Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2018...tä reserviin 1.1.2018 alkaen. Kolme vuotta Jääkäri-prikaatissa oli urani parhaimpia vuosia. Mahdollisuus palvella hienossa joukossa

Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2018

Täss

ä n

um

ero

ssa

Etupyörä 1/18 | Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti Kansikuva: Combat CameraJoonas Mattila

Valokuvat:Jääkäriprikaatin arkistoPuolustusvoimatErikseen kuvissa mainitut

Yhteystiedot:Jääkäriprikaati EtupyöräPL 599601 SODANKYLÄ[email protected]. 0299 452 111

Toimituskunta:Päätoimittaja, everstiluutnantti Reima VanhanenToimitussihteeri Taina PirinenHankintasihteeri Riitta Mikkola, taloudenhoitaja Leena Rautanen Lapin jääkäripataljoonan edustajaRovaniemen ilmatorjuntapatteriston edustajaLapin aluetoimiston edustajaLapin sotilassoittokunnan edustaja

Etupyörä 1/2018

SisältöSisällysluettelo ..................................................... 3 Pääkirjoitus ......................................................... 4Jääkäriprikaatin komentajan tervehdys ................ 5Apulaiskomentajan palsta .................................. 6Ympäristöasiat, eli rasvoja ja roiskeita .................. 8Työ- ja palvelusturvallisuus - yksilön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin varmistamisen perusta ................... 9 Palkittuja varusmiehiä ....................................... 10Henkilöstössä tapahtuu ..................................... 14Vierailuja ja tapahtumia .................................... 17Liikuntakooste .................................................. 28Valmiusyksikkökoulutus .................................... 30Syksyn 2017 harjoituksia ................................... 34Rovajärven ampuma-alue ................................. 38Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston kuulumisia 40Lapin jääkäripataljoona: Mielialailmoitukset ja komppanian hyökkäysäksiisi .............................. 42Arktisen koulutuksen niksipalsta ....................... 46Lapin aluetoimisto: Suomi 100 vuotta - itsenäisyy-temme ja maanpuolustuksen juhlavuosi ................ 49Lapin sotilassoittokunta sata lasissa juhlavuonna 52Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry ....................... 54Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry ........................ 56 Olavi Haapaporras - veteraani, joka on jäänyt ilman tunnusta .................................................. 58Jääkäriprikaatin Kilta ry ..................................... 60Lapin Ilmatorjuntakilta ry ................................... 62 Pohjan Jääkärikilta ry ......................................... 64Aliupseerikurssi 2/17 Sodankylä ........................ 66Aliupseerikurssi 2/17 Rovaniemi ........................ 76Muistomerkit Sodankylän varuskunnassa .......... 82Jääkäriprikaatin tapahtumia 2018 ..................... 83

Taitto: Taina Pirinen

Paino: Juvenes PrintPainosmäärä: 4000 kpl

ISSN 2343–3019 (painettu)ISSN 2343–3027 (verkkojulkaisu)

4 5ETUPYÖRÄ 1 | 18 ETUPYÖRÄ 1 | 18

Voimanlähde Hyvät lukijat - prikaatilaiset

Jääkäriprikaatin komentajan tervehdys

Viime vuosi juhlittiin satavuo-tiasta Suomea, nyt on vuo-rossa samaan ikään ehtinyt

Puolustusvoimat. Rakas työnanta-jamme. Hyvässä kunnossa ikäisek-seen! Eikä ihme, sillä viime vuosien kuntokuuri on ollut kova.

Oma joukkomme lähentelee neljääkymppiä. Maltilla ja pitkä-jänteisesti luotu peruskunto on hyvä ja kestää arkikuormituksen. Vauhtikestävyyttäkin löytyy - parin viime vuoden aikana peruskuor-man päälle on tullut uusia tehtäviä ja toimintamalleja taakkaa lisää-mään, mutta kaikki on kyetty hie-nosti hoitamaan. Välillä on menty myös anaerobisella puolella, mi-kä on hyvä asia, koska se kehit-tää maksimaalista suorituskykyä, toimintaa ääritilanteessa. Mutta kaikki toimii vain niin kauan, kun kokonaisrasitus on oikein säädelty. Pitää pystyä myös palautumaan, kerätä voimia uusiin suorituksiin. Liian kova meno kostautuu. Joku paikka pettää ja edessä on pakko-lepo.

Meidänkin joukkomme voi-manlähde on henkilöstö. Me! Me teemme sen tuloksen. Meidän kaikkien osaamisesta ja jaksami-sesta syntyy Jääkäriprikaatin suo-rituskyky! Rauhan ja sodan aikana.

Suorituskykyä ei kuitenkaan synny, jos tietomme ja taitomme eivät ole syystä tai toisesta käy-tettävissä. Kustannuspaikalla pi-tää tapahtua, oma työpanos pitää pystyä tekemään joka päivä. Ei ole varamiehiä tai -naisia, jotka paik-kaavat. Yleensä hommaa ei voi jättää tekemättä eli joku työkave-ri tekee sen sitten omansa lisäksi. Se ei tämän päivän kiireissä paljon naurata.

Ei siis ole ihan sama, missä kunnossa olen, mikä on työkyky-ni! Vaikka siihen vaikuttaa moni asia, perustan luo kuitenkin fyy-sinen kunto ja terveys. Siihen liit-tyviä valintoja teemme joka päivä: kävelenkö, poltanko, raivaanko ai-kaa liikkua, mitä pistän suuhuni,

haluanko minä oikeasti pitää itses-täni huolta. On niin helppo keksiä syitä olla tekemättä.

Kun pidän huolta itsestäni, pi-dän samalla huolta myös työkave-reistani. Jaksan olla läsnä, fyysises-ti ja henkisesti. Jaksan ottaa osaa ja tarvittaessa myös tukea. Jaksan antaa, en vain ottaa. Työkaverin tukeminen on paljolti myös hen-kimaailman hommaa. Jos tunnen, että minuun luotetaan ja minua arvostetaan porukassa omana it-senäni, työ ei tunnu taakalta. Se

Sotilas ei voisi toivoa saavansa johdettavakseen hienompaa joukkoa kuin Jääkäriprikaati.

Otin komentajan tehtävät vastaan tiedostaen vastuuni Jääkäriprikaa-tin tehtävien eteen ja prikaatin par-haaksi.

Uskon vakaasti saavani Teidän tukenne prikaatin tehtävien täyt-tämiseksi. Omalta osaltani tahdon olla, sotilasvalassani lupaamallani tavalla, Teitä kohtaan vilpitön ja oi-keudenmukainen sekä pitää huolta Teidän hyvinvoinnistanne ja tietää Teidän toiveistanne. Luottamusta rakennetaan vuorovaikutteisesti - yhdessä.

Prikaati saa varuskuntaa ympä-röivältä yhteiskunnalta ja sen toi-mijoilta poikkeuksellisen vahvaa tu-kea. Prikaatin puolesta tulen jatka-maan tätä kaikkia osapuolia lujitta-vaa ja palvelevaa yhteistoimintaa.

Uutena komentajana julkituon muutamia arvojani. Pidän siitä, et-tä asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Rehellisyys, luotettavuus ja innova-tiivisuus ovat toimivan ja aidon or-ganisaatio perusta. Tulos tehdään yhdessä. Jokaisen tehdessä oman osuutensa tulos on paras mahdol-linen. Tehtävissä onnistuminen ja toiminnan parantaminen rakentu-vat johtamisen kulmakiviin ja osaa-miseen. Ajan hallinta ja jakaminen työn, vapaa-ajan ja läheisten kes-ken mahdollistaa henkilökohtais-ten tulosten saavuttamisen ja tu-kee työssä jaksamista.

Omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä. Hyvä fyysinen kunto on sotilaan perusvaatimus ja keskeinen henkis-tä hyvinvointia luova tekijä. Suosi-tan vilpittömästi jokaisen ottavan

päävastuun omasta kunnostaan ja työkyvystään. Kuntotason nos-ton onnistumisen suurin voittaja on henkilö itse.

Prikaatin tärkein tehtävä on kouluttaa sotakelpoisia alueellisia joukkoja arktisiin ja pohjoisiin olo-suhteisiin. Prikaatin henkilöstö, mo-nipuolinen ja ajanmukainen kou-lutusympäristö sekä motivoituneet koulutettavat luovat erinomaiset edellytykset asevelvollisten koulu-tukselle ja joukkojen valmiudelle. Sodan ajan joukkojemme tuotta-minen perustuu kolmeen tekijään: osaavaan henkilöstöön, asevelvol-listen kykyyn ja haluun suoriutua tehtävissään sekä alueemme vah-vaan maanpuolustustahtoon. Mai-nitut puolustuksen perustekijät kestävät ja säilyvät hyvin myös tule-vaisuuden suunnittelussakin.

Näkemykseni mukaan osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö saa-vuttaa tavoitteet ja onnistuu tehtä-vissään. Osaaminen ja ammattitai-to vaikuttavat ratkaisevan myöntei-sesti työpisteen tai joukon tuloksiin ja henkeen. Yksilön osaamisen ke-hittymiseen tarvitaan aina asennet-ta ja henkilön oma tahtotila.

Tehtävässään tunnustettu ja osaava ammattimies tai -nainen• onnistuu säännönmukaisesti

tehtävissään,• ohjaa muita hallitsemassaan

tehtävässä,• nauttii poikkeuksetta sekä esi-

miestensä että alaistensa luot-tamusta ja

• saa osaamisesta varmuutta teh-täviinsä - hänen ei tarvitse te-hostaa toimintaansa toissijai-suuksilla.

Prikaatin ydintehtävän, koulutuk-sen, kannalta on ehdottoman tär-keää vaalia ja kehittää perusyksi-köiden henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista. Tätä osaamisen hal-lintaa ja ammattitaitoa tarvitaan niin nyt kuin uutta kehitettäessäkin - Joukko-osasto 2021 -työssä.

Maavoimien sisäisen kehittä-misen tarpeellisuus ja välttämättö-myys on tiedostettu. Valmistau-dumme ja vastaamme tulevaan kehitystyöhön parhaiten onnistu-malla tehtävissämme ja hoitamal-la tinkimättä velvollisuutemme. Pri-kaati toteuttaa tehtäviään määrä-tietoisesti omista lähtökohdistaan ja asetuista tavoitteista kohti tule-vaa. Samalla prikaati on valmis koh-taamaan uudet haasteet ja kehittä-mään itseään luottaen vahvuuksiin-sa ja arktiseen osaamiseensa.

Jääkäriprikaatin komentajaEversti Jyrki Kaisanlahti

on pikemminkin mahdollisuus olla yhdessä ja tehdä yhdessä, se tuo lisäarvoa elämään.

Meidän jokaisen köysi on kiinni samassa ahkiossa. Kun kaikki ve-tää ja samaan suuntaan, se menee ihan mihin vaan!

Reipasta vuotta 2018 kaikille!

Jääkäriprikaatin esikuntapäällikköEverstiluutnantti Reima Vanhanen

Pääkirjoitus


Kaikille Etupyörän lukijoille turvallista tulevaisuutta

Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja

Tuki sotiemme veteraaneille on Jääkäriprikaatille kunnia-asia.Jääkäriprikaati tukee Sotainvalidien Veljesliiton Lapin piiri Ry:tä antamalla varusmiesten työapua sotainvalideille tai heidän les-killeen. Työapua annetaan muun muassa polttopuiden tekemi-seen ja pihatöihin.

Siirryin Jääkäriprikaatin apulaiskomentajan tehtäväs-tä reserviin 1.1.2018 alkaen. Kolme vuotta Jääkäri-prikaatissa oli urani parhaimpia vuosia. Mahdollisuus

palvella hienossa joukossa ja Lapin ainutlaatuisen luonnon keskellä oli elämys joka ei unohdu. Kiitän Jääkäriprikaatin henkilökuntaa ja asevelvollisia asenteestanne ja hyvistä tu-loksista palvelustehtävissänne. Jääkäriprikaatin yhteistyö-kumppaneille suuri kiitos erinomaisesta yhteistyöstä ja si-toutumisestanne pohjoisen Suomen kokonaisturvallisuu-den edistämiseksi. Toivotan everstiluutnantti Jari Osmosel-le onnea ja menestystä apulaiskomentajan antoisassa teh-tävässä.

Eversti Timo Mäki-Rautila

Aluksi todettakoon, että hie-noa palata takaisin Jääkäri-prikaatiin! Etelän loskakeli

vaihtui jälleen kunnon talveksi ja neljäksi todelliseksi vuodenajaksi ja saan taas laittaa kuivalihat roik-kumaan.

Tätä kirjoittaessani on kulunut vuosi ja yksi viikko siitä, kun muut-toauto vei minut ja perheeni Hel-sinkiin, osa ystävistäni kommen-toi, että siirtoni muualle kuin Poh-joiseen kestävät näköjään aina alle vuoden. Vuosi on kulunut todella nopeasti ja antoisasti. Lähtiessäni en juurikaan tiennyt, minkälaiseen tehtävään Maanpuolustuskorkea-koululle menen, mutta nyt voin todeta, että oli hienoa saada pal-vella Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksella pääopettaja-

na. Vuodessa ehti tutustua ja pe-rehtyä nykyiseen upseerikoulutuk-seen ja sen eroon siihen omaan opiskeluaikaani 30 vuotta sitten. Nostalgisin tuntein järjestin kum-mikurssini, 104. kadettikurssin ai-neistokokeen keväällä 2017 ja ih-mettelin minne ne 30 vuotta ovat kadonneet. Maanpuolustuskor-keakoulu yllätti tällaisen operaa-tikon ja kenttäjäärän positiivises-ti, suosittelen kaikille upseereille. Hieno paikka.

Minulle on helppo palata Jää-käriprikaatiin. Olin esikuntapääl-likkönä mukana tekemässä vuo-den 2015 uudistusta ja sitä kaut-ta myös apulaiskomentajan teh-tävänkuvaa. Vuonna 2018 juhla-vuodet jatkuvat. Puolustusvoimat täyttävät 100 -vuotta ja Jääkäri-

Takaisin pohjoiseen| Teksti: Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jari Osmonen

en kotiinpaluusta tulee kuluneeksi myöskin 100 -vuotta. Molempien juhlavuosien tiimoilta järjestetään lukuisia maanpuolustustilaisuuk-sia.

Kävin perehtymässä tehtävääni joulukuussa 2017. Silloin sain kä-sitykselleni vahvistuksen siitä, et-tä tehtäväkenttä kattaa laajan vi-ranomaisyhteistyön ja maanpuo-lustusjärjestöjen kentän. Odotan innolla yhteistyötä noiden mo-lempien kenttien kanssa. Toimin-ta-alue on minulle tuttu edellisis-tä tehtävistäni ja tunnen jopa ison osan molempien kenttien henki-löstöstä. Yhteistoiminta tulee jat-kumaan avoimena ja hyvähenkise-nä. Reserviin siirtyvä eversti Timo Mäki-Rautila, ystäväni jonka kans-sa olen tehnyt yhteistyötä vuodes-ta 1990 lähtien, kiitos tekemästäsi uranuurtavasta työstä tehtävässä-si Suomen pohjoisimpana apulais-komentajana. Toivotan sinulle lep-poisia eläkepäiviä vaikkakin sinut tuntien, paikoillesi et jää.


Harvoin on minulla ollut niin innostunutta yleisöä kun taannoin eräässä päällikkö-

palaverissa julistin ilouutisen: Kaik-kiin harjoituskäskyihin tulee liittää omana liitteenään ohjeet ympäris-tönsuojelusta!

Tilanteen sähköisyyttä voisi ku-vata sanoin: se iski kuin viisi volt-tia! No, vakavasti puhuen, kaiken muun kiireen ohessa myös prikaa-tin tulee kantaa kortensa kekoon ainutlaatuisen Lapin luonnon suo-jelemiseksi.

Ympäristönsuojeluun liitty-vät velvoitteet ovat omankin pal-velusurani aikana näinä 30 vuote-na lisääntyneet. Puolustusvoimat on velvollinen noudattamaan ai-van samoja lakeja ja asetuksia kuin muukin yhteiskunta. Maineenhal-linnan kannalta on tärkeää, että toimintamme kestää kriittisen tar-kastelun. Meidän jäljiltämme va-ruskuntien ja harjoitusalueiden tu-lee olla moitteettomassa kunnos-sa!

Jääkäriprikaatin ympäristön-suojelun vaatimukset perustuvat lainsäädäntöön, ampumaradan ympäristölupaan ja puolustushal-

linnon ohjeistuksiin. Ympäristön-suojelua hallinnoidaan Jääkäri-prikaatiin ympäristöjärjestelmällä (ISO14001). Meidän lisäksemme Puolustusvoimissa Porin prikaatil-la on tämä sertifioitu järjestelmä.

Jääkäriprikaatin ympäristön-suojelun johtoajatus on perus-tuslaillisen vastuun kantaminen omasta toiminnastaan vilpittö-mällä asenteella. Johtoajatukseen kuuluu maanpuolustusvelvollisuu-den täyttäminen ja ympäristön ti-lan suojelusta olevan vastuun kan-taminen. Jääkäriprikaati sitoutuu ympäristönsuojelunsa jatkuvaan kehittämiseen ja ympäristön pi-laantumisen ehkäisemiseen.

Komentajan asettamat vaatimuk-set vuodelle 2018 ovat:1. Harjoituksen johtaja vastaa

ympäristönsuojelusta harjoi-tuksissa. Erityinen huomio on kiinnitettävä tilojen ja harjoi-tusalueiden (Kyläjärvi, Rovajär-vi, varuskuntien lähiharjoitus-alueet) siisteyteen.

2. Varuskunnat on pidettävä siis-tinä osana kaikkea toimintaa.

3. Ympäristöasiat tulee huomioi-da päivittäisessä koulutukses-sa minimoimalla riskit ja tar-vittaessa reagoimalla välittö-mästi.

Jääkäriprikaatin ympäristöpäämää-rät vuonna 2018 ovat:• pohjaveden ja maaperän saas-

tumisen estäminen • jätteiden kierrätysasteen nos-

taminen• ympäristötietoisuuden konkre-

tisoiminen käyttäjätasolle.

Jääkäriprikaatin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennes-sä tila, jossa prikaatin toiminnoista ei aiheudu yhtään öljy- tai poltto-ainevuotoa maaperään eikä pohja-veteen. Tavoitteena on myös valta-kunnallisen jätesuunnitelman mu-kaisesti saavuttaa tila, jossa tuote-tusta yhdyskuntajätteestä vähin-tään 80 % kierrätetään materiaali-na ja energiana (korkeintaan 20 % päätyy loppusijoitettavaksi kaato-paikalle).

Varuskuntien siivouspäivät vuonna 2018 ovat viikolla 23. Joukkoyksiköt varaavat ulkopuh-distusalueiden siivoukseen yhden kokonaisen päivän kyseiseltä vii-kolta.

Ympäristönsuojelun koulutuk-sen tavoitteena on ylläpitää am-matillista pätevyyttä ja kehittää kykyä tunnistaa oman työnsä ym-päristönäkökohdat ja niiden vaiku-tukset. Koulutuksessa korostetaan jokaisen yksilön henkilökohtais-ta vastuuta ympäristönsuojelussa niin työntekijänä kuin kouluttaja-nakin. Koulutuksen tarkoituksena on myös varmistaa erityisesti uu-sien työntekijöiden perehdytys-suunnitelman mukainen tietämys ympäristönsuojelusta Jääkäripri-kaatissa.

Pidetään paikat kunnossa!

Ympäristöasiat eli rasvoja ja roiskeita| Teksti: Everstiluutnantti Pekka Palatsi

Uhrilampi, Kyläjärvi Kuva: Ympins Sami Sääksjärvi

Työ- ja palvelusturvallisuus - yksilön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin varmistamisen perusta| Teksti: Kapteeni Juha Korhonen

Työ- ja palvelusturvallisuudella tarkoitetaan niiden keinojen ja välineiden kokonaisuut-

ta, joilla suojataan Jääkäriprikaa-tin palveluksessa olevia henkilöitä, heihin kohdistuvilta työstä, palve-luksesta ja toimintaympäristöstä aiheutuvilta vaaroilta. Työ- ja pal-velusturvallisuus on myös yksilön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin var-mistamisen perusta.

Työ- ja palvelusturvallisuusjär-jestelmä otettiin käyttöön Jääkäri-prikaatissa sekä kaikissa puolustus-voimien hallintoyksiköissä vuonna 2015 ja järjestelmässä yhdistetään työsuojelu- ja palvelusturvallisuus-asiat. Jo muutaman vuoden ajan työ- ja palvelusturvallisuus on ollut voimakkaan kehittämistyön koh-teena niin Jääkäriprikaatissa kuin koko Puolustusvoimissa. Kysymyk-sessä on siis erittäin tärkeä koko-naisuus kun huomioidaan organi-saatiomme vaativat tehtävät ja toi-mintaympäristömme monimuotoi-suus.

Työ- ja palvelusturvallisuuden korkea taso mahdollistaa osaltaan todenmukaisen ja turvallisen soti-laskoulutuksen. Hyvin toteutetulla työ- ja palvelusturvallisuustoimin-nalla on myös merkittävä vaikutus Jääkäriprikaatin ja koko Puolustus-voimien myönteiseen julkisuusku-vaan.

Jääkäriprikaatin työ- ja palve-lusturvallisuustoiminnan tavoite-tilana on nolla tapaturmaa sekä avoin ja aloitteellinen ilmoituskult-tuuri. Olennaista työ- ja palvelus-turvallisuustoiminnassa on enna-kointi, avoin tiedon jakaminen: vaaratilanteista ja läheltä piti -tilan-teista, riskiolosuhteista tai muis-ta vaaraa aiheuttavista tekijöistä, mitkä mahdollistavat ennakoinnin.

Mitä enemmän vaaroja, lähel-tä piti -tilanteita, riskiolosuhteita tai muita vaaraa aiheuttavia teki-jöitä tunnistamme, sitä paremmin osaamme ja pystymme minimoi-maan riskejä. Tavoitteena onkin

minimoida riskit sitä mukaan kun niitä tunnistetaan.

Lisäksi työ- ja palvelusturval-lisuudessa on kysymys osaltaan toimintakulttuurimme muuttami-sesta siten, että kaikki vaara- ja lä-heltä piti -tilanteet sekä vahingot tuodaan esimiesten tietoon. Työ- ja palvelusturvallisuuteen liittyvällä vaaratilanne- ja onnettomuustut-kinnalla ei haeta syyllisiä vaan niitä syitä mitkä asiat tai tekijät johtivat vaaratilanteen tai onnettomuuden syntymiseen.

Toimintakulttuurin muutta-minen ei tapahdu hetkessä ja se edellyttää meidän kaikkien ajatus-maailman muuttumista, koulutus-ta, perehdyttämistä ja rohkeutta toteuttaa tapahtumien selvittämi-nen uudella tavalla. Sitoutuminen muutokseen vaatii meidän kaik-kien osallistumista sekä esimiesten tukea.


Jääkäriprikaatista siirtyi reserviin 776 varusmiestä 14.12.2017, kotiuttamisjuhlissa Sodankylässä ja Rovaniemellä palkittiin seuraavat ansioituneet varusmiehet:

Jalkaväen mitali ja kunniakirja sekä nimet kunniatauluun erittäin ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Upseerikokelas Hoikkaniemi Konsta, OuluKersantti Granroth Aleksi Mikko Eemeli, Sodankylä

Sodankylän Reserviupseerit Ry:n palkinto Reserviupseerien mitali ja kunniakirja ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Upseerikokelas Myllykoski Joona, Raahe

Sodankylän Reserviläiset ry:n palkinto Lapin Reserviläispiirien mitali ja kunniakirja: Lapin reserviläispiirien hopeinen mitali ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa: Kersantti Kejonen Anne, RovaniemiLapin reserviläispiirien pronssinen mitali ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Jääkäri Sarajärvi Taneli Arvid, Ranua

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja puukko ansiokkaasta palveluksesta joukkoyksiköissä Jääkäriprikaatissa:Jääkäri Kaarlela Niko Markus Kristian, OuluKorpraali Kaleva Joel Kristian, Ii

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja puukko hyvästä palveluksesta erikoisajoneuvon kuljettajana Jääkäriprikaatissa:Jääkäri Puhakka Antti Petteri, Oulu Tykkimies Palola Miikkael Johannes, Sievi

Rovaniemen Reserviupseerikerho ry:n palkinto: reserviupseerien mitali ja kunniakirja ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa: Upseerikokelas Orava Tapio Johannes, Jääli

Rovaniemen Reserviläiset ry:n palkinto:Lapin reserviläispiirien hopeinen mitali ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa: Kersantti Asiala Simo Henrik Päiviö, OuluLapin reserviläispiirien pronssinen mitali ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa: Korpraali Soini Marko Juhani, Oulu

Lapin Ilmatorjuntakillan palkinto (Marttiinin Ilves -puukko) erittäin hyvästä palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Alikersantti Karjalainen Jyrki Olavi Benjamin, OuluAlikersantti Lang Jan Oskar, TornioKorpraali Karsikas Jani Mikael, HaapajärviTykkimies Piirainen Jaakko Elias, Oulu

Lapin Lennoston kilta ry:n palkinnot:Kiltalautanen 347 vrk palvelleelle johtajalle:Alikersantti Mäkinen Henri Eerikki, MaulaKillan kirja 165 vrk palvelleelle:Korpraali Hökkä Henri Antti, Pudasjärvi

JP27:n perinneyhdistyksen rahalahjoitus (100€) ja Jääkärin testamentti Jääkärihenkisin soturi:Jääkäri Tepsa Taneli Juhani, Sodankylä

Pohjan Jääkärikillan stipendi (100€) erittäin ansiokkaasta palveluksesta 3. Jääkärikomppaniassa:Kersantti Siipola Joni, Kalajoki

Ulla Mustakallio stipendi (Sotilaskotiliitto) hyvää sotilaskuntoa osoittanut miehistötehtävässä palveleva varusmies (100€ stipendi):Korpraali Kanniainen Sebastian Rudolf Antinpoika, OuluKorpraali Saukko Juhana Petteri, Oulu

Jääkäriprikaatin kunniakirja ja stipendi (50€/hlö) taitavasta ja kolarittomasta moottoriajoneuvon kuljettamisesta varusmiesaikana ”paras varusmieskuljettaja”: Korpraali Niskanen Pekka Eemeli, TornioKorpraali Kauppila Kalle Petteri, OuluMaanpuolustuksen kannatussäätiön stipendi (50€/hlö, stipendi jaetaan Jääkäriprikaatin maanpuolustuksen kannatussäätiön stipendirahoista) erittäin ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Korpraali Filpus Jarmo Juhan Antero, Köngäs Korpraali Osman Abdifatah Ali, RovaniemiTykkimies Kupsala Vikke Oskari, Oulu

Palkittuja varusmiehiä

Lapin Jääkäriristi

Seuraaville Jääkäriprikaatissa palvelleille varus-miehille on myönnetty tunnustuksena heidän ansioistaan varusmiespalveluksessa Jääkäripri-kaatissa Lapin Jääkäriristi ja kunniakirja.

Lapin jääkäripataljoona

1. JääkärikomppaniaUpseerikokelas Heikki Veli Tapani VallioniemiKersantti Miika Heikki Aleksi TölliKorpraali Hannes Antti Viljamaa

2. JääkärikomppaniaUpseerikokelas Rasmus Juhani MellerUpseerikokelas Niko Aleksi PaavolaKersantti Aleksi Mikko Eemeli GranrothKorpraali Joni Heikki Mikael KilponenKorpraali Vili Hannu ArmasKorpraali Eemil Veikko Viljami TaskinenKorpraali Taneli Juhani Tepsa

3. JääkärikomppaniaKersantti Tuomas Konsta Valtteri Sanaksenaho

TukikomppaniaAlikersantti Aaro Elmeri KariniemiJääkäri Tatu Nuutti Valtteri KuruJääkäri Mikko Antero Lämsä

HuoltokomppaniaKersantti Alex Matias SirkkaKersantti Linda Sofia Tokola

Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo

2. IlmatorjuntapatteriAlikersantti Maria Mirjam Ulriikka Pietilä

Jääkäriprikaatista siirtyi reserviin 69 varusmiestä 13.9.2017, kotiuttamis-juhlissa Sodankylässä ja Rovaniemellä palkittiin seuraavat varusmiehet:

Jääkäriprikaatin puukko ja kunniakirja erittäin ansiokkaasta palveluksesta Jääkäriprikaatissa:Korpraali Koskela Kuisma Kasperi, Haapavesi Tykkimies Ojala Heikki Oskari, Pudasjärvi

Jääkäriprikaatin puukko ja kunniakirja erittäin hyvästä palveluksesta sotilaspoliisina Jääkäriprikaatissa:Korpraali Luokkanen Taneli Matias, Oulu

Jääkäriprikaatin puukko ja kunniakirja erittäin hyvästä palveluksesta lääkintämiehenä Jääkäriprikaatissa:Jääkäri Pajunen Aleksin Olavi, Kello Korpraali Ojala Eemil Johannes, Oulu

Kiltamitali hyvähenkiselle varusmiehelle, varusmiehet valitsevat keskuudestaan:Jääkäri Ranta Antti Artturi, Rovaniemi

Lapin lennoston killan palkinto: Korpraali Nevanperä Tommi Tapani, Merijärvi

Rovaniemen Reserviläiset ry:n palkinto Lapin reserviläispiirien pronssinen mitali ja kunniakirja miehistöön kuuluvalle:Tykkimies Impola Aleksi Mikael, Pyhäjoki

Sodankylän Reserviläiset ry:n palkinto Lapin reserviläispiirien pronssinen mitali ja kunniakirja miehistöön kuuluvalle:Jääkäri Kurtti Lassi Aleksanteri, Tornio

Oulun Sotilaskotiyhdistyksen stipendi Oulun seudulta olevalle rehdille, reippaalle ja joukkoon sopeutuvalle varusmiehelle:Jääkäri Saastamoinen Toni Petteri, TuposTykkimies Koutonen Artturi Arvid, OuluKorpraali Niiranen Tommi Antero, OuluJääkäri Holappa Niko Henrik Elmeri, OuluTykkimies Mikkonen Keni Jesperi, Oulu

Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksen palkinto eniten kuntoindeksiään kohottaneille:Tykkimies Pitkälä Reima Antero, OulunsaloTykkimies Saari Simo Samuel, Oulu

Sodankylän Sotilaskotiyhdistyksen palkinto eniten kuntoindeksiään kohottaneelle:Jääkäri Kurtti Lassi Aleksanteri, Tornio

Ulla Mustakallio- rahaston stipendi hyvää sotilaskun-toa osoittaneille, miehistötehtävissä palveleville varusmiehille: Jääkäri Pajunen Aleksin Olavi, KelloKorpraali Tahkola Olli Anton Taavetti, Kempele


Maanpuolustuksen kannatussäätiön stipendi (50€/hlö, stipendi jaetaan Lapin lennoston maanpuolustuksen kannatussäätiön stipendirahoista) perusteena kiitettävä laivuepalvelus:Lentosotamies Seppänen Timo Antti Taneli, OuluLentosotamies Autio Tommi Kristian, Jyväskylä

Lapin lennoston saapumiseräpalkinto ja johtokeskuspalkinto:Alikersantti Tunkkari, Aki Kasperi, Vantaa Lapin lennoston ilmataisteluasemiespalkinto:Lentosotamies Dementjeff, Pyry Valtteri, RovaniemiLapin lennoston kuljettajapalkinto:Korpraali Koivisto, Samu Severi, OuluLapin lennoston apumekaanikkopalkinto: Alikersantti Coffeng, Martti Sebastian, Helsinki

Jääkäriprikaatin Kiltamitali hyvähenkiselle varusmiehelle. Varusmiehet valitsevat keskuudestaan:Jääkäri Rotán István, KalajokiKorpraali Marjomaa Stiina Outi Maria, MeltausKersantti Sanaksenaho Tuomas, TornioKorpr Pakola Santeri Artturi Jääkäri Lepistö Juhana Matti Sakari, Oulunsalo

Jääkäriprikaatin Killan ”Puolesta maan”- veteraanimatrikkeli parhaalle sodankyläläiselle 347 vrk ja 165 vrk palvelleelle:Upseerikokelas Kangas Atte, Tanhua Korpraali Seitaniemi Vili Hannu Armas, Sodankylä

Oulun Sotilaskotiyhdistyksen stipendi Oulun seudulta olevalle rehdille, reippaalle ja joukkoon sopeutuvalle varusmiehelle. Kouluttajat valitsevat:Jääkäri Junttila Niklas, OuluKorpraali Heikkinen Tuukka Tapio Santeri, OuluJääkäri Vänttilä Klaus, HaukipudasJääkäri Nikupeteri Aleksi Matias, OuluJääkäri Satokangas Ville Veikko Johannes, JääliAlikersantti Pellikka Eetu Tapani, OuluUpseerikokelas Kummala Teemu Taneli, Oulu

Kersantti Keränen Jani, Oulu

Sodankylän Sotilaskotiyhdistyksen palkinnot hyvästä yhteistyöstä:Jääkäritoimikunnan puheenjohtaja alikersantti Immonen Alvar Aamos Artturi Jääkäritoimikunnan sihteeri alikersantti Jutila Tatu Jesse KaleviJääkäri Mikkonen Altti Timo JohannesJääkäri Polo Ville PetteriJääkäri Poussu Topi VilleKorpraali Manninen Sami Matias Santeri

Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksen palkinnot eniten kuntoindeksiään kohottaneille varusmiehille (sykemittari):Jääkäri Silvén Eerik Samuli, Oulu Jääkäri Niemelä Petteri Aapo Oskari, Oulu Jääkäri Jacklin Pauli Juhani, LiminkaAlikersantti Loukkola Osku Olli-Oskari, OuluTykkimies Ojaniemi Jarkko Tapani, HirvasTykkimies Lämsä Tapio Johannes, OuluUpseerikokelas Palovaara Tuukka Samuli, Kempele

Reilu palvelustoveri, jonka varusmiehet äänestävät keskuudestaan:Alikersantti Raninen Jyri Matias, OuluTykkimies Pasanen Paulus Mikael, TyrnäväAlikersantti Mäkinen Henri Eerikki, Maula

Leijona Cateringin stipendi parhaalle sotilaskeittäjälle:Korpraali Saukko Juhana Petteri, Oulu

Autoliiton Rovaniemen osaston palkinto, standaari:Korpraali Takalahti Eetu Ilmari, Oulu

Valalle Revontulten maahan, Enontekiölle

Kuva: Petri Niemi


Tehtävään määräyksiä

Siirrot Jääkäriprikaatiin

1.1.2018Everstiluutnantti Jari Osmonen Maanpuolustuskorekeakoulusta Jääkäriprikaatin apulaiskomentajaksiMusiikkikapteeni Tero Haikala Panssariprikaatista Lapin Sotilassoittokunnan kapellimestariksi

1.4.2018Everstiluutnantti Ville Valkeinen Pääesikunnasta Lapin Jääkäripataljoonan komentajaksiEverstiluutnantti Jarmo Mattila Maavoimien Esikunnasta operatiivisen osaston osastopäälliköksi

1.4.2018Everstiluutnantti Arto Vaarala Lapin Aluetoimiston päälliköksi

Siirrot Jääkäriprikaatista

1.4.2018Everstiluutnantti Mikko Mäntynen Pääesikuntaan erityistehtävään Everstiluutnantti Jussi Viinamäki koulun johtajaksi Jalkaväkikouluun Maasotakouluun

Reserviin ja eläkkeelle

1.9.2017Majuri Jukka Laine

1.12.2017Kapteeni Antti Kumpu

1.1.2018Eversti Timo Mäki-Rautila

1.2.2018Varastomestari Seppo Tapio

1.8.2018Soittajaupseeri Jussi Harju

1.12.2018Majuri Harri Laiho

Jääkäriprikaatin henkilökunnan stipendit vuonna 2017

Sotavahinkosäätiön stipendit

Majuri Harri LaihoKapteeni Sampo KeränenKapteeni Jaakko HäröKapteeni Jaakko KuivilaLuutnantti Juho HarjunenVääpeli Markku AhoYlikersantti Joona VirrankariSuunnittelija Jouni OjapeltoOsastosihteeri Aija RaaterovaYliluutnantti Aku Saarelainen

Maanpuolustuksen kannatussäätiön stipenditKersantti Salla HannulaYlikersantti Hannu Peltoniemi

Jääkäriprikaatin aloitetoimikunnan myöntämät aloitepalkinnot

Majuri Pekka Äikäs: ”Pelastuspalvelupisteet lähiharjoitusalueille”Kapteeni Jukka Pajula: ”Kärkikolmiot Someroharjun varuskuntaan”

Henkilöstössä tapahtuu| Teksti: Palkkasihteeri Tanja Moilanen

Ylennykset

1.9.2017 ylennykset

Kapteeniksi yliluutnantti Valtteri SaadKapteeniksi yliluutnantti Marko SiirtolaYliluutnantiksi luutnantti Jukka KaikkonenYliluutnantiksi luutnantti Samuli Pietiläinen

3.11.2017 ylennykset

Majuriksi kapteeni Juha KakkoMajuriksi kapteeni Mika Penttinen

6.12.2017 ylennykset

Majuriksi kapteeni Mika LokkaKapteeniksi yliluutnantti Antti ManninenKapteeniksi yliluutnantti Marko NieminenInsinööriyliluutnantiksi insinööriluutnantti Tommi Kellokumpu

6.12.2017 ylennykset reservin sotilasarvossa

Vääpeliksi ylikersantti Tommi KeränenYlikersantiksi kersantti Mikko KarjalainenYlikersantiksi kersantti Tiia TorstiYlikersantiksi kersantti Tuomas NäätsaariYlikersantiksi vääpeli Sari PietikäinenKersantiksi ylikersantti Mika Haarala

Palvelusarvot

6.12.2017 annetut palvelusarvot

Vääpeliksi ylikersantti Tommi KeränenYlikersantiksi kersantti Salla HannulaYlikersantiksi kersantti Mikko KarjalainenYlikersantiksi kersantti Tiia TorstiYlikersantiksi kersantti Tuomas Näätsaari

Ansiomerkit, ansioristit ja mitalit

6.10.2017 myönnetyt Lapin Jääkäriristit

Insinööriyliluutnantti Pasi AholaLuutnantti Pasi AnttilaLuutnantti Juho HartikainenLuutnantti Santtu KauppinenLuutnantti Otto KänsäläLuutnantti Otso KönönenLuutnantti Aleksanteri MarkkanenLuutnantti Sampo SuihkonenLuutnantti Joonas SuominenLuutnantti Jarno TuominenYlikersantti Riikka NyströmYlikersantti Ilkka NäsiYlikersantti Kalle RiittinenYlikersantti Antti RuotanenYlikersantti Arttu SalonenYlikersantti Mikko SilanderVarastonhoitaja Mika Seppälä

6.10.2017 Solki Jalkaväen Ansioristiin

Majuri evp Martti RautanenKapteeni Tapio Hoppula

6.10.2017 Jalkaväen Ansioristi

Kapteeni Jarkko Kumpulainen

Ilmatorjunnan ansioristit v 2017

Evestiluutnantti Petri SipiläMajuri Marko NissinenYliluutnantti Mikko Nevala


Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Jyrki Kaisanlahti:

”Tasavallan presidentti on ylentänyt tällä päivämää-rällä teidät vänrikeiksi. Esitän parhaimmat onnitte-luni teille, ylennetyt upseerit! Olette liittyneet Itse-

Kokelaiden ylentämistilaisuus 14.12.2017

näisen Suomen upseeriston ketjuun. Suomalainen upseeristo on kan-tanut merkittävän vastuun niin normaali kuin poikkeusolojen tehtävissä maamme itsenäisyyden puolesta ja parhaaksi.”

”Johtajakoulutuksesta saamanne hyödyt siviiliin ovat moninaisia, mut-ta vähintäänkin koulutuksenne on antanut henkilökohtaisia valmiuksia koko tulevalle elämäntaipaleellenne.”

”Hyvät ylennettyjen omaiset ja läheiset! Kiitän teitä siitä välttämättömäs-tä tuesta, jota olette antaneet edessäni seisoville nuorille upseereille hei-dän palvelusaikanaan. Läheisten luomalle vahvalle pohjalle on voitu ra-kentaa vaativa reservin upseeriksi tähtäävä koulutus ja harjaantuminen.”

”Kotiutuvat vänrikit, olette palvelleet erinomaisesti sekä kouluttaneet joukkonne sotakelpoiseksi. Olette siis onnistuneet henkilökohtaisesti ja joukkonne edessä. Jääkäriprikaati luovuttaa teidät ylpeyttä tuntien re-serviin, jossa asevelvollisuutenne nyt jatkuu. Kannustan teitä vastakin palvelemaan maatamme rehellisesti sekä parhaan kykynne mukaan etsi-mään ja edistämään isänmaamme hyötyä ja parasta. Pitäkää itsestänne huolta.”

Vuoden 2017 jääkäriprikaatilainen kapteeni Jaakko Kuivila

Kapteeni Jaakko Kuivila toimii tällä hetkellä Lapin jääkäripataljoonassa Tukikomppanian päällikkönä. Hänen alaisuudessaan yksikön saavuttamat koulutustulokset ovat olleet kokonaisuudessaan kiitettävät.

Päällikkönä toimiessaan hän on sitouttanut henkilöstönsä positiivisella ja rakentavalla tavalla valmiuden kehittä-miseen sekä varusmieskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kapteeni Kuivila on suunnitelmallinen, rauhallinen ja määrätietoinen sotilas. Hän on luonteeltaan avoin ja tulee erityisen hyvin toimeen muun henkilöstön kanssa. Hän on omalla käytöksellään ja pyyteettömällä asenteellaan toiminut erinomaisena esimerkkinä nuoremmalle kantahenkilökunnalle sekä varusmiehille. Hän on sekä esi-miestensä, vertaistensa että alaistensa hyvin korkealle arvostama upseeri.


Kivaa oli! Sadekaan ei intoa lannistanut kuudesluokkalaisten yö-koulussa Jääkäriprikaatissa. Koululaiset valmistivat itse majoitustu-kikohdan, pystyttivät ja naamioivat teltat, tekivät nuotiopaikat ja kenttävessan sekä opettelivat ensiaputaitoja, tulen tekoa ja halko-jen hakkaamista. Joukkuepeli FastScoop innosti koululaiset liikku-maan. Yökoulun tavoitteet kunnon ja kansalaistaitojen kohottami-nen saavutettiin.Jääkäriprikaati on yhtenä yhteistyökumppanina Sodankylän perus-opetuksen yhteisessä Tehdään koulu yhdessä -hankkeessa. Ensim-mäisenä armeijapäivänä 28. elokuuta Sodankylän varuskunnassa kolmasluokkalaisten ohjelmassa oli tulistelua ja makkaranpaistoa. Syyskuun 19. päivänä pelattiin jalkapallo-ottelu Jääkäriprikaatin

aliupseerikoulun ja Aleksanteri Kenan koulun yhdeksäsluokka-laisten välillä. Jännittävä ottelu päättyi yhdeksäsluokkalaisten ko-meaan 2 - 0 voittoon!

Jääkäriprikaatin järjestämillä henkilökunnan SERE-kurs-seilla kouluttajat saavat muun muassa valmiuksia toi-mia selviytymis- ja erätaitojen kärkiosaajina omassa joukossaan. Pienriistan käsittely ja ruuaksi valmistami-nen kuuluvat kurssin ohjelmaan.SERE-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Survive, Evade (tai Escape), Resistance, Extraction ja tarkoittaa selviytymiskoulutuksen eri osa-alueita jotka ovat selviy-tyminen, väistäminen, toiminta kiinniotettuna ja nouto.

Jääkäriprikaatin komentaja eversti Jyrki Kaisanlahti tutustui Syväjär-ven paliskunnan poroerotukseen lokakuussa 2017. Eversti Kaisanlahti pääsi näyttämään taitonsa korvamerkin tekemisessä, kun poromiehet testasivat komentajan osaamista vasan merkkaamisessa.

Jääkäriprikaatin komentajan poromerkki on Sattasniemen paliskunnan merkki-luettelossa ja merkin seloste on: oikea korva - terävä pykälä alla päällä; vasen korva - pykälä alla päällä


Vierailuja ja tapahtumia

Lapin kansanedustajat vierailivat Jääkäriprikaatissa Sodankylässä syyskuussa 2017.

Jääkäriprikaati järjesti evp kenraalien ja everstien vapaaehtoisen harjoituksen 4.-5.9.2017 Sodankylässä. Harjoituksen johti eversti Jyrki Kaisanlahti.

EU:n sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen seurueineen perehtyi Jääkäriprikaatin toimintaan Sodankylässä 8.9.2017.

Lapin Liiton Pohjois-Lapin maakuntakaavan johtoryhmä vieraili Jääkäriprikaatissa 29.9.2017.


Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko seurasi Jääkäriprikaatissa uusien alokkaiden palveluksen aloittamista Rovaniemen ilmatorjuntapattesistossa maanantaina 8. tammikuuta ja ensimmäistä aamuherätystä Lapin jääkäripataljoonassa tiistaina 9. tammikuuta. Kenraalimajuri Petri Hulkko kertoi blogissaan olevansa tyy-tyväinen näkemäänsä.

” Herätyskuulutuksen jälkeen ei alakaan hillitön mekastus ja huuto. Ryhmänjohtajat hyvin rauhallisesti ker-tovat uusille alokkaille mitä seuraavaksi tehdään. Mennään rauhassa aamupesulle, puetaan päälle, pedataan vuode ja valmistaudutaan aamupalalle. Ei hätäilyä, ei mekastusta ja asiallisia vastauksia arkoihin kysymyksiin. Olen tyytyväinen näkemääni ja siihen mitä en kuule, turhaan mekastukseen.”

Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko seurasi palveluksen aloitusta Jääkäriprikaatissa

Jääkäriprikaatin sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuus järjes-tettiin Kemissä 12.8.2017.


Takaa-ajo alkaa! Yksikköviiri kärkeen!

Jääkäriprikaati, Lapin Liitto ja Sodankylän kun-ta järjestävät yhdessä maakunnalliset Suomi 100 vuotta -juhlallisuudet Sodan-kylässä perjantaina 1.12.2017.

Kaikille avoimessa päivätilaisuudessa Sodanky-län liikuntahallilla esiteltiin Jääkäriprikaatin ka-lustoa, historiaa ja perinteitä sekä Veteraanien perintö -video.

Ohjelmassa oli myös Jääkäriprikaatin toiminta-näytös ja Aleksanteri Kenan koulun oppilaiden suunnittelemaa ohjelmaa, jonka aiheena oli Suomi 100 vuotta historian kaari.

Suomen sadatta itsenäisyyspäivää juhlittiin Sodankylässä Jääkäriprikaa-tin, Sodankylän kunnan ja Sodankylän seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa.

Juhlallisuudet alkoivat sanajumalanpalveluksella Sodankylän kirkossa.

Sankarivainajia kunnioitettiin laskemalla seppeleet Sodankylän vanhalla hau-tausmaalla Sankarimuistomerkille, Vapaussodan muistomerkille ja Karjalaan jääneiden muistomerkille sekä Sodankylän kunnanviraston pihalla olevalle Talvi-sodan muistomerkille.

Paraatikatselmus pidettiin Sodankylän varuskunnan sulkeiskentällä ja ohimarssi marssittiin Ampumaradan tiellä. Paraatijoukkoja komensi eversti Timo Mäki-Rau-tila ja katselmuksen suoritti Jääkäriprikaatin komentaja eversti Jyrki Kaisanlahti.

Sodankylän kunnan järjestämä kansalaisjuhla pidettiin Liikuntahallilla.

Kansalaisjuhla huipentui kuorojen ja soittokunnan esittämään Jean Sibeliuksen Finlandiaan.

Sankarimuistomerkille seppeleen laskivat Jääkäriprikaatin komen-taja, eversti Jyrki Kaisanlahti, sotaveteraani Kalle Sukuvaara ja upseerikokelas Niko Paavola.

Katselmus järjestettiin Sodankylän varuskun-nassa sulkeiskentällä.

Ohimarssi marssittiin katselmuksenjälkeen Ampumaradan tiellä.


Talvisodankäynnin peruskurssiJääkäriprikaati järjesti talvisodankäynnin perus-kurssin 8.–19.1.2018 Sodankylässä.

Talvisodankäynnin peruskurssi kehittää so-tilaiden ammattitaitoa talviolosuhteissa vaadit-tavan taistelutekniikan käytössä, toimintakyvyn ylläpidossa ja henkilökohtaisissa selviytymistai-doissa. Kurssille osallistui puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstöä, reserviläisiä sekä yhdysvaltalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia ja tans-kalaisia sotilaita.

Yhdysvaltalaisten ja ruotsalaisten sotilaiden osallistuminen talvisodankäynnin peruskurssil-le on osa maavoimien kahdenvälistä koulutus-yhteistyötä, missä mailla on molemminpuolinen mahdollisuus lähettää kouluttajia oppilaiksi toi-sen maan kansallisille kursseille. Kursseilta saa-dut kokemukset siirretään kotimaan koulutuk-seen ja kansallisen puolustuksen kehittämiseen. Ruotsalaiset sotilaat osallistuvat kurssille toista kertaa ja yhdysvaltalaiset viidettä kertaa.

Ensimmäistä kertaa kurssille osallistuivat re-serviläiset, rajavartiolaitoksen henkilöstö sekä tanskalaiset ja saksalaiset sotilaat.

Kurssin ensimmäisessä vaiheessa osallistujil-le koulutettiin talvisodankäynnin perusteet se-kä toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvät selviy-tymistaidot. Toisessa vaiheessa testattiin sotilai-den osaaminen koulutetuissa kokonaisuuksissa sovelletussa harjoituksessa.

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, enraaliluutnantti Eero Pyötsiä tarkasti talvisodankäynnin peruskurssin 10.-11.2.2018.


Jääkäriprikaatin syyskauden kilpailut ja tulokset

Jääkäriprikaatissa kilpailtiin vuoden 2017 jälkimmäisellä puolis-kolla henkilökohtaisista sekä yksikkökohtaisista paremmuuksista ammunnoissa, suunnistuksessa, esteratakilpailussa sekä Jeesiön lenkki -pyöräkilpailussa.

Ampumamestaruuskilpailut

RK 4+4+4lsVarusmiehet1. Alikersantti Riku Tiirinki 1052. Jääkäri Aleksi Kokko 1043. Jääkäri Juho Matti Kurula 102

RK 3x5lsVarusmiehet1. Jääkäri Juho Teräs 1132. Teemu Samu Sulkala 1123. Tykkimies Marty Stewart 109

RK 4+4+4lsHenkilökunta1. Yliluutnantti Pasi Sarajärvi 1082. Kapteeni Nuutti Tarvainen 1083. Ylikersantti Tommi Keränen 108

Liikunta ja urheilu| Teksti: Liikuntakasvatusupseeri kapteeni Jarmo Salmi

Jääkäriprikaatin joukkue voitti ammunnan yleis-mestaruuden Ammunnan sotilaiden SM-kil-pailuissa

Jääkäriprikaatin ampumajoukkue menestyi erinomai-sesti Kaartin Jääkärirykmentin järjestämissä ammun-nan sotilaiden SM-kilpailuissa. Jääkäriprikaatin ampu-jat saavuttivat yhteensä 10 henkilökohtaista mitalisi-jaa.

Henkilökohtaisissa lajeissa mestaruuden voittivat varusmiessarjan rynnäkkökivääri 6+6+6 laukausta ali-kersantti Jani Pakanen, varusmiessarjan rynnäkköki-vääri 3x5 laukausta alikersantti Juha Lähetkangas ja jääkäri Tytti Leskelä naisten sarjassa. Muita henkilö-kohtaisten lajien mitalisteja olivat alikersantti Maria Pietilä, jääkäri Katri Paasimaa, alikersantti Mira Mono-nen ja ylikersantti Juho Autio

Henkilökunnan rynnäkkökiväärin joukkuekilpai-lussa luutnantti Otto Känsälä, ylikersantti Tommi Ke-ränen ja luutnantti Sampo Suihkonen sijoittuivat toi-seksi. Isopistoolin joukkuekilpailussa majuri Antti Jo-kinen, kapteeni Nuutti Tarvainen ja luutnantti Otso Könönen sijoittuivat toiseksi.

Varusmiesten rynnäkkökiväärin joukkuekilpailussa alikersantti Jani Pakanen, alikersantti Jani Keränen ja alikersantti Heini Remes sijoittuivat kolmanneksi. Ryn-näkkökiväärin 3 x5 laukauksen joukkuekilpailussa ali-kersantti Juho Lähetkangas, alikersantti Aleksi Mäke-läinen ja alikersantti Jani Pakanen voittivat mestaruuden.

RK 10lsHenkilökunta1. Yliluutnantti Mikko Nevala 962. Ylikersantti Arttu Salonen 943. Luutnantti Antti Palokangas 94

Ammunnan joukkuekilpailu1. Tukikohtakomppania 793 pistettä2. 2.Jääkärikomppania 779 pistettä3. 3.Jääkärikomppania 750 pistettä

Partiosuunnistus

A-sarja1. 2.JK 1 (Palokangas, Mikkola, Eskola ja Uusitalo)2. TUKIK 1 (Könönen, Myllykangas, Kanniainen, Hy-

värinen ja Lepola)3. TKKK 1 (Kaikkonen, Koskenniemi, Kuoksa ja Lat-

vakoski)

B-sarja1. 2.JK 2 (Konttila, Myllykoski, Taskila ja Lampinen)2. 2.JK 3 (Granroth, Tepsa, Markus ja Miettinen)3. 1.ITPTRI 2 (Sikanen, Leppänen, Launonen, Poikela

ja Käyhkö)

C-sarja1. KOULOS (Mure, Hoppula, Lampinen ja Härö)2. 2.JK 5 (Hongisto, Miettinen, Aho ja Onnela)3. 2.ITPTRI 3 (Liimatainen, Heiskanen, Väänänen ja

Patinen)

Suunnistus

Henkilökunta M 40 4,2 km1. Yliluutnantti Jukka Ruha 0:34:332. Majuri Juha Tuura 0:35:283. Everstiluutnantti Arto Vaarala 0:37:30

Henkilökunta yleinen 4,2 km1. Yliluutnantti Juha Rantala 0:24:492. Yliluutnantti Jani Toivanen 0:26:413. Luutnantti Jukka Kaikkonen 0:30:01

Varusmiehet 2,6 km1. Jääkäri Mikko Rahkola 0:13:222. Alikersantti Mauri Holopainen 0:17:583. Tykkimies Teemu Kamula 0:19:16

Naiset 4,2 km1. Vänrikki Hanna-Kaisa Korhonen 1:26:212. Kersantti Sonja Pokka 1:26:23

Suunnistuksen joukkuekilpailu1. TKKK 1:25:002. 2.ITPTRI 1:25:463. 2.JK 1:36:05

Esteratakilpailu

1. Oppilas Onni Pöyhtäri 0:02:042. Oppilas Marty Stewart 0:02:203. Jääkäri Mikko Mäki-Iso 0:02:23

Joukkuekilpailu1. 3.JK 0:06:542. TKK 0:07:333. 2.ITPTRI 0:07:42

Jeesiön lenkki, Lapin jääkäripataljoona

1. Jääkäri Eetu Honkanen 2:06:582. Jääkäri Paavo Erola 2:07:013. Jääkäri Wernen Broström 2:07:02

Joukkuekilpailu1. 1.JK 2:39:142. TUKIK 2:39:49

Muut palkitut

Vuoden päätöspuhuttelussa palkittiin seuraavat henkilöt ja tahot liikunta-alan palkinnoilla:• Vuoden liikuntateko: Jääkäriprikaatin ampumajoukkue, yleismestaruuden voittaminen sotilaiden SM-am-

pumakilpailussa. Kiertopalkinto ja henkilökohtainen palkinto joukkueen valmentajajille luutnantti Otto Känsälälle ja ylikersantti Tommi Keräselle.

• Eniten fyysistä kuntoa nostanut työpiste: 1.JÄÄKÄRIKOMPPANIA • 2017 kovakuntoisin ja kenttäkelpoisin työpiste: LAPIN ALUETOIMISTO • 2017 eniten henkilökohtaista kuntoindeksiä nostanut siviili: Toimistosihteeri HANNELE LANKO• 2017 eniten henkilökohtaista kuntoindeksiä nostanut sotilas: Yliluutnantti ARTO KORKALO• Esimerkillinen varusmiesten liikuttaja: Luutnantti JUHO HARTIKAINEN• Esimerkillinen varusmiesten liikuttaja: Luutnantti JONATHAN RAUTILA


Valmiusyksikkökoulutus| Teksti ja kuvat: Everstiluutnantti Ari Mure, Jääkäriprikaatin koulutuspäällikkö, PSTK/ LAPJP/ JPR, saapumiserä II/90

Komentojoukkueen tulivoimaa, 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääri.

Etupyörässä 2/2017 kerrotaan Maavoimien valmiusyksiköi-den perustamisen taustoista

ja perusteista, sekä valmiusyksiköi-den koulutuksen yleisjärjestelyis-tä. Tässä kirjoituksessa valotetaan yksikön palveluksen ja koulutuk-sen jälkimmäistä vuosipuoliskoa, eli valmiusvaihetta. Kertaan uusille lukijoille myös joitain jo edellisnu-merossa esiteltyjä perusteita.

Maavoimien valmiusyksiköt koostuvat ammattisotilaista ja va-rusmiehistä. Valmiusyksikkökou-lutukseen valittujen varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta. Osa heistä valitaan johtajakoulu-tukseen ja muut saavat monipuo-lisen miehistökoulutuksen. Koulu-tuksen ensimmäinen puolisko ei poikkea normaalista varusmies-koulutuksesta, vaan jakautuu pe-rus-, erikois- ja joukkokoulutus-kausiin. Varusmiespalveluksen jäl-kimmäinen puolisko (6kk) on var-sinaista valmiusaikaa, jonka aika-na saatua koulutusta ja osaamista laajennetaan.

Yksikkökoulutusjakso

Jääkäriprikaatin valmiusyksikkö on monipuolinen ja aseistukseltaan erittäin tehokas yksikkö, jonka koulutustaso tarkastettiin RYSKE 117 -harjoituksessa. Yksikkö täytti

asetetut vaatimukset ja aloitti val-miusvuoronsa 15.6.2017. Samal-la alkoi valmiusvaiheen ensimmäi-nen osa, yksikkökoulutusjakso. Se alkoi voimakeinojen käytön har-joittelulla ja jatkui fyysisesti erit-täin vaativalla mutta samalla ehkä koko valmiusvaiheen mieleenpai-nuvimmalla harjoituksella, kauko-partiomarssilla Itäkairan erämais-sa. Tästä marssista löytyy tarkem-pi kuvaus edellisestä Etupyöräs-tä. Marssin jälkeen koulutus jatkui oman koulutushaaran taitojen sy-ventämisellä sekä kaikille yhteisillä sissi- ja kaupunkijääkärikursseilla.

Lisäkoulutusjakso

Valmiusjakson keskimmäinen osuus on nimetty lisäkoulutus-jaksoksi. Elo - syyskuun taittees-sa Jääkäriprikaatin valmiusyksikön pääosa sai perusteet sotilaspolii-sitoiminnasta upseerikokelaiden osallistuessa samaan aikaan koke-lasvaellukselle. Paikallispuolustus-harjoitus Vuosangassa oli seuraava kovempi ponnistus ja näytön paik-ka. Valmiusyksikön valmiutta tes-tattiin myös yllätysharjoituksella. Keskittäminen Rovajärven harjoi-tusalueella ja siellä toteutettu kak-

sipuolinen taisteluharjoitus sujui-vat sangen mallikkaasti ja yksikkö osoitti, että tarvittaessa se kyke-nee vastaamaan nopeasti sotilaal-liseen uhkaan. Harjoituksen jäl-keen jatkui koulutushaarataitojen hiominen ennen erikoisjoukkojen vastaisen toiminnan harjoittelua, sekä kriisinhallinta-, pimeätaistelu- ja komppanian taistelu -kursseja.

Harjaantumisjakso

Valmiusyksikön koulutus päättyi harjaantumisjaksoon, jonka aika-na yksikkö oli lähinnä sotaharjoi-tuksissa tai lomalla. Jääkäriprikaa-tin oma taisteluharjoitus RIEKKO 217 ja lopuksi Maavoimien kak-

sivaiheinen PUUKKO 17 kovapa-nosammuntoineen ja taisteluhar-joituksineen viimeistelivät yksikön koulutuksen. Viimeisissä harjoituk-sissa saattoi helposti todeta, ettei vuoden palvelus ole mennyt huk-kaan. Toiminta oli kaikilla tasoilla rutinoitunutta ja oma-aloitteista, käskyihin ja niiden toteuttamiseen ei mennyt kauaa aikaa ja soturit kykenivät reagoimaan yllättäviin tilainteisiin aivan kuin olisivat tien-neet niiden tulon jo ennakolta.

Kokemuksia valmiusyksik-kökoulutuksesta

Haastattelin muutamia ammatti-sotilaita ja varusmiehiä tämän ar-tikkelini taustaksi. Luutnantti JT totesi: ” Parasta kun on vuosi ai-kaa kouluttaa, ehtii nähdä kehityk-sen ja sen jatkumisen siitä mihin se normaalisti (165 vrk) loppuu.” Luutnantti SS puolestaan piti val-miusvaiheen kurssimuotoista kou-

Jääkäriprikaatin valmiusyksikkö RYSKE 217 harjoituksessa 12.12.2017.

lutusta järkevänä ja selkeänä rat-kaisuna. Yksi ammattisotilas, luut-nantti JH rohkeni sentään esittää myös parannusesityksen:” Syksyllä olisi saanut olla enemmän VYKS:n omia harjoituksia, nyt meni useita harjoituksia taisteluosaston osa-na.” Yksikön päällikön ja henkilö-kunnan yhteinen näkemys oli, ettei kyseessä ole mikään paraatijouk-ko, vaan he ovat asettaneet pai-nopisteen taistelukoulutukseen. He näkivät ammattisotilaiden roo-lin kasarmiolosuhteissa kouluttaja-na ja maastoharjoituksissa joukon osana, johtajana. Joukon kiinteys oli ulkopuolisenkin helppo huo-mata.

Varusmiesten palaute oli roh-kaisevaa, koulutuksessa ollaan oi-kealla tiellä. Korpraali Taneli jää-kärijoukkueesta totesi: ”Mahtava vuosi takana hyvällä ja tiiviillä po-rukalla. Ei ole ollut liian helppoa, kaukopartiomarssi oli mieleenpai-nuvin.” Taistelulähettinä palvel-leen korpraali Stiinan ajatuksissa on aito sävy: ” Yllätyksenä tullut taisteluharjoitus, hälytys ja taiste-luharjoituksessa oman joukkueen toiminnot jäivät mieleen. Kauko-partiomarssi heinäkuussa 2017 oli

Valmiusvaihe alkoi rankalla mutta mieleenpainuvalla kaukopartio-marssilla.

Vanhaa ja uutta panssarikoulutusta Mellankankaalla.

Leopardit kahlaavat Jeesiöjoen poikki kesällä 2017.

Nikitat, eli T-54:t kahlaavat Jeesiö-joen poikki kesällä 1980.

Kiinteä naamiointi on hyvä suoja nykyaikaisiakin tähystysvälineitä vastaan

Panssarijoukkueen johtaja antaa tiedustelupartiolle ohjeita.


mieleenpainuva kokemus, vaikka itketti, väsytti, ärsytti ja kaikkea. Ilman tämmöistä porukkaa ei oli-si jaksanut, aina on ollut joku joka ”potkii” persuuksille tai tsemppaa jos joku meinaa väsähtää.” Upsee-rikokelas, nyt vänrikki Joonas tie-dustelujoukkueesta kuvasi tunto-jaan näin: ” Rento meininki, hy-vää yhdessä tekemistä ja kovia koi-toksia. Aivan palveluksen lopussa ollut 24 h hiihto oli raskas, jokai-sen kierroksen viimeiset 5 km oli-vat pahimmat, joka paikaan piste-li ja tikutti.” Väsymyksestä huoli-matta Joonakselle itselleen kertyi hiihtomatkaa kaikkiaan 105 km. Panssarivaunujoukkueen kersant-ti Matti totesi: ” Aina on selvitty. Komppanian oma taistelukurssi oli mieleenpainuva kokemus. Erilai-set kurssit mm. sotilaspoliisi yms., ei ole ollut samaa hommaa koko vuosi. Panssarivaunulla ampumi-nen on mahtavaa. Erikoisjoukko-jen vastaisessa koulutuksessa pää-si painimaan kapteenin kanssa.”

Valmius säilyy vaikka joukko vaihtuu

Jääkäriprikaatin valmiusyksikön kotiutuessa 14.12.2017 aloittivat heinäkuussa palveluksen aloitta-neet ja valmiusyksikköön valitut varusmiehet valmiusvuoronsa. He osoittivat omat taitonsa RYSKE 217 -harjoituksessa. Soturit vaihtu-vat mutta valmius säilyy 24/7/365.

Niiden reipashenkisten nuor-ten, joilla varusmiespalvelus on vielä edessään, on hyvä tiedostaa, että Jääkäriprikaatin kaikissa yksi-köissä annetaan laadukasta ja mo-nipuolista koulutusta. Niille, jotka kaipaavat varusmiespalveluksel-taan vauhtia ja vaihtelevia tilantei-ta, sekä fyysisesti raskaita koitok-sia, on valmiusyksikkö sopiva paik-ka!

Everstiluutnantti Ari MureJääkäriprikaatin koulutuspäällikköPSTK / LAPJP / JPR, saapumise-rä II/90

P9200455 Kiinteä naa-miointi on hyvä suoja nykyaikaisia-kin tähystysvälineitä vastaan

Valmiusyksikössä palvelevat saavat muistoksi valmiusyksikkökolikon kotiutumispäivänä. Valtakunnallisen valmiusyksikkökolikon toiselle puolelle on valittu kesällä otettu kuva Jääkäriprikaatin valmiusyksiköstä.

RIEKKO 217 toi Jääkäriprikaatin valmiusyksikön mukana tykistön pitkästä aikaa Mellankankaalle

Tulenjohtopartio työssään.

Tiellä on kohdattu vihollisen miinoja, jotka pioneerit pai-kantavat ja raivaavat.

Kaksipuoliset ja simulaattoriavusteiset taisteluharjoitukset koulivat iskuporrasta.

Hyökkäyskärjen edellä kulkevat tiedustelijat, tarvittaessa moottoroituina.

Jääkärit hyökkäävät RIEKKO 217 harjoituksessa.


Syksyn 2017 harjoituksia| Teksti: Koulutusosasto/suunnittelusektori

Jääkäriprikaatin tärkeimpiä har-joituksia vuoden 2017 aika-na olivat RIEKKO 17 ja PUUK-

KO 17 -harjoitukset, tutustuminen Ruotsalaisten harjoitukseen Lom-benissa, sekä ilmapuolustusharjoi-tus 2017.

RIEKKO 17 -harjoitus

RIEKKO 17 -harjoituksessa 30.10–3.11.2017 harjoiteltiin hyökkäystä taisteluharjoituksessa.

Jääkärikomppaniat hyökkäsivät ja nuoremmista valmiusyksikön joukkueista muodostettiin puolus-taja, tällä kertaa keltainen. Hyök-käyksen perusteet saatiin harjoitel-tua opetustarkoituksen mukaises-ti ja taisteluosaston komentajan everstiluutnantti Viinamäen koros-tama voimien keskittäminen on-nistui viimeisissä taisteluissa. Sää suosi harjoitusta, siispä paleltumil-ta säästyttiin.

PUUKKO 17 -harjoitus

PUUKKO 17 -harjoituksessa 13.–17.11, 24.–28.11.2017 ammuttiin ensin joukkueammunnat Sarrio-

järvellä POHJOINEN 17 -harjoituk-seen liittyen ja tämän jälkeen siir-ryttiin taisteluharjoitukseen Rova-järvelle. Taisteluharjoituksen tee-ma oli jälleen hyökkäys ja se toimi jatkumona RIEKKO 17 -harjoituk-selle. Kokoonpano oli sama kuin RIEKKO 17 -harjoituksessa. Har-joituksessa päästiin opetustarkoi-tukseen, joka oli taisteluosaston hyökkäys laajalla alueella talviolo-suhteissa.

Ampumaharjoitus Lombe-nissa Norrbottenin rykmen-tin joukkojen kanssa

Syyskuussa Jääkäriprikaatin jalka-väen aliupseerikoululle tarjoutui erinomainen mahdollisuus yhtei-seen epäsuoran tulen joukkojen ampumaharjoitukseen Ruotsalai-sen Norrbottenin rykmentin jouk-kojen kanssa. Harjoituksen toi-meenpanemisessa oli ollut vuoden alusta lähtien hieman vaikeuksia. Ruotsalaisen joukon osallistumi-nen harjoitukseen varmistui harjoi-tuksen valmistelujen näkökulmas-ta viime hetkellä, jonka seurauk-

sena harjoituksen valmistelujen kanssa kaikki harjoituksen valmis-teluissa mukana olleet saivat to-della tuntea tekevänsä töitä palk-kansa eteen. Ongelmista päästiin yksi kerrallaan ylitse aliupseerikou-lun ja Jääkäriprikaatin esikunnan operatiivisen- ja koulutusosaston yhteistuumin ja kalenterin osoit-taessa kuun vaihdetta alkoi todel-la näyttää siltä, että tästäkin saa-daan kammettua vielä harjoitus ai-kaiseksi.

Aikaisemmat pelkästään po-sitiiviset kokemukset harjoitustoi-minnasta Ruotsalaisten kanssa sai-vat harjoituksen valmistelijat va-kuuttuneiksi siitä, että vaivannäkö lopulta kannattaisi. Ruotsalaiset ja Suomalaiset sotilaat ajattelevat asioita yllättävän samankaltaises-ti. Näin ollen näkemykset koulut-tavan ja mielekkään harjoituksen läpiviemiseksi olivat heti suunnit-telun alkumetreistä lähtien yhtei-siä. Tälläkään kertaa harjoitus ei jättänyt moitteelle sijaa.

Harjoitusjoukkojen päästyä val-misteluista toteutukseen alkoi yh-teistoiminta harjoituksessa niin kouluttajien kuin harjoittelevien joukkojenkin välillä mutkattomas-ti. Harjoitus aloitettiin Lombenin ampumakenttäalueelle ryhmit-tymisen ohella nopealla epäsuo-ran tulen kansainvälisten toimin-tatapamallien: Call for fire tuliko-

mentorakenteen kertauksella ja viestivälineiden yhteensopivuuden tarkastamisella. Oppitunnin jäl-keen kaikilla joukoilla oli tiedos-saan epäsuorantulen maailmassa oleelliset asiat, toimivat viestiyhte-ydet ja yhteinen kieli tulikomento-viestiliikenteessä. Aliupseerikoulun kokeneet kouluttajat olivat teh-neet ennen harjoitusta erinomai-sen pohjatyön aliupseerioppilaiden ja apukouluttajien kouluttamises-sa. Vierasta tulikomentoliikennettä käytettäessä viestivälineisiin ja am-munnan hallinta- ja johtamisjärjes-telmiin liittyviä haasteita oli osattu ennakoida ja vähentää oleellisesti koulutuksella niiden haastavuutta. Näin ollen kouluttavalle ja turvalli-selle ampumapäivälle ei ollut näh-tävissä pienintäkään estettä.

Ensimmäinen ampumapäivä valkeni lohdullisissa merkeissä, täl-lä kertaa valo ei nauranut pimey-den töille. Hyvin suoritetut valmis-telut tuliasemissa, viestiasemilla ja tulenjohtopaikalla takasivat koulu-tuspäivän jouhevan käynnistymi-sen. Päivä aloitettiin verryttelemäl-lä siten, että joukot suorittivat en-simmäiset tulitehtävänsä kansalli-sia, tuttua ja turvallista tulikomen-toviestiliikennettä käyttäen. Päivän taittuessa iltaan vaihdettiin verryt-telemään seuraavaa päivää varten

yksinkertaisilla tulitehtävillä kan-sainvälistä tulikomentoviestiliiken-nettä käyttäen. Toiminta sujui har-joittelun viitoittamalla tiellä mut-kattomasti. Tämä loi erinomaisen perustan seuraavien päivien tule-ville koitoksille.

Seuraavana päivänä ohjelmas-sa oli useiden tuliasemien vaihto-jen ja erikoisampumatarvikkeiden tuomat lisähaasteet. Päivän am-muntoja valmisteltiin tuliasemissa pitkin edellistä päivää ja vielä am-muntojenkin jälkeen. Tuliasemis-sa nähty vaiva kuitenkin maksoi itsensä takaisin jouhevana ja sel-keänä ammuntojen läpiviemisenä useista tuliasemista ja erikoisam-pumatarvikkeista huolimatta. Tu-lenjohtopaikkakaan ei päässyt vii-lenemään valmistelujen aikana, ni-mittäin huolellinen seuraavan päi-vän harjoittelu takasi sujuvan toi-minnan myös tässä päässä. Am-pumapäivä valkeni vastoin odo-tuksia sumuisena. Epäsuoran tulen kouluttajien hyvinkin tuntema ty-

mä pääsi yllättämään harjoitusjou-kot. Onneksi aamupäivä ei tuliase-missa jäänyt aivan toimettomaksi, päivän viimeiset suunnitellut ase-mat ehdittiin odottelun aikana val-mistelemaan ja tulenjohtopaikal-la suoritettiin ryhmän puolustus-ammunta, jonka koulutuksellisena painopisteenä oli ryhmänjohtajan toiminta puolustuksessa. Päivän epäsuorantulen ammunnat saatiin aloitettua tymän laannuttua en-nen lounasta. Päivä sujui erinomai-sesti Call for fire tulikomentoliiken-nettä käyttäen ruotsalaisen tulen-johtopartion johtaessa suomalai-sen kranaatinheitinjoukkueen ja suomalaisten tulenjohtopartioiden johtaessa ruotsalaisen kranaatin-heitinjoukkueen tulta. Pimeydek-si siirtyvän hämärän laskeuduttua aloitettiin valaisuampumatarvik-keiden ampuminen. Joukon tai-don kertyessä siirryttiin kahden tuliyksikön käyttöön, jossa yksi tu-liyksikkö valaisi taistelukentän va-lokranaateilla ja toinen tuliyksikkö

Tykistö on tullut takaisin Mellankankaalle.

LEO hyökkää syvällä...

Panssarijääkärit etenee...


tuhosi valaistun maalin sirpalekra-naateilla. Voi sitä riemua.

Viimeisenä ampumapäivänä suoritettiin kranaatinheitinjouk-kueiden ystävällismielinen maaot-telu. Suomalaisten ja ruotsalaisten osallistuessa ystävällismieliseen maaotteluun, kilpakumppaneiden harjoitusjoukot eivät suurta moti-vointia tarvinneet. Ilmassa oli suu-ren urheilujuhlan tuntua. Ensim-mäisenä ammuttiin suora-ammun-ta suuntaimelle näkyvään maaliin. Kranaatinheittimien tuliasemien pedantti valmistelu toi suomalai-selle harjoitusjoukolle etulyönti-aseman, nimittäin heittimet aset-tuivat heti paikallensa ja toinen laukaus saatiin poikkeuksetta osu-maan haluttuun paikkaan. Toinen kierros samassa lajissa oli mukavaa katseltavaa, kaikki kranaatit osui-vat korjaamatta maalin alueelle ja henkinen tunne ylivertaisuudesta saavutettu. Päivän toinen tapah-tuma oli kranaatinheitinjoukkueen asemaanajo pikatuliasemiin, am-pumavalmiuden saavuttaminen ja tulenavaus. Mausteeksi muuten-kin jännitystä tihkuvalle kilpailulle, toinen kilpailujoukkue seuraisi toi-sen suorittamista. Henkinen etu-matka edellisestä lajista alkoi hie-man horjua, muttei kaatunut ruot-salaisten osoittaessa kohtalaista varmuutta asemaanajon ja ampu-

mavalmiuden saavuttamisen saral-la. Ruotsalaisen joukkueen suori-tuksen jälkeen erityisen miellyt-tävää oli seurata aliupseerikoulun harjoitusjoukon toimintaa, jotka paineenkin alla tekivät oikeita suo-ritteita rauhassa ja oikein, vaikka ehkä kaikille oli jotakuinkin hah-mottunut joukkojen tasoero täs-sä tapahtumassa. Kilpailutilanne ei murentanut joukon selkärankaa, vaan lopputulokseen päästiin vain vähäisellä kouluttajan ohjauksella. Toinen tapahtuma palautti joukon käsityksen omasta kyvystään rea-listiselle tasolle, suoritus oli hieno. Bra Jobbat!

Lombenin ampuma-alue hilje-ni toistaiseksi, näillä kokemuksilla on hienoa lähteä yhteiseen harjoi-tustoimintaan Ruotsalaisten kans-sa tuottamaan äänen lisäksi hyviä koulutustuloksia vuonna 2018.

Maavoimien valtakunnalli-nen Ilmapuolustusharjoitus

Maavoimien valtakunnallinen Il-mapuolustusharjoitus 2/2017 jär-jestettiin 14.–23.11.2017 Lohta-jan ampuma- ja harjoitusalueella. Rovaniemen ilmatorjuntapatteris-tosta harjoitukseen osallistui pat-teriston komentaja everstiluut-nantti Petri Sipilän johdolla 1. ja 2. Ilmatorjuntapatteri, Tukikohta-

komppania sekä henkilökunnan ITO90M-osasto.

Harjoitukseen osallistui jouk-koja kaikista ilmatorjuntakoulu-tusta antavista joukko-osastoista ja Ilmavoimista. Harjoitusvahvuus oli suurimmillaan noin 1 500 hen-keä. Harjoituksen johti ilmatorjun-nan tarkastaja eversti Ari Grön-roos Maavoimien esikunnasta. Harjoituksen taisteluvaiheen johti vuoden 2018 alusta ilmatorjunnan tarkastajan tehtävässä aloittava eversti Sami-Antti Takamaa Karja-lan prikaatista.

Harjoituksen päätavoitteena oli kehittää asevelvollisten sekä hen-kilökunnan osaamista ilmatorjun-nan eri tehtävissä sekä harjoitella puolustushaarojen ilmapuolustuk-sellista yhteistoimintaa. Ilmapuo-lustusharjoitus on ilmatorjunnan varusmiesten ja reserviläisten tär-kein ampumakoulutus- ja taistelu-harjoitus.

Ilmapuolustusharjoitus on kak-sivaiheinen. Harjoituksen ampu-mavaiheessa 14.11.–17.11. ammut-tiin kovapanosammunnat ilma-torjunnan ohjusjärjestelmillä sekä ammusaseilla.

Taisteluvaiheessa 19.11.–22.11. harjoiteltiin ilmatorjuntayksiköi-den ja niiden osien taistelun ja tu-lenkäytön johtamista yhteistoimin-nassa muiden ilmapuolustukseen osallistuvien joukkojen kanssa.

Jääkäriprikaatin perinteinen kokelasvaellus kuljettiin elokuun lopussa Hetta-Pallas reitin upeissa maisemissa.


Rovajärven ampuma-alue| Teksti: Majuri Mika Niskanen

Rovajärven ampuma-alue on puolustusvoimien pääampu-ma-alue, joka mahdollistaa suo-rituskykyisten sodan ajan joukko-jen kouluttamisen. Maavoimien eri asejärjestelmien yhteistoimin-nan ja tulenkäytön harjoittelu on mahdollista tässä mittakaavassa vain Rovajärven ampuma-alueella. Ampuma-alueen laajuus on noin 1 100 km2, josta maalialuetta on noin 400 km2. Alueen pohjois-puolella on Köngäsvuoman kokei-luampuma-alue, jonka pinta-ala on 54 km2. Kooltaan alue on län-tisen Euroopan suurin yhtenäinen ampuma-alue. Ampuma-alue si-jaitsee Rovaniemen, Kemijärven, Sodankylän ja Pelkosenniemen alueilla. Aluetta käytetään vuosit-

tain noin 200 vrk, joista ammun-tapäiviä on keskimäärin noin 100 vrk.

Rovajärven alue on ollut puo-lustusvoimien käytössä jo vuodes-ta 1949 lukien. Aluetta on vuosi-kymmenten kuluessa laajennettu merkittävästi yhteensä kaksi ker-taa; Sarriojärven alue liitettiin am-puma- ja harjoitusalueeseen jo alueen perustamisvuonna 1949 ja vuonna 1989 alueeseen liitet-tiin Köngäsvuoman alue. Vuon-na 1969 alue jaettiin käyttötar-koituksen mukaan ampuma- ja suoja-alueeseen ja vuonna 1986 alue määritettiin puolustusvoimi-en valtakunnalliseksi pääampu-ma-alueeksi. Maavoimien esikunta on vuonna 2010 luokitellut Rova-

järven ampuma- ja harjoitusalueen kehitettäväksi ampuma- ja harjoi-tusalueeksi.

Tämä merkitsee mm. sitä, et-tä alueen kunnossapitoa (ml. ra-kennuskanta, johtamisjärjestelmä, huollon tukeutumisjärjestelmä, tiestö ja ampumapaikat) kehite-tään jatkuvasti. Rovajärven ampu-maja harjoitusalueen vastuullise-na hoitajana toimii Jääkäriprikaati, joka huolehtii alueen turvallisuu-desta, kunnossapidosta ja kehit-tämisestä sekä koordinoi alueen käyttöä.

Puolustusvoimat on vuokra-laisena Metsähallituksen omista-malla alueella. Senaattikiinteistöt omistaa alueella olevat kiinteistöt ja rakennelmat, joita on alueella yhteensä 199 kappaletta. Puolus-

tushallinnon rakennuslaitos vastaa ampuma-alueen kiinteistöjen, rakennelmien ja osin teiden yllä- ja kunnos-sapidosta.

Maavoimien esikunnalla on sopimus Pyhä-Kallion paliskunnan kanssa alueen käytöstä ja maksettavasta kor-vauksesta. Puolustusvoimat maksaa alueen käytöstä, kiinteistöistä, kunnossa- ja ylläpidosta vuosittain noin 2 M€.

Alue jakaantuu:• 8 harjoitusalueeseen, joista 7 voidaan käyttää kovapanosammuntoihin• 4 taisteluampuma-alueeseen, joita ovat Hautainmaan, Pahavaaran, Päriharjun ja Syyräkin taisteluam-

puma-alueet. Taisteluampuma-alueet ovat ensisijaisesti tarkoitettu taisteluammuntojen järjestämiseen• 8 tukeutumisalueeseen, joita ovat Jokilampi, Kielijuppo, Heinuvaara, Rovamännikkö, Rovarinne, Ro-

vaselkä, Ristilampi ja Sarriojärvi. Osalla tukeutumisalueista ei ole käytössä olevia rakennuksia. Kaikille alueille on luotu tukeutumismahdollisuudet siirrettävällä kalustolla pl Ristilampi

• Suoja-alueeseen, jota ei saa käyttää maalialueena• Rajoitusalueisiin, joita ei saa käyttää maalialueina, mutta joiden käyttö harjoitus-, tuliasema- ja majoi-

tusalueina sallitaan Rovajärven ampuma-alueen harjoituskartassa esitetyin rajoituksin• 4 ilmailun rajoitusalueeseen, joiden osalta tehdään ampumailmoitus kaikista ammunnoista, räjäytyksis-

tä, harjoituksista ja lennätystoiminnasta kun vaara-alue tai lentokorkeus nousee yli 150 metriä ampu-ma- tai lennätyspinnan tasosta.

Alueen käyttö on ohjeistettu Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen johtosäännössä.


Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston kuulumisia| Teksti: Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Petri Sipilä

Saapumiserän 2/17 peruskou-lutuskausi sujui kylmässä ja vähälumisessa Lapin kesässä

hyvin perinteisesti. Alokkaat astui-vat palvelukseen 3. heinäkuuta ja edessä oli kahdeksan viikkoa soti-laan perustaitojen opettelua. Kou-lutuskauden läpivientiä ei ole lähi-aikoina muutettu, joten kaikki sujui rutiininomaisesti.

Patteriston peruskoulutuskau-den taistelu- ja ampumaharjoitus toteutettiin Sarriojärvellä 31.7.–6.8.2017. Harjoituksen päämäärä-nä oli harjoituttaa Rovaniemen il-matorjuntapatteriston varusmiehiä taistelu- ja ampumakoulutuksen perusteissa ja toteuttaa turvallises-ti peruskoulutuskaudelle asetetun osaamistason mukaiset taisteluam-munnat sekä varmistaa yksittäisen taistelijan peruskoulutuskaudelle asetettujen vaatimusten saavutta-minen taistelijan tutkinnolla. Saa-pumiserän 1/17 sotilaspoliisijouk-kue ampui samassa harjoituksessa loppuammuntansa.

Harjoituksessa ammuttiin pe-rusyksiköittäin kuuden päivän ai-

kana taistelijaparin ja ryhmän puo-lustusammunta valoisalla, partion hyökkäysammunta, sisäpiippuam-munnat kevyellä kertasingolla se-kä yksittäisen panoksen räjäytys-harjoitus.

Saapumiserän sotilasvala järjes-tettiin koko prikaatin yhteisena ti-laisuutena Kemissä 12.8. Tapahtu-mapaikkana oli kaupungin sisäsa-taman alue ja ilmassa oli suuren juhlan tuntua, koska joidenkin arvi-oiden mukaan tapahtumaa saapui seuraamaan jopa 10 000 henkilöä. Sää suosi tapahtumaa, joskin na-vakka tuuli koitui Rovaniemen ilma-torjuntapatteriston vuodesta 1989 palvelleen perinnelipun kohtalok-si. Jo aiemmin korjailtu lippu repe-si etureunasta koko korkeudeltaan. Vuoden 2018 ohjelmaan siis saatiin uuden lipun naulaamistilaisuus vie-lä määrittelemättömänä ajankohta-na.

Paikallispuolustusharjoitus KAJAANI 17

Paikallispuolustusharjoitus KA-JAANI 17 järjestettiin Kainuussa 4.-8.9.2017. Harjoituksen tavoit-teena oli harjoituttaa puolustus-voimia, muita viranomaisia ja yh-teistoimintaosapuolia omissa ja yhteisissä moniviranomaistehtä-vissä häiriötilanteissa siviiliympä-ristössä. Erityyppisissä harjoitusti-lanteissa testattiin käytännön joh-tamistoimintaa sekä yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Puolus-tusvoimien päämääränä oli paran-taa reserviläisten, varusmiesten ja henkilökunnan osaamista paikal-lispataljoonan tehtävissä sekä pa-rantaa ja osoittaa paikallispuolus-tusjoukkojen valmiutta. Kainuun prikaatin johtamaan KAJAANI17 -harjoitukseen osallistui joukkoja Kainuun prikaatista, Jääkäriprikaa-tista, Lapin lennostosta ja Kainuun rajavartiostosta.

Rovaniemen ilmatorjuntapatte-riston sotilaspoliisijoukkueen päät-

töharjoitus toteutettiin kyseisessä harjoituksessa. Vaikka tällä kertaa harjoituksen painopiste ei ollut so-tilaallisissa operaatioissa, joukkue osoitti taitonsa vaihtelevissa tehtä-vissä. Samassa harjoituksessa to-teutettiin joukkueen koulutustason mittaus.

Tälle saapumiserässä joukko-tuotannossa olleen ilmatorjunnan johtoportaan taistelunjohtopaikan toinen taisteluharjoitus ja joukko-koulutuskauden ampumaharjoitus oli yhdistetty yhtenäiseksi pitkäk-si harjoitukseksi. Harjoitus aloitet-tiin siirtämällä taistelunjohtopaik-ka Sodankylään osaksi RIEKKO17 -harjoitusta. Johtopaikka johti ilma-torjunnan taistelua taisteluosaston alueella kolme vuorokautta, jonka jälkeen se siirtyi Rovajärvelle yksik-kötyypin mukaisiin taisteluammun-toihin. Ammunnoissa harjoiteltiin toimintaa kohdattaessa vihollinen moottorimarssilla sekä lähipuolus-tusta valoisalla ja pimeällä. Ampu-maja taisteluharjoituksen yhdis-täminen mahdollistaa harjoittelun taistelujaotuksen mukaisissa osas-toissa oikeaa kalustoa käyttäen ja pitkäkestoisemman tottumisen maasto-olosuhteisiin. Tottumista tarjottiinkin, kun pakkanen kipusi jo lokakuun viimeisinä päivinä lähes -20°C lukemiin.

Valtakunnallinen ilmapuo-lustusharjoitus 2/2017

Valtakunnallinen ilmapuolustus-harjoitus 2/2017 toimeenpantiin Lohtajan ampuma- ja harjoitus-alueella 14.-23.11.2017. Harjoituk-sen johtajana toimi viimeistä ker-taa eversti Ari Grönroos, joka jää reserviin ilmatorjunnan tarkastajan tehtävästä vuoden lopussa. Harjoi-tukseen osallistui noin 1400 hen-kilöä (300 kantahenkilökuntaa,

1000 varusmiestä, 100 reserviläis-tä), 300 ajoneuvoa sekä 30 len-tokonetta ja helikopteria. Harjoi-tukseen liittyi Lapin lennoston toi-meenpanema taktinen ilmapuo-lustusharjoitus.

Tällä kertaa patteriston joukot eivät ampuneet Lohtajalla, vaan osallistuivat vain taisteluvaihee-seen. Harjoituksessa muodostettiin ilmatorjuntapatteriston johtopor-ras omasta taistelunjohtopaikasta ja Karjalan prikaatin aliupseerikurs-sin perustamasta taistelunjohtopai-kasta. Johtoporras pääsi johtamaan harjoituksessa useiden erityyppis-ten ilmatorjuntaohjusyksiköiden taistelua. Tukikohtakomppanian perustama huoltokomppania jär-jesti huoltopalvelut koko harjoitus-joukolle. Yksikön ammattitaito ja yritys keräsi jälleen lähes ylitsevuo-tavat kiitokset tuettavilta joukoilta.

Aliupseerikurssin ilmatorjunta-linja perusti harjoitukseen ilmam-torjuntaohjuspatteri (90M):n, jossa tulevan kevään joukkotuotannon johtajat harjoittelivat tulevia tehtä-viään. Sotilaspoliisijoukkue toteut-ti harjoituksen turvallisuusjärjeste-lyitä.

Harjoituksessa toteutettiin on-nistuneesti Suomeen akkreditoi-tujen sotilasasiamiesten vierailu Pääesikunnan käskystä. Patteris-ton joukoista arvovaltaiselle dele-gaatiolle esiteltiin Tukikohtakomp-

Rovaniemen ilmatorjuntapatte-riston perinnelippu ohimarssissa Kuva: Maavoimat

Kaupunginjohtajan suojue. Kuva: Maavoimat

Sotilaspoliisit taistelussa vanhalla UPM:n tehdasalueella Kajaanissa. Kuva: Maavoimat

Crotale uusien talvinaamioverk-kojen alla. Kuva: Maavoimat

Huoltokomppanian komentopai-kan vartiomies. Kuva: Maavoimat

panian kouluttaman ilmavoimien huoltokomppanian ensihoitoase-ma. PUUKKO 17 -harjoitus

Lohtajan jälkeen johtopaikka siir-tyi suoraan loppusotaansa PUUK-KO17 -harjoitukseen Rovajärvel-le. Mukana marssi johtoon otettu Karjalan prikaatin kouluttama il-matorjuntaohjuspatteri. Patteris-to tuotti viiden vuorokauden ajan tappioita vihollisen ilma-aluksil-le taisteluosaston hyökkäykseen liittyen. Lapin ankarat olosuhteet tulivat suurelta osin pääkaupun-kiseudulta varusmiespalvelukseen saapuneille Vekaran taistelijoille yllätyksenä. Ajoneuvon ajaminen lumisissa oloissa oli usealle kuljet-tajalle ensimmäinen kerta elämäs-sä. Kaikkiaan harjoitus oli opetta-vainen kaikille osallistujille. Syksyn harjoitusten aikana yhteistoiminta jalkaväkijoukkojen kanssa on men-nyt aimo harppauksen eteenpäin. Kiitos kaikille ponnisteluihin osal-listuneille; eikä vähiten johtamis-järjestelmähahmoille.

Lopuksi Rovaniemen ilmatorjunta-patteristo toivottaa hienoja hetkiä reserviin eversti Timo Mäki-Rauti-lalle!


Mielialailmoitukset ja komppanian hyökkäysäksiisi| Teksti: Everstiluutnantti Jussi Viinamäki

Lapin jääkäripataljoona am-mentaa voimaa perinteistä jo-kapäiväisissä palvelustehtävis-

sään - tämä on johtamassani jou-kossa erityisen arvokas ja hieno piirre.

Löysin eräänä iltana pataljoo-nan esikunnan kahvihuoneesta ka-san papereita, joiden lukemiseen kului siltä istumalta kaksi tuntia ja suunniteltu juoksulenkki toteutui lyhennettynä versiona.

Paperikasassa oli Pohjanmaan Jääkäripataljoonan 1. komppa-nian mielialailmoituksia 1950- ja 1960-luvulta. Ilmoituksia lukiessa sai erityisen hyvän kuvan pataljoo-nan varusmiesten ja henkilökun-nan elämästä Vaasassa ja Sodan-kylässä.

Toinen yhtä kiinnostava löy-tö olivat Lapin Jääkäripataljoonan Panssarintorjuntakomppanian har-joitussuunnitelmat 1970 -luvun alusta.

”Yleensä kuitenkin mie-liala on ollut suhteellisen hyvä…”

Komppanioiden mielialailmoituk-set perustuivat hyvin todennäköi-sesti yläjohtoportaan antamaan käskyyn, sillä useimmista löyty-neistä ilmoituksista löytyi yläjoh-toportaan viitemerkinnät. Löyty-neet ilmoitukset olivat sisällysluet-teloltaan samanlaisia: esimiehel-le raportoitiin mielialasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sotilaalli-sesta kurista ja palvelusalttiudes-ta, huoltotilanteesta, valistus- ja viihdytystoiminnan vaikutuksesta mielialaan, kantahenkilöstön mie-lialasta ja palvelusalttiudesta sekä paikallisen väestön suhtautumises-ta puolustuslaitokseen. Ilmoituk-set laadittiin päälliköiden toimesta neljännesvuosittain.

Pohjanmaan Jääkäripataljoo-nan 1. Jääkärikomppanian päällik-kö luutnantti O Heiskanen raportoi komentajalleen 1.1.1965 oman yk-

sikkönsä mielialasta kuvassa esite-tyllä raportilla. Pataljoona oli vasta hiljattain saapunut Sodankylään ja toteutti saamiaan valmius- ja kou-lutustehtäviä muutoksen keskellä. Raportti käsittelee mielialaa aika-välillä 14.10. - 31.12.1964.

Heiskanen raportoi varusmies-ten mielialoista saapumiserittäin. Raportin mukaan saapumiseriä oli astunut palvelukseen vuoden aika-na 15.2., 15.6. ja 15.10. Jälkimmäi-sen saapumiserän kohdalla ”näyt-ti mieliala olevan melko mata-lalla, joka johtui siitä, että pal-velus päivittäin on melko tiuk-kaa.”

Sotilaallisen kurin osalta Heis-kanen raportoi lähinnä antamis-taan rangaistuksista mainiten arestirangaistusten syiden olleen mm. ”luvaton poistuminen ja itsensä päihdyttäminen.”

Huoltotilanteesta raportoitaes-sa mainitaan tupien ja oleskeluti-lojen ahtauden vaikuttavan mielia-laan laskevasti. Muonituksen osal-ta päällikkö raportoi yksikkönsä ol-leen melko tyytyväisen ”pl leipä, jossa on valitettu olevan mato-ja.” Varusteiden mainitaan olleen riittävän hyviä suhteessa vielä mel-ko leutoon talveen.

Valistus- ja viihdytystoimin-nan osalta ylistetään sotilaskodin ”erittäin piristävää vaikutus-ta.” Hieman purnausta aiheuttivat ”lukuisat hartaustilaisuudet (seurat)”, joihin oli ”jouduttu komentamaan määrätty mää-rä tai kaikki.” Mainittakoon vie-lä, että ”elokuvateatterin ja ui-mahallin valmistumista odote-taan suurella mielenkiinnolla.”

Oman henkilökuntansa tilan-teesta Heiskanen raportoi seuraa-vaa: ”Kouluttajat tuntuvat jän-nittyneenä odottavan ”kovan talven” tuloa ja toivovat, että varusteet saataisiin sen mukai-siksi. Henkilökunnan piristämi-seksi olen antanut silloin täl-löin vapaapäiviä vuorotellen.”

Paikallisen väestön raportoi-tiin suhtautuneen ”ainakin tois-taiseksi… erittäin positiivisesti puolustuslaitokseen.”

Lukemani raportti ja sen asiat tuntuvat etäisiltä, mutta samal-


la jotenkin äärimmäisen tutuilta. Päällikkö raportoi komentajalleen tarkastellussa raportissa varus-miesten loppukyselyn tuloksia se-kä henkilökunnalle suoritettavan työilmapiirikyselyn tuloksia.

Olisi mielenkiintoista tutkia, mi-kä mielialailmoitusten perimmäi-nen syy oli. Miksi näitä ilmoituk-sia annettiin ja raportoitiin edel-leen yläjohtoportaalle? Haluan us-koa, että perimmäinen syy oli sa-ma kuin nykyäänkin: esimiehiä ja yläjohtoporrasta aidosti kiinnosti työilmapiiri ja varusmiesten tyyty-väisyys.

”Ensimmäisellä kerralla tarkasti selvittäen, miten kompp:n toiminta tapah-tuu”

Toinen pataljoonan esikunnan kahvihuoneesta löytynyt mielen-kiintoinen paperi löytyi kansiosta, jonka otsikkona oli ”LapJP:n Jouk-koharjoituskauden harjoitussuun-nitelmia - PstK”.

Luutnantti Kalle Schroderuk-sen 11.2.1970 laatima harjoitus-suunnitelma (Jääkärikomppania kärkikomppaniana tien suunnassa, hyökkäysäksiisi) herätti heti mie-lenkiinnon. Samaa asiaa harjoitel-laan nykyäänkin Lapin Jääkäripa-taljoonan iskuportaan yksiköissä.

Jo pois nukkuneen Kalle Schro-deruksen (res evl) suunnitelma to-dennäköisesti laadittiin ”tupak-kiaskin kanteen” ja sen jälkeen komppanian kirjuri kirjoitti suunni-telman puhtaaksi.

Suunnitelma on tiiviistetty yh-den sivun mittaiseksi pääasiakir-jaksi ja siinä on liitteitä koulutus-ohjeen ja karttakuvan muodossa. Harjoitus oli suunniteltu alkavak-si sulkeiskentän maastossa, jossa kahden tunnin ajan piti harjoitella jääkärikärjen toimintaa joukkueit-tain. Ruokailun jälkeen jatkettiin sulkeiskentällä, nyt komppanian äksiisinä. Päätavoitteena oli har-joitella vihollisen kohtaamista si-ten, että komppanian toiminta oli-si kärjen törmäämisen jälkeen au-tomatisoitu.

Vasta harjoituksen lopuksi läh-dettiin sovellettuun vaiheeseen, jossa karttaliitteen mukaan komp-panian tuli harjoitella Jeesiöntien suunnassa toimintaa kohtaamisti-lanteessa.

Suunnitelma on selkeä, toteut-tamiskelpoinen ja sen liitteet sisäl-tävät kartan lisäksi monia käyttö-kelpoisia taisteluteknisiä ohjeita mm. siitä, mitkä ovat taistelijoiden väliset etäisyydet edettäessä tais-teluvalmiina: etäisyydet on ilmoi-tettu jääkärityyliin polkupyörän mittoina.

Johtopäätöksiä

”Mielialasta” ollaan edelleen kiin-nostuneita ja sen kehittymisestä raportoidaan säännöllisesti työil-mapiiri- ja loppukyselyissä. Mielia-laa seurataan myös jatkuvasti, kun teemme koulutustyötä varusmies-

ten kanssa ja olemme päivittäises-sä vuorovaikutuksessa yhteistyö-kumppanien kanssa. Näin tulee ol-la: on tutkittu tosiasia ja selvää il-man tutkimustakin, että hyvässä ja rakentavassa työilmapiirissä palve-lustehtäviään hoitava sotilas suo-riutuu niistä erinomaisesti.

Kehotan lukijoita seuraamaan myös omaa ”mielialaansa” jat-kuvasti: pysähdy joskus ja pohdi omaa jaksamistasi ja etenkin sitä, mitä itse voit tehdä asian eteen. It-se olen havainnut tehokkaaksi pa-lautumiskeinoksi urheilun - kävely- tai juoksulenkillä pää tyhjenee kai-kesta turhasta ja vyötärönmittakin kaventuu.

Äksiisikoulutus sanana ja me-todina painui 1990 -luvun loppu-vuosina tietyllä tapaa unholaan. Ainakin tällainen kuva minulle syn-tyi opiskellessani Kadettikoulussa: vanhaa kunnon äksiisiä pidettiin kylmän sodan metodina ja keski-tyttiin enemmän ”oivaltavaan op-pimiseen”. Nyt olen ilokseni ha-vainnut, että varsinkin raskasase-yksiköissä ja -joukkueissa asiaa harrastetaan sen vaatimalla vaka-vuudella. Pataljoonan jääkäriyksi-köt ovat saaneet tehtävän hakea koulutukseensa ”enemmän äksii-siä” unohtamatta kuitenkaan esi-merkiksi simulaattorien tai virtuaa-likoulutuksen tarjoamia mahdolli-suuksia.

Äksiisiä voi harrastaa myös taisteluosastona: siitä todisteena voidaan pitää Jääkäriprikaatin kou-lutuspäällikön johtamia taistelu-harjoituksia Riekko ja Puukko, joi-den aikana taisteluosasto hyökkä-si taistelujärjestyksensä mukaises-ti saman hyökkäyksen kahtena eri päivänä. Äksiisiä parhaimmillaan.

Menneisyyteen ei tule taker-tua, mutta sitä tarkastelemalla voi saada uusia näkökulmia nykyisiin ”mielialailmoituksiin” sekä nykyi-sin käytössä oleviin koulutusmeto-deihin.

Everstiluutnantti Jussi ViinamäkiPSTK/LAPJP 1992-1993Lapin Jääkäripataljoonan komen-taja


Arktisen koulutuksen niksipalstaArktisen koulutuksen niksipalstan tarkoituksena ei ole niinkään minkään uuden ja mullistavan asian esilletuonti, vaan ajatuksena on herätellä henkiin vanhoja hyväksi todettuja käytäntöjä.

Tehäänpä kynsitulet, sähkötulet tai ovitiilu - yksi lapsi monta nimeä| Teksti: Vääpeli Timo Kallio

Tämä on tarinaa tulen teosta ja sen eri muodoista. Revon-tulten prikaatiamme on myös

joidenkin leukojen kerrottu nuo-tioprikaatiksikin sanovan. Osuvas-tihan ovat sanoneetkin, olosuh-teemme kun on maamme karuim-mat. Selviytymisen tarve on pakot-tanut meitä vaalimaan ja hallitse-maan tätä 350 000 vuotta vanhaa taitoa. Mutta kuinka hyvin lopulta hallitsemme aakkoset, eri tulimuo-tojen käyttötavat ja niiden tarkoi-tukset?

Aakkoset

Palava materiaali, riittävä lämpö-tila ja happi. Nämä peruskoulus-sa meille opetetut tekijät pitää olla takaraivossa tulta ja sen eri muo-toja tehtäessä. Lisäksi on syytä muistaa ainakin seuraavaa: läm-min ilma nousee ylöspäin, läm-pö säteilee alaspäin ja palotapah-tuma kuluttaa happea. Hyödynnä siis lainalaisuuksia. Älä poista niis-tä yhtäkään. Älä heikennä yhden-kään toimintaa. Esimerkiksi puun painosta on lähes 50 % vettä. Märässä puussa ei ole ilmaa (hap-pea), vaan ilman tilalla on vettä, joka jäähdyttää 50 kertaa parem-min kuin ilma. Märällä puulla pois-tat siis aakkosista 2/3 osaa. Muis-ta käyttää hyväksi tuulta, joka tuo happea. Hyödynnä lämpimän il-man ylös virtaus puun kuivattami-seen ja hapen lisäämiseen, jne.

Sytyttäminen

Sytöt ratkaisee kaiken! Muista taas aakkoset. Tarvitset pientä, jotta se saavuttaa riittävän lämpötilan no-peasti. Tarvitset syttöjä paljon, jot-ta niiden palaessa lämpötila riittää sytyttämään isommat puut. Sy-töt kannattaa jakaa kahteen ko-koluokkaan. Ykköstaso on koivun tuohenpalaset ja veistetyt ohuet lastut. Kakkostason syttöjä ovat veistetyt kiehiset tai kuusen kelot-tuneet pihkaiset alaoksat. Varaa näitä vanhan kansan mukaisesti karvalakillinen, siis molempia la-killinen. Tällä määrällä syttöjä saat varmasti kosteatkin puut pala-maan.

Kynsitulet, miten tehdään?

Nimensä mukaisesti käsin kerättä-vissä ilman työvälineitä. Aloita syt-töjen kerääminen jo liikkeen aika-na. Näin säästyt tältä vaiheelta te-kohetkellä. Matkan varrellesi kun osuu varmasti hyviä syttömaita. Tai voit kulkea syttömaiden kaut-ta. Muista, että hyvät syttöpuut, kuuset ja koivut, kasvavat erityi-sesti kosteassa maassa, joen ja ojan varsilla. Samalla saat tieten-kin myös juoma- ja ruokaveden mukaasi. Asentopaikalla tee kyn-situlille levymäinen alusta hukka-puista tai oksista. Näin estät kyn-

situlen painumisen lumeen. Levyn päälle kasaa runkopuista ja sytöis-tä neliömäinen piippu, aseta syttö-jä keskelle ja sytytä. Lisää keskel-le syttöjä pikkuhiljaa. Valmistele keitinastia kunnon varrella. Aloita keittäminen samalla lisäten syttö-jä. Näin tehden pakin kannellinen vettä kiehuu alle viiden minuutin. Muista mitä korkeampi nuotio sitä parempi on veto ja teho. Jäinenkin koivu palaa tässä nuotiossa.

Esimerkkikuva huonosta nuotiosta.

Esimerkkikuva hyvästä nuotiosta. .

Sähkötulilla. Nimeä sähkötuli käytti perinne-joukkomme Er.Os.Sau:lta.

Partion hiihdettyä monta peninkulmaa, laite-taan ns. ”sähkötulet”, joilla käristykset, korvik-keet ym. valmistetaan. Savukoski 1944SA-kuva

Harjoitus tekee mestarin

Tämä taito voi olla ratkaiseva näis-sä meidän jäätävissä olosuhteissa. Talvisodan kokemukset Lapin erä-maissa osoittivat pakkasen pahak-si vastustajaksi. Vaikka meillä oli aikanaan jätkiä jätkän taitoineen, eivät kaikki joukot jätkän taitoja hallinneet. Jopa rykmentin kokois-ten osastojen toimintaa jouduttiin rajoittamaan toimintakunnon me-nettämisen pelossa, esimerkiksi Pelkosenniemen ja Suomussalmen suunnilla 1939.

Harjoitelkaamme siis seuraa-viin aikamääreisiin 5 min tuli palaa + 5 min vesi kiehuu + 5 min tuli sammutettu ja jäljet huolella pei-tetty. Siis 15 min koko savotta. Ai-noastaan lämmin neste ja ruoka takaavat arktisen jääkärin energia-tarpeen ja ilman tulta se on mah-dotonta.

Laitetahan Yö puulle

Yötulet

Viime osassa käsiteltiin teoriaa ja pikkutulia ’’kynsitulia’’. Kynsitu-li sopii kyllä hyvin ruuan laittoon, mutta mitä kun jääkärin olisi siir-ryttävä yöpuulle? Haasteena jää-kärille tulee muun muassa se, et-tä yksittäisillä puilla on tulta yllä-pidettävä jatkuvasti, tervaskan-noilla nuotiosta tulee helposti liian kuuma tai aiheuttaa kovasti pelät-tyä lämpösäteilyä ja savua. Sivuu-tetaan nämä jälkimmäiset lyhyesti sillä, ettei avotulilla kannata yöpyä nykysodankäynnissä kuin pakon sanelemana. Muistakaamme kui-tenkin luontomme armottomuus, josta viime vuosina siviilivaeltajien surulliset kuolemat ovat kansallis-

puistossamme meitä muistutta-neet.

Siirtykäämme tässä jutussa sii-hen kaikkein edistyksellisimpään ja legendaarisimpaan yötulimalliin. Siis rakotuliin. Tuleen, josta lauluja-kin on tehty ja onhan se varuskun-tamme kotikylän vaakunaankin päätynyt. Eikä turhaan. Tämä on suomalaisen jätkän taidonnäyte, joka antaa lämpöä ilman työtä tar-vittavan levon ajan. Ilman kunnol-lista lepoa ei kovakaan jääkäri jak-sa paria vuorokautta pidempään.

Harjoittelu tekee mestarin

Tämäkin taito vaatii harjaantumis-ta, jotta se tuntuu helpolta, toimi-valta ja järkevältä. Kyllä toimivan rakotulen jääkäripartio tunnissa te-kee. Vaikka vain kenttälapiolla, jos vain homman osaa. Yöpuulle siis.

Talvisodankäynnin kurssilla opetetaan henkilökunnalle tämäkin taito.

Taidon taitaja ylikersantti Jussi Saikkonen esittelee vierailijoille kiinnostuksen vetonaulaa ’’yöpuuta’’.


Suomi 100 vuotta - itsenäisyytemme ja maan-puolustuksen juhlavuosi

Lapin aluetoimisto

Vuosi 2017 on ollut merkit-tävä vuosi isänmaallemme ja myös meille maanpuolus-

tuksen toimijoille. Itsenäisyytem-me juhlavuoden näyttäviä tapah-tumia on vietetty ympäri Suomea koko vuoden ajan. Maanpuolus-tustyötä tehdään kuitenkin myös

pienten tapahtumien ja tekojen kautta. Maanpuolustustyö saattaa monelle kalskahtaa korvaan juhla-puheissa käytetyltä termiltä, joka on ajatuksena jossain muulla ta-solla kuin käytännön tekemisessä ja meidän kaikkien jokapäiväisessä työssä. Maanpuolustustyöstä pu-

hutaan, kun varusmiehet tekevät keräystä sotiemme veteraanien hy-väksi tai käydään pitämässä juhla-puheita veteraanitilaisuuksissa tai valatilaisuuksien yhteydessä järjes-tetään esittelyjä alokkaiden omai-sille. Harvoin sitä tulee kuitenkaan ajatelleeksi kuinka konkreettista maanpuolustustyötä meidän kaik-kien päivittäinen työpanos on.

Lapin maakunnassa on perin-teisesti ollut erittäin korkea maan-puolustustahto, ja tavoitteena on-kin ylläpitää ja kehittää sitä myös jatkossa. Jääkäriprikaatihan vas-taa koko Lapin maakunnan osalta myös maanpuolustustyön toteut-tamisesta ja koordinoi muidenkin Puolustusvoimien toimijoiden toi-mintaa. Maanpuolustustyötä teh-dään yhteistyössä sekä alueellisten että paikallisten viranomaisten, ve-teraani-, reserviläis- ja maanpuo-lustusjärjestöjen sekä kansalais-järjestöjen kanssa. Luonnollisesti toimintaan kytketään myös maa-kunnan kaupungit ja kunnat, seu-rakunnat, eriasteiset oppilaitokset ja muutkin toimijat. Maanpuolus-tustyön kokonaisuus muodostuu maanpuolustusviestinnästä, eri-tyyppisestä tuesta veteraaneil-le sekä maanpuolustus- ja kansa-laisjärjestöille, kirkollisesta työstä, sotilassoittotoiminnasta sekä Jää-käriprikaatin järjestämistä maan-puolustustapahtumista. Muiden järjestämiin tapahtumiin osallistu-taan aina, kun se omien tehtävien puitteissa on mahdollista.

Vuoden 2017 tapahtumista on ehdottomasti nostettava esille Ro-vaniemellä elokuussa järjestetty ”Suomi 100 Kesäkiertue”. Tapah-tuma oli useiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteinen pon-nistus, joka huipentui päivän aika-na toteutettuihin kalustoesittelyi-hin, esittelypisteisiin sekä toimin-tanäytöksiin. Saimme haltuumme

ROVA 17 -harjoituksessa koulu-tettiin rakennetun alueen taiste-lun perusteita.

| Teksti: Majuri Harri Laiho

Rakotulen teko perinnejoukkomme Er.Os.Saun miesten opettamana.Kuvissa myös kuuluisa partiopäällikkö Paulus Niemi.

Puuksi valitaan kuivasta maasta kuiva-, suora- ja oksaton honka.

Kaadettu honka katkaistaan kahteen osaan. Mitta on kirveen varsi per nukkuja. Seuraavaksi hakataan puihin syttöpinta.

Alapuun päähän hakataan ’’Laiskanhul-pa’’ (vetokolo). Kolo tulee tuulen puolelle.

Paksumpi puu alle ja ohuempi päälle. ’’Tul-kus’’ kapulat puiden väliin puiden päihin.

’’Perkapuu’’ kiinnitetään ’’perkanaulalla’’ yläpuun tueksi.

’Kipinäpuut’’ asetetaan molemmin puolin ’’roitakkeiden’’ paikallaan pysymiseksi.

’’Roitakkeita’’ vuollaan sylillinen per puoli. Roitakkeet hakataan tervaskannosta.

Tuli sytytetään tuulen yläpuolelta. Tulta hoidetaan pari tuntia. ’’Tulkus’’ kapulat lyödään päistä pois. Nyt tuli palaa itses-tään tuuman tunnissa. Kuvan puut palaa ainakin 12 tuntia.

Parin kirveen varren mitan päähän asete-taan louevaate. Vaate laitetaan pystyyn, jotta se heijastaa lämpöä. Tällöin se ei myöskään kerää savua.


kokonaiseksi päiväksi Rovaniemen keskustan alueen, jossa niin kau-punkilaiset kuin lukuisat turistitkin liikkuivat ja tutustuivat esittelypis-teisiin ja toimintanäytöksiin. Illan kruunasi Lapin sotilassoittokun-nan, Ilmavoimien soittokunnan ja Varusmiessoittokunnan reserviläis-bändin huikea konsertti, joka ei to-dellakaan jättänyt kuulijoitaan kyl-miksi! Päivä vaati merkittäviä jär-jestelyjä, mutta saatu palaute oli kaikilta osin lähes ylitsevuotavan positiivista. Kun vuonna 2018 vie-tämme Puolustusvoimien juhla-vuotta, niin toteutamme vastaa-van kesäkiertuetapahtuman hyvin testatun mallin pohjalta.

Vuoden aikana on järjestet-ty koululaisille ”Intti tutuksi” -ta-pahtumia niin Sodankylässä kuin Rovaniemelläkin. Lisäksi on tehty

vierailuja useisiin kouluihin ja käy-ty pitämässä infotilaisuuksia varus-miespalveluksesta ja naisten ase-palveluksesta, erikoisjoukoista se-kä Puolustusvoimista työnantaja-na. Aktiivisina koulujen yhteyshen-kilöinä näissä tapahtumissa ovat toimineet opinto-ohjaajat, ja kaik-kiin pyyntöihin on pystytty vastaa-maan positiivisesti. Tätäkin toimin-taa on ehdottomasti tarkoitus jat-kaa ja pyrkiä tavoittamaan nuoret positiivisesti jo ennen kutsuntoja ja varusmiespalvelusta .

Kutsuntatilaisuushan on ny-kyään nuorille miehille mahdol-lisuus hankkia asiallista ja oikeaa tietoa sekä tuoda esille omat toi-veensa ja tavoitteensa. Kutsun-nanalaisia kehotetaan ottamaan kutsuntapäivästä mukaansa kaik-ki mahdollinen tieto ja rohkeasti kertomaan kutsuntalautakunnalle omasta osaamisestaan. Kutsunto-jen tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä yhdessä nuoren kutsun-nanalaisen ja kutsuntalautakun-nan keskustelun kautta löytämään paras mahdollinen koulutuspaik-ka sekä nuoren itsensä että Puo-lustusvoimien kannalta. Pääsään-töisestihän Lapin kuntien miehet määrätään palvelukseen Lapin alueen omiin joukko-osastoihin: Jääkäriprikaatiin, Sodankylään ja Rovaniemelle, sekä Lapin rajavar-tioston Rajajääkärikomppaniaan

Vuoden 2017 kutsuntojen tulos:

Palvelukseen määrättiin ikäluo-kasta 75,71 %, (2016: 75,70 %). Lappilaisista palvelukseen määrättiin ikäluokasta 75,65 %, (2016: 75,62 %).

Terveydellisin perustein vapau-tettiin palveluksesta rauhan ai-kana eli määrättiin C-luokkaan 9,53 % (2016: 9,19 %). Lap-pilaisista vapautettiin 8,58 %, (2016: 8,42 %).

Uudelleen kutsunnoissa tarkas-tettavaksi eli E-luokkaan mää-rättiin terveydellisistä syistä yh-teensä 8,00 % (2016: 7,84 %).

Lappilaisista uudelleen tarkas-tettaviksi määrättiin 5,04 %, (2016: 5,98 %).

Ulkomailla asuvia, monikansa-laisuuden perusteella vapautet-tuja oli 3,01 % (2016: 3,32 %). Lappilaisista monikansalaisia oli 7,56 %, (2016: 7,91 %).

Siviilipalvelukseen hakeutui 1,43 % (2016: 1,73 %). Lap-pilaisista hakeutuneita oli 1,03 %, (2016: 1,01 %).

Ivalossa. On kuitenkin aina kaik-kien etu, kun yhteiset intressit koh-taavat - keskustelun tuloksena löy-detään palvelupaikka, ja jopa toi-vottu koulutustehtävä, johon nuo-relta löytyy koulutus ja halukkuus ja josta osaamisesta myös Puolus-tusvoimat jatkossa hyötyy. Hyvinä esimerkkeinä voikin mainita kul-jettajakoulutukseen, sotilaspoliisi-koulutukseen sekä johtajakoulu-tukseen halukkaat, joille kaikil-le pystyy hyvillä mielin löytämään palveluspaikan, jossa toive toden-näköisesti toteutuu. Joukko-osas-toissa on useita erilaisia palvelus-tehtäviä, joihin voi myös palveluk-sen aikana hakeutua ja sitä kautta löytää mielekkään koulutusalan. Mahdollisuuksia on tarjolla, kun vain uskaltaa kysyä.

Vuosi 2017 oli myös vapaaeh-toisen reservin koulutuksen osalta täynnä työtä ja tekemistä. Yhteis-toiminta Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen (MPK) kanssa on lähes päivittäistä ja luontevaa. Osa kou-lutustapahtumista on vakiintunut vuosittain toistuvaksi ja samalla kehitetään uusia mielekkäitä kou-lutusmahdollisuuksia ja hankitaan uutta osaamista - kaikki toki kou-lutuksen tilaajan eli Puolustusvoi-mien lähtökohdista. MPK on tänä päivänä erittäin tärkeä osa varus-miespalveluksen jälkeistä koulu-tuskokonaisuutta, jonka muodos-

Johtajat käskynantotilaisuudessa ROVA 17 -harjoituksessa.

tavat reservin kertaus- ja vapaaeh-toiset harjoitukset, MPK:lta tilat-tu sotilaallinen koulutus sekä muu vapaaehtoinen kouluttautuminen kokonaismaanpuolustuksen saral-la. Puolustusvoimien kannalta Re-servin johtaja -kurssit ovat erittäin hyviä esimerkkejä MPK:lta tilatuis-ta koulutustapahtumista. Kurssin rakenne, sisältö, aineisto ja kou-lutusmateriaali tulevat MPK:lta. Puolustusvoimat järjestää tapah-tumaan tukiosaston johtajan, joka toimii yhteyshenkilönä valmiste-luissa, varaa tilat ja sopii järjestelyt varuskunnassa kurssia varten se-kä myös arvioi kurssin toteutumis-ta tilaajan näkökulmasta. Vuosien aikana kurssien järjestelyt ja aika-taulut on vakioitu sekä kurssit on myös auditoitu. Tapahtuma on to-teutettavissa hyvin pienillä järjeste-lyillä. Erityisen hyvältä tilaajan nä-kökulmasta tuntuukin, että kurs-sin sisältöä kehitetään jatkuvasti palautteen mukaan, ja kurssin ai-

neisto pidetään jatkuvasti ajan ta-salla. Kurssi on erittäin hyvä sekä rakenteeltaan että sisällöltään ja vie kurssikokonaisuutena eteen-päin varusmiesaikana aloitettua syvän johtamisen toimintamallia. Tähän asti MPK on toteuttanut va-kioitua kurssikokonaisuutta Reser-vin johtaja 1 ja 2 kurssit, mutta en-si vuonna pilotoimme enemmän toiminnallisuuteen keskittyvää Re-servin johtaja 3 -kurssia. Uskomme vahvasti, että tätäkin kokonaisuut-ta pystytään kehittämään ja hyö-dyntämään entistä paremmin osa-na reservin koulutusjärjestelmän kokonaisuutta.

Reserviläisten antama panos maanpuolustustyöhön pystytään huomioimaan ainakin kahdesti vuodessa toteutettavilla reservin ylennyksillä. Ylennyshän ei ole pal-kinto, vaan se on osoitus reserviläi-sen koulutuksen kautta hankitusta osaamisesta ja asemasta sotilasor-ganisaatiossa. On erittäin hienoa

Reserviläisten ylentämistilaisuus Rovaniemen Korundissa 4.12.2017. Kuvassa vasemmalta oikealle: reservin majuri Pertti Itkonen, majuri Harri Laiho, everstiluutnantti Mikko Mäntynen, eversti Jyrki Kaisanlahti, eversti Mikko Kauppala ja eversti Jari Tolppanen.

saada olla mukana järjestämässä näitä ylentämistilaisuuksia ja ko-kea se reserviläisistä huokuva oi-keanlainen ylpeys omasta osaami-sesta ja maanpuolustustahdosta.

Maanpuolustustyö on siis mei-dän kaikkien tekemää työtä, jossa näkyy halu tehdä oma työpanos mahdollisimman hyvin ja työn tu-loksissa heijastuu kunnioitus so-tiemme veteraaneja ja heidän työ-tään kohtaan. Maanpuolustustyö ei ole pelkkiä kauniita sanoja juhla-puheissa, vaan se on jokapäiväisiä käytännön tekoja. Toivotan kaikil-le lukijoille oikein hyvää Puolustus-voimien juhlavuotta 2018 ja tekoja maanpuolustuksen hyväksi!


Soittokunta sata lasissa juhlavuonna

Lapin sotilassoittokunta

Suomi 100 - juhlavuoden hen-gessä vuodesta 2017 tuli var-sin tapahtumarikas toimin-

tavuosi. Lapin sotilassoittokun-ta esiintyi vuoden mittaan noin 150:ssa eri tilaisuudessa. Tapah-tumat voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan. Puolustusvoimien pal-velussoittoja oli noin 70, sidosryh-mien tilaisuuksia noin 30 ja soitto-kunnan omaa konsertti- ja tapah-tumatuotantoa 50 esiintymistä. Lapin sotilassoittokunta on kun-nostautunut omassa konserttituo-tannossaan. Lapset on huomioitu kohderyhmänä aivan erityisellä ta-valla.

Soiva Siili

Mikä tekee lapsista niin tärkeän kohderyhmän sotilassoittokunnal-le? Eikö sotilasmusiikin paikka ole varuskunnassa sotilaiden tilaisuuk-sissa? Tutkimusten mukaan var-haiskasvatukseen sijoitettu euro palautuu moninkertaisena tuot-

tona takaisin. Maanpuolustuksen näkökulmasta tällä lapsen ensi-kosketuksella sotilasyhteisöön on kauaskantoisia vaikutuksia. Myön-teinen tai iloinen muisto koulukon-sertista voi vaikuttaa myös tuleviin ajattelumalleihin maanpuolustuk-

sen tärkeydestä ja puolustusvoi-mien roolista tässä tärkeässä teh-tävässä. Sotilaan uniformu kantaa aina mukanaan puolustusvoimien edustamaa arvomaailmaa - oli mu-siikin tyylilaji sitten mikä hyvänsä.

Soiva Siili sai valtion lasten kulttuuripalkinnon vuonna 2017. Kahdeksantoista yhteistä esiintymistä toi musiik-kielämyksen 4000 lapselle.

Sotilasmusiikki on osa henkilös-töalaa, mutta toimiala tekee var-sin näkyvää työtä myös viestinnän alalla. Viestintätoimialan neuvotte-lupäivillä marraskuussa 2017 Puo-lustusvoimien vuoden viestintäor-ganisaatioksi valittiin Sotilasmu-siikkialan mediatiimit! Perusteluis-sa nostettiin esille Kesäkiertueen puolustusvoimallisen viestinnän ja markkinoinnin toteutus. Mediava-rusmiesten toiminta sotilassoitto-

Mediavarusmies työssään.

kunnassa on hyvin itseohjautuvaa. Mediavarusmiesten osaamiseen ja toimintakykyyn on oltu erittäin tyytyväisiä. Sosiaalinen media ja kyky operoida tässä ympäristössä tuovat mukanaan uusia mahdolli-suuksia sotilassoittokunnan työlle mutta asettavat myös aivan uusia haasteita. Ajat ja vaatimukset ovat muuttuneet esimerkiksi tapahtu-mamarkkinoinnissa. Ihmiset ovat tottuneet saamaan tietoa helpos-ti, nopeasti ja reaaliaikaisesti. Täs-sä toimintaympäristössä korostuu oman toiminnan ennustettavuus ja riittävä suorituskyky.

Lapin sotilassoittokunta saa uuden kapellimestarin. Vuoden vaihteessa orkesterin taiteellise-na johtajana aloittaa musiikkikap-teeni Tero Haikala. Haikala siirtyy Rovaniemelle Varusmiessoitto-kunnan kapellimestarin tehtäväs-tä Panssariprikaatista. Tilantee-seen päädyttiin kesällä 2017 kun musiikkimajuri Jaakko Nurila aloitti soittokunnan päällikkökapellimes-tarina. Samaan aikaan Juha Keto-la sai määräyksen siirtyä Ilmavoi-mien soittokunnan uudeksi päälli-köksi. Tero Haikala aloitti vuonna 2011 Puolustusvoimien varusmies-soittokunnan kapellimestarina. Ai-kaisemmassa tehtävässään Haika-la on kehittänyt varusmiespalve-luksen musiikillista sisältöä luoden laajoja konserttikiertueita eri mu-siikkityyleistä sekä ollut keskeises-sä roolissa uuden, musiikkipainot-teisen aliupseerikurssin suunnitte-lijana ja kouluttajana. Haikala on toiminut vuodesta 2012 Valtakun-nallisen Raudaskylän puhallinmu-siikkileirin johtajana, kapellimesta-rikouluttajana ja kapellimestarina. Hän on kysytty kouluttaja, luen-noitsija ja kapellimestarikurssien vetäjä. Haikala on toiminut Soitin-musiikkiliiton puheenjohtaja ja Su-

lasolin hallituksen jäsenenä usei-ta vuosia. Tästä työstä Suomen Laulajain ja Soittajain liitto myönsi Haikalalle vuonna 2017 arvostetun Heikki Klemetti -palkinnon.

Haikalan debyytti kuultiin jo joulukonserttien yhteydessä. ”La-pin sotilassoittokuntaan siirryn suurin odotuksin. Uusi pohjoinen ulottuvuus on minulle suuri mah-dollisuus. Pääsen työskentelemään laadukkaan orkesterin kanssa, jo-ka haastaa taidoillaan myös kapel-limestarinsa. Rovaniemellä on teh-ty hienoa työtä taitavien kapelli-mestarien ja muusikoiden toimes-ta. On ilo olla osa tätä jatkumoa. Tavoitteeni lähtee orkesterin soin-nista. Pyrin haastamaan muusik-koja orkesterin musiikillisen ilmai-sun kehittämiseen. Haluan myös monipuolistaa ohjelmistoa erilaisin teemoin ja sitä kautta tehdä - jos mahdollista - konserteista vieläkin kiinnostavampia! Kapellimestari on myös esimies. Tässä työssä py-rin olemaan kannustava, innosta-va ja helposti lähestyttävä. Uskon, että lähes kaikissa ammateissa tie arvostukseen tulee osaamisesta ja avoimesta ihmisten kohtaamisista. Toiminnan tulee herättää luotta-musta. Vastuun jakaminen on yk-si osa siinä kuviossa. Kapellimes-tarina koen olevani enemmän yksi muusikko muiden joukossa. Tehtä-vä on auttaa orkesteria soittamaan paremmin. Lähden kapellimesta-rin työssäni toimimaan avoimin ja odottavin mielin. Tuon mukanani varmasti myös uusia ideoita ja tuu-lahduksia.”

| Teksti: Musiikkimajuri Jaakko Nurila

Musiikkikapteeni Tero HaikalaKlarinetinsoiton opettaja, Tampereen konservatorio 2002Musiikkipedagogi AMK, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2005Musiikin maisteri (sotilaskapellimestarin tutkinto), Sibelius-Akatemia 2011


Army North -17 Yhdessä alusta loppuun

Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry.

Riitta Sassalin luotsaaman So-dankylän Sotilaskotiyhdis-tys ry:n toiminta on ollut ku-

luneena vuonna monipuolista ja vilkasta. Kaikkein tärkeimpiä oli-vat varmasti työntekijöille järjeste-tyt ensiapu- sekä palo- ja turvalli-suuskoulutukset. Kaikkein mieliin-painuvinta ehkä Lapin Rajavartios-ton Rajajääkärikomppanian valaju-malanpalvelus Ivalon kirkossa sekä sotilaskodissa pidetty Suomi 100 -maakuntajuhla, jota valmisteltiin melkein koko vuosi.

Asiakkaat ovat varsin tyy-tyväisiä sotilaskotiin

Sotilaskoti on ollut suosittu harjoit-telupaikka niin opiskelijoille kuin peruskoulun TET-jaksoa miettivil-lekin. Tutustu työelämään ja tienaa -mahdollisuus on otettu myös hy-vin huomioon ja sodessa on nähty kesän aikana niin poikia kuin tyt-töjäkin kesäansioissa.

Henkilökunta on käynyt ea-1:n keväällä ja palo- ja turvallisuuskou-lutuksen syksyllä. Ensiapukursseja on kyllä aiemminkin käyty, mutta tiedot ovat vanhentuneet kertaus-kurssien puutteessa.

Monipuolinen ja vilkas vuosi| Teksti: Leena Klemi-Lohiniva

Asiakkaiden toi-vomuksia on tutkit-tu varusmiesten va-paa-ajanviettokyse-lyllä, joka toteutettiin kaksi kertaa vuoden aikana. Erinomaise-na yhteistyökump-panina on tässä ol-lut Suomen NMKY:n Liitto ja siellä Ari In-kinen, joka on tuo-nut meille tabletit tä-tä varten ja koonnut myös kyselyn tulok-set.

Kyselyn perusteel-la esim. lauantain au-kioloaikaa on muutet-tu varusmiesten toivo-muksen mukaisesti. Asiakkaat näyttävät olevan varsin tyyty-väisiä sotilaskotiin ja kaikki asialliset ja to-

teutettavissa olevat toiveet pyri-tään toteuttamaan.

Sisarille on järjestetty sisaril-tojen lisäksi retki Sallaan Sota- ja jälleenrakennusmuseoon sekä Isäntä-Marin Pirttiin. Sodankyläs-tä lähdettiin myös Murtovaaraan, jossa pidettiin muistotilaisuus jat-kosodassa partisaanien iskussa menehtyneiden sotilaskotisisarten muistoksi. Turmasta oli heinäkuus-sa kulunut 75 vuotta.

Joulukuussa sisaret viettivät pikkujoulua Rovaniemellä pikku-joulu-show:n ja hyvän ruoan ää-

rellä. Takaisintulo oli varmasti yhtä ikimuistoinen kuin illan ohjelma-kin, sillä sitä tehtiin lumimyräkässä kolmisen tuntia.

Yhdistyksen taikinakone sa-noi itsensä irti, joten nyt taikinaa pyörittää leipomossa uusi,siro ita-liatar. Liikkuvan sotilaskodin käyt-töön ostettiin kaksi maastokel-poista kassakonetta. Kalustoa on aina silloin tällöin uusittava, jotta olisimme toimintakunnossa joka tilanteessa.

Army North ja Arctic Design

Saimme osallistua tavalla tai toisel-la melko mittaviinkin asioihin vuo-den aikana ja toukokuinen Army North oli tässä varmaan ykkösenä. Etelän sisaret tulivat kiitettävästi avuksi, kun omat voimat eivät ihan riittäneet ja tällä tavoin hoidimme harjoituksen sotilaskotitoiminnan ihan mallikkaasti.

Osallistuimme myös Kuukkeli -autolla kulttuuriin, kun Arctic De-sign Week halusi automme rekvi-siitaksi Sodankylän vierailulleen. Iso asia oli myös Suomi 100-maa-kuntajuhlan näyttämönä toimimi-nen. Sotilaskodin väritystä oli va-loilla muutettu siniseksi sekä ul-koa että sisältä ja melko monella on puhelimessaan muistoja tuosta erikoisesta illasta.

Kun sotilaskodissa valmisteltiin maakuntajuhlaa, veimme sotilas-kodin 24 tunniksi kasarmiin palve-lemaan saman ajan Jääkärimarssia hiihtäneitä varusmiehiä. Varmaan ensimmäinen väistösode koko so-tilaskodin historiassa, jos ei nyt va-latilaisuuksia ja muita sellaisia ote-ta huomioon.

Sotilaskodin henkilöstö on mel-ko uskollisesti kymmeniä vuosia työskennellyt samassa työpaikas-sa. Viime vuonna tuli 40 vuotta sii-tä, kun Eila Helistenkangas tuli ta-loon. Liisa Lindillä vuosia on kerty-nyt 35. Kumpaakin ”paalua” juh-listettiin kakkukahvilla.

Osallistuimme monien metsä-keikkojen lisäksi Puolustusvoimi-en Suomi 100 -kesäkiertueen Ro-vaniemen tapahtumien sotilaskoti-toimintaan. Veimme kalustoamme ja sisaria myös Kemissä pidettyyn kesän valatilaisuuteen. Kesäkuus-sa kotiutuneille varusmiehille tar-josimme Stigin konsertin ja joulu-kuussa stand uppia.

Meiltä oli edustajat Maanpuo-lustustiedotuksen suunnittelukun-nan seminaarissa ja valtakunnalli-sella Varautumisen erikoiskurssilla Rovaniemellä sekä Sotilaskotiliiton Esikuntakurssilla Santahaminassa.

Sotilaskotityö Suomessa täyttää ensi vuonna 100 vuotta ja yhdis-tys seuraavana vuonna 60 vuot-ta. Everstiluutnantti evp Pekka J. Heikkilä on kirjoittamassa juhla-vuotta varten kauan kaivattua his-toriikkia. Juhlat tulevat sitten ajal-laan.

Liikasen Eki ilahdutti yleisöä so-tilaskodin ensimmäisessä ”Rak-kaimmat isänmaalliset laulut” -tilaisuudessa keväällä.

Kotiuttamisjuhlassa joulukuussa esiintyi Raija Mehtälä ja kuu-lijoilla oli hauskaa.

Kesäkuussa kotiutuneet hyvästeltiin Stigin konsertilla.

Henkilökunta osallistui Ea1:lle, jossa petrattiin unohtuneita ensiaputaitoja.

Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertueella Rovaniemellä nähtiin monenlaisia asiakkaita.

Avustus-ja Eläkesää-tiö Tuki tarjosi juh-lavuoden kunniaksi kaikille varusmiehille kakkukahvit.

Sininen sotilaskoti kutsui Suomi 100 -maakuntajuhlan iltatilaisuuteen.

Väistösodea kokeiltiin ensim-mäistä kertaa ja asiakkaita riitti.

Riikka Jänkälä sattui sodeen sopivasti TET -jaksolle val-mistelemaan pääsiäistä.

Puolustusvoimi-en Suomi 100 -kesäkiertueella Rovaniemellä oli mukana myös meidän myymälä-auto ja sisareet.


Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys | Teksti: Vappu Alapeteri

Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry.

Rovaniemen Sotilaskotiyhdis-tys ry vietti viidettä vuosi-kymmentään samaan aikaan

kuin koko Suomi juhli 100 vuotista taivaltaan. Juhlavuotemme halu-simme kohdentaa sisarille ja lähei-sille yhteistyökumppaneille. Teim-me juhlavuotenamme retken Ke-min Lumilinnaan sekä Kuusamon Murtovaaraan. Retkien järjestelyjä tuki Jääkäriprikaati antamalla kul-jetusapua, joka mahdollisti sisaril-le työn vastapainoksi virkistymistä sekä muistelemaan työn raskaita-kin hetkiä Murtovaaran muistojuh-lassa.

Viidettä vuosikymmentä juh-limme Someronharjulla konsertil-la. Konsertin ohjelman laatimisen saimme jättää Lapin Sotilassoit-

tokunnan huoleksi. Musiikkima-juri Jaakko Nurilan juontamaan ja johtamaan konserttiin saimme tul-la valmiiseen kattaukseen. Haluan lausua kiitokset upealle soittokun-nalle hienosta konsertista ja mu-siikkimajuri Juha Ketolalle mahta-vasta laulun tulkinnasta ”Vihreille sisarille”. Tämän laulun meille on tehnyt Rauno Haahti täyttäessäm-me neljäkymmentä vuotta.

Juhlat jatkuvat vielä tänäkin vuonna järjestömme ja puolustus-voimien 100 vuotisjuhlilla. Tarkal-leen ottaen ensimmäinen sotilas-koti avattiin 7.5.1918. Sotilaskoti-liitto on kehottanut jokaista soti-laskotiyhdistystä järjestämään pop up tilaisuuksia omalla paikkakun-nallaan kyseisenä päivänä. Rova-

niemen Sotilaskotiyhdistys on jär-jestämässä Lordia aukiolle kent-täleipomolla munkkien paistotilai-suuden ja olemme saamassa mu-kaan myös Lapin Sotilassoittokun-nan mikäli säät sallivat.

Sotilaskotiliitto on järjestämässä juhlaleirin Kajaanissa 22-23.9.2018. Leiri on tarkoitettu ikään ja tehtä-

vään katsomatta jokaiselle sisa-relle. Näiden tapahtumien lisäksi teemme normaalia sotilaskotityötä ”hymyllä ja sydämellä” juhlavuo-temme sloganin mukaan.

Lopuksi haluan muistuttaa yk-siköiden henkilökuntaa harjoituk-siin tilattavasta sotilaskodista. Yh-distyksemme on valmis palvele-maan myös harjoitusolosuhteissa. Meille ei merkitse asiakkaiden lu-

kumäärä, minkä kuulee monesti sanottavan ”kun meitä on niin vä-hän”. Jokainen varusmies on tär-keä asiakas meille ja haluamme palvella heitä haastavissakin olo-suhteissa. Tilatkaa sotilaskotipalve-lut ja nostakaa meidän palveluilla varusmiesten palvelumotivaatiota.

Toivotan Etupyörän lukijoille hienoa juhlavuotta 2018!

Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Kirsi Patrikainen ja Jääkäriprikaatin komentaja eversti Jyrki Kaisanlahti.

Sotilaskoti lahjoitti siniset villasukat Lapin sotilassoittokunnan henkilöstölle.


Olavi Haapaporras - Veteraani, joka on jäänyt ilman tunnusta

Vähänkään pitempään So-dankylässä asuneista, lähes kaikkien tuntema, erityises-

ti varuskunnan kanssa tekemissä olevien ja olleiden, hyvin tuntema eläkkeellä oleva aluemetsänhoita-ja Olavi Haapaporras on veteraani-asioissa ollut todellinen väliinputo-aja ilman omaa syytään. Tunnettu tosiasia on, että valtiovalta edel-lytti sotatoimiin tavalla tai toisel-la osallistuneiden hakevan itsel-leen veteraanitunnuksen säädetyl-lä tavalla saadakseen siihen kuulu-vat etuudet viimeistään joulukuun loppuun mennessä vuonna 1994. Näin menetteli myös Olavi Haapa-porras omalta osaltaan käynnis-täen jo 24.10.1990 hakemuksen edellyttämät toimenpiteet. Kirjal-liseen viranomaisille osoitettuun hakemukseensa hän sai nopeasti kahden päivän sisällä ilmoituksen, että asian käsittely viivästyy, mut-ta sen jälkeen asiasta ei ole kuu-lunut mitään, viivästys on ollut to-dellinen!

Lavilla Satakunnassa vuonna 1925 syntynyt Olavi Haapaporras sai palvelukseenastumismääräyk-sen 14.10.1943 astua palveluk-seen Ratsuväen koulutuskeskuk-seen Lappeenrantaan. Palveluk-sen aikana aliupseerikoulutuksen eräässä koulutuskeskuksen harjoi-tuksessa Savitaipaleen suunnalla keväällä 1944 heillä oli ratsuinaan myös koulutettavana olleita kol-mevuotiaita Suomenhevosia, jois-ta hänen ratsukseen sattui ”kam-purajalkainen” hevonen, joka sit-ten harjoituksen aikana jäisellä tiellä kaatui kiitolaukassa ratsas-tajineen. Ratsun selässä aseineen ja täyspakkauksineen ollut Ola-vi Haapaporras ei muista tapah-tumasta enempää, vaan tuli tajui-hinsa vasta parin tunnin kuluttua kuormastossa ja vietiin Lappeen-rannan sotasairaalaan. Siellä vasta

| Teksti: Jääkäriprikaatin Killan sihteeri, everstiluutnantti evp Pekka J Heikkilä

Jääkäriprikaatin Kilta ry. 18-vuotias oppilas toipui viikossa saamistaan ruhjeista ja aivotäräh-dyksestä palveluskuntoon.

Sodan päätyttyä hän niskavai-vojensa ja käsiensä puutumisen takia kävi lääkärissä ja suoritetuis-sa röntgenkuvauksissa ilmeni, että hänen selkärankansa viides ja kuu-des nikama olivat niskassa kasva-neet yhteen. Lääkäri oli esittänyt kysymyksen, että oletkos ollut jos-sakin pahassa liikennekolarissa jos-kus? Tähän tuli vastaus, että vain sota-aikaisessa ratsastustapatur-massa, edellä kuvatuin seurauksin. Saadut vammat olivat sota-aikana aiheuttaneet hänelle lisäoireita si-ten, että hänellä oli aika-ajoin ol-lut vaikeuksia pysyä hevosen satu-lassa, mutta ne oli tulkittu nuhasta johtuviksi vaivoiksi ja vasta sodan jälkeen oli ilmennyt, että myös hä-nen silmiensä näkökyvyssä oli on-gelmia.

Ratsuväen koulutuskeskusaika-naan hän osallistui myös mm. so-tasaalisratsujen siirtämiseen Män-tyharjulta Lappeenrantaan siten, että jokaisella koulutettavalla oli hoidettavaan siirron aikana oman ratsun lisäksi kolme muuta rat-sua. Tämän ohella he osallistuivat

koulutusaikanaan Päämajan lähi-puolustukseen Salpa-linjalla saa-den vangeiksi maastosta useita desantteja.

Aselevon ja välirauhan tultua voimaan syyskuussa 1944 hänet määrättiin ryhmänjohtajakoulu-tuksen käyneenä jatkamaan palve-lustaan Uudenmaan Rakuunaryk-mentissä Lappeenrannassa, jossa hänet nimitettiin eversti Adolf Ehr-nroothin taistelulähetiksi.

Suurin ongelma Olavi Haapa-portaan osalta on kuitenkin ollut, että edellä kerrotut ja muut hänen palvelusaikaansa liittyvät asiakirjat on ilmoitettu aikanaan Rovanie-men sotilaspiirin toimesta sota-ai-kana kadonneiksi, eikä näin ollen ole ollut mahdollista hänelle kuu-luvaa veteraanitunnusta saati inva-liditeettikorvausta myöntää.

Nyt jo parin vuoden ajan les-kenä kotonaan Sodankylässä asu-va Olavi Haapaporras on kuitenkin erikseen Valtiokonttorilta anottu-na aika-ajoin päässyt kuntoutuk-seen, mutta sota-ajan palvelukses-ta huolimatta veteraanitunnus hä-neltä ”ilman perusteluja” puuttuu! Hän ei liene ainoa saman kohtalon kokenut veteraani maassamme.

Pitkästä vuonna 1953 Lapissa alkaneesta palvelus uras-taan metsänhoidon alalla hän on kirjoittanut omakustanteena jul-kaistun kirjan ”Hoitoalue kehityk-sen pyörteissä” vuonna 2006.

Teoksessa käsitellään myös pit-käaikaisia yhteistyösuhteita Sodan-kylän varuskunnan ja sen metsän-hoidon osalta. Myös Etupyörä-leh-dessä on takavuosina ollut hänen kirjoituksensa tästä tiiviistä yhteis-työstä mm. Kyläjärven ja varus-kunta-alueen kehittämiseen ja so-tilaallisten harjoitusten järjestämi-seen liittyen. Tämän lisäksi hän on ollut omalta osaltaan merkittävä yhteistyökumppani varuskunnas-sa toteutettujen useiden metsä-marssien järjestämisessä 1970-lu-vun puolivälissä, kun Puolustus-voimat osallistui mm. Sairaala so-tavammaisille-keräykseen keräten tuohon keräykseen Sodankylän alueella toteutetuilla varusmiesten metsämarsseilla hoitoalueen met-sissä yli 250 000 sen aikaista Suo-men markkaa, joka lienee suurim-pia yhden joukko-osaston keräyk-seen keräämiä summia koko valta-kunnassa.

Toivotamme veteraanille näin maamme juhlavuoden päättyessä kaikkea hyvää tuleville vuosille!


Kansainvälinen EISCAT-järjestö rakentaa uuden EISCAT_3D-tutkajärjestelmän Norjaan, Suomeen ja Ruotsiin| Teksti: Koostanut FT, dos. Jyrki Manninen, Sodankylän geofysiikan observatorio, Jääkäriprikaatin killan varapuheenjohtaja

Jääkäriprikaatin Kilta ry.

Uuden kansainvälisen tieteel-lisen EISCAT_3D-tutkan ra-kentamisen aloittamises-

ta päätti EISCAT-järjestön hallin-toneuvosto kesäkuussa 2017. Si-rontatutkan avulla saadaan uutta tietoa siitä, miten aurinkomyrskyt ja avaruussää vaikuttavat arktisen alueen ilmakehään.

EISCAT_3D-tutkajärjestelmään kuuluu kolme asemaa Pohjois-Skan-dinaviassa: lähetin-vastaanotin Ski-botnissa Norjassa sekä vastaanot-timet lähellä Karesuvantoa Suo-messa ja lähellä Kiirunaa Ruotsis-sa. Skibotnin suurteholähettimen teho on viisi megawattia ja kukin asema sisältää noin 10 000 anten-

nia. Näillä korvataan nykyiset vuo-desta 1981 käytössä olleet lauta-santennit. Hankkeen kokonais-budjetti on 70 miljoonaa euroa ja projekti alkaa syyskuun 2017 alus-sa. Asemien valmistelutyöt alkavat kesällä 2018 ja tutkajärjestelmän arvioidaan olevan käytössä vuon-na 2021.

EISCAT_3D:stä tulee maailman edistyksellisin sirontatutka, joka yhdessä nykyisen Huippuvuorten EISCAT-tutkan kanssa toimii ikku-nana arktisen alueen yläilmake-hään ja lähiavaruuteen. Toteutuk-sessa käytetään uusinta digitaa-lista ja analogista tekniikkaa, jolla ylemmästä ilmakehästä saadaan

kolmiulotteinen kuva. Vaiheiste-tut signaalit yhdistetään elektroni-sesti, ja näin tutka voi mitata jopa sataan eri suuntaan kunakin ajan-hetkenä.

Edellä kuvatun mittauksen re-aaliaikainen analysointi ja seuran-ta edellyttävät sellaista tiedonsiir-tonopeutta, jota ei tällä hetkellä ole edes saatavilla. Tekniikan ole-tetaan kuitenkin kehittyvän ra-kentamisaikana siten, että tutkan aloittaessa toimintansa vuonna 2021 asemille on ainakin 100 GB/s:n valokuituyhteydet. Tuollainen nopeus on nykyisiin kotitalousva-lokuituihin verrattuna tuhat ker-tainen.

Japanilaisten ehdotus EISCAT_3D-aseman ulkoasusta. Antennikenttä koostuu noin sadasta moduulista, joissa kussakin on noin 100 antennia. Antennikentän halkaisija on 70-100 metriä.

Kuva yhdestä antennimoduulin prototyypistä. Moduulin korkeus on noin 3-4 metriä, koska jokaisen antennitason alle tarvitaan laitetila.

EISCAT_3D:n avulla voidaan tutkia sitä, miten avaruudesta pe-räisin olevat suurienergiset hiukka-set ja sähkövirrat vaikuttavat ilma-kehän eri osissa, sekä avaruussää-häiriöiden vaikutusta teknologisiin järjestelmiin, kuten satelliitteihin, satelliittipaikannukseen ja sähkön-jakeluverkkoihin. EISCAT_3D-tut-kan avulla voidaan tutkia myös re-vontulia, jotka esiintyvät ylemmäs-sä ilmakehässä noin sadan kilo-metrin korkeudella.

Tutkan rakentaa tieteellinen EI-SCAT-järjestö, jonka jäseniä ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Iso-Britan-nia, Japani ja Kiina. EISCAT-järjes-tön liitännäisjäseniä tällä hetkellä ovat Ranska, Ukraina ja Etelä-Ko-rea, aiemmin myös Venäjä. Yhdys-vallat on osoittanut kiinnostuksen-sa järjestöön sijoittamiseen uu-den tutkan valmistuessa. Järjestön päämaja sijaitsee Ruotsissa Kiiru-nassa. EISCAT_3D:tä on suunnitel-tu useissa EU-rahoitteisissa projek-teissa viimeisten kymmenen vuo-den aikana. Suomen Akatemia ra-hoittaa investoinnista 12,8 miljoo-naa euroa.

Suomessa EISCAT_3D-hanket-ta koordinoi Oulun yliopisto ja sen yhteydessä toimiva Sodankylän geofysiikan observatorio. Nyt teh-ty rakentamispäätös on merkittä-vä kansainvälinen investointi Suo-meen, Ruotsiin ja Norjaan seu-

Kartta EISCAT_3D-asemien sijainnista ensimmäisessä vaiheessa. Myöhemmin vastaanotinasemia rakennetaan 2-3 lisää.

raaviksi 30 vuodeksi. Investoinnin taloudelliset heijastusvaikutukset ovat moninkertaiset.

Hanke on tärkeä suomalaiselle korkeatasoiselle avaruustutkimuk-selle. Ensimmäistä kertaa voimme kolmiulotteisesti mitata avaruu-desta tulevien hiukkasten ja säh-kövirtojen vaikutusta ylä- ja kes-ki-ilmakehään samanaikaisesti ja näin tutkia yhteyksiä avaruusfysii-kan ja ilmakehäfysiikan välillä.


Lapin Ilmatorjuntakilta ry Lapin Ilmatorjuntakilta ry

Pieni joukko kilta-aktiiveja ko-koontui talvisena syysaamu-na Rovaniemen linja-autoase-

malle siirtyäkseen Rovajärven am-puma- alueelle seuraamaan Lapin jääkäripataljoonan panssarintorjun-taohjusammuntoja.

Heinuvaarassa meidät otti vas-taan isäntämme pataljoonan ko-mentaja everstiluutnantti Jussi Vii-namäki. Kenttälounaan jälkeen ko-mentaja kertoi varusmiesten nykyi-sestä koulutusjärjestelmästä ja am-munnan järjestelyistä.

Tämän jälkeen siirryimme Hau-tainmaahan missä esiteltiin pans-sarintorjuntaohjus 83M ja panssa-rintorjuntaohjus 2000. Panssarin-torjuntaohjus 2000 -järjestelmä on kannettava.

Kaluston esittelystä vastasivat kyseisiin asejärjestelmiin koulute-tut varusmiesjohtajat onnistunees-ti. Positiivisena tietona oli panssa-rintorjuntaohjus 83:n uudet kehit-tyneet ohjukset, jotka jatkavat ase-järjestelmän käyttöikää ja vastaavat tämän päivän vaatimuksia.

Ammunnan johtaja, pataljoo-nan panssarintorjuntaohjusjärjes-telmien parhaaksi kouluttajaksi mainittu ylikersantti Riikka Nyström kertoi meille ammunnan kulun. Ammunnan aihe oli panssarintor-juntaohjusjoukkueen hyökkäys.

Ammunnassa käytettiin mo-lempia ohjusjärjestelmiä sekä kerta-käyttösinkoja. Maaleja oli kolmella eri alueella hyökkäyksen edetessä suunnitelman mukaisesti. Ammun-ta oli mielestämme vaativa johtajal-le ja ohjusjoukkueen henkilöstölle.

Tyytyväisenä näkemäämme poistuimme sotilaskodissa nautit-tujen kahvien jälkeen takaisin Ro-vaniemelle. Suuri kiitos antoisasta päivästä isännällemme Jääkäripri-kaatille ja pataljoonankomentaja Jussi Viinamäelle meille uhraamas-taan ajasta.

Killan syyskokous pidettiin 18.10.2017. Kokouksessa tehtiin henkilövalintoja ja

hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 2018. Johtokunta v 2018: puheenjohtaja Heikki Haapala, sih-teeri/rahastonhoitaja Jaakko Torp-pa ja jäsenet Mika Aitta, Pekka Laitila, Pekka Lemmetty, Eero Pa-jula, Pasi Ruokanen, Tuomo Suho-nen, Kari Vainio, Petri Viik.

Kokous päätti jäsenmaksuksi 20,00 €/vuosi.

Toiminnasta lyhyesti seuraavaa

Jäsenille järjestetään retkiä ja tu-tustumiskäyntejä maanpuolustuk-sellisiin kohteisiin ja varsinkin ilma-torjuntaan kohdistuviin harjoituk-siin Pohjois-Suomessa ja Lohtajan ilmatorjunta-ampumaleirialueella.

Osallistutaan paikallisten maanpuolustusjärjestöjen yhteisiin tilaisuuksiin ja maanpuolustuskou-lutuksen järjestämiin ilmatorjunta-koulutus- ja harjoitustilaisuuksiin.

Osallistutaan Rovaniemen il-matorjuntapatteriston vala- ja ko-tiuttamistilaisuuksiin sekä patteris-ton perinnepäivän tilaisuuksiin.

Kilta tiedottaa tapahtumistaan jäsenille jäsenkirjeillä, Etupyörä-lehden killan sivuilla ja valtakun-nallisesti ilmestyvässä Ilmatorjun-ta-lehdessä ja Lapin Kansan maan-puolustuspalstalla pääsääntöisesti lauantaisin ilmestyväsää lehdessä.

Kilta ylläpitää sivujaan FACE-BOOKISSA. Hakusana on Lapin Il-matorjuntakilta ry.

Vierailu Hautainmaassa 14.11.2017

Panssarintorjuntaohjus 83:n laukaisualusta telakuorma-autoon sijoitettuna.

Everstiluutnantti Jussi Viinamäki ja ylikersantti Riikka Nyström.

Killan syyskokous ja alkuvuoden 2018 toiminta

Kevään 2018 tapahtumia

• Killan tulevaisuusseminaari helmikuussa.

• Kevätkokous 14.3.2018 So-meroharjulla.

• Ilmapuolustusseminaari 14.3.2018 yhdessä Lapin len-noston killan kanssa Somero-harjulla.

• Mahdollisesti vierailu Ilmapuo-lustusharjoituksessa Lohta-jalla toukokuussa. Odotam-me harjoituksen toimeenpa-nokäskyä.

Yhteystiedot:

Heikki Haapalapuh 040 7792862 heikki.haapala(at)pp1.inet.fi

Jaakko Torppapuh 040 5357443 jaakko.torppa(at)mil.fi

Ilmatorjunnan ansioristit v 2017Evestiluutnantti Petri SipiläMajuri Marko NissinenYliluutnantti Mikko Nevala

Rovaniemen ilmatorjuntapatte-riston vuoden 2017 kouluttaja kersantti Tuomas Näätsaari.

| Teksti: Puheenjohtaja Heikki Haapala | Teksti: Puheenjohtaja Heikki Haapala


Kempeleen kunnassa on to-teutettu 20 vuoden ajan yhteistyössä MPK:n ja puo-

lustusvoimien kanssa erilaisia va-rautumisen kursseja yhteiskunnan

häiriötilanteiden ja poikkeusolo-jen varalle. Kurssit on suunniteltu ja moduloitu aina kunnan omista lähtökohdista ottaen huomioon alueellinen toimintaympäristö.

Valtakunnallinen suunnitte-lu tehostui, kun Suomen Reser-viupseeriliitto nimesi varautumis-toimikunnan vuonna 2014, jossa yhdeksi hankkeeksi otettiin Pilot-tiprojekti Kempele 2016. Maan-puolustuskoulutusyhdistys päätti laatia vuoden 2017 aikana nousu-johtoisen varautumiskoulutusoh-jelman, jossa yhtenä projektina oli Kempeleen pilottimalli. Kumman-kin yhteisön varautumisen kehit-tämistyössä käytetään pohjana Kempeleen kunnassa luotua mal-lia. Työstetylle mallille on annet-tu nimi Case Kempele - esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdolli-suuksista kunnan varautumisessa.

Tiivistelmä

Kempeleen varautumisen pilotti-projektin yhtenä lähtökohtana on rekrytoida ja kouluttaa kempe-leläisiä vapaaehtoisia reservin joh-tajia sekä vapaaehtoisia henkilöi-tä täydentämään poikkeusoloissa johtaja- ja käytännön osaajien vaje kunnan evakuointimuodostelmas-sa. Toisaalta jatkossa voidaan sel-vittää vapaaehtoisten henkilöiden käyttöä vakavissa normaaliajan häiriötilanteissa. Koko raportti Ca-se Kempeleestä on saatavissa MP-K:n sivuilta sovellettavaksi eri kun-tiin.

Kempeleen kunnanhallitus hy-väksyi vuonna 2014 pilotin ja si-toutui sen valmisteluun ja toteu-tukseen. Kempeleen kunnanjoh-taja nimesi suunnittelua varten varautumisen yhteistyöryhmän. Hanketta koordinoi aluetasolla maanpuolustusjärjestöjen sekä vi-ranomaisten yhteistyövaliokunta. Reserviupseeriliiton varautumistoi-mikunnassa pilotin valmistelu aloi-tettiin samana vuonna. MPK:n ni-meämässä varautumisen työryh-mässä pilottia valmisteltiin vuo-den 2017 aikana Case Kempelee-nä. Yhtenä tavoitteena on, että

MPK:n ja RUL:n lisäksi myös muut maanpuolustusjärjestöt katsovat Case Kempeleen perusteltuna esi-merkkinä kehiteltäessä paikallista-son yhteistyötä varautumisessa.

Kempeleessä on useiden vuo-sien ajan tehty väestön evakuoin-nin vaatimaa suunnittelutyötä. Kunnassa on pidetty MPK:n kurs-seja, joilla on kehitetty evakuoin-nin toimipisteiden toimintasuunni-telmia ja harjoiteltu evakkoon läh-temistä ja evakoiden vastaanotta-mista. Suunnitelmien käytännön hyödyntäminen ei ole edennyt val-takunnan tasolla. Case Kempeleen tavoitteita ja toimenpiteitä havain-nollistetaan seuraavaksi esitellyllä tavalla.

MPK järjestää yhdessä kunnan kanssa rekrytointitilaisuuden ja pyytää puolustusvoimien aluetoi-mistoa lähettämään kutsun Kem-peleen kunnassa asuville sopiviksi katsomilleen reservin päällystöön kuuluville henkilöille. Tilaisuuteen voidaan kutsua lisäksi myös muil-la toimenpiteillä kokonaisturvalli-suudesta kiinnostuneita henkilöi-tä. Heille kerrotaan voimassa ole-vat evakuointia koskevat määräyk-set ja oman väestön evakuoinnin ja muualta tulevien evakuoitujen vastaanoton järjestelyt.

Rekrytointitilaisuudessa koo-taan evakuointiorganisaatioon il-moittautuneet ja tiedustellaan hei-dän halukkuuttaan sitoutua jat-kokoulutukseen ja suunnitelta-vaan tulevaan tehtävään. Myöntei-sessä tapauksessa heille haetaan VAP-määräys. Jatkokoulutukseen osallistuneille reserviläisille esite-tään korvaavia kertausharjoitus-vuorokausia, mikäli koulutustilai-suus täyttää vaadittavat edellytyk-set. Koulutusta jatketaan siten, et-tä MPK:n kurssilla annetaan syven-tävää väestönsuojelukoulutusta.

Jatkokoulutus eriytetään siten, että esimerkiksi kokoontumispaik-kojen johtajiksi/varajohtajiksi sijoi-tetuille pidetään kurssi kokoontu-mispaikan toimintasuunnitelman laatimisesta käyttäen mallina laa-dittua kokoontumispaikan esi-merkkisuunnitelmaa. Päämääränä on saada eri toimipisteille esimerk-kisuunnitelman hallitsevat johta-

jat/varajohtajat, jotka pystyvät ly-hyessä ajassa tilannekoulutuksen avulla saamaan toimipisteensä olosuhteiden vaatimaan valmiu-teen.

Evakuoinnin koulutusta jatke-taan tulevina vuosina käytännön harjoitteluna joko oman kunnan elimien välillä tai yhdessä naapu-rikunnan kanssa. ’Maaliosastona’ voidaan käyttää evakuointiorga-nisaatioon sijoitettua henkilöstöä. Koulutus toteutetaan MPK:n kurs-seina ja koulutettavina ovat vapaa-ehtoiset reserviläiset sekä kolman-nen ja neljännen sektorin aktiivit. Koulutetut sijoittuvat kunnan poik-keusolojen organisaation erilaisiin johto- ja vastuutehtäviin. Suunni-telmat ja niiden edellyttämät toi-menpiteet henkilöineen päivite-tään määräajoin. Kunnan virka- ja työsuhteiset muodostavat evaku-ointiorganisaation virallisen run-gon. Kouluttajina toimivat osaa-jat eri yhteisöistä. Vapaaehtoisten sitoutumisella tuodaan evakuointi-työhön merkittävä osaamislisä.

KehityspolkuCase Kempeleen tuomien

haasteiden ja mahdollisuuksien si-säistäminen edellyttää varautumi-sen kehityspolun avaamista. Kem-peleen kunnan johtoryhmä osal-listui vuonna 2002 puolustusvoi-mien järjestämään Salama 2002 – sotaharjoitukseen. Harjoitukses-sa sotilaat joutuivat operoimaan lähes viikon ajan Kempeleen kun-nan taajaman alueella. Raportissa Oulun sotilasläänin komentajalle kerrottiin ne toimenpiteet, mihin kunnan on valmistauduttava, mi-käli uhka-arvio on edellisen kaltai-nen – on valmistauduttava evaku-oimaan koko kunnan väestö. Sota-harjoituksesta saamani kokemuk-sen perusteella laadin RUL:n kou-lutustoimikunnassa vuonna 2003 raportin vapaaehtoisten mahdolli-suuksista kunnan poikkeusolojen organisaatiossa evakuointia tehtä-essä. Seuraavat toimenpiteet teh-tiin koulutustoimikunnan varau-tumisjohtamisen työryhmässä ja suunnitelmaa täydennettiin vuosi-na 2005-2007 Varautumisjohtajan perus- ja jatkokurssilla.

Case KempeleEsimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa.

MPK nimesi 2008 varautumis-suunnittelua varten Vartu-jaos-ton. Jaostossa valmisteltiin kahden vuoden aikana Vartu-koulutusoh-jelma. Koulutusohjelmassa saatiin valmiiksi varautumisen perustaso: Turvallisuustietoinen kansalaine, jatkotaso: Toimintataitoinen kan-salainen arjen häiriötilanteissa ja erikoistaso: Poikkeusolojen tunte-mus kansalaisena.

RUL:n nimeämässä varautumi-sen työryhmässä valmisteltiin v. 2013 uusi moduloitu Varautumis-johtajan jatkokurssin sekä dia-esi-tyksen Varautuminen ja jatkuvuu-den hallinta kunnassa. Se painot-tui kuntien varautumiseen yhteis-kunnan erilaisiin häiriötilanteisiin sekä valotti vapaaehtoisten toimi-joiden mahdollisuuksia. Kun RULn perusti vuonna 2014 varautumis-toimikunnan, esiteltiin toimikun-nalle powerpoint-diasarja kunnan varautumiskoulutuksen järjestä-misestä. Kehityspolun seuraavas-sa vaiheessa ryhdyttiin valmistele-maan Pilottiprojekti Kempelettä. MPK nimesi vuodelle 2017 työryh-män, jossa pilottia on jatkovalmis-teltu työnimellä Case Kempele. Se on esimerkki reservin päällystön ja muiden vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista poikkeusoloissa kunnan evakuointiorganisaation tehtävissä. Esimerkkiä voidaan so-veltaa myös vakavissa häiriötilan-teissa.

Kari AhokasPohjan Jääkärikillan puheenjohtaja MPK:n työryhmän jäsenRUL:n varautumistoimikunnan vpj

Pohjan Jääkärikilta ry


Jalkaväen Aliupseerikurssi 2/17| Teksti: Aliupseerikurssin johtaja, kapteeni Otto Saarinen

Jääkäriprikaatin Jalkaväen Aliup-seerikurssilla koulutetaan oppi-laita Jääkäri-, Kranaatinheitin-

(tulenjohto ja tuliasema), Tieduste-lu- (sissiradisti), Panssarintorjunta- Moottori- ja Viestilinjalla ryhmän-johtajatehtäviin. Aliupseerikurssilla koulutettavat tulevat toimimaan 118 -saapumiserällä johtajina La-pin jääkäripataljoonan sekä Ro-vaniemen ilmatorjuntapatteriston yksiköissä. Lisäksi osa sissiradisteis-ta siirtyy kurssin jälkeen Lapin ra-javartioston Rajajääkärikomppa-niaan, Ivaloon.

Huollon ja viestin eri tehtäviin valitut aliupseerioppilaat siirtyivät Aliupseerikurssi 1:n jälkeen Kai-

nuun prikaatiin, jossa he saavat oman koulutushaaransa mukai-sen koulutuksen huollon aliupsee-rikurssilla. Sotilaspoliisialiupsee-rit sekä ilmatorjunnan aliupseerit puolestaan koulutetaan Rovanie-men ilmatorjuntapatteriston Ilma-torjuntapatterissa. Reserviupseeri-koulutukseen valikoituneet oppi-laat siirtyivät Aliupseerikurssi 1:n jälkeen syventymään joukkueen johtamisen haasteellisuuteen Ha-minaan Reserviupseerikouluun.

Aliupseerikurssi 1 kestää seit-semän viikkoa, jonka aikana opi-taan perusteet omasta koulutus-haarasta. Tämä sisältää toiminnan partion ja ryhmän kokoonpanois-

sa, niiden johtamisen sekä heille kuuluvan aseistuksen ja kaluston käytön. Nämä ovat tärkeitä asioi-ta, sillä johtajan on hallittava oman aselajin kaluston käyttö sekä sen kouluttaminen. Aliupseerikurssi 1:n aikana tätä osaamista harjoi-tellaan yksikön omissa taistelu- ja ampumaharjoituksissa sekä lukui-sien päivittäiskoulutuksen päivien aikana varuskunnan lähialueilla. Lisäksi Aliupseerikurssi 1:n aika-na opetetaan iso osa johtamisen teoriaa, jota sovelletaan parhaalla mahdollisella tavalla päivittäisissä harjoituksissa.

Perusteiden oppimisen jälkeen yhdeksän viikkoa kestävän Aliup-seerikurssi 2:n aikana oppilaat

harjaantuvat ryhmän johtamiseen joukkueen ja komppanian osana. Tämän lisäksi harjaannutaan kou-luttamaan oman aselajinsa asioi-ta tuleville alaisilleen. Nämä har-jaantumiset puolestaan tapahtu-vat AUK:n ampumaharjoituksen ja prikaatin yhteisten vaativien tais-teluharjoitusten aikana päivittäis-koulutuksen lisäksi. Näissä harjoi-tuksissa oppilaat laittoivat oman osaamisen ja jaksamisen koetuk-selle.

Aliupseerikoulun ollessa ky-seessä, meidän täytyy kuitenkin muistaa yksi tärkeä asia tiukan harjoitusrupeaman ja kiireen kes-kellä: tehtävämme on tehdä oppi-laista seuraavan saapumiserän joh-tajia, joiden täytyy osata sotilaal-le tärkeä asia, eli käskyjen antami-nen. Kaiken muun koulutuksen ja velvollisuuksien ohessa tämä on ensimmäinen asia, joka saattaa unohtua. Aina on aikaa antaa käs-ky.

3. Jääkärikomppaniassa on to-della ammattitaitoinen ja kunnian-himoinen henkilökunta, joka on omistautunut oman aselajin am-mattitaidon ja innostuksen siirtä-miseen oppilaille. Ilman tällaista henkilökuntaa kurssin oppilaiden osaaminen ei olisi tällaisella tasol-la!

Toivotan valmistuneille alikersan-teille onnea ja menestystä tulevis-sa tehtävissä!

Kuva: Combat Camera/Joonas Mattila


Sodankylä 2017 kello 5:30. Komppania uinuu, lukuunot-tamatta yhtä linjaa. Kovim-

mista kovin, eli SIRAD -linja, puur-taa jo ulkona. Ainaiset aamureip-pailut koettelivat meitä sissiradis-teja. Olivathan ne niin rankkoja, ettei meinannut päästä sängystä ylös.

Mistä sissin tunnistaa? No rä-jähtämispisteeseen pakatusta rin-kasta ja paracordista tietenkin. KRH -linjan taistelijat katsoivat ihaillen, kun siradit poistuivat ka-sarmin portista kohti harjoituksia, lähes itsensä kokoiset rinkat seläs-sään. Myönnettävä on, kirosimme rinkkoja kun kaaduimme maahan, mutta eihän niitä ilman olisi selvin-nyt. Eikä se rinkka nyt edes paina niin paljon…

Elokuun lopussa painavia va-rustesäkkejä kantaen saa-vuimme neljännelle kasar-

mille. Jääkärilinja oli tänä vuonna erittäin runsaslukuinen verrattuna edeltävään saapumiserään. Kukaan meistä ei oikein osannut odottaa mitään tulevalta E -kaudelta. Ai-noastaan johtajien sekä kavereiden lukuisat kertomukset olivat ainoita tiedon murusia AUK:sta.

Kurssi alkoi vauhdikkaasti ope-tellessa taistelijan etenemistapoja, jääkäriryhmän johtamisen perus-teita sekä linjan kaluston käyttöä. Ensimmäisellä kurssin ampumahar-joituksessa pääsimme tutustumaan erilaisilla konekivääreillä ampumi-seen, sekä muutama pääsi ampu-maan kevyen kertasingon. Saattoi-pa välillä olla myös valonvahvisti-met sekaisin. Vaikka teltan pystyt-täminen säkkipimeään metsään ki-risti taistelijoiden hermoja, ryhmä-henki tiivistyi harjoituksen myötä. Harjoitus kului nopeasti, vaikkakin Akkalanselän ylämäki tuntui jat-kuvan loputtomiin. Viimeiset kak-si päivää olivatkin taisteluleiriä. Sil-loin pääsimme jo toden teolla ryh-mänjohtajan hommiin. Taisteluhar-joitusta elävöittivät kasiliivit, joiden

käytöstä hyökkäyksessä olimme in-noissamme. Viimeinen yö sujui rat-toisasti tilapäismajoituksessa, oli-vathan vihollisen sissit löytäneet tukikohtamme ja ”polttaneet telt-tamme”.

AUK1:n loputtua osa linjasta lähti Kajaaniin ja Haminaan. Jääkä-rilinja menestyi vaihtelevasti ryhmä-taitokilpailussa, jonka päättäneen pikamarssin jälkeen tuntui ansai-tulta päästä kasarmille lepäämään. Muonituskeskukseen marssiminen-kin tuntui taittuvan lennokkaasti, kun B -kehä ei enää painanut se-lässä. Riekko -taisteluharjoitukses-sa kohtasimme ensimmäiset kun-non pakkaset, eikä käpistelyäm-me helpottanut myöskään huono ruokahuolto, mutta sehän on vain elämää. Silloin pääsimme myös en-simmäistä kertaa harjoittelemaan hyökkäämistä joukkueena käytän-nössä.

Koulutushaarakoe alkoi mielen-kiintoisesti, kun meidät kuljetettiin telakuorma-autolla aamuhämäris-sä keskelle metsää. Kouluttaja an-toi meille suurpiirteisen sijaintim-me, josta meidän oli määrä hiihtää eri rastien kautta maaliin. Yöllisen suunnistuksen jälkeen jääkärilinjal-le oli nautinto päästä nukkumaan linjavaraston lämpimälle betonilat-tialle. Seuraava yö kului rattoisas-ti täyttäen ilmavalvontaselostet-ta, samalla kuunnellen Titi-nallea

ja Tiktakkia toistolla. Linjanjohtaja oli kasannut loistavan soittolistan vain meitä varten. Koulutushaara-kokeen jälkeen saadut linjamerkit tuntuivat väsyneelle taistelijalle an-saitulta.

Välisota, eli PUUKKO17 -harjoi-tus tapahtui Rovajärvellä. Hypim-me harjoitusalueelle menevän bus-sin kyytiin jännittyneinä, koska em-me tienneet tulevan harjoituksen kulusta juuri mitään. Päivät väliso-dassa kuluivat nopeasti hyökätes-sä vastustajan kimppuun, välillä on-nistuneesti, ja välillä ei niin onnistu-neesti. Kouluttajien palautteen jäl-keen lähdimme seuraavaan hyök-käykseen hieman viisaampana. Luultavasti mieleenpainuvin hyök-käys tapahtui iltapimeällä valon-vahvistimien ja valorakettien tur-vin, tulipahan myös opittua se, että kamiina saattaa tukkeutua liiallisen tervaspuun polton seurauksena ai-heuttaen viileän loppuyön.

Nyt kun aliupseerikurssi on pian taputeltu, harjoitukset harjoiteltu ja hyökkäykset hyökätty, ei voi kuin ihmetellä sitä, että missä tämä mo-nen kuukauden rupeama ehti men-nä. Nyt palveluksemme jatkuu uu-sissa yksiköissä alikersantteina ja otamme vastaan uudet ja mielen-kiintoiset haasteet johtajina.

Jääkärilinja kiittää mahtavia ja ammattitaitoisia kouluttajia, jotka jaksoivat kannustaa ja opettaa sa-tunnaisesta ”juhanoinnista” huoli-matta.

SERE-B, meidän henkisen ja fyysisen kestävyyden mittarimme. Harjoitus, joka vaati aitoa sissihen-keä. Palasimme harjoituksesta uu-puneena, kaikkemme antaneina, hengitys luppokeitonhajuisena ja kasvomaalit rinnuksille valunei-na. Muiden linjojen uteliaat kat-seet seurasivat paluutamme. Vaik-ka niin helposti luulisi, suoritus ei suinkaan ollut siinä, sillä elämäm-me tiedustelutehtävissä on jatku-vaa toimintakyvyn ylläpitämistä ja selviytymistä.

Varsinaisen tiedustelulinjan puuttuessa, me sissiradistit olim-me yksin pitämässä yllä havumer-kin kunniaa. Sissihavuahan ei saa-da tuosta vain, sillä se on ansait-tava. Monet meistä osoittivatkin merkin ansaitsevansa suorittamal-la SERE-B -harjoituksen kunnial-la loppuun ja loputkin viimeistään SIRAD -linjan saavutettua kaksois-voiton ryhmätaitokilpailussa. Ai-

TiedustelulinjaJääkärilinja

niin ja olihan meillä parhaat pisteet AUK:n yhtenäiskokeissa.

Riekko testasi ryhmämme sel-viytymistaitoja talviolosuhteissa. Tähyllä puettiin kaikki mukana ol-leet vaatteet päälle ja toivottiin et-tä se riittää. Ei muuten riittänyt, mutta hengissä selvittiin… Rie-kossa koimme myös ylivoimaisesti rankimman marssimme. Lumi kiilsi kuutamossa ja pakkanen paukkui. Hangessa, alla revontulten, tarpoi hiljainen ryhmä. Rinkka painoi se-lässä, mutta pysähtyä ei voinut, sillä armoton kylmyys olisi koitu-nut kohtalokkaaksi. Oli pysyttävä liikkeessä. Tämä se on sitä elämää parhaimmillaan.

Meitä ei lannistanut SERE-B:n uupumus ja nälkä, syksyn sateet tai talven kylmyys. Yhdessä läpäi-simme kaikki haasteet, ryhmänä. Harva meistä alussa tiesi minkälai-selle linjalle oikein oli tullut, mutta kurssin lopussa oli se meille kaikil-le selvää: … .. .-. .- -.. ..--- .---- --…

Ylärivi vasemmalta oikealle: oppilas Polojärvi A, Yläkangas, Lehtola, Mällinen, Kaunisto, Peltomaa ja Polojärvi J.Alarivi vasemmalta oikealle: oppilaat Pietilä, Toljamo, Heikkilä, Saartoala, Tölli ja Kinnunen.

Ylärivi vasemmalta oikealle: oppilas Seppänen, Lepistö, Ylipeura, Savolainen, Huovinen, Jylkkä, Leinonen, Vils-ka, Pohjola, Hyötylä, Pernu, Aaltonen ja Syväjärvi.Alarivi vasemmalta oikealle: oppilaat Päkkilä, Juntura, Ojala, Nuorala, Peltoniemi, Tervo, Ovaska, Saaranen, Rytilahti, Karhumaa, Peltovuoma ja Huhtalo.


TuliasemalinjaTulenjohtolinja

Peruskoulutuskauden jälkeen AUK -tulenjohtolinjan aloit-ti 26 nohevaa taistelijaa. En-

simmäisinä päivinä tutustuimme tulenjohtokalustoon ja tulenjoh-toryhmän toimintaan. Eräs korkea mänty hiekkakuopan reunalla tu-li erittäin tutuksi. Pian AUK:n al-kamisen jälkeen lähdimme AUK1 -taistelu- ja ampumaharjoituk-seen. Siellä pääsimme ensimmäis-tä kertaa ammuttamaan 120mm raskasta kranaatinheitintä. Näim-me ensimmäistä kertaa, kun kra-

Vanhaa linjaansa jatkaen an-toi linjamme johtaja mei-dänkin erällemme lempini-

men. Edellisen saapumiserän jää-tyä Pässeiksi teki hän meistä Kyö-mejä. Vaikka tätä nimeä ei olekaan peräämme kauheammin huudel-tu, tuli siitä meitä yhdistävä tekijä josta voimme olla ylpeitä.

Eniten kaikkia varmaan on yh-distänyt nautinto heittimellä am-pumista kohtaan, vaikka räntäsa-teessa heittimellä oleskelu ei nau-tinnollista olekkaan.

Ensimmäinen kerta kun saim-me ampua heittimellä jäi meille

naatit osuivat maaliinsa noin 700 metrin päässä meistä.

AUK1 -harjoituksen jälkeen olimmekin jo siinä vaiheessa, että RUK:un lähtijät poistuivat keskuu-destamme, jolloin linjan vahvuus putosi kymmeneen. AUK2:n aika-na aliupseereiksi jäänyt porukka kasvoi tiiviiksi ja linjan yhteishenki kehittyi aliupseerikoulun parhaim-maksi.

Harjoittelimme tulenjohtotoi-mintaa myös englanniksi, koska pääsimme osallistumaan Ruotsissa järjestettyyn kansainväliseen am-

kaikille mieleen. Olkoonkin että kyseessä oli pelkkä harjoituskra-naatti, saimme hieman esimakua siitä mitä heittimellä ampuminen todella tulee olemaan. Lombenin ampumaharjoitus Ruotsissa an-toi meille lisää kokemuksia joista voimme olla tyytyväisiä, niin omal-la kuin vieraalla kielellä. Nyt, AUK 2:n ollessa loppusuoralla ja ampu-maharjoitusten jäätyä AUK:n ajalta taakse voimme katsoa taaksepäin ja virnuilla kaikelle sille mille olem-me hajoilleet ja mitä kokeneet.

Vaikka meno on paikoitellen saattanut tuntua raskaalta, niin jäl-

keenpäin aika on kulunut luvatto-man nopeasti.

Ja vaikka aina ei ole mennyt kovin hyvin, kuten Makuuhaava 217 harjoituksessa, niin kokonai-suutena kaikille jäi tassista hyvä maku suuhun.

Paljon huhuttua kalustomarssia odotimme kauhulla, mutta saim-me huomata että AUK 1:n aika-na saatu treeni raskaan heittimen vetämisessä oli tuottanut tulosta. Raskaan heittimen vetäminen ta-kaisin kasarmille ei ollutkaan niin raskasta kuin olimme pelänneet.

Tämä koulutushaarakokeemme viimeinen rasti yhdistettynä aiem-pien harjoitusten kokemuksiin jät-tää toivoa että meistä tulee vielä asiamme osaavia heittimenjohtajia ja laskijoita.

pumaharjoitukseen. Ammutimme siellä sekä omaa, että ruotsalais-ta raskasta tuliyksikköä. Harjoituk-sen viimeisenä päivänä kilpailim-me ruotsalaisten kanssa tulenkäy-tön nopeudessa. Hävisimme vain niukasti ruotsalaisille ammattisoti-laille.

TST -harjoitus Riekossa pääsim-me ensimmäistä kertaa harjoitte-lemaan tulenjohtotoimintaa mui-den linjojen mukana. Tästä har-joituksesta opimme paljon, ja siitä oli apua seuraavassa harjoitukses-sa, joka oli Puukko17. Se sujuikin jo varsin mallikkaasti meidän osal-tamme.

Kaiken kaikkiaan aliupseeri-kurssi on opettanut paljon.

Vasemmalta oikealle: oppilaat Ervasti, Partanen, Kivimäki, Vähäkangas, Jokinen ja Kallio.

Ylärivi vasemmalta oikealle: oppilaat Salminen, Faarinen, Leppäjärvi, Kauhanen, Heilala, Lempinen ja Rauhala.Alarivi vasemmalta oikealle: oppilaat Joensuu, Somppi, Karhu, Korpinen, Kimmel ja Kotila.


Panssarintorjuntalinja

Viestilinjalta et löydä kunniaa, kaikki tietävät meidät vies-tin ”muumeina”, sillä se ei

ole niin fyysinen linja. Muiden tet-satessa istumme luokassa oppi-tunneilla tai tekassa päivystämäs-sä. Ruumiillisesti vaativin temppu on pahemaineisen kelan vetämi-nen ja sen iänikuinen santsaami-nen. Viestin tärkeys on silti kiistä-mätön.

Viestimiehet luovat taisteluken-tille viestiverkon jota muut voivat käyttää. Sen tärkeyden huomaa vasta sitten kun sitä ei ole. Viesti-linjalle tuli 18 aliupseerioppilasta ja 3 tekakuljettajaa. Linjahommat al-koivat suurella määrällä oppitunte-ja ja kalustoon tutustumisella. Ra-dion, läppärin ja viestiaseman rä-pellyksestä alkoi jo ennen pitkää näkemään unia.

AUK:n taisteluharjoituksessa saimme selvitä viestiasemilla yk-

siksemme. Itse kelojen yötä ei pi-detty, mutta kelan vetämistä siitä huolimattakin riitti. Vaikkei viesti-aukki ollutkaan meidän kaikkien ensimmäinen vaihtoehto, on mat-kalla tarttunut mukaan ikimuis-toisia hetkiä. Telttaa on pystytet-ty pilkkopimeällä lukemattomia kertoja keskellä hiljaista metsää. Pääsimme myös tekemään histo-riaa suorittamalla taisteluharjoi-tuksen yhteistyössä Ruotsin armei-jan kanssa, Lombenissa. Makkaraa meni useita paketteja nenää kohti.

Ryhmätaitokilpailu oli koettele-mus. Siinä linjat suunnistivat kilpaa ryhmissä. Viestillä oli viimeinen si-joitus, sillä suunnistaessa meistä vain yksi selvisi uppoamatta suo-hon, ja yksi meistä pyörtyi. Takais-kuista huolimatta sinnittelimme loppuun lujalla yhteishengellä. Sis-siradistit vetivät tietenkin perintei-sesti tuplavoiton.

Vaikka viestin taistelutekniikka on silkkaa piilossa pysymistä, pää-simme paikoittain ylittämään mitä

meistä oli odotettu. Linjojen väli-sessä jalkapalloturnauksessa apu-kouluttajamme antoi alkutsempin: ”edes yksi voitto”, jonka veimme-kin tulenjohdolta. Puukko 17 -tais-teluharjoituksessa yksittäinen vies-tiryhmä kuskeineen onnistui väijy-tyksellä yllättämään hyökkäävän jääkäriryhmän totaalisesti.

AUK:n loppupuolella pääsim-me myös harjoittelemaan raken-netulla alueella taistelua. Se oli ensimmäinen ja viimeinen ker-ta kun näki viestimiehen vyöryt-tävän rakennuksen ikkunan kaut-ta. Hilpeyttä toi myös viestilinjalle apinaratapäivä, sekä kouluttajam-me ltn Tuomisen hokemat. Löim-me kerran vetoa, montako kertaa hän sanoisi ”alright” yhden viikon aikana. Suurin arvaus oli 140 ker-taa, mutta se ylittyi jo neljäntenä päivänä.

Viestilinja tarjoaa hyviä hom-mia ja tietämystä Puolustusvoimi-en viestiverkon parissa. Olen tyy-tyväinen linjavalintaani, ja suosit-telen sitä kaikille, jotka eivät kam-moksu pientä määrää tietotekniik-kaa.

Viestilinja

”Pst aukki? Aamuja vain teil-le! snäp snäp” (sormien läp-syttelyn ääni). Erittäin lupaa-

va AUK:n alku ja niin se olikin. He-ti alussa saimme tietää että PST:llä ei oteta rennommin, ja sillä aikaa kun muut linjat pikkuhiljaa tutus-tuivat AUK:n rutiineihin, me oltiin oikeissa hommissa. Ja siitä kuu-luisa PST-ryhmähenki alkoi kasva-maan räjähtävää vauhtia. Yhtäkkiä huomasi, että sinulla on pari yli-määräistä siskoa ja noin kymmeni-sen veljeä.

Heti ensimmäisessä tst-koulu-tuksessa tutustuttiin oman linjan aseisiin ja kaluston. Singot ja oh-

jukset muuttui oikean PST -mie-hen käsissä mini armagedoneiksi, jotka saavat vihollisen panssarivau-nut näkemään painajaisia.

AUK1:n ensimmäisessä harjoi-tuksessa pääsimme ampumaan ensimmäiset kovat kertasingot, se-kä tutustumaan Leopard -vaunui-hin ja taistelemaan niitä vastaan. Saimme myös maistiaisia siitä, mi-ten pst taistelee. Kaikissa ampu-maharjoituksissa oli minimi vaa-timuksena kovien sinkojen osu-maprosentti 100. Ja monien vä-häunisten ja rankkojen taisteluhar-joitusten jälkeen tiedettiin, kuka oikeasti määräsi. Jopa linjan kou-

luttajien suusta kajahti metsässä ”kuka määrä!?” johon vastattiin ”PST!”

Rankan koulutuksen palkkio oli Puukko17 -ampumaharjoituk-sessa, kun pääsimme ampumaan PSTOHJ2000M -ohjuksen sekä useita apilaksia, NLAW:ja 66 KES 88:ia ja ja monta kymmentä lauka-usta ITKK:lla.

Motivoituneiden ja ammat-titaitoisten kouluttajien ansiois-ta itsensä ylittäminen tuli tutuksi. Kun luulit ettet enempään pysty, linjaylpeys ja yhteishenki sai kaikki nousemaan uusiin korkeuksiin.

Loppujen lopuksi päällimmäi-senä oli aina hyvä mieli ja onnistu-nut fiilis, emmekä vaihtaisi päivää-kään. Kiitos kouluttajille kärsivälli-syydestä, kannustamisesta, moti-voinnista ja kaikesta muusta. Toi noi… PST määrää!

ViestilinjaYlärivi vasemmalta oikealle: oppilaat Holappa, Nelin, Koivuaho, Toppari, Sietiö, Inkala ja Heikka.Alarivi vasemmalta oikealle: oppilaat Rytky, Ansamaa, Hyyppä, Sukuvaara ja Karvonen .

Panssarintorjuntalinja Ylärivi vasemmalta oikealle: oppilaat Määttä, Nyman, Ikuta, Lappalainen, Honkala, Pätsi, Heikkilä, Hakola, Lubenets, Kontio ja Pitkänen.Alarivi vasemmalta oikealle: Korpraali Tyni, jääkäri Pesonen, oppilas Niemi-Korpi, oppilas Kari, kersantti Siipola, kokelas Myllkoski, oppilas Korkalo, jääkäri Sääskilahti, oppilas Norrback ja oppilas Parkkila.


Moottorilinja| Teksti:

”Rattimattien metkut”

Kello 5.30 neloskasarmilla. Pöy-tänsä takana kärsivä päivystäjä vaivautuu ylös ja raahustaa mo-totupien luo. Matkan uuvuttama taistelija jaksaa hädin tuskin rä-päyttää valot päälle, toivoen että vuorokausilepoaan nauttivat kul-jettajat heräävät. Kuuteen men-

nessä punkat on tehty, hampaat ja kassit tiskattu sekä miehet ovat valmiina uusiin vastoinkäymisiin. Viimeisen unen lamauttaman mo-ton kompuroitua kasarmilta muut linjat vasta suunnittelevat heräilyä.

Moottorilinja elää muihin Auk -linjoihin verraten täysin omaa elä-määnsä. Suurimman rytmin mo-tojen elämään tuovat aamu seit-

semältä alkavat ammattipätevyys- ja ajokortti koulutukset. Tämä tu-hansien eurojen lahja puolustus-voimilta maatansa palveleville va-rusmiehille maksaa 280 ammatti-pätevyystuntia sekä 40 tuntia niin oppi- kuin ajotunteja BECE -kort-tiin liittyen. Kovilla, mutta silti niin hyvin unen tuovilla penkeillä is-tutaan myös työ-, tie-, ensiapu-, trukki- sekä ADR -kurssit, joista jää viralliset kortit myös siviiliin muis-tuttamaan onnellisista ajoista. Päi-vät ovat pitkiä, kassulle pääsee ai-kaisintaan neljältä, mutta suurim-maksi osaksi hommat venyy aina kahdeksaan asti. Ajokortin ja rin-

nassa möllöttävien aurojen kiilto silmissä kaikki kyllä jaksavat mu-kisematta. Motoista koulutetaan kaikki tietäviä johtamistehtäviin kykeneviä kuljettajia, jotka osaavat ajaa vehkeitä aina autohallin kol-mipyörästä kymmenien tonnien painoiseen rekka-autoon. Nap-pulat rintaan saatuaan he alkavat kouluttaa uuden saapumiserän kuskeja, pyörittämään korjaus-, työkone- kuin polttoaineryhmiä sekä kuluttamaan autohallin nak-kisuojia. Pahimmassa tapauksessa saattaa joutua vaikka santsareiksi, joiksi meidänkin rakkaaksi tulleet

kersantti Huhtaniska ja alikersantti Palo ovat päätyneet.

Mitäpä armeija olisi ilman leik-kisää leirielämää? Monen yllätyk-seksi motot myös käyvät leireillä-kin todistamassa osaavansa ryh-mittyä. Naamioverkkoja on aina mukana juuri se määrä minkä laki sallii, sillä kaikki sisut, nakkikärryt, kontit, irtokivet, tienviitat ja mak-karahalsterit täytyy aina naamioi-da. Erikoisin leiri on maankuuluisa ajoleiri, jolloin Rovajärveä ajellaan ympyrää tiet ja jängät sonnalla. Tiisselin ja makkaran tuoksuisella leirillä ei hajonneita naamoja näy,

varsinkaan kun rynnäkkö-mallin kivääri taikka twix-liivi ei ole me-noa haittaamassa. Viiden päi-vän leiriin sisältyy kolme mootto-rimarssia, maastossa rälläystä se-kä koulutusta ajoneuvojen vinttu-reista ja hantaakeista. Viimeistään tällä leirillä motot omaksuvat mo-tona olemisen, eli täydet työvalot otsalla, rasvan sotkemat haalarit, astinlautoihin potkitut kengät se-kä tiisselin tuoksuiset työkintaat. Runsaasta ajoneuvokoulutukses-ta huolimatta motot osaavat myös liikkua rynsesteri kainalossa met-sän armoilla. Tästä yhtenä todis-teena toimii muun muassa ryhmä-taitokilpailussa olevan suunnistus-osuuden toinen sija.

Tietenkin vapaa-ajan alettua motot kirmaavat sotkussa niin kuin muutkin. Ei, se oli vitsi. Meil-le ei vapaa-ajat soittele. Illat kulu-vat alkuunsa pikku kärryllä peruu-tellessa, teoriakoetta reenatessa, sekä konttien kasetointia kärryn päälle harjoitellessa. Kärryn koon kasvaessa täysperävaunuun se-kä peruuttamisen että teoriako-keen haastavuus kasvaa entises-tään. Jossakin välissä pitäisi keretä opetella sen seitsemänkymmenen erilaisen auton niksnaakelit, eri-koisuudet sekä korjauskonstit, jot-tei sormi ole suussa tosipaikan tul-len. No, kellään meistä ei ole sor-mi suussa, josta suuri kiitos kuuluu kouluttajallemme, Yliluutnantti Laitille, sekä santsareillemme Huh-taniskalle ja Palolle.

Ylhäältä alas vasemmalta oikealle.Ylin rivi: Seurujärvi Sammeli ja Ris-to Jesse.Toinen rivi: Lahdenperä Henri, Ter-vahauta Aleksi, Savilahti Markus, Lehto Juho, Siekkinen Rico, Salmi Mikael, Pankinaho Juho ja Paak-kari Toni.Kolmas rivi: Jaakkola Lauri, Ha-lonen Reima, Joentakanen Aaro, Huttunen Aleksi, Korhonen Aleksi, Kimmonen Juho, Eteläniemi Jus-si, Hautakangas Eetu, Partanen Jaani, Väänänen Eetu, Moilanen Antti, Kumpula Juho ja Takkinen Joonas.Alin rivi: Saarela Antti, Hartikai-nen Jori, Kemppainen Niko, Sil-vasti Antti, Känsälä Jimi, Uimanie-mi Juuso, Jokela Aaro, Manninen Juuso ja Lohilahti Ari-Antti.


Vuoden 2017 alussa uudel-leenperustettu 2.ilmator-juntapatteri vastaa ilmator-

junta-aselajin sekä sotilaspoliisitoi-mialan aliupseerikurssien järjestä-misestä Jääkäriprikaatissa. Vuo-den 2017 alusta alkaen yksikkö on vastannut myös koko Jääkäri-prikaatin sotilaspoliisikoulutukses-ta sekä tarjonnut vartiomiehistön sekä Sodankylän että Rovaniemen varuskunnan vartiostoille. Ilmator-junnallisesta nimestään huolimat-ta yksikön suurin yksittäinen ryh-mä ovat P -kautta lukuun ottamat-ta sotilaspoliisit. Aliupseerioppilai-den lisäksi yksikössä palvelee E- ja J -kaudella virtuaalikoulutusympä-ristön kanssa työskentelevät va-rusmiehet sekä pieni määrä soti-laskuljettajia ja kirjureita.

Rovaniemen ilmatorjuntapat-teriston saapumiserän 217 aliup-seerikurssi alkoi 2 Ilmatorjunta-patterilla loppukesän tummanpu-huvissa tunnelmissa 25.8.2017. Perinteen mukaisesti ensimmäise-nä viikonloppuna pidettiin ensim-mäinen arvioitava koulutyö, joka ohjeistettiin välittömästi kurssin

aloitusoppitunnilla. Lisäksi viikon-lopun aikana pidettiin perusteop-pitunnit johtajakoulutuksesta se-kä tulevan viikon reipashenkises-tä jalkaväkitaisteluharjoituksesta. Ensimmäiset johtajasuoritukset ja asiaankuuluvat koulutyöt tulivat oppilaille nopeasti vastaan. Hie-noisesta alkujärkytyksestä huo-limatta kurssi selvisi aloituksesta hyvin, ja heti alkuun nähtiin mikä on pelin henki aliupseerikoulussa. Yhtenäisiä koulutöitä oli ohjelmas-sa jatkossakin johtajakoulutuksen ja urheilukilpailujen muodossa. Ly-hyen ajan sisällä painopiste siirtyi luonnollisesti linjakohtaiseen eri-koiskoulutukseen ja niihin keskit-tyviin koulutöihin.

Aliupseerikurssin linjojen kou-lutus poikkeaa toisistaan huo-mattavasti. Ilmatorjunta-aselaji on erittäin tekninen ja haastava. Ase-laji on alati kehitystyön alla oleva järjestelmäkokonaisuus, joka vaatii johtamistaidon lisäksi monenlais-ten ase, viesti - ja valvontajärjestel-mien käyttämisen hallintaa. Jou-koilla on oltava selkeä ymmärrys siitä että elektromagneettisessa

spektrissä tapahtuvat asiat vaikut-tavat oleellisesti sotajoukon suori-tuskykyyn ja selviytymiseen. Täl-lä kertaa koulutettiin aliupseereita Ilmatorjuntaohjuspatterin tarpei-siin, pääkalustona Ilmatorjuntaoh-jus 90M Crotale. Ohjusvaunujen li-säksi ohjuspatterin sotavarusteisiin kuuluu jo iäkäs mutta edelleen toi-miva 23 mm ilmatorjuntakanuu-na vuosimallia 61 ”Sergei”, Ilma-torjuntakonekiväärit sekä asiaan-kuuluva viesti ja tulenjohtokalus-to. Ilmatorjuntaohjusjärjestelmänä ITO90M Crotale kuuluu valtakun-nan tärkeimpiin ilmapuolustuksen suorituskykyihin. Rovaniemen il-matorjuntapatteristolla on kunnia olla tämän järjestelmän pääkoulu-tuspaikka koko valtakunnassa. Jär-jestelmästä vastaa palkattu henki-lökunta joka on alansa kärkiosaajia kaikkien järjestelmän käyttäjämai-den osalta. Aikanaan sodanajan joukkoihin liitetään nyt koulutetut innokkaat ja asiansa osaavat reser-vin aliupseerit, joiden osaaminen mitataan tulevassa ilmapuolustus-harjoituksessa keväällä 2018.

Sotilaspoliisilinjan koulutukses-sa korostuvat erilaiset suojaamis-tehtävät sekä vastatoimet erittäin laajan skaalan uhkatilanteisiin aina vihollisen erikoisjoukkojen torjun-nasta iskuosaston hyökkäystehtä-viin ja tuliylläköihin saakka. Lisäk-si suoritetaan kiinniottotehtäviä, aluevalvontatehtäviä ja taistelu-tehtäviä jalkaväen tapaan. Kaikissa tehtävätyypeissä on kyettävä huo-mioimaan toimivaltuudet, voiman-käytön säädökset perusteineen sekä työturvallisuus. Sotilaspolii-sijoukkojen on kyettävä vastaa-maan nopeasti kehittyvien tilantei-den vastaamiin haasteisiin nopeas-ti ja tehokkaasti niin maastossa kuin rakennetulla alueellakin. Fyy-sinen toimintakyky, ase - ja ampu-makoulutus ja pienryhmätoiminta korostuvat sotilaspoliisitehtävissä huomattavasti. Rauhanajan usein runsaskin vartiopalvelus sekä eri-laiset tukitehtävät tuovat oman lisävärinsä sotilaspoliisien arkeen. Aliupseerikurssin osin raskaatkin koitokset ovat luoneet sotilaspolii-silinjalle tiiviin ryhmähengen sekä ns. ”spollehonorin”, joka varmas-ti säilyy läpi loppupalveluksen ja miksi ei myös reservissä!

Toimintaympäristöjen eroista huolimatta kaikilla aliupseereilla on hyvin samankaltaisia vaatimuk-sia suorituskykyvaatimuksien osal-ta. Aselajista tai toimialasta riippu-matta aliupseerin on osattava riit-tävän hyvin oman joukkonsa tais-teluvälineet, sekä hallittava oman tasonsa taistelutekniset ja taktiset asiat. Tähän ei ole oikotietä. Kaik-kia sotilasjohtajia koskevat yhtälail-la johtamistaito, kouluttamistai-to sekä yleissotilaallisten asioiden riittävä hallinta. Aliupseerikurssil-la on kiinnitetty erityistä huomio-ta siihen, että tulevat johtajat olisi-vat toimeen tarttuvia ja oma-aloit-teisia tulevissa tehtävissään. Lisäksi fyysistä toimintakykyä, eli erilaista liikuntaa oli läpiviennissä aikaisem-paa enemmän.

Nyt kun katson kulunutta syk-syä taaksepäin, voin sanoa että olen pääosin tyytyväinen siihen loppuasetelmaan johon pääsim-me. Kiinnioloviikonloppujen ja so-taharjoitusten määrä on ollut var-

sinkin alkutalvesta suuri, mutta rasituksesta huolimatta pilke on säilynyt silmäkulmassa ja toimin-nassa on kautta linjan ollut yrit-teliäs ja tervehenkinen meininki. Lisäksi ainakin vääpeli on tyyty-väinen pienvahinkoilmoitusten ai-kaisempaa hieman pienempään määrään. Olen ylpeä teistä, jotka olette kurssin läpäisseet. Toivotta-vasti aliupseerikurssi on jäänyt teil-le mieleen positiivisena kokemuk-sena, ja kokemuksesta voin sanoa että aika kultaa muistot ja silotte-lee rosoisiakin kulmia. Etenkin toi-von että koette saaneenne riittä-vät eväät toimia johtajina tulevai-suudessa, missä ikinä palvelette-kin. Osa tuoreista aliupseereista siirtyy takaisin Kainuun prikaatiin,

ja osa siirtyy aikanaan naapuriyk-sikköömme 1. Ilmatorjuntapatte-riin. Suuri osa tuoreista alikersan-teista myös jatkaa meidän yksikös-sämme koko uransa varusmiesjoh-tajana, eli talon tapojen voidaan olettaa olevan jo tutut! Missä ikinä olettekin, olen varma että tulette toimimaan tehtävissänne niin et-tä olette kunniaksi 2. Ilmatorjunta-patterille. Tämä aliupseerikurssi jäi allekirjoittaneen viimeiseksi työ-tehtäväksi Rovaniemen varuskun-nassa, sillä vuodenvaihteessa työt jatkuvat Maasotakoulun palveluk-sessa. Tähän on hyvä lopettaa.

Kurssin johtajan tervehdys| Teksti: Aliupseerikurssin 2/17 johtaja kapteeni Joni Liimatainen


Ilmatorjuntalinja

Ilmatorjuntalinjan tehtävänä on suojata kohteita vihollisen ilma-hyökkäyksiltä häiritsemällä tai

estämällä vihollisten ilma-alusten toimintaa. Toisin sanoen ilmator-junta on toimintaa, jolla pyritään ylläpitämään tietyn alueen ilma-herruutta. Ilmatorjuntajoukot te-kevät yhteistyötä ilmavoimien kanssa. Rovaniemen varuskunnas-sa ilmatorjunnan aliupseerikurssi jakautuu 3 linjaan: Tykkilinja, Oh-juslinja sekä Tulenjohto & viesti.

TykkilinjaTeksti: Oppilas Stolt

Aliupseerikurssi alkoi elokuun lop-pupuolella Rovaniemen Somero-harjulla. Tykkijaokseen valittiin 12 aliupseerioppilasta, joista koulute-taan ryhmänjohtajia, tulenjohtajia sekä parhaiten menestynyt lähe-tettiin reserviupseerikurssille Ha-minaan. Tykkijaoksen koulutuk-sen keskipisteenä oli 23 ITK 61:n perusteet sekä ampumatoimin-nat. Oppilaiden ensimmäiset viikot koulutuksessa kuluivat 23 ITK 61:n osiin sekä toimintaan tutustuessa. Nuorelle, joka ei ole ikinä mopo-ja tai autoja rassaillut, aukesi tyk-kijaoksen koulutuksessa aivan uu-si maailma. Tykkijaoksen tehtävä-nä on suojata ITO 90M –ohjusvau-nua, ja edellytyksenä tehtävään oppilaiden tavoitteena oli hallita tykin kaikki osa-alueet siten, että he kykenevät kouluttamaan nä-

mä asiat tuleville ryhmillensä. Kos-ka tykkiryhmä pääsee harvoin käy-tännössä toimimaan 23 ITK 61:llä, oppilaat hyödynsivät koulutushal-liin rakennettua tykkisimulaattoria. Simulaattoriin on kytketty 2 kpl 23 ITK 61 tykkiä, joihin on liitetty tähtäimien kohdalle näytöt. Näy-töille annetaan komennot päätie-tokoneelta, johon johtaja voi aset-taa valitsemansa maalin, asettaa sille haluamansa nopeuden, etäi-syyden, syöksykulman sekä paljon muuta. Vaihtoehtoja riittää. Näin Tykkijaoksen oppilaat saavat käy-tännönläheistä harjoitusta.

Viestilinja Teksti: Oppilas Heikkilä

Armeijassa joukkojen sisäinen kommunikointi tapahtuu yleen-sä kipittämällä paikan päälle vä-littämään tietoa suullisesti, mutta karskimmankin varusmiehen jalat menevät hapoille etäisyyksien kas-vaessa kilometrien pituisiksi. Vies-ti helpottaa tiedon välittämisessä niin, että tieto kulkee lankoja pit-kin tai langattomasti, eikä sotilaan tarvitse ottaa askeltakaan man-sikkana hohkavan kamiinan äärel-tä välittääkseen tilannetietoa, tai vaan kyselläkseen toisten ryhmien kuulumisia.

Viestialiupseerin työ koostuu pääosin tiedon välittämisestä ja viestiyhteyksien toimivuuden var-mistamisesta. Ampuvat yksiköt,

kuten tykki ja ohjus, tarvitsevat varmaa ja luotettavaa ilmatilanne-kuvaa vihollisen hävittäjien, pom-mikoneiden ja muiden koneiden torjumiseksi. Tässä viestin välttä-mättömyys näkyy parhaimmillaan; ampuvat yksiköt olisivat käytän-nössä sokeita ilman viestiryhmien välittämää tulenjohtodataa.

AUK:n aikana opettelimme jokseenkin tietoteknisiä asioita, kuten tietokoneen ja radioiden käyttöä. Tietokoneilta nähdään tietoa ilmassa olevista koneista, ja ne mahdollistavat joukkojen väli-sen mutkattoman kommunikoin-nin. Radioilla vastaanotetaan ja lä-hetetään puhetta ja elintärkeää tu-lenjohtodataa. AUK:n ohjelmaan mahtui myös käytännönläheisem-piäkin asioita, kuten suurien an-tennien pystyttäminen keskelle metsää, mieltä turruttavat kelan-vetämiset soisen (tai lumisen) La-pin luonnon läpi, sekä unohtumat-tomat leirien pystyttämiset, johon lukeutui lukemattomien raskai-den esineiden kantaminen keskel-le korpea.

Viestimies on ekologisuudel-taan maailman huippua, sillä se hajoaa metsään minuuteissa. Sil-ti uskallan väittää, että viestialiup-seerin hommat ovat AUK:n muihin linjoihin verrattuna rennoimpia, jos viestiyhteydet vaan toimivat. Yhteyksien toimiessa viestimiehet voivat ottaa rennosti, jolloin töihin lukeutuu vain viestipäivystysvuo-rojen suorittaminen. Jos yhteydet taas eivät toimi, voi joutua etsi-mään ongelmia hulluuden partaal-le asti. Hulluus on tosin sivuseikka, kun sen sivussa tulee lämmin teltta ja toimiva kahvinkeitin.

OhjuslinjaTeksti: Karjula Taneli

Ensimmäisillä oppitunneilla tuo-reet oppilaat saivat suuren tie-topläjäyksen kurssin läpiviennistä ja oppimistavoitteista, sodanajan sijoituksista sekä ITOPTRI 90M-il-matorjuntaohjuspatterin organi-saatiosta. Myös vertaisjohtaminen sai luvan alkaa. Saman tien start-tasi linjakohtainen koulutus aihei-naan mm. ohjusvaunun ja maali-nosoitinryhmän toiminta, eri vies-tivälineet sekä ohjuspatterin ja -jaoksen tehtävät.

Alarivi (johtajat ja kuljettajat) vasemmalta oikealle: Alakotila J, Kaikkonen J, Bäck J, Orava T, Hakasaari S, Asiala S, Kaunisto O, ElovuomaToinen rivi (oppilaat) vasemmalta oikealle: Vierelä O, Kaukua J, Parkkila K, Keisu J, Klaavo J, Ylipaavalniemi H, Kangastalo K, Oravainen E, Sammalniemi O, Kaarteenaho KKolmas rivi (oppilaat) vasemmalta oikealle: Salmi O, Salmijärvi S, Kleemola I, Launonen H, Karhula K, Haho M, Pääkkölä, Käyhkö I, Hyvärinen T, Hahto TYlärivi (oppilaat) vasemmalta oikealle: Rahikainen M, Tilvis I, Kettukangas J, Korteniemi J, Hiukka L, Heikkilä K, Jämsä K, Koskenniemi A, Salmela Karjula T, Kiljander J

AUK1 -kauden puolivälissä, ryhmätaitokilpailun jälkeen olivat linjakohtaisten kokeiden teoria- ja käytäntöosuudet.

Ensimmäisessä ilmatorjunta-harjoituksessa ITTST1:ssä aiheita oli mm. ohjusjaoksen asemiin ajo, ohjuskasettien lataaminen ja ilma-torjuntakonekivääri.

Kolme oppilasta valittiin kurssi-menestyksen perusteella RUK:un.

AUK2 toi mukanaan uusia kou-lutöitä ja aihealueita. Simulaatto-rin avulla opittiin ohjusvaunun tuli-toimintaa. Myös kouluttamistaitoa opittiin vertaiskouluttamalla toisil-le ohjuslinjan merkittäviä aiheita.

ITTST2 -harjoitus opetti run-saasti eri johtajatehtävistä, uusien asemien tiedustelusta ja valmiste-lusta sekä asemanvaihdosta. Am-pumaharjoitus sisälsi ryhmän puo-lustusammunnat sekä ilmatorjun-takonekiväärillä ampumista. Kurs-sin opettavaisin harjoitus oli Loh-tajan ilmapuolustusharjoitus, jos-sa opeteltiin sodanajan tehtävissä toimimista toistuvissa operaatiois-sa. Kurssin viimeisessä harjoituk-sessa, välisodassa kerrattiin keskei-siä asioita ilmatorjuntaohjuspatte-rin kokoonpanolla valmiusajan ja vihollisuhan alati muuttuessa.

Ohjusvaunu tuliasemassa naami-oituna Lohtajalla.


Sotilaspoliisilinja

Elokuun 25. päivä valkeni jän-nittyneissä tunnelmissa soti-laspoliisilinjan osalta Jääkä-

riprikaatissa Rovaniemellä. Kajaa-nilaisten ja Rovaniemen taistelijoi-den vielä tutustuessa alkoi vertais-johtaminen, sekä muut erilaiset johtamiseen valmentavat tehtävät.

Aliupseerikurssi on sisältänyt tehtäviä jotka vaativat sisua jokai-selta mieheltä ja naiselta. Syys-kuussa tuoreet oppilaat pääsivät testaamaan voimiaan kuuluisal-la Rämäpää-ryhmätaitokilpailul-la. Lähemmäs 70 kilometrin mars-si sisälsi erilaisia rasteja, joissa sai ponnistella fyysisesti, mutta myös käyttää niin nopeaa päättelyky-kyä kuin arviointitaitojakin. Vaikka marssi oli pitkä ja monen niin fyy-sistä kuin henkistäkin puolta koet-televa, suurin osa kuitenkin selvisi maaliin asti, jokainen itsensä ylit-täneenä! Jo totuttuun tapaan soti-laspoliisilinja otti paikkansa kilpai-lun voittajana!

| Teksti: Oppilas Jiri Sarvela Oppilas Elias Luoma Oppilas Olivia Vähäjylkkä Oppilas Eetu Hartikainen

Auk 2:n aikana päästiin viimein pureutumaan tarkemmin linjakoh-taiseen koulutukseen sekä erilai-siin tilanne tehtävä-harjoitteisiin. Saimme koulutusta niin taistelusta rakennetulla alueella kuin metsä-maastossakin. Vaarallisen henkilön kiinniotossa ja henkilön suojauk-sessa opimme jokaiselle sotilas-poliisille tärkeitä tietoja ja taitoja. Kouluttajien panostuksen ansiosta harjoitteista saatiin mielekkäitä ja hyvinkin todentuntuisia.

Aukin loppupuolella varusmie-het saivat kokea yhden ikimuistoi-simmista hetkistään, kun he pää-sivät laskeutumaan Rovaniemen jääkäriprikaatin laskeutumistornis-ta. Jokaiselle myös on jäänyt mie-leen Rovajärven ampumaharjoitus, missä kaikki pääsivät käytännössä kokeilemaan linjakohtaisia aseita, kuten KVKK, PKM, Tarkkuuskivää-rit 2000- ja 85, sekä FN -pistooli.

Yhteishenki oppilailla oli ja on edelleen aivan omaa luokkaan-

sa. Toisia kannustettiin ja autettiin aina. Kaveria ei jätetty koskaan. Vähitellen alkoi syntyä ns. “SPOL -honor!”.

Voimia ja tahtoa testattiin mo-neen otteeseen lukemattomissa eri tehtävissä. Hermoja koeteltiin pitkillä vartiovuoroilla ja vaativilla johtajilla. Kaikesta selvittiin, eikä mikään ole hajottanut tämän po-rukan yhteishenkeä. Tietysti silloin tällöin joukkueen hermoja koe-teltiin, kun erilaiset läpiviennistä poikkeavat yllätysharjoitukset vie-tettiinkin Rovamännikössä teltta-

olosuhteissa. Kaikki harjoitukset kuitenkin selätettiin ja jokaisella niistä opittiin hyödyllisiä taitoja. Yhteishengestä olikin suurta hyö-tyä edellä mainituissa harjoituksis-sa.

Loppupeleissä sotilaspoliisilin-jan aliupseerikurssi on ollut täyn-nä upeita kokemuksia hienoja ih-misiä ja unohtumattomia muisto-ja. AUK:sta saatuja tietoja ja taito-ja hyödyntämällä 1/18 -saapumi-serällä on varmasti monta hyvää johtajaa.

Alarivi (johtajat) vasemmalta oikealle:Hevosmaa R, Leppänen A, Keränen J, Kankaanpää TToinen rivi (oppilaat ) vasemmalta oikealle:Päiväniemi P, Hilli S, Saarelainen T, Immonen L, Kelloniemi S, Bergman M, Karppinen A, Vähäjylkkä O, Pätsi J.Kolmas rivi (oppilaat) vasemmalta oikealle:Sarajärvi E, Kykkänen S,Piiroinen N, Siuruainen T,Paaso A, Mando O, Savolainen J, Hakala V, Pikkujämsä T, Nissinen P, Still M, Kvist K.Neljäs rivi (oppilaat) vasemmalta oikealle:Hartikainen E, Pirinen V, Jokikokko O, Luoma E, Tuulaniemi N, Junttila T, Kamula T, Kotkaranta P, Simola J, Kuoksa V, Pajala M,Tolvanen JYlärivi (oppilaat) vasemmalta oikealle:Nyländen J, Kälkäinen M, Porvari A, Pietilä J, Honkanen J, Koskelainen K, Mäkinen P, Kammonen S, Littow O,Kallunki S, Kurkinen J, Tissari V


TAPAHTUMA AIKA PAIKKA Kotiuttaminen ja palveluksen aloittaminen

Kotiuttaminen 255 päivää palvelleet 14.3.2018 Sodankylä ja RovaniemiKotiuttaminen 347 päivää palvelleet 14.6.2018 Sodankylä ja RovaniemiKotiuttaminen 165 päivää palvelleet 21.6.2018 Sodankylä ja RovaniemiPalveluksen aloitus 9.7.2018 Sodankylä ja RovaniemiKotiuttaminen 255 päivää palvelleet 19.9.2018 Sodankylä ja RovaniemiKotiuttaminen 347 ja 165 päivää palvelleet 20.12.2018 Sodankylä ja Rovaniemi

Juhlatilaisuuksia ja maanpuolustustapahtumia

Vala ja vakuutus 16.2.2018 RovaniemiVala ja vakuutus 17.2.2018 SodankyläLapin aluetoimiston vuosipäivä 23.2.2018 RovaniemiLapin jääkäripataljoonan perinnepäivä 9.3.2018 SodankyläKotiuttamisjuhla 13.3.2018 Sodankylä ja Rovaniemi”Intti tutuksi” - puolustusvoimien avoimet ovet 9.5.2018 Sodankylä”Intti tutuksi” - puolustusvoimien avoimet ovet 18.5.2018 RovaniemiPuolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.2018 Sodankylä ja RovaniemiKotiuttamisjuhla 13.6.2018 Sodankylä ja RovaniemiAlokkaiden läheisten vierailupäivä 15.7.2018 Sodankylä ja RovaniemiVala ja vakuutus 10.8.2018 RanuaPuolustusvoimat 100 -kesäkiertue 16.8.2018 RovaniemiKotiuttamisjuhla 18.9.2018 Sodankylä ja RovaniemiJääkäriprikaatin vuosipäivä (1.10.) 5.10.2018 SodankyläKotiuttamisjuhla 19.12.2018 Sodankylä ja RovaniemiRovaniemen ilmatorjuntapatteriston perinnepäivä 30.11.2018 RovaniemiItsenäisyyspäivä 6.12.2018 Sodankylä ja Rovaniemi

Urheilua

Suunnistuksen SM- ja PM-kilpailut 17.–20.9.2018 SodankyläJeesiön lenkki polkupyöräkilpailu 22.8.2018 Sodankylä

Alueraivaamiset

Tankavaara 6.–15.8.2018Ivalo, Pikku-Petsamo 11.–16.6.2018Kemijärvi, Ketola 23.–27.7.2018Misi 3.–12.9.2018

Jääkäriprikaatin tapahtumia vuonna 2018Sodankylän varuskunnassa sijaitsevat muistomerkit

Documents

Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2018...tä reserviin 1.1.2018 alkaen. Kolme vuotta Jääkäri-prikaatissa oli urani parhaimpia vuosia. Mahdollisuus palvella hienossa joukossa