6/20116///200110

UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt

tervetulleiksi joukkoonsa

2

sisältö

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

Irma Torkkel ja Veikko Päivärinne arvos-

tavat luottamusta esimiehen ja alaisen

välisissä suhteissa.

Pääkirjoitus ............................................... 5

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

Edunvalvontaa – Tietoalan toimihenkilöt ..... 10

Edunvalvontaa – esimies-alaistaidoista....... 14

Yhteiskunnasta ........................................ 22

Osaaminen .............................................. 26

&

Totta ja tutkittua ...................................... 28

Oikeutta.................................................. 30

Maailmalta .............................................. 32

Opiskelija-asiaa ....................................... 34

Jäsenedut ............................................... 36

Järjestöyhteydet ....................................... 42

Mennen tuleen ........................................ 43

16

26 Kyamkissa katsotaan nyt, minkälaista

osaamista syntyy, kun insinööriosaami-

nen ja muotoilu yhdistetään, sanoo

Raimo Pelli. Kädessä hänellä on puusta

sorvattu koulun logo.

3INSINÖÖRIUUSI

6.10. numero 6/2011

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja/ToimituspäällikköIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaKirsi Tamminen 0201 801 819

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 201110.11., 15.12.

Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011)

Painos 69 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 020 693 877

Painopaikka Oy Scanweb Ab

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €

Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €

1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €

1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetKirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN 1796-8178

28

39

Nuoret, teknisellä alalla työskentele-

vät esimiehet pitävät tärkeänä am-

matillisen osaamisen kehittämistä.

Syyskiertueen Helsingin

tilaisuudessa ollutta Tuomas

Lehtosta kiinnosti palkka- ja

urakehityskeskustelut.

UIL:n syyskiertuetta voi

seurata myös facebookissa

www.uil.fi/facebook

5INSINÖÖRIUUSI

Arvostus ja luottamus esimies-alaissuhteen kulmakiviä

Hyvä alainen kantaa osaltaan vastuuta työpaikan

hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä”, sanoo

osastopäällikkö Veikko Päivärinne sivun 17

haastattelussa. 15 vuoden esimieskokemuksella hän tie-

tää, että paras osaamistuki löytyy oman ammattiverkos-

ton avulla. Siihen turvautuen henkilö onnistuu työteh-

tävissään ja kehittyy.

Nykyään penätään yhä enemmän hyvien alaistaito-

jen perään. Vaikka esimiehellä on oma vastuunsa ase-

masta riippuen myös juridisissa kysymyksissä, voi alai-

nen myös olla aloitteellinen, tehdä ehdotuksia, antaa

palautetta ja olla kriittinen.

Molemminpuolinen arvostus ja luottamus ovat hy-

vän esimies-alaissuhteen kulmakiviä. Esimies voi näyt-

tää mallia antamalla tukensa, ottamalla huomioon alai-

sen tarpeet sekä antamalla mahdollisuuksia ja palkitse-

malla.

Erään väitöstutkimuksen mukaan (ks.sivu 28) nuo-

rille esimiehille on uran alkuvaiheessa tärkeätä oman

osaamisen kehittäminen ja uralla eteneminen. Orga-

nisaation menestyminen tulee tärkeäksi työvuosien

karttuessa. Ja tämä puolestaan heijastuu esimiesten

omaan työhyvinvointiin.

Organisaation menestymiseen liittyvien tavoittei-

den takana on hyvät palkkiot omasta työstä. Työhyvin-

vointia voidaan siis kehittää kehittämällä palkkioita.

Työelämää kehitettäessä ja työuria pidennettäessä

onkin hyvä ottaa huomioon, ovatko ponnistukset ja

palkkiot tasapainossa. Nyt kun Suomi on rankattu

maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi,

on työntekijöiden pidettävä huolta myös omista oi-

keuksistaan ja työsuhteen ehdoistaan työmarkkinoilla.

pääkirjoitus

Lokakuu 2011 Ilona Mäenpää

ilona.maenpaa@uil.fi

”

6

uutisia

NSN:n yt-neuvottelut päättyivät 30 työpaikan vähennykseen Suomessa

Nokia Siemens Networksin myynnin ja asiakaspalvelun yt-neuvottelut päättyi-vät 28.9. 30 työpaikan vähennykseen Suomessa. Alun perin yhtiö ilmoitti pyrkivänsä noin 40 työpaikan karsimi-seen.

Suomen lisäksi Pohjoismaiden ja Bal-tian yksiköistä vähennetään yhteensä 90 työpaikkaa.

NSN:n Suomen myynnin ylempien luottamusmies Markku Karhula kertoo, että lähes kaikki 30 ovat ylempiä toimi-henkilöitä NSN:n Espoon toimipaikasta. MyösTampereelta vähennetään jokunen työpaikka.

– Työnantaja tarjoaa irtisanomispa-ketteja, joissa maksetaan 3–15 kuukau-den palkka palvelusvuosien määrästä riippuen. Myönteinen asia on, että työn-antaja antaa kolmen viikon harkinta-ajan valita eropaketin tai irtisanomisen välillä, Karhula kertoo.

YTN-liittojen jäsenten kannattaakin olla yhteydessä oman liittonsa lakimie-hiin selvittääkseen, kumpi vaihtoehto on omassa tapauksessa parempi.

Metsäteollisuudessa satsattava leikkausten sijaan uudistumiseen

UPM-Kymmene aloitti Myllykosken tehtaan sulkemiseen tähtäävät yt-neuvot-telut.

– Jos näin käy, Myllykoskesta tulee surullinen lisä lakkautettujen paperiteh-taiden jo aivan liian suureen joukkoon. Työskentelymetsäteollisuudessa on kuin venäläisen ruletin peluuta. Henkilöstö joutuu jatkuvasti jännittämään, koska oman työpaikan kohdalla pamahtaa,

YTN:n metsäteollisuuden vastaava asia-mies Saku Laapio harmittelee.

Neuvotteluissa YTN tukee ylempien neuvottelijoita ja työttömyysuhan alle joutuvia liittojen jäseniä.

UPM-Kymmene on luvannut harkita Työstä työhön -ohjelman käyttämiseksi työpaikkansa menettävien uudelleen-työllistymistä helpottamaan. YTN seuraa tarkasti tukitoimenpiteiden toteutta-mista.

– Aikaisemmista tehtaiden lakkau-tuksista on kertynyt kokemusta vahinko-jen minimoimiseksi. Yhtiön ja alueellis-ten viranomaisten on ponnisteltava rahaa ja vaivoja säästämättä ihmisten hä-dänalaisen tilanteen helpottamiseksi, Laapio vaatii.

Hän muistuttaa, että UPM-Kym-mene ja koko metsäteollisuus eivät ke-hity ainoastaan kapasiteettia leikkaa-malla.

– Alalla on kiireellinen uudistumis-tarve. Uudet tuoteinnovaatiot ja liiketoi-mintamallit syntyvät osaavien ihmisten henkisten ponnisteluiden tuloksena. Tehtaiden lakkautusten sijaan on satsat-tava osaaviin ihmisiin. Päävastuu on met-säteollisuuden yrityksillä, mutta tukea voidaan odottaa myös valtiovallalta. Pe-rusteollisuus on kuitenkin edelleen suo-malaisen yhteiskunnan selkäranka. Se on syytä pitää mielessä.

Vuorottelukorvausmuutokset eivät vaikuta vapaalla olevien korvauksiin

Hallitus päättää vuorotteluvapaalain muutoksista samanaikaisesti, kun se an-taa eduskunnalle vuoden 2012 talousar-vioesityksen viikolla 40.

Koska lain voimaantulon vaikutuk-

Työehtosopimusneuvottelut käynnissäTeknologiateollisuudessa, suunnittelualalla, tietotekniikan palvelualalla sekä

rahoitusalalla ovat neuvottelut käynnissä. Seuraa ajankohtaisia uutisia neu-votteluista Uuden Insinööriliiton verkkosivuilta: www.uil.fi

sista jo vuorotteluvapaalla oleville on esiintynyt paljon kysymyksiä, on syytä todeta ennen esityksen antamista, että lain muutosten valmistelussa on otettu huomioon, jos työntekijä on aloittanut vuorotteluvapaan vuoden 2011 aikana tai jo sopinut vuorotteluvapaan alkami-sesta vuonna 2012.

Jos henkilö on aloittanut vuorottelu-vapaan kuluvan vuoden aikana, hän saisi korvauksen tänä vuonna voimassa ole-vien säännösten mukaan koko vapaan ajalta, vaikka vapaa tai sen jakso jatkuisi vuoden 2011 jälkeen.

Myös ne työntekijät, jotka tekevät vuorottelusopimuksen 31.10.2011 men-nessä, saisivat nykyisen korvauksen koko vuorotteluvapaalta, jos sopimuksessa so-vittu vuorotteluvapaa alkaa 1.1. ja 30.4.2012 välisenä aikana.

Etätyö tuo joustoa työelämään

Akava muistuttaa etätyön merkityk-sestä työelämän laadun kehittämisessä. Etätyö on hyvä keino lisätä joustavuutta sekä parantaa työhyvinvointia ja tuotta-vuutta esimerkiksi monissa asiantuntija-tehtävissä. Toimiva etätyöjärjestely hyö-dyttää sekä työntekijää että työnantajaa.

– Työn ja perheen yhteensovittami-nen helpottuu, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Säästyneen ajan voi käyttää virkis-täytymiseen ja palautumiseen. Ympäris-tönäkökohdat ovat keskeinen etätyön etu, joten etätyötä pitää edistää muun muassa ilmastomuutoksen torjumiseksi, muistuttaa edunvalvontajohtaja Minna Helle.

– Etätyökäytännöistä on hyvä keskus-tella yhteisesti työpaikalla. Sen lisäksi, että etätyön pääperiaatteet sovitaan yh-dessä, järjestelyissä pitää ottaa huomioon yksilölliset tilanteet. Keskeisistä etätyön ehdoista on hyvä sopia kirjallisesti, jotta järjestelyt eivät aiheuta epätietoisuutta tai epäluuloja.

Helteen mukaan vanhahtavat asen-teet ja perinteiset johtamismallit ovat hi-dastaneet etätyön yleistymistä.

– Etätyö on haaste johtamiselle ja työn organisoimiselle. Työnteon mitta-rina on tapana edelleen käyttää ensisijai-sesti läsnäoloa työpaikalla, vaikka työn-

7INSINÖÖRIUUSI

neuvottelujohtajan palsta

Ismo Kokko

neuvottelujohtaja

Kilpailukyky on yrityksen renki

Meneillä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa törmää jatkuvasti työantajan toistamaan hoke-maan, jonka mukaan meidän on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä, emmekä me saa vaatia itsellemme mitään kehitystä omiin työskentely-oloihimme. Tuota hokemaa kun riittävän kauan kuuntelee, alkaa normaali ihminen väkisinkin ihmetellä, mikä olento se kilpailukyky oikein on ja mitä se on syönyt?

Suomi rankattiin syyskuun alussa neljän-neksi kilpailukykyisemmäksi maaksi maail-massa. Suomen vahvuuksia on korkea osaamis- ja koulutustaso, huipputasokas infrastruktuuri, poliittinen vakaus sekä vähäinen (suora) kor-ruptio. Lisäksi mainittiin erikseen tehokas ja mukautuva työvoima.

Teollisuusyrityksen tasolla kun katsotaan kustannusrakennetta, niin henkilöstökulut ei-vät suinkaan ole suurin erä, vaan edelle mene-vät esimerkiksi raaka-aine- ja energiakustan-nukset. Meille vaan kerrotaan poliittisista läh-tökohdista, että syyllisiä yritysten mahdollisiin ongelmiin olemme me, kun emme ymmärrä jat-kuvasti joustaa työnantajan hyväksi.

Pitämällä puolemme työelämässä ja ennen kaikkea työsuhteen ehdoissa pidämme samalla yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen, sairaan-hoidon, teknisen kehityksen ja turvallisuuden puolta.

Yksipuolinen yritysten kustannusten tuijot-taminen ei vielä tähän päivään mennessä ole taannut Suomeen yhtään investointia eikä yh-tään uutta työpaikkaa. Nämä ratkaisut tehdään aivan muiden taustatekijöiden pohjalta. Mei-dän työsuhteen ehtomme ovat kansainvälisessä vertailussa varsin keskiarvoiset ja ostovoimassa olemme muuta läntistä Eurooppaa jäljessä.

Meillä on tänä syksynä parin vuoden heikon menestyksen jälkeen mahdollisuus pitää puo-liamme ja hakea parannuksia työehtoihin kaikki yritysten työntekijät yhdessä. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi.

teon tavat ja -mallit sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Ny-kytekniikka mahdollistaa työnteon etänä tai liikkuvana työnä entistä useammin, mutta ei kuitenkaan kaikissa teh-tävissä.

– Etätyössäkin on huolehdittava työajan seurannasta ja jaksamisesta. Yhteiset kokouskäytännöt ja muut työpaikan toimintamallit, työtavat ja tiedottaminen on sovitettava tu-kemaan etätyötä. Etätyön ei tarvitse olla kokoaikaista. Osit-taisessa etätyössä voidaan parhaiten yhdistää etätyön hyödyt ja työpaikalla läsnäolo. Myös yksittäiset etätyöpäivät tarjoa-vat erinomaisen mahdollisuuden tehdä keskittymistä vaati-vaa työtä.

TEM asetti kaksi työryhmää harmaan talouden torjumiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Toinen työ-ryhmä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityi-sesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan ta-louden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla.

Molempien työryhmien toimikausi päättyy 31.12.2011.Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärki-

hankkeisiin. Työtä vetää valtiovarainministeriö, ja laaja toi-menpideohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaih-teessa. Nyt asetetut työryhmät liittyvät tähän työhön.

– Halusimme lähteä ripeästi liikkeelle käytännön toi-missa harmaan talouden torjunnan osalta rakennusalalla ja majoitus- ja ravitsemusalalla, toteaa työministeri Lauri Iha-lainen.

8

kolumni

Kuinka rikki mennyt talous korjataan

Elokuussa Suomen Kuvalehti käsitteli rikkaiden maiden järjetöntä velkaa. Lehdessä talouskomis-saari Olli Rehn totesi: ”Monet asiat, jotka eivät näyttäneet realistisilta puoli tai puolitoista vuotta

sitten, ovat toteutuneet”. Näin sanoessaan Rehn ei voi olla tosissaan. Kaikesta siitä, mitä on tiedetty ja mikä on ollut näkyvissä, on ollut helppo ennustaa mitä tulee. Rehn ei ota, eikä kukaan poliitikko ota, hartioilleen syyllisyyttä siitä, että talouden on rikkonut huono politiikka. Politiikantekijöiden syyttävä sormi osoittaa Standard & Poor´s:n kaltaisia luot-toluokittajia. Syyttä, sillä ilman totuudenkertojia hulvaton meno vain jatkuisi.

Kahden vuoden ajan taloustieteilijät ovat ennustaneet ja vaatineetkin julkisten menojen leikkauksia. Tästä huoli-matta velkojen määrä on vain noussut, eikä poliitikkojen haaveilema talouskasvu ole kääntänyt suuntaa parempaan. Velkaantuminen on kuitenkin hoidettava. Julkinen velka on meidän kaikkien, vaikka emme olisi sitä ottaneet, saati käyt-täneet. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: deflaatio tai in-flaatio, tai sitten ristisiitos, stagflaatio.

Inflaatiosta puhuminen tai kirjoittaminen on leimattu suureksi synniksi. Siksi varsinkin talouslehdistössä on otettu käyttöön sanat nimellinen BKT ja reaalinen BKT. Kun ne jaetaan toisillaan, saadaan aikaan BKT:n deflaattori, eli in-flaatiosta puhuminen voidaan lopettaa.

Todennäköisesti tulee tapahtumaan seuraavaa: jokin suurista talousalueista (Yhdysvallat) aloittaa nimellisen bruttokansantuotteen kasvattamisen rahan määrää lisää-mällä. Setelielvytys nostaa nimellistä BKT:tä, mutta ei sa-massa määrin reaalista BKT:tä. Jokin BKT kuitenkin kas-vaa ja se saa alussa riittää. Kasvuluvut luovat nostetta, vaik-kakin hinnat nousevat enemmän kuin ansiot. Kuluttajat siirtyvät säästämisestä ostamiseen, koska rahan arvo laskee. Tämä käynnistää hitaan, mutta vakaan reaalisen BKT:n kas-vun. Vuorossa on työttömyyden väheneminen ja samalla nousukausi. Jos samalla toinen suuri talousalue (euromaat) noudattaa inflaation vastaista, perinteistä, rahapolitiikkaa, niin edessä on syrjäytyminen maailmantaloudesta ja taan-tuminen.

Matka uuteen nousuun on tuskallinen hevoskuuri. Ni-mellisen ja reaalisen BKT:n ero ei sinänsä ole haitallista. Kyse onkin siitä, keihin seuraukset kohdistuvat. Niiden loi-ventamiseksi muutos ei saisi olla äkillinen, vaan tiedostettu ja pitkäaikainen. Tähän ei päästä ilman yhteistä tahtoa. Kun sitä ei voi löytää politiikasta, on se haettava reaalitalouden

toimijoiden kesken. Toisin sanoen työnantajien ja – tekijöi-den.

Talouden korjaaminen tarkoittaa vaikeita aikoja palkan-saajille, toisin sanoen keskiluokalle. Ja koska poliitikot elä-vät keskiluokan tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä, jälkimmäiseen tukeutuvat pääsevät valtaan. Taloutta on kor-jattu jo kolme vuotta, edessä on vähintään seitsemän vuo-den jatkoaika; menetetty vuosikymmen.

Vaadittava pitkä ajanjakso johtuu lähinnä kahdesta teki-jästä. Kansallisesti kyse on siitä, että uuden ajan talouspoli-tiikkaa ei täällä ole vielä kyetty muodostamaan. Kun vaih-toehtoja on vähän, ja finanssipolitiikka jo valmiiksi kovilla, niin jäljelle jää työmarkkinapolitiikka. Joitain esityksiä siitä on tehty, mutta villoja on perinteisesti kertynyt vähän. Laa-jemmalti arvioiden Euroopan unionissa ja yhteisvaluutassa on vakavia valuvikoja. Niiden korjaaminen on samankal-taista kuin kuntamäärän pienentäminen. Poliittiset edut ohittavat keskiluokan edut.

Jos tilannetta tarkastelee liiketalouden näkökulmasta, kyseessä on johtajuuskriisi. Hyvillä ja erinomaisesti mene-villä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaa-timattomia johtajia. Heitä ei aja oma etu. He pyrkivät ja pääsevät tavoitteisiin, jotta organisaatio pär-jäisi. Nykyiset johta-mistutkimukset kerto-vat, että poliittisten ins-tituutioiden, valtioi-den, järjestöjen ja puo-lueiden johdossa ei ole sellaisia johtajia, jotka menestyisivät hyvin yritysjohdossa. Poliitikot kun pelaavat karismallaan ja omalla eduntavoittelullaan. Eräät huippupoliitikot ovat välttäneet tämän ansan. Eräs oli Winston S. Churchill’llä, joka totesi: ”Valtiojohto ei voi tehdä pahempaa virhettä kuin herättää turhia toiveita, jotka pian murskataan.”

Jatkuva talouskasvu on suosinut positiivisesti ajattelevia johtajia. Vaikeina aikoina todellisiksi johtajiksi nousevat ne, jotka jaksavat uskoa tavoitteisiin, mutta ovat pessimistejä. Tätä kutsutaan Stockdalen paradoksiksi. Ankara pessimisti ei menetä uskoaan, optimisti pettyy kerta kerran jälkeen, ja lopulta menettää uskonsa ja tulevaisuutensa.

Suomen talouspolitiikassa olisi yritysjohtajan aika astua johtoon.

Arto Suninen

on talousasioiden konsultti

Hyvillä ja erinomaisesti menevillä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaatimattomia johtajia.

INSINÖÖRIUUSI

9

Lokakuu 2011 Pertti Porokari

puheen-johtajan palsta

Tätä tekstiä kirjoittaessani ovat teknologiateollisuu-

den, suunnittelu- ja konsulttialan sekä rahoitus-

alan työehtosopimusneuvottelut käynnissä ja tie-

totekniikan palvelualan neuvottelut juuri käynnisty-

mässä.

Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat mielen-

kiintoisimmat tässä vaiheessa, sillä kaikki muut alat

käytännössä odottavat niiden lopputulosta.

Samaan aikaan keskusjärjestöt yrittävät etsiä katta-

vaa vakausratkaisua entisaikojen tupojen malliin. Va-

kausratkaisu on tavoittelemisen arvoinen, mutta sitä ei

voi tässä tilanteessa rakentaa pelkästään pienten palkan-

korotusten ja tuloverokevennysten varaan. Samaan pa-

kettiin on saatava myös rutkasti laadullisia, esimerkiksi

työssä jaksamiseen liittyviä elementtejä.

On myös osattava ottaa huomioon, että mahdolli-

set veroalennukset voidaan korvata suuremmilla veron-

korotuksilla puolen vuoden, vuoden päästä.

Valmistautuminen teknologiateollisuuden eli tek-

non neuvotteluihin käynnistyi tällä kertaa poikkeuksel-

lisella tavalla, kolmen palkansaajaliiton – YTN:n, Me-

talliliiton ja Proliiton yhteisrintamana.

Tämä historiallinen ja massiivinen ryhmittymä sopi

keskenään neljästä yhteisestä tavoitekokonaisuudesta

sekä palkankorotuspyynnöstä. Yhteisrintama taisi yllät-

tää työnantajapuolen täysin, sillä työehtosopimusten

soveltamisrajariidat pitivät palkansaajat eripuraisina ja

tehottomina usean vuoden ajan. Nyt riidat ovat ohi ja

palkansaajat ovat yhtenäisiä.

Liittojen väliset luottamukselliset suhteet ja henki

on rakennettu Teollisuuden Palkansaajissa viime vuo-

sien aikana. Yhteisrintamasta saatavat kokemukset ovat

varmasti helposti otettavissa käyttöön myös muilla

aloilla jatkossa.

Kaikki tänä vuonna syntyneet palkkaratkaisut ovat

olleet yli kolme prosenttia, joten teknon 110 euroa tai

vähintään 4 prosenttia tänä syksynä ja 60 euroa tai 2

prosenttia ensi keväänä ovat täysin linjassa muiden alo-

jen kanssa, sillä alalla on tehty jo kolme vuotta muita

maltillisempia sopimuksia.

YTN:n slogan onkin osuvasti: ”Meidän vuoro”.

Täytyy myös muistaa, miten paljon Suomi on riippu-

vainen teknologiateollisuuden viennistä, joka tahkoaa

hyvää tulosta. Olisiko aika myös tuloksen tekijöiden

saada osa menestyksestä?

Hauskaa syksyä!

Palkansaajien yhteisrintamassa on voimaa

10

edunvalvontaTeksti: Minna Anttonen

Illansuuhun venyneen, mutta erityisen mielenkiintoisen neuvottelupäivän 17.9. aloitti puheenjohtaja Pertti Poro-

kari. Hänen mukaansa ammattiyhdistys-liikkeen historiassa käännettiin tänä syk-synä uusi sivu, kun Tietoalan toimihen-kilöt ry päätti erota Toimihenkilöliitto ERTOsta ja liittyä Uuteen Insinööriliit-toon. Tietoalan ja UIL:n välillä oli käyty keskusteluja jo vuosia, mutta vasta tänä keväänä järjestöt löysivät ratkaisumallin, jota kannatti lähteä toteuttamaan.

– Ratkaisun avain oli jäsenten työ-markkinaedunvalvonnan turvaaminen ja tehostaminen. Tähän liittyi oleellisim-pana osana alan loistavan työehtosopi-muksen neuvotteluoikeuksien siirtymi-nen ERTOsta UIL:oon, ilman että se va-luisi YTN ry:n hallintaan.

Porokari kertoi myös, että kun tämä yhteenliittymisen perusta oli löytynyt, sujuivat neuvottelut hyvinkin nopeasti.

– Tietoalan neuvottelijat laittoivat paperille asiat, jotka liittymisessä pitää

toteutua ja me puolestamme takasimme, että näin voidaan edetä ja toimia.

Henkilöresurssit kasvavat

jäsenistön kanssa

Alueiden järjestöjohtoa kiinnosti myös se, onko toimistolle tarkoitus palkata li-sää henkilöstöä, kun liittoon tulee ker-ralla koko joukko uusia jäseniä.

Puheenjohtaja selitti, että henkilöstö-resurssien riittävyys oli yksi Tietoalan UIL:oon liittymisen edellytyksistä, UIL tulee rekrytoimaan tarpeellisen määrän lisähenkilöstöä sitä mukaan, kun Tieto-alan jäsenmäärä kasvaa, jotta palveluiden taso pystytään säilyttämään.

Myös huoli Tietotekniikan palvelu-

Järjestöjohto toivotti Tietoalan tervetulleeksi

Tulisiko YTN:n olla Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuspöy-

dässä vai ei? Kysymys oli yksi Uuden Insinööriliiton järjestöjohdon

neuvottelupäivän eniten puhuttaneista aiheista. Kysymyksiä kirvoitti

myös liiton puheenjohtajaehdokkaiden esittäytyminen.

Tietoalan Eija Hirvonen (vas.) ja Pirkko Venäläinen olivat varsin tyytyväisiä päivän antiin. Muun muassa keskustelu liiton omaisuudes-

ta ja aiheen käsittely tilintarkastajan johdolla olivat mielenkiintoisia. Sali tuntui olevan hyvin tietoinen näistä asioista.

Min

na A

ntto

nen

11INSINÖÖRIUUSI

alan työehtosopimuksen yleissitovuu-desta mietitytti tilanteessa, jossa Tieto-alan jäsenmäärä tilapäisesti laskee.

Siihen tulikin vastaus yleisön jou-kosta. UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Laakso selitti, että yleissitovuuden mää-rittää työnantajien järjestäytyminen, ei se, minkä verran työntekijät ovat mihin-kin liittoon järjestäytyneet.

Porokari vielä täsmensi vastausta ker-tomalla, että Teknologiateollisuuden muutamaa päivää aikaisemmin ilmoit-tama jäsenyritysten työntekijämäärä on 28 000 ja että yhteensä Tietoalan toimi-henkilöissä ja UIL:n aluejärjestöissä on jo yli 11 300 jäsentä. Tietoalan ja UIL:n edustavuus tietoalalla on jo hyvin kattava.

Tietoalan päätöksen jälkeen kahden ensimmäisen päivän aikana noin 4 500 tietoalan toimihenkilöä ilmoitti halus-taan siirtyä Uuteen Insinööriliittoon. Al-kurytinän jälkeen siirtovaltuutuksia on tullut tasaista tahtia noin 100 valtakirjaa päivässä. Myös uusia jäseniä on liittynyt mukavaa tahtia.

Uusi jäsenetulehti tammikuussa

Ennen ruokataukoa ehti vielä Sanoma Magazines Finlandin johtaja Heikki Nurmela valottaa UIL:n ja Samoma Magazinesin yhteistyön tuomia etuja ja uuden 3T-viikkolehden päätoimittaja Marko Haikonen kertoa jäsenetuleh-den suunnitellusta sisällöstä.

Nurmela lupasi tuntuvia etuja UIL:n

jäsenille niin naistenlehdistä, miestenleh-distä, perhelehdistä kuin lastenlehdistä-kin. Jäsenjärjestöt saavat myös alennusta ilmoittelusta 3T-lehdessä.

Tärkeintä on edunvalvonta

Tietoalan toimihenkilöiden puheenjoh-taja Jouko Malinen ei päässyt paikalle, mutta lähetti videon välityksellä terveh-dyksensä kokousväelle. Minna Anttonen esitteli uuden jäsenjärjestön toimintaa.

Esittelyn yhteydessä käytiin kiihkeää keskustelua YTN:n sopimusoikeudesta tietotekniikan palvelualalla: Tulisiko YTN ottaa mukaan sopijaosapuoleksi tai tulisiko koko työehtosopimus siirtää YTN:n nimiin.

Osa järjestöjohdon edustajista pelkäsi sitä, että UIL polttaa siltansa vanhoihin yhteistyökumppaneihin, ellei YTN pääse mukaan sopimaan tietoalan sopimusta.

Anttonen selitti, että tietotekniikan palvelualalla ovat kaikki työntekijät sa-man sopimuksen piirissä.

– Meillä ei ole ylempiä eikä alempia toimihenkiöitä. Olemme kaikki it-duu-nareita, joita koskee yksi ja sama työeh-tosopimus. Me emme halua luopua yli-työkorvauksista, varallaolokorvauksista, vähimmäispalkoista tai vapaa-aikana ta-pahtuvan työasioissa matkustamisen korvauksista tai muistakaan sopimuk-semme ehdoista.

Tietoalan toimihenkilöiden mielestä sopimuksen siirtymien YTN:n nimiin

Tuu

likki H

olo

pain

en

saattaisi merkittävästi heikentää sopi-muksen turvaamisessa. Tietoalan am-mattilaiset haluavat itse vaikuttaa työeh-tosopimuksen sisältöön myös jatkossa. Tietoala uskoo, että yhdessä UIL:n kanssa sopimuksen nykyisistä ehdoista pystytään pitämään kiinni ja ehkä jossain vaiheessa jopa parantamaan niitä.

Anttosen puheenvuorossa kävi sel-väksi, että Tietoalan toimihenkilöille tär-keintä on edunvalvonta, ei järjestöpoli-tiikka.

Uuden Insinööriliiton

talouden nykytila

Tilintarkastaja Soila Rantala kertoi UIL:n talouden nykytilasta ja siitä, että se on vakaalla pohjalla.

Neuvottelupäivän päätteeksi yleisön eteen istutettiin kaksi liiton puheenjoh-tajaehdokasta: nykyinen puheenjohtaja Pertti Porokari sekä hänen haastajansa Marko Koskela. UIL:n edustajakokouk-sen puheenjohtaja Arto Isomäen jaka-mien puheenvuorojen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä eh-dokkaille.

Kysymykset olivat melko kesyjä ei-vätkä puheenjohtajaehdokkaat muuten-kaan nokitelleet toisiaan, vaan paneeli sujui rauhallisesti asialinjalla.

Tunnelmaltaan kokouspäivä oli aina-kin Tietoalan toimihenkilöiden edusta-jien mielestä avoin ja välitön. Tietoalan naiset kokivat, että Tietoalan toimihen-kilöt toivotettiin lämpimästi tervetul-leiksi Uuteen Insinööriliittoon.

Pertti Porokari (oik.) ja Marko Koskela osallistuivat puheenjohtajaehdokkaiden haastat-

teluuun.

Jyrk

i K

osk

inen

Puheenjohtajat Pertti Porokari ja Jouko Ma-

linen.

12

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen

Ulospäin näytti, että Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliiton jäsenjärjes-töksi tapahtui nopeasti, mutta takana on kui-

tenkin vuosien prosessi. – Jo pari työehtosopimuskierrosta työnantajat oli-

vat käyttäneet voimakkaampia äänensävyjä: ne ky-seenalaistivat sen, kauanko meillä on enää enemmis-töä alalla, kertoo Tietoalan toimihenkilöt ry:n pu-heenjohtaja Jouko Malinen.

– Vaikka meillä oli enemmän alalla toimivia jäse-niä, niin akavalaisissa liitoissa kasvu on ollut nopeam-paa onnistuneen opiskelijajäsenhankinnan vuoksi.

Tietoalan toimihenkilöitäkään ei tyydyttänyt, että osa väestä ei pääse vaikuttamaan sopimukseen, vaikka ovat sen piirissä.

– Olisimme halunneet heidät jäseniksi, mutta akavalaisuus ja tutkintopohja ovat monelle tärkeitä. Meillä on eri lähtökohta eli tes-lähtöisyys.

Tietoalan toimihenkilöt itse panosti näkyvyyteen ja jäsenhankintaan, mutta resurssit olivat lähinnä tal-kooresursseja. Emojärjestöllä, Toimihenkilöliitto Ertolla ei ollut antaa kuin minimiresurssit.

Tietoalan uusi ajanjakso insinöörien kumppanina

Kun Tietoalojen toimihenkilöiden yhdistyskokous päätti elokuussa

yksimielisesti liittyä Uuteen Insinööriliittoon, Toimihenkilöliitto Erto

teki kiusaa estämällä jäsenten massasiirron. Silti kaksi kolmasosaa

jäsenkunnasta siirtyi UIL:n puolelle kolmen päivän sisällä.

Tietoalan jäsenkentässä on

jatkuvasti yt-neuvotteluja,

muun muassa sen tähden,

että Nokia vähentää tilauksiaan.

13INSINÖÖRIUUSI

INSINUUSI

Työehtosopimus-neuvottelut käynnistyneet

Uusi Insinööriliitto neuvottelee tie-

totekniikan palvelualan työehto-

sopimuksesta lokakuussa. Ensimmäi-

nen neuvottelu työehtosopimuksesta

oli 27.9. Työnantajaliitto on Teknolo-

giateollisuus ry, joka neuvottelee myös

teknologiateollisuuden ja suunnittelu-

ja konsulttialan sopimuksista.

Vanha työehtosopimus päättyi

syyskuun lopussa. Sopimuksen kos-

kevat määräykset ovat kuitenkin voi-

massa niin sanotun jälkivaikutuksen

perusteella niiden osalta, jotka olivat

työsuhteessa sopimuksen voimassa-

oloaikana.

Neuvottelut ovat käynnistyneet hi-

taanlaisesti, sillä ensin odotettiin kol-

mikantaista eli palkansaaja- ja työn-

antajakeskusjärjestöjen ja maan halli-

tuksen välistä vakausratkaisua.

Ennen aitoja neuvotteluja odote-

taan myös teknologiateollisuuden so-

pimusratkaisuja. Tänä syksynä kaikis-

sa sopimuspöydissä on samankaltai-

set tavoitteet. UIL tavoittelee tietotek-

niikan palvelualalle mahdollisimman

hyvää työehtosopimusta.

UIL edustaa reilua 11 000 alalla

työskentelevää toimihenkilöä.

Lue ajankohtaiset uutiset neuvot-

teluista: www.uil.fi.

– Tuntui liian raskaalta, että taisto hä-vitään pidemmän päälle. Halusimme itse vaikuttaa siihen, että olemme osapuo-lena sopimassa, Malinen toteaa.

Erto kävi viime vuonna epävirallisia tunnusteluja kokonaan siirtymisestä Akavan puolelle. Tietoalan toimihenki-löt kävi itsekseen neuvotteluja useiden eri liittojen kanssa. Osoittautui, että UIL pystyi tarjoamaan Tietoalan hakemia li-säresursseja: voimakasta, isoa liittoa, jotta Tietoala pystyy vastaamaan tes-ku-vioon.

Malinen muistuttaa, että lisäksi UIL:n jäsenedut olivat aivan toista luok-kaa, mitä Erto pystyi tarjoamaan.

– Jäsenmaksupaineetkin loppuivat, Ertossa jäsenmaksut olivat jatkuvassa nousussa.

Muuttava ympäristö

kiihdytti prosessia

Nokian strategian muutos viime keväänä vauhditti Tietoalan toi-mihenkilöiden kumppanin ha-kua. Strategiamuutos aiheutti tietotekniikan alalle rakenne-muutoksen ennen kaikkea Nokian alihankintaketjuun.

– Alihankinnassa on pal-jon enemmän väkeä, ei Nokia heille mitään hyvitä, vaan vä-hentää työtä sieltä. 1500 mo-biili-puolen ammattilaista siirtyy Accenturelle eli mei-dän sopimuksemme piiriin, Malinen sanoo.

Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotte-luja, muun muassa sen täh-den, että Nokia vähentää ti-lauksiaan. Malisen mukaan alalla on totuttu muutokseen, mutta muutoksen pitää olla hallittu, jotta ihmiset säilyttä-vät työkykynsä.

Tietoalan kokovartalokuva

Tietoalan toimihenkilöiden jä-senkunta koostuu tietotekniikan

palvelualalla työskentelevistä henkilöistä, niin it-ammattilaisista kuin muissakin tehtävissä it-alalla työskentelevistä. Hei-dän työnantajansa ovat usein isoja palve-lualan yrityksiä kuten Tieto, Logica, Fu-jitsu, IBM, Accenture ja Digia. Puolet väestä on isoissa yrityksissä, toinen puoli on pienissä.

Jäsenistöstä yli puolet on suunnit-telu- ja kehittämistehtävissä. Miehiä on reilu 60 prosenttia. Jäsenien koulutus-taustat ovat moninaisia, mukana on esi-merkiksi datanomia, insinööriä, merko-nomia, tradenomia. Koulutustasot nou-sevat koko ajan.

Ikäjakauma on vaihtelevaa. It-alaa sa-notaan edelleen nuoreksi.

– Itse olen ollut alalla lähes kolme-kymmentä vuotta: ei ala enää kovin nuori ole, Malinen naurahtaa.

Uutta väkeä palkataan koko ajan. It-ammattilaisten keski-ikä on noin 35 vuotta. Perinteisemmin käyttöpalvelu-puolella voi olla ikärakenne korkeampi.

Tietoalan toimihenkilöt ry vietti muutama vuosi sitten 35-vuotisjuhliaan. Yhdistys on kasvanut alan myötä pikku-hiljaa. Tietotehtaan talokohtainen sopi-mus oli alkusykäyksenä. Yleissitovuus saavutettiin 2000-luvun alkupuolella.

– Muut liitot laittoivat hanttiin, sillä it-ala on ollut aina kiinnostava moneen suuntaan, Malinen muistelee.

Hän muistuttaa, että taustalla on kui-tenkin työnantajan järjestäytyminen. Työnantajat ovat tiivistäneet rivejään viime vuosina. Kun tietotekniikan palve-luala meni teknologiateollisuuteen, se vahvistui entisestään.

Innolla yhteistyöhön

Jouko Malinen tyytyväinen tietoalan väen saamaan vastaanottoon.

– UIL on vanha, perinteinen liitto, jossa jäsenillä on insinööritutkinto, mutta joka on ottanut rohkeasti uudenlaisen po-rukan mukaan. Odotan yhteistyötä, jota pääsemme työpaikoilla tekemään.

Vaikka siirtymisprosessi on ollut ras-kas, tietoalan jäsenistön päätöksenteossa on ollut yksimielinen tuki.

– Kun entinen liitto on yrittänyt hai-tata prosessia, se on ärsyttänyt porukkaa: eihän tässä ollutkaan mitään reilua peliä.

Tietoalan toimihenkilöillä on enti-nen järjestäytymispohja: it-alalla työs-kentely tutkinnosta huolimatta.

– Toimimme kuitenkin tekniikan alalla.

Kuukauden aikana UIL:n jäsenjär-jestö Tietoalan toimihenkilöihin on siir-tynyt lähes 6 000 jäsentä, mutta siirtymi-nen jatkuu koko ajan.

14

edunvalvonta

”

nöörejä valmennetaan toimimaan myy-jinä, Salojärvi sanoo. Hän kehottaa tu-tustumaan Pekka Järvisen kirjoittamaan kirjaan Ammattina esimies.

Insinööreissä on potentiaalia

Insinöörit ovat Salojärvelle erityisen mie-luisia koulutettavia.

– He kyseenalaistavat asioita terveellä tavalla. Kun he kysyvät, mihin mikäkin toimenpide johtaa ja kun he saavat kysy-myksiinsä kunnon vastauksen, he ovat tyytyväisiä. Hyvin moni heistä kiinnos-tuu valmennusohjelmien aikana itsensä kehittämisestä.

– Aina joku saa heikohkoja tuloksia työkavereiden ja alaisten antamissa 360-arvioissa. Heikot tulokset voivat yl-lättää ja jopa järkyttää. Fiksuimmat suh-tautuvat tulokseen vakavasti ja päättävät ryhtyä kehittämään itseään esimiesroolis-saan.

– Nuori esimies voi tuntea olonsa epävarmaksi. Silloin hänen kannattaa pyytää yrityksen HR-ammattilaisia etsi-mään sopivia vertaisryhmiä, joiden kanssa esimiestyöhön liittyviä asioita voi käydä läpi. Tukea voi saada myös omalta esimieheltä. Myös oman tiimin jäsenten mielipidettä kannattaa kysyä, jos suhde tiimiläisten kesken on hyvä.

Johtamisjuridiikka hakusessa

Yllättävää Sari Salojärven mukaan on se, ettei moni Johtamistaidon Opiston val-mennuksiin tuleva tiedä, onko hän juri-disesti esimies.

– Moni ei tunne johtamiseen liittyvää juridiikkaa eli tehtävään lain perusteella lankeavia vastuita ja oikeuksia. Ihminen saattaa tietää aika paljon strategisen joh-tamisen periaatteista ja ihmisten johta-misen teoriasta, mutta johtamisen juri-diikka voi olla epäselvä. Esimiestehtävän luonteeseen kuuluu esimerkiksi se, että tehtävän hoitaja on työnantajan edustaja, eikä esimerkiksi työntekijöiden asioita ajava luottamusmies.

Salojärvi itse toimi esimiestehtävissä ensimmäistä kertaa jo 1990-luvulla. Asiat sujuivat hyvin, mutta juridisen puolen oivaltaminen nosti kynnystä ot-taa vastaan johtajan tehtävää myöhem-min uralla.

– Jos kaikki menee hyvin, esimiestyö sujuu ilman ongelmia, vaikkei juridista puolta tunne. Kriisitilanteissa tehtävän sisältämä vastuu voi olla yllätys. Varsin-kin talousvastuu voi tuntua raskaalta. Erityisen raskasta on irtisanoa ihmisiä. Silloin juridiikan tuntemus on välttämä-töntä. Yt-neuvottelut on käytävä lain edellyttämällä tavalla, samoin irtisano-miset. Irtisanottaville on kerrottava, mi-hin ratkaisut perustuvat. Lisäksi heillä on kerrottava, mitä tukea he voivat saada, onko yrityksellä esimerkiksi outplace-ment-palveluja.

Motivaatiota ja jämäkkää empatiaa

Salojärvi toteaa, että onnistumismahdol-lisuudet esimiestehtävissä ovat huteria, jos tehtäviin päätyy muusta kuin omasta halusta. Tehtävässä kuin tehtävässä on vaikea onnistua, ellei ole motivoitunut.

Teksti ja kuva: Anitta Valtonen

Johtaminen on vaativa ammattiJohtaminen ja esimiestyö sujuvat joiltakin, mutta kaikista ei ole johtajiksi,

sillä johtaminen on vaativaa työtä. Se ei ole sivujuonne muiden töiden ohessa,

vaan ammatti, johon pitää satsata.

Usein ajatellaan, että ryhmän vetäminen on

tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa.

Kauppatieteiden tohtori Sari Salo-järvi on vuodesta 2004 työsken-nellyt Johtamistaidon Opistossa

asiantuntijana ja viimeiset kolme vuotta johtajana. Koulutuksensa ja kokemus-tensa perusteella hän tietää, miten vaati-vasta ammatista johtamisessa on kysy-mys.

Hän korostaa sanaa ammatti, sillä sitä johtaminen on. Esimerkiksi tiimin vetä-minen ei ole jokin ylimääräinen tehtävä-lisuke, joka pitää hoitaa varsinaisten töi-den ohella.

– Tiimin johtajuus on yhtä tärkeä osa työtä kuin se, mitä tiimi tekee. Moni ku-vittelee, että esimiestehtävä on vain yli-määräinen sivujuonne. Usein ajatellaan myös, että ryhmän vetäminen on teh-tävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa.

Jos asiantuntijaorganisaatioiden esi-miestehtävien tärkeyttä ei ymmärretä, niihin ei myöskään kouluteta niin mää-rätietoisesti kuin pitäisi.

– Tuotannollisissa yrityksissä johta-misen rooli on yleensä selvempi kuin asiantuntijaorganisaatioissa. Asiantunti-jatiimien vetäjiä pitäisi kuitenkin val-mentaa toimimaan ryhmänsä esimiehinä samalla panostuksella kuin myynti-insi-

15INSINÖÖRIUUSI

– Esimerkiksi jotkut nuoret insinöö-rit päätyvät työnjohtotehtäviin, vaikka ominta heille olisivat asiantuntijatehtä-vät. Työnantaja saattaa direktio-oikeu-tensa perusteella jopa määrätä joitakin ihmisiä esimiehiksi. Hyvä suuntaus on se, että nykyisin ura voi kehittyä myös asiantuntijapolulla.

Vankka motivaatiokaan ei vielä takaa onnistumista. Monella on pyrkyä johta-jaksi, vaikka edellytykset hoitaa esimies-tehtäviä ovat puutteellisia.

– Johtajalla täytyy olla terve itse-tunto, mikä ilmenee muun muassa si-ten, että hän luottaa itseensä ja muihin. Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu myös se, että hän on kiinnostunut ihmi-sistä, haluaa saada aikaan tuloksia ja se, että hän haluaa kehittää ja viedä asioita eteenpäin. Esimiestehtävään liittyy usein taloudellista vastuuta ja projektien vetovastuuta, jolloin tarvitaan neuvot-telu- ja vuorovaikutustaitoja. On siis tunnettava leadership-johtamisen pe-rusteet.

Salojärvi maistelee termiä jämäkkä empatia. Hän viittaa Rob Goffeen & Gareth Jonesin kirjaan Why should any-one be led by you?, jossa termi on muo-dossa tough empathy. Sen mukaan hyvä johtaja on yhtaikaa myötätuntoinen ja jämäkkä. Hän ei ole terapeutti, vaan kuunteleva, ymmärtävä ja kysymyksiä tekevä ihminen. Keskusteluja ja pohti-mista hän ei kuitenkaan jatka loputto-miin, vaan päättää sopivan ajan kulut-tua, miten toimitaan. Hänen on kyet-tävä tekemään päätöksiä, vaikkeivät ne aina miellytä alaisia.

Sari Salojärvi tuntee onnistuneensa työs-

sään, kun asiakkaat kertovat oivalluksis-

taan ja siitä, miten he ovat alkaneet tehdä

asioita uudella tavalla.

16

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen

Projektipäällikkö Irma Torkkel

Sweco Industry Oy

– Olen ollut esimiehenä projektiorgani-saatiossa sekä linjaorganisaatiossa alai-sena. Insinööritoimistossa alais-esimies-suhde ei ole lainkaan kankea.

– Hyvällä esimiehellä pitää olla aikaa alaisen kysymyksiin ja antaa neuvoja ja apua tarvittaessa. Esimiehen pitää luot-taa alaiseensa, mutta kuitenkin olla tie-toinen ”missä ja miten mennään”. Alai-sen on voitava luottaa esimieheensä eli lupaukset on pidettävä ja oltava sano-jensa takana.

– Hyvän esimiehen ominaisuuksia on ymmärtää erilaisia ihmisiä ja antaa aikaa keskustelulle. Hän on vaativa, mutta hä-neen voi luottaa.

Ylitarkastaja Erkki Lehtimäki,

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

– Tällä hetkellä työskentelen alaisena, mutta minulla on aikaisempaa esimies-kokemusta. Toimiva alais-esimiessuhde on luottamuksellinen sekä kummankin asiantuntemusta ja osaamista arvostava.

– Hyvä esimies on rehti, rehellinen ja sanansa pitävä. Luottamuksen voi me-nettää vain kerran. Hyvä esimies ottaa vastuun silloin, kun se hänelle kuuluu. Ongelmia syntyy niin alaisen työn kan-nalta ja koko organisaatiossa, jos esimies ei ole ajan tasalla tai pakoilee vastuutaan. Hän tuntee alaisen työn, sillä hyvin voi johtaa vain, jos tietää mitä johtaa.

– Kunnollinen esimies on tasapuoli-nen suhteessaan alaisiin. Jos suhtautumi-sessa alaiseen vaikuttaa muut kuin työn sisältöön liittyvät asiat, on varmaa, että se myrkyttää työilmapiirin ja ainakin työteho laskee.

– Sopivuus ei luo edellytyksiä me-nestykselle, vaan on oltava riittävän pä-tevä ja osaava. Osaavan ei täydy aina-kaan piiloutua muodollisen aseman taakse. Todellinen esimies, eikä vain muodollinen.

– Odotan hyvältä esimieheltä hyviä käytöstapoja ja tehtäviinsä aidosti paneu-tumista. Tärkein tehtävä on luoda alaisen työlle parhaat mahdolliset edellytykset ja poistaa mahdollisia esteitä tälle.

– Hankauksia tulee, jos esimies ei itse noudata yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, vaan antaa ”tiskin alta” ja salassa jollekin/joillekin poikkeuksia. Esimerkkinä voi mainita salassa tehdyt, työpaikan henki-löstöpolitiikan vastaiset nimitykset.

– Huonoa on myös, jos esimiehellä ei tahdo löytyä aikaa keskusteluun alaisen kanssa heti tai edes lähiaikoina. Esimies ei tunnusta menetelleensä väärin, vaan syyllistää alaista lisää.

Luottamus tukee esimiehen ja alaisen yhteistyötä

Erkki Lehtimäki.

Irma Torkkel.

17INSINÖÖRIUUSI

Osastopäällikkö Veikko Päivärinne,

Sweco Industry Oy

– Olen työskennellyt Sweco:lla yli 20 vuotta, josta esimiestehtävissä noin 15 vuotta. Asiantuntijaorganisaatiossa hyvä alais-esimiessuhde perustuu molemmin-puolisesti sekä osaamisen että henkilön arvostukseen ja tietysti luottamukseen.

– Jotta hyvä alais-esimiessuhde joh-taisi myös menestykseen työtehtävissä, sen pitää terveellä tavalla johtaa haasteel-lisuuteen. Parhaimmillaan tilanne on sil-loin, kun alainen on työtehtävissään op-pinut asettamaan haasteet itselleen ja esi-mies vain tukee alaistaan.

– Hyvä alainen soveltaa tavoitteelli-sella ja ratkaisuhakuisella asenteella osaa-mistaan kaikkiin työtehtäviinsä. Tavoit-teellinen ja ratkaisuhakuinen asenne vie työtä aina parhaiten eteenpäin, poistaa työn etenemistä haittaavia esteitä, tuo yritykselle tulosta ja samalla mahdollistaa alaisen oman kehittymisen,

– Hyvä nuori alainen tarttuu ennak-koluulottomasti uuteen työhaasteeseen, kerää aktiivisesti työhönsä liittyviä lähtö-tietoja ja pyrkii hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia, johon oma työ kytkey-tyy. Hän tekee työtään keskittyneellä ja reippaalla otteella.

Nuoren ammattilaisen kohdalla suu-rin haaste on löytää itsemotivoitumisen myönteinen kierre. Pienet onnistumiset, oikeanlainen esimiestuki ja kannustava ilmapiiri auttavat myönteisen kehityksen syntymistä.

– Hyvä kokenut alainen ottaa vas-tuuta, luottaa terveellä tavalla omaan am-mattitaitoonsa sekä hyödyntää ja kehit-tää omaa ammattiverkostoaan luonnolli-sena osana ammattiaan. Hän kantaa myös osaltaan vastuuta työpaikan hy-västä ja kannustavasta ilmapiiristä yh-dessä esimiehensä kanssa.

– Suunnittelu- ja projektiosaaminen on parhaimmillaankin melko hitaasti ke-hittyvää ammattitaitoa. Oman ammatti-verkoston avulla löytyy nopeammin ja laadukkaammin paras osaamistuki omaan työhön, jolloin henkilö onnistuu työtehtävissään ja edelleen kehittyy.

– Toivon, että voimme yhdessä toi-mien saavuttaa niin hyvän molemmin puolisen luottamuksen, että sen avulla selviydytään hankalistakin asioista ja ti-lanteista. Ja vieläpä niin, että hyvä työ-ilmapiiri säilyy. Luottamusta ei kukaan voi toiselta vaatia. Se syntyy ajan kanssa, kun molemmat osapuolet sitä haluavat rakentaa ja toimivat luottamuksen ar-voisesti.

– Joskus henkilö on haluton anta-maan parastaan tai ehdollistaa oman hy-vän panoksensa, mihin syynä voi olla joko työhön tai siviilielämään liittyvät asiat. Silloin on tärkeätä, että oikea syy nousee keskusteluissa esille. Erimielisyy-det on voitava avoimesti keskustella ja hyväksyä, että välillä on erilainen näke-mys. Toivottavasti näitä näkemyseroja ei ole liikaa olennaisissa asioissa.

Ryhmäpäällikkö Mika Meriluoto,

Fujitsu Services Oy

– Olen työskennellyt it-alalla useissa eri tehtävissä yli 10 vuotta, joista viimeiset kolme vuotta esimiestehtävissä. Toimiva alais-esimiessuhde perustuu molemmin-puoliseen luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen.

– Hyvä alainen on luotettava, tunnol-linen, innovatiivinen ja aidosti kiinnos-tunut siitä, mitä tekee. Hän ymmärtää oman vastuunsa organisaatiossa ja toimii yrityksen arvojen mukaisesti.

– Alaiselta odotan aktiivista osallistu-mista yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä halua kehittää omaa ammatillista osaamistaan. On myös äärimmäisen tär-keää osata vastaanottaa palautetta. Ra-kentava palaute auttaa miettimään omaa toimintaa ja kehittämään itseään amma-tillisesti paremmaksi.

– Työyhteisöissä työskentelee hyvin erityyppisiä henkilöitä. Lienee itsestään selvää, ettei aina voida välttyä myöskään ristiriidoilta. Kiperissä tilanteissa on puo-lin ja toisin pyrittävä käsittelemään asiat avoimesti ja rakentavasti. Välillä on hyvä myös asettaa itsensä vastapuolen rooliin ja pohtia, miten itse kokisi tilanteen vas-tapuolen asemassa.

Mika Meriluoto.

Veikko Päivärinne.

18

edunvalvonta

Kiina huolestuttaa Vaasan WärtsilässäWärtsilä ilmoitti kesälomien kynnyksellä aloittavansa Kiinassa parin vuoden säteellä

32-mallin moottorin valmistamisen. Tismalleen samaa moottorityyppiä valmistavalla

Vaasan tehtaalla tieto asiasta ei herättänyt riemunkiljahduksia.

Ilolla ei tietoa otettu vastaan toimihen-kilöiden parissa. Työn haihtumisesta

Suomesta halvan työvoiman Kiinaan on monen yrityksen työntekijöillä vähem-män mukavia kokemuksia tarpeeksi jo aiemmilta vuosilta.

– Kyllä tieto oli ihmisille aika petty-mys, kertoo tunnoista ylempien toimi-henkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund.

Holmlundille itselleen tieto Kiinassa aloitettavasta moottorin valmistuksesta ei tullut isona yllätyksenä. Asiasta oli kiertänyt huhuja jo pitemmän aikaa. Uu-den moottorimallin tuotannon aloitta-minen on suhteellisen helppoa, sillä teh-dastilat Wärtsilältä löytyvät Kiinasta jo valmiina. Tällä hetkellä Kiinassa valmis-tuu 20-mallin merimoottoreita.

Kiinan tehtaan tuotannon laajenemi-sesta riittää Holmlundin mukaan kahvi-tauoilla paljonkin puhuttavaa. Mitään taisteluhuutoja Holmlund ei ole asian tii-moilta kuullut.

– Porukka miettii, mitä tämä tarkoit-taa ja spekuloi sitä, mikä on koko pake-tin sisältö, Holmlund kertoo.

Näillä näkymin Kiinassa valmistuvat moottorit myös menisivät ainoastaan maan omille markkinoille. Mikäli näin myös tapahtuu, voisi Kiinan tehdas jopa

hyödyttää Wärtsilän Vaasan yksikköä.– Vaasasta Kiinaan ei mene montaa-

kaan moottoria. Vaasassa saadaan ehkä valmistaa Kiinaan sellaisia komponent-teja, joita siellä ei valmisteta. Näin teh-dään jo nyt 20-mallin moottorin tapauk-sessa.

Vastakkainasettelua ilmassa

Mikäli Kiinan tehtaan tuotannon pyöräh-täminen täysille 32-moottorin valmistuk-sen suhteen vaatii oman etsikkoaikansa, hyödyttää myös se Wärtsilän Vaasan yk-sikköä. Tällaisessa tapauksessa Kiinan markkinoille menevät moottorit valmis-tuisivat ainakin alkuvaiheessa Vaasassa.

Holmlund ei itse usko, että työtä siir-retään Vaasasta Kiinaan. Kiinan tehdas on Wärtsilän ja kiinalaisen alan toimijan yhteistyöyritys. Oman firman työn siir-tämistä yhteistyöyritykselle olisi Holm-lundin mukaan vaikea ymmärtää.

Vaikka työtä Kiinaan siirtyisikin, ei se koskettaisi ainakaan ensimmäisenä Vaa-san toimihenkilöitä. Suunnittelutyön kun Holmlund uskoo pysyvän myös vas-taisuudessa tukevasti oman maan kama-ralla.

– Tietty vastakkainasettelu on kuulu-nut vähän puheissakin. Puhutaan, että

”eihän toimihenkilöillä ole pelkoa tästä, mutta miten työntekijät”, Holmlund sa-noo.

Vaikka tieto Kiinan tehtaan tuotan-non laajenemisesta ei Holmlundia ilah-dutakaan, myöntää hän sen olevan ainut tapa pysyvämpään toimimiseen Kiinan markkinoilla. Korean moottorimarkki-nat on jo käytännössä menetetty paikal-lisille toimijoille, joten enempään lepsui-luun Aasiassa ei ole varaa.

– Kiinassa tehdään maailman laivan-moottoreista kuitenkin yli 60 prosenttia.

Holmlund ei pidä kiinalaista osaa-mista insinööritaidonkaan suhteen kovin ihmeellisenä. Miehen mukaan Suomessa osataan vastaavat moottorinvalmistuk-seen liittyvät asiat taatusti paremmin.

– Toisaalta kyllähän asioista pitää olla varuillaan. Kyllähän siitä on ikäviäkin esimerkkejä, kuinka muuallakin osataan erittän hienoa huipputekniikkaa.

Päällimmäinen huoli Vaasan Wärtsi-län toimihenkilöillä on Holmlundin mu-kaan ailahtelevasta maailmantaloudesta.

Holmlund itse uskoo Wärtsilän laa-jenevan Aasian suunnassa myös tulevai-suudessa.

– En lähde spekuloimaan, minkä tyyppistä laajenemista on tulossa, Holm-lund päättää.

Teksti: Jari Hakala Kuva: Said Karlsson / Gorilla

Katso lisää: mustatulevaisuus.fiSisäasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Poliisi | Tulli

Verohallinto | Akava | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Elintarviketurvallisuusvirasto EviraEläketurvakeskus | Finanssialan Keskusliitto | Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

Palkansaajajärjestö Pardia | Palvelualojen ammattiliitto PAM | RakennusliittoRakennusteollisuus RT | SAK | STTK | Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL | Suomen Yrittäjät

20

edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Luottamusmiesseminaariin 2.–4.9. osallistuneet saivat käsiteltäväkseen teknologiateollisuuden liittojen yh-

teisen tavoitelistan. Palkankorotusten ta-soon ja tekstitavoitteisiin oltiin yleisesti tyytyväisiä.

Tavoitteena oleva puolentoista vuo-den sopimuskausi ja tämän vuoden pal-kankorotustavoite 110 euroa mutta vä-hintään 4 prosenttia sekä ensi vuoden ta-voite 60 euroa mutta vähintään 2 pro-senttia kelpasivat.

Matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamisen kohentaminen työaikaa ly-hentämällä ovat nekin ylemmille toimi-henkilöille tärkeitä tavoitteita

Patria Land Systemsin Johanna Kui-tunen, Rolls Roycen Seija Meriläinen ja ABB:n Raimo Sillanpää kiittelivät semi-naarin aamukahvilla joukolla liittojen yhteistyötä.

Heidän työpaikoillaan eri henkilöstö-ryhmien yhteistyö on sujunut mainiosti muutenkin, joten myös liittotason yhteis-työltä odotetaan neuvotteluissa paljon.

– Asetelma on nyt loistava. Hyvä ta-voitteita on riittävästi ja kun pysytään yh-tenä rintamana, saavutetaan myös tulok-sia. Toivottavasti ylempien toimihenkilöi-den työehtosopimuksen kirjaukset saatai-siin samalle tasolle muiden henkilöstöryh-mien kanssa, YTN:n teknologiateollisuu-den taustaryhmän jäsen Sillanpää sanoi.

Kuitunen huomautti, että viime kier-rosten sopimuskorotukset ovat jääneet pieniksi ja reaalipalkat tippuneet.

– Jokainen tuntee sen kyllä tilipussis-saan.

– Kukaan ei ole ollut tyytyväinen ai-empiin sopimuksiin. Minusta palkanko-rotustavoite olisi voinut olla suurempi-kin, Meriläinen tuumasi.

Seminaarin yhteydessä koolla ollut taustaryhmä sitoutui yksimielisesti yhtei-siin tavoitteisiin. Niin teki viikko semi-naarin jälkeen myös YTN:n hallitus.

Jo aiemmin liittojen yhteiset tavoit-teet oli ehditty hyväksyä Metalliliiton ja Pron hallintoelimissä.

Kullakin järjestöllä on myös joitain omia tavoitteita neuvottelupöytään vie-täväksi.

Luottamus avainsana

Luottamusmiesseminaarissa päästiin kuulemaan sekä Metallin että Pron edus-tajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen on-nistumisesta. Metalliliiton työehtosih-teeri Heikki Holappa ja Pron sektori-johtaja Markku Palokangas uskoivat molemmat yhteistyön ja yhteisten ta-voitteiden tuovan kaikille paremman ratkaisun.

Samaa sanoi YTN:n teknologiateol-lisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko.

– Me olemme miettineet liittojen kesken yhteisiä tavoitteita ja niistä on tar-koitus pitää kiinni. Vain kimpassa pär-jäämme. Luottamus on tässä avainsana, Kokko sanoi.

Nyt on meidän vuoro!

Viime vuosien sopimuskierroksilla pal-kansaajat ovat jääneet jalkoihin, ja joutu-

neet tyytymään varsin vaatimattomiin korotuksiin. Aina on ollut huono aika.

– Nyt on meidän vuoro, YTN:n tek-nologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella totesi.

Meidän vuoro -sloganiin kiteytyykin tänä syksynä YTN:n teknon kampanja ja kenttäkierros.

Laakerit kuumina

Kokko muistutti seminaarissa, että pal-kat tai palkankorotukset eivät ratkaise yritysten ja Suomen kilpailukykyä. Kil-pailukyvyn ratkaisevat energia ja raaka-aineet.

Seminaarissa saatiin kuulla luotta-musmiesten viestejä omien työpaikko-jensa taloudellisesta tilanteesta. Työtä paiskitaan lähes kaikissa yrityksissä laake-rit punaisina, väkeä palkataan lisää ja ti-lauskirjat ovat täynnä.

Samaa kertoo kesäinen alan luotta-musmiehille lähtenyt kysely. Noin 90 prosentissa alan yrityksistä taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vähintään hy-vällä tasolla. Vain kolmasosassa yrityk-sistä ei tehdä ylitöitä.

Kyselyyn vastasi yli 1 200 luottamus-miestä, joista 230 edusti ylempiä toimi-henkilöitä.

Teknon luottamusmiehettyytyväisiä yhteisiintavoitteisiinTeknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luot-

tamusmiesten seminaarissa oli tunnelma korkealla:

YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyötä neuvotteluihin

valmistautumisessa tervehdittiin ilolla.

Johanna Kuitusen (vas.) ja Seija Meriläi-

sen mielestä olisi tärkeää, että matka-ajan

korvaaminen saataisiin työehtosopimuk-

seen.

21INSINÖÖRIUUSI

Lue ajankohtaiset uutiset neuvotteluista www.uil.fi

1. YTN, Metalliliitto ja Pro lähtevät teknon neuvotteluihin yhteisin ta-voittein. Mitä mieltä olet yhteisrin-tamasta, onko siitä apua neuvotte-luissa?

2. Tilastot kertovat viennin vetävän, mutta ne kertovat myös reaalipalk-kojen laskeneen. Mitä mieltä olet palkankorotustavoitteen tasosta ja esitetystä sopimuskaudesta?

3. Tavoitteissa on myös parannuksia työsuhteen ehtoihin: matka-ajan korvaamista ja työssä jaksamista muun muassa työaikaa lyhentä-mällä. Mitä mieltä työpaikallasi ol-laan näistä tavoitteista?

4. Ollaanko teillä valmiita painos-tustoimiin, jos sellaiseen tulee tar-vetta?

5. Mitä toimia odotat YTN:ltä?

Markku Koivu-mäki on ylem-pien toimihenki-löiden luotta-mushenkilö Pat-ria Aviationissa.

1. Yhteisrin-tama on ainut oi-kea tapa vastata työnantajan ’ha-jota ja hallitse’ tavoitteisiin. Koska työn-antajat ovat yhdessä rintamassa, täytyy meidän toimia samalla tavalla.

2. Palkankorotustavoite on varsin kohtuullinen, kun sitä vertaa inflaatioon. 4% ei juurikaan nosta reaalipalkkaa, mutta takaa ostovoiman säilymisen ja pi-tää Suomen talouden pyörät pyörimässä. Pienet tai olemattomat palkankorotukset ja veronalennukset vain pahentaisivat valtiontalouden alijäämää. Meidän yri-tyksessä ei ainakaan ole lamasta tietoa-kaan ja ensi vuosikin näyttää tavallista

paremmalta. Palkankorotusvaraa työn-antajalla kyllä on, halu on sitten eri asia. Mainittakoon vielä, että paikalliset erät on ’syvältä’. Niitä eivät halua työntekijät, eivätkä yritykset – ainoastaan EK.

3. YTN:n edustaja kävi meillä esitte-lemässä neuvottelutavoitteet ja niihin ol-tiin erittäin tyytyväisiä. Tekstikysymyk-sistä meille tärkein on matka-ajan kor-vaus. Myös muut tavoitteet ovat hyviä ja tukevat työnantajankin tärkeinä pitämiä tavoitteita: työssä jaksamista ja työurien pidentämistä.

4. Nyt on meidän vuoro! Ylemmät ei-vät tunnetusti ole sitä painostusherkintä porukkaa. mutta nyt on ilmassa sellainen henki, että palkka ja työehdot pitää saada kuntoon – vaikka sitten painostustoi-min.

5. Tiedotusvälineet ovat pullollaan työnantajan ’propagandaa’. Jos lamaa ei muutoin saada aikaan niin työnantaja ja tiedotusvälineet manaavat sen vaikka vä-kisin esiin. YTN:n (yhdessä Metallin ja Pron kanssa) pitäisi tulla voimakkaasti julkisuuteen omilla argumenteillaan.

Raimo Sillanpää on luottamus-mies ABB:llä Vaa-sassa.

1. Ehdotto-masti on apua. Tek-nologiateollisuu-den keskeiset liitot ovat vihdoin löytä-neet aidosti toi-sensa. Tes-neuvotteluja on tähän saakka käyty kaavalla: Metallin ja YTN:n kanssa neuvotellaan, Metalli tekee ”maltillisen” sopimuksen, YTN tekee ”maltillisen” so-pimuksen, Pro vähän ”vikisee” ja nöyrtyy lopulta, ehkä lakkojenkin kautta. Nyt kun ollaan yhteisin tavoittein liikkeellä, on mahdollista, että vaatimukset menevät paremmin läpi.

2. Palkankorotustavoitteiden tasot

Luottamusmiehet tavoitteiden takanaKyselimme muutamalta Uuden Insinööriliiton jäseneltä,

mitä mieltä he ovat teknologiateollisuuden neuvottelutavoitteista.

ovat oikeassa suhteessa verrattaessa niitä Teknologiateollisuuden merkitykseen maamme vientiteollisuudessa. Inflaatio-elementtiä ei ole tähän saakka tuotu tes-pöytään. Palkankorotustavoitteen taso takaa juuri ja juuri ostovoiman säilymi-sen. Sopimuskauden pituuteen vaikuttaa aivan olennaisesti mahdollinen kesäkuun 2012 tarkistus. Jos siihen ei päästä, sopi-muskausi on ehdottomasti liian pitkä.

3. Työpaikallani on valmiutta tarkas-tella vapaa-ajan lisääntymistä tasa-arvoi-sena elementtinä palkankorotustavoittei-den kanssa.

4. Tekemämme tutkimuksen mu-kaan mielekkäät painostustoimet ovat paikallaan, mutta palkankorotustavoit-teiden taso on oltava riittävä tai neuvot-telussa olevan vapaa-ajan lisääntymisen osuus palkankorotustavoitteiden korvaa-jana merkitsevä.

5. Yhtenäistä viestintää Metallin ja Pron kanssa. YTN-puheenjohtajan voi-makasta esiintymistä yhteisen rintaman puolesta yhdessä Pron ja Metallin kanssa.

Anne Pahtakari on ylempien toi-mihenkilöiden luottamusmies Nokialla.

1–3. Yhteisrin-tamasta on ehdot-tomasti apua neu-votteluista. Tavoit-teet ovat hyvät ja työntekijät ovat hyvin samaa mieltä kuin tavoitteenasettajat.

4. Ihmiset, joiden kanssa olen puhu-nut, tuntuvat olevan hyvin motivoitu-neita. Työpaikallamme ongelmana voivat olla ulkomaalaiset. Monet heistä ovat luulleet liittyvänsä liittoon, vaikka ovat liittyneet yleiseen kassaan. Lisäksi osa heistä saattaa pelätä liittoon kuulumista ja mahdollisia työtaisteluita.

Toinen ongelma tuntuu olevan ylei-nen kiinnostuksen puute. Osa ei tunnu välittävän omasta parhaastaan, eivätkä he tule tilaisuuksiin, joita liitot ja YTN jär-jestävät.

5. Tiedotusta ja hengennostatusta.

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

22

yhteiskunnastaTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Insinöörien ilmasto-ohjelman jatko-osassa arvioidaan insinöörien, dip-lomi-insinöörien ja arkkitehtien ky-

synnän kasvavan puupohjaisessa biota-loudessa sekä älykkäiden verkkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnit-telussa ja toteutuksessa. Näillä aloilla ammattikunnan edustajien tarpeen ar-vioidaan kasvavan nykyisestä noin 58 000:sta yli 80 000:een. UIL:n jäsen-kunnan osalta kasvua olisi noin 15 000 työpaikan verran.

Vaikuttavuus kasvaa

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve li-sää insinööriosaamisen kysyntää ja kas-vattaa insinöörien yhteiskunnallista vai-kuttavuutta.

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve kasvaa, ja niitä tekemään tarvitaan insi-nöörejä, sanoi Päivi Luoma esittäessään Gaia Consultingin insinöörien ilmasto-ohjelman jatko-osaan tekemää selvitystä.

Epävarmuuksia aiheuttavat kuiten-

kin Luoman mukaan poliittiset toimen-piteet Suomessa, maailmantaloudessa ta-pahtuvat käänteet sekä asiakkaiden ja ku-luttajien uudet tarpeet.

Puupohjaiseen biotalouteen

Globaalit ilmastotavoitteet vaativat bio-energian, biopolttoaineiden, biokemi-kaalien sekä muiden biomateriaalien käytön lisäämistä. Biotuotteisiin, puura-kentamiseen sekä bioenergian tuottami-seen liittyvä insinööriosaamisen kysyntä kasvaa.

Puhtaan energian laite- ja teknologia-osaamisella on varmasti myös vientimah-dollisuuksia ja kansainvälistä kysyntää, Luoma arvelee.

Älykkäitä verkkoja

Älykkäisiin verkkoihin liittyvän insinöö-riosaamisen kysynnän aiheuttaa niiden sulautuminen osaksi tavanomaista ener-giantuotantoa ja sähköverkkotoimintaa. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat myös kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden, kuten reaaliaikaisten sähkö-markkinoiden, synnyn.

Tärkeimmät osaamistarpeiden muu-tokset liittyvät sähköverkkojen hallin-taan, hajautettuun energiantuotantoon ja ICT-sovelluksiin. Myös sähköverkko-jen rakentaminen, uudet asiakastuotteet ja -palvelut sekä energian varastointi aset-tavat haasteita.

Kestävää yhdyskuntarakennetta

Kestävään yhdyskuntarakenteeseen liit-tyvä insinöörityön kysynnän kasvu johtuu energiatehokkaan rakentamisen yleisty-

Insinöörien ilmasto-ohjelma nostaa esiin kolme tulevaisuuden alaa:

puupohjaisen biotalouden, älykkäät verkot ja kestävän yhdyskunta-

rakenteen. Näillä aloilla nähdään merkittävä kasvihuonekaasupääs-

töjen vähennyspotentiaali Suomessa. Niillä myös tarvitaan tulevai-

suudessa uudenlaista insinööriosaamista.

Ilmastotavoitteet kasvattavat insinöörien kysyntää ja vaikutusvaltaa

Senior Consultant Päivi Luoma Gaia Con-

sultingista (vas.) oli asiantuntija-apuna il-

masto-ohjelmaa työstettäessä. Elinkeino-

asioiden päällikkö Heidi Husari oli UIL:n

asiantuntijana työryhmässä.

23INSINÖÖRIUUSI

misestä. Kiristyvät määräykset rakennus-ten energiatehokkuudelle vaativat parem-paa suunnittelua, rakennusteollisuudelta puutuotteiden kehittämistä, energiate-hokkaita ja kierrätettäviä materiaaleja ja uusia tuotantoteknologioita, esimerkiksi robotiikkaa. Konsepteja on kehitettävä erityisesti korjausrakentamiseen.

Kestävän yhdyskuntarakenteen luo-minen vaatii myös uusia liikenne- ja energiantuotantoratkaisuja. Kaavoituk-sessa ja alueiden suunnittelussa on otet-tava huomioon nämä uudet tarpeet. Muutos kasvattaa etenkin arkkitehtien kysyntää.

Epävarmuuksia liittyy siihen, miten rakentamismääräykset kehittyvät, miten kiinnostus energiatehokkuuden kehittä-miseen lisääntyy sekä tietysti energian hinta.

Myös rakentamisen kulttuurin, talo-tekniikan sekä hajautetun energiantuo-tannon kehittyminen vaikuttavat.

Insinöörien yhteiset suositukset

YK:n ilmastokokoukseen

Insinöörien ilmasto-ohjelma on osa kan-

sainvälistä insinöörijärjestöjen Future Climate – engineering solutions -projek-tia, johon osallistuu järjestöjä kaikkialta maailmasta. Kansallisten ohjelmien pohjalta laaditaan insinöörijärjestöjen

yhteiset suositukset teknologiaan perus-tuvista keinoista ilmastonmuutoksen hi-dastamiseksi. Suositukset esitellään myös YK:n ilmastokokoukselle loppu-vuodesta 2011.

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää kysyntää niihin liittyvälle insinööri-

osaamiselle. Alaa liittyvä liiketoiminta kasvaa ja päästöt vähenevät.

Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan

akateemiset TEK julkistivat In-

sinöörien ilmasto-ohjelman toisen

osan 1.9. Helsingissä. Ohjelma on

ladattavissa osoitteesta www.uil.fi/

ilmasto.

Mukana hankkeessa ovat Poh-

joismaisten järjestöjen lisäksi mm.

Yhdysvaltojen, Japanin, Saksan, In-

tian ja Australian insinöörijärjestöt.

Englannin insinöörijärjestö isän-

nöi syyskuun lopussa pidettyä kan-

sainvälistä kokousta, jossa koottiin

kansallisten ohjelmien pohjalta insi-

nöörijärjestöjen yhteiset suositukset

teknologiaan perustuvista keinoista

ilmastonmuutoksen hidastamisek-

si. Suositukset esitellään myös YK:n

ilmastokokoukselle loppuvuodesta

2011. Asiasta lisää Uusi Insinöö-

ri -lehden seuraavassa numerossa.

Muutos lisää insinöörityöpaikkojaIlmastonmuutos kasvattaa insinööriosaamisen tarvetta, samalla

insinöörien työn ja osaamisen vaikuttavuus yhteiskunnassa lisään-

tyy, sanoo ilmasto-ohjelmatyöryhmässä Uutta Insinööriliittoa edus-

tanut elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospa-neelin IPCC:n (Intergovernmental

Panel on Climate Change) neljäs seuran-taraportti pitää kasvihuonekaasupäästö-jen vähentämistä välttämättömänä, jotta peruuttamattomilta ympäristötuhoilta vältyttäisiin.

IPCC:n mukaan ilmakehän hiilidi-oksidipitoisuus olisi saatava laskemaan globaalisti 50–85 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2050 mennessä. Parhaas-sakin tapauksessa tämä tarkoittaisi 1,8 celsiusasteen lämpötilan nousua. Kahden asteen lämpötilan nousu voisi kuitenkin riskeerata jopa kolmasosan maailman eliölajeista ja 3,5 asteen nousu lämpöti-

lassa asettaisi jopa 40–70 prosenttia maa-ilman eliölajeista vaaraan kuolla suku-puuttoon.

Insinöörien ilmasto-ohjelmassa ar-vioidaan, että ilmastomyönteinen kehi-tys merkitsee muutosta, joka on mitta-suhteiltaan verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. Kehityskulku muuttaa yhteiskunnan ja yritysten rakenteita ja vaikuttaa niiden kulttuuriin ja arvoihin. Samalla muuttu-vat eri teollisuusalojen rajat ja insinööri-tehtävien rajapinnat.

– Elinkeinojen on uudistuttava, jotta tulevaisuudessa pärjätään, Husari pai-nottaa.

2011 20502030

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve

kasvaa

Ilmastomyönteisiin ratkaisuihin liittyvän

osaamisen tarve kasvaa

Insinöörien vaikuttavuus

Insinöörien kysyntä

Syntyy merkittäviä

päästö-vähenemiä

Uusien ratkaisujen

liiketoiminnot kasvavat

24

yhteiskunnastaTeksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Pernon telakan varaluottamusmies Jan Pettersson ei pelkää uusia haasteita, vaan toivoo osaamisen

pitävän insinöörit töissä jatkossakin. Jan Pettersson valmistui laivanraken-

nusinsinööriksi Turun ammattikorkea-koulusta vuonna 2000. Suuri osa kol-mestatoista silloin linjalta valmistuneesta ovat työllistyneet telakkateollisuudessa tai siihen liittyvissä suunnittelutöissä.

Toistaiseksi laivoja

STX Finlandin Turun telakalla rakenne-taan toistaiseksi laivoja. Elokuussa siellä aloitettiin erikoislastialuksen tuotanto Gaiamarelle. Laiva antaa työtä tuotan-non eri vaiheissa yhteensä noin 300 hen-kilölle. Ympäristöystävällinen erikoisalus luovutetaan tilaajalleen keväällä 2012.

Viking Linelle rakennettavan uuden sukupolven risteilylautan suunnittelu-työt ovat nekin jo pitkällä.

– Laivan rakentaminen aloitetaan vielä syksyn kuluessa, Pettersson kertoo.

Varaluottamusmiehenä hän tietää, että nämäkään tilaukset eivät tuo niin paljon töitä telakalle, että kaikki lomau-tetut saataisiin takaisin töihin. Telakan noin 1 400 työntekijästä on yli puolet eli noin 900 toistaiseksi lomautettuina. Heistä ylempiä toimihenkilöitä on noin 10. Ely-keskuksen ja telakan yhteinen projekti Trooli on löytänyt töitä osalle, osa on muuttanut muualle.

Uusi alus on erityisen ympäristöystä-vällinen suuri matkustaja-alus siinä mie-lessä, että se käyttää polttoaineenaan nes-teytettyä maakaasua ja päästöt mereen ja

ilmaan on eliminoitu lähes kokonaan. Laiva on suunniteltu kulkemaan her-kässä ja matalavetisessä saaristossa Turun ja Tukholman välillä.

Erikoislastialus vaativaan kuljetukseen

Elokuussa Turun telakalla aloitettu Gaia-marelle rakennettava ympäristöystävälli-nen erikoisalus antaa työtä tuotannon eri vaiheissa yhteensä noin 300 henkilölle. Se luovutetaan tilaajalleen keväällä 2012.

– Laiva on suunniteltu vaativien ja raskaiden projektilastien kuten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettami-seen, Pettersson tietää.

Alus soveltuu erinomaisesti myös Itä-

Laivanrakennus suuntaa keulan

energiateknologiaanPerinteinen laivanrakennus suuntaa keulan kohti ympäristöystävällisiä

energiateknologioita ja ratkaisuja. STX Finland murtaa kärjessä ja

aloittaa tuulivoimapuistojen kokonaistoimitukset.

STX:lle uusia tilauksia

Saksalainen TUI Cruises tilasi syys-

kuun lopulla 300 metriä pitkän ris-

teilyaluksen STX:n Turun telakalta.

Rsiteilijä toimitetaan vuoden 2014

keväällä. Risteilijään tulee runsaasti

ympäristöystävällisiä ominaisuuksia

ja sen energiatehokkuuteen kiinni-

tetään erityistä huomiota.

Projekti tuo STX Finlandin Turun

telakalle työtä noin 5 500 henkilö-

työvuotta. Tilaukseen sisältyy optio

sisarlaivasta.

25INSINÖÖRIUUSI

meren alueen energiapuukuljetuksiin.Laivassa on lukuisia innovaatioita,

muun muassa dieselsähköisen laivako-neiston bioöljykäyttömahdollisuus sekä perä- ja keula edellä jäissäkulkuominai-suudet. Rahtialus on suunniteltu niin, että se voidaan jatkovarustella öljyn ke-räykseen merestä.

Tuulivoimapuistot uusi aluevaltaus

Tuulivoimapuistot ovat STX:lle uusi aluevaltaus, jossa halutaan osallistua ym-päristöystävällisen energiateknologian ja energiaratkaisujen kehittämiseen. Offshore-laivanrakennukseen ja offshore-

tuulivoimapuistoihin kohdistuvat monet samat kriittiset vaatimukset.

STX Groupin tarjoamia synergioita hyödyntäen STX Finland ja STX Wind-power ryhtyvät yhteistyössä toimitta-maan tuulivoimapuistoja Pohjois-Eu-rooppaan, keskittyen erityisesti offshore-kohteisiin pohjoisella Itämeren alueella ja onshore-kohteisiin Suomessa, Ruot-sissa ja Baltian maissa.

Näin STX Finlandin ja sen tytäryh-tiöiden erikoisosaamisella arktisessa suun-nittelussa ja -rakentamisessa sekä STX Windpowerin suoravetoisissa onshore- ja offshoreturbiineissa mennään kohti arkti-sen offshore-ratkaisupaketin lanseerausta.

Koehankkeena STX Finland harkit-see kahden 2 megawatin STX 93 suora-käyttöisen turbiiniyksikön asentamista Rauman telakalle. Nämä olisivat manne-kiineja palvelusta, jota yhteistyöllä voi-daan tarjota.

Projekti voi toteutua ensi vuoden ai-kana sisältäen turbiinien lopullisen käyt-töönoton vuoden 2012 loppuun men-nessä.

STX on jo usean vuoden ajan ollut sitoutu-

nut uusiutuvaan energiaan. Näyttöä on se-

kä maailmanluokan osaamisesta että ym-

päristöystävällisten laivojen rakentamises-

ta, Pettersson kertoo.

26

osaaminenTeksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Kymenlaakso on perinteisesti elänyt metsästä. Vuodesta 2004 lähtien Kymijoen rannoilta on kuitenkin

menetetty 4  000 työpaikkaa tehtaiden sulkemisen lopputulemana. Samalla kun Kouvolan kaupunki etsii kiihkeästi rat-kaisuja puurakentamisesta ja puumateri-aalien uusista käyttötavoista, komppaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Wood Academy-hankkeellaan. Suunni-

telmissa on perustaa kansainvälinen tut-kimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoi-minnan osaamiskeskittymä.

– Haluamme tehdä yhteistyötä Kou-volan kaupungin kanssa puuhun liitty-vissä hankeasioissa, sanoo Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikan ja lii-kenteen toimialajohtaja Juha Rissanen.

Tämä puualan osaamiskeskittymä tarjoaisi monia eri toimintamuotoja,

myös muunto-, täydennys- ja ajankoh-taiskoulutusta,

– Osaamisen syvyys ei ole vielä riit-tävä uusiin haasteisiin, tekniikan kehit-tämistä pitää miettiä, sillä perinteistä ra-kentamisen osaamista on menetetty, Ris-sanen lataa.

Koulutusjärjestelmämme ei tosin ole järin ketterä muutoksiin.

– Uuden koulutusohjelman aloitta-minen on pitkä prosessi, ideasta tulee val-mista ehkä 6–7 vuodessa, tietää puutek-niikan koulutusohjelman koulutusvas-taava Olavi Liukkonen.

Hän kertoo, että suunnitelmissa on arkkitehti- ja rakennussuunnittelijakou-lutusta sekä koulutus- ja työelämäpalve-lujen kehittämistä. Lisäyhteistyö yritys-

Insinöörit & design = puun uusi maailmanvalloitus

Teknisen osaamisen ja muotoilun yhdistäminen on herättänyt

mielenkiintoa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoissa.

Visioiden lisäksi tarvitaan rahaa ja yritysyhteistyötä, jotta

Puulaakso-unelma toteutuu, sanoo toimialajohtaja Juha Rissanen.

Miten tästä lautakasasta saadaan houkutteleva ja myyvä tuote, jolla valloitetaan maailmanmarkkinat, sitä nyt mietitään Kymenlaak-

sossa, Juha Rissanen kertoo.

27INSINÖÖRIUUSI

rantavat ympäristöt ja materiaalina puu sen eri muodoissa. Kilpailu on osa Ky-menlaakson ”Puulaakson” tulevaisuutta.

Healing Environment eli puun mer-kitys ihmiselle parantavana ja elvyttävänä materiaalina on nousussa ja kiinnostus sen käyttöalueiden laajentamiseksi on kasvussa.

– Nuoret muotoilijat näkevät paljon mahdollisuuksia puun käytössä, kertoo kilpailun projektipäällikkönä toiminut Anne Ikonen.

Hän uskoo insinööriosaamisen ja muotoilun yhdistämisestä syntyvän uu-sia liiketoimintamahdollisuuksia Ky-menlaaksoon.

Habitare-messuilla syyskuussa oli esillä Euro Modo -kilpailutöiden lisäksi kymenlaak-

solaista uutta puuosaamista, kuten tämä Walter Neton 200 palasesta kokoama vas-

taanottotiski.

Kouvolan kaupunki satsaa puura-

kentamiseen Woodinno-yrityskes-

kushankkeellaan. Tarkoituksena on

saada puutuoteteollisuutta ja teol-

lista puurakentamista Kymenlaakson

alueelle. Tavoitteena on synnyttää jo-

pa 1 000 uutta työpaikkaa vuoteen

2015 mennessä.

Näköpiirissä on 2–8 kerroksisia

asuinkerrostalojen lisäksi koulu, päi-

väkoti, opiskelijatalo, senioriasunto-

ja sekä vuokra-asuntoja kun ”puura-

kentamisen kieltolaki” vihdoin uusit-

tujen rakentamismääräysten myötä

kumoutui.

ten kanssa ei olisi pahitteeksi. Yritykset voisivatkin ottaa aktiivisemmin yhteyttä oppilaitoksiin.

Ammattikorkeakoulu on hyvä yhteis-työkumppani yrityksille, sillä siellä juuri tehdään soveltavaa tutkimusta.

Liukkonen on toiveikas, sillä puutuo-teteollisuus työllistää seudulla jo enem-män kuin paperiteollisuus.

– Bioenergia on myös tulevaisuuden mahdollisuus, sen koulutus aloitettiin kaksi vuotta sitten.

Tosin kilpailu betonin ja puun välillä on kovaa.

Tekniikka ja muotoilu yhdessä

WoodAcademyn tarkoitus on tarjota koulutusta, lisätä yrittäjyyttä sekä inno-vaatioita puutuotteissa.

– Haluamme yhdistää muotoilun ja insinööriosaamisen hyödyn ja katsoa, minkälaista bisnestä siitä syntyy, sanoo kansainvälisen liiketoiminnan ja kult-tuurin toimialajohtaja Raimo Pelli.

– Puu on monialaisempi kuin paperi, sillä tietotaidon osuus siinä on suuri, Pelli tietää.

– Miten teknistä osaamista ja muo-toilua pystytään yhdistämään, sitä läh-demme tutkimaan yhdessä yliopiston ja yritysten kanssa, kertoo tutkimusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala.

– Jalostusasteen nosto on tärkeää, op-pilaitosten tutkimus- ja kehittämistoi-minnalla on tässä tärkeä rooli, Neuvo-nen-Rauhala sanoo.

Kymenlaakson ammattikorkeakou-lun vahvuus on puun käyttöominai-suuksien jatkuva tutkiminen omassa tut-kimuslaboratoriossa Mussalossa, Kot-kassa.

– Painekyllästys ja lämpökäsittely puun ominaisuuksien parantamisessa kiinnostaa, sanoo tutkimuspäällikkö Reeta Stöd.

Myös biojalostamon uudet tuotteet ja logistiikka ovat olleet tutkimisen koh-teena.

Euro Modo 2011

Opiskelijavetoisen Euro Modo -muotoi-lukilpailun teemana oli tänä vuonna Pa-

Urbaani laituri kohtaamispaikkana voitti Euro Modo -muotoilukilpailun. Anne Ikosen

mukaan muotoilun ja tekniikan yhdistäminen nähdään Kymenlaakson mahdollisuutena.

28

totta & tutkittuaTeksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkkö Piirros: Markku Haapaniemi

Nuoret esimiehet kuvaavat harvoin tär-keänä tavoitteena työn jatkuvuutta, or-ganisaation menestymistä tai parem-

paa palkkaa. Yli puolet asetti tärkeimmäksi ta-voitteekseen oman uran luomisen.

– Uran alkuvaiheessa keskitytään itseen liittyviin työtavoitteisiin, kuten osaamisen ke-hittämiseen ja uralla etenemiseen. Organisaa-tion menestymiseen liittyvät tavoitteet lisään-tyvät iän karttumisen myötä, tutkija Katriina Hyvönen kertoo.

Hyvönen tutkii tuoreessa väitöskirjassaan uransa alkuvaiheessa olevien esimiesten tär-keimpiä henkilökohtaisia työtavoitteita, nii-den roolia työhyvinvoinnissa sekä tavoitteiden muuttumista kahden vuoden seurantajak-solla.

Tutkittavat olivat teknisten alojen keski-johdon, johdon tai työnjohdon tehtävissä toi-mivia nuoria esimiehiä.

Palkkiot saavat tavoittelemaan

organisaation menestystä

Työstä saadut palkkiot – kuten palkka, työn jatkuvuus, etenemismahdollisuudet ja työstä saatu arvostus – olivat yhteydessä henkilökoh-taisiin työtavoitteisiin. Organisaation menes-tymiseen liittyvien tavoitteiden taustalla oli hyviksi koetut palkkiot työstä.

Myös oman ammatillisen osaamisen ke-hittämiseen liittyvät tavoitteet lisääntyivät palkkioiden kohenemisen myötä.

Sen sijaan kokemukset riittämättömistä palkkioista suhteessa työhön kohdistettuihin

ponnisteluihin suuntasivat esimiesten tavoit-teita uuden työn etsintään tai yrittäjyyteen.

Tulokset osoittivat myös, että henkilökoh-taiset työtavoitteet välittivät psykososiaalisten työolojen – ponnistukset, palkkiot ja niiden epäsuhta – yhteyksiä työhyvinvointiin. Työ-olot olivat yhteydessä siihen, millaisia henki-lökohtaisia tavoitteita esimiehet asettivat itsel-leen, mikä puolestaan oli yhteydessä heidän työhyvinvointiinsa.

Organisaation menestykseen liittyvät ta-voitteet olivat suotuisia esimiesten omalle työ-hyvinvoinnille.

– Näitä tavoitteita kuvanneet esimiehet kokivat muita useammin työn imua, kuten energisyyttä, innostuneisuutta ja uppoutumi-sen kokemuksia. Heillä oli myös vähiten työ-uupumusta, Hyvönen sanoo.

Työtavoitteet muuttuvat

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös henkilökoh-taisten työtavoitteiden ja psykososiaalisten työolojen muuttumista ja niiden yhteyksiä kahden vuoden seuranta-ajalla. Työtavoit-teissa tapahtui paljon muutoksia, mutta uusia tavoiteluokkia ei esiin noussut.

Organisaation menestymiseen liittyvien tavoitteiden määrä kuitenkin liki kaksinker-taistui seuranta-aikana. Tulos heijastaa toden-näköisesti tutkittavien uralla etenemistä ja työkokemuksen karttumista.

Ne tutkitut, jotka kokivat palkkioidensa lisääntyneen seuranta-aikana, suuntautuivat muita useammin ammatilliseen osaamiseen

Osaaminen ja eteneminen tärkeää nuorille esimiehille

Nuorten, alle 36-vuotiaiden esimiesten tyypillisimmät henkilökoh-

taiset työtavoitteet ovat ammatillinen osaaminen, uralla etenemi-

nen, työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä uusi työ tai yrittäjyys.

29INSINÖÖRIUUSI

tai organisaation menestykselliseen toimin-taan liittyviin tavoitteisiin. Työolojen huo-nontumista taas olivat kokeneet ne tutkitta-vat, jotka luopuivat työn jatkuvuuteen liitty-vistä tavoitteista.

Yhteenvetona väitöstutkimuksesta voi-daan todeta, että työolot muovaavat henkilö-kohtaisia työtavoitteita ja toisaalta, että työta-voitteiden sisällöt määrittävät merkittävästi työhyvinvointia.

Tutkimus osoitti myös, että työtavoitteet olivat lyhyellä aikajaksolla muuntuvia ja siksi tavoitteiden tutkimuksella on käytännön mer-kitystä työpaikkoja ja työelämää kehitettäessä.

Avainasemassa ovat palkkioiden jatkuva kehittäminen ja seuranta organisaatioissa. Kiinnittämällä huomiota etenemismahdolli-suuksiin, työn jatkuvuuteen, arvostukseen ja oikeudenmukaiseen palkkaukseen voidaan edistää työntekijöiden kehittymistä, organi-saatioon sitoutumista ja työhyvinvointia.

Tällaiset palkkiot ovat myös organisaation etu, koska ne suuntaavat henkilöstön henki-lökohtaisia tavoitteita kohti organisaation me-nestymistä.

Lähde:

Katriina Hyvösen väitöskirja Personal work

goals put into context: Associations with work

environment and occupational well-being.

Julkaisu on Jyväskylän yliopiston psykologian

laitoksen nettisivuilla:

http://julkaisut.jyu.fi?id=978-951-39-4240-3.

Tutkimus liittyy Jyväskylän yliopiston FINNMA-10

projektiin, jossa on laajalti kartoitettu esimiesten

työhyvinvointia. Tutkimusten kohderyhmänä ovat

olleet Uuden Insinööriliiton ja Ammattiliitto PROn

jäsenet.

Lisätietoa projektista:

https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/

tutkimus/tyoelaman_psykologia/esimiesten_tyo_

ja%20tyohyvinvointi

30

oikeus Teksti: Jukka Siurua, työsuhdelakimies

Työntekoa säätelevät lait, työ -tai vir-kaehtosopimukset sekä näitä tar-kentava työsopimus, joihin sekä

työnantaja että työntekijä sitoutuvat työ-sopimuksen allekirjoittaessaan. Näistä seuraa molemmille sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Kun työtehtävät muuttu-vat puhtaasta asiantuntijuudesta esimies-tehtäviin tai niitä tulee vanhojen työteh-tävien ohelle, asiasta pitää sopia työnan-tajan ja työntekijän kesken. Sopimus-muutokset on syytä tehdä aina kirjalli-sesti ja siten, että uudet ehdot ja tehtävät ovat molemmille osapuolille selviä.

Esimies on juridisessa mielessä työn-antajan edustaja ja vastuussa siitä, että työntekijän oikeudet toteutuvat ja että hän toisaalta noudattaa velvollisuuksi-aan.

Koska työnantaja on vastuussa siitä, että lakeja ja työehtosopimuksia nouda-tetaan, esimiehen pitää tunnistaa ne ti-lanteet, joissa hänen toimintansa tai toi-mimattomuutensa saattaa vaarantaa työ-sopimuksissa sovittujen asioiden toteu-tumisen. Vaikka esimieheltä ei lakimies-taitoja edellytetä, esimiehen on tunnet-tava riittävästi työlainsäädäntöä sekä alalla noudatettavaa työehtosopimusta.

Lait ja sopimukset ovat aina tulkin-nanvaraisia, joten niiden käytössä on syytä olla varovainen ja tarvittaessa kään-tyä alaa hallitsevan lakimiehen puoleen.

Esimies käyttää työnantajan edusta-jana työnjohto- eli direktio-oikeutta. Di-

rektio-oikeus tarkoittaa esimiehellä ole-vaa oikeutta antaa työntekoa ja sen jär-jestelyjä koskevia määräyksiä. Esimies siis päättää, mitä työtä tehdään, miten työ tehdään ja missä se tehdään.

Direktio-oikeus ei tietenkään ole ra-jaton, vaan sen laajuuden ja rajat määrit-televät työntekijän työsopimus, työehto-sopimus ja lainsäädäntö. Yksiselitteisestä asiasta ei ole kyse, vaan ristiriitatilanteet direktio-oikeuden laajuudesta pitää rat-kaista tapauskohtaisesti asiaa kokonai-suutena tarkastellen.

Työnantajan edustajana esimiehellä saattaa olla oikeus myös ottaa työntekijä työsuhteeseen ja toisaalta oikeus päättää työntekijän työsuhde. Tätä oikeutta ei ole kaikilla esimiesasemassa olevilla, vaan se voi perustua esimiehelle erikseen an-nettuun asemaan.

Esimiehen velvollisuudet

Yleisvelvoitteena esimiehellä on työnan-tajan edustajana kohdella alaisiaan oi-keudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijä voi suoriutua tehtävistään sekä antaa työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään kykyjensä mukaan. Työnteki-jöitä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ja muutenkin työntekijöitä on kohdel-tava tasapuolisesti. Esimerkiksi osa- ja määräaikaisten työntekijöiden työsuhtei-siin ei saa soveltaa muista epäedullisem-

pia työehtoja, ellei siihen ole perusteltua asiallista syytä.

Työnantajalla on myös työsuojeluvel-voite, jonka mukaan työnantajan on var-mistettava, ettei työ kuormita liikaa työntekijän terveyttä. Huomioon tulee ottaa sekä työntekijän fyysinen että hen-kinen hyvinvointi. Työturvallisuuslaki korostaa myös yhteistyön merkitystä työ-olojen terveellisyyden, työpaikan turval-lisuuden ja työhyvinvoinnin edistämi-sessä.

Työnantajan edustajana esimies vas-taa siitä, että turvallisuutta ja terveelli-syyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja niitä koskevat ohjeet ovat kaikkien tiedossa.

Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu myös työajanvalvonta. Esimiehen on tar-vittaessa puututtava sovitun työajan alle tai sen yli tekevien työntekijöiden työ-aikoihin. Työaikavalvonta on erityisen tärkeää palkanmaksuvelvollisuuden täyt-tämisen suhteen, mutta myös työturval-lisuusnäkökulmasta. Työaikalain erilaiset rajat, kuten ylityörajat, on tehty työsuo-jelullisista lähtökohdista.

Mikäli esimiehen oikeuksiin kuuluu työntekijän työhönotto, siihen kuuluu usein myös oikeus päättää tämän työ-suhde. Työsuhteen päättäminen on poik-keuksetta vaikea tilanne myös esimie-helle. Työsuhteen päättämisen syyt on ol-tava lain mukaiset. Ellei näin ole, työn-tekijä riitauttaa varmuudella työsuhteen

Esimiehellä on oikeuksia ja velvollisuuksia

Vastavalmistunut insinööri asettuu työelämässään useimmiten ensin asiantuntijatehtävään.

Työkokemuksen ja osaamisen myötä saattaa tulla kuitenkin eteen tehtäviä, joissa on myös

esimiestehtäviä. Esimiehen juridinen ja organisatorinen rooli on erilainen kuin yksittäisen

asiantuntijan, jolla ei ole alaisia johdettavana.

31INSINÖÖRIUUSI

päättämisen perusteet ja asia menee viime kädessä tuomioistuimen ratkaista-vaksi.

Työsuhteen päättämistilanteissa olisi aina syytä muistaa tekemisen lisäksi se, miten asiaa tehdään. Mitä huonommin esimies on suoriutunut esimerkiksi työ-suhteen päättämistilanteesta, sitä var-memmin asia kärjistyy riidaksi, vaikka lain mukaiset edellytykset työsuhteen päättämiselle olisivatkin olemassa. Vai-keissa tilanteissa kouliintuneenkin esi-miehen on syytä kääntyä ulkopuoliseen apuun.

Työnantajan velvollisuutena on huo-lehtia myös työntekijän osaamisesta esi-merkiksi järjestämällä työntekijöilleen tarvittavaa perehdytystä ja koulutusta. Työnantajan pitää lain mukaan myös pyrkiä edistämään työntekijän mahdolli-suuksia kehittyä kykyjensä mukaan, jotta hän etenee työurallaan. Tämä esimiehen on syytä pitää mielessä erityisesti kehitys-keskustelujen yhteydessä.

Työntekijän oikeudet

Työnantajan velvollisuudet johtavat työntekijän oikeuksiin ja työnantajan oi-keudet toisaalta työntekijän velvollisuuk-siin. Työntekijällä on oikeus työ- tai vir-kaehtosopimusten mukaiseen palkkaan, oikeus välttyä kaikenlaiselta syrjinnältä työpaikalla, oikeus saada ohjeita ja pereh-dytystä työhönsä, oikeus työsuojeluun – eli terveellisen ja turvalliseen työympäris-töön ja järjestäytymisvapaus eli oikeus liittyä tai olla liittymättä ammattiliittoon tai muuhun työntekijäjärjestöön

Työntekijän velvollisuus on taas nou-dattaa työnantajan ohjeita siitä, mitä, mi-ten ja missä työtä tehdään, pyrkiä teke-mään työ huolellisesti, noudattaa työ-suojelu- ja työterveyteen liittyviä ohjeita. Työntekijällä on vaitiolovelvollisuus työnantajan liikesalaisuuksista ja työteh-tävissä saadusta luottamuksellisesta tie-dosta, velvollisuus kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta ja vel-vollisuus ottaa huomioon työnantajan etu omissa toimissaan.

David Trood / Gorilla

32

maailmaltaTeksti: Liisa Folkersma, kansainvälisten asioiden asiamies, Akava

Palkansaajien maailman kattojär-jestö ITUC julkaisi kesäkuussa vuosiraporttinsa ammattiyhdistys-

oikeuksien tilasta eri puolilla maailmaa. Raportti käsittää tällä kertaa 143 maan tilanteen ja muodostaa kattavimman ja luotettavimman lähdeaineiston eri mai-den lainsäädännöstä sekä käytännöstä.

Raportti valottaa maailmanlaajuisia trendejä kuten puutteellista työlakien toimeenpanoa, työsuojelun riittämä-töntä rahoitusta, siirtotyöntekijöiden hy-väksikäyttöä ja naisvaltaisen työvoiman huonoa kohtelua erityistalousalueilla. Vuonna 2010 murhattiin 90 ammattiyh-distysaktiivia, 75 henkeä uhattiin, vähin-tään 2500 pidätettiin ja ainakin 5000 sai potkut ammattiyhdistystoimintansa vuoksi.

Talouskriisi heikentää työntekijöiden

tilannetta Euroopassa

Euroopassa talouskriisi ja säästötoimen-piteet julkisen velan vähentämiseksi hei-kensivät työntekijöiden tilannetta mo-nissa maissa. On yhä tavallisempaa, että

työntekijät eivät uskalla raportoida oi-keuksien rikkomisesta työpaikan menet-tämisen pelossa. Julkisen sektorin työn-tekijöiden neuvottelu- ja lakko-oikeus ovat usein hyvin rajoitettuja. ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimusten vastai-sesti esimerkiksi Virossa julkisella sekto-rilla ei ole lakko-oikeutta lainkaan.

Monessa Itä-Euroopan maassa ja en-tisessä neuvostotasavallassa ammattiyh-distysoikeuksien tila on heikentynyt. Ää-ritapaus on Valko-Venäjä, missä 90 pro-senttia työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä pitää ammattiliitto-jen toiminnan heikolla tasolla. Naapuris-samme Venäjällä ammattiyhdistysten painostus ja jopa väkivalta on niin yleistä, että maan ammattijärjestöt ovat tehneet virallisen kantelun ILO:lle.

Aasiassa kuohuttavat itsemurhat

Lähi-idässä hallitukset sortavat kanso-jaan, jotka yrittävät parantaa elämänsä taloudellisia edellytyksiä ammattiliitto-jen, parempien palkkojen ja työehtoso-pimusneuvotteluiden avulla. Afrikassa ti-

lanne on käytännössä kautta linjan vai-kea.

Aasiassa kohua ovat herättäneet eri-tyisesti työntekijöiden itsemurhat Kii-nassa ja Intiassa. Lyhyet työsopimukset ovat kasvava ongelma erityisesti Aasian tekstiiliteollisuudessa. Kiinassa toimii puolueen jatkeena ainoa sallittu ammat-tijärjestö. Sen ulkopuolelle on syntynyt ruohonjuuritason liikehdintää, joka pai-koitellen on nostanut työntekijöiden palkkoja.

Amerikan manner on puolestaan vaa-rallisin manner ammattiyhdistysaktii-veille, ja väkivalta Latinalaisen Amerikan maissa on yleistä. Yhdysvalloissa työnan-tajapuoli käyttää jopa ammattimaisia ammattiliittojen hajottajia. Kanadassa provinssit eivät ole muuttaneet lakejaan, jotka rajoittavat useiden korkeasti koulu-tettujen ryhmien järjestäytymisvapautta maan korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta.

Koko raportti ITUC:in sivuilla:

http://survey.ituc-csi.org

Palkansaajia edustava EAY sekä työnantajien järjestöt BusinessEu-rope, CEEP ja UEAPME ovat il-

maisseet halukkuutensa aloittaa neuvot-telut työaikadirektiivin uudistamisesta. Lähtökohdat ovat vielä kuitenkin kau-kana toisistaan.

EAY painottaa työturvallisuutta ja terveyttä, työnantajilla on keskeisintä työaikojen joustojen lisääminen.

EAY halua aloittaa neuvottelut direk-tiivin laajasta uudistamisesta ja työnantaja

keskittyä vain päivystysaikoihin ja palkal-lisiin sairaus poissaoloihin ja lomiin.

EAY pitää yksilöllistä poikkeamista työaikalaista eli ns. opt out -mahdolli-suutta keskeisimpänä ongelmana. EU:ssa on tällä hetkellä 20 miljoonaa ihmistä, jotka tekevät yli 48 tunnin viikkotyöai-kaa. Kymmenen vuotta sitten opt out oli käytössä vain Isossa-Britanniassa, mutta nyt sitä sovelletaan jo 16 EU:n jäsen-maassa.

EAY:lle on tärkeätä, että tasoitusjak-

soja ei nosteta yli 4 kuukauden pituiseksi ja mahdollisuus lepoaikaan järjestetään heti työajan jälkeen. Työaikajärjestelyillä on taattava myös työn ja perhe-elämän ja vapaa-ajan hyvä yhteensovittaminen. Li-säksi EAY haluaa neuvotella uusista työ-muodoista, itsensä työllistävien työnteki-jöiden asemasta ja monissa työsuhteissa samanaikaisesti olevien henkilöiden ase-masta.

Työnantajat pitävät opt outin säilyt-tämistä tärkeänä, eivätkä siksi halua ottaa

Ammattiyhdistystoimintaa hengen kaupallaMurhia, pidätyksiä, toiminnan estämistä.

Ammattiyhdistysaktiivien kohtalo on joissakin maissa raadollinen.

Teksti: Risto Kousa / FinUnions

Työaikadirektiivineuvotteluilla vaikeat lähtökohdat

33INSINÖÖRIUUSI

33

Pitkiä päiviäkokoaikaisen työtunnit vuodessa

RomaniaPuola

BulgariaViro

UnkariBritanniaSloveniaHollantiTšekki

ItävaltaLiettuaSaksa

PortugaliKreikka

SlovakiaBelgiaRuotsi

EspanjaIrlanti

RanskaItalia

TanskaSuomi

1400 1600 1800

EIROUP/HL

Vähemmälläkin oppii

Suomalaislapset istuvat koulun penkillä 7–14-vuoti-aina yhteensä runsaat 5 700 tuntia, kun italialaislapset saa-vat opetusta samana aikana yli 1 400 tuntia enemmän. Puo-lassa koulutunteja kertyy vain runsaat 4 700.

Belgiassa ranskankielisellä alueella asuvat lapset käyvät koulua 700 tuntia eli kymme-nen prosenttia enemmän kuin flaaminkielisen alueen lapset.

Koulutuntien kokonais-määrällä ei tunnu kuitenkaan olevan kovin paljon merki-tystä oppimistulosten kanssa, sillä suomalaislapset ovat me-nestyneet erittäin hyvin OECD:n Pisa-tutkimuksissa. Tosin suomalaiset saavat esi-merkiksi äidinkielen opetusta pienemmissä opetusryhmissä kuin OECD-maissa keski-määrin.

(Lähde: OECD)

Alv-alennus on syöty

Elintarvikkeiden kuluttaja-hinnat ovat Suomessa nous-seet vuodessa Eurostatin tilas-tojen mukaan lähes kaksi ker-taa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa nou-sua kertyi elokuusta elokuu-hun 5,3 prosenttia. Suurem-pia kasvulukuja oli vain Bal-tian maissa, Bulgariassa ja Britanniassa.

Naapurimaassa Ruotsissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa vain pro-sentin ja euroalueella keski-määrin kaksi prosenttia.

Elintarvikkeet maksavat meillä nyt keskimäärin saman verran kuin mitä syyskuussa 2009 ennen ruuan arvonlisä-veron laskemista eli se alennus on syöty.

(Lähde: Eurostat)

Työajoissa on isoja eroja

Kokopäiväiset palkkatyön-tekijät tekivät Suomessa viime vuonna päätyössään keski-määrin 37,8 tunnin todellista työviikkoa. Se oli lyhin kai-kista EU-maista.

Eniten suomalaisten työ-ajat poikkesivat alaspäin suh-teessa ”vanhojen” EU-maiden keskiarvoon hotelli- ja ravin-tola-alalla, viestinnässä sekä ra-hoitus- ja vakuutusalalla. Teol-lisuudessa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin ero on pieni.

Lomat ja kansalliset vapaa-päivät lyhentävät vuosittaista työaikaa. Saksassa lyhennys on keskimäärin 300 tuntia, kun puolalaiset ja belgialaiset saa-vat tyytyä 75 tuntia eli lähes kaksi viikkoa lyhyempiin va-paisiin. Suomalaisilla lyhen-nystä tulee lakisääteisen loman kanssa 255 tuntia. Saksalaisten vapaa-aikaa kasvattavat pitkät lomat, espanjalaisilla etenkin 13 kansallista vapaapäivää.

(Lähde Eiro)

Vuokratyö leviää

Vuokratyöntekijöitä käyte-tään joissakin maissa paljon. Belgia ja Hollanti, josta tosin täysin vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa, ovat vuokra-työn käytön kärkimaita. Suo-messakin yli 40 prosentilla yli kymmenen hengen työpai-koista käytettiin vuokratyön-tekijöitä vuonna 2009.

Puolassa vuokratyönteki-jöitä tapaa työpaikalla har-voin. Siellä sen sijaan määrä-aikaiset työntekijät ovat jopa yleisempiä kuin Suomessa. Heitä oli puolessa yli kymme-nen hengen työpaikoista.

Tanskassa määräaikaisia työntekijöitä on vain muuta-malla prosentilla työpai-koista. Mutta siellä vakinais-tenkin työntekijöiden irtisa-nominen on Tanskan mallin mukaan helppoa.

(Lähde: Eurofound)

sitä neuvotteluiden kohteeksi. Työnanta-japuolella nähdään realistisena tavoit-teena sopia vain päivystysajasta ja lo-mista. Työnantajat olisivat tarvittaessa myös viemään neuvottelut sektorikohtai-siksi. Työnantajapuheenvuoroissa kui-tenkin todettiin, että tasoitusjakson pi-

dentäminen 12 kuukauteen vähentäisi paineita opt outin käyttöön.

Euroopan parlamentissa työaikadi-rektiivin valmistelujen raportöörinä toi-mii espanjalainen S&D-ryhmän jäsen Alejandro Cercas, joka oli samassa tehtä-vässä myös edellisen epäonnistuneen val-

mistelun yhteydessä. Cercas totesi, että kun työmarkkina-

järjestöt aloittavat neuvottelut, parla-mentti ei osallistu valmisteluun, ellei siltä erikseen jotain pyydetä. Jos neuvottelu-tulos aikanaan syntyy, se viedään suoraan neuvoston vahvistettavaksi.

34

opiskelijatwww.iol.fi

kauem paa mukaan lähdetään, sen pidem-pikestoiset ovat bileetkin. Bussimatkathan luonnollisesti ovat oma osansa reissuja!

Jos et ole vielä omaa passiasi hankki-nut, tee se heti oman paikallisyhdistyk-

sesi kautta. Näin takaat pääsyn vuoden parhaisiin bileisiin.

Lisätietoja IOP:stä ja Tekniikka ja X -kisasta saat omalta paikallisyhdistyksel-täsi tai IOP:n nettisivuilla www.iop.fi.

Juh

o M

äkin

en

Insinööriopiskelijoiden vuoden pääta-pahtuma Insinööriopiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Porissa

8.–9.10. Avajaiset ovat Porin kauppato-rilla klo 12, jonka jälkeen rastikisa jal-kauttaa opiskelijat pitkin Porin keskustaa ja laittaa joukkueet ratkomaan insinöö-rimäisiä tehtäviä. Ilta huipentuu perin-teisiin loppubileisiin, joissa koko tuhat-päinen insinööriopiskelijajoukko ko-koontuu bailaamaan IOP-klubille Porin Sokos Hotel Vaakunan yökerhoon.Esiin-tyjiä ovat Jonna, Fauna ja Lost Madison.

Päivän aikana ratkotaan myös jouk-kueiden paremmuus Tekniikka ja X-ki-sassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tek-niikka ja Hyötyliikunta.

Paikallisyhdistykset myyvät osallistu-mispasseja opiskelijoille. Useimmat pai-kallisyhdistykset järjestävät myös yhteis-kuljetuksen Poriin, joten mukaan pääset vaivattomasti lähes kotiovelta. Mitä

Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät

Insinööriopiskelijat markkinoinnin ihmeellisessä maailmassa

Insinööriopiskelijaliiton Palveluiden Markki-nointi-koulutus, tutummin PalMa, järjestettiin

elokuussa Espoon Nuuksion kansallispuiston mai-semissa.

Noin 50 IOL ry:n aktiivia eri puolilta Suomea pääsi kolmipäiväisen koulutuksen aikana oppi-maan ja harjoittelemaan markkinoinnin ja myymi-sen saloja liiton toiminnan eri osa-alueilta. Ensim-mäinen päivä sujui tutun PalMa -kouluttajan, in-sinööri Marko Koskelan tahdissa. Marko luennoi myymisen ja markkinoinnin tiimoilta laajalti, tar-kennuspisteen ollessa liiton ja opiskelijoiden toi-minnassa.

Toisen päivän harjoituksissa osallistujat pääsi-vät kokeilemaan myymistä sekä rakentamaan myyntiesityksiä.

Liiton aktiiveja kävivät tervehtimässä UIL ry:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja yksikön johtaja Hannu Saarikangas, jotka kertoivat ajankohtaisia asioita liiton toiminnasta.

Iltaisin rentouduttiin maukkaiden ruokien ja kotakylpylän paljujen parissa.

Rento ja sisältörikas koulutus tarjosi tietotai-toja, joista varmasti on hyötyä niin paikallisessa toi-minnassa oppilaitoksissa kuin henkilökohtaisissa haasteissa tulevaisuuden työuralla.

nn

else

ppämmsseesmmmmsim

vvmm

ppHa

k

tmh

Marko Koskela

valmentamassa

opiskelijoita

markkinoinnin

saloihin.

Pertti Porokari

kävi kertomassa

liiton ajan kohtai-

suuksista.

Palveluiden

markkinoijat

2011 yhdessä.

Kuvat: Anu Kaasalainen

35INSINÖÖRIUUSI

Yhteiskunnallista vaikuttamista

Syksy on lähtenyt hyvin käyntiin niin paikal-listoiminnassa kuin Insinööriopiskelijalii-

tossakin. Syksyn aikana toiminta on kiireistä ja tehtävää riittää. Jäsenhankinnalla on syksyllä suuri rooli. Tällä hetkellä olemme aika hyvin viime vuoden vauhdissa ja näyttäisikin, että ta-voiteltu 4 000 uuden jäsenen raja ylitetään vuo-den loppuun mennessä. Tästä kaikesta kuuluu iso kiitos paikallisille toimijoille ja aktiiveille.

Syksy on koulutuspolitiikan saralla aktii-vista aikaa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on tullut koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-missuunnitelman 2012–2015 luonnos sekä ammattikorkeakoulujen uudistamisen suunta-viivat kommenttikierrokselle. Insinööriopiske-lijaliiton koulutuspoliittinen valiokunta käsit-telee jo asiakirjoja ja molempiin annetaan IOL:n kommentit.

Vuoden aikana Insinööriopiskelijaliiton tarkoituksena on nousta entistä vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Liitto haluaa kannustaa myös paikallistason toimijoita en-tistä aktiivisempaan vaikuttamiseen omalla alueellaan. Lokakuussa aktiiveille järjestetään yhteiskunnallisen vaikuttamisen seminaari, jonka tarkoituksena on antaa paremmat eväät paikalliseen vaikuttamiseen.

Vaikka syksy onkin kiireistä aikaa toimin-nassa, niin aikaa rentoutumiseen ja hauskanpi-toon löytyy. Hyvä paikka ottaa rennosti ja tu-tustua uusiin ihmisiin on Insinööriopiskelija-päivät 8.–9.10. Porissa. Ei muuta kuin haalarit päälle, imppulakki päähän, laulumatti matkaan ja Poriin edustamaan insinöörikulttuuria ja ver-kostoitumaan. Nähdään Porissa!

Muistattehan, että Insinööriopiskelijaliiton liittokokous lähenee ja uusia toimijoita tarvi-taan jatkamaan ansiokasta työtä liittoyhtei-sömme hyväksi. Mikäli herää kysymyksiä hal-litustoimintaan liittyen, niin minä ja IOL:n hallituksen jäsenet vastaavat näihin mielellään. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä.

Oikein hyvää alkusyksyä kaikille!

Tero Rinne

puheenjohtaja

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 12.–13.11.2011 Riihimäellä hotelli Scandic Riihi-

mäessä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vah-vistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010, pääte-tään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2010 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2012 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2012.

Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja toimitetaan paikallisyh-distyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Lisätietoja liittokokouksesta antavat IOL:n puheenjohtaja Tero Rinne, 0400 722 721 ja UIL:n opiskelija-asiamies Juha Manu, 040 865 9236.

Insinöörityötä tekemässä?

IOL:n syksyn kenttäkierros on käynnissä. IOL:n asiamiehet kier-tävät kouluilla tapaamassa opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä

pitämässä Insinöörityöinfoja. Info on suunnattu noin kolmannen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liitty-vät asiat alkavat olla ajankohtaisia. Toki infoa voi tulla kuuntele-maan jo opintojen varhaisemmassakin vaiheessa.

Insinöörityöinfossa käydään yleisesti läpi työn saantiin ja palk-kaukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millaista korvausta työstä yleisesti saadaan? Mitä on otettava huomioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Näihin kysymyksiin saat vastauksen tu-lemalla paikalle.

Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua ja tule pai-kalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöhön liittyen!

Oletko jo vastannut tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen?

Jatkava opiskelija, muistathan vastata IOL:n ja UIL:n Teknii-kan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitut-

kimukseen. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehdään muun muassa seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuo-situkset. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä kattavamman ja todenmukaisemman profiilin saamme tekniikan ammattikorkea-kouluopiskelijoista luotua.

Kysely lähetetään jäsenille sähköpostiin. Jos et ole sitä saanut, sinun kannattaa päivittää yhteystiedot oikeiksi jäsenrekiste-riimme. Kyselyn voi täyttää myös omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla tutkimuslomakkeella tai netissä osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Muista kuitenkin, että vastaat tutkimukseen vain kerran jotakin edellä mainituista tavoista käyttäen.

36

jäsenedutTeksti: Kirsi Tamminen Kuva: Juha Salminen

Kun 3T-lehti ilmestyy tammikuusta alkaen, päätoimittaja Marko Hai-konen haluaa, että lukijan on

helppo tarttua siihen. Jo ensi silmäys ker-too, mitä lehti tarjoaa. Lehden jutut ei-vät keikaile, eivät ole koukeroisia eivätkä ole enemmän kuin ovat.

– Peräänkuulutan ennen kaikkea hy-viä näkökulmia lukijoita ajatellen: sel-keitä juttuja.

Uuden lehden kohderyhmä on tek-nisen alan asiantuntijat ja päättäjät, joita lehti palvelee parhaalla mahdollisella ta-valla. Tarkoitus on tarjota tekniikan alalta laaja-alaisesti ajankohtaista tietoa.

– Viikkolehden hyvä puoli on, ettei meidän täydy puskea päivittäistä uutis-virtaa samalla tavalla kuin päivälehden. Pystymme kuitenkin ajankohtaisuuteen, mutta meillä on mahdollisuus katsoa laa-jemmin, päätoimittaja arvioi.

3T-lehdellä on kaimoja, muun muassa Helsingissä kulkee samannimi-nen raitiovaunu. Lehden kolme t-kir-jainta tulevat sanoista teknologia, talous ja työelämä. Nimeä testattiin Uuden In-

sinööriliiton jäsenkunnasta kootulla kohderyhmällä. Muitakin nimivaihtoeh-toja oli, mutta graafinen ja visuaalinen nimi vetosi parhaiten insinööreihin.

Ensi vuodesta alkaen Uuden Insinöö-riliiton jäsenkunnalleen tarjoaman jä-senetulehden kustantaa Sanoma Magazi-nes Finlandin tytäryhtiö Suomen Raken-nuslehti Oy. Yhtiö kustantaa ennestään muun muassa viikoittain ilmestyvää Ra-kennuslehteä.

Suomalainen menestys tärkeää

– 3T-lehden arvona on puolustaa suoma-laisia työntekijöitä ja yrityksiä sekä suo-malaista työtä, Haikonen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pärjäämi-sen kannalta on ratkaisevaa, että ammat-titaitoiset ihmiset kehittävät ja keksivät uusia asioita. Lukijakuntaakin kiinnosta-nee yhä enemmän henkilökohtainen nä-kökulma: miten kukin työelämässään pärjää. Tavoitteena on siis tarjota lukija-kunnalle oman ammatin kannalta hyö-dyllistä tietoa eli nostaa heidän arvoaan

3T tarjoaa uuttaPäätoimittaja uskoo, että UIL:n jäsenistö kokee uuden jäsenetu-

lehden niin omakseen, ettei sille ole vertaistaan kilpailijaa.

37INSINÖÖRIUUSI

työmarkkinoilla. Kansainvälisyysnäkökulmaa lehti ei

aio unohtaa: suomalaisia työskentelee paljon suomalaisissa yrityksissä

maan rajojen ulkopuolella. Suomessakin osa työkave-

reista ei puhu suomea ja yh-teistyö ulkomaalaisten sidos-

ryhmien kanssa on monelle ar-kea. – Vaikka arvona sinänsä on puo-

lustaa suomalaista työtä, työntekijää ja yrityksiä, niin seuraamme myös mielen-kiinnolla muitakin Suomessa toimivia yrityksiä, Haikonen kertoo.

– Onko niillä kenties jotain, mistä meillä on opittavaa tai onko heillä meistä opittavaa, esimerkiksi teknologisia rat-kaisuja tai erilaisuuksia työkulttuurissa.

Haikosen mukaan 3T seuraa kaikkia eri toimialoja laaja-alaisesti.

– Pyrimme kohtelemaan tasapuoli-sesti eri toimialoja, jos siihen esimerkiksi ajankohtaisuuden takia on tarvetta.

Yksi lehden tehtävä on tuoda työn te-kijöitä esille. Erilaisia aiheita lähestytään tekijöiden kautta. Myös alueellisuus on tärkeää, sillä lukijakunnasta suurin osa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– 3T tulee olemaan hyvin alueellinen lehti. Rakennamme itsellemme kirjoitta-javerkoston, joka pystyy tarvittaessa tart-tumaan myös ajankohtaisiin aiheisiin, päätoimittaja ennakoi.

Teknologiamyönteisyys lähtökohtana

Tekniikan viikkolehti on olemassa sen ta-kia, että se kertoo tekniikasta ja teknolo-gia-alan ajankohtaisista asioista. Lähtö-kohtana siihen on innostuneisuus ja myönteisyys.

– Ajattelemme samalla tavalla kuin

lukija: hän on lähtökohtaisesti kiinnos-tunut tekniikasta ja sen vaikutuksista, Haikonen sanoo.

Asiantuntijuus nousee esiin muun muassa tekniikan kautta. Päätoimittaja haluaa, että 3T näyttäytyy modernina lehtenä, jolla on aktiivinen ja nuorekas ote. Työelämän suurissa, jatkuvissa muu-toksissa lehti haluaa olla aktiivisena luki-joidensa rinnalla ja auttaa työelämässä kehittymisessä.

Asiallisuuden lisäksi 3T-lehden per-soonassa pilkahtaa insinöörihuumoria.

– Aiomme vaalia insinöörihuumoria, joka on omanlainen juttunsa verrattuna moneen muuhun kohderyhmään.

Wau-elämyksiä tarjoava lehti

Päätoimittaja Marko Haikosella on pitkä journalistinen kokemus. Hän on innois-saan täysin uuden aikakauslehden perus-tamisesta, mikä on aika harvinaista Suo-men markkinoilla. Vuosikymmenessä ei kovin monta täysin uutta lehteä perus-teta.

– Uudessa lehdessä pystytään teke-mään asioita ilman vanhoja rasitteita ja miettimään ainoastaan kohderyhmän tarpeita.

Lehti on kiinnostanut myös muita: rekrytointi-ilmoitus poiki pari sataa ha-kemusta alan ammattilaisilta. Lehteen palkataan syksyn aikana uutta väkeä sekä Sanoma-konsernin sisältä että talon ul-kopuolelta.

Päätoimittajan mukaan hyvän lehden salaisuus on kyky tarttua ajankohtaisiin asioihin ja jalostaa niitä kohderyhmää ajatellen sellaiseksi, että lukija ei ehkä ole tullut ajatelleeksi tai jos on tullut ajatel-leeksi, niin ei ole ainakaan törmännyt sii-hen muualla.

Hyvässä lehdessä on relevanttia tietoa lehden lukijalle ja se viihdyttää lukijaa niin, että hän viihtyy lehden äärellä.

Päätoimittaja tietää hyvin, että lehti kilpailee ihmisten ajankäytöstä. Kaikilla on käytössään vain se 24 tuntia vuoro-kaudessa. Hän toivoo kuitenkin, että 3T on omalla sarallaan se lehti, josta lukija ei halua luopua.

– Olemme hyvin avoimia lukijoiden palautteelle, Haikonen vinkkaa UIL:n jä-senkunnalle.

Kolme t:tä kuvaavat myös lehden laaja-

alaisuutta. Päätoimittaja Marko Haikonen

kertoo, että 3T on lukijan kannalta hyväl-

lä tavalla nopealukuinen: siitä ei tule in-

formaatioähkyn tunnetta.

3T-lehti

-

38

Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa viimeistään 15.10.

39INSINÖÖRIUUSI

Helsingissä ja Lahdessa pidetyissä ensimmäisissä tilaisuuksissa oli yh-

teensä satakunta osallistujaa. UIL:n pu-heenjohtaja Pertti Porokari kertoi sekä liiton että työehtosopimusneuvottelu-jen ajankohtaisista asioista.

Työsuhdelakimies Niina Suvan-non aiheena olivat työelämän sopi-mukset. Alueasiamies Marjo Nykänen Helsingissä ja Olli Backman Lahdessa puhuivat palkkauksesta. Palkkakehitys keskustelutti yleisöä kummallakin paikkakunnalla.

Lahdessa yksi yleisökysymys koski ylityökorvauksia. Porokari kannusti laskuttamaan ylitöistä.

– Työnantaja lähes poikkeuksetta maksaa korvaukset, kunhan ylempi toi-mihenkilö laskuttaa. Ei kannata itse alentaa palkkaansa, puheenjohtaja pai-notti.

– On kaikkien yhteinen etu, että ylitöistä laskutetaan työehtosopimus-ten mukaan.

Puheenvuorot havahduttivat

Julkisella sektorilla asiantuntijana työs-kentelevä Lea Salminen kiitteli illan ohjelmaa. Hän ei juuri käy Lahden Seudun Insinöörien kokouksessa, mutta nyt sai samalla kertaa laajan pa-

ketin liiton asioista sekä siitä, mitä val-takunnallisesti tapahtuu.

Illan tarjoaman annin pohjalta Sal-minen aikoo ottaa asioita räväkämmin esille seuraavassa kehityskeskustelussa.

– Taidamme olla peruskilttejä, mei-dän pitää oppia pitämään puolemme, hän arveli virvoketauolla Laura Rutille.

Työympäristöpäällikkönä työsken-televää Rutia kiinnosti illan annista eniten lakiasiat.

– Seuraavalla kerralla tutustun työso-pimukseen tarkemmin. Ehkä lähetän sen myös liittoon tarkistettavaksi. (KT)

Tradenomi Vassa Hon-kanen aloitti syksyllä määräaikaisena assistent-tina IOL:ssa. Hänen työ-kenttäänsä ovat insinöö-risormustilauksien hoi-taminen, materiaalitila-

ukset, stipendit ja jäsenasiat. Honkanen tuli SEB Kort AB Helsin-

gin sivuliikkeestä, jossa hän työskenteli luottokorttien parissa. Lisäksi työkoke-musta on kertynyt myyjän tehtävistä.

Merkonomi Eero Hu-sari työskentelee jäsen-sihteerinä jäsentietopal-velussa. Hänen pääasial-linen tehtävänsä on jä-senpalvelu puhelimitse ja sähköpostitse.

Husari on aiemmin opiskelujensa ohella työskennellyt sekä UIL:n jäsentie-topalvelussa että myyjänä tavaratalossa.

Opiskelija Miika Pernu toimii jäsensihteerinä jä-sentietopalvelussa. Hä-nen keskeisiä työtehtävi-ään ovat jäsenrekisterin ylläpito ja puhelinpäivys-tys.

UIL:n jäsentietopalvelu on Pernulle ennestään tuttu, sillä hän on työskennel-lyt samoissa tehtävissä aiemminkin.

Tietoverkkoinsinööri-opiskelija Aleksi Etelä-harju jatkaa opintojensa ohella UIL:ssa osa-aikai-sena ATK-tukihenki-lönä. Hän työskentelee liiton tietojärjestelmien

kehityksen ja ylläpidon parissa. Eteläharju on työskennellyt samoissa

tehtävissä UIL:ssa harjoittelijana kesinä 2010 ja 2011.

Kuvat: Minna Virolainen

Uusia työntekijöitäUIL:n toimistoon on palkattu

uusia määräaikaisia eri tehtäviin.

Syyskiertue käynnistyi jälleen

Kirsi Ta

mm

inen

Syyskiertueen puhujat innostivat Laura Rutia (vas.) ja Lea Salmista huolehtimaan

paremmin oikeuksistaan omassa työsuhteessaan.

Esiintymisvalmentaja Pyry Järvinen ker-

toi työelämän vuorovaikutustilanteista.

Olli B

ackm

an

40

1. Missä kaupungissa ovat sillat

nimeltään 1. Insinöörisilta ja 2.

Insinöörisilta?

2. Mitä Rolls Roycen Rauman ja

Kokkolan tehtailla valmistetaan?

3. Kuka tai mikä on Insinööri

Pettersson?

4. Mitä tarkoittaa lyhenne IPCC?

5. Milloin vietetään kansainvälistä

ihmisarvoisen työn päivää eli ”World

Day for Decent Work”?

6. Mistä suomalaisesta marjasta

saat eniten terveellisiä vitamiineja ja

flavonoideja?

7. Mikä maa on Euroopan unionin

puheenjohtajamaa syksyllä 2011?

8. Mikä on herkkutatin latinankielinen

nimi?

9. Mikä on Suomessa lain määräämä

vähimmäis-/minipalkka?

10. Miksi isojen kalojen määrä

valtamerissä on vähentynyt?

KAKURO on japanilainen numeroris-

tikko, jossa numerot ovat korvanneet

kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku

1–9. Rivin numeroiden summan tulee

vastata lukua mustassa ruudussa rivin

yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden ker-

ran jokaisessa summassa. Parittomat

luvut ovat harmaissa ruuduissa, paril-

liset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla

www.insinoori-lehti.fi.

KAKURO

Oikeat vastaukset ovat

Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa:

www.insinoori-lehti.fi

Tilastokeskuksen ajankäyttötutki-muksen mukaan vuonna 2009 va-

paaehtoistyötä oli tehnyt 29 prosent-tia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä.

Korkeasti koulutetut tekevät va-paaehtoistyötä matalammin koulutet-tuja enemmän. Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt tekevät myös runsaasti vapaaehtoistyötä.

Miehet osallistuvat urheiluseuro-jen ja liikuntakerhojen, asuinalueyh-distysten, kylätoimikuntien ja taloyh-tiöiden, luonto- ja ympäristöyhdistys-ten sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön enemmän kuin naiset.

Naiset taas osallistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yh-

distysten, maa- ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan miehiä enemmän.

59 prosenttia vastaajista oli autta-nut toista kotitaloutta ajankäyttötut-kimusta edeltäneen neljän viikon ai-kana. Useimmin oli autettu ystäviä, työtovereita tai naapureita.

Lähes puolet oli saanut apua koti-talouteensa liittyvissä töissä tuttavalta, sukulaiselta tai naapurilta tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Eni-ten apua saivat omaa kotitalouttaan hoitavat, ja eniten apua saatiin lasten-hoidossa. Korkeasti koulutettujen ko-titaloudet saivat enemmän apua kuin vähemmän koulutetut.

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen

ennallaan 2000-luvulla

© Bulls

9 32 21 30 14 4 31 24

439

26

3917

2530

3624

30

2430

16 28

3011

27

429

124

19

511

1616

6

2335

9

34 6

41INSINÖÖRIUUSI

Tulevaisuuden turvaa

www

Sinä työurasi alussa oleva insinööri tai tekniikan alan ammattilainen, tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan työelämän kiemuroista. Myös kokeneet konkarit mahtuvat mukaan.

Illan ohjelma

Avaus ja esittäytyminen

Työsopimusten perusteetMitä tyosopimuksella voi, täytyy ja ei ole mahdollista sopia? Tarvitseeko työsopimusta päivittää ja miten?

Työaika

Käsitteet uusiksi ja muutetaan aika rahaksi.

Yt-neuvottelutKuka edustaa ja ketä edustaa? Tiedätkö oikeutesi

Aikataulu

10.10. Tampereen Insinöörit Tampereen Insinöörien toimisto, klo 17.30

11.10. Upseerikerho, klo 17.30

12.10. Merenkurkun Insinöörien toimisto, klo 17.30

13.10. Helsingin Insinöörit, Pasila

18.10.

20.10. Satakunnan Insinöörit, Pori Satakunnan Insinöörien toimisto, klo 17.30

25.10.

26.10. Oulun Insinöörit

27.10.

1.11.

3.11. Scandic Hotel, klo 17.30

8.11. Kainuun Insinöörit, Kajaani

8.11. Hotelli Oskari, klo 17.30

Työelämän pelisäännöt Koulutuskiertue

42

järjestöyhteydet

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat

Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.

Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.

Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja

sähköpostitse jasen@uil.fi.

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI

puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880

auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi

sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810

1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412

varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988

varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559

varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen,

0400 524 191

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖjohtaja Ari Kiiras, 0201 801 814

talouspäällikkö Paula Mauno 0201 801 860

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867

talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖjohtaja Ismo Kokko, 0201 801 840

assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851

projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848

projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842

AsiamiehetJani Huhtamella, 0201 801 835

Olli Nurminen, 0201 801 803

Mikko Sormunen, 040 7216 879

Juha Särkkä, 0201 801 843

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844

Lakimiehettyöelämän oikeudelliset palvelut

0206 93 858

lakimiehet@uil.fi

johtava lakimies Kati Hallikainen

TyösuhdelakimiehetMaria Harju, Eeva Honkanen, Tiina Savikko,

Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki

Työsuhdeneuvoja: Joel Uusi-Oukari

assistentti Paula Tapani

Elinkeinoasioiden päällikköHeidi Husari, 0201 801 839

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖjärjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872

assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Järjestötoimintakehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822

asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824

toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Jäsentietopalvelujäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862

kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,

Atte Lepistö ja Tarja Mörsky, Miika Pernu, Eero

Husari

palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe

0206 93 877

jasen@uil.fi

Viestintätoimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826

toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

viestintäassistentti Minna Virolainen,

0201 801 827

Atkatk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825

järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu,

0201 801 816

ATK-tukihenkilö Aleksi Eteläharju

AlueasiamiehetEtelä-Suomialueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomialueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856

Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

Pirkanmaa ja Kanta-Hämealueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855

Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Olli Backman, 040 579 5116

Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä

Itä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857

Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

Pohjois-Suomialueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052

Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

Tietoalaasiamies Minna Anttonen, 0201 801 801

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Urapalveluturahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,

0201 801 821

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828

tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori,

0201 801 829

tutkimusasiamies Taina Hämäläinen

0201 801 870

Opiskelija-asiatinfo@iol.fi

opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830

projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832

assistentti Vassa Honkanen 0201 801 834

assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831

asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

järjestösihteeri Jaana Kälviäinen

jaana.kalviainen@helins.fi, 050 403 2363

asiamies Kari Ritvasalo, 045 314 8400

kari.ritvasalo@helins.fi

toimisto@helins.fi

www.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki

toimisto@hyri.fi

www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna

www.uil.fi/hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 Jyväskylä

Keskustie 22 A

www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahti

puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393

lsi@lsi.fi

www.lsi.fi

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C

96200 Rovaniemi

www.uil.fi/lappi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.

94100 Kemi

lansipohjan.insinoorit@gmail.com

www.uil.fi/lpi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16

65100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

faksi (015) 361 832

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 Salo

sai@sai.fi

www.sai.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORI

toimistosihteeri Pia Luovula

puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313

sati@satakunnaninsinoorit.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tampere

puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444

toimistosihteeri Tarja Virtanen

tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi

toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen

gsm 0400 338 024

jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

toimisto@tampereeninsinoorit.fi

www.tampereeninsinoorit.fi

43INSINÖÖRIUUSI

mennen tullen

Kerro omat kokemuksesi järjestösi toiminnasta.

Kirjoitusten keruu 1.9.2011-31.5.2012. Jos kaipaat apua kirjoittamisen aloittamiseen ja tekstin jäsentelyyn, niin pyydä ilmainen muistelma-kirjoittamisen oppimateriaali.

Lisätietoja: www.tjs-opintokeskus.fi/kulttuuri/jarjestotarinat

Uudesta insinööriliitosta apua työnhakuun

Työnhaku ei aina ole helppoa. Vaikeuskerroin nou-see, jos edellisen työhakemuksen tekemisestä on vierinyt vuosia. Oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi voivat tuntua vaikeilta.

Uusi Insinööriliitto toteuttaa syksyn 2011 aikana yhteistyös-

sä TJS Opintokeskuksen kaksipäiväisen Pysytään polulla

-koulutuksen, joka tarjoaa apua oman osaamisen tunnis-

tamiseen ja työnhakuvalmiuksien kehittämiseen.

Koulutus on tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan

alaisille jäsenille.

− Koulutuksessa tunnistetaan, mitä osaamista juuri mi-

nun pitäisi tarjota uusille työnantajille. Päivittäin töissä

käytetty ja siinä kerrytetty osaaminen muuttuvat helposti

niin tutuksi, ettei sitä enää näe.

− Työnhakua auttavaa koulutusta järjestävät myös kunti-

en TE-toimistot. Pysytään polulla -koulutus ei ole niiden

kanssa päällekkäistä, vaan täydentää niitä tarjoamalla

tukea myös työnhakutilanteessa jaksamiseen ja oman

alan muutoksenhallintaan.

Koulutus järjestetään TJS Opintokeskuksen tiloissa Helsin-

gissä, Itä-Pasilassa 10.11. sekä 1.12.2011.

Ilmoittautumiset: www.uil.fi/koulutukset. Linkki ilmoittau-

tumiseen on Pysytään polulla –koulutuksen kohdalta.

Lisätietoja: inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi

TURUN INSINÖÖRIT, TUIKE RY

Syyskokous ke16.11. Syyskokous pidetään Panimoravintola Kou-lussa, Eerikinkatu 18. Aloitamme klo 18.00 olutkoulutuksella, joka kestää noin 45 minuuttia ja tämän jälkeen pidämme varsinaisen syyskokouksen.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Haasta itsesi ja avecisi Kaarinan syysmaratonille 29.10. Matkoja on monenmoisia, tutustu tarjontaan tapahtumien www-sivuilla: www.kaarinansyysmaraton.fi/

Ilmoittautumiset 22.10 mennessä osoitteeseen tuikeilmoittau-tumiset@hotmail.

Lisätiedot: www.tuike.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT

Syyskokous ti 1.11.klo 19.00Scandic hotellissa Riihimäellä (osoite Hämeenaukio 1). Käsitel-

lään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan HyRin nettisivuilla www.hyri.net

Hämeen piirin Insinöörien golfkisa järjestettiin elokuussa. Katso

lisää kuvia verkkolehdestä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi, ken-

tän kuulumisia -palstalla.

UIL kulkee kanssasi

Parempaan työpäivään

Ilmoittaudu

Tulevaisuuden turvaa

www

sopimukset

Palkka

Tule selvittämään, mitenhyödynnät UIL:n työkalujapalkkasi parantamiseen.

Tunnista vaaran merkittyöelämän sopimus-koukeroissa.