitä ja vaihtoi 7,5 minuuttia johtavasta sijalla 12. TuMe ja Nydalenin kakkonen putosivat vielä 4 minuuttia enemmän. TuS nousi reippaasti, oli 33. ja sai kärkeä kiinni minuutin verran. Nopeimmin osuudesta selvisi Härlövs IF:n (Kristianstad, Ruotsi) Rikard Gunnarsson, joka nosti yli sata sijaa.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Kärki vaihtui neljännelläkin 6,7 km:n osuudella. Ensimmäisenä tuli muilta karkuun päässyt Rajamäen Mika Kantola, joka oli vaihdossa minuutin ennen Bäkkelagetia. Siitä oli puolitoista minuuttia Kangasalaan, jota muutaman sekunnin välein seurasivat Espoo ja OK77. Sitten tulivat kuudes, Södertälje (lähes 4 min. Kantolasta), Suunta 101 ja Halden (+7 min.) sekä Pohjantähti ja kymmenentenä Tolered 9 minuuttia jääneinä. Lyhyt osuus hajotti joukkoa merkittävästi. TuS:kin tippui hiukan. Sen arvioitiin menettäneen mahdollisuutensa voittoon, mutta Haldenilla oli vielä saumaa, jos kaikki loppuosuudet sujuisivat maajoukkuetason suunnistajilta. Västeråsin Robert Palm oli osuuden nopein lähes minuuttia Espoon Janne Hartmania vikkelämpänä.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viides osuus oli edellisen pituinen ja kärkipari vaihtoi paikkaa. Bäkkelagetin Bo Engdahl vaihtoi 30 sekuntia ennen Rajamäen Mikko Vehmasta. Haldenin tanskalainen Chris Terkelsen teki jälleen Jukolassa loistojuoksun, oli osuutensa toiseksi paras, sai kärkeä kiinni minuuttikaupalla ja tuli kolmantena. Ero Bäkkelagetiin oli enää alle kaksi minuuttia. Södertälje, Suunta 101, Espoo ja seitsemäs, OK77 tulivat näköetäisyydellä Haldeniin. Sitten oli minuutti Kangasalaan, jälleen minuutti Paraisiin (Sören Nymalm osuuden nopein) ja kymmenes, IFK Göteborg oli johtavaa jäljessä 7,5 minuuttia. TuS jatkoi uudestaan nousuansa (22., +10,5 min.).

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Halden asetti kuudennelle, vajaan 12 km:n osuudelle Tiomilan voittaja-ankkurinsa Kjetil Björlon. Hänen vauhtinsa oli osuuden parasta ja vaihdossa ero toisena tulleeseen Rajamäen Reijo Mattiseen oli 1.41. Yli 4 minuuttia Rajamäestä tulivat rinnatusten OK77 ja Espoo, pari askelta jäljessä viidentenä etsimään joutunut Bäkkelaget sekä puolen minuutin päässä Södertälje. Angelniemi nousi kahdeksanneksi (+10.20 kärkeen), heti perässä Kangasala ja minuutin päässä Nydalen sekä osuuden toiseksi parhaalla ajalla hyvän nousun tehnyt Kalevan Rastin Simo Martomaa. TuS lähestyi sijoissa, vaikka jäikin ajassa (13., +12.19).

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Kun Haldenilla oli asettaa ankkuriksi edelliskesän MM-kisan normaalimatkan voittaja Petter Thoresen, monen mielestä peli oli selvä. Ja niinhän se olikin. Thoresen teki 13 km:n osuudella varmat reitinvalinnat ja kun hänen vauhtinsakin riitti hyvin, hän ja joukkuetoverinsa juhlivat maalisuoralla Haldenin toista perättäistä Jukola-voittoa. Bäkkelagetin Valstad tuli vasta lähes neljä minuuttia myöhemmin. Alussa Rajamäen ankkuri Marko Väisänen oli Haldenin tuntumassa, mutta lopussa tuli väsy ja tuloksena 11. sija. Yllättäjä OK77:n sveitsiläinen, 3-kertainen viestisuunnistuksen MM Thomas Bührer nosti joukkueensa kolmanneksi lähes 5 min. Haldenista. TuS:n Janne Salmi oli menopäällä – osuuden toiseksi nopein aika ja maalissa neljäs 6,5 minuuttia voittajasta. Espoon Juha Miettinen joutui päästämään Jannen muutamalla sekunnilla ohitseen ja tuli viidentenä. Puolen minuutin päässä hänestä tuli osuuden nopein Göteborgin Klas Dahlberg, jonka jälkeen parinkymmenen sekunnin päästä kirivät pienin eroin Kangasala, Södertälje, Nydalen sekä Angelniemi kymmenentenä (+7.46). Halden oli karussa, mutta tavallisesta poiketen muitten erot tasoittuivat viimeisellä osuudella.

Juhla-Jukola 1998. Paras suomalaisjoukkue oli monille yllätyksenä OK77. Kuvassa Jan Donner saattaa Thomas Bühreria kolmantena maaliin. Kuva Aki Saranen.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta

Juhla-Jukolaan osallistui myös useita ns. nostalgia-joukkueita, jotka suunnistivat samalla kokoonpanolla kuin pari-, kolmekymmentä vuotta sitten. Ainoa ensimmäisen Jukolan nytkin mukana ollut osallistuja oli Matti Salmenkylä, joka Helsingin Suunnistajien 16. joukkueessa kiersi neljännen osuuden. Myös useat takavuosien voittajat olivat pitkästä aikaa nauttimassa Jukolan radoista. Haukiputaalainen Hanhelan veljessarja oli tietysti mukana - 20. kerran - ja Eduskunnan Urheilukerhon joukkueessa kaikki olivat

kansanedustajia. Parhaat tulokset:

1. 1. Halden SK 1 NOR 8.09.36 (Joacim Carlsson 1-1.09.33, Thormod Berg 1-2.20.16, Tore Sandvik 12-4.00.24, Bernt Björnsgaard 8-4.47.06, Chris Terkelsen 3-5.26.09, Kjetil Björlo 1-6.40.34, Petter Thoresen)

2. 2. Bäkkelagets SK 1 NOR 8.13.29 (Jan S Edström 91-1.14.23, Truls Veslum 21-2.23.51, Johan Ivarsson 1-3.53.49, Anders Storbråten 2-4.41.02, Bo Engdahl 1-5.24.25, Jörgen Rostrup 5-6.46.28, Björnar Valstad)

3. 3. OK77 1 8.14.20 (Vesa Kankaanpää 13-1.10.17, Henrik Broman 25-2.24.02, Mikael Donner 4-3.55.00, Svante Nilsson 5-4.43.42, Jan Wasström 7-5.26.29, Jan Donner 3-6.46.26, Thomas Buhrer)

4. 4. Turun Suunnistajat 1 8.16.01 (Lassi Virtanen 100-1.15.43, Timo Torpo 86-2.33.17, Mikko Hölsö 33-4.05.41, Jukka Nikulainen 37-4.54.29, Juha-Pekka Pallaspuro 22-5.35.22, Tommi Tölkkö 13-6.52.53, Janne Salmi),

5. 5. Espoon Suunta 1 8.16.09 (Pasi Pohjasvuo 21-1.10.30, Sami Louekari 5-2.21.15, Terho Lahtinen 9-3.58.48, Janne Hartman 4-4.43.37, Matti Karvonen 6-5.26.20, Matti-Pekka Vanninen 4-6.46.26, Juha Miettinen)

6. IFK Göteborg 1 SWE 8.16.48, 7. Kangasala SK 1 8.17.11, 8. IFK Södertälje 1 SWE 8.17.12, 9. Nydalens SK 1 NOR 8.17.16, 10. Angelniemen Ankkuri 1 8.17.22, 11. Rajamäen Rykmentti 1 8.19.19, 12. Kalevan Rasti 1 8.19.24, 13. Pargas IF 1 8.19.35, 14. SK Pohjantähti 1 8.19.48, 15. Suunta 101 1 8.21.08.

Viestin sanoma:

Me sadattuhannet Jukolan suunnistajat olemme puolen vuosisadan ajan saaneet käydä riemukasta viestikilpaa maamme kaikilla kolkilla, Hankoniemeltä Lappiin.Kiitollisina näistä upeista kilpailuista haluamme 50. Jukolan viestiä vieden tervehtiä kaikkia Teitä järjestäjiä, jotka meille nämä hienot hetket olette tarjonneet.Sanomamme kuluu Aleksi Kiven Seitsemään veljekseen kirjaamana:’Kylläpä käsitämme, mikä tämä hetki on; se on korkea, juhlallinen hetki,täynnä juovuttavaa iloa’.

Siuntion Juhla-Jukolassa kesäkuun 14. päivänä 1998

Jukolan viestin suunnistajat

1999

Hiisi-Jukola 199951. Jukolan ja 22. Venlojen viesti kilpailtiin Ala-Satakunnassa. Kilpailukeskus oli Eurajoen puolella, mutta iso osa maastoa sijaitsi Lapin kunnan alueella. Järjestäjänä oli seurayhtymä Eura-Kauttuan Urheilijat, Eurajoen Veikot ja Kiukaisten Urheilijat. Se selvisi urakastaan erinomaisesti. Kritiikkiä tuli oikeastaan vain kuulutuksesta, joka palautteista päätellen hyvin monien mielestä oli lajiin sopimatonta meuhkaamista ja liian kovaäänisen musiikin soittoa.Nimensä tapahtuma sai kilpailukeskuksen lähellä sijaitsevista muinaishaudoista.

Kilpailukeskuksena oli suuri kalliolouhos Eurajoen Rikantilan kylässä. Sen pohja ei pettäisi kovimmallakaan sateella, mutta tasoitteena ollut sora pölysi, vaikka sitä oli kasteltu. Louhoksen reunat tarjosivat hyviä katselupaikkoja, mutta pohjaltakin näki hyvin, kun kilpailijat kalliojyrkänteiden reunoilla kävivät yleisörasteilla tai etsivät viimeisiään. Majoitus oli tavan mukaan kuitenkin maastossa ja pysäköinti pelloilla.

Kilpailualue oli tasaista avokalliomaastoa, jossa paikoin oli vaikeita syheröitä, missä näkyvyyttä vielä oli vähän. Se ei ollut mitään myöhemmän Jämin veroista hyväkulkuista kangasta, vaikka korkeuserot pienet olivatkin. Miehillä noususumma oli siihen astisista kaikkien aikojen alhaisin, naisilla yksi pienimmistä. Ratamestarit olivat panostaneet erityisesti hajontoihin. Ne purivatkin hyvin ja tuottivat monille yllätyksiä ja melkoisesti hakujakin.

Kilpailujen suojelijana oli UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja Tauno Matomäki. Viestin sanoma osoitettiin Suomen Maaseutukeskusten liitolle, joka tekee monipuolista kulttuurityötä maaseudulla ja jonka jäseniä on usein nähty Jukolankin järjestelyissä.

Kisan uutuutena oli järven rannalla sijainnut metsäkirkko ehtoollisineen. Se keräsi puuhaajat yllättäen satamäärin kävijöitä hiljentymään lauantai-illan kisahuuman keskellä.Kaupallisena uutuutena oli osuuksien ja yleisörastien nimeäminen yhteistyökumppanien mukaan.

Jukolan veljeksiä kokoontui Eurajoelle rasteja etsimään 1222 joukkuetta, 20 vähemmän kuin Juhla-Jukolaan edellisenä vuonna, mutta Venloja oli uusi ennätys eli 689.

Venlojen viesti – jännitystä viime metreille Pargas IF oli voittanut keväällä Tiomilan ja kaikki kevään kotimaiset viestit, joten se oli suosikki no. 1. Suosikeiksi luettiin myös Tiomilan seuraavat, IFK Lidingö ja Tampereen Pyrintö. Edellisvuoden Venlojen voittajajoukkue Angelniemen Ankkuri oli hajonnut täysin ja kolme siihen kuulunutta edusti nyt joensuulaista Kalevan Rastia (KR). Siten KRn arveltiin olevan mukana aina vaarallisten norjalaisten Halden SK:n ja Bäkkelagets SK:n kanssa kärkisijojen mittelöissä.

Sora pölysi isoksi pilveksi, kun Venlat helteessä kirmasivat lähtösuoraa ja jyrkkää mäkeä ylös louhoksesta metsän siimekseen. Ensimmäinen osuus oli 7 km. Hyvin suosikki Paraisten (PIF) kisa alkoikin. Sen jo Nuorten Jukolassa aikanaan avausosuuden voiton makuun päässyt Yvonne Gunell palautti vanhan kokemuksen mieleensä ja tuli ensimmäisenä 41 sekuntia ennen ruotsalaisen SK Nolaskogsarnin Tracy Bluettia, josta alkoi jatkuva jono. Lidingö menetti heti pelin oltuaan 204. lähes 13 minuuttia kärjestä. Halden oli 17. ja muut toisiaan tarkkailleet (?) suosikit olivat sijoilla 47-54 nelisen minuuttia johtavasta.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toisella saman pituisella osuudella Liedon Parman Katja Peltola kiristi osuuden viidenneksi nopeimpana kärkeen. Eroa oli 55 sekuntia toisena vaihtaneeseen Haldeniin, jota askeleen välein seurasivat OK77 Kauniaisista ja ruotsalainen OK Ravinen. Samanaikaisesti vaihtoalueella oli puolen tusinaa muutakin joukkuetta, mm. PIF yhdeksäntenä 1.25 Liedosta. Pyrintö oli 20. ja eroa johtavaan oli 6.27. Osuuden nopein oli Hanne Sanstad Bäkkelagetista. Hän oli 6 sekuntia KR:n Monica Boströmiä nopeampi, josta seuraavat jäivät yli minuutin.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli lyhin, 6,2 km. Siltä tuli ensimmäisenä Haldenin britti Heather Monro 19 sekuntia ennen Liedon Outi Sareilaa, josta 15 sekunnin päässä tuli Sanna Nymalmin nostama PIF. Puoli minuuttia sen jälkeen vaihtoivat KR ja Domnarvets GoIF. Sitten olikin 1,5 minuutin rako ennen kuin Annika Viilon osuuden nopeimmalla ajalla kovasti nostama Pyrintö tuli kuudentena (kärkeen 3.31). Pyrinnöstä puolen minuutin päässä seurasi kolmen ryhmä; norjalaiset Bäkkelaget ja NTNUI (NTHI vuoteen 1997) ja ruotsalainen Strängnäs-Malmby IF. Viilo oli mennyt todella kovaa, sillä osuuden toiseksi nopein hävisi hänelle peräti 1.43.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Ankkuriosuus oli pitkä, 8,8 km. Monella joukkueella oli voiton mahdollisuus, sillä yhdeksäs eli NTNUI oli Haldenia jäljessä alle neljä minuuttia. Niistä useimmilla oli maaottelutasoiset ankkurit (Suomi, Ruotsi, Norja, Sveitsi). Pyrinnön Liisa Anttila nousi jo louhokselta ylös niin kovaa, ettei hänen jälkeensä 19 sekuntia lähtenyt Bäkkelagetin maailman mestari Hanne Staff häntä sen koommin nähnyt. Kun Liisan suunnistuskin tuntui ’juuri siltä oikealta’, hän saavutti puolessa välissä KR:n Johanna Asklöfin ja Domnarvetin Karolina Arewångin. Haldenin sveitsiläinen Sabrina Meister-Fesseler haki ja tuli myös ohitetuksi. Yleisörastilla kävi ensin Paraisten Eija Koskivaara, kun hän oli ehtinyt pusikkoon Liisa Anttila sekä näkötuntumalla häneen Liedon Reeta Kolkkala ja Asklöf. Pian nelikko oli yhdessä matkalla kohti viimeistä rastia Koskivaara viimeisenä pikku koukkunsa jälkeen. Se oli louhoksen reunalla, yleisön nähtävissä. Kaikki pummasivat sitä vähän. Liisa ja Johanna löysivät sen ensin leimaten yhtaikaa. Loppuviitoituksella oli vahvin Liisa Anttila ja hän toi Pyrinnön voittoon kaikkensa antaneena neljä sekuntia ennen Kalevan Rastin Asklöfiä, josta Liedon Kolkkala jäi kaksi sekuntia. Paraisten Koskivaara sai tulla neljäntenä kaikessa rauhassa, sillä Bäkkelaget tuli vasta reilusti yli neljän minuutin päässä. Domnarvet oli 6., Halden 7., Ravinen 8., OK77 9. ja Södertälje kymmenes 10.43 Pyrinnölle jääneenä. Suomalaisnaisten kova kilpa näkyi henkilökohtaisissakin ajoissa. He olivat myös osuuden neljä nopeinta. Anttila oli ylivoimainen, 2.35 Asklöfiä nopeampi, josta oli nelisenkymmentä sekuntia Koskivaaraan ja Kolkkalaan. Heistä taas oli melkein minuutti osuuden viidenteen.

Erot olivat hämmästyttävät, samoin se, ettei kukaan jäljempänä kulkeneista päässyt näihin aikoihin. Kärjessä mentiin kovaa – Anttila 5.47/linnuntiekm.Suomalaisnaiset saavuttivat siis harvinaisen 4-voiton ja se tuli lähes kotimaisin voimin, sillä ainoa vierastyöläinen oli Liedon kauan suomalaisseuroja edustanut virolainen aloittaja Kylli Kaljus. Näiden 4 joukkueen jälkeen kotimaisia seuroja löytyy siis yhdeksäntenä ja sitten vasta sijalta 17 lähtien.

Nelosvoitto Suomeen Venloissa! Sen tekivät Tampereen Pyrintö, Kalevan Rasti, Liedon Parma ja Pargas IF. Kuva Jukka Liikari.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Tampereen Pyrintö 1 3.06.32 (Riina Kuuselo 47-51.18, Satu Vesalainen 20-1.38.20, Annika Viilo 6-2.15.43, Liisa Anttila)

2. 2. Kalevan Rasti 1 3.06.36 (Elina Raijas 54-51.38, Monica Boström 11-1.33.47, Kirsi Boström 4-2.13.12, Johanna Asklöf)

3. 3. Liedon Parma 1 3.06.38 (Kylli Kaljus 6-47.18, Katja Peltola 1-1.31.53, Outi Sareila 2-2.12.31, Reeta-Mari Kolkkala)

4. 4. Pargas IF 1 3.06.49 (Yvonne Gunell 1-46.26, Hanna Heiskanen 9-1.33.18, Sanna Nymalm 3-2.12.46, Eija Koskivaara),

5. 5. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.11.07 (Marika Mikkola 48-51.29, Hanne Sanstad 10-1.33.31, Yvette Baker (Hague) 7-2.16.02, Hanne Staff)

6. Domnarvets GoIF 1 SWE 3.11.18, 7. Halden SK 1 NOR 3.13.54, 8. OK Ravinen 1 SWE 3.14.26, 9. OK77 1 3.14.32, 10. Södertälje Orientering 1 SWE 3.17.15, 11. OK Orion 1 SWE 3.17.22, 12. NTNUI 1 NOR 3.17.33, 13. Stora Tuna IK 1 SWE 3.20.44, 14. Sundsvalls OK 1 SWE 3.20.54, 15. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 3.20.59.

Jukola – vähintään yhtä jännittävä loppu

Halden SK oli voittanut kevään Tiomilan, jonka perusteella muita kovia joukkueita olivat myös OK Orion sekä yllättäjät Kangasalan Kisa ja Rajamäen Rykmentti. Kotimaisia suosikkeja olivat Turun kevätyönviestin voittaja Tampereen Pyrintö, Isotonic-voittaja Delta, kotimaista viestiliiga kokonaispisteissä johtava kevään komeetta MS Parma. Uusi seura oli Mynämäen Suunnistajien ja Liedon Parman yhteinen kilpailuseura. Oululaisella SK Pohjantähdellä oli myös vahva joukkue.

Ensimmäiseltä 13,4 km:n osuudelta tuli kärjessä Strängnäs-Malmby IF:n puistokisoissa usein menestynyt tsekki Rudolf Ropek ja askeleen hänen perässään Ikaalisten Nousevan Voiman edellisen vuoden kuprunsa paikannut virolaisvahvistus Rene Ottesson. Kärkiryhmä käsitti 18 miestä ja he vaihtoivat 27 sekunnin sisällä. Suosikeista Pohjantähti oli 12., Delta 19. (+2.07), Halden 20. (+2.52), Pyrintö 27. (+3.13), Rajamäki 28., Kangasala 31., Bäkkelaget 54. ja Kalevan Rasti (KR) 63. (+4.01). Haldenista alkoi tiheä, yhtämittainen, lähes tuhannen miehen jono.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

MS Parman Joni Kemppi oli selvästi nopein toisella 13,4 km:n osuudella. Hän oli osuusajassa 46 sek. nopeampi kuin Deltan Samuli Launiainen, joka vielä oli osuuden seuraavia lähes 2 min. nopeampi. Niinpä Kemppi vei seuransa 1.45 minuutilla johtoon ennen IK Hakarpspojkarnia (IKHP) ja Deltaa. Niistä oli Paimion Rasti-kakkosen johtamaan 4 joukkueen ryhmään melkein kaksi minuuttia. Siinä olivat mm. Leksands OK ja Pohjantähti. Pyrintö oli 21. (+8.48) ja KR 45. (+9.59). Joukko oli jo aika mukavasti hajallaan. Bäkkelaget putosi kymmeniä sijoja ja oli 89. 16.15 jäljessä johtavaa. Haldenin kohtaloksi muodostui rastin käymättä väliin jääminen ja siten hylkäys – huono osuus norjalaisten huippujoukkueille.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmannella, pitkällä yöosuudella oli mittaa 15,7 km. Siltä tuli ensimmäisenä MS Parman Mikko Heikelä. IKHP oli nyt toisena, mutta se oli jäänyt 38 sekuntia lisää. 10 sekunnin päästä siitä tulivat yhdessä Pohjantähti ja Angelniemen Ankkuri, jonka Janne Virtanen oli osuuden nopein. Viidentenä 4.17 kärjestä vaihtoi OK Orionin Tobias Andersson, joka muinakin vuosina on useasti kunnostautunut Jukolassa, yleensä toisella osuudella. Nytkin hän hävisi osuusajassa Virtaselle vain sekunnin. Hän oli kymmenen miehen ryhmän kärjessä, jossa olivat myös mm. Delta ja Leksand. KR oli nyt 24. (+8.46) ja Pyrintö seuraavana samalla ajalla. Bäkkelagetin kova yömies Johan Ivarsson oli osuuden kolmanneksi nopein ja nosti seuraansa kovasti 33:nneksi. Eroa sillä oli kuitenkin keulaan vielä 10.32.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljäs ja viides olivat perinteen mukaan lyhimmät, nyt 8,8 km. Neljännellä tapahtui lyhyille osuuksille aika tavallisia melkoisia muutoksia. Tuleva maailman mestari, vielä juniori-ikäinen Otanmäen Sinkki-Seppojen kasvatti Pohjantähden Pasi Ikonen oli osuuden nopein ja vei joukkueensa 3,5 minuutin johtoon ennen toiseksi noussutta Norjan Nydalens SK:ia, jota lähituntumassa seurasivat IFK Lidingö ja Orion. Seuraavassa ryhmässä olivat Leksand, Paimion Rasti, Turun Metsänkävijät ja IKHP. MS Parma oli 9. (+5.25), Delta 12., Pyrintö 18. (+9.04), KR 22. Bäkkelaget jatkoi nousuaan, 23. (+9.47).

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viidennellä osuudella suosikit hivuttautuivat kohti kärkeä. Pohjantähden Raimo Turtinen vei joukkuetta

edelleen johdossa edeten osuutensa vakuuttavasti samaa tahtia muiden edellisellä osuudella keulassa olleiden joukkueiden kanssa. Nydalen oli toisena 14 sekuntia lisää jääneenä ja Leksand kolmantena (+4.10). Deltan Jonne Lakanen juoksi osuuden viidenneksi nopeimman ajan ja vaihtoi neljäntenä yhdessä IHKP:n kanssa. Sitten tulivat pienin raoin Paimio, MS Parma ja kahdeksantena Angelniemen Ankkuri. Bäkkelagetin Jörgen Rostrup oli osuuden nopein ja nosti joukkueensa yhdeksänneksi (+6.49). KR:n Jari Heikkinen oli Rostrupia vain 10 sekuntia hitaampi ja nosti joukkueensa 11:nneksi. Pyrintö oli 13. (+6.59).

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudes osuus oli 11 km. Pohjantähden Timo Karppinen tuli keulassa, mutta Delta oli päässyt jo runsaan minuutin päähän, kun Miika Hernelahti juoksi osuuden viidenneksi nopeimmin. Vähän yli kaksi minuuttia kärjestä vaihtoivat Nydalen, Leksand ja IKHP. Bäkkelaget oli noussut kuudenneksi (+3.04). Yhdessä sen kanssa vaihtoi Pyrinnön Jouni Kahelin, jonka yksityisaika oli osuuden nopein kaksi sekuntia Bäkkelagetin Hott Johansenia parempi. Muutaman askeleenmitan myöhemmin vaihtoi TuMe:n Janis Ozolins, jonka vauhti oli Johansenin kanssa sekunnilleen samaa. Samassa ryhmässä oli vielä KR sijalla 9 (+3.23). MS Parma oli 11. 6.41 johtavasta.

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Voiton mahdollisuus oli siis jopa yhdeksällä joukkueella, kun ankkurit lähtivät 14,5 km:n reitilleen. Kun kolmasosa osuudesta oli juostu, Leksandin ja IKHP:n ankkurit olivat jääneet, mutta muuten metsä vilisi toisiaan vähän väliä tapaavia ankkureita. KR:n Simo Martomaa oli saanut kiinni kaikki edellään lähteneet. Yleisörastilla, kun matkaa oli jäljellä kolmisen kilometriä putkena, leimasivat lähes yhtaikaa Bäkkelagetin Björnar Valstad, Pyrinnön Jarmo Puttonen ja KR:n Martomaa. Minuutin verran heidän jälkeensä kävivät Deltan Jani Lakanen ja Pohjantähden Teuvo Heimonen. Kun kolmen kärki haki toiseksi viimeistä lähes minuutin, Lakanen ja Heimonen saivat kolmikon kiinni. Viimeistä rastia viisikko lähestyi hiukan eri reittejä, Valstad ja Puttonen oikealta, Lakanen ja Heimonen keskeltä ja Martomaa hiukan vasemmalta.

Arveluttiko kalliolouhoksen korkea reuna vai mikä, mutta miehilläkin oli vaikeuksia oman viimeisensä löytämisessä. Valstad löysi sen ensimmäisenä, Heimonen, Lakanen ja Puttonen heti perässä, Martomaa joutui ensin liian vasemmalle, maaliviitoitukselle ja jäi joukon viimeiseksi. Valstadilla oli maalissa muutaman kymmenen metrin etumatka, mutta Heimonen ja Lakanen kävivät kovaa kiriä loppuun saakka. Heimonen oli sekuntia ennen maalissa. Puttonen tuli rauhallisesti neljäntenä ja Martomaa viidentenä.

Vaikka voitto menikin Norjaan, suomalaisankkurit antoivat tunnustuksen Valstadille ’kyllä hän piteli tahtipuikkoa’. Kuudenneksi 2 minuuttia KR:n jälkeen tuli Hakarpspojkarna ja sitten Leksands OK. Nydalens SK oli kahdeksas, Turun Metsänkävijät seuraava ja kymmenentenä (+4.35) tanskalainen Farum-Tisvilde OK. Koko viesti oli siis varsin tasainen. Osuuden viisi nopeintakin olivat ½ minuutin sisällä – Valstad, Puttonen, Helsingin Suunnistajien Jukka Miettinen, Farumin Allan Mogensen ja Orionin Yuri Omeltchenko. Tiomila-menestyjät Kangasala ja Rajamäki eivät oikein saaneet remmiä päälle koko aikana, vaan olivat 25. ja 36.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta

Jukolan ensimmäinen norjalaisvoittaja, oslolainen Lyn (v. 1979 Lapua) haastoi silloiset kovimmat kilpakumppaninsa uuteen kisaan 20 vuotta myöhemmin. Lapuan viestin toinen, Järvenpään Palo ja kolmas, Ikaalisten Nouseva Voima ottivatkin haasteen vastaan. Lynillä oli 1 kovakuntoinen varamies voittajajoukkueeseen verraten, samoin Ikaalisilla, mutta Järvenpäällä oli täsmälleen sama miehistö ankkurinsa Markku Salmisen johdolla. Haastaja taisi taktikoida. Se piti aikeensa pitkään salassa ja ehti harjoitella, kun haastettujen tietoon asia tuli vasta pari kuukautta ennen kisaa. Niinpä heillä aivan kaikki eivät olleet ihan entisaikojen iskussa. Lyn oli maalissa upeasti sijalla 184, Ikaalinen 447 ja Järvenpää 621.

Hiisi-Jukolassa kilpailtiin seitsemännen eli viimeisen kerran taiteilija Reijo Paavilaisen tekemästä pronssisesta kiertopalkinnosta, Metsäkukosta. Turun Suunnistajilla ja Haldenilla oli pisteitä eniten ennen Hiisi-Jukolaa. Kummallekaan ei lisäpisteitä kertynyt, mutta kun seuraavienkaan pistepussi ei juuri lisääntynyt, kärkeen jäi voimaan vuoden vanha tilanne. Sen mukaan voittaja oli Turun Suunnistajat, Halden toinen ja Rajamäen Rykmentillä oli kolmanneksi eniten pisteitä. Turku sai siten Metsäkukon omakseen. Parhaat tulokset:

1. 1. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.40.10 (Alain Berger 54-1.14.31, Jostein Moe 89-2.38.08, Johan Ivarsson 33-4.00.57, Bo Engdahl 23-4.52.01, Jörgen Rostrup 9-5.35.41, Holger Hott Johansen 6-6.29.00, Björnar Valstad)

2. 2. SK Pohjantähti 1 7.40.16 (Marko Vapa 12-1.11.34, Karri Mustonen 7-2.25.50, Keijo Parkkinen 3-3.52.59, Pasi Ikonen 1-4.42.13, Raimo Turtinen 1-5.28.51, Timo Karppinen 1-6.25.26, Teuvo Heimonen)

3. 3. Delta 1 7.40.17 (Jarkko Huovila 19-1.12.52, Samuli Launiainen 3-2.23.42, Marko Loukkalahti 8-3.54.54, Petri Forsman 12-4.48.40, Jonne Lakanen 4-5.33.15, Miika Hernelahti 2-6.27.09, Jani Lakanen)

4. 4. Tampereen Pyrintö 1 7.40.32 (Kari Laine 27-1.13.58, Sami Vähänen 21-2.30.41, Jarno Salmelin 25-3.59.13, Tuomo Haanpää 18-4.51.18, Jouni Mähönen 13-5.35.51, Jouni Kahelin 7-6.29.02, Jarmo Puttonen),

5. 5. Kalevan Rasti 1 7.41.17 (Petri Vainio 63-1.14.46, Jouni Mäkäräinen 45-2.31.53, Harri Romppanen 24-3.59.12, Antti Tolonen 22-4.51.51, Jari Heikkinen 11-5.35.42, Mikael Boström 9-6.29.20, Simo Martomaa)

6. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.42.31, 7. Leksands OK 1 SWE 7.43.07, 8. Nydalens SK 1 NOR 7.44.04, 9. Turun Metsänkävijät 1 7.44.11, 10. Farum-Tisvilde OK 1 DEN 7.44.45, 11. OK Orion 1 SWE 7.44.51, 12. Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.45.10, 13. MS Parma 1 7.45.22, 14. Paimion Rasti 1 7.47.07, 15. IFK Lidingö 1 SWE 7.47.13.

Jukolan viestin sanoman luki Valstad ruotsiksi, mutta suomeksi se kuuluu:

Jukolan viesti on tänä kesäisenä viikonvaihteena juostu halki sen länsisuomalaisen maiseman, missä pronssikauden aikana meri huuhtoi rantasärkkiä ja missä suomalainen maanviljelys ja asutus saivat alkunsa. Tätä muistaen me suunnistajat haluamme tervehtiä kaikkia maamme maaseudun perinteiden vaalijoita ja kotiseutukulttuurin kehittäjiä. Teemme sen Impivaaran korpeen peltonsa raivanneiden Jukolan veljesten sanoin, Aleksis Kiven Seitsemään Veljekseen kirjaamina:’Sinne rakentakaamme itsellemme iloinen pirtti päivänkaltevalle aholle, ja siellä, pyydellen salojen otuksia,elämme rauhassa kaukana maailman menosta ja kiukkuisista ihmisistä’.

Eurajoella 13. kesäkuuta 1999

Jukolan viestin suunnistajat

2000

Jukola 2000Joensuulainen Kalevan Rasti vei vuosituhannen ensimmäisen Jukolan pääosin samaan maastoon naapurikuntaansa Liperiin kuin v. 1982. Kilpailukeskuksena oli nyt Pärnävaaran talviurheilukeskus kilometrin verran edellisestä pääpaikasta Ylämyllylle päin. Yleinen mielikuva ennakkoon oli, että maasto on helpohko. Matkatkin olivat edellisvuoden Eurajoen luokkaa. Jotakin tulevasta tehtävästä kertoivat kuitenkin noususummat. Ne olivat Venloissa 2- ja Jusseilla 2,5-kertaiset edellisvuoteen verrattuina, lähellä Jukoloiden huippulukuja.

Tapahtuma oli Venla-juhla, sillä naiset olivat mukana Jukolassa 50:nnettä kertaa. Kaukametsäläiset olivat kutsuneet paikalle kaikki vielä elossa olevat ensimmäiseen Venla-juoksuun osallistuneet sekä kaikki Venlojen juoksujen ja ensimmäisen viestin voittajat. Osalla ensimmäisen kisan osallistujista jo ikä esti Liperiin lähdön, osalla oli muita syitä, mutta paikalla oli kuitenkin ensivoittajan, Venlojen Venlan Irja Niemelän johdolla parikymmentä leidiä, jotka kukitettiin ja joille jaettiin ensikappaleet Venla-mitalia iltajuhlassa. Juhlan kunniaksi mitalin saivat myös kaikki viesteihin osallistuneet.

Juhlan kunniaksi Jussit tietysti sanomassaan tervehtivät heidän kanssaan 50 kertaa kirmanneita Venloja. Sen vastaanottivat ensimmäisen Venlojen juoksun voittaja Irja Niemelä, I Venlojen viestin vuonna 1978 voittaneet Hilkka Karjalainen, Helena Kattelus ja Mirja Puhakka sekä edellisiltana Venlojen viestin voittaneet Katja Peltola, Anniina Paronen, Reeta-Mari Kolkkala ja Kylli Kaljus. Viestin suojelijana oli pohjois-karjalainen europarlamentaarikko, ralliajaja Ari Vatanen, joka kertoi saaneensa uuden, mahtavan liikuntakokemuksen.

Jukola astui uuden vuosituhannen myötä myös sähköiseen kauteen. Emit-leimasimia oli maassa jo runsaasti ja niistä oli usealta vuodelta kokemuksia, joten ne saatettiin ottaa käyttöön. Olipa jo online-rastileimasimiakin, joten väliaikoja saatiin suoraan rastilta reaaliajassa puhelinlinjaa pitkin. Kun vielä keskuksessa oli suuri, linja-auton levyinen, videotaulu, josta näki kuvaa maastosta ja keskuksesta sekä taulun reunassa, mikä joukkue silmänräpäystä aiemmin leimasi online-rastilla, kehitysaskel oli melkoinen. Videotaululta näki tapahtumat jopa niin hyvin, että tuhannet seurasivat loppukiritaisteluita siltä, vaikka kilpailijat juoksivat vain muutaman metrin heidän selkänsä takana. Paikalliset osaajat takasivat, että muutokset uuden vuosituhannen tekniikkaan sujuivat ongelmitta ja muutkin järjestelyt olivat totuttua Jukola-tasoa.

Pienenä erikoisuutena oli n. 60 m leveän salmen ylitys ponttonisiltaa pitkin hiukan ennen vaihtoa. Lähtösuoran jälkeen oli parisataa metriä rullasuksiradan asvalttia ja lopussa saman verran. Jotkut kaipasivat korpi-Jukoloita, mutta allergiset olivat mielissään Eurajoen jälkeen – ei pölynnyt.

Ulkomaiset ja harrastajajoukkueet vierastivat kisapaikan etäisyyttä satamista ja ruuhka-Suomesta, joten Venloissa oli runsaat 50 joukkuetta edellisvuotta vähemmän eli 621 ja Jukolassa 90 vähemmän eli 1132 lähtenyttä joukkuetta.

Koska videotaululle tuotettiin kuvaa koko tapahtuman ajan, sen lähettäminen valtakunnan tv-verkkoon oli luonnollista. Lähetyskanavaksi valikoitui Nelonen, koska se oli ainoana yhteistyöstä kiinnostunut. Venlojen viesti oli jälkilähetyksenä, mutta Jukola näkyi koko ajan. Pian tv-ratkaisun jälkeen Yle ilmoitti, että rahan puutteen vuoksi se ei lähetä enää läpi yön Jukolan viestiä radiossa, vaikka sillä oli ollut runsaasti kuuntelijoita. Menestyneiden ralli- ja formula-ajajien suoritusten seuraaminen ympäri maailmaa kävi kalliiksi. Näin loppui Tammisaaressa 1976 alkanut perinne, jota Yle itse oli kutsunut lippulaivakseen.

Venlojen juhlaviesti Viestiin osallistui myös yksi täysjoukkue ensimmäiseen Venlojen juoksuun v. 1951 osallistuneita (Ritva Saarikoski, Irja Niemelä, Leena Ikkala, Pirkko Salmenkylä) ja muutamia muita oli yksittäin muissa joukkueissa. Tätä juhlajoukkuetta ei sen nimekkyydestä ja saavutuksista (kymmeniä Suomen mestaruuksia, maaotteluedustuksia jne.) huolimatta pidetty voittajasuosikkina, vaikka sen keski-ikä oli vain noin 70 vuotta! Suosikki sen sijaan oli Ruotsin Domnarvets GoIF, joka Tiomilan Tvåmilassa johti lähes koko ajan, enimmillään 10 minuutilla. Melkoisesti uusiutunut oslolainen Bäkkelagets SK oli ollut toisena ennen IFK Lidingöä ja Liedon Parmaa, jonka vakioankkurin Reeta-Mari Kolkkalan sairastellessa oli korvannut Venlojen aloitusosuuksilla monesti kunnostautunut Kylli Kaljus. Liedolla oli edelleen terveysongelmia. Kolkkala oli tervehtynyt, mutta joukkueeseen valittu Outi Sareila oli sairaana ja hänet korvasi aloittajana Katja Peltola, mutta hänkään ei ollut aivan täyskuntoinen.

Ensimmäinen 6,5 km:n osuus ei alkanut suosikeille kovin hyvin. Peltola kaatui heti lähtösuoran jälkeisessä mutkassa ja sai kolhuja takaa tulleilta kilpasiskoiltaan, mutta pystyi kuitenkin jatkamaan. Niinpä hän oli vaihdossa 29. vajaa neljä minuuttia ensimmäisenä vaihtaneen Halden SK:n saksalaisen Frauke Schmit Granin jälkeen. Toisena vaihtoi Helsingin Suunnistajien juniori Tiina Kivimäki ja kolmantena ruotsalainen Sävedalens AIK. Fredrikstad SK oli 4., Stora Tuna 5, Turun Suunnistajat 6., Tampereen Pyrintö-nelonen 7. ja Lidingö 8. Domnarvet oli vasta 77. ja Bäkkelaget 79. (+6.35). Ero 1.-20. joukkue oli 3.21 eli alkupää oli harvahkossa jonossa.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toinen osuus oli sata metriä lyhyempi ja siltäkin tuli johdossa Halden. Sveitsiläinen Käthi Widler viiletti vaihtosuoraa kaksi minuuttia Liedon Anniina Parosta ennen. Kolmantena vaihtoi Lidingö ja Domnarvet oli noussut jo neljänneksi tsekki Eva Jurenikovan hurjan juoksun ansiosta. Sitten seurasivat kovasti noussut Nydalens SK, OK Orion, Stora Tuna IK ja Turun Suunnistajat kahdeksantena (+3.03). Bäkkelaget oli 18. (+5.36). Osuuden nopein oli Jurenikova 12 sekuntia Orionin Jenny Wallstenia nopeampana.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli dramaattisella tavalla ratkaiseva. Matkaa oli 7,2 km. Liedon Kolkkalalla kulki hyvin ja niin hän pääsi jo parin minuutin johtoon. Eräältä rastilta hän kuitenkin lähti täysin päinvastaiseen suuntaan ja hukkasi 2,5 minuuttia. Niinpä vaihtoon ehätti ensimmäisenä norjalaisen Nydalens SK:n Elisabeth Ingvaldsen. Kolkkala oli toisena 1.21 jäljessä heti perässään Haldenin suomalainen Maria Hoffman. Neljäntenä vaihtoi Hanne Staffin hyvän suunnistuksen jälkeen Bäkkelaget 2.51 kärjestä. Minuutin myöhemmin vaihtoi Sundsvalls OK ja viitisenkymmentä sekuntia myöhemmin Orion sekä seitsemäntenä Domnarvet. Lidingö, TuS ja Liedon kakkonen olivat jääneet 5,5 minuuttia. Osuuden nopein oli nappisuorituksen tehnyt Bäkkelagetin kakkosen Göril Fristad, joka oli Staffiakin ja Ingvaldsenia vikkelämpi toista minuuttia.

Dramatiikka syntyi siitä, että täysin uupunut Haldenin Maria Hoffman otti vaihtotelineestä ankkurilleen Tampereen Pyrinnön kartan (TP:n joukkuenumero oli 1, Haldenin numero 7, kartassa poikkiviivan kanssa). Ankkuri Heather Monro ei tarkastanut saamastaan kartasta joukkuenumeroa ja niin hän lähti väärän kartan kanssa maastoon. Asia huomattiin Pyrinnön saavuttua vaihtoon, kun heidän karttansa puuttui, mutta maastossa jo olevan Haldenin ankkuriosuuden kartta oli jäljellä. Pyrintö sai varakartan ja Halden oli tuleva hylätyksi.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljännellä osuudella oli pituutta 7,8 km. Johdossa vuorottelivat Liedon Kylli Kaljus, Bäkkelagetin Marika Mikkola ja Monro. Monro oli muutamalla metrillä johdossa, kun runsasta kilometriä ennen maalia ja vähän ennen ponttonisiltaa hänet otettiin hylkäyksen vuoksi sivuun ja pois kilpailusta. Jäljellä oli kahden kovan juoksijan kamppailu. Kaljus oli juossut maratonin 2.37 ja 3000 metriäkin 9.32. Mikkola oli ollut keväällä SM-maastoissa viides. Viimeisessä ylämäessä Mikkola kiri kärkeen ja Kylli ilmeisesti passasi voimia säästellen. Niinpä loppusuoralla Kaljus vastustamattomasti yleisön eläessä voimakkaasti kamppailussa mukana kiristi pari metriä edelle ja voittoon. Naiset sanailivatkin, että maratonia harjoitellessaan Kylli on tottunut asvalttiin ja Marika olisi ollut parempi maastojuoksua harjoiteltuaan epätasaisemmalla pohjalla.

Joka tapauksessa Venlojen juhlaviesti sai arvoisensa huikean lopun. Kolmanneksi nousi Simone Luderin ansiosta Turun Suunnistajat lähes minuutin parivaljakolle jääneenä. Neljäntenä ylitti maaliviivan OK Orion ja sitten seurasivat puolen-parin minuutin eroin Nydalen, Sundsvall, Domnarvet, sveitsiläis-suomalainen yhdistelmä OK77 Kauniaisista, Lidingö ja kymmenentenä Stora Tuna 6 minuuttia Liedon jälkeen. Voittoa puolustanut Tampereen Pyrintö oli 11.

Suomalaisjoukkueita oli 10:n joukossa 3 ja sijatkin 11-19 jäivät ’kotiin’. Erikoista kansainvälisyyttä osoittaa, että voittaneen suomalaisjoukkueen ankkuri oli virolainen, mutta toiseksi tulleen norjalaisjoukkueen ankkuri Suomesta. Haldenin kartanottovirheestä hylätyssä huippujoukkueessa oli saksalainen, sveitsiläinen, suomalainen ja britti. Nopein ankkuri oli Pyrinnön Liisa Anttila, joka oli 42 sekuntia Luderiakin nopeampi. Erot olivat selvät, sillä kolmanneksi nopein hävisi Anttilalle jo 2 minuuttia.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Miten sitten kävi 50-vuotisjuhla-Venlojen? Joukkueen taival oli nousujohteinen sijoin 616-611-600-573. Kun lähteneitä joukkueita oli 621, jäi taakse viitisenkymmentä joukkuetta.

Mediassa sai palstatilaa ja näkyvyyttä melkein enemmän kuin itse viesti Monron kilpailusta poisoton ajoitus. Median mielestä hänen olisi tullut antaa juosta maaliin tai ainakin ponttonisillan toiseen päähän, jossa kamerat odottivat tulijoita, jotta hylkäyksen dramatiikka olisi saatu ikuistetuksi. Kilpailullinen oikeudenmukaisuus taas edellytti hänen sivuun ottoaan mahdollisimman aikaisin, jotta hänen vaikutuksensa kilpailun kulkuun on mahdollisimman pieni. Kun järjestäjät eivät ehtineet varhaisempaan vaiheeseen, sivuun otto tehtiin heti, kun se oli mahdollista eli polulla hiukan ennen ponttonisiltaa, vaikka media menettikin tilaisuuden saada kuviin kyynelehtivä kilpailija, joka itse ei ollut pääsyyllinen koko episodiin. Parhaat tulokset:

1. 1. Liedon Parma 1 3.08.20 (Katja Peltola 29-43.46, Anniina Paronen 2-1.25.18, Reeta-Mari Kolkkala 2-2.14.48, Kylli Kaljus)

2. 2. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.08.21 (Anne Marie Bleken 79-46.36, Julie Böbel 18-1.28.50, Hanne Staff 4-2.16.18, Marika Mikkola)

3. 3. Turun Suunnistajat 1 3.09.13 (Bohdana Terova 6-42.06, Johanna Seppinen 8-1.26.15, Salla Sukki 9-2.19.01, Simone Luder)

4. 4. OK Orion 1 SWE 3.09.30 (Pia Olsson 85-46.55, Jenny Wallsten 6-1.26.04, Veronica Carlsson 6-2.18.01,

Cecilia Nilsson),

5. 5. Nydalens SK 1 NOR 3.11.21 (Ann-Kristin Högseth 61-45.10, Sandra Held 5-1.25.55, Elisabeth Ingvaldsen 1-2.13.25, Maria Eriksson)

6. Sundsvalls OK 1 SWE 3.12.29, 7. Domnarvets GoIF 1 SWE 3.12.30, 8. OK77 1 3.13.57, 9. IFK Lidingö 1 SWE 3.14.13, 10. Stora Tuna IK 1 SWE 3.14.21, 11. Tampereen Pyrintö 1 3.15.00, 12. Rajamäen Rykmentti 1 3.16.37, 13. Helsingin Suunnistajat 1 3.16.38, 14. Suunta 101 1 3.17.22, 15. Rastikarhut 1 3.17.24.

Jukolan viesti – Haldenko taas? Joensuun Jukolan viestissä aloitti 7-vuotisen kiertonsa uusi Helsingin Sanomien lahjoittama kiertopalkinto, taiteilija Reijo Paavilaisen tekemä pronssinen Hiiden hirvi.

Norjalainen Halden SK voitti keväällä Tiomilan kolmannen kerran peräkkäin. Se oli usean maan maajoukkuemiehineen eittämätön voittajasuosikki myös Jukolassa. Johdettuaan jo enemmänkin Halden oli lopulta Tiomilassa pari minuuttia nopeampi kuin IFK Lidingö ja Malungs OK, joille Paimion Rasti, tanskalainen Farum-Tisvilde ja Delta hävisivät minuutin. Edellisvuoden Jukola-voittaja Bäkkelagets SK Oslosta ei Tiomilassa onnistunut, mutta oli kuitenkin asiantuntijoiden listoilla edellä mainittujen lisäksi uuden vuosituhannen ensimmäisen Jukolan kärkipäähän.Viestin ratamestari Börje Vartiainen oli tehnyt reiteille paljon herkullisia reitinvalintoja. Jälkitarkastelu kuitenkin osoitti, että eri reittejä oli käytetty varsin vähän. Kukaan ei uskaltanut erota joukosta ja näin usein suoraan puskien nopeimmat valinnat jäivät käyttämättä. Perinteinen reitinvalintasuunnistus ei ole huudossa.

Avausosuuden matka oli 13,2 km. Siltä tuli ensimmäisenä, kuten edellisvuonna Hiisi-Jukolassakin, ruotsalaisen Strängnäs-Malmbyn tsekki Rudolf Ropek 12 sekuntia ennen Haldenin Leif Erikseniä. Kolmantena tuli yksin Bäkkelagetin viestinviejä ja minuutti hänen jälkeensä alkoi jono, jonka keulilla olivat Delta, Hauhon Sisu, Hämeenlinnan Suunnistajat, Malungs OK, IFK Mora, jälleen Tampereen Pyrinnön nelosjoukkue ja kymmenentenä Nydalens SK:n kakkonen 3 minuuttia johtavasta.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toinenkin osuus oli 13 km. Haldenin toisena lähtenyt Kjetil Björlo oli sillä 1,5 minuuttia nopeampi kuin osuuden toinen, Nydalenin Sigve Vågnes. Kun muut huippujoukkueet vielä olivat lähteneet huonommista asemista, Björlo vaihtoi 4.30 ennen Malungia, josta lähes 1,5 minuutin päässä vaihtoi kolmantena OK77. Siitä alkoi 11 joukkueen ryhmä, johon kuuluivat Wing OK Norjasta, Friskus-Varberg, IFK Hedemora, Bäkkelaget II, Södertälje, Nydalen, Hämeenlinna, Delta ja kahdentenatoista Bäkkelaget I (+6.37). Kaikilla suosikeilla ei viesti lähtenyt parhaalla tavalla liikkeelle, Paimio oli 27., Lidingö 28. (+11.41) ja Farum 55. (+15.41).

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kärki meni kolmannen 14,2 km osuuden aluksi hämärässä, lopun jo nousevan auringon valossa. Haldenilla oli usein Jukolassa huippujuoksuja tehnyt Öystein Kristiansen. Nyt hän ei osuuttaan voittanut, mutta teki kuitenkin yhden kärkiajoista. Kun häntä nopeammat olivat lähteneet osuudelle sijoissa hiukan etäämpää, Kristiansenin johto toisena vaihtaneeseen Hedemoran britti Stephen Palmeriin oli jo 5.53. Kolmanneksi nousi 4 sekuntia Hedemoran jälkeen Turun Metsänkävijät, jonka viestiä vei osuuden selvästi nopeimmalla ajalla Harri Romppanen. Bäkkelaget vaihtoi Romppasta askeleen jäljessä ja Nydalen pari enemmän. Kuudentena vaihtoi OK77 jo 8.21 johtavasta ja puoli minuuttia sen jälkeen Friskus. Seuraavan ryhmän muodostivat lähes minuutin lisää jääneinä Vehkalahden Veikot, Delta ja kymmenentenä IF Femman

(+9.57). Jono alkoi yhdentenätoista vaihtaneesta Tisarenista (+11.33). Malung putosi 13:nneksi eikä saanut enää juonesta kiinni, vaan tasapaksun suorituksen päätteeksi vaipui hiljalleen maalin 18:nnelle sijalle.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljäs osuus oli jälleen lyhyehkö, 8,4 km. Haldeninin tanskalaisella Jukolan 1997-98 voittaneella Chris Terkelsenillä ei ollut paras päivänsä. Hän hävisi yli 4 min. osuuden nopeimmalle Lidingön Asgeir Mjösundille, mutta pystyi kuitenkin pitämään Haldenin keulassa. Nydalen vaihtoi toisena 4.21 jäljessä ja TuMe parikymmentä sekuntia myöhemmin. Hedemora tuli yksin kuutisen minuuttia Haldenista. Deltan, Leksandin ja Erik Axelssonin osuuden toiseksi parhaalla ajalla nostama Södertälje tulivat ryhmänä 8,5 minuuttia kärjestä jääneinä ja niitä seurasi kahdeksantena Hämeenlinna puolen minuutin päässä. Noin 11 minuuttia johtavasta tuli seuraava ryhmä; Femman, Malung, Bäkkelaget ja Vehkalahti.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viides osuus oli saman pituinen. Haldenin viestiä vei Jukolan 1997-98 voittajajoukkueissa edukseen esiintynyt Bernt Björnsgaard. Tuloksena oli nytkin osuusvoitto puolisen minuuttia Göteborgin Thomas Aspia nopeampana, jolle TuMen Janis Ozolins hävisi 2 ja Nydalenin Odin Tellesbö 3 sekuntia. Niinpä Haldenin johto Nydaleniin kasvoi vain tuon 35 sekuntia ja oli nyt 4.56. Kolmantena vaihtoi TuMe 10,5 minuuttia kärjestä. Bäkkelaget oli neljäs 1,5 minuuttia myöhemmin ja Södertälje siitä puoli minuuttia. Göteborg, Delta ja Hämeenlinna vaihtoivat lähekkäin 14 minuuttia johtavasta ja kymmenentenä oli Leksand 14.36 Haldenista. Aika johtavaan ja raot joukkueiden välillä kasvoivat siis kaiken aikaa.

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Haldenilla oli kuudennella 11,8 km:n osuudella edellisenä syksynä Haldenin ’suunnistusakatemiaan’ päässyt Karkki-Rastin ja Deltan kasvatti Jarkko Huovila. Edistyminen suunnistajana olikin ollut huomattavaa. Osuuden viidenneksi paras aika vei Haldenin yli 8 minuutin johtoon Nydalenista. Kolmantena vaihtoi Bäkkelaget jo 13.46 Haldenista. SK Pohjantähden Pasi Ikonen antoi varoituksen tulevasta maailman mestaruudestaan olemalla osuuden paras 56 sekuntia ennen Lidingön Fredrik Löwegreniä ja nostamalla seuransa neljänneksi 14.31 johtavasta. Kun osuuden henkilökohtaisesti kolmas jäi Ikoselle jo yli 2,5 minuuttia ja muut huippunimetkin vielä paljon enemmän, raot kärkipäässä kasvoivat entisestään. Ainoan ryhmän muodostivat sijoilla 5-9 vaihtaneet Södertälje, Delta, Leksand, Lidingö ja TuMe, jotka olivat runsaan 15 minuuttia Haldenista. Göteborg vaihtoi kymmenentenä 17 min. johtavasta.

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Arveltiin, että vain täydellinen epäonnistuminen saattoi viedä Haldenilta voiton, kun Tore Sandvik lähti 15,9 km:n ankkuriosuudelleen. Alussa hänelle tuli parin minuutin missi, mutta sen jälkeen hän suunnisti varman päälle ja päätyi osuusajoissa sijalle 24 6 minuuttia osuuden nopeinta Farumin Carsten Jörgenseniä hitaampana. Kun Nydalenin Carl Henrik Björsethkään ei yltänyt aivan huippusuoritukseen ja sai Sandvikia kiinni vain 1.45, oli joukkueiden ero maalissa 6,5 min. Norjalaisten kolmoisvoiton varmisti Bäkkelagetin Björnar Valstad jättäen lopussa hänet jo lähes kiinni saaneen ja sitten hapoille joutuneen Deltan Jani Lakasen selvästi taakseen neljänneksi. Viidentenä ylitti maaliviivan SK Pohjantähti yli 12 minuuttia

Haldenin jälkeen. Kuudes oli IFK Lidingö, seitsemäs Södertälje Orientering, kahdeksas IFK Hedemora, yhdeksäs Farum- Tisvilde ja kymmenes Leksands OK, joka tuli maaliin 16,5 minuuttia voittajasta. Kolmanneksi paras suomalaisjoukkue oli Turun Metsänkävijät yhdentenätoista.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta

Vaikka maastoa pidettiin helpohkona, erot olivat selvät ja esim. 20. joukkue (Paimion Rasti) jäi voittajasta 27 minuuttia. Useimmat joukkueet tulivat yksitellen minuutin välein eikä kiritaisteluja nähty kärjessä kuin Hedemoran ja Farumin välillä. Vaikka matka oli sama kuin vuotta aiemmin Eurajoella eikä maaston kulkukelpoisuus ollut heikompaa, voittajalta kului aikaa 41 minuuttia kauemmin kuin edellisvuonna. Korkeuserot tekivät tehtäväänsä.Haldenin ylivoima oli poikkeuksellista. Avausosuudella toisena 12 sekuntia kärjestä ja sen jälkeen koko ajan johdossa – huippumiesten varmuutta ja tasaisuutta. Parhaat tulokset:

1. 1. Halden SK 1 NOR 8.21.11 (Björn Eriksen 2-1.18.32, Kjetil Björlo 1-2.35.09, Öystein Kristiansen 1-3.53.50, Chris Terkelsen 1-4.48.14, Bernt Björnsgaard 1-5.35.47, Jarkko Huovila 1-6.44.47, Tore Sandvik)

2. 2. Nydalens SK 1 NOR 8.27.40 (Daniel Giger 32-1.23.05, Sigve Vågnäs 9-2.41.14, Aslak Blågestad 5-3.59.52, Pål Skogedal 2-4.52.34, Odin Tellesbö 2-5.40.42, Christoph Plattner 2-6.53.00, Carl Henrik Björseth)

3. 3. Bäkkelagets SK 1 NOR 8.31.26 (Alain Berger 3-1.19.59, Jonn Are Myhren 12-2.41.46, Johan Ivarsson 4-3.59.47, Jörn Sundby 11-4.59.25, Jörgen Rostrup 5-5.47.53, Holger Hott Johansen 3-6.58.33, Björnar Valstad)

4. 4. Delta 1 8.32.34 (Petri Forsman 4-1.20.57, Esa Orava 11-2.41.42, Samuli Launiainen 9-4.03.42, Visa Eronen 5-4.56.41, Jonne Lakanen 8-5.49.49, Miika Hernelahti 6-6.59.56, Jani Lakanen),

5. 5. SK Pohjantähti 1 8.33.28 (Jukka Kokkoniemi 59-1.24.52, Panu Hyvönen 26-2.46.41, Marko Vapa 25-4.09.49, Teuvo Heimonen 15-5.01.24, Keijo Parkkinen 14-5.53.38, Pasi Ikonen 4-6.59.19, Timo Karppinen)

6. IFK Lidingö 1 SWE 8.34.16, 7. Södertälje Orientering 1 SWE 8.35.15, 8. IFK Hedemora 1 SWE 8.36.30, 9. Farum-Tisvilde OK 1 DEN 8.36.32, 10. Leksands OK 1 SWE 8.37.42, 11. Turun Metsänkävijät 1 8.38.37, 12. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 8.39.08, 13. IFK Göteborg 1 SWE 8.39.26, 14. MS Parma 1 8.45.39, 15. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.45.56.

Jukolan viestin sanomassa jussit siis tervehtivät heidän kanssaan kilpailleita venloja:

Läpi Pohjois-Karjalan huikeiden hongikkojen olemme me 52. Jukolan viestin suunnistajat kuljettaneet sanomaamme läpi valoisan kesäyön. Tänäpänä kihisee ja irvistelee ilmassa ilon ja riemun henget, sillä Venlat ovat olleet mukanamme yhteisessä juhlahetkessämme jo 50 vuoden ajan.Tervehdyksemme teille kaikille Venlojen viestin naissuunnistajille kuuluu Aleksis Kiven Juhanin suuhun jo ennen muuttoa Impivaaraan asettamin sanoin:’Venla tuolla astelee pitkin polkua, ja onpa hänen käymisensä nopsa’.

Liperin Pärnävaarassa 18. kesäkuuta 2000

Jukolan viestin suunnistajat

2001

Nikkari-Jukola 2001Nikkari-nimi perustui Jurvan pitkään historiaan puuseppien pitäjänä. Edelleen kunnassa toimii useita verstaita ja tehtaita, joissa erityisesti valmistetaan tyylihuonekaluja. Viestin sanoma osoitettiinkin tämän taidon osaajille ja heidän järjestöilleen. Kilpailukeskus oli Jurvan Tainuskylässä, toistakymmentä kilometriä kirkolta pohjoiseen entisen kansakoulun ja Pässilän ulkoilumajan pihapiirissä ja lähialueilla. Järjestäjinä olivat Suunta-Jurva ja Rasti-Jussit Seinäjoelta, jotka onnistuivat Jukola-tasoisesti.

Luonnonvoimat olivat tehdä järjestäjille tepposensa. Jos sade olisi jatkunut parikin tuntia kauemmin, kaikki autot olisi pitänyt viedä pysäköintiin parinkymmenen kilometrin päähän, koska pellot olisivat olleet liian pehmeitä. Siitä olisi syntynyt melkoinen bussiralli. Nyt selvittiin pahimpien kohtien sorastuksella ja muutaman auton hinauksella. Kisaviikolla pian, kun 200 sotilastelttaa oli saatu pystyyn, tuli trombi, joka kaatoi ne kaikki ja rikkoi suikaleiksi muutaman. Ahkerat talkoolaiset pystyttivät ne uudelleen eikä muita vahinkoja sentään aiheutunut. Kisalauantai valkeni onneksi aurinkoisena ja alkukesän ensimmäisiä lämpimiä riitti niin päiväksi kuin Jukolan yöksikin.

Pieniä ongelmia aiheutti sen sijaan ratamestareille pari maanomistajaa, jotka ratojen suunnittelun jo alettua aivan muista syistä kuin suunnistusvastaisuudesta kielsivät alueittensa käytön. Kun Pohjanmaalla Isojaon jäljiltä palstat ovat vain muutaman kymmenen metrin levyisiä, mutta jopa kilometrejä pitkiä, yksikin tällaisen läpimenokielto aiheuttaa ongelmia. Ei auttanut kunnanjohtajan eikä kirkonmiestenkään käännytys. Niinpä yksi maaston parhaista osista jäi käyttämättä ja ratoihin tuli outoja, niitä heikentäviä mutkia. Kilpailijat joutuivat märille soille enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Ja ne suot olivat todella vetisiä. Joillakin venloilla oli jopa vaikeuksia päästä tulvivien ojien yli. Vaan tällaiset haasteet kuuluvat suunnistukseen, sillä luonnossa ollaan luonnon ehdoilla. Maasto oli pohjalaiseksi kuitenkin monelle myönteinen yllätys.

Yli kolme vuotta kisan jälkeen Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen metsäammattilaiset kävivät ratamestarin kanssa tutkimassa, mitä maastolle kuuluu, kun 12.000 tossuparia oli siellä Jukolaansa kirmannut. Ratamestaria todella tarvittiin osoittamaan, mistä reitit olivat kulkeneet, sillä niin hyvin jäljet olivat kadonneet. Eikä monia rastipaikkoja löytynytkään jälkien perusteella. Tuhannet tossuparit hiersivät siemenpuita kasvaneen lähtöalueen kanervikon mustalle mullokselle, josta siemenet saivat hyvän pohjan kasvulleen nyt parikymmensenttisiksi taimiksi. Kauempana petäjäinen kanervikko kasvaa mustikan- ja puolukanvarsia kuin ennen vanhaan. Juoksu-urien varrella on kasvanut sieniä erityisen runsaasti. Sateiden silloin pehmittämillä suoalueilla kulku-uria on näkyvissä. Marjastajat, sienestäjät ja metsäammattilaiset käyttävät niitä tyytyväisinä kulkua helpottavina reitteinä. Kukaan 250 maanomistajasta ei ollut valittanut minkäänlaisista vaurioista metsässään. Metsästysseuran puheenjohtaja, itsekin eräs maanomistajista, vakuutti, ettei tapahtuma ollut mitenkään vaikuttanut riistan eloon.

Jukolaan osallistui 1189 joukkuetta, mikä oli runsaat 30 vähemmän kuin Siuntiossa ja Eurajoella, mutta Venloja oli ennätyslukemat, 709 joukkuetta. Kilpailun suojelijana oli Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, joka on juniorina Vaasan Suunnistajia edustaen etsinyt rasteja kilpailuissakin ja iltarasteilla vielä opiskeluaikanakin.

Tavaksi oli tullut, että hyvän, mutta kapean oman pohjan omaavat seurat värväävät joukkoonsa ulkomaisia vahvistuksia. Suunnistajat tulevat ennen kaikkea maista, joissa seuratoiminta ei ole niin laajaa, että niiden seurat saisivat omia vahvoja joukkueitaan viesteihin, joissa on useita osuuksia. Suomessa yleisemmin

ensimmäiset ulkomaalaiset huippujoukkueissa olivat virolaisia, mutta sittemmin "muoti" on laajentunut niin, että tullakseen huippujoukkueiksi seurat ovat hankkineet vahvistuksia mm. Venäjältä, Tsekkoslovakiasta (Tsekistä), Sveitsistä, Unkarista, Ranskasta, Italiasta ja joitakin muista Pohjoismaistakin. Myös muissa Pohjoismaissa on toimittu samalla tavoin, mutta niissä ovat olleet kohteina myös mm. Iso-Britannia, Baltian maat, Saksa ja muut Pohjoismaat, joitten välinen kilpailijavaihto on ollut vilkasta jo vuosikymmeniä. Tietysti osa on tapauksia, joissa ulkomaiset kilpailijat itse ovat hakeutuneet johonkin tällaiseen seuraan maassa oleskelunsa vuoksi tai kehittyäkseen ja päästäkseen mukaan isoihin viesteihin. Joukkueista on siten tullut hyvin kansainvälisiä.

Venloissa ensimmäinen vierasvoittaja oli jo sitä ennen useita suomalaisseuroja edustanut Viron Kylli Kaljus Liedon Parman joukkueessa Sipoossa 1995 ja uudelleen v. 2000. Kahtena seuraavana vuonna Bäkkelagetin voittojoukkueissa oli britti Yvette Hague. Venlojen voittajien vierasennätys (2005) on vuodelta 2002, jolloin Turun Suunnistajien joukkueessa oli tsekki, sveitsiläinen ja suomalaistunut sveitsiläinen yhden alkuperäisen suomalaisosallistujan lisäksi. Jurvassa v. 2001 tuon seuran ainoan suomalaisenkin korvasi norjalainen.

Jukolan voittajajoukkueissakin oli yksittäisiä toisen maan vahvistuksia 1960-luvulta lähtien, mutta ensimmäisen kerran useampia kuin yksi "vierastyöläinen" nousi korkeimmalle korokkeelle v.1997 Jyväskylässä, jolloin Haldenilla omien norjalaisten lisäksi oli joukkueessa britti, ruotsalainen ja tanskalainen. Halden on nimenomaan joukkue, johon pyritään sen tarjoamien hyvien olosuhteiden ja kehittymismahdollisuuksien vuoksi. Turun Suunnistajillakin oli v. 2001 varsin kansainvälinen joukkue voittoa tavoittelemassa: tsekki, australialainen, sveitsiläinen, norjalainen ja kolme suomalaista. Osaselitys tähän olivat samana vuonna Suomessa pidettävät MM-kisat, joita varten harjoittelijoita oli maassamme runsaasti ja he sitten vahvistivat myös useita täkäläisiä seuroja. Kilpailun tasoa vierastyöläisten käytön sanotaan lisäävän. Asialla on kuitenkin monta ulottuvuutta. Parhaalle seuralle Jukolan voitto tuo näkyvyyttä ja etuja, mutta on myös kysytty, miten se motivoi valinnassa ohitetuiksi tulleita seuran omia kasvatteja tai vaikuttaa nuorisotyöhön.

24. Venlojen viesti – Liedolle uusintavoitto Kalevan Rasti (KR) oli voittanut keväällä Strängnäsin lentolentokentältä pidetyn Tvåmilan kahdella ja puolella minuutilla jäljessään Halden SK, IK Hakarpspojkarna (IKHP), Nydalens SK ja Tampereen Pyrintö (TP). Isotonicin kansallisessa kisassa kärki oli Pargas IF (PIF), KR ja TP. Nämä seurat olivat myös monen ennakkoarviot Venlojen kärkipäästä. Suurin paine oli tietysti joensuulaisseuralla. Edellinen Venla-voittaja oli Liedon Parma, mutta kun kevään viestit eivät olleet menneet ihan "putkeen", joten sen kannattajat löytyivät lähinnä vain seuran omasta piiristä.

Rastikarhujen Heli Jukkola toi ennätyssuuren Venla-joukon pois metsästä 6,9 km:n reitiltä ensimmäiseen vaihtoon. Seitsemän sekuntia hänen jäljessään vaihtoi Liedon kakkosen Katja Honkala ja sitten alkoi yhtenäinen jono, jossa Jämsän Retki-Veikkojen (JRV) Laura Hokka kärjessä minuutin sisällä vaihtoi yli 20 naista. Suosikeista IKHP oli 7., KR 9., TP 15. ja Liedon ykkösen Katja Peltola 17. Jukkolasta 38 sekuntia jäljessä. Halden oli 1.40 Jukkolasta 25.

Haldenin aloittaja Frauke Grann Smith oli ollut ensimmäisenä paikalla, kun Lounais-Hämeen Rastin suunnistaja kaatui ja terävä oksa tunkeutui tämän reiteen. Frauke tukki reiän kädellään ja repi paitansa kiristyssiteeksi. Hetken kuluttua paikalle tuli hiihtosuunnistuksen moninkertainen maailmanmestari Virpi Juutilainen, joka teki huivistaan toisen siteen ja jäi auttamaan. Kolmas suunnistaja lähti ensiapupisteelle hakemaan apua. Kun paikalle tuli Haldenin 3.-joukkueen suunnistaja, hän otti Frauken paikan auttajana, jotta tämä pääsi jatkamaan, sillä seurahan oli yksi suosikeista. Vaihtoalueella monet ihmettelivät, että olipa tytölle tullut kuuma, että oli heittänyt paitansa pois, kun hän tuli vaihtoon yläosassaan vain pelkät

urheiluliivit. Aivan niin se ei siis ollut. LHR:n suunnistaja pääsi ensiapuun ja toipui hoidossa. Grann Smith sai kiitokset järjestäjiltä ja mm. Fair play-palkinnon teostaan Kansainväliseltä urheilutoimittajaliitolta.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Runsaan 6 km:n kakkososuudelta KR:n unkarilaisvahvistus, maailman mestari, osuuden nopein Katalin Olah oli ollut vaihdossa lähes kaksi minuuttia ennen kuin IFK Lidingön Elin Dahlstedt saapui toisena ja pian hänen jälkeensä Liedon ykkösen Outi Sareila, joka oli osuuden toinen, vaikka hävisi Olahille 1.41. Liedosta 50 sekunnin kuluttua vaihtoi IKHP sekä sitten TP 3.20 ja Halden kuudentena 3.35 kärjestä. Niiden jälkeen tulivat OK77, JRV, KR II ja Södertälje kymmenentenä.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli vähän yli 7 km ja Liedon Anniina Paronen piti niin kovaa vauhtia, että hän ohitti v. 1999 maailmanmestarin, minuutin verran virheitä tehneen KR:n Kirsi Boströmin ja tuli vaihtoon 34 sekuntia tätä ennen. TP:n Annika Viilo oli yksityisajassa hiukan Boströmiä nopeampi, mutta ero johtavaan Lietoon oli 3.34. Halden oli Pyrinnöstä 15 ja IKHP 26 sekuntia jäljessä. Sitten oli 3,5 minuutin rako ennen kuin Södertälje, OK77 ja kymmenes Lidingö (+7.55 kärkeen) vaihtoivat.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Liedon Parman ankkuri Reeta-Mari Kolkkala kertoi juoksun sujuneen ’älyttömän hyvin’ ja kun rastitkin sattuivat runsaan 8 km:n reitillä kohdalle, tuloksena oli osuuden nopein aika. Hän saapui maaliin ylhäisessä yksinäisyydessä 3.41 ennen KR:n Johanna Asklöfiä. Liisa Anttila toi TP:n kolmantena maaliin 5.45 Parosesta. Neljäntenä tuli IKHP yli 1,5 minuuttia Pyrinnöstä. Moninkertainen maailman mestari Simone Luder nosti pelkin ulkomaalaisin kilpailleen Turun Suunnistajat viidenneksi ja sitten seurasivat Halden, OK77, Södertälje ja kymmenentenä Lidingö 15.25 Liedolle jääneenä. Pitkä osuus teki myös pitkät välit joukkueiden välille. Lieto pystyi siis puhtaasti kotimaisin voimin vastaamaan ulkomaalaisvahvisteisten haasteeseen ja siitä tuli Venlojen historian kolmas voiton uusija Stora Tunan (1984-85) ja Bäkkelagetin (1996-97) tavoin.

Venlat voittajajoukkue Liedon Parma: Katja Peltola (oik.), Outi Sareila, Anniina Paronen ja Reeta-Mari Kolkkala . Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2001.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Liedon Parma 1 3.08.27 (Katja Peltola 17-47.57, Outi Sareila 3-1.28.15, Anniina Paronen 1-2.15.46, Reeta-Mari Kolkkala)

2. 2. Kalevan Rasti 1 3.12.08 (Monica Boström 9-47.46, Katalin Olah 1-1.26.22, Kirsi Boström 2-2.16.20, Johanna Asklöf)

3. 3. Tampereen Pyrintö 1 3.14.12 (Maria Rantala 15-47.51, Heidi Haapasalo 5-1.29.42, Annika Viilo 3-2.19.30, Liisa Anttila)

4. 4. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 3.15.53 (Hanna Palm 7-47.40, Anna Envall 4-1.29.05, Karin Hellman 5-2.19.56, Anette Granstedt),

5. 5. Turun Suunnistajat 1 3.17.31 (Bohdana Terova 114-55.39, Ingunn Fristad 21-1.37.28, Vroni König-Salmi 9-2.24.25, Simone Luder)

6. Halden SK 1 NOR 3.19.34, 7. OK77 1 3.22.27, 8. Södertälje Orientering 1 SWE 3.22.34, 9. Ulricehamns OK 1 SWE 3.23.31, 10. IFK Lidingö 1 SWE 3.23.52, 11. Pargas IF 1 3.24.22, 12. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.25.39, 13. Kalevan Rasti 2 3.26.40, 14. IF Thor 1 SWE 3.29.17, 15. Sundsvalls OK 1 SWE 3.29.22.

53. Jukola – "vierasvahvistusten" juhlaa Osin johdannossa mainitusta syystä Jurvan Jukolan noususumma oli samaa luokkaa parin vuoden takaisen Eurajoen kanssa, joka oli kaikkien aikojen alhaisin. Vain pisimmät osuudet pääsivät kokeilemaan Pässilänvuoren (!) 40 metrisiä korkeuseroja.

Keväisessä Tiomilassa norjalaisten v. 1997 alkanut voittoputki jatkui, vieläpä kaksoisvoitolla. Bäkkelagets SK löi lopussa Haldenin. Länsiuusimaalainen Delta oli kolmas ja sitä seurasivat OK Orion ja Turun Suunnistajat (TuS). IF Femman voitti 4-osuuksisen kotimaisen Isotonicin SK Pohjantähti kannassaan. Olisiko niistä norjalaisten haastajiksi?

Viestin avauksen 12 km:n osuudelta saapuivat iltahämärissä ensimmäisinä tasajalkaa ruotsalaiset Storviks IF ja Järfalla OK ja askeleen jäljessä Strängnäs-Malmby. Paras suomalainen oli neljäntenä 10 sekuntia kärjestä vaihtanut Valkeakosken Hakan Timo Saarinen. Hänen kanssaan ryhmänä saapuivat mm. Paimion Rasti (PR), Delta, Kangasalan Kisa ja KooVee. Suosikeista Halden SK oli 10. (+0.30) ja TuS 31. kärjestä 2.13.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toisella saman pituisella osuudella kesäyön hämärässä kärkeen siirtyi Haldenin ruotsalainen, usein menestyksellä aloittanut Joacim Carlsson. Hän oli vaihdossa edellä puolitoista minuuttia Tampereen Pyrinnön Jarmo Puttosta ja runsaat kaksi minuuttia kolmatta, Paimion Janne Virtasta. Virtasesta alkoikin tiivis letka, jossa olivat mm. IFK Lidingö, Pargas IF (PIF), OK77, TuS, norjalainen Ås IL ja Turun Metsänkävijät (TuMe, +2.28). Osuuden nopein oli OK77:n Vesa Kankaanpää.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Yön pimeimpinä hetkinä lähti seuraavan osuuden keula 13 km:n taipaleelleen. Siltä tuli ensimmäisenä osuuden nopein Malungs OK:n Anders Åkerman heti perässään Halden ja siitä pari-, kolmekymmentä

sekuntia TuS, PIF, TP ja OK77. Tusinan miehen letka alkoi 4 minuuttia kärjestä sijalta 8. Siinä olivat mm. PR ja Kalevan Rasti (KR). Tiomila-voittaja Bäkkelaget jäi tällä osuudella ratkaisevasti (+7.30) voittoa ajatellen.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljäs osuus oli vain runsaan 40 minuutin 7 km. Sillä TuS:n Ville Repo ja Haldenin 3-kertainen Jukolan voittaja-ankkuri, mutta lasketteluloukkaantumisesta kärsinyt Petter Thoresen kulkivat näkötuntumalla, kunnes Thoresen teki pikkuvirheen ja Repo ehätti johdossa vaihtoon 36 sekuntia edellä. PIF nousi kolmanneksi yli 2 minuuttia jääneenä. Neljäntenä vaihtoi osuuden nopein, KR:n ranskalainen Thierry Gueorgiou, jota Joensuussa vaikean nimensä vuoksi kutsutaan Tero Kettuseksi. Viidentenä oli noususuuntainen TuMe ja sitten PR, TP, Lidingö, Malung ja OK77 kymmenentenä 6.07 kärjestä.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viides osuus oli saman pituinen. Sillä Halden ja TuS vaihtelivat kärjessä ja vaihdossa Haldenin Kjetil Björlon vuoro oli olla ensimmäisenä. Ero TuS:iin oli 43 sekuntia. KR kiristi kolmanneksi sekunti TuS:sta. PIF oli neljäs, TuMe viides ja Malung kuudes 2.28 Haldenista. Sitten tulivat Lidingö, TP, Femman ja PR, joka kymmenentenä oli 5.06 jäljessä Haldenia. Nopeimmin osuuden rastit löysi Bäkkelagetin Holger Hott Johansen, joka nosti seuran toiveita paluusta kymmenen joukkoon.

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudennella 10 km:n osuudella TuS:n norjalainen maailman mestari Jörgen Rostrup vei taas joukkueensa kärkeen. Halden jäi yli minuutin päähän. Turkulainen, mutta Kalevan Rastia edustava Tommi Tölkkö tuli vaihtoon kolmantena lähes 2,5 minuuttia jääneenä. Sitten tulivat hänestä puolentoista minuutin päässä Malung ja TuMe, runsas minuutti niistä Lidingö, ja sitten PIF lähes 6 minuuttia keulasta. Kahdeksas oli Femman, yhdeksäs TP ja kymmenes nousua tekevä Bäkkelaget 8 minuuttia kärjestä. Rostrup oli osuudellaan ylivoimainen, sillä hän oli 1.56 nopeampi kuin osuuden toinen, Haldenin Tore Sandvik.

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Ankkuriosuuden liki 16 km:n reitille lähtivät siis reilun minuutin välein kaksi kertaa Jukolan ankkurina aiemmin TuS:n voittoon tuonut Janne Salmi ja Haldenin suomalainen Jarkko Huovila. Ensin Huovila tavoitti Salmen, sitten myös KR:n Martomaa ja vielä peräti 4 minuutin takamatkalta lähtenyt TuMen Toni Louhisola. Huovila ja Louhisolakin olivat joillakin välirasteilla ensimmäisinä, mutta sillä tärkeimmällä eli viimeisellä jälleen Salmi. Kovasti yritti Louhisola saada karkulaista kiinni vielä maalisuorallakin.

Jännitysnäytelmä oli hieno, mutta Salmi piti pintansa ja oli maalissa kaikkensa antaneena 8 sekuntia ennen. Huovila seuraili tilanteen kehitystä hiukan kauempaa. Martomaa oli pudonnut trion vauhdista jo aiemmin, mutta toi kuitenkin joensuulaisseuran neljänneksi lähes 2,5 minuuttia Salmesta. Femman nousi viidenneksi ja SK Pohjantähti kuudenneksi. Pargas IF oli seitsemäs, Bäkkelaget 8., PR 9. ja TP kymmenes. Kymmenen joukossa oli siis 2 norjalaisjoukkuetta, mutta peräti 8 suomalaista eikä yhtään ruotsalaista. Sellaista ei nähdä joka päivä! Ja turkulaisille joukkueille kaksoisvoitto, vaikka oikeita Turun seutuisia ei tainnut olla

yhdenkään joukkueen vertaa. Voittajajoukkue oli kokoelma viiden maan suunnistajia. Kun muillakin kärkijoukkueilla oli ulkomaalaisvahvistuksia, SK Pohjantähti oli paras (6.) pelkin kotimaisin voimin kamppaillut. Sen Pasi Ikonen oli ankkuriosuuden paras lähes minuutin Toni Louhisolaa vikkelämpänä.

Voittajajoukkue Turun Suunnistajat: Jaromir Svihovsky (oik.), Jani Laine, Troy de Haas, Ville Repo, Matthias Niggli, Jörgen Rostrup ja Janne Salmi . Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2001.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Turun Suunnistajat 1 7.28.12 (Jaromir Shivotsky 31-1.12.57, Jani Laine 7-2.26.11, Troy de Haas 3-3.48.01, Ville Repo 1-4.30.59, Matthias Niggli 2-5.12.58, Jörgen Rostrup 1-6.02.18, Janne Salmi)

2. 2. Turun Metsänkävijät 1 7.28.20 (Harri Poutiainen 71-1.14.09, Petri Rintala 9-2.26.12, Harri Romppanen 11-3.52.26, Mikko Knuuti 5-4.34.22, Sami Hämälistö 5-5.14.36, Janis Ozolins 4-6.06.19, Toni Louhisola)

3. 3. Halden SK 1 NOR 7.28.34 (Björn Eriksen 10-1.11.14, Joacim Carlsson 1-2.23.44, Öystein Kristiansen 2-3.47.43, Petter Thoresen 2-4.31.35, Kjetil Björlo 1-5.12.15, Tore Sandvik 2-6.03.30, Jarkko Huovila)

4. 4. Kalevan Rasti 1 7.30.37 (Petri Vainio 132-1.17.24, Antti Tolonen 41-2.31.28, Jari Heikkinen 22-3.54.43, Thierry Gueorgiou 4-4.34.10, Mikael Boström 3-5.12.59, Tommi Tölkkö 3-6.04.44, Simo Martomaa),

5. 5. IF Femman 1 7.31.20 (Tomas Wikblom 180-1.19.32, Thomas Hjerpe 45-2.31.52, Petri Saari 19-3.53.14, Kim Fagerudd 14-4.37.18, Michael Jedlicka 9-5.16.59, Ilkka Leppävuori 8-6.09.16, Mats Haldin)

6. SK Pohjantähti 1 7.31.27, 7. Pargas IF 1 7.33.50, 8. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.33.56, 9. Paimion Rasti 1 7.33.59, 10. Tampereen Pyrintö 1 7.34.04, 11. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.35.08, 12. IFK Lidingö SOK 1 SWE 7.36.29, 13. Delta 1 7.39.20, 14. Leksands OK 1 SWE 7.40.24, 15. OK Orion 1 SWE 7.44.30.

Vuoden viestisanoma:

Me Jukolan suunnistajat olemme jo 53. kerran juosseet viestiämme halki kesäisen suomalaisen metsän, nyt Pohjanmaan yössä Jurvan pitäjässä.Nikkari-Jukolan vauhdikkaan kilvan keskellä olemme muistaneet Aleksis Kiven kuvanneen seitsemää veljestä töissään ahkeriksi ja taidoiltaan käteviksi. Niinpä tahdomme juuri täältä tervehtiä perinteistä

sumalaista kädentaitoa harjoittavaa teollisuutta ja sen tekijöitä kansalliskirjailijamme sattuvin sanoin:

’Hiki-päin, mutta hauskalla mielellä aina he puuhailivat, ja vakaasti kohosi huone ja ympäri tuoksusi pihkan raikas haju’.

Jurvan Jukolassa 17. kesäkuuta 2001

Jukolan viestin suunnistajat

2002

Asikkala-Jukola 200254. Jukolan ja 25. Venlojen viesti kilpailtiin Asikkalassa Vesivehmaan lentokentän pohjoispuolisessa maastossa. Lentokenttä tarjosi erinomaisen alueen kilpailutoimintoihin, majoitukseen ja pysäköintiin. Maastokin oli lentokentän viereiseksi poikkeava - vaihteleva ja vaativa. Radat olivat siksi keskimääräistä selvästi lyhyempiä. Edellisen syksyn myrsky aiheutti ratamestareille melkoisesti päänvaivaa, niin paljon puita kaatui. Kun sää suosi kisapäivinä, olosuhteet olivat kuitenkin otolliset hienoille kilpailuille. Ja sellaiset todella nähtiin.

Viestien järjestäjinä olivat aiemminkin monesti Jukolan vastuuta kantaneet Asikkalan Raikas ja Lahden Suunnistajat -37 onnistuivat erinomaisesti.

Kummassakin viestissä saavutettiin osanottajaennätykset. Ne olivat 764 Venla- ja 1264 Jukola-joukkuetta.Kilpailun suojelijana toimi Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell (yritysjärjestelyiden seurauksena ei enää tehtävässä kilpailupäivänä). Viestisanoma osoitettiin 125-vuotisjuhliaan viettäneelle Suomen Punaiselle Ristille.

Mainittu syysmyrsky kaatoi eräässä metsäsaarekkeessa niin paljon puita, että sille aiottu videorasti, jolla siis jokainen yli 10.000 kilpailijasta tuli käymään, piti siirtää. Maanomistajan luvalla se siirrettiin viereisen suuren taimikon reunassa sijaitsevalle isolle kivelle. Taimikossa oli kaikkiaan tuhansia 30-50 cm:n männyn taimia. Kilpailijat tulivat eri suunnista ja lähtivät rastilta taimikkoa pitkin. Mahdollisen taimikon vahingoittumisen ja siitä seuraavan korvauksen määrittelemiseksi suoritettiin kilpailun jälkeen taimikon katselmus. Kulku-urilla ei todettu yhtään vahingoittunutta tainta. Rastin vieressä, jossa samanaikaisesti oli ollut enimmillään kymmeniä suunnistajia, löytyi 2 tuhoutunutta, 2 vahingoittunutta ja muutama vinoon astuttu taimi.Miksi vahingot olivat näin pienet? Suunnistajat eivät tahallaan astu taimien päälle. Kulku-urat muodostuvat taimirivien väleihin. Ja niillä edetään. Maanomistaja ei vaatinut mitään korvauksia. Taimikon tila on tarkastettu myös kolme vuotta tapahtuman jälkeen eikä uusia Jukolan aiheuttamia vahinkoja ollut ilmennyt.

Venlojen viesti – hieno loppukiritaistelu Norjalaisen Halden SK:n varsin kansainvälinen joukkue (2 suomalaista, yksi sveitsiläinen, britti ja norjalainen) oli ollut paras Tiomilassa. Kotimaisissa kevätviesteissä Turun Suunnistajat ja Kalevan Rasti olivat olleet nopeimmat. Myös edellisvuoden Venla-voittaja Liedon Parmalla sekä norjalaisilla Nydalenilla ja Bäkkelagetilla arveltiin olevan mahdollisuuksia kärkeen. Venlojen reitti oli keskimääräistä pari kilometriä lyhyempi (25,2 km), mutta ratamestari arvioi aikaa siihen menevän 3 tunnin keskimäärän verran, joten aivan helposta tehtävästä ei tulisi olemaan kyse.

Ensimmäinen osuus oli ’vain’ 5,6 km. Siltä tuli ensimmäisenä Uddevalla OK:n Malin Sand ja hänen jälkeensä harvassa jonossa Rastikarhut (Anu Kopra), IFK Mora Ruotsista, Tampereen Pyrintö (TP), IFK Hedemora, Kalevan Rasti (KR) jne. Muut suosikit olivat enimmäkseen sijoilla 14-22 runsaat kaksi minuuttia johtavasta. Vain Liedon Parma oli jäänyt runsaan minuutin enemmän.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toiselta saman pituiselta osuudelta tulivat ensimmäisinä kaksi Turun Suunnistajien joukkuetta. Ykkösen

Vroni König-Salmi edellä ja kakkosen Johanna Seppinen parikymmentä sekuntia perässä. He olivat myös osuuden nopeimmat. Seppisestä muutaman kymmenen metrin päässä saapui KR. Norjalaiset Larvik OK, Bäkkelaget ja Halden olivat seuraavina vähän yli kaksi minuuttia sekä TP seitsemäntenä vajaa kolme minuuttia kärjestä. Liedon Parma nousi kymmenenneksi, mutta Nydalen putosi kärjestä yli seitsemän minuutin päähän (36.).

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli 6,2 km. Vaikka siinä oli pituutta vain vähän enemmän kuin kahdella ensimmäisellä, nousua oli melkein tuplasti. Turun ykkösen Terhi Holster tuli vaihtoon ylhäisessä yksinäisyydessään, sillä kesti lähes kaksi minuuttia ennen kuin Bäkkelaget vaihtoi. Heti sen perässä tulivat Turun kakkonen, Halden ja viidentenä OK Orion. Niistä parin minuutin kuluttua tulivat parin-, kolmenkymmenen sekunnin välein KR, TP, OK Linne sekä rinnatusten Lieto ja Rastikarhut kymmenentenä. OK Ronnebyn puolalainen Anna Gornicka oli osuuden vikkelin.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Ankkuriosuuden pituus oli 8 km. Sille pääsi siis ensimmäisenä maailman paras naissuunnistaja, sveitsiläinen, Turun Suunnistajia tässä Jukolassa edustava Simone Luder reilussa johdossa. Oslolaisen Bäkkelagets SK:n ankkuri, kevään kilpailujen perusteella maailman listan toinen Hanne Staff (Venla-voittaja 1996-97), otti Luderin kiinni ja meni jopa muutamalla metrillä ohi. Luder oli kuitenkin loppuviitoituksella vahvempi ja puristi kolmen sekunnin erolla voittoon. Kolmanneksi kiristi Haldenin britti Heather Monro, joka kuitenkin jäi Luderista 3,5 minuuttia. Liisa Anttila nosti osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla Tampereen Pyrinnön neljänneksi ja tuli pian Monron jälkeen. Turun Suunnistajien kakkonen suunnisti loppuun saakka hyvin ja tuli maaliin viidentenä puolisen minuuttia Haldenista. Kuudenneksi noussut Rastikarhut, Kalevan Rasti, OK Orion ja Liedon Parma yhdeksäntenä kirivät keskenään pienin eroin sekä Sundsvalls OK oli maalissa kymmenentenä. Ero voittajasta siihen oli 8.48 min. Hanne Staff oli osuuden nopein, Anttila ja Luder seuraavina yli minuutin kauemmin viipyneinä.

Seitsemän vuotta kilpaillun venlojen kiertopalkinnon, taiteilija Reijo Paavilaisen tekemän Kultaisen palmikon, vei omakseen Bäkkelagets SK. Toiseksi eniten pisteitä keräsi Liedon Parma ja kolmanneksi Tampereen Pyrintö.

Turun Suunnistajien Simone Luder ohittaa loppuviitoituksella Bækkelagets SK:n Hanne Staffin. Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2002.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Turun Suunnistajat 1 3.00.50 (Bohdana Terova 17-41.23, Vroni König-Salmi 1-1.16.13, Terhi Holster 1-2.05.27, Simone Luder)

2. 2. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.00.53 (Marte Balchen 22-41.34, Lene Moe 5-1.18.25, Anne Margrethe Hausken 2-2.07.15, Hanne Staff)

3. 3. Halden SK 1 NOR 3.04.23 (Kaisa Salminen14-41.19, Ragnhild Bente Andersen 6-1.18.45, Maria Hoffman 4-2.07.20, Heather Monro)

4. 4. Tampereen Pyrintö 1 3.04.34 (Maria Rantala 4-39.11, Satu Vesalainen 7-1.18.59, Heidi Haapasalo 7-2.09.45, Liisa Anttila),

5. 5. Turun Suunnistajat 2 3.05.05 (Johanna Hartvik 11-41.15, Johanna Seppinen 2-1.16.34, Salla Sukki 3-2.07.19, Ingunn Fristad)

6. Rastikarhut 1 3.08.17, 7. Kalevan Rasti 1 3.08.21, 8. OK Orion 1 SWE 3.08.28, 9. Liedon Parma 1 3.08.49, 10. Sundsvalls OK 1 SWE 3.09.38, 11. Stora Tuna IK 1 SWE 3.12.11, 12. OK Linne 1 SWE 3.12.38, 13. Ulricehamns OK 1 SWE 3.12.42, 14. Fredriksstad SK 1 NOR 3.12.44, 15. OK77 1 3.12.54.

Jukolan viesti – kaikkien aikojen loppuvaiheet

Miestenkin viestissä ennakkotiedot kertoivat, että edessä on hiukan keskimääräistä rankempi kilpailu, jossa ei huippuvauhdilla mässäillä. Yhteismatka oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin edellisenä ja kymmenkunta lyhyempi kuin kahtena sitä edeltävänä vuonna. Aikaa ratamestari arvioi siihen kuluvan 7,5 tuntia eli viime aikojen keskimäärän verran. Halden SK oli Tiomilassa jatkanut norjalaisten voittosarjaa ja vienyt miestenkin viestin. Turun Metsänkävijät oli ollut toinen ennen Bäkkelagets SK:ia ja Leksands OK:a. MS Parma ja Hiisirasti olivat esiintyneet kotimaassa edukseen. Turun Suunnistajathan voitti edellisen Jukolan Jurvassa ja omasi Kalevan Rastin ohella vahvan seitsikon.

Runsas tunti lähdöstä oli kulunut, kun ensimmäiset valot iltahämärässä ilmaantuivat lentokentän pään takaisen hiekkakuopan reunaan sen merkiksi, että ensimmäisen osuuden 10,7 km alkaa olla takana. Ensimmäiset valot olivat Kankaanpään Suunnistajien Vesa Taanilan perässään rinta rinnan OK77 ja Turun Metsänkävijät (TuMe) ja niiden jäljessä heti Ulricehamns OK, Södertälje-Nykvarn, OK Orion jne. Turun Suunnistajat (TuS) oli 11., Bäkkelaget 16., Delta 27., MS Parma 33., Halden 40. (+3,5 min.) ja Hiisirasti 47., mutta Kalevan Rastin (KR) aloittaja viipyi lähes 7 min. kärkeä kauemmin tullen 137:ntenä.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Saman pituisella toisella osuudella Deltan Miika Hernelahti jatkoi hyviä Jukola-suunnistuksiaan (osuusajassa 2.) ja tuli kärjessä. Hänen kannoillaan oli Orion ja heistä 45 sekunnin päässä Malungs OK. Minuutin Deltasta vaihtoi neljäntenä TuS, parikymmentä sekuntia siitä jääneenä OK77, josta oli runsas minuutti Bäkkelagetiin ja Södertäljeen, joita SK Pohjantähti Oulusta seurasi kahdeksantena nelisenkymmentä sekuntia jääneenä. Metsänkävijät oli 15., Halden 5 minuuttia keulasta 23. ja KR 56. erona kärkeen yli 9 minuuttia. Kärkijoukko oli siten hyvin hajallaan, jopa yksin kulkevina. Osuuden nopein oli Århusin Flemming Jörgensen. Kotimaisista kärkijoukkueista Rajamäen Rykmentin kilpailu päättyi toiseen osuuteen.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmannella, pimeimmällä osuudella oli pituutta 12,8 km. Deltan Samuli Launiainen pystyi pitämään piikkipaikan, vaikka TuSn Janne Salmi pääsi 10 sekunnin päähän eikä kovasti nousseeseen Metsänkävijöihin ja Bäkkelagetiin ollut kuin saman verran lisää. Paimion Rasti nousi viidenneksi, Södertälje oli kuudes ja seitsemäntenä vaihtoi Pohjantähti. Orion putosi (20.), samoin Halden (23., +8 min.), mutta KR jatkoi nousuaan ja oli nyt 29. Yön pimeydessä juosseista kärkiseuroista teki nopeimman osuusajan TuMen Sami Hämälistö.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Sitten seurasi kaksi vain runsaan 6 km:n osuutta. Niistä ensimmäiseltä vaihtoi kärjessä TuMen Mikko Knuuti, jolla oli etumatkaa taas terävimpään kärkeen palanneeseen Malungs OK:iin ja Bäkkelagetiin lähes 2 minuuttia. Niistä reilun puolen minuutin päässä etenivät pienin välein TuS, Södertälje, Delta ja Paimio seitsemäntenä. Neljä minuuttia ensimmäisen jälkeen vaihtoivat IK Hakarpspojkarna ja usein Jukolassa erinomaisesti juossut (tosin monesti seuransa kakkosjoukkueessa) – nytkin osuuden nopein - Haldenin ykkösen Öystein Kristiansen. Kalevan Rasti oli noussut 11:nneksi (+5.32). Pohjantähti oli 18.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Bäkkelagetin Björnar Valstad (Jukola-voittaja 1995 ja 99, toisena I-osuudella jo 1990) kiristi keulaan viidennellä osuudella runsaan puolen minuutin erolla Södertäljeen ja Malungiin. Kalevan Rastin Antti Harju tuli osuuden toiseksi parhaalla ajalla neljäntenä reilun kaksi minuuttia Valstadin jälkeen ja hänestä puolentoista minuutin kuluttua Delta, Halden ja TuS. TuMe oli kahdeksas (+5.09) ja Paimio yhdeksäs. Tampereen Pyrintö jatkoi nousua ja oli nyt 10. (sijat vaihdoissa 78-30-17-12-10). Osuuden nopein oli Orionin Yuri Omeltchenko. Tavallisesta poikkeavasti eivät sijat muuttuneet eivätkä aikaerot kasvaneet oleellisesti lyhyillä osuuksilla. Huippujoukkueilla on nykyään täysi määrä eli 7 hyvää suunnistajaa.

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudes osuus oli 10,3 km. Jos kärkipään miehillä olisi ollut metsässä aikaa keskustella, mistähän yhteinen kieli olisi löytynyt? Ensimmäisten joukossa kun olivat venäläinen, ranskalainen, Pohjanmaan ruotsinkielinen, riikinruotsalainen, englantilainen, norjalainen, australialainen ja keskisuomalainen. Kärkijoukkueena vaihtoon tuli Deltan Valentin Novikov, jolla oli yli 1,5 minuutin johto Kalevan Rastin Thierry Gueorgiouhin. Tästä yli 2,5 minuutin kuluttua tuli kolmen ryhmä Halden (Mats Haldin), Södertälje ja viidentenä Malung. Kuudennen, Bäkkelagetin ero Deltaan oli 6.03 ja siitä viidenkymmenen metrin välein tulivat vaihtoon TuS, TP ja Orion sekä kymmenentenä Nydalens SK (+10.21). Henkilökohtainen järjestys oli Novikov, Gueorgiou, Haldin ja TP:n Jouni Kahelin.

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Deltan Jani Lakasella oli mukava, mutta ei suinkaan turvallinen etumatka, jota KR:lla lähti tavoittamaan Simo Martomaa, Haldenilla Jarkko Huovila (Jukola-voittaja 2000), Södertäljellä Niclas Jonasson, Malungilla Niklas Lindberg, Bäkkelagetilla Bernt Björnsgaard (voittaja 1997, -98 ja 2000), TuS:lla Jörgen Rostrup (voittaja 1999 ja 2001), Pyrinnöllä Jouni Mähönen, Orionilla usein Jukolassa onnistunut Tobias Andersson ja Nydalenilla Mikkel Lund. Lista siis todella vilisi maaottelumiehiä maailman mestareiksi saakka.

Matkaa oli 14,2 km ja tavan mukaan ensin oli hajontavälejä ja lopuksi putki, jonka aluksi kilpailijat kävivät yleisön näkyvillä. Tilanteet vaihtelivat moneen otteeseen ja ainakin viisi eri miestä kävi kärjessä ja sitten teki pikku virheen, jolloin toiset taas saavuttivat. Kuuden miehen joukko kasaantui muutaman metrin välein eteneviksi yleisörastin jälkeen, jolloin oli vielä neljä lyhytvälistä rastia jäljellä putkiosuutena. Huovila teki pikkuvirheen kolmanneksi viimeisellä ja putosi ryhmästä. Rostrup johti vielä toiseksi viimeisellä, Björnsgaard rinnallaan. Viisi miestä tuli viimeiselle rastille yht’aikaa. Kovana ratajuoksijanakin tunnettu oslolainen oli vahvin loppurinteessä ja –suoralla ja kiristi Bäkkelagetin voittoon yhden sekunnin erolla Kalevan Rastin Simo Martomaahan, joka antoi tiukan vastuksen. Martomaa ohitti suoralla Turun Rostrupin, joka tuli kolmantena 3 sekuntia voittajaa myöhemmin maaliin. Deltan Lakasella ei riittänyt paukkuja kovaan loppurutistukseen, vaan hän tuli neljäntenä 7 sekuntia voittajasta. Malungin Lindberg oli Deltasta kaksi sekuntia jääneenä viides. Huovila ylitti maaliviivan kuudentena puoli minuuttia voittajan jälkeen. SK Pohjantähti tuli seuraavana yli 4 minuuttia Haldenista, puolisen minuuttia ennen Södertäljeä. Tampereen Pyrintö oli maalissa yhdeksäntenä lähes 7 minuuttia voittajasta ja OK Orion kymmenentenä minuuttia myöhemmin. Loppukiri oli niin tiukka, että joukkuetoveritkaan eivät päässeet heti maalisuoralle voittaja-ankkuriaan saattamaan eikä kilpailun johtaja antamaan viestisanoman koteloa, jottei tilanne häiriintyisi. Björnsgaard sai siis neljännen Jukola-voittonsa.

Oli nähty yksi Jukolan hienoimmista loppuratkaisuista, jopa tiukempi kuin 1999 Eurajoella. Lakanen ja Martomaa saivat silloinkin todeta Bäkkelagetin ehtineen edellään maaliin. Sen ankkurina oli silloin Björnar Valstad, nytkin merkittävässä roolissa vietyään joukkueen johtoon viidennellä osuudella. Rostrup oli ankkuriosuuden nopein ennen Pohjantähden Pasi Ikosta ja Björnsgaardia. Toisten kiinniotto oli kuitenkin vienyt osuusnopeimman mehut eikä kiriherkkyyttä ja voimaa enää riittänyt hiekkakuopasta nousuun ja loppusuoralle.

Bækkelagets SK:n Bernt Bjørnsgaard matkalla kohti voittoa. Toiseksi ehtii Kalevan Rastin Simo Martomaa ohitse Turun Suunnistajien Jörgen Rostrupia . Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2002.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.47.37 (Ulf Brenna 16-1.12.35, Johan Ivarsson 5-2.28.40, Hans-Olof Amblie 4-3.50.43, Jörn Sundby 3-4.35.22, Björnar Valstad 1-5.13.09, Thormod Berg 6-6.22.22, Bernt Björnsgaard)

2. 2. Kalevan Rasti 1 7.47.38 (Antti Tolonen 137-1.18.40, Tommi Tölkkö 56-2.35.41, Mikael Boström 29-3.57.55, Petri Vainio 11-4.38.02, Antti Harju 4-5.15.22, Thierry Gueorgiou 2-6.18.50, Simo Martomaa)

3. 3. Turun Suunnistajat 1 7.47.41 (Jaromir Shihovsky 11-1.12.13, Matthias Niggli 4-2.27.08, Janne Salmi 3-3.50.28, Tero Heikkilä 4-4.35.51, Ville Repo 7-5.17.15, Troy de Haas 7-6.23.35, Jörgen Rostrup)

4. 4. Delta 1 7.47.44 (Tuomas Tala 27-1.12.53, Miika Hernelahti 1-2.26.03, Samuli Launiainen 1-3.50.18, Esa Orava 6-4.36.02, Jonne Lakanen 5-5.16.56, Valentin Novikov 1-6.17.17, Jani Lakanen)

5. 5. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.47.46 (Lars Åkerman 18-1.12.40, Anders Åkerman 3-2.26.56, Staffan Eriksson 11-3.54.34, Jimmy Birklin 2-4.35.18, Håkan Eriksson 2-5.13.51, Grant Bluett 5-6.21.32, Niklas Lindberg)

6. Halden SK 1 NOR 7.48.08, 7. SK Pohjantähti 1 7.52.29, 8. Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 7.52.54, 9. Tampereen Pyrintö 1 7.54.28, 10. OK Orion 1 SWE 7.55.24, 11. Nydalens SK 1 NOR 7.55.55, 12. Leksands OK 1

SWE 7.56.02, 13. Paimion Rasti 1 7.58.24, 14. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.59.15, 15. Turun Metsänkävijät 1 7.59.22.

Björnsgaard luki sanoman ruotsiksi, mutta suomeksi sen teksti on:

Suomen Punainen Risti viettää tänä vuotena perustamisensa 125-vuotisjuhlia. Aikoinaan sodan sammuttamattoman tuhon uhrien pelastamiseksi ja hoivaamiseksi syntyneen järjestön työ on laajentunut monipuoliseksi avustamistyöksi ja ensiavun järjestämiseksi.Me Jukolan viestin suunnistajat, nyt Asikkalan laajoissa metsissä viestiämme kuljettaen, muistamme kiivaassa kilvassa saamiamme kolhuja jo kymmenien vuosien ajan lempeästi ja taidolla paikkailleita SPR:n ensiapuryhmiä.Lähetämme kiitollisen tervehdyksemme järjestönne juhliin mielessämme Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen kirjaamat Tammistossa kiukkuisesti käydyn kamppailun jälkeisen päivän tunnelmia kuvaavat sanat:

’Pirtissään istuivat veljekset, he ovat voidelleet ja sitoneet haavojansa niin kuin parhaiten on käynyt.’

Asikkalan Jukolassa, 16. kesäkuuta 2002

Jukolan viestin suunnistajat

2003

Jukola 2003 Sulkava

55. Jukolan ja 26. Venlojen viesti kilpailtiin aivan Sulkavan kirkonkylän tuntumassa. Vaikka, kuten usein, nytkin parhaat maasto-osat olivat kartan kauimmaisessa kolkassa, jonne vain pisimmät radat ulottuivat, keskuksen oli lähimaastokin oivallista. Maastoja luonnehdittiin savolaisen lupsakkaiksi. Järjestäjänä ollut seurayhtymä Juvan Urheilijat, Olavin Rasti ja Sulkavan Urheilijat –41 selvisi urakastaan kiitettävästi.

Kilpailun suojelijana oli UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä, jonka tytär juoksi Venlojen viestissä Valkeakosken Hakan joukkueessa. Käsiohjelman tervehdyksessään suojelija korostikin suunnistuksen monipuolisuutta, kaiken ikäisten ja kuntoisten saamia elämyksiä ja perheenomaisuutta. Hän korosti myös Jukolan omaa, aitoa perinnettä ja tyyliä sekä järjestelyjen korkeaa tasoa. Viestin sanoma osoitettiin Saaristoasiain neuvottelukunnalle, joka toimii kesäasukkaiden asioiden edistäjänä. Sanomassa viestittiin, että lomanviettäjille ja kesäasukkaille on tarjolla ympäri maata satoja kuntorasteja, joilta voi hakea vaihtelua ja virkistystä.

Sulkavallekin on hiukan pitkä ja siten kustannuksia aiheuttava matka ulkomaisten joukkueiden rantautumissatamista, joskin itäinen sijainti kaksinkertaisti venäläisten joukkueiden määrän. Venloja oli 708 eli parikymmentä ja Jusseja 1205 eli viitisenkymmentä vähemmän kuin edellisvuoden Asikkalan ennätysluvut.

Pääratamestarina oli Juvan Jukolan 1990 ratamestari, Juhani Sihvonen. Noususummat kertoivat keskimääräisestä maastosta. Jukolan yhteismatka oli keskiluokkaa, mutta Venlojen tehtävä oli kaikkien aikojen lyhin, koska lähimaaston takana olisi mennen tullen ollut toista kilometriä melko mitään sanomaton maastonosa, johon ei haluttu mennä. Aika-arviokin oli venloille ennätyslyhyt. Kilpailijat antoivat runsaasti kiitosta ratojen vaativuudesta ja suunnistuksellisuudesta sekä hyvistä hajonnoista.

Sulkavan asukkaat antoivat osaltaan taas tunnustusta tapahtumalle häiriöttömyydestä ja siisteydestä. Tapahtuman jälkeisessä loppukaronkassa lukuisat ihmiset kertoivat, kuinka he viestiä seuranneella viikolla olivat tehneet iltalenkeillään "tarkastuskäyntejä" kilpailukeskukseen ja olivat todella ihmeissään havainnoistaan. Keskuspellolla ainoa merkki pidetystä Jukolasta oli tallautunut heinikko, jolta kuitenkin jo muutaman viikon kuluttua korjattiin nurmisato ja sen jälkeen pelto kynnettiin jatkoviljelyyn. Ei majoitus- eikä pysäköintialueillakaan jälkiä runsaan parinkymmenentuhannen vieraan oleilusta ollut.Syksyllä Etelä-Savon Ympäristökeskus myönsi Jukolalle vuoden Ympäristöpalkinnon ympäristöarvojen poikkeuksellisesta huomioon ottamisesta kaikilla osa-alueilla. Sulkavalaisilta saatu palaute kisan jälkeen oli ollut eräs palkintoa myönnettäessä huomioon otettu tekijä.

Venlojen viesti – suomalaisjuhlaako sekin? Tiomila oli ollut suomalais-juhlaa. Turun Suunnistajien ja Tampereen Pyrinnön kaksoisvoiton takana Kalevan Rasti oli kuudes, OK77 kahdeksas jne. Halden SK ja IK Hakarpspojkarna antoivat periksi suomalaiskaksikolle vasta aivan lopussa, joten niilläkin varmasti olisi sanansa sanottavana Jukolan Venla-voittajaa ratkaistaessa. Voihan Venlojen kisassa Tiomilaan verraten pudottaa heikoimmaksi arvioidun pois, kun osuuksia on yksi vähemmän.

Suomen kesä oli kauneimmillaan, mutta rankka sadekuuro kasteli lähtömerkkiä odottavat Venlat ennen kuin he yleisön suosionosoitusten saattelemina kiihdyttivät vihreän nurmen peittämää lähtösuoraa metsän syliin. Onneksi kuuro jäi ainoaksi, sillä keskuspelto ei olisi ongelmitta uusia suuria sateita kestänyt.

Sadekuuron vilvoittamat Venlat valmiina lähtöön. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto.

Venlojen 5 km:n ankaralta rutistukselta tuli ensimmäisenä vaihtoon Ikaalisten Nousevan Voiman Terhi Holster, jolla oli ollut merkittävä osuus Turun Suunnistajien edellisvuoden Venla-voittoon. Toisena vaihtoi yli minuuttia myöhemmin entinen (ja tuleva) pyrintöläinen, Sulkavalla Lidingöä edustanut Riina Kuuselo. Hänestä puolen minuutin päässä ryhmänä tanskalainen Farum-Tisvilde, ruotsalainen Järla IF sekä Närpes OK. Puolen minuutin päässä alkoi yhtenäinen jono, jonka keulassa olivat Turun Metsänkävijöiden ja KooVeen vierasvahvistukset. Tampereen Pyrinnön Satu Vesalainen vaihtoi sijalla 11 1.37 Holsterin jälkeen.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toisella saman pituisella, mutta hiukan vähempinousuisella osuudella kärkeen siirtyi osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla OK77:n Bodil Holmström. Pyrinnön Heidi Haapasalo vaihtoi hänen kannassaan kaksi sekuntia myöhemmin. Halden oli kolmantena 14 sekuntia johtavasta. Sitten oli lähes minuutin rako IFK Moraan ja puoli minuuttia lisää Hakarpspojkarniin, jonka Lena Eliasson oli osuuden nopein. Sitten parikymmentä sekuntia kuudenteen Nydaleniin. Helsingin Suunnistajat (HS) oli seitsemäs (+2.43) ja sitä 20-30 sekunnin raoin seurasivat Asikkalan Raikas (AR), yli 90 sijaa noussut Liedon Parma ja Fredrikstad SK kymmenentenä 3.50 kärjestä. Jyvät erottuivat kovasti tällä osuudella. Yhdeksän parhaan joukkueen viestinviejät olivat kaikki osuuden 10:n henkilökohtaisesti nopeimman joukossa!

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kärki vaihtui kolmannellakin osuudella, joka oli myös noin 5 km, mutta sillä oli vähän enemmän mäkiä noustavana. Ensimmäisenä vaihtoi reilun minuutin etumatkalla Tampereen Pyrinnön Maria Rantala, joka oli osuutensa toiseksi nopein.. Toisena vaihtoi OK77 1.19 Pyrinnön jälkeen, IKHP kolmantena tasan 2 minuuttia ja neljäntenä König-Salmen osuuden nopeimmalla ajalla nostama TuS 3.45 Pyrinnön jälkeen. Lieto oli viides ja sitten seurasivat 10-50 sekunnin välein Halden, Fredrikstad, HS, AR ja Leksands OK, joka kymmenentenä oli 7.24 johtavasta.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Bäkkelagetin Hanne Staff oli ankkuriosuuden 6,5 km:n ylivoimaisesti (lähes 2 min. ero toiseen) nopein. Kun hänen lähtösijansa oli 37, hän ei kuitenkaan muodostanut vaaraa kärjessä lähteneelle Pyrinnön Liisa Anttilalle. Kun muutkin huippunimet, jotka olisivat saattaneet uhata Pyrinnön voittoa, lähtivät kohtuullisen

tuntuiselta takamatkalta, Liisa tulisi normaalijuoksulla ensimmäisenä maaliin. Ja niin hän tulikin. Kolme Pyrinnön puna-valkoisissa asuissa olevaa kotimaista joukkuetoveria saattoi hänet maaliin ja voittoon neljän vuoden tauon jälkeen Jukolan tähän astisen historian nopeimmassa kilpailussa.

Turun Suunnistajien monikansallisen joukkueen Simone Luder sai Liisaa kiinni vain 38 sekuntia osuuden kolmanneksi parhaalla ajallaan ja niin ero maalissa oli yli 3 minuuttia Pyrinnön hyväksi. kolmantena, kuusi minuuttia voittajasta, tuli OK77 kolmen sveitsiläisen ja yhden seuran oman kasvatin voimin. Halden tuli neljäntenä lähes 8 minuuttia Pyrinnöstä ja siitä alkoi harva ryhmä, joka metsässä oli käynyt kovaa keskinäistä kisaansa. Ryhmään kuuluivat lisäksi Liedon Parma, Rastikarhut, jonka Heli Jukkola oli osuuden toiseksi nopein, Asikkalan Raikas, Fredrikstad, Staffin nostama Bäkkelaget sekä Ulricehamns OK, joka tuli kymmenentenä maaliin 9.03 voittajasta.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Tampereen Pyrintö 1 2.33.16 (Satu Vesalainen 11-37.44, Heidi Haapasalo 2-1.12.58, Maria Rantala 1-1.48.27, Liisa Anttila)

2. 2. Turun Suunnistajat 1 2.36.24 (Bohdana Terova 18-37.58, Eija Koskivaara 18-1.17.43, Vroni König-Salmi 4-1.52.13, Simone Luder)

3. 3. OK77 1 2.39.17 (Angela Wild 40-38.57, Bodil Holmström 1-1.12.55, Brigitte Gruniger 2-1.49.46, Brigitte Wolf)

4. 4. Halden SK 1 NOR 2.41.03 (Kajsa Nilsson 32-38.21, Ingunn Fristad 3-1.13.10, Maria Hoffman 6-1.54.01, Heather Monro),

5. 5. Liedon Parma 1 2.41.17 (Katja Peltola 101-41.03, Anniina Paronen 9-1.16.11, Outi Sareila 5-1.53.09, Reeta-Mari Kolkkala)

6. Rastikarhut 1 2.41.24, 7. Asikkalan Raikas 1 2.41.26, 8. Fredriksstad SK 1 NOR 2.41.37, 9. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.42.13, 10. Ulricehamns OK 1 SWE 2.42.19, 11. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 2.43.31, 12. Leksands OK 1 SWE 2.43.36, 13. IF Thor 1 SWE 2.43.46, 14. OK Linne 1 SWE 2.43.57, 15. Rajamäen Rykmentti 1 2.44.11.

Jukolan viesti Viikkoa ennen Tiomilaa pidetyssä 4-osuuksisessa Finnspringissä (vuonna 2002 Finspring nimellä juostu Isotonic-viestin seuraaja) olivat lohjalaisen Deltan joukkueet 1. ja 4. sekä kolmonenkin vielä 16. eli ennen monen mahtiseuran ykkösiä. Kisa tosin käytiin vain kotimaisin voimin. Delta oli siten vahvin suomalaissuosikki Tiomilaan. Paras se olikin, mutta kotimaisten kisojen taso vaikutti sillä kertaa vaatimattomalta, sillä ylivoimainen Halden ja ruotsalaisseurat IFK Göteborg, Orion, Malung jne. jättivät sen seitsemänneksi. Muita suomalaisia ei kymmenen parhaan joukkoon mahtunutkaan. Tarkempi analyysi osoitti, että Deltalla oli useita huippusuorituksia, mutta muutama alisuoritus normaalitasoon vei Tiomilan kärkimahdollisuudet.

Jukolassahan tarvitaan vain 7 miestä. Mutta miten osata valita juuri oikeat 7 veljestä? Siinä oli joukkueen johtaja Seppo Väli-Klemelällä pulma. Tiomilassa pummanneet saivatkin käskyn Deltan kakkoseen, joten Delta oli Haldenin ja Tiomilan kärjen ruotsalaisjoukkueiden ohella suurimpia voittajasuosikkeja. Tietysti niihin lukeutuivat myös edellisen Jukolan kaksi parasta; oslolainen Bäkkelagets SK ja joensuulainen Kalevan Rasti.

Kisan jälkeen käytiin keskusteluja hajontojen tasapuolisuudesta. Erityisesti jos aloitusosuuden alussa jokin hajonta on muita nopeampi, muiden hajontojen puhtaan suorituksenkin kärkijoukkueilla on yhteisillä väleillä edessään kenties satoja ohitettavia. Vaikka luulisi metsässä olevan tilaa ohittaa, käytännössä mennään lähes yhtä jonoa. Juuri tällainen tilanne syntyi Sulkavan aloitusosuudella. Hajonnat olivat kuitenkin puolen minuutin tarkkuudella tasaiset, mutta yhdelle kolmesta ykkösrastista kärki ei havainnut metsätietä tuhatta ja sataa juostessaan edullisinta loppureittiä rastille ja vielä haki sitä muutaman minuutin. Niinpä sen eteen ehti muilta hajonnoilta satoja joukkueita. Oli tietysti aivan oikein, että he jäivät jonossa jäljemmäs. Rastivälin vaikeudessa ei ollut eroa muihin. Em. seurannaisvaikutus kenties lisäsi vähän eroa kärkeen. Tämä kaikki näkyy vaihtoajoissa.

Jukolan viestin ensimmäisen osuuden ensimmäiset rastit aiheuttivat spekulaatiota kisan jälkeen.

Ensimmäisen osuuden kärkipäässä tulevat usein pikkuseurojen huiput ja satunnaiset onnistujat. Huippujoukkueet tulevat varman päälle hiukan taaempana. Yleisesti tämä päti Sulkavallakin, vaikka 11,4 km:n jälkeen kärjessä olikin Turun Metsänkävijöiden (TuMe) edellisvuonnakin hyvin aloittanut latvialainen Girts Vegeris. Kymmenen joukossa olivat mm. Ikaalisten, MS Parman ja Haldenin kakkosjoukkueet, Hellas, Skogsfalken jne, mutta myös Stora Tuna, Nydalen ja Tampereen Pyrintö (TP). Erot joukkueiden välillä olivat vain sekunnin tai kaksi. Kalevan Rasti (KR) alkoi sijalla 18 minuutin johtavasta, Göteborg sijalta 22, Malung 44 ja Bäkkelaget 98 (+5.18). Runsaat 50 joukkuetta vaihtoi peräjälkeen ja jono jatkui lähes katkeamatta usean sadan juoksijan verran. Suurimpien suosikkien eli Haldenin ja Deltan taival alkoi vähän tahmeasti. Haldenin suunnistaja teki useita pikkuvirheitä ja oli 103. (+5.52) ja Deltan aloittaja joutui etsimään heti em. ensimmäistä rastia ja tuloksena oli sija 127 (+6.50). Haldenin 2.- ja 3.-joukkueet ja Deltan 5.-, 3.- ja 2.-joukkueet olivat omia ykkösiään nopeampia. Suunnistus on joskus sellaista.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toiselta noin 12 km:n osuudelta tuli kärjessä Halden. Mutta ei suinkaan sen ykkös- vaan kakkosjoukkue. Sen Öyvind Helgerud vaihtoi ensimmäisenä, osuuden toiseksi nopeimpana, noin minuuttia ennen Hiisirastia ja Nydalenia, jota seurasi neljäntenä parinkymmenen sekunnin päässä Ikaalinen, nyt sen ykkösjoukkue. Ryhmänä vaihtoivat seuraavina Göteborg Majorna, Hämeenlinnan Suunnistajat ja seitsemäntenä Vehkalahden Veikot, josta seuraavat olivat lähes minuutin päässä. Osuudelle kärjessä lähtenyt TuMe oli nyt 26., Malung 15., TP 18., Orion 36., Delta 39., IFK Göteborg 46. ja KR 47. (+10.20). Haldenin ykkösen Emil Wingstedt oli osuuden ylivoimaisesti nopein ja nosti Haldenia 91 sijaa sijalle 12 vajaan 4 minuuttia seuran kakkosesta. Osuuden 2 nopeinta olivat siis Haldenin miehiä, jotka etenivät maastossa 4 minuutin eroin. Bäkkelagetin taival oli edelleen vaikeaa; tuloksena vaihdossa sija 74 yli 13 minuuttia kärjestä.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Pitkältäkin 13,3 km:n yöosuudelta, jonka lopussa kärjellekin jo taivaanrannan kajo antoi valoa, tuli ensimmäisenä Halden, nyt ykkösen Öystein Kristiansen, jolla on useita huippujuoksuja Jukolassa, osuuden nopeimmalla ajalla. Toisena vaihtoi Vehkalahti lähes 5 minuuttia johtavasta. Vähän sen jälkeen vaihtoi kolmantena Haldenin kakkonen ja runsas 5,5 minuuttia kärjestä vaihtoi ryhmänä Orion, voittotaistoon palannut TuMe, TuS ja seitsemäntenä OK Linne. Minuuttia myöhemmin tulivat TP ja Hiisirasti. KR oli kymmenentenä 8 minuuttia keulasta. Delta oli 17., Bäkkelaget seuraavana ja Malung oli 21. (+10.14).

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Aamun valjettua neljännen osuuden 6,7 km:ltä tuli keulassa edelleen Haldenin ykkönen, nyt Jukolan 4-kertaisen voittajan, veteraani Petter Thoresenin viemänä. KR nousi toiseksi ja supisti eroa lähes 4 minuutilla, sillä sen Mikael Boström teki nappijuoksun ja oli osuuden vikkelimpänä tuon verran Thoresenia nopeampi. Kolmantena heti Boströmin jälkeen vaihtoi TP, jonka Jarmo Puttonen oli osuuden toiseksi nopein. Yli 7 minuuttia johtavasta vaihtoi TuMe, minuutin siitä viidentenä Delta. Lähes 10 minuuttia johtavan jälkeen vaihtoivat Linne, Bäkkelaget, Vehkalahti ja yhdeksäntenä Ikaalinen. Kun vielä Malung oli 14. (+12.14), niin suosikit olivat kerääntyneet keulille.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viides osuus oli saman pituinen. Sillä piti henkilönä suurinta kiirettä IFK Göteborgin suomalainen Kim Fagerudd, joka oli 24 sekuntia Haldenin Tore Sandvikia ja 49 Bäkkelagetin Holger Hott Johansenia nopeampi. Muutenkin lähes kaikki edellisen osuuden 10:n parhaan joukkueen juoksijat olivat osuuden nopeimpia, joten kärkikymmenikkö oli lähes sama, mutta järjestys hiukan vaihtui. Henkilökohtaisesti erot olivat kuitenkin yllättävän suuret, vaikka osuus oli lyhyt, sillä henkilöajoissa kymmenes oli Fageruddia yli 3 minuuttia hitaampi. Joukkueiden erot saattoivat siten kasvaa merkittävästikin. Kärjessä tuli Halden, joka Sandvikin hyvän juoksun ansiosta venytti eron Kalevan Rastiin 6,5 minuuttiin. Siitä parikymmentä sekuntia vaihtoi TP, mutta eroa kärjestä Deltaan oli jo yli 9,5 minuuttia. Viidentenä tuli Bäkkelaget, sitten Linne, TuMe, IFK Göteborg, Vehkalahti ja kymmenentenä Malung 15 minuuttia johtavan jälkeen.

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudennellakin runsaan 10 km:n osuudella parhaita osuusaikoja teki harva kärkikymmenikön ulkopuolelta. Oikeastaan vain Södertälje Nykvarn Orienteering (aik. Södertälje Orienteering) tuli uutena kymmenen joukkoon työntäen Vehkalahden 11:nneksi. Osuuden nopein oli Bäkkelagetin Björnar Valstad, joka oli runsaan minuutin MS Parman Juha Peltolaa ja Haldenin Jarkko Huovilaa nopeampi. Keulassa tuli siten edelleen Halden. Ero toiseen, KR:n Simo Martomaahan kasvoi vähän, 7 minuuttiin. Pyrintö vaihtoi heti KR:n jälkeen. Bäkkelaget oli nyt neljäs ja minuutin sille jääneenä Delta viides (+9.53). TuMe ja Linne tulivat yhdessä 13,5 minuuttia Haldenista. IFK Göteborg oli kahdeksas sekä Malung ja Södertälje Nykvarn seuraavina runsaat 18 minuuttia keulasta.

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Ankkuriosuus oli 14,5 km. Haldenin ankkurina oli suomalainen Mats Haldin (aik. IF Femman), KR:llä Thierry Gueorgiou, Pyrinnöllä Karkki-Rastin juniorikasvatti Jarno Salmelin, Bäkkelagetilla 4-kertainen Jukola-voittaja Bernt Björnsgaard ja Deltalla Valentin Novikov. Seitsemän minuuttia on pitkä etumatka, yli kilometrin matkassa, mutta toisaalta sen menettää parilla pienellä virheellä. Kisan jälkeen Haldin myönsi olleensa ennen lähtöä vähän hermostunut. Aivan huippujuoksua hän ei tehnyt, sillä osuuden paras Deltan Valentin Novikov oli häntä 5.13 nopeampi. Kun Novikov kuitenkin lähti liki 10 minuutin takamatkalta eivätkä lähempää lähteneet merkittävästi saavuttaneet, Haldenin Haldin tuli maaliin selvänä voittajana.

Mats Haldin tuo Haldenin voittajana maaliin

Kun Kalevan Rastin Gueorgiou teki muutamia pikkuvirheitä, Novikov ohitti hänet ja Pyrinnönkin ja niin Delta tuli toiseksi 4.40 Haldenille jääneenä. KR oli kolmas puoli minuuttia Deltan jälkeen. TP tuli maaliin neljäntenä puolisen minuuttia joensuulaisia myöhemmin. Bäkkelaget oli viides 11,5 minuuttia voittajasta, Turun Metsänkävijät kuudes yli 6 minuuttia myöhemmin heti perässään IFK Göteborg. OK Linne tuli maaliin lähes 19, Södertälje Nykvarn 21,5 ja kymmenentenä Malungs OK yli 23 minuuttia Haldenin jälkeen. Edellisen Jukolan ja Tiomilan parhaat olivat parhaat nytkin. Ei siis mitään uutta taivaan alla. Ero kärkeen seitsemännestä lähtien oli vaan tavallista suurempi.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Halden SK 1 NOR 7.35.48 (Joacim Carlsson 103-1.18.21, Emil Wingstedt, 12-2.29.54, Öystein Kristiansen 1-3.48.57, Petter Thoresen 1-4.32.16, Tore Sandvik 1-5.09.18, Jarkko Huovila 1-6.09.32, Mats Haldin)

2. 2. Delta 1 7.40.28 (Marko Loukkalahti 127-1.19.19, Petri Harjamäki 39-2.35.09, Petri Noponen 17-3.58.36, Jonne Lakanen 5-4.40.35, Miika Hernelahti 4-5.18.56, Jani Lakanen 5-6.19.26, Valentin Novikov)

3. 3. Kalevan Rasti 1 7.40.58 (Mika Venho 18-1.13.36, Petri Vainio 47-2.36.16, Tommi Tölkkö 10-3.57.04, Mikael Boström 2-4.36.41, Antti Harju 2-5.15.48, Simo Martomaa 2-6.16.34, Thierry Gueorgiou)

4. 4. Tampereen Pyrintö 1 7.41.24 (Vladimir Lucan 7-1.12.44, Jouni Kahelin 18-2.32.49, Jouni Mähönen 8-3.55.35, Jarmo Puttonen 3-4.36.49, Michael Jedlicka 3-5.16.11, Ilkka Leppävuori 3-6.16.36, Jarno Salmelin),

5. 5. Bäkkelagets SK 1 NOR (Daniel Marston 98-1.17.48, Christian Böen 74-2.39.18, Thormod Berg 18-3.58.50, Hans-Olof Amblie 7-4.42.03, Holger Hott Johansen 5-5.19.30, Björnar Valstad 4-6.18.20, Bernt Björnsgaard)

6. Turun Metsänkävijät 1 7.53.34, 7. IFK Göteborg 1 SWE 7.53.42, 8. OK Linne 1 SWE 7.54.29, 9. Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 7.57.23, 10. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.58.03, 11. Kristiansand OK 1 NOR 7.58.36, 12. Rajamäen Rykmentti 1 7.58.40, 13. Paimion Rasti 1 7.58.43, 14. Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.58.51, 15. Vehkalahden Veikot 1 7.59.05.

Jukolan viestin sanoma:

Kesän kauneimmalla hetkellä, kuuminta viestikilpaamme käyden syvällä Savonmaan sydämessä, me Jukolan suunnistajat muistamme mistä olemme tänne tulleet: ankaran, mutta ilonhetkiä tuoneen harjoittelun kautta, iltarasteilta ja kuntosuunnistuksista.Tänä vuonna tuomme viestimme kaikille kesäisen Suomen eri puolilla matkaileville, retkeileville, mökeillä ja majoilla lomaileville haastaen teidät mukaan niille sadoille rastireiteille, joita kaikkialla maassamme järjestetään varhaisesta, kirkkaasta keväästä aina tummeneviin syyspäiviin saakka. Tervehdimme teitä kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen sijoittamin sanoin, joissa hän kuvaa uusiin maisemiin rientävien edessä avautuvaa näkymää:"Heidän silmänsä näki kaukaisia kyliä, niittuja, peltoja, sinertäviä järviä ja lännen metsien reunalla kirkon korkean tornin."

Sinne, kotimaamme syliin, kutsumme teidät lomanviettäjät nauttimaan suloisesta suvesta.

Sulkavalla 14.- 15. kesäkuuta 2003

Jukolan viestin suunnistajat

2004

Jämi-Jukola 2004Kankaanpääläiset suunnistajat olivat v. 1975 järjestäneet Niinisalossa mukana olleiden hyvin muistaman Jukolan, jolloin kesäkuun alkupäivinä juostun viestin aikana lämpötila oli nollan vaiheilla ja suuren osan aikaa satoi räntää. Kyllä varuskunnan sauna oli silloin kylmissä suovesissä rämpimisen jälkeen arvossaan ja todelliseen tarpeeseen! Ja siellä viihdyttiin kauan. Nyt ilma oli kaunis ja lämmin, mutta (maksullinen) kenttäsauna houkutteli sentään nelisentuhatta kävijää.

Vuoden 2004 Jukola – 56. Jukolan ja 27. Venlojen viesti - käytiin Jämijärvellä, Jämin lentokenttä keskuksena. Maastosta iso osa oli Hämeenkangasta. Se oli tasaista, hyväpohjaista ja näkyvyyttä oli pitkälle. Kaikki Venla- ja lyhyet Jukola-osuudet olivat pientä Jämin harjun reunassa poikkeamista lukuun ottamatta tällä alueella. Pitemmät Jukolan radat ulottuivat kauemmas suoalueelle ja avokalliomaastoon, joka muistutti vähän Eurajoen Jukolaa. Jukolan ankkurit tekivät myös hiukan muita pitemmän loppulenkin harjulla. Oman haasteensa ratamestarin ratojen laadinnalle toi kilpailun koko yön kestävä televisiointi ja TV-rastit. Noususummat kummassakin viestissä olivat Jukolan historian pienimmät. Vaikka matkat olivat pitkiä, arvioajat olivat Jukolan nopeimpia eli vauhti tulisi olemaan ennätysmäistä.

Maasto aiheuttikin melko runsasta keskustelua etukäteen. Useimmille se oli kuitenkin myönteinen yllätys. Huippujoukkueiden jäsenet ovat tottuneet ympäri maailmaa suunnistamaan erilaisissa maastoissa ja osaavat niihin sopeutua. Heikkokuntoisimmat tai -taitoisimmat olivat tyytyväisiä, kun maasto ja maapohja olivat miellyttäviä eikä tehtävä liian vaikea, kun rastit avomaastossa näkyivät hyvin. Enimmät arvostelut tulivat vanhemmilta keskitason kilpailijoilta, jotka takavuosina olivat tottuneet vaativiin ja rankkoihinkin maastoihin. Jukola kiertää ympäri maata. Myös maastot silloin vaihtelevat. Seuraavana vuonna se on taas aivan erilainen.

Järjestäjinä olivat Kankaanpään Suunnistajat ja Ikaalisten Nouseva Voima. Ne onnistuivat Jukola-tason mukaisesti. Kilpailun suojelijana oli Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Esa Tarvainen. Yhteys oli hyvin luonnollinen. Iso osa keskusta ja maastoa oli armeijan harjoitusaluetta, sadat toimitsijat saavat elantonsa puolustusvoimista, paikallinen joukko-osasto oli tiiviisti mukana järjestelyissä ja Puolustusvoimat oli ensimmäistä vuotta mukana Jukolan osuustukijana.

Jukolan sanomassa kilpailijat onnittelivat tasavuosia täyttänyttä Vapaaehtoista pelastuspalvelua, jonka toiminnassa monet suunnistajatkin ovat mukana. Jämin Jukolassa ei ko. organisaatiota kuitenkaan tarvittu, vaikka maastoetsintä paikalla ollein voimin käynnistettiinkin, kun eräs kilpailija viipyi osuudellaan kohtuuttoman kauan. Etsintä voitiin kuitenkin keskeyttää alkuunsa, kun ko. suunnistaja tuli vaihtoon. Trombit tuntuvat vaivaavan Jukolaa. Tuntia ennen Venlojen lähtöä sellainen pyyhälsi keskusalueen poikki – onneksi ei kuitenkaan lähtöä odottavien, valmiiksi ripustettujen karttojen yli. Se nosti ilmaan telttoja, makuupusseja ym. Suurilta vahingoilta sentään vältyttiin.

Jämin Jukolassa saavutettiin jälleen uudet komeat osanottoennätykset. Venlojen viestiin lähti 796 joukkuetta ja Jukolaan 1314 joukkuetta eli yhteensä 12.382 kilpailijaa. Puulaakijoukkueita oli kummassakin viestissä vähän edellisiä ennätyksiä (Asikkala 2002) enemmän. Venloissa lisäystä oli hämmästyttävästi eniten kotimaisissa seurajoukkueissa. Oliko tieto helposta maastosta syynä? Jukolassa kotimaisia seurajoukkueita sen sijaan oli vähemmän, mutta erityisesti norjalaisia ja Puolustusvoimien joukkueita oli aiempaa enemmän.

Näkyvyys maastossa oli hyvää ja sitä oli ennätysmäisen nopea edetä. Kuvassa Espoon Suunnan Marika Mikkola. Kuva. Jämi-Jukolan nettiarkisto

Trombi nosti ilmaan telttoja, makuupusseja ja –alustoja yms. Kuva: Risto Kivinen

Venlojen viesti – ennakkosuosikki vahvin Ruotsalainen Ulricehamns OK oli eittämätön ennakkosuosikki. Moninkertainen maailman mestari, sveitsiläinen Simone Niggli-Luder oli liittynyt Göteborgin ja Jönköping välimaastoon sijoittuvan paikkakunnan Jenny Johanssonin seuraksi ja lisäksi heillä oli muutamia hyviä nuoria suunnistajattaria. Keväällä seura voitti jo Tiomilan. Koska maasto tiedettiin kovaa juoksukuntoa vaativaksi, veikkaukset olivat muunkin kärjen osalta kovin vierasvoittoisia, koska vahvimman valttimme, Tampereen Pyrinnön, juoksuvoimaisimmat naiset olivat joko kokonaan poissa tai vajaakuntoisena loukkaantumisten vuoksi. Kisasta ennakoitiin maaston vuoksi hyvin tasaista, joten pummien välttäminen oli oleellista. Minuutin pummi Hämeenkankaalla olisi jo paljon.

Ennätysmäärä venloja kirmasi siis kauniin lauantain iltapäivänä kentän reunaa kohti K-pistettä ja rasteja ensimmäiselle 7,8 km:n osuudelle. Väliajat maastosta kertoivat tasaisesta taistosta, mutta oululaisen SK Pohjantähden Paula Haapakoski oli saanut vaihtoon tullessaan 29 sekunnin eron ruotsalaiseen Domnarvets GoIF:iin, jota 10 sekunnin välein seurasivat Kangasniemen Kalske (nuori Silja Tarvonen), Paimion Rasti ja Halden SK. Sitten alkoi yhtenäinen 600 naisen jono, aluksi vielä harvahkona. Kaikki suosikit olivat hyvissä asemissa 2,5 minuutin sisällä johtavasta. Ulricehamnin nuori Stina Grenholm oli 34. (+2.31).Vain Bäkkelaget oli jäänyt vähän enemmän eli 3,5 minuuttia (65.). Ero johtavasta kymmenenteen oli 1.23 min. ja 20:nteen 2.04.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toisella lähtösuoran verran lyhyemmällä osuudella kovinta vauhtia pitivät lohjalaisen Deltan itävahvistus Julia Novikova (nopein – Deltan Jukola-joukkueen Valentinin vaimo) ja IK Hakarpspojkarnan Hanna Palm (toiseksi nopein). Palm tuli vaihtoon ensimmäisenä, Novikova runsas ½ minuuttia myöhemmin perässään heti Borlängen Domnarvet GoIF, Sundsvalls OK, täysin itävoimin kilpaileva tukholmalainen Hellas ja

Södertälje-Nykvarn. Pyrintö oli 8. (+1.10), Turun Suunnistajat 10. (+1.12), Halden 13. ja Ulricehamnin sveitsiläinen Martina Fritschy 20. (+1.55). Pohjantähti oli 24. ja Bäkkelaget 27. (+3.47).

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmannen 6,4 km:n osuuden kovinta vauhtia piti Tampereen Pyrinnön toipilas Liisa Anttila, joka vei myös seuransa johtoon 40 sekunnin erolla edelleen vikkelästi liikkuvaan Haldenin Ragnhild Bente Anderseniin (Venla-voittaja 1986, 1988 ja 1990), joka oli osuuden kolmanneksi nopein. Kolmantena tuli Hellas ja neljänneksi oli noussut osuuden toiseksi nopeimpana Anttilalle 3 sekuntia hävinneenä Ulricehamnin Jenny Johansson, joka vaihtoi 48 sekuntia Pyrinnöstä. Lähituntumassa tuli IKHP ja siitä oli tasan minuutti TuS:iin ja runsaat puoli minuuttia lisää, niin vaihtoivat Fredrikstad, Leksands OK, Nydalens SK ja Domnarvet, joka kymmenentenä oli jäänyt 2.41 kärjestä. 20. joukkue oli 5.16 johtavaa perässä eli pientä hajontaa oli syntynyt. Kahdenkymmenen parhaan joukossa oli 6 suomalaisseuraa.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Maailman kovimmalle naissuunnistajalle, sveitsiläiselle Simone Niggli-Luderille oli siten petattu hyvä tilaisuus tulla toisen kerran ensimmäisenä Venlojen maaliin (aiemmin v. 2002/Turun Suunnistajat), mutta se vaati tietysti edellä olevien 3 joukkueen ohittamista ja toisten pitämistä takana eli käytännössä, jos ei nyt aivan nappi-, niin ainakin erinomaista juoksua 8,4 km:n reitillä. Pyrinnön viestiä lähti viemään Riina Kuuselo, Venla-voittaja 1999, joka oli toipunut sen jälkeen tapahtuneesta pahasta loukkaantumista. Haldenilta lähti ankkuriksi britti Heather Monro, dramaattisesti v. 2000 Venlojen viestissä pois sivuun otettu, Hellaksella venäläinen Tatjana Ryabkina (MM-kakkonen syksyllä). Tunnettuja nimiä kaikki, joten ei Simeksi kutsuttu Niggli-Luder helpolla voittoon pääsisi.

Tiedot maastosta kuitenkin kertoivat, että pian hän saavutti edellään lähteneet ja yleisökin saattoi omin silmin todeta, että hänen johtonsa oli viitisenkymmentä metriä, kun naiset menivät kentän pään poikki loppulenkilleen. Se ei tuonut muutosta ja niin Ulricehamns SK:n puoliksi sveitsiläinen, puoliksi ruotsalainen joukkue saattoi rauhassa yhdessä riemuita ensimmäistä Venla-voittoaan.

Niggli-Luder juoksi osuutensa viidenneksi parhaan ajan. Se tarvittiin, sillä Ryabkina nosti Hellaksen toiseksi 16 sekuntia kärjestä häviten kuitenkin osuusajassa Simelle 22 sekuntia. Haldenin Monro tuli kolmantena 27 sekuntia voittajasta. Neljäntenä 2 minuuttia Haldenin jälkeen tuli Domnarvet perässään viides, Leksand. Näkötuntumalla toisiinsa tulivat sitten Nydalen, parhaana suomalaisena Tampereen Pyrintö seitsemäntenä, Fredrikstad, Hakarpspojkarna ja kymmenentenä Hanne Staffin hyvän juoksun jälkeen (osuudellaan 4.) Bäkkelaget, jonka ero voittajaan oli 4.14. Muutokset olivat siten pieniä. Suomalaisjoukkueita oli 10:n joukossa siis vain yksi, 16:n joukossa 2, mutta 20:n joukossa sentään 6. Osuuden nopein oli lähes minuutin toiseksi vikkelintä Stora Tunan Emma Ekstrandia nopeampana Asikkalan Raikkaan maajoukkuenainen Minna Kauppi. Ankkuriosuuden odotetun vahvasta ulkomaalaispanoksesta kertoo se, että Kaupin lisäksi 18 nopeimman joukossa oli vain yksi muu suomalainen eli 11:ntenä Lynxin Karoliina Sundberg.

Naiset menivät reilusti ratamestarin arviota nopeammin. Ilma oli sopiva, maasto kuivaa ja nopeaa ja kärki eteni tasaisesti ilman suuria vaihteluita. Ensimmäisellä osuudella nopeimman vauhti oli 4.50 min/km - linnuntietä, toisella 4.35, kolmannella 4.40 ja ankkurisuudella taas 4.35 ja voittajajoukkueella läpi koko kilpailun ennätyksellinen 4.51 min/km. Melkoista haipakkaa siis, kun siinä vauhdissa vielä leimataan rasteilla, otetaan ja jätetään karttaa jne, vaikkeivät mäet paljon lisäpituutta lenkkiin tehneetkään. Voittajan loppuaikakin oli ennätyslyhyt: pitkähköistä osuuksista huolimatta 7 minuuttia vähemmän kuin

edellisvuoden ennätys. Vaikka suomalaisnaiset tekivät 3 osuudella nopeimman osuusajan, tilastot ovat muuten kärjestään kovin vierasvoittoisia. Edelleenkin meikäläisiltä siis puuttuu muutamia harvoja lukuun ottamatta juoksuvauhtia.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudeltaLopputulokset:

1. 1. Ulricehamns OK 1 SWE 2.26.19 (Stina Grenholm 34-40.27, Martina Fritschy 20-1.17.04, Jenny Johansson 4-1.46.58, Simone Niggli-Luder)

2. 2. Hellas 1 SWE 2.26.36 (Giedre Voveriene 9-39.08, Aliya Sitdikova 5-1.15.58, Inga Kazlouskaite 3-1.46.53, Tanja Ryabkina)

3. 3. Halden SK 1 NOR 2.26.47 (Käthi Widler 5-38.55, Maria Hoffman 13-1.16.30, Ragnhild Bente Andersen 2-1.46.49, Heather Monro)

4. 4. Domnarvets GoIF 1 SWE 2.28.45 (Dana Brozkova 2-38.25, Elin Dahlin 3-1.15.44, Eva Elfving 10-1.48.50, Karolina A. Höjsgaard),

5. 5. Leksands OK 1 SWE 2.28.51 (Magdalene Allmungs 49-40.43, Eva Nordkvist 23-1.17.37, Elin Dahlstedt 8-48.48, Karin Smalfeld)

6. Nydalens SK 1 NOR 2.29.15, 7. Tampereen Pyrintö 1 2.29.28, 8. Fredrikstad SK 1 NOR 2.29.43, 9. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 2.29.59, 10. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.30.34, 11. Turun Suunnistajat 1 2.30.45, 12. Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 2.31.58, 13. IFK Lidingö SOK 1 SWE 2.32.10, 14. OK Linne 1 SWE 2.32.33, 15. OK Ravinen 1 SWE 2.33.45.

Tunnelmia lehdistöteltalta Ulricehamns OK:n voiton jälkeen. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto.

Jukola – kovaa taistoa viimeiselle rastille saakkaYli parikymmentuhatpäinen suosiotaan osoittava yleisöjoukko saatteli jussit Hämeenkankaalle ja sen eteläpuoliselle suo- ja avokallioalueille. Kunkin joukkueen tehtävänä oli etsiä 86,7 km:n reitillä yhteensä ennätykselliset 176 rastia ennen maalia. Ratamestari arvioi voittajalta kuluvan aikaa 7.14 eli 5.00 min/km – Jukolan ennätysvauhtia. Suosikkeja olivat edellisen Jukolan ja keväisen, Kolmårdenin eläinpuiston tuntumassa järjestetyn, Tiomilan voittaja norjalainen Halden SK sekä edellisvuoden Jukolan kaksi seuraavaa, länsiuusimaalainen Delta ja Kalevan Rasti Joensuusta.

Aloitusosuuden 13,8 km jätti nopeimmin taakseen parivaljakko Södertälje-Nykvarnin Ivar Haugen ja Göteborg Majornan Fredrik Sturesson, jotka tulivat 10 sekuntia ennen tasaisen valojonon alkua. Minuutissa vaihtoi 24 ja 2 minuutissa 66 joukkuetta. Kaikki suosikit olivat hyvin kisassa mukana. Kauimpaa aloitti kärjen tavoittamisen KR sijalta 40, 1.23 johtavaa perässä. 10:n parhaan joukossa oli suomalaisjoukkueita 3, 20:n joukossa 9, parhaimpana sijalla 6 Vehkalahden Veikkojen II-joukkueen Arto Ylä-Kotola. Muuten paljon tilanteesta kertovat kuitenkin suomalaisjoukkueiden aloittajien nimet; Girts Vegeris, Alex Tcherbakov, Vladimir Lucan jne.

Jukolan viestin lähtö on tapahtunut. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toiselta 13,7 km:n yöosuudelta tulivat kärjessä rinnatusten Haldenin kakkosjoukkueen Öystein Kristiansen (jälleen osuuden nopein) ja ykkösjoukkueen Tore Sandvik (osuuden 5.) ½ minuutin erolla kolmanteen, Kalevan Rastiin (Samuli Launiainen, osuuden kolmas). Neljäntenä 1.10 kärjestä tuli Delta perässään IFK Mora, joista lähes minuutin oli jäänyt Malung. Jono alkoi seitsemännestä, Ulricehamnista 3.11 johtavan jälkeen. Muutama kärkijoukkue oli siten päässyt vähän karkuun. 10. joukkue oli jäänyt kärjestä 3.25 ja 20. 4.28. Osuuden toiseksi nopein oli TuS:n Janne Salmi.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmannella 14,9 km:n yöosuudella kärkeen siirtyi Haldenin I-joukkueen Jarkko Huovila osuuden toiseksi nopeimpana. OK Orionin nosti toiseksi 2.12 Huovilan jälkeen vaihtanut häntä minuutin nopeammin edennyt, usein Jukolassa hyviä juoksuja tehnyt Tobias Andersson. Delta oli kolmantena yhtaikaa KR:n kanssa 3.03 Haldenin jälkeen. Norjalainen Kristiansand OK vaihtoi viidentenä (+4.16) ja Vehkalahden Veikot kuudentena (+4.58). Turun Suunnistajat (+6.07) tuli ryhmän kärjessä perässään ruotsalaiset Malung, Denseln OK ja kymmenentenä FK Friskus Varberg (+6.22). Jono alkoi sijalta 11.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljäs ja viides osuus olivat 8,5 km:n pikapyrähdyksiä Hämeenkankaalla. Vanha tekijä (mm. Jukolan voitot vv. 1993, 1997-98) Haldenin Petter Thoresen oli edelleen vedossa (osuuden viides) ja vei joukkueensa neljännellä osuudella yli 2,5 minuutin johtoon ennen häntäkin ½ minuuttia nopeammin reitin kiertänyttä KR:n Harri Romppasta, jonka perässä heti tuli Orion. Delta oli neljäs (+3.23), Kristiansand viides (+4.14) ja Vehkalahti kuudes (+5.49). Jono alkoi seitsemännestä, Denselnistä (+7.30). Ero keulasta kymmenenteen oli nyt 7.48 ja 20:nteen 10.11.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viides osuus mentiin jo kokonaan päivänvalossa. Osaksi siitä, osaksi varmaan edellisen osuuden tekemistä jäljistä johtui, että osuuden nopein, Turun Metsänkävijöiden ratajuoksijanakin menestynyt Mårten Boström oli lähes 3 minuuttia nopeampi kuin neljännen osuuden vikkelin, Pan-Kristianstadin Simon Svensson. Halden pysyi kuitenkin keulassa, vaikka KR:n Antti Harju tekikin loistojuoksun osuuden toiseksi nopeimpana. Haldenin entisen maaottelumiehen ja Jukola-voittajan Kjetil Björlon vauhti ei riittänyt ja niin Harju otti tätä kiinni 2.12. Eroa vaihdossa oli vain 20 sekuntia. Delta oli kolmas (+3.50), Vehkalahti neljäs (+5.33) ja sitten seurasivat Orion (+5.50), Tampereen Pyrintö (+6.36) ja seitsemäntenä Kristiansand (+7.27), jonka jälkeen alkoi jono jo harvenneena. Ero 1.-10. oli 8.14, 1.-20. 10.45.

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudes osuus oli 12 km. Kärjessä järjestys pysyi samana. KR:n Simo Martomaa oli osuuden nopein, mutta kun Haldenin Mats Haldin oli toiseksi nopein vain 8 sekuntia hitaampana, vain tuon verran supistui joukkueiden ero eli 12 sekuntiin. Martomaa sai jo maalia lähestyttäessä suo-osuudella Haldinin kiinni, mutta joutui lopun kangasosuudella antamaan periksi. Delta oli edelleen kolmantena (+4.12). Sen jälkeen pareittain vaihtoivat sijoituksia Orion (+6.06) ja Vehkalahti (+7.46), kuudes Kristiansand (+9.01) ja Pyrintö (+9.02) sekä Södertälje (+9.10) ja Malung (+10.34). Bäkkelagets SK oli kymmenentenä (+11.34).

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Asetelma ankkuriosuudelle oli jännittävä. Deltan Jani Lakasen mahdollisuuksia saada kiinni Haldenin Emil Wingstedt ja KR:n keskimatkan hallitseva maailman mestari, ranskalainen Thierry Gueorgiou pidettiin pieninä, vaikka suunnistuksessa yllätyksiäkin tapahtuu usein. Reitillä miehillä oli ensin samanarvoisia hajontoja ja viimeiset kilometrit olivat yleisörastin jälkeen putkiosuutta eli kaikki rastit olivat samoja. Thierry sai Emilin kiinni suo-avokallio-osuudella ja matka jatkui tasavauhtia, vaikka hajontarasteilla vähän

eroa olikin. Ennen loppulenkkiä miehet ohittivat yleisörastin Emil muutaman metrin edellä. Viimeisellä rastivälillä harjulta alas juostessa Thierry ohitti Emilin ja kun tämä vielä sähläsi muutaman sekunnin viimeisen rastin leimauksessa, saattoivat joensuulaiset riemusaatossa kirittää ankkurinsa voittajana maaliin. Eroa Haldeniin oli maalisuoran puolessa välissä alle 20 metriä, mutta Emilin hellittäessä aivan lopussa maalileimauksessa 10 sekuntia. KR:n loppuaika 6.51.51 oli Jukolan historian nopein – ensimmäinen 7 tunnin alitus. Kovan taiston seurauksena Thierryn aika oli osuuden paras ja Emilin toiseksi paras. Jani Lakanenkin juoksi hyvin (osuuden viides 2 minuuttia Thierrylle häviten) ja toi Deltan maaliin kolmantena 6.01 joensuulaisten jälkeen. Kristiansand nousi neljänneksi (+11.03), Vehkalahti oli viides (+13.00) perässään muutaman sekunnin eroin Malung, Södertälje, Orion ja yhdeksäntenä Tampereen Pyrintö. Turun Metsänkävijät oli kymmenes (+15.07). Kahdeskymmenes joukkue oli maalissa 22.18 ja 40. 32.36 voittajan jälkeen. Suomalaisjoukkueita oli 10:n joukossa 5 ja 20:n joukossa 9. Paras suomalainen joukkue ilman ulkomaalaisia vahvistuksia oli jälleen SK Pohjantähti kolmantenatoista.

Kalevan Rastilla ulkomaalaisvahvistuksia oli vain yksi, Gueorgiou. Seuralla on ollut omanlaisensa politiikka. Se on hänen ’ympärille’ koonnut huippujoukkueen eri puolilta Suomea lähtöisin olevista tai asuvista suunnistajista. Mikael Boström on Lynxin kasvatti ja asuu Joensuussa. Samuli Launiainen on Helsingissä asuva myös Lynxin kasvatti, joka Deltan ja Ruotsin kautta on tullut joensuulaisia edustamaan. Tommi Tölkkö on turkulainen (Jukolan voittaja 1994 ja -96/TuS). Harri Romppanen on Enon Kisa-Poikien kasvatti, joka Turun ja Haldenin kautta palasi Joensuuhun ja KR:iin. Antti Harju on Kymin ja Vehkalahden Veikkojen kasvatti ja opiskelee Espoossa. Simo Martomaa on myös vehkalahtelaisia ja asuu opiskellen Espoossa. Ankkuri Gueorgiou asuu Ranskan Lyonissa (nyk. St. Etiensissä), mutta on edustanut KR:ia jo v. 2000 lähtien.

Harjun isäkin, Timo, on Jukola-voittaja (v. 1983 Vehkalahden Veikot). He ovat Jukolan historian toinen isä-poika-voittaja. Ensimmäinen oli IK Örnenin Raymond (1951) ja Arno ’Jokke’ Sell (1971).

Jukolan voittajan sanoman luku on lukijaksi pääsevälle ankkurille ikimuistettava hetki. Koska sanomaa ei ollut ranskankielisenä, sen luki Thierryn puolesta Simo Martomaa, useasti ankkurina lähellä voittoa ollut. Hänen kasvoiltaan näkyi samanaikaisesti ilo, kun pitkään yritetty tavoite, voitto, oli vihdoin saatu, mutta myös syvä liikutus ja pitkän latautumisen purkautuminen. Se luku muistetaan! Jukolan voitto on arvostettu. Gueorgioukin sanoi haastattelussa maailman mestaruutensa jälkeen v. 2003, kun häneltä kysyttiin, onko enää mitään tavoitteita jäljellä: ’Jukolan voitto puuttuu’. Ei puutu enää. Nyt hänellä onkin uusi tavoite ’voittaa Jukola toisen kerran’. Toisen maailman mestaruutensa hän saikin jo syksyllä 2004 (ja kolmannen v. 2005).Syksyn 2004 suurviestissä Ruotsin Smålandskavlessa oli sama asetelma; Emil ja Thierry rinnatusten loppukirin alkaessa. Sillä kertaa Emil oli vahvempi. Tänään minä, huomenna sinä. Siinä on urheilun suola.

Kilpailujohtaja Olavi Rajala luovuttaa Jukolan viestin sanoman voittaja-ankkurille, Thierry Gueorgiou:lle. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta

Lopputulokset:

1. 1. Kalevan Rasti 1 6.51.51 (Mikael Boström 40-1.13.07, Samuli Launiainen 3-2.17.40, Tommi Tölkkö 4-3.34.08, Harri Romppanen 2-4.08.46, Antti Harju 2-4.40.46, Simo Martomaa 2-5.39.29, Thierry Gueorgiou)

2. 2. Halden SK 1 NOR (Björn Eriksen 8-1.12.04, Tore Sandvik 2-2.17.08, Jarkko Huovila 1-3.31.05, Petter Thoresen 1-4.06.14, Kjetil Björlo 1-4.40.25, Mats Haldin 1-5.39.16, Emil Wingstedt)

3. 3. Delta 1 6.57.52 (Petri Noponen 23-1.12.38, Miika Hernelahti 4-2.18.18, Jonne Lakanen 3-3.34.08, Kari Laine 4-4.09.38, Leonid Novikov 3-4.44.15, Valentin Novikov 3-5.43.28, Jani Lakanen)

4. 4. Kristiansand OK 1 NOR 7.02.54 (Jostein Andersen 16-1.12.17, Kristian Dalby 8-2.20.21, Anders Nordberg 5-3.35.21, Arild Nomeland 5-4.10.26, Audun Bjerkrem Nilsen 7-4.47.53, Holger Hott Johansen 6-5.48.17, Jörgen Rostrup),

5. 5. Vehkalahden Veikot 1 7.04.51 (Jarkko Liuha 9-1.12.05, Marko Närvä 11-2.20.38, Tero Föhr 6-3.36.03, Janne Weckman 6-4.12.03, Baptiste Rollier 4-4.45.58, Simo-Pekka Fincke 5-5.47.02, Marc Lauenstein)

6. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.04.57, 7. Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 7.05.01, 8. OK Orion 1 SWE 7.05.14, 9. Tampereen Pyrintö 1 7.05.15, 10. Turun Metsänkävijät 1 7.06.58, 11. Paimion Rasti 1 7.08.48, 12. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.09.06, 13. SK Pohjantähti 1 7.09.51, 14. Rajamäen Rykmentti 1 7.10.16, 15. Göteborg Majorna OK 1 SWE 7.10.20.

Jukolan viestin sanoma:

Ikiaikaisia pirkkalaisten Lapin reittejä sivuten, poikki mahtavan Hämeenkankaan ja liki siitä jatkuvan Pohjankankaan metsiä, olemme me Jukolan suunnistajat kuljettaneet perinteistä viestiämme. Tänä vuotena osoitamme sanomamme meillekin tärkeälle 40-vuotiaalle vapaaehtoiselle pelastuspalvelutyölle.

Tervehdimme teitä panoksestanne kiittäen muistaen Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen sijoittamat sanat kadonneesta veljestään huolestuneiden miesten hädästä:"Määrättiin nyt yleinen etsiminen ympäri metsiä. Jokaisen veljeksistä tuli lähteä ulos yksin ja eri suuntaa kohden, ja hänen, joka pakolaisen saavuttaisi, piti saattaa hänet kotia, astua ylös Impivaaran vuorelle ja, puhaltain koivutorvea, ilmoittaa asia muille".

Jämijärvellä 20. kesäkuuta 2004

Jukolan viestin suunnistajat

2005

Sippu-Jukola 2005Anjalankoskelainen Sippu-Rasti yhdessä Anjalankosken kaupungin kanssa viettivät kaupungin 30-vuotisjuhlaa Jukolan merkeissä Sippolan ’kaupunginosassa’. Kilpailut onnistuivat hyvin ja erityisesti radat saivat kiitosta.

Lähinnä Lappeenrannassa samalla viikolla pidettyjen sotilassuunnistuksen MM-kisojen johdosta Jukolaan osallistui ennätysmäärä maita joukkueita ollessa 26 maasta. Kummassakin viestissä saavutettiin osanottoennätykset. Venloja osallistui 841 joukkuetta ja Jukolaan lähti 1331 seitsikkoa eli yhteensä 12.681 kilpailijaa.

Jukolan voittajajoukkue osoitti kilpailijoiden tervehdyksen Jukolaan osallistuville ulkomaisille vieraille ja 60-vuotiaalle Tiomilalle. Viestin vastaanottivat Tiomilan edustajana Henrik Persson ja ulkomaisten osanottajien puolesta venäläinen Venla, Julia Terekhova sekä japanilainen Jussi, Yotaro Ogasawara, joka tuli Japanista 25. kerran Jukolaan. Sattuma kohteen valinnassa oli melkoinen, sillä sitä valittaessa vuoden 2004 puolella ei suinkaan ollut tietoa osallistuvien maiden lukuisuudesta.

Jukolan sanoman laadinnassa tapahtui viestinvaihto. Nelisenkymmentä sanomaa laatinut Matti Salmenkylä luovutti tekstinteon Antero Viherkentälle.

Viestin suojelijana oli tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka kuitenkaan ei ollut paikalla.

Venlojen viesti – vain yksi voittajasuosikki? Venlojen viestissä oli yksi suosikki yli muiden, ruotsalainen Ulricehamns OK. Sillä oli asettaa ankkurikseen maailman paras naissuunnistaja, sveitsiläinen Simone Niggli-Luder ja toinenkin joukkueen jäsen, Jenny Johansson, oli maailmancupissa Simonen jälkeen toisena. Joukkueen kaksi muuta olivat toisaalta pieniä arvoituksia. Keväällä Domnarvets GoIF oli voittanut naisten Tiomilan kolmella minuutilla ennen Ulricehamnia, kun Niggli-Luder oli joutunut ankkuriosuudella hänelle harvinaisiin hakuhommiin. Sitä seurasivat Bäkkelaget ja IFK Lidingö. Tampereen Pyrintö oli parhaana suomalaisena vasta kuudes. Kun Jukolassa osuuksia on yksi vähemmän, kahden todellisen huipun merkitys korostuu. Ja olihan takana myös Ulricehamnin voitto edellisessä Jämin Jukolassa. Oli siis vain yksi voittajasuosikki.

Ensimmäiseltä 5,2 km:n osuudelta tuli kärjessä neljä suomalaisjoukkuetta, mutta vain yksi suomalainen. Tiukan kirikamppailun voitti Deltan venäläinen Julia Novikova sekunnin ennen Kangasniemen Kalskeen Silja Tarvosta ja 4 sekuntia ennen MS Parman virolaista Kirti Rebanea. Neljäntenä tuli viitisenkymmentä metriä heidän jäljessään pitkän letkan kärjessä OK77:n sveitsiläisaloittaja. Seuraavan minuutin aikana vaihtoi 40 ja kahden minuutin aikana 80 joukkuetta. Maalissa kärkeen sijoittuvista joukkueista Ulricehamnin Alexandra Vejedal vaihtoi sijalla 62 (+1.42 min.), Rastikarhut oli 50., Stora Tuna 51. ja Domnarvets GoIF 10, mutta Bäkkelagetin aloittaja löytyy vasta sijalta 133 4.56 kärjestä.

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toisella 5,1 km:n osuudella ryntäsivät ulkomaiset joukkueet kärkeen, mutta erot olivat vain sekunteja. Niinpä 20. joukkue vaihtoi vain 38 sekuntia johtavan jälkeen. Ensin tulivat norjalaiset Nydalens SK (Lene Moe) ja Fredrikstad SK, sitten ruotsalaiset IFK Mora ja Södertälje Nykvarn. Paras suomalaisjoukkue oli Paimion Rasti 7:ntenä 13 sekuntia johtavasta. Ulricehamnin 19-vuotias Stina Grenholm nosti hyvin ja

vaihtoi sijalla 6 (+0.09), Rastikarhut 12., Stora Tuna 23. ja Domnarvets 11. Henkilökohtaisissa tuloksissa Espoon Suunnan Marika Mikkola oli 45 sekuntia nopeampi kuin osuuden toinen, Ulricehamnin Grenholm.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmas osuus oli 6,2 km. Ulricehamnin Jenny Johansson nosti virheettömällä ja osuuden nopeimmalla suorituksella joukkueensa kärjessä vaihtoon. OK Linne ja Nydalens SK tulivat peräkkäin yli 1,5 minuuttia myöhemmin. Parinkymmenen sekunnin päässä heistä tulivat ryhmänä Turun Suunnistajat, Rastikarhut ja Domnarvet. Näistä oli puolitoista minuuttia seuraavana, seitsemäntenä vaihtaneeseen Paimion Rastiin. Stora Tuna oli 11. ja Bäkkelaget 16.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Ennakkosuosikki Ulricehamn, moninkertainen maailmanmestari sveitsiläinen Simone Niggli-Luder ankkurinaan, oli siis selvässä johdossa jo viimeiselle 7,8 km:n osuudelle lähdettäessä. Monikaan ei liene ollut voittajasta eri mieltä varsinkaan, kun muiden kovimpien ankkurien joukkueet (Rastikarhut, Domnarvet, Stora Tuna ja Bäkkelaget) olivat selvästi jääneet. Niggli-Luder eteni kuitenkin yllättävän epävarmasti pikku virheitä tehden kolmisen minuuttia osuuden nopeinta Bäkkelagetin Anne Margrethe Hauskenia hitaammin, mutta kuitenkin osuuden kuudenneksi nopeimpana. Se takasi hänelle Venlojen viestin voiton, sillä Rastikarhujen Heli Jukola saavutti häntä vain 16 sek. ja eroksi jäi vielä turvalliset 1.44. Vaikuttiko Niggli-Luderin alitajunnassa Tiomilan pummi, sillä hän kertoi olleensa kovin hermostunut sekä ennen kisaa että sen aikana? Kolmantena tuli maaliin 3 naisen tiukan kirikamppailun voittajana Stora Tunan Emma Engstrand, joka osuuden kolmanneksi nopeimpana nosti monta sijaa. Neljäntenä tuli Bäkkelaget Hauskenin kovasti nostamana ja viidentenä Domnarvet. Sen jälkeen tulivat Nydalens SK, Asikkalan Raikas (Minna Kauppi osuuden toinen), Tampereen Pyrintö, Hakarpspojkarna ja kymmenentenä Turun Suunnistajat, jonka ankkurille Vroni König-Salmelle sattui hänelle harvinainen huono päivä. OK Linne taipui 11:nneksi.

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudeltaParhaat tulokset:

1. 1. Ulricehamns OK 1 SWE 2.37.36 (Alexandra Vejedal 62-34.42, Stina Grenholm 6-1.08.54, Jenny Johansson 1-1.47.35, Simone Niggli-Luder)

2. 2. Rastikarhut 1 2.39.20 (Anni Kulmala 50-34.24, Tiina Jukkola 12-1.09.05, Anu Kopra 5-1.49.35, Heli Jukkola)

3. 3. Stora Tuna IK 1 SWE 2.40.16 (Susanna Mårtensson 51-34.26, Britta Backlund 23-1.09.33, Catarina Öberg 11-1.13.16, Emma Engstrand)

4. 4. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.40.19 (Marte Balchen 133-37.58, Anne Marie Bleken 63-1.14.12, Hanne Staff 16-1.53.25, Anne Margrethe Hausken),

5. 5. Domnarvets GoIF 1 SWE 2.40.25 (Elin Dahlin 10-33.24, Eva Jurenikova 11-1.09.04, Dana Brozkova 6-1.49.43, Karolina A. Höjsgaard)

6. Nydalens SK 1 NOR 2.40.34, 7. Asikkalan Raikas 1 2.41.21, 8. Tampereen Pyrintö 1 2.41.29, 9. IK

Hakarpspojkarna 1 SWE 2.41.56, 10. Turun Suunnistajat 1 2.44.07, 11. OK Linne 1 SWE 2.45.18, 12. NTNUI 1 NOR 2.46.27, 13. Pargas IF 1 2.46.46, 14. Hellas 1 SWE 2.47.06, 15. Paimion Rasti 1 2.47.44.

Jukolan viesti – kahden kauppa vai Vaajakoskiko? Tiomilan voitti Haldenin nenän edestä keväällä Södertälje Nykvarn paljon keskustelua aiheuttaneella peesauksella ja loppuviitoituksen ’harhautuksella’. Siellä oli hajontoja koko ajan vähän ja ankkuriosuus oli putki. Jukolassa ankkuriosuuden loppuviitoitukselta harhautumiseen tarvitaan aitojen yli kulkua, sillä ankkureilla on oma viimeinen rasti ja siltä alkaa oma viitoitus maaliin saakka. Yllättävän harva huippujoukkueenkaan ankkuri vaikuttaa käyvän tutustumassa viimeisen rastin sijaintiin, vaikka se olisi näkyvillä ja sieltä lähtevään viitoitukseen, vaikka ko. tiedoilla tiukassa loppukirissä varmasti on merkitystä. Kalevan Rasti oli Tiomilassa kolmas ja Hakarpspojkarna neljäs. Vaajakosken Terä oli herätetty talven aikana uudelleen henkiin ja seuraan oli saatu pääosa Jyväskylän seudulla asuvista tai opiskelevista miespuolisista huippusuunnistajista. Tiomilaan seura ei vielä kuitenkaan lähtenyt. Kotimaisista joukkueista myös Vehkalahden Veikkojen ja Turun Metsänkävijöiden mahdollisuuksia taistella heti kärjen jälkeisistä sijoista pidettiin todennäköisinä. Jukola-voittoaan puolustava Kalevan Rasti joutui leikkiin varamiehisenä, sillä Samuli Launiainen oli sairastunut ja hänen tilallaan neljännen osuuden juoksi Keravalta Joensuuhun siirtynyt kova juniori Hannu Airila, edellisenä vuonna 19-vuotiaana sarjansa H20 rankikolmonen.

Eräiden analyytikkojen harrastuksena ja ehkä vähän yrityksenä seuran hyödyksikin on tullut aiempia karttoja ja alkuosuuksien kilpailijoiden ratoja hyödyntäen selvittää, millaisia ovat viimeisten osuuksien radat. Sippu-Jukolassa tämä ei onnistunut. Ratamestari tarjosi kaikilla kolmella hajontaparilla käyttöön "neitseellisiä" maastonosia. Se tosin vähensi hajontoja ja lisäsi uria helpottaen kärjen takana tulevien tehtävää, mutta erittäinkin alkupään joukkueet pitivät suunnistuksellisuuden lisäystä erinomaisena.

Kalevan Rastin viesti lähtikin hyvin liikkeelle, sillä aloittajana ensikertalainen Harri Romppanen tuli 13,2 km:n aloitusosuudelta toisena heti osuuden nopeimman Lahden Suunnistajien Jarno Käyhkön perässä. OK Ravinen, NTNUI ja Delta seurasivat tiiviissä tuntumassa seuraavina. Letka oli harvahko, mutta yhtenäinen ja 2 minuutissa vaihtoi 34 kilpailijaa. Suosikeista Halden oli 50. (+2.13), IKHP 16., VaajTe 27., VeVe 40., mutta Södertälje Nykvarnin viesti alkoi tahmeasti, sillä tuloksena oli sija 114 (+ 3,5 min.).

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta

Toisella 11,3 km:n osuudella johtoon siirtyi Haldenin Jarkko Huovila sala-asussa osuuden nopeimmalla ajalla. Hän vaihtoi 47 sekuntia ennen tanskalaisen Farum-Tisvilden viestinviejää, jota Delta seurasi vaihdossa parin askeleen päässä. Puolentoista minuutin sisällä johtavasta vaihtoivat myös IFK Mora, Ikaalisten Nouseva Voima ja Lapuan Virkiä. KR:n Mikael Boström joutui antamaan hiukan periksi ja oli 11. VeVe oli 15., VaajTe 17., IKHP 20., Malung 21. ja TuMe 22 (+3.32). Kaikki olivat siis hyvässä tuntumassa kärkitiloille. Södertälje Nykvarn vaihtoi sijalla 73 lähes 11 min. kärjen jälkeen. Selvää oli, että vain ihme veisi sen Jukolankin voittoon. Nopeimmin osuuden kiersi Haldenin Jarkko Huovila, joka oli 35 sekuntia nopeampi kuin IFK Moran venäläinen Alexey Bortnik.

Väliaikatuloksia 2. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta

Kolmannella, 14,2 km pitkällä yöosuudella kärkeen nousi Vaajakosken Terän Jonne Lakanen, joka vaihtoi 1.22 ennen myös hyvän juoksun tehnyttä Lapuan Petri Saarta. Lakanen oli osuuden nopein 1.35 Vehkalahden Simo-Pekka Finckeä joutuisampana. Kolmantena vaihtoi myös osuusajoissa kolmas Kalevan Rastin Tommi Tölkkö 4 sekuntia Lapuan jälkeen ja heti hänen perässään Halden, Vehkalahti ja muutaman kymmenen metriä jääneenä kuudentena OK Ravinen. Suosikit olivat siis jo kärjessä tai heti sen takana.

IKHP oli 20. ja Södertälje lähestyi kärkeä sijallaan 53, mutta jäi ajassa pari minuuttia lisää.

Väliaikatuloksia 3. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta

Neljäs osuus oli 7,6 km. Siltä tuli kärjessä Haldenin Tore Sandvik 1.25 ennen Lapuan Mikko Patanaa. Kolmantena vaihtoi Ravinen, jonka jäljessä olivat muutaman metrin välein VaajTe ja KR:n Hannu Airila sekä niistä toista minuuttia jäänyt VeVe. TuMe oli 7. lähes 5 minuuttia johtavasta ja sitä seurasivat viitisenkymmentä metriä perässä muutaman askeleen välein Farum, Tampereen Pyrintö ja kymmenentenä Leksand. Osuuden nopein oli yli 40 sekuntia seuraavaa vikkelämpänä Paimion Rastin Teemu Väre.

Väliaikatuloksia 4. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta

Viideskin osuus oli saman pituinen kuin neljäs. Kalevan Rastin Antti Harju oli osuuden toiseksi nopeimpana puolisen minuuttia Malungin Jimmy Birkliniä hitaampi ja tuli vaihtoon kärjessä 32 sekuntia ennen Haldenia. Muutenkin vaihdossa kymmenen parhaan joukkueen juoksijat löytyvät samasta joukosta henkilökohtaisissakin ajoissa. Kolmantena vaihtoi VaajTe (+2.02), sitten Malung (+3.43) ja sitten alkoi 7:n joukkueen harvahko ryhmä, jossa olivat IKHP, VeVe, TuMe, Leksand, Tampereen Pyrintö, Lapua ja yhdentenätoista Ravinen (+5.15).

Väliaikatuloksia 5. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta

Kuudennella 9,9 km:n osuudella kärkeen siirtyi jälleen Halden. Sen viestiä vei Mats Haldin. Vain sekunnin hänen jälkeensä vaihtoi Kalevan Rastin Simo Martomaa. Heistä oli 3,5 minuuttia kolmanteen, Vehkalahteen, josta Vaajakoski oli jäljessä 10 sekuntia. Sitten joukkueet tulivat yksitellen järjestyksessä viidentenä Leksand (+5.11), Malung (+6.34), Pyrintö (+9.58), TuMe (+10.28), Ravinen (+10.45), Lapua (+11.05) ja osuuden nopeimman ajan juosseen Holger Hott Johansenin nostama Kristiansand (+15.09) yhdentenätoista.

Väliaikatuloksia 6. vaihdossa

Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta

Asetelma oli siis edellisen, Jämin Jukolan kaltainen: voitto olisi mitä ilmeisimmin kahden, Haldenin ja Kalevan Rastin, kauppaa. Matkaa oli 15 km ja rasteja 24 tehdä ratkaisuja. Rasteista 6 oli mahdollisia hajontarasteja, muuten ankkureilla olisi sama matka. Kummankin viestinviejät olivat samat kuin Jämillä: Joensuun 2-kertainen (syksyllä 2005 kolmas) keskimatkan MM-voittaja ranskalainen Thierry Gueorgiou ja Haldenilla ruotsalainen, tulevan syksyn MM-kisojen sprintin voittaja Emil Wingstedt. Vehkalahden ankkurina oli sveitsiläinen tulevan syksyn MM-kisojen hopeamitalisti Marc Lauenstein ja Vaajakoskella Jani Lakanen. Kaikki siis huippunimiä.

Ykkösrastien luona Gueorgiou ja Wingstedt näkivät toisiaan, vaikka heillä oli eri hajonta. Tosin rastien väli oli vain satakunta metriä. Sen jälkeen he eivät toisiaan tavanneet, vaikka seuraava hajonta oli sama. Gueorgiou etsiskeli vajaan minuutin kakkostaan ja oletti Wingstedtin päässeen siinä edelleen. Vaikka loppu sujuikin häneltä hyvin, hän oletti tulevansa maaliin toisena. Yllätys oli melkoinen, kun todellisuus paljastui. Kalevan Rasti voitti Jukolan toisen kerran peräkkäin. Wingstedt haki omaa kakkostaan minuutin verran ja nelosen pikkukumpare, samoin kuin viides rasti, pieni kivi rinteessä aiheuttivat sen verran lisäaikaa, että

Gueourgioun etumatka siinä vaiheessa oli 3,5 min. Loppumatka meni kummallakin samaa vauhtia ja Wingstedt tuli maaliin 3.42 ranskalaisen jälkeen. Vehkalahdelle ja Vaajakoskelle sattui koko osuuden sama hajonta. Vuorotellen kumpikin oli kärjessä ja ero oli suurimmillaan maalissa, jossa VeVe oli kolmantena 6.03 voittajan jälkeen. Vaajakosken Lakanen ylitti maaliviivan 13 sekuntia myöhemmin. Neljänneksi tuli Malung Skogsmårdarna ankkurinaan 4-kertainen Jukola-voittaja Bernt Björnsgaard (voitot Haldenissa ja Bäkkelagetissa) lähes 12 minuuttia voittajasta. Puolisen minuuttia hänestä tuli Turun Metsänkävijät ja OK Ravinen. Viitisentoista minuuttia voittajasta tuli ryhmä järjestyksessä Farum-Tisvilde (7.), Paimion Rasti (8.), Angelniemen Ankkuri (9.), Stora Tuna (10.), Delta, Kristiansand ja Hiisirasti (12.). Tiomila-voittaja Södertälje Nykvarn oli maalissa 27.

Osuuden nopein oli Deltan Valentin Novikov minuutin erolla ennen Stora Tunan Henrik Löfåsia. Parhaitten ankkureiden tulosluettelo kertoo kansainvälisyydestä. Osuusajoissa 20 parhaan joukossa oli 6 ruotsalaista, 3 venäläistä, 2 ranskalaista, 1 Iso-Britanniasta, Italiasta, Latviasta, Norjasta (vain 1!), Sveitsistä ja Tanskasta sekä 3 Suomesta. Paras suomalainen oli Petteri Muukkonen 10:ntenä. Suomalaisjoukkueita oli 20:n parhaan listalla 10. Niistä vain 3:lla oli suomalainen ankkuri, sillä muiden kansallisuudet olivat: 3 venäläistä, 2 ranskalaista sekä 1 italialainen ja sveitsiläinen!

Kalevan Rasti uusi vuoden 2004 voittonsa. Kalevan Rastin kuva-arkisto, Jukka Inkeri

Lopputulokset joukkuejäsenillä

Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin

Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudeltaLopputulokset:

1. 1. Kalevan Rasti 1 7.41.17 (Harri Romppanen 2-1.23.01, Mikael Boström 11-2.32.19, Tommi Tölkkö 3-3.54.53, Hannu Airila 5-4.41.26, Antti Harju 1-5.22.57, Simo Martomaa 2-6.18.06, Thierry Gueorgiou)

2. 2. Halden SK 1 NOR 7.44.59 (Pekka Itävuo 50-1.25.10, Jarkko Huovila 1-2.30.21, Öystein Kristiansen 4-3.54.55, Tore Sandvik 1-4.39.45, Erik Axelsson 2-5.23.29, Mats Haldin 1-6.18.05, Emil Wingstedt)

3. 3. Vehkalahden Veikot 1 7.47.20 (Jarkko Liuha 40-1.25.01, Janne Weckman 15-2.32.32, Simo-Pekka Fincke 5-3.54.56, Jonne Lehto 6-4.42.35, Baptiste Rollier 6-5.27.29, Tero Föhr 3-6.21.36, Marc Lauenstein)

4. 4. Vaajakosken Terä 1 7.47.33 (Antti Anttonen 27-1.24.47, Timo Joensuu 17-2.32.38, Jonne Lakanen 1-

3.53.27, Jarmo Puttonen 4-4.41.22, Heikki Nousiainen 3-5.24.59, Jouni Kahelin 4-6.21.46, Jani Lakanen),

5. 5. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.47.43 (Rob Walter 8-1.23.15, Stephen Palmer 21-2.33.44, Staffan Eriksson 23-4.00.51, Anders Åkerman 12-4.45.41, Jimmy Birklin 4-5.26.40, Håkan Eriksson 6-6.24.39, Bernt Björnsgaard)

6. Turun Metsänkävijät 1 7.53.36, 7. OK Ravinen 1 SWE 7.53.46, 8. Farum-Tisvilde OK 1 DEN 7.56.02, 9. Paimion Rasti 1 7.56.06, 10. Angelniemen Ankkuri 1 7.56.10, 11. Stora Tuna IK 1 SWE 7.56.12, 12. Delta 1 7.56.18, 13. Kristiansand OK 1 NOR 7.56.22, 14. Hiisirasti 1 7.56.30, 15. Leksands OK 1 SWE 7.56.49.

Tällä kertaa Gueorgiou luki itse Jukolan sanoman englanniksi ja sen toisti Boström suomeksi.Sanoman teksti kuului:

Ylpeänä katselee kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi pilven reunaltaan tätä yli kymmentuhantista suunnistajien joukkoa Kymenlaakson maisemissa saatesanoinaan Seitsemässä veljeksessä: ”Ja nyt läksi joukko sekä nuoria että vanhoja pitkänä rivinä urkkimaan ympäri metsää. Ensin etsivät he lähimmiltä tienoilta, sitten siirtyivät kauemmas. Tarkasti merkitsivät he suunnan ja sitä kohti jatkoivat he retkensä taas.”Impivaara mielessään kirmasivat suunnistajat Pilkkakorven- ja Onnenmäkien rinteitä sekä seitsemälle muullekin kukkulalle kiiveten, ”Siitä juoksivat he mäkeä alas kuin siivitetyt peikot”kohti kaukana häämöttävää maalia. ”Vuoret raikaa, metsä kaikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen. Siinä on värssy, Jukolan Jussin sepittämä riemuissansa.”Iloitsemme ja nautimme retkestämme yhdessä tuhansien ulkomaisten rastivieraittemme kanssa, ja haluamme samalla onnitella 60-vuotiasta vanhempaa veljeämme Tiomilaa, joka on ollut oppaanamme ikioman Jukolamme alkutaipaleilla.

Anjalankoskella 19. kesäkuuta 2005

Jukolan viestin suunnistajat

Yleistä tuloksista

Jukolan viestin voittajat 1949 -

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=23

Venlojen juoksun voittajat 1951 - 1977

Sivu: http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=24

Venlojen viestin voittajat 1978 –

http://www.jukola.com/?kieli=suo&id=25

Jukolan ja Venlojen karttoja 1949 -

Nuorten Jukolan viestit 1986

Nuorten Jukolan kiertopalkinnot 1986 -

Nuorten Jukolan viestien tulokset 1986 -

Nuorten Jukolan viestien karttoja 1986