IA Itella Posti Oy Metsänomistajat · IA Itella Posti Oy Toiminnan-johtajan kynästä s. 2 Uudet kotisivut avattu s. 4 Maratoonarista metsän-omistajaksi s. 5 Uusi metsälaki lisää

MetsänomistajatIA Itella Posti Oy

Toiminnan-johtajankynästä

s. 2

Uudet kotisivutavattu

s. 4

Maratoonaristametsän-omistajaksi

s. 5

Uusi metsälakilisää vapauttaja vastuuta

s. 3

Mhy-konkariansaituillevapaille

s. 10

Metsänhoito-maksusta päätettiin viimeisen kerran

s. 15

Maakunnanostajiennäkemyksiäpuukaupasta

s. 7

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 1/2014

Metsä-suunnitelma – metsänomistajan arvopaperi

s. 12

Ism

o Pe

kkar

inen

/kuv

aliit

eri.f

i

Metsänomistajat

Mennyt vuosi 2013 oli puu-kaupallisesti hyvä. Maailman-talouden epävarmoista uutisis-ta huolimatta puukauppaa teh-tiin niin Suomessa kuin Pohjois-Karjalassakin lähes ennätykselli-seen tahtiin. Viime vuosien puu-kauppaa on leimannut keskuste-lu puumarkkinoiden toimimat-tomuudesta. Välillä on ollut pu-laa puusta ja välillä puunostajis-ta. Viime vuonna keskustelun sä-vy kuitenkin muuttui. Metsän-omistajat saivat puunsa myytyä ja puunostajat saivat riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Myös puunhintataso pysyi vakaana ei-kä hinnoista ollut suurta erimie-lisyyttä puukaupan osapuolten kesken. Voidaan siis todeta, että markkinat toimivat hyvin.

Myös puukaupan tasaisuus yllät-ti. Puukauppaa tehtiin heti alku-vuodesta lähtien ja se pysyi tasai-sena kesälomakautta lukuun ot-tamatta. Viime vuonna sääolo-

suhteet mahdollistivat pitkän ja hyvän talvikorjuukelin, joka te-ki tilaa myös talvileimikoille. Tä-nä vuonna tilanne on taas toinen, kun näyttää, ettei talvea edes tu-le.

Edellytykset hyvälle ja tasaiselle puukauppavuodelle 2014 vaikut-taisivat olevan olemassa. Sahata-varan lähiajan markkinat näyt-tävät valoisilta. Sahateollisuu-teen on joiltakin tahoilta aavistel-tu jopa supersykliä. Myös sellun markkinatilanne on hyvä. Lisäk-si pieniläpimittaiselle puulle on suunnitteilla lisää käyttöä myös Pohjois-Karjalaan jo toteutetun Fortumin pyrolyysilaitoksen li-säksi.

Puuntuonti aiheuttaa kuitenkin huolta metsänomistajien keskuu-dessa. Puuta tuodaan maaham-me jälleen jatkuvasti kasvavin määrin. Samaan aikaan metsis-sämme olisi vara lisähakkuisiin.

Voin vain toivoa, että kasvava puun tuonti ei johda nyt kotimai-sen puun ostorajoituksiin. Hy-vin toimivat puumarkkinat kan-nattaa pitää käynnissä. Tämä on meidän kaikkien etu.Lähiaikojen puumarkkinanäky-mät jatkuvat siis tasaisina. Met-sänomistajien kannattaa tarjota puuta aktiivisesti markkinoille. Parhaan tuloksen puukaupois-sa saavuttaa kilpailuttamalla lei-mikon ja käyttämällä metsänhoi-toyhdistyksen ammattiapua. Toi-mihenkilömme ovat parhaita pai-kallisia puukaupan asiantuntijoi-ta ja valmiita palvelemaan puu-kauppa-asioissa.

Menestyksellistä puukauppa-vuotta 2014 ja tervetuloa metsä-verokoulutuksiin!

Pekka Nuutinentoiminnanjohtaja

2

Toiminnanjohtajan kynästä

Hyvää puumarkkinavuotta 2014

Tämän vuoden alussa uusiutu-nut Metsälaki antaa metsänomis-tajalle runsaasti uusia mahdolli-suuksia omaisuutensa käytölle.

Suurin muutos on, että uudistus-hakattavan puuston ikärajat ja jä-reysvaatimukset poistuvat koko-naan. Uudistushakkuille tai lii-an harvaksi hakatuille kasvatus-hakkuille jää edelleen velvoite uuden metsän aikaansaamiselle. Eri-ikäisrakenteisen metsän kas-vattaminen on sallittua samoin kuin siihen tähtäävien pienauk-kojen (alle 0,3 ha) tekeminen il-man uudistamisvelvoitetta.

Metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden 2015 alussa poistaa met-sänhoitoyhdistyksiltä oikeuden kantaa metsänhoitomaksua, jolla tähän saakka on toteutettu met-sänomistajien neuvonta ja kou-lutus sekä metsätalouden yleinen edistäminen. Lakimuutos tarkoit-taa käytännössä sitä, että tämän vuoden syksyllä verottajalta met-sänomistajalle tuleva ”metsän-

hoitomaksulappu” on viimeinen. Jatkossa mhy perii jäseniltään vuosittaisen jäsenmaksun.

Kolmas ja oikeastaan metsäedun-valvonnan kannalta tärkein asia ei ole lakimuutos, vaan Maa- ja Metsätalousyrittäjien Keskuslii-ton eli tuttavallisemmin MTK:n järjestöuudistus. Uudistus sai startin vuoden 2012 Liittokoko-uksen päätöksen mukaisesti, ja maalissa ollaan vuoden 2015 al-kuun mennessä.

Keskeinen muutos metsänomis-tajan kannalta on metsäedunval-vonnan muuttuminen siten, et-tä metsänhoitoyhdistykset voi-vat halutessaan (ei siis ole pak-ko) liittyä MTK:n jäseniksi, jol-loin puolestaan mhy:n jäsenenä oleva metsänomistaja saa MTK:n jäsenetujen lisäksi koko met-säedunvalvontaketjun – Puun juurelta Brysseliin saakka – käyt-töönsä.

Edunvalvontatyötä tehdään mo-

nessa tasossa. Paikallista ja osin maakunnallista edunvalvontaa tehdään metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden, ennen kaikkea metsäasiantuntijoiden toimesta. Arkadianmäen ja Brysselin -ta-son edunvalvonta on sitten puh-taasti MTK:n toimihenkilöiden ja johtavien luottamushenkilöiden heiniä. Siihen eivät mhy:n rah-keet ja osaaminen millään riitä.

Miksi metsänomistajan kannat-taa jatkossakin olla metsänhoi-toyhdistyksen jäsen, vaikka sii-hen ei olisi mitään pakkoa? Eikö se riitä, että on markkinointikou-lutukset käynyt firman ostomies lupaamassa ”yheksää hyvää ja kaheksaa kaunista”? Vanhan sa-nonnan mukaan: Sen lauluja lau-lat, kenen leipää syöt! Tätä voisi suomentaa niin, että kun se osto-mies saa palkkansa ja bonuksen-sa siltä firmalta, niin sen firman puolia se sitten työssänsä pitää, eikä metsänomistajan!

Jouko Jaatinen

Edunvalvontaaei voi ulkoistaa

Metsänomistajat 3

Metsälaki muuttui vuo-den 2014 alusta. Uu-si metsälaki antaa met-sänomistajille aiempaa enemmän valinnanva-pautta metsänkasvatuk-seen.

Kasvatusmenetelmä vali-taan metsänkäyttöilmoituk-sessa, joka on tehtävä vähin-tään 10 päivää ennen hak-kuuta. Siinä ilmoitetaan Met-säkeskukselle toteutetaanko kasvatushakkuu perinteisenä tasaikäisratkaisuna vai eri-ikäisrakenteeseen tähtäävänä hakkuuna. Valinta kasvatus-menetelmästä, mutta myös vastuu kasvatusmenetelmän valinnan tuloksista on met-sänomistajalla.

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus mahdollista

Eri-ikäisrakenteisessa met-sässä on nimensä mukaises-ti eri-ikäisiä puita ilman tai-mikko-, nuori kasvatusmet-sä- yms. kehitysvaiheita. Hakkuissa poistetaan yksit-täisiä suuria, ”kypsiä” puita.

Eri-ikäisrakenteisen met-sän kasvatuksen tavoitteena on suurten puiden alla kas-vaneiden pienempien pui-den elpyminen ja kasvun no-peuttaminen. Tavoitteena on myös uusien taimien synty-minen, joista osa kasvaa ai-kanaan suuriksi hakkuukel-poisiksi puiksi.

Jatkuvan uudistumisen ta-kia metsät joudutaan eri-ikäisrakenteisessa kasvatuk-sessa harventamaan hyvin harvoiksi, jotta uusien pui-den syntyminen ja kasvu on mahdollista. Valopuulajit mänty ja koivu eivät kehity ja kasva muiden puiden alla, kuten varjopuulajina tunnet-tu kuusi.

Uuden metsälain mahdol-listama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaatii pal-jon ammattitaitoa ja huolel-lisuutta. Menetelmä sovel-tuu parhaiten alueille, missä jo kasvaa eri-ikäisiä, -kokoi-sia ja elpymiskykyisiä puita ja missä puiden taimettumi-nen on ennustettavissa.

Esimerkiksi latvustoltaan kaksikerroksellisilla turve-mailla, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus onnistuu to-dennäköisemmin kuin lat-vustoltaan yksikerrokselli-silla, heinittyvillä kivennäis-mailla. Kokemuksia eri-ikäis-rakenteisen metsän kasva-tuksesta tai kannattavuudes-ta on vähän.

Uudistushakkuiden rajoitukset poistuvat

Yksi uuden metsälain keskei-simmistä muutoksista koskee uudistushakkuiden ikä- ja jä-reysvaatimuksista luopumis-ta. Vuodelta 1997 olevassa ai-emmassa metsälaissa uudis-tushakkuut olivat mahdolli-sia vasta, kun puusto oli riit-tävän iäkästä tai järeää. Uu-den metsälain mukaan uu-distaminen voidaan tehdä il-

man ikä- tai järeysrajoitteita. Taloudellisesti on toki jär-

kevää odottaa puuston järe-ytymistä, vaikka laki ei enää rajoita uudistushakkuiden ajoittamista. Metsän arvo kasvaa selvästi tukkipuuston määrän lisääntyessä.

Uusia kymppipykälän elinympäristöjä

Metsälain tarkoittamat eri-tyisen tärkeät elinympäris-töt, nk. ”kymppipykälän kohteet” ovat luonnon mo-nimuotoisuuden ja ympäris-tön kannalta tavallista met-sämaata arvokkaampia koh-teita.

Niitä ovat metsälain mu-kaan lähteiden, purojen ja norojen sekä alle 0,5 hehtaa-rin suuruisten lampien välit-tömät lähiympäristöt, luon-nontilaiset suot, rehevät leh-tolaikut, soiden keskellä ole-vat kangasmetsäsaarekkeet, korkeat jyrkänteet, rotkot ja kurut sekä puuntuotannolli-sesti vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot.

Nämä kohteet säilyvät uu-dessa metsälaissa elinympä-ristöinä, missä voidaan teh-dä vain varovaisia metsän hoito- ja käyttötoimenpiteitä, jotta elinympäristöjen omi-naispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan.

Uudessa metsälaissa erityi-sen tärkeiden elinympäristö-jen joukkoon on lisätty muu-rain-, metsäkorte- ja lähde-korvet.

Maanomistaja voi saada

ympäristötukea tai poikkeus-luvan Metsäkeskukselta elin-ympäristökohteen käsitte-lyyn, jos käyttörajoitusten ai-heuttama menetys on yli nel-jä prosenttia metsäkiinteistön puuston arvosta tai yli 3 000 euroa.

Uudistamisvelvoite säilyy

Metsänuudistamisvelvoite säilyy metsälaissa. Metsän-omistaja on velvollinen met-sänuudistamiseen jos hak-kuussa syntynyt avoin alue on yli 0,3 hehtaaria. Samal-la käsittelyalueella olevat al-le 0,3 hehtaarin aukot voi-daan lukea kasvatushakkui-siin kuuluviksi.

Metsänomistaja on velvol-linen metsänuudistamiseen myös kasvatushakkuiden jäl-keen, mikäli kasvatuskelpoi-sen puuston määrä hakkui-den seurauksena alittaa sään-nösten edellyttämän vähim-mäismäärän. Kasvatuskel-poisen puuston nk. pohja-pinta-alan on oltava Pohjois-Karjalan olosuhteissa vähin-tään 8-10 neliömetriä heh-taarilla riippuen kasvupai-kan ravinteisuudesta ja siitä sijaitseeko metsä eteläosassa (Kitee, Rääkkylä, Liperi, Pol-vijärvi, Kontiolahti ja Joen-suu) vai pohjoisosassa (Juu-ka, Nurmes, Valtimo, Lieksa ja Ilomantsi) maakuntaa.

Uudistaminen voi tapahtua viljellen tai luontaisesti, mi-käli luontainen uudistami-nen on kasvupaikalla mah-

dollista. Uudistamisen var-mistamiseksi on toteutetta-va tarvittaessa taimien kas-vua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntor-junta sekä maanmuokkaus, sekä järjesteltävä vesitalous ja tarvittava täydennysviljely. Myös muusta taimikon jälki-hoidosta on huolehdittava.

Uuden metsän perustamis-toimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden ku-luessa puunkorjuusta kuten aiemmankin metsälain ai-kaan. Uudistaminen katso-taan tapahtuneeksi kun kas-vatettava puusto on saavut-tanut 0,5 metrin keskipituu-den.

Uudistamisaika on maksi-missaan 10 vuotta maakun-nan etelä-osassa ja 15 vuotta pohjois-osassa. Minimitihey-det ovat havupuuvaltaisissa taimikoissa 1500 ja lehtipuu-valtaisissa taimikoissa 1100 kasvatuskelpoista tainta heh-taarilla koko maakunnassa.

Uudessa metsälaissa uu-distamisvelvoite on poistet-tu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta, missä runkopuun kas-vu on alle kuutiometri heh-taarilla vuodessa sekä ennal-listettavilta alun perin avoi-milta soilta ja perinneympä-ristöiltä.

Metsälain tärkein päämää-rä on huolehtia metsän uu-distamisesta ja kasvukyvys-tä, jotta kestävän metsätalou-den edellytykset säilyvät jat-kossakin.

Anssi Niskanenaluejohtaja

Mikko Korhonenjohtava esittelijä

Uusi metsälaki lisää metsänomistajan vapautta ja vastuuta

Metsänomistajat4

Metsänhoitoyhdistykset kautta maan ovat saaneet uudet upeat kotisivut. Sivut löy-tyvät vanhan tutun www.mhy.fi –osoitteen lisäksi myös osoitteesta www.metsän-omistajat.fi.

Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun valikosta. Tämän jälkeen sivusto

Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan käte-västi etusivun valikosta. Tämän jälkeen sivus-to muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suo-raan oman yhdistyksesi etusivulle. Ylävalikos-ta näet yhdistyksesi tarjoamien palveluiden kuvaukset mutta myös perustietoa ja ajankoh-taista metsänomistamisesta.

Toivomme uusien sivujen auttavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja hel-pottavan asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa.

Palautetta uusista sivuista kuten myös muita viestejä meille voit lähettää etusivulta tai yhte-

ystiedot-sivulta.Uusilla sivuilla kerrotaan selkeämmin yh-

distyksen palveluista ja jäsenpalveluista. Uu-tuutena löydät sivuilta myös yhdistysten jä-senetuja ja alkaen –hinnastoja eri metsätyöla-jeille.

Etusivun valikosta löydät tietoa puukaupas-ta, metsänhoidosta, palveluista, metsänomis-tamisesta sekä ajankohtaisista asioista.

Alavalikoista pääset tutustumaan tarkem-min palveluihimme sekä ottamaan suoraan yhteyttä asiantuntijoihimme.

Uudet kotisivut on avattu

Vuonna 2014 talouskas-vu kiihtyy PTT:n arvi-on mukaan reiluun kah-teen prosenttiin parane-van maailmantalouden suhdanteen imussa. Suo-men bruttokansantuote on kuitenkin ensi vuonna kohtuullisesta talouskas-vusta huolimatta edel-leen pienempi kuin se oli vuonna 2008.

Suomen vienti kasvaa PTT:n ennusteen mukaan parane-van kysynnän ja kustannus-kurin ansiosta ensi vuonna enemmän kuin tuonti. Vien-nin kasvu lisää kone- ja lai-teinvestointeja maltillisesti. Kuluttajien luottamusta tukee varovaisesti paraneva työlli-syystilanne.

Maailmantaloudessa on kui-tenkin monia piileviä riske-jä, sekä taloudellisia että po-liittisia, eikä eurokriisiäkään ole vielä ratkaistu. Kotimaas-sa julkisen sektorin velkaan-tuminen vaikeuttaa talouden elpymistä.

Metsäteollisuuden vientitulojen ennakoidaan kasvavan

Vuonna 2014 paino- ja kirjoi-tuspaperin tuotanto ja vienti-määrä supistuvat Suomessa PTT:n arvion mukaan kolmi-sen prosenttia vuodesta 2013. Paino- ja kirjoituspaperin ky-syntä vientimarkkinoilla jat-kaa alenemistaan. Paperin keskimääräinen vientihinta nousee PTT:n ennusteen mu-kaan 0–2 prosenttia vuonna 2014. Paperin hintakehityksen kääntäminen selvästi nouse-vaksi edellyttää edelleen pa-perikoneiden sulkemisia.

Kartongin tuotanto- ja vien-timäärät puolestaan nouse-vat 2–3 prosenttia vuonna 2014. Kartongin keskimää-räinen vientihinta nousee sa-moin 2–3 prosenttia vuonna 2014. Sellun keskihinta las-kee vuonna 2014 PTT:n mu-kaan -5 – 0 prosenttia maa-ilmanlaajuisesti lisääntyvän sellukapasiteetin myötä. Sel-lun tuotantomäärän PTT arvi-oi säilyvän vuonna 2014 vuo-den 2013 tasolla, vientimäärä kasvaa 0–5 prosenttia.

PTT ennustaa sahatavaran tuotannon lisääntyvän kolme prosenttia vuonna 2014. Ko-timaan toimitukset pysyttele-vät vuoden 2013 tasolla. Vien-nin PTT arvioi kasvavan en-

si vuonna 3–5 prosenttia. Kas-vun painopiste säilyy Euroo-pan ulkopuolisilla markki-noilla. Euroopassa rakentami-sen kasvu jatkuu vaatimatto-mana.

Sahatavaran kokonaisky-synnän kasvun myötä Suo-men sahatavaran keskivien-tihinta nousee 1–3 prosenttia vuonna 2014. Sahateollisuus nousee PTT:n arvion mukaan voitolliseksi käyntiasteiden nousun myötä. Puutuoteteol-lisuuden tulosta nostaa myös vanerintuotannon positiivi-nen tulos.

Puukauppaan, markkinahakkuisiin, kantohintoihin ja metsätalouden kannattavuuteen ei ennakoida suuria muutoksia vuonna 2014

Vuonna 2014 metsäteollisuu-den tukin, kuidun ja sahahak-keen käyttö nousee PTT:n ar-vion mukaan vajaalla miljoo-nalla kuutiometrillä noin 64 miljoonaan kuutiometriin.

Tästä kotimaisen puun osuus on 55 miljoonaa kuu-tiometriä. Vuonna 2014 ener-giapuun käyttömäärä kas-vaa PTT:n ennusteen mukaan edelleen ja yltää noin 10 mil-joonaan kuutiometriin. Puu-kauppa yksityismetsistä li-sääntyy PTT:n ennusteen mu-kaan noin prosentilla vuodes-ta 2013 sahatavaran kysynnän nousun seurauksena.

Vuonna 2014 markkinahak-kuut yksityismetsissä kasva-vat 1–3 prosenttia ja ylittävät 43 miljoonaa kuutiometriä. Ainespuun tuonnin PTT arvi-oi vuonna 2014 kasvavan 3–8 prosenttia.

Metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimarkkina-näkymät heijastuvat puun hintakehitykseen. Puun ni-mellinen vuotuinen keskikan-tohinta nousee PTT:n mukaan 0–2 prosenttia vuonna 2014. Puun reaalihinta pysyttelee siten suurin piirtein vuoden 2013 tasolla. PTT arvioi hin-tamuutoksen olevan saman-suuruinen kaikilla puutavara-lajeilla.

Bruttokantorahatulot yltä-vät PTT:n ennusteen mukaan vuonna 2014 1,5 miljardiin euroon. Yksityismetsien heh-taarikohtaisen nettokantora-hatulon PTT ennakoi nouse-van 2–4 prosenttia.

Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen

MTK Metsälinja

Metsä-teollisuuden markkina-näkymät vuodelle 2014Talouden elpymisessä on edelleen isoja kysymysmerkkejä

a

a

Metsänomistajat

Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen toi-miston puhelimessa vastaa reipas naisääni. Yhdistyksen sihteeri Marja Vartiainen on aut-tanut löytämään vastauksia metsänomistaji-en kysymyksiin yli kolmenkymmentä vuotta. Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt Joen-suun konttorissa, sitä ennen Kiteellä, missä myös omat metsät humisevat.

Savu tuoksuu laavupaikan nuotiossa ja mäntytai-mikko ravistelee sadepisaroita tuulessa. Marja Varti-ainen on metsässä kotonaan säällä kuin säällä.

Viime aikoina työn alla ollut taimikko on juuri saa-tu raivattua ja syksyn viimeiset marjat on säilötty tal-ven varalle. Nyt on aika katsella omia metsäpalstoja sillä silmällä, missä seuraavaksi pitäisi aloittaa työt.

- Mitä metsästä otat, on se laitettava takaisin tavalla tai toisella, vähintään istuttamalla uudet taimet, Mar-ja Vartiainen tuumii.

Metsä on kokonaisuus, jonka hoitamista Vartiaisen perheessä suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen.

- Aikaa se ottaa, mutta käytetyn ajan saa myöhem-min tuplana takaisin, Marja hymyilee ja kohentelee tulta makkaranpaistoa varten.

Laavulla ja hiihtäessä unohtuvat arjen asiat. Ja juos-tessa, jos selkä antaa myöten. Juoksu tuli Marja Var-tiaiselle läheiseksi harrastukseksi jo parikymppisenä miehen suunnistus- ja ampumaharrastuksen myötä.

- Mietin, että miksen minäkin lähtisi lenkille, kos-ka mies treenasi säännöllisesti. Ensimmäisellä lenkil-lä jaksoin juosta neljä sataa metriä, hän hymyilee pil-ke silmäkulmassa.

Siitä alkaen metsiä pitkin tuli juostua tosissaan. Sil-loin Kiteen pururadat ja kylätiet kävivät myös konk-reettisesti tutuiksi. Vähitellen juoksuharrastus muut-tui vakavaksi. Itselleen mieleenpainuvimman juok-sun Marja teki Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983. Hän juoksi silloin kuudenneksitoista, ajalla 2.39.22.

Suunnitelmallista metsänhoitoa Oman työn myötä metsässä liikkuessa tulee aina kat-sottua puita tietyllä silmällä. Olisi hassua, jos ei tietäi-si, mitä omissa metsissä tapahtuu.

- Puu kasvaa niin eri tavalla paikasta ja olosuhteista riippuen. Raivaamaton metsä ihan särkee minulla sil-mään, Marja Vartiainen toteaa.

Marja Vartiainen on kaupallisen tutkinnon lisäksi hankkinut myös metsurin koulutuksen.

- Puoliso Soini Vartiainen ja pariskunnan metsäalal-la työskentelevät pojat päivittivät itse metsäsuunni-telman opiskeluaikoinaan. Nuorempi Vartiaisten po-jista työskentelee metsänhoitoesimiehenä ja vanhem-

Maratoonarista metsänomistajaksi

5

Laavu on hyvä taukopaikka raivauksen lomassa. Marja Vartiaisen metsäkahvit keitetään kunnon nokipannulla.

Myös metsurin koulutuksen hankkinut, maratoonari ja metsänhoitoyhdistyksen sihteeri Marja Vartiainen nauttii metsätöistä ja metsässä liikkumisesta.

Marja Vartiaisen metsänhoidon vinkit:• oma metsä tutuksi • mieti aina, miten voit palauttaa sen, mitä metsästä olet ottanut • ajan tasalla pidetty metsäsuunnitelma on hyvä tuki • rohkeasti raivaamaan • uuden metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen • kysy aina neuvoa, tyhmiä kysymyksiä ei ole

pi metsäsuunnittelutehtävissä. Metsänhoitoyhdistyk-seltä Vartiaiset ostavat muokkaus- ja nuoren metsän hoitopalveluita sekä hyvälaatuisia taimia. Taimien is-tutus hoidetaan itse omalla porukalla.

Kirvesmiehen tyttärenä Marja Vartiainen on näh-nyt puun muuntuvan moneksi. Lapsuuden koti oli vanhempien yhdessä rakentama ja rakennettu puus-ta. Vartiaisten lähistöllä sijaitsevan kesämökin hirret kaadettiin omista metsistä. Mökki toimii hyvänä hen-gähdyspaikkana vapaa-ajalla ja taukotupana metsä-töitä tehdessä.

Marjan lapsuuden perheellä ei ollut omaa metsää, mutta marjastaminen ja sienestäminen sekä metsissä liikkuminen tulivat hyvin tutuiksi. Varsinaiseen met-sänhoitoon hän perehtyi puolison kotitilalla.

Vartiaisten metsät uudistuvat pääsääntöisesti istut-tamalla.

- Siten syntyy tasalaatuisempaa puustoa, mutta so-pivilla paikoilla annetaan luonnon toki hoitaa taimi-koituminen, Marja Vartiainen toteaa.

- Kuten tässä laavun lähistöllä, Marja Vartiainen jat-kaa ja katselee taimikkoa mielissään.

Raivaussahan käyttö on minulle niin mieleistä, että nykyään metsään tulee lähdettyä, aina kun vaan ai-

kaa on. Siinä tulee sopivasti liikuntaa ja näkee kätten-sä jäljen, hän hymyilee.

Metsäelämää Lähistöllä parasta aikaa kokoontuvien metsästysseu-ran miesten suunnitelmat ja hirvien liikkeet ovat ne-kin Marjalla hyvin tiedossa.

- Hirvet siirtyvät talveksi täältä vähän kauemmaksi, hän huomauttaa.

Onneksi, sillä lähitaimikot ovat juuri siinä vaihees-sa, että niihin ei tarvitsisi hirvien kajota.

Vartiaisen perheessä liikutaan metsässä rentoutu-mismielessä.

- Kerran kävelimme tässä lähellä ja huomasimme supikoiran kaivaneen hiekkatöyrääseen kolon. Me-nimme katsomaan, mutta kolosta pistikin esiin kar-hun pää. Tuli sitten kierrettyä vähän pidempi lenkki ja hyvä niin, sillä kun mieheni veli kävi myöhemmin samoilla kulmilla, hän huomasi jäljistä, että karhulla oli ollut siinä pesällä myös kaksi pentua, Marja Var-tiainen kertoo.

Sienestys ja marjastus on metsänomistajalle hyvä harrastus. Ja koiran kanssa kulkeminen.

- Tänä vuonna ei tullut herkkutatteja kovin hyvin, mutta kyllä niitä hirvipaistin tai jääpaistin lisukkeek-si riittää.

Suurin osa sienistä on suolattuna ja vähän myös pa-kastettuna. Puolukkaa on Vartiaisella survoksena ja tuoremehuna. Mustikkaa kerätään aina. Edellisvuo-tista metsävadelmaa on vielä varastossa, mutta hil-laa käytiin keräämässä omilta mailta tänäkin vuonna vanhemman pojan vinkkien pohjalta.

Polttopuut Vartiaiset ottavat omista metsistä. Uu-nissa ja mökin takassa käytetään sekapuuta, mutta savusaunaan kelpaa vain leppä.

- Metsä ottaa aikaa, mutta antaa aina enemmän ti-lalle, Marja Vartiainen tiivistää.

Teksti: Virpi Kurjenlento

Kuva

t: H

anne

le Ä

rväs

Metsänomistajat6

Vuonna 2013 puukaup-poja tehtiin Pohjois-Kar-jalassa 19 prosenttia edel-lisvuotta enemmän. Met-säteollisuus ry:n jäsen-yritykset ostivat yksityis-metsistä puuta yli 2,9 mil-joonaa kuutiometriä.

Puukauppa käynnistyi alku-vuotena edellisvuosia vilk-kaammin ja oli kävi kiivaim-millaan keväällä kelirikko-kauden aikaan. Hiljaisen ke-sälomakauden jälkeen puu-kauppa piristyi jälleen hiljal-leen syksyä kohti. Puunhinnat pysyivät suhteellisen vakai-na koko vuoden, jonka vuoksi puukauppa tehtiin vilkkaasti.

Pohjois-Karjalassa myrskyt eivät aiheuttaneet metsissä suurempia yhtenäisiä myrs-kytuhoja, ainoastaan pienia-laisia paikallisia tuhoja oli koko maakunnan alueella. Myrskytuhoilla ei ollut mer-kittävää vaikutusta puukaup-paan.

Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan leimausmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 25 prosenttia ja oli 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puun hintataso

Puunmyyntisuunnitelma kannattaa teettää ajoissa

Metsänomistaja, jos suunnit-

telet puukauppaa niin ota yh-teyttä metsänhoitoyhdistyk-seen. Oman metsäasiantunti-jasi kanssa voit yhdessä suun-nitella sopivan leimikon val-miiksi puunmyyntiä varten.

Puunmyyntisuunnitelman laatiminen on metsänhoitoyh-distyksen jäsenille maksuton palvelu. Metsäasiantuntijalta-si saat samalla ajankohtaista tietoa paikallisesta puumark-kinatilanteesta sekä ostajien puuntarpeesta.

Puumarkkinatilanteet vaih-televat nopeastikin, joten val-mis leimikko on mahdollista kilpailuttaa sopivana ajankoh-tana ja näin saat leimikollesi parhaan mahdollisen hinnan.

Puukaupan kilpailutus kannattaa

Puukaupan toimeksiannossa metsäasiantuntijasi kilpailut-taa puunmyyntierän puoles-tasi pyytämällä kaikilta alu-een puunostajilta tarjouksen määräaikaan mennessä. Tarjo-usten vertailussa ostajat asete-taan paremmuusjärjestykseen ostajien tarjoamien yksikkö-hintojen ja toteutuneita tukin-katkontatietoja hyväksi käyt-täen. Tarjousten vertailu esi-tellään metsäomistajalle puu-kaupan päätöksen tekoa var-ten. Puukaupan kokonaispal-velussa metsäasiantuntijasi hoitaa myös korjuunvalvon-nan puolestasi.

Risto Kannassalmi

Tukkipuun kantohintakehitys viikoittain 2013Pohjois-Karjala (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Sisältää erikoispuutavaralajit)

€/m3

MTK / Repun hintainfo / 13.1.2014

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki

4 viikon liukuva keskiarvo

35

40

45

50

55

60

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

Kuitupuun kantohintakehitys viikoittain 2013Pohjois-Karjala (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Sisältää erikoispuutavaralajit)

€/m3


Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu

4 viikon liukuva keskiarvo

13

14

15

16

17

18

19

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

Puunmyyntisuunnitelmien puumäärät kumulatiivisestiPohjois-Karjala (liitto): Kaikki hakkuutavat

m3


2010201120122013

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

Yksityismetsien kantohinnat Pohjois-Karjalassa 2.12.-29.12.2013Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi-tukki tukki tukki kuitu kuitu

Uudistushakkuu 58,1 56,4 40,9 16,8 17,5Ensiharvennus 42,5 36,9 30,0 12,6 12,0Harvennushakkuu 46,8 46,9 34,6 14,0 14,5Hakkuutavat yhteensä 56,4 55,8 39,7 14,8 16,5

Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan hintaseurantaLähde: Mhy Pohjois-Karjalan hintaseuranta

Puukauppa vilkasta Pohjois-Karjalassa vuonna 2013

Metsänomistajat

Jari Takkinen, aluepäällikkö Harvestia Oy

Kysymys 1.Puukauppaa käytiin ennätystasaisesti läpi koko vuoden. Tarjonta säilyi reip-paana aina loppuvuoteen saakka ja kauppaa käytiin vilkkaasti. Suuri kii-tos aktiivisille metsänomistajille puu-kauppavuodesta 2013! Hyvästä ky-synnästä huolimatta hinnat sahatava-ramarkkinoilla eivät kuitenkaan nous-seet samassa suhteessa kantohintojen kanssa, mikä näkyi tuotannon heikko-na kannattavuutena.

Kysymys 2.Alkaneesta vuodesta odotetaan ky-synnän ja tarjonnan osalta tasaista. Etenkin havutukeilla ja koivukuidulla vallitsee tällä hetkellä hyvä kysyntä, joka metsänomistajien kannattaa hyö-dyntää. Uudistunut metsälaki tuo uu-sia vaihtoehtoja ja lisää vastuuta met-sienkäsittelyyn, tarjoten samalla met-sänomistajille uusia työkaluja laiskan pääoman vapauttamiseen ja kannat-tavuuden parantamiseen metsätalou-dessa. Kysymys 3.

Kysymys 4. Sopivia havutukkivaltaisia päätehak-kuuleimikoita mahtuu vielä kulu-van talven korjuuohjelmaan. Varmista mahdollisuudet paikalliselta Harves-tian hankintaesimieheltä.

7

Janne Nissinen, piiripäällikkö Metsä Group Kysymys 1. Puukauppa on sujunut hyvin elokuus-ta 2012 alkaen. Vuosi 2013 oli tasai-nen puukauppavuosi, jota siivitti vie-lä poikkeuksellisen hyvät korjuuolo-suhteet aina lokakuulle saakka. Tämä näkyi meillä myös selkeästi lisäänty-neenä osuuspääomiin sijoittamisena. Tehtaiden puuhuolto saatiin hoidet-tua hyvin ja töiden toteutus oli hyvässä vauhdissa myös metsänhoitopalveluis-sa. Pahimmat myrskytuulet onneksi si-vuuttivat Pohjois-Karjalan.

Kysymys 2.Näkymät puumarkkinoilla ovat aina-kin alkuvuoden osalta kohtuullisen selkeät. Kauppaa käydään alkuvuon-na kesä- ja kelirikkokohteista tulevaa kevättä ja kesää silmällä pitäen. Sulan maan aikana korjattavat harvennus- ja uudistushakkuukohteet ovat ostoslis-tan kärjessä. Vuoden 2014 alku näyttää siis tasaisen vakaalta, normaalilta puu-kauppavuodelta. Toisaalta muutok-set puukauppamarkkinoilla ovat mah-dollisia. Nämä muutokset tulevat aina lopputuotemarkkinoiden ja yleisen ta-loudellisen tilanteen kautta. Oman lei-mansa vuoden 2014 puukauppamark-kinoille voi lyödä viime kesänä yleis-tyneet kirjanpainajatuhot, joiden levi-ämistä tulevana kesänä vuoden 2013 myrskyt ovat edesauttaneet.

Kysymys 3.

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET 2013 - 2014 PUUKAUPASTA

Kysyntä tarjontaa voimakkaampaa

Kysyntä ja tarjonta tasapainossa

Kysyntä tarjontaa pienempää

Metsä Group / Janne Nissinen Harvestia Oy/Jari Takkinen UPM / Kimmo Laukkanen Stora Enso / Riku Koskinen

PuutavaralajitMäntytukkiKuusitukkiKoivutukki

MäntykuitupuuKuusikuitupuuKoivukuitupuu

Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu








Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu








Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu








Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu








Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu



Energiapuu

Markkinatilanne puutavaralajeittain

Kysyimme maakunnan ostajien näkemyksiä viime vuoden ja tämän vuoden puukauppanäkymistä.Kysymykset:1. Miten puukauppamarkkinoilla vuosi 2013 sujui - Kuinka kysyntä ja

hinta vastasivat toisiaan? 2. Millaiset ovat näkymät puumarkkinoilla vuonna 2014? 3. Millaiset ovat näkymät puutavaralajeittain vuodelle 2014? 4. Vieläkö leimikoita sopii vuoden 2014 talvikorjuuseen?

Kimmo Laukkanen, Metsäasiakaspäällikkö UPM

Kysymys 1.- Kokonaistarjonta oli hyvä läpi vuo-den, joskin ajoittain oli tarjonnassa puutetta erityisesti mäntytukista- Välillä pienoinen puute havutukeis-ta nosti luonnollisesti hintaa, mutta toi markkinoille samalla tarjontaa. Kysymys 2.- Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuulei-mikot ovat kysyttyjä- Talvikorjuun ostomahdollisuutta ei pystytä ostamaan läheskään tarjonnan mukaisia määriä.

Kysymys 3.

Kysymys 4. - Joissakin tapauksissa voi sopia pää-tehakkuumänniköitä ja -kuusikoita, mutta talviharvennuksille ei valitetta-vasti ole enää tilaa.

Riku Koskinen, aluejohtaja Itä-Suomen hankinta-alue Stora Enso

Kysymys 1.Hyvää viime vuodessa oli se, että puukauppoja tehtiin tasaisemmin läpi vuoden kuin edellisenä vuonna. Puu-kaupan sujuminen tasaiseen tahtiin niin määrällisesti kuin hinnallisesti on hyvä ja tarpeellinen asia.

Kysymys 2.Tehtaiden puunkäytöt ovat näillä nä-kymin aiempien vuosien tasolla ja ko-timaisella puulla on hyvä kysyntä. Stora Enson ostotarve Itä-Suomessa on normaalilla, edellisten vuosien ta-solla.

Kysymys 3.Tukit ja koivukuitu ovat edelleen ha-lutuimmat puutavaralajit, mutta muil-lakin lajeilla on kysyntää. Pääpaino ostossa suuntautuu ensi kevään ja ke-sän puuhuollon turvaamiseen. Halu-tuimpia kohteita ovat järeät, kesäkor-juukelpoiset päätehakkuuleimikot. Metsäenergiaa ostetaan valikoivasti.

Kysymys 4. Tämä talvi jää selvästi lyhyemmäk-si kuin edellinen hyvä talvikausi. Sik-si puhtaiden talviharvennuskohteiden hankkimismahdollisuudet ovat rajalli-set. Kuntatasolla tilanne vaihtelee, jo-ten tarkempi pitäjäkohtainen tilanne kannattaa tarkistaa paikallisilta met-säasiantuntijoiltamme.

pohjois-karjalan puunostajien näkemyksiä 2013-2014 puukaupasta

Kysymys 4. Talviharvennuskohteita kuluvan tal-ven korjuuseen ei voida ostaa. Paikal-lisesti voi olla kysyntää talvella korjat-taville mäntytukkivaltaisille uudistus-hakkuuleimikoille.

Metsänomistajat8

TAPAHTUI SYKSYLLÄ 2013

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Karjalan Metsätilat OyKuurnankatu 3 b 80100 Joensuu

puh. 0400 245 317

Joensuu, Hoilola n. 70,3 haPääosin nuoria metsiä ja taimikoita sisältävä metsätila. Hyvät metsästys mahdollisuudet. Puustoa on n. 5150 m3. Hintanäkemys 108 000 €/tarjous viimeistään 4.2.2014.Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Nurmes, Savikylä n. 2,0 haMetsätila rehevillä metsäpohjilla ja kasvavilla puustoilla. Metsät heti harvennettavissa. Tilalla purkukuntoiset hirsirakennukset. Puustoa on n. 270 m3. Hintanäkemys 7 500 €/tarjous viimeistään 22.1.2014. Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

Nurmes, Nurmeskylä n. 12,2 haMetsätilan kaksi hyväpuustoista palstaa, joissa heti hakattavaa puustoa. Toiselle palstalle metsätie ja toiselle valmis ajoura tieoikeudella. Puustoa on n. 1500 m3. Hintanäkemys 45 000 €/tarjous viimeistään 22.1.2014. Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

Valtimo, Rasimäki n. 25,1 haKaksipalstainen metsätila, jossa varttuneiden ja uudistuskypsien metsien osuus lähes 90 %. Maantien varressa olevalla pihapalstalla pitkään asumattomana ollut purkukuntoinen asuintalo. Puustoa on n. 2840 m3. Hintanäkemys 75 000 €/tarjous viimeistään 26.1.2014. Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

Ilomantsi, Kuuksenvaara n. 55,2 haMäntyvaltainen tila, joka muodostuu kahdesta lähekkäin olevasta palstasta. Rehevillä kivennäismailla kuusta ja koivua. Tilan taimikoista huomattava osa hoidettu. Puustoa on n. 3320 m3, josta välitön hakkuumahdollisuus n. 1000 m3. Hintanäkemys 68 000 €/tarjous. Sami Suihko puh. 0400 240 074

Joensuu, Pirttivaara, määräala n. 9,3 haMyytävä määräala on erillinen palsta. Tila sopiva soranottoon (murskausmahdollisuus). Tilalla on nuorta metsää ja taimikkoa. Puustoa on n. 310 m3. Hintanäkemys 20 000 €/tarjous. Timo Puustinen puh. 0400 275 332

Kontiolahti, Kontiolahti n. 38,3 haMäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää ja hoidettuja kuusentaimikoita. Harvennushakkuumahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Hintanäkemys 100 000 €/tarjous. Arto Soikkeli puh. 0400 174 393

Joensuu, Hoilola, määräala tontti 1 n. 1,0 haLomarakennuspaikka rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Tontilla järven lähellä noin 120-vuotiasta puustoa ja lopuosa taimikkoa. Hintapyyntö 15 000 €. Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Joensuu, Hoilola, määräala tontti 2 n. 1,0 haLomarakennuspaikka rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Tontilla noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista puustoa. Hintapyyntö 15 000 €. Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Lisätietoja kohteistamme www.metsatilat.fiMetsätiloista on jatkuvasti kysyntää, jos mietitte ostamista tai myymistä

tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa paikallisiin toimistoihin!

Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt kaatoivat metsiä

Pääkaupunkiseudun metsänomistajien tupailtaavietettiin 21.11. Helsingissä. Illan aikana puheenvuoroja ajankohtaisista metsäasioista käyttivät MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen, kenttäpäällikkö Pertti Harinen sekä kuvassa esitelmää pitävä metsälakimies Tuomo Pesälä. Seuraava pääkau-punkiseudun metsänomistajien tupailta järjestetään mahdollisesti jo keväällä 2014.

Metsäasiantuntijat tutustumassa Bracken laikkumätästäjäänMetsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt tutustuivat koulutuspäivän aikana vedettävään Bracken kaksirivi-seen mätästäjään. Keväällä Mhy Pohjois-Karjalan käyttöön tuleva Bracke-laikkumätästäjä soveltuu erin-omaisesti maanmuokkaukseen, joka takaa taimille ja siemenille parhaat kasvuedellytykset kaikilla maa-tyypeillä.

Karjalan Metsätilat Oy on metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yhtiö, joka toimii Pohjois-Karjalan sekä Uukuniemen alueella.

Toiminnan tarkoituksena on täydentää met-sänhoitoyhdistyksen tarjoamia palveluja ja avustaa metsänomistajia heidän metsäomai-suuden hoidossa.

KAIKKI PALVELUT SAMASTA OSOITTEESTAKarjalan Metsätilat Oy toimii yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa. Metsän-hoitoyhdistys laatii tila-arviot myytävistä kiinteistöistä. Tilojen markkinointi ja asiakaspalvelu on keskitetty LKV-yhtiölle, jonka palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella.

KAUPPA EI OLE AINOA VAIHTOEHTOKarjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunnitelta-essa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia mahdollisuuksia. Tällöin metsätilan kehittäminen esimerkiksi metsähoidollisin ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä vaihtoehto. LKV-toimintaa hoitava henkilö on välitystoiminnan lisäksi metsäalan ammattilai-nen, jolla on sekä verotuksen että puumarkkinoiden asiantuntemus.

LAAJA ASIAKASKUNTAMetsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet myytävinä olevia kiinteistöjä metsänhoito-yhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. Tämä on osoitus siitä, että ostajat luottavat yhdistyksen asiantuntemukseen. Karjalan Metsätilat Oy:llä on valmiina laaja asiakaskunta, suurin osa maakunnan metsänomistajista on asiakkaitamme.

VARMA JA TURVALLINEN PALVELUKun olet myymässä tilaasi, saat meiltä asiantuntevaa palvelua. Olemme apunasi kaupan kaikissa vai-heissa arvioista kauppaan asti sekä laadimme tarvittavat asiakirjat. Neuvomme ja avustamme myös SPV (sukupolvenvaihdos) - asioissa.

Risto Kannassalmi, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Joensuu, puh. 0400 245 317

Mika Lappalainen, LKV Joensuu, puh. 0500 278 011Toimialue: Joensuu

Arto Soikkeli, LKV Joensuu, puh. 0400 174 393Toimialue: Kontiolahti

Raino Valtonen, LKV Tuupovaara, puh. 0400 153 623Toimialue: Tohmajärvi, Pyhäselkä, Tuupovaara

Jouni Mutanen, KED Kitee, puh. 040 512 9618Toimialue: Kitee, Kesälahti, Uukuniemi

Jukka Behm, LKV Rääkkylä, puh. 0400 449 122 Toimialue: Rääkkylä

Joona Turunen, LKV Lieksa, puh. 0400 627 917Toimialue: Lieksa

Jukka Rantonen, LKV Nurmes, puh. 0500 279 055Toimialue: Nurmes

Sami Suihko, LKV Ilomantsi, puh. 0400 240 074Toimialue: Ilomantsi

Aija Koistinen, LKV Liperi, puh. 0400 277 676Toimialue: Polvijärvi

Pertti Ryynänen, LKV Nurmes, puh. 040 170 1759Toimialue: Valtimo, JuukaSPV asiantuntija

Timo Puustinen, LKV Ilomantsi, puh. 0400 275 332SPV asiantuntija

Markku Piironen, LKV Liperi, puh. 0400 170 138Toimialue: Liperi, Outokumpu

Anssi Kolehmainen, LKV Eno, puh. 0400 242 166Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara

Lisätietoja kohteistammewww.karjalanmetsatilat.fi

ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA

Karjalan Metsätilat Oy on metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yhtiö, joka toimii Pohjois-Karjalan sekä Uukuniemen alueella.

Toiminnan tarkoituksena on täydentää met-sänhoitoyhdistyksen tarjoamia palveluja ja avustaa metsänomistajia heidän metsäomai-suuden hoidossa.

KAIKKI PALVELUT SAMASTA OSOITTEESTAKarjalan Metsätilat Oy toimii yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa. Metsän-hoitoyhdistys laatii tila-arviot myytävistä kiinteistöistä. Tilojen markkinointi ja asiakaspalvelu on keskitetty LKV-yhtiölle, jonka palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella.

KAUPPA EI OLE AINOA VAIHTOEHTOKarjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunnitelta-essa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia mahdollisuuksia. Tällöin metsätilan kehittäminen esimerkiksi metsähoidollisin ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä vaihtoehto. LKV-toimintaa hoitava henkilö on välitystoiminnan lisäksi metsäalan ammattilai-nen, jolla on sekä verotuksen että puumarkkinoiden asiantuntemus.

LAAJA ASIAKASKUNTAMetsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet myytävinä olevia kiinteistöjä metsänhoito-yhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. Tämä on osoitus siitä, että ostajat luottavat yhdistyksen asiantuntemukseen. Karjalan Metsätilat Oy:llä on valmiina laaja asiakaskunta, suurin osa maakunnan metsänomistajista on asiakkaitamme.

VARMA JA TURVALLINEN PALVELUKun olet myymässä tilaasi, saat meiltä asiantuntevaa palvelua. Olemme apunasi kaupan kaikissa vai-heissa arvioista kauppaan asti sekä laadimme tarvittavat asiakirjat. Neuvomme ja avustamme myös SPV (sukupolvenvaihdos) - asioissa.

Risto Kannassalmi, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Joensuu, puh. 0400 245 317

Mika Lappalainen, LKV Joensuu, puh. 0500 278 011Toimialue: Joensuu

Arto Soikkeli, LKV Joensuu, puh. 0400 174 393Toimialue: Kontiolahti

Raino Valtonen, LKV Tuupovaara, puh. 0400 153 623Toimialue: Tohmajärvi, Pyhäselkä, Tuupovaara

Jouni Mutanen, KED Kitee, puh. 040 512 9618Toimialue: Kitee, Kesälahti, Uukuniemi

Jukka Behm, LKV Rääkkylä, puh. 0400 449 122 Toimialue: Rääkkylä

Joona Turunen, LKV Lieksa, puh. 0400 627 917Toimialue: Lieksa

Jukka Rantonen, LKV Nurmes, puh. 0500 279 055Toimialue: Nurmes

Sami Suihko, LKV Ilomantsi, puh. 0400 240 074Toimialue: Ilomantsi

Aija Koistinen, LKV Liperi, puh. 0400 277 676Toimialue: Polvijärvi

Pertti Ryynänen, LKV Nurmes, puh. 040 170 1759Toimialue: Valtimo, JuukaSPV asiantuntija

Timo Puustinen, LKV Ilomantsi, puh. 0400 275 332SPV asiantuntija

Markku Piironen, LKV Liperi, puh. 0400 170 138Toimialue: Liperi, Outokumpu

Anssi Kolehmainen, LKV Eno, puh. 0400 242 166Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara

Lisätietoja kohteistammewww.karjalanmetsatilat.fi

ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA

Marras-joulukuussa myrsky-tuulet puhalsivat poikkeukselli-sen voimakkaasti Etelä- ja Lou-nais-Suomessa ulottuen myös Savoon ja Keski-Suomeen saak-ka. Pohjois-Karjala välttyi on-neksi taas kerran suuremmilta tuhoilta.

Toiminnanjohtaja Pekka Nuu-tisen mukaan mitään laaja-alai-sempia tuhoja ei ole tullut tie-toon. Tuulenkaatoja on eniten aukkojen reunoilla sekä lähiai-

koina harvennetuissa metsis-sä. Nuutinen kehottaa metsän-omistajia tarkastamaan tilanteen oman metsänsä osalta.

- Jos metsä on vakuutettu, kannattaa ottaa yhteyttä vakuu-tusyhtiöön tarkempien ohjei-den saamiseksi. Isommissa va-hingoissa vakuutusyhtiö pyytää vahinkoarviota. Myrskytuho-puitten korjuu on vaarallista ja kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi. Puunkorjuun järjes-

Metsänomistajat 9

TAPAHTUI SYKSYLLÄ 2013Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt kaatoivat metsiä

Naisten raivaussahakurssitNaisten suosittuja raivaussahakursseja järjestettiin syksyllä Joensuussa, Lieksassa sekä Ilomantsissa. Päivän aikana käytiin läpi raivaussa-hauksen perusteita, sahan rakennetta ja huoltoa sekä työturvallisuusasioita. Ilomantsissa 3.10.2013 järjestetyn kurssin osallistujat pääsivät aamupäivän teoriaosuuden jälkeen testaamaan käytännön taitoja Motti-majan Tapio Kärkkäisen sekä Mhy:n metsäasiantuntijoiden Joona Turusen sekä Pekka Kyykallion opastuksella.

Pääkaupunkiseudun metsänomistajien tupailtaavietettiin 21.11. Helsingissä. Illan aikana puheenvuoroja ajankohtaisista metsäasioista käyttivät MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen, kenttäpäällikkö Pertti Harinen sekä kuvassa esitelmää pitävä metsälakimies Tuomo Pesälä. Seuraava pääkau-punkiseudun metsänomistajien tupailta järjestetään mahdollisesti jo keväällä 2014.

Metsäasiantuntijat tutustumassa Bracken laikkumätästäjäänMetsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt tutustuivat koulutuspäivän aikana vedettävään Bracken kaksirivi-seen mätästäjään. Keväällä Mhy Pohjois-Karjalan käyttöön tuleva Bracke-laikkumätästäjä soveltuu erin-omaisesti maanmuokkaukseen, joka takaa taimille ja siemenille parhaat kasvuedellytykset kaikilla maa-tyypeillä.

tämiseksi kannattaa olla yhtey-dessä metsäasiantuntijoihimme, Nuutinen toteaa.

Jos vahingoittuneita puita on yli kahdenkymmenen puun ryhmä, tulee ne lain mukaan poistaa hyönteistuhojen eh-käisemiseksi viimeistään en-si kesänä. Erityisesti kuusikois-sa kirjanpainajatuhot uhkaavat kasvavia metsiä, joten asiaan kannattaa suhtautua vakavasti.

Metsänomistajat10

Pertti Harinen sai ensimmäisen tilinsä käpy-jen keruusta, ja jo ennen sitä hän muistaa olleensa isänsä mukana metsätöissä – alle kouluikäisenä.

Metsistä muodostuikin Harisen elämänura. Eivätkä metsät jätä rauhaan nytkään hänen siirtyessään eläkevapaille.

Metsäalalle kouluttautuminen ei ollut varsinaisesti suunniteltu juttu.

- Lehti-ilmoituksesta näin, että metsäoppilaitok-sissa oli opiskelijoiden haku meneillään. Tulin va-lituksi Kotkaan, josta valmistuin metsäteknikoksi. Metsätalousinsinööriksi jatkoin Joensuussa.

Ensimmäinen työpaikka oli tarjolla Kuopiossa, metsähallituksen Etelä-Suomen piirikuntakonttoris-sa. Työ oli metsäsuunnittelua, eli kesät vierähtivät valtion mailla, ja viikonlopuiksi pääsi kotiin.

Liperiin Harinen asettui 1979.- Pohjois-Karjalan piirimetsälautakunnassa oli

avoinna suunnittelijan paikka. Esikoinen oli synty-mässä, ja halusimme lähemmäs kotiseutuja.

Erikoinen piirre oli, että tuolloin metsänhoitoyh-distys maksoi osan suunnittelijan palkasta, vaikka hän olikin toisen leivissä. Noista ajoista lähtien Ha-rinen on toiminut yksityismetsätalouden palveluk-sessa.

Muutamaa vuotta myöhemmin alkoi näihin päi-viin saakka kestänyt työura mhy:n palveluksessa. Ensiksi metsänhoidonneuvojana ja vuodesta 1986 toiminnanjohtajana. Yhdistysten viimeisimmän fuusion jälkeen työtuoli sijoittui Joensuuhun, ja tit-teli muuttui kenttäpäälliköksi.

Yhden mhy:nmalli toimii

Fuusioista Pertti Harisella on pelkkää hyvää sanot-tavaa, vaikka ainakin ensimmäiset yhdistymiset mietityttivät osaa metsänomistajista, ehkä pelotti-vatkin.

Ensiksi lyöttäytyivät yhteen esimerkiksi Liperi, Polvijärvi ja Outokumpu, ja syntyi Länsi-Karjalan mhy. Kun pienemmistä fuusioista oli kertynyt il-

meisen positiivisia kokemuksia, koko Pohjois-Kar-jalan käsittävän mhy:n perustaminen ei juurikaan enää herättänyt soraääniä.

- Yhdistyksiä oli siis aluksi 16, nyt on tämä yksi. Ainakin paperisota on helpottunut: aiemmin piti tehdä 16 toimintasuunnitelmat, toimintakertomuk-set ja tilinpäätökset, nyt selvitään yksillä pumas-koilla.

Yhden yhdistyksen mallista on hyötyä myös en-si vuonna, kun metsänhoitomaksu lakkaa. Yhdistys on tuolloin perinteinen yhdistys, joka kerää jäsen-maksut jäseniltään.

- Metsänomistaja päättää, haluaako olla mukana vai ei. Ratkaisuja jäsenmaksun perimisestä ja sen kautta saatavista hyödyistä ei vielä ole. Visio on, et-tä osan palveluista saa jäsenmaksua vastaan, ehkä-pä laaditaan jäsenhinnasto, Harinen miettii.

Joka tapauksessa yhdistys voi tarjota palveluja ke-nelle tahansa. Oletettavaa on, että ei-jäsenet maksa-vat palveluista korkeamman hinnan.

Tiedossa ei ole myöskään hallintotapa. Onko se mhy:n valtuusto kuten nykyisin vai kenties jäsen-kokous, joka olisi avoin kaikille.

- Mutta sen tietää jo nyt, että maahamme syntyy erilaisia malleja, erilaisia käytäntöjä, Harinen sa-noo.

Oman haasteensa tuo kilpailu metsäkeskuksen kanssa. Kun se eriytti viranomaispuolen ja liiketoi-mintapuolen, metsäkeskus ja mhy alkoivat kilpailla samoista sieluista.

- Mhy:llä on kuitenkin etulyöntiasema, sillä meillä on noin 90-prosenttinen asiakaskunta valmiina. Ja mhy:hän on tarkoituksella puolueellinen, metsän-omistajien puolella.

Valkoisista kartoistadigitaali-aikaan

Paljon on muuttunut Harisen työvuosien aikana.- Esimerkiksi alkuvuosina meillä oli metsässä mu-

kana ns. valkoiset kartat eli peruskartat, joiden pe-rusteella leimikot rajattiin. Se oli työlästä, Harinen muistaa hyvin.

Tiedon kerääminen metsistä on mullistunut täy-sin. Nyt kaikki aineisto on digitaalisessa muodossa.

- Kun ensimmäiset ilmakuvat tulivat, kuviot hah-motettiin niille, vahvennettiin tussikynillä ja siirret-tiin sitten kelmuille. Joensuussa toimiston väki piir-si kartat valmiiksi.

Mhy-konkari ansaituille vapaille

- Kesäisin täydensimme kuviotietoja, sitten lähetim-me ne Tapioon tallennettaviksi, sieltä tuli virhelista korjattavaksi, ja vasta sitten saimme käsiimme lopulli-set paperit. Näin syntyivät metsäsuunnitelmat.

Metsänomistajille on jo useita vuosia tarjottu tieto-konepohjaisia suunnitelmia, joita voi itse muokata metsissä tapahtuneiden muutoksien mukaan. Ne ei-vät kuitenkaan ole vielä lyöneet itseään läpi, vaikka ovatkin lisääntyneet.

- Monet metsänomistajat tykkäävät edelleen perin-teisistä paperisista suunnitelmista. Onneksi ne ovat tulleet selkeämmiksi; välillä suunnitelmissa oli liikaa tietoa.

Mitä lakimuutoksettuovatkaan tullessaan?

Harisen mukaan on vaikea arvioida, miten valmis-teilla olevat uudet metsä- ja metsänhoitoyhdistyslait muuttavat metsien käsittelyä.

- Vaikka uudistamisläpimitat poistuvat, en usko, et-tä kuitumetsiä ryhdytään hakkaamaan. Sehän olisi ra-han haaskuuta.

Metsien uudistamisvelvoite säilyy. Viranomaiset saattavat käydä tarkastamassa uudistettuja alueita 10 vuoden kuluttua, jolloin taimikon pitäisi olla vähin-tään puolimetristä.

- Metsät kasvavat joka tapauksessa enemmän kuin puulle on käyttöä. Toista se oli vielä 60-70-luvuilla.

Luontokohteiden entistä tarkempi huomioon ot-taminen on Harisen mielestä hyvä asia. Kiitosta saa myös sertifiointi, sillä puun alkuperä kiinnostaa sitä

Pertti Harinen on nähnyt ja kokenut monet muutokset metsäalalla työvuosiensa aikana.

Tuomo Parviainen (vas.), Kauko Sorjonen ja Pertti Harinen kokous-tamassa 1980-luvun lopulla.

Veikko Asikainen (vas.), Erkki Pietarinen ja Pertti Harinen metsäretkellä Ruunaan Metsämieskodilla 1980-luvulla.

Kuva

: Ann

a-M

ari T

yyri

lä

Metsänomistajat 11

enemmän, mitä pidemmälle puuta jalostetaan.- Pienet puunostajat kyselevät todistuksia myös puiden osalta

esimerkiksi silloin, kun viilukoivua tai tyvimäntyä ollaan vie-mässä Keski-Eurooppaan, Harinen mainitsee.

Puulle on käyttöä jatkossakin

Näinä aikoina eläköityvä Harinen jättää perinnöksi paitsi työn-sä, myös muutamia toiveita metsänomistajille.

- Kun metsänomistajat ikääntyvät, olisi hyvä tehdä päätök-set metsien tulevaisuudesta ajoissa. Nyt on paljon tyhjäkäyntiä, mikä tarkoittaa myös tuoton menetyksiä.

Harinen kiittelee viime vuonna päättynyttä sukupolvenvaih-doshanketta, joka oli hänen mielestään ylivoimaisesti paras projekti, jossa mhy on ollut mukana. Vaikka hanke päättyy, työ tiloilla jatkuu edelleen.

- Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa hyvin monella taval-la, kun edunjättäjä on vielä oikeustoimikelpoinen. Huonoin vaihtoehto on, että metsien kohtalo selviää vasta kuolinpesän selvityksessä, Harinen painottaa.

Toinen mieltä painava asia on kestävän metsätalouden rahoi-tus.

- Kemeran muutoksista on puhuttu ja puhuttu, mutta valmis-ta ei ole tullut. Työn pitäisi olla pitkäjänteistä, kun ajatellaan vaikkapa urakoitsijoiden kalliita konehankintoja.

Ja kolmanneksi:- Metsänomistajien kannattaa luottaa tulevaisuuteen ja hoitaa

metsiään. Kyllä puulle on käyttöä ja uusia vaihtoehtoja keksi-tään lisää!

Oikeita töitä,harrastuksia ja lapsukaisia

Entä mitä suunnitelmia eläkevuosille?- Nyt pääse oikeisiin töihin suorittavalle puolelle, Harista

naurattaa. Perheellä on metsiä Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Vaikka rästitöitä ei metsissä olekaan, rehevillä mailla riittää ai-na tekemistä.

Pitkäaikaiselle metsästysharrastukselle jää myös enemmän aikaa. Joulun alla Harista muistettiin Pohjois-Karjalan Vuoden Erämies –palkinnolla.

- Ja nyt on sitten enemmän aikaa myös lastenlapsille. Muu-toin ei mielessä ole suurempia suunnitelmia.

Antoisia eläkepäiviä!

Anna-Mari Tyyrilä

Pertti Harinenikä: näinä aikoina 63 vuotta

synnyinkunta: Rääkkylä

asuinkunta: Liperi

koulutus: metsätalousinsinööri

ammatti: kenttäpäällikkö Pohjois-Karjalan mhy:ssä

perhe: vaimo, kolme aikuista poikaa, kolme lap- senlasta ja lisää luvassa…

harrastukset: metsästys, kenneltoiminta

Lannoitusta tehdään se-kä metsän terveyden et-tä tuoton vuoksi. Lan-noituksen oikea-aikai-suus on tärkeää niin kus-tannusten hallinnan kuin kasvuhäiriöiden ehkäisyn vuoksi.

Terveyslannoitus

Boorin puute on ehkä tun-netuin ravinnehäiriö, mutta myös muita ravinne-epätasa-painosta aiheutuvia puuston kasvuhäiriötä esiintyy. Boo-rinpuutteesta kärsivät ylei-simmin viljavien maiden kuusikot, mutta myös koi-vu hyötyy boorilisästä. Kuu-sikoissa boorinpuute ilmenee monilatvaisuutena sekä pel-kän tyven paksuuskasvuna pituuskasvun loppuessa. Var-sinkin turvemailla puustoa voi vaivata myös kaliumin ja fosforin puute. Ravinne-epä-tasapaino ilmenee neulaston värimuutoksina. Lisäksi neu-lasista voi teettää ravinneana-lyysin, mikäli silmämääräi-sesti ei pystytä määrittämään mikä lannoite olisi paras vali-ta kohteelle.

Kasvuhäiriöiden ennalta-ehkäisy on parasta metsän-hoitoa, mutta viimeistään sii-nä vaiheessa kun ensimmäi-set merkit kehityshäiriöistä il-

menevät on syytä tarttua toi-meen. Terveyslannoituksen vaikutus alkaa vuoden parin sisällä lannoitteen levittämi-sestä ja vaikutuksen huomaa silmissä. Kuka ei usko ter-veyslannoittamiseen, kokeile-minen on paras keino muut-taa käsitystä.

Kasvatuslannoitus

Kun halutaan metsästä lisää tuottoa, kasvatuslannoitus on hyvä sijoitus. Kasvatuslannoi-tuksen tuotto on parhaimmil-laan 10-20%, riippuen koh-teesta. Lannoituksen ajankoh-ta on harvennuksen jälkeen, jolloin lannoittaminen koh-distuu kasvatettaviin puihin. Kun puustosta on jo valmiik-si karsiutunut alaoksisto, ei ole riskiä, että lannoittaminen kasvattaisi pelkästään oksis-toa. Kasvatuslannoite vaikut-taa metsän kasvuun 8-10 vuo-den ajan. Lannoituksen tuot-to perustuu kasvun parane-miseen, arvokasvun eli tukki-osan lisääntymiseen, hakkuu-tulojen aikaistumiseen, puun laadun paranemiseen ja kier-toajan lyhenemiseen.

Kasvatus- ja terveyslannoi-tuksella voidaan myös lykä-tä kunnostusojituksen tarvet-ta. Ajoissa tehty suometsän ensiharvennus yhdistettynä lannoitukseen lisää puuston kasvua ja sitä kautta puusto

käyttää enemmän vettä, eikä vesi pääse vaivaamaan juu-rakkoa. Puuston järeydyttyä toiseen harvennukseen voi-daan hakata ojalinjat auki ja tehdä tarvittaessa kunnos-tusojitus.

Suunnitteilla olevat hankkeet metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella

Toteutumassa olevista hank-keista voi kysellä omalta met-säneuvojalta. Hankkeita yh-distellään mahdollisuuksi-en mukaan suuremmiksi ko-konaisuuksiksi, jolloin heh-taarikohtaisia levityskustan-nuksia saadaan pienennettyä. Polvijärven alueella tulevana maastokautena lentolevityk-siä tehdään mm. Pyörökan-kaan sekä Teerivaaran suun-nilla.

Lannoitteet levitetään jo-ko helikopterilevityksenä tai maalevityksenä metsätrakto-rilla. Yhtenäiset ja kuviora-joilta selkeät kuviot on järke-vä levittää ilmalevityksenä, samalta varastopaikalta len-netään kahden kilometrin sä-teellä oleville kohteille. Pie-nemmät ja hajallaan olevat kohteet kannattaa tehdä maa-levityksenä.

Annika Kontkanen

NYT ON AIKA SUUNNITELLA LANNOITUKSET!Metsän terveyslannoitukset ovat nyt alkaen 370,00 e/ha

ja kasvatuslannoitukset 360,00 e/ha

Hinnat sisältävät lannoitteet sekä levityksen. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, me palvelemme!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry www.mhy.fi/pohjoiskarjala

Boorin puute kuusella.

Lannoituksesta metsälle terveyttä ja tuottoa

Boorin puute koivikossa.

Met

info

Met

info

+ alv 24%

+ alv 24%

Metsänomistajat12

EU:n ilmasto- ja energiapoli-tiikka poukkoilee. Vain reilut neljä vuotta sen jälkeen, kun EU pääsi sopuun historialli-sesta 2020-paketista, komis-sio harkitsee paketin avaa-mista. On täysin mahdollis-ta, että uusiutuvan energian erillistavoitteesta EU:ssa luo-vutaan ja EU sitoutuu ainoas-taan yhteen yleistavoitteeseen eli kasvihuonekaasupäästö-jen vähentämiseen. Uusiutu-van energian saamat tuet tun-tuvat harmittavan Euroopas-sa niin paljon, että uusiutu-vaan energiaan tehdyt inves-toinnit ollaan valmiita uhraa-maan, vaikka kivihiilen ku-lutus on ”ympäristöystäväl-lisessä” EU:ssa vahvassa kas-vussa.

EU:ssa maksettiin vuonna 2011 komission omien arvioi-den mukaan erilaisia vero- ja investointitukia ydinvoimal-le ja fossiilisille polttoaineille yhteensä 61 miljardia euroa. Uusiutuvien energiamuoto-jen tuki oli kyseisenä vuon-na puolet tästä eli 30 miljar-dia euroa. Voi siis oikeutetusti kysyä, että mistä lähtökohdis-ta EU:n energia- ja ilmastopo-litiikkaa tehdään ja kuka vete-lee taustalla naruista?

Kotimaassakin toki osataan. Syöttötariffijärjestelmien ra-kentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihto-ehtoisena järjestelmänä van-ha tukijärjestelmä. Tämän tar-koituksena oli huolehtia sel-laista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse sekaantumaan. Ka-taisen hallitus kuitenkin ro-mutti vanhan järjestelmän en-si töikseen. Seuraavana ener-

Kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa

gialinjauksenaan hallitus ko-rotti turpeen verotusta, jonka seurauksena yhdessä hiilen ja päästöoikeuksien markkina-hintojen romahduksen seu-rauksena kivihiilestä on tul-lut lauhdetuotannossa halvin polttoaine sisämaata myö-ten. Kivihiilen kulutus on-kin noussut vuodessa yli 50 %. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle makset-tavaa syöttötariffia jouduttiin valtiontukisäännösten takia laskemaan. Näin puun kilpai-lukyky suhteessa kivihiileen on heikentynyt oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauk-sena tilanne tulee edelleen pahenemaan 2015, kun tur-peen verotusta edelleen kiris-tetään. Ympäristö, vaihtota-se tai työllisyys ei kiittele sii-tä, että puuta korvataan kivi-hiilellä. Kun tauti leviää yh-distettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon, voidaan puhua pienimuotoisesta itse aiheu-tetusta kansallisesta ympäris-tökatastrofista, josta vaihtota-seen heikkenemisenä makse-taan vielä kohtuuton hinta.

Uusimmassa energiapoli-tiikkaa linjaavassa esitykses-sään hallitus korotti tuulivoi-matavoitetta kolmasosalla ai-kaisempaan varsin kunnian-himoiseen tavoitteeseensa verrattuna. Tuulivoimatavoit-teista vasta murto-osa hank-keista on saatu etenemään massiivisista tukilupauksis-ta huolimatta. Edellisen halli-tuksen bioenergiaratkaisu oli jo sinänsä avokätinen tuulel-le � 60 % kaikista tuista ja vain 15 % tavoitteesta. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, että pa-ketti on avattava. Turpeen ja

puun välinen kiikkulauta on purettava. Tuuleen suunnat-tuja tukia on siirrettävä puun energiakäytön tukemiseen. Se parantaisi sekä työllisyyttä, että valtiontaloutta. Samassa yhteydessä on syytä korjata ns. sahojen syöttötariffiin jää-nyt valuvika.

Puun energiakäyttö on näi-hin asti kasvanut tavoittei-den mukaisesti, vaikka poliit-tisella pelikentällä ei käytän-nön tekojen muodossa puun energiakäytölle ole juuri vas-tuun kantajia löytynyt. Tule-vat kaksi talvea osoittavat on-ko jatkuuko puunkäytön kas-vu vai onnistutaanko kas-vu-ura kääntämään poliitti-sin päätöksin näivettymisen tieksi. Vähintä mitä poliitti-silta päättäjiltä tässä tilantees-sa voi toivoa on, että linjauk-sissa osataan varautua myös tilanteisiin, joissa Euroopan talous ei käy kuumana, ei-kä päästökauppa ohjaa aidos-ti puhtaampaan energian tuo-tantoon.

Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan

puheenjohtaja, MTK r.y.

Metsänomistajan kannattaa ai-na teettää metsäsuunnitelma metsätiloistaan. Metsäsuunni-telma kertoo metsien sen het-kisen tilan sekä tarvittavat hoi-to- ja hakkuutoimenpiteet. Suunnitelmallinen metsänhoi-totoimenpiteiden toteuttami-nen tarkoittaa parempaa met-säntuottoa. Hyvin hoidetun ja tuottavan metsätilan hinta myös mahdollisessa tilakau-passa on aina korkeampi kuin hoitamattoman tilan.

Metsäsuunnitelma on myös metsäneuvonnan työväline

Ajantasaisen metsäsuunnitel-man pohjalta on aina helpom-paa lähteä kartoittamaan met-sätilan tarjoamia puukaup-pa - ja hoitotyö mahdollisuuk-

Metsäsuunnitelma – metsänomistajan arvopaperisia. Metsäsuunnitelmaa tulisi-kin pitää metsäomaisuuden huolto- ja pankkikirjana, joka kertoo sen hetkisen tilanteen. Metsäsuunnitelman avulla on metsätilan tulot ja menot hel-pompi jaksottaa omalle talou-delle sopivaan tahtiin.

Metsäteollisuuden ostota-voitteet ja metsänhoidollinen tarve eivät useinkaan ole sa-ma asia. Teollisuus pyrkii os-tamaan lähinnä avohakkuu-leimikoita, koska korjuukus-tannukset ovat matalat ja pie-neltä alueelta saadaan paljon puuta. Puunostajien kysyntä kohdistuu järeisiin metsiin jää-vät metsänhoidollisesti vält-tämättömät ensiharvennukset monesti lapsipuolen asemaan ”firman miehen” kanssa neu-votellessa. Metsänhoitoyhdis-tyksen tekemässä metsäsuun-nitelmassa hakkuut suunnitel-

laan metsän ja maanomistajan ehdoilla.

Metsänomistajana olet rat-kaisevassa asemassa sen suh-teen kuinka hyvin metsäsuun-nitelma vastaa omia tavoittei-tasi. Tuo rohkeasti esille omia näkökulmiasi metsienkäsitte-lystä sekä toiveitasi esim. riis-tan huomioimisesta. Suunni-telmaa laativa asiantuntija pyr-kii huomioimaan kaikki nä-kökulmat koostaessaan sinun suunnitelmaasi.

Metsäsuunnitelmasta turvaa taloudenpitoon

Puustotietojen ajantasaisuus antaa metsänomistajalle hyvän kuvan hänen metsäomaisuu-tensa arvosta. Isojen tai yllättä-vien menojen varalta on hyvä olla tietoinen missä ne ”perä-metsät” vielä huojuvat pystys-sä. Tällöin voidaan hyvinkin nopeasti kohdistaa puukaup-pa metsänomistajan tarpeiden mukaiseen alueeseen ja hak-kuutapaan.

Myös äkillisissä elämän myrskyissä metsäsuunnitel-ma nopeuttaa asioiden vireille saamista. Esim. äkillinen kuo-lemantapaus voi aiheuttaa hy-vinkin nopeasti tarpeen saada tila-arvio metsäomaisuudesta. Myös monet muut taloudelli-set syyt voivat johtaa tila-ar-vion tarpeeseen, kuten lainan vakuus, jälkiverot jne. Uusi, luotettava, metsäsuunnitelma

antaa hyvät tiedot tilan arvon määrittämiseen. Jos maastos-sa on tarvetta käydä, se on mo-nesti vain tarkentava käynti jossa arvioitsija tarkistaa jotain tiettyä kuviota tai esim. tukki-osuuden paikkansa pitävyyttä.

Miksi tilata metsäsuunnitelma, eikö metsaan.fi riitä?

Metsaan.fi ei ole metsäsuun-nitelma. Se on valtion viran-omaistyönä koostettu tietopal-velu joka sisältää laserkeilauk-sella tuotettua metsikkötietoa. Laserkeilaus ei vielä ole katta-vasti tehty koko maan alueella, alueilla joita ei vielä ole keilat-tu perustuvat metsaan.fi pal-velun tiedot vanhoihin metsä-suunnitelmiin.

Tilat, joilla ei ole voimassa-olevaa suunnitelmaa, eivät saa esim. kemera-tukia täysi-määräisinä vaan alennettuina. Metsään.fi palvelu ei korvaa metsäsuunnitelmaa, eikä Met-säkeskuksen Julkiset palvelut - yksikkö huomioi kyseiseen palveluun kuulumista keme-ra-tukea korottavana seikkana. Kyseistä palveluahan markki-noidaankin metsänomistajien asiointipalveluna, jossa met-sikkötietoja on nähtävissä.

Metsäsuunnitelma laaditaan kymmenvuotiskaudelle. Met-saan.fi palvelun kustannuk-set nykyisellä hintatasolla ovat tuolta ajalta 600,00 e + alv. Kes-

kimääräiselle 30 hehtaarin metsätilalle se tarkoittaa heh-taari kustannuksena 20,00 e/ha + alv. Metsänhoitoyhdistyk-sen laatiman metsäsuunnitel-man hinta on vastaavanlaisel-le tilalle 18,33 e + alv.

Uusi jäsenetu Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille

Mhy Pohjois-Karjalan jäsenet saavat oman metsäsuunni-telmansa maksutta SilvaNet-ti verkkopalveluun. SilvaNet-ti on kätevä Internet-pohjai-nen metsäsuunnitelma, jos-sa on samat tiedot kuin perin-teisessä paperisessa suunni-telmassakin. Silvanetin etui-na ovat käytön ja tietojen löy-tämisen helppous. SilvaNetin kautta metsänomistaja voi teh-dä laskelmia puukaupoista ja hoitotöistä, myös yhteydenot-to omaan metsäasiantuntijaan hoituu kätevästi sen kautta.

Voit käydä tutustumassa Sil-vaNetti -palveluun osoitteessa www.silvanetti.fiKäyttäjätunnus:Metsämaa Salasana: Mustikka

Tilaa nyt uusi metsäsuunni-telma omalta metsäasiantun-tijaltasi. Suunnitelman laadin-nan hinta on 100,00e perus-maksu + 15,00e/ha + alv 24%. Kustannukset ovat verovähen-nyskelpoisia.

Jussi Kettunen

Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Kukaan ei tee metsänomistajien eteen niin paljon kuin me.

Metsänomistajat

Puolet kerätyistä marjoista annetaan verokarhulle.

Eihän se nyt niin mene!

Metsänhoitoyhdistyksestä kuulet kiertelemättä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla metsän-omistajana on. Samalta tiskiltä saat myös apua ja vinkkejä metsäverotukseen.

Kysy lisää metsäverotuksesta ja muista palveluistamme lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Metsänomistajat

Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoonKun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sit-ten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo val-miiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Olen remon-toinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kun-nostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy. Kun vanha asunto uudistetaan, ei vält-tämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivat-kin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuo-sikymmenten ajan. Tapette-ja, kaakeleita ja jopa sähkö-johtoja oli laiteltu kerroksit-tain päällekkäin ja niitä olioikein herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkista sähköjohtoihin. Pa-letti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun aamenta ei näy kos-kaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja ka-tossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaik-kien niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen ar-voinen.

Näin vuoden alkumetreillä onkin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon. Var-masti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämään-sä jollakin saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lu-paa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden elä-män, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat var-masti kokonaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa sii-hen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaik-ka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, jo-ka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välil-lä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä.

Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannal-le. On pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos ke-ho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydellisen lepo-päivän pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä treeneistä ei ni-mittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamus-ta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöt-tämästä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalet-tiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huutamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin.

Olen myös muuttanut toista pientä osaa harjoittelussa-ni. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaihees-sa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin joutunutta vat-salihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat pa-remmin. Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja paka-ratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi paremmin ja että vauhtia tulee ihan hullu-na lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan. Pienenä pel-kona on toki myös se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa paletista meneekin vähän sot-kuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavas-ti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. On-neksi lihakset ja pää oppivat näilläkin vuosilla uusia tapo-ja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pahoista tar-peeksi hyvin pois.

Keväällä ja kesällä viimeistään onkin sitten sadonkorjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italias-sa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi ol-la, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviidakois-sa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enem-män ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa.

Hyvää vuotta 2014, Minna Kauppi

13

Vahvat KESLA uutuudet!

KESLA 211 -kuormain KESLA 82 -perävaunu

-yhdistelmä

11 200,-Alv 0%

Yritystunnukset25.2.2005

Mustavalko

Liikemerkki värillinen / musta

“hopea” = 50% musta

Liikemerkki värillinen / hopea

Hinta voimassa 30.4.2014 saakka. Kampanjatuote poikkeaa kuvan tuotteesta.

www.kesla.com

Kotimainen KESLA-kuormain-

ja perävaunu-yhdistelmä nyt

ERIKOISHINTAAN

19 900,-Alv 0%

VAHVA takasilta-kuormaaja KESLA 304T

• ulottuvuus 8,50 m• sähköinen esiohjaus

• jarruriipuke, ProG25 -koura

19 800,-Alv 0%

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

VALTAKIRJALLA PUUKAUPPAA VUONNA 2013 TEHNEIDEN KESKEN ARVOTTIIN TAULUTELEVISIO

Arvonta suoritettiin Mhy Pohjois-Karjalan Joensuun toimistossa 8.1.2014 ja

voittaja on Outi Nissinen Nurmeksesta.Parhaimmat onnittelut voittajalle!

VALTAKIRJALLA PUUKAUPPAA VUONNA 2013 TEHNEIDEN KESKEN ARVOTTIIN TAULUTELEVISIO

Arvonta suoritettiin Mhy Pohjois-Karjalan Joensuun toimistossa 8.1.2014 ja

voittaja on Outi Nissinen Nurmeksesta.Parhaimmat onnittelut voittajalle!

valtakirjalla puukauppaa vuonna 2013 tehneiden kesken arvottiin taulutelevisio

Metsänomistajat14

JOENSUU 30.1. klo 17.30-20.30 Paikka: Karelia AMK Sirkkala auditorio, Sirkkalantie 12A

KITEE 4.2. klo 17.30-20.30Paikka: P-K Ammattiop. Puhos auditorio, Koivikontie 4

LIEKSA 6.2. klo 17.30-20.30Paikka: Lieksan lukion audiotorio, Koulukatu 16

NURMES 11.2. klo 17.30-20.30Paikka: Nurmestalo, Hannikaisen sali Kötsintie 2

POLVIJÄRVI 13.2. klo 17.30 - 20.30Paikka: Lomakeskus Huhmari, Huhmarisentie 43

Ilmoittautuminen kahvitarjoilujen vuoksiviimeistään pe 24.1.2014 puh. 040 706 9166

tai [email protected]

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ryKuurnankatu 3 b, 80100 Joensuu www.mhy.fi

TERVETULOA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan

2014 METSÄVERO-KOULUTUKSIIN METSÄVEROTÄRPIT

Tärkeät päivämäärät:• 21.1. Maa- ja metsätalouden veroilmoitukset asiakkailla

Metsäveroilmoitusten palautuspäivät:• 28.2. Alv-velvolliset metsänomistajat • 2.4. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat • 7.5. tai 15.5. muut kuin alv-velvolliset • kts. palautuspäivät veroilmoitusohjeista, palauta lomakkeet verotoimistoon tai sähköisesti

Vinkkejä: - Lue täyttöohjeet huolellisesti- Järjestä metsätalouden menojen ja tulojen kuitit (tositteet) aikajärjestykseen (kansioon)- Tee muistiinpanot vihkoon tai taulukkolaskentaohjelmaan kassaperiaatteen mukaisesti- Laske erilleen nettomenot ja alvit, laske summat- Tee sama tuloille- Täytä veroilmoitus- ja alv-lomakkeet, allekirjoita ja palauta- Lisätietoja http://www.vero.fi/metsa

Tule Metsänhoitoyhdistyksen metsäveroiltaan harjoittelemaan lomakkeen täyttöä 30.1. Joensuussa, 4.2. Kiteellä, 6.2. Lieksassa, 11.2. Nurmeksessa tai 13.2. Polvijärvellä

- Metsäveroilloissa saa lisätietoa metsävähennyksestä, matkakuluista, kemera-töiden tulojen ja menojen kirjaami sesta, varauksista, vuosimenoista, hankintatyöstä... - Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan ja pyydä neuvoja sekä palvelua häneltä Yhteystiedot löydät tämän lehden takakannesta.

Lisätietoa metsäveroilloista: http://www.mhy.fi/pohjois-karjala/tapahtumat

Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus

Omistatko metsää? Saatat olla

PuuMattiMITTAUS- JA METSÄPALVELU

Laita ammattimies metsään:•Taimikoidenperkaukset/harvennukset•Nuorenmetsänhoito/muutmetsurintyöt•Puustonistutukset•Rajojenaukaisut

Ota yhteyttä luotettavaan metsäntuntijaan:

MattiJyrkinenpuh.0405155161matti.jyrkinen@puumatti.fiwww.puumatti.fiPurolantie51,Kulho

GPS-mittaukset jopa 1 cm:n tarkkuudella(toiminutaiemminkartoittajanajamittamiehenämaanmittauslaitoksella)

LEHMON KOIVU KYOstamme järeitä koivuleimikoita

Viilu-, vaneri- ja sahakoivuaP.S. Myös tyvimäntyä

Matti NiemeläinenKoivukuja 9, 80710 Lehmo, puh. (013) 893 142

matkap. 040 7247 695, fax (013) 893 [email protected]

Metsäomistajat Pohjois-Karjalan

TAPAHTUMAKALENTERIMETSÄVERO - koulutukset Joensuu 30.1.2014, Ki-tee 4.2.2014, Lieksa 6.2.2014, Nurmes 11.2.2014, Polvijärvi 13.2.2014 kts. tarkemmin erillinen ilmoitus

Kevään metsätaitokisat 9.5.2014

Syksyn metsätaitokisat 19.8.2014

Metsänomistajat -viikot 15.9. - 30.9.2014

Naisten metsäpäivän retki 26.-27.9.2014

ToimihenkilöuutisetOutokummun toimistossa palvelee toistaiseksi metsä-asiantuntija Aku Kokkonen puh. 040 709 9976

Kiteen toimistolla metsä-suunnitelmia tekee Kimmo Vartiainen, puh. 0400 275 333

Pertti Harinen siirtyy lomien kautta eläkkeelle 1.2.2014.

Metsänomistajat

teli uutta, vuoden vaihteessa voimaan tullutta metsälakia. Uusi laki antaa metsänomis-tajille paljon enemmän vaihto-ehtoja metsiensä käsittelyyn. Puuston ikään ja keskiläpimit-taan perustuvista rajoituksis-ta metsien käsittelyssä on luo-vuttu.

Lisäksi on tullut lievennyk-siä runkolukuihin, puuston pohjapinta-aloihin ja eri puu-lajien kasvatuskelpoisuuteen liittyviin rajoituksiin.

Lisäksi yläharvennukset ja jatkuva kasvatus ovat tasa-vertaisia metsänkasvatuksen vaihtoehtoja.

Uudistamisvelvoite säilyy

Aivan miten tahansa ei uu-denkaan lain aikana voida toimia. Kestävän metsätalou-den harjoittamisen edellytyk-set halutaan turvata jatkossa-kin. Uudistushakkuun jälkeen metsä on uudistettava kuten ennenkin. Uudistusvelvoi-te voi tulla myös tapauksissa, joissa kasvatushakkuussa tai erirakenteisten metsien käsit-telyssä pohjapinta-ala tai run-koluku alittaa lain minimira-jat.

Pertti Harinen

15

Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 1/2014

Päätoimittaja: Hannele Ärväs

Toimituskunta: Pertti Harinen, Pekka Nuutinen, Jussi Kettunen, Annika Kontkanen

Ilmoitukset: Marja Vartiainen

Sivunvalmistus:LiperLaser Oy, Liperi

Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Painos: 22.600 kpl

Metsänomistajat

YHTEYSTIETOJEN PALVELUKORTTITällä palvelukortilla voitte tehdä osoitteenmuu-toksen tai pyytää yhteydenottoa.

Osoitteenmuutos tai puhelinnumero Toivon että otatte yhteyttä metsäasioissa En omista enää metsääNIMI:Vanha osoite:

UUSI OSOITE:Katuosoite:

Postinumero:Postitoimipaikka:Metsän sijaintikunta: Sähköpostiosoite:

Vastaan-ottaja

maksaaposti-

maksun

MetsänhoitoyhdistysPohjois-KarjalaTunnus 5013234Info: 8110000003 VASTAUSLÄHETYS

Hyvä metsänomistaja,ilmoitathan yhteys - ja osoitetietojen

muutoksista myös metsänhoitoyhdistykseen.

Ilmoita myös, jos metsätilan omistussuhteessa tapahtuu muutos,

perikunta lakkautuu tai tila myydään.Nämä tiedot eivät välity

automaattisesti käyttöömme.

Näin voimme palvella teitä oikeaan osoitteeseen.

Kiitos!

POHJAN TAIMI • Juuan taimitarha, 83900 Juuka • P. 020 7939 817, f. 020 7939 819

Suositut ja hyvätuottoisettaimet suomalaiseen metsään

kasvattaa Pohjan Taimi.

Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan valtuusto kokoon-tui syyskokoukseensa hotelli Kimmeliin joulukuun 10. päi-vä. Kokous oli siinä mielessä historiallinen, että metsänhoi-tomaksusta päätettiin viimeis-tä kertaa.

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksesta johtuen metsän-hoitomaksu poistuu ja jatkos-sa valtuustossa päätetään yh-distyksen jäsenmaksusta. Val-tuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti mak-suksi entisen, 1,68 e/hehtaari. Perusmaksu on 23,19 euroa.

Puun kysynnän ennakoidaan pysyvän hyvänä

Tilannekatsauksessaan toi-minnanjohtaja Pekka Nuuti-nen käsitteli mm. puumarkki-noita. Puukauppa on käynyt maakunnassa paremmin kuin vuosiin. Metsänhoitoyhdis-tyksen laatimien puunmyyn-tisuunnitelmien määrä lähen-teli kahta miljoonaa kuutiota, joka on nykymuotoisen yhdis-tyksen historian korkein.

Selviä piristymisen merkke-jä vuodelle 2014 on näkyvis-sä etenkin sahatavaramark-kinoilla. Niin vientihinto-jen kuin – määrienkin on en-nustettu kohoavan muutamia prosentteja. Kemiallisen teolli-suuden osalta tilanne on kak-sijakoinen. Paperin kysynnän odotetaan edelleenkin laske-van, sen sijaan puupohjaisten pakkausmateriaalien menekki kasvaa.

Vuoden 2014 toimintasuunnitelma ja talousarvio

Valtuusto vahvisti hallituksen esitysten mukaisesti toimin-tasuunnitelman ja talousarvi-on vuodelle 2014. Toiminta-suunnitelmassa varaudutaan uuden metsänhoitoyhdistys- ja metsälain sekä MTK:n jär-jestöuudistuksen asettamiin haasteisiin. Asiakas- ja jäsen-suhdetta tiivistetään yhtey-denottokampanjalla, jota jat-ketaan. Samalla tarjotaan pal-veluja, jotta metsien käyttöas-tetta pystyttäisiin entisestään kohottamaan.

Talousarviossa liikevaihdos-sa pyritään säilyttämään n. 10 miljoonan euron taso. Hen-kilöstökuluissa säästetään 100 000 euroa edellisvuodesta.

Metsänkäsittelyyn lisää vaihtoehtoja

Johtava esittelijä Mikko Kor-honen Metsäkeskuksesta esit-

Metsänhoitomaksusta päätettiin viimeisen kerran

Kokousväki kyseli Mikko Kor-hoselta, onko uusi metsälaki niin väljä, että pystytäänkö sitä mitenkään rikkomaan? – ”vaikeaa se on, kunhan muis-taa tehdä metsänkäyttöilmoi-tuksen sekä pysyy poissa 10 §:n kohteita.

Metsänomistajat16

Pek k a Nuutinentoiminnanjohtajapuh. 040 516 4836

R isto Kannassalmikenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0400 245 317

Anna-M aija L aak konentoimistopääl l ik köpuh. 0500 278 528

M arja Var tiainentoimistos ihteer ipuh. 040 706 9166

JOENSUUN TOIMISTOKuurnank atu 3 b, 80100 JoensuuPuh. 040 7069 166

LIPERIN TOIMISTOVarolant ie 3 , 83100 L iper i

M ik a L appalainenkenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0500 278 011

Hannele Är väsmark k inoint is ihteer ipuh. 0400 202 616

Sirk k a Por timopalk k as ihteer ipuh. 0400 275 339

M auri Hytönen(Kont iolahden k k , Onttola , Kulho, Jo -ensuu, I iksenvaara , Mulo, Vouvink ylä)puh. 0400 355 385

Vesa Kuusela(K i ihtelysvaara , Hei -nävaara , Kesk i jär v i , Hammaslaht i )puh. 0500 678 896

Arto Soikkeli , LK V(Lehtoi , Selk ie, Mön-ni , Jakokosk i , Romo, Röksä ja osa Kont io -lahtea)puh. 0400 174 393

Jani Paajanen(Romppala , Venejo -k i , Varparanta ja osa Kont iolahtea)puh. 0400 224 812

ME TSÄASIANTUNTIJAT

Juk k a B ehm, LK V(Leppälaht i , K aata-mo, R ist i -Korpivaara)puh. 0400 449 122

Aija Koist inen , LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma, K äsämä, Vaiv io)puh. 0400 277 676

S ak ari Tik k akor juupalveluesimiespuh. 040 170 4898

Pek k a M iinalainen(L iper i pohjoinen ja etelä inen K i iessalo)puh. 0400 220 543

M ark ku Pi ironen , LK V(Suvisranta , Tör isevä, Sysmä, Harmaasalo, Vi in i jär v i , Kompero)puh. 0400 170 138

Anneli Könönen poissa toista iseks i , s i jaisena Aku Kok konen(R ik k aranta , Mal jasalmi , Jäätsalo, Viuruniemi , Var is laht i )puh. 040 709 9976





OUTOKUMMUN TOIMISTOKummunk atu 6 , 83500 Outokumpu

Annik a Kontk anen(Horsmanaho, Saar i -vaara , Pyöräk angas, Haapovaara , Teer i -vaara , Kokonvaara)puh. 0400 181 436

POLVIJÄRVEN TOIMISTOPolvi jär vent ie 15, 83700 Polv i jär v i

Päivi-E l ina Huttu-nen( Tuupovaara etelä i -nen el i K innasniemi , Luutalaht i , Öl lö lä , Hoi lo la , Saar ivaara , Saar io inen)puh. 0400 278 896

Reijo Heisk anen(Nunnalaht i , Timo -vaara , Lar insaar i , Pol -vela etelä ja Juuan k ylä etelä)puh. 0500 277 529

Pek k a Kajoksinen( Tuopanjok i , Ahmo -vaara , Kol i , Hattusaa-r i ja Jär venpohja)puh. 0500 283 805

Kimmo Leppänen(K inahmo, Ruvaslaht i , L ipasvaara , M ar ton-vaara , K i rkonk ylä)puh. 040 719 6967

R ÄÄKKYL ÄN TOIMISTOK innulant ie 1 , 82300 R ääk k ylä

ME TSÄASIANTUNTIJATI lk k a Pak arinen(R ääk k ylän kunnan a lueet ja I kolansaar i )puh. 040 523 1110

K ITEEN TOIMISTOOlkont ie 6 , 82500 K iteeME TSÄASIANTUNTIJATPer tti Karjalainen(K i teenk ylä , Lou-kunvaara , M isola , Rok k ala , R i ih i jär v i , Närsäk k älä , Kont iola , Pi imäjär v i )puh. 0400 245 320

Heik k i Uuksulainen(K antosyr jä , K i teen-laht i , Päät ye, Potos-k avaara , Kunonniemi , Satulavaara , Säyne -jär v i )puh. 0400 245 318

Jouni Mutanen , KED(Mul jula , Pi imäjär v i , Suoparsaar i , Suor lah-t i , Särk i jär v i , Ham-mask al l io, Haarajär v i , Ruppovaara)puh. 040 512 9618

Kimmo Var tiainenMetsäsuunnitte l i japuh. 0400 275 333

KESÄL AHDEN TOIMISTOKesälahdent ie 32 A, 59800 Kesälaht i

ME TSÄASIANTUNTIJATTimo Heisk anen(Kesälaht i , Mar jonie -mi , Sar v isa lo, Totkun-niemi , Vi l la la)puh. 0400 151 801

Vesa Vänttinen(N i in ikumpu, Tasa-pää, Heinoniemi , Leinävaara , Puhos, Puhossalo, As ikon-saar i , Vi l la la)puh. 0400 245 319

Osmo Timonen(Purujär v i , Suitsa , Varmo, Varmonniemi , Kokonlaht i , Kumpu, Mar tt inansaar i , Matr i , N iuk k ala , Uukuniemi)puh. 0400 151 802

TOHMA JÄRVEN TOIMISTOK irk kot ie 6 , 82600 Tohmajär vi

R aino Valtonen , LK V( Tuupovaara pohjoi -nen el i Konnunniemi , Kovero, Kor tevaara , Sonk ajanranta , He -ra jär v i , Pi r t t i jär v i ja Kok invaara)puh. 0400 153 623

TUUPOVAAR AN TOIMISTOR i ikolant ie 1 , 82730 TuupovaaraME TSÄASIANTUNTIJAT

Pirketta Heinonen( Vär ts i lä , Petravaara , Kemie i tä , Peion-niemi , K antosyr jä ja Jär ventaus)puh. 050 379 2136

O ll i S oininen(K i ihtelysvaaran k k etelä , Palo, Usk al i , Oskola ja Huht i lampi)puh. 040 553 3802

Terho Multanen(Onk amo, Tik k ala , Mur toi , Ak k ala , Jouh-kola , R i ikola , Kemie länsi , Saar io, Vatala ja Kutsu)puh. 0500 278 529

JUUAN TOIMISTOK auppakuja 2 , 83900 Juuk a

ME TSÄASIANTUNTIJATHenri Leppänen(Matara , K ajoo, Petro -vaara , R ahola , Vaik ko, Polvela pohjoinen, Juuan k ylä läns i ja Hal ivaara)puh. 0500 283 807

Jari Kotip ohja( Vuok ko, Paalasmaa, Juuan k ylä pohj . )puh. 0500 283 806

ENON TOIMISTOK auppat ie 8 , 81200 EnoME TSÄASIANTUNTIJATAnssi Kolehmainen , LK V (Enonsalo, S i ik a-vaara-Pahk avaara , Kuis-ma, Luhtapohja , Tyr jän-saar i , Tyr jä , K iv i laht i , Löytöjär v i , Ai t tovaara , Revonk ylä)puh. 0400 242 166

Eero Pelkonen(Eno pohjoinen el i Ahveninen, Kuusi jär-v i , Pie l is jok i , Sar-v ink i , Pi r t t ivaara ja Haapalaht i )puh. 0400 378 840

LIEKSAN TOIMISTOKuhmonk atu 2 , 81700 L ieksaME TSÄASIANTUNTIJATJuhani Lehikoinen( Viek i , Kylänlaht i , Vaaralaht i -Kor iseva, ja Porosaar i )puh. 0400 177 029

O lavi Reittu(Sark k i la , Vuonis laht i , Kelvä , Salonk ylä , Jaa-konvaara , Haapalaht i , Eno pohjoinen)puh. 0400 677 005

Jo ona Turunen, LK V(Hattuvaara , Ruunaa, Uusik ylä , Nurmijär v i ja Kont iovaara)puh. 0400 627 917

ILOMANTSIN TOIMISTOK alevalant ie 13, 82900 I lomants i




Pek k a Ky yk all io(Kuuksenvaara , Nuo -rajär v i , Hattuvaara , K äenkosk i , Putkela , I la ja ja Naar vansalo)puh. 0400 242 174

Timo Puustinen, LK V( Tok rajär v i , K akon-aho, Huhus, Sonk aja)puh. 0400 275 332

S ami Suihko , LK V( I lomants in ympär is-tö, Mauk kula , Mar jo -vaara , Ostronsaar i , Melaselk ä ja Patr ik k a)puh. 0400 240 074

NURMEKSEN TOIMISTOPorok ylänk atu 33, 75530 Nurmes

Jussi Kettunen(Höl jäk k ä, L ipinlaht i , Pie l isen saar isto pois luk ien Porosaar i )puh. 0500 279 056

Pek k a Ter vashonk a(Nurmesk ylä i tä , Petäisk ylä , Mujejär v i , Saramo ja Kuohat in as.a lue)puh. 0500 371 768

Per tt i R y ynänenkor juupalveluesi -mies, LK Vpuh. 040 170 1759

Juk k a R antonen , LK V(Nurmesk ylä läns i , Jok ik ylä , Savik ylä , Särk ivaara , Salmen-k ylä ja Kynsiniemi)puh. 0500 279 055

VALTIMON TOIMISTOKeskusk atu 27, 75700 Valt imo

M ik a B aas( Valt imo, Pajukosk i , K arhunpää ja Yl ik y lä)puh. 050 568 6447

M ar tti H ir vonen(Halmejär v i , Koira-vaara , Koppelo, Rumo ja Rumon yht .metsä)puh. 0500 376 052

PÄÄK AUPUNKISEUDUN ME TSÄNOMISTA JIEN PALVELUTOIMISTOSimonk atu 6 (Maala isten ta lo)00100 Hels ink i

Kati Häk k inen metsäneuvojapuh. 020 413 2495 [email protected] i

Tervetuloa paikalliseen toimistoon, me [email protected] www.mhy.fi

Tuomo Pesälä metsälak imiesPuhel inpäiv yst ys metsään l i i t t y vissä lak i -as io issa maanantais in k lo9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4 ,01 €/min +pvm/mpm)

Pek k a Nuutinentoiminnanjohtajapuh. 040 516 4836

R isto Kannassalmikenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0400 245 317

Anna-M aija L aak konentoimistopääl l ik köpuh. 0500 278 528

M arja Var tiainentoimistos ihteer ipuh. 040 706 9166

JOENSUUN TOIMISTOKuurnank atu 3 b, 80100 JoensuuPuh. 040 7069 166

LIPERIN TOIMISTOVarolant ie 3 , 83100 L iper i

M ik a L appalainenkenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0500 278 011

Hannele Är väsmark k inoint is ihteer ipuh. 0400 202 616

Sirk k a Por timopalk k as ihteer ipuh. 0400 275 339

M auri Hytönen(Kont iolahden k k , Onttola , Kulho, Jo -ensuu, I iksenvaara , Mulo, Vouvink ylä)puh. 0400 355 385

Vesa Kuusela(K i ihtelysvaara , Hei -nävaara , Kesk i jär v i , Hammaslaht i )puh. 0500 678 896

Arto Soikkeli , LK V(Lehtoi , Selk ie, Mön-ni , Jakokosk i , Romo, Röksä ja osa Kont io -lahtea)puh. 0400 174 393

Jani Paajanen(Romppala , Venejo -k i , Varparanta ja osa Kont iolahtea)puh. 0400 224 812


Juk k a B ehm, LK V(Leppälaht i , K aata-mo, R ist i -Korpivaara)puh. 0400 449 122

Aija Koist inen , LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma, K äsämä, Vaiv io)puh. 0400 277 676

S ak ari Tik k akor juupalveluesimiespuh. 040 170 4898

Pek k a M iinalainen(L iper i pohjoinen ja etelä inen K i iessalo)puh. 0400 220 543

M ark ku Pi ironen , LK V(Suvisranta , Tör isevä, Sysmä, Harmaasalo, Vi in i jär v i , Kompero)puh. 0400 170 138

Anneli Könönen poissa toista iseks i , s i jaisena Aku Kok konen(R ik k aranta , Mal jasalmi , Jäätsalo, Viuruniemi , Var is laht i )puh. 040 709 9976





OUTOKUMMUN TOIMISTOKummunk atu 6 , 83500 Outokumpu

Annik a Kontk anen(Horsmanaho, Saar i -vaara , Pyöräk angas, Haapovaara , Teer i -vaara , Kokonvaara)puh. 0400 181 436

POLVIJÄRVEN TOIMISTOPolvi jär vent ie 15, 83700 Polv i jär v i

Päivi-E l ina Huttu-nen( Tuupovaara etelä i -nen el i K innasniemi , Luutalaht i , Öl lö lä , Hoi lo la , Saar ivaara , Saar io inen)puh. 0400 278 896

Reijo Heisk anen(Nunnalaht i , Timo -vaara , Lar insaar i , Pol -vela etelä ja Juuan k ylä etelä)puh. 0500 277 529

Pek k a Kajoksinen( Tuopanjok i , Ahmo -vaara , Kol i , Hattusaa-r i ja Jär venpohja)puh. 0500 283 805

Kimmo Leppänen(K inahmo, Ruvaslaht i , L ipasvaara , M ar ton-vaara , K i rkonk ylä)puh. 040 719 6967

R ÄÄKKYL ÄN TOIMISTOK innulant ie 1 , 82300 R ääk k ylä

ME TSÄASIANTUNTIJATI lk k a Pak arinen(R ääk k ylän kunnan a lueet ja I kolansaar i )puh. 040 523 1110

K ITEEN TOIMISTOOlkont ie 6 , 82500 K iteeME TSÄASIANTUNTIJATPer tti Karjalainen(K i teenk ylä , Lou-kunvaara , M isola , Rok k ala , R i ih i jär v i , Närsäk k älä , Kont iola , Pi imäjär v i )puh. 0400 245 320

Heik k i Uuksulainen(K antosyr jä , K i teen-laht i , Päät ye, Potos-k avaara , Kunonniemi , Satulavaara , Säyne -jär v i )puh. 0400 245 318

Jouni Mutanen , KED(Mul jula , Pi imäjär v i , Suoparsaar i , Suor lah-t i , Särk i jär v i , Ham-mask al l io, Haarajär v i , Ruppovaara)puh. 040 512 9618

Kimmo Var tiainenMetsäsuunnitte l i japuh. 0400 275 333

KESÄL AHDEN TOIMISTOKesälahdent ie 32 A, 59800 Kesälaht i

ME TSÄASIANTUNTIJATTimo Heisk anen(Kesälaht i , Mar jonie -mi , Sar v isa lo, Totkun-niemi , Vi l la la)puh. 0400 151 801

Vesa Vänttinen(N i in ikumpu, Tasa-pää, Heinoniemi , Leinävaara , Puhos, Puhossalo, As ikon-saar i , Vi l la la)puh. 0400 245 319

Osmo Timonen(Purujär v i , Suitsa , Varmo, Varmonniemi , Kokonlaht i , Kumpu, Mar tt inansaar i , Matr i , N iuk k ala , Uukuniemi)puh. 0400 151 802

TOHMA JÄRVEN TOIMISTOK irk kot ie 6 , 82600 Tohmajär vi

R aino Valtonen , LK V( Tuupovaara pohjoi -nen el i Konnunniemi , Kovero, Kor tevaara , Sonk ajanranta , He -ra jär v i , Pi r t t i jär v i ja Kok invaara)puh. 0400 153 623

TUUPOVAAR AN TOIMISTOR i ikolant ie 1 , 82730 TuupovaaraME TSÄASIANTUNTIJAT

Pirketta Heinonen( Vär ts i lä , Petravaara , Kemie i tä , Peion-niemi , K antosyr jä ja Jär ventaus)puh. 050 379 2136

O ll i S oininen(K i ihtelysvaaran k k etelä , Palo, Usk al i , Oskola ja Huht i lampi)puh. 040 553 3802

Terho Multanen(Onk amo, Tik k ala , Mur toi , Ak k ala , Jouh-kola , R i ikola , Kemie länsi , Saar io, Vatala ja Kutsu)puh. 0500 278 529

JUUAN TOIMISTOK auppakuja 2 , 83900 Juuk a

ME TSÄASIANTUNTIJATHenri Leppänen(Matara , K ajoo, Petro -vaara , R ahola , Vaik ko, Polvela pohjoinen, Juuan k ylä läns i ja Hal ivaara)puh. 0500 283 807

Jari Kotip ohja( Vuok ko, Paalasmaa, Juuan k ylä pohj . )puh. 0500 283 806

ENON TOIMISTOK auppat ie 8 , 81200 EnoME TSÄASIANTUNTIJATAnssi Kolehmainen , LK V (Enonsalo, S i ik a-vaara-Pahk avaara , Kuis-ma, Luhtapohja , Tyr jän-saar i , Tyr jä , K iv i laht i , Löytöjär v i , Ai t tovaara , Revonk ylä)puh. 0400 242 166

Eero Pelkonen(Eno pohjoinen el i Ahveninen, Kuusi jär-v i , Pie l is jok i , Sar-v ink i , Pi r t t ivaara ja Haapalaht i )puh. 0400 378 840

LIEKSAN TOIMISTOKuhmonk atu 2 , 81700 L ieksaME TSÄASIANTUNTIJATJuhani Lehikoinen( Viek i , Kylänlaht i , Vaaralaht i -Kor iseva, ja Porosaar i )puh. 0400 177 029

O lavi Reittu(Sark k i la , Vuonis laht i , Kelvä , Salonk ylä , Jaa-konvaara , Haapalaht i , Eno pohjoinen)puh. 0400 677 005

Jo ona Turunen, LK V(Hattuvaara , Ruunaa, Uusik ylä , Nurmijär v i ja Kont iovaara)puh. 0400 627 917

ILOMANTSIN TOIMISTOK alevalant ie 13, 82900 I lomants i




Pek k a Ky yk all io(Kuuksenvaara , Nuo -rajär v i , Hattuvaara , K äenkosk i , Putkela , I la ja ja Naar vansalo)puh. 0400 242 174

Timo Puustinen, LK V( Tok rajär v i , K akon-aho, Huhus, Sonk aja)puh. 0400 275 332

S ami Suihko , LK V( I lomants in ympär is-tö, Mauk kula , Mar jo -vaara , Ostronsaar i , Melaselk ä ja Patr ik k a)puh. 0400 240 074

NURMEKSEN TOIMISTOPorok ylänk atu 33, 75530 Nurmes

Jussi Kettunen(Höl jäk k ä, L ipinlaht i , Kynsiniemi , Pie l isen saar isto pois luk ien Porosaar i )puh. 0500 279 056

Pek k a Ter vashonk a(Nurmesk ylä i tä , Petäisk ylä , Mujejär v i , Saramo ja Kuohat in as.a lue)

Per tt i R y ynänenkor juupalveluesi -mies, LK Vpuh. 040 170 1759

Juk k a R antonen , LK V(Nurmesk ylä läns i , Jok ik ylä , Savik ylä , Särk ivaara ja Salmen-k ylä)puh. 0500 279 055

VALTIMON TOIMISTOKeskusk atu 27, 75700 Valt imo

M ik a B aas( Valt imo, Pajukosk i , K arhunpää ja Yl ik y lä)puh. 050 568 6447

M ar tti H ir vonen(Halmejär v i , Koira-vaara , Koppelo, Rumo ja Rumon yht .metsä)puh. 0500 376 052

PÄÄK AUPUNKISEUDUN ME TSÄNOMISTA JIEN PALVELUTOIMISTOSimonk atu 6 (Maala isten ta lo)00100 Hels ink i

Kati Häk k inen metsäneuvojapuh. 020 413 2495 [email protected] i

Tervetuloa paikalliseen toimistoon, me palvelemme! [email protected] www.mhy.fi

Tuomo Pesälä metsälak imiesPuhel inpäiv yst ys metsään l i i t t y vissä lak i -as io issa maanantais in k lo9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4 ,01 €/min +pvm/mpm)

Documents

IA Itella Posti Oy Metsänomistajat · IA Itella Posti Oy Toiminnan-johtajan kynästä s. 2 Uudet kotisivut avattu s. 4 Maratoonarista metsän-omistajaksi s. 5 Uusi metsälaki lisää