UU

SI

5–6/20075–6/2007

Liikunta on Tomi Erolan elämäntapa

2

Kannen kuva: Timo SyrjänenKuvassa Tomi Erola

10Kesällä on aikaa liikkua ja nauttia luonnosta. Arjen hyötyliikunta onkin paras tapa terveyden ylläpitoon.

sisältö

Pääkirjoitus ............................................5Valmentaja vaihtoi seuraa•

Uutisia ..................................................6

Kolumni.................................................8Vaikea neuvottelukierros ja salainen • järjestäytyminen

Puheenjohtajan palsta .............................9Sinä teet Uudesta Insinööriliitosta vahvan•

Teema: hyvinvointia ..............................10Askel kohti hyvää oloa• Komento takaisin – varpaat heilumaan• Terveysfaktat taskussa• Hyvinvoinnilla kasvavat markkinat• Laivasuunnittelijoilla riittää kiirettä•

Totta ja tutkittua ...................................20Palkkanosturi kertoo insinöörien • keskimääräisen kuukausiansionVertaistiedon hyödyntäminen kuntien • kehittämistyössä

Maailmalta ...........................................22Turkkilaiset vaikuttavat eurooppalaisessa • ay-toiminnassaTyömarkkinajoustoille vaaditaan reunaehdot•

Osaaminen ...........................................24Kuntaa ei voi johtaa kuten yritystä• Jalkapalloharrastus tukee työssä jaksamista• Terveystarkastajien palkat eivät vastaa työn • vaativuutta

Edunvalvontaa ......................................34Rempseä puheenjohtaja astui remmiin• Edustajakokouksessa päätettyä• Työehtosopimukset päättymässä – kuka • neuvottelee työsuhteesi ehdoista?Suunnittelualan palkkataso saatava • kilpailukykyiseksiNSN ja YTN: Irtisanomisille esitettävä • todellisia vaihtoehtojaLuottamusmies tarvitsee aikaa, tietoa ja • tukea

Tekniikkaa............................................40Skootterit mullistivat Suomen mopoilun•

Oikeutta...............................................42Oikeustapauksia• Uusi tilintarkastuslaki voimaan•

Opiskelija-asiaa ....................................44

Mennen tullen ......................................48

Järjestöyhteydet ....................................50

Jäsenetuja ...........................................51

18Laivanrakennus elää korkeasuh-dannetta ja suunnittelijoita tarvi-taan kovasti lisää. Ala ei kuiten-kaan houkuttele riittävästi opiskeli-joita. Meriteollisuus onkin alkanut parantaa imagoaan työnantajana.

Uuden Insinööriliiton toimisto palvelee Sinua myös kesällä

Jäsentietopalvelu: 0201 801 877 tai jasenrekisteri@uil.fi Työelämän oikeudelliset palvelut: 0201 801 858 tai lakimiehet@uil.fi Opiskelija-asiat: opiskelijarekisteri@iol.fi

3InsInöörIUU

SI

14.6. numero 5–6/2007

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815

Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaPäivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 200723.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007)

Painos 72 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 €Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 €1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 €1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetSinikka Aho-Salomaa 0201 801 819

ISSN 1796-8178

Nokia Siemens Networksin ylempien toimihen-kilöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehet ovat vaatineet irtisanomisten sijasta henkilös-tön uudelleensijoittamista. Tämä näyttää to-teutuvan osittain, kun NSN ulkoistaa tuoteke-hitystään it-palveluyhtiö TietoEnatorille. 36

Kevään edustajakokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat, hyväksyt-tiin liitolle uudet jäsenjärjestöt sekä vaalivaliokunta.31

5InsInöörIUU

SI

pääkirjoitus

Valmentaja vaihtoi seuraa

kesäkuu 2007

Suvi Veramo

suvi.veramo@uil.fi

5

Uusi Insinööriliitto astui uuteen aikaan 29. toukokuuta, kun liittoa vuodesta 1990 luotsannut Matti Viljanen valittiin yksimielisesti keskusjärjestö Aka-

van puheenjohtajaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun insinööri valittiin Akavan johtoon. Insinööriliitto, kuten Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:kin liittyivät Akavaan vuonna 1976. Molemmat järjestöt ovat tehneet valtaisasti töitä akavalai-sen edunvalvonnan eteen. On siis enemmän kuin ansaittua, että tekniikan taitaja istuu keskusjärjestön johdossa.

Tuntuu, että koko valtakunta odottaa, mitä puheenjohtaja Viljanen saa Aka-vassa aikaiseksi. Muutokselle on tilaus, sillä mm. keskusjärjestön julkikuva kaipaa kiireesti kiillotusta. Lähes puolen miljoonan jäsenen organisaatio ei ole aina saa-nut osakseen sitä huomiota, joka sille vaikuttavuudellaan kuuluisi. Uskon Viljasen saavan tähän muutosta aikaiseksi osaamisellaan ja positiivisella asenteellaan. Me uusinsinööriliittolaiset tunnemme Viljasen vauhdikkaana innovaatto-rina, joka saa hommat hoitumaan ja vieläpä iloisin mielin.

Jotkut ovat kritisoineet, ettei insinööri Viljasella ole korkeakou-luloppututkintoa. Sitä kokemusta, johtamisen osaamista ja karis-maa, joka hänelle on vuosien saatossa kertynyt, ei saada tenttimäl-lä. Siksi toisekseen, ei akavalaisilta akateemisuutta edellytetä.

Matti Viljanen totesi puheessaan Uuden Insinööriliiton kevään edustajakokouksessa, että järjestöelämässä on tärkeää ymmärtää joukkuepelin merkitys tuloksen teossa. Hän käytti esimerkkinä jal-kapallojoukkuetta. Jotta maalien teossa onnistutaan, tarvitaan joukkuehenkeä ja oikea asenne, ei niinkään yksilösuori-tuksia. Kun joukkue menestyy, riittää yleisöä lehtereil-lä, mutta menestyksen myötä myös paineet ja odo-tukset kasvavat. Kaikki vaikeudet ovat voitettavissa, kun työtä tekee suurella sydämellä positiivisin mie-lin ja kun on olemassa yhteinen tahto.

Onnea ja menestystä Akavan joukkueelle ja sen uudelle valmentajalle!

Miellyttävää kesää kaikille lukijoillemme!

6

uutisia

Tekes perui Perloksen tutkimus- ja kehitys-projektin rahoituksen

n Tekes perui Perlokselle tehdyn 1,7 mil-joonan euron rahoituspäätöksen ja perii takaisin projektille jo maksetut 220 000 euroa. Ratkaisu perustuu Perloksen pää-tökseen lopettaa tuotannollinen toiminta Suomessa ja irtisanoa yli 1 100 henkilöä, minkä vuoksi yrityksen projektille esit-tämät tavoitteet jäävät olennaisilta osin toteutumatta.

Tekes keskeytti maksut käynnissä ole-valle tutkimus- ja kehitysprojektille heti, kun Perlos ilmoitti suunnitelmistaan Suo-men tuotannon lopettamisesta. Rahoitus-

Palkansaajien työtaakka lisääntynyt – epävarmuusmyös työpaikkojen pysyvyydestä kasvanut

n Palkansaajat ovat hyvin epävarmoja tu-levaisuudestaan. SAK:n, STTK:n ja AKA-VAn TNS Gallupilla teettämän tutkimuk-sen mukaan enemmistö väestöstä uskoo, että palkansaajien työtaakka ja työn kuor-mittavuus lisääntyvät entisestään.

Selvityksen mukaan 51 prosenttia suomalaista katsoo palkansaajien työtaa-kan ja työn kuormittavuuden lisäänty-vän selvästi tai jonkun verran. Työpaik-kojen pysyvyyden ja varmuuden arveli heikentyvän 49 prosenttia vastaajista.

Akavalaisia huoletti eniten julkisen sektorin huono palkkataso. SAK:n jäse-niä närästi huoli työpaikkojen pysyvyy-destä ja STTK:laiset korostivat johtami-sen ja esimiestyön heikkoutta.

Lakko-oikeutta puoltaa kolme nel-jästä suomalaisesta. Nykyistä lakko-oi-keutta rajoittaisi 14 prosenttia vastaajista. Kaikissa ryhmissä enemmistö on nykyi-sen lakko-oikeuden kannalla.

Paikallista sopimista olisi valmis laa-

Viime vuonna 97 työtaistelua

n Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytiin viime vuonna 97 työtaistelua. Työtaistelut olivat kah-ta ylityökieltoa lukuun ottamatta kaikki lakkoja eli työntekijäpuolen järjestämiä työnseisauksia. Työtaisteluissa osallisina oli noin 48 000 työntekijää ja menetet-tyjä työpäiviä oli noin 85 000.

Suurimmat työtaistelut käytiin pa-peritehtaissa. Metsäteollisuuden lakossa menetettiin lähes 40 000 työpäivää. Työ-päivämenetykset olivat kuitenkin pieniä verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin pel-kästään paperiteollisuudessa menetettiin yli 600 000 työpäivää.

Yli puolet työtaisteluista käytiin me-talliteollisuudessa, jossa niitä oli 60 kappa-letta. Metallin toimialoista eniten työtais-teluja oli perusmetallien valmistuksessa, jossa niitä oli 15. Muista toimialoista työ-taisteluita oli eniten elintarviketeollisuu-dessa (11) ja paperiteollisuudessa (9).

Työtaistelujen syy oli 27 tapauksessa palkkavaatimus, 22 tapauksessa työnjoh-to ja 21 tapauksessa työvoiman vähennys tai sen uhka.

Alueellisesti tarkasteltuna paikallisia työtaisteluja oli perinteiseen tapaan eni-ten Länsi-Suomen läänissä, jossa oli niitä oli 34. Lapin läänistä ei tilastoitu yhtään työtaistelua ja Itä-Suomen läänissä niitä oli vain yksi.

päätöksen perumisen ja jo maksetun ra-hoituksen takaisin perinnän perusteluina ovat Perloksen päätökset tuotannollisen toiminnan lopettamisesta Suomessa sekä irtisanomiset, minkä johdosta projektin tutkimus- ja kehitystyön tuloksia ei enää hyödynnetä Suomessa siinä määrin, kuin Perlos rahoitushakemuksessaan ilmoitti.

Tekesin rahoituksen edellytyksenä on, että yritykset ja yhteisöt toteuttavat tutkimus- ja kehitysprojektin ja hyödyn-tävät sen tulokset Suomen kansantalout-ta, yhteiskuntaa, kansalaisia ja ympäris-töä edistävällä tavalla.

Perlos Oyj ilmoitti alkuvuodesta aloit-tavansa yt-neuvottelut 4 000 työpaikan vähentämiseksi, näistä yli 1 100 Suomes-ta. Päätös merkitsi tuotannon lopettamis-ta kokonaan Suomessa yrityksen Joensuun tehtaalla. Perloksen ilmoituksen mukaan yritykselle jää Suomeen pääkonttori, tek-nologiapalvelut sekä tukitoiminnot, jotka työllistävät yhteensä noin 200 henkeä.

jentamaan 77 prosenttia vastaajista, jos työ- ja virkaehtosopimuksilla turvattaisiin samanaikaisesti ehtojen minimitaso.

Palkka- ja työsuhdeturva on edelleen selvästi tärkein syy kuulua ammattiliit-toon, sen rankkasi ykköseksi 55 prosent-tia vastaajista Ansiosidonnaisen työttö-myysturvan ykkössyyksi kuulua liittoon rastitti 23 prosenttia vastaajista

Valtaosa suomalaisista, 87 prosent-tia, on sitä mieltä, että on tarpeellista tai ainakin melko tarpeellista järjestäy-tyä ammatillisesti eli kuulua ammatti-liittoon. Lukema on tullut muutaman prosenttiyksikön alaspäin. Vuosina 2004 – 2006 lukema on vaihdellut 89–92 pro-sentin välillä.

Nokia luopuu Connecting People -bonuksistan Nokia ilmoittaa luopuvansa paljon kri-tiikkiä herättäneestä Connecting Peop-le -bonusjärjestelmästä, joka on ollut enimmillään viiden prosentin suurui-nen. Ylempien toimihenkilöiden koh-dalla Connecting People -bonuksilla ei ole suurta merkitystä vuosituloihin, vaan suurimmat bonukset tulevat projektibo-nuksista, jotka nostavat vuosiansioita. Nokiassa ylempien toimihenkilöiden tu-lospalkkiot voivat tuoda peruspalkkaan noin 10–30 prosentin lisän Connecting People -bonuksen lisäksi.

Uuden Insinööriliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjes-tön asiamies Tomi Seppä kritisoi tulos-palkkauksen huomattavaa osuutta ko-konaispalkkauksesta. Tulospalkkauksen määrittelee yksin työnantaja ja kokonais-palkan suuruus voi siten vaihdella huo-mattavastikin eri vuosina. Työnantaja ei voi laskea peruspalkkaa, mutta tulos-palkkaus voi pahimmillaan jäädä saa-matta kokonaan.

– Nokian työntekijöistä suuri osa on nuoria perheellisiä, ja tulospalkkioihin vahvasti nojautua palkitsemisjärjestelmä isona osana vuosituloja voi romuttaa per-heen talouden, Seppä huolehtii.

– Pankissa on vaikea selittää asunto-lainojen lyhennyksien kohdalla, että tu-lospalkkiota ei tullutkaan.

7InsInöörIUU

SI

Isät perhevapaalle -kampanja käynnistyi

n Työmarkkinajärjestöt ovat käynnistä-neet kampanjan perhevapaiden pitämi-sen puolesta. Isät perhevapaalle -kampan-jan tavoitteena on lisätä isien käyttämien vanhempainvapaiden määrää.

Vaikka lainsäädäntöä on muutettu ja mahdollisuutta isyysvapaan käyttöön on laajennettu, vain pieni osa suomalai-sista isistä käyttää vanhempainvapaata. Vuonna 2005 maksetuista isyys- ja van-hempainrahapäivistä isät käyttivät vain 5,4 % ja äidit 94,6 %. Isien käyttämistä päivistä isyysrahana maksettiin 74,9 % ja vanhempainrahana vain 19,1 %.

Työelämän kannalta vanhempain-vapaiden jakamisen odotetaan johtavan siihen, että vanhemmuudesta aiheutu-vat työnantajakustannukset jakaantuvat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten työnantajien kesken. Tämä kehitys pa-rantaa naisten työmarkkina-asemaa. Se-kä työnantajat että työntekijät hyötyvät siitä, että työelämän tasa-arvo lisääntyy ja siitä, että työn ja perheen yhteensovit-tamista tuetaan.

Kampanjasivuston osoite on http://www.isyys.net/

Kotitalouden tulot säätelevät eläketurvan täydentämistä n Yksilöllinen eläkevakuutussäästämi-nen painottuu suurituloisiin kotitalouk-siin ja on sen lisäksi melko yleistä nuoris-sa keskituloisissa kotitalouksissa. Harva pienituloinen kotitalous säästi yksilölli-seen eläkevakuutukseen eläkeiän varal-le vuoden 2004 lopussa. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta Kotitalo-uksien yksityisen eläkesäästämisen ylei-syyttä ja eläkevakuutuksen ottajien tun-nuspiirteitä selvittävästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan noin 12 pro-sentilla suomalaisista kotitalouksista on yksilöllinen eläkevakuutus. Eläkevakuu-tuksen ottaneiden kotitalouksien osuus kaksinkertaistui vuodesta 1998 vuoteen 2004. Yli 45-vuotiaiden kotitalouksissa eläkesäästäminen on yhä selvästi keskit-tynyt suurituloisille, mutta alle 45-vuo-tiaiden kotitalouksien eläkesäästäminen on melko yleistä jo keskituloisilla.

Eduskunnassa vaikuttaa 63 AKAVAn jäsentä

n Maaliskuun eduskuntavaaleissa valit-tiin kansanedustajiksi 63 akavalaisten liittojen jäsentä. AKAVAn suurimmal-la liitolla, OAJ:lla, on eduskunnassa 16 jäsentä. AKAVAn toiseksi suurimmalla liitolla, Uudella Insinööriliitolla on kaksi jäsentä eduskunnassa. Uusinsinööriliit-tolaiset kansanedustajat ovat Jari Larik-ka (kok) ja Unto Valpas (vas).

UIL:läisille AKAVAn ansiomerkkejän Uuden Insinööriliiton kolmelle vara-puheenjohtajalle, pääluottamusmies, in-sinöörimajuri Ari Rautakorvelle, toi-mitusjohtaja Seppo Mäkirannalle sekä insinööri Vesa Haakanalle on myönnet-ty AKAVAn hopeinen ansiomerkki.

Erkki Lehtimäelle ja Jarmo Saari-järvelle on myönnetty ansiomerkki ho-peisin lehvin.

Myös Säde Harlelle on myönnetty AKAVAn ansiomerkki.

Ansiomerkkejä myönnetään kerran vuodessa AKAVAn jäsenjärjestöjen, neu-vottelujärjestöjen tai aluetoimikuntien esityksestä. Ansiomerkkien myöntämi-sen yleisenä edellytyksenä on ansiokas ja merkittävä toiminta AKAVAn hyväksi ja sen päämäärien edistämiseksi.

EU:n kemikaaliasetus astui voimaan

n Kesäkuun alusta astui voimaan Euroo-pan unionin uusi kemikaaliasetus REACH, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten ter-veyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Asetuksella muutetaan merkittävällä taval-la kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä EU-alueella.

REACH-asetus tuo uusia velvoitteita kemikaalien valmistajille, EU-maahan-tuojille ja kemikaaleja käyttäville yrityk-sille. Järjestelmässä kemikaaleja valmista-vat ja maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutu-vat riskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaali-en turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle.

Asetuksen velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain, viimeistään 11 vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä. Asetus korvaa noin 40 aiempaa EU:n erillistä säädöstä. Suomessa REACH-asetus korvaa suurelta osin noin 40 vuoden aikana kehittyneen nykyisen kemikaalilainsäädännön.

Asetuksella luodaan kemikaalien re-kisteröintiä, arviointia ja lupamenette-lyä varten REACH-järjestelmä (Regis-teration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) sekä perustetaan Euroo-pan kemikaalivirasto Helsinkiin. Viras-to aloittaa toimintansa kesäkuussa. Ke-mikaalivirastossa työskentelee noin 500 työntekijää, joiden valinta on paraikaa käynnissä. Kemikaalivirasto vastaa suu-relta osin asetuksen käytännön toimeen-panon järjestämisestä.

Infopankista tietoa suomalaisesta yhteiskunnastan Infopankki on maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien parissa työtä te-keville tarkoitettu verkkopalvelu, josta saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista palveluista kaikkiaan neljällätoista kielellä – suomeksi, ruot-siksi, englanniksi, viroksi, ranskaksi, ve-näjäksi, somaliksi, serbokroatiaksi, tur-kiksi, espanjaksi, albaniaksi, arabiaksi, persiak si ja kiinaksi.

Infopankki-verkkopalvelu on toteu-tettu Avoin oppimiskeskus -projektissa (v. 2001–2003) Kansainvälisen kulttuu-rikeskus Caisan ja Helsingin kaupungin-kirjaston yhteistyönä. Infopankin osoite on www.infopankki.fi

8

kolumni Aleksei Solovjew

Neuvottelujohtaja

Vaikea neuvottelukierros ja salainen järjestäytyminen

Vaikka yhtään työehtosopimusta ei eduskunta-vaalien jälkeen olekaan vielä syntynyt, eivätkä tes-neuvottelut ole kunnolla alkaneet, on so-

pimuskierros osoittautumassa jo nyt varsin vaikeak-si ja mielenkiintoiseksi. Huutokauppapolitiikan tuote tasa - arvotupo on hämmentänyt työmarkkinoita. Miten tehdä nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa sellainen palkkaratkaisu, jossa jollekin koulutukseen nähden ali-palkatulle ryhmälle annetaan isommat korotukset kuin toiselle aivan samassa tilanteessa olevalle?

Oma mielenkiintonsa on siinä, että maan hallitus luopui tupon tavoittelusta varsin nopeasti yrittämät-tä oikeastaan mitään. Myöhemmin on sitten ruvettu puhumaan hallitsemattomasta palkankorotuskilpai-lusta ja siitä, että palkankorotukset muodostuvat liian korkeiksi maan kilpailukyvyn kannalta ja että veron-kevennyksiä pitää lykätä. Miksi hallitus ei ryhtynyt aktiivisesti keskustelemaan työmarkkinakeskusjärjes-töjen kanssa niistä puitteista, joiden sisällä palkka- ja veroratkaisut tehtäisiin? Näin oltaisiin päästy kaikkien kannalta paremmin ennakoitavissa olevaan talouske-hitykseen.

Yhteisten puitteiden puuttuminen tekee neuvotte-lukierroksesta hajanaisen ja sen koordinointi tulee ole-maan vaikeata. YTN:ssä ja Akavassa pyritään sopimus-kausien ja palkankorotusten yhtenäistämiseen ja tuen antamiseen yli neuvottelusektoreiden.

Tulopoliittisen ratkaisun hylännyt Teknologiate-ollisuus on käynnistänyt tes-neuvottelut. Se ajaa voi-makkaasti palkankorotusmallia, jossa palkankorotus-ten painopiste on työpaikkatasolla ja valtakunnallisilla palkankorotuksilla olisi pitemmän päälle hyvin pieni rooli. Neuvotteluissa ei vielä toistaiseksi ole esitetty konkreettista mallia, mutta kyseessä on todennäköi-sesti muissa pohjoismaissa eri muodoissa käytössä ole-va nk. palkkakeskustelumalli. Siinä palkkakeskustelu käydään kerran vuodessa yritystasolla ja palkka nou-see tai sitten ei.

Ylemmät toimihenkilöt ovat perinteisesti ajaneet mallia, jossa palkankorotusten taso määräytyy liitto-kohtaisten sopimusten perusteella. Näin kaikille jäse-nille voidaan taata edes jonkinlainen ostovoiman kehi-tys. Suunta on vastakkainen työnantajien moderneille

ajatuksille. Kokemukset puhtaasti yrityskohtaisesta pal-kankorotusmallista ovat osoittaneet, että liian moni jää ilman palkankorotuksia. Korotusrahat käytetään urakehityksestä ym. johtuvien palkankorotusten hoi-tamiseen. Muissa pohjoismaissa valmiudet ja edellytyk-set käydä yrityskohtaisia palkkaneuvotteluja ovat aivan toisenlaiset kuin Suomessa.

Oman erikoisuutensa on muodostanut ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden sopimusten so-veltamisrajasta käyty keskustelu. Ongelmaa on puitu paljon lehdistössä, sillä työpaikkatasolla ei asian ym-pärillä todellisia ongelmia ole, ellei niitä voimakkaasti ulkopuolelta provosoida. Toimihenkilöunioni on mät-kinyt YTN:ää ja ilmoittanut muuttavansa sopimusra-jan työtaistelutoimin. Palkansaajajärjestöjen yhteistyön periaatteet on kauan sitten unohdettu ja toinen palkan-saajajärjestö eli YTN näyttää olevan pahin mahdolli-nen vihollinen.

Itse olen kuulunut niihin, jotka ovat rakentaneet yhteistyötä Teknisten Liiton ja sitten Toimihenkilö-unionin kanssa. Olen kuvitellut, että palkansaajien yhteistyöllä niin liitto- kuin työpaikkatasollakin saa-daan jäsenten kannal-ta hyödyllisiä tuloksia aikaan. Näin on ta-pahtunutkin. Viime aikojen tapahtumat ovat kuitenkin vieneet todelliselta yhteistyöl-tä pohjan pois.

Lehdissä on myös ollut hauskoja ja toi-saalta käsittämättömiä juttuja siitä, miten No-kiassa toimihenkilöt järjestäytyvät salaa Toimihenkilöunioniin. Käsitykse-ni mukaan Nokiassa ei kenenkään tarvitse järjestäytyä salaa ainakaan YTN-liittojen jäsenyyteen. Työnantaja on tukenut järjestäytymistä ja yhteistyö palkansaaja-puolen kanssa on viime aikoina ollut hyvin asiallista ja toimivaa. Onkohan salainen järjestäytyminen vain seli-tys heikolle jäsenkehitykselle vai eivätkö toimihenkilöt kehtaa kertoa, että he kuuluvat TU:hun?

Oma mielenkiintonsa on

siinä, että maan hallitus

luopui tupon tavoittelusta

varsin nopeasti yrittämättä

oikeastaan mitään.

9InsInöörIUU

SI

puheenjohtajan palsta

Sinä teet Uudesta Insinööriliitosta vahvan

kesäkuu 2007

Matti Viljanen

Uusi Insinööriliitto on menestyvä, voimakas vaikuttaja, ja

kiitos siitä kuuluu sinulle, hyvä jäsen.

Me olemme vahva liitto, mitattiinpa sitä sitten jäsenmäärällä,

vaikuttavuudella, saavutetuilla sopimuksilla tai taloudellisella

vakaudella. Vahvuutemme näkyy kaikilla tasoilla työpaikoilta

Euroopan Unioniin saakka.

Mittavaa voimaamme me käytämme sellaisella taidolla ja

osaamisella, jota kuunnellaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

Kun pysymme sisäisesti vahvana organisaationa, ulkoinen

vaikuttavuutemme tuo hyvinvointia koko jäsenkunnallemme ja

myös tulevalle sukupolvelle.

Hyvä jäsen, kiitän nöyrästi siitä luottamuksesta

ja tuesta, jota olen saanut toimiessani liiton

puheenjohtajana. On ollut ilo rakentaa kanssasi

parempaa huomista osaajille, joiden työ kantaa koko

yhteiskuntaamme.

Kättesi jälki näkyy kaikkialla. Ole ylpeä

työstäsi!

9

Mittavaa voimaamme me käytämme sellaisella taidolla ja

osaamisella, jota kuunnellaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

Kun pysymme sisäisesti vahvana organisaationa, ulkoinen

vaikuttavuutemme tuo hyvinvointia koko jäsenkunnallemme ja

Hyvä jäsen, kiitän nöyrästi siitä luottamuksesta

ja tuesta, jota olen saanut toimiessani liiton

puheenjohtajana. On ollut ilo rakentaa kanssasi

parempaa huomista osaajille, joiden työ kantaa koko

Kättesi jälki näkyy kaikkialla. Ole ylpeä

10

Teksti ja kuva: Leena Valkonen

Arjen hyötyliikunta on mainio tapa terveyden ylläpitoon. Kun lisäät askelia päivään, lisäät samalla hyvinvointiasi. Kävely on halpa ja yksinker-tainen tapa aloittaa liikunta-harrastus. Sauvakävelyn puraisemia on jo moni.

Askel kohti hyvää oloa

Yhdysvalloissa tehdyt tutkimuk-set osoittavat ihmisten ylipainon kasvavan hälyttävällä vauhdilla.

Syynä siihen on liian vähäinen liikunta. Suomalaisilla on sama suuntaus näky-vissä, rasvaiset ja makeat herkut maistu-vat, samoin kaloripitoiset juomat. Ruo-kavalio ei ole kuitenkaan se olennainen

asia ihmisen hyvinvoinnissa. Herkutel-lakin saa, jos päivään sisältyy riittävästi liikuntaa, toteaa Vandernet Oy:n toimi-tusjohtaja Antti Blåfi eld, joka on innos-tunut puhumaan arjen hyötyliikunnan puolesta.

Sauvakävely täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Blåfi eld on mukana edistämässä

Exercise-4-life-konseptia, jonka tavoit-teena on kannustaa ihmisiä lisäämään liikkumistaan helposti ja hauskasti. Lii-kunnan aloittamiseen ei ole isoa kyn-nystä, koska sen voi aloittaa kävelemäl-lä, joko sauvojen kanssa tai ilman. Jos arkiliikunnan taso on riittävä, ei tarvitse välttämättä urheilla.

Sauvakävelyä voi harrastaa missä vain.

11InsInöörIUU

SI

Päivittäisen arkiliikunnan avulla töi-den hallinta ja stressin torjunta helpottuu. Samoin liikunta pitää valppaana, paino pysyy kurissa, kunto kohenee ja yleensä mieliala paranee. Päivittäisellä arkiliikun-nalla ei ole miinuspuolia. 10 000 askelta päivässä on nykytutkimuksien mukaan sopiva määrä riittävän kunnon ylläpitoon, Antti Blåfield toteaa.

Mittaamisella tavoitteellisuutta liikuntaan

Liikkumisen kannustimiksi on kehitetty erilaisia apuvälineitä ja yhtenä uutuutena markkinoille ovat tulleet liikuntamitta-rilla varustetut kävelysauvat. Sauvojen kädensijassa on mittari, joka näyttää as-kelmäärän, kuljetun matkan pituuden, nopeuden ja energiakulutuksen. Mit-tariin syötetään ensimmäisellä käyttö-kerralla omat henkilökohtaiset tiedot: sukupuli, ikä, paino ja askelen pituus. Mittariin voi asettaa matka- tai askel-tavoitteen ja laite ilmoittaa, kun luvut täyttyvät.

Harjoittelutiedot kertyvät muistiin ja omia harjoitusmääriään ja tasojaan voi seurata vaikka viikko- tai kuukausita-

solla. Mittari on saatavana myös erilli-senä ja sen voi kiinnittää mihin tahansa kävelysauvoihin.

Mittaus perustuu anturiin, joka ha-vaitsee sauvan iskun maahan. Mittarin tarkkuus pohjautuu elektroniseen sen-soriin, johon on yhdistetty kävelyn taa-juuden tunnistava elektroniikka. Mittari havaitsee, jos sauvoja vain laahaa peräs-sä, askelia ei kerry. Samoin elektroniik-ka havaitsee myös ns. tupla-askeleet, eli liian nopeista perättäisistä tärähdyksistä aiheutuvat kirjaukset.

Antti Blåfieldin mukaan kävelysau-van näkökentässä oleva mittari tuo yllät-tävän mukavaa lisämotivaatiota lenkille, kun askelmäärän kasvun näkee reaali-ajassa. Varsinkin miehet ovat olleet in-nokkaita tarttumaan mittarilla varustet-tuihin kävelysauvoihin.

Sauvat tehostavat kävelyä

Sauvat antavat lisää pontta kävelylenk-kiin. Tavallisessa kävelyssä askelpituus on noin 60–80 cm. Sauvakävelyssä askel on noin 20 % pidempi. Askelen pituuden voi määritellä kävelemällä kymmenen as-kelta ja mittaamalla matkan pituuden. Pituus jaettuna kymmenellä on askelpi-tuus. Oikea kävelysauvan mitta on 0,66 x kävelijän pituus.

Sohvalta ylös

Uudessa Insinööriliitossa alueasiamiehe-nä toimiva Tomas Wass on sitä mieltä, että jokainen on vastuussa omasta kun-nostaan ja siitä, että kantaa kortensa ke-koon terveytensä edistämiseksi. Sohvalta on viisainta nousta ylös!

Tomas Wass toteaa, että hän ei voisi elää ilman päivittäistä liikuntaa. – Käyn säännöllisesti lenkillä ja muutaman ker-ran viikossa kuntosalilla. Olen harras-tanut jonkinlaista liikuntaa koulupojas-ta asti. Vaimoni harrastaa sauvakävelyä, mutta itse en ole lajista vielä innostu-nut. Lenkkikaverini kanssa olemme kes-kustelleet siitä, että jos kävelysauvoissa olisi jokin liikunnan tehokkuudesta tai

muusta kertova mittari, se saattaisi in-nostaa enemmän miehiäkin sauvakäve-lyn pariin.

Tomas Wass sanoo käyttävänsä omassa liikkumisessaan apuvälineitä, kuten askel- ja pulssimittaria. – Niiden avulla näkee harjoituksen tehokkuuden. Olen sitä mieltä, että fyysinen ja henki-nen kunto kulkevat käsi kädessä. Hyvä kunto auttaa työssä jaksamiseen. Myön-teistä on myös työnantajien kannustus liikuntaharrastuksiin. Työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista on etua koko työyhteisölle. n

Vinkkejä arkiaskeleiksiValitse hissin sijasta portaat•Kävele tai pyöräile työmatkasi •tai osa siitäKäy työtoverisi luona sen •sijaan, että soitatÄlä käytä oikoteitä, kierrä •mieluummin kortteliJää pysäkkiä aikaisemmin pois •liikennevälineistäJätä auto kotiin ja käytä julkisia •liikennevälineitäÄlä käytä kaukosäädintä, nouse •sulkemaan televisioTee kävelylenkeistä •säännöllinen tapaHaasta 10 000 askeleen raja•Kävelysauvojen uutuus on liikuntamittari,

jonka avulla voi seurata kuljettua matkaa ja liikunnan tehokkuutta.

Päivittäisen arkiliikunnan avulla töiden hallinta ja stressin torjunta helpottuu.

Tomas Wass harrastaa päivittäin liikuntaa.

12

Teksti: Kauko Niemi n Kuvat: Feelmax Oy

Jalkineteollisuus on pitkään

kehittänyt uusia tekniikoita.

Jalkineissa haetaan

miellyttävää tukea ja

pehmustusta tärinän

vaimennukseen sekä

tarkoituksenmukaisia

materiaaleja.

Komento takaisin – varpaat heilumaan

Kuvat: Feelmax Oy

Jalkineteollisuus on pitkään

kehittänyt uusia tekniikoita.

Jalkineissa haetaan

miellyttävää tukea ja

pehmustusta tärinän

vaimennukseen sekä

tarkoituksenmukaisia

Komento takaisin– varpaat heilumaan

Ihmiskeho on vain tuotekehittelijöitä viisaampi sekä hyvässä että pahassa. Toiminta, jota keho ei koe tarvitsevansa, alkaa surkastua pois. Kenkien tuottama mielihyvä kääntyy ajan

mittaan jalkojen pahoinvoinniksi.Jalat ja etenkin jalkapohjat tarvitsevat jatkuvasti luonnol-

lista treeniä pysyäkseen oikeassa kuosissa ja välittääkseen kai-ken tarvittavan tasapaino- ja muun informaation hermoratoja pitkin koko keholle.

Jalkaterän alueella voi esiintyä yli 2 000 erilaista ongelmaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Ongelmat liittyvät usein jalka-terän monimutkaiseen rakenteeseen sekä toimintaan. Jalkate-rän kuormituksen määrää kuvaa se, että ihminen ottaa päiväs-sä keskimäärin 8 000 askelta ja kävelee elämänsä aikana noin 100 000 kilometriä.

Jaloissa on kaikkiaan 26 luuta, 33 niveltä ja yli sata lihasta ja jännettä. Ihmisen hermoista 70 prosenttia päättyy jalkoihin ja käsiin. Ei ole samantekevää millaista kuntoutusta ja ylläpi-toa jalkineet tarjoavat.

13InsInöörIUU

SI

Kenkäkehitys ajaa jalkaongelmiin

Tässä jutussa ei oteta kantaa siihen, mitä muotioikut tuovat tullessaan, vaan että hyvää tarkoittava kenkäkehitys ajaakin mitä erilaisimpiin jalkaongelmiin.

Ihmisen jalkaterän, joka bioteknises-ti on ainutlaatuinen taidonnäyte, kehit-tyminen ja sen seurauksena meille omi-naisen kävelytyylin muotoutuminen kestivät noin neljä miljoonaa vuotta. Muutamassa tuhannessa vuodessa tek-niikan kehitys on vääristänyt luonnol-lisen kävelytyylin muuttamalla sitä ul-koisilla välineillä, jalkineilla.

Maratonille ei silti ole syytä lähteä paljain jaloin, mutta juoksutossujen ja muiden runsaasti joustettujen kenkien

jatkuva käyttö opettaa jalat väärille ta-voille. Jalkojen luonnolliselle liikku-vuudelle on luotava sopivat ja jatku-vat edellytykset.

Urheiluvälinejätti Nike toi markkinoille Free-kenkätyypin, jonka tuki on minimaalinen ja si-tä käytettäessä jalkaa stimuloidaan mahdollisimman pitkälle paljain

jaloin juoksuun. Yhtiö kutsuukin kenkää luonnon teknologiaksi.

Nike on luonut asteikon 0 – 10, missä nolla on paljain jaloin kävelyä

ja juoksua, asteikon toinen pää on täysin tuettu juoksukenkä. Free-

jalkine asettuu puoliväliin ja pohjassa lukeekin sen takia 5. Tämän kesän mallistoon on tullut myös 7.0, jos sie-lu ei siedä liian ”heppoisen” tuntuista jalkinetta.

Suomalainen kevytjalkine

Suomalainen Feelmax on vienyt asian vielä pidem-mälle. Sen kevytjalkinees-sa ei ole oikeastaan mitään

muuta eroa paljain ja-loin kävelyyn kuin suoja lasinsiruja vas-taan.

Kevytjalkineen pohja on valmis-

tettu ohuesta, noin 1 millimetrin paksuises-

ta keprotec erikoiskankaasta. Painoonsa nähden keprotec on terästä viisi kertaa vahvempaa.

Kankaan päämateriaalina toimii vahvistettu aramiidikuitu, joka on repey-tymis- sekä hankaus kestävää, mutta sa-malla joustavaa ja sillä on hyvä suoja kuu-muutta vastaan.

Feelmaxin markkinointijohtaja Jar-no Pulkka sanoo, että kehitystyötä on tehty viisi vuotta ja tarve on tullut ta-lon ulkopuolelta. Jalkineet suunnitellaan Maaningalla, mutta valmistus on Th ai-maassa. Siellä on Pulkan mukaan suo-malainen kenkäinsinööri paikan päällä valvomassa tuotantoa.

Uusilla jalkineilla pyritään säilyttä-mään myös jalkapohjan tärkeä tunto-aistimusta välittävä toiminta mahdolli-simman luonnollisena, jolloin liikkuja tunnistaa alustan pintojen ja muotojen muutokset erittäin herkästi ja tuntemuk-set välittyvät jalkaterän kautta muualle kehoon.

Avojaloin liikkuminen parantaa jal-katerän asentotuntoa sekä herkkyyttä. Näin jalkaterä toimii tehokkaasti, sille luonteenomaisella tavalla. Se vahvistaa

jalkaterän tukirakenteita, erityisesti li-haksia ja nivelsiteitä. Tuntoaistimuksen herkistyessä ja toimiessa tehokkaasti, pa-ranee alustalta tulevan iskun voimak-kuuden arviointi.

Kehon suojamekanismit toimivat luontaisella tavalla, alentaen siten jalka-terään ja alaraajaan kohdistuvia kuor-mituksia.

Verrattuna ihokarvojen peittämään reiden ihoon, karvaton jalkapohjan iho kestää keskimäärin 600 prosenttia suu-rempia hiertäviä kuormitusvoimia ennen kipukynnyksen ylittymistä. On arvioitu, että jalkapohjan iho on hyvin suojattu hiertäviltä vammoilta juuri sen herkän tuntoaistimuksen ansiosta.

Viime aikoina huippu-urheilijat ovat pohtineet kateellisena afrikkalais-ten juoksijoiden erinomaista menestystä. Kenialaiset ovat tottuneet liikkumaan paljain jaloin ja huippujuoksijat myös harjoittelevat paljain jaloin.

Varsinaisia tutkimuksia ei ole tehty, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, et-tä heidän jalkojensa kunto ja koordinaa-tio korvien väliin toimii paremmin kuin länsimaisella tossukansalla. n

InsInöörIUU

SI

Kenkäkehitys ajaa jalkaongelmiin

Tässä jutussa ei oteta kantaa siihen, mitä muotioikut tuovat tullessaan, vaan että hyvää tarkoittava kenkäkehitys ajaakin mitä erilaisimpiin jalkaongelmiin.

Ihmisen jalkaterän, joka bioteknises-ti on ainutlaatuinen taidonnäyte, kehit-tyminen ja sen seurauksena meille omi-naisen kävelytyylin muotoutuminen kestivät noin neljä miljoonaa vuotta. Muutamassa tuhannessa vuodessa tek-niikan kehitys on vääristänyt luonnol-lisen kävelytyylin muuttamalla sitä ul-koisilla välineillä, jalkineilla.

Maratonille ei silti ole syytä lähteä paljain jaloin, mutta juoksutossujen ja muiden runsaasti joustettujen kenkien

jatkuva käyttö opettaa jalat väärille ta-voille. Jalkojen luonnolliselle liikku-vuudelle on luotava sopivat ja jatku-vat edellytykset.

Urheiluvälinejätti Nike toi markkinoille Free-kenkätyypin, jonka tuki on minimaalinen ja si-tä käytettäessä jalkaa stimuloidaan mahdollisimman pitkälle paljain

jaloin juoksuun. Yhtiö kutsuukin kenkää luonnon teknologiaksi.

Nike on luonut asteikon 0 – 10, missä nolla on paljain jaloin kävelyä

ja juoksua, asteikon toinen pää on täysin tuettu juoksukenkä. Free-

jalkine asettuu puoliväliin ja pohjassa lukeekin sen takia 5. Tämän kesän mallistoon on tullut myös 7.0, jos sie-lu ei siedä liian ”heppoisen” tuntuista jalkinetta.

Suomalainen kevytjalkine

Suomalainen Feelmax on vienyt asian vielä pidem-mälle. Sen kevytjalkinees-sa ei ole oikeastaan mitään

muuta eroa paljain ja-loin kävelyyn kuin suoja lasinsiruja vas-taan.

pohja on valmis-tettu ohuesta, noin

1 millimetrin paksuises-

Jalkaterän kuormituksen määrää kuvaa se, että

ihminen ottaa päivässä keskimäärin 8 000 askelta ja

kävelee elämänsä aikana noin 100 000 kilometriä.

14

Teksti: Kauko Niemi

Ilmainen ohjelmisto on varsin laaja. Käyttäjän onkin syytä harkita, mitä hän todella aikoo seurata ja millä in-

tensiteetillä. Ohjelmasta on syytä ottaa käyttöön vain ne osat, joista on suurin hyöty, muuten innostus saattaa ropsah-taa niin kuin kaikissa muissakin vastaa-vissa terveysohjelmissa.

Puhelimen eittämätön etu on sii-nä, että se kulkee aina mukana ja tie-tojen täyttö on tehtävissä silloin kun se on ajankohtaista. Tiedot ovat myös hel-posti selattavissa. Vanha totuushan on: poissa silmistä – poissa mielestä. Nyt jat-kuvasti mukana kulkevat tiedot muis-tuttavat esimerkiksi läskiurakasta riit-tävän usein.

Wellness Diary ei ole ratkaissut syö-misen määrää ja ruuan sisältöä. Nyt mer-kataan lähinnä se, onko omatunto puh-das. Oliko ruoka terveellistä vai ei?

VTT:n erikoistutkija Ilkka Korho-nen puolustaa ratkaisua sillä, että taus-talla on pitkään mietittyä psykologiaa. ”Tärkeintä on, että pysähdytään miet-timään, oliko ruokailu niiden tavoittei-den mukaista, joita on itselleen asetta-nut. Terveellisestä ruoasta on kyllä tietoa riittävästi ja nyt on vain oltava rehellinen itselleen.”

Ehkä tässä onkin vinha perä. Jos lou-naaksi tulee syötyä pizzaa ja illalliseksi hampurilaisateria sekä iltapäiväkahvil-la kunnon makea kahvileipä, niin var-masti tietää, millainen merkintä päivän

aterioin nista on tehtävä.Ohjelmistosta saa sitä enemmän ir-

ti, mitä tarkempaa mittaustietoa on saa-tavilla. Vaaka, askelmittari, verenpai-nemittari, rasvaprosentin mittari ovat sopivia välineitä riippuen siitä mitä to-della haluaa seurata.

Tulevaisuuden suunnitelmista kehit-täjät ovat vaitonaisia. Tällä hetkellä eri osat toimivat itsenäisinä muistikirjoina. Mielenkiintoista olisi seurata kokonai-suuksia, vaikkapa kuinka unen määrä korreloi verenpaineeseen. Onhan uusim-mat tutkimukset myös osoittaneet, että unen määrällä on merkittävä osuus pai-nonhallinnassa.

Tiedot ovat lähetettävissä sähköpos-titse vaikkapa verenpainetta seuraavalle lääkärille. Ehkä olisi myös mielenkiin-toista ja monipuolisempaa, jos tiedot oli-sivat siirrettävissä tietokoneelle, jolloin niitä voisi pyöritellä monipuolisemmin. Etenkin, jos kehittäjiltä syntyisi vielä wellness-pc-versio.

Ohjelmiston kaikkien seitsemän osa-alueen käyttö on pitkän päälle liian työlästä, vaikka olisi kuinka innostunut seuraamaan omaa terveyttään. Parin kol-men muuttujan seuranta toimii hyvin, etenkin jos lähtöfaktat saa jostakin ole-massa olevasta mittarista.

Ohjelma on ilmainen ja siinä mieles-sä ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Varsin nopeasti huomaa, että luulo ja tie-to ovat todella eri asioita. n

Terveysfaktat taskussa

http://research.nokia.com/research/projects/WellnessDiary

Nokia tunkee kaikille herkälle alueelle, painonhallintaan ja tervey-den seurantaan yleensä. Nokia kehittää yhdessä VTT:n kanssa Wellness Diary -sovellusta, joka toimii Series 60 -puhelimissa.

15InsInöörIUU

SI

Roadmap to the FutureTiekartta tulevaisuuteen

Finlandia-talo 22.11.2007

FUTURE SYSTEMS

FUTURE OF STRATEGY

FUTURE PRACTICES

FUTURE CHANGE

FUTURE THINKING

FUTURE LEADERSHIP

FUTURE SUCCESS

FUTURE EXECUTION

FUTURE SYSTEMS

FUTURE OF STRATEGY

FUTURE OPPORTUNITIES

FUTURE INNOVATION

Pekka HimanenProfessori Taideteollinen korkeakoulu

Jeffrey SamplerProfessori Oxford University Business School

Sauli NiinistöEduskunnan puhemies

Alexander StubbEuroparlamentaarikko

Raimo Väyrynen

Johtaja

Ulkopoliittinen instituutti

Pekka JaatinenToimitusjohtaja

Castrén & Snellman

Osmo SuovaniemiProfessori, LKT, toimitusjohtajaBiohit

Anthony Townsend

Research Director

Institute for the Future

PRE-CONFERENCE

Johtoryhmän Future Map -workshop

Scandic Continental 21.11.2007

Tero J. KauppinenJohtava konsultti, CEO, VIA Group

Rehtori, Leadership Academy

Dr. Dieter Legat

Johtava partneri

Delta Institute Switzerland

Philip M. RosenzweigProfessoriIMD International

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.viagroup.fi

Organisoija Yhteistyössä

Kathrin M. MösleinProfessori University of Erlangen-Nuremberg

Don Tapscott

Professori

University of TorontoLyn Jeffery

Research Director

Institute for the FutureDr. Patrick Dixon

Perustaja ja hallituksen

puheenjohtaja, Global Change Ltd

16

Hyvinvoinnillakasvavat markkinat

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Suomalaisten tutkimus- ja koulu-tus laitosten yhteistyö pienten innovaatioyritysten kanssa on

synnyttänyt 2000-luvun alkupuolella liudan hyvinvointiteknologiaan perus-tuvia yrityksiä. Niiden tuotteet alkavat maailmalla olla tunnetumpia kuin Suo-messa.

Erityisesti näin on Jyväskylän seu-dulla, missä ammattikorkeakoulun ja yli-opiston hyvinvointiteknologian opetus on yhteistyössä Oulun yliopiston Kajaa-nissa sijaitsevan Mittalaitelaboratorion Mari Lahtisen tutkimusryhmän sekä Vuokatin suositun liikunta- ja matkai-lukeskittymän kanssaa saanut aikaan lu-mipalloefektin.

Hyvinvoinnista on tulossa uusi tie menestykseen. Sillä haluaa ainakin Vuo-katissa sijaitseva teknologiapuisto Snow-polis kilpailla Kainuun maailmankar-talle.

Yhdistämällä liikunnan, ravitsemuk-sen ja talven teknologian se tekee Kai-nuusta valtakunnallisen ja kansainvälisen kohtaamispaikan. Innostava ympäristö liikunta- ja urheiluvälineitä suunnitte-leville yrityksille on jo tarjolla.

Snowpolis on nimittäin osa laajem-paa Multipolis-verkostoa, jossa on jo mu-kana 17 000 huippuosaajaa eri erikois-tumisalueilta.

Näinkö Suomeen synnytetään kovaa vauhtia uusia nokioita!

Kiinnostus terveyden ja hyvin-

voinnin mittaamiseen on kasva-

nut räjähdysmäisesti. Se on

synnyttänyt Suomessakin yritys-

ryppään, jonka tuotteita jo

revitään maailmanmarkkinoille.

Onko hyvinvoinnista tulossa

uusi taloutemme tukijalka?

Jarmo Rinkinen (vas.) ja Heikki Peltonen ovat hyvinvointiteknologian asiantuntija-verkoston HyteNetin puuhamiehiä.

Mari Lahtinen vetää useampaakin hyvin-vointiin liittyvää tutkimusryhmää.

17InsInöörIUU

SI

”Maailmanmarkkinat odottavat

Helppoja ohjelmia, testausmenetelmiä sekä mukana kannettavia ja itse ohjel-moitavia laitteita osataan jo kysyä kau-poistakin. Niille tuntuu olevan kasvavat markkinat.

Smartus, PeetterSport, Hur, Aquapo-lis, Wellon… näyttävät tietä.

SmartUSin elektroniikkaa hyväksi-käyttävä leikkipuisto-idea on palkittu Hollannissa ja Tanskassa, suosittu muual-la Euroopassa, viimeksi tilattu Espan-jaan. Suomessa tosin vasta ensimmäinen pilotti käytössä.

PeetterSportin nerokas tauko-ohjel-ma nettiversioineen jakaa myös moni-puolista tietoa terveydestä ja ravinnosta. Voit asettaa näyttöpäätteelle jumppa-ohjelman. Muistuttaja soittaa vaikka-pa 11.15 – nyt on jumppatuokion aika! Nerokasta!

Kansainväliset markkinat ovat taa-tusti aukeamassa tällekin keksinnöl-le! Snowpolis ainakin kiinnostui välit-tömästi ja kehotti pikaisesti hakemaan patenttia.

Aquapoliksen ideat vesiliikunnan edistämiseksi ovat luoneet Aqua Train -vesitreenausohjelman. Terveille ja sai-raille monenlaiseen liikuntaan sopivia ohjelmia on Suomessakin jo parikym-mentä käytössä. Vienti ulkomaille on avattu ja patentti on olemassa.

Sosiaalitaito on mukana InnoELLI Senior 2006–2007 -ohjelmassa, joka kehittää innovatiivisia toimintamalleja vanhuksille eli yli 75-vuotiaille. Sosiaali-taidon hallinnoimassa Hildur-hank-keessa tutkitaan apuvälineitä sekä kar-toitetaan uutta turvatekniikkaa etenkin dementoituneen näkökulmasta. Hank-keessa on Länsi-Uudellamaalla mukana viisi kuntaa.

Huipputestausta tarvitaan

Autoteollisuus on huomannut, miten markkinat hyvinvointipuolella kasvavat

ja on tarttunut tilaisuuteen. – Autoteollisuuden parhaat testaus-

menetelmät, kiihtyvyyden, kulmanopeu-den, tärinän ja paineen mittaus soveltu-vat myös terveyden mittaamiseen, tietää kertoa Ulf Meriheinä VTI:stä.

Samalla kun autoteollisuuden testaus-menetelmät on otettu hyvinvointitekno-logian käyttöön, on huippu-urheilun tes-timenetelmät otettu kuntourheilijoiden ja vammaisten tarvitseman huollon ke-hittämiseen.

– Kuormittuminen ja palautuminen ovat suuri ongelma niin urheilijalla, ta-vallisella kuntoilijalla kuin työssä stres-saavilla, sanoo professori, johtaja Jukka Viitasalo Kilpa- ja huippu-urheilun tut-kimuskeskuksesta KIHU:sta.

HyteNet yhdistää

Hyvinvointiteknologian asiantuntijoi-den verkosto HyteNet ry:n tehtävänä on palvella hyvinvointiteknologian tut-kimus-, kehitys ja koulutustoiminnan kehittymistä edistämällä alan asiantun-tijoiden verkostoitumista.

Käytännön toimintana yhdistys jär-jestää seminaareja, workshoppeja ja tie-dottaa alan tapahtumista jäsenistölleen. HyteNetin järjestämässä workshopissa kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisyh-teisöjen välillä. Päivän tavoitteena oli ja-kaa tietoa yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ja selvittää, miten parhaiten edis-tää hyvinvointiteknologian monialais-ta yhteistyötä. Päivän aikana vaihdet-tiin aktiivisesti käyntikortteja ja sovittiin jatkokeskusteluista tutkimushakkeiden käynnistämiseksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Rinkinen vetää hyvinvointiteknologi-an projektia Jyväskylän ammattikorkea-koulussa ja on näin päivittäin yhteydessä alan toimijoihin.

Yhdistyksen hallituksessa toimiva Heikki Peltonen jatkoi terveysteknolo-gian insinöörin tutkinnolla muuntokou-

lutukseen yliopistoon ja jatkaa nyt tohto-riohjelmassa oman Wellon-liikeidean sa kehittämiseksi.

– Tutkimustietoa on tärkeää hyö-dyntää uuden innovaation synnyttämi-sessä.

Peltonen itse käyttää mittauslaittei-ta ja testilaboratoriota hyväkseen tuot-taakseen kuntosaliympäristössä toimivia apuvälineitä kuluttajille. Hän tekee myös alihankintaa muille yrityksille.

Rahoitusta TEKESistä

Tekesin terveydenhuollon teknologiaoh-jelma 2004–2009 korostaa ennaltaeh-käisevää toimintaa.

Viisivuotisen ohjelmalla halutaan myös edistää alan yritystoimintaa ja vientiä.

– Ohjelman kantava ajatus on, et-tä teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanai-kaisesti kehitetään uusia toimintatapoja yhtä innovatiivisesti kuin itse tuotteita, sanoo Harri Ojansuu Tekesistä.

FinnWell on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmis-ta. Ohjelmassa otetaan käyttöön uuden-laisia palvelu- ja rahoitusmuotoja uusille kohderyhmille. Uusi tutkimushaku kes-tää lokakuun loppuun. n

Tutkimustietoa on tärkeää hyödyntää

uuden innovaation synnyttämisessä.

Jukka Viitasalo (vas.) ja Ulf Meriheinä tuovat huippu-urheilun ja autoteollisuu-den parhaat menetelmät terveyden mit-taamiseen.

18

Teksti ja kuvat: Esa Tuominen

Melkein viikoittain on viime ai-koina saanut lukea lehdestä uu-tisia uusista tilauksista. Väkeä

tullaan tällä alalla tarvitsemaan lisää ja paljon. Kaikki vaikuttaa nyt todella myönteiseltä, summaa laivanrakennus-alan nykytilanteen Olli-Pekka Hautala.

Laivasuunnittelijoilla riittää kiirettä

Nuori laivanrakennusinsinööri ihmettelee, miksi ala ei kiinnosta nuoria, vaikka osaa-jien kysyntä on kasvanut kaiken aikaa.

Hän työskentelee suunnitteluinsinöörinä Deltamarin Oy:ssä.

– Jostain syystä laivanrakennusala ei tunnu nuoria kiinnostavan. Turun am-mattikorkeakoulussa on laiva- ja vene-tekniikan linja, mutta kovin vähän siellä tuntuu olevan opiskelijoita.

– Minunkin työpaikallani on jo suunnittelijoita eri puolilta Eurooppaa. Kyllähän ulkomaisella rekrytoinnilla ti-lannetta voidaan helpottaa, mutta ei ko-konaan ratkaista. Väki olisi saatava kiin-nostumaan laivojen tekemisestä, koska tällä alalla menee nyt tosi lujaa!

Pitkän linjan insinööri

Olli-Pekka Hautala on vasta 27-vuotias, mutta laivanrakentamisen kanssa hän on ollut tekemisissä jo kahdeksan vuotta. Pohjois-Pohjanmaalta Oulaisista kotoi-sin oleva Hautala suoritti ensin Haapa-veden ammattikoulussa levy- ja hitsaus-alan perustutkinnon. Armeijan jälkeen oli vuorossa Masa Yardsin teollisuusop-pilaitoksen levy- ja hitsauskurssi.

Muutama vuosi vierähti levysepän töissä Turun telakalla, kunnes vuoden 2002 alusta hän ryhtyi opiskelemaan insinööriksi Turun ammattikorkeakou-lussa suuntautumisalana laiva- ja vene-

tekniikka. Vuoden 2006 alussa, opinto-jen ollessa vielä kesken, hän aloitti työt Deltamarin Oy:ssä. Keväällä, päättötyön valmistuttua, Hautalalla oli insinöörin paperit taskussa. Käytännön työkoke-muksesta levyseppänä on hyötyä nyt kun hän suunnittelee laivoja: rakentei-den suunnittelua auttaa kun on itse sel-laisia aikanaan työstänyt.

– Aluksi suunnittelin laivojen runkoja ja viime ajat olen ollut mukana off-shore -projekteissa. Juuri hiljattain olin mukana projektissa, jossa suunniteltiin kaasunja-lostusasemaa norjalaiselle kaasuyhtiölle. Nyt ryhdyn suunnittelemaan kelluvan öl-jynporauslautan varustelua, Hautala ker-too töistään Deltamarinissa.

Nuori laivanrakennusinsinööri va-kuuttaa, että hän ei ole valintaansa ka-tunut. Töitä on ollut riittävästi ja työpäi-vää on ollut mahdollisuus jatkaa tunnilla parilla omien halujen mukaan. Pienen lapsen isänä hän on kuitenkin toistaisek-si tyytynyt säännölliseen työaikaan.

- Nyt kun lapsi on jo vähän kasvanut, voisi pitempiä työpäiviäkin jo harkita.

Vähäinen kiinnostus ihmetyttää

Kun Olli-Pekka Hautala opiskeli laivan-rakennusta ammattikorkeakoulussa, oli

Suomalaisen meriteollisuuden keula on vahvassa myötätuulessa.

Olli-Pekka Hautala on opiskellut pitkän linjan insinööriksi.

19InsInöörIUU

SI

Meriteollisuudella menee lujaa

Suomen meriteollisuus työllistää viidellä telakallaan 4 500 hen-

keä. Sen lisäksi hyttitehtaalta saa leipänsä 300 työntekijää. Tavaran ja komponenttien toimittajat sekä alihankkijat mukaan lukien merite-ollisuudessa työskentelee 24 000 henkeä.

– Suomen joka kymmenes vien-tieuro tulee meriteollisuudesta, sa-noo Aker Yardsin henkilöstöjohtaja Marko Konu.

On arvioitu, että laivanrakenta-miseen tarvitaan noin 8 000 uut-ta osaajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Heistä jopa yli puolet jou-duttaneen palkkaamaan ulkomailta. Tilauskanta on nyt reilut 7 miljardia euroa ja uusista tilauksista ilmoitet-tiin talven aikana vähän väliä.

– Meriteollisuudesta on suuri hyöty koko Suomen kansantaloudel-le, koska alan hankinnoista 76 % kohdistuu kotimaahan, Konu huo-mauttaa.

Aker Yardsilla oli huhtikuussa ti-lauskirjoissaan 14 laivaa, joiden yh-teisarvo on noin 4 mrd euroa. Yhtiö haki riveihinsä keväällä noin 20 toi-mihenkilöä ja 340 työntekijää.

– Osaajat ovat lähdössä eläk-keelle ja uusia pitäisi löytyä kipeäs-ti. Tarvitsemme uusia koulutus-väyliä. Samaan aikaan meriteolli-suuden imagoa työpaikkana on pa-rannettava.

Suomenkielistä insinööritason laivanrakentajakoulutusta tarjoaa tällä hetkellä ainoastaan Turun am-mattikorkeakoulu. Tänä vuonna ha-kijoita oli 15 ja sisään olisi mahdol-lista ottaa 40 opiskelijaa.

– Olemme yrittäneet markkinoi-da laivanrakentajan opintolinjaa, mutta se ei ole onnistunut. Linjalta on ollut hyvä pääsy työmarkkinoille, sanoo Turun AKK:n koulutuspäällik-kö Timo Vaskikari.

Puheet telakoiden likaisuudes-ta tai alan suhdanneherkkyydes-

tä eivät ole pelottaneet 22-vuotias-ta Jere Laaksosta. Hän opiskelee Tu-run ammattikorkeakoulussa laivatek-niikkaa ja suunnittelee viikonloppuisin Deltamarinissa autolauttoihin kansi-varusteluja.

– Meitä aloitti laiva- ja veneteknii-kan linjalla 30 kaveria, mutta nyt kun menossa on kolmas vuosi, on 11 enää jäljellä. Laaksonen ei osaa sanoa syy-tä siihen, miksi ala ei vedä erinomai-sista työllisyysnäkymistä huolimatta.

– Ehkä tätä ei ole mainostettu tar-peeksi. Kännyköiden tekemisestä tie-detään paljon enemmän kuin laivojen rakentamisesta.

Laaksonen puhkuu innosta ker-toessaan työstään ja opiskelustaan. Hän on yrittänyt innostaa kaverei-taan laivanrakennusalalle. Agitaatio-työn ansiosta pari kaveria onkin päät-tänyt hakea laivanrakennusinsinöörin oppiin.

Viime vuonna Turun ammattikorkea-koulun laivanrakennuslinjalle ei ollut

lainkaan tulijoita. Tänä vuonna haki-joita on taas vaihteeksi tulossa paljon, ehkä peräti kuutisenkymmentä.

– Viikonlopputyöt eivät ole häirin-neet opiskeluani. Päinvastoin, työnan-taja on antanut ymmärtää, että opin-not pitää asettaa ensisijalle. Heidän mielestään on tärkeää, että valmistun ajallaan, Laaksonen kertoo.

– Firmasta on lupailtu vakituista työpaikkaa, kunhan insinöörin paperit ovat taskussa. Ja kyllä minä alan niitä lupauksia pikku hiljaa uskoa, niin ko-va kysyntä tuntuu nyt olevan laivojen suunnittelijoista.

hänellä vain kolme kurssikaveria. Paik-koja suuntautumisalalla olisi ollut tarjol-la paljon enemmän.

– En ymmärtänyt silloin syytä vä-häiseen mielenkiintoon enkä ymmärrä vieläkään. Joku saattaa pitää meriteolli-suutta ailahtelevaisena alana, mutta sen kahdeksan vuoden aikana, jonka minä olen ollut näissä kuvioissa mukana, on työtilanne ollut vakaa.

– Kai se sitten vaan on niin, että tämä ei ole tarpeeksi trendikäs tai ”seksikäs” ala. Palkat laivanrakennusalalla eivät ole huonoimmasta päästä, mutta ehkä niitä pitäisi nostaa vielä entisestään, Hautala pohdiskelee.

Laivanrakennusala onkin käynnis-tänyt imagokampanjoita, joilla pyri-tään kertomaan alan houkuttavuudesta. Huhtikuussa meriteollisuuden toimijat

kutsuivat länsisuomalaisten koulujen opinto-ohjaajia laivaseminaariin, jossa kerrottiin meriteollisuuden erinomai-suudesta suuntautumisvaihtoehtona.

– Kyllä laivoja voisivat suunnitella ”tavalliset” koneinsinööritkin. Firmat voivat kouluttaa heidät alan erityisosaa-jiksi. Ehkä koneinsinöörit eivät tiedä täl-laisesta mahdollisuudesta.

Olli-Pekka Hautala luottaa siihen, et-tä nyt ei ole kysymys poikkeuksellisesta buumista vaan laivasuunnittelijalle löy-tyy töitä tulevaisuudessakin.

– Juuri hiljattain Deltamarinin toi-mitusjohtaja sanoi tv:ssä, että suunnit-telijoita tarvitaan lisää. Ja muissakin fir-moissa heistä on kysyntää.

– Kun it-kupla nyt näyttää puhjen-neen, niin ehkä laivanrakennusala alkaa vetää nuoria… n

Jere haluaa suunnitella laivoja

Opiskelija Jere Laaksonen ei tiedä hienompaa ammattia kuin laivojen suunnittelu.

20

totta & tutkittuaTeksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla on julkaistu Palkkanosturi, joka

on kätevä apuväline esimerkiksi silloin, kun haluat verrata omaa palkkaasi insi-nöörien yleiseen palkkatasoon tai pohdit palkkatoiveen asettamista uutta tehtävää hakiessasi.

Palkkanosturin antamat arvot sekä käyrien kulku perustuvat tuoreimman Työmarkkinatutkimuksen palkka-ai-neistosta laskettuihin matemaattisiin malleihin. Perusajatuksena on huomioi-da kaikkien palkkatasoon olennaisesti heijastuvien tekijöiden vaikutus saman-aikaisesti. Uusi mallinnettu Palkkanos-turi tarkentaa kuvaa palkkauksesta, sillä aiemmin käytössä olleen Palkkanosturin analyysitaso oli selvästi kevyempi. Tästä saattaa myös aiheutua jonkin verran ero-ja aiempaan verrattuna.

Mallit laskevat palkka-arvioita myös sellaisille muuttujayhdistelmille, joissa on vain vähän havaintoja. Näissä tapauk-sissa arvioihin voi liittyä epävarmuutta. Esimerkiksi johtotason tehtävät 2000-lu-vulla valmistuneiden joukossa sisältävät vain vähäisen määrän havaintoja.

Näin käytät palkkanosturia

Palkkanosturiin pääset kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille. Kos-ka jäsensivujen kirjautumista on uudis-tettu, kaikkien käyttäjien pitää ensim-mäisellä kirjautumiskerralla kirjautua sisään jäsennumerolla ja syntymäajalla. Palkkanosturi löytyy jäsensivuilla oi-keassa yläreunassa olevaa Palkkanosturi -linkkiä klikkaamalla.

Palkkanosturissa valitse taustatie-tojen valikoista ne vaihtoehdot, jotka parhaiten vastaavat tilannettasi. Palk-kanosturi-ohjelma piirtää valintojesi perusteella toisen asteen palkkakäyrät, jotka tulostuvat näytölle valmistumis-vuoden mukaan.

Palkkanosturissa on mallinnettu työntekijöiden palkkaa lineaarista

regressioanalyysia käyttäen. Lineaa-risessa regressioanalyysissa yrite-tään selittää ja mallintaa selitettävän muuttujan (työntekijän palkka) arvois-sa esiintyvää vaihtelua selitettävien muuttujien arvojen muutoksilla anne-tussa havaintoaineistossa. Selittävinä muuttujina on käytetty mm. tutkin-non ikää, työnantajan sektoria ja teh-tävää, toimialaa, työntekijän toimiase-

maa sekä työssäkäyntipaikkakuntaa. Näillä selittävillä muuttujilla saadaan palkan vaihteluista selitettyä suurin osa. Mallinnuksesta puuttuu hanka-lasti mitattavia ja mallinnettavia asioi-ta kuten työntekijän ammattitaito ja osaaminen, jotka vaikuttavat merkittä-västi työntekijän palkkaan. Mallin an-tamat tulokset ovat estimaatteja, jotka ovat eräitä arvioita palkasta tilastolli-sen analyysin pohjalta. n

Palkkanosturi kertoo insinöörien keskimääräisen kuukausiansion

Lineaarista regressioanalyysiä hyödynnettyTeksti: Teemu Ojalehto, Innofactor

Siirtämällä kursoria palkkakäyräs-tön päällä näet kulloisenkin valmistu-misvuoden mukaiset tunnusluvut. Saat arvion oman valmistumisvuotesi mu-kaisesta mediaanipalkasta sekä ala- ja yläkvartiilista (25% ja 75% tasot).

Halutessasi yksilöllistä palkkaneu-vontaa voit ottaa yhteyttä: tutkimuspääl-likkö Aila Tähtitanner, puh. 0201 801 828, aila.tahtitanner@uil.fi tai Anneli Haaksivuori, puh. 0201 801 829, anne-li.haaksivuori@uil.fi n

21InsInöörIUU

SI

Työyhteisöjen kehittämisessä on tär-keää hyödyntää nykyistä paremmin

muiden kokemuksia, tutkija Robert Arnkil sanoo. Arnkill oli mukana teke-mässä Aurora-arviointitutkimusta, jol-la selvitettiin laajan Kartuke-ohjelman tulosten hyödyntämistä ja kuntien op-pimisverkoston kehitystä.

Kartuke on Työsuojelurahaston ra-hoittama vuosina 2002–2004 toteutet-tu tutkimus- ja kenttäohjelma, jonka tarkoitus oli kehittää kuntien tulok-sellisuusarviointia tutkimuksen tuella. Hankkeeseen osallistuivat Joensuun, Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistot sekä useat kunnat. Kartuke-hankkeessa saatiin tietoa tuloksellisuusmenetelmis-tä, henkilöstöstrategioista ja arviointi-menetelmistä.

Johdon tapaamista arvostetaan

Arnkillin mukaan kuntien edustajat ar-vostavat toimialan johdon ja esimiesten kanssa pidettäviä palavereja parhaiksi paikoiksi keskustella tuloksellisuusarvi-oinnista. Muita hyviä keskustelupaikko-ja ovat luottamushenkilöiden ja johto-ryhmän tapaamiset, kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset. Perinteisiä foo-rumeja, kuten tiedotustilaisuuksia, kou-lutuksia ja eri henkilöstöryhmien yhteis-palavereita ei arvostettu samalla tavoin.

Kunnissa on oltu tyytyväisimpiä yh-teistoiminnan toteutumiseen, työpaikan kehittämistyöhön osallistumiseen ja ke-hityskeskusteluihin. Sen sijaan arvioin-titietoon pohjautuvassa työn tuloksien

Vertaistiedon hyödyntäminen tärkeää kuntien kehittämistyössä

palkitsemisessa ei kuntien edustajien mukaan ole onnistuttu.

Vertaistiedon hyödyntäminen arvoon

Arnkillin mielestä Auroran tulokset vah-vistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden perusteella henkilöstön tilaan vaikuttava kehittäminen kannattaa kunnissa. Niis-sä kunnissa, joissa kehittämishankkeiden määrää on pidetty liiallisena, on kehit-tämishankkeiden vaikutukset työyhtei-söön arvioitu myönteisemmiksi.

Kuntien ja muiden kuntatoimijoiden keskinäistä hyvien käytäntöjen oppimis-

ta pitäisi vahvistaa eri tavoin. Arnkillin mukaan vertaisoppimista olisi vahvistet-tava tukemalla tutkimusta ja oppimis-menetelmien kehittämistä. Tätä tarvetta vahvistaa edessä oleva kuntien rakenteen ja palvelujen muutos, joka nostaa muun muassa seudullisuutta.

– Vertaisoppimisen tehostamisella voisi kuroa umpeen vallitsevaa kehittä-miskuilua kehittämiseen osallistuvien ja osallistumattomien kuntien välillä, Arn-kill toteaa. n

Lähde: Työsuojelurahasto

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Kuntien ja kuntayhtymien kuukausi-palkkaisen kokoaikaisen henkilös-

tön kokonaisansio lokakuussa 2006 oli keskimäärin 2 482 euroa. Vastaava sään-nöllisen työajan keskiansio oli 2 370 eu-roa, selviää Tilastokeskuksen kuntasek-

toria koskevista palkkatilastoista. Kuntasektorin kuukausipalkkaisten

säännöllisen työajan keskiansion vuosi-nousu oli 2,6 prosenttia. Vuositasolla kun-nallisen yleisen sopimusalan säännöllinen ansio nousi 2,7 prosenttia, opettajien 2,6,

teknisten 2,7 ja lääkärien sopimusalan säännöllinen ansio nousi 1,9 prosenttia.

Kuukausipalkkaisia koko- ja osa-aikaisia oli tilastossa kaikkiaan noin 410 000. Kuukausipalkkaisista oli ko-koaikaisia 355 000. n

Kuntasektorilla kokonaisansiot keskimäärin 2 482 euroa

Kuntien edustajat arvostavat tapaamisia johdon kanssa, Robert Arnkil kertoo.

22

maailmalta

Neljä turkkilaista ammattiyhdis-tyskeskusjärjestöä kuuluu Eu-roopan palkansaajien keskusjär-

jestöön, kertoo AKAVAn kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen. Penttisen mukaan turkkilainen ay-liike suhtautuu kohtuulaajalla rintamalla po-sitiivisesti mahdolliseen EU-jäsenyyteen. – Totuus on se, että turkkilaiset tarvit-sevat vähintään yhtä paljon EU:ta kuin EU Turkkia.

Euroopan unionin isoissa jäsenmais-sa Saksassa ja Ranskassa vastustetaan ajoittain kiivaasti Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä. Vastustajat argumentoi-vat kantaansa mm. kulttuurieroilla se-kä ihmisoikeuksien että sananvapauden räikeillä loukkaamisilla Turkissa. Turkin jäsenyyttä pelätään myös siitä syystä, et-tä maan väestö on iso ja se kasvaa hurjaa vauhtia. Väestömääränsä takia Turkin vaikutusvalta unionissa olisi huomatta-va, eivätkä nykyiset isot EU-maat hel-posti sulata sitä.

Eurooppalaisten peloista huolimat-ta Turkissa on tapahtunut paljon edis-tystä. Esimerkiksi työlainsäädäntöä on uudistettu, vaikkakin edelleen noin 50 prosenttia turkkilaisista työntekijöistä ei kuulu kunnolla työlainsäädännön piiriin. Joissakin työelämää koskevissa asioissa Turkki on periaatteessa hyvin edistyk-sellinen. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero on vain 12 prosenttia, kun se Suomessa on 20 prosenttia.

Nuori väestö ja vähän töitä

Työvoiman liikkuvuus EU-maista Turk-

kiin on hyvin vähäistä. Lähinnä länsi-maalaiset asiantuntijat ja turkkilaiset paluumuuttajat muuttavat Turkkiin. Muuttoliike Turkista EU-maihin on pal-jon vilkkaampaa, mutta mitään järisyt-tävää lähitulevaisuuden muuttoaaltoa ei ole näkyvissä. Turkkilaisten muuttoin-nokkuuteen vaikuttaa se, että maan vä-estö on hyvin nuorta. Koulutuspaikko-ja eikä työtä riitä kaikille. Työllisyysaste Turkissa on noin 50 prosenttia ja varsin-kin naiset työskentelevät usein epäviralli-sessa taloudessa, jossa työlainsäädännön lait eivät päde.

EU-jäseneksi pääseminen edellyttää Turkilta paljon suvaitsevampaa suhtau-tumista ammattiyhdistystoimintaa. Tur-kin viranomaiset kampittavat työnteki-jöiden järjestäytymistä, vaikka maassa toimii neljä ammattiyhdistyskeskusjär-jestöä. Esimerkiksi lääkäreiden ja opet-tajien työtä on vaikeutettu.

Turkin mahdollinen EU-jäsenyys herättää kysymyksiä myös siitä, mihin EU:n rajan voi vetää. Mitkä maat ovat eurooppalaisia ja mitkä ei? Jos Turkki hyväksytään EU:n jäseneksi, on vaikea perustella esimerkiksi Ukrainan ulos jät-tämistä. Kazakstanistakin on suurempi osa Euroopassa kuin Turkista.

Turkki on demokratian esikuva

Euroopan unionin laajentumiskomissaa-ri Olli Rehnin mukaan Turkki on de-mokratian esikuva islamilaisessa maail-massa. Turkissa yhdistyvät perinteet ja nykyaika. Turkki toimii jo nyt siltana EU:n ja islamilaisten maiden välillä.

Turkkilaiset vaikuttavat eurooppalaisessa ay-toiminnassa

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Turkki toimii jo nyt siltana EU:n ja isla-milaisten maiden välillä, komissaari Olli Rehn kertoo.

Turkin mahdollinen EU-jäsenyys nostaa vahvoja mielipiteitä puo-lesta ja vastaan. Turkki nähdään sekä uhkana että mahdollisuute-na EU:n vaikutusvallan kehityksessä. Keskusteluista huolimatta Turkilla on jo nyt jalansijaa eurooppalaisessa työelämässä, koska se on jäsen mm. Euroopan palkansaajien keskusjärjestössä.

Turkin merkitys energiapolitiikassa kasvaa huimasti lähivuosina. Suunnit-teilla oleva Nabuko-kaasuputki Turkista Bulgarian ja Romanian kautta Itävaltaan tuo tulevaisuudessa huomattavat kaasu-varat eurooppalaisten tarpeisiin.

Rehn ei lupaa mitään tarkkaa päivä-määrää, milloin Turkin EU-jäsenyys oli-si mahdollinen. Hän arvioi, että jäsenyys voi toteutua noin 10–15 vuoden kulut-tua. Turkkilaisten on silti tehtävä vielä paljon töitä saavuttaakseen jäsenyyden. Muun muassa sanavapaus-, kansalaisva-paus-, tasa-arvo- ja ihmisoikeusasioissa on vielä paljon tehtävää. – Turkkilais-ten kuuluu tehdä vaadittavat uudistukset itsensä takia, ei EU:n takia, Rehn huo-mauttaa.

Vaikka Saksan liittokansleri Ange-la Merkel on ehdottanut, ettei Turkkia otettaisi täysjäseneksi vaan sille tarjottai-siin syvennettyä kumppanuutta, Rehn ei lämpene ehdotukselle. – Turkilla on jo nyt tulliliitto EU:n kanssa ja se on mukana monissa EU-ohjelmissa. Miksi Turkki tyytyisi vähempään kuin täysjä-senyyteen. n

23InsInöörIUU

SI

Eurooppalainen ay-liike vaatii työ-markkinajoustoista käytävään

keskusteluun tasapainoa ja tyrmää yk-sipuoliset työsuhdeturvan heikennyk-set. Työntekijät linjasivat näkemyksen-sä joustoturvakysymyksiin Euroopan palkansaajien keskusjärjestön EAY:n (European Trade Union Confederati-on ETUC) kongressissa Sevillassa Es-panjassa 21.–24. toukokuuta.

Joustoturvakeskusteluissa on jää-nyt liian vähälle huomiolle muun muassa työpaikkojen laadun paran-taminen, pätkätyöt sekä työ- ja per-he-elämän yhdistäminen. Palkansaa-jajärjestöjen mukaan myös nämä on saatava pöytään, kun käydään neu-votteluja työmarkkinajoustoista eli eurooppalaisittain joustoturvasta.

Joustoturvasta on annettu eu-rooppalainen keskustelunaloite eli komission vihreä kirja työoikeuden

tulevaisuudesta. Komissio valmis-telee syksyksi aiheesta jatkoasiakir-jan. Palkansaajajärjestöt ovat arvos-telleet vihreää kirjaa yksipuoliseksi joustoasiakirjaksi. Siinä tavoitellaan työsuhdeturvan heikentämistä ja suositaan lisäämään epätyypillisten työsuhteiden käyttöä. Työoikeuden vihreä kirja on näköalaton eikä siinä tunnisteta EU:n vahvuuksia vastata kiristyvään globaaliin kilpailuun.

Palkansaajien toinen keskeinen vaatimus Sevillassa oli, että työelä-män kehittämishankkeet saadaan liikkeelle. Viimeisten parin vuoden aikana niin työaikoja, vuokratyötä kuin yhteistoimintamenettelyjä kos-kevat hankkeet ovat olleet joko vai-keuksissa tai jäissä. Komissio ei ole tehnyt niistä esityksiä eivätkä jäsen-maiden ministerit saa aikaiseksi pää-töksiä. n

SASKin solidaarisuuspäivät:

Työolojen valvonta tehokas välineköyhyyden poistamisessa

Eurooppalaiset ammattiyhdistykset:

Työmarkkinajoustoille reunaehdotLastenhoito voi tulla kalliiksi

Lasten vieminen hoitoon työssäkäyn-nin vuoksi voi viedä ison osan tilipussis-ta. Irlannissa kahden työssäkäyvän keski-tuloisen vanhem-man nettotuloista lähes 30 prosenttia voi mennä kahden lapsen hoitomenoihin. Suomessa osuus on kahdeksan prosenttia.

Irlannissa, Portugalissa ja Itävallassa las-tenhoito vie pienituloisilta vielä suuremman osan perheen nettotuloista. Irlannissa kah-den lapsen keskituloiselta yksinhuoltajalta puolet palkasta voi mennä lastenhoitoon ve-rotukien ja tulonsiirtojen jälkeenkin. (Läh-de: OECD)

Työolojen valvonta kehitysmaissa ei ole mahdollista ilman yhteis-

työtä järjestäytyneen ammattiyhdis-tysliikkeen, kansalaisverkostojen ja yritysten kesken, pääteltiin KOKO NIMI AUKI SASKin solidaarisuus-päivien keskusteluissa Jyväskylässä huhtikuun lopulla. Ammattiyhdis-tysliikkeen vahvistaminen ja valvon-nan tehostaminen on myös keskeinen osa köyhyyden torjuntaa, puheenvuo-roissa arvioitiin.

SASKin solidaarisuuspäivien avausistunnossa pohdittiin köyhyyden vähentämistä ja ihmisarvoista työtä. Kaupallinen neuvos Kent Wilska ul-koministeriöstä arvosteli yksioikois-ta uskoa siihen, että köyhyys vähenee kaupan vapauttamisen ja talouskasvun kautta. Kehitysmailta vaaditaan usein kaupan vapauttamista, koska tämän

uskotaan poistavan köyhyyttä. Kent Wilskan mielestä kaupan vapauttami-sen ja köyhyyden vähentymisen väli-nen suhde ei ole niin suoraviivainen. – Kauppa ei ole kasvun moottori, vaan investoinnit ja teknologinen kehitys. Kauppa voi olla polttoainetta tähän moottoriin, Wilska sanoi. – Tämä liit-tyy läheisesti siihen, ettei niin sanot-tu virallinen talous kykene luomaan riittävästi työpaikkoja. Ihmiset joutu-vat työllistämään itse itsensä keinolla millä hyvänsä ja epävirallinen työ ja talous kasvavat.

Viralliset kasvu- ja työttömyys-tilastot antavat usein täysin epärea-listisen kuvan kehitysmaiden talou-dellisesta toiminnasta, sillä Wilskan mukaan suurin osa väestöstä elää vi-rallisen talouden laitamilla ja he eivät näy virallisissa tilastoissa. n

Maahan-muuttajat tuovat tietoa

Etenkin Portugalis-sa, mutta myös Irlan-nissa ja Britanniassa maahanmuuttajil-la on keskimäärin selvästi korkeampi koulutustaso kuin maassa syntyneillä. Näihin maihin on tullut etenkin kor-keamman asteen koulutuksen saaneita suh-teellisesti paljon enemmän kuin mitä heitä on syntyperäisten asukkaiden keskuudes-sa.

Saksassa ja Suomessa korkeamman kou-lutuksen saaneiden osuus on maahanmuut-tajien joukossa viidenneksen pienempi kuin syntyperäisten asukkaiden joukossa. (Läh-de: OECD)

24

osaaminenTeksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Sami Suominen

Satakuntaliitossa alueiden käytön toimialapäällikkönä työskentele-vä yli-insinööri Jukka Moilanen

kertoo, että opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen, sillä tutkimusta tehtäes-sä kunnallishallinnossa oli valmisteilla kunta- ja palvelurakenneuudistus. Jul-kisuudessa on myös väläytelty, että kun-taa pitäisi johtaa kuten yritystä ja kun-nanjohtajan pitäisi johtaa kuntaansa niin kuin toimitusjohtaja yritystään.

Hämeen ammattikorkeakoulun tek-nologiaosaamisen johtamisen koulutus-ohjelmassa ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon suorittanut Moilanen muistuttaa, että sekä liike- että kun-nallistalouden johtamisessa käytetään paljon samanlaista terminologiaa. Toki

kuntien pyrkimys tarjota palvelut liike-laitosten ja yhtiöiden kautta ovat lähen-täneet kunnallishallinnon ja yritysten toimintatapoja. Tämän lisäksi hyvän johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet, osaamisalueet ja haasteet ovat laajalti sa-manlaisia julkishallinnossa ja yksityises-sä yritystoiminnassa. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla johtaminen tarkoit-taa vastuunkantoa koko organisaatiosta, Moilanen korostaa.

Eroja avoimuudessa ja päätöksenteossa

Yhtäläisyyksistä huolimatta opinnäyte-työn tulokset osoittavat, ettei kuntaa voi johtaa kuten yritystä. Kuntien ja yritys-

Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä, tutki yli-insinööri Jukka Moila-nen tekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäyte-työssään. Tutkimustulokset osoittavat, että kunnallishallinnossa ja yrityshallinnossa on paljon yhteisiä elementtejä, mutta myös mer-kittäviä eroja.

Kuntaa ei voi johtaa kuten yritystäten toimintaympäristöstä ja -kulttuurista löytyy sellaisia merkittäviä periaatteelli-sia eroja, jotka vaikuttavat ratkaisevas-ti johtamiseen. Kunnissa päätöksente-ko on alisteista poliittiselle ohjaukselle ja lakisääteisesti sekä avointa että julkis-ta. – Yritysmaailmassa päätöksentekoon vaikuttavat markkinoiden pelisäännöt ja usein päätöksistä ja suunnitelmista ei kerrota julkisuuteen, koska ne luokitel-laan yrityksen liikesalaisuuden piiriin, Moilanen muistuttaa.

Kunnallishallinnon ja yksityisen sek-torin eroavuutta lisää myös se, että kun-nallishallinnossa ylin luottamusjohto eli valtuusto valitaan suoralla vaalilla. Ylimmän virkamiesjohdon valintoihin vaikuttavat myös politiikka. Yritysmaa-ilmassa politiikkaa ei sotketa nimitys-kysymyksiin, vaan johto valitaan muilla perustein – pääsääntöisesti.

Perustehtävät erilaiset

Yrityksen ja kunnan perustehtävät ero-avat huomattavasti toisistaan. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa ja kunnan teh-tävä on tuottaa sille laissa määrätyt laki-sääteiset peruspalvelut. Kunnan tehtävä ei ole tuottaa taloudellista voittoa, vaan palveluita. – Tämä ei tietenkään tarkoi-ta sitä, etteivätkö kunnat voisi toimia ta-loudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti, Moilanen toteaa.

Vaikka yritykset ovat yhä useammin nostaneet esiin kiinnostuksensa yhteis-kuntavastuusta, kunnissa yhteiskunta-vastuu on keskeisemmällä sijalla kuin yrityksissä. Osittain tämä johtuu siitä, että yhteiskuntavastuu on lakisääteistä kunnille. Yhdeksi esimerkiksi julkisen hallinnon yhteiskuntavastuista Moila-nen mainitsee työllistämisvelvoitteen, joka on tietyin edellytyksin lakisäätei-nen sekä kunnille että valtiolle. Vastaa-vaa lakisääteistä työllistämisvelvoitetta ei yrityksellä ole. – Ajatuskin siitä, että yritysten pitäisi palkata henkilökuntaa muista kuin liiketaloudellisista ja tuotan-nollisista syistä, tuntuisi vieraalta, Moi-lanen sanoo. n

Jukka Moilanen sai valmiiksi tekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Hämeen ammattikorkeakoulussa huhtikuun lopulla.

25InsInöörIUU

SI

Neuvottelut ylempien toimihenkilöi-den uudesta työehtosopimuksesta

energia-alalla keskeytettiin keskiviikko-na 23. toukokuuta. Ylempien Toimihen-kilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n ener-gia-alan vastaava asiamies Juha Simell kertoo, että neuvotteluja on käyty jo yli vuoden verran.

– Luottamusmiehet ovat asettaneet keskeiseksi kehittämisalueeksi työelämän perusoikeuksien koskevan myös ylempiä

toimihenkilöitä. Pidän käsittämättömänä tilannetta, jossa suomalaisen energiateol-lisuuden tuottavuuden kasvuun ja yritys-ten menestykseen keskeisesti vaikutta-vaa henkilöstöryhmää kohdellaan kaltoin työsuhteen minimiehtojen osalta.

Energia-alan ylempien toimihenki-löiden luottamusmiehet ovat vaatineet perusasioita kuntoon: ylityökorvauk-set työaikalain mukaan, peruspalkkaa matkatunneista ja paikallisen sopimisen

kehittämisen ehtona luottamusmiehen aseman ja tiedonsaannin parantamista. Neuvotteluissa ollaan myös yhdistämäs-sä kahta ylempiä toimihenkilöitä koske-vaa työehtosopimusta. – Yhdistäminen ei saa johtaa kenenkään työsuhteen ehto-jen heikkenemiseen, toteaa Simell.

Simellin mukaan energia-alan ylem-pien toimihenkilöiden keskuudessa va-raudutaan tarpeellisiin neuvotteluja tu-keviin toimenpiteisiin. n

Yksityisellä energia-alalla alkoivat syk-syllä 2005 neuvottelut Energiayhtei-

söjen työehtosopimuksen (ns. Enerta) ja energia-alan muiden työehtosopimusten (ns. Finergy) yhdistämisestä. Toimihen-kilösopimuksen osalta Tekniikan ja Pe-ruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on pyrkinyt tekemään neuvotteluissa yh-teistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Yhdistämisneuvotteluja käytiin kuluvan vuoden maaliskuun alkuun asti, jolloin neuvottelut keskeytyivät.

Energia-alan toimihenkilöiden neu-vottelutoiminnan edustavuuden pa-rantamiseksi ja neuvottelutoiminnan yksinkertaistamiseksi päättivät KTN,

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenki-löliitto Jyty perustaa yhteisen neuvotte-luorganisaation, Energia-alan Unionin (EAU).

EAU toimii sääntöjensä mukaan energia-alan toimihenkilöiden neuvotte-lujärjestönä ja sen tarkoitus on yhtenäis-tää palkansaajapuolen tahdonmuodos-tusta ja neuvottelutoimintaa, parantaa palkansaajapuolen edustavuutta ja tällä tavoin edistää ja kehittää yhteistyötä ja neuvottelutoiminnan sujuvuutta yksityi-sen energia-alan toimihenkilöiden työeh-tosopimusneuvotteluissa.

Jotakuinkin välittömästi sen jälkeen

kun sopijapuolia oli informoitu EAU:n perustamisesta, ilmoittivat Toimihenki-löunioni TU ja Suomen Konepäällys-töliitto SKL kieltäytyvänsä jatkamasta neuvotteluja uudesta toimihenkilösopi-muksesta. Neuvottelut sopimusten yh-distämisestä ovat olleet keskeytyneinä siitä lähtien.

EAU pitää tärkeänä, tarkoituksen-mukaisena ja toivottavana, että energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimus-ten yhdistämisneuvottelut jatkuisivat mahdollisimman pian. EAU on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien alan so-pijapuolten kanssa. n

Tes-neuvottelut keskeytetty energia-alalla

Energiateollisuuden toimihenkilösopimusta koskevat neuvottelut pysähdyksissä

Teksti: Jari Järvi, toimialajohtaja

Uusi Insinööriliitto ja Rakennusmes-tarit ja -insinöörit AMK RKL ry

ovat yhtä mieltä siitä, että rakennustek-niikan ja tekniikan alan ammattilaisten on syytä tiivistää yhteistyötään. Järjes-töt allekirjoittivat toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen, jossa sovit-tiin yhteisistä linjauksista ja kehittämis-tarpeista. Yhteistyö pitää sisällään mm. työmarkkinaedunvalvontaa ja -palvelui-ta ylempien toimihenkilöiden tehtävissä toimiville RKL:n jäsenille, koulutuspo-litiikkaan vaikuttamista, viestintää ja kansainvälistä toimintaa. Osapuolet sel-vittävät lisäksi mahdollisuudet yhteis-

UIL ja RKL tiivistävät yhteistyötäänYhteistyösopimuksen allekirjoittivat UIL:n 1. varapuheenjoh-taja Keijo Houhala (kuvassa vasemmal-la), UIL:n puheen-johtaja Matti Vilja-nen, RKL:n puheen-johtaja, kansanedus-taja Eero Reijonen sekä RKL:n toimi-tusjohtaja Timo Nie-minen.

työhön ammatillisessa ja muussa työ-markkinallisessa edunvalvonnassa sekä

järjestötoiminnassa ja jäseneduissa. n

26

osaaminen

Kakkosdivisioonassa pelaavan Tam-pereen KooVeen edustusjoukku-een managerina toimiva Tomi

Erola on pelannut jalkapalloa lähes ko-ko ikänsä. – Juniorina ja parikymppisenä jääkiekko oli tosin päälajini, mutta jalka-palloa tuli pelattua siinä sivussa.

Jääkiekosta tuli melkein Erolan am-matti, sillä hän pelasi ykkösdivisioonas-sa koko opiskeluajan. Jääkiekkoilu-ura

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

tukee työssä jaksamistaJalkapallo on loistava harrastus, koska pelin aikana saa raitista il-

maa, kunto kohenee ja työasiat unohtuvat. Harrastuksen parissa

on mahdollisuus tutustua mukaviin ihmisiin, nauttia onnistumisen

riemusta ja kokea täpäriä tappioita, insinööri Tomi Erola toteaa.

Jalkapalloharrastus

27InsInöörIUU

SI

”

katkesi loukkaantumisiin vuonna 1995. Seuraavana vuonna Erola oli jo pystyt-tämässä jalkapallojoukkuetta tampere-laisen urheiluseura KooVeen yhteyteen. Joukkueeseen lähti mukaan vanhoja jääkiekkopelikavereita. Joukkue aloitti kuudennesta divisioonasta ja kymme-nessä vuodessa se on noussut kakkos-divisioonaan. Erola lopetti pelaamisen edustusjoukkueessa viime kauden jäl-

keen, mutta hän on edelleen mukana joukkueessa managerin roolissa. Mana-gerina hän vastaa pelaajahankinnoista, varainhankinnasta ja budjetista. Otte-luita KooVeen edustusjoukkueen rivissä Erolalle kertyi kymmenen vuoden aika-na lähes 300.

Asentajasta insinööriksi

Ammattikoulussa autonasentajaksi opis-kellut ja teknillisessä oppilaitoksessa en-sin teknikoksi ja myöhemmin insinöö-riksi opiskellut Erola on työskennellyt Metsolla projektipäällikön tehtävissä vii-den vuoden ajan. Erola kertoo olevansa tyytyväinen työhönsä, koska projekti-päällikön tehtävät ovat itsenäisiä, mie-lenkiintoisia ja haastavia. – Yksikään työpäivä ei ole kopio toisesta, eikä työ-hön ehdi millään lailla pitkästymään.

Erola uskoo, että työssä jaksamista ja viihtymistä tukee perhe-elämän lisäksi

itseä kiinnostavat ja kehittävät harras-tukset. Harrastusten parissa oppii usein sellaisia taitoja, joita voi hyödyntää työ-elämässä. Jalkapallon parissa oppii tule-maan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, pelaamaan joukkueena ja noudattamaan sääntöjä. Jalkapallon parissa tulee koet-tua sekä hienoja onnistumisia sekä kir-veleviä tappioita. Kun häviää pelin täpä-rästi, tämä toki harmittaa hetken, mutta tappiosta on pian päästävä yli. – Samat säännöt pätevät muussakin elämässä, Erola muistuttaa.

Erola harmittelee, että nykyään ur-heilujoukkueissa ei ole enää vanhan ajan talkoohenkeä. Vapaaehtoisia on vaikea saada mukaan, mikä vaikuttaa seurojen talouteen. Tämä näkyy siinä, että rik-kaat ja isot seurat pääsevät huipulle. Ero-la toimii itse aktiivisena taustavaikuttaja-na myös juniorijalkapallossa. Molemmat tyttäret pelaavat jalkapalloa ja arki-illat kuluvatkin usein kentän laidalla. n

KooVeen edustusjoukkueen tavoitteena on päästä kuuden joukkoon kakkosdivisioo-nassa, Tomi Erola kertoo.

Suomi-Cupissa kohtaavat joukkueet, jotka pelaavat kuudennesta divisioonasta liigaan asti. Suomi-Cupin ottelussa 9.5. Toijalassa kohtasivat KooVee ja Toijalan Pallo -49. Ottelu päättyi KooVeen voittoon 3-1 ja näin joukkue jatkaa Suomen cupin viidennel-le kierrokselle.

Harrastusten parissa oppii usein sellaisia

taitoja, joita voi hyödyntää työelämässä.

28

osaaminenTeksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Hannu Hanhinen

Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry toteutti viime vuoden lopulla val-takunnallisen kyselyn, jolla kartoi-

tettiin terveystarkastajien tehtäväkohtai-sen palkan muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Palkkatutkimus osoittaa karuja lukuja, sillä 38 prosentilla terveystarkas-tajista tehtäväkohtainen palkka jää alle 2 000 euron. Tehtäväkohtainen palkka on 17 prosentilla 2 100 euroa ja 32 pro-sentilla 2 100–2 300 euroa. Yli 2 300 euroa saa vain 13 prosenttia vastaajista. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi terveys-tarkastajat saavat 5–9 prosentin ammat-tialalisän, jota maksetaan vähintään kol-me vuotta alalla toimineille henkilöille. Uuden Insinööriliiton terveystarkastaji-na työskentelevistä jäsenistä noin 70 pro-senttia on naisia.

Tutkimuksen tekijöihin kuuluneen terveystarkastaja Leena Panulan mu-kaan terveystarkastajien tehtäväkohtai-nen palkka verrattuna muihin vastaavan vaativuustason teknisen toimialan palk-koihin on noin 300–500 euroa alhai-sempi. Tämä ero on havaittu jo vuonna 1995 teknisten sopimukseen siirryttäes-sä. Vuonna 2002 tehdyn selvityksen mu-kaan eron todettiin edelleenkin olevan suuri, minkä jälkeen se on vain kasva-nut. Terveystarkastajien palkat vaihtele-

vat eri kunnissa. Seutuyhteistyön myötä on muutamissa seutukunnissa terveys-tarkastajien palkat on korjattu oikealle tasolle, mutta kehitys on ollut hidasta, Panula toteaa.

Matalan palkan lisäksi terveystar-kastajien ongelmaksi koituu se, että tehtäväkuvaukset ja siihen liittyvät ar-vioinnit on tehty joko huonosti tai nii-tä ei ole tehty lainkaan. Esimerkiksi 20 prosentilla kyselyyn vastanneita arvioin-ti on jätetty tekemättä. Terveystarkasta-jien tehtäväkuvaukset ja arvioinnit ovat vertailukelpoisia keskenään, koska teh-täväkohtaisen palkan vaativuustekijät perustuvat lähes suoraan ympäristöter-veydenhuollon lainsäädäntöön. – Siksi onkin niin ihmeellistä, että näin suu-relta joukolta puuttuu asianmukainen tehtäväkuvaus ja siihen liittyvä arvioin-ti, Panula toteaa.

Korkeakoulututkinto vaatimuksena

Kyselyn mukaan terveystarkastajina työskentelevistä 36 prosentilla on kor-keakoulututkinto, mikä yleisimmin tar-koittaa insinöörin (amk) tutkintoa. 51 prosentilla vastaajista on teknillisessä opistossa suoritettu teknikkotutkinto ja 4 prosentilla vastaajista terveystar-

kastajan tutkinto. Panula arvioi, että muutaman vuoden kuluttua suurim-malla osalla terveystarkastajista on jo-ko ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-tutkinto, koska nykyinen lainsäädäntö edellyttää terveystarkastajan virassa työskentelevältä korkeakoulututkin-toa. Aikaisemmin suoritettu teknikon tutkinto antaa myös nykyisille terveys-tarkastajille pätevyyden virkaan myös jatkossa. Kyselyn perusteella koulutus-vaatimuksia tehtävien arvioinneissa ei ole otettu huomioon lainsäädännön edellyttämälle tasolle.

– Terveystarkastajan ammattikun-nassa on jo nyt näkyvissä työvoimapulaa. Vaikka avoinna olevaan paikkaan tulee hakemuksia, vain murto-osa hakijoista täyttävät kelpoisuusehdot. Nuorten hou-kutteleminen alalla edellyttää sitä, että palkan on vastattava työn vaativuutta, Panula muistuttaa.

Viime syksynä tehtyyn terveystar-kastajan tehtäväkohtaisen palkan muo-dostumista koskevaan kyselyyn vasta-si 171 henkilöä, mutta aineisto edustaa arviolta 250 vastausta, koska useat yksi-köt antoivat yhteisen vastauksen. Panu-lan lisäksi selvityksen muut tekijät ovat Sampo Kilpeläinen ja Maria Kukon-lehto. n

Terveystarkastajien palkat eivät vastaa

työn vaativuuttaTerveystarkastajien palkkatutkimus osoitti, että terveystar-kastajien ammattikunta kuuluu matalapalkka-aloihin. Jopa 38 prosentilla terveystarkastajista tehtäväkohtainen palkka jää alle 2 000 euron. Nuorten houkutteleminen alalle edel-lyttää, että palkan on vastattava työn vaativuutta.

Leena Panula valittiin vuoden 2007 terveystar-kastajaksi.

29InsInöörIUU

SI

Tekniikan vetovoima säilyi keskimää-räistä paremmin ammattikorkeakou-

lujen kevään yhteishaussa. Kaikkiaan ennakkotietojen mukaan ammattikor-keakoulujen hakijamäärä notkahti va-jaat kahdeksan prosenttia mutta teknii-kan alalla pudotusta oli vain vajaat kol-me prosenttia. Yhteensä 58 219 nuorta haki kevään yhteishaussa ammattikor-keakoulujen eri koulutusohjelmiin kun vastaava luku viime vuonna oli 62 439. Tekniikan alan kokonaishakijamäärä oli 12 764. Ensisijaisten hakijoiden määrä laski jo neljättä vuotta peräkkäin teknii-kan alalla, joskin pudotus oli edellisvuo-sia selvästi pienempi.

Suuret paikkakunnat ja oppilaitokset vetävät

Viime vuoden malliin suuret paikkakun-nat ja suuret oppilaitokset vetivät parem-min kuin pienemmät. Yhteensä kuudes-sa ammattikorkeakoulussa tekniikan alalle pyrkii yli kaksi ensisijaista haki-jaa aloituspaikkaa kohti. Ne olivat EV-

TEK, Stadia, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku. Keskimäärin yhtä aloituspaik-kaa kohti oli 1,8 ensisijaista hakijaa. Tä-nä keväänä oli kaksi oppilaitosta, Etelä-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Ke-mi-Tornion ammattikorkeakoulu, joihin oli alle yksi ensisijainen hakija aloitus-paikkaa kohti.

Eniten viime vuodesta vetovoimaan-sa kasvattivat Hämeen, Kajaanin, Oulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut, jois-sa kaikissa insinööriopintoihin pyrki yli 10 prosenttia enemmän hakijoita. Veto-voimaansa kasvattaneita suomenkielisiä insinööriopinahjoja olivat mm. Savonia, Turun ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu. Myös ruotsinkieli-sissä ammattikorkeakouluissa tekniikka kiinnosti edellisvuotta enemmän. Pahi-ten kiinnostavuuttaan nuorten keskuu-dessa kadottivat Kemi-Tornion, Mikkelin, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan am-mattikorkeakoulut, joissa kaikissa haki-jamäärät tippuivat yli 10 prosenttia vuo-desta 2006.

Kone-, rakennus- ja tietotekniikka vetovoimaisia

Koulutusohjelmittain tarkasteltuna nuor-ten mielenkiinto vaihteli melkoisesti vii-mevuotiseen verrattuna. Suurimmat kou-lutusohjelmat konetekniikka, rakennus-tekniikka ja tietotekniikka säilyttivät ve-tovoimansa suunnilleen ennallaan. Suu-rimman koulutusohjelman, eli tietotek-niikan hakijamäärän lasku näyttää py-sähtyneen, joskin nyt on tultu tilantee-seen, jossa ensisijaisia hakijoita ei ole enää kuin 1,2 aloituspaikkaa kohti.

Tuotantotalouden, logistiikan, puu-tekniikan ja elektroniikan koulutusohjel-mat ovat selkeimmin kasvattaneet veto-voimaansa vuodesta 2006. Muutaman edellisvuoden ”kestosuosikin” mediatek-niikan, maanmittauksen ja talotekniikan kiinnostus sen sijaan näyttää hiipumi-sen merkkejä. Pahimmalta tilanne näyt-tää merenkulkualan insinöörikoulutusoh-jelmien osalta, jotka menettivät noin 50 prosenttia hakijoistaan. n

Tekniikka vetovoima säilyi lähes ennallaan

Teksti: Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja

Turun ammattikorkeakoulussa käyn-nistyy syksyllä rakentamisen ylempi

ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus-paikkoja on 25 opiskelijalle. Kevään yh-teishaussa hakemuksia tuli 25, joista ha-kukriteerit täyttäneitä hakemuksia oli 14. Opiskelupaikkoja on vielä 11 henkilölle. Opiskelupaikkojen täyttämiseksi järjeste-tään uusi hakuaika, joka käynnistyy 18. kesäkuuta ja päättyy 13. heinäkuuta.

Koska rakennusalan ylemmän am-mattikorkeakoulututkinnon koulutusta järjestetään Turussa ensimmäistä ker-taa, tutkintoa ei vielä tunneta insinöörien keskuudessa.

– Tutkinnon uutuus sekä rakennus-alan hyvä työtilanne vaikuttivat varmas-ti siihen, että koulutukseen hakeutui ar-

vioitua vähemmän päteviä hakijoita, ker-too Turun ammattikorkeakoulun yliopet-taja Jouko Lehtonen.

Lehtosen mukaan hakukriteerit ovat aika kovat, sillä hakijoilta vaaditaan mm. sekä ammattikorkeakoulututkintoa että valmistumisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemusta. Opistoinsinööril-tä vaaditaan vanhan tutkintonsa päivit-tämistä ammattikorkeakoulututkinnok-si, ennen kuin hän voi tulla hyväksytyk-si koulutukseen. Koulutukseen voi ha-keutua muutkin kuin rakennusinsinöö-rit, kunhan ammattikorkeakoulututkinto on tehty soveltuvalta alalta. Esimerkiksi talotekniikan tai tuotantotalouden opin-tojen pohjalta voi hakeutua koulutusoh-jelmaan.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non suorittaminen kannattaa, sillä tut-kinto antaa kelpoisuuden hakeutua sel-laisiin tehtäviin, joissa vaaditaan ylem-pää korkeakoulututkintoa. Tämän lisäksi rakentamisen ylempi ammattikorkeakou-lututkinto tarjoaa myös rakennesuunnit-telun AA-luokan opinnot niitä tarvitsevil-le. AA-luokan pätevyyden omaavia insi-nöörejä on vielä vähän Suomessa, Leh-tonen muistuttaa.

Rakentamisen ylemmän ammattikor-keakoulututkinnon suorittaminen tapah-tuu työn ohessa ja arvioitu kesto on kak-si vuotta. Lisätietoa koulutuksesta löytyy osoitteesta www.turkuamk.fi

Turussa käynnistyy syksyllä rakentamisen ylempi amk-tutkinto

:: uutisia

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

30

Teksti: Kirsti Tamminen n Kuva: Timo Syrjänen

edunvalvonta

Matti Viljanen on pitkän linja konkari työmarkkinakentällä.

Rempseä puheenjohtaja astui remmiin

Intoa täynnä, kuvailee Akavan uusi puheenjohtaja Matti Vilja-nen tunnelmiaan, kun uusi pesti oli kestänyt vuorokauden verran. Uuden työpaikan käytännön asi-oita hän vasta opettelee, mutta johtamisen Viljanen taitaa hyvin.

Uuden Insinööriliiton puheen-johtaja Matti Viljanen valit-tiin toukokuisessa Akavan liit-

tokokouksessa puheenjohtajaksi ilman äänestystä. Puheenjohtajaehdokkais-ta ainoana hänelle oli tuttua jo entuu-destaan ykkösmiehen rooli. – Koko yhteiskunnassa on meneillään suuri murros ja kokemuksesta on apua muu-

toksen johtamisessa, Viljanen arvioi. Viljasen puheenjohtajakauden alussa käydään pitkästä aikaa liittotason sopi-muskierrosta. Tuore puheenjohtaja antaa liitoille evääksi asettaa niin kirkkaat ja selkeät neuvottelutavoitteet, että jokai-nen jäsen ymmärtää ne. Muuten tavoit-teisiin ei sitouduta.

– Työmarkkinapolitiikka on voima-

31InsInöörIUU

SI

politiikkaa, vain kyllin vahvat liitot saa-vat haluamansa sopimukset.

Viljasen mukaan osalla akavalaisista liitoista on vielä syytä kehittää vahvuut-taan. Niiden on opittava ymmärtämään työmarkkinamallia, jotta voivat kehittää omaa toimintaansa.

Viljanen kannustaa jäsenjärjestöjä tukemaan toinen toisiaan, sillä mitä vahvempia liitot ovat, sitä vahvempi on Akava. Siinä missä osalle jäsenkunnasta ongelmana on matala palkkataso, toi-silla on ongelmana vaikkapa ylipitkät työpäivät. Yhtenä ongelmana on korkea verotus.

Osaajille osaajien palkka

Akavalaisten käsissä ovat muun muassa johtamiskulttuurin, organisaatioiden tai yleisen kilpailutilanteen muutosten vaa-tivimmat tehtävät. Kun Suomi elää osaa-misesta, osaajilla on oltava ykkösasema yhteiskunnassa ja osaamisensa arvoinen palkka. – Jos tätä väestönosaa ei kuun-nella, työmotivaatio ja jopa moraali las-kevat, Viljanen muistuttaa.

Jatkuva palkkakuoppa ja tietoisuus eurooppalaisten kollegoiden tuplapal-koista voi johtaa välinpitämättömyy-teen, joka heijastuu koko suomalaiseen työelämään.

Yhtenä esimerkkinä Viljanen mai-nitsee korkeakoulualan, jossa on sur-keat palkat kansainvälisesti verrattuna, vaikka juuri sinne Suomen kannalta olisi saatava huippuosaajat. Korkeakouluihin on kasautunut myös luvattoman paljon epätyypillisiä työsuhteita, muun muassa lyhyitä määräaikaisuuksia.

Jäsenten tahto ykkösasia

Keskusjärjestön hallituksessa yli 15 vuot-ta ollut Viljanen kuvailee Akavan halli-tusta jäykäksi ja toivoo tuovansa puheen-johtajana hieman rennompaa meininkiä. Hän kertoo olevansa joukkuepelaaja: muita kuuntelemalla saavuttaa yhteisen näkemyksen. Mutta sivusta johtamista hän ei voi sietää.

Puheenjohtajan moton mukaan posi-tiivisilla asioilla on positiivinen lopputu-los. Hän haluaa akavalaiseen yhteisöön iloista ilmettä ja me-henkeä. n

Keskusliiton jäseniksi hyväksyttiin entisen KTK:n seitsemän jäsenjär-

jestöä: Kuntien Insinöörit ry, Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry, Kuntien Tek-nisten Liitto KTL ry, Kartta- ja suun-nittelutekniset KST ry, Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry ja Pelas-tusalan Toimihenkilöliitto PTL ry.

Uuden vaalivaalivaliokunnan pu-heenjohtajaksi valittiin Martti Ne-vantie yksityissektorilta ja jäseniksi Ali Heiskanen ja Jani Angervuo yksityi-seltä sektorilta, Reino Mäkelä kunta-sektorilta, Aki Pöyry valtiosektorilta ja Tapio Alaviiri insinööriopiskelijoista. Valiokunnan toimikausi kestää kevät-kokoukseen 2011 asti, IOL:n osalta ke-vätkokoukseen 2009 asti.

Muita päätöksiä:

Päätettiin varautua mahdolliseen •työtaistelutilanteeseen.UIL:n missio, visiot ja strategia -asia-•kirja lähtee lausunnoille jäsenjärjes-töihin.Vahvistettiin hallituksen valintaa •koskevat vaalipiirit.Merkittiin tiedoksi järjestötutki-•mus.

Kunniajäseneksi Esko Mälkönen

Manpuolustuksen Insinööreissä (MPI) vuonna 1974 järjestöuransa aloittanut ja Insinööriliiton varapuheenjohtajana vuonna 2005 uransa lopettanut insi-nöörieverstiluutnantti Esko Mälkö-nen kutsuttiin liiton kunniajäsenek-si. Pitkän järjestöuran valtiosektorin neuvottelijana tehnyt järjestöneuvos Mälkönen toi työmarkkinaedunval-vonnan esimerkin myös yksityiselle sektorille. n

Edustajakokous hyväksyi uudet jäsenjärjestöt Uuteen Insinööriliittoon

Kevään edustajakokouksessa hyväksyttiin seitsemän uutta jäsen-järjestöä, nimitettiin uusi vaalivaliokunta ja myönnettiin hallin-nolle vastuuvapaus. Kunniajäseneksi kutsuttiin Esko Mälkönen.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Syrjänen

Esko Mälkönen.

32

edunvalvontaTeksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

Matti Viljasen valinta AKAVAn puheenjohtajaksi aiheutti muu-toksia myös Ylempien Toimi-

henkilöiden YTN:n johdossa. YTN ke-vätkokous valitsi 31. toukokuuta uudeksi puheenjohtajaksi Ekonomiliiton neu-vottelujohtaja Sture Fjäderin. YTN:n pääsihteeri Aleksei Solovjew valit-tiin varapuheenjohtajaksi. Tekniikan Akateemisten Liiton toiminnanjohtaja Heikki Kauppi jatkaa toisena varapu-heenjohtajana.

Tampereen Insinöörien puheenjoh-taja ja Uuden Insinööriliiton hallituk-sen jäsen Matti Ollila valittiin YTN:n hallituksen varajäseneksiJorma Hortta-naisen tilalle.

YTN:n tarttuu EK:n kädenojennukseen

YTN:n uudeksi puheenjohtajaksi va-littu Sture Fjäder toteaa, että YTN läh-tee luottavaisena neuvottelukierrokselle. YTN:n ensisijaisena tavoitteena on ai-kaansaada sopimukset neuvotteluteitse, mutta myös mahdollisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin on varauduttu. Keskei-simpiä neuvottelutavoitteita ovat hyvät prosentuaaliset yleiskorotukset, matka-ajasta sopiminen, palkkauksellisen tasa-arvon edistäminen ja luottamusmiehen aseman vahvistaminen.

– Tartumme Elinkeinoelämän Kes-kusliiton puheenjohtaja Antti Herlinin kädenojennukseen luottamusmiesten

aseman parantamiseksi, Fjäder sanoo. YTN:n pääsihteeri ja varapuheenjoh-

taja Aleksei Solovjew totesi, että tällä neu-vottelukierroksella on erityinen tarve saa-da kunnon korotukset suunnittelualan palkkoihin, koska hyvä suhdannekehitys ei ole heijastunut niihin. YTN:n palk-katutkimusten mukaan suunnittelualan palkat olivat pysyvästi 4,9–7,6 prosenttia teollisuuden suunnittelutehtävien palk-koja alempia vuosina 2001–2006.

Solovjew muistuttaa, että YTN:n lii-toilla on omat työnvälityspalvelunsa, joi-ta jäsenet ahkerasti käyttävät. Esimerkik-si Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat etsiä uutta työpaikkaa Insinööri-pörssin välityksellä. n

Sture Fjäder YTN:n puheenjohtajaksi

Sture Fjäder (vasemmalla) ja Aleksei Solovjew muis-tuttavat, että YTN on hyvin valmistautunut neuvottelu-kierrokselle.

InsInöörIUU

SI 33

Voimassa oleva tulopoliittinen sopimuskausi

päättyy kuluvan vuoden syyskuun lopussa.

Seuraavassa esitellään lyhyesti yksityisen sek-

torin ylempien toimihenkilöiden sopimustoi-

minnasta vastaava järjestö YTN.

Mikä YTN?

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa AKAVAn jäsenkentässä yksityisellä sektorilla työs-kentelevien ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja so-pimustoiminnasta. AKAVAn yksityisen sektorin neu-vottelujärjestönä YTN neuvottelee yksityisen sektorin elinkeinoelämän palveluksessa oleville ylemmille toimi-henkilöille työehtosopimuksia.

Kuka on ylempi toimihenkilö?

Ylempi toimihenkilö toimii erikoistietoja ja -taitoja vaati-vissa asiantuntijatehtävissä tai kuuluu yrityksen keskijoh-toon. Hänen työlleen on ominaista itsenäisyys, vastuu ja korkean koulutuksen sekä ammattitaidon takaamat valmi-udet. Hän ei kuulu yrityksen ylimpään johtoon.

Ketkä ovat YTN:n jäseniä?

YTN on liittojen yhteisö. YTN:n jäseniä ovat akavalaiset liitot, kuten esimerkiksi Uusi Insinööriliitto UIL. YTN:n edunvalvonnan piirissä oli vuoden 2007 alussa noin 120 000 akavalaista.

Miten YTN toimii?

Jäsenliitot päättävät YTN:n hallinnosta. YTN:n toiminta

perustuu keskeisesti työpaikkojen luottamusmiesten voi-makkaaseen osallistumiseen asioiden valmisteluun ja pää-töksentekoon.

YTN:n toimisto

YTN:llä on kahden henkilön toimisto, joka palvelee lä-hinnä jäsenjärjestöjä ja sisäistä valmistelua. Käytännön valmistelu- ja neuvottelutyön hoitaa jäsenliittojen henki-löstö YTN:n nimissä.

YTN:n sopimustoiminta

YTN:n sopimustoiminta käynnistyi vuonna 1974, jolloin ensimmäiset kollektiiviset sopimukset solmittiin. Vuonna 1993 YTN rekisteröitiin ja toimintatapa uudistettiin täy-sin. Sen jälkeen sopimustoiminnassa on edistytty merkit-tävästi. YTN on solminut 23 erilaajuista sopimusta. Noin 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä on YTN:n sol-mimien työehtosopimusten piirissä. Yleisen ansiokehityk-sen varmistamista ja työelämän ”ihmisoikeuksia” kaikille on pidetty YTN-yhteisössä keskeisenä. Tämän lisäksi on haluttu tilaa myös yksilöllisyyden ja kannustavuuden to-teutumiselle.

Ajankohtaista

YTN:n alakohtaisissa taustaryhmissä on aloitettu valmis-tautuminen tulevaan neuvottelukierrokseen. Tavoitteita valmistellaan parhaillaan. Esille nousevat muun muassa palkkatason korjaaminen eräillä aloilla sekä työaikaky-symykset, jotka näyttävät olevan edelleen ajankohtaisia. Luottamusmiehen asema ei ole edennyt alakohtaisissa neu-votteluissa, joten myös se tulee olemaan esillä. Tiettyjä aloja koskeva vaikea asia on sopimusten soveltamisrajakysymys YTN:n ja Toimihenkilöunionin kesken. Taustaryhmien käsityksen mukaan toimihenkilöiden ja ylempien toimi-henkilöiden välinen raja on tällä hetkellä oikeassa kohdassa eikä muutoksiin ole aihetta. n

Työehtosopimukset päättymässä – kuka neuvottelee

työsuhteesi ehdoista?

Teksti: Samuli Myllyharju ja Seppo Järvenpää

34

edunvalvontaTeksti: Kirsti Levander n Kuva: Teemu Hankamäki

Suunnittelualan palkat ovat jälleen jääneet muista jälkeen. – Palkka-eroa saatiin kurottua umpeen

vuonna 2000 tiukan väännön tulokse-na sovitun palkkaohjelman avulla, mikä merkitsi silloin tupo-korotusten lisäksi maksettuja kuoppakorotuksia, YTN:n hallituksen ja suunnittelualan taustaryh-män jäsen Jari Ala-Keturi kertoo.

Viime aikoina on palkkakehityksessä tullut kuitenkin jälleen takapakkia – vaikka alalla meneekin lujaa. Suunnit-telu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL:n julkaiseman laskutustilaston mukaan alan laskutus on kasvanut yhtäjaksoi-sesti jo 12 vuotta. Viime vuodet ovat ol-leet erityisen hyviä, eikä ennuste tule-vastakaan ole alan suhdannebarometrin mukaan yhtään huonompi. – Myös kes-kimääräinen laskutus henkilötyövuotta kohden on kasvanut, viime vuonnakin lähes 7 prosenttia. Korkeasuhdanteen mahdollistama korkea työtuntien lasku-

tettavuusaste on lisännyt yritysten kan-nattavuutta. Taseet on saatu kuntoon, mutta palkkakehitys on taantunut, Ala-Keturi toteaa.

Ansiokehitys on ollut hitaampaa kuin teollisuudessa vastaavia tehtäviä tekevil-lä, ja alkupalkat junnaavat jo paikoillaan. – Mitään perusteita huonommalle palk-katasolle ei ole, koska tehtävät ovat vä-hintään yhtä vaativia kuin teollisuudes-sa, Rintekno Oy:ssä luottamusmiehenä toimiva Ala-Keturi jatkaa.

Vaikka sopimuskorotukset ovat to-teutuneet kattavasti, suunnittelutoimis-toissa työskenteleville maksetaan liuku-mia ja tulospalkkoja selvästi muita aloja vähemmän. – Syynä saattaa olla, että alan yrityksissä ei ilmeisesti tiukan hin-takilpailun vallitessa uskota, että palkka-liukumien kustannusvaikutukset saatai-siin siirrettyä laskutushintoihin.

– Jos lisäksi työmenetelmiä ei korke-an laskutusasteen vuoksi ehditä kehittää

ja henkilöstöä kouluttaa, ala taantuu. Ja samalla kiihtyy aivovirta alalta pois.

Ala-Keturi sanookin, että alalla on jo nyt huutava työvoimapula. – Rekry-tointitarve on SKOLin laskelmien mu-kaan 3,5 prosenttia alan henkilöstöstä eli 400–500 ihmistä.

Ongelmaan on vain yksi ratkaisu: palkat on saatava kilpailukykyisiksi. – Alan työvoimapula ei helpota ennen kuin se kykenee kilpailemaan työvoimas-ta muiden alojen kanssa. Tes-pöydässä on alan palkoille sovittava palkkaohjel-ma, jolla ansiot saadaan muutaman vuo-den sisällä kilpailukykyisiksi, Ala-Ketu-ri totea.

Matka-ajan korvauspykälä tessiin

Alalla painitaan myös YTN-kentällä tyypillisen matka-aikojen korvauson-gelman kanssa.

– Suunnittelualalla vielä voimassa

YTN:n suunnittelu- ja konsulttiala:

SUUNNITTELUALAN PALKKATASO SAATAVA KILPAILUKYKYISEKSIYlemmät toimihenkilöt tienaavat suunnittelu-alalla selvästi vähem-män kuin muilla aloilla. Lähes kymmenen pro-sentin jälkeenjääneisyys halutaankin nyt kuroa umpeen erityisen palk-kaohjelman avulla. Tun-tuvien palkankorotusten lisäksi keskeisiksi tes-tavoitteiksi on asetettu matkustusajan korvaa-minen sekä henkilöstö-edustajan aseman pa-rantaminen.

YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan taustaryhmäläiset Timo Nyman, Piri Harju, Erkki Mattila ja Ja-ri Ala-Keturi keskustelemassa suunnittelu- ja konsulttialan palkkatasosta Tampereella toukokuun alussa pidetyssä luottamusmiesseminaarissa.

35InsInöörIUU

SI

olevassa työehtosopimuksessa on pöy-täkirjamerkintänä, ei tes-määräyksenä, maininta, että korvaus työajan ulkopuo-lella tapahtuvalta matka-ajalta makse-taan, mikäli työnantaja laskuttaa sen erikseen asiakkaalta. Ajatus on hyvä, mutta vaarana on, että työntekijät jou-tuvat eriarvoiseen asemaan, sillä korva-uksen saaminenhan on kiinni projek-tipäällikön neuvottelutaidoista, YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan taustaryh-män puheenjohtaja Piri Harju kertoo.

Koska työehtosopimus ei velvoita korvaamaan, vaan asia pitää sopia pai-kallisesti, tilanne on muodostunut kir-javaksi.

– Yrityskohtaiset erot ovat suuria. Muutamissa yrityksissä korvaamisesta on tehty paikallinen sopimus, monissa matkustetaan ilman korvausta tai tun-nit kirjataan työaikaan. Omalla työpai-kallanikin, Pöyry Infra Oy:ssä, kirjaus-käytännöt todennäköisesti vaihtelevat. Osa työajan ulkopuolella matkustami-seen käytetyistä tunneista jää varmasti kirjaamatta.

Harju sanoo, että vapaa-aikana mat-kustamiseen käytetty aika tulisi aina kor-vata 1:1, vastaavana vapaana tai rahana.

– Matka-aika ei ole työntekijän va-paa-aikaa vaan työntekijä on silloin si-dottu työhön. Tavoitteena on saada asia tes-määräykseksi, jolloin se velvoittaa kaikkia alan yrityksiä eikä vääristä kil-pailua, hän jatkaa.

Matkustusajan korvaaminen on alal-la entistä tärkeämpää, sillä töiden lisään-tyminen näkyy myös matkustamisen lisääntymisenä. YTN:n selvitysten mu-kaan 72 prosenttia suunnittelu- ja kon-sulttialan ylemmistä toimihenkilöistä matkustaa työnsä takia. Keskimäärin matkapäivä kertyy vuodessa 32.

– Myös kasvanut suunnitteluvienti li-sää matkustamista. Osalle henkilöstöstä matkapäiviä ulkomaille kertyy vuodessa huomattava määrä, Harju sanoo.

Luottamusmiehelle työkalut

Suunnittelualan henkilöstöedustajat ovat avainasemassa muun muassa paikallisten sopimusten tekemisessä. Homman hoi-taminen vaatii työkaluja: mahdollisuutta saada riittävästi tietoja työpaikan asioista ja myös edustettavina olevien ylempien toimihenkilöiden palkkauksesta ja palk-kausperusteista.

Alan taustaryhmän jäsen ja Neste Ja-cobs Oy:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Timo Ny-man arvioi kuitenkin, että vain hyvin harva ylempien toimihenkilöiden edus-taja saa suunnittelualan työpaikoilla riit-tävästi tietoa näistä asioista.

– Tiedon tarve keskittyy erityisesti palkkaukseen sekä työpaikalla suunni-teltaviin muutoksiin. Esimerkiksi työsyr-jintään tai tasa-arvo-ongelmiin on vaikea puuttua ilman riittävän yksityiskohtaista tietoa palkkauksesta.

Nyman sanoo, että henkilöstöedus-tajan pitäisi saada palkkatiedot sopivien kokonaisuuksien keskiarvoina. Riittä-vän tarkasti, jotta ne olisivat hyödylli-siä, muttei niin tarkasti, että yksittäisen henkilön palkka käy ilmi.

– Paikallisten sopimusten tekemi-nen tai työehtosopimusten ns. liittoeri-en paikallisista jakomalleista on hyvin vaikea sopia, ellei ole tietoa vallitsevasta tilanteesta eikä myöskään mahdollisuut-ta tarkistaa tehtyjen sopimusten noudat-tamista.

Nyman arvelee, että käytännöt palk-katietojen luovuttamisen suhteen vaih-

televat paljon, jopa yritysten sisällä yk-siköittäin. Alalta löytyy yrityksiä, joissa luottamusmiehellä on vaikeuksia saada jopa lain perusteella annettavaksi mää-rättyjä tietoja.

– Itse en ole koskaan saanut oman luottamustehtäväni hoitamiseen riittä-vän tarkkoja palkkatietoja.

Henkilöstöedustaja joutuu kiperään tilanteeseen myös silloin, kun tieto työ-paikalla tehtävistä muutoksista, uusista käytännöistä tai määräyksistä tulee vain muutamia minuutteja ennen kuin asia kerrotaan koko henkilöstölle.

– Siinä on sitten hyvin vaikea enää puuttua epäkohtiin, Nyman toteaa.

Suunnittelualan taustaryhmän vara-puheenjohtaja ja Sweco PIC Oy:n Van-taan ylempien toimihenkilöiden luotta-musmies Erkki Mattilalla on puolestaan hyviä kokemuksia luottamusmiehen ase-man kehittyksestä. Esimerkiksi tiedon-saantiongelmiin Mattila ei ole enää viime vuosina törmännyt.

– Saamme vuosittain luettelot ylem-mistä toimihenkilöistä, palkkatilastot ve-loitusluokittain ja työkokemusjaksottain sekä sukupuolen mukaan eriteltyinä.

– Kun meillä kesäkuussa 2006 teh-tiin paikallinen sopimus viimeisen liitto-erän maksamisesta, saimme tiedot hen-kilöiden palkkakehityksestä ja -tasosta ryhminä. Tämän pohjalta pystyimme kohdistamaan korotukset mielestämme oikein ja työnantajan kanssa yhdessä so-pien, Mattila kertoo tyytyväisenä.

Luottamusmieskorvaus ylemmillekin

Mattilan mielestä myös ylempien toi-mihenkilöiden luottamusmiehen pitäi-si saada korvaus luottamustehtävästään. – Se nostaisi luottamustehtävän arvos-tusta ja lisäisi tehtävän kiinnostavuutta, Mattila sanoo ja muistuttaa, että mui-den henkilöstöryhmien luottamusmie-hille korvaus maksetaan.

– Hyvät käytännöt ylempien toi-mihenkilöiden luottamusmiehen toi-mintaedellytyksistä ja -korvauksesta tulee kirjata liittojen väliseen yhteis-työsopimukseen. Näin samaa pionee-rityötä ei tarvitse tehdä jokaisella työ-paikalla. n

YTN:n suunnittelualan keskeisiä työehto-sopimustavoitteita ovat:

yleistä linjaa korkeampi palkankorotus, joka toteutetaan sopimuskautta •koskevan suunnittelualan palkkaohjelman avullavapaa-aikana matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen 1:1, •vastaavana vapaana tai rahana henkilöstön edustajien tiedonsaanti- ja toimintaedellytysten •parantaminen

36

edunvalvontaTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Nokia Siemens Networksin ylem-mille toimihenkilöille järjeste-tyissä tilaisuuksissa on noussut

voimakkaasti esiin se, että irtisanomis-ten sijaan on mietittävä todellisia vaihto-ehtoja, sanoo tilaisuuksia järjestäneen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelu-järjestön asiamies Tomi Seppä.

Sepän mukaan Nokia Siemens Net-worksin johto ei ole vielä esittänyt to-dellisia perusteita irtisanomisille. Luot-tamusmiehet toivovat, että todelliset

vaihtoehdot käydään tarkasti läpi en-nen kuin aletaan keskustella pelkästään irtisanomisista.

– Nyt pelätään, että syntyy saman-lainen tilanne kuin Nokia Networksis-sä vuonna 2003. Silloin noin vuosi yt-neuvottelujen loppumisen jälkeen Nokia Networksissä oli enemmän työntekijöitä kuin neuvottelujen alkaessa.

Silloinkin irtisanomiset olivat keino-tekoisia.

– Irtisanomisten sijaan olisi voitu

käyttää lomautuksia, väliaikaisia järjes-telyjä ja uudelleen sijoittamista henki-löstön vähentämisen sijaan, Seppä sa-noo.

Tätä olisi edellyttänyt jo yrityksen yhteiskuntavastuun periaate, johon No-kia on kovasti sitoutunut, ainakin juhla-puheissa.

Sepän mukaan Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissä on tälläkin het-kellä auki yli 350 työpaikkaa. Nyt odo-tetaankin, että Nokia kantaa oman vastuunsa irtisanottavista. Silloin irti-sanomisuhan alla oleville vajaalle 300 työntekijälle löytyisi työtä. NSN on yt-neuvottelujen edettyä myönteisesti, YTN:n luottamusmiesten aktiivisuu-den ansiosta, vähentänyt irtisanotta-vien määrää yli puolella alkuperäises-tä 700:sta.

YTN ja Nokia Siemensin ylemmät toimihenkilöt vaativat:

Irtisanomisille esitettävä todellisia vaihtoehtojaNokia Siemens Networksin ylemmät toimihenkilöt vaativat todelli-sia vaihtoehtoja irtisanomisille. Sellaisia ovat mm. uudelleenkou-lutus, uudelleensijoittaminen muihin tehtäviin NSN:n ja Nokian sisällä, lomautukset sekä alihankkijoiden ja vuokratyövoiman vä-hentäminen.

Nokia Siemens Networksin ylempien toimihenkilöiden ja toi-mihenkilöiden luottamusmiehet miettivät jatkotoimenpiteitä YTN:n järjestämässä tilaisuudessa.

37InsInöörIUU

SI

Teknologiateollisuudessa hae-taan nyt liittokohtaista ratkai-sua.Työnantajaliitto on esittä-nyt nopeutettua neuvotteluai-kataulua YTN:lle, TU:lle ja Me-talliliitolle. YTN on käynnistä-nyt neuvottelut Teknologiateol-lisuus ry:n kanssa.

Ylemmät toimihenkilöt ovat tekno-logiateollisuuden toiseksi suurin

henkilöstöryhmä 58 000 työntekijällä. Heidän etujaan ajavan YTN:n mielestä monta kysymystä on vielä ratkaisematta. Neuvotteluissa ratkaisee sisältö.

Kuluvalla sopimuskaudella on selvi-tetty mm. henkilöstöedustajien toimin-taedellytyksiä. Tiedonsaanti, ajankäyttö, korvaus ja asema ovat edelleen sopimatta. Jotta työnantajan haluamaa paikallista sopimista voisi harkita, on nämä asiat saatava ensin kuntoon.

Tes:n liitteenä olevaa irtisanomissuo-jasopimusta on työstänyt tekstimuutok-sia neuvotteleva työryhmä. Huonoa hen-kilöstöpolitiikkaa harjoittavat yritykset

ovat käyttäneet hyväkseen sen kirjauk-sia. YTN:n mielestä tessin tarkoitus ei ole mahdollistaa lainkiertoa ja jos tällaista esiintyy, on aika muuttaa tekstejä.

Kolmas työryhmä on käsitellyt YTN:n ja TU:n tessin soveltamisrajakirjauksia kolmikantaisesti.

Palkkapolitiikkaa työpaikoilla tutki-nut työryhmä ei ole löytänyt tällä toi-mialalla juurikaan yritystä, jossa olisi sovittu palkkapolitiikasta työpaikalla yhteisymmärryksessä ylempien toimi-henkilöiden ja työnantajan kanssa.

Koska näin moni asia on vielä ratkai-sematta, työpaikoilla pitää varautua myös siihen, että neuvottelut siirtyvät syksyyn. Ratkaisu saattaa venähtää näin sopimuk-settoman tilan puolelle. Nykyinen sopi-mus on voimassa syyskuun loppuun asti.

YTN Teknologiateollisuuden taustaryhmän tavoitteet

YTN Teknologiateollisuuden taustaryh-män viime syksynä järjestämässä netti-kyselyssä sai taustaryhmän asettamia tes-tavoitteita pisteyttää tärkeysjärjestykseen ja asettaa samalla omia tavoitteita. Net-tiosoitteen sai noin 350 alan luottamus-

miestä jaettavaksi edustettavilleen. Kentän viesti oli hyvin selkeä. Mer-

kittävä yleiskorotus ilman työpaikoil-la sovittavia eriä koettiin kaikkein tär-keimmäksi asiaksi. Lähes yhtä tärkeäksi koettiin vapaa-aikana työtehtävissä matkustamisen korvaus tunti tunnista periaatteella. Seuraavaksi tulivat luot-tamusmiehen toimintaedellytykset sekä kokonaisten vapaapäivien pitomahdolli-suus joustavassa työajassa.

Sopimusten soveltamisrajasta

Ylempien toimihenkilöiden ja toimihen-kilöiden sopimusten soveltamisrajasta näyttää muodostuvan yksi tulevien so-pimusneuvottelujen keskeisimmistä ky-symyksistä.

Asiaa on selvittänyt kolmikantainen YTN:n, TU:n ja Teknologiateollisuu-den välinen työryhmä. Selvitystyö jat-kuu edelleen. YTN kummeksuu riidan viemistä työpaikoille. n

Pertti Porokari, kolmikantatyöryhmän jäsen,

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies

Teknologiateollisuudessa neuvotellaan nopeutetulla aikataululla

Luottamusmiehet vetävät yhtä köyttä

Nokia Siemens Networksin henkilöstön aloitteesta teknologiateollisuuden ylem-pien toimihenkilöiden, toimihenkilöiden ja työntekijöiden luottamusmiehet ovat yhdessä miettineet toimenpiteitä.

YTN:n järjestämässä yhteistä tahtoa huokuneessa tilaisuudessa pohdittiin, millaisia toimenpiteitä tarvitaan irtisa-nottavien auttamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi sekä sovittiin yhteisistä linjoista ja pelisäännöistä.

– Teknologiateollisuuden luottamus-miesten mielestä tällaisten suurten irtisa-nomisuutisten takia on erityisen tärkeää, että eri henkilöstöryhmät miettivät yh-dessä keinoja, miten työpaikat saadaan

pidettyä Suomessa, Tomi Seppä sanoo.Hän korostaa yhteistyön merkitystä

henkilöstöryhmien välillä työpaikkojen säilyttämiseksi. Tämä on ymmärretty NSN:ssä ja muillakin työpaikoilla.

– Yhteistyö eri henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten välillä ker-too siitä, että työntekijäpuolen luottamus-miehet ja heidän edustamansa henkilöstö haluavat pitää yhtä, Seppä sanoo.

NSN on ilmoittanut vähentävän-sä 700 työpaikkaa tämän vuoden aika-na Suomesta. Parin kolmen seuraavan vuoden aikana NSN vähentää yhteensä 1 500–1 700 työpaikkaa.

Kaikkien nopea työllistyminen ei ole itsestäänselvyys. Pitkälti Nokian tarpei-siin suuntautuvalle erikoisosaamiselleen

ei ole välitöntä kysyntää Suomessa eikä edes koko Euroopassa.

YTN työministerin luona

YTN:n silloinen puheenjohtaja Matti Viljanen ja asiamies Tomi Seppä kävi-vät keskustelemassa työministeri Tarja Gronbergin kanssa valtion mahdolli-sista tukitoimista NSN:n irtisanottavil-le. Keskusteluja käytiin muun muassa TE-keskusten yhteistyöstä yli kuntara-jojen sekä korkeastikoulutettujen jatko- ja muuntokoulutukseen panostamisesta. YTN-liitot ovat valmiita kaikin keinoin osallistumaan ja tukemaan tällaista toi-mintaa. n

38

edunvalvontaTeksti ja kuva: Marketta Harinen

Kirsi Kaasinen on vaativan työnsä ohella myös työpaikkansa YTN:n luottamusmies. Yrityksen noin

330 ylempää toimihenkilöä on voinut kääntyä pulmissaan Kaasisen puoleen jo useamman vuoden ajan.

– Esimiestehtävässäni olin joutunut perehtymään metallin sopimukseen ja kun olin työssäni saanut koulutusta hen-kilöstöaisoihin, oli luontevaa käyttää si-tä osaamista luottamusmiehen tehtäviin. Edunvalvonta-asiat ovat aina kiinnosta-neet minua, Kaasinen kertoo.

Kaasisen mielestä luottamusmiehen tehtävä on ehdottoman tärkeä

– Ei voida ajatella, että palattaisiin villiin tilanteeseen, jossa kaikki neuvottelisivat itse omat asiansa. Se ei ole järkevää ei-kä siihen ole aikaa. Samalla estetään se, ettei heikompia sorreta tai käytetä tietä-mättömiä hyväksi.

– Aikapula on luottamusmiehen ikui-nen ongelma. Kaasinen harmittelee, että Outotecilla hän on ainoa ylempien luot-tamusmies. Varamies hänellä sentään on, mutta joka tapauksessa yli 300 edustet-tavaa on liikaa. Kun tiedon saanti HR-yksiköstä vielä takkuilee, asioiden junai-leminen on välillä vaikeaa.

– Enemmän olisi työsarkaa, mitä eh-tii hoitamaan. Kyllä tässä on oltava aat-teen paloa, sillä omaa vapaa-aikaa joutuu

käyttämään esimerkiksi luottamushen-kilönä kouluttautumiseen, Kaasinen tuumaa.

Paljon tavoiteltavaa

Työehtopimukseen olisi hyvä saada edes ohjeellinen tuntimäärä, jonka luotta-musmies voi käyttää työajastaan luotto-tehtävän hoitamiseen.

– Luottamusmies joutuu ratkomaan ja neuvottelemaan yksittäisten ihmisten ongelmia, se vie aikaa. Ei tämä mitään massatyötä ole.

– Tiedonsaantikysymykseen on Kaa-sisen mielestä vain yksi ratkaisu: selkeä kirjaus työehtosopimukseen nykyisen löysän maininnan tilalle.

Luottamusmiehen tiedon saannista on saatava kunnollinen kirjaus eli luet-telo tiedoista, jotka työnantajan pitää an-taa. Luottamusmiehellä pitää olla perus-tiedot edustettavistaan.

Palkkatietojen saaminenkin on eh-doton edellytys, jotta pystyy seuraamaan palkkakehitystä ja kohdentuuko se oikeu-denmukaisesti. Jos paikallista sopimista halutaan, luottamusmiehen on myös tie-dettävä, millaiset ovat yrityksen toimin-taedellytykset ja palkanmaksukyky.

Kaasisen mielestä työnantajan vaa-timus sopia palkoista entistä enemmän paikallisesti kaatuu omaan mahdotto-muuteensa.

– Jos mitään tietoja ei anneta, ei mis-tään voida neuvotella saatikka sitten so-pia.

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Kaasinen toivoo, että neuvottelut eteni-sivät jouhevasti ja auki olevat asiat saa-taisiin sovittua.

– Realisti pitää olla, maailma on raa-dollinen. En usko, että kaikkea saadaan nyt ratkaistua, mutta ei ole myöskään nykyaikaa jäädä hyväntekeväisyyden va-raan. Oikeudenmukaisuutta me vaadim-me. Sitä, että ylempiä toimihenkilöitä kohdellaan samoin kuin muitakin ja et-tä ongelmat hoidetaan kirjaamalla asiat työehtosopimukseen.

Liittojen jäsenmaksut ovat Kaasisen mielestä pieni maksu siitä palvelusta ja suojasta, jota liitot jäsenilleen tarjoavat. YTN:n luottamusmies on työpaikalla se lähin apu ja turva. Häneen voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa, hyvässä ja pahassa. n

Luottamusmies tarvitsee aikaa, tietoa ja tukea

Outotecin projektipäällikkö Kirsi Kaasinen on myös YTN:n luottamusmies. Tältä neu-vottelukierrokselta hän toivoo luottamus-miesten toimintaedellytyksiin kohennusta. Työnantajapuolen on turha tavoitella pai-kallista sopimista, jos työntekijöiden edus-tajille ei anneta kunnon eväitä neuvotte-lujen pohjaksi.

Tampereen Lokomon teräsvalimon ja Harjavallan Outokummun kuparisulaton kautta Outokumpu Technologian, nykyisen Outo-tecin projektipäälliköksi edennyt Kirsi Kaasinen käynnistää sulat-toprojekteja eri puolille maailmaa. Pisimmillään projektien käyn-nistystehtävät ovat vieneet Espoosta ulkomaille muutamiksi kuu-kausiksi kerrallaan.

39InsInöörIUU

SI

Kolmesataa liiton jäsentä on liittymis-lomakkeessa ilmoittanut olevansa

yrittäjä. Käsitykseni mukaan Uudessa Insinööriliitossa on jäsenenä kuitenkin ehkä 1 000 yrittäjää enemmän. Koska harva on liittyessään yrittäjä, jää palk-katyön muuttuminen yrittäjyydeksi usein ilmoittamatta. Samalla jää päälle automaattinen IAET-kassan jäsenmak-su, vaikka sieltä ei voi enää saada työt-tömyyskorvausta.

Yrittäjätoiminta tulee vahvistumaan Uudessa Insinööriliitossa. Ryhdymme pitämään yhteyttä jokaiseen yrittäjäjä-seneen henkilökohtaisesti. Siksi on tär-keätä, että jokainen yrittäjä ilmoittaa

jäsenrekisteriin yrittäjyytensä. Tämä koskee sekä päätoimisia että sivutoimi-sia yrittäjiä.

Ilmoittautuminen tapahtuu seu-raavasti: Kirjaudu UIL:n jäsensivuille (www.uil.fi) ja klikkaat oikealta yläkul-masta ”omat tiedot”. Avautuvan sivun alimmaisena vasemmalla on ”Ilmoita yrittäjyydestäsi” kohta, josta vain sisään ja lisäämään tiedot jäsenrekisterin tau-lukkoon. Samalla kannattaa avata koh-ta ”Työpaikkatiedot jäsenrekisteriin” ja täyttää siinä olevat tiedot, jos vähänkin epäilet, etteivät tiedot ole kohdaltasi oi-kein. Jos sinulla on jotain poistettavaa tai epävarmuutta työpaikkatiedoissasi,

kannattaa soittaa jäsenrekisteriin ja ky-syä mitkä työpaikkatiedot ovat jääneet viimeksi voimaan.

Jos epäilet, että olet yrittäjä

Tähän löytyy apuja, kun klikkaat UIL:n nettisivujen vasemmassa sivupalkissa kohtaa yrittäjä ja sitä kautta pääset koh-taan ”Työttömyys AYT-kassassa”. Sivun alalaidassa on testauspaikka sille, oletko yrittäjä. Jos testin jälkeen epäröit vähää-kään, että sinut voidaan jonkin lain puit-teissa ”tuomita” yrittäjäksi, ota yhteyttä Ari Kiirakseen tai yrittäjävaliokunnan puheenjohtajaan. n

Ilmoita yrittäjyytesi liittoon!

Teksti: Martti Similä, yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja

Kokkolan Seudun Insinöörit ry juhli 30-vuotis-ta taivaltaan Kokkolassa 16 toukokuuta. Juhla-

tilaisuuteen saapui nelisenkymmentä osallistujaa. Uuden Insinööriliiton tervehdyksen kävi tuomassa varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi ja sen vastaan-otti Kokkolan Seudun Insinöörien puheenjohtaja Tiina Tammiainen ja varapuheenjohtaja Jouko Kuismin. Tilaisuudessa julkaistiin myös Jouko Kuisminin kokoama Kokkolan Seudun Insinöö-rien historiikki. n

UIL:n varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi onnitteli 30 vuotta täyttävää Kokkolan Seudun Insinöörejä. Kuvassa vasemmalla Ari Rautakorpi, oikealla Tiina Tammiainen ja Jouko Kuismin.

Kokkolan Seudun Insinöörit juhli kolmikymppisiään

Teksti ja kuva: Timo Ruoko

Pohjois-Kymen Insinöörit ry vietti 60-vuotisjuhlaansa

11.5. noin sadan jäsenen ja kutsu-vieraan voimin Kouvolan Tuulen-suojassa. Juhlassa muistettiin insi-nööriyhdistystoiminnassa olleita plaketein ja ansiomitalein. Uuden Insinööri liiton hopeinen plaket-ti myönnettiin yhdistyksen van-himmalle jäsenelle Viljo Vesteri-selle. Vesterinen toimi aktiivisesti Pohjois-Kymen Insinöörien joh-tokunnassa jo 1960–70 luvuilla. Kulttuuripuolta juhlassa edustivat vahvistettu Sonus-kuoron kvartet-ti ja Kuusankosken teatterin Imp-ro-ryhmä.

Käyty sota toi aktiivista Ylei-sen Insinööriyhdistyksen Viipurin Alaosaston väkeä myös Kouvolan seudulle. Pohjois-Kymenlaakson alaosaston alustava perustava ko-kous huhtikuussa 1947.

Tänä päivänä jäsenmäärältään 680 insinöörin yhdistys toimii aktiivisesti järjestäen koulutusta, edunvalvontaa, yritysvierailuja se-kä kulttuuri- ja virkistystoimin-taa. Alueen suurimpia insinöörien työllistäjiä ovat suunnittelutoi-mistot sekä suurteollisuus. Poh-jois-Kymen Insinöörit on osa valtakunnallista Uutta Insinöö-riliittoa. n

Pohjois-Kymen Insinöörit 60 vuotta Pohjois-Kymen insinöörien 60-vuotisjuhlassa jaettiin plaket-teja ja ansiomi-taleja.

40

Teksti: Miika Vähämaa n Kuvat: Suvi Veramo ja Markku Laitinen

mullistivat Suomen mopoilunKiinalaiset merkit valtasivat nopeasti markkinat

Skootterit

41InsInöörIUU

SI

Kymmenen vuotta sitten uusia mo-poja myytiin vuosittain noin vii-si tuhatta, viime vuonna vastaava

luku oli yli 25 000.– Mopot ovat lisääntyneet silmiinpis-

tävästi markkinoilla. Skoottereita myy-dään monipuolisemmalle joukolle kuin ennen muodissa olleita minimopoja, mp-myyjä Heikki Pennanen Moto-Seinä-joesta sanoo.

Mp-Kauppiaat ry:n puheenjohtaja Jorma Vasama vahvistaa Pennasen nä-kemyksen. Myyntitilastot kertovat rajus-ta noususta ja myynnissä olevien mopo-merkkien määrän vieläkin huimemmasta hypähdyksestä.

– Kiinalaisia skootterimerkkejä on satoja. Niitä ei kaikkia pysty edes erot-tamaan toisistaan – sama tehdas tekee pieniä variaatioita malleihin aina eri ti-laajien mukaan, Vasama sanoo.

Perinteiset pikkumopot ovat siis historiaa. Nyt mopomarkkinat jaetaan skoottereiden ja enduromopojen kesken. Yli viidennes kaikista myydyistä mopois-ta on enduromalleja, reilut 70 prosenttia skoottereita ja jäljelle jäävä viisi prosent-tia pikkumopoja ja muita harvinaisem-pia malleja.

Puolet kannasta kiinalaisia

Puolet kaikista Suomessa myydyistä mo-poista viime vuonna edustivat kiinalaisia merkkejä. Tämä muutos on tuonut suo-malaiseen mopoiluun ripauksen eksotiik-kaa. Entisaikaan mopoilijan sanavaras-toon riitti vain muutama vierasperäinen sana: Suzuki PV50 ja Honda Monkey. Nyt moponimistö näyttää villimmältä. Suosittuja merkkejä ovat muun muassa Qingqi, Yiying, Masai ja Rieju.

Toinen puolisko markkinoista täyt-

tyy japanilaisista ja eurooppalaisista mer-keistä. Esimerkiksi Peugeotin, Piaggion ja Yamahan enduromopoja ja skootterei-ta saattaa tulla kadulla vastaan.

Mopoilla on nimien lisäksi selviä ero-ja myös hinnoissa. Kiinalaiset mallit ovat edullisimpia. Halvimpien mallien hinnat lähtevät noin 600 eurosta. Eurooppalai-set ja japanilaiset merkit taas liikkuvat 2 000 euron hujakoilla. Kalleimmat mal-lit hipuvat aina 3 000 euroon asti, ja ne saa kotiinsa neljän vuoden takuun saat-telemana.

– On tietysti hyvä kysyä, että kuka haluaa maksaa 2 000 euroa tai enem-män, jos ajamaan pääsee 600 eurolla. Kiinalaisten mopojen rantautuminen onkin muuttanut mopokauppaa niin, että niitä myydään nyt paljon myös ta-varataloissa, Vasama sanoo.

Hänen mukaansa tavaratalomyyn-nin pulma on, että ne eivät yleensä tar-joa huoltoa tai varaosia myymilleen mo-poille. Kalliimmille merkeille huoltoa ja varaosia taas on saatavilla.

– Ajelu saattaa halpamalleilla loppua lyhyeen. On tärkeää miettiä ostaessa, mi-hin tarpeeseen mopo tulee. Haluaako kestävämmän mopon vai riittääkö tun-ne, että pääsee ajamaan?

Kaksipyöräisten myynti vauhdissa

– Uskon että kiinalaisten merkkien laa-tu nousee nykyisestä vielä huomattavasti. Aluksi myös japanilaisia merkkejä epäil-tiin – nyt niitä ei epäile enää kukaan.

Skootterit pysyvät suosiossa, koska ne sopivat monen ikäiselle ja kokoiselle. Niillä ajavat sekä tytöt että pojat.

– Enduromallit ovat lähinnä poikien suosiossa. Skootterilla taas ajavat van-huksetkin, Heikki Pennanen sanoo.

Mopojen rinnalla myös moottori-pyörien myynti on lähtenyt selvään nousuun. Kauppa käy, kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, eivätkä mo-pot tee tässä poikkeusta. Selvää kuiten-kin on, skootterit ovat tulleet jäädäk-seen. n

Mopoilusta on tullut Suomessa ennätysmäisen suosittua. 2000-luvulla moposkootterei-den myynti hypähti rajusti ylös. Nyt skootterit ovat syrjäyttäneet vanhemmat edeltäjänsä, niin sanotut minimopot.

Skootterit pysyvät

suosiossa, koska ne

sopivat monen

ikäiselle ja kokoiselle.

Niillä ajavat sekä tytöt

että pojat.

Vanhat mopot ovat nyt arvossaan. Niitä tuunataan ja niistä pyydetään koviakin hintoja. Vasemmalla kotimaisia Tuntureita ja oikealla kolmipyöräinen ruotsalainen Monark.

42

oikeus Teksti: Esa Schön, työsuhdelakimies, varatuomari

Jyväskyläläinen 1.1.2007 Sweco PIC Oy:öön fuusioitunut FT-Enginee-

ring Oy tuomittiin maksamaan lomaut-tamalleen ja sittemmin irtisanomalleen työntekijälle yhteistoimintalain 15 a §:n mukaisena hyvityksenä 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Hyvityksen pe-

rusteena oli se, että FT-Engineering oli ensin lomauttanut työntekijänsä käy-mättä yhteistoimintalain mukaisia neu-votteluja ja sittemmin laiminlyönyt vel-vollisuutensa käydä yhteistoimintalain mukaiset suunniteltua irtisanomista kos-kevat neuvottelut. Laiminlyöntejä pidet-

tiin tahallisina tai ilmeisestä huolimatto-muudesta tapahtuneina, koska yhtiössä oli aiemmin vastaavissa tilanteissa käy-ty yhteistoimintaneuvottelut. Hyvitys ja osapuolten oikeudenkäyntikulut mu-kaan lukien yhtiölle kertyi maksettavaa kaikkiaan noin 50 000 euroa. n

FT-Engineering tuomittiin maksamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä

Outokumpu Technology velvoitettiin suorittamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta

Outokumpu Technology Oy velvoi-tettiin suorittamaan työtuomiois-

tuimen 19.3.2007 antamalla tuomiolla metalliteollisuuden ylempiä toimihen-kilöitä koskevan irtisanomissuojasopi-muksen 13 §:n mukaisena korvaukse-na irtisanomalleen työntekijälle yhteensä 16 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työtuomioistuin katsoi, ettei yhtiöllä ol-lut laillista tuotannollista tai taloudellista

irtisanomisperustetta, koska se oli jättä-nyt tarjoamatta irtisanotulle yhtiössä ir-tisanomisen aikoihin avoinna olleita työ-tehtäviä, joita tämä olisi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella voinut tehdä. Korvauksen määrää arvioidessaan työ-tuomioistuin otti korvausta korottavina seikkoina huomioon sen, että työsuhde oli jatkunut irtisanomiseen mennessä yli 35 vuotta ja että irtisanottu henkilö oli

irtisanomisen tapahtuessa 58-vuotias ja hänen työttömyytensä oli kestänyt tuo-mion antamiseen mennessä jo yli vuo-den. Tuomitut irtisanomiskorvaukset ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelu-järjestö YTN ry:n oikeudenkäyntikulut mukaan lukien Outokumpu Technology Oy velvoitettiin suorittamaan korvauk-sia yhteensä noin 84 000 euroa. n

Uusi tilintarkastuslaki, joka tu-lee voimaan 1.7.2007, vapauttaa pienet yhteisöt tilintarkastusvel-

vollisuudesta. Maallikkotilintarkastuk-sesta luovutaan siirtymäajan päätyttyä.

Yhdistyslaki jäi lakiuudistuksen ul-kopuolelle. Yhdistysten tilintarkastusta muutetaan myöhemmin oikeusministe-riön valmisteltua säännökset muunlai-sesta maallikon tekemästä tarkastuksesta kuin tilintarkastuksesta.

Keskeisiä muutoksia uudessa tilintar-kastuslaissa ovat:

Pienillä yhteisöillä ei ole lakisääteistä •tilintarkastuspakkoa.Maallikkotilintarkastajaa ei voida va-•lita lain voimaantulon jälkeen perus-tettuun yhteisöön tai säätiöön. En-nen lain voimaantuloa perustettuun

yhteisöön voidaan valita maallikko-tarkastaja nykyisen lain sallimissa ti-lanteissa tilikausille, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011. Maallikon suorittamaan tilintarkastukseen, ti-lintarkastuskertomuksen sisältö mu-kaan lukien, sovelletaan nykyistä (30.6.2007 asti voimassa olevaa) ti-lintarkastuslakia. Hyväksytty tilintarkastaja lausuu •1.7.2007 tai sen jälkeen alkavaa ti-likautta koskevassa tilintarkastus-kertomuksessa siitä, antavatko tilin-päätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toi-minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä siitä, ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätök-sen tiedot ristiriidattomia. Lausun-not tilinpäätöksen vahvistamisesta,

vastuuvapaudesta ja tuloksen käsit-telystä poistuvat.Riippumattomuusnormitus kiristyy. •Voittoa tavoittelevan tarkastuskoh-teen tilintarkastajana ei saa toimia henkilö, jolla on välitön tai välilli-nen omistus- tai muu oikeus osak-keeseen tai osuuteen kyseisessä tar-kastuskohteessa. Säännös ulottuu myös tilintarkastajan puolisoon ja tilintarkastajaan suoraan alenevassa sukulaisuussuhteessa olevaan henki-löön, jollei tällä oleva oikeus ole mer-kityksetön. n

KTT, KHT Maj-Lis SteinerPricewaterhouseCoopers Oymaj-lis.steiner@fi.pwc.com

Katso tarkemmin www.uil.fi

Uusi tilintarkastuslaki voimaan

43InsInöörIUU

SI

44

opiskelijat

Kohti uusia haasteita

Kevät ja alkukesä toivat jälleen työ-markkinoille suuren joukon uusia

insinöörejä. Vastavalmistuneiden työ-markkinatilanne näyttää taloudellisen korkeasuhdanteen aikana hyvältä, työl-lisyyskehitys on ollut positiivista. Lisäksi insinööreillä on hyvä maine työpaikoil-la, tekniikan ammattilaisiin luotetaan hyvin laajalla sektorilla. Kansainvälinen elinkeinoelämä tarjoaa osaajille suunnat-tomia mahdollisuuksia.

Vastavalmistuneen insinöörin on syytä olla ylpeä osaamisestaan ja koulu-tuksestaan. Koulutus antaa hyvän poh-jan työelämässä tapahtuvalle opiskelulle - tekniikan juna kulkee yhä nopeammin eteenpäin. Ammatillinen ylpeys motivoi kehittämään edelleen osaamistaan ja ver-kostoitumaan. Ammatillinen ylpeys on myös merkittävä syy kuulua omien ver-kostoon oman ammattiliiton kautta.

Uusia haasteita ei kuitenkaan voiteta pelkästään kovalla osaamisella. Myös it-sestä ja omasta hyvinvoinnista täytyy pi-tää huolta. Sisäinen hyvinvointi on pohja ulkoiselle menestymiselle. Rentoutumi-nen, harrastukset, läheiset ja ystävät täy-tyy muistaa kaiken kiehtovan tekniikan ja työelämän ympärillä. Työn ja vapaa-ajan tasapainoinen yhteensovittaminen on tärkein osa monen insinöörin hyvin-vointia.

Välitän tässä yhteydessä parhaat on-nitteluni kaikille uusille insinööreille ar-vostetun tutkinnon suorittamisesta. Ha-luan toivottaa myös onnea, menestystä ja insinöörihenkeä työelämään!

Mikko TorvelapuheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

Olethan muistanut tehdä valmis-tumisilmoituksen liittoon? Jos et, mene kipin kapin www.iol.fi ja klikkaa oikean reunan valikosta ”Valmistumisilmoitus”. Ilmoituk-sen jälkeen sinut siirretään asuin-paikkasi/työtehtäviesi perusteella jonkin UIL:n jäsenjärjestön jäse-neksi. Jäsenyytesi Uudessa Insinöö-riliitossa jatkuu kuten ennenkin ja jäsenetusi säilyvät. Jos et opiske-luaikanasi vielä liittynyt työttö-myyskassaan, on nyt korkea aika hoitaa myös työttömyysvakuutus

kuntoon. IAET-kassaan liittymi-nen käy myös kätevästi valmistu-misilmoituksen yhteydessä.

Jos olet jo saanut työpaikan, kannattaa sinun ottaa yhteyttä työ-paikkasi luottamusmieheen tai yh-teyshenkilöön. Hän on työpaikalla lähin linkkisi Uuteen Insinööri-liittoon ja hänen puoleen voit aina kääntyä työsuhdeasioissa.

Insinööriopiskelijaliitto toivoo sinulle antoisaa ja nousujohteista työuraa insinöörinä! n

Oikaisu opiskelijastipendejä koskevaan juttuun

n Huhtikuun lehdessä julkaistiin opiskelijastipendin saaneiden nimet. Valitettavasti kuopiolaisen Janne Siposen nimi oli kir-joitettu väärin ja tamperelaisen Antti Leväsen nimi puuttui sti-pendin saajien joukosta. Uusi Insinööri -lehden toimitus pahoit-telee virhettä ja toivottaa onnea Jannelle ja Antille sekä muille stipendiaateille!

Opiskelija, muista tehdä työsopimus!

Kevään vaihtuessa kesäksi moni insinööriopiskelija on onnellinen työpaikan löytymisestä ja kesätyöt on päästy jo aloittamaan. Tällöin vain valitettavan monesti unoh-tuu työnteon olennainen asia eli kirjallinen työsopimus. Työsuh-de syntyy, kun työnantaja sitou-tuu kohtuullista korvausta vastaan ottamaan opiskelijan töihin, joten on hyvä laittaa mustaa valkoiselle työsuhteen ehdoista.

Jos kirjallista työsopimusta ei ole solmittu, on työnantaja velvol-linen antamaan selvityksen työn keskeisistä ehdoista. Suullisesti

tehty työsopimus on myös pätevä, mutta ristiriitatilanteissa erittäin vaikea näyttää toteen.

Kannattaa ottaa myös selvää, oletko jonkin työehtosopimuksen piirissä, koska sillä voi olla suurikin merkitys työsuhteen ehtojen mää-räytymiseen. Muista myös, ettei ole väärin tehdä työsopimusta työn aloittamisen jälkeenkään.

Työsopimuksen sisällöstä ja siihen liittyvistä asioista saat oh-jeita suoraan liiton työsuhdeasia-miehiltä, lakimiehet@uil.fi tai 0201 801 858. n

Insinööri, onnea valmistumisen johdosta!

Viljanen Porin Insinööriopiskelijoiden kunnianpuheenjohtajaksiPorin Insinööriopiskelijat PIO ry kutsui Uuden Insinööriliiton pu-heenjohtaja Matti Viljasen kun-

nianpuheenjohtajakseen 27. huh-tikuuta. n

InsInöörIUU

SI

AMK-päivät Kokkolassa 9.–10.5.

Järjestyksessään jo 11. AMK-päivät järjestettiin Kokko-lassa ARENE ry:n ja Keski-Pohjanmaan ammattikor-

keakoulun yhteistyönä. Päivät keräsivät yhteen yli kolme-sataa ammattikorkeakoulun rehtoria, opetushenkilöä ja muita alan asiantuntijoita.

Keskeisinä aiheina olivat yrittäjyys ammattikorkea-kouluopinnoissa, rakenteellinen kehittäminen ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Aiheita käsiteltiin asian-tuntijaluennoilla, joita täydensi keskiviikko iltapäivän paneelikeskustelu, torstaina käsittelyä jatkettiin rinnak-kaisseminaareissa. Tilaisuudessa julkistettiin myös ECTS-projektin loppuraportti, sekä jaettiin Praxis-harjoittelusti-pendit ja Thesis-opinnäytetyökilpailun palkinnot.

Insinööriopiskelijaliitto jakoi yhdessä Tradenomiopis-kelijaliiton ja Sosiaalialan korkeastikoulutettujen ammat-tijärjestö Talentian kanssa osallistujille akavalaiset mukit muistoksi. n

Vuosiloman pitämisestä

Lomakauden lähestyessä kysymys lomasta ja sen pitämisestä tulee ajankohtaiseksi.

Työnantajan on annettava 24 arkipäivää vuosilomas-ta lomakautena, joka alkaa 2. toukokuuta ja päättyy

30. syyskuuta. Työnantajalla on viimekädessä oikeus määrätä loman

ajankohdasta lomakauden puitteissa. Työnantaja ei kuiten-kaan saa määrätä työntekijän lomaa tai sen osaa alkavak-si hänen vapaapäivänään, mikäli se johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Työnantajan ilmoittama lo-man ajankohta sitoo ilmoituksen antamisen jälkeen myös työnantajaa itseään.

Vuosilomalain mukaan ansaitut lomapäivät ovat arki-päiviä. Tästä johtuu, että vuosiloman sijoittuessa arkilauan-taille, joka ei olisi työntekijän työpäivä, se kuitenkin ku-luttaa lomaa siinä missä mikä tahansa muukin arkipäivä. Tällöin yleensä lomaa kuluu kuusi lomapäivää viikossa. Loman osuessa juhannusviikolle, on otettava huomioon arkipyhien vaikutus loman kulumiseen. Vuosilomalain mukaan lomaa kuluttaviksi arkipäiviksi ei lasketa kirkol-lisia juhlapäiviä eikä juhannusaattoa.

Koska juhannusaatto on perjantai ja juhannuspäivä lauantai, eivät kummatkaan päivät kuluta vuosilomapäi-viä, loman sattuessa tälle ajalle.

Näin ollen, jos esimerkiksi työntekijä on lomalla 18.–24.6., kuluttaa se työntekijän lomapäiviä ajalta 18.–21.6. neljä lomapäivää. Työ- ja työehtosopimuksin voidaan sopia lain säännöksistä poiketen työntekijän eduksi. n

:: uutisia

46

uutisia

UIL:n uudet työntekijät

Tomi Seppä Hanne Salonen Maria Harju Sami Ruotsalainen

Insinööri Tomi Seppä aloitti yksityi-sen sektorin asiamiehen tehtävissä

työsuhde- ja neuvotteluyksikössä 23.4. Sepän vastuulla on teknologiateolli-suusala Pertti Porokarin kanssa. Sep-pä on aikaisemmin työskennellyt No-kia Oyj:n ja Nokia Siemens Networksin palveluksessa.

Lakiasiainyksikössä työsuhdelaki-

miehen tehtävissä ovat aloittaneet vara-tuomari Hanne Salonen 2.5. ja OTM Maria Harju 21.5. Salonen tuli Julkis-ten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä. Hän on aikaisemmin työskennellyt In-sinööriliiton palveluksessa. Maria Har-ju on työskennellyt aikaisemmin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n palveluksessa. Työsuhdelakimiehet Esa

Schön ja Mika Varjonen ovat siirtyneet toisten työnantajien palvelukseen.

Jäsentietopalvelussa määräaikaisina jäsensihteereinä ovat toukokuun alusta aloittaneet Sami Ruotsalainen ja Satu Sjöstedt. Sami Ruotsalainen on aikai-semmin työskennellyt Alko Ab:n palve-luksessa ja Satu Sjösted on työskennellyt SC Henkilöstösijoitus Oy:ssä. n

Satu Sjöstedt

Vastaa viestintätutkimukseen!

Uudelle Insinööriliitolle työstetään viestin-tästrategiaa vuosille 2008–2011. Viestintä-

strategian pohjana käytetään liiton strategiaa ja sisäisen yhteisökuvan ja tiedonkulun tutki-musta sekä ulkoisen yhteisökuvan tutkimus-ta. Tutkimukset tekee kesäkuun alkupuolella Infor Consulting Oy. Se on ottanut yhteyttä kaikkiaan 3 000:een UIL:n jäsenjärjestön jä-seneen joko kirjeitse tai sähköpostitse. Saman-aikaisesti kyseinen yritys ottaa yhteyttä myös UIL:n ulkoisiin sidosryhmiin, joilta kysytään mielipidettä liiton viestinnästä.

Mikäli olet saanut kyselyn, ole ystävällinen ja vastaa siihen pikaisesti. Sillä tavalla olet mu-kana kehittämässä Uusi Insinööriliitto -yhtei-sön viestintää, jotta voisimme palvella jäsen-kuntaa ja yhteistyökumppaneitamme entistä paremmin ja tehokkaammin. n

www.uil.fi

47InsInöörIUU

SI

Uuden Insinööriliiton uudet nettisivut on julkais-tu osoitteessa www.uil.fi . Nettisivujen ulkoasu

noudattelee Uuden Insinööriliiton visuaalista linjaa. Uuden Insinööriliiton nettisivut korvaavat Insinööri-liiton ja Kuntien Teknisten nettisivut.

Etusivulla on julkaistu uusimmat tiedotteet ja uuti-set ja etusivun alareunassa olevaa uutisarkisto-linkkiä klikkaamalla pääsee tutustumaan aikaisempiin tiedot-teisiin ja uutisiin.

Perustiedoissa on kerrottu Uuden Insinööriliiton toi-minnan lisäksi neuvottelujärjestöjen Ylempien Toimi-henkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:stä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta ja Teknii-kan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:stä sekä keskusjärjestö AKAVAn toiminnasta ja roolista.

Työsuhde-osiosta löytyy tietoa mm. työehtosopimuk-sista, palkkaan liittyvistä asioista ja yt-neuvotteluista. Urahallinta-sivuilta löytyy palkkanosturi ja sivuilla kerrotaan työn hakemiseen liittyvistä asioista ja sivuilta on linkki myös Insinööri-pörssiin, josta jäsenet voivat etsiä itselleen uuttaa työpaikkaa. Nettisivuilta löytyy tietoa myös mm. jäseneduista ja -palveluista.

Jäsenistön kirjautuminen

Julkisilta UIL:n nettisivuilta liiton jäsenet voivat kir-jautua jäsensivuille.

Jäsensivujen kirjautumisjärjestelmä on vaihdettu ja kaikkien käyttäjien tulee rekisteröityä sivuille uudel-leen jäsennumerolla ja syntymäajalla.

Kirjautumisuudistuksen suurin etu on kirjautu-misoikeuksien hakeminen suoraan jäsenrekisteristä. Esimerkki: kun henkilö merkitään jonkin valiokun-nan edustajaksi jäsenrekisteriin, pääsee hän saman tien verkkosivuillamme ko. valiokunnan osioon. Tällöin siis tiedot ovat yhdessä paikassa ja viiveet muutoksis-sa lyhenevät.

Koska kirjautumisen toimivuus halutaan varmistaa, sen käyttöönotto on kaksivaiheinen. Nyt julkaisun yh-teydessä on käytössä vain jaottelu avoimien sivujen ja jäsenten välillä. Hallitus, valiokunta yms. osiot tulevat käyttöön syksyyn mennessä.

UIL:n uudet nettisivut on julkaistu!

Ohjeet jäsensivuille kirjautumisessa:Ota jäsenkortti esille1. Mene osoitteeseen www.uil.fi 2. Klikkaa oikealta ylhäältä ”kirjaudu 3. jäsensivuille”Kirjoita käyttäjätunnukseksi 4. jäsenkortista löytyvä jäsennumeroKirjoita ensimmäisellä kerralla salasanaksi 5. syntymäaikasi muodossa ppkkvvJärjestelmä pyytää uutta salasanaa6. Kirjoita keksimäsi uusi salasana kahteen kertaan7. Paina linkkiä ”Palaa palveluun”8. Kirjoita käyttäjätunnukseksesi jäsennumerosi ja 9. uusi salasanasi, klikkaa ”sisään”Käy kirjautumisen jälkeen tarkistamassa 10. kohdassa ”Omat tiedot”, että sähköpostiosoitteesi on oikein. Jos unohdat salasanasi, uusi salasana lähetetään automaattisesti jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Uuden Insinööriliiton nettisivuista voi lähet-tää palautetta netti-sivuilta löytyvän palau-te-laatikon kautta.

48

mennen tullen

Uudessakaupungissa on elokuussa todellinen superviikonloppu. Pytinkien Paris -puutalotapahtuma on samaan aikaan, jolloin mm. 60 puutalokotia on avoinna ylei-sölle. Lisäksi vietetään Uudenkaupungin rauhaa ja Venetsialaisia.Katso tarkempi ohjelma: www.uusikaupunki.fi/~inspaiva ja insinöörimäinen vaihtoehto.www.uusikaupunki.fi/~ihana

Kesäloman aikana on hyvä tilai-suus ja aikaa vierailla tekniikan

alan museoissa. Suomesta löytyy lu-kuisia tekniikan alan museoita, jois-sa voi tutusta tekniikan nopeaan ke-hityskaareen.

Helsingin Vanhassakaupungissa sijait-see Tekniikan museo, joka on tek-niikan alan erikoismuseo. Tekniikan Museon nettisivut löytyvät osoitteesta www.tekniikanmuseo.fi

Helsinki-Vantaan lentoaseman lähei-syydessä sijaitsee Suomen Ilmailumu-seo, jossa on näytteillä lentokoneita, purjekoneita ja muita ilmailuun liit-tyviä esineitä. Suomen Ilmaisumuse-on nettisivut osoitteessa www.ilmai-lumuseo.fi

Hyvinkäällä sijaitsevassa Suomen Rautatiemuseossa on mahdollisuus tutustua Suomen rautatiehistoriaan. Suomen Rautatiemuseon nettiosoite on www.rautatie.org

Kangasalalla sijaitsee Mobilia auto- ja tiealan valtakunnallinen erikoismu-seo. Lisätietoja museosta löytyy osoit-teesta www.mobilia.fi

Kotkassa on Suomen Merimuseo, jos-ta löytyy tietoa Suomen merenkulun historiasta. Suomen Merimuseosta löy-tyy lisää tietoa osoitteesta http://www.nba.fi/fi/smm

Lahdessa sijaitsevassa Radio ja tv-mu-seossa voi tutustua radio- ja tv-toimin-nan historiaan. Museosta lisää osoit-teessa http://www.lahdenmuseot.fi

Oulussa sijaitsevassa Tietomaassa on mahdollisuus perehtyä tieteen ihmei-siin mm. vaihtuvien näyttelyiden avul-la. Tietomaasta löytyy lisää osoitteesta www.tietomaa.fi

Tampereelta löytyy Mediamuseo Rup-riikki, jossa voi muun muassa pelata interaktiivisia pelejä, testata omia toi-mittajataitojaan, tutustua Neiti Aikaan ja kuunnella vanhoja radio-ohjelmia. Mediamuseo Rupriikin nettiosoite on http://www.tampere.fi/mediamuseo

Turussa sijaitseva Forum Marinum on merenkulun ja merivoimien historian erikoismuseo sekä toiminnallinen me-rikeskus, joka kerää, säilyttää, tutkii ja tulkitsee lounaissuomalaista kaup-pamerenkulkua ja merivoimien histo-riaa. Museon nettisivut ovat osoitteessa www.forum-marinum.fi

Jos jäit kaipaamaan tietoa joistakin muista museoista, käy katsomassa osoitteessa www.museot.fi, löytyisikö sieltä lisää museovierailuvinkkejä! n

Kesälomalla on aika tutustua tekniikan historiaan!

Forum-Marinumissa on esillä ketsi Daphne, jolla kirjailija Göran Schildt seilasi mm. Pohjanmeren ja Ranskan jokireittien kautta Välimerelle.

Insinöörien kesäpäivät 24.–26.8. Uudessakaupungissa

49InsInöörIUU

SI

n Helsingin insinöörit Hi

RPP VartiosaaressaVådötorpp’issa – Helsingin Insinöörien huvilassa Vartiosaaressa voit viettää lo-maviikon tai viikonlopun, järjestää per-hejuhlia, kokouksia, virkistyspäivän tai saunaillan. Lisätietoja Jaana Kälviäiseltä puh. (09) 477 4540 tai www.helins.fi

Dragonmelonnat 15.-17.8. Tule HI:n joukkueeseen melomaan! Li-sätietoja satu.piipponen@iki.fi

Retki Bengtskärin majakalle 19.8.Sitovat ilmoittautumiset 27.7. mennessä toimisto@helins.fi

The Sound of Music 1.11. klo 19Lippuvaraukset HI:n toimistosta toimis-to@helins.fi tai (09) 477 4540

n sAtAKUnnAn insinöörit

Villa Royal pe 17. 8. Linja-auto: Rauman linja-autoasemal-ta klo 10:30, Porin linja-autoasemalta klo 11:15

Villa Royal Mouhijärvellä on sisus-tustaiteilija, entisöijä Markku Ellalan luoma idylli kuninkaallisesta huvilasta. Sisustukset ovat 1600-luvun barokkia, 1700-luvun rokokoota, 1800-luvun em-pire- ja 1900-luvun jugend-tyyliä.

Matkan hinta 25 €/osallistuja. Il-moittaudu Satin toimistoon 17.07. men-nessä puh (02) 641 4130 tai sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi

Simpauttaja tiistaina 3.7. kello 19.00 Nakkilan kesäteatterissa. Lippuja (10 € /kpl) SATIn toimistolta 15.6 saakka puh. (02) 641 4130 tai sähköpostilla sati@sa-takunnnaninsinoorit.fi

TJS:n monipuoliset koulutukset alkavat taas syksyllä ja kevään 2008 koulutuk-sista on ennakkotiedot.

Kurssitarjonnassa on 16 uutta kurs-sia. Yksi näistä on ruotsinkielinen yhdis-tystoiminnan kurssi.

Lisäksi TJS panostaa liittojen hen-kilöstökoulutukseen, viestintään ja tieto-tekniikkaan.

Painettu esite syksyn 2007 ja kevään

2008 koulutuksista ilmestyy elokuun alussa. Tilauksia voi tehdä koulutussih-teeri Teija Laamaselle, toimisto@tjs-opin-tokeskus.fi.

Koulutusten sisällöt syksy 2007 ja kevät 2008http://www.tjs-opintokeskus.fi/files/Tekstitiedostot/TJS_koulutukset_07_08.doc

n KesKi-sUomen insinöörit

Grillausilta lauantaina 25.8. klo 16.00 alkaen Laukaan Tupaswillassa http://www.tupaswilla.net/

Lisätietoja yhdistyksen www-sivuil-ta: http://www.uil.fi/ksi/ tai sähköpos-tilla rauno.minkkinen@gmail.com, puh. 040 717 1897

Suunnistuskilpailut

Kainuun Insinöörit järjestää perinteiset (seitsemännet) Insinöörien SM-suunnis-tuskilpailut 1.9.2007 Sotkamossa

Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit (insinöörit ja DI:t), opiskelijat (insinööriopiskelijat ja teekkarit) ja kaik-ki UIL:oon kuuluvat.

Kilpailupaikkana on Sotkamon Vuo-katti ja kilpailukeskuksena toimii uima-halli.

Kilpailut avataan lauantaina 1.9. klo 11.00. Palkintojen jako välittömästi kilpai-lujen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00.

Sarjat: D 21 ja 35, H 21, 35, 45, 55 ja 60 Kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.)

Ilmoittautumiset: 29. elokuuta men-nessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla.

Tiedustelut: pj Risto Meriläinen, pu-helin 0400 912 723 (risto.merilainen@sav.fi) tai sihteeri Toivo Takalo-Eskola, puhelin 044 440 0939 (t.t-e@dbainter-net.net)

TJS Opintokeskuksen koulutusta syksyllä ja ensi keväänä

n merenKUrKUn insinöörit meKi ry

25-vuotisen taipaleen kunniaksi järjes-tetään seuraavat tapahtumat:

Saaristoristeily 20.7. alkaen klo 17. Tilai-suus on perhetapahtuma ja laivaan mah-tuu 50 henkilöä. Lähtö Vaasan sisäsata-masta. Risteilyyn kuuluu ruokailu Jannen Saluunassa. Omavastuu 5 euroa/henkilö. Ilmoittautumiset 15.7. mennessä.

Juhlatilaisuus Arbetets Vännerissä Vaa-sassa 1.9. klo 18.00 alkaen. Tarjolla on hyvää ruokaa ja musiikkia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja ilmoittautumisia ote-taan vastaan 20.8. saakka.

Vierailu urheilukalastajien mökille 14.7. klo 10. Lähtöpaikka on Norrskat, Köklot. Tapahtuma päättyy illalla noin klo 21. Mukaan mahtuu 15 henkilöä isä-poika -periaatteella. Säävaraus. Mahdol-lisuus saunaan, uintiin ja kalastukseen. Omavastuu 5 EUR / henkilö. Ilmoittau-tumiset 6.7. mennessä.

Vierailu vaasan metsäveikkojen kos-kön majalle la 7.7. klo 10. Takaisin il-lalla klo 17. Perhetapahtuma, mahdol-lisuus saunaan ja uintiin. Omavastuu 5 euroa/henkilö. Ilmoittautumiset 29.6. mennessä.

Ilmoittautumiset osoitteeseen meki@meki.fi tai www.meki.fi kautta. Oma-vastuuosuudet maksetaan ennakkoon tilille 660100-3224243, viesti-kenttään tilaisuuden ja osallistujien nimet.

n PoHjois-sUomen Piiri

Rullaluistelutapahtuma 10.–11.8. vä-lillä Oulu-Raahe-Kalajoki.

Päävastuun järjestelyissä kantavat Keski-Pohjanmaan ja Raahen Alueen Insinöörit Oulun ja Länsi-Pohjan avus-tuksella.

Lisätietoja: K-PI/Juhani Jaakola, puh. 0400-669 262 ja RAI/Kati Korkia koski, puh. 040-565 1673.

50

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTO1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola0201 801 811hallinnon assistentti Satu Muukkonen 0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖhallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖneuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840assistentti Anne Herne 0201 801 841koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki 0201 801 803Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen 0201 801 846Pertti Porokari 0201 801 847Tomi Seppä 0201 801 844Juha Simell 0201 801 848Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä 0201 801 843assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖtyöelämän oikeudelliset palvelut0201 801 858lakimiehet@uil.fitoimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851assistentti Paula Tapani 0201 801 805johtava työsuhdelakimies Ari Kiirastyösuhdelakimiehet Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Hanne Salonen

VIESTINTÄYKSIKKÖviestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINENYKSIKKÖyksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamiesHeidi Husari 0201 801 839urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen0201 801 821asiamies Björn Wiemers 0201 801 836Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖyksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

Jäsentietopalvelu 0201 801 877jasenrekisteri@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen0201 801 862jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna Saa-rila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi (hoitovapaalla)työnantajaperintä 0201 801 833kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869

Opiskelija-asiatsähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fivs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)Pekka Hongell 0201 801 830projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832assistentti Pia Haveneth 0201 801 834assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, Antti Riipinen

PALVELUT-YKSIKKÖpalvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814assistentti Heli Heino 0201 801 813tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAINsähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomialueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomi alueasiamies Timo RuokoPorin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs,28100 Poripuhelin 0201 801 856

Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio SoltinOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin 0201 801 855

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Vesa NiemiSuvantokatu 4, 33100 Tampere0201 801 776

Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero SeppäläVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelipuhelin 0201 801 857

Itä-Suomialueasiamies Tuomo HiltunenHuvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU0201 801 775

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri HaapasaloHallituskatu 11 A 15, 90100 Oulupuhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052alueasiamies Mikko SormunenHallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 ESPOOpuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviäinen050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fiwww.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäkisähköposti: toimisto@hyri.netwww.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinnasähköposti: ham.inssi@mail.htk.fiwww.uil.fi /hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPl 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs.www.uil.fi /ksi

KUNTIEN TEKNISTEN LIITTOVilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinkipuhelin (09) 7206 320www.kuntientekniset.fi

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393sähköposti: lsi@lsi.fiwww.lsi.fi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistokatu 16, 5. krs94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16 65100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELIfaksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 Poripuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPl 129, 24101 SALOsai.ry@salo.salonseutu.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Ritva Piipporitva.piippo@ tampereeninsinoorit.fijärjestösihteeri Jyrki KoskinenGSM 0400 338 024jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fitoimisto@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RYAurakatu 20 A, 20100 Turkuyhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fijukka.vaurio@uusikaupunki.fiGSM 044 041 2015www.tai.fi

Uuden Insinööriliiton (UIL) pu-heenjohtaja Matti Viljasen tultua

valituksi Akavan puheenjohtajaksi pu-heenjohtajan järjestöpoliittisia tehtäviä hoitavat liiton varapuheenjohtajat.

UIL:n hallituksen ja johtajiston ko-kousten puheenjohtajana toimii toistai-seksi 1. varapuheenjohtaja Keijo Hou-hala. Muut varapuheenjohtajat vastaavat edelleen heidän tehtäväkuviinsa liitty-vistä asioista. Insinööriliiton ja Kuntien

Teknisten toimintojen yhdistämiseen liittyvissä asioissa entistä Insinööriliit-toa edustaa varapuheenjohtaja Ari Rau-takorpi.

Hallintojohtaja Titu Järvenranta toimii puheenjohtajan operativiisena si-jaisena, joka vastaa kaikista päivittäises-tä toimiston pyörittämiseen liittyvistä asioista.

Matti Viljasen tilalle Akavan halli-tuksen jäseneksi tuli neuvottelujohtaja

Aleksei Solovjew. Solovjew tuli myös Viljasen tilalle neuvottelujärjestö YTN:n hallitukseen. Hänet valittiin YTN:n vara puheenjohtajaksi.

Syksyn edustajakokous

UIL:n sääntömääräinen edustajakokous on koolla 23.–24.11.2007. Tuossa koko-uksessa liitolle valitaan puheenjohtaja ja uusi hallitus seuraavaksi nelivuotiskau-deksi. n

Uuden Insinööriliiton puheenjohtajajärjestelyt Matti Viljasen tultua valituksi Akavan puheenjohtajaksi

51InsInöörIUU

SI

jäsenedut

Kuukauden tuote

Jäsenetuna Norton Internet Security 2007 kotikäyttöön edulliseen hintaan!Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinulla on oikeus tilata Symantecin

Norton Internet Security 2007 -ohjelmisto yhden vuoden tuella kotikäyttöön edulliseen sopimushintaan 35,99 €.

Tilaukset tehdään PC-Ware Finland Oy:n sivuston kautta, http://eshop.pc-ware.fi/Software/Campaign6.asp

Etäisyyden määrittely on usein erittäin hankalaa. Golfin pe-luussa se on kuitenkin ratkaiseva tärkeää. Pienikokoinen golf-kiikari ratkaisee ongelman, sillä sen optisen etäisyysmittarin avulla voit määritellä etäisyyden (50–200 m) lipuille nopeasti ja tarkasti, yhdellä vilkaisulla. Kiikarin pinta mustaa kumia, linssissä rubiinipinnoite. Musta lahjapakkaus, jossa kiikarin lisäksi linssin puhdistusliina ja käyttöohje.

Kiikarin hinta on 22,50 + postikulut.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen. Huomaathan, että kuukauden tuotetta tilataan vain rajoitettu erä!

Kiikarissa HOLE in ONE