Hyödynnä kehonkoostumus- analyysiäK&F PROFESSIONAL 3/2012 11.vuosikerta 9€ ISSN 1458-9648 Hyödynnä kehonkoostumus-analyysiä Vuoden K-kuntokeskus Forssassa Kuka valtaaKustantaja:

K&F P R O F E S S I O N A L

11.vuosikerta 9€ ISSN 1458-9648 www.kf-lehti.com3 /2012

Hyödynnä kehonkoostumus-analyysiä

Vuoden K-kuntokeskus Forssassa

Kuka valtaa sisäpyöräilyn?

Palvelua verkossa?

Kustantaja:K&F-lehdet / Junipa Trading OyPL 133, 02321 ESPOOwww.kf-lehti.com

Päätoimittaja:Ari [email protected]

Toimitus:K&F-lehdet, Nöykkiönpuro 19,02300 ESPOOPuh. 040-5020 [email protected]

Ilmoitusmyynti:Ari KatajistoPuh. 040-5020 [email protected]

Tilaukset:GSM 040-5020 [email protected]

Painatus:Oy Fram Ab

Ulkoasu:Milja [email protected]

K&F Professional ilmestyyviisi kertaa vuodessaIrtonumerohinta 9 e.Tilaushinta 24 e /viisi numeroa.

Ilmestymisaikataulu 2012:Nro 4/12 ilmestyy 11.10.12Nro 5/12 ilmestyy 22.11.12

Vastuu virheistä:Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäämisen aiheuttamasta vahingosta. Vastuu vir-heellisestä ilmoituksesta rajoittuu enin-tään ilmoitushintaan.

K&F P R O F E S S I O N A L

K&F Kuntosali&Fitness löytyy myös Facebookista

4 | K&F Professional 3/2012

Kohti uusia vastoinkäymisiä

Yleisurheilun puolella perhe-syiden vuoksi olen joutunut kenttälajien pariin ja siellä-

kin heittojen. Yleisurheilussa kaik-ki järjestetään ratalajien ehdoin; mikä se olisikaan helpompaa kuin yrittää siirtää itseään noin metrin leveällä alustalla tietty matka suo-raan eteenpäin. Tuon näennäisen helppouden vuoksi kaikki laitetaan juoksemaan ja jos jostain syystä olet epämiellyttävä tai aivan turka-sen hidas, sinut laitetaan työntä-mään kuulaa. Yksi seuramme heittoval-mentajista, Jussi Viitala, aina so-pivan määrän sorsimisia jälkeen aina puuskahtaa: ei se mitään, painetaan uudestaan kohti uusia vastoinkäymisiä. Viime aikoina on ollut pelottavaa huomata Kataisen hallituksen pyrkivän aktiivisesti potkimaan päähän meitä suoma-laisia ja paijaamaan taasen ete-läeurooppalaisia mennen tullen. Ja kyllä Katainen on saanut jotain aikaiseksi: suomalaisten usko omaan talouteen on alimmalla ta-solla viiteentoista vuoteen. Vorselman nimesi viikolla jutellessamme kuntokeskusalalle

uuden kf-barometrin. Kaikista ne-gatiivisista uutisista huolimatta – vai olisiko niiden takia – tuntuma on, että viime kesänä kuntokes-kusten kävijämäärät ovat olleet moneen edeltävään kesään ver-rattuna hyvällä tasolla. Itse ei-niin-tunteseen-painottavana yksilönä yritin etsiä syytä kesän ilmoista.Monien mie-lestä vettä tuli tarpeeksi ja ainakin yksi saliomistaja sanoi tavatessa-ni, että kesän sää oli saliystävälli-nen. Vorselman taasen hem-peili sillä, että monista näkemis-tään puutteista kuntokeskusten palvelutarjonnassa, niin viimeisen kymmenen vuoden aikana kun-tokeskusala on antanut monelle miellyttäviä elämyksiä niin ryhmä-liikunnan kuin salin puolella. Ihmi-set kuulemma tänä päivänä teke-vät sitä mikä tuntuu hyvältä. Jo viime vuoden kesän aikana ja koko menneen vuoden olen ollut huomaavinani merkittä-vää ryhdistäytymistä alan toimin-nassa ja se voisi olla myös yksi syy barometrimme positiiviseen vireeseen. Olen oppinut Viitalan seurassa, että tekemällä sitä omaa sarkaansa hyvin, niin riippumat-ta muiden nuivasta suhtautumi-sesta, niin tulosta syntyy. Viitalan opit ainakin näyttävät tuottaneet tuloksia, sillä kuun vaihteessa Gö-teborgissa käydään Ruotsi-Suomi –maaottelun yhteydessä vastaa-va nuorten ottelu. Viitalan koulun, jossa noin 30 espoolaista nuorta, kasvatteja lähtee tuolle matkalle kolme; kaksi kiekonheittäjää ja yksi moukaristityttö. Siis tehdään sitä omaa juttua pieteetillä ja ollaan aina val-miina kohti uusia vastoinkäymisiä.

Ari Katajisto,päätoimittaja

Tuunattu ku tuunattu; hyvin sitä kuitenkin sujuu salitreeni

8

Sisällys

K&F Professional 3/2012

24 Palvelua verkossa Jan Vorselman

26 Morris Fleege vahvistaa Suomen Lisäravinteen tiimiä

28 Ilo irti impedanssista Mia Kaukonen

32 Cybex aktiivisesti Suomen markkinoille

34 Liikunnan uusi kattöjärjestö perustettiin

4 Pääkirjoitus: Kohti uusia vastoinkäymisiä Ari Katajisto

8 Vuoden K-Kuntokeskus: Tervetuloa kunnon tuunaukseen

12 Kari-Pekka Toivonen in memory

16 Sisäpyöräilyyn lisää mahdollisuuksia 20 Bailamama – konsepti naisliikuntaan

22 FAF Finlandille uusi koulutuspäällikkö

Ei ois Keihäsen Kale uskonut, et nykyään ulkomaan matka tehdään fillarin selässä virtuaalisesti.

16

Ja taas me ponnistetaan.20

26Laitetaanko roteiinia vaiko (aurinko)rasvaa?

K&F Professional 3/2012 | 5

Suosittu ja muistorikasLiikunnasta liiketoimintaa -laivaseminaari

27.-29. marraskuuta 2012Helsinki-Tukholma-Helsinki

tutustumisvierailuja Tukholmassatiedustelut: [email protected]

EasyLine -salissa voi harjoitella oma-toimisesti, mutta siellä ohjataan myös kiertoharjoit-telua sekä tyky-ryhmien liikunta-tunteja.

Monipuolinen ja toimiva kunto-sali edesauttaa fysioterapiassa hoidettavien tietä omaehtoiseen kun-tosaliharjoitteluun.

TEKSTI JA KUVAT: Ari Katajisto


Tervetuloa kunnon tuunaukseen!

Vuoden K-kuntokeskukseksi kevään lopulla valittiin forssalainen Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus. Minna Penttilän omistama ja vetämä yritys on osannut yhdistää niin fysioterapian kuin sen jatkoksi tarvittavan kuntoliikunnan toimivaksi kokonaisuudeksi.

Minna Penttilä on käynyt pitkän 20 vuoden matkan pienestä fysiote-rapiayrittäjästä vajaan 2600 ne-

liön fysioterapia- ja liikuntakeskusyritystä vetäväksi yrittäjänaiseksi.– Kuntoutus- ja liikunta-ala on ollut sii-tä hyvä, että vaikka paikallisia toimijoita Forssan seudulla on vajaat kymmenkunta, emme kilpaile toisiamme vastaan, vaan

meidän kaikkien pahin kilpailija on sohva. Vaikka ihmisillä on tietoa hyvinvoinnin tu-eksi entistä enemmän, on silti surullista nähdä, miten moni menettää itsestään huolehtimisen vastuun. Koen, että minun yritykseni tärkein tehtävä on ollut koko ajan tuoda liikunta ja kuntoutus osaksi ih-misten arkipäivän käytäntöjä. Jos olemme onnistuneet luomaan siihen vielä mielihy-

vää ja nautintoa, on missioni enemmän kuin onnistunut, toteaa Penttilä.

Sattuma kuljettaaMinna Penttilä muistelee, että hän ei oi-keastaan koskaan alkanut itse yrittäjäksi, vaan hänet valittiin uralle.– 1990-luvun alussa työt olivat tiukassa ja paikalliseen uimahalli/kylpylä Vesihel-meen haettiin fysioterapiayrittäjää, jota hain. Eräs asiakas kertoi sitten lehdestä lukeneensa, että minut oli valittu, kertoo Minna Penttilä. Vuonna 1993 Minna perusti ny-kyisen yrityksen, kylläkin nimen vastaten silloista toimintaa; Vesihelmen Fysiotera-pia Oy.

2000-luku toi kuntoliikun-nan omaksi osaksiRyhmäliikunta tuli Vesihelmen Fysiotera-pian viikko-ohjelmaan heti alusta eli 1993. Moni forssalainen on saanut ensimmäisen kosketuksensa veteen Minnan vauva-uinnissa. Vesihelmen tilat olivat rajalliset, mutta pienimuotoinen ryhmäliikunta salis-sa ja vedessä lähti heti käyntiin. – Vesihelmen kuntosali oli silloin ja on vielä nykyäänkin hyvätasoinen, niin sen käyttö asiakasohjauksissa toi monta fysioterapia-asiakastani kuntosalin vakiokäyttäjäksi, muistelee Minna Penttilä. Halu panostaa enemmän kunto-sali- ja ryhmäliikuntaan loi paineet löytää li-sää tilaa ja Vesihelmen tilat eivät antaneet tässä myöten. Vuodenvaihteessa 2006-7 oli edessä muutto uusiin tiloihin Citymar-ketin viereen Kutomon alueelle. Vuoden 2010 aikana Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskukseksi viral-lisen nimensä muuttanut yritys kävi läpi viimeisimmän laajennuksen, jonka jälkeen jälkeen kokonaistilaa niin fysioterapialle, kuntosalille, ryhmäliikunnalle ja muulle hy-vinvointitoiminnalle on 2600 neliötä.


Lisääntyneestä tilasta suurin osa on men-nyt niin kuntosali- kuin ryhmäliikuntatiloi-hin, mutta myös fysioterapiatilan koko on kasvanut kahdeksan hoitohuoneen kokoi-seksi. Tilan suurin haaste on Minna mukaan lasten maailma, jonka tuotteista-minen on työn alla muiden osa-alueiden löydettyä omat linjansa.

Henkilöstö avainasemassaMinna Penttilä nostaa niin fysioterapia- kuin liikuntakeskusyrityksen kaikkein tär-keimmäksi voimavaraksi henkilökunnan. Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskuk-sen kyseessä ollessa kyse on jo keskisuu-resta yrityksestä, sillä on parikymmentä vakituista ja kymmenisen tuntiohjaajaa palkkalistoilla. Minna korostaa, että jokaisen uu-den henkilön on sovittava hyvin olemassa olevaan organisaatioon ja sen lisäksi hä-nen on ymmärrettävä ne toimintatavat, mil-lä yritys työskentelee.– Kun otan uuden fysioterapeutin töihin, on hän koulutuksessa saanut vain perus-tiedot työn suorittamiseen, mutta varsinai-nen koulutus tapahtuu meillä ensimmäisen vuoden aikana. Jokainen uusi työntekijä on suuri investointi ja sen vuoksi se on teh-tävä harkiten, kertoo Minna Penttilä. Kutomon Fysioterapia ja Liikun-takeskus panostaa aktiivisesti henkilökun-nan kouluttamiseen ja se näkyy pysyvinä työsuhteina.– Olemme kouluttautuneet kukin intohimo-jemme pohjalta fysioterapian ja liikunnan eri osa-alueisiin ja se näkyy työmme jäl-jessä. Kohtelemme kaikkia yksilöinä. Moni on ollut meillä jo yli 10 vuotta, lisää Minna Penttilä.

Asiakaspalvelu Kutomon tapaan– Elämäntehtävämme on liikuttaa forssa-laiset terveemmiksi ja toimintakykyisem-miksi, Minna sanoo. On monia tapoja ottaa vastuu asi-akkaasta, mutta Minna Penttilän ja Kuto-mon muun henkilökunnan lähestymistapa on heidän omansa ja hyväksi havaittu.– Kun asiakas tulee meille fysioterapiaan, ohjautuu hän sille henkilölle, kenen erikois-tumisalueeseen hänen ongelmakenttänsä kuuluu. Tarvittaessa ryhmään saattaa kuu-lua myös muita fysioterapeutteja riippuen asiakkaasta, kertoo Minna Penttilä. Tärkeä osa toimintamallia on vie-dä asiakas heti hoidon alkuhetkillä kunto-salille, jossa varsinainen kuntoutus alussa saattaa olla hyvin hienovaraista. Tärkeintä

on totuttaa asiakas kuntosaliympäristöön.– Yleensä fysioterapiaa määrätään 10 hoi-tokertaa ja meidän on tuona aikana hoidet-tava asiakkaan akuuttiongelma, mutta niin meidän kuin hänenkin hyväksi, on meidän samana aikana saatava asiakas kunto-salille, jossa hän voi fysioterapian jälkeen hoitaa itseään omatoimisesti. Kutomossa fysioterapeutit ovat myös mukana ryhmäliikunnan ohjaami-sessa ja usein fysioterapia-asiakkaalle on helpointa tehdä ensimmäinen tutustumi-nen kuntoliikuntaan tutun ohjaajan tunnil-la. Minna Penttilä kertoo tämän prosessin tavoitteena on saada mahdollisimman moni ottamaan liikunta ongelmia ennalta-ehkäiseväksi toiminnaksi. Joillekin liikunta tapahtuu kotona, jotkut lähtevät uimaan ja jotkut lenkille.– Tavoitteemme on saada 20 fysioterapia-asiakkaasta viisi jäämään joko kuntosali- tai ryhmäliikunta-asiakkaaksi.

Myös kuntoliikkuja huomion kohteenaKun Liikuntakeskus on alueen suurin lii-kuntapalvelujen tarjoaja, niin usein vasta-alkajat aloittavat juuri Kutomon Fysiotera-pia ja Liikuntakeskuksessa.– Uuden asiakkaan haltuun otto on to-della tärkeää. Jokaisen uuden asiakkaan otamme ”valvontaan” ja pyrkimyksemme on saada hänen liikuntaansa heti alussa kaksi kertaa viikossa –rytmi, kertoo Minna Penttilä. Minna painottaa, että asiakas-palvelu ei saa toimia vain fysioterapiasta salille, vaan ensimmäisten käyntien aika-na tulee selvittää mahdolliset ongelma- tai

kipukohdat, joissa heidän fysioterapia voi-si auttaa uutta kuntoilijaa saavuttamaan omat tavoitteet terveellisesti.

Konseptit hallussaSuuren fysioterapia- ja liikuntakeskuksen tuotevalikoiman hallinta on Minna Pentti-län mukaan tehtävä miettien.– Itse olen päätynyt siihen tulokseen, että ne tuotteet, mitkä markkinoilta löytyy hyvin konseptoituna, hankimme meille konsep-teina. Tämä tarkoittaa ensinnäkin ryh-mäliikunnassa perustan luovat Les Millsin seitsemän konseptia: BodyPump, BodyS-tep, BodyCombat, BodyBalance, Body-Attack, CXWORKX ja Shabam. Toisena kokonaisuutena on Zumba, jossa perus-tunnin lisäksi on tarjoilla toning. Sisäpyöräilyn perusta rakentuu Flowride-konseptin ympärille. Omaa tuo-tantoa edustavat puolestaan Easy Line-tunnit samoin kuin perinteiset rasvanpoltto ja vatsa-peppu kiinteytykset. Uusinta ryh-mäliikunnassa on kahvakuulatunnit. Ryhmäliikunnan ohella Kutomon Liikuntakeskuksen valikoimaan kuuluu xtravaganza-painonhallintakonsepti.– Niin Les Mills kuin xtravaganza tuovat meille hyvän sisällön, meidän oma asiam-me on tehdä näistä konsepteista palet-ti, mikä on sopusoinnussa liikeideamme kanssa, sanoo Minna Penttilä viitaten kon-septien liialliseen haluun mennä markki-noille myynti eikä sisältö edellä.

Kuntosali ajatuksellaJos ryhmäliikunnassa Kutomon Liikunta-keskus uskoo konseptiin, hieman sama

Lasten maailma tulee olemaan olennainen osa Kutomon liikuntakokonaisuutta konseptin terävöity-misen jälkeen, kertoo Minna Penttilä.


ajatus on myös kuntosalin puolella. Perus-kuntosalilla on käytössä Wellness System.– Laajennuksen myötä tilamme kasvoivat 260 neliöön kuntosalin osalta ja täyden-nämme valikoiman kattamaan perushar-joitteluun soveltuvilta osilta. Edelleenkään salimme ei tule soveltumaan painonnosto-harjoittelijoille eikä bodaajille, mutta muu-hun urheiluun kyllä, teroittaa Minna Pentti-lä kuntosalin funktiota.– Kuntosalillamme ovat Technogymin laitteet, joihin on asennettu tietokoneoh-jauksella toimivat näytöt. Niiden avulla voi jokainen seurata liikeradan pituutta, oikeaa liikenopeutta, sarjojen ja toistojen lukumäärää saaden turvallisuutta harjoit-teluunsa, kertoo Minna Penttilä. Kuntoilun alussa henkilökunta huolehtii kuntoilijan opastamisesta ja hen-kilökohtainen ohjelma ladataan avaimelle. – Laitteiden käyttö on yksinkertaista ja har-joittelu ja kehittyminen tallentuvat koneel-le. Asiakas voi kirjoittaa ohjaajalle viestejä ja ohjaaja voi ottaa yhteyttä kuntoilijaan kätevästi ohjelman kautta. Ohjelma hel-pottaa suuresti työtämme kuntoilun saami-sessa aktiiviseksi osaksi arkipäivää, sanoo Minna. Pienempi sali on puolestaan Easy Line -kokonaisuus. Siellä tehdään myös tuntiohjelman mukainen kiertohar-joittelu ja yritysten tyky-liikuntaa vapaahar-joittelun lisäksi. Kolmas osa kuntosali on LHT-yk-

sikkö, mikä on monella kuntoutujalle juuri se ensimmäinen askel kuntosalille.– Lääkinnällinen harjoitusterapia perustuu kivuttomaan liikkeeseen ja 3 X 30 toiston sarjoihin, tarkentaa Minna Penttilä.

Lastenmaailma työn allaMinna Penttilä kertoo, että Lastenmaail-massa tekemistä riittää. Kokonaisuuteen on rakennettu mm. iso kiipeilylaiva, voltti-matto, liikkuva kiipeilyseinä, tanssimatto, heittoseinä, telinerata, tanssilattia discova-loilla sekä paljon erilaisia liikuntavälineitä. Perusajatuksena on tarjota lii-kunnallinen hetki lapsille samalla kuin oma treeni tehdään ryhmäliikunnassa tai kuntosalilla. 1,5 tunnin leikkiaika hurahtaa lapsista nopeasti. Tärkeä osa Lastenmaa-ilmaa on synttärikutsut, joita järjestetään useampi viikossa. Saavuttaakseen tilan parhaan mahdollisen käytön, on Minna Penttilä asettanut lähiajan tavoitteeksi luoda yh-dessä muun henkilökunnan kanssa työ-suunnitelma tilan suhteen. Minnan mukaan Lastenmaailma kuuluu tulevaisuudessakin merkittävänä osana Liikuntakeskukseen.

Osallistuva Minna PenttiläYksi osa luoda parempi ympäristö oman vision eteenpäin viemiseksi on osallistumi-nen yhdistystoimintaan. Minna Penttilä toi-mii aktiivisesti ennen kaikkea fysioterapian

eri yrityksissä sekä yrittäjäyhdistyksessä Kahdessakymmenessä vuodes-sa Minna Penttilä on saanut paljon aikaan ja se on näkynyt viime vuosina myös kun-nian osoituksina. Näistä kaksi merkittä-vintä on vuoden 2011 valtakunnallinen yrittäjänainen ja vuoden 2012 K-Kuntokes-kuspalkinto. Toisaalta Minnan mukaan vielä on paljon tehtävää. Hän painottaa, että kuntien on opittava hyödyntämään ennal-taehkäiseviä palveluja– Jos haluamme selvitä vanhenevan väes-tön ja toisaalta entistä pidemmän työuran yhteensovittamisesta, kuntien ja yritysten on opittava hyödyntämään ongelmia en-naltaehkäiseviä ja työkykyä ylläpitäviä pal-veluja paljon nykyistä tehokkaammin.– Palvelun tarjoajan näkökulmasta hankin-talaki on haastava. Pienet yrittäjät väsyvät raskaiden tarjousten tekemiseen ja silti kuntakanavat eivät avaudu. Kun hankkeet kilpailutetaan usein liian isoissa kokonai-suuksissa, eikä lähiyrittäjyyttä palkita, ovat monet pienet yrittäjät automaattisesti ul-kona kuntayhteistyöstä. Ja silti monessa kunnassa pienet yrittäjät tuottavat hyviä, jopa kaukaisia hankintoja parempia pal-veluita. Käytännössä tulisi ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus. Kylän omat yrityk-set, pienetkin, tuottavat lähihyvinvointia monella tasolla. Forssan yrittäjänaisten jäsen Minna Penttilä on aiemmin valittu mm. Kunnon kuntalaiseksi, Vuoden forssalai-seksi yrittäjänaiseksi, Vuoden fysioterapia-yrittäjäksi ja Vuoden Floraksi.

Fysioterapiayritys liikuntaan mukaanMinna Penttilän ja Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy:n tie nykyiseen kokoon on 20 vuoden työn tulos. Laajentumista kuntoliikunnan saralle Minna suosittelee kaikille omien resurssien mukaan.– Usein pienellä fysioterapiayrityksellä ei ole mahdollisuuksia kasvaa suureksi kes-kukseksi kerralla, mutta aloittaa voi joko rakentamalla kuntosali tai ryhmäliikunta-tila fysioterapian tueksi ja oma lompakon mukaan sitten vähitellen laajentua, miettii Minna. Toisena vaihtoehtona Minna nos-taa esiin yhteistyön paikallisesti jo toimivan kuntokeskuksen kanssa. – Oikein rakennettuna fysioterapiayrityk-sen ja kuntokeskuksen kokonaisuus voi olla vain win-win –tilanne molemmille.

www.vkfysio.fi

Ossi Kuusenmäki on hyvä esimerkki Kutomon polusta fysioterapiasta liikuntasalille. Ossille kuntosa-li on tärkeä osa arkipäivää.

Vuoden K-Kuntokeskus 2012 valinta Forssaan

Kuntoliikuntaliiton K-Kuntokeskus-verkostoon kuuluu pitkälle toista-sataa kuntokeskusta ympäri Suo-

mea. Näistä valitaan vuosittain verkoston laatukriteerit täyttävä ja edistyksellinen, alueensa asukkaiden puolesta toimiva kuntokeskus. Tänä vuonna tunnollisena ja kunnollisena liikuntapalveluyrityksenä palkittiin forssalainen Kutomon Fysiote-rapia ja Liikuntakeskus Oy. Kuntoliikuntaliiton valitsijaraati arvosti kuntokeskusta erityisesti toimin-nallaan ja palveluillaan riittämättömästi liikkuvien ja ikääntyneiden ihmisten lii-kuttajana. Raati kiitti yritystä myös erin-omaisesti kehitetystä palvelukonseptista, jolla otetaan huomioon ja varmistetaan ihmisen ohjatun liikkumisen jatkumo fy-sioterapeuttisesta kuntoutuksesta kunto-keskusliikuntaan. Kutomon Fysioterapia ja Liikun-takeskus Oy mahdollistaa halukkaiden ja haluttomienkin ihmisten liikunnan. Oli ih-minen minkä ikäinen tai kokoinen hyvän-sä, yritykselle on tärkeätä auttaa ja elää

ihmistä tukien koko elämänkaaren ajan.- Inhimillisyys ja henkilökohtainen asen-ne asiakkaisiin on tärkeää. Olemme pie-nellä alueella, joten inhimillinen lähipiiri on meidän kohderyhmämme, sanoo joh-taja ja omistaja Minna Penttilä.– Työntekijämme haluavat olla osa jokai-sen asiakkaansa elämää. Meille asiak-kaat ovat kuninkaita, meillä on viihtyisää ja visuaalisesti kaunista.Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy sijaitsee vanhan upean Finlaysonin kutomon tiloissa. Paikka on liiketoimin-nallisesti virkeästi kehittyvää aluetta, jos-sa nykypäivän kuntokeskukselle tärkeät yhteistyökumppanit kuten hoivakoti ja lääkärikeskus ovat lähellä. Tunnustuksen lisäksi Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy palkit-tiin Kuntoliikuntaliiton ja yhteistyökump-pani Qicraft Finlandin 1.000 euron koulu-tuslahjakorteilla.

www.kunto.fi/kkuntokeskus/

Kuvassa vasemmalta Samu Kaukoranta (Kuntokeskusliikunnan kehittämisryhmän pj, hallituksen jäsen, Kuntoliikuntaliitto), Minna Penttilä (toiminnanjohtaja, omistaja, Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy), Satu Ålgars (kuntosaliliikunnan päällikkö, Kunto) ja Jorma Savola (toimin-nanjohtaja, Kunto)


Bobby Wellness Centerin toimitusjohtaja

Kari-Pekka Toivonen nukkui 20. elokuuta 2012 pois taisteltuaan

pitkään syöpää vastaan. Kari-Pekka oli menehtyessään 59-vuotias.

Valtakunnallisesti merkittävää työtä


Kuntoliikuntaliitto on 50-vuotisen his-toriansa ajan toteuttanut yksityisen liikuntasektorin asiaa yhteiskunnal-

listen liikuntajärjestöjen rinnalla. - Tässä Kari-Pekka Toivonen kuului ”raivaajiin” ja uusien väylien avaajiin, muistelee Jorma Savola, Kuntoliikuntalii-ton toiminnanjohtaja. - K-P:een aloitteesta, 15 vuotta sitten syntyi ajatus yksityisten liikuntayritysten nostamisesta julkisten liikuntajärjestöjen rinnalle kansalaisten kunto- ja terveyslii-kuttajina. Tänä päivänä asia on jo arkipäi-vää, sanoo Savola.- Erityisesti hänen osaamisensa korostui toiminta- ja sopimuskäytäntöjen luomises-sa kuntokeskusten ja yritysten henki-löstöliikuntaa hoitavien välille. Osittain tämänkin johdosta kuntokeskusliikuntaa harrastaa tänä päivänä jo reilut 700 000 suomalaista, toteaa Jorma Savola

K-P Toivonen toiminta Kuntoliikuntaliitossa: • Hallituksen jäsen, kuntokeskusliikunta-alan asiantuntijuus, 2003-2010• Kuntosaliliikunnan kehittämisryhmän puheenjohtaja 2003-2010• Kuntosalityöryhmän jäsen 1990-1993• K-salien työryhmän jäsen 1994-1998• Kunto- ja liikuntakeskusneuvoston jäsen 1991-1999• K-salien johtoryhmän jäsen 2000-2002• Kuntosalineuvoston jäsen 2001-2006• Kuntosalikoulutuksen materiaaliryhmän jäsen 2006• Kari-Pekka Toivosen kuntokeskus Po-rissa valittiin Vuoden K-Kuntokeskukseksi vuonna 1990• Kari-Pekka Toivoselle myönnettiin Suo-men Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioris-ti vuonna 2007 • Muualla: Suomen Kuntosaliyrittäjien hallituksen jäsen

Porilaisen Bobby Wellness Centerin omistaja Kari-Pekka Toivonen tuli itselleni tutuksi heti vuosituhannen

vaihteessa tullessani alalle. Vuosien var-rella olemme tavanneet ja vaihtaneet näke-myksiä monissa eri tilaisuuksissa. Kari-Pe-kan anti kuntokeskusmaailmalle tulee hyvin esiin Kunto ryn muistokirjoituksessa. Pitkä, lähes 30 vuotta kestänyt yrittäjyys alalla, joka tuona aikana koki suu-ren muodonmuutoksen, antoi Kari-Pekalle hyvän perspektiivin tarkastella asioita kriit-tisesti ja siten muodostaa oma, joskus hie-man kulmikaskin, mielipide. Aktiivisena toimijana Kari-Pekka

Toivonen oli mukana tuomassa kuntosalilii-kuntaa koko kansan liikuntamuodoksi, niin Porissa kuin koko Suomessa. Näihin haas-teisiin Kari-Pekka haki usein lisänäkemystä myös ulkomaisilta toimijoilta. Olisi ollut toivottavaa, että Kari-Pekka Toivonen olisi vielä päässyt koke-maan tulevien vuosien niin parhaat hetket kuin joskus kiperätkin tilanteet. Niissä Kari-Pekan näkemyksillä voisi olla ollut tarvetta.

Kari-Pekka Toivosen muistoa kunnioittaen,

Ari Katajisto, päätoimittaja

Kari-Pekka Toivonen - vahva yhteiskunnallinen kuntosali-alan

uranuurtaja ja edunvalvoja Kari-Pekka Toivonen vaikutti Kuntoliikuntaliitossa erilaisissa kuntokeskusalaa kehit-tävissä vastuutehtävissä yli 20 vuoden ajan. Monet hänen aloitteistaan käyntiin läh-teneet kuntosalialan edistysaskeleet näkyvät ja vaikuttavat alaan voimakkaasti tänä päivänä.

SKY vaikuttaa kuntokeskusten toimintaedellytyksiin

Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY:n syksyn tärkeimpiin vaikutet-taviin asioihin kuuluu kaksi isoa asiaa: Liikuntalaki ja arvonlisävero.

Uuden liikuntalain aikaansaaminen on pitkäaikainen prosessi, missä SKY on ollut aktiivisesti mukana.

SKY:n puheenjohtaja P-C Nordensved nostaa lain tärkeyden esiin myös kunto-keskustoimialaan vaikuttavana lakina. Vanha liikuntalaki ei tunne ol-lenkaan yrittäjyyden merkitystä liikunnan edistäjänä. Toisaalta kaupallinen sektori onkin vahvemmin tullut mukaan kansan liikuttamiseen vasta parikymmentä vuotta sitten ja kaupallisen sektorin suurin kasvu on tapahtunut viimeisen kymmenen vuo-den aikana. Toisaalta nykyisen laajuinen ja tasoinen liikuntapalvelujen tuotanto ei olisi mahdollista ilman kaupallista sektoria. Toinen merkittävä muutos on lii-kunnan siirtyminen yhä voimakkaammin kuntoliikunnan puolelle. Vanha liikuntalaki lähtee vahvasti urheilun kannalta ja nyky-ään urheilu on liikunnan saralla marginaa-lia. Nordensved korostaa, että kuntoliikun-ta on massojen liikuttamista, johon urheilu

ei pysty. Nordensved pyytää kaikkia niitä, joilla on parannusehdotuksia liikuntalakiin, tuomaan ne SKY:n tietoon mahdol-lisimman nopeasti, jolloin SKY voisi ottaa monipuolisemmin kantaa.– Jokainen perusteltu näkökulma on tervetullut, sanoo Nordensved.

Arvonlisäverolla on merkitystäKeskustelu arvonlisäveron suuruudesta on saamassa näyttöä noston vaarallisuu-desta kansalaisten terveyteen. Kriisimais-sa on jouduttu tai ollaan joutumassa pakon edessä nostamaan kaikkien palveluiden arvonlisäveroa ja kokemuksen perusteella lopputulos näkyy hyvin pikaisesti. Ensimmäinen varsinainen veron nostaja oli Portugali. Portugalissa toimii 1200 kuntokeskusta työllistäen noin 20000henkilöä ja liikuttaen lähes miljoonaa por-tugalilaista.

SKY eli Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys on ainoa Suomessa toimiva kunto- ja terveysliikuntakeskusten toimialajärjestö (perustettu vuonna 2002). Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen tarkoituksena on toimia elinkeino- ja toimialapo-liittisena etujärjestönä, turvata ja edistää alan yrittäjyyttä toimimalla edunvalvonta-, palveluja koulutusjärjestönä sekä edustaa asiantuntijana alan yrityksiä ja yrittäjiä esimerkiksi viranomais-, päättäjä- ja mediayhteyksissä.

Jäsenyys kuntoonSuomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry on ainoa kuntokes-kusten ja personal trainereiden ammatilliseen edunvalvontaan keksittyä taho Suo-messa. Ole mukana vaikuttamassa omiin liiketoimintaedellytyksiisi ja liity jäseneksi SKY:hyn.

Soita: +358 40 515 4449Laita sähköpostia: [email protected]

Mukaan toimintaan: Vaikuta omiin toimintaolosuhteisiisi

Keväällä Portugalissa vero nousi kuudesta prosentista 23:een. Tämän seu-rauksena on kuntokeskusten jäsenmäärä laskenut yli 10 prosenttia. Ottaen huomi-oon maailmanlaajuisen 2-3 prosentin vuo-tuisen kasvun kuntokeskusten jäsenmää-rässä, vastannee Portugalin pudotus lähes 15 prosentin hukkaa jäsenistöstä. SKY tekee vahvasti työtä arvon-lisäverokannan laskemiseksi. Yksi selkeä ja nopeasti kuntoilijan käyttäytymiseen vaikuttava tekijä voisi olla personal trai-ning –palvelujen verokannan laskeminen samaan tasoon muun liikuntapalvelun kanssa.– Arvonlisäveron lasku olisi yksi suurim-mista kansanterveysteoista, mitä tiedän, sanoo P-C Nordensved. SKY uskoo, että verokannan las-ku toisi merkittävästi suuremmalle joukolle kuntokeskuspalvelut sopivan hintaisiksi.


SKY 10-v GaalaSuomen kunto- ja terveysliikuntakeskus-ten yhdistys SKY ry täyttää 10 vuotta. SKY juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan Juhlagaalalla perjantaina 23.11.2012 klo 19.00 Gaala järjestetään Helsingissä, hotelli Scandic Continentalin Ballroomis-sa.

TEKSTI: Martti Autio

Silloin tällöin voi olla hyö-dyllistä suorittaa pientä itsetutkiskelua ja pohtia miten tähän on tultu ja mi-ten tästä eteenpäin. Ottaa oppia omista ja muiden onnistumisista ja epäon-nistumisista. Tutkiskella omaa tekemisen paloaan.

Allekirjoittanut perusti ensimmäi-sen yrityksensä 1970-luvun puo-livälissä. Toimialana oli pöytäten-

nisvälineiden valmistus, maahantuonti ja vähittäiskauppa. Yhtiökumppani oli idearikas kauppatieteiden opiskelija, oma rooli oli lähinnä edistää myyntiä olemalla lajissa Suomen ykkönen. Tuohon aikaan televisiosta tuli pöytätennistä silloin tällöin. Vuonna 1979 SM-kisojen finaali näytettiin suorana televisiossa. Kun selvisin loppuot-teluun, tehtiin viidessä minuutissa tussilla pelipaitaan oman yrityksen mainos. Paita oli vaihdettava toisella erätauolla, kun YLE uhkaisi katkaista lähetyksen. Ajat olivat mainostamisen kannalta toiset, mutta oma kohderyhmä ehdittiin tavoittaa. Bisnes oli pientä, mutta antoi paljon oppia tulevai-

suutta varten. Päätoiminen liikuntayrittäjyys al-koi 25 vuotta sitten. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt. Jalat ovat kastuneet monesti ja pinnan alla on hetkittäin oltu, mutta aina on selvitty kuiville. Vuosien saatossa on kahdeksan yrityksen palkka-listoilla ollut 200-250 työntekijää ja lukuisia yhteistyökumppaneita kymmenissä pro-jekteissa. Rahoittajien ja eri viranomaista-hojen kanssa on opittu tulemaan toimeen. Luottamustoimet järjestöissä, kauppiasyh-distyksissä jne. ovat monin tavoin avarta-neet yrittäjänäkökulmaa. Yhden asian haluan erityisesti nostaa esille. Jokainen yrittäjä tarvitsee hyvän sparraajan. Jonkun, joka ymmärtää yrittäjyyttä ja taloutta. Itselläni on ollut onni

Yrittäjän välitilinpäätös

Yrittämisen menestystekijöitä

• Keskity vahvuuksiisi ja hanki asian-tuntija-apua heikkouksiisi

• Elinikäinen oppiminen opiskelemalla, lukemalla, matkustamalla

• Kulut kuriin: ”ei ne suuret tulot, vaan pienet menot”

• Aseta selkeitä tavoitteita ja seuraa nii-den toteutumista

tässä suhteessa, omasta kaveripiiristä on löytynyt huippuammattilaisia, joiden kans-sa on saatu isompia asioita pähkäillä. Näin on välttynyt monilta kalliilta virheiltä. Myös hyvä työnjako elämänkumppanini kanssa on antanut mahdollisuuden kummallekin keskittyä omiin vahvuuksiinsa, niin yritys-toiminnan tärkeiden rutiinien pyörittämi-sessä, kuin uusien projektien kehittelyssä. Kilpailu on kiristynyt, konkurssit ovat lisääntyneet ja moni unelma on sär-kynyt. Silti pienenkin yrittäjän on edelleen mahdollista tehdä mukavaa tiliä ja turvata perheelleen ja itselleen toimeentulo ja talo-udellisesti huolettomat eläkepäivät. Yksin se vain on monin verroin vaikeampaa.

Kun haluat lisätietoja, saat kirjoittaja Martti Autioon yhteyden: [email protected] tai 050-570 4730

Juhlistamme kymmenvuotista taivaltamme Juhlagaalalla perjantaina 23.11.2012 klo 19.00.Gaala järjestetään Helsingissä, hotelli Scandic Continentalin Ballroomissa.

Gaalan hinta/hlö on 150 EUR

Hintaan sisältyy: kolmen ruokalajin juhlaillallinen, alkumalja, 2 kaatoa viiniä, kahvi, tee avec, ohjelmaa, mm. orkesterina The Bubble

Pukukoodi: tumma pukuTilaisuuden osallistujamäärä on rajattu.

Ilmoittautumislomake löytyy SKY:n verkkosivuilta www.sky-ry.fiTiedustelut: [email protected] , 040 515 4449

Ko. päivänä on myös SKY:n vuosikokous ja seminaari

Tervetuloa!

Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry täyttää 10-vuotta


TEKSTI: Ari Katajisto ja Meri Koskela (s.18), KUVAT: Ari Katajisto, Virgo Tamm ja IISEE

Virtuaalisuus ja videoiden aktiivinen käyttö ei tule täydellisesti poistamaan ohjaajia sisäpyöräilytun-neilta.


Sisäpyöräilyyn lisää mahdollisuuksia

Kolmisen vuotta sitten FIBO-messuilla kerrottiin todellisesta sisäpyöräilyn lisäarvo-tuotteesta, virtuaalinen sisäpyöräily. Virtuaalijumpat ovat ryhmäliikuntatunteja, joissa kuntoilijoita liikuttavat ohjaajat niin kuin livetunneillakin, ainoa ero livejumppiin ver-rattuna on se, että ohjaaja ei ole läsnä vaan tunti ohjataan isolta screeniltä.

Silloin vielä prototyyppi on valmistunut tuotantoon ja ensimmäiset suomalaiset kun-tokeskukset ovat ottaneet sen käyttöönsä.

Virtuaalisuus houkuttelee monia kuntokeskuksia, koska massakäyt-töön suuremmalla osalla kunto-

keskuksia sisäpyöräilytila voidaan ajatella vain muutamana tuntina päivässä. Monille, mutta ei useinkaan tarpeeksi monelle, kä-visi myös muu kuin primetimeaika. Tähän virtuaalisuus antaa hyviä työkaluja. Jos lasketaan kuntokeskuksen olevan avoinna vajaa sata tuntia viikossa, sisältää suurimman osan ryhmäliikuntaka-lenteri kymmenisen viikkotuntia. Suurista kuntokeskuksista esimerkiksi Wasa Sports Clubilla sisäpyöräily on käytössä noin 25 tuntia viikossa ja Motivuksellakin 30 tuntia. Nämä keskukset kylläkin liikuttavat tuhan-sia kuntoilijoita ja niidenkin bruttoajasta vain neljännekseen on tarjolla sisäpyöräi-lyä. Jäsenyyteen perustuvilla saleil-la tilan lisäkäytön tuoma lisäliikevaihto ei välttämättä ole aivan yhtä helppo laskea kuin niillä, joilla on kertaveloitteinen hin-noittelumalli. Kuitenkin voidaan olettaa liikuntamahdollisuuksien lisääntymisen vaikuttavan kuntoilijan käyntifrekvenssiin ja sitä kautta vakiinnuttavan häntä enem-män, jolloin riski jäsenyyden lopettamises-ta pienenee.

Virtuaalisuus videon päässäNykyaikaiset välineet mahdollistavat virtu-aalisen sisäpyöräilyn joko on-demand tai valmiiksi laaditun aikataulun mukaisesti. On-demand –versiossa ohjelma ladataan pyöräilijän toivomuksesta ja sil-loin pyöräilijä voi vaikuttaa myös alkavan tunnin sisältöön.

Nykyinen tekniikan nopea kehitys on tuonut videoiden käytön osaksi ryhmäliikuntaa.


Virtuaalista sisäpyöräilyä on pi-detty suomalaisissakin kuntokeskuksissa viimeisten vuosien aikana pienemmällä tai suuremmalla menestyksellä. Mm. Ta-panilan Erän Matti Linnavirta kertoi hei-dän hankkineen videoita USA:sta, mutta toiminnan kuihtuneen kokoon melko pikai-sesti. GoGoExpress –salit käyttävät Virtual Spinningiä cardio-osaston moni-puolistajana ja joissakin EasyFit-keskuk-sissa sisäpyöräilyn lisäksi kaikki muukin ryhmäliikunta on virtuaalista. Osa Lady Line-keskuksista on myös ottanut Virtual Spinningin osaksi ryhmäliikunta-aikataulua. Heidän tunnin pituus on 45 minuuttia. Oululainen Liikun koko idea on pitää henkilökunta mahdollisimman pie-nenä ja heidän ratkaisunsa virtuaalisessa sisäpyöräilyssä on kymmenen minuutin vaihdoin tapahtuva jatkuva automatisoitu tuntikehys alkaen aamulla 6.15 ja päättyen illalla 22.30. Liikussa siis sisäpyöräilytila on käytännössä koko ajan käytössä ilman henkilökuntaa.

MyRide monipuolistaa vaihtoehdotMyRiden takaa löytyy Tomahawk-sisä-pyöräyritys, jonka omana missiona on tuottaa mahdollisimman hyviä välineitä sisäpyöräilyyn. Aikaisemmin muistetaan Tomahawkin lanseeraama I.C.E. –kou-lutuskonsepti. Heidän suuri satsaus tälle vuosikymmenelle on MyRide. MyRide on panostanut videoin-tiin, jolloin näyttämällä pyöräily seinälle tai isolle screenille luo lähellä todellisuutta olevan fiiliksen. Esimerkiksi paljon sisä-pyöräilyä ohjannut Fressin Johanna Ols-son kertoi fiiliksen imaisevan mukaansa ja silloin pyöräilee maisemassa, ei studiossa.

Yksi väline, monta mahdollisuuttaVirtuaalinen sisäpyöräily voi tarkoittaa monelle yksin polkemista irrallaan maise-masta tai ilman ohjaajaa. MyRide Virtual Coaching tuo ulkoilmapyöräilyn mahdolli-simman lähelle sisäpyöräilytilassa. Ja vä-

lineen luonteen mukaisesti se toimii hyvin ilman ohjaajaakin. MyRiden perusversio on todel-lakin sisäpyöräilytunti ilman ohjaajaa. Se muistuttaa pohjaltaan perinteistä sisäpyö-räilytuntia, videolla ohjaavan pyöräilijän aktiivisesti ohjatessa tuntia. Tähän mo-duliin on rakennettu tavoitteen mukaisia ohjelmia kuten cardio, fatburn, sports ja interval. Toisena vaihtoehtona on My Sportif, missä ulkoilmapyöräilyn elementit pääsevät oikeuksiinsa. Tässä poljetaan monissa mielenkiintoisissa maastoissa ja ohjaaja tulee ruutuun vain kun tapa pyö-räillä muuttuu. Tällöin joko maaston profii-lissa, energiatasoissa tai polkunopeudes-sa tulee vaihdoksia. MyRide+ Live Coaching tuo elä-vän ohjaajan tavallisen sisäpyöräilytunnin mukaisesti studion eteen. MyRide+ Live Coaching perustuu tavallista sisäpyöräily-tuntia enemmän kuvaan ja siihen kombi-noituun musiikkiin. Ohjaajalla tai kuntokeskuksella on mahdollisuus valita kolmesta erilaisesta


tai sitten mikroautoradalle ja pääset aja-maan kiinni edellä kiihdyttelevää kilpa-kumppania. Palautusten aikana saatat katsella taivaalla lipuvia poutapilviä tai rentoa lasketteluvideota. Jäähdyttely voi-daan tehdä keskellä vaikuttavaa ilotulitus-näytöstä tai sukeltamalla värikkäiden kalo-jen ja korallien keskelle. Venyttelyn aikana eräässä videossamme on tunnelmallinen hetki kynttilöiden keskellä.- Olemme testanneet pitkään erilaisia vi-deomateriaaleja ja asiakaspalautteiden perusteella on muodostunut vahva käsitys siitä, mikä tunneilla oikeasti toimii. Eräs videoklippi sisälsi mielestämme erittäin hienon vuoristorata-ajelun, mutta kysei-nen klippi oli ilmeisesti liiankin vaikuttava korkeanpaikankammoisille, kertoo Meri Koskela. Suuren osan videotunteihin liitty-vistä pulmista on ratkaissut huimaa vauh-tia kehittynyt tekniikka. Videotykit ovat ny-kyään edullisia, kuluttajilla on laadukkaita videokameroita, joka on lisännyt saatavilla olevan videomateriaalin määrää huikeasti.

Lisäksi erilaiset internetin yhteisöt mahdol-listavat videoiden löytämisen ja jakamisen helposti. Kaikkea materiaalia ei tarvitse tuottaa itse, jos omaa riittävän laajan ver-koston sen hankimiseksi. Tärkeä havainto on myös ollut musiikin merkitys. Sisäpyöräilyn ainutlaa-tuisuus perustuu osittain siihen, että tunti on musiikilliselta tunnelmaltaan ohjaajan oma luomus. - Päätimme säilyttää tämän mahdollisuu-den myös videotunneissa. Tunteihin on tarjolla valmis musiikki, mutta koska tunnit pohjautuvat ohjaajille tuttuun IISEE -tunti-rakenteeseen, niin ohjaajan on mahdollis-ta koostaa videoon myös oma musiikki. Vi-deotuntien osioiden jaksotus on standardi, joten ohjaaja voi valita samaan musiikkiin minkä hyvänsä valikoimassa olevan video-kokonaisuuden, kertoo Meri Koskela. Suomalainen sisäpyöräily on siis menossa hurjaa vauhtia eteenpäin!

www.youtube.com/user/iiseescreen

Sisäpyöräilyn ainutlaatuisuus perustuu ohjaajan luomaan tun-nelmaan.

lähestymistavasta. Ensinnäkin on Desti-nation on Demand, jossa ohjaaja rakentaa tuntinsa yli 140 pyöräilykohteesta ja siihen sopivasta musiikista. Toisena vaihtoehtona on 30-mi-nuutin pituiset Challenget, jotka ovat te-hokkaita, mutta sopivat hyvin kuntokes-kusten ryhmäliikunta-aikatauluihin. Myös Expeditionsit ovat 30-mi-nuutin harjoituksia, joissa poljetaan haas-tavissa ympäristöissä. Tähän ohjaaja voi tehdä oman musiikin tai valita Myride+ ju-keboxista sopivimman.

Videomaisemia sisäpyöräilyyn-Meitä IISEEllä on pitkään kiinnostanut mahdollisuus yhdistää videokuvaa sisäpyöräilytunneille. Sisäpyöräily-tunnilla ei pyöritä, hypitä tai käännytä, joten kuvan seuraaminen on huomat-tavasti helpompaa kuin useilla lattia-tunneilla. Pyöräilysalin valaistusta on mahdollista himmentää ilman, että pimey-destä olisi vaaraa asiakkaille. Useiden vuosien videokokeilujen myötä olemme oppineet paljon: se, minkä kuvitteli toimi-van, ei välttämättä toimi ollenkaan, kertoo Meri Koskela. Meri kertoo, että ensimmäisiä oi-valluksia oli se, että videon täytyy olla osa tuntia – pelkkä videokuva ei jaksa kantaa koko tuntia. Laadukkuus ja asiakkaan viih-tyminen syntyvät aina ohjaajan tekemästä arvokkaasta työstä: tinkimättömästä suun-nittelusta ja ohjauksesta. Parhaimmillaan video toimii saumattomasti osana tuntia, ohjaajan ohjausta.- Toinen tärkeä oivalluksemme oli riittävän monipuolisen materiaalin käyttö. Päätim-me tarjota erilaisia tunnelmia, jotka sopivat tunnin kulkuun. Huomasimme, että myös paikallaan pysyvät kuvat sekä tunnelmalli-set videoiden pätkät toimivat erinomaises-ti. Lämmittelyyn, työosioihin ja palautuksiin on valittu erilaista videomateriaalia. Osan tunnista videoruutu on jopa pimeä, jolloin asiakkaan huomio keskittyy ohjaajaan. Tämä voimistaa videota sisältävien osioi-den vaikuttavuutta, lisää Koskela.

Oma tuoteIISEE Screen -tunti saattaa alkaa kauniilla auringonnousulla, tai vaihtuvilla still-kuvilla sateen jälkeen heräilevästä mangrove-metsästä. Sopivan rauhallisesti, tunnel-maa rakentaen. Työvaiheisiin siirryttäessä hyppäät ehkä metrojunan ohjaamoon ju-nan lipuessa iltavalaistuksessa hehkuvan Tokion yllä. Jossain vaiheessa siirryt surf-filaudalle Australian kuohuviin aaltoihin,

Qicraft Seminaari on tar-koitettu kuntosaliyrittäjille. Seminaarissa keskitytään vuosittain aina yhteen liiketoiminnan tärkeään osa-alueeseen.

Vuonna 2011 fokus oli kuntosalien myyntityön haasteissa, seminaariin osallistui n. 70 kuntosaliyrittäjää.

Qicraft seminaari 2012 tulee keskittymään henkilöstön johtamiseen sekä yritysliikun-tapalveluiden tuottamiseen. Mukana mm. Jokereiden toimitusjohtaja Jarmo Kekä-läinen, palkittu elokuvaohjaaja Aku Lou-himies sekä Suomen Pankin henkilöstö-

päällikkö Aura Laento. Seminaarien sisältö rakentuu aina asiakaspalautteiden sekä – toiveiden pohjalta. Vuoden 2012 seminaariin on vie-lä muutamia paikkoja vapaana.

Tutustu seminaariohjelmaan tarkem-min nettisivuilla www.qicraft.fi.

Qicraft Seminaari kerää yhteen urheilun ja

viihdemaailman suuria nimiä

Trainer4You:n Riku Aalto puhuu ohjaajakou-lutuksen tärkeydestä asiakkaiden sitouttami-sessa.

Palkittu elokuvaohjaaja Aku Louhimies puhuu luovuuden tärkeydestä johtamistyössä, sekä miten ylläpidetään luovuuteen kannustavaa ilmapiiriä.

Jokereiden toimitusjohtaja sekä tunnettu jää-kiekkoilija Jarmo Kekäläinen luennoi aiheesta: ”Tiimin rakentaminen ja johtaminen”

Qicraft Seminaari faktat

Ajankohta: 4. – 5.10.2012

Paikka: Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Hinta: 185 € 2h huoneissa tai 235 € 1h huoneissa (alv 0%). Hintaan sisältyy kahden päivän seminaariohjelma, majoitus, lounaat, aamupala, illallinen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaakäyttöoikeus.

Ilmoittautumiset: [email protected]


BAILAMAMA-konsepti naisliikuntaan

Emilia Ekin ja Maija Kiljusen luoma Bailamama-konsepti tarjoaa standardoidun ryhmä-liikuntatunnin odottaville äideille ja toisen osaksi synnytyksen jälkeisen aktiivisen ajan liikuntaa.

Feeling-tunnilla ponnistamisen tekniikan harjoittelu on avainase-massa.

TEKSTI: Ari Katajisto, KUVAT: Ari Katajisto


Kuntokeskusten asiakaspiiriin kuuluu merkittävä osa naisista, joiden lähi-tulevaisuuteen kuuluu perheen pe-

rustaminen ja lasten hankkiminen. Usein kuntokeskusten palvelutarjonta ei palvele tarpeeksi hyvin raskausajan liikuntaa eikä myöskään palaamista takaisin aktiiviseen liikuntaan. Bailamaman yksi tavoite on ylläpitää kunto- ja liikuntakeskuksen asi-akkuus aktiivisena tässä haastavassa het-kessä.

Mitä on Bailamama?Emilia Ek ja Maija Kiljunen kertovat, että Bailamama on uusi, hauska ja kokonais-valtainen terveysliikuntakonsepti koros-taen kohderyhmänä olevan kaikki naiset. Maija lisää, että Bailamama-tunneilla pääsee nauttimaan ammattitaitoisesta oh-jaamisesta, hyvästä musiikista, helpoista koreografioista, naisenergiasta ja tästä hetkestä.

Emilia Ek on peruskoulutuksel-taan kätilö ja Maija Kiljunen puolestaan fysioterapeutti. Molemmat ovat myös per-heellisiä, joille synnytys ja sen jälkeinen liikunta on sekä ammatillisesti että henki-lökohtaisesti tuttua.

Lantionpohjan lihakset Emilia Ek kertoo, että yksi tärkeä tavoite on, että Bailamama-tunneilla nainen oppii tunnistamaan omat lantionpohjalihaksen-sa, jotka vaikuttavat jokaisen naisen elä-mään jokapäiväisen hyvinvoinnin yhtenä osana. – Hyvät lantionpohjalihakset ovat vaiku-tuksessa muun muassa naisen virtsan pidätyskykyyn, seksuaaliseen nautintoon sekä myös tuki- ja liikuntaelimiin. On tär-keää harjoittaa lantionpohjalihaksia koko elämänkaaren ajan ennaltaehkäisevästi sekä myös kuntoutusmielessä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lantionpoh-

jalihasten harjoittaminen, lisää Emilia Ek.

Bailamama-ideologiaMaija Kiljunen nostaa esiin naisellisen tavan liikkua. Bailamama pitää sisällään yhdessä liikkumisen lisäksi myös tärkeän sanoman naiseuden voimasta ja naisener-giasta. Tuntien tavoitteena on lisätä naisten hyvän olon tunnetta ja onnellisuut-ta omasta kehosta sekä positiivista ja ilois-ta elämänasennetta. – Bailamama auttaa omien voimavarojan löytämisessä, kannustaa oman kehon kunnioittamiseen ja hetkessä elämiseen. Tärkeintä Bailamamassa on rakkaus omaa itseä kohtaan ja oman naisellisen ihanuuden oivaltaminen, kertoo Maija Kil-junen.– Haluamme välittää naisille tunteen siitä, että Bailamama-tunneilla saa olla oma iha-na itsensä ja arvostetaan juuri sellaisena,

Maija Kiljunen ja Emilia Ek tarjoavat nykynaiselle trendikkään Bailamama-konseptin.


kuin on; täydellisenä omana itsenään, li-sää Emilia Ek.

Turvallista liikuntaaRaskauden aikana jokainen nainen reagoi liikuntaan eri tavoin. Tässä hetkessä on tärkeää löytää turvallinen tapa liikkua.– Tuntien suunnittelussa olemme huomi-oineet turvalliset liikkeet ja harjoitukset, ja myös ilmapiiri on turvallinen. Tunnilla voi-daan hassutella ja hullutella yhdessä, sillä elämä on iloa, kertoo Maija. Emilia lisää, että Bailamama-tun-neilla eletään hetkessä. – Yleensä ajatukset harhailevat mennees-sä ja tulevassa. Jatkuva kiireen tunne, työpaineet, äitiys ja velvollisuudet kuormit-tavat mieltä. Keskittyminen läsnäolevaan hetkeen edes muutaman kerran päiväs-sä poistaa stressiä ja rentouttaa. Kun al-kaa tarkkailla omaa mieltään ja tiedostaa mielensä harhailemisen ja vielä tietoisesti palauttaa sen tähän hetkeen, tulee olosta onnellisempi ja rentoutuneempi, miettivät Maija ja Emilia. Itsetuntemus, oman kehon kunni-oittaminen ja kehosta huolehtiminen ovat rakkautta itseä kohtaan, eivät itserakkaut-ta. Bailamama-tunnit lisäävät nai-sen tietoisuutta myös lantionpohjalihasten

harjoittelemisen hyvistä vaikutuksista mm. virtsanpidätyskyvyn ja naisen seksuaa-lisen nautinnon lisäämistä. Bailamama-tunneilla lantionpohjalihaksia harjoitetaan monipuolisesti uudella ja hauskalla tavalla.

Kaksi tuntiaBailamaman perustan luo kaksi erilaista 55 minuutin pituista tuntia: Feelings ja Wo-men. Women-tunti sopii kaikille naisille ikään katsomatta. – Hauskat ja helpot koreografiat, lihas-kunto-osuus, jossa keskitytään erityisesti lantionpohjalihaksiin, sekä kehon koko-naisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen ovat tämän tunnin keskeisiä tavoitteita, kertoo Maija Kiljunen.– Tunnilla eletään hetkessä, iloitaan ja bai-lataan! Yhdessä liikkumisen ilo saa suori-tuskyvyn aivan uudelle tasolle ja energian virtaamaan, lisää Emilia Ek. Tämä tunti ei sovellu raskaana oleville. Tunnille suositellaan tulevan jälki-tarkastuksen jälkeen. Tunteja ohjaa Baila-mamakoulutuksessa pätevöitynyt ohjaaja. Feelings-tunti on ammattilaisten suunnittelema turvallinen ryhmäliikunta-tunti raskaana oleville ja synnytyksestä pa-lautuville naisille. Tämän kokonaisvaltai-sen liikuntatunnin yksi tärkeä osa-alue on

synnytykseen valmentautuminen aivan uu-della tavalla. Tunnin keskeinen tavoite on lan-tiopohjalihasten harjoittaminen sekä kehon hyvinvoinnin ylläpitäminen ja lisääminen. – Tunnilla keskitetään ajatukset läsnä ole-vaan hetkeen, kunnioitetaan omaa kehoa sekä nautitaan naiseudesta. Hauskat ja helpot koreografiat ja yhdessä liikkumisen ilo saavat kaikki innostumaan, kertoo Emi-lia. Vuoden vaihteen jälkeen on tu-lossa myös Baby-tunti, jossa vauva on ak-tiivisesti mukana.

KonseptiBailamama on muiden konseptien tapaan jatkuvasti uusiutuva. Bailamaman vuosi jakautuu neljään kolmen kuukauden jak-soon, joihin jokaiseen tehdään uusi kore-ografia uusine musiikkeineen. – Koreografioissa taustalla on ajatus liik-keiden sopivuudesta arkipäivään, kertoo Maija Kiljunen. Emilia Ek painottaa, että monelle on tärkeää, että tietää, miksi joitakin liikkei-tä tehdään.– Tietyt spiikit on suunniteltu huolella – jo-kaiseen tuntiin kuuluu runko, mitkä asiat tulee kertoa, mitä sanoa. Tämä on myös osa turvallisuusajatteluamme, kertoo Emi-lia. Musiikin osalta Bailamama pa-nostaa kauden energiseen hittimusiikkiin mukana ripaus evergreenejä.– Lisäksi tuotamme osan musiikista itse, koska valmiin musiikin löytäminen joihinkin osioihin on mahdotonta, lisää Emilia. Bailamama-koulutus on suunnat-tu liikunta-alan ammattilaisille. Bailamama kouluttaa ohjaajia konseptin mukaisen ryh-mäliikunnan ohjaamiseen omassa keskuk-sessa. Jokaisen uuden ohjelman jälkeen jokainen lisenssin omaava ohjaaja tekee videon omasta ohjauksestaan.– Koulutuspäiviä on yhteensä seitsemän, jotka jakautuvat yhdeksän kuukauden ajal-le. Ensimmäinen koulutusviikonloppu on kolmen päivän pituinen, joista ensimmäi-nen päivä on teoriapäivä ja toinen ja kol-mas päivä on varattu itse ohjelman harjoit-teluun. Ohjaaja käy koulutuksessa kolmen kuukauden välein ja saa aina käyttöönsä uuden ohjelman ja musiikin. Koulutuksen käytyään ohjaaja käy päivittämässä ohjel-mia kaksi kertaa vuodessa. Ohjaajan ser-tifikaatti päivitetään vuosittain yhteisessä tilaisuudessa, kun päivityskoulutukset ovat suoritettu, kertoo Maija Kiljunen.

www. bailamama.fi

Elokuun alusta FAF Fin-landin uutena koulutus-päällikkönä aloitti Eero Simojoki. Uuden koulu-tuspäällikön tehtävänä on vastata liikunta- ja hyvin-vointialan koulutusorga-nisaation toiminnasta ja pyrkiä kehittämään FAF:n koulutustoimintaa siten, että se palvelee jatkos-sa paremmin myös koko Fysioline-yritysryhmän toimintaa.

Simojoki on peruskoulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri, mutta on lisäkouluttanut itseään useilla ur-

heiluvalmennuksen ja liikunta-alan koulu-tuksilla. Uusi koulutuspäällikkö tulee ehkä hieman erilaisesta suunnasta toimintaan mukaan, kuin mihin on totuttu.

Simojoki toimi ennen FAF:lle tuloaan Koululiikuntaliitossa markkinoin-ti- ja yhteyspäällikkönä vastaten liiton toi-mintojen ja tapahtumien markkinointi- ja viestintätoimenpiteistä.Lisäksi yhtenä tär-keimpänä projektina oli opettajien hyvin-vointiportaalin toiminnasta vastaaminen sekä opettajien alueellisen liikunta- ja hy-vinvointitoiminnan kehittäminen. Ennen koululiikuntaliiton pestiä Simojoki toimi yhdeksän vuotta autour-heiluliitossa valmennus- ja lajipäällikkönä vastaten liiton huippuvalmennustoimin-nasta ja erityisesti nuorten kansainvälisen tason kuljettajien fyysiikkaharjoittelusta sekä fyysisen suorituskyvyn testaamises-ta. Ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestel-män luominen autourheiluliitolle ja valmen-tajien kouluttajana toimiminen kuuluivat myös työtehtäviin.

Monipuolinen liikunta- ja valmentajataustaKokkolasta kotoisin oleva Simojoki pelasi jalkapalloa ja kaukalopalloa parhaimmil-laan ykkösen tasolla ja kuului nuorena pi-kajuoksijana maajoukkuevalmennettaviin. Futsalissa palkintokaapista löytyy kaksi SM-hopeamitalia. Nykyään vapaa-ajan liikuntahet-ket täyttyvät mailapeleistä, hiihdosta, las-kettelusta, oman kunnon ylläpidosta sekä harrastetason jalkapallosta. Urheilijasta tuli aika nuorena valmentaja ja ihmisten kehittäminen ja kouluttaminen on kiinnos-tanut aina. – Jo lukioikäisenä kahlasin läpi valmen-nusopin kirjoja ja olin kiinnostunut fyysisen harjoittelun perusteista. Vuoden haksah-duksen jälkeen Oulun yliopiston fysiikan laitokselle, pääsin liikuntatieteellisen opis-kelemaan ja siellä tuli tehtyä varsin moni-puolisesti erilaisia opintoja, kertoo Simojo-ki. – Opiskeluiden aikana tuli selväksi, että lii-kunnan opettajan työ ei kiinnostanut enää niin paljon kuin valmennustyö. Niinpä vii-meiset vuodet kuluivatkin, biomekaniikan ja valmennus- ja testausopin opintojen pa-rissa, jatkaa Simojoki. Opiskeluiden ohessa suoritettu yleisurheilun III-tason valmentajatutkinto johdatti sitten lopullisesti valmennustyö-

hön ja valmennushommia riitti nuorten maajoukkueryhmien kanssa sekä viiden henkilökohtaisen valmennettavan kanssa. Valmennuskokemusta Simojoelle on ker-tynyt yli 15 vuoden ajalta autourheilusta, yleisurheilusta, jalkapallosta sekä fysiikka-valmentajana useissa eri lajeissa. – Omaa ammattitaitoani olen pyrkinyt kehittämään vuosien aikana koko ajan. Kymmenen vuotta sitten suoritin ammatti-valmentajatutkinnon, sitten tein toiminnal-lisen harjoittelun koulutuksen ja viimeisin koulutus, urheilumarkkinoinnin erikoistu-misopinnot, valmistuvat syksyllä, toteaa FAF:n uusi koulutuspäällikkö.

Paluu liikunnan koulutus-työhön kiinnostiKoululiikuntaliitossa vietetyt pari vuotta saivat Simojoen miettimään paluuta käy-tännön liikunta-alan koulutustyöhön ja yleensäkin liikunta- ja hyvinvointialalle. FAF ja Fysioline kiinnostivat myös yrityk-senä. – Olin Vierumäellä vietettyjen leirivuoro-kausien aikana useasti seurannut sivusta FAF:n koulutuksia ja koulutustoiminnan laadukkuus vakuutti minut. Fysioline-yri-tyksen monipuoliset mahdollisuudet liikun-taja hyvinvointialalla loivat minulle tähän tehtävään paljon kiinnostusta, Simojoki kuvailee.

Asiakaslähtöisyyttä ja laatuaUusi koulutuspäällikkö lupaa, että FAF koulutusten laatua tullaan kehittämään yhä edelleen ja koulutustoiminnan moni-puolistamisella vastataan paremmin asi-akkaiden tarpeisiin. – Koulutusten sisältöjäkin tulee aina aika ajoin tarkastella kriittisesti ja niiden täy-tyy elää kehityksen mukana. Ammattitai-toisesta kouluttajaporukasta täytyy pitää myös hyvää huolta ja heidän osaamistaan tulee pyrkiä kehittämään koko ajan. He ovat kuitenkin se meidän käyntikortti, jol-la vakuutamme asiakkaamme ja saamme heidät markkinoimaan itseämme eteen-päin, sanoo Eero Simojoki.

FAF Finlandille uusi koulutuspäällikkö

FAF finlandin uusi koulutuspäällikkö Eero Simojoki


Verkostoituminen on tärkeä osa kongressia. Omien näkemysten vertailu kollegojen kanssa on hedelmällistä.

Keynote speaker Shaun Smith


Kansainvälinen kuntokes-kusjärjestö IHRSA järjestää 12. kerran eurooppalaisen kongressin. Tämän vuo-den paikkana on Itäval-lan Wien ja ajankohta on 1.-4. marraskuuta. Paikalle odotetaan noin 500 alan vaikuttajaa eri puolilta Eurooppaa.

Aikaisemmin British Airwaysin johta-jana toiminut Shaun Smith on yksi kansainvälisen kuntokeskusjärjes-

tö IHRSA:n 12:ssa Euroopan kongressin pääpuhujista Wienissä marraskuun alus-sa. Hän puhuu aiheesta Bold - How to be Brave in Business and Win; rohkeilla pää-töksillä voittoon liiketoiminnassa. Huonompien aikojen jälkeen aina huomaamme, että ne yritykset ja tuote-merkit, jotka ovat pitäneet brandilupauk-sensa ja keskittyneet olennaiseen, ovat voittaneet tai yläpitäneet markkina-ase-mansa. Pitää löytää heidän menestyksen-sä salaisuudet. Esityksessään Smith vie kuulijat syvälle menestyneiden yritysten johtajien mieliin ja ajatuksiin. Miten syn-tyivät monet vaikeat päätökset, miten he voittivat haasteet ja sitouttivat henkilöstön prosessiin. Smith käy läpi organisaatioi-den onnistumiscaseja, joista voi oppia ja ottaa jotain mukaan omaan toimintaan.

Tulet saamaan uusia ideoita asiakkaitesi odotusten saavuttamiseen ja tietotaitoa soveltaa näitä ideoita käytännössä omaan toimintaasi ja samalla luoda mahdollisuus oman organisaatiosi kasvuun. Smith on toiminut British Airway-sin johtajana vastuualueenaan asiakaspal-velu, myynti ja markkinointi. Smithin esi-tyksen lisäksi seminaari tarjoaa 14 muuta tilaisuutta, joiden aihealueet vaihtelevat kuntokeskustoiminnan eri osa-alueilla.

Paljon muutakin kuultavaaMuita aiheita ovat mm:• Katsaus Euroopan markkinoihin: avainlu-vut ja trendit; aiheesta alustavat IHRSA:N Euroopan johtaja Hans Muench. Health Cityn toimitusjohtaja Rene Moos ja Elixia Nordicin Ståle Angel,• Keskitason kuntokeskukset: Oman eri-koisaamisen löytäminen: Prime Time Fitness:n omistaja Henrik Gockel,• Jäsenten sitouttaminen: Parantuvan si-toutumisen pohjan rakentaminen; Aspiria Groupin toimitusjohtaja Brian Morris,• Toimivaa markkinointia – kuntokeskus-toimijat kertovat onnistuneista kampan-joistaan; Fresh Fitness:n toimitusjohtaja Rasmus Ingerslev, Westwood Clubs:ien aluejohtaja Alan Leach, Sport-Treff Health & Spa Club:n omistaja Christin Kalve ja Virgin Active Group Limited:in markkinoin-tipäällikkö Phil Marsland Seminaarien lisäksi:• Henkilökohtaisia tapaamisia tavarantoi-mittajien kanssa näyttelyalueella,• Erikoisseminaarit, joita järjestävät Keiser, Les Mills, Polar Electro ja Technogym,

• Tutustumiskierros Wienin kuntokeskuk-siin, • Wieniin tutustuminen– Mahdollisuus keskusteluihin samanhen-kisten kollegojen kanssa on yksi tapah-tuman suurimmista anneista, kommentoi Muench ja jatkaa:– Kuntokeskukset eri puolilta Eurooppaa jakavat samanlaiset haasteet ja mahdolli-suudet ja sen vuoksi keskustelut muiden kuntokeskustoimijoiden kanssa voi johtaa ahaa-elämykseen. Kongressipaikkana toimiva Wien on yksi Euroopan tärkeimmistä turistikoh-teista niin arkkitehtuurin, kulttuurin, histori-an ja tunnelmansa johdosta.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: ihrsa.org/congress tai intl@ihrsa.

Shaun Smith IHRSA European Congress pääpuhuja

Kuntokeskusten tärkein suhde on asiakassuhde. Liiketoiminnan peruskysy-mys on miten tätä suhdet-ta hoidetaan. Sen päättää jokainen kuntokeskus itse.

Palvelulla jokainen tarkoittaa sitä, mi-ten on sen määritellyt ja jokaisella on oikeus määritellä se omalla ta-

vallaan. Muutama vuosi sitten IHRSA:n Euroopan konferenssissa Ryan Airin osa-omistaja kertoi heidän määritelleen oma palvelunsa viedä asiakas mahdollisimman turvallisesti ja aikataulun mukaan lähtöpis-teestä kohdeasemalle kohtuullisella hin-nalla. Heille palvelua ei ollut tarjoilu mat-kan aikana.

Palvelun merkitys kunto-keskukselleUseimmiten palvelu kuntokeskuksessa ontuu johdon välinpitämättömyyden tai sen määrittelemättömyyden vuoksi. Usein kuntokeskuksen julkisivuna toimiva vas-taanotto on vähiten koulutusta ja vähiten palkkaa nauttivan nuoren henkilön hoidos-sa. – Enpä enää nykyään matkoilla törmää hotelleissa huonosti palveleviin vastaan-ottohenkilökuntiin. Niissä enää harvoin on hyvin nuoria kouluttamattomia henkilöitä,

vaan ammattimaisesti omaan työhönsä suhtautuvia ihmisiä, vertaa Jan Vorsel-man kahden palvelusektorin välistä eroa. Vorselmanin mielestä palveluun panostettaessa henkilökunta ei ole pel-kästään kuluerä vaan tärkeä lenkki am-mattitaitoista palvelukokonaisuutta; erään-lainen palvelun sydän ja jos sydän tökkii, heijastuu se kaikkien muiden keskuksen toiminteiden laatuun kuten hotellissakin eli ei riitä useinkaan, että huone on hyvä vaan vastaanoton toiminnan laatu ja teho heijastuvat välittömästi asiakaskokemuk-seen.

Palvelu verkkoon?Vorselman näkee suurena ongelmana kuntokeskusmaailmassa toiminnan keskit-tämisen neljän seinän sisälle, jolloin mo-nia mahdollisuuksia hukataan tai jätetään käyttämättä. Yksi tapa lisätä palvelua on sen vieminen modernisti verkkoon. Sen sano-taan pystyvän palvelemaan 24/7 eli käy-tännössä aina. Vorselman kertoo monien verk-koon panostaneiden huomanneen, että verkkoa käytetään todellakin 24/7 eli siellä vieraillaan silloin kun se omaan aikatau-luun sopii. Ja nuoremmalle sukupolvelle usein sopivin aika on silloin kun henkilö-kohtaisen palvelun tarjoaminen on mahdo-tonta; yöaikaan.– Kuitenkin painotan sitä, että kaikkien ei

ole pakko mennä verkkoon. Kun keskus-telemme verkosta, niin on tehtävä strate-ginen päätös mitä ja miksi tehdään, miettii Vorselman.– Jos ei ole valmis verkon tuomiin haas-teisiin eli ylläpitämään ja osallistumaan verkon ylläpitoon, voi verkossa oleminen tuoda badwilliä eli on parempi olla poissa sieltä, lisää Vorselman. Vorselman nostaa esiin myös verkon kaksisuuntaisuuden. Usein kotisi-vut ovat pelkästään omaa viestiä eli pro-pagandaa yhteen suuntaan työntävää. Toimivin tapa olla esillä verkossa on kak-sisuuntaisuus eli otetaan asiakkaat ja po-tentiaaliset asiakkaat mukaan tuottamaan informaatiota.– Usein kaksisuuntaisessa viestinnässä itse pääsee helpommalla asiakkaiden ja muiden osallistujien huolehtiessa vuoro-vaikutuksesta. Yleisesti Vorselman miettii ver-kon sopivan suomalaiseen hieman jäy-hään mentaliteettiin. Myös suomalaisten tapa omaksua uutta tekniikkaa ja sen hy-väksikäyttöä antaa hyviä mahdollisuuksia hyödyntää verkkoa.

Lisäarvon tuottamistaYksi eniten kasvavista palveluista on app-sit, joiden määrän kasvuun uskotaan vah-vasti. Amerikkalainen tutkimusyritys IDC ennustaa appsien määrän tulevan kasva-maan tämän vuoden 10.7 miljardista 183

Palvelua verkossaTEKSTI: Ari Katajisto ja Jan Vorselman, KUVA: Freedigitalphotos.net


Painokevennetty Crosstrainer-harjoittelu

Mikael Turtiainen kuntoutuu crosstrainerin pui-koissa.

miljardiin vuoteen 2015 mennessä. Puo-lestaan Research2guidance –yritys laskee tänä vuonna ladattavan 247 miljoonaa ter-veyteen liittyvää sovellutusta. Appsit ovat suhteellisen nuori keksintö, sillä vasta vuonna 2008 Apple lanseerasi AppStoren. Nykyään appseja tehdään kaikille mobiileille liittymille; äly-puhelin, tabletti. Appsit eli lyhyet mobiilit ohjelmat pystyvät saavuttamaan nykyisten asiak-kaiden lisäksi oman alueen potentiaaliset asiakkaat.– Joillekin sopisi varmaankin terveelliseen ruokavalioon ohjaavat neuvot, joillekin juoksuopastus. He kuitenkin hankkisivat tiedon mieluusti verkosta koskaan käy-mättä sisällä kuntokeskuksessa, lisää Vor-selman ajatuksia verkon palvelumahdolli-suuksista. Appsit sopivat loistavasti ylläpitä-mään ja vaikuttamaan entisten, nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden tietoisuutta ja mielikuvaa oman kuntokeskuksen tie-totaitotasosta. Sopivin väliajoin jakeluun laitettu appsi muistuttaa terveellisestä elä-mäntavasta ja paikasta, mistä löytyy oikeat henkilöt auttamaan kuntoilijaa eteenpäin. Kun palvelu verkossa on taso-kasta, ovat ihmiset halukkaita myös mak-samaan siitä. Hyvänä esimerkkinä tähän sopii mm. Fitfarm (www.fitfarm.fi). Yksi mahdollisuus on pitää tietyt palvelut mak-suttomina eli julkisuuskuvaa parantavina ja sitten todellinen erikoisammattiosaami-nen maksullisena.

Sähköposti tulee uudelleenKansainvälinen kuntokeskusjärjestö puo-lestaan tutki sähköpostin käyttöä jäse-nyyssuhteen ylläpitäjänä. Sähköposti toimii vielä tänä päivänä hyvin, kun se teh-dään pitkällistä strategiaa ylläpitäen. Sähköpostiviestintä aktiivisena välineenä toimii hyvin, kun se aloitetaan melko pian jäsenyyden alkamisen jälkeen. Samoin viestinnän säännöllisyys ja sisältö vaikut-tavat selkeästi viestinnän toimivuuteen motivaattorina. Sähköpostin yleisenä tunnettuna ongelma on se kuuluisa sähköpostisaasta eli viestien valtava määrä ja kuinka erottua siinä viidakossa. Kansainväliseen Grou-pon leiriin kuuluva Citydealin toimitusjoh-taja kertoi Kauppalehden haastattelussa yhdeksi merkittäväksi menestyksen syyksi Citydealille on se, että kuluttajat suhtau-tuvat erittäin positiivisesti sähköposteihin, jonka he ovat itse tilanneet (lähes miljoona suomalaista tilaa Citydeal tarjous sähkö-postin päivittäin).


Vuonna 2008 nuori helsinkiläinen tanssija ja muusikko Mikael Turtiainen joutui raitiovaunun yliajamaksi. Mika-el sai onnettomuuden seurauksena kallon halkeaman ja erittäin vaikean aivovamman.

Huolimatta erittäin vaikeista lähtökohdista Mikaelin toipuminen on edistynyt odottamattoman hyvin, kiitos hyvin aktiivisen ja monipuolisen kuntoutuksen.

Neljä vuotta onnettomuuden jälkeen Mikaelin fyysinen kunto on edisty-nyt erinomaisesti. Vastoin kaikkia

odotuksia, tänään Mikael pystyy kävele-mään jo useita metrejä avustajien kanssa. Osana Mikaelin harjoittelua on ollut käve-lysimulaattori. Nyt on aika siirtyä harjoitte-lussa eteenpäin ja nopeuttaa kävelemään oppimista. Kävelysimulaattori on erinomai-nen apuväline kävelyn opettelussa, joskin hyvin kallis apuväline. Sen käyttäminen useaan kertaan viikossa ei ole taloudelli-sesti mahdollista.Tästä syystä Mikaelille rakennettiin yhteistyössä HealthVisor Oy:n kanssa painokevennetty crosstrainer-laitteisto, joka koostuu Daum ergo_lyps88 -crosstrainerista sekä kattoon kiinnitetystä kiskosta, johon on asennettu valjaat. Nyt Mikael voi harjoitella tarvittaessa useita kertoja viikossa kotona. HealthVisor Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mitrunen kertoo:- Olemme toimittaneet useita Daum juok-sumattoja painokevennettyyn kävelyhar-joitteluun. Pidemmän aikaa olen miettinyt miten painokevennetty crosstrainer-har-joittelu toimisi kuntoutuspotilaille. Kun sain yhteydenoton Mikaelin isältä Petri Turtiai-selta painokevennetystä crosstrainerhar-joittelusta, ajattelin välittömästi, että tämä on jotain mitä on kokeiltava. - Näin jälkikäteen täytyy myöntää, että tämä oli kokeilun arvoinen. Nyt Mikael pys-tyy omatoimisesti avustajan kanssa har-joittelemaan turvallisesti silloin kuin hänel-le sopii. Daum ergo_lyps88 pitkä, matala ja erittäin elliptinen liike on erinomainen tä-hän tarkoitukseen. Mikä kaikista tärkeintä, Mikael on itse tyytyväinen ja pitää paino-

kevennettyä crosstrainer-harjoittelua erit-täin tehokkaana kuntoutusmenetelmänä, Mitrunen jatkaa.

Lisätietoja painokevennetystä harjoitte-lusta:

HealthVisor OyIlkka Mitrunen

[email protected]

www.healthvisor.fi

kuntokeskuksen ravinnemyynnin osalta.– Kun lisämyynti tuo hyvän lisän voittoon, haluaa kuntokeskuskin panostaa siihen, lisää Morris Fleege.

Solariumit osaksi toimintaaKesäkuussa Suomen Lisäravinne Oy teki sopimuksen hollantilaisen Hapron sola-riumien maahantuonnista. Hapro on yhtiö, joka valmistaa mm. Luxura-solariumlaittei-ta. – Hapro on edelläkävijä alallaan. Ne ovat teknisesti luotettavia ja erittäin helppokäyt-töisiä. Muotoilussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että keho ruskettuu ta-saisesti joka puolelta. Hapro ajattelee laa-jemminkin asiakkaan viihtyvyyttä. Hapron laitteisiin saa myös lisävarusteina erikoi-suuksia kuten esim. aromaattisen tuoksun, mikä lisää asiakkaan viihtyvyyttä, kertoo Morris Fleege pitkäaikaisesta yhteistyö-kumppanistaan. Jo kesän aikana on tehty ensim-mäiset toimitukset mm. Forever –kunto-keskuksiin. Solariumien lisäksi Suomen Lisäravinteen valikoimaan kuuluvat sola-riumlamput sekä Australian Gold –sola-riumtuotteet.

Palvelu korostuuYksi viime aikojen kuumia jutun aiheita on ollut solariumien käyttöä ”rajoittava” laki. Laki on tullut voimaan kolmen vuoden siir-tymäajalla.– Uskon uuden lain keskittävän solarium-palveluja entistä enemmän kuntokeskuk-siin, joista löytyy tarpeellinen määrä henki-lökuntaa opastamaan solariumien oikeaan käyttöön, sanoo Morris Fleege. Siis Fleegen mukaan kuntokes-kukset tulevat olemaan uudessa tilantees-sa voittajia kunhan he hoitavat solariumin käytön vaatimukset ajan tasalle. – Alle 18-vuotiaita kuntokeskusten jäsenis-tä on harva ja puolestaan käyttöopastus ja muut muodollisuudet saadaan hyvin ohja-tussa toiminnassa hoidettua vaivatta, ker-too Morris Fleege.

www.suomelisaravinne.fi

Morris Fleege vahvistaa Suomen Lisäravinteen tiimiä

Morris Fleege toimii Suomen Lisäravinteen partnerina.

Monille Morris Fleege on Mr. Solarium, eikä suotta. Morriksella on jo takanaan 22 vuotta työtä solariumi-en parissa. Keväällä Morris liittyi Tommi Nurmen ja Robert Savikon kumppa-niksi Suomen Lisäravin-teen tiimiin.

Suomen Lisäravinne Oy on kolmisen vuotta Natures Best –tuotteiden maahantuontia harjoittanut yritys.

Natures Best puolestaan on tunnetuimpia amerikkalaisia urheiluravinneyrityksiä.– Olemme saavuttaneet hyvän aseman päivittäistavarakaupan hyllyillä ja laajen-taaksemme näkyvyyttämme kuntokeskuk-sien juomakaapeissa ja myyntihyllyissä, halusimme kuntokeskusalalla tunnetun henkilön mukaan tiimiimme ja Morris tun-tee kuntokeskukset ja kuntokeskusten

päättäjät tuntevat puolestaan Morriksen, kertoo Tommi Nurmi vaikuttimia ottaa Morris Fleege partneriksi.

Hyvät tuotteet taustallaNiin Tommi kuin Morris painottavat sitä, että Suomen Urheiluravinteen tuotteet tarjoavat kuntokeskuksille hyviä mahdol-lisuuksia saada aikaan hyväkatteista lisä-myyntiä.– Valikoimamme pohjautuu juomiin ja pa-tukoihin. Niiden hankintapäätös tehdään usein kuntokeskuksen sisällä juoma- tai lisäenergiatarpeen noustessa esiin, kertoo Morris Fleege. Morris ja Tommi painottavat tuot-teiden hyviä ravitsemuksellisia arvoja, minkä lisäksi niiden maku on hyvä. Tällä hetkellä kärkituote on Perfect Shake -pro-teiinijuoma.– Kun tulevaisuudessa tuomme muutamia uusia tuotteita markkinoille, niin niissäkin tulemme laatu ja maku edellä, lisää Tommi Nurmi. Morris on tottunut lähtemään liik-keelle toiminnan kannattavuudesta ja sa mat laskelmat hän pyrkii tekemään myös

TEKSTI: Ari Katajisto, KUVA: Suomen Lisäravinne


Yrityspelillä strategia kuntoon

Yksi hyvä tapa oppia liike-toiminnan perussääntöjä on kuivaharjoittelu. Joskus se tapahtuu yrityspelin pelaamisen kautta. Yksi mahdollisuus kuntokeskus-toimijalle on Pohjoismais-sa lanseerattu Wellness World –kuntokeskustoi-mintaan perustuva peli.

Perinteisesti yrityspelit on suunnat-tu teollista toimintaa harjoittavien yritysten toiminnan simulointiin.

Palvelualojen kasvu yhdeksi suureksi teollisuuden haaraksi on nostanut myös palvelukonseptien simuloinnin yrityspeli-maailmaan. Kun kuntokeskustoimintaa vie-dään aktiivisesti kohti liiketoimintaa, on liiketoiminnan ja kuntokeskustoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen tärkeää oman, todellisen kuntokeskuksen toimin-nan kannalta.

Pohjana työnkulkukaavioWellness World –yrityspelissä keskity-tään pääasiassa kahteen avainprosessiin: myyntiin ja jäsenasioiden hoitoon. Samal-la totutellaan kvartaaliajatteluun, sillä pe-lin yksi kierros vastaa kolmen kuukauden rupeamaa. Kuten todellisessa elämässä, niin myös yrityspelissä yrityksen pärjäämisen pohjan luo markkinat ja niiltä saatavat lii-dit. Työnkulkukaavioon kuuluu normaaliin tapaan asiakaspuhelut, -tapaamiset ja nii-den generoimat uudet asiakkaat. Myös jäsenten motivointi ja py-syvyys kuntokeskuksessa ovat pelissä aktiivisen toiminnan osana. Tärkeää osaa pelissä näyttelee asiakastyytyväisyysin-deksi MSI. Tällä halutaan painottaa kun-tokeskuksen menestymisen edellytystä: tyytyväiset asiakkaat. Toinen seurattava indeksi on työ-tyytyväisyysindeksi, mikä kertoo paljon Jyrki Hannula

Kesäkuun alussa testipelattiin Suomessa; osallistujina niin Qicraftin henkilökuntaa, kuntokeskustoi-mijoita kuin muita alalla toimivia.

TEKSTI: Ari Katajisto, KUVAT: Ari Katajisto ja Qicraft Finland


henkilökunnan motivoituneisuudesta. Jotta peli saisi yllätyksenomai-suutta, kuuluu siihen toimintaa rajoittavia tai suuntaavia kortteja, joiden sisältöä tu-lee noudattaa. Tällaisia ovat toiminta-, ta-pahtuma- ja seuraamuskortit.

Kuka voittaa?Peleissä aina halutaan löytää voittaja. Tässä pelissä ajatus on saada toiminnasta kannattavaa pitkällä tähtäyksellä, pelissä aikataulun säästämiseksi pelataan yleen-sä kolme tilikautta.

Taloudellista menestymistä ku-vaa käyttökate. Jotta pelin lyhyehkö kes-to ei antaisi liikaa painoa lyhytjännitteisille päätöksille, niin pelissä seurataan myös asiakastyytyväisyys- ja työtyytyväisyysin-deksejä. Nämä kolme mittaria määrittele-vät pelin voittajan.

Suomeen Qicraft Finlandin ohjauksessaWellness World on ruotsalainen peli, jota on mm. Qicraft –ryhmä käyttänyt seminaa-rien osana.– Syksyn aikana tulemme pitämään kaksi tilaisuutta, joissa pääsee pelaamaan Well-ness World –peliä, kertoo Jyrki Hannula. Hannula painottaa pelin koulutuk-sellista osaa:– Pelissä neljästä kuuteen henkilöä muo-dostaa joukkueen, mikä pelaa kolmea muuta joukkuetta vastaan. Pelin aikana korostuu jokaisen osallistujan kyky löytää ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin ja ennen kaikkea kyky osata perustella oma näke-mys muille, lisää Hannula.

Lisätietoja: Qicraft Finland

Tulosten analysoinnin myötä moni asiakas pysähtyy hetkeksi pohti-maan oma kehoaan ja hyvinvoin-

tiaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että ammattilaisella on hetki aikaa kuunnel-la myös asiakasta ja hänen haaveitaan. Pelkkä numeroitten raportointi asiakkaalle ei välttämättä johda parhaaseen lopputu-loksen kokonaisuuden kannalta. Jollekin tilanne voi olla niin ahdistava, ettei hän sillä kertaa pysty ottamaan mitään muuta tietoa vastaan. Välttämättä tuolloin ei kan-nata yrittää myydä palvelupakettia, vaan ehkäpä kysyä mitä jos tavattaisiin uudes-taan ja mietittäisiin seuraavalla kerralla mitä tehdään. Parhaimmillaan kehonkoostu-musmittaus voi olla kimmoke säännöllisen liikunnan harrastamisen aloittamiselle ja uskolliselle asiakassuhteelle. Mittaus voi-kin johtaa siihen, että asiakas alkaa poh-tia omaa elämäänsä ja elämäntapojaan laajemmin. Tämä tuo haasteita myös oh-jaajalle, jolla on rajallinen aika asiakasta kohden käytettävänään. Ohjaajan työtä helpottakin, jos hänellä on tässä vaihees-sa tietoa omassa keskuksessaan tai yh-teistyökumppaneilla tarjolla olevista yksilö- ja ryhmävaihtoehdoista. Onko olemassa valmiita paketteja, jotka sisältävät esimer-kiksi ravitsemusohjausta ja liikuntaryhmiä vai perustuuko kaikki yksilön henkilökoh-taiseen ohjaukseen? Kehonkoostumusmittauksia voi-daan taitavasti hyödyntää osana yrityksen palvelujen markkinointia ja myyntiä. Mit-taus voi olla hyvä tapa avata keskustelua siitä miten asiakas haluaa liikkua ja samal-la myydä keskuksen palveluja, mutta vaatii myös ammattilaiselta herkkiä tuntosarvia aistia asiakkaan tilannetta. Ammattilaisen suunnittelema ohjelma ja säännölliset ta-

paamiset voivat olla monelle tie parem-paan hyvinvointiin. Joku haluaa laihduttaa, toinen parantaa kuntoaan. Jollekin on tär-keintä saada positiivista kannustusta teke-mälleen työlle ja vahvistusta sille, että on kuntoilussaan oikealla tiellä. Oleellista on, että asiakas kokee saavansa omien tarpei-densa mukaista yksilöllistä palvelua. Moni

Ilo irti impedanssista - kuinka hyödyntää kehonkoostumsanalyysia?

Syksyn tullen pyörähtävät kuntokeskuksissa käyntiin erilaiset kilo- ja kuntokampan-jat. Yhä useampi kuntokeskus ja personal trainer on ottanut työnsä tueksi käyttöön bioimpedanssiin perustuvan kehonkoostumusanalysaattorin. Itse mittaus käy hetkessä ja tulokset ovat nopeasti valmiit annettavaksi asiakkaalle, mutta myös tulosten analy-sointiin ja asiakkaan ohjaamiseen kannattaa panostaa.

on valmis maksamaan häneen itseensä käytetystä ajasta ja ammattitaitoisesta oh-jauksesta.

Mittauksen tulkinta kaiken a ja oMittaustulosten tulkinnassa on hyvä muis-taa, että asiakkaalle ei ole aina tarvetta esittää kaikkia laitteen antamia tulosarvo-ja. Bioimpedanssia on käytetty rasvapro-sentin arvioimiseen jo yli 20 vuoden ajan. Uudet ammattikäyttömittarit ohjelmistoi-neen ovat helppoja käyttää, mutta samalla myös kehonkoostumusanalysaattoreiden antamien numeeristen arvojen määrä on kasvanut. Rasvaprosentin lisäksi saadaan useita eri arvoja, joiden tulkinnassa voi aluksi mennä kokeneeltakin ohjaajalta sormi suuhun. Toisaalta vielä enemmän voi mennä sekaisin asiakas, jolle asia on täysin uutta ja tuntematonta. Kannattakin miettiä miksi asiakas on tullut mittaukseen. Onko häntä mitattu aiemmin ja mitkä tulok-set ovat asiakkaan kannalta oleellisia? Bioimpedanssi ei varsinaisesti mittaa rasvan määrää, vaan se perustuu sähkön vastuksen mittaamiseen kehos-sa. Kehonkoostumusmittauksen antamat ainoat absoluuttiset arvot ovat impedans-si ja paino. Muut arvot lasketaan kehoon johdetun sähkövirran vastuksen eli impe-danssin perusteella. Vastus on suurin ras-vakudoksessa, koska rasvakudos on hyvin kuivaa ja sisältää vain hyvin vähän vettä. Parhaiten sähkövirta etenee ke-hon nesteissä. Tämän vuoksi kehon nes-temäärä vaikuttaa olennaisesti mittaustu-lokseen. Ihmisessä on syntyessään vettä jopa 85 prosenttia, mutta iän karttuessa veden määrä vähenee. Aikuisella miehel-

Itse mittaus käy hetkessä ja tulokset ovat nope-asti valmiit analysoitaviksi.

TEKSTI: Mia Kaukonen, KUVAT: HUR Labs


lä on vettä keskimäärin 50 - 65 prosenttia ja naisella 45 - 60 prosenttia kehon pai-nosta. Urheilijoilla ja kuntoilijoilla, joilla on alhainen rasvaprosentti ja paljon lihasmas-saa voi olla korkeampikin prosenttiosuus vettä. Runsaasti ylipainoisilla henkilöillä, joilla rasvaa on 40 - 50 prosenttia kehon painosta, jää kokonaisvesimäärä taas hel-posti alle viitearvojen. Mitä enemmän on rasvakudosta, sitä vähemmän kokonais-painosta on vettä. Aina voi kysyä asiakkaalta, minkä verran nestettä tulee nautittua päivittäin, mutta runsaallakaan nesteiden nauttimi-sella ei saada elimistön nestemäärää nos-tettua viitearvotasolle, jos alhainen kehon nestemäärä johtuu suuresta rasvakudok-sen määrästä. Eri ihmisillä nesteen koko-naismäärässä on suuria yksilöllisiä eroja ja yksilölläkin normaali päivittäinen nes-tevaihtelu voi olla 1-2 kiloa, siksi tärkeintä on seurata yksilön nestetasapainoa ja sen muutoksia pidemmän ajan kuluessa.

Tarkkana mitattaessaKehonkoostumusmittareiden mittaustark-kuutta voidaan parantaa pyrkimällä vakioi-maan mittausolosuhteet. Ammattikäyttöön tarkoitetuissa kehonkoostumusanalysaat-toreissa laitteen lähettämä sähkövirran määrä on erittäin pieni, mutta aina sama. Muutokset mittaustuloksissa ovat siis seu-

rausta kehon sähkönjohtuvuudessa tapah-tuneista muutoksista. Toki joskus myös olosuhteiden muutokset mittausympäristössä, esimer-kiksi suuret muutokset ilman lämpötilas-sa tai ilman kosteudessa voivat vaikuttaa sähkövirran johtumisnopeuteen. Etenkin talvella erittäin kuiva huoneilma sekä kui-vat kädet ja jalkapojat voivat heikentää johtumista ja siksi laitevalmistajat usein suosittavat kostuttamaan kädet ja jalka-pohjat aina ennen mittausta. Mittaukset kannattaisi toistaa suurin piirtein samanlaisissa olosuhteissa myös harjoittelun suhteen tai ainakin pitää mielessä nesteen määrään liittyvät teoriat kun tulosta vertailee aiempaan mittauk-seen. Suuret vaihtelut kehon nestetasa-painossa voivat vääristää jonkin verran myös rasvaprosenttituloksia. Ylimääräinen neste kehossa teo-riassa parantaa sähkön johtumista. Esi-merkiksi aterioinnin jälkeen tai naisilla hor-monaalisista tekijöistä johtuen elimistöön saattaa kerääntyä ylimääräistä nestettä, jolloin sähkönjohtuvuus paranee ja ras-vaprosenttikin voi olla alempi. Sen vuoksi naisilla mittaus olisi hyvä tehdä samaan aikaan kuukaudesta tai kierron vaihetta. Kovan hikoilun, esimerkiksi sau-nomisen tai kovan treenin, seurauksena voi elimistöstä poistua nopeasti paljon nestettä ja tämä saattaa puolestaan nos-

taa rasvaprosenttiarvoa. Teoriassa nes-teen menetys heikentää sähkön johtumis-ta ja rasvaprosentti voi tilapäisesti nousta, vaikka paino olisikin hieman laskenut. Rasvaprosentin nousu ilmiönä on melko tyypillinen ilmiö myös laihdut-tamisen alussa, kun on laihduttu muuta-ma kilo ja menetetty pääasiassa nestet-tä. Laihdutuksen alkuvaiheessa kehosta menetetään yleensä paljon nestettä, joka vapautuu pääasiassa kehon hiilihydraat-tivarastoista. Etenkin karppauksessa eli vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa nes-teen poistuminen on runsasta laihdutuk-sen alkuvaiheessa.

Keskity olennaiseenMonelle kuntoilijalle ja laihduttajalle painon seurannan sijaan tärkeämpää olisi seurata rasvan massan, lihasmassan sekä perus-aineenvaihdunnan tasossa tapahtuneita muutoksia. Hidas laihdutustahti on todet-tu parhaaksi tavaksi säästää lihasmassaa laihdutuksen aikana. Mitä enemmän on li-hasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu myös levossa. Lihasmassaa säästävässä laihdutuksessa paino ei putoa vauhdilla, mutta lopputulos on yleensä pysyvämpi. Hyvä olo voi tulla jo pienestä liikunnan lisäämisestä ja hitaampikin reitti voi mah-dollistaa muutoksen, joka johtaa pysyviin elämäntapamuutoksiin.

Analyysin avaaminen kuntoilijalle motivoi tarvittavien muutosten toteuttamiseen omassa harjoitusohjelmassa.


Jojolaihduttaja, joka pudottaa painoaan nopeasti saattaa menettää ras-van lisäksi myös lihasmassaa ja jopa luus-toa. Palattuaan entisiin elämäntapoihinsa kuurin jälkeen, paino nousee helposti en-tistä korkeammalle, koska perusaineen-vaiheenvaihdunnan taso on lihasmassan menettämisen myötä on alentunut. Laihduttamistapa korostuu noin viiden kilon laihtumisen jälkeen. Jos no-peatahtista laihdutusta esimerkiksi 1 kg viikossa jatketaan, niin yhä väistämättö-mämpää on lihasmassankin menetys. Ke-honkoostumusmittauksella voidaan tarkis-taa ollaanko painon pudotuksessa oikealla tiellä. Onko rasvaa lähtenyt ja mikä on ti-lanne rasvattoman kudoksen lihasmassan ja luiden osalta? Ammattitaitoinen ohjaaja osaa myös tulkita tuloksia asiakkaalleen ja kan-nustaa asiakastaan jatkamaan yli huono-jen päivien. Joskus esimerkiksi reilumpi ateriointi voi näkyä tilapäisenä painonnou-suna, kun hiilihydraattivarastot ovat täynnä ja sitovat mukaansa nestettä. Yksi gram-

ma hiilihydraattia sitoo noin 3 grammaa nestettä, tämän tietävät myös monet ma-ratonille tankkaajat, jotka ovat huoman-neet painon nousseen hetkellisesti hiili-hydraattitankkauksen myötä. Rasva on elimistölle tärkeä ener-giavarasto ja rakennusaine, joten liian al-hainenkin rasvan määrä voi olla terveys-haitta. Kansanterveydellisesti suurempi ongelma on kuitenkin liiallinen rasvaku-doksen määrä. Rasvan määrän lisäksi se, minne rasvaa kertyy vaikuttaa rasvan hai-tallisuuteen. Rasvaprosentti kertoo keskiarvon koko kehosta, lisäksi monet analysaattorit erittelevät tarkemmin rasvan jakautumisen kehossa. Viskeraalinen rasva on vatsan seudun sisäosiin ja sisäelinten ympärille kertyvää terveydelle haitallista rasvaku-dosta. Sillä ei siis tarkoiteta ihon alaista subkutaanisia rasvamakkaroita, vaan tiu-kempaa syvemmällä vatsassa olevaa ras-vaa. Kohonneen viskeraalirasvan määrän on todettu olevan yhteydessä tyypin II dia-betekseen sekä sydän- ja verisuonitautiris-

kiin. Sen vuoksi kohonnut viskeraalirasva on terveydellinen syy laihduttaa, kun taas lievästi kohonnut rasvaprosentti ei välttä-mättä ole terveysriski.

Opi tulkitsemaanAnssi Lipsonen Tanitan Kehonkoostu-musanalysaattoreita maahantuovasta ja ohjelmistoja niihin valmistavasta HUR Labsista kertoo, että kehon koostumuksen analyysiohjelmistoa on kehitetty vuosien saatossa asiakkaitten antaman palautteen myötä: - Olemme saaneet positiivista palautetta selkeästä ja helppolukuisesta tulosteesta. Asiakkaalle voidaan tulostaa ohjelmis-tomme avulla yksilöllinen palaute, jossa on vain hänelle tärkeät tulokset ja keskit-tyä niiden seuraamiseen. Värit ohjaavat ymmärtämään milloin ollaan viitearvojen sisällä. HUR Labsin ohjelmistot tehdään meillä omien ohjelmoijien toimesta ja vuo-sien varrella asiakkailta tullut palaute on vaikuttanut myös Kehonkoostumusana-lyysohjelmistomme kehitykseen, hän ker-too ja jatkaa:- Mahdollisuus räätälöidä tulostetta asiak-kaan mukaan sekä lisätä siihen oman yri-tyksen logo ja omat yhteystiedot on ollut monelle käyttäjälle tärkeä asia. Osa halu-aa näyttää asiakkailleen vain päätulokset, esimerkiksi rasvaprosentin, viskeraalisen rasvan ja lihasmassan määrän. Kaikki Tanitan mallit näyttävätkin viskeraalisen rasvan määrän, mikä on nykypäivänä yksi tärkeä terveysindeksi. Ryhmätoiminta, esimerkiksi elämäntapa- ja laihdutusryh-mät ovat myös selvästi lisääntyneet. Hur Labsin ohjelmistolla saa helposti ulos ryh-män keskiarvot ja monesti koko ryhmän yhteistuloksen perusteella ryhmää on helpompi kannustaa jatkamaan. Ryhmän mukana oma tulos on osana koko porukan tulosta, eikä enää keskitytäkään pelkäs-tään omaan itsensä vaan oma tulos on tärkeää myös ryhmän vuoksi. Kehonkoostumusmittauksessa ratkaisevaa on palautteen antajan asenne. Kannusta ja löydä aina jotain positiivista! Jos asiakas haluaa muutosta, on siinäkin edettävä hänen voimavarojensa mukaan. Elämässä on muitakin asioita, kuin rasva-prosentti.

Tanita-kehonkoostumusanalysaattori on ollut tänä vuonna mukana kotimai-sen romanttisen komediaelokuvan ”Rakkauden Rasvaprosentti” – kuva-uksissa. Mielenkiinnolla odotamme elokuvan ilmestymistä vuoden lopus-sa.

Testistä saatava ra-portti on selkeä, mut-ta sen tulkinnassa kannottaa panostaa ammattilaiseen.


Liikunnasta liiketoimintaa -laivaseminaari marraskuussa

Viime vuonna ensimmäi-sen kerran järjestetty se-minaari-, tutustumis- ja verkostoitumisristeily sai suuren suosion ja marras-kuun 27.-29. päivinä tul-laan järjestämään Liikun-nasta liiketoimintaa 2012 –laivaseminaari.

Laivaseminaarin konsepti on melko lailla sama kuin viime vuonna. Päi-vä alkaa vahvalla seminaarilla, jossa

yhdistyy niin tietopohjainen kuin informaa-tiopohjainen anti. Illalla nautitaan yhdessä illallinen sekä verkostoidutaan.

Päivä TukholmassaSeminaarin tutustumiskierros tehdään Tukholmassa kahteen kunto- ja liikunta-alan yritykseen, joista toinen on jo varmis-tunut. Gym & Motion on 2500 jäsenen kuntokeskus, jonka kohderyhmään kuu-luu koko perhe. Tarjonnaltaan se seuraa päivän trendejä, sillä esimerkiksi tämän syksyn uutuuksia ovat CXWORKS, Tabata ja lasten ja nuorten harjoittelu. Täällä kuul-

laan heidän lähestymistavastaan liikunnal-liseen liiketoimintaan ja myös osallistujat voivat kysellä heidän tiestään erinomai-suuteen. Takaisin laivalla kokoonnutaan yhteen tekemään yhteenvetoa sekä kes-kustelemaan kuulluista ja nähdyistä asi-oista ja niiden konvertoimisesta omaan toimintaan.

Matkan mahdollistajina toimivat DL Software Oy, Qicraft Finland Oy, TWID Oy, Punta Oy ja K&F Professional –lehti.

Tiedustelut: [email protected]

Tietotaitoa Göteborgista 7.-9.12.2012

Ruotsin yksi suosituimpia liikunta-alan tilaisuuksia on jo vuosia ollut Götebor-gissa järjestettävä Fitness-festivalen. Sen yhteydessä järjestetään kaksi vahvaa ammattilaistapahtumaa.

Ruotsalaisen Ove Rytterin kokoama Branchdagen tulee olemaan suurin koskaan Pohjoismaissa järjestetty

kuntosektorin seminaaritilaisuus. Osallis-tujia tulee Ruotsista, mutta paljon myös muista Pohjoismaista. Ove Rytter kertoo, että iso osa luennoitsijoista on kansainvä-lisen tason puhujia.– Esimerkiksi NASA-profiili Rich M Lin-

nehan, muuten useimmiten ulkoavaruu-dessa käynyt mies, tulee kertomaan mitä tapahtuu, kun ei voi käyttää omaa keho-aan. Mukana on myös omien erikoisalojen asiantuntijoita, joista voi mainita asiakas-pysyvyydestä luennoivan Paul Bedfordin. Branchdagen on ilmainen osan-ottajille, mutta kiinnostus osallistumiseen tulee esittää internetin kautta osoitteessa http://fitnessfestivalen.se/branchdagen/ ja siellä ”Intresseanmälan”.

PT-dagenFitnessfestivalenin toinen merkittävä ta-pahtuma on ohjaajille suunnattu PT-da-gen, mikä on kaksipäiväinen tilaisuus. PT-dagenin ohjelma on Fitness-festivalenin kotisivuilla. Osallistumisilmoit-tautuminen tapahtuu hankkimalla Ticnetin kautta liput. Linkki Ticnetille löytyy myös tapahtuman kotisivuilta. Paul Bedford


Bravo palkittiin FIBO-messuilla innovatiivi-sena kuntokeskusväli-neenä.

TEKSTI: Ari Katajisto


Cybex aktiivisesti Suomen markkinoille

Yksi maailman valtamerkeistä, Cybex, on saanut uuden maahantuojan Suomen mark-kinoille, kun heinolalainen Power Profile Oy Ltd teki edustussopimuksen kesän aikana.

Power Profile ei kaikille kerro paljo-akaan, sillä se on tunnettu ennen kaikkea yhden Suomen vanhimman

kuntosalilaitemerkin Normannin valmis-tajana ja markkinoijana. Power Profilen takaa löytyy heinolalainen yrittäjä Jouni Mattila.

Viiden vuoden etsintäNormann-laitteilla on sen elinkaaren aika-na ollut useampia valmistajia. Power Pro-file Oy on toiminut Normann -laitteiden valmistajana vuodesta 1995 ja on tuona aikana nähnyt monia muutoksia niin koko kuntosalialalla kuin yrityksen sisällä.– Kotimainen valmistus on haasteellis-ta, mutta uskoin silloin ja uskon vieläkin kannattavaan kuntosalilaitevalmistukseen Suomessa. Se vaan ei pysty kilpailemaan halpatuonnin kanssa, kertoo Jouni Mattila. Toinen haaste Power Profilella on ollut se, että joitain laitteita ei yksinkertai-sesti kannata valmistaa Suomessa. Mattila aloitti heti työn löytääk-seen ensinnäkin Suomen markkinoille sopivan ja laadukkaan cardiolaitesarjan löytämiseksi.– Muutaman kokeilun jälkeen olemme tuo-neet kriteerit täyttävää Spiritiä, lisää Mat-tila. Kilpailussa julkisista toimituksista usein Mattila, ja muutkin, törmäävät tuot-teen hinnan liialliseen painotukseen laa-dun kustannuksella.– Tutkimme paljon eri vaihtoehtoja löytää halpa ja laadukas laitesarja. Mutta aina jouduimme toteamaan, että kun halu-aa hankkia halvan ja laadukkaan, joutuu hankkimaan kaksi eri tuotetta, veistelee Mattila. Parin viime vuoden aikana Mat-tila kävi keskusteluja Normann-laitteita hintavamman Cybex-laitesarjan edusta-misesta Suomessa. Tämän vuoden FIBO-messuilla toiminatamalli saatiin hiottua molempia osapuolia tyydyttäväksi ja ke-sän aikana on Normann-organisaatio al-

kanut omaksua Cybex-tietoutta ja nyt syk-syn tullessa on Power Profile valmis tuo-maan Cybexin Suomen markkinoille.

Edistyksellinen cardiolaitesarjaJouni Mattila korostaa moneen kertaan, että se mitä tarjotaan asiakkaille, pitää olla niin laadukasta, että sitä voi myydä selkä suorana.

– Cybexin cardiolaitteet ovat alan huippua ja lisäksi siellä on myös tuotteita, joista löy-tyy todellista lisäarvoa kuntokeskuksille ja heidän asiakkaille. Esimerkiksi ArcTrainer on loistava tuote, mikä sopii kuntoilijastaurheilijaan ja sen liikeradat sopeutuvat kunkin tarpeen mukaan, kehuu Mattila. Mattila lisää, että myös juoksumatot ja kuntopyörät tulevat kuulumaan heidän pe-rustarjontaansa.

Arc Trainer on Cybexin vastaus crosstrainer-ajatteluun


Cybex lyhyesti• Cybex International valmistaa korkealaatuisia kaupallisiin kuntokeskuksiin suun-niteltuja välineitä, joiden tulee palvella niin vasta-alkajaa kuin ammattiurheilijaa, Cybex-välineet perustuvat tieteellisesti perusteltuihin ratkaisuihin, joiden hyödyn-tämistä kehittää ja kouluttaa Cybex Institute.

• Cybex panostaa luodakseen lisäarvoa, Cybex Advantage, innovatiiviseen muo-toiluun, kestäviin tuoteratkaisuihin ja biodynaamisesti hyvin toimiviin laitteisiin. In-novatiivisuutta kuvastaa mm yli 90 patenttia.

• Yhtiöllä on kaksi USA toimivaa tehdasta ja se työllistää 550 henkilöä. Tärkeä markkina-alue Cybexille on USA, mutta niitä myydään myös 90 eri maassa ympäri maapallon.

• Cybex International on pörssiyhtiö ja sen osakkeet on noteerattu Nasdaqissa ly-henteellä CYBI. Liikevaihtoa Cybex International teki vuonna 2011 140 miljoonaa dollaria.

Myös pyörätuoli sopii kuntokeskukseenYksi Cybexin tärkeä tuotesektori on erityi-sesti liikuntarajoitteisille sekä pyörätuolipo-tilaille kehitetty Total Access-sarja.– Kahdeksan laitetta käsittävä Total Ac-cess –sarja on laadukas kokonaisuus niin kuntokeskusten ja kuntouttajien saleihin.

Kasvua haussaJouni Mattila kertoo yhtenä tärkeänä osa-na etsiä kumppania on ollut löytää koko-naisuus, missä maltillinen kasvu on mah-dollista.– Jo nyt muutaman kuukauden yhteistyön aikana olemme saaneet uudelta päämie-heltämme niin paljon tukea ja tietoa, min-kä arvoa on vaikea mitata, kertoo Mattila huomauttaen aikaisemmin tiedon suunnan olleen toiseen suuntaan. Lisäksi kokemusten vaihto Cybe-xin muiden maiden edustajien kanssa yh-teisessä distributor-palvelussa on helpot-tanut suuresti toiminnan integroimisessa. Ensimmäinen suurempi esiinty-minen Cybex/Normann –kokoonpanolla tulee näkymään ensi maaliskuussa Tam-pereen Gymtec-messuilla, mutta sitä en-nen Jouni Mattila ja Jukka Aalto sekä muu Power Profile-henkilökunta tullee te-kemään Cybexiä entistä tunnetummaksi Suomessa.

VoimaharjoitteluaMattila on jo pitkään ollut vakuuttunut Cy-bexin voimaharjoittelulaitteiden laaduk-kuudesta. Hän kertoo heidän jo kymmenen vuoden ajan huoltaneen lähellä toimivan Vierumäen Urheiluopiston kuntosalin lait-teita. Cybex on ollut vierumäkisten merk-kinä pitkään: ensiksi VR1-mallin laitteet ja vuosikymmenen puolessa välin siellä up-gradattiin V3/Eagle –sarjoihin.– Kun tiedämme miten kovaan käyttöön laitteet joutuvat juuri Vierumäellä niin opiskelijoiden kuin siellä harjoittelevien urheilijoiden treeneissä, on ollut hienoa huomata, miten vähän joudumme siellä te-kemään huoltoja, kertoo Mattila. Mattila kertoo, että heidän tarjon-taansa tulevat kuulumaan kaikki kolme – VR1, VR3 ja Eagle – sarjaa. – Lisäksi nykyistä personal training -buu-mia tullee auttamaan tuotevalikoimaamme kuuluva Bravo-sarja. Tämä FIBOssa pal-kittu funktionaalinen harjoituskokonaisuus on todella hyvä personal trainerin työväli-ne, kertoo Mattila.

YhteensopivuuttaJouni Mattila painottaa, että Normann-lait-teiden valmistus ei ole loppumassa vaan Power Profile on löytämässä heidän ima-goonsa sopivan kokonaisuuden.– Kuntokeskukselle tulemme tarjoamaan aikaisempaa monipuolisempia vaihtoehto-ja oman salin koostamiseen, sanoo Mat-tila. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kun-tokeskusasiakkaamme pääsevät valitse-maan kolmesta Cybex-laitesarjasta lisätty-

nä Normann-laitteilla. – Asiakkaan halutessa osa Cybexin tuot-teista, kuten penkit ja räkit voidaan vaihtaa huomattavasti edullisempiin Normann-laitteisiin laadusta tinkimättä. Perinteisiä Normann-saleja rakennettaessa saadaan lisää näyttävyyttä ottamalla mukaan lä-hes saman hintatason VR!-sarjan laitteita, joiden design soveltuu sopivasti yhteen Normann-tuotteiden kanssa, lisää Mattila.

Liikunnan uusi kattojärjestö perustettiin

päätti käynnistää pääsihteerin avoimen haun. Päätös pääsihteerin valinnasta teh-dään elokuussa. Uuden järjestön nimi rat-keaa syksyn kuluessa.

Pääsihteeriksi Teemu JapissonUuden Liikuntajärjestön hallitus on yksi-mielisesti valinnut pääsihteeriksi Teemu Japissonin. Uuden järjestön vt. pääsihtee-rinä toimiva Japisson aloittaa tehtävässä 1. syyskuuta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Japisson (45) on nykyisin Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n pääsihteeri. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Nuoren Suomen pääsihteerinä ja Manner-heimin Lastensuojeluliiton järjestöjohtaja-na. Teemu Japissonilla on ollut kes-keinen rooli urheilussa meneillään olevas-sa järjestötoiminnan muutoksessa. Muu-toksella haetaan koko järjestötoimintaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta, joiden tuloksena paikalliselle tasolle syntyy lisää laadukasta liikettä. -Olen innolla viemässä muutosta eteen-päin yhdessä järjestökentän kanssa, sa-noo Japisson

Liikunnan ja urheilun uusi kattojärjestö perustettiin 18. kesäkuuta 2012 Helsin-gissä. Sen puheenjohtaja-na aloittaa Petteri Kilpinen

Uuden kattojärjestön perustivat Suo-men Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto

ry ja Suomen Olympiakomitea ry. Kuntolii-kuntaliitto, Nuori Suomi ja SLU siirtävät toi-mintansa uuteen järjestöön vuoden 2013 alusta alkaen. Uusi järjestö tavoittelee en-nen kaikkea sitä, että paikalliselle tasolle syntyy lisää laadukasta liikettä.-Tämä päivä on historiallinen suomalaisen liikunnan ja urheilun kannalta. Olemme halunneet yhdistää toimintamme ja tätä kautta saada aikaan suurempaa vaikutta-vuutta. Tänään perustetun uuden kattojär-jestön tekemänä meillä on nyt mahdolli-suus saada aikaan suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen strategia, sanoo uusi

puheenjohtaja Petteri Kilpinen. Käynnistämisvaiheessa vuoden 2013 puheenjohtajuus kiertää kolmen pe-rustajajärjestön puheenjohtajan kesken. Ensimmäiset kuusi kuukautta puheenjoh-tajana toimii Petteri Kilpinen (Nuori Suo-mi). Vuoden 2013 alusta puheenjohtajana toimii ensimmäiset kuusi kuukautta Juha Rehula (Kuntoliikuntaliitto) ja toiset kuusi kuukautta Timo Laitinen (SLU).Hallituksen jäsenet 2012-2013 Uuden järjestön hallituksen muo-dostavat seuraavat henkilöt perustaja-järjestöjen hallituksista: Petteri Kilpinen, Maria Laakso ja Matti Nurminen (Nuori Suomi), Timo Laitinen, Sirpa Paatero ja Kirsti Partanen (SLU), Erkki Hulkkonen, Juha Rehula ja Risto Suominen (Kun-toliikuntaliitto), Roger Talermo ja Petri Pohjonen (Olympiakomitea/Paralympia-komitea). Hallitus vastaa toiminnan käyn-nistämisestä ja organisoinnista vuoden 2013 loppuun saakka. Hallitus piti ensimmäisen kokouk-sensa 18.6. perustamiskokouksen jälkeen täysilukuisena. Hallitus järjestäytyi sekä

Puheenjohtajana aloittaa Petteri Kilpinen. Käynnistämisvaiheessa vuoden 2013 puheenjohtajuus kiertää kolmen perustajajärjestön puheenjohtajan kesken. Kuvassa Timo Laitinen (SLU), Petteri Kilpinen (Nuori Suomi) ja Juha Rehula (Kuntoliikuntaliitto).

Pääsihteeri Teemu Japisson


Pääsihteeri Teemu Japisson

Jungle Sports treeni-iltapäivä Personal Trai-nereille 20.8.2012


Jungle Sport haastaaQicraft on lisännyt toiminnallisen

harjoittelun tarjontaansa Jungle Sports -ratkaisut. Vantaan näytte-

lytilassa on järjestetty jo muutamia treeni-iltapäiviä, joissa kuntosaliyrittäjät sekä per-sonal trainerit ovat päässeet uppoutumaan tuotteen monipuolisiin ominaisuuksiin.

Harjoitteiden haasteellisuus antaa vastus-ta kokeneemmallekin alan ammattilaiselle. Koulutus onkin oleellinen osa tuotteen käyttöönotossa. Qicraft järjestää vuosittain useita Jungle Sports -koulu-tuspäiviä Vantaan näyttelytilassa. Jungle Sports Trainer – peruskoulutus on tarkoi-

tettu kaikille tuotteen hankkineille liikunta- ja terveysalan ammattilaisille. Peruskoulu-tus tarjoaa tarvittavat tiedot Jungle Sports -tuotteiden turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön ja antaa tarvittavan tietopohjan jatkokoulutuksille.

Tulevia koulutuspäiviä 2012Torstai 27.9.Lauantai 10.11.Yhteen koulutukseen mahtuu 8 osallistujaa

Lisäkyselyt:Koulutuspäällikkö

Jussi SieväläP. 020 7890 907

[email protected]

Positiivinen verouutinen

Palautusten nopea maksaminen ve-rotililtä parantaa yrityksen likviditeet-tiä . Kun yritys investoi tai laajentaa

toimintaansa syntyy yleensä negatiivinen arvonlisävero. Nämä rahat on hyvä saada nopeasti liiketoiminnan käyttöön. Kohdekuukauden kirjanpito ja kausiveroilmoitus on ensin saatava mah-dollisimman nopeasti tehtyä. Kausiveroil-moituksella ilmoitetaan alv-tiedot verotilil-le. Verotilin palautusmenettely uu-distui 12.6.2012. Verohallinto maksaa jat-kossa verotilin palautukset heti käsittelyn jälkeen, jos asiakas ei ole valinnut muuta palautusajankohtaa tai asettanut palautus-rajaa eikä palauttamiselle ole muita estei-

tä. Palautusajankohtaa muuttamalla voi vaikuttaa siihen, jääkö palautus vero-tilille odottamaan tulevia velvoitteita vai maksetaanko palautus heti käsittelyn jäl-keen. Palautus maksetaan aikaisintaan kohdekuukautta seuraavan kuukauden yleisen eräpäivän jälkeen (12. päivä). Eräpäivänä ilmoitettu negatiivi-nen arvonlisävero käytetään kyseisenä eräpäivänä erääntyville velvoitteille (esim. ennakonpidätys ja sotu) ja valitusta palau-tusajankohdasta riippumatta. Pankkitilille maksettu veronpa-lautus on asiakkaan käytössä noin viikkoa aikaisemmin kuin maksuosoituksena lähe-tetty palautus.

Tilinumero kannattaa ilmoittaa verohallintoon. Palautettava määrä mak-setaan silloin suoraan asiakkaan pankki-tilille. Verohallinnon asiakastiedoissa voi olla kerrallaan vain yksi voimassa oleva pankkitilinumero. Jos tilinumeroa ei ole ilmoitettu, veronpalautus maksetaan maksuosoituk-sena pankin välityksellä.

TEKSTI: : Bengt Eklöv,Cash-In Consulting Ab Oy

Documents

Hyödynnä kehonkoostumus- analyysiäK&F PROFESSIONAL 3/2012 11.vuosikerta 9€ ISSN 1458-9648 Hyödynnä kehonkoostumus-analyysiä Vuoden K-kuntokeskus Forssassa Kuka valtaaKustantaja: