25.4.2019

HYVINKÄÄN SAIRAALA

A -osan ja hallintorakennuksen julkisivujen korjaus

HANKESUUNNITELMA

Hallitus 6.5.2019, LIITE 2

SISÄLTÖ 1 Johdanto ................................................................................................................... 1

2 Hankkeen perustelut ................................................................................................ 1

3 HANKKEEN TEKNINEN TOTEUTUS ............................................................................ 3

3.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus ........................................................................ 3

3.2 Rakennustekniset työt........................................................................................ 4

3.3 LVIA-tekniikka ..................................................................................................... 5

3.4 Sähkö- ja teletekniikka ....................................................................................... 5

4 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA ..................... 6

5 TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT SEKÄ HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA ..................................................................................................................... 6

5.1 Väistötyöt ........................................................................................................... 6

5.2 Muut häiriöt sairaalan toiminnalle ..................................................................... 7

6 AIKATAULUTAVOITTEET ........................................................................................... 8

7 KUSTANNUSARVIO ................................................................................................... 8

Liitteet: Liite 1. Asemapiirros Liite 2 Julkisivut itä ja pohjoinen Liite 3 . Julkisivut länsi ja etelä Liite 4. Leikkauskuva

1

1 Johdanto HUSin Hyvinkään sairaalan ensimmäiset rakennusosat, A-rakennusosa ja hallintorakennus ovat valmistuneet vuonna 1975. Sairaalan alueelle on tehty uudisrakentamista eri vuosikymmeninä. Viimeisimmät valmistuneet hankkeet ovat Hyvinkään kaupungin ja HUSin yhteisomistuksessa oleva H-siraala sekä HUSin omistuksessa oleva Logistiikkapiha ja jäteasema. Lisäksi alueelle on valmistumassa Anestesia- ja leikkausosaston uudisrakennus. H-sairaalan ja uusien leikkaussalien valmistuminen vapauttaa tilaa Hyvinkään sairaalan alueelta, jolloin vanhoja rakennusosia voidaan peruskorjata, kun vapautuneita tiloja voidaan käyttää väistötiloina ennen niiden muuttamista tulevaan käyttötarkoitukseen. Julkisivujen peruskorjausten osalta on välttämätöntä siirtää toimintoja pois korjauksen ajaksi, koska korjauksesta syntyvät haitat, lähinnä melu ja ikkunoiden vaihtaminen, estävät toiminnan tiloissa, rakentamisen aikana. Tämä hankesuunnitelma sisältää Hyvinkään sairaalan A-rakennusosan ja hallintorakennuksen julkisivujen, seinäeristeiden ja ikkunoiden uusinnan sekä vesikattojen lämmön – ja vedeneristeiden uusinnan. Hanke toteutetaan kahdessa päävaiheessa, joiden sisällä on useita vaiheita toimintojen väistöistä johtuen. Hankkeen laajuustiedot:

− Julkisivupinta-ala n. 5000 m2

− Ikkunat n. 1200 m2

− Vesikattopinta-ala 3200 m2 Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2019 - 2022 investointiohjelmaan 12 milj euron suuruisena hankkeena. Hankkeen aikatauluarvio perustuu siihen, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuoden 2020 alkupuolella. Hyvinkään sairaalan A-rakennusosan julkisivukorjauksen aikatauluun vaikuttaa samanaikaisesti tehtävä vuodeosaostokerrosten 3-5 peruskorjaus.

2 Hankkeen perustelut Hyvinkää sairaalarakennuksen A- rakennusosa sekä siihen kiinteästi liittyvä hallintorakennusosa, D-osa ovat valmistuneet vuonna 1975. A-rakennusosassa eli vuodeosastorakennuksessa on 5 maanpäällistä kerrosta ja 2 osittain maanpinnan alapuolella olevaa kerrosta. D-rakennusosassa on kaksi maanpinnan yläpuolella olevaa kerrosta sekä yksi osittain maanpinnan alapuolella oleva kerros. Rakennusten runko on paikalla valettu teräsbetonirunko, jonka julkisivuina ovat pesubetonipintaiset ulkoseinäelementit. Vuodeosastoilla olleet potilaat ovat valittaneet paljon vetoisuudesta. Myös tiloissa työskentelevät henkilöt ovat tuoneet esiin ongelmia

2

julkisivurakenteessa. Niissä on havaittu vesisateen yhteydessä useita vesivuotoja rakennuksen runko-osassa sijaitsevissa huoneissa ja asiaa tutkittaessa on havaittu veden pääsevän rakenteisiin kovettuneiden ja rikkoontuneiden julkisivun kuorielementtien saumoista, joista se kulkeutuu elementtien sisäpuolta pitkin eripuolille rakennusta. Osassa hoitohuoneissa henkilökunta oirehtii ja sisäympäristöongelmaa selvitettäessä havaittiin ulkoseinäelementeissä kosteutta, joka viittaa sandwich -rakenteen lämmöneristysten kostumiseen. Haitallisten aineiden tutkimuksia ei ole tehty. Vuoden 2013 lopulla vuodeosastolla 3 ja 4 korjattiin ikkunoiden läheisten seinien sisäpinta vaurioita n. 10 potilashuoneesta. Vuoden 2014 alussa vetoisuutta pyrittiin poistamaan säätämällä ikkunoita ja uusimalla tiivisteet ylläpidollisina toimenpiteinä. A-rakennusosan länsipuolen ikkunoista ja D- rakennusosan alkuperäisistä kippi-ikkunoista osa on uusimatta ja ikkunoiden elinkaari on päättynyt ikkunoiden puuosien ollessa voimakkaasti lahonneita. Osassa, jo vaihdettujen ikkunoiden ulkopuolisissa ikkunapuitteissa on osa puisista rakenteista huonokuntoisia ja ne tulisi kunnostaa ja huoltomaalata. Vuonna 2013 tehdyn kuntoraportin perusteella A- ja D- rakennusosien julkisivuelementtien ulkokuoret ovat elinkaarensa lopussa ja elementeissä esiintyy pakkasrapaumaa sekä voimakasta karbonisoitumista raudoituksissa. Kuorielementtien elastiset saumat ovat kovettuneet sekä vaurioituneet laajalti. Saumojen puuttuva tuuletus ja vauriot ovat altistaneet julkisivuelementit kosteusrasitukselle. D- rakennusosan ikkunapellitykset ovat puutteelliset, joka on lisännyt seinäelementtien kosteusrasitusta. Raportin perusteella julkisivujen ulkokuorielementit suositeltiin kokonaan uusittaviksi 5 vuoden sisällä. Vuonna 2011 Akuuttisairaaala-lisärakennus hankeen purkutöiden yhteydessä puretuista sandwich- ja kuorielementeistä tehtiin laboratoriotutkimukset, joiden tulokset olivat edellä mainitun suuntaiset. Näytteet otettiin A- rakennusosan länsipuolen sivulta. Kuntotutkimuksessa havaittiin A-rakennusosan itäsivulta ikkunoiden alapuitteiden pehmenneen ja pystyjakokarmien puuosien olevan heikosti kiinni ja alaosien pehmentyneen. Veden ohjaus ei toimi pystyjakokarmien osalta. Korjattujen länsisivun ikkunoiden kunto on hyvä. D- rakennusosan puisten keskisaranoitujen kippi-ikkunoiden kunto on kohtalainen. Tutkimuksessa ei ole huomioitu torniosan vaihtamatta jääneitä ikkunoita, joiden kunto on huono. Parvekkeiden tutkimuksessa havainnoitiin parvekelaatoissa teräksien sijaitsevan laatan pinnassa ja olevan ruosteessa sekä pintojen olevan rapautuneita. Maalipinnat olivat pääosin kuluneet pois. Toissijaiset vedenpoistoreiät puuttuivat. Betonisten kaiteiden tasoitteiden havaittiin olevan kohtuullisessa kunnossa lukuun ottamatta pintatasoitteiden virheitä. A-osan matalan osan katot ovat vanhoja, vuodelta 1975 ja pintoja peittää kauttaaltaan singelikerros. Kattokaivojen ympäriltä on poistettu singeliä, mutta kivien kulkeutuminen kaivoihin on jatkuva ongelma säännöllisestä huoltotoiminnasta huolimatta. Myös A-rakennusosan korkeimman osan katot, mukaan lukien vuonna 2008 rakennetut ilmanvaihdon konehuoneen katot on peitetty singelillä. A-rakennusosan matalan osan katolla olevien ilmanvaihtokanavien paino aiheuttaa kattopinnan painumista ja sadeveden

3

kerääntymistä ja seisomista. Tämä on todennäköinen syy myös kanavien läheisyydessä olevan julkisivun kosteusvaurioihin. Läpivientien tiivistykset vaativat pikaista korjaamista. Julkisivujen ja vesikaton uusiminen on välttämätöntä, jotta tilojen sisäilmaolosuhteet saadaan hallintaan. Rakenteiden uusiminen tulee myös parantamaan merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta sekä vähentämään rakennuksen yllä- ja kunnossapitoon kohdistuvia kustannuksia. Hanke on järkevää toteuttaa saman aikaisesti vuodeosastojen peruskorjaushankkeen kanssa. Koska toimintoja joka tapauksessa joudutaan siirtämään muihin tiloihin peruskorjaushankkeen takia, julkisivujen uusinta samanaikaisesti vähentää väistömuuttojen määrää ja toiminnoille aiheutuvaa haittaa. Vuodeosastokerrosten peruskorjaushankkeen yhteydessä joudutaan tekemään merkittäviä rakennustöitä vesikatolla, jolloin katon uusiminen samaanaikaan tuo sekä kustannussäästöä että vähentää uusimisesta aiheutuvaa haitaa sairaalan toiminnalle. Hankkeiden samanaikainen toteutus laskee rakentamiskustannuksia, kun rakentaminen voidaan ostaa samoilta urakoitsijoilta, jolloin työmaanperustamis- ja hallinnointikustannukset ovat pienemmät kuin erikseen toteutettaessa.

3 HANKKEEN TEKNINEN TOTEUTUS

3.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus HUS Hyvinkään sairaalan A-rakennusosan ja hallintorakennuksen julkisivu-hankkeessa korjataan julkisivut ja vesikatto sekä vaihdetaan uudet ikkunat. Osat sijaitsevat rakennusmassan keskellä. Julkisivuista puretaan ulkokuori ja lämmöneristekerros ja tilalle asennetaan uusi eriste ja ulkopintaverhous. Ikkunat vaihdetaan uusiin. Korjaus tehdään vaiheittain aloittaen pohjoispäädystä ja hallintorakennuksesta jatkaen eteläpäätyyn. Vaiheistus liittyy kiinteästi Vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjausten vaiheistukseen. Samassa yhteydessä puretaan vanhat vesikaton eristeet ja tehdään uusia taloteknisiä kanaaleja. A-rakennusosan katolla olevaa ilmanvaihtotekniikkaa uusitaan laajalti ja se aiheuttaa muutoksia vesikaton rakenteille. Ontelomaisen räystäsrakenteen sisään tehdään uusia putkireittejä, jotka lämmöneristetään. Putkikanaalit ja -reitit varustetaan tarvittavilla tarkastus- ja huoltoluukuilla. Eteläpäätyyn asennetaan vesikatolta uusi poistumisporras. Porras palvelee 5. kerroksen tiloista hätäpoistumista. Nykyinen järjestely, jossa pelastetaan tikasautoilla vesikatolta, jatkuu pohjoisosalla. Vesikatolta puretaan teknisiä rakennelmia ja katon varusteita, kuten portaita ja kulkusiltoja, jotka korvataan uusilla, turvallisuusmääräysten mukaisilla teräsrakenteisilla valmisosilla.

4

3.2 Rakennustekniset työt

Kaivuu- ja täyttötyöt

Rakentaminen kohdistuu näkyvän julkisivun ja vesikaton korjaamiseen. Julkisivuremontissa sokkeliosia ei kaiveta auki. Maanpintaa kaivetaan auki eteläsivun poistumistieportaan kohdalla ja portaalle tehdään teräsbetoniperustukset ja porras tuetaan vanhaan rakennusrunkoon.

Ulkoseinät ja julkisivut

Ulkoseinien purkaminen tehdään irrottamalla ikkunat, ulkokuori ja lämmöneriste. Kylmäksi jäävä rakennuspääty sääsuojataan, jotta koko rakennus ei jäähdy eikä uusia kosteushaittoja synny. Uusien ikkunoiden asentaminen paikalleen tehdään vanhojen ikkunoiden purkamisen kanssa samanaikaisesti. Lämmöneristeen uusiminen tehdään pääosin lämpimään vuodenaikaan. Uusi verhous on tuulettuva levyverhous-tyyppinen. Pintamateriaali valitaan toteutusvaiheessa. Verhous asennetaan metallirankarakenteen varaan. Liitteessä esitetyt havainnekuvat ovat alustavia, suuntaa antavia. Torniosan värillinen korostusosa valaistaan ja siihen asennetaan päärakennusmassaa korostava teksti-logo-osa. Julkisivu liittyy monilta osin muihin rakennuksiin ja niiden liittymien tekeminen kuuluu tähän hankkeeseen. Vesikattopintojen ja julkisivun liitoskohdissa varmistetaan liitosten tiiveys ja pitkäaikaiskestävyys.

Ulkotasot

Ulkotasoja, portaita ja kulkusiltoja tehdään molempien rakennusten vesikatoille. Eteläpäädyn porras on vanha porras, joka muokataan ja asennetaan vain 5. kerroksen katolta poistumistieportaaksi. Portaalle tehdään uudet perustukset.

Yläpohja- ja vesikattorakenteet

Vanha huopakate puretaan ja lämmöneristeet uusitaan. Vanhan yläpohjan betoninen yläpinta tarkastetaan ja tarvittaessa paikkakorjataan. Sen päälle asennetaan uusien kattorakenteiden ja -osien tarvitsemat tukirakenteet. Uudet kallistukset tehdään kevytsorabetonilla, sen päälle asennetaan uusi höyrynsulkukermi ja uudet lämmöneristeet n. 370mm sekä uudet pintakermit. Asennustyön aikana käytetään sääsuojausta.

Välipohjat

Tarvittavat julkisivun liittymät paljastuviin välipohjiin eristetään, korjataan ja paikataan.

Seinät, lattiat ja alakatot

Tarvittavat julkisivun liittymät paljastuviin kantaviin seinärakenteisiin eristetään, korjataan ja paikataan.

5

Ovet ja ikkunat

Kaikki ikkunat ja ovet julkisivun alueella uusitaan. 5. kerroksen ikkunoiden kohdalla ikkunan alareunan tasoa nostetaan, jotta tarvittavat padotuskorkeusmäärykset täyttyvät. Osa 5. kerroksen ikkunoista jää taloteknisten asennusten sisään ja korvataan lämpimällä seinärakenteella. Uudet ikkunat ovat tuuletusluukullisia ja pääosin kokonaan metallirakenteisia. Uusia ovia julkisivuun tulee vain huoltoreittien vaatimiin kohtiin ja ne ovat pääosin osastoivia, lämmöneristettyjä umpimetalliovia. Poistumistieovet ovat metallirunkoisia lasiaukollisia hätäpoistumisovia.

Kalusteet ja varusteet

Tarvittavat osat on mainittu pääosin kohdassa 3.2.3 Ulkotasot. Julkisivuun tulee valaistusrakenteita, jotka asennetaan vesikattopinnalle ja räystäälle. Tarvittavat kannatusrakenteet tehdään teräksestä vesikatteen läpi. Teksti-logo-osat ovat metallirunkoisia led-valomainos-tyyppisiä rakenteita, jotka tuetaan kantavaan rakennusrunkoon. Vesikatteen läpäisevissä rakennusosissa käytetään läpivientikappaleita, joissa on huomioitu padotuskorkeuden vaatimat tiivistykset. Uusiin oviin tehdään tarvittavat opasteet.

3.3 LVIA-tekniikka

Purettavat LVI-järjestelmät

Vesikaton purkamisen yhteydessä puretaan kaikki vesikatoilla sijaitsevat kanavistot ja viemärijärjestelmät. Vesikatolla sijaitsevat LVI-laitteet, kuten lauhduttimet, huippuimurit, lämmöntalteenottopatterit yms. siirretään pois vesikatolta korjauksen ajaksi ja asennetaan takaisin muutostöiden jälkeen.

Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät

Lauhduttimien putkistot asennetaan uudestaan vesikaton korjauksen jälkeen.

Vesi- ja viemärijärjestelmät

Vesikaton sadevesienpoistojärjestelmä uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. Vanha umpivirtausjärjestelmä puretaan ja kattokaivoja lisätään. Kattokaivoja on jatkossa vähintään 2 kpl jokaisella vesikatolla. Vesikaton tuuletusviemärit uusitaan.

Ilmanvaihtojärjestelmät

Vesikattorakenteisiin asennetaan kanavointitiloja LVI- ja ARK-suunnitelmien laajuuksien mukaisesti. Kanavointitilojen ilmanvaihtokanavat asennetaan vesikaton korjauksen yhteydessä. Asennus suoritetaan sääsuojassa ja koteloidaan heti asennustöiden loputtua.

3.4 Sähkö- ja teletekniikka

Sähkö- ja teletekninen hankelaajuus

Sähkö- ja teletekniset työt kohdistuvat pääosin vesikatolla oleviin LVI-asennuksiin sekä julkisivun valaistukseen.

6

Purettavat sähkö- ja telejärjestelmät

Vesikatolla olevien nykyisten LVI-laitteiden syöttökaapelit turvakytkimineen poistetaan vesikatolta vesikaton purkamisen ajaksi ja uusitaan tarvittaessa. Julkisivuvalaistus puretaan, samoin ulko-oviin liittyvät teleasennukset.

Sähköjärjestelmät

Johtotiet ja tilojen sähkötekninen varustelu Vesikatolle asennettavien uusien sähkösulatuksella varustetut kattokaivot liitetään rakennuksen nykyiseen sähkökeskukseen. Valaistus Rakennukseen asennetaan valaistus valaisemaan Hyvinkään sairaalan korkean osan julkisivua. Valaistus liitetään rakennuksen nykyiseen sähkökeskukseen. Merkki- ja turvavalaistus Nykyinen merki- ja turvavalaistus säilytetään rakennuksen sisäosissa. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät A-rakennusosan katolla oleva TV-antenni siirretään ja asennetaan uudelleen. Kulunvalvonta-, rikoisilmoitin- sekä sähkölukitusjärjestelmät Hankkeessa uusitaan kaikki hankealueella olevat ulko-ovet, jolloin uusitaan myös oviin tarvittavat kulunvalvonta-, rikoisilmoitin- sekä sähkölukituslaitteet kaapelointeineen. Kameravalvonta Hankkeessa irrotetaan ja asennetaan uudelleen sairaalan pääsisäänkäyntiä kuvaava nykyinen kamera.

4 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA Rakennuksen julkisivun ja vesikaton peruskorjauksessa energiatehokkuus paranee merkittävästi. Uudet ikkunat parantavat lämpötaloutta huomattavasti. Uusi lämmöneristys tarkoittaa talvisin pienempää lämmönkulutusta ja kesäisin pienempää jäähdytystarvetta. Olosuhteet ja niiden hallinta paranevat huomattavasti ja potilasviihtyvyys lisääntyy ja henkilökunnan työolosuhteet stabiloituvat. Uusien taloteknisten järjestelmien säätö- ja automaatiojärjestelmät takaavat sisäolosuhteiden paremman hallittavuuden kustannustehokkaasti. Uudet talotekniset järjestelmät ovat vähemmän energiaa kuluttavia ja niiden energian talteenottojärjestelmät hyödyntävät kiertävää energiaa.

5 TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT SEKÄ HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA

5.1 Väistötyöt Julkisivujen korjaushanke tulee aiheuttamaan merkittävät väistöt Hyvinkään sairaalan toiminnoille. Vaikka sairaalan alueelle on valmistunut ja valmistuu

7

uusia rakennusosia, julkisivujen korjaus joudutaan toteuttamaan vaiheittain, jotta kaikille toiminnoille voidaan osoittaa väistötilat. Koska julkisivujen ja vesikaton korjaus on järkevää toteuttaa vuodeosastokerrosten peruskorjaushankkeen kanssa samanaikaisesti sen hankkeen aikana tarvittavat väistötyöt on esitetty vuodeosastokerrosten hankesuunnitelma-asiakirjassa. Suurimpina väistöinä toteutetaan syynnytystilojen siirto leikkaustoiminnalta vapautuviin tiloihin sekä CCU-yksikön siirto myös entisiin leikkauosaston tiloihin. Toisen kerroksen eteläpäässä olevien naistentautien- ja synnytystoiminnot väistävät vaiheessa 2 vapautuneisiin lastenyksiköiden tiloihin. Näissä tiloissa tarvittavat muutostyöt eivät sisälly tähän hankkeeseen. Ensimmäisen kerroksen pohjoispäässä on päivystyksen toimintoja ja näissä tiloissa julkisivutyöt tehdään useassa vaiheessa, jotta toiminnot voivat väistää sisäisin järjestelyin. Eteläpäässä oleva Endoskopiayksikön kohdalla olevien julkisivurakenteiden purku pyritään hoitamaan yksikön kesäsulun aikana, jolloin toiminnalle ei tarvita väistötiloja. Laboratorion tiloissa väistötarpeet hoidetaan sisäisin järjestelyin. Näissä tiloissa tarvittavat muutostyöt eivät sisälly tähän hankkeeseen. P-kerroksen pohjoispään tehostetun valvonnan tilat ovat osittain maan alla ja toinen puoli osastosta on Akuuttisairaalahankkeen yhteydessä rakennettuja uusia tiloja. Kerroksen eteläpäässä olevat laboratorion toiminnot väistävät sisäisin järjestelyin, joka edellyttää julkisivun korjaamista useassa vaiheessa. Hallintorakennuksen 2. kerroksessa olevien toimistotilojen osalta julkisivukorjaukset tehdään kahdessa vaiheessa ja käyttäjät järjestävät tarvittavat väistötilat sisäisin järjestelyin. 1. kerroksessa julkisivukorjaus vaikuttaa kahvion keittiö- ja varastotilaan. Näiden toimintojen osalta rakentamisen aikaiset väistötarpeet ovat vielä avoinna. Hankkeessa uusitaan myös sisääntuloaulan lasitus, joka tulee kaventamaan kulkualueetta. A-rakennusosan 5. kerroksen väistöt toteutetaan tiivistämällä B-rakennuksen pohjakerroksessa olevia apuvälineyksikön tiloja. Apuvälineyksikön B-rakennuksessa ja H-sairaalassa olevia jaettavia kokoushuoneita voidaan hyödyntää toimistotiloiksi. Väistöajankohta on pääsääntöisesti kesäaikaan, jolloin kokoushuoneiden käyttö on vähäisempää. Fysioterapian toiminnoissa hyödynnetään uuden H-sairaalan fysioterapiahuoneita.

5.2 Muut häiriöt sairaalan toiminnalle Rakennuksen julkisivu sijaitsee rakennusmassan keskellä ja on osittain vaikeasti tavoitettavissa. Rakennus liittyy monilta osin viereisiin rakennuksiin. Rakentaminen tulee aiheuttamaan melu- ja tärinähaittaa koko A-rakennusosan ja hallintorakennusosan osalla ja niihin liittyvissä rakennuksissa. Erilaiset suoja, varastointi- ja kulkurakenteet haittaavat koko urakka-aluetta mm. pimentämällä ikkunoista tulevaa luonnonvaloa rakennusaikana. Hankkeen suurimmat haasteet kohdistuvat rakennusten lämpimänä pitämiseen, jäätymisten estämiseen ja sääsuojaukseen. Ensisijaisesti julkisivujen ja vesikaton korjaus on aikataulutettu tehtäväksi lämpimänä

8

vuodenaikana. Lämpimyyden takaamiseksi on kylmien olosuhteiden vallitessa purettava ja rakennettava samoja rakennusosia. Sääsuojaus toteutetaan siten, että kosteus ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin.

6 AIKATAULUTAVOITTEET Kuten edellä on todettu julkisivujen korjaus tulee toteuttaa yhdessä vuodeosastojen 3-5 kerroksien peruskorjauksen yhteydessä, jolloin haitat toiminnoille saadaan mahdollisimman vähäisiksi. Koska hankkeessa uusitaan rakennusosien ikkunat ja seinän lämmöneriste, on rakentaminen suunniteltu tehtävän pääosin kesäaikaan, jolloin vältytään ylimääräisiltä lämmityskustannuksilta. Lisäksi kesäsulkujen takia toiminta sairaalassa on vähäisempää. Julkisivujen korjauksen vaihe 1 ajoittuu vuodelle 2021. Julkisivujen korjauksen vaihe 2 ajoittuu vuodelle 2022.

7 KUSTANNUSARVIO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa vuosille 2019-2022 on hankkeelle tehty investointivaraus 12.0 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelman kustannusarvio on laskettu käyttäen lähtötietona luonnostasoisia suunnitelmia. Kustannusarvion kokonaishinta on 12.000.000€ (alv 0 %) sidottuna Hyvinkään 1/2019 hintatasoon (käytetty Haahtela indeksi 97,0 rakennuskustannusindeksin ollessa 103,85 (2015=100)). Hankesuunnitteluvaiheen arvio rakennuskustannuksista kustannuserittäin on seuraava:

B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 600 000,00 B2 Rakennustekniset työt 9 700 000,00 B3 LVIA-työt 400 000,00 B4 Sähkötyöt 250 000,00 B5 Erillishankinnat 200 000,00 Väistötyöt 850 000,00

Yhteensä €, alv 0 % 12 000 000,00

Vuosijako 2019 20 000 2020 570 000 2021 6 800 000 2022 4 610 000

12 000 000

Julkisivuhankkeen taloudellisten vaikutusten laskelma esitetään osana vuodeosastojen 3 ja 4 ja muiden A-osan kerrosten peruskorjauksen hankesuunnitelman laskelmia.