INATSISARTUT OMBUDSMANDIATA UKIUMOORTUMIK NALUNAARUTAA

20144

2

ROSENDAHLS A/S

ISSN 2245-1382

Inatsisartunut

3

Inatsisartunut

tunut sulinini pillugu ukiumoortumik nalunaaruteqartassasoq. Nalunaarut taanna tamanut saqqummiunneqartassaaq, Inatsisartullu ukiakkut nalinginnaasumik a-taatsimiinneranni Inatsisartunit Ombudsmandi pillugu inatsimmi § 10, imm. 1 tunngavigalugu oqaluuserineqartassalluni. Suliat nalunaarummi ilanngunneqartut misissuiffigineqartup imminut illersorluni oqaaserisaanik inatsimmi § 10, imm. 2 tunngavigalugu ilaqartinneqartassapput.

2014-imi ukiumoortumik nalunaarut aalajangersakkat taaneqartut tunngavigalugit matumuuna saqqummiuppara.

Suliat tamanut saqqummiussassanngortinneqartut ukiumoortumik nalunaarummi naqitatut saqqummersinneqartumi ilanngunneqanngillat, Atorfeqarfiulli nittarta-gaani www.ombudsmand.gl-imi atuarneqarsinnaallutik.

2014-imi ukiumoortumik nalunaarut uanga suleqatimalu ilisimatitsissutitsinnik aaqqissuussaanermi apeqqutit pissutsillu inatsiseqartitsinermut tunngasut Atorfe-qarfiup ukiumi nalunaarusiuunneqartumi immikkut eqqumaffigisimasavut pillugit allaaserisatut iluseqartinneqartunik tamatuttaaq imaqarpoq.

Nuuk, juni 2015

Vera Leth

Inatsisartut Ombudsmandiat pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 8-mi, 3. december2009-meersumi § 10, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq Ombudsmandi Inatsisar-

http://www.ombudsmand.gl

4

Imai

Siulequt .................................................................................................... 3

1. Atorfeqarfimmi pissutsit nalinginnaasut ................................................ 7 1.1 Sulisut ................................................................................................ 7 1.2 Angalanerit, tikeraarnerit misissuinerillu kiisalu nunanik allanik suleqateqarneq .................................................................................... 7 1.3 Ombudsmandip pisinnaatitaanera ...................................................... 8 1.4 Allanik suleqateqarneq ........................................................................ 9

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat ............................................................ 10

3. Allaaserisat ............................................................................................ 24 3.1 Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqar- sinnaatitaanerat ................................................................................... 24 3.2 Nalunaarsuinermi periaaseq pitsaasoq ................................................. 36

4. Apeqqutit ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasut pillugit ataatsimoortumik oqaaseqaatit ................................................. 44 4.1 Naalakkersuisoqarfiup pisortaanik atorfinitsitsineq. Atorfimmut naleqqut tumik ataqqinassuseqartumik tatiginassuseqartumillu pissusilersornissamik piumasaqaat pillugu isumaliutersuutit. Qinnuteqartup piukkunnaateqarner paap atorfinitsinneqartar- nissaanik piumasaqaat (j.nr. 2013 -905- 0020) ...................................... 44 4.2 Tjenestemandinik suliunnaarallartitsinermi akissarsianik ikilisaasarneq. Oqartussaasut Ombudsmandimut il.il. paasissutissiisussaatitaanerat (j.nr. 2014- 905- 0022) ......................................................................... 48 4.3 Qitiusumik allaffeqarfissuarmi oqartussaassutsimik ilusilersuineq. Qitiusumik allaffeqarfissuarmi suliani sulisunut tunngasuni pisinnaatitaaneq (j.nr. 2014 -908- 0002) .............................................. 54 4.4 Inuit Aqqinik Aalajangiisartut. Inatsisikkut tunngavigisami amigaatit (j.nr. 2014- 904- 0008) ......................................................................... 58

5. Suliat nalinginnaasumik soqutiginaatillit, inatsiseqartitsiffiusunut agguataakkat ......................................................................................... 60

Imai

5

5.1 Aalisarsinnaanermut akuersissutinik tunniussinermut atatillugu assigiinngisitsineq (ombudsmandimut taartaasartup oqaaseqaataa 23/201200100/19- imik j.normoqarpoq, atorfeqarfiup 2010- 811- 0001- imik j.normoqarpoq) .................................................. 60 5.2 Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqar- sinnaatitaanerat. Suliamut atatillugu pisortaqatigiit nanertuutaasumik qisuariaateqarneranni aalajangiinermik oqartarneq. Allanit ikiorteqarsinnaatitaaneq (j.nr. 2011 -320- 0001) ......................... 86 5.3 Palasitut atorfinitsinneqarnissamik qinnuteqaatip itigartinneqarnera. Pisinnaatitaanermik isumagisassanngortitsineq. Misissuisussaatitaaner- mik tunngaveqarneq (pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngaveqartus saanerat). Ilagiit sinniisaasa inassuteqarsinnaatitaanerat. Allattuisarneq (j.nr. 2013- 319- 0022) ...................................................... 106 5.4 Sulisitsisutut pisinnaatitaaneq, matumani atorfeqartitaasut peersinneqarnis saannik aalajangiinissamut pisinnaatitaaneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Suliami allagaatinik paasissutissiiso- qarnissaanik aalajangiinissamut pisinnaatitaaneq. Ombudsmandip saaffiginnissutaasa akineqartarnerat (j.nr. 2013 -324-0 010) .................... 134 5.5 Ulluunerani paaqqinniffimmi inissamut akiliuteqartitseqqinneq (j.nr. 2013-6 32- 0028) ........................................................................... 159 5.6 Nammineerluni misissuiffiginninnermik suliniut. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani sulianik suliani allagaatinik paasitinneqaruma nermut tunngasunik suliarinninnermik misissuineq (j.nr. 2013-9 02- 0002) ........................................................................... 171 5.7 Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik. Suliamik paasissutissarta lersuineq. Pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngaveqartussaaneran nik tunngavik (j.nr. 2013- 905-0 018) ................ 204 5.8 Ukiukinnerusup ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik tunineqarnera. Anga joqqaatut oqartussaassuseqarneq. Oqartussaasutut pisinnaati- taaneq (j.nr. 2014- 142-0 009) ................................................................ 219 5.9 Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqar- sinnaati taanerat. Suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaaneq aamma tunngavi lersuineq (j.nr. 2014- 321- 0007) .................................. 230 5.10 Aalisariutip isaterneqarneranut tapiissutinit ilanngaassineq. Ilanngaassi nermut atatillugu suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaaneq. Ilitsers uisussaatitaaneq (j.nr. 2014- 813- 0009) .................. 247

6

5.11 Nammineerluni misissuiffiginninneq. Aatsitassanut tunngasuni allagaatinik paasissutissiineq. Oqartussaassutsimik ilusilersuineq. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani naalak ker- suinermi pissaanermi k aqutseriaaseq (j.nr. 2014-9 05-0 023) .................. 261 5.12 Inissianik tarnikkut napparsimasunut innersuussisarneq. Naligiimmik pin nittarnermik tunngavik. Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissut (j.nr. 2014 -905-0024) ................................................. 380

6. Suliat ukiuni siusinnerusuni ukiumoortumik nalunaarutiniittut malitseqartitsivigineqarneri – Naammagittaalliuutit pillugit suliat .......... 396

7. Suliat ukiuni siusinnerusuni ukiumoortumik nalunaarutiniittut malitseqar titsivigineqarneri – Suliat nammineerluni misissugassanngortitat ............................................................................. 397

8. Misissuinerit aamma nammineerluni misissuiffiginninnermik suliniutit ................................................................................................. 398 8.1 Sisimiuni ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi Qasapermiuni misissuineq (j.nr. 2014-9 00-0 002) ....................................................... 398 8.2 Tasiilami Prinsesse Margrethep Meeqqanut Angerlarsimaffiutaani misissuin eq (j.nr. 2014-9 00-0 004) ....................................................... 407 8.3 Tasiilami innarluutillit najugaqarfigisaanni Nasippimi misissuineq (j.nr. 2014-9 00- 0005) ........................................................................... 424 8.4 Kommuneqarfik Sermersuumi sulianik qinnuteqaataanngitsumik soraarsit sinernut tunngasunik nammineerluni misissuiffiginninneq (j.nr. 2014-9 01-0 048) ........................................................................... 438

1. Atorfeqarfimmi pissutsit nalinginnaasut

7

1. Atorfeqarfimmi pissutsit nalinginnaasut

1.1 Sulisut

Mie Vejen Ritter Atorfeqarfimmi fuldmægtigitut atorfimminit 2014-imi aprilip naanerani tunuarpoq.

Tassunga taarsiullugu Sean Kamelarczyk Paulsen 15. august 2014-imit atuutiler-sumik atorfinitsippara. Sean Kamelarczyk Paulsen Aarhus Universitetimi inatsisile-rituutut kandidatinngorsimavoq.

Fuldmægtig Morten Bech Lorentzen piffissami 12. maj 2014-imi 15. august 2014-imut taartaagallartutut Folketingip Ombudsmandia isumaqatigiissuteqarfi-galugu attartorpara.

Oqalutsi/nutserisoq Lars Vahl 30. september 2014-imi toqukkut qimaguppoq. Tamatuma kingornatigut Bolette (Bula) Larsen kiisalu Knud Møller Atorfeqar-fimmi nutserisutut/oqalutsitut 1. november 2014-imi atorfinitsippakka.

Atorfeqarfimmi 2014-ip naanerani uku sulisorineqarput:

Nutserisut/oqalutsit pisortaat Jørgen Hansen Inatsisilerinermi pisortaq Anders Jørgensen Allatsi Alice Møller Fuldmægtig Lili Rasmussen Fuldmægtig Maria Louise Mikkelsen Fuldmægtig Katrine Rosenkranz de Lasson Fuldmægtig Sean Kamelarczyk Paulsen Nutserisoq/oqalutsi Bolette (Bula) Larsen Nutserisoq/oqalutsi Knud Møller

1.2 Angalanerit, tikeraarnerit misissuinerillu kiisalu nunanik allanik suleqate-qarneq

Nunat Avannarliit Killiit Ombudsmandiisa aprilip decemberillu qaammataanni ataatsimiinnerini Oslomi Københavnimilu ingerlanneqartuni peqataavunga.

8

Taakkua saniatigut Nunat Avannarliit Ombudsmandiisa Ystadimi Sverigemiittumi ingerlanneqartumi ataatsimiinneranni peqataavunga.

Misissuinermik ataatsimut suliaqarninnut ilaatillugu Inatsisartullu Ombudsman-diat pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 16 tunngavigalugu misissuinerit makku i-ngerlappakka:

Atorfeqarfik ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut Qasapermiunut Sisimiuniittumut misissuiartorluni martsip qaammataani tikeraarpoq. Atorfeqarfik tamatuma sania-tigut Prinsesse Margrethep Meeqqanut Angerlarsimaffianut Tasiilamiittumut mi-sissuiartorluni septemberip qaammataani tikeraarpoq. Misissuiartorluni tikeraar-nerni marlunni taakkunani meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiup MIO-p sinniisai peqataapput. Misissuinerit pillugit nalunaarusiat nalunaarummi immikkoortumi 8-mi ilanngunneqarput.

Atorfeqarfiup Prinsesse Margrethep Meeqqanut Angerlarsimaffiutaanut misis-suiartorluni tikeraarnermut atatillugu inersimasunik timikkut eqqarsartaatsikkullu innarluutilinnik paaqqinniffik Nasippi Meeqqat Angerlarsimaffiannut atasoq nak-kutigineqarlunilu sullivik Qaaliaq Nasippimut atasoq misissuiffigai.

Kommuneqarfik Sermersuup Tasiilami allaffeqarfia Atorfeqarfiup aammattaaq pulaarpaa, tassanilu suliat innarluutilinnut tunngasut arlallit misissorniarlugit aala-jangiuppakka.

1.3 Ombudsmandip pisinnaatitaanera

Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq (j.nr. 2014-308-0003) Namminersorlutik Oqartussat ataanni suliffeqarfimmi immikkoortortaqarfimmi pisortatut atorfimmit soraarsitsineq pillugu naammagittaalliuut 3. juli 2014-imi tiguara. Naammagittaalliortup ilaatigut atortussaatippaa soraarsitsineq pillugu aa-lajangiineq Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfimmi oqartussaa-sumi aalajangiinissamut pisinnaatitaanngitsumi pisimasoq.

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq allakkatigut 7. juli 2014- imeersutigut nalunaarfigaara naammagittaalliuummik suliarinninnera unit-sinniarlugu Inatsisartut Ombudsmandiat pillugu inatsimmi nr. 8-mi, 3. december 2009-meersumi § 5, imm. 2 innersuussutigalugu aalajangertunga, tassami inuk

1. Atorfeqarfimmi pissutsit nalinginnaasut

9

suliami naammagittaalliuutip ataaniittumi eqqaaneqartoq ilaquttannut qangaaniilli ikinngutaammat. § 5, imm. 2 imaattunik oqaasertaqarpoq:

“Suliami pissutsinik Ombudsmandip arlaannaannilluunniit illersuisuunnginneranik qu-larutiginnilersitsisinnaasoqarpat Ombudsmandip suliaq Inatsisartut Inatsisit Atortinne-qarnerannut Ataatsimiititaliaannut nassiutissavaa, Ataatsimiititaliallu suliaq Ombuds-mandimut taartaasartumut Inatsisartut qinigaannut suliarisassanngortillugu tunniutissa-vaa.”

Naammagittaalliuut Inatsisinik Atortitsinermut Ataatsimiititaliap Ombudsman-dimut Taartaasartumut suliarisassanngortillugu nassiuppaa.

Suliap suliarineqarnissaa Ombudsmandimut Taartaasartup ilaatigut manna inner-suussutigalugu allakkatigut 26. september 2014-imeersutigut itigartitsissutigaa, tassalu Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata 2015-imi aningaasa-nut inatsisip suliarineqarneranut atatillugu qitiusumik allaffeqarfissuarmi suliani sulisunut tunngasuni pisinnaatitaaneq pillugu apeqqut Atorfeqarfiup 2012-imi ukiumoortumik nalunaarummi allaaserisami “Oqartussaasoq sorleq qitiusumik allaffeqarfissuarmi atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu aalajangiinissamut pisinnaatitaava?”-mi kingullermik eqqartorsimasaa pillugu tun-ngaviusumik isumaliutersuutit qulaajassagai naatsorsuutigineqartoq.

1.4 Allanik suleqateqarneq

DOT GL v/Bjarke de Renouard Atorfeqarfiup nittartagaata nutaap suliarineqar-nissaa pillugu 2014-imi isumaqatigiissuteqarfigaara.

10

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

Kisitsisit atorlugit takussutissiat sulianut Atorfeqarfimmi ukiumi nalunaarusiuun-neqartumi 2014-imi (1. januar 2014-imit – 31. december 2014-imut) suliarisi-masannut attuumassuteqartut tulliuttuni saqqummiunneqarput. Ukiuni nalunaa-rusiuunneqartuni marlunni matuma siuliini kisitsisit sanilliussissutissatut aam-mattaaq takutinneqarput.

Suliat inaarlugit suliarineqartut amerlassusii naammagittaalliuutit ukiup ingerla-nerani takkuttut amerlassusiinut suussusiinullu ilaatigut ataneqarpoq. Atorfeqar-fiup sulisoqarnikkut inissisimanera kiisalu ingerlatai allat piffissap sulianik suliarin-ninnermut atorneqartup sivisussusianut taamalu suliat ukiumi pineqartumi inaar-lugit suliarineqartut amerlassusiinut aamma sunniuteqarsinnaapput.

Ilitsersuinerit naammagittaalliuutillu takkuttut amerlassusii Atorfeqarfiup kom-muninut tikeraarnerisa nakkutilliillunilu misissuinerisa amerlassusiinut kiisalu A-torfeqarfiup tusagassiuutitigut eqqartorneqarsimaguni qanoq annertutigisumik eqqartorneqarsimaneranut aammattaaq ataneqarsorinarput.

2014-imi naammagittaalliuutit tiguneqarsimasut tunngavigalugit sulianik ataa-siakkaanik 114-inik pilersitsivunga. Taakkua saniatigut sulianik nammineerluni misissugassanngortitanik 11-nik aallarniivunga.

Aammattaaq innuttaasunit saaffiginnissutit tunngavigalugit 2014-imi 99-eriarluni ilitsersuisoqarsimavoq. Ilitsersuinerit 2014-imi ingerlanneqarsimasut 2013-imi ingerlanneqarsimasunut 82-nut sanilliullutik 17-inik amerleriarsimapput. Sanil-liussissutitut oqaatigisinnaavara 2012-imi 30-riarlunga ilitsersuisimasunga.

Ilitsersuinerit ingerlattakkakka immikkoortunut marlunnut avinneqarsimagajup-put. Siulliit saaffiginnissutinut naammagittaalliuutivittut uannut tunniunneqarsi-masuugunik suliarineqarnissaat itigartitsissutigineqarsimasussaagaluanut tunnga-suupput. Ilitsersuinerni taakkunani innuttaasut oqartussaasunut allanut saaffigin-ninnissaannik innersuunneqarajuttarsimapput. Aappaat tassaapput saaffigin-nissutit, sulianik innuttaasunit saaffiginnissutaasut tunngavigalugit naammagit-taalliuutinik suliarinninnerpiamik aallartitsivigisinnaasimasakka.

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

11

2014-imi oqartussaasunit suliffeqarfinnillu saaffiginnissutit tunngavigalugit ilitser-suisimanngilanga.

Naatsorsuinerit tulliit sulianik 2014-imi inaarlugit suliarineqartunik tunngaveqar-put. Taamaalillutik naatsorsuinerit taakku sulianut ukiumi nalunaarusiuunneqar-tumi matumani ukiumilu nalunaarusiuunneqartumi matuma siuliani tiguneqarsi-masuusinnaasut inaarlugit suliarineqarsimasunut tunngasuupput.

Suliat 2014-imi inaarlugit suliarineqarsimasut naatsorsorneqarneri matuma ataani immikkoortunut pingaarnernut marlunnut avinneqarsimapput:

Suliat aalajangersimasumik suliarineqarsimanngitsut: Suliat ataani taaneqartunik pissuteqarlunga suliarisinnaanngikkukkit inissisimaffimmut tassunga ilanngunne-qassapput.

Suliat aalajangersimasumik suliarineqarsimasut: Suliat inissisimaffimmut tassunga ilanngunneqassapput naammagittaalliuummut atatillugu suliaq pillugu isummerfi-gisannik oqaaseqaateqarsimaguma.

Suliat aalajangersimasumik suliarineqarsimanngitsut

2014-imi naammagittaalliuutit katillugit 110-t suliarineqarnissaat itigartitsissutigi-neqarput. Paasissutissat nalunaarsukkani matuma ataaniittuni itigartitsinermut pissutaasut ukiunullu 2014-imut, 2013-imut 2012-imullu tunngasunik amerlas-sutsit taaneqarput (procentinngorlugit naatsorsuineq assiliartami 1-imi takuuk). Tassani naammagittaalliuutit pingasut (3) 2014-imi naammagittaalliortunit tu-nuartinneqarsimapput. Sanilliussissutitut oqaatigisinnaavara naammagittaalliuutit marluk (2) 2013-imi naammagittaalliuutillu 24-t 2012-imi tunuartinneqarsimasut.

Tabelimi tulliuttumi suliat aalajangersimasumik suliarineqarsimanngitsut sulianut Ombudsmandi pillugu inatsit tunngavigalugu suliarisinnaannginnakkit itigartit-sissutigineqarsimasunut aamma sulianut Ombudsmandi pillugu inatsimmi § 14, imm. 1 tunngavigalugu suliariniarnagit aalajangiiffigisimasannut agguataarneqar-simapput.

12

2014 2013 2012 Suliat Ombudsmandi pillugu inatsit tun- ngavigalugu suliarineqarsinnaanngitsut Kinaassuseq isertuullugu naammagittaalliuutit il. il. 3 6 - Naammagittaalliuutit kingusinaartumik tunniunneqartut 5 4 2 Naammagittaalliuutit eqqartuussiveqarnermut tunngasut 0 1 0 Naammagittaalliuutit naalagaaffimmi oqar- tussaasunut il.il. tunngasut 5 12 3 Naammagittaalliuutit namminersortunut/ inunnut ataasiakkaanut tunngasut, matu- mani Naammagittaalliuutit Namminersor- lutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat ilanngullugit eqqarsaatigalugit 4 5 3 Naammagittaalliuutit oqartussaasumut qulliunerusumut suliassiissutigineqarsinnaasut 10 12 22 Suliap suliarineqarnerani peqataasinnaati- taannginneq 1 2 2 Suliat aalajangersimasumik suliarineqar- nissaat itigartitsissutigineqartut Apeqquteqaatit (1) - - 1 Uppernarsaatinik naliliiviginninnissamik il.il. piumasaqaateqarfiusut (2) 0 3 - Ingerlatsiviup inuit ataasiakkaat pillugit inatsit tunngavigalugu sulinera (3) 5 2 - Isornartorsiuinissaq ilimananngilaq 20 20 - Naleqquttuutitsineq (4) 51 38 - Allat (5) 6 31 62 Katillugit 110 136 95

(1) Apeqquteqaatit 2013-imit aallartittumik innuttaasunit saaffiginnissutit tunnga-vigalugit ilitsersuinerit amerlassusilerneqarneranni ilanngunneqartarput.

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

13

(2) Tassani pineqarput suliat uppernarsaatinik naliliiviginninnermik imaqartut, eqqartuussivitsigut pitsaanerpaamik qulaajaavigineqarsinnaasut. Tassani aammat-taaq pineqarput suliat naliliiviginninnermi sulianik immikkut ilisimasaqarfiginnin-nissamik/paasisimasaqarfiginninnissamik piumasaqaateqarfiusut.

(3) Tassani pineqarput suliat pisumik naliliiviginnereerlunga suliarinissaat itigartit-sissutiginiarlugit aalajangiivigisakka, taakkua oqartussaasup inuit ataasiakkaat pil-lugit inatsiseqartitsineq tunngaviginerullugu iliuuseqarfigisimasaannut tunngasuu-nerat pissutigalugu, soorlu pissutsit isumaqatigiissutinut (overenskomster) tunnga-sut aamma suliat taarsiissuteqartarnermut tunngasut nalinginnaasut.

(4) Tassani pineqarput suliat oqartussaasumut susassaqartumut suliarisassanngor-tillugit ingerlateqqillugit siullertut nassiunneqarnissaat naleqqunnerpaasu-tut/eqqornerpaasutut isigisakka. Naammagittaalliortoq tamatumunnga peqatigitil-lugu ilitsersorneqartarpoq suliaq oqartussaasup suliarereerpagu uannut naamma-gittaallioqqissinnaasoq. Naleqqunnerpaasutut/eqqornerpaasutut isiginninneq pis-sutigalugu itigartitsinermi suliat assigiinngitsorpaaluit pineqartarput, soorlu suliat oqartussaasumit naammagittaalliuutigineqartumit inaarlugit suliarineqarsiman-ngitsut (matumani piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq pillugu naammagittaalliuutit ilanngullugit eqqarsaatigalugit) sulialluunniit nammagittaal-liortup tunngavilersuutaanik (tamanik) oqartussaasup naammagittaalliuutigine-qartup isummerfiginninnissaminut periarfissaqarfigisimanngisai. Naleqqunner-paasutut/eqqornerpaasutut isiginninneq tunngavigalugu itigartitsineq tassavoq tunngaviusumik isummami, tak. Ombudsmandi pillugu inatsit, aalajangiisuusu-mik tunngaviusumik matuminnga takutitsisoq, tassalu ingerlatsiviup innuttaasullu aaqqiagiinngissutaat taakkua akornanni aaqqinniarneqaqqaartariaqartut, nakkutil-liinermi oqartussaasup avataaneersup uanga Atorfeqarfittut ittup akuliutsinneqan-nginneranni.

(5) Tassani pineqarput itigartitsinermi tunngavilersuutit immikkoortuni allani imaaliallaannaq ilaatinneqarsinnaanngitsut. Tamanna ilaatigut sulianut naamma-gittaalliuuteqartup suliami inatsiseqartitsinikkut soqutigisaqarfiginngisaanut, su-lianut naalakkersuinikkut (politikkikkut) siunertaqartunut (soorlu Inatsisartut i-natsisaat pillugit naammagittaalliuutinut), sulianut soqutaalluanngitsunut sulia-nulluunniit oqartussaasup naammagittaalliuutigineqartup suliamik saqqummiussi-vigineqareerluni suliareqqinnialigaanut atuuppoq.

14

Suliat aalajangersimasumik suliarineqarsimasut

Immikkoortumi tassani kisitsisit naammagittaalliuutinik tiguneqartuinnarnik tun-ngaveqarput. Taamaalillutik suliat nammineerluni misissuiffiginninnermik aallar-titsivigisimasakka ilanngunneqanngillat.

Taakku pillugit oqaatigaara suliat Kalaallit Nunaanni kommuninut tikeraarninnut atatillugu imaluunniit nammineerluni misissuiffiginninnernik suliatorpiaq misis-suiffiginninnermik aallartitsivigisimasakka 10-t 2014-imi inaarlugit suliarisimagik-ka. 2013-imi suliat taamaattut 16-it 2012-imilu 23-t inaarlugit suliaraakka.

2014-imi naammagittaalliuutit 9-t aalajangersimasumik suliarineqareerlutik inaar-lugit suliarineqarput, taakkulu naammagittaalliuutigineqartut tunngavigalugit aal-lartinneqarsimallutik.

Kisitsisit matuma ataani takutinneqartut suliat oqartussaasumut, inatsisinik atuut-sitsiffiusumut naammagittaalliuutigisamullu agguataarneqarnerannik takutitsipput. Assiliartani 2-mit 4-mut kisitsisit ukiumi pineqartumi naammagittaalliuutinit i-naarlugit suliarineqarsimasunit tamarmiusunit procentinngorlugit takutinneqarput.

Naammagittaalliuutit aalajangersimasumik suliarineqarlutik inaarlugit suliarine-qartut, oqartussaasut sorliit naammagittaalliuutigineqarnerannut agguataagaasut (procentinngorlugit naatsorsuineq assiliartami 2-mi takuuk):

2014 2013 2012 Naalakkersuisoqarfiit taakkualu ataanni oqartussaasut 5 4 9 Kommunit 4 0 4 A/S Inissiaatileqatigiiffik INI 0 0 0 Aalajangiisartut Siunnersuisoqatigiillu Isumaginninnermi Naammagittaalliuute- qartarfik 0 0 0 Skatterådi 0 0 0 Allat 0 1 0 Katillugit 9 5 13

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

15

Naammagittaalliuutit aalajangersimasumik suliarineqarlutik inaarlugit suliarine-qarsimasut, inatsisinik atortitsiffiusup sorliup naammagittaalliuutigineqarnera ma-lillugu agguataagaasut (procentinngorlugit naatsorsuineq assiliartami 3-mi takuuk):

2014 2013 2012 Isumaginninneq pillugu inatsiseqartitsineq 1 0 1 Taakkunannga: - Isumaginninnermi inissiat 0 0 1 - Ineqarnermut tapiissutit 0 0 0 - Isumaginninnermi pensionisiat 0 0 0 - Inummut tapit 0 0 0 - Pisortanit allatigut ikiorsiissutit allat 0 0 0 - Meeqqanut akilersuutit il.il. 0 0 0 - Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit 1 0 0 - Utertitassanngortillugit ikiorsiissutit 0 0 0 - Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit 0 0 0 - Allat 0 0 0 Atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsineq 5 1 6 Taakkunannga: - Atorfinitsitsineq atorfinitsitsinermilu atugassa- rititaasut/pisinnaatitaaffiit 1 0 0 - Atorfinitsitsineq, pisussaaffiit, pineqaatissiinerit soraarsitsinerillu 4 0 4 - Soraarnerussutisianut tunngasut 0 0 0 - Sulisunut inissiat 0 0 0 - Allat 0 1 2 Attartortitsisarneq pillugu inatsiseqartitsineq 0 2 0 Taakkunannga: - Attartugassamik innersuussineq 0 0 0 - Attartornermik atorunnaarsitsineq 0 0 0 - Ineqarnermut akiliutinut akiitsut 0 0 0 - Attartukkamik allamut attartorallartitsineq 0 0 0

16

- Ineqarnermut akiliutinik naatsorsuineq 0 0 0 - Kiassarnermut naatsorsuutit 0 0 0 - Qularnaveeqqutinut siumut akiliutit 0 0 0 - Utaqqisut allattorsimaffiat 0 0 0 - Aserfallatsaaliineq 0 0 0 - Inissialiornermut/illuliornermut tapersiissutit (BSU) 0 0 0 - Nunaminertamik tunniussineq 0 2 0 - Allat 0 0 0 Akileraarutit akitsuutillu 0 0 0 Taakkunannga: - Naatsorsuineq 0 0 0 - Erniat 0 0 0 - § 50 tunngavigalugu tunniussinerit 0 0 0 - Immikkut akuersissuteqarnerit 0 0 0 - Allat 0 0 0 Akiliisitsiniarnermik suliaqarneq 1 0 0 Peqqinnissaq 0 0 0 Taakkunannga: - Aqutsineq pillugu naammagittaalliuutit 0 0 0 - Allat 0 0 0 Aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu 1 0 3 Taakkunannga: - Aalisarneq 0 0 1 - Piniarneq 0 0 1 - Inuussutissarsiornermut tapersiissutit 0 0 0 - Pisassiissutinik akuersissutinillu tunniussinerit 0 0 0 - Allat 1 0 1 Inuussutissarsiornermut tunngasut allat 0 0 0

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

17

Atuartitsineq 1 0 0 Taakkunannga: - Suliffimmi sungiusarneq 0 0 0 - Allat 1 0 0 Ilageeqarneq 0 0 0 Atuisartut/pisisartut 0 1 1 Allat 0 1 2 Katillugit 9 5 13

Naammagittaalliuutit aalajangersimasumik suliarineqareerlutik inaarneqarsimasut, suut naammagittaalliuutigineqarneri tunngavigalugit agguataagaasut (pro-centinngorlugit naatsorsuineq assiliartami 4-mi takuuk):

2014 2013 2012 Aalajangiinerit 5 4 9 Tunngavilersuineq 1 0 0 Pisinnaatitaaneq 2 0 0 Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq 0 0 3 Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq 0 0 0 Paasitinneqarsinnaatitaaneq 0 0 1 Ingerlatsinermik suliaqarnivik 0 1 0 Inatsisini tunngavissaqarnermik apeqqut 1 0 0 Paasissutissanik ingerlatitseqqinneq 0 0 0 Nipangiussisussaatitaaneq 0 0 0 Ilitsersuineq 0 0 0 Naligiimmik pinnittarnermik tunngavik 0 0 0 Allat 0 0 0 Katillugit 9 5 13

18

Naammagittaalliuutit aalajangersimasumik suliarineqarnermik kingornatigut i-naarlugit suliarineqarsimasut, misissuinerma qanoq inernilerneqarnerinut aggua-taakkat (procentinngorlugit naatsorsuineq assiliartami 5-imi takuuk):

2014 2013 2012 Isornartorsiuneq 5 1 5 Inassuteqaateqarneq kisimiitillugu 0 0 3 Isornartorsiuineq inassuteqaateqarnerlu 2 1 3 Isornartorsiuinertaqanngitsut inassuteqaati- taqanngitsullu 6) 2 3 2 Katillugit 9 5 13

(6) Immikkoortut marluk “oqaaseqaatitallit” aamma “oqaaseqaatitaqanngitsut” immikkoortumi “isornartorsiuinertaqanngitsut inassuteqaatitaqanngitsullu”-mi ataatsimut ilanngunneqarput.

Nakkutilliilluni misissuinermik suliaqarneq

2014-imi suliat nakkutilliilluni misissuinermut tunngasut pingasut (3) pilersip-pakka.

2014-imi suliat nakkutilliilluni misissuinermut tunngasut pingasut (3) inaarlugit suliaraakka. Suliat nakkulliilluni misissuinermut tunngasut pingasut taakku ukiu-moortumik nalunaarummi matumani immikkoortumi 8-mi ilanngunneqarput.

19

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

Kinaassuseq isertuullugu naammagittaalliuutit il.il.

Kingusinaartut

Eqqartuussiviit

Naalagaaffimmi oqartussaasunut il.il. tunngasut

Namminersortunut/inunnut ataasiakkaanut tunngasut, Namm. Oqart.

ingerlatseqatigiiffiutaat ilanngullugit

Oqartussaasumut qulliunerusumut nammagittaall. periarfissaq atorneqanng.

Suliami peqataasinnaassuseqannginneq

Apeqquteqaatit

Uppernarsaatinik naliliiviginninnissamik il.il. piumasaqaateqarfiusut

Ingerlatsiviup inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsineq tunngavigalugu sulinera

Isornartorsiuinissaq ilimananngilaq

Naleqquttuutitsineq

Allat

Procentinngorlugit Assiliartaq 1 - N

aamm

agittaalliuutit 2014-imi, 2013-im

i 2012-imilu itigartitsissutigisat - itigartitsinernut pissutaasoq

2014 2013

2012

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

20

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Naalakkersuisoqarfiit taakkualu ataanni oqartussaasut

Kommunit

A/S Inissiaatileqatigiiffik INI

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik

Skatterådi

Aalajangiisartut siunnersuisoqatigiillu allat

Procentinngorlugit Assiliartaq 2 - N

aamm

agittaalliuutit 2014-imi, 2013-im

i 2012-imilu inaarneqartut - O

qartussaasoq

2014 2013

2012

21

0

10

20

30

40

50

60 Isumaginninneq pillugu

inatsiseqartitsineq

Atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsineq

Attartortitsisarneq pillugu inatsiseqartitsineq

Akileraarutit akitsuutillu

Akiliisitsiniarnermik suliaqarneq

Peqqinnissaq

Aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu

Inuussutissarsiornermut tunngasut allat

Atuartitsineq

Ilageeqarneq

Atuisartut pisisartullu

Allat

Procentinngorlugit Assiliartaq 3 - N

aamm

agittaalliuutit 2014-imi, 2013-im

i 2012-imilu inaarneqartut - Inatsiseqartitsivik

2014 2013

2012

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

22

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Aalajangiinerit

Tunngavilersuineq

Pisinnaatitaaneq

Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq

Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq

Paasitinneqarsinnaatitaaneq

Ingerlatsinermik suliaqarnivik

Inatsisini tunngavissaqarnermik apeqqut

Paasissutissanik ingerlatitseqqinneq

Nipangiussisussaatitaaneq

Ilitsersuineq

Naligiimmik pinnittarnermik tunngavik

Allat

Procentinngorlugit Assiliartaq 4 - N

aamm

agittaalliuutit 2014-imi, 2013-im

i 2012-imilu inaarneqartut - N

aamm

agittaalliuutigisaq

2014 2013

2012

23

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Isornartorsiuineq

Inassuteqaateqarneq

Isornartorsiuineq inassuteqaateqarnerlu

Isornartorsiuinertaqanngitsut inassuteqaatitaqanngitsullu

Procentinngorlugit Assiliartaq 5 - N

aamm

agittaalliuutit 2014-imi, 2013-im

i 2012-imilu inaarneqartut - Inerniliileq

2014 2013

2012

2. Kisitsisit atorlugit takussutissiat

24

3. Allaaserisat

3.1 Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaati-taanerat

Allaaserinnittoq inatsisilerinermi pisortaq Anders Jørgensen

Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat Ombudsmandip 2014-imi marloriarluni isummerfigaa. Suliaq siulleq ulluunerani paaqqinniffinni pisortanut pingasunut kommunimi atorfeqartitaasunut kommunip ulluunerani paaqqinniffinnut tunngasuni allannguuteqartitsinissamik isumaliuter-suuteqarnera pillugu tusagassiuutinut allakkanik ammasumik nassiussisimanerat pillugu naalasseriitsuliorneq pissutigalugu tamarmik immikkut aalajangersimasu-mik ilusiligaanngitsumik uparuarneqarsimasunut tunngasuuvoq1. Suliap aappaani pineqartoq tassaavoq sulisut sinniisaat, napparsimmavissuup immikkoortortaqar-fiani pissutsit sulinermi avatangiisinut tunngasut pillugit tusagassiuutinut oqaase-qaateqarsimanini pillugu naalasseriitsuliorneq pissutigalugu mianersoqquneqarsi-masoq2.

Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneq naalagaaffimmi marlutsigut pingaarnertut illersugaavoq, tassalu Tunngaviusumi Inatsimmi § 77-ikkut pisortat nakkutilliinissaata ataatsimut inerteqqutaaneranik aamma imaqartukkut kiisalu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissummi artikel 10-kkut. Aala-jangersakkat taakku pisortani atorfeqartitaasunut tamakkiisumik aamma atuupput, nalinginnaasumilli imminut (inuinnartut) sinnerluni oqaaseqaatitut saqqummiun-neqartunut taamaallaat atuulluni; taamaalillutik pisortani oqartussaasumi pisorta-qatigiit kia oqartussaasoq sinnerlugu oqaaseqaateqarsinnaatitaanera pillugu malit-tarisassanik oqaaseqaatillu taamaattut imarisaat pillugit tunaartarisassanik erseq-qinnerusunik ilaatigut aalajangersaasinnaapput.

Tunngaviusumik Inatsimmi § 77-ip aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Euro-pami Isumaqatigiissummi artikel 10-p tamakkiisumik kiffaanngissuseqarluni oqaa-seqaateqarsinnaatitaanerup atuunneranik taaneqarsinnaasoq aallaavigaat. Aalaja-ngersakkalli kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup killissalerneqar-sinnaaneranut periarfissamik ammaassipput.

1) Nalunaarummi immikkoortoq 5.2 takuuk. 2) Nalunaarummi immikkoortoq 5.9 takuuk.

3. Allaaserisat

25

Aalajangersakkat kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup pisuni aalajangersimasuni immikkut ittuni killissalerneqarsinnaaneranut periarfissamik ammaassinerat ingasattajaartumik atorniarneqassanngilaq. Aamma pisortani ator-feqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat annertooru-jussuusoq taamaalillunilu kiffaanngissuseqarluni oqaaseqarsinnaatitaaneq taanna killissalersorneqassappat taamaaliornissamut pisariaqarluinnartunik tunngavissa-qassasoq aalajangersakkat taakkua erseqqilluinnartumik tunngavigaat.

Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup pisortani atorfeqartitaasu-nut atuuttutut isigineqartariaqartup atorfeqartitaanikkut killissalersugaanera pillu-gu tulliuttuni allaaserisat tamanna tunngavigalugu paasineqassapput. Taamaalilluni oqaaseqaateqarneq akuerineqarsinnaasut iluanniinnersoq avataanniinnersorluunniit pissutissaqartumik nalornissutigineqarpat ilimaginninneq manna atuuttariaqarpoq, tassalu oqaaseqaateqarneq akuerineqarsinnaasut iluanniittoq. Allatut oqaatigalugu killissalersuutit tulliuttuni taaneqartut suli sakkortunerusumik killissalersuisutut paasineqassapput. Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaate-qarsinnaatitaaneranni killissanik aalajangersaaneq pisut ataasiakkaarlugit erseqqil-luinnartumik naliliinermik tamatigut tunngaveqartarpoq.

Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik namminneq oqaaseqaateqarsin-naatitaaneranni atorfeqartitaanikkut killissaliussat suut atuunnersut aallaqqaasiuti-tut (immikkoortumi 1-imi) allaaseriniarneqarpoq. Oqaaseqaatinik saqqummiussi-neq atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsinikkut sunik kinguneqartinneqarsin-naanersoq (inatsiseqartitsinikkut sunniuteqarsinnaanersoq) tamatuma kingornati-gut (immikkoortuni 2-mi 3-milu) allaaserineqarpoq. Kiisalu suliani marlunni taakkunani 2014-imeersuni Ombudsmandip inerniliussai (immikkoortumi 4-mi) naatsumik eqqartorneqarput, inatsiseqartitsinikkullu atuuttoq naggaasiutitut (im-mikkoortumi 5-imi) eqikkarneqarluni.

1. Pisortani atorfeqartitaasut pisussaaffii namminneq oqaaseqaateqarnissaanni killissaliisutut

1.1. Aallaqqaasiut

Pisortani atorfeqartitaasut atorfeqartitaanertik aqqutigalugu aalajangersimasunik pisussaaffeqarput. Pisussaaffiit taakku atorfeqartitaanermut tunngasut piuinnarnis-saannut pisussissamisoorluinnartumik inissisimapput.

26

Pisortani atorfeqartitaasut pisussaaffii sulisussaatitaanertut (matumani ilumoorfi-ginnittussaatitaaneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu), nipangiussisussaatitaanertut, naalattussaatitaanertut atorfimmullu naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu ava-taani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaatitut (deco-rum officialitut) allaaserineqarajuttarput3.

Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaaneran-nik killissaliineq pisussaaffinni sisamani taakkunani ataatsimut nassaariniarneqarta-riaqarpoq. Tamanna eqqarsaatigalugu inatsisilerinermi atuakkiani periaatsimilu pingaartumik ilumoorfiginnittussaatitaaneq, nipangiussisussaatitaaneq atorfim-mullu naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat soqutiginaateqartutut isigineqarput4.

1.2. Ilumoorfiginnittussaatitaaneq

Sulisitsisumut ilumoorfiginnittussaatitaaneq pisuni aalajangersimasuni pisortani atorfeqartitaasup kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneranik killissa-liisuusinnaavoq.

Ilumoorfiginnittussaatitaanerup – oqartussaasup ilumini aalajangiiniartarnera i-ngerlasinnaaneralu eqqarsaatigalugit – pisortani atorfeqartitaasut oqaaseqaateqar-sinnaatitaanerannik Ombudsmandip paasinninnera malillugu qaqugukkut killissa-liisinnaanera pillugu pingaarnerusutigut isummanik Folketingip Ombudsmandia oqaaseqaammi 1987-imeersumi5 saqqummiussivoq. Ombudsmandip paasinnin-nera inatsisilerinermi atuakkiani (periaatsimilu) akuerisaasutut ataatsimut isigine-qartariaqarpoq.

Akuerineqarsinnaanngitsumik oqaaseqaatinut tunngasut takuneqarsinnaasussatut annikitsuararsuupput, oqaatigineqassaarlu kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqar-

3) Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni ”Forvaltningsret”-imi 2002-meersumi Kaj

Larsenip quppernerni 188-imi tulliinilu allaaserisaa. 4) Oqartussaasorli sinnerlugu oqaaseqaateqarnermi killissaliisutut aallaqqaasiummi taaneqartoq

pisut qanoq ittuussusiat apeqqutaatillugu naalattussaatitaanermik tunngaveqartariaqarpoq. 5) Folketingip Ombudsmandiata1987-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernerit 237 tullii-

lu (ass. tak. 1995-imi ukiumoortumik nalunaarummi quppernerit 381 tulliilu).

3. Allaaserisat

27

sinnaatitaaneq killissalersorneqassappat pissutsit ataani taaneqartut tamarmik eq-qortinneqarsimassammata6.

Taamaallaat nammineq suliassaqarfigisap iluani kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaate-qarsinnaatitaaneq killissalerneqarpoq Ilumoorfiginnittussaatitaaneq pisortani atorfeqartitaasut ataasiakkaat suliat pine-qartup nammineq suliassaqarfiata iluaniittut kisiisa eqqarsaatigalugit killissaliisuu-sinnaavoq. Taamaalillutik pisortani atorfeqartitaasut ingerlatsiviup suliassaqarfiini ulluinnarni sulinerminni attuumassuteqarfiginngisaminni suliat pillugit killilersu-gaanngitsumik kiffaanngissuseqarlutik allatulli oqaaseqaateqarsinnaatitaapput.

Pisortanili atorfeqartitaasut suliani nammineq suliassaqarfigisap iluani atugassiissu-tit pillugit apeqqutinut tunngasuni annertuumik kiffaanngissuseqarlutik oqaase-qaateqarsinnaatitaapput, tassami suliat taamaattut atorfeqartitaasut ataasiakkaat pineqartut siunissami atorfeqartitaanerannut pissutsinullu suliffimmi atugaannut annertuumik sunniuteqarsinnaammata/pingaaruteqarsinnaammata.

Taamaallaat “sulisut pingaarutilittut inissisimasut” kiffaanngissuseqarlutik oqaase-qaateqarsinnaatitaaneranni killissaliisoqarpoq Ilumoorfiginnittussaatitaaneq “sulisunut pingaarutilittut inissisimasunut” killissa-liisumik sunniuteqartutut taamatuttaaq isigineqarpoq. Tassa imaappoq pisortani atorfeqartitaasut ataasiakkaat sulinerminni oqartussaasup aalajangiinerani peqataa-simanersut peqataavinnersulluunniit apeqqutaasoq. Kiffaanngissuseqarluni oqaa-seqaateqarsinnaatitaanermi killissaliissutini atorfeqartitaasut naalakkersuinikkut aqutsinikkulluunniit aalajangiisartunut ungasissumi inissisimasumik suliaqartut pineqartunut nalinginnaasumik ilaatinneqarneq ajorput.

Piffissaq oqaaseqaatinik saqqummiussiffik Kiisalu oqaaseqaatit aalajangiineq sioqqullugu aalajangiinerulluunniit kingornati-gut saqqummiunneqarsimanersut apeqqutaavoq. Suliap aalajangiivigineqanngin- 6) Folketingip Ombudsmandiata 1998-imi ukiumoortumik nalunaarummini quppernerni 319-imi

tulliinilu oqaatigaa ilimagineqartoq ”atorfeqartitaasup suliassaqarfigisani pillugu paasissutissanik eqqunngitsunik saqqummiussisinnaanerani killissaliissutit immikkut ittut sulisitsisumut ilu-moorfiginnittussaatitaanerup [aammattaaq] nassatarigai, immaqalu aamma oqaaseqaatit ilusaat eqqarsaatigalugit”. Killissaliissutit taaneqartut allaaserisami tassani atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasa-qaatip ataani (immikkoortumi 1.4-mi) inissinneqarput.

28

nerani oqaaseqaateqarnissamut periarfissaq – suliarinnittup iluani aalajangiiniar-nerup ingerlanerata illersorneqarnissaa eqqarsaatigalugu – kingusinnerusukkut oqaaseqaateqarsinnaanermit annikinnerusinnaavoq.

1.3. Nipangiussisussaatitaaneq

Pisortani atorfeqartitaasut ataatsimut nipangiussisussaatitaapput, taamaalillugu tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 27, tak. pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 50, imm. 1 aamma 3 kiisalu §§-it 52-imit 54-imut.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 27, imm. 1-ikkut aamma piner-luttulerineq pillugu inatsimmi § 50, imm. 3-kkut aalajangersarneqarpoq paasissu-tissaq 1) inatsisikkut imaluunniit 2) aalajangersakkakkut allakkut atuussinnaassu-seqartukkut (soorlu sulinermut atatillugu naalakkiutikkut7) isertuussassatut taane-qaruni imaluunniit 3) pisortat inuilluunnit ataasiakkaat soqutigisaasa annertuumik mianerineqarnissaat isumaginiarlugu tamanna allatigut pisariaqarpat8 nipangiusi-maneqassasoq.

Nipangiussisussaatitaaneq aallaavimmini tassaavoq “inatsiseqartitsinikkut assigiis-saartumik atorneqartartoq”-mik taaneqartartoq, taannalu eqakuluttumik oqaatiga-lugu imaappoq nipangiussisussaatitaaneq tassaasoq malittarisassaq ersarippallaan-ngitsoq: Taamaalilluni paasissutissap isertuunneqarnissaa pisortat inuilluunniit ataasiakkaat soqutigisaasa annertuumik mianerineqarnissaat isumaginiarlugu qa-qugukkut pisariaqarpa? Inatsisilerinermi atuakkiani oqaatigineqarpoq inatsiseqar-titsinikkut assigiissaartumik atorneqartartoq maleruaqqusatut ilusilersoqqissaakka-tut iluseqannginnermigut inatsiseqartitsinermik atuisumut qilersuisuunngitsoq, peqqusissutituinnarli iluseqarluni, pissuserissaarnikkut inooqataanikkulluunniit uuttuutitut immersorneqartariaqartutut inatsiseqartitsinermillu paasinninneq pif-

7) Nipangiussisimasoqarnissaanik sulinermut atatillugu naalakkiut nipangiussisussaatitaanermik

suliassaqarfik qaangerlugu atorneqarsinnaanngilaq. Taamaalilluni nipangiussisimasoqarnissaanik sulinermut atatillugu naalakkiut tassaaginnarpoq 3) tunngavigalugu suut atuuttooreernerannik erseqqissaaneq.

8) Tamatuma saniatigut nipangiussisussaatitaanerup suna nassatarigaa pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 50, imm. 1-ip sukumiinerusumik nassuiaraa naatsorsuutigineqarpoq, tassami pi-sussaaffik aalajangersakkami tassani annertuumik nassuiarneqarmat tassaasoq paasissutissanik i-sertuussassanik pissutissaqarani ingerlatitseqqilluni tunniussinissamik atuinissamillu inerteqqu-teqarneq, tak. Jon Andersenip atuagassiami “Juristen”-imi 1988-imeersumi naqinneqartumi al-laaserisaa “Tavshedspligt i forvaltningen”.

3. Allaaserisat

29

fissami pineqartumi atuuttoq tunngavigalugu immerneqartariaqartutut ittoq. Taamaattumik sulianik nipangiussisussaatitaanermut tunngasunik suliarinninner-mi nipangiussisussaatitaaneq unioqqutinneqarsimanersoq pisut ataasiakkaarlugit pineqartoq pillugu naliliisoqartariaqarpoq.

Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneq eqqarsaatigalugu nipangius-sisussaatitaaneq aalajangersimalluinnaqqissaarnerusunut tunngasuuvoq. Taamaa-lilluni nipangiussisussaatitaanermi pissusiviusut pillugit paasissutissanik, ass. paa-sissutissanik meeqqap ingerlarsimaffimmini inooqataaneranut tunngasunik, inger-latitseqqilluni tunniussineq kisimi pineqarpoq. Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaa-teqarsinnaatitaanermi pissusiviusut pillugit paasissutissanik ingerlatitseqqilluni tunniussineq pineqartunut ilaatinneqarpoq, kiffaanngissuseqarlunili oqaaseqaate-qarsinnaatitaanermik oqartarnermi qitiusoq tassaavoq oqaaseqaatit isummanik saqqummiussisuusut.

1.4. Atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassu-seqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat (decorum officiale)9

Kalaallit Nunaanni tjenestemandit pillugit inatsimmi § 12, imm. 1-imi immik-koortut aappaatigut aalajangersarneqarpoq tjenestemandip atorfimmut naaper-tuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatigineqarnissamillu piumasaqaataasunik eqqortitsisinnaanini sulinermini sulinermilu avataani takutissagai. Piumasaqaat taanna - atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinas-suseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat decorum officialemik taa-neqartartoq pisortani tjenestemandituunngitsoq atorfeqartitaasunut inatsiseqartit-sinikkut tunngavik inatsisikkut aalajangersagaanngitsoq tunngavigalugu aamma atuuppoq.

Atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnis-samik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat nipangiussisussaatitaaneq pillugu malittarisassatulli tassaavoq inatsiseqartitsinikkut assigiissaartumik atorneqartartoq.

Taamaalilluni sulisitsisoq atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu ava-taani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat unioqqu-tinneqarsimanersoq naliliissaguni atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi suline-

9) Anders Jørgensenip atuakkiaani “Decorumkravet for præster”-mi 2011-meersumi quppernerit

74 tulliilu innersuussutitallit takukkit.

30

rullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat tapertatut tunngaviit atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaatip oqaasertaani10 (annertunerusumik anikkinnerusumilluunniit) paasineqarsinnaasut assigiinngitsut tunngavigalugit isiginiassavaa: Atorfik suna pineqarpa – ass. atorfik qaffasissoq atorfigineqarpa, imaluunniit sulisoq “nalinginnaalluinnartoq” pineqarpa? Sumi atorfeqartitaaneq – ass. nunaqarfeeqqami kikkut tamarmik ilisarisimaqatigiiffigi-saanni atorfeqartitaaneq pineqarpa? Pisoq pineqartoq pillugu ulluni pisoqarfiusuni ileqqorissaarnikkut aalajangiisuusumik paasinninneq qanoq ittuua?

Oqaaseqaatinik aalajangersimasunik saqqummiussineq atorfimmut naapertuuttu-mik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnis-samillu piumasaqaammik unioqqutitsinerusinnaavoq. Ass. sulisitsisup pisortani atorfeqartitaasoq atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu malersorsinnaavaa, taaneqartup kingulliup pinerluttulerineq pillugu inatsimmi ataqqinassutsimik innarliinerit pillugit aalajangersakkat unioqqutippagit. Suliami 1960-ikkut naalerneranneersumi Folketingip Ombudsmandia isumaqarpoq niaqu-laartunik isumaginnittoqarfiup sulisuisa højskoleanni naggataarnersiornermi isu-maginnittunngorniap oqalugiarnermini siulersuisunik “anarsuit taarsertariaqar-tut”-nik taasisimanera pissutigalugu siulersuisut ilinniartumik taassuminnga so-raarsitsisimanerannik isornartorsiuinissamut tunngavissaqarani11.

Aamma oqaaseqaatit saqqummiunneqarunik pinerluttulerineq pillugu inatsiseqar-titsineq tunngavigalugu malersorneqaataasinnaanngitsut pisut qanoq ittuussusiat apeqqutaatillugu pisuni immikkut ittuni atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasa-qaammik unioqqutitsinertut isigineqarsinnaasariaqarput.

Oqaaseqaatip taamaattup atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu ava-taani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaammik u-nioqqutitsinerusinnaaneranik naliliinermi oqaaseqaatip ilusaa isiginiarneqartaria-qarpoq – pingaartumik oqaatsit suut atorneqarsimanerat – oqaaseqaatillu imarisaa. 10) Jacob Christian Bertramip allaaserisaa “Et spørgsmål om tillid – decorumkravet for offentligt

ansatte” atuagassiami Justitiami nr. 4-mi 2001-imeersuni quppernerni 8-mi tulliinilu naqin-neqartoq.

11) Folketingip Ombudsmandiata 1969-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernerit 35 tulliilu.

3. Allaaserisat

31

Oqaaseqaat suliap imarisaanut tunngasoq ajornartorsiutinngorsinnaanngorlugu allaat saqqummiunneqarsinnaavoq – naak “mitalliiniutit” soorunalimi aamma i-nissaqartinneqartussaagaluartut. Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaa-nerup taamatut killissalersorneqarnera suliap imarisaanut tunngasumik saqqum-miussinermut amerlanertigut akornutaanavianngilaq, ilusaa allanngortinneqaan-narpat. Oqaaseqaat iluserisani pissutigalugu atorfimmut naapertuuttumik (suli-nermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat eqqarsaatigalugu ajornartorsiutaanersoq isumaliutersuutigineqarpat manna isumaliutersuutini ilaatinneqartariaqarpoq, tassalu oqaaseqaatip allatut ilu-seqarsimasuuguni anguniagaq taannaasoq angusimasinnaagaluarneraa. Nunanut allanut ministereqarfiup 1996-imi tusagassiuutit pillugit siunnersuisoqatigiivisa taamani kultureqarnermut ministeriusoq atuartartut allagaanni “klumpedumpip bulldozerillu uersagaattut” eqqartorpaa, taamaattorli qungujuallaatissatut oqaati-galugu “nunasiullaqqissuusoq”. Atuartartut allagaasa taakkua akuerineqarsinnaasup killissaa qaangingajalluinnarsimagunarpaat12.

Oqaaseqaatip imarisaa kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup qi-terpiarisaa atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqi-nassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat eqqarsaatigalugu ajor-nartorsiutitut aamma iluseqarsinnaavoq. Taamaalillutik saqqummiussat eqqun-ngitsut, ingasattajaartumik ilarrallattaarinerit il.il. atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqartumik tatiginassuseqartumillu pissusilersorneq kusanaallisinnaavaat, naak ilutsimikkut suliamut attuumassute-qartutut saqqummeraluarunilluunniit. Oqaaseqaatit suliamut attuumassuteqar-luinnartut pisut qanoq ittuussusiat apeqqutaatillugu pisuni (immikkorluinnaq) ittuni aamma ajornartorsiutaasinnaapput; ass. palasip arneriniartarfiit pisortanit tapiiffigineqartartut pilersinneqarnissaat ilalerlugu aviisimi allaaserippagu tamanna ajornartorsiutaasinnaagunarpoq – aviisimi allaaserisap pimoorussinertut suliamullu attuumassuteqartutut saqqummernera apeqqutaatinnagu.

Oqaaseqaatit atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqi-nassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat eqqarsaatigalugu ajor-nartorsiutaanersut oqallinnermi oqaaseqaatit pinerluttulerineq pillugu inatsit tun-ngavigalugu malersorneqarsinnaanngitsut matumanilu aamma oqaaseqaatit isum-

12) Jacob Christian Bertramip allaaserisaani siusinnerusukkut taaneqartumi quppernerit 26 tul-

lialu.

32

manik saqqummiussisuusut (tassalu oqaaseqaatit imarisaasa) assortuussutaanerpaa-nerat erseqqippoq.

Ataatsimut isigalugu ilimagisariaqarpoq oqaaseqaat atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamil-lu piumasaqaat eqqarsaatigalugu ajornartorsiutaanersoq apeqqummik naliliinermi suliaq pineqartoq tunngavigilluinnarlugu pisariaqartoq, tassanilu kiffaanngissuse-qarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneq tunngavittut pingaarutilerujussuartut ilaasu-tut ilaatinneqassaaq imaluunniit allatut oqaatigalugu: “Kiffaanngissuseqarluni o-qaaseqaateqarsinnaatitaaneq nalilittut tunngavittulluunniit tassaavoq [...] atorfim-mut naapertuuttumik (sulinermi sulinerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaammik naliliinerup qanoq inernilerneqarnis-saanik aqutsisuusoq, pissutsit immikkut ittut allat saneqqutsinissaq periarfissaqaler-sinngippassuk13”.

2. Oqaaseqaatinik inatsisinik unioqqutitsisuusunik saqqummiussinerup atorfi-nitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsinikkut kingunerisai

Pisortani atorfeqartitaasut oqaaseqaatinik inatsisinik unioqqutitsisuusunik saq-qummiussisut, tak. qulaani oqaatigineqartut, sulisitsisumit naalasseriitsuliorneq pissutigalugu naggataatigut pineqaatissinneqarsinnaapput.

Naalasseriitsuliorneq pissutigalugu pineqaatissiissutit taakku tjenestemandit eqqar-saatigalugit tassaapput mianersoqqusineq, naveersineq, pillaammik akiliisitsineq (taamaattorli qaammatip affaanut akissarsiat sinnernagit), suliffimmut allamut, suliffeqarfimmut allamut atorfimmulluunniit allamut nuutsitsineq, atorfimmik appartitsineq soraarsitsinerluunniit, tak. tjenestemandit pillugit inatsimmi § 27, imm. 1. Tjenestemandiunngitsut eqqarsaatigalugit naalasseriitsuliorneq pissutiga-lugu pineqaatissiissutit tassaasarput mianersoqqusineq soraarsitsinerlu (soraarniu-teqartitsineq peersitsinerlu).

Naalasseriitsuliorneq pissutigalugu pineqaatissiissutip sorliup atorneqarnissaanik toqqaanermi atorfinitsitsisarneq ingerlatsinerlu pillugit inatsiseqartitsinermi tun-ngaviit nalinginnaasut sulisitsisup eqqaamassavai, ilaatigut ingerlatsineq pillugu

13) Jacob Christian Bertramip allaaserisaani siusinnerusukkut taaneqartumi quppernerit 28 tul-

lialu, tak. Henrik Zahlep atuakkiaani “Dansk forfatningsret – menneskerettigheder”-mi 2010-meersumi quppernerit 90 tulliilu.

3. Allaaserisat

33

inatsiseqartitsinermi pisumut naapertuuttumik iliuuseqartarnermik tunngavik, tassanilu aalajangersarneqarpoq pineqaatissiissut sakkukinnerpaaq anguniakkap anguneqarnissaanut naammattoq toqqassallugu sulisitsisup pisussaaffigigaa. Pisu-mut naapertuuttumik iliuuseqartarnermik tunngavik taanna suliani kiffaanngissu-seqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaanermut tunngasumik minnerpaaffiatigut saq-qumilaartumik aamma inissisimasariaqarpoq.

3. Oqaaseqaatinik inatsisinik unioqqutitsisuunngitsunik saqqummiussinerup atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsinikkut kingunerisai?

Oqaaseqaatit inatsisinik unioqqutitsisuunngitsut naalasseriitsuliorneq pissutigalugu sulisitsisup tungaanit pineqaatissiinermut – toqqaannartumik toqqaannanngikka-luamillu – soorunalimi - tunngaviusinnaanngillat.

Taamaattorli pisoqarsinnaavoq oqaaseqaatip inatsisinik unioqqutitsisuunngitsup – soorlu suleqatigiinnermi ajornartorsiutinut tunngasup – sunniutai ima sakkortuti-gisinnaallutik allaat pisortaqatigiit naliliineq tunngavigalugu qisuariaatinik naner-tuutaasunik, soorlu naliliineq tunngavigalugu soraarsitsinermik, iliuuseqarnerannut tunngaviusinnaallutik. Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup pisortani ator-feqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat pillugu ilitser-suusiaani 14 allassimasutut suussusiliinissamik uppernarsaatillu qularnaatsuunis-saannik piumasaqaatit pisortaqatigiit pisuni taamaattuni immikkut eqqumaffigis-savaat, matumani piumasaqaatit suleqatigiinnermi ajornartorsiutit annertuujunis-saannik piumasaqaatitut atuuttut, ajornartorsiutip atorfeqartitaasumut pingaarne-rusutigut pisuutitsissutigineqarnissaat ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerannik miane-rinninneq oqimaalutaanermi oqimaassuseqarluartoq pisortaqatigiit tamatumunnga peqatigitillugu eqqaamassavaat.

Matuma erseqqissarneqarnissaa pingaartuuvoq, tassalu oqaaseqaatip inatsisinik unioqqutitsisuunngitsup saqqummiunneqarnera immini tassaanngimmat pisorta-qatigiit naliliineq tunngavigalugu qisuariaatinik nanertuutaasunik iliuuseqarne-

14) Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik

oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat pillugu ilitsersuusiaa nr. 87, 14. september 2006-imeersoq. Folketingip Ombudsmandiata 2001-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernerit 552 tul-liilu (pingaartumillu quppernerit 565 tulliilu) aamma takukkit.

34

rannut tunngavissaliisinnaasoq, tassaaginnarlunili oqaaseqaatip saqqummiunne-qarnerata kinguneratut sunniutaasinnaasoq.

4. Suliat 2014-imeersut

Suliani marlunni 2014-imeersuni taakkunani Ombudsmandi marlunnik assigiin-ngilluinnartunik inerniliussivoq.

Suliami ulluunerani paaqqinniffinni pisortanut tunngasuni Ombudsmandip nunap eqqartuussiviani eqqartuussut namminerisamik oqaaseqaatit namminerinngisamil-lu oqaaseqaatit akornanni killissap sumiinnera pillugu apeqqummik isummerfigin-nittoq innersuussutigalugu oqaatigaa pisortat taakku tusagassiuutinut allakkaminni ammasuni kommuni sinnerlugu oqaaseqaateqarsimasut, ilaatigummi atorfimmik taaguutaat atorlugit atsiorsimagamik. Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuse-qarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerannik illersuineq siusinnerusukkut oqaatigi-neqartutut taamaallaat taakku inuinnartut oqaaseqaateqarsimappata nalinginnaa-sumik atuummat, ulluuneranilu paaqqinniffinni pisortat taakkua kommunip tusa-gassiuutinut tunngasunik ingerlatseriaasia unioqqutissimammassuk Ombudsmandi isumaqarpoq kommunip pisortanik taakkuninnga tamanik uparuaasimanera isor-nartorsiussallugu tunngavissaqarani.

Suliami sulisut sinniisaannut tunngasumi taanna napparsimmavissuaq sinnerlugu oqaaseqaateqarsimanngilaq, sulisunulli sinniisutut suliani tunngavigalugu taamaa-liorsimalluni. Ombudsmandi isumaqarpoq sulisut sinniisaata ilumoorfiginnittus-saatitaanini unioqqutissimanngikkaa, naak Naalakkersuisoqarfik isumaqaraluartoq sulisut sinniisaat uniqqutitsisimasoq. Ombudsmandi ataatsimut isiginnilluni isu-maqarpoq sulisut sinniisaata napparsimmavissuup immikkoortortaqarfiani sulif-fimmi avatangiisit pillugit oqaaseqaatai inatsisinik unioqqutitsisuunngitsut, naalas-seriitsuliornerlu pissutigalugu mianersoqqussut taamaalilluni pissutissaqarani tun-niunneqarsimasoq.

5. Eqikkaaneq

Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat pillugu inatsiseqartitsinikkut atuuttunik imaaliallaannaq eqikkaaniarneq ajornaku-soortuuvoq. Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsin-naatitaanerat nalunaaruteqarsinnaatitaanerallu pillugit isumaliutissiissummi

3. Allaaserisat

35

2006-imeersumi15 oqaatigineqartutut tamanna annertunerusutigut matuminnga pissuteqarpoq, tassalu suliassaqarfimmi tassani atuakkiaasimasut periaatsillu taku-tikkaat inatsiseqartitsinikkut atuuttut assigiinngisitaartorujussuusut, taamaalillunilu pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerata killissaanik aalajangiiniarneq isiginiagassanik pissutsinillu assigiinngitsunik oqi-maalutaanermit sunnerneqarsimalluni. Oqimaalutaaneq taanna siusinnerusukkut aamma oqaatigineqartutut pisuni ataasiakkaani pisumik naliliiviginneqqissaarner-mik tunngaveqarpoq, suliamilu pineqartumi pisunit immikkut ittunit sunnerne-qarsimalluni.

Pisortanili atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaane-ranni inatsiseqartitsinikkut atuuttoq pingaarnerusutigut imatut eqikkarneqarsin-naavoq:

Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneq taamaallaat oqaaseqaatinut oqartussaasoq sinnernagu namminerli sinnerluni saqqummiunneqartunut atuup-poq. Aammattaaq kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneq immik-koortumi 1-imi sukumiinerusumik allaaserineqartutut pisut qanoq ittuussusiat apeqqutaatillugu atorfeqartitaasup sulisitsisumut ilumoorfiginnittussaatitaaneranit, nipangiussisussaatitaanermit kiisalu atorfimmut naapertuuttumik (sulinermi suli-nerullu avataani) ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasa-qaammit pisortani atorfeqartitaasunut ataasiakkaanut atuuttumit killissalerneqar-simasinnaavoq.

Sulisitsisup pisortani atorfeqartitaasoq oqaaseqaatinik inatsisinik unioqqutitsisuu-sunik saqqummiussisoq naalasseriitsuliorneq pissutigalugu pineqaatissiissutinik naggataatigut iliuuseqarfigisinnaavaa. Sulisitsisup pisuni immikkut ittuni pisorta-qatigiit naliliinikkut qisuariaataat atorfeqartitaasumut iliuuserisinnaavai, atorfeqar-titaasup oqaaseqaatinik inatsisinik unioqqutitsisuunngitsunik saqqummiussinerata nassatarisaanik sunniutit kingunerisaattut.

Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaaneq inuiaqatigiinni inatsisitigut aqunneqarlutik tamanit oqartussaaqataaffigineqartuni tunngaviulluinnartumik pingaaruteqarpoq. Taamaalilluni kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaati-

15) Pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat nalunaaru-

teqarsinnaatitaanerallu pillugit isumaliutissiissut nr. 1472/2006, qupperneq 98.

36

taaneq nalilittut tunngavittulluunniit aallaqqaasiummi aamma oqaatigineqartutut tamatigut tassaassaaq pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaa-teqarsinnaatitaanerannik – suliani ataasiakkaanisulli ataatsimut - inatsiseqartitsi-nikkut killissanik aalajangersaanermi pissusissamisoortumik nukittuumillu aallaa-vik. Kiffaanngissuseqarluni oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup pingaaruteqarnerata sulianik pineqartunik eqqartuussiviit Ombudsmandeqarfiullu sukumiisumik misi-liisarnissaat nassataraa.

3.2 Nalunaarsuinermi periaaseq pitsaasoq

Allaaserinnittoq fuldmægtig Katrine Rosenkrantz de Lasson

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata sulianik suliani allagaatinik paasitinneqarumanermut tunngasunik suliarinninneranik misissuineq Ombuds-mandip 2013-imi ukiakkut aallartippaa (ukiumoortumik nalunaarummi immik-koortoq 5.6 takuuk). Ombudsmandi Naalakkersuisoqarfiup nalunaarsuinermi periaasianik nalunaarsueriaasianillu samminninnissaminut tamatumunnga atatil-lugu periarfissaqalerpoq. Naalakkersuisoqarfiup nalunaarsuinermi periaasiani ajor-nartorsiutinik arlalinnik Ombudsmandip Naalakkersuisoqarfiup Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianut uparuaanera misissuinermut tassunga ilaatigut inerniliun-neqarpoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata suliami pineqartumi Om-budsmandi kingusinnerusukkut nalunaarfigaa qitiusumik allaffeqarfissuarmi ta-marmi sulianik suliarinneriaaseq nalunaarsueriaaserlu nutaat 2015-imi piviusun-ngortinniarneqartut, tamatumunngalu atatillugu nalunaarsuinermi najoqqutassiaq nutaaq kiisalu nalunaarsuinerni ataatsimut periaaseq pitsaasoq suliarineqarniartut.

Danmarkimi inatsiseqartitsinermi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsisip nutaap 1. januar 2014-imi atortuulersinneqarnerata kingornatigut Danmarkimi oqartussaasut allagaatinik/uppernarsaatinik aalajangersimasunik nalunaarsuinis-saannut pisussaaffik inatsisikkut massakkut aalajangersarneqarsimalerpoq, tak. pi-sortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi nr. 606-imi, 12. juni 2013-imeersumi § 15.

Pisussaaffik inatsisikkut aalajangersagaasoq taamaattoq Kalaallit Nunaanni inatsi-seqartitsinermi massakkut ilaanngilaq, ingerlatsinermili ileqqorissaarneq pillugu

3. Allaaserisat

37

tunngaviit iluanni pisortani oqartussaasut nalunaarsuisarneranni tunaartarisassat aalajangersimasut ilaapput, taakkulu Kalaallit Nunaanni oqartussaasunut aamma atuupput.

Pisortani oqartussaasut nalunaarsuisarneranni tunngaviit taakku ilaatigut paasitin-neqarsinnaatitaaneq pillugu Danmarkimi inatsisip nutaap atortuulersinneqarnera sioqqullugu suliani arlalinni Folketingip Ombudsmandianit erseqqissarneqarput, tunngaviillu taakku taamaalillutik ilaatigut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Danmarkimi ataatsimiititaliarsuup paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pil-lugu isumaliutissiissutaani nr. 1510/2009-mi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Danmarkimi inatsimmut nutaamut tunngaviusumi taamatuttaaq ilaatinneqarsi-mapput.

Pisortani oqartussaasut nalunaarsuisarnerisa siunertaa imarisaalu pillugit tulliuttuni naatsumik takussutissiisoqarpoq.

Nalunaarsuinermi periaatsip pitsaasup siunertai

Nalunaarsueriaaseq sukumiisoq nalunaarsuinermilu periaaseq pitsaasoq arlalinnik siunertaqarput, amerlasoorpassuartigullu oqartussaasut ingerlatsineq pillugu inatsi-seqartitsinermi malittarisassanik malinninnerannut/eqqortitsinerannut tunnga-viullutik.

Tamanna ilaatigut oqartussaasut suliami allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassanik Ombudsmandip Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalak-kersuisoqarfiani nammineerluni misissuiffiginninnerani qitiusunik malinninnerat eqqarsaatigalugu atuuppoq.

Oqartussaasup suliami allagaatit/uppernarsaatit paasissutissiissutigineqarnissaat kissaatigineqartut nalunaarsorsimanngikkunigit suliamiluunniit allagaa-tit/uppernarsaatit sumiinnerat takussutissaqartinngikkuniuk allagaatinik paasitin-neqarumalluni qinnutigisaq akuerisinnaassanngilaa, taamaalillunilu suliami alla-gaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq asuliinnarninngussalluni.

Oqartussaasup naammaginanngitsumik kukkusumilluunniit nalunaarsuisimanini pissutigalugu suliami allagaatit uppernarsaatillu ataasiakkaat paasissutissiissutigine-qarnissaat kissaatigineqartut sumiinnerat takussutissaqartinngikkuniuk suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisap suliarineqarnera tamatuma pissu-

38

seqataanik kinguarsarsinnaavaa. Tamanna suliami allagaatinik paasitinneqarsinnaa-titaaneq pillugu aalajangersakkat suliami allagaatinik pilertortumik paasitinneqar-sinnaatitaanermik ilaatigut qulakkeerisussaanerat isiginiarlugu pitsaasuunngilaq, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 16, imm. 2 (pisortat ingerlat-sineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. juni 1994-imeersoq, kingusinnerusukkut allannguutit ilanngullugit) aamma tak. paasi-tinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 1 (pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 13. juni 1994-imeersoq, kingusinnerusukkut allannguutit ilanngullugit), taakkunanilu aa-lajangersarneqarpoq suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaq akue-rineqassanersoq oqartussaasoq pilertornerpaamik aalajangiissasoq.

Taamaattumik ilusilersorluagaasumik nalunaarsueriaatsit aamma nalunaarsuinermi periaatsit pitsaasut pingaartumik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugit inatsimmi suliami allagaatinik paasi-tinneqarsinnaatitaaneq pillugu aalajangersakkat ulluinnarni sulinermi atorneqar-sinnaanerannut aalajangiisuusumik sunniuteqarput.

Sulianilli torersuutitsineq takussutissaqartitsinerlu pisortat ingerlatsivianni sulianik pilertortumik sukumiisumillu suliarinninnermik ataatsimut siuarsaaqataapput, taamaalillunilu nalunaarsuinermi periaaseq sukumiisoq allagaatinik paasitinneqar-sinnaatitaanerup saniatigut arlalinnik siunertaqarpoq.

Ingerlatsinermi oqartussaasup allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsueriaatsimini ingerlaavartumik sukumiisumillu nalunaarsuinerata sulianik pitsaasumik suliarin-ninneq ataatsimut qulakkeerpaa, tassami allagaatit/uppernarsaatit pineqartut piler-tortumik ajornanngitsumillu suussusersineqarsinnaassammata, oqartussaasullu sulianik suliarinninneranut ilaatillugu nalunaarsueriaatsimi nanineqarsinnaassallu-tik. Nalunaarsuineq oqartussaasup ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi nali-giimmik pinnittarnermik, tassa imaappoq pissutsit annertuutigut assigiit assigiim-mik suliarineqartarnissaannik piumasaqaammik, tamatumunnga peqatigitillugu malinninnissaanik/eqqortitsinissaanik ikorfartueqataavoq. Nalunaarsueriaatsip ilusilersorluagaasup oqartussaasoq sulianut siusinnerusukkut suliarineqarsimasunut soorlu malittarisassanut ajornartorsiutinulluunniit taakkuusunut tunngasunik ta-kussutissaqartissavaa, taakkulu kingusinnerusukkut suussusersiniarneqarnerat nas-saariniarneqarnerallu ajornannginnerulersissallugu. Taamaalilluni nalunaarsueriaa-

3. Allaaserisat

39

seq ingerlalluartoq oqartussaasup aalajanngiinerisa allanngujaatsuunissaannik assi-giissaartuunissaannillu qulakkeereqataassaaq.

Nalunaarsueriaatsip ilusilersorluagaasup suliani ataasiakkaani oqartussaasup suli-suisa akornanni ilisimasanik avitseqatigiinneq suliallu ingerlasimaneranut takussu-tissaqartitsineq aammattaaq qulakkiissavai, taamaalilluni sulisut ataasiakkaat eq-qaamannissinnaanerat kisimi apeqqutaajunnaassalluni. Tamatuma oqartussaasup suliarinninnerata ataqatigiissumik ingerlaavartuunera oqartussaasumi sulianik su-liarinnittut allanngoraluarpataluunniit qulakkiissavaa, sulisullu nutaat suliat pillu-git takussutissaqalersillugillu siusinnerusukkut sulisuusimasut suliaasa atorneqar-sinnaanerat tamatumunnga peqatigitillugu ajornannginnerulersissallugu.

Nalunaarsuineq uppernarsaasersuinermik nakkutilliinermillu aammattaaq siuner-taqarpoq, tassami oqartussaasup soorlu allakkat isertut avammukartullu ilumut tiguneqarsimanersut nassiunneqarsimanersullu suliamillu suliarinninneq piffissa-liussisoqarsimappat piffissaliussat iluanni ilumut ingerlanneqarsimanersoq oqartus-saasup nalunaarsueriaatsimigut uppernarsarsinnaasussaammagu. Suliaq oqartus-saasumut qulliunerusumut kingusinnerusukkut naammagittaalliuutigineqarpat, suliallu suliarineqarnerani oqartussaasup qulliunerusup suliami allagaa-tit/uppernarsaatit piumappagit, nalunaarsuineq aammattaaq pingaaruteqartussaa-voq.

Kiisalu nalunaarsuineq allagaatip pigineqarnissaanik toqqortarineqarnissaanillu aamma siunertaqarpoq. Oqartussaasup nalunaarsuisarnera pillugu malittarisassat allagaateqarfeqarneq pillugu inatsimmi (allagaateqarfeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 22-mi, 30. oktober 1998-imeersumi) ilaatigut aamma aalajanger-sarneqarput, taamaalillunilu nalunaarsuinermi pitsaasumik sukumiisumillu periaa-seqaraanni oqartussaasup suliaataasa aamma allagaataasa/uppernarsaataasa annaa-neqarsinnaanerat ataatsimut annikillisinneqarsinnaavoq – pingaartumik suliani ataasiakkaani suliamik suliarinninnerup inaarlugu suliarineqarnerata kingornatigut.

Nalunaarsuinerup aaqqissuunneqarnera

Oqartussaasut amerlanersaasa qarasaasiakkut nalunaarsueriaatsit assigiinngitsut ullumikkut atorpaat. Oqartussaasulli suliani allagaatiminik/uppernarsaataatiminik pappialalersorluni qarasaasiakkulluunniit nalunaarsuinera pingaarnerunngilaq. Pingaarneq tassaavoq oqartussaasuni ataasiakkaani killilersugaasu-

40

mik/ilusilersugaasumik ingerlatseriaatsip pigineqarnera, oqartussaasup sulianik ataasiakkaani allagaatinillu/uppernarsaatinillu ataasiakkaanik toqqorsivigisinnaa-saanik kingusinnerusukkullu iserfigalugu taakkuninnga nassaarfigisinnaasaanik.

Oqartussaasup qarasaasiakkut pappialalersorlunilluunniit nalunaarsueriaasiata i-ngerlanneqarnera apeqqutaatinnagu ingerlatseriaatsip qanoq pitsaatiginerani oqar-tussaasup sulisuisa ingerlatseriaatsimik assigiissaartumik taassuminnga ilumut ta-matigullu atuinerat soorunalimi apeqqutaavoq.

Taamaattumik nalunaarsueriaatsip qanoq atorneqarnissaa pillugu tunaartarisassat periaatsillu aalajangersimasut pilersinneqarnissaat oqartussaasup isumagisariaqar-paa. Tamanna ass. kia nalunaarsuinermik ingerlatsisuunera, nalunaarsuinerup qa-noq ingerlanneqartarnera qaqugukkullu nalunaarsuisoqartarnera pillugit apeqqu-tinut atuuppoq. Allatsi suliamilluunniit suliarinnittoq allakkanik isertunik nalu-naarsuisuua? Sulianik nutaanik pilersitsineq kia isumagisaraa? Suliat qanoq qule-qutsersorneqartarpat, suliallu normulersorneqarnerat eqqarsaatigalugu nalunaar-suiffimmi najoqqutassaqarpa?

Pingaarnerusutigut aalajangiisuusoq tassaavoq ingerlatseriaatsimik ilusilersorlua-gaasumik paasiuminartumillu oqartussaasumit tamatigut atorneqartumik pilersit-sisoqarnissaa, taamaalilluni suliat sulianilu allagaatit/uppernarsaatit nalunaarsorne-qarlutik toqqorneqartut kingusinnerusukkut ajornanngitsumik suussusersineqar-sinnaasaqqullugit nanineqarsinnaasaqqullugillu.

Allagaatit/uppernarsaatit ingerlatsinermi oqartussaasup sulineranut atatillugu sulia-nik aqutsinermi allaffissornikkut suliarinninnermut ilaatillugit tiguneqartut piler-sinneqartullu tamarmik aallaavittut nalunaarsorneqartariaqarput.

Tamanna paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 1-ikkut aalaja-ngersarneqarpoq, tassanilu aalajangersarneqarpoq allagaatinik/uppernarsaatinik taamaattunik paasitinneqarnissani kialuunniit piumasaqaatigisinnaagaa, allagaa-tit/uppernarsaatit taakku inatsit tunngavigalugu paasissutissiinermi ilaatinneqar-tussaanngitsutut isigineqarsinnaanngippata. Allagaatinik/uppernarsaatinik taa-maattunik paasissutissiinissamut periarfissaq sulinermi sunniuteqassap-pat/isumalimmik sunniuteqassappat siusinnerusukkut oqaatigineqartutut ingerlat-sivik allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsuisariaqarpoq toqqortarinnillunilu, allagaatit/uppernarsaatit taakku kingusinnerusukkut suliami allagaati-

3. Allaaserisat

41

nik/uppernarsaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartoqarneranut atatillugu nassaarineqarsinnaaqqullugit.

Allagaatit/uppernarsaatit sorliit nalunaarsorneqassanersut suliaq pineqartoq suu-nersoq apeqqutaavoq. Manna tunngaviusumik atuuppoq, tassalu allagaa-tit/uppernarsaatit ingerlatsinermi oqartussaasup sulineranut atatillugu sulianik a-qutsinermi allaffissornikkut suliarinninnermut ilaatillugit tiguneqartut pilersinne-qartullu nalunaarsorneqassasut, allagaatit/uppernarsaatit taakku suliamut sulial-luunniit suliarineqarneranut allatigut pingaaruteqarpata. Tamatuma pissuseqataa allagaatinut/uppernarsaatinut ingerlatsiviup nammineq iluinnaani atugassanut ilusissavimmissut ilusilerneqarsimasunut atuuppoq.

Tamanna Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 15-imi toqqaannartumik takuneqarsinnaavoq. Soorlu suliat innuttaasumut tunngasut aa-lajangiiffigineqartut eqqarsaatigalugit tamanna innuttaasup qinnuteqaateqqaavanut oqartussaasumulluunniit saaffiginnissutaanut, oqartussaasup inaarutaasumik aala-jangiineranut aalajangiinissallu tungaanut innuttaasumut allaffigeqatiginittarnermi allagaasimasunut kiisalu paasissutissanut allanut oqartussaasup pissarsiarisimasaa-nut aalajangiinermut pingaaruteqartunut/sunniuteqartunut atuutissaaq.

Allagaatip/uppernarsaatip nalunaarsorneqarnissaanut nalunaarsorneqannginnis-saanulluunniit ilusaa pissusialuunniit aalajangiisuunngilaq. Aalajangiisuusoq tas-saavoq taanna suliap aalajangiivigineqarneranut sulialluunniit suliarineqarneranut allatigut pingaaruteqarnera. Allagaatit/uppernarsaatit qarasaasiami pappialanngor-lugilluunniit pigineqartut nalunaarsorneqartussaapput. Aammattaaq paasissutissat oqaasiinnartigut sms-ikkulluunniit tiguneqartut taamatuttaaq nalunaarsorneqas-sapput. Oqartussaasoq pisuni taakkunani paasissutissat suliami tiguneqartut pillu-git allakkiortariaqarpoq (taannalu nalunaarsorlugu), aamma tak. paasitinneqarsin-naatitaaneq pillugu inatsimmi § 6 suliani aalajangiiffigisassani allattuisussaatitaa-nermut tunngasoq.

Nalunaarsuineq allagaat/uppernarsaat nalunaarsorneqartussaatitaasoq tiguneqar-niariartoq, nassiunneqarniariartoq inaarluguluunniit suliarineqarniariartoq pisaria-qarpoq. Allagaatip/uppernarsaatip oqartussaasumit suliarineqartup – soorlu a-vammut allakkat aalajangiinermiluunniit oqartussaasup iluinnaani atugassatut al-lakkiap – inaarutaasumik ilusilerneqarnerata nalunaarsorneqarnera nalinginnaasu-mik naammattussaavoq. Allagaatit/uppernarsaatit inaarutaasumik ilusilikkat kisi-

42

mik (imaanngitsoq siusinnerusukkut missingiutaasimasut) suliami nalunaarsorne-qarnerisa qulakkeerneqarnerat sulianik ataasiakkaanik taamatuttaaq paasiuminar-nerulersitsissaaq.

Suliap nutaap tiguneqarnerani manna tamatuma pissuseqataanik atuuppoq, tassalu suliaq tiguneqartut tiguneqarnerisa kingornatigut nalunaarsueriaatsimi pilersinne-qartariaqartoq tiguneqartullu nalunaarsorneqartariaqartut.

Nalunaarsueriaaseq suliat allagaatillu/uppernarsaatillu ajornanngitsumik suussuser-sineqartarnissaat qulakkeerniarlugu aaqqissuunneqartariaqarpoq suliat nutaat na-lunaarsuinermi najoqqutassiaq ilusilersorluagaasoq qulequttanut suliallu suussusii-nut agguataagaasoq tunngavigalugu normulerneqartarnerisigut.

Suliat ataasiakkaat malinnaavigineqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu nalunaarsue-riaaseq tamatumunnga peqatigitillugu aaqqissuunneqartariaqarpoq suliami allagaa-tit/uppernarsaatit ataasiakkaat naleqquttumik atsersorneqartarnerisigut. Allagaati-nik/uppernarsaatinik nalunaarsorneqartunik pitsaasumik atsersuineq oqartussaasoq suliami allagaatinik/uppernarsaatinik malinnaaviginnilluarnerulersissavaa, allagaa-tillu/uppernarsaatillu kingusinnerusukkut suussusersiniarneqarnerat ajornanngin-nerulersissallugu. Tamatuma saniatigut allagaatit/uppernarsaatit aqqisa paasiumi-nartuutinneqarnerisigut suliami allagaatinik paasitinneqarumasoq nalunaarsuiner-mi allattuiffik pineqartoq aallaavigalugu suliami allagaatinik/uppernarsaatinik ta-kussutissaqartinneqassaaq. Taamaalilluni suliami allagaatinik paasitinneqarumallu-ni qinnuteqartoq suliap nalunaarsorneqarnerani allattuiffimmik paasitinneqarsin-

Nalunaarsuineq sapinngisamik pilertornerpaamik pisariaqarpoq. Danmarkimi paa- sitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi nutaami § 15, imm. 2 pillugu nassuiaa- tini manna innersuussutigineqarpoq, tassalu oqartussaasut nalunaarsuinertik aaq qissuuttariaqaraat allagaatit/uppernarsaatit nalinginnaasut pappialanngorlugit ti guneqartut/nassiunneqartut tiguneqarnermik/nassiunneqarnermik kingornatigut kingusinnerpaamik ullut suliffiusut pingasutsisamat qaangiutinnginneranni nalu- nalunaarsorneqareersimasussanngorlugit, e- mailillu tiguneqarner mik/nassiunneqar- nermik kingornatigut kingusinnerpaamik ullut suliffiusut arfineq marluk qaangiutinnginnerani nalunaarsorneqarsimasussanngorlugit. Tamanna Kalaallit Nunaanni oqartussaasunit tunaartarisassatut aamma atorneqarsinnaavoq, naak nalunaarsuinerup sapinngisamik pilertornerpaamik pisarnissaa pingaarnerpaatut suli atuukkaluartoq.

3. Allaaserisat

43

naatitaavoq, tak. paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 5, imm. 1, nr. 2. Suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqartup nalunaarsuinermi allat-tuiffik aallaavigalugu suliaq takussutissaqartilissavaa, matumani allagaa-tit/uppernarsaatit suut allagaatinik paasitinneqarumanermi paasissutissiissutigine-qarnissaat itigartitsissutigineqarsimanersut ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Taa-maattumik allagaatit/uppernarsaatit atiisa allagaatit/uppernarsaatit ataasiakkaat imarisaannik ilumut tikkuussisuunissaat taamalu suliami nalunaarsuinermi allat-tuiffimmik paasissutissinneqartumut suliap imarisaanik tikkuussisuunissaat pi-ngaartuuvoq.

Amigartumik nalunaarsuinernut qisuariaatit

Oqartussaasut sulinerminni ingerlatsinermi ileqqorissaarnermik tunngavinnik ma-linninnersut Ombudsmandip nakkutigisaraa. Ombudsmandi oqartussaasoq soorlu allagaatinik/uppernarsaatinik nalunaarsuinermut piumasaqaatinik eqqortitsinngit-soq isumaqaruni oqartussaasoq isornartorsiorlugu oqaaseqaateqarsinnaavoq.

Ombudsmandip Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfianik nammi-neerluni misissuiffiginninnini pillugu oqaaseqaammini Naalakkersuisoqarfik toq-qaannartumik isornartorsiunngilaa, Naalakkersuisoqarfiulli nalunaarsuinermini periaasiani ajornartorsiutit arlallit uparuarlugit.

Tamakkua saniatigut amigartumik nalunaarsuineq oqartussaasumi atorfeqartitaasut ataasiakkaat ilaatigut naalasseriitsuliorneq pissutigalugu qisuariarfigineqarnerannik naggataatigut nassataqarsinnaavoq, atorfeqartitaasup piumasaqaatinik eqqortitsi-niarnera eqqarsaatigalugu annertuumik sumiginnaanertut nalilerneqarpat.

44

4. Apeqqutit ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasut pillugit ataatsimoortumik oqaaseqaatit

Ataatsimoortumik ajornartorsiuteqarfiusut sulianik arlalinnik suliarinninninnut atatillugu isummerfigisimasama arlallit immikkoortumi matumani erseqqissarne-qarnissaat toqqarpara, suliat immikkoortumi 5-imi ilanngunnissaat pissutissaqarso-rinngisakka aamma ilanngullugit.

4.1 Naalakkersuisoqarfiup pisortaanik atorfinitsitsineq. Atorfimmut naleqquttumik ataqqinassuseqartumik tatiginassuseqartumillu pissusilersornissamik piumasaqaat pil-lugu isumaliutersuutit. Qinnuteqartup piukkunnaateqarnerpaap atorfinitsinneqartar-nissaanik piumasaqaat (j.nr. 2013-905-0020) A Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Tunngasunut Naalakkersuiso-qarfimmi pisortatut atorfimmut qinnuteqaateqarpoq, atorfillu pillugu.

2013-imi oktoberimi atorfimmini sulilernerata kingorna ullut marlussuit qaa-ngiunneranni saqqummerpoq A-p politiniit misissuiffigineqarnera Danmarkimi aallartinneqarsimasoq, A-p aningaaserivimmi pisortatut siusinnerusukkut sulisi-maneranut atatillugu pillaasarneq pillugu inatsimmi aningaasanik peqquserluute-qartarneq pillugu malittarisassanik unioqqutitsisimasinnaaneranik pasillugu. A taamatut paasisaqartornerata kingunerisaanik Naalakkersuisoqarfimmi pisortatut atorfimmit tunuarpoq.

Suliap innuttaasunit ernumassutigineqarnerujussua ilaatigut pissutigalugu suliap nammineerluni misissuiffigineqarneranik aallartitsiniarlunga aalajangerpunga.

Suliami allagaatit kiisalu Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Tun-ngasunut Naalakkersuisoqarfiup suliaq pillugu oqaaseqaataa misissoreerlugit sulia-mik misissuinera unitsinniarlugu aalajangerpunga.

Taamaalillunga Naalakkersuisoqarfimmut 30. juni 2014-imi ilaatigut imatut al-lappunga:

“Uanga paasininnera unaavoq pingaarnerut ajornartorsiutit marluk suliap matuma saq-qummersikkai.

45

Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Tunngasunut Naalakkersuisoqarfiup Naalakkersuisoqarfimmi pisortatut atorfimmut qinnuteqartumik toqqagaasumik atorfi-nitsitsinermini atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsinermi atorfimmut naleqquttu-mik ataqqinassuseqartumik tatiginassuseqartumillu pissusilersornissamik piumasaqaam-mik ilumut malinnissimanera pillugu apeqqut suliap siullertut saqqummersippaa, piu-masaqaallu taanna pisortani atorfeqartitaasunut tamanut atuuppoq. Allatut oqaatigalugu apeqqutaavoq qinnuteqartup toqqagaasup tunuliaqutaanik sukumiilluinnanngitsumik misissuisimanera, taamalu taassuma aningaasatigut pinerluuteqarsimanernik pillaasarneq pillugu inatsimmi malittarisassanik unioqqutitsisimasinnaaneranik politiinit misissuiffi-gineqarneranik arajutsisaqarsimanera pissutigalugit Naalakkersuisoqarfimmik isornartor-siuinissamut tunngavissaqarsinnaanersoq. Eqqortussaq anguniarlugu oqaatigaara tusa-gassiuutitigut ullormut saqqummertartutigut massakkut paasigiga qinnuteqartoq pine-qartoq illoqarfigisamini eqqartuussivimmit qanittukkut pinngitsuutinneqarsimasoq.

Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Tunngasunut Naalakkersuisoqarfiup atorfimmut qinnuteqartunik toqqaaniarnerminut atatillugu isiginiagassat inatsisinik u-nioqqutitsisut ilanngussimanerai apeqqut suliap matuma aappaattut saqqummersippaa, matumani qinnuteqartup piukkunnaateqarnerpaap atorfinitsinneqartarnissaanik inger-latsineq pillugu inatsiseqartitsinermi nalinginnaasumik tunngavik Naalakkersuisoqarfiup ilumut malissimaneraa ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Qinnuteqartup toqqarneqartup tunuliaqutaanik Naalakkersuisoqarfiup misissuinera (a-torfimmut naleqquttumik ataqqinassuseqartumik tatiginassuseqartumillu pissusilersor-nissamik piumasaqaat pillugu isumaliutersuutit) Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisaanni (tjenestemandit pillugit inatsimmi) nr. 21-mi, 18. de-cember 2003-meersumi § 12, imm. 1-imi oqaaseqaatigiit aappaatigut aalajangersarne-qarpoq tjenestemandi atorfimmut naapertuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginas-suseqarnissamillu piumasaqaataasunik eqqortitsisinnaanini sulinermini sulinermilu ava-taani takutissagaa.

Piumasaqaat taanna – decorum officiale-kravimik imaluunniit atorfimmut naapertuut-tumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaammik taaneqar-tartoq - inatsiseqartitsinikkut tunngavik inatsisikkut aalajangersagaanngitsoq tunngavi-galugu tjenestemandiunngitsunut aamma atuuppoq, ass. tak. Jørgen Mathiassenip a-tuakkiaani “Forvaltningspersonellet – tjenestemænd og overenskomstansatte”-mi 2000-imeersuni quppernerit 94 tullialu kiisalu Hans Gammeltoft-Hansenip allallu a-tuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi 2002-meersumi quppernermi 195-imi Kaj Larsenip allaaserisaa.

4. Apeqqutit ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasut pillugit ataatsimoortumik oqaaseqaatit

46

Atorfimmut naapertuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piu-masaqaat atorfeqartitaanerup ingerlanerani aamma atorfinitsinneqarnermi atuuppoq, tak. Jørgen Mathiassenip atuakkiaani siusinnerusukkut taaneqartumi quppernerit 63 tul-lialu.

Atorfimmut naapertuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piu-masaqaatip atorfinitsinneqarnermi eqqortinneqarsimanissaanik piumasaqaammi tunnga-viuvoq atorfinitsitsinermi oqartussaasoq qinnuteqartup piumasaqaammik taassuminnga eqqortitsisimanera paasiniarlugu naammaginartumik/naleqquttumik annertussuseqar-tumik misissuissasoq. Suup “naammaginartumik/naleqquttumik annertussuseqartumik misissuinertut” isigineqarsinnaanera eqqoqqissaartumik oqaatigiuminaappoq, pisunili ataasiakkaani pisorpiaat tassani tunngaviusariaqarlutik, matumani atorfiup pineqartup suussusia ilanngullugu eqqarsaatigalugu, tak. tjenestemandit pillugit inatsimmi taanna pillugu oqaasertaliussat.

Naalakkersuisoqarfimmi pisortatut atorfik atorfittut pingaaruteqarluinnartoq taamaat-tuunini tunngavigalugu qinnuteqartup toqqarneqartup atorfimmut naapertuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaat eqqarsaatigalugu tunu-liaqutaata naammaginartumik/naleqquttumik misissorneqarnissaanik piumasaqaateqar-fiuvoq.

Taamaalilluni tamanna suliami matumani aamma atuuttariaqarpoq.

Suliami allagaatinik misissuininni malugaara Aningaasaqarnermut Nunamullu Nammi-nermut Tunngasunut Naalakkersuisoqarfiup paasissutissanik inunnit arfinilinnit suli-sussarsiniartarfini aqqutigalugu pissarsisimasoq. Arfinilinnit taakkunannga marluk qin-nuteqartumut toqqarneqartumut piffissami qaangiuttumi qaninnerpaami pisortatut a-torfeqartuusimapput.

Paasissutissat arlaannaanniluunniit qinnuteqartoq toqqarneqartoq eqqarsaatigalugu ator-fimmut naleqquttumik ataqqinassuseqartumik tatiginassuseqartumillu pissusilersornis-samut tunngasunik ajornartorsiuteqartoqartoq oqaatigineqarsimanngilaq, tak. allakkiat sulisussarsiniartarfiup atorfinitsitsiniarnerup ingerlanerani tamarmi suliarisarsimasai.

Ilaatigut aamma qinnuteqartup toqqarneqartup aningaaserivimmi pisortarisimasaanit kingullermit paasissutissanik Naalakkersuisoqarfiup pissarsiniarsimanissaa kissaatigina-raluartoq isumaqarpunga paasissutissanik inunnit arfinilinnit, matumani siusinnerusuk-kut pisortarisimasai marluk ilanngullugit eqqarsaatigalugit, pissarsiniarsimanikkut suliaq sukumiinerusumik misissoreerlugu Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut

47

Tunngasunut Naalakkersuisoqarfimmik pingaaruteqarnerusutigut isornartorsiuillunga oqaaseqaateqarsinnaanissara ilimananngitsoq.

Tamatumani aammattaaq malugaara Naalakkersuisoqarfiup sulisussarsiortarfiata allak-kiami ilaanni oqaatigigaa atorfinitsitsiniarnerup ingerlanerata nalaani “sorpaalussuit [qinnuteqartup toqqarneqartup] suliap taamaattuussusia pissutigalugu siusinnerusukkut pinerluuteqarsimannginnissaanik ilimaginninneq” taamalu atorfimmut naapertuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuseqarnissamillu piumasaqaatip atuunnerata qinnu-teqartumut erseqqissarneqarsimasoq. Taamaalillunga manna ilimageqqaartariaqarpara, tassalu pissutsinik atorfimmut naapertuuttumik ataqqinassuseqarnissamik tatiginassuse-qarnissamillu piumasaqaammut tunngasunik misissuinerup pingaaruteqassusia Naalak-kersuisoqarfiup sulisussarsiniartarfimmut ilitsersuutigalugu erseqqissarsimassagaa.

Atorfinitsitsiniarnerup ingerlanerani isiginiagassanik/piumasaqaatinik inatsisinik unioq-qutitsisunik ilanngussineq Ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngavik nalinginnaasoq tassaavoq pisortani oqartussaasup atorfinitsitsiniarnermi qinnuteqartoq piukkunnaateqarnerpaaq atorfinit-sissagaa.

Toqqaaniarnermi isiginiagassat (piumasaqaatit) inatsisinik unioqqutitsisuunngitsut kisi-mik ilaatinneqassapput. Isiginiagassaq/piumasaqaat suliamut attuumassuteqartoq inatsi-sinillu unioqqutitsisuunngitsoq mattussisuussanngilaq taassumaluunniit assigisaatut pis-suseqassanani, tak. Bent Christensenip atua