Helsingin henki 3/2009

Helsingin 032009

Helsingin kaupungin henkilöstölehtihenki

SIVU 18

tee

ma

Strategia linjaa tulevaa ta

lou

s

SIVU 14

Salla Anttola ja Päivi Munther kutsuvat kaikki mukaan Helsinki-viikolle.

juhliin!Valmiina

työ

ka

lut

Sähkö-posti uudistuu syksyllä

SIVU 25

200

920

12

SIVU 6

Kaupunki korjaa ja rakentaa

02

365Stadi

{ pääkirjoitus }

Suomalaiset ovat innostuneet kunnallisista kansanää-nestyksistä ja haluavat vaikuttaa yhä enemmän koti-kaupunkinsa päätöksiin. Runsas puolet kuntalaisista haluaa, että tärkeimmistä asioista järjestetään kan-sanäänestys. Tiedot selviävät toukokuussa julkiste-

tusta Kuntaliiton tutkimuksesta, johon viime syksynä koottiin mielipiteitä 13 051 kuntalaiselta.

Tutkimuksen tulokset käyvät yksiin Helsingin kaupungin pyrkimysten kanssa, sillä myös kaupunkimme haluaa edistää demokratian toteutumista ja suoraa vaikuttamista. Valtuuston hyväksymään strategiaohjelmaan on kirjattu koko joukko toi-menpiteitä, joiden tavoitteena on juuri asukkaiden vaikutus-mahdollisuuksien ja demokratian lisääminen esimerkiksi äänes-tysten avulla. Myös kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen sekä poliittisten puolueiden toimintaedellytyksiä halutaan parantaa.

Uuteen strategiaan on laadittu ensimmäistä kertaa myös eet-tiset periaatteet, jotka ohjaavat kaupungin ja sen sidosryhmien toimintaa. Yksi periaatteista on, että Helsinki haluaa olla etu-rivin toimija esimerkiksi globaalin vastuun kantamisessa, ku-ten ilmastonmuutoksen torjumisessa ja ympäristönsuojelussa. Energiansäästämiseen on havahduttu jo muun muassa nuori-soasiainkeskuksessa, jossa on mietitty, miten kasvattaa nuoria ympäristöystävällisyyteen. Tänä kesänä monet nuorten leiripai-kat saavatkin sähkönsä aurinkopaneeleista. ”Kun nuoret saavat itse kokeilla, testata ja käyttää paneeleita sähkönlähteenä, ym-märrys lisääntyy”, leiripäällikkö Jari Saalasti kertoo tässä nu-merossa.

Kaupungin strategiaohjelman käsittelyä varjosti maailman-laajuinen talouslama. Helsingin kaupungin turvallisuutta ja luotettavuutta työnantajana kuvaa, että kaupunki ei irtisa-no tai lomauta vakituista henkilöstöään taantumankaan aikana. Tässä suhteessa kaupunki on monia muita työn-antajia turvallisempi ja luotettavampi. Jatkossa tehtä-viä ja työtapoja joudutaan kuitenkin väistämättä tar-kastelemaan uudestaan.

Pian koittaa odotettu kesä ja loma! Kesäkuussajuhlimme myös kaupungin synttäreitä. Vuodesta1959 kesäkuun 12. päivää on vietetty Helsingin nimikkopäivänä. Helsinki-viikkoa vietetään synttäreiden molemmin puolin kesäkuun 4.–15. päivinä. Vuosien mittaan viikon ohjelmakirjo on kasvanut. Tänä vuonna tapahtumat valloittavat niin keskustan kuin kaupunginosienkin kadut, torit ja puistot. Katso tärpit sisäsivulta.

Onnea Helsinki, henkilöstö ja kaupunkilaiset!

Maissi Kasurinen

Turvallista jatkuvuutta

ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN ja kestävän kehityksen edistämiseksi kehitetään kaupunkia ja järjestetään palveluja. Tämä kunnan tehtävä on kuntalain ensimmäisessä pykälässä. Mihin siis kaupungissa tarvitaan strategiaa, kun monet kunnan tehtävät perustuvat lakiin ja kansallisiin päätöksiin?

Strategiatyöllä pyritään eri organisaatioissa muun muassa linjaamaan pitkän tähtäyksen ta-voitteita, ohjaamaan työntekoa, osaamista ja re-surssien käyttöä yhteisiin tavoitteisiin sekä so-peutumaan toimintaympäristön muutoksiin. Vaikka perustehtävät ovatkin samat, kuntien erilaiset toimintaympäristöt luovat tarpeita eri-laisille strategisille painotuksille.

Erotuksena muihin Suomen kuntiin Hel-singin tulevien vuosien haasteita ovat kasvava ja monikulttuurinen väestö, uusien kaupun-ginosien rakentaminen, joukkoliikenneratkai-sujen tarve, tiivistyvä metropolialueen yhteistyö

sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kan-sainvälinen kilpailu. Kaikille kunnille yhteisiä

muutospaineita puolestaan ovat epävar-maan taloustilanteeseen sopeutuminen, tuottavuuden lisääminen, ikääntymiseen varautuminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen.

NÄIHIN HAASTEISIIN ON kaupungin-valtuusto määritellyt ratkaisuja päättä-

essään kaupungin strategiaohjel-masta vuosille 2009–2012. Val-tuuston asettamista tavoitteista jatkuvuutta tukevia linjauksia

ovat muun muassa käyttäjälähtöisten palvelu-jen tarjoaminen, oppimisen ja osaamisen lisää-minen, kilpailukyvyn ja asuntotuotannon tur-vaaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja ta-louden tasapainosta huolehtiminen.

Aiempaa enemmän painoarvoa saavia lin-jauksia ovat kaupunkilaisten terveyserojen ka-ventaminen, ilmastonmuutos, tuottavuuden li-sääminen ja kaupunkiorganisaation johtamisen parantaminen henkilöstön osaamisen ja työ-hyvinvoinnin rinnalla. Erityistä huomiota kiin-nitetään lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointiin, ikääntyneiden toimintakykyyn ja maahanmuut-tajien tarpeisiin.

MEILLE KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILLE ta-voitteiden toteuttaminen merkitsee päivittäis-ten työtehtävien hoitamista sekä oman ja työyh-teisön toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Käyttä-jälähtöisyys merkitsee kaupunkilaisten kuunte-lemista ja tarpeiden huomioimista. Terveyseroja kavennetaan ottamalla terveysvaikutuksia huo-mioon palvelujen järjestämisessä. Kilpailukykyä edistetään palvelemalla elinkeinoelämän asi-akkaita joustavasti. Ilmastonmuutokseen vasta-taan energiaa säästämällä. Tuottavuutta lisätään tehostamalla työajan käyttöä ja parantamalla tu-loksia. Olemalla avoin asukkaiden ideoille sekä oman työn ja työyhteisön toimintatapojen uu-distamiselle muutosvalmius kasvaa.

Osa kaupungin tavoitteista on ilmaistu stra-tegiaohjelmassa yleisellä tasolla, osa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tavoitteiden toteuttamisen tärkeä vaihe on työyhteisöjen toiminnan ja työn suunnittelu. Kaupungin strategian ja omien työ-tehtävien yhteyttä rakennetaan virastojen ja lii-kelaitosten talousarvioiden, tuloskorttien, työ-yksikköjen ja tiimien toimintasuunnitelmien sekä kehityskeskustelujen avulla. Jokaisen työn-tekijän osaamista ja työpanosta tarvitaan, jotta kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaamisessa edetään valtuuston päättämään suuntaan. •

Kaupunkilaisten hyvinvointi ytimessä

Helsingin henki | kesäkuu 2009

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karp pelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, [email protected], Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Birgitta Rickman, Kaj Lyy ti-

nen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU

Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sa-no mala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

kuva PERTTI NISO

NEN

Palaute ja juttuvinkit: [email protected]

Talous- ja suunnittelu -keskuksen strategiapäällikkö Marko KarvinenKirjoittajan mukaan strategia antaa suunnan kaupungin kehittämiselle.

sisältö

03

{ kesäkuu 2009 }

kesä

kuu

10 KAFFELLAHenkilöstökassan asiat puhuttavat Eeva-Riitta Forssia ja Petteri Karlingia.

12 PROJEKTIPääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyy ja luo uusia toimintamalleja palvelujen tuotantoon.

14 DUUNISSATapahtumayksikkö on puurtanut koko talven Helsinki-viikon taustalla.

17 YMPÄRISTÖNuorten leiripaikoissa käytetään aurinkopaneeleja ja opastetaan heitä uusiutuvan energian käytössä.

18 TALOUSKorjaus- ja rakennustyöt jatkuvat. Kiinteistö-omaisuutta laitetaan parempaan kuosiin.

25 TYÖKALUTSähköposti uudistuu syyskuussa.

26 VAPAALLAKaupungin uimarannoista löytyy jokaiselle suosikkinsa. Merellinen Helsinki kutsuu.

27 HELSINKI-VIIKKOTapahtumat täyttävät keskustan ja esikaupungit. Lue karttaa ja bongaa parhaimmat!

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Kalenteri30 Ilmoitustaulu32 Uusi duuni

22TYÖHYVINVOINTITyötapaturmien läheltä piti -tilanteet on koottu tarinoiksi. Mokista puhuminen auttaa parantamaan työturvallisuutta.

AMMATTIKesätyöntekijä Tero Kirjosalo opastaa Korkeasaaressa jo neljättä kesää. Mielenkiintoinen työ eläinten parissa on hänen tulevaisuuden haaveensa.

06TEEMA

Strategia 2009–2012 on valmis. Nyt

haetaan säästöjä ja lisää tehoa.

Henkilöstölle se tietää töiden uudel-

leen järjestelyjä.

20ASIAKASMarjo Lindholm ja Esa Enqvist hakevat kotihoidon tukiryhmästä työkokemusta. Mauno Tiainen nauttii keväisestä luonnosta.

{ tiesitkö että... }

16


HELSINKI JUHLII SYNTYMÄPÄIVÄNÄÄN 12. kesäkuuta. Helsinki-päivää on vie-tetty vuodesta 1959 lähtien. Helsinki on perustettu juuri tuona päivänä vuonna 1550. Aloitteellisia päivän perustamiseksi 1950-luvun lopussa olivat ylipormes-tari Lauri Aho ja Helsinki-seuran sihteeri Jorma Waronen.

Jättitapahtumalla, joka nykyisin kerää yli satatuhatta ihmistä lukemattomiin viihdetapahtumiin eri puolille Helsinkiä, oli vaatimaton alku. Vähitellen tarjon-ta laajeni – 1990-luvulta ohjelmaa ovat järjestäneet niin kaupungin tapahtu-mayksikkö, muut kaupungin yksiköt, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ehkä tunne-tuin yksittäinen tapahtuma on ollut Kaivopuistossa pidettävä ilmainen Kaivarin konsertti.

Päivän aikana luovutetaan ansioituneille kaupunkilaisille Helsinki-mitali, jonka myöntää kaupunginhallitus. Stadin Slangi ry taas nimeää ansioituneiden

helsinkiläisten keskuudesta Stadin Kundin ja Stadin Friidun. Nimitys julkiste-taan Esplanadin puiston lavalla kello 12.

Tapahtumia on kymmeniä, ja ohjelmaa löytyy joka makuun. Kaupungin kes-kusta on yhä päätapahtumapaikka, mutta myös eri kaupunginosat täyttyvät juh-linnasta, joka on laajentunut Helsinki-viikoksi 4.–15.6.

> Tutustu tarjontaan: www.helsinkiviikko.fi

Tule juhlimaan!

kuva MIKA LAPPALAIN

EN

kuv

a M

ATTI

TIR

RI

kuva

NIK

O S

OVE

RI

kuva

MIK

A LA

PPAL

AIN

EN

kuva

MIK

A LA

PPAL

AIN

EN

04 Helsingin henki | kesäkuu 2009

+

{ Hel

sink

i 180

° }

Helsingin vihreät keitaat

teks

ti L

AU

RA

HE

IKK

INE

N

>Helsingin ydinkeskustassa sijaitsee kulttuurihisto-riallisesti arvokas Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, joka kutsuu lampineen ja kukkivine kasveineen. Läpi vuoden auki olevissa kasvihuo-neissa on yli 900 erilaista kasvia.

Töölönlahden Talvipuutarhassa voi tutustua eksoottisiin kasveihin. Sen kukkaloisto vaihtuu vuodenaikojen mukaan, ja kesäisin sen

edustalla kukkii ruusutarha.Meilahden arboretum on puisto piilossa kaupungin hälinäl-

tä. Siellä on noin 140 puuvartista kasvia ja näyttävä kokoelma harvinaisia pensasruusuja. Ruusuja voi ihailla myös Etelä-Haa-gan Alppiruusupuistossa, missä kukkivat tuhannet alppiruusu-risteymät ja puistoatsaleat. Ruusupuistojen kukkaloisto on ke-

säkuussa upeimmillaan.Viikki-Vanhankaupunginlahti on merkittävä luonnonsuojelu-

alue, jonka eläin- ja kasvilajisto on runsas ja monipuolinen. •

HKL:n tärpit• Alppiruusupuisto,

Laajasuontie 40• Kasvitieteellinen puutarha, Kaisaniemenranta 2• Meilahden arboretum, Johannesbergintie 4• Talvipuutarha, Hammarskjöldinte 1• Viikin luonnonsuojelualue, Viikki-Vanhankaupunginlahti• Perille pääset julkisilla!> Lisätietoa: reittiopas Helsingin vihreät keitaat, www.hkl.fi

05

Oletko jäämässä eläkkeelle?■ HENKILÖSTÖKESKUS JÄRJESTÄÄ syksyllä kol-me samansisältöistä tilaisuutta kokoaikaiselle eläk-keelle syksyllä 2009 tai alkuvuodesta 2010 jäävil-le. Tilaisuuksissa kerrotaan eläketurvasta ja eläk-keelle jääntiin liittyvistä asioista sekä muun muassa kaupungin tarjoamista harrastusmahdollisuuksista eläkkeellä oleville.

Eläkkeelle jäävien neuvontapäivät pidetään kau-pungintalon auditoriossa > torstaina 17.9. klo 8.30–15.00.> torstaina 15.10. klo 8.30–15.00.> torstaina 12.11. klo 8.30–15.00.> Ilmoittautumiset: Heli-intra > Koulutus > Ilmoittautuminen ja koulutusten ajankohdat.

Työterveyskeskus palkittiin varhaisen tuen mallista■ TYÖTERVEYSKESKUKSEN VÄKI sai tämän vuoden Työterveys-tekopalkinnon kehittämästään varhaisen tuen mallista. Palkinnon myönsi Suomen työterveyslääkäreiden yhdistys STLY.

Varhaisen tuen malli antaa yksinkertaiset ja selkeät ohjeet esi-miehille käydä keskusteluja alaistensa kanssa silloin, kun näyttää sil-tä, että työkyky on uhattuna ja työssä selviytymisessä on vaikeuksia.

STLY toteaa tukevansa palkinnolla työterveyskeskuksen henki-löstöä pitkäaikaisesta työstä, jonka ansiosta malli on tullut eläväksi käytännöksi ja toimivaksi tavaksi.

STLY on Suomessa toimivien työterveyslääkäreiden ammatilli-nen yhdistys, jonka jäsenmäärä on noin 1 600 lääkäriä.

Työväenasuntomuseo avaa taas ovensa■ REMONTISSA OLLUT TYÖVÄENASUNTOMUSEO avaa oven-sa. Avajaisia juhlitaan Helsinki-päivänä 12.6. klo 12–16.

– Museon ylelliseen palveluun kuuluu, että kaikki vieraat opastetaan, kaupunginmuseon tutkija-tiedottaja Jere Jäppinen kertoo.

Jo 20 vuoden ajan Työväenasuntomuseo on ollut kaupun-ginmuseon näyttelyistä tunnelmallisimpia. Museo esittelee 1900-luvun helsinkiläisten työläiskotien elämää ja sen hel-lahuoneet heijastavat suomalaisen arkipäivän historiaa. > Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4.

Aukioloajat 12.6.–27.9. ke–su klo 11–17. Vapaa pääsy.

Helsingin historiallinen kartasto on valmistunut■ KARTASTO KUULUU eurooppalaiseen historiallisten kartasto-jen projektiin. Siitä on hyötyä historiantutkijoille, maantietelijöille ja kaupunkisuunnittelijoille, ja sitä voi käyttää opetusmateriaalina.> Lisätietoa: erikoistutkija Martti Helminen, tietokeskus.

qrtwtug kalenteri


Ehdota kulttuurivinkkiä!■ KERRO VINKKISI ensi kesän kulttuurimenoista ja voita leffaliput kahdelle! Kaikkien kesävinkkinsä jakaneiden kesken arvotaan elokuvalippuja 30.6. asti. Vinkit voi lähettää sähköpos-tilla [email protected] (laita mukaan yhteystietosi). Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

kuva

HEL

SIN

GIN

KAU

PUN

GIN

MU

SEO

ASKO-hanke sai innovaatiopalkinnon ■ SOSIAALIVIRASTON ASKO – asiakkaat toiminnan arvioijina ja konsultteina -hanke sai TERVE-SOS -innovaatiopalkinnon TERVE-SOS 2009 -messuilla 14. toukokuuta. Palkinnon myönsi Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos. Palkinnot ovat tunnustus poikkeuksel-lisen onnistuneille, esimerkillisille ja merkittäville innovatiivisille terveydenhuollon hankkeille.

Vuonna 2007 alkanut ASKO-hanke edistää asiakkaiden osal-listumista keräämällä palautetta ja hyödyntämällä sitä palvelu-jen suunnittelussa ja kehittämisessä käyttäen apuna tietotekniik-kaa. Keinoina ovat välitön palaute, asiakastyytyväisyyskyselyt sekä muut syventävät menetelmät.

Asiakkaat ovat löytäneet sosiaaliviraston etusivulla olevan pal-velun, ja viime vuodesta palautteen määrä kasvoi 20 prosenttia. Palautteet ovat luettavissa yhteenvetoina netissä, ja niistä kootaan vuosittain asiakastilinpäätös.

– Tällaisen mallin hyötyjä ovat reaaliaikaisuus, systemaattisuus, palautteen antamisen ja keräämi-sen helppous sekä tiedon analy-soitavuus. Annettu palaute on julkista ja kaikkien nähtävillä. Se vaikuttaa palvelujen ja toimin-nan kehittämiseen, projektipääl-likkö Stina Högnabba sosiaali-viraston kehittämispalveluista toteaa.

Tätä hyvää käytäntöä on myös jaettu Espoon kaupungin kanssa ja saatu sieltä puoles-taan uusia kehitysideoita ja työ-kaluja. Hanke päättyy tänä syk-synä, mutta toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen.

Helsinki hyväksyi vesilaitosten yhdistämisen■ HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi omalta osaltaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesi- ja viemä-rilaitosten sekä YTV:n jätehuollon yhdistämisen. Ensi vuoden alusta on tarkoitus aloittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, mihin toiminnot ja työntekijät siirtyvät niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.

teksti LAURA HEIKKINEN henkilökuvat TUULIKKI HOLOPAINEN ja PERTTI NISONEN

2009–2012 strategia


>Kaupungin strategiaoh-jelma 2009–2012 hy-väksyttiin kaupungin-valtuustossa lopullisesti 29. huhtikuuta. Tiukka taloudellinen tilanne ja ensi vuodelle kaavaillut

vähintään 50 miljoonan euron menoleikkaukset kau-pungin toimintamenoihin edellyttävät säästöjä myös henkilöstömenoissa, jotka ovat reilut 1,2 miljardia eu-roa vuodessa.

– Vakituiset työpaikat säilyvät: emme aio irtisanoa vakinaista henkilöstöämme, sillä meillä on muita kei-noja. Kyse on toiminnan tehostamisesta ja toiminta-tapojen uudistamisesta, mutta samanaikaisesti myös pitkän aikavälin rakennemuutoksesta, henkilöstöjoh-taja Hannu Tulensalo toteaa.

– Kukaan ei voi varmasti sanoa, että koneisto olisi jo niin tehokas, ettei sitä tarvitsisi viilata. Asioita voi-daan tehdä toisin kuin on tähän asti tehty, hän pohtii.

Tulensalon mukaan kukin virasto päättää itse budjet-tinsa raameissa omasta toiminnastaan ja myös henki-löstöresursoinnistaan.

Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 46,5 vuotta, ja suurin ikäryhmä ovat 52-vuotiaat. Tu-levina vuosina eläkkeelle jää arviolta yli tuhat henki-löä joka vuosi. Merkittävää on myös muu vaihtuvuus muun muassa irtisanoutumisten ja määräaikaisuuksi-en loppumisen myötä. Poistuma on melkoinen ja tuo luonnollista kautta henkilöstövähennyksiä, mutta jät-tää samalla rekrytointia varten ison aukon.

Esimiehillä tärkeä rooliHenkilöstösuunnittelun yhtälöä ei kuitenkaan ratkais-ta pelkän laskukoneen ja lukujen avulla, vaan henkilös-tötarpeita mietitään myös ennakoimalla tulevaa väes-törakennetta, kehittämällä palvelutuotannon malleja sekä suunnittelemalla tuottavuuden parantamista ja toiminnan tehostamista. Strategiaohjelma linjaa työl-le pitkän aikavälin raamit.

Kaupunki ei aio irtisanoa eikä lomauttaa

henkilöstöään taantumasta huolimatta. Tehokkuutta

haetaan sopeuttamalla toimintaa ja ennakoimalla

henkilöstötarpeet. Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo haastaa kaikki

talkoisiin. Rakennemuutoksia on väistämättä edessä.

Trimmataan toimintaa

”Innovatiivinenjohtaminen ja esimiestyö korostuvatmuutostilanteessa. Silti jokaisen tulisi miettiä, voisiko töitätehdä tuottavammin.”

Strategia ja miten se tehdään?

07

> Strategialla tarkoitetaan pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jota organisaatio toteuttaa kaikessa toiminnassaan ja jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu pää-määrä.

> Strategia on kaupungin johta-misen työväline, ja se osoittaa kehittämisen suunnan.

> Strategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tär-keimmät toimenpiteet valtuus-tokaudelle 2009–2012.

> Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4. kaupunginhallituksen eh-dotuksen strategiaohjelmaksi.

> Strategiaohjelma on lähtökoh-ta valmisteltaessa vuoden 2010

talousarvioehdotusta ja talous-suunnitelmaehdotusta vuosiksi 2010–2012 sekä muita valtuus-tokauden suunnitelmia ja toi-menpiteitä.

> Strategian toteuttamisen ja seurannan väline on kaupungin talousarvio.

> Virastot ja liikelaitokset val-mistelivat keväällä talousarvio-ehdotuksensa lautakuntien ja johtokuntien päätettäviksi ja määrittelivät omassa työssään kaupungin strategiasta johdetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

> Mikäli valtuustokauden aikana kaupungin toimintaym-päristössä tapahtuu merkittäviä kaupungin toimintaan tai talou-teen vaikuttavia muutoksia, strategiaohjelmaa tarkistetaan.

Kehittämistyön keskiössä on innovatii-vinen johtaminen ja esimiestyö. Mutta vaikka esimiehillä on töiden suunnitte-lussa tärkeä rooli, Tulensalo haastaa jo-kaisen miettimään luovasti ja avoimesti, voisiko omia töitä tehdä tuottavammin jollakin muulla tavalla.

Tulensalo ei sano, minkä toimialan pitäisi vähentää työntekijöitä tai mistä töistä voidaan tinkiä, eikä paljonko os-topalveluja tai ulkoistamista voitaisiin lisätä.

– Se ei ole minun vaan poliitikkojen tehtävä. Me emme voi kuitenkaan karsia toimintojamme samaan tapaan kuin yk-sityiset työnantajat.

Työnantajakuva kirkastuuKaupunki on tehostanut rekrytointime-netelmiään ja tutkimusten mukaan pa-rantanut työnantajakuvaansa. Tästä Tu-lensalo on tyytyväinen. Hän toivoo, että henkilöstön pysyvyys ja saatavuus hel-pottuu, etenkin terveydenhuollossa.

– Meidän on nähtävä työperusteinen maahanmuutto mahdollisuutena. Tämä tietoinen valinta on jo tehty, ja ryhdytty käytännön toimiin. Myös määräaikaisia työntekijöitä vakinaistetaan, kun paik-koja on auki.

– Kun töitä vapautuu, rekrytoimme määrätietoisesti osaavia henkilöitä pal-velukseemme. Olemme luotettava työn-


antaja, ja meillä on vakaat henkilöstöpo-litiikan perusperiaatteet. Tiedän kyllä, että muun muassa palkitsemisjärjestel-määmme on kehitettävä edelleen, Tu-lensalo myöntää.

Toivottu lopputulos on kirjattu pää-kaupungin tavoitteistoon: ”Hyvä johta-minen ja henkilöstön osaaminen lisäävät muutosvalmiutta.” Siten osaltaan turva-taan monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työpaikkojen Helsinki. >>

Ka

up

un

gin arvot

• Asukaslähtöisyys• Ekologisuus• Oikeudenmukaisuus• Taloudellisuus• Turvallisuus• Yrittäjämielisyys

Ommy nullut pratum quam, sim vullan ex exeraes se-quissisi.

Ud te molorem dolore consectem veliquat nim vullu-tat velisi euguero core dolenim iure dolore magna acilis elis nonse el ex exeratumsan ullamcommy nonsequ iscilisl uta-tem volore mincidunt atin utat, sit lore coreetuer sum venim num vero cortis amcommodio con henisis sendipit lore do-lendi gnismodolore ectetum quisl ut prat amconse quissent euisim in eraesed et ipis aliquipisi bla facin ullum et nonse-quis alismod olestrud ercip el dipis del ut dolor ing ectem dit velis do od do conum et volor sum vel etueril lamet, sent iurer sustin ut velisis modolore commy nostion vero ex eum velenit nibh exeratio consequamet aut utat.

Lortie feuis am, susci ex etuUm nibh eratum dolor adipis eugiat, quatio odit luptat, vulluptat wis ex el et ulla commolo-re dunt vulpute molor sumsandit nulum inim in henis ercip-sustrud tisissi blamconse mod magnisc iliqui bla facidunt ex et amet luptatis aliquamet, vel ut laor inim vel delendignibh euguer at lor sequissi.

Feuissit, vullam nullaorero conummod tin vel eugue consequat lan hent nullandre tie dolor inci tatum in hent dunt accummy nit lutatie diam, commodo con utat accum-sa ndipisl doluptatis aci eum irit luptatum dio exeraese eu feugiamet voluptat adio eu feugue te tetue tin hendit wis nim dipit praesendre modo esequationum vendigna facil-lut autat aliquam etummolore faccummy nibh et duip eugait eugiam dolorpe rcilit vel et alit etuero od te dipsum quam, sis nonullam et alit incilisit wis augue magna feugueros adi-

pis esequipit praestrud magnis do consed dip eumsan hen-dre te duis accum alisl et non ullaorem inim zzrilit la acilit vel ercipis molorperit niat. Min eu faccumm odolessim qui-pism odolestrud ming et, consequipit exeraesed ea aci blan hendign iametue del inim in heniajkljkljkmconse min ut utat atismolor aliquipit, consent vel doluptatisit loboreratum il ut aut iure del ulput wissis nonsequat ad dit adio odo com-my nibh ero doluptat lortie dip ero od dolese dolobortis am, quipit vercidunt et dolor sent venibh exeraes seniamcor ac-cum velit irillaore feuipit prat, volenim accum quat, volor se-quatie minibh erostrud tiniscinim am zzrillamet do dit praes-tie dionsectet am, se ese ea facin henit wis ea feugait er sus-cilit ilit accumsandre feugue cortionulla feuisit nostin velen-dignit alis ad magnissim quam ese molobore et ex ectet a

Hyvinvointi japalvelut

Käyttäjälähtöiset palvelut tarjotaan asukkaan osallisuutta ja omaa vastuuta vahvistaen.

Asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan.

Oppimisella ja osaamisella lisätäänhyvinvointia ja työllisyyttä.

Kilpailukyky

Monimuotoinen, kansainvälisestikilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki.

Monipuolisen elinkeinorakenteenja uusien työpaikkojen Helsinki.

Kaupunkirakenneja asuminen

Asumisen määrä ja laatu sekäkaupunkiympäristön monipuolisuus turvataan.

Kaupunkirakennetta eheytetäänilmastonmuutokseen vastaamiseksi.

Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi.

Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.Visio


strategia

2009–2012

Vaikeudet voitoksi■ KAUPUNGINJOHTAJA JUSSI PAJUSEN pöytä kaupun-gintalolla loistaa tyhjyyttään. Se kuitenkin kertoo enemmän työtavasta – paperittoman toimiston periaatteesta – kuin töiden vähyydestä. Tänä keväänä on töitä riittänyt, kun odot-tamatta iskenyt taantuma ja sen seurauksena taloudellisten ennusteiden epävarmuus asettavat kovia paineita kaupun-gin lähiaikojen talouteen ja sen suunnitteluun.

Pajunen myöntää, että taloudelliset huolet painavat ja stressi saa välillä otteen.

– Ennusteiden ikävimmät osat ovat toteutuneet, kuten työttömyysasteen nousu. Eikä taantuman kestosta tai syvyy-destä voi vielä sanoa mitään varmaa, Pajunen toteaa.

Kaupungin talous on kovilla, ja merkittäviä menoleikkauksia on tiedossa, mutta kaupunki valitsi elvyttävän talouspolitii-kan linjan. Se tarkoittaa, että kaupunki ei avaa vuoden 2009 budjettia, vaan jatkaa sovittuja investointeja, joita ovat muun muassa uusien asuinalueiden perusinvestoinnit, kiinteis-töjen korjausrakentaminen ja investoinnit joukkoliikentee-seen. Tätä tehdään nyt velkarahalla – jo ensi vuonna kau-punki väistämättä velkaantunee yli 300 miljoonaa euroa. Silti Pajusesta tämä on paras pitkän tähtäimen malli.

– Nyt investoidaan tulevaisuuteen. Kannattaa kuitenkin koko ajan muistaa, että aina velat lankeavat maksettaviksi!

Edessä vaikeita päätöksiäEnsi vuodelle on jo nyt sovittu 1,5 prosentin menoleikkauk-sista tämän vuoden budjettiin verrattuna. Kesään mennessä hallintokunnat antoivat ehdotuksensa säästöistä, jotka me-nevät jatkokäsittelyyn ja marraskuussa kaupunginvaltuus-ton hyväksyttäväksi.

Pajusen mukaan ensi vuodelle esitetty 50 miljoonan eu-ron säästötavoite ei todennäköisesti riitä, sillä kolmen seu-raavan vuoden aikana kaupungin budjetissa on yli miljar-din rahoitusvaje. Tilanne on erittäin vakava, joten kun syk-sy koittaa, päättäjät ovat rankkojen ja vaikeiden ratkaisujen edessä.

– Ajan myötä näemme, voiko elvyttävää linjaa jatkaa, pi-tääkö ryhtyä veronkorotuksiin vai mitkä ovat tarvittavat toi-menpiteet, että selviämme tulevaisuudesta, Pajunen pohtii.

Toimintamallit syyniinKaupungin on edelleen tuotettava laadukkaita peruspalve-luja, ne on pystyttävä turvaamaan säästöistä huolimatta. Pa-jusen mukaan palvelut joutuvat syyniin: on etsittävä toimi-vampia ja tehokkampia toimintamalleja.

Ja kun valtaosa peruspalveluista on nimenomaan työ-voimavaltaisia, niin puhuttaessa menojen vähennyksistä on

väistämättä puhuttava myös henkilöstöstä ja henkilöstöku-luista. Hän haluaa ottaa henkilöstön puheeksi myönteises-sä hengessä.

– Me emme irtisano vakituisia, mutta käytämme hyväk-si suurten ikäluokkien eläköitymisen kautta syntyvää luon-nollista poistumaa. Tässä tilanteessa se on meidän pelas-tuksemme. Sitten töitä on järjesteltävä uusiksi. Menosäästöt ja uudet toimintamallit vaativat henkilöstöltä ymmärrystä ja joustavuutta.

Pajunen korostaa johtamista ja esimiestyötä muutosvai-heessa. Jatkossa kaupunki pyrkii ohjaamaan päätösvaltaa lähemmäs tekijöitä. Hän uskoo, että muutoksissa onnistu-essaan kaupunki rakentaa toimivan palvelutuotantomallin, missä ihminen kohtaa ihmisen, henkilöstö asukkaan.

Entistä parempi kaupunkiKaupungin johdon on taloudellisesta epävarmuudesta huo-limatta nähtävä tulevaisuuteen ja vietävä eteenpäin asioi-ta, joista tähän hetkeen ei vielä ole apua. Yksi tällainen on maahanmuuton muuttaminen maamme menestystekijäksi, mutta se vaatii Pajusesta maahanmuuttopolitiikan remont-tia ja kokonaisuuden rakentamista siten, että se edistää maahanmuuttajien työllistymistä, ei nykyistä syrjäytymistä työelämästä.

Pajunen puhuu entistä yhtenäisemmästä kaupungis-ta, joka muodostaa kokonaisuuden ja hyödyntää alueellis-ta osaamista ja erityispiirteitä. Seudullisen yhteistyön tiivis-tyminen on hänen agendallaan korkealla. Myös ympäris-töhaasteet – ilmastonmuutoksen torjuntaan vastaaminen ja puhtaan Itämeren turvaaminen – ovat yhteisiä asioita.

– Uskon, että tekemällä oikeita, raskaitakin, päätöksiä ja kehittämällä uusia toimintamalleja luomme kaupungis-ta entistä paremman työpaikan. Yhdessä ja ammattitaidolla onnistumme kohottamaan kaupungin vetovoimaa. Käänne-tään vaikeudet voitoksi!

Muutosvalmiutta lisätään johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä.Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannetaan.

Tytäryhteisöjä johdetaan kokonaisedun näkökulmasta kaupunkilaisia palvellen.

n sivistys- ja henkilöstötoimi

> Tuula Haatainen

vastuualueelleni kuuluu laaja kenttä opetuksesta kulttuuriin, nuorisoasioihin ja liikuntaan. Lisäksi vastaan henkilöstöasioiden hoitamisesta kaupunkitasolla.

Lasten ja nuorten hyvinvointia on vahvistettava. On panostettava yhteisöllisyyteen ja siihen, että kaikille turvataan koulutuspolku, myös maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Taantumankin oloissa meidän on pidettä

vä huolta opetuksen tasosta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Helsingissä ei vähennetä niin sanottua tuntikehystä, joten opetustuntien määrä säilyy ennallaan. Etsimme myös keinoja vastata lisääntyvään työttömyyteen.

kriittisen tarkastelun kohteeksi joutuvat niin tilat kuin henkilöstömenotkin. Virastot valmistelevat esityksiään ensi vuoden talousarvioksi. Keskeistä on myös tarkastella tekemisen tapoja.

Kaupunki ei irtisano, eikä lomauta työntekijöitään taloudellisista syistä, mutta työtehtä

viä joudutaan tarkastelemaan uudestaan, järkeistämään prosesseja ja etsimään uusia työtapoja.

Kaikkiin vapautuviin tehtäviin ei voida ottaa uutta väkeä.

Asukaslähtöiseen palvelukulttuuriin oppiminen on suuri haaste. Myös hallinnollisia rajoja tulisi ylittää nykyistä paljon paremmin. Henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Selviämme taantumasta hyvällä yhteistyöllä ja uudistustahdolla!

09Helsingin henki | kesäkuu 2009

Kysyimme apulaiskaupungin-johtajilta näkemyksiä, mitkä ovat kunkin toimialan suurimmat haasteet ja mihin ollaan menossa.

n kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

> Hannu Penttilä

toimialaani kuuluvat kaavoitus ja maankäytön suunnittelu sekä kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, asuntopolitiikka ja asuntoasioiden hoitaminen.

Tärkeimmät tulevien vuosien tehtävät ovat nostaa liian pitkään matalana jatkunut asuntotuotanto tavoitteeseen eli rakentaa viisi tuhatta uutta asuntoa vuodessa sekä lisätä täydennysrakentamista. Edessä on myös suurten satamaalueiden, Jätkäsaaren ja Kalasataman, rakentaminen. Lisäksi painotamme matalan energiatason rakentamista ilmastonmuutoksen haasteisiin vastataksemme.

Helsinki kasvaa jatkossa sisäänpäin toisin kuin viimeiset kymmenen vuotta, jolloin kaupunki laajentui laidoille.

Taantuma näkyy rakennusalalla. Kovan rahan asuntotuotanto on romahtanut, mutta kaupunki jatkaa omaa investointiohjelmaansa – hoidamme esimerkiksi vapautuvat satamaalueet rakennuskuntoon.

kaupunki on käynnistänyt korjausrakentamisen, sillä valtio korvaa tänä ja ensi vuonna kymmenen prosenttia korjausrakennuskustannuksista. Voimistamme niin sanotun välimallin vuokraasuntotuotantoa siten, että vauhditamme valtion korkotuella vakuutusyhtiöiden ja muiden rahoittajien kanssa hankkeita rakentajien tyhjiksi jääneille tonteille.

Noudatamme varovaista henkilöstöpolitiikkaa kautta linjan ja pidämme kustannukset kurissa. Yritämme saada lisää vuokratuloja kaupungille.

Haasteemme on tuottaa taloudellisesti kestävää, kohtuuhintaista ja silti laadukasta asuntotuotantoa.

Jokaisella työntekijällä on vastuu kaupungin tulevista kasvoista. Meidän on huolehdittava kumppanuuksista ja siitä, että muodostamme toimivan kokonaisuuden. Pian uusi sukupolvi ottaa tehtävät haltuun, joten arvokasta tietoa on siirrettävä eteenpäin.

n rakennus- ja ympäristötoimi

> Pekka Sauri

toimialaani ovat joukkoliikenne, hankinnat, ympäristönsuojelu, katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakentaminen ja ylläpito, tukipalvelut (ateriat, kiinteistönhuolto, siivous, turvapalvelut) ja pelastustoimi.

Strategiaohjelmakaudella uutta on joukkoliikenteen seutuorganisaation eli Helsingin Seudun Liikenne kuntayhtymän perustaminen vuoden 2010 alusta. Mukaan tulee pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia sekä Kerava ja Kirk

konummi – näin joukkoliikenteen suunnittelu saadaan lopulta seudulliseksi. Vuoden vaihteessa käynnistyy

myös länsimetron rakentaminen. Haasteena on yhdistää ilmastonmuutoksen torjuminen, yh

teisöllisyyden vahvistaminen ja taloustilanteesta selviytyminen.

taloustaantuma ei muuta kaupungin strategiaa ja tavoitteita, mutta tavoitteiden saavuttamiseen on tarjolla vähemmän

resursseja: verotulojen väheneminen koskee kaikkia toimialoja. Se tarkoittaa määräaikaisista

työsuhteista tinkimistä ja toimintatapojen ja prosessien entistä tarkempaa syynäämistä. Silti säästöt

pitää yrittää toteuttaa palvelutasoa alentamatta. Toiveissa on, että joukkoliikenteen tariffituki säilyy enti

sellään kulkumuotoosuuden nousun turvaamiseksi.Kaupungin työntekijät ovat paremmassa turvassa kuin

useimpien muiden työnantajien. Toivon, että kaikki kokevat työnsä mielekkääksi ja arvokkaaksi. Tästäkin taantumasta selviydytään!

n sosiaali- ja terveystoimi

> Paula Kokkonen

toimialani tärkeimmät tehtävät ovat asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja asiakaslähtöisten palvelujen tarjoaminen. Heitteille ei jää kukaan.

Nyt toiminnassa korostuvat lasten päivähoitoasiat, hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten asuminen, toimeentulon turvaaminen, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen, maahanmuuttajatyön vakiinnuttaminen sekä väestöryhmien terveys ja hyvinvointierojen kaventaminen. Palvelut on tarjottava saumattomasti ja asukaslähtöisesti sekä lisättävä kustannustehokkuutta.

Taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä toimeentulotuki ja velkaneuvontaasiakkaat sekä mielialaongelmat lisääntyvät. Onneksi meillä on asiantuntevaa henkilökuntaa, joka kehittää sosiaali ja terveysalaa määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti usein oman työnsä ohella.

työnantajana haasteemme on henkilöstön eläköityminen ja sen myötä hiljaisen tiedon katoaminen. Joudumme tasapainoilemaan työvoiman kysynnän ja saatavuuden kanssa. Työnjakoa ja työprosesseja on uudistettava ja rajaaitoja rikottava, voimavarat kohdennettava oikein ja työtapoja uudistettava sähköisten työvälineiden avulla.

Työ helsinkiläisten hyväksi on arvokasta ja tärkeää. Se on monissa tapauksissa raskastakin. Siksi ihailen henkilökuntaamme, joka jaksaa tehdä parhaansa helsinkiläisten hyväksi. Toivotan henkilökunnalle työn iloa!

2009–2012 ?

10

kaffella


Oman väen

pankkiKatoavatko palkkarahat tililtä kuin huomaamatta? Aiheuttavatko koronnousut ja -laskut päänvaivaa? Uppoaako pankin palvelumaksuihin yllättäviä summia rahaa? Ratkaisu voi löytyä kaupungin henkilöstökassasta.

n Petteri Karling kyselee Eeva-Riitta Forssilta, mitä etuja henkilöstökassan jäsenyydestä on ja mistä siitä saisi lisätietoa.

tyivät henkilöstökassan jäsenmäärät sa-malla selkeään nousuun. Maksuttomuus koettiin selkeänä etuna.

Karling kiittelee henkilöstökassaa sen avoimesta toiminnasta. Pankeille usein tyypillinen markkinahenkisyys ja asiak-kaiden kalastelu puuttuvat kokonaan.

Forssin mukaan henkilöstökassa myös kohtelee jäseniään tasapuolisesti. Toiminta on vakaata ja turvallista. Ny-kyinen taloudellinen tilanne ei esimer-kiksi ole vaikuttanut toimintaan, sillä toiminta ei aiheuta kuluja kaupungille.

Keskustelu kevätauringon paisteessa jatkuu. Miten uusi työntekijä näkee hen-kilöstökassan toiminnan? Voisiko hän kuvitella siirtävänsä pankkiasiansa hen-kilöstökassan hoiviin?– Kyllä, osittain, vastaa vuoden alussa kaupungin palveluksessa aloittanut Kar-ling.

Hän toivoo Heli-intraan helpommin luettavaa versiota henkilöstökassan toi-minnasta. Tällöin kuka tahansa, joka ei seuraa talousasioita kovin tarkasti, pysyi-si perillä henkilöstökassan palveluista.

Henkilöstökassan hyvänä puolena Karling pitää palkanosan säännöllis-tä tallettamista tilille kuukausittain. Se kannustaa hänen mukaansa säästämi-seen ja ehkäisee tietyssä mielessä myös impulssiostosten tekoa, kun käytössä ei ole maksu- tai pankkikorttia. Tililtä voi toki nostaa käteistä henkilöstökassan palvelupisteestä Kallion virastotalossa, joka palvelee jäseniään virka-aikaan.

Karling pitää jo henkilöstökassaa var-teenotettavana vaihtoehtona. Hän nau-raakin, että liittymislomakkeet on mel-kein jo täytetty.

Ovatko henkilöstökassan jäsenet tyy-tyväisiä kassan palveluihin? Entä mitkä ovat henkilöstökassan käytetyimpiä pal-veluita?– Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään vuosittain. Niiden perusteella palvelui-hin on oltu hyvin tyytyväisiä – keskiarvo on ollut 4,5–4,8 vitosen asteikolla, Forss kertoo kahviaan sekoitellen.

Henkilöstökassan käytetyimpiä pal-veluita ovat käyttötililuotot ja maksu-palvelut, mutta myös kulutus- ja asunto-lainoja on myönnetty pari tuhatta. Asun-tolainaa voi saada maksimissaan 150 000 euroa Helsingin kaupungin alueella si-

11

teksti MARIA HALAVA kuvat TOMMI TUOMI

>Hakaniemen tori on herännyt eloon pitkän talven jälkeen. Kevätaurinko houkuttelee ih-

misiä kahville, ja paikat kahviteltoissa täyttyvät nopeasti. Oman paikkansa oranssinvärisen teltan luota ovat löytä-neet kaupungin henkilöstökassapäällik-kö Eeva-Riitta Forss ja asuntotuotan-totoimiston projektipäällikkö Petteri Karling. Torikahveilla jutellaan kaupun-gin henkilöstökassan palveluista.

– Kyseessä on kaupungin työnteki-jöiden pankki, johon voi liittyä kuka ta-hansa vakituisessa tai yli puolen vuoden määräaikaisessa työsuhteessa kaupun-gilla työskentelevä henkilö. Myös kau-pungilta eläkkeelle jääneet työntekijät voivat liittyä henkilöstökassaan, Forss aloittaa.

Henkilöstökassa hoitaa jäsenten-sä talletuksia ja maksupalveluita sekä myöntää lainoja. Jokainen henkilöstö-kassan jäseneksi liittyvä saa käyttötilin, jolle voi tallettaa haluamansa summan palkastaan. Minimimäärä on 100 euroa kuukaudessa.

– Liittymisen jälkeen jäsenellä on käy-tössään kaikki henkilöstökassan palve-lut. Niihin kuuluvat käyttötilin lisäksi määräaikaistilit, kulutusluotot, asunto-lainat ja käyttötililuotot. Ainoa rajoitus koskee käyttötililuottoa, jota ei myön-netä määräaikaisille työntekijöille ilman vakuutta, Forss selvittää.

– Entä verkkopalvelut?, Petteri Kar-ling kysyy.

Tällä hetkellä verkkopalvelua voi käyttää ainoastaan työkoneilta, mutta Forssin mukaan internet-versiokin on tulossa. Se helpottaisi paljon muun mu-assa kolmen tuhannen eläkkeellä olevan jäsenen asioidenhoitoa.

Henkilöstökassalla on tällä hetkellä yli 17 000 jäsentä. Mikä erottaa sen taval-lisista pankeista tai niiden tarjoamista palveluista? – Henkilöstökassan ehdoton valtti on sen maksuton toiminta. Henkilöstökas-sa ei ota palveluistaan toimitusmaksu-ja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä, Forss kertoo.

Kun pankit ottivat 1990-luvun vaih-teessa käyttöön palvelumaksut, kään-

Mikä on henkilöstö-kassa?HEnKilöstöKassa HOitaa jäsen-tensä talletuksia, maksupalveluja ja myöntää jäsenille lainoja. Henkilös-tökassan toiminta on maksutonta.

Henkilöstökassaan voivat liittyä kaupunkiin pysyvässä tai vähintään 6 kuukauden määräaikaisessa työsuh-teessa olevat työntekijät sekä kau-pungilta eläkkeelle jäävät henkilöt.

Henkilöstökassan palveluihin kuuluvat käyttö- ja määräaikaistilit, asuntolainat, kulutusluotot ja käyttö-tililuotot.

Henkilöstökassan toimintaa val-voo ja kehittää henkilöstökassatoi-mikunta. Sen jäsenistö koostuu kau-pungin virkamiehistä sekä ammatti-järjestöjen edustajista.

Henkilöstökassan palvelupiste palvelee osoitteessa: Toinen Linja 4 A (Kallion virastotalo) maanantaista perjantaihin kello 8.15–16. Maksupal-velut ja tiliasiat, puh. 310 36260, lainat puh. 310 36351, 310 36634.> lisätietoa henkilöstökassasta: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstökassa


jaitsevaan asuntoon, myös asumisoikeus- tai osaomistusasunnon hankintaan.

– Eikä kannata unohtaa remontteja, jolloin lainan korot saa vähentää omassa verotuksessa, Forss muistuttaa.

Kulutusluottoja on sen sijaan haet-tu henkilöstökassasta aikaisempaa vä-hemmän, mikä Forssin mukaan johtuu muun muassa siitä, että markkinoille on tullut muita, helposti saatavia luottoja.

Karling on jo ehtinyt peräänkuuluttaa helpommin luettavaa tietoa henkilöstö-kassan toiminnasta. Mistä kaikkialta tie-toa on saatavissa?Forss myöntää, että kaupungin henki-löstö voisi tuntea henkilöstökassan toi-mintaa paremminkin. Jostakin kertoo esimerkiksi se, että jäsenten keski-ikä on 50 paremmalla puolella. Tietoa on toki saatavilla useasta eri lähteestä, ku-ten Heli-intrasta, mutta harvalla on ai-kaa lähteä selvittämään kaikkea kau-pungin etuihin ja palveluihin kuuluvia asioita. Kaikilla työntekijöillä ei ole edes omaa konetta käytössä, jolloin asioita voisi käydä läpi intrasta. Tähän on tör-männyt myös Karling.

– Uudella työntekijällä on niin paljon itse työhön liittyvää perehtymistä, että harva ehtii perehtyä täydellisesti työteh-tävien ulkopuolisiin asioihin, hän sanoo.

Forssin mukaan tänä vuonna on tar-koitus tehostaa keinoja, joilla henkilös-tökassa palveluineen saadaan paremmin henkilöstön tietoisuuteen.

– Henkilöstökassa tarjoaa myös hen-kilökohtaista palvelua. Sieltä voi aina ky-syä!, hän vielä mainostaa.

Aurinko vetäytyy pilveen ja ilma muuttuu hetkessä viileämmäksi. On aika päättää torikahvit ja siirtyä jälleen sisä-tiloihin. •

Henkilöstökassanehdoton valtti on senmaksuton toiminta.Henkilöstökassa eiota palveluistaantoimitusmaksuja,eikä jäsen maksaesimerkiksi lainojenmaksujärjestelyistä.

projekti

>


”Yhteistyö kaupunkien ja muiden toimijoiden välillä on vuosien varrella tiivistynyt ja tehostunut. Testaammeyhteistyötä palvelujen tuotannossa.”

teksti PETTERI HARJULA kuva ISTOCK kuvankäsitely ATTE LAKINNORO

Yli kaupunkien rajojen

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Uudenmaan liiton yhteistyömuoto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan palveluja yhdessä.

Ensimmäinen Pääkaupunki-seudun kaupunkiohjelma starttasi vuonna 2002. Yh-teistyötä yli kaupunkien ra-jojen oli toki tehty tätä en-

nenkin, mutta se oli tapahtunut suoraan eri hallintokuntien välillä. Organisoitu-nutta mallia kokonaisvaltaiseen hanke-yhteistyöhön ei ollut olemassa.

– Ennen 2000-lukua aluetason kehit-täminen oli kaupunkipolitiikalle melko vierasta. Nykyään yhteistyö on päivit-täistä, eikä kunnallista toimintaa ilman sitä voisi kuvitella, kaupunkiohjelman projektipäällikkö Merja Koski tietokes-kuksesta kertoo.

Pääkaupunkiseudun yhteisessä vi-siossa ja strategiassa nähdään toimivat

Kuninkaan- kolmio3 naapurusta kohtaa > Kuninkaankolmio on osin

kaavoitusvaiheessa oleva alue kaupunkien rajalla.

> Siellä etsitään uusia toimintatapoja palvelujen toteuttamiseksi yli kuntarajojen.

> Yhteistyötä on kokeiltu jo päivähoidossa, mutta sitä on tarkoitus laajentaa.

> Alueen asukkaat on otettu mukaan keskusteluun.

kunnalliset palvelut keskeisenä osana alueen houkuttelevuutta. Väestöraken-teen ikääntyminen ja toisaalta maahan-muutto tulevat luomaan palvelutarjon-nalle uusia haasteita, joihin on vastatta-va tehokkain keinoin.

Lisää tehoa palveluihin Vasta alkaneessa Kuninkaankolmion ke-hittämisfoorumi -hankkeessa kokeillaan kaupunkien välistä yhteistyötä palvelu-jen suunnittelussa ja tuotannossa. Koh-dealueena oleva Kuninkaankolmio on nyt osin vasta kaavoitusvaiheessa oleva alue, jolla Helsinki, Espoo ja Vantaa koh-taavat.

Palveluyhteistyötä on jo kokeiltu käy-tännössä päivähoitopuolella viime vuo-

desta lähtien, mutta jatkossa sitä laajen-netaan muuallekin. Tavoitteena on myös löytää kokonaan uusia, entistä tehok-kaampia malleja palveluiden toteuttami-seksi. Myös alueen asukkaat on aktivoi-tu mukaan keskusteluun aiheesta.

VANTAA

ESPOO

KAUNIAINEN

HELSINKI

Kansainvälisiä osaajia työelämäänPaitsi tehokkaana alueellisena yhteistyö-muotona, Koski näkee kaupunkiohjel-man myös sellaisten hankkeiden toteut-tajana, jotka muuten olisivat saattaneet jäädä toteutumatta seudullisina. Tällai-sia ovat olleet esimerkiksi Kansalaiska-nava-hanke, joka on kehittänyt kun-talaisten osallisuutta sekä hallinnon ja kuntalaisten välisiä vuorovaikutusme-netelmiä.

Monet toteutetut hankkeet ovat ylit-täneet paitsi kaupunkien myös hallin-tokuntien rajoja, mikä on tehnyt niiden toteuttamisesta haasteellista. Hankkeis-sa on ollut yhteistyökumppaneina ja to-teuttajina seudullisia kehittämisyksiköi-tä, järjestöjä, yliopistoja, ammattikor-keakouluja sekä yrityksiä.

– Maahanmuuttajatyötä tekeville suunnattu tietopalvelu, Seudullinen mo-nikulttuurinen tietopalvelukeskus Sel-ma on hyvä esimerkki hallintokuntia ylittävästä hankkeesta, Koski toteaa.

Monikulttuurisille työyhteisöille suunnatulla Mukaan-hankkeella taas pyritään edistämään suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta työympäristöis-sä. Niiden tavoitteena on vastata siihen todelliseen haasteeseen, jonka 250 000 hengen poistuminen Uudenmaan työ-markkinoilta vuoteen 2015 mennessä tuo tullessaan. Väestöennusteissa arvi-oidaan maahanmuuton olevan keskei-nen osa seudun väestönkasvua.

Kilpailukykyä ja innovatiivisuutta Yksi käynnissä olevan ohjelmakauden hankkeista oli Roadmap to Shanghai, joka pyrkii vahvistamaan pääkaupunki-seudun innovaatiostrategiaa ja metropo-lialueen kansainvälistä houkuttelevuut-ta ja kilpailukykyä. Hankkeessa kartoi-tetaan niitä palveluja ja tuotteita, joita pääkaupunkiseudun kaupungit tulevat yhdessä esittelemään Shanghain vuoden 2010 Maailmannäyttelyssä, jonka tee-mana on ”Better City, Better Life”.

Design City -hankkeessa taas neljä kaupunkia hakevat yhteistuumin Hel-sinkiä vuoden 2012 maailman muotoi-lupääkaupungiksi (World Design Capi-tal). Ensimmäisenä tämän kaksivuoti-sen arvonimen sai Torino, jota tulee seu-raamaan Soul vuonna 2010. Hakemus jätettiin huhtikuussa, ja voittaja juliste-taan marraskuussa.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pää-kaupunkiseudun kansainvälistä imagoa, mutta pelkkä hakemuksen toteuttami-nen on hanketta vetäneen Helsingin kulttuuritoimen johtajan Pekka Timo-sen mukaan auttanut hahmottamaan, miten asuinympäristöä voisi parantaa.

Kohti tiiviimpää yhteyttäPääkaupunkiseudun kaupunkiohjel-ma on nyt edennyt kolmannelle ohjel-

makaudelleen – yhteistyö kaupunkien ja muiden toimijoiden välillä on vuosi-en varrella vain tiivistynyt. Tämä näkyy selkeästi nykyisissä toimintalinjoissa ja hankkeiden laadussa. Kaupunkiohjelma on synnyttänyt pysyviä käytäntöjä.

– On hienoa nähdä, että hyväksi ha-vaituista toimintatavoista on tullut osa normaalia hallintoa, Koski toteaa.

Tulevan Pääkaupunkiseudun Kohee-sio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelutyö on jo hyvässä käynnissä. KOKO tulee olemaan aluekehittämisen erityisohjelma vuosina 2010–2013.

Tehokkaat toimintatavat kunniaanYhteistyön lisäksi myös sen muodot ovat kehittyneet. Kuluvana ohjelmakautena hankkeita on vähemmän, mutta niihin satsataan enemmän.

– Lähtökohtana on se, että hankkei-den tarpeellisuus pohditaan entistä tar-kemmin. Keskittämällä niukkoja resurs-seja saadaan myös enemmän aikaan niis-sä hankkeissa, jotka toteutetaan.

Koski on mukana arvioimassa hank-keiden tarpeellisuutta. Hän auttaa myös hankkeita ja niitä valmistelevia tahoja pohtimaan omia resurssitarpeitaan sekä sitä, miten hankkeiden tulokset loppu-vaiheessa jalkautetaan organisaatioon. Hän on pyrkinyt myös tiivistämään hankkeiden välistä kommunikaatiota.

– Tavoitteena on, että tehokkaat toi-mintatavat ja prosessit leviäisivät. •


a Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on kolmannella kolmi-vuotiskaudella.

b Ensimmäinen Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma starttasi vuonna 2002. Sitä oli edeltänyt neljän kaupunginjohtajan yhteisestä aloitteesta tehty selvitys, jolla kartoitettiin sekä

yhteistyön tarvetta että sen mahdollisia tulevia muotoja.

c Taustalla vaikutti myös se, että valtiollisessa politiikassa ei ollut huomioitu pääkaupunkiseudun erityisluonnetta Suomen käy-tännössä ainoana metropolialueena.

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma


Tekijät Kaupungin tapahtumayksikössä puurretaan täyttä häkää, sillä Helsinki-viikko lähestyy. Tapahtumaa järjestävät teräsnaiset kertovat, miten se tapahtuu.

■ Päivi Munther ja Salla Anttola päättivät testata 1700-luvun pukuloistoa Les Lumiéres -festivaalin hengessä. Se on osa Helsinki-viikkoa.

Helsinki-viikko

laajenee kokokaupunkiin

tapahtuman takana

15

teksti KATJA PESONEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Pihliksessä soi bluesKUN YHDYSKUNTATYÖNTEKIJÄ SINI HEINO-MOUHU so-siaalivirastosta alkoi kolme vuotta sitten kehitellä koko perheen Pihlajamäki goes Blues -tapahtumaa, mukaan saatiin nelisen-kymmentä vapaaehtoistyöntekijää. Viime vuonna toistamiseen järjestetyillä festareilla innokkaita oli komeat 130.

Kaupunki järjestää PGB:n yhdessä Pihlajamäki-seuran kans-sa, mutta ilman vapaaehtoisia tapahtuma olisi todennäköisesti jäänyt vain hyväksi ideaksi.

– Tämä on levinnyt kuin kulovalkea. Parasta on se, että muka-na on kaikenikäistä porukkaa. Viime vuonna vapaaehtoisten ikä-jakauma oli 10–81 vuotta, Heino-Mouhu sanoo.

Halukkailta eivät hommat lopu. Työtä riittää trampoliinien ja pomppulinnojen vartijoille, festarikorujen tekijöille ja makka-ranmyyjille. Lapset ja nuoret ovat ympäristö-valvojia ja pitävät huolen alueen siiste-ydestä keräilemällä pulloja ja roskia. Iäkkäämmät taasen tuovat myyn-tikojuihin itseleivottuja pullia ja paistelevat vohveleita.

Suuria sydämiä ja halua työs-kennellä yhteiseksi hyväksi löy-tyy yhä. Heino-Mouhu on usko-nut siihen aina.

– Yksi tämän tapahtuman tar-koituksista on ollut aktivoida vapaa-ehtoistyötä ja innostaa ihmisiä puuhaa-maan yhdessä. Uskon monen lähtevän mielel-lään mukaan, kun tarjolla on kiinnostavaa tekemistä.

Maine kohoaaPihlajamäki goes Blues pidetään tänä vuonna Helsinki-viikon aikana 6. kesäkuuta Pihlajamäen ”retropuistossa”, Kiillepuistos-sa. Heino-Mouhu on aloittanut festareiden suunnittelun hyvis-sä ajoin jo marraskuussa. Ensin mietittiin tapahtuman esiintyjiä, oheisohjelmaa, tarjoiluja ja rahoitusta. Sitten alkoi vapaaehtois-ten rekrytointi.

Artistien värvääminen ei Heino-Mouhun mukaan ole kos-kaan ollut ongelma. Tulevan kesän esiintyjäkaartissa onkin kovia bluesnimiä, kuten Erja Lyytinen, Neimo Blues Band, Jo’ Buddy & Down Home King III, Tuomari Nurmio sekä Marjo Leino-nen & The Balls.

PGB on todiste siitä, ettei kaiken hauskan keskuspaikkana tarvitse olla Senaatintori. Se on Heino-Mouhulle myös yksi kei-no nostaa alueen arvostusta.

– Mielikuvat Pihliksestä ovat usein harmaasävytteiset. Blue-sin myötä alueelle saadaan vierailevia ihmisiä, joiden mielikuvat saattavat muuttua myönteisimmiksi myös koko lähiöasumista kohtaan.> Lisätietoa osoitteesta www.pihlajamaki.info/blues


>Tuottaja Päivi Muntherin ja vastaava tuottaja Sal-la Anttolan työ kaupun-gin tapahtumayksikössä on yhtä deadlinea. Naiset

kertovat nauraen sopivansa kokousaikoja jopa toistensa kanssa, vaikka työhuoneesta toiseen on matkaa vain muutama metri.

– Deadlinet ovat tämän työn rasittavin puo-li, mutta tekemättömiä asioita ei voi siirtää seuraavalle viikolle, sillä valmista ei muuten yksinkertaisesti synny, Anttola sanoo.

Yllättäviä yhdistelmiäTapahtumayksikön vastaavana tuottajana Anttola pitää huolen 4.–15. kesäkuuta järjes-tettävän Helsinki-viikon viestinnästä ja mark-kinoinnista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Anttola koordinoi tiedotustilaisuuksia sekä suunnittelee nettisivuja ja mainontaa.

– Tyypillisenä työpäivänä soitan aika mon-ta puhelua. Puhun Päivin kanssa, ja me sovim-me millaisia lehtijuttuja päivästä tarjoillaan. Sitten otan kontaktia mainostoimistoon, net-tisivun tekijöihin sekä medioihin. Kaiken kaik-kiaan päivä on siis sopimista, aikatauluttamis-ta, kysymistä ja ohjelmien peräämistä, Antto-la listaa.

Munther vastaa Helsinki-päivän sisällöstä ja koordinoi Helsinki-viikkoa. Eri virastot ovat tiiviisti mukana järjestelyissä, mutta osa viikon tapahtumista tulee kaupungin ulkopuolisilta tahoilta. Myös ohjelmaideoita satelee kentäl-tä – ne päätyvät osaksi juhlaa vain Muntherin seulan kautta. Hänellä on myös toinen kiin-nostava tehtävä: risteyttäminen.

– Mietimme tapahtumajärjestäjien kanssa uusia näkökulmia, joita voisi toteuttaa yhteis-työn kautta, esimerkiksi vaikka yhdistämällä samba ja jalkapallo. Työpajoissa tuottajat tu-tustuvat uusiin ihmisiin, saavat ahaa-elämyk-siä ja lopulta huomaavat, kuinka paljon yhtä-läisyyksiä toisten kanssa voikaan olla, Munt-her kertoo.

Kivaa kaukana keskustastaHelsinki-viikkoa järjestettäessä kolme seik-kaa ovat Muntherille ja Anttolalle pääroolis-

sa. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on luonnollisesti mielenkiintoinen sisältö ja mo-nipuolisuus. Toisekseen suurimman osan ta-pahtumista on oltava ilmaisia. Kolmantena he korostavat sitä, ettei kaikki kiva tapahdu kes-kustassa.

– Yritämme pikkuhiljaa mennä esikaupun-keihin, mutta ihmiset ovat tottuneet siihen, että keskustassa tapahtuu. Silti kannattaisi avata silmät ja huomata Helsingin olevan pal-jon muutakin, Anttola sanoo.

Deadlinet ovat siis työn vitsaus, mutta niin on kiirekin. Siitä on vaikea saada hengähdystau-koa. Monesti luovalle työlle, miettimiselle, vapaalle ideoinnille ja kehittämiselle jää liian vähän aikaa, sillä se on ensimmäinen asia, jos-ta tingitään: se ei ehkä näytä kamalan tehok-kaalta.

– Monet eivät ymmärrä, kuinka paljon pie-nenkin tapahtuman järjestämiseen menee ai-kaa ja energiaa, jotta kaikki sujuu hyvin. Yh-dessä tapahtumassa on monta yksityiskohtaa, esimerkiksi vaikkapa turvallisuuskysymykset, sanoo Anttola.

Kiehtovat ihmisetMillainen tyyppi sitten on oltava, jotta voi pys-tyttää bileet kokonaiselle kaupungille?

– Hullu, Anttola toteaa.– Masokisti, jatkaa Munther.– Jos rehellisiä ollaan, niin välillä tästä naut-

tii ja välillä ei. Tässä tapaa järjettömän paljon ihmisiä ja kuulee erilaisia ideoita tuutin täydel-tä. Mutta on kaikessa kaaoksessa omat hyvät-kin puolensa, summaa Anttola.

Se tarkoittaa kumpaisellekin juuri ihmisiä. Välillä pidetään palaveria asukasyhdistyksen toimikunnan jäsenen kanssa, seuraavaksi käy-dään kenties suurlähettilään juttusilla. Väliin mahtuu kaikenkirjavaa sakkia muusikoista ur-heilijoihin, ja se on kiehtovaa.

– Ihmiset ovat mukavia, mutta kun vuo-den aikana voi työnsä takia tavata jopa tuhat uutta ihmistä, vapaa-ajalla haluaa vain rauhaa, Munther hymyilee. •

Helsinki-viikko 4.–15.6.Katso tapahtumatlehden sivulta 28!

■ Tapahtuma syntyy tuottajien tiiviillä yhteis-työllä. Kun kesäkuu viimein koittaa, pääsevät kaikki nauttimaan heidän työnsä tuloksista.

”Tapahtumien on oltava mielenkiintoisia,monipuolisia ja ilmaisia.Tavoitteemme on myös, että kaikki kiva eitapahdu keskustassa.”

ku

va M

ARI-

ANN

E AR

ON

EN

tapahtuman takana

16

{ eri

koin

en a

mm

atti

}te

ksti

KA

TJA

PE

SON

EN

kuv

at T

OM

MI T

UO

MI


>Pienestä pitäen olen ollut ah-kera Korkeasaaressa kävijä. Kävimme saaressa perheen kanssa usein, ja myöhemmin jatkoin omin päin. Eläinten

käyttäytyminen ja ekologia kiinnostavat. Olen luontoihminen henkeen ja vereen, kertoo Tero Kir-josalo, joka toimii jo neljättä kertaa Korkeasaaren kesäoppaana.

Työ on paljon muutakin kuin opastamista. Kier-rosten vetämisen lisäksi päivät kuluvat puhelimeen ja sähköpostiin vastatessa, infomateriaalin kehit-tämisessä ja tietoiskujen tekemisessä. Hän myös osallistuu erilaisten tapahtumien suunnitteluun sekä vetää lastenleirejä, joita kesään mahtuu neljä. Niidenkin suunnitteluun on jäätävä aikaa.

– Silloin kun ei ole leiriä tai opastusta, olemme toimistolla tekemässä paperihommia. Välillä olen päivystyspisteellä tietyn eläimen kohdalla kerto-massa siitä ja vastailemassa kysymyksiin. Näistä asioista ei saa kyllä tyypillistä työpäivää kasattua, Kirjosalo nauraa.

Juuri vaihtelevuus saa työn maistumaan. Sen lisäk-si hän antaa kunniaa työkavereille.

– Työyhteisö etenkin omassa yksikössäni asia-kaspalvelussa on hyvä, ja kollegat kivoja. Työhen-ki vaikuttaa paljon, koska meininki on välillä aika hektistä, eikä kamalan pitkälle jaksaisi ilman työ-kavereiden tukea.

Ei mitään pelättävääSiellä missä erilaiset matelijat, hiippailijat ja puissa hyppijät ovat samassa tilassa, ei voi välttyä oudoil-ta tilanteilta. Kirjosalo muistelee viime vuotta, jol-loin Amazonia-talon akvaarion lasi rikkoutui kes-kellä kirkasta päivää ja talo piti sulkea yleisöltä.

– Jouduin yhtäkkiä tekemään kiireessä monta kylttiä eri paikkoihin. Kalat haavittiin väliaikaisiin tiloihin ja meni monta kuukautta saada allas kun-toon. Vieläkään ei tiedetä, miten lasi meni rikki, hän toteaa.

Varsinaisia pelonhetkiä ei kuitenkaan ole tullut.– Jos tiikerin tai visentin häkin ovi olisi jäänyt

auki, silloin kyllä pelottaisi. Edes hoitajat eivät ole

Luonnon-suojelun

lähettiläsKesäopas Tero Kirjosalo on

elementissään Korkeasaaren eläinten keskellä. Paikka on ollut hänelle

lapsuudesta saakka kuin henkinen koti.

ympäristö

17

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI

Virtaa auringostaNuorten leiripaikat saavat sähkönsä ympäristöystävällisesti aurinkopaneeleilla. Samalla nuoret oppivat energiansäästöön.

>Nuorisoasiainkeskuksessa on viime vuosina mietitty, miten kasvattaa nuoria ymmärtämään energian-säästöä ja ympäristöystävällisyyttä.

– Päätimme ottaa eri leiripai-koissa käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Nyt leirialu-eita on sähköistetty aurinkopaneeleilla. Kun nuoret saa-vat itse kokeilla, testata ja käyttää niitä sähkönlähteenä, ymmärrys lisääntyy, leiripäällikkö Jari Saalasti toteaa.

Katolta sähköä sisälleSipoossa Granön saarella on leirialue, missä järjestetään leiritoimintaa nuorten ryhmille ja järjestöille. Alueella on leirikeittiörakennus, jossa on muun muassa nukkumatilat noin 20:lle sekä sauna, laavu, grilli- ja telttapaikkoja ja eri-laisia harrastusmahdollisuuksia. Keittiörakennuksen ka-tolle laitettiin kaksi vuotta sitten kaksi aurinkopaneelia. Ne tuottavat energiaa jääkaappiin, valaistukseen sekä la-tauslaitteisiin.

– Ryhmät toivoivat sähköä ennen kaikkea valoihin ja kännyköiden lataamiseen. Täytimme heidän toiveensa. Lisäksi tämä ratkaisu on paloturvallinen ja myös ekologi-nen, toteaa nuoriso-ohjaaja Kari Pitkänen.

Kaksi paneelia on juuri ja juuri riittänyt kesäisiin tar-peisiin, vaikkakaan jääkaappi ei aina pysy riittävän kylmä-nä. Näillä on kuitenkin tarkoitus pärjätä, sillä sähköntar-vetta ei haluta kasvattaa.

Veneeseen aurinkosähköäHankoniemen pohjoispuolella sijaitseva Bengtsår eli Benkku on luonnonkaunis leirisaari, jossa on seitsemän erillistä leirialuetta laitureineen, keittiökatoksineen ja teltta-alueineen.

Paikan erikoisuus on oma sääasema, missä kaikki mit-talaitteet toimivat ympäri vuoden aurinkopaneeleilla. Jos sähkön käyttöä lisätään, se halutaan tehdä uusiutuvilla energianlähteillä, auringolla ja tuulella. Saari on tarkoi-tus pitää mahdollisimman luonnonläheisenä, ekologise-na paikkana.

Aurinkopaneelit asennetaan tänä vuonna paikkaan, jossa mahdollisimman moni saaren leiriläinen voisi niitä hyödyntää. Yhtenä vaihtoehtona on saaren navetta, jossa unelmana olisi järjestää aurinkovoimalla toimiva disco.

– Suunnittelemme uutta toiminnallisempaa luonto-polkua, johon teemme rastin, missä nuoret voisivat itse koota aurinkopaneelijärjestelmän. Se opettaa oman te-kemisen kautta, havainnollisella tavalla, Benkun leiri-saaren päällikkönä toimiva Saalasti kertoo. Tulevan kesänä ryhmien käytössä ole-van veneen sähkömoottori varuste-taan aurinkosähköllä.


niiden kanssa samassa tilassa. Muuten ei pelota, sillä kun eläimet ovat omalla puolellaan ja ihmiset omallaan, ei kum-mallakaan ole vaaraa.

Kutsumuksena eläimetKirjosalo opiskelee biologiaa ja maantie-dettä Helsingin yliopistossa. Tähtäimes-sä siintää opettajanura yläasteella tai lu-kiossa. Hänelle eläimet ovat kutsumus: opettajana hän saisi omalta osaltaan vaikuttaa niiden hyvinvointiin sekä laji-en säilymiseen jakamalla tietoa asiasta. Siksi hän kokee myös oppaantyön lähei-seksi.

– Eläintarhat pitävät esillä luonnon-suojelun sanomaa. Siihen yritetään käyt-tää voimavaroja oikeastaan kaikessa mitä tehdään – leireillä, opastuksissa, ta-pahtumissa, markkinoinnissa ja uhan-alaisten lajien siitostyössä. Olen tyyty-väinen, että saan olla mukana tekemässä tärkeää työtä, hän sanoo.

Sen lisäksi Kirjosalo nauttii työssään ihmisistä ja siitä, että saa antaa kävijöille uusia elämyksiä.

– Saan antaa oppia, jota voi viedä eteenpäin. Monesti ihmiset kyselevät kierroksen aikana ja sen jälkeen kaiken-laista ja ovat selkeästi innostuneita asi-asta. Silloin tulee tunne, että on onnistu-nut! •

■ Eläinten käyttäytyminen ja ekologia kiinnostavat Tero Kirjosaloa. Korkeasaaren kesä-oppaalle eläimet ovat kutsumus.Todennäköisesti tulevaisuuden työkin liittyy eläimiin.

Ekologiakasvatus kukoistaaVuosaaressa Uutelan ulkoilu- ja luonnonsuojelualueella si-jaitsee kämppä, jossa on kahdeksan yöpymispaikkaa. Sen katolle laitettiin viime syksynä kaksi aurinkopaneelia, jot-ka tuottavat sähköä valaistukseen sekä jääkaappiin. Läm-mitys toimii puulla, eikä mitään mukavuuksia juuri löydy.

– Paikka on pienryhmien retkikäytössä – eniten tätä käyttävät partiolippukunnat, mutta myös muut järjes-töt ja nuorisotalot. Paneelit ovat tällaiseen eräkämppään mainio juttu ihan kasvatuksellisessakin mielessä, järjestö-sihteeri Tero Talvitie nuorisoasiainkeskuksesta toteaa.Ajatuksissa on vetää johdot koemielessä myös saunara-kennukseen, mutta Talvitie epäilee tehojen riittävyyttä

saunan valaisemiseen. – Joko hankimme

sinne oman systeemin tai kokeilemme saunalla tuulivoimaa. Työ ei kui-tenkaan lopu tähän, vaan tarkoitus on kehit-tää jatkuvasti uusia ide-oita ja kertoa nuorille luonnonsuojelusta ja uu-siutuvista energianläh-teistä. •

■ Uutelan eräkämpän aurinkopaneelit ovat nuori-soasiainkeskuksen ylpeys. Tero Talvitie haluaa kertoa nuorille uusiutuvista energianlähteistä.

18

talous


”Kaupungin kiinteistöjäei kannata päästäärapistumaan. Samallahankkeilla on merkittävätyöllistävä vaikutus.Nyt myös kustannuksetpysyvät kurissa.”

teksti TIMO SORMUNEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Korjaus- hankkeet käynnissä

Helsinki ei ole pelästynyt kiinteistöjensä korjaus- ja uudisrakennus-investoinneissa lamapeikkoa. Päinvastoin, tänä ja ensi vuonna vasaroiden pauketta ja

sirkkeleiden laulua saadaan kuunnella entistä useammassa kaupunginosassa.

R eilusti yli 700 erilaista uudisra-kennus- ja korjaushanketta eri puolilla kaupunkia. Uudisra-kennushankkeita runsaan 46 miljoonan euron edestä ja kor-

jaushankkeita yli sadalla miljoonalla.Siinä pähkinänkuoressa kiinteistöviraston

tilakeskuksen kuluvan vuoden rakennusoh-jelma, joka käytännön toimiksi muutettuna tarkoittaa muun muassa kosteusvaurioista kärsivien koulujen, päiväkotien, kirjastojen

ja vanhusten palvelukeskusten korjauksia sekä julkisivu-, katto-, ikkuna-, piha- ja

putkiremontteja.Tämän ja ensi vuoden ohjelmaan

mahtuu miljoonaremonttien lisäksi satoja pienempiä korjaustöitä, joilla

parannetaan kaupungin omistamien pal-velukiinteistöjen toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä jatketaan niiden elinkaarta eteenpäin.

Tilakeskuksen hankepäällikkö Irmeli Grundström myhäileekin tyytyväisenä se-laillessaan massiivista työlistaa.

– Viime vuosi oli palvelurakennushank-keissa ennätyksellisen vilkas, mutta tahti on tarkoitus pitää likipitäen samanlaisena täs-tä eteenpäinkin. Nämä rakennustyöt osuvat varmasti myös kaupunkilaisten silmiin, sillä hankkeita käynnistyy todella monessa kau-punginosassa, hän toteaa.

Tilakeskuksen vastuulla on toteuttaa hankkeet. Se toimii rakennuttajana joko itse tai tilaa työn yhteistyökumppaneilta kaupun-kikonsernissa, HKR-Rakennuttajalta tai ra-kentamispalvelulta.

Kiinteistöt vaativat hoitoaGrundström kiittelee kaupunginhallitusta ja -valtuustoa kaukonäköisistä ja viisaista ra-kennusohjelmapäätöksistä. Niiden ansiosta Helsinki voi satsata tosissaan kiinteistöjensä kunnostamiseen.

Tälle vuodelle varatuista noin 150 mil-joonasta eurosta käytetään korjauksiin noin kaksi kolmasosaa. Loput sijoitetaan uudis-kohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Vielä muutama vuosi sitten painopiste oli sel-keästi uudisrakentamisen puolella.

Grundströmin mielestä linjaus antaa mah-dollisuuden myös kestävään ja pitkäjäntei-seen kiinteistövarallisuuden hoitoon.

– On tärkeää huomata, että kaupungin kiinteistöomaisuuden arvo on noin 1,3 mil-jardia euroa. Sitä ei todellakaan kannata pääs-tää rapistumaan.

Rakennusneliöiksi muutettuna kaupun-gin omistamat ja tilakeskuksen isännöimät kiinteistöt vastaavat noin 2,5 miljoonaa ne-liömetriä. Kadunmiehelle paremmin avautu-vaa mittakaavaa tuo se, että yksi keskikokoi-nen kerrostalo kätkee seiniensä sisään noin 3 500 kerrosneliötä.

Kolme neljäsosaa kiinteistöistä on kau-pungin palvelutiloja: päiväkoteja, kouluja, nuorisotaloja, vanhustenkeskuksia, kirjasto-ja, terveysasemia ja sairaaloita. Niiden lisäk-si tilakeskuksen isännöintivastuulla on lähes 300 000 neliötä erilaisia toimisto- ja liiketilo-ja, joissa vuokralaisina on paitsi kaupungin eri yksiköitä myös yrityksiä.

Sisäilma kuntoonHelsingin rakennusohjelmaa ei ole synnytetty sattumalta. Sen perustana ovat tilakeskuksen isännöitsijöiden tiedot kiinteistöjen kunnos-ta, palvelutiloista ja -kiinteistöistä sekä viime vuonna julkaistu sisäilmatyöryhmän raportti.

– Merkittävä osa vanhemmista kiinteis-töistä on rakennettu 1950–1970-luvuilla eli Helsingin hurjimman kasvun vuosina. Ne on yksinkertaisesti käytetty loppuun ja tulleet monessa kohtaa taloteknisesti tiensä päähän. Sisätilat kaipaavat täyskorjausta, mutta myös putkisto ja katto saattavat vuotaa, salaojat ovat tukossa ja pihakin pitäisi piirtää uusiksi, Grundström listailee.

Tärkeä korjauskohde löytyi myös kiinteis-töjen sisäilmasta. Ilmanvaihtojärjestelmien asennus- ja korjaustöitä tehdään monenikäi-siin kiinteistöihin, mutta mittavimmat re-montit odottavat vanhimmassa kiinteistökan-nassa. Joukossa on useita kohteita, jotka ovat yhä ilman koneellista ilmanvaihtoa ja pelkkien tuuletusikkunoiden varassa.

>

19

Homekoulut kuntoon ja kiinteistö-omaisuus kuosiinKaupungin Kuluvan vuoden ra-kennusohjelma on suorastaan hengäs-tyttävän laaja ja tarjoaa töitä mittavalle joukolle rakennusalan ammattilaisia.

Siihen mahtuu noin 40 kustannus-arvioltaan yli miljoonan euron kohdetta. Alle 200 000 euron eli vanhan ”mum-mon miljoonan” hintaluokkaan sijoittuu sinnekin nelisensataa eri hanketta.

Uudisrakennuskohteita on 40, korja-usta kaipaavia kohteita noin 700.

Koulujen korjauksiin on varattu run-saat 45 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna. Suurimmat kohteet ovat Heltechin Haa-gan koulutusyksikkö, Laajasalon ala-as-te, Kulosaaren ala-aste, Svenska Norssen sekä Kannelmäen ja Porolahden perus-koulut. Uusia opinahjoja nousee Lato-kartanoon ja Arabianrantaan.

Sosiaali- ja terveystoimessa uudis- ja korjausrakennusohjelma maksaa run-saat 55 miljoonaa euroa. Monet 1970-luvulla rakennetuista päiväkodeista ovat remontti-iässä, mutta uusiakin on kau-pungin kasvaessa rakennuslistalla.

Niinpä vasarat paukkuvat tänä ja ensi vuonna esimerkiksi Latokartanon, Laaja-salon, Arabianrannan, Vuosaaren ja Puo-tinharjun päiväkotien työmailla. Kohteis-sa tehdään koulujen tapaan sisä- ja ul-kokorjauksia, parannetaan ilmastointia, korjataan kosteusvaurioita sekä tehdään piharemontteja.

Omat siivunsa saavat myös muun mu-assa upouusi Haartmanin sairaala Mei-lahdessa, Malmin ja Myllypuron sairaalat sekä Suursuon sairaalan piha-alue.

Ydinkeskustassa korjauskohteena ovat torikorttelit, joissa on aluetta elä-vöittäviä muutostöitä useammaksi vuo-deksi. Myös monelle aikuisopiskelijalle tuttu työväenopiston päärakennus Bra-hen kentän kupeessa Kalliossa pannaan uuteen uskoon.

Kulttuuriväkeäkään ei ole unohdettu. Musiikkitalo vie luonnollisesti päähuo-mion, mutta myös Finlandia-talossa teh-dään pienehköjä sisustus- ja korjaustöitä sekä rakennetaan uutta näyttelytilaa.


Helsinki mallina muilleNykyinen hallitus on jo viime syksystä läh-tien patistanut kuntia ja kaupunkeja laitta-maan rakennusinvestointeja rohkeasti liik-keelle. Perusteluissaan se on muistuttanut, että osaavaa työvoimaa on nyt hyvin tarjol-la. Samalla aikataulut ja kustannukset pysy-vät selvästi aiempaa paremmin kurissa. Toki taustalla on ollut huoli myös työttömyysti-lastojen synkkenemisestä ja sen kerrannais-vaikutuksista.

Kaupungin noin 150 miljoonan euron ra-

kennusohjelma iskeekin tässä kohtaa naulan kantaan, sillä se tarjoaa tervetullutta valoa synkkien suhdanneuutisten keskelle. Samal-la se näyttää rohkeasti esimerkkiä muille.

– Samalla rahalla saa nyt selvästi enem-män kuin esimerkiksi vuosi sitten. Myös hankkeiden työllistävä vaikutus on merkit-tävä sekä rakennusalan yrityksille että kau-pungin omalle väelle. Noin 25 prosenttia oh-jelmasta toteutetaan kaupungin omana työ-nä, loput ratkaistaan kilpailutuksen kautta, Grundström muistuttaa. •

n laajasalon ala-asteella on käynnissä perusparannustyöt kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien poistamiseksi.


teksti MARIA HALAVA kuvat ARTO WIIKARI

Takaisin työelämään

Kaupunki kuntouttaa pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään. Kotihoidon tukiryhmät

hakevat hyötyjä niin pitkäaikaistyöttömille kuin asiakkaina oleville vanhuksillekin.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen reilut kolme vuotta sitten käynnistämät kotihoi-don tukiryhmät ovat onnistunut esimerkki kaupungin pitkäaikaistyöttömiä kuntoutta-vista toimenpiteistä. Kotihoidon tukiryhmi-en tavoitteena on työllistää ja aktivoida vai-keasti työllistyviä ihmisiä sekä tarjota heille

työmarkkinoille ohjaava työllistymispolku. Samalla se tar-joaa vanhuksille apua kotona asumiseen ja vähentää lai-toshoidon tarvetta.

– Helsingissä oli maaliskuussa noin 21 309 työtöntä työnhakijaa. Vaikeasti työllistyvistä kaksi kolmasosaa oli miehiä, kertoo erityissuunnittelija Juha Nyman terveys-keskuksen strategiayksiköstä.

Nymanin mukaan työttömyydellä on selvä yhteys ikääntymiseen, mistä ovat todisteena suurimmat työttö-myysluvut 45–54-vuotiaiden ryhmässä. Toinen tekijä on matala koulutusaste ja kolmas työttömyyden painottumi-nen Helsingin itäiseen piiriin.

Pitkäaikaistyöttömille on erilaisia kuntouttavia työ-toimintoja. Sosiaalivirasto ylläpitää muun muassa Paki-lan työkeskusta, tekstiilityökeskusta sekä Uusix-verstas-ta. Niissä kuntoutettavat työntekijät tekevät työnohjaaji-en johdolla esimerkiksi kangastöitä, valmistavat koruja ja korjaavat huonekaluja.


Kaupunki kuntouttaa tukiryhmiäKOTIHOIDON TUKIRYHMISSÄ työ-hön kuntoutuvat tekevät avustavia teh-täviä terveyskeskuksen kotihoidossa. Tehtäviin kuuluu kotisiivousta sekä auttamista asioiden hoitamisessa ja ul-koilemisessa.

Kuntoutujia ohjaavat sosiaaliviras-ton koti- ja laitospalvelujen työval-mentajat.

Haastattelutulosten mukaan tuki-ryhmissä työskentely on järkevöittänyt kuntoutettavien ajankäyttöä ja paran-tanut heidän elämäntapojaan. Posi-tiivinen palaute on motivoitunut hei-tä jatkamaan työskentelyä ja työn etsi-mistä.

Poissiirtyvistä kuntoutuvista lähes 40 prosenttia siirtyy kuntoutusjakson aikana tai sen jälkeen työelämään tai koulutukseen.

ILOA KOTIIN on Malmin toimintakes-kuksessa toimiva työmalli, jonka tar-koituksena on auttaa vanhuksia sel-viytymään arjessa sekä vähentää osat-tomuuden tai yksinäisyyden tunnetta. Asiakkaille annetaan apua kotitöissä, kaupassa käymisessä ja ulkoilemises-sa sekä ollaan läsnä asiakkaan luona.

Asiakkaaksi pääsee vain sosiaali- ja terveysviranomaisen tai seurakunnan työntekijän kautta. Palvelu on tarkoi-tettu vähävaraisille.

– Kuntouttavia palveluita tarvitaan. Nii-den ongelmana on se, ettei niistä mak-seta työttömälle palkkaa, eivätkä ne myöskään kata niiden toiminnasta kau-pungille aiheutuneita menoja. Vuonna 2008 työllisyydenhoidon kulut olivat kaupungille 38,2 miljoonaa euroa, Ny-man toteaa.

Odotukset ovat ylittyneetTyöhön kuntoutuvat pitkäaikaistyöttö-mät, vajaatyökykyiset ja maahanmuut-tajat tekevät avustavia tehtäviä terveys-keskuksen kotihoidossa.

Asiakkaina on vanhuksia, jotka eivät muuten saisi apua vähävaraisuuden, yk-sinäisyyden tai toimintakyvyn heikke-nemisen vuoksi. Asiakkaille palvelu on maksutonta. Kotihoidon tukiryhmien kautta on tarjottu kolmen toimintavuo-den aikana palveluja jo yli 11 000 kertaa.

– Kotihoidon tukiryhmien kaltainen pienryhmätoiminta koettiin tarpeelli-seksi, kun kaupunki päätti, ettei vanhuk-sille rakenneta enää laitospaikkoja, koti-

■ Marjo Lindholm ja Esa Enqvist ulkoilevat Mauno Tiaisen kanssa. Palvelu toimii Tiaisen mielestä hyvin, ja juttuseura kelpaa.

■ Käytännön apu, kuten

saattopalvelut ja asioinnissa

auttaminen, parantaa huonosti

liikkumaan pääsevien

vanhusten arkea.

”Toivon, että pitkäntyöttömyysajanjälkeen tämä työ-kokemus antaisiuutta potkua ja voisinjatkaa työelämässä,vaikkapa vastaavissatai sitten muissatöissä.”

Mestari ja oppipoika Kotihoidon tukiryhmissä työskennel-lään seniori–juniori-työpareissa, mikä perustuu ajatukseen mestarista ja op-pipojasta. Heidän työnjohtajinaan toi-mii seitsemän työvalmentajaa. Parityös-kentelyn tarkoituksena on turvata sekä työntekijöiden että asiakkaiden turval-lisuutta, mutta samalla se mahdollistaa kuntoutujan koulutuksen.

Usein työparina toi-mii nainen ja mies, jol-loin he voivat esimer-kiksi jakaa tehtäviä ky-kyjen tai asiakkaiden toiveiden mukaan. Su-kupuolijakauma onkin ollut melko tasainen.

– Kuntoutujat saa-vat kosketuksen työelä-mään. Voimme opettaa heitä nauttimaan työn-teosta ja hankkimaan rutiineja, jotka autta-

hoidon tukiryhmien omistajaryhmään kuuluva ylityönjohtaja Esko Marttio sosiaalivirastosta kertoo.

Marttion mukaan toiminnan alussa oli epävarmuutta siitä, miten kaikki on-nistuu ja minkälaisia ihmisiä kuntoutu-jiksi saadaan. Kolmen vuoden aikana odotukset ovat kuitenkin ylittyneet.

Saman vahvistaa toiminnassa alussa asti mukana ollut työvalmentaja Arja Koikkalainen keskiseltä kotihoitoalu-eelta.

– Alun suunnan hakemisen jälkeen kaikki on lähtenyt kulkemaan mukavas-ti, Koikkalainen sanoo tyytyväisenä.

vat, kun paluu työelämään tulee ajan-kohtaiseksi.

– Kuntoutujille on itselleenkin oikea selkärangan suoristus, kun he huomaa-vat pystyvänsä näihin hommiin, Koikka-lainen korostaa.

Kaikki hyötyvät Kuntoutujat ovat olleet tyytyväisiä saa-miinsa kokemuksiin. Heille tehdyn ky-selyn perusteella moni sanoo viihtyvän-sä työssään hyvin ja toivoo voivansa jat-kaa samoissa tehtävissä. Osa pitää työn monipuolisesta luonteesta, osa arvostaa työn merkittävyyttä. Jakomäessä apua odottaa 70-vuotias Mauno Tiainen. Häntä auttamaan ovat lähdössä Esa En-qvist sekä Marjo Lindholm.

– Tässä työssä tapaa mukavia ihmisiä, enkä missään muualla ole saanut työstä niin suoraa palautetta kuin näiltä ikäih-misiltä. Monet asiakkaistamme ovat huonoja liikkumaan, joten me autamme heitä arjen askareissa, lähes vuoden tu-kiryhmässä toiminut Enqvist toteaa.

Asiakkailta tulee myös kiitoksia. Käy-tännön avun, kuten saattopalveluiden, asioimisessa auttamisen ja siivouksen lisäksi kuntoutujat antavat vanhuksille elämyksiä arkeen sekä helpottavat yksi-näisyyttä.

– Olen palveluun erittäin tyytyväi-nen, sillä olen saanut apua kun on ol-lut tarvetta. Tämä yhteistyö toimii ja on luotettavaa. Lisäksi he ovat mukavaa jut-tuseuraa, Tiainen toteaa.

– Tärkeää on kiireettömyys, se että annetaan asiakkaalle aikaa ja tunne sii-tä, että välitetään. Sitä ei voi rahalla mi-tata, Marttio sanoo.

Kustannustehokasta toimintaaSen sijaan rahallakin mitattuna toiminta osoittautuu kustannustehokkaaksi. Pal-velut ovat edullisia: ne kattavat paljon tehtäviä pienillä resursseilla.

– Kotihoidon tukiryhmien kaikkien lähes 60 työhön kuntoutuvan ja seitse-män työvalmentajan kulut olivat 20 000 euroa kuukaudessa, Nyman kertoo.

Pyrkimyksenä on, että jatkossa ko-tihoidon tukiryhmissä kuntoutuneiden työllistäjänä toimisi kaupungin omista-ma sosiaalinen yritys, PosiVire Oy.

Nymanin mukaan pitkäaikaistyöttö-mien aktivointitoimenpiteitä tarvitaan jatkuvasti lisää. Edes kuntoutujien kou-lutuksen puute ei huolestuta Nymania.

– On olemassa paljon töitä, joihin ei tarvita ammatillista koulutusta. Meidän asiakkaamme pystyvät näitä töitä teke-mään, kunhan konsepti on oikea, Ny-man sanoo.

– Pitkän työttömyysajan jälkeen ku-lunut vuosi tässä työssä on palauttanut reaalimaailmaan ja opettanut tekemisen kautta uusia asioita. Toivon voivani jat-kaa vastaavissa töissä tai saamaan itsel-leni jonkun muun vakituisen työn, En-qvist toteaa. •

teksti MINNA TAKKUNEN kuvitus JANNE HARJU

22

työhyvinvointi


työturvallisuutta

Työtapaturmat lisääntyvät. Kasvavan trendin taltuttamiseksi kaupungilla on kartoitettu tapaturmatilanteita tarinoiksi. Tapausten ilmoittaminen ja niiden käsitteleminen työyhteisössä auttavat vähentämään läheltä piti -tilanteita.

>Nousevat käyrät eivät aina ole ter-vetullut ilmiö. Työtapaturmien määrä on kahdessa vuodessa kas-vanut kolmentoista prosentin verran, niin Helsingin kaupungin kuin yleisesti koko maan tilastois-

sa. Viime vuonna Helsingin kaupungilla ilmoitettiin 2 871 ta-paturmaa.

Työtapaturmat eivät rajoitu vain riskialttiiksi otaksuttuihin työympäristöihin kuten rakennustyömaille tai tymäkästi ko-neistettuihin tiloihin. Kaupungin työsuojeluvaltuutettu Juha Lämsä huomauttaa, että kolmannes koko maan työtapatur-mista sattuu toimistoympäristöissä. Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskukesta kertoo, että tyypillisim-piä tapaturmia ovat työmatkoilla tapahtuvat liukastumiset.

Heikkilän mukaan monet tilanteet myös jäävät ilmoitta-matta ja niihin saatetaan palata ehkä korkeintaan käytäväkes-kusteluissa. Tai vaikka ilmoitus laadittaisiin yhdessä esimie-hen kanssa, asian käsittely jää usein siihen, ja työtapaturmat jatkavat kasvuaan.

Lämsä kertoo tutkimusten ja kokemusten osoitta-van, että läheltä piti -tilanteiden il-moittaminen vähentää työtapatur-

mien määrää. Ennaltaehkäisys-

”Mokistapuhuminen auttaa.Tarvitaan avointakeskustelukulttuuria,jossa ei syyllistetäketään. Pelisäännöistäsopiminen javaaratilanteistaoppiminen kannattaa.

sä auttaisi vielä enemmän se, että tilanteita käsiteltäisiin työ-paikalla. Näin ei kyllin usein toimita. Mikä siis neuvoksi?

Läheltä piti -kokemukset esilleTammikuussa kaupungin työhyvinvointipäällikkönä aloitta-nut työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Titi Heikkilä on tänä vuonna kartoittanut kaupungin virastoissa tapahtunei-ta läheltä piti -tilanteita tarinametodilla. Tapaturmatarinoita on koottu muun muassa terveys-, pelastus- ja opetuspuolelta, Helsingin Energiasta ja Palmiasta.

– Henkilökohtaiset tarinat kuljettavat konkreettisesti sen äärelle, millaisia kokemuksia ihmisillä on, mikä toimii ja mikä ei. Haastattelut tuovat tapahtumiin syvemmän ja laajemman näkökulman kuin mitä esimerkiksi pelkät työhyvinvointikyse-lyt paljastavat, Heikkilä pohtii.

Haastatteleminen ja tarinoiden laatiminen varmistaa li-säksi sen, että jokaisen ääni pääsee kuuluville. Luottamushen-kilön, työntekijän, johtajan ja henkilöstöasiantuntijan äänet ovat keskenään samanarvoisia.

– Kun ihminen pääsee kertomaan tapahtuneesta, hän tulee nähdyksi ja kuulluksi, Heikkilä sanoo.

Parhaimmillaan tarinamenettely toimii oppimisen työka-luna: tarinoita voidaan hyödyntää parhaiden käytäntöjen tun-nistamisessa ja eteenpäin välittämisessä.

Tarinat opettavat

23

RAKENNUSVIRASTOSSA VANHEMPANA put-kiasentajana työskentelevä Marko oli saanut toi-meksiannon, jossa vedenpuhdistamolla piti vaih-taa venttiili. Työmaa ei ollut Markolle tuttu, joten hän halusi varmistaa, että liikkuminen luolassa oli turvallista. Marko oli huolissaan huoltotunnelin ja varsinaisen ”työmaatunnelin” välisestä katosta, koska sitä oli piikattu. Huoltotunneli, jonka kaut-ta yli 500-kiloinen venttiili piti kuljettaa kuorma-autolla asennettavaksi, oli remontissa.

”Samaan aikaan, kun kuorma-auto oli peruuttamassa huoltotunneliin, jossa venttiilin asennuskohta oli, raivasin rojua pois tieltä, että auto mahtuu tulemaan perille asti. Lattialla oli mutaliejua. Minulla oli otsalamppu, koska oli hämärää. Viereisestä tunnelista tuli kirkasta valoa, joten näkyvyys ei ollut hyvä. Olin näyttä-mässä autolle, että antaa tulla vaan ja katsoin, että siinä on vaneri maassa. Nostin vanerin pois tieltä, koska ajattelin, että jos kuorma-auto ajaa osittain sen päälle, niin vaneri nousee ylös. Lähdin ehkäisemään vahinkotilannetta ja katsoin samal-la sivuun, mutta sitten astuinkin itse tyhjään.”

Koska kaivon päällä ollut vaneri oli poistettu, Markon oikea jalka astui tyhjän päälle vesikaivoon, ja hän jäi roikkumaan oikeasta kädestä ja vasemmasta jalasta. Markon työkaveri veti Markon kaivosta ylös.

”Tajusin aika pian, että tässä kävi pahasti. Mulla oli ekana mielessä, että me ei päästä heti lähtemään pois tunnelista, koska meillä oli se venttiili kyydissä. Kär-vistelin siinä puoli tuntia, huutelin ja kiroilin, että pysyisin tajuissani. Kaverit nos-tivat venttiilin pois. Sanoin kuskille, että hän voi lähteä, mutta me lähdetään nyt sairaalaan.”

Jälkikäteen selvisi, että ambulanssi olisi pitänyt soittaa heti paikalle. Markon olkapää oli lähtenyt sijoiltaan, ja käsi oli murtunut.

Marko oli tapahtuman jälkeen turhautunut, sillä hän oli yrittänyt estää tapa-turmaa, mutta lopputuloksena itselle olikin sattunut tapaturma. Marko syytti ta-pahtuneesta lähinnä itseään, vaikka tunnelissa ei ollut varoituskylttejä.

Markon työtapaturman seurauksena kiinnostus työturvallisuuteen on työyhteisössä lisääntynyt. Työtapaturman ja turvallisuuskoulutuksen jäl-keen keskustelu on ollut vilkasta.


Työtapaturmakartoituksessa työnteki-jöiden kokemusten tallentaminen ja ta-rinamuodossa käsitteleminen vie lähem-mäksi syitä, kun tilanteita haarukoidaan yksityiskohtaisesti. Mitä ja missä oikein tapahtui ja millaisessa järjestyksessä?

Vaaratilanne kelataan uudestaanTilanteiden rakentaminen kuva kuval-ta kuin filminauhaksi auttaa kelaamaan tarkasti siihen hetkeen, kun vaaratilan-ne tapahtui.

– Yleensä näissä tilanteissa on jotakin tavallisesta poikkeavaa: ollaan uudessa työympäristössä tai ajatukset ovat pian alkavassa lomassa. Huomion herpaantu-minen sekunniksikin altistaa vaaratilan-teelle, Heikkilä kertoo.

Kun tarinoiden pohjalta päästään pu-reutumaan syihin, on paikallaan miet-tiä työskentelyolosuhteita parantavia ja työtapaturmia ehkäiseviä toimia.

Kallion paloaseman palomiesten säh-lymatseihin hankitut suojalasit ovat hyvä esimerkki siitä, että vasta silloin kun tilanteita käydään kunnolla läpi, voi-daan myös tarttua konkreettisiin, ennal-taehkäiseviin toimiin. Silmien suojaksi hankitut lasit voivat kuulostaa pienel-tä jutulta, mutta tarkempi katsaus pa-lomiesten työtapaturmiin paljasti, että turmatilanteita tulee paloaseman tur-vallisuusammattilaisille eniten juuri lii-kuntasessioissa kuten sählykentällä.

Mokista puhuminen kannattaaKartoituksessa mukana olevat kaupun-gin virastot ovat valinneet käsiteltäviksi tyypillisiä tilanteita, joita ei olla aiemmin käyty yhtä tietoisesti lävitse. Nyt koottu-jen tarinoiden kerääminen yksiin kansiin ja julkaiseminen syksyllä herättääkin ky-symyksen siitä, puhutaanko vaaratilan-teista riittävästi omassa työyhteisössä.

– Omista mokista puhuminen voi olla vaikeaa, mutta miten voidaan oppia, jos niistä ei puhuta?, Heikkilä kysyy.

– Tapausten tutkiminen, yhteisistä pe-lisäännöistä sopiminen ja vaaratilanteis-ta oppiminen on ratkaisevaa jatkoa aja-tellen, Lämsä vahvistaa.

– Tarvitaan avointa keskustelukult-tuuria, jossa ei syyllistetä ketään. Johdon sitoutuminen tähän on tärkeää, Lämsä painottaa.

Oman työpaikan riskitekijöiden ja ti-lanteiden parhaita asiantuntijoita ovat työntekijät itse – ulkopuolinen ei voi en-nustaa tai tietää, mitä ja milloin jotain voi sattua. Myös työturvallisuuslaki vel-voittaa jokaista työntekijää ilmoitta-maan työn vaaroja aiheuttavista asioista ja puutteista työpaikalla.

Yhtä lailla toistenkin mokista puhumi-nen voi auttaa. Heikkilä naurahtaa, että kaupungin toisen viraston läheltä piti -tilanteista lukeminen helpottaa ehkä omassa porukassa käsittelemättömien tapausten tuomista päivänvaloon. •

Tekevälle sattuu

– otteita esimerkki-

tarinasta

työterveyspsykologi Hanna Valkonen Kirjoittaja pohtii, onko sukupuolella väliä työpaikalla.

Ovatko miehet sittenkään Marsista ja naiset Venuksesta?JOKAINEN MEISTÄ ON TYÖPAIKALLAAN törmännyt tilanteisiin, joissa työyhteisön tilannetta, yhteistyön laatua, asioiden käsittelytapaa, on-gelmien ratkaisua, päätöksentekoa, työtapoja tai mitä tahansa työ-hön läheisesti tai etäisesti liittyvää asiaa on tarkasteltu sukupuoli-sidonnaisten tulkintojen kautta.

”Työpaikallamme juoruillaan ja klikkiydytään, tämä on tyypillinen naisvaltainen työpaikka.”

”Tämä ei kerta kaikkiaan ole putkiaivoisten miesten hommaa, ai-noastaan nainen voi todella ymmärtää, mistä tässä on kysymys.”

”Ei ihme, etteivät naiset kestä tätä työtä, sillä jos on liian empaat-tinen ja sitoutunut, nääntyy varmasti.”

”Meidän työssämme tulee eteen tiukkoja tilanteita, eikä niiden perään kannata jäädä nyyhkimään ja surkuttelemaan. Täällä pärjää-vät miehet, eivät mikkihiiret.”

TUNNUSTETAAN TOSIASIAT: SUKUPUOLELLA ON MERKITYSTÄ, ja sukupuolten välillä on muitakin eroja kuin vain se yksi pieni. Yhtä paljon merkitystä on sillä, miten ja missä yhteyksissä näitä suku-puoleen sidottuja syyselityksiä käytämme. Kun tulkitsemme syitä ja kommunikoimme ja toimimme antamiemme merkitysten mukai-sesti, luomme tietynlaista kulttuuria työpaikoillakin.

Toisinaan onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, millaista kulttuuria työpaikalla ylläpidämme. Olemmeko itse myötävaikuttamassa sii-hen, että avoimen, rakentavan kriittisen keskustelun sijaan työpai-kallamme suositaan juoruilua? Onko niin, että silloin kun työt eivät suju, lähdemme hakemaan syitä työtovereista ja näiden henkilökoh-taisista ominaisuuksista, emmekä pysähdy tarkastelemaan yhteisiä työn tekemisen tapoja? Onko työyhteisössämme mahdollisuus neu-vojen ja avun pyytämiseen sekä tuen saamiseen silloin, kun tuntuu siltä, että omat eväät eivät riitä?

Voidaksemme työssä hyvin tarvitsemme kokemuksen työn hal-linnasta. Työn hallinnan tunne rakentuu monesta tekijästä. On tär-keää tietää ja tuntea osaavansa asioita, joita työssä tarvitaan. Yhtä tärkeää on tunnistaa se, mitä ei osaa, mutta mitä pitäisi osata pysty-äkseen kehittymään oikeaan suuntaan.

ON TÄRKEÄÄ TIETÄÄ, MITÄ TYÖLLÄ TAVOITELLAAN ja mitä työssä tulee asettaa etusijalle, silloin kun kaikkea ei voida tehdä heti. On tärkeää aika ajoin istua alas keskustelemaan työtovereiden ja esi-miehen kanssa siitä, miten me työtämme hoidamme ja kannattai-siko jossain kohden toimintaa muuttaa tai työ- ja vastuujakoja sel-kiyttää.

On tärkeää kokea tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus. Ja on tärkeää toisinaan kuulla myös muiden palautteena se, miten hyvin olemme työssämme onnistuneet – sukupuolesta huolimatta! •


? Mikä on verkkopalkka?Verkkopalkka on taloushal-

lintopalvelun eli Talpan tuotta-ma palvelu, jolla kaupunki tarjo-aa palkkalaskelman sähköisesti. Ulkoasultaan ja sisällöltään säh-köinen palkkalaskelma on kuin paperinen, ja sen voi tarvittaes-sa myös tulostaa paperille. Kun palkansaaja on valinnut verkko-palkkalaskelman, paperista las-kelmaa ei enää lähetetä.

? Mitä etuja verkko-palkkalaskelmasta on?

Sen kautta pääsee tarkastele-maan palkkalaskelmiaan ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka lo-mamatkalta. Uusin palkkalaskel-ma on nähtävissä verkkopankis-sa jo 2–3 arkipäivää ennen pal-kan maksupäivää. Palkkalaskel-mat arkistoidaan 18 kuukauden ajan. Henkilökohtaiset palkka-tiedot ovat tallessa ja selattavissa suojatussa paikassa. Etuna ovat myös ympäristöystävällisyys ja kustannussäästöt, kun paperin-kulutus ja postinkulku vähene-vät.

? Kuka voi saada sähköisen verkkopalkkalaskelman?

Kaikki kuukausi- ja tuntipalkkai-set palkansaajat voivat saada las-kelman oman verkkopankkinsa kautta. Palvelu edellyttää inter-netyhteyden lisäksi Nordean, Sampo Pankin, Handelsbanke-nin, Säästöpankki- tai Osuus-pankkiryhmän henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. Samalle pankkitilille voi olla vain yksi verkkopalkkasopimus.

? Miten verkkopalkka-laskelman voi ottaa käyttöön?

Palkansaaja ilmoittaa asiasta kir-jallisesti tai sähköpostitse omalle palkanlaskijalleen tai ilmoittau-tuu sähköisellä ilmoituslomak-keella Heli-intrassa: Palvelukes-kukset > Taloushallintopalvelu > Siirry verkkopalkkalaskelmaan. Uusi palkansaaja voi ilmoittau-tua käyttäjäksi myös rastitta-malla työsopimuksen tai viran-hoitomääräyksen liitteenä ole-van perustietolomakkeen koh-dan ”Haluan palkkalaskelman sähköisenä”. Verkkopalkkapalve-luun kirjaudutaan henkilökoh-taisilla verkkopankkitunnuksil-la oman verkkopankin kautta ja seurataan sivujen ohjeistusta.

? Onko palvelussa tietoturvariskejä?

Koska palvelu on suojattu henki-lökohtaisilla pankkitunnuksilla, sen käyttö on turvallista ja luo-tettavaa.

? Mistä voi kysellä lisätietoja verkkopalkkalaskelmasta?

Omalta palkanlaskijalta tai Ta-loushallintopalvelun palvelunu-merosta, puh. 310 64676. Tieto-teknisissä häiriötilanteissa ota yhteys osoitteeseen: [email protected]. •

Verkkopalkka ja sen hyödyt

Vastaajana erityissuunnittelija

Irmeli MäkitaloTaloushallinto-

palvelusta

{

}

pykä

lien

h

enki

25

teksti PETTERI HARJULA kuvat ISTOCKPHOTO

SÄHKÖPOSTI uudistuu syyskuussa

Sähköposti uudistuu syyskuussa, kun sen käyttöön tarkoitettu ohjelma muuttuu Microsoft Outlookiksi. Uudistus tuo monia etuja.


>Syksyllä kaupungin sähköpos-tijärjestelmäksi tulee Micro-soft Exhange ja ohjelmaksi Outlook. Uudistuksen taus-talla on nykyisen Tiimipostin

palveluja lisenssisopimuksen päättyminen. Nykyinen sähköpostijärjestelmä ei enää pal-

vele kaikkia käyttötarpeita riittävän hyvin. Siir-tyminen uuteen järjestelmään tuo mukanaan myös kustannussäästöjä.

– Sähköpostin uudistus on perusteltua myös tietoteknisen ympäristön yhtenäistämisen kan-nalta, tietotekniikkaosaston osastopäällikkö Tuomo Karakorpi talous- ja suunnittelukes-kuksesta toteaa.

– Kehitteillä olevan sähköisen työpöydän kanssa uusi sähköpostijärjestelmä muodostaa yhtenäisen ja samalla logiikalla toimivan käyttö-ympäristön, joka luonnollisesti vaatii alkuun hie-man opettelua, Karakorpi jatkaa.

Käyttö helpottuuKäyttäjille uudistuksesta on myös monia etuja. Uuteen sähköpostijärjestelmään ei tarvitse erik-seen kirjautua sisään. Myös sähköpostin ja säh-köisen kalenterin etä- ja mobiilikäyttö helpottu-vat.

Yhden viikonlopun aikana toteutettava jär-jestelmämuutos koskettaa 22 000 Tiimipostin käyttäjää.

– Uuden postijärjestelmän käyttöönotto ja sii-hen liittyvä tietojen siirto on haastavaa. Suomes-sa ei ole montaa yritystä tai organisaatiota, joil-la olisi näin paljon sähköpostin käyttäjiä, kertoo muutosprojektia vetävä projektipäällikkö Mark-ku Linden Tasken tietotekniikkaosastolta.

– Nyt kannattaa poistaa Tiimipostista vanhat tarpeettomat viestit, tarkistaa omat jakelu- ja osoitelistat ja poistaa turhat tiedot listoilta, Lin-den jatkaa.

Kaikkea ei voida siirtääTiimipostin online-kansioissa olevat sähköpostit muutetaan Outlookilla luettavaan muotoon. Sen sijaan offline-arkistoon siirrettyjen viestien osal-ta näin ei voida tehdä. Niiden lukemiseen tarvit-tavan Tiimi-ohjelman käyttö – ilman sähköpos-tien lähetys- tai vastaanotto-ominaisuutta – tur-vataan puoli vuotta muutoksen jälkeen.

Nykyisten sähköisten kalenterien sisältö ja käyttäjien omat jakelu- ja osoitelistat tallenne-taan siten, että käyttäjät voivat helposti itse siir-tää ne uuteen järjestelmään muutoksen jälkeen. Tarkemmat ohjeet lähetetään kaikille käyttäjille muutoksen yhteydessä, kertoo IT-asiantuntija-na Tasken tietotekniikkaosastolla toimiva Jari Taberman. •

AikatauluPostijärjestelmän vaihto alkaa perjantaina 11. syyskuuta kello 17, jolloin Tiimipostisammutetaan. Uusi postijärjestelmä on käytössä maanantaina 14.syyskuuta kello 6.

loiskis!


teksti LAURA HEIKKINEN

Kaupunkilaiset kansoittavat uimarannat ja ulkoilusaaret, kun rantakausi alkoi kesäkuun alussa.

Monipuolisista rannoista löytyvät sopivimmat auringon-palvojille, toimintaa tai rauhaa etsiville ja lapsiperheille.

>Merellisessä Helsingissä riittää rantoja mistä valita, sillä kaupungissa on 28 liikuntaviras-ton ylläpitämää yleistä uimarantaa. Niiden palvelut vaihtelevat rannoittain, mutta lä-hes kaikista löytyy pukusuoja, suihku ja wc.

Monilla rannoilla on myös kioski tai ravintola, joten jäätelöttä ei helposti jää missään.

– Kaikkein vanhin yleinen ranta löytyy Seurasaares-ta, missä uitiin jo 1800-luvulla, kertoo saaristopäällikkö Sanna Kallionpää liikuntavirastosta.

Hietaranta eli Hietsu avautui 1930-luvulla ja tuli nope-asti hyvin suosituksi kaupunkirannaksi, missä riittää suhi-

naa. Aurinkoisina kesäpäivinä kävijöitä on tuhansittain – helle-päivinä hiekalla saattaa olla tungosta. Tuorein rantatulokas taas on

Aurinkolahti Vuosaaressa.Perheitä on ajateltu rakentamalla lapsille leikkipaikkoja. Näistä

hauskimpia on Lauttasaaren kasinoranta, joka houkuttelee lapsia leik-kimään merirosvolaivaan. Laivamatkan ja saaristolaistunnelmaa taas saa menemällä perinteikkääseen Uunisaareen tai Pihjalasaaren kesä-paratiisiin.

Rauhaa kaipaavien kannattaa suunnistaa Marjaniemeen, Kallah-den kainaloon tai Lehtisaareen, jonka erärannalla vain kyltti kertoo yleisestä rannasta. Myös nudisteille on omat rantansa Seurasaaressa ja itäisessä Pihlajasaaressa.

Jos rannalla makaaminen alkaa kyllästyttää, niillä voi myös harras-taa koripalloa, testata kuntoiluvälineitä, pelata rantalentopalloa.

Turvallisuus tärkeääYmpäristökeskus tarkkailee rantojen veden laatua ottamalla näytteitä uimavedestä. Lisäksi ympäristökeskus valvoo sinilevien esiintymistä: sinilevien mittausasemat ovat Hietsussa, Aurinkolahdessa, Munkki-niemessä ja Laajalahdessa. Sinileväpitoisuuksien ylittyessä liikuntavi-

rasto ei suosittele uimista. Turvallisuus on uimarannoilla tärkeää, kun kesälomaa viet-tävät lapset juoksevat ja hyppivät laitureilta ja hyppytorneis-

ta. Tänä kesänä uimavalvojia on 14 rannalla. Kaupunki pestasi kesäksi yhteensä 33 rantapelastajaa, joita on

(yli 100 uimaria / pv)• Aurinkolahden uimaranta• Hietarannan uimaranta• Kallahden kainalon uimaranta• Kallahdenniemen uimaranta• Laajasalon uimaranta• Lauttasaaren kasinonrannan

uimaranta

• Marjaniemen uimaranta• Munkkiniemen uimaranta• Mustikkamaan uimaranta• Pihlajasaaren uimaranta• Pikkukosken uimaranta• Rastilan uimaranta• Tuorinniemen

uimaranta

Yleiset pienet uimarannat• Furuvikin uimaranta• Hevossalmen uimaranta• Jollaksen uimaranta• Kivinokan uimaranta• Lauttasaaren ulkoilualueen

uimaranta• Lehtisaaren uimaranta

• Malmin uimaranta• Pakilan uimaranta• Pukinmäen uimaranta• Puotilan uimaranta• Seurasaaren uimalan uimaranta• Seurasaaren uimaranta• Suomenlinnan uimaranta• Uunisaaren uimaranta

vapaa-aika

loiskis! Polskis

loiskis!loiskis! Polskis ja

Yleiset uimarannat

kuva

ISTO

CKPH

OTO

gallup


gallup

Mitä Helsingin uimarantoja käytät?KYSYIMME HENKILÖSTÖLTÄ, MITÄ MIELTÄ HE OVAT KAUPUNGIN YLEISISTÄ UIMARANNOISTA.

■ MARI SALMINEN

toimistosihteeri, terveyskeskus – Käyn paljon uimassa kesäisin. Suosik-

kejani ovat Vuosaaren seudun rannat. Tuttuja ovat myös Rastilan, Puotilan, ja Kallahden uimarannat. Rannat ovat useimmiten oikein siistissä kunnossa.

Tiedot veden lämpötilasta ja levämääristä on mukava olla näkyvillä, näin yleensä kau-

pungin rannoilla onkin. Uimakopit ja riittävä mää-rä roskakoreja olisi hyvä saada joka rantaan.

■ SISKO LOUNATVUORI

va. perhepalvelujohtaja, sosiaalivirasto – Uimarannoilla tulee käytyä aika har-voin. Enemmän tykkään uida Uima-stadionilla ja talvisin avannossa. Nuo-rempana kävin paljon Suomenlinnan rannalla. Talvisin käyn Katajanokalla avanto-uimassa erään veneseuran rannalla. Liikuntavirastolle ter-veisiä, että olisi mukava saada alueelle myös kesäkäyttöinen uimaranta. Ehkä tulisi uitua sitten enemmän myös kesäai-kaan. Puutteita en ole rannoilla juuri huomannut. Kunhan on putsattu lasinsiruista, niin hyvä on.

■ PIRKKA HELLMAN

arkkitehti, rakennusvalvontavirasto - Vanhemmiten on tullut uitua vähem-

män, mutta edelleen tykkään käydä aa-mu-uinneilla Aurinkolahden uimaran-nalla silloin tällöin. Siellä on kaunis kah-vila, ja aurinko paistaa nimensä mukai-

sesti lähes aina. Ranta on myös mukavan lähellä alueen asutusta. Aurinkolahdella

hieman häiritsevät rannan mataluus ja isot ki-vet, joihin saattaa töytäistä varpaansa. Myös pukuhuone- ja wc-tilat voisivat olla vähän paremmat.

■ JANNE LEHTINEN

ohjaaja, sosiaalivirasto - Äkkiä ei tule mieleen paikkaa, jossa en olisi käynyt uimassa. Liikun paljon polkupyörällä, ja kesäisin repussa on aina pyyhe ja simmarit mukana uimi-sen varalta. Suosikkirannat pidän sa-laisuutena. Santahaminan lähellä on yksi upea paikka, rauhallinen ja täynnä kauniita, rauhallisia luotoja. Hietalahden uimarannasta pidän vähi-ten. Rannat ovat mielestäni hyvässä kunnossa. Sellaisena ne pysyvät, kunhan vain ihmiset vievät omat roskansa pois tai laittavat edes roskakoriin.

■ Lauttasaaren kasinorannan merirosvolaiva on lapsille jännittävä leikkipaikka. Siellä leikitään jo ennen kuin rantakausi alkaa.

■ Suomenlinna on yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Kesäisin se täyttyy niin turisteista kuin rentoutumaan tulleista kaupunkilaisistakin.

■ Tuoriniemenranta on Hert-toniemen lähiöranta, joka on

lapsiperheiden suosiossa.

■ Pihlajasaari sijaitsee vain 10 minuutin venematkan

päässä kaupungista. Merta, hiekka- ja kalliorantoja sekä

karun kaunista luontoa riittää.

myös kurssitettu pelastustoimintaan. Mukavan kesätyön rannoilta sai yhteensä 56 nuorta.

Koirien tuonti yleisille rannoille on kielletty. Muutenkin siisteys on rannoilla tärkeää, ja jätehuollon pelattava. Hiekan seulontakone käy pienillä rannoilla kerran viikossa, suurilla rannoilla se käy lähes päivittäin. Siisteydestä pitävät huol-ta myös uimavalvojat ja siivoukseen palkatut liikuntatyön-tekijät.

Lopuksi Kallionpää kertoo omat suosikit ja vinkit.– Aamurannaksi valitsen Laajasalon, Kallahden kaina-

loon taas menen kun haluan rauhaa, Aurinkolahteen suun-nistan halutessani ravintolapalveluja ja Pihlajasaari kutsuu monipuolisuudellaan ja luonnollaan. Rantakausi jatkuu elo-kuulle, joten koko kesä on hyvin aikaa testata uusia rantoja! Toivotaan lämmintä ja aurinkoista kesää! •

> Lisätietoa ja mittaustiedot www.hel.fi/liikunta

kuva MIKA LAPPALAIN

EN

kuva ANTTI AH

TILUO

TO

kuva JUH

ANI SEPPO

VAARA

kuva HELJÄ H

YYTIÄ


Mukaan juhlimaan!

Helsinki-viikon aikana kaupunkiin voi tutustua jalan,pyöräillen, bussin kyydissä tai Kaupunkikonsultin räätälöimällä henkilökohtaisella tutustumiskierroksella. Koe Helsinki avoimin mielin ja ihastu kaupunkiin yhä uudelleen ja uudelleen! Lisätietoja: www.helsinkiviikko.fi

13

9

45

3

6

10

1614

81

2

7

12

17

18

15

10

5 24 1

3

9

876

11

Helsinki-viikko 4.–15.6.

Suomenlinna

Kaivopuisto

Tervasaari

Seurasaari

Kamppi

Itäkeskus

Siltamäki

Töölö

Jätkäsaari

Alppila

Kontula

Pihlajamäki

Pirkkola

Käpylä

Kannelmäki

Vuosaari

Talosaari

Kumpula

Mukaan Helsinki-viikko 4.–15.6.

Pitäjänmäki

1 Senaatintorin maakuntajuhlat 4.–6.6. Satakunta esittäytyy.

2 Samba Carnaval 12.–14.6. tuo jälleen kaivattua eksotiikkaa Helsinkiin. Suuri Sambakulkue lähtee Senaatintorilta 13.6. klo 15. www.helsinkisambacarnaval.fi3 Torikorttelit paistattelevat Helsinki-viikon

näyttämönä. Ohjelmaa riittää koko viikoksi kortteli-suunnistuksesta kaupunginjohtajan tapaamisiin.

4 Eat&Joy-maatilatori Lasipalatsin aukiolla 2.–4.6.

5 Palloliiton ohjelmaa Narinkkatorilla 9.6. klo 14–19.6 Äkseerausleiri Suomenlinnassa 13.–14.6., www.suomenlinna.fi7 Kaartin Soittokunta 190 vuotta -festivaali 4.–6.6. Suomenlinnan merilinnoitus saa historiallisille kujil-

leen uuden festivaalin, www.kaartinsoittokunta.fi8 Les Lumières ja kuohuttavat ajatukset 9.–15.6.

Sivistyksen valontuojat eli Les Lumières valtaavat Helsingin, www.lumieres.fi

9 Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avautuu 10.6. klo 18. Klo 21–24. Tanssit juhlateltassa.

10 Pihlajamäessä soi jälleen blues 6. 6. klo 13–18.

> Lisätiedot ja koko ohjelma www.helsinkiviikko.fi. Tapahtumiin vapaa pääsy, ellei erikseen mainita. Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Viikon tapahtumia


12.6. Helsinki-päivä1 Kaisaniemi• Kaustinen Kaisaniemessä klo 15–22 Kaustinen Folk Music Festival antaa esimakua kesän festivaalista,

www.kaustinen.net• Samba Carnaval avajaiset klo 19.

2 Espa• Tavataan Espalla. Helsinki-päivänä Es-

palla tapahtuu sekä lavalla että puistossa.• Espan puistossa klo 10–16 Helsinki-päivän markkinat.

3 Lasipalatsin aukio• Eat&Joy-maatilatori Lasipalatsin auki-

olla. Pientuottajat esittelevät tuotteitaan perjantaisin syksyyn saakka.

• Opastettu kiertoajelu Alvar Aallon arkki-tehtuurikohteisiin Helsingissä klo 15.

4 Sinebrychoffin puisto• Puistokonsertti perheille klo 15-18.

5 Tehtaankatu / Kauppatori• Ihania naisia Helsingissä -kävelykierros

klo 11 ja 17

6 Kaivopuisto• Kaivopuiston tutustumiskäynnit klo 14 ja

klo 16 Kaivopuiston historiaa -kierrok-set. www.helsinkiseura.fi

7 Jätkäsaari• Kiertoajelut Jätkäsaareen klo 17 ja 19.

Tutustuminen Jätkäsaaren tulevaan asunto- ja toimitilarakentamiseen.

8 Töölö• Elävä Töölö – Sydämenä tori klo 8–20

Töölö juhlii Helsinki-päivää Töölön- torilla ja Taivallahden leikkipuistossa.

9 Tervasaari• Teatteri Helsinki Tervasaaren amfiteat-

terissa klo 19, www.teatterihelsinki.fi

10 Seurasaari• Seurasaaressa tanssitaan klo 18 Antin

aukiolla.

11 Alppila• Työväenasuntomuseon avajais- tapahtuma klo 12–16, Kirstinkuja 4.

12 Käpylä• Kotikaupunkikävely Käpylässä klo 12 ja

16. Lähtö ja paluu Pohjolankatu 1.

13 Kumpula• Kumpulan kasvitieteellinen puutarha,

ilmainen sisäänpääsy. • Tutustu Kumpulan ja Vallilan vanhoihin

puutaloihin teema-bussikierroksilla.

14 Kontula• Kontulan Ostarifestari klo 14–19. Maksuttomassa tapahtumassa esiintyjiä.

15 Pitäjänmäki• Pitäjänmäen Kulttuurikirkon perinteiset

Helsinki-päivän tanssit klo 19–21, www.pitskunkulttuurikirkko.net

16 Pihlajamäki• Kiertoajelut klo 10–16 teemalla Ylläty

esikaupungeissa! Esikaupunkien esitte-lyä niille, jotka eivät välttämättä ole käy-neet näillä alueilla aiemmin.

• Hyönteisretki Pihlajamäessä klo 12–14.

17 Aurinkolahti ja Vuosaari• Aurinkolahti-Seuran Helsinki-päivä

klo 14–17.30.• Tutustu Vuosaareen kävellen klo 12–14. 18 Talosaari • Luontoretki Helsingin Talosaareen

klo 18-21. Talosaari on yksi Helsingin uusimmista luontokohteista ja tutustu-misen arvoinen paikka.

Liikuntavirasto 90 vuotta• Pirkkolan, Itäkeskuksen, Vuosaaren, Mä-

kelänrinteen, Töölön urheilutalon, Hel-singin urheilutalon, Malmin ja Siltamä-en uimahalleihin sekä Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloihin vapaa pääsy juhlavuoden kunniaksi.

• Klo 11-14 Pyöräilystadion Velodromi avoinna yleisölle. Cycle Club ry opastaa ja lainaa pyöriä sekä kypäriä.

Ympäri kaupunkia• Helsinki-päivä pelastuslaitoksissa

klo 10–18.

teksti EEVA-LIISA RAUTIAINEN, KAISA LAINE kuvat OLLI TURUNEN

Velka 1 nappasi Kultaisen kuulanKAUPUNGIN KYMMENENNET PETANKKIKI-

SAT järjestettiin Kaisaniemen kentällä per-jantaina 15. toukokuuta. Tunnelma ja sää oli-vat leppoisan aurinkoiset, mutta aistittavissa oli myös jännityksen huumaa 90 joukkueen tavoitellessa Kultaisen kuulan pokaalia. Jär-jestelyt sujuivat hyvin yhteistyössä rakennus-viraston Jyrki Vätön ja Virpi Vermilän sekä liikuntaviraston Ari Syrjäsen kanssa. Siitä kii-tokset heille.

Jännittävien pelitapahtumien jälkeen mestaruussarjan voittajajoukkueeksi nousi sosiaaliviraston Velka 1, jossa pelasivat Ilkka Passi, Ahti Karikko ja Anne Skyttä. Voiton sinetöi viimeinen heitto aivan snadin viereen. Tämän jälkeen kenelläkään ei ollut epäilystä, kenelle voitto kuului. Oivan vastuksen voitta-jille antoi Sopu-joukkue. Heidän sijoittumi-sensa hopealle oli todellinen pelaajien tai-donnäyte, koska joukkue kasattiin vasta pai-kan päällä innokkaista petankisteista. Prons-sille tuli liikuntaviraston Bolliksen kuulat.

Paras puku -palkinnon valitseminen oli tuomaristolle tänä vuonna erittäin vaikeaa, sillä paikalla oli monta tasavertaista joukku-etta. Kampin pirut ja enkeli -joukkueen pu-keutuminen kuvasi hyvin joukkueen nimeä, Sinipiigojen pukeutumisessa ihastuttivat vä-rikkäät asut ja siivet, mutta tuomaristo vapisi kuitenkin Palmian Kontulan kartellin mafio-sojen edessä, jotka palkittiin.

Kiitokset kaikille pelaajille ja muille järjes-täjille. Tapaamisiin ensi vuonna!

> Lisää petankkitunnelmia Heli-intrasta Henkilöstö > Henkilöstöliikunta.

■ Kampin pirujen ja enkelin Teemu Hämäläisen ja Piia Koskelan kuula lensi tyylillä.

■ Päiväkoti Mustikan Sinipiigat Jaana Georgieva, Senja Maiorova, Maija Havola ja Maija Kakko heläyt-tivät taikasauvojaan ja kattoivat Kaisaniemen kentän peliareenaksi.

■ Rennosta kisafiiliksestä huolimatta heittoihin syvennyttiin liki ranskalaisella vakavuudella.

Koe Kaustinen Folk Music

Festival!

Helsingin kaupungin työntekijät saavat Kaustinen Folk Music Festi-vaalille tällä etusetelillä yhden päi-vän aluelipusta 4 euron alennuk-sen (enintään 2 henkilöä). Etuseteli ei mahdollista päällekkäisten alen-nusten käyttöä. Maksuvälineenä käyvät myös kulttuurisetelit. Näytä etuseteli portille saavuttaessa!

Lisätiedot sekä ohjelma: www.kaustinen.net

4€ETUSETELI

■ Kymmenensien Petankkikisojen mestaruuden veivät sosiaali-viraston Velka 1:den Ilkka Passi, Anne Skyttä ja Ahti Karikko.

tapa

htum

ia

Poimikukkia ja herneitä

■ HEINÄ-ELOKUUSSA kaupungin pel-loillaan kasvattamat kukat ja herneet

kypsyvät poimittaviksi. Poiminta-alueet on merkitty Saa poimia -kyltein. Pel-

toja löytyy niin Haltialan tilan mailta kuin muiltakin kaupun-

gin maisemapelloilta.


Arvaa, ellet tiedä!

Edellinen arvonta 27.4. Viimeksi kysyimme paljonko maksaa sisäänpääsy kaupungin-museon näyttelyyn Varokaa, mus-talaisia! Väärinymmärryksen his-toriaa.

Sisäänpääsy on ilmainen, ku-ten muihinkin kaupunginmuse-on näyttelyihin.

Vastauksia tuli 43 kappaletta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja.

Palkinnot menivät seuraavil-le: Pirkko Hämäläinen, Arja Laurila, Nina Saukkonen, Auli Virta ja Kirsi Laurikainen.

Kuinka monta kesätyöntekijää kaupunki palkkasi tänä kesänä?Vastaukset 5.8. mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki, faksi 310 37952, s-posti [email protected]. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Puisto- ja syvänveden-jumpat kutsuvat■ NYT LOPPUU kuntokeskuksen lattian hien haistelu. Ohjatut puistojumpat rullaavat koko kesän. Puistojumpat ovat ilmaisia, eikä niihin tarvitse ennakkoilmoittautua. Testaa vaikka kaikki:> Hesperian puisto, Mannerheimintie, 3.6.–26.8., ke klo 16.30–17.20> Maunulan sorsapuisto, Männikkötie, 2.6.–25.8., ti klo 18–18.50> Pikkukosken uimaranta, Pikkukosken tie, 1.6.–6.7., ma klo 18–18.50> Puotilan leikkiniitty, Meripellontie, 1.6.–24.8., ma klo 18–18.50 sekä 24.–27.8.,

Helsinki Liikkeelle -viikon aikana, ma–to klo 18–18.50> Uimastadionin edusta, Hammarskjöldintie, 2.6.–27.8., ti ja to klo 15–15.50> Myllypuron liikuntapuisto, Myllytontunpolku 1, 2.–23.6., ti klo 11–11.50> Kontulan kelkkapuisto, 4.–25.6., to klo 13–13.50Näihin sisäänpääsy 2 euroa:> Syvänvedenjumppa, Uimastadion, 4.5.–27.8., ti ja to klo 8–8.30> Syvänvedenjumppa, Kumpulan maauimala, 1.6.–26.8., ma ja ke klo 8.30–9

ILMOITUS

TAULUTiedot palstalle

[email protected].

Seuraavan kalenterin

aineistopäivä on 5. elokuuta.

Kiinnostaako soutuharrastus?■ TULE MUKAAN Stadin Soutuklubin toi-mintaan mukavan harrastuksen pariin. Klubi on kaikkien kaupungin työntekijöi-den epävirallinen yhdistys, jonka tarkoituk-sena on koota yhteen soutua harrastavat sekä tarjota mahdollisuuksia harrastuksel-le. Tärkein laji on kirkkovenesoutu klubin omalla Aurora-veneellä.

Kaikille avoimet soutuillat jatkuvat tiistaisin 16.6. asti. Lähtö Soutustadionilta klo 17. Säästä riippuen tehdään 1–2 tunnin lenkki merellisissä maisemissa.

Soutuklubi osallistuu kauden aikana muutamiin soututapahtumiin. Klubi vuok-raa myös kirkkovenettään hallintokuntien käyttöön. Venevaraukset: [email protected].

Tervetuloa soutamaan tapahtumiimme!

Kohtaa luonto ja lepakoita■ KUN AJATUKSET OVAT jumittaneet ke-sässä koko lumisen ja äänettömän talven, toivoo, etteivät edes sadepäivät saati itikat jarruttaisi luonnossa liikkumista. Mikäli et kesän tullen ole kadottanut tätä yltiöpäistä rohkeuttasi – ja olet hankkinut kumpparit – niin osallistu ympäristökeskuksen järjestä-mille luontoretkille. Opastettuja luontoret-kiä järjestetään kesän aikana kymmenittäin, tässä muutama:> 16.6. Viikin uuttukyyhkyt ja niiden ren-

gastus> 26.6. klo 23–01 Seurasaaren lepakot> 12.7. Vartioharjun niityt> 6.8. klo 20–22 Harakan rohdot ja taiat –

täydenkuun retki> 9.8. klo 12–15 Koko perheen meribiolo-

giaretki Harakan saarella> 11.8. Luonto maantieteessä – maisemien

muodot Laajasalossa.Opastetut luontoretket ympäristökeskuk-sen sivuilla > www.hel.fi/ymk. Vapaa pääsy.

Lasten saari-seikkailut Harakassa■ HARAKAN SAARELLA järjestettävissä Las-ten saariseikkailuissa tutustutaan eläytyen ja tutkien Harakan saaren luontoon. Seik-kailut on tarkoitettu yli 4-vuotiaille lapsille aikuisen seurassa.

Seikkailusunnuntait klo 12–14.30, 7.6., 28.6., 5.7., 12.7., 19.7. ja 2.8.

Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ul-lanlinnan laiturista klo 12, kahvila Ursu-lan vierestä, venematka aikuisilta 3,50 eu-roa, lapsilta 1,70 euroa. Retkille ei tarvitse ilmoittautua, ja ne ovat maksuttomia. Seik-kailut järjestää ympäristökeskus.

Rakennusviraston kesätyöntekijä Susanna Franzoni kesällä 2006.

kuva MARI H

OH

TARI

Liiketalouden oppisopimus-koulutusta tarjolla■ OLETKO TOIMISTOTEHTÄVISSÄ? Haluat-ko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuk-sella?

Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksen: Liike-talouden perustutkinto, merkonomi.

Koulutus on tarkoitettu kaupungin pal-veluksessa toimistotehtävissä toimiville, ja sen kesto on noin kaksi vuotta. Lähiopetus-päiviä oppilaitoksessa on 2–3 päivää kuu-kaudessa. Koulutus alkaa 14.9.> Lisätietoja: oppisopimusneuvoja Jo-hanna Rissanen, puh. 310 86693, [email protected] tai koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, [email protected].

31

Pek

ka S

auri

IlmestymisaikatauluNro 4 2.9. aineisto 5.8. Nro 5 21.10. aineisto 18.9.Nro 6 9.12. aineisto 5.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoi-tetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoittee-si sähköpostilla [email protected].

Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsinginhenki

1 Mikä maa voitti jääkiekon maailmanmestaruuden?

❒ a. Ruotsi ❒ b. Kanada❒ c. Venäjä

2 Milloin vietettiin ensimmäistä Helsinki-päivää?

❒ a. vuonna 1959❒ b. vuonna 1969❒ c. vuonna 1979

3 Mikä on kaupungin henkilöstön suurin ikäryhmä?

❒ a. 44 vuotta❒ b. 48 vuotta❒ c. 52 vuotta

4 Mikä on Talpa?❒ a. Taloushallintopalvelu❒ b. Talin palloilijat❒ c. Tallinnan palolaitos

5 Montako apulaiskaupungin-johtajaa Helsingissä on?

❒ a. kaksi ❒ b. kolme❒ c. neljä

6 Missä euroviisut järjestettiin?

❒ a. Varsovassa ❒ b. Pietarissa❒ c. Moskovassa

7 Missä on Helsingin kaupungin-kirjaston itäisin toimipiste?

❒ a. Vuosaaressa ❒ b. Talosaaressa ❒ c. Sakarinmäessä

8 Montako yleistä uimarantaa kaupungilla on hoidossaan?

❒ a. 28❒ b. 35❒ c. 42

9 Montako vuotta on kaupungin strategiakausi?

❒ a. kaksi ❒ b. kolme❒ c. neljä

10 Paljonko Helsingissä oli huhtikuussa työttömiä?

❒ a. 15 490 määrä❒ b. 18 742 määrä ❒ c. 21 309 määrä

Vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4a, 5c, 6c, 7c, 8a, 9c, 10cK YSY M

YS

TÄ

• k

uka •

mitä • m

issä • milloin •

10


kuva MO

LLA TOPPARI

Heinätalkoot Tuomarinkylän pelloilla ■ YLI 20 KERTAA JÄRJESTETYT Tuoma-rinkylän heinätalkoot järjestetään myös tänä kesänä 2. heinäkuuta klo 11 alka-en. Seivästämisen, hikoilun ja haravoin-nin lomassa talkoolaisille tarjotaan pel-lolla soppaa ja pullakahvit. Lapsille he-vosajeluja. Talkooväelle päivän päätteek-si sauna. Järjestäjänä rakentamispalvelu. Säävaraus!

Kesädösä parkkeeraa biitsille■ ENSI KESÄNÄ Laiva on lastattu -sanaleikki kuuluu näin: kirjastoauto on lastattu kirjoilla, cd-levyillä ja peleillä. Kesädösän henkilökunta taas on miksaus nuoriso- ja kirjastontyönteki-jöistä. Mistä oikein on kyse kaupunginkirjaston nuorisotyön koordinaattori Molla Toppari ?

– Tässä nuorisoasiainkeskuksen ja kaupunginkirjaston yhteistyöprojektissa kirjastoauto parkkeeraa viiden viikon ajan sinne missä nuoriso on eli vaikka Rastilan uimarannalle. Idea-na on tarjota nuorille mielekästä puuhaa ja juttuseuraa silloinkin, kun muu kaupunki hilje-nee, Toppari kertoo.

Kesädösän sisukset on lastattu nuoria kiinnostavalla aineistolla ja tekemisellä, mutta dösä ei sulje oviaan vanhemmiltakaan. Viime kesänä kaiken ikäisiä uteliaita oli jopa yli 200. > Bongaa Kesädösä maanantaista lauantaihin 26.6.–31.7., www.nuoriso.hel.fi/kesastadi


Jus

si P

aJu

ne n

GoGokesä–elokuu 2009

2.6.–8.8. summeri uimastadionillaLiikuntavirasto ja YLE:n Summeri kutsuvat liikkumaan. > www.summeri.yle.fi

4.–15.6. Helsinki-viikkoTapahtumat leviävät joka puolelle kaupunkia. > www.helsinkiviikko.fi

20.6. JuHannusPäiväJuhannuksena vietetään Suomen lipun päivää.

5.–11.7. Helsinki cuPNuorten kansainvälinen jalkapallo-turnaus pelataan Helsingissä. > www.helsinkicup.fi

30.7.–9.8. urb 09Urbaanin kulttuurin festivaali täyttää 10 vuotta. Mukana myös kulttuuriasiainkeskus.> www.kiasma.fi

13.–30.8. Helsingin JuHlaviikotTaidetta, teatteria, musiikkia, tanssia ja taiteiden yö.> www.helsinginjuhlaviikot.fi

21.-27.8. runokuu-festivaaliKaupunginkirjasto ja Nuoren Voiman Liitto järjestävät runsaan runo-ohjelman eri puolilla kaupunkia.

2.9. Helsingin Henki nro 4 ilmestyyAiheina asunnottomuus, koulutusasiat, osa-aikaeläkkeet, työhyvinvointi ja henkilöstöliikunta.

032009

{ uus

i duu

ni }

Kerjääminen ja kaupustelu kielletty.””

Viestintää Talpassa> kuka: Kati Toikka> ammatti: viestintäpäällikkö, Taloushallintopalvelu> tÖiHin: 2.3.2009> toimiPiste: Meritalo Merihaassa

Mikä on Taloushallintopalvelu eli Talpa? Talpa aloitti vuoden alusta kaupungin liikelaitok-sena. Päätehtävämme on tuottaa talous- ja palk-kahallinnon palveluja kaupunkikonsernille. Asi-akkaitamme ovat kaupunkikonsernin yksiköt ja kaupungin palveluja käyttävät helsinkiläiset. Hoi-damme työntekijöiden palkanmaksun.Mitä ja missä teit aikaisemmin?Tulin kaupungille yksityisen liike-elämän puo-lelta, missä toimin viimeksi suuren suomalaisen yrityksen viestintäpäällikkönä.Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen tuloasi?Arvostan suuresti työnantajani tarjoamia mah-dollisuuksia, verkostoja ja etuja sekä tiettyä var-muutta ja toiminnan pitkäjänteisyyttä.Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi?Useat viestintään liittyvät asiat saa suunnitella periaatteessa tyhjältä pöydältä. Olen johtoryh-män jäsenenä mukana työstämässä liikelaitoksen strategiaa. Tavoitteena on hyödyntää kaikkia vies-tintäkanavia mahdollisimman tehokkaasti.Millainen oli päiväsi tänään? Perehdytykseni on käynnissä, joten tapaan eri osastojen esimiehiä. Päivitin Talpan internet-si-

vuja ja kirjoitin tekstiä sisäiseen tiedotteeseem-me Takuun. Mikä on yllättänyt sinut täysin? Mitä uutta ja odottamatonta on tullut vastaan?Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten ripeästi ja ennakoivasti Talpassa toimitaan. Mitkä ovat Talpan suurimmat haasteet taantuman aikana?Taloudellisen epävarmuuden aika lisää meille painetta tuottaa luotettavaa taloudellista infor-maatiota entistä nopeampaan tahtiin.Mitkä ovat suurimmat haasteesi ja kehityskohteet tässä tehtävässä? On tärkeää olla tiiviisti mukana Talpan strategian luonnissa ja sen viemisessä viestinnän avulla läpi koko organisaation sekä henkilöstölle että asiak-kaille. Samalla on tärkeää säilyttää myös henkilö-kohtainen ote esimerkiksi asiakasvirastoihin.Mitä odotat työltäsi ja tältä vuodelta?Haluan kehittää asiakasviestintää hyödyntämään entistä tehokkaammin ja vuorovaikutteisemmin asiakaspalautetta. Lisäksi on tärkeää, että Talpas-sa tieto kulkee sisäisesti jouhevasti.Ketä kuuluu työyhteisöösi?Lähin esimieheni on asiakkuudenhallintapääl-likkö Päivi Turpeinen. Teen yhteistyötä myös oman osastoni it- ja henkilöstöihmisten kanssa. Johtoryhmän jäsenyys mahdollistaa säännöllisen kontaktin myös muiden osastojen esimiehiin.Missä asut?Olen palannut juurilleni Laajasaloon. Kuskaan kolmea lasta aamuisin autolla, jonka jätän metro-asemalle ja kuljen töihin loppumatkan julkisilla.

kuv

a Ar

TO W

iiKAr

i

Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 3/2009