1

2/2015 numero 78

Ellada Pantou Festivaali Helsingissä

Liiton 35-vuotisjuhla

Hallituksen päätöksiä 24.10.2015

2

PUHEENJOHTAJALTA

”Ellada Pantou” Festivaali

Saimme viime keväänä mielenkiintoisen tarjouksen,

kun kreikkalaisen Ellada Pantou osuuskunnan presi-

dentti Thomas Sopilidis ehdotti, että järjestäisimme

yhdessä Suomeen 1. kansallisen Ellada Pantou fes-

tivaalin. Yhteisön tarkoituksena on edistää uusien yritysten pääsyä ulkomaisille

markkinoille, kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä ymmärtämystä.

Mukana on aina ollut kreikkalaisten paikallisia järjestöjä. Järjestelyt sopivat hyvin

myös liiton toimintasuunnitelmaan. Meillä oli jo varattuna salikin liiton 35-vuotis-

juhlaa varten. Sovimme, että jatkaisimme valmistelua Ellada Pantoun suomalai-

sen jäsenen Kimon Papadopouloksen, Helsingin Suomi-Kreikka yhdistyksen ja

Suomen Helleenien kanssa.

Monien mutkien jälkeen saimme valmiiksi kaksipäiväisen ohjelman. Perjan-

taina 23.10.2015 oli Eurooppasalissa ateenalaisen Georgios Gurlaksen Art Ko-

lonakista kokoama taidenäyttely sekä runsaasti esitelmiä kreikkalaisesta keitto-

taidosta, Suomen ja Kreikan yhteistyömuodoista ja turismista. Lauantaina olikin

sitten ratkiriemukas liiton 35-vuotisjuhla Ravintola Kaisaniemessä. Lämpöiset kii-

tokset vielä kaikille, jotka olivat toteuttamassa erinomaisesti onnistuneita tapah-

tumia.

Tähän Filellinas-lehden numeroon on koottu lähes kaikki festivaalin esitelmät.

Kuten kirjailija Markku Pääskynen mainitsee artikkelissaan, sekä suomi että

kreikka ovat pieniä kieliä ja molempien taitajia on varsin rajallinen määrä. Tässä

kieliongelmaa on yritetty helpottaa siten, että osa artikkeleista on englanniksi ja

suomenkielisissä artikkeleissakin on kuvatekstejä ja yhteenvetoja englanniksi.

Ajatus on ollut, että näin kreikkalaiset ystävämmekin voisivat seurata, millaisia

aiheita on käsitelty.

Last spring the President of the Social Cooperative Enterprise "Ellada Pantou"

Thomas Sopilidis made an interesting proposal of the 1st National Ellada Pantou

Festival in Finland. The aim of the Festival is to promote the commercial and

cultural relationships as well as the mutual understanding of the two countries.

The Federation of the Finnish-Greek Associations had already plans for the 35th

anniversary celebrations. Hence, it was easy to make a positive decision with

Ellada Pantou, and continue the preparations for the festivities with the Finnish

member Kimon Papadopoulos in Ellada Pantou, the Finnish-Greek Association

in Helsinki and the Hellenic Association in Finland.

After some preliminary plans the organizers decided to divide the events for

two days: on Friday 23th October there were at the Hall of European Commission

an Art Exhibition organized by Georgios Gourlas from Art Kolonaki, presenta-

tions of the Greek gastronomy, the friendship and collaboration of Finland and

Greece, the cultural exchanges and tourism between the two countries. On Sat-

urday the 35th jubilee party was organized at the Restaurant Kaisaniemi.

Most of the presentations held on Friday are written now as articles for this

issue of Filellinas. Some articles are in English, but also in those written in Finnish

there are some headings, figure texts and summaries in English to help to under-

stand what topics have been handled. Warm thanks to all of them who have par-

ticipated in helping to carry through this very successful Festival!

Yrjö Viinikka

President of the Federation of the Finnish-Greek Associations

Sisällys / Contents: Puheenjohtajalta 2

Thomas Sopilidis 3

The Art Exhibition

George Gurlas 4

Greek Cuisine

Kreikkalainen gastronomia 5

Veggie 6

Eleftherios Gavrielides 7

Philippos Extra Virgin Oil 8

100 years of Collaboration

Finnish-Greek Associations 9

Kreikkalaiset Suomessa 10

The Hellenic Association 12

Ateenan-instituutti 13

Culture in Focus

Antigone reloaded 15

Kreikan kirjallisuus 16

Kreikkalainen musiikki 17

Filoxenia means

Suomalaisten turismi 21

35th Anniversary

SKYL 35v 24

Liittohallitus 26

Acknowledgements 27

Kansikuva / Front page fig

Akis Staboulis and ERT3 at the

Hall of European Commission.

Photo: Thomas Sopilidis.

Julkaisija / Publisher

Toimitus / Editors

Kaija Kivikoski (K.K.)

Yrjö Viinikka (Y.V.)

Mikko Piironen (M.P.)

Yhteystiedot / Contacts:

Hiekkakivenkuja 3

01700 Vantaa, Finland

Tel. +358 40 8313930

kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi

Ilmoitushinnat / Adverts

1 sivu sopimuksen mukaan /

1 page as agreed

½ sivua / page 150 €

¼ sivua / page 100 €

ISSN: 1799-4306

3

Ellada Pantou Festival

Together are we strong: Evangelos Velentzas (Suomen Helleenit), Thomas Sopilidis (President of Ellada Pantou),

Stavroula Skaltsi (GNTO/Stockholm), Eero Nokela (Finnish-Greek Association in Helsinki).

Τι είναι αυτό που συνδέει τους δύο λαούς, τον Φινλανδικό

με τον Ελληνικό; Μήπως να είναι ο γαλάζιος σταυρός που

έχουμε στις σημαίες μας; Μήπως είναι το πάθος μας για

την ζωή και την δημιουργία;

Άραγε να είναι το ατίθασο και ανήσυχο πνεύμα που

αναζητά πάντα το φως και τον καθαρό ουρανό; Δεν είμαι

σίγουρος ακόμη.

Αυτό που ξέρω με σιγουριά είναι πως εργαστήκαμε

σκληρά αλλά με χαμόγελο για να φέρουμε πιο κοντά ο

ένας τον άλλον, με γέφυρα τον πολιτισμό και με όχημα την

αγάπη που έχουμε μεταξύ μας.

Μέσα από το 1ο Φεστιβάλ «Ελλάδα Παντού» στο

Ελσίνκι γέμισαν οι αισθήσεις μας αγάπη, μουσική, γεύσεις,

όνειρα και σχέδια για το μέλλον, και χτίσαμε ένα νέο

δίαυλο επικοινωνίας ανάμεσα στους δύο λαούς.

Ήταν υπέροχα! Κάναμε όλοι νέους φίλους, μάθαμε

καινούρια πράγματα, ταξιδέψαμε με αμάξια, αεροπλάνα

αλλά και με το νου μας και στις δύο χώρες, και παρ΄ολη τη

κούραση, γυρίσαμε στα σπίτια μας με ένα γλυκό

συναίσθημα που κρατάει ακόμη και σήμερα που γράφω

αυτές τις γραμμές.

Ευχαριστώ μέσα από την καρδιά μου όσους

συνεργάστηκαν και βοήθησαν για να πραγματοποιηθεί

αυτό το φεστιβάλ.

Το πιο πολύτιμο πράγμα που έμεινε από τη

συνύπαρξη μας για εμένα, δεν είναι η επιτυχία του

φεστιβάλ: Είναι πως τώρα νοιώθω πως απόκτησα νέους

φίλους σε όλη την Φινλανδία !

Καλή αντάμωση τον επόμενο Οκτώβριο

Θωμάς Σοπιλίδης

Mikä mahtaa yhdistää Suomen ja Kreikan kansaa? Oli-

siko kyseessä kummankin maan lipussa esiintyvä sininen

risti vai kummankin kansan elämän- ja uuden luomisen

halu?

Kenties yhdistävä tekijä on alati valoa ja pilvetöntä tai-

vasta kaipaava vallaton ja levoton ihminen? En ole vielä

päättänyt kantaani.

Mielestäni on täysin varmaa, että olemme ponnistelleet

kaikin voimin, mutta kuitenkin hymyhuulin, jotta kan-

samme lähentyisivät entisestään. Siltana kansojemme vä-

lillä toimii kulttuuri ja ohjaavana voimana keskinäinen kiin-

tymys.

Ensimmäisillä kansallisilla ”Ellada Pantou” -festivaa-

leilla Helsingissä saimme kaikein aistein nauttia kiintymyk-

sen ilmapiiristä, musiikista, makuelämyksistä, unelmoida

ja luoda tulevaisuuden suunnitelmia sekä rakentaa uutta

yhteistyökanavaa kansojemme välille.

Suurenmoista! Solmimme uusia ystävyyssuhteita,

opimme uutta, matkustimme paitsi autoilla ja lentokoneilla

myös ajatuksissamme kummassakin maassa, kunnes uu-

pumuksesta piittaamatta palasimme koteihimme miellyttä-

vän tunteen vallassa. Juuri tuo tunne on päällimmäisenä

tänäänkin näitä rivejä kirjoittaessani.

Kiitän sydämeni pohjasta kaikkia niitä, jotka osallistui-

vat tämän festivaalin järjestämiseen ja ojensivat auttavan

kätensä, jotta festivaalista muodostuisi onnistunut tapah-

tuma.

Festivaalin onnistuminen ei mielestäni ole arvokkain

yhdessä vietetyistä hetkistä saavutettu asia vaan se, että

sain uusia ystäviä kaikkialta Suomesta. Tapaamisiin ensi

lokakuussa !

Thomas Sopilidis Käännös: Kaija Kivikoski

4

The Art Exhibition ”Ellada Pantou” / Taidenäyttely

George Gourlas

Those that attended the proceedings of the two-days “Ellada Pantou” Festival in Helsinki, in October 23-24, 2015 had

the chance to enjoy a truly captivating art exhibition, organized by Art Kolonaki gallery.

Sixty pieces of contemporary Greek Fine Art, were put across, in two significant spaces of the Finnish capital; the

Hall of European Commission and the historic Kaisaniemi restaurant. Artworks – that were specifically selected for this

exhibition – were made by thirteen artists, all from different parts of Greece, with diverse techniques and resulting art.

The participating artists were:

Voula Apostolou (paintings),

Markella Argetaki (wearable art/jewelry),

Giolanda Karakasidi (sculptures from wood),

Maria Karzi (paintings),

Korinna (paintings)

Sophia Koutsombina-Fragkou (paintings),

Anastasia Konstantakatou (selected art objects

from her art e-shop www.meraki.gr),

Martha Lazari (wearable art/jewelry),

Pavlina Mavridou (paintings),

Mairy Skaraki-Perdikomati (painting on porcelain),

Lisa Souri (hagiographies),

Chrysoula Stamati (hagiographies),

Zoe Halkiopoulou (paintings).

Among the numerous visitors of the exhibition, were the

Representatives of the Hellenic Embassy in Finland and

of the Finnish Ministry of Foreign Affairs.

Art Kolonaki gallery owner, Dr George Gourlas, after the

conclusion of the exhibition, expressed his sincere grati-

tude for all the assistance and support of “Ellada Pantou”

executives, as well as of the assistance and support of

the Heads of the Greek Community in Helsinki and the

Federation of Finnish-Greek Associations. He also ex-

pressed his anticipation to participate again in next year’s

festival and promised that the artworks would be even

more captivating!

Markella Argetaki at Kaisaniemi with her art objects.

Photo T.Sopilidis.

5

The art of Greek Cuisine and Nature /

Kreikkalainen keittotaito ja luonto

Kreikkalaisen gastronomian monimuotoisuus

The Diversity of Greek Gastronomy

Akis Staboulis

Akis Staboulis, teacher at Helsinki Culinary School

Perho, in interwiev with TV group ERT3.

Photo: T.Sopilidis

Kreikassa syödään hyvin ja terveellisesti.

Ruokailuperinteet poikkeavat toisistaan kuitenkin

alueellisesti hyvinkin selvästi mm. uskonnon ja

paikallisten kulttuurierojen vaikutuksesta.

DISTRICTS

EAST MACEDONIA & THRACI CENTRAL MACEDNIA WEST MACEDONIA THESSALY EPIRUS IONIAN ISLANDS CETRAL GREECE PELOPONNESSOS ATTICA CRETE SOUTH AEGEAN NORTH AEGEAN

The districts differ in gastronomic traditions depending

on the source of livelyhood and the influences of religions,

history, western and eastern cultures.

Manner-Kreikassa vallitsevana olleessa paimen-

tolaiskulttuurissa juusto ja voi sekä piirakat ja liha olivat

yleisiä, rannikolla ja saaristossa olennaisia piirteitä ovat

olleet niukkuus ja yksinkertaisuus, mutta myös viljan,

oliivien ja viinin käyttö. Vähässä Aasiassa ja

kaupungeissa on taas monimutkaisempi kaupunkilais-

keittiö.

Myös alueen historia näkyy ruokakulttuurissa. Antiikin

ajalta perityvät vehnä ja ohra, oliiviöljy, sika, lammas,

riista, viini, kalat ja äyriäiset sekä palkokasvit, erityisesti

arkinen linsseistä valmistettu keitto.

Bysantin aika toi myös Kreikkaan luostarien

ruokatavat, kuten paastoajat, pääsiäisen lampaan ja

leivonnaiset. Ruokien säilöntä kehittyi, kun opittiin

käyttämään etikkaa ja sokeria. Tältä ajalta ovat myös

peräisin monet kastikkeet, kuten kalakastike garos, joka

valmistettiin fermentoimalla kalanperkeitä viikkokausia

auringossa. Tämän jälkeen niistä puristettiin käynyttä

nestettä pulloon. Tätä tarjoiltiin usein maidossa ja huna-

jassa liotetun hanhenmaksan kera. Valmistus oli ainakin

jossain vaiheessa kielletty kotioloissa sen kuvottavan

löyhkän takia. Lopputuote oli kuitenkin verrattain miedon

hajuista ja makuista. Myös makean hunajaiset herkut

tulivat bysanttilaisena aikana yleisiksi.

Läntistäkin vaikutusta on kreikkalaisissa keittiöissä,

varsinkin venetsilaisten tavat Kreetalla ja Joonianmeren

saarilla ovat edelleen havaittavissa. Tällöin opittiin

riisiruokien valmistus, rosmariinin ja etikan käyttö

salaateissa, villiyrteistä saatava horta sekä tavallisesti

köyhyydestä kertova ohran viljely. Läntistä vaikutusta

ovat myös kestomakkarat, kinkut, kuivattu turska, pastat

sekä kreikkalainen trahanas, johon kuuluu rouhittua

vehnää tai kuskusmaista pastaa ja hapatettua maitoa.

Idästä taas ovat tulleet moussaka (turkin musakka,

joka on tullut arabian sanasta mussaqqa’ah eli

jäähdytetty) ja liha-jyvämakaronipata juvetsi eli giouvetsi

(turkiksi güvec). Baklava on tunnetusti makea leivonnai-

nen, josta nautitaan erityisesti Lähi-idässä, Balkanilla ja

muilla entisillä osmanien valtakunnan alueilla sekä Etelä-

Aasiassa. Sen pääraaka-aineet ovat filo-taikina, pähki-

nät ja siirappi. Vaikutteita on saatu aina Persiasta

saakka, kuten esimerkiksi jahni (yahni)

vihannesmuhennokset (ruskistettua sipulia, tomaattia ja

oliiviöljyä). Dolmat ja sarmat eli viininlehti- tai

kaalikääryleet ovat olleet yleisiä Balkanin ja Uralin

välisellä alueella. Myös juutalainen keittiö on tuonut omat

lisänsä, esim. avgolemono, muna-sitruunakastike tai

keitto, on yhteistä kreikkalaisen ruokaperinteen kanssa.

6

Kasvisruuan keidas /Presentation of a Greek Vegetarian Restaurant in Helsinki Pinja Rosenberg

Pinja Rosenberg is a freelance journalist and also a

worker at Veggie. Photo: T.Sopilidis.

Kreikka on helppo maa kasvissyöjälle, sisältäähän

kreikkalainen keittiö paljon kasvisruokia (spanakopita,

horiatiki, briam…). Runsaalla kasvisruuan käytöllä on

myös pitkät perinteet. Antiikin Kreikassa lihansyöntiä pi-

dettiin barbaarisena, joten sitä syötiin vain harvoin. Li-

han sijaan suosittiin kasviksia, viljoja, palkokasveja, ka-

laa, oliiveja, yrttejä, oliiviöljyä ja juustoja.

Ainakin litteiden ja tylsien hampaiden sekä käsien

perusteella ihmiset soveltuvat paremmin keräilijöiksi ja

kasvisten pureskelijoiksi kuin lihaa repimään. Kasvis-

syöntiin on myös terveydelliset perusteet, jonka kreikka-

laiset ymmärsivät jo 400-luvulla eaa.

Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi

Hippokrates (länsimaisen lääketieteen isä!) kiinnos-

tui ravinnon yhteydestä sairauksiin. Hippokrateen kou-

lukunta pyrki tasapainoittamaan, puhdistamaan ja pa-

rantamaan kehoa ruokavalion avulla. He tulivat siihen

tulokseen, että sairaudet eivät johtuneet yliluonnollisista

syistä kuten jumalten epäsuosiosta vaan usein riittämät-

tömästä ravinnosta ja huonosta ruokavaliosta.

Nykytutkimuksen mukaan terveysvaikutuksistaan

tunnettu välimerellinen ruokavalio ei siis vain tapahtunut

vaan se tietoisesti muokattiin edesauttamaan terveyttä.

Perinteisen kreikkalaisen keittiön perusainekset ore-

ganosta oliiviöljyyn ovat samoja kuin tuhansia vuosia

sitten.

Oros ganos, vuorten ilo

Kreikassa on maailman parhaat olosuhteet orega-

non kasvulle. Oreganoa on käytetty tuhansia vuosia

paitsi ruuanlaitossa, myös lääkkeenä. Oregano on anti-

oksidanttipitoinen, se rauhoittaa tulehduksia ja sisältää

muun muassa rautaa, kalsiumia ja K-vitamiinia. Lauta-

selta kannattaakin syödä aina joka ikinen oregano-

hippu!

Oliivien sadonkorjuu alkaa Kreikassa lokakuun puo-

livälissä. Oliiviöljy sopii erinomaisesti kasvisten kanssa

ja sen terveysvaikutukset ovat laajalti tiedossa. Oliiviöl-

jyä voi kokeilla sellaisenaan myös pakkasen ja kuivan

sisäilman rohduttamiin huuliin, iholle tai hiuksiin.

Photo: P.Rosenberg

Veggie

Avattu syyskuussa 2014

Kasvisruokaan keskittynyt kreikkalainen lounaskahvila

Kasvisversioita myös perinteisistä liharuuista kuten

moussakasta ja pastitsiosta

Omistaja Nikos Kouloumbis, kotoisin Ateenasta

Osoite: Munkkiniemen puistotie 22, Helsinki

Tel. 045 8627008

Avoinna talvikaudella: ma-pe 10-16, la 11-16

7

The History of Greek Foodstuffs in Finland

Kreikkalaisia elintarvikkeita tuovan Gavrielides Food -yhtiön esittely

Eleftherios Gavielides

Photo: T.Sopilidis

Back in the 1977, I was working in Saudi Arabia as a

civil engineer and I came to Finland to marry my wife

Ulla. At that time, it was difficult to find a job as an engi-

neer in Finland. Companies were offering me work, but

their projects were located in Saudi Arabia, Libya, Iraq,

Iran and so forth.

While I was searching for job opportunities, I didn’t

want to stay idle, so I went to the University of Helsinki

to study Finnish and Arabic in case I had to return to

Saudi Arabia. At the University, I met a linguist Dr Kim

Schneider, who asked me to help him in his Greek stud-

ies and to cut the long story short, I became a Greek

teacher at an Institute of Adult Education, Finnish Greek

Society and so on. At the same time, I found a job as an

engineer in Finland.

At the end of the school year, we decided to make a

Greek evening and I found out that there were no Greek

products in Finland. I could not find them before either,

but I thought I just didn’t know where to look.

Half seriously and half-jokingly we discussed with my

students, why don´t I bring Greek foodstuffs to Finland

and they would be my customers and tell their friends

too. So I started importing, I did not know the difficulties.

In the1980s Finland had a very protective policy to-

wards imports of foodstuffs as either importing was pro-

hibited or it was restricted and licensed. Finland wanted

to be self-sufficient in foodstuffs. These challenges dis-

couraged many importers.

Mrs. Aili Lamminen, President of the Finnish-Greek

Association in Helsinki, tasting the products.

Photo: T. Sopilidis.

Despite the initial difficulties, imports increased surpris-

ingly well. In no time products were in every chain and

every shop.

What was supposed to be a side job of a side job

became a main job. Today, Greek foodstuffs are in

every shop, not only mine but also from other importers

as well as Private Labels. I would like to thank my stu-

dents, members of Finnish Greek Society, which were

my first customers and promoted the products, Greek

restaurants, tourism that made Greek products known,

and all consumers for using our products.

Nowadays, the company has 35 employees with a

turnover of 13 Me and a generation change is under

process.

8

Buffet music

Musicians Mikaella Papachrysanthou (canon) and Loukia Valasi (santouri). Photo T. Sopilidis..

New Special Product from Greece: Philippos Extra Virgin Olive Oil

Uuden kreikkalaisen supremeluokan oliiviöljyn esittely

Manos Zampella

Philippos supreme quality Extra Virgin Olive Oil, comes

from only the finest olive grove regions of Hellas. Each year,

Mr. Philippe Poli devotedly selects each harvest, personally

supervising the milling, extraction and bottling of the pure oil

obtained from the fruit of the olive tree, ensuring its distinctive

flavor, unique aroma and superb invigorating qualities.

www.philipposhellenicgoods.com

Photo: T.Sopilidis

9

Finland – Greece: over 100 years of Friendship and Collaboration /

Yli 100 vuotta Suomen ja Kreikan ystävyyttä ja yhteistyötä

Finnish-Greek Friendship Associations Suomi-Kreikka ystävyysyhdistykset

Yrjö Viinikka

Yrjö Viinikka is the president of the Federation of the Finnish-Greek

Associations. Photo: T.Sopilidis.

The first Finnish-Greek association was established in Helsinki 26.2.1957 at

the instigation of Edvin Linkomies, professor of Roman literature and also

the Prime Minister of Finland 1943-1944. The common interest of the mem-

bers of this as well as in all of the other oldest associations, was the culture

of the ancient Greece.

The Greek culture, especially music but also cinema and literature, came

surprisingly popular after the fall of the military government in Greece 1974.

At the same time charter flights offered a new and easy way to visit Greece.

Most of the Finnish-Greek associations were established during this era.

Eight associations decided 26.10.1980 to found the Federation of Finn-

ish-Greek Associations for their cooperative organization. The first presi-

dent was Arvo Allonen and secretary Rauni Vornanen. According to action

plan the main duty of the Federation is to promote the exchange of cultural

events between Greece and Finland. During the economically best years this

has been also supported by the Ministry of Education and Culture.

In cooperation with the member associations and other organizations the

Federation has organized concerts, eg. Jorgos Dalaras, Domna Samiou,

Haris Aleksiu, Jannis Parios, Manos Hatzidakis, Stelios Vamvakaris,

Akropoli Kompania, Rebetiko Kompania tu Pavlu have visited Finland,

some of them even many times.

Other activities of the cultural exchange include visits of teachers of Greek

folk dances, eg. Vassilis Harassopoulos and Stefanos Ganotis, as well as

dance groups Lykeion ton Ellinidon Halkidos and Syllogos Pontion Neas

Santas with the Hellenic Association in Finland. In addition, art exhibitions

and film weeks were organized, and a number of experts have given

presentations concerning different

aspects of Greek culture in the

meetings of the associations. After

the finance crisis, certain orphan-

ages and unemployeds kitchens

are also supported in Greece.

However, the famous Greek

cuisine and wines cannot be for-

gotten. They have always been,

usually combined with Greek mu-

sic and dances, the most im-

portant parts of the popular Greek

evenings of the different member

associations.

The Member Associations

of the Federation 1.1.2015

Association Year Membs

HELSINKI 1957 580

TURKU 1975 126

KUOPIO 1978 130

LAPPEENRANTA 1978 2

OULU 1978 50

TAMPERE 1978 105

LAHTI 1979 5

PORI 1979 124

VAASA 1982 39

KAJAANI 1985 37

RAUMA 1988 80

JYVÄSKYLÄ 1989 28

KOUVOLA 1989 123

PIETARSAARI 1989 71

KEMI 1990 51

ROVANIEMI 1991 41

JOENSUU 1992 30

HAMINA 1993 134

VARKAUS 2013 73

FEDERATION 1980 1829

10

Kreikkalaiset Suomessa 1890 – 2015 The Greeks in Finland: Historical Review 1890 - 2015

Kimon Papadopoulos

Kimon Papadopoulos is the vice president of Finnish-Greek Association in Helsinki and “Ellada Pantou” member in

Finland. Photo T.Sopilidis.

Suomalaisille Kreikka on ollut aina 1800 luvun alusta läh-

tien tärkeä matkustuskohde. Tärkeimpänä syynä tähän

oli 1800-luvulla syntynyt antiikin Kreikan ihailu ja filhelle-

nismi sekä yleinen uteliaisuus.

Matkailijoiden joukossa oli sotilashenkilöitä, tutkijoita

ja kirjailijoita. August Maximilian Myhrberg osallistui

Kreikan vapaussotaan ja John Nylander Thessalian so-

taan.1900-luvun alkupuolella tunnettuja suomalaisia mat-

kalijoita olivat runoilija ja hellenisti Emil Zilliacus, arkki-

tehti Hilding Ekelund, Turun yliopiston rehtori V.A. Kos-

kenniemi sekä kirjailija Mika Waltari.

Kreikalle Suomi oli tärkeä sijaintinsa vuoksi sekä kaut-

takulkumaana Venäjälle. Kreikkalaisten joukossa oli soti-

lashenkilöitä, kirkonmiehiä, tutkijoita ja kauppiaita.

Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäis-

ten joukossa 5.1.1918. Diplomaattisuhteet maiden välillä

solmittiin vuonna 1920.

Suomessa oli talvisodan aikana pieni kreikkalainen

siirtokunta, johon kuuluivat muun muassa Lamposin,

Lempidakisin, Harisisin, Petalasin, Kouliasin, Karavi-

tisin, Christidesin, Mavropoulosin, Mavrostomosin,

Karavokyrosin sekä Passasin perheet.

Achileas Christidesin vuonna 1899 perustamalla tu-

pakkatehdas Fennialla oli Suomen tupakkateollisuuden

vaiheissa merkittävä rooli. Sen tunnetuimpia tuotteita oli

Työmies-savuke joka tunnettiin niin sanottuna kansan sa-

vukkeena. Fennian tuotteet saivat kultamitalin Pariisissa

1907 ja Brysselissä 1908. Fennian perustaja Achileas

Christides työskenteli tehtaassaan kuolemaansa, vuo-

teen 1923 asti. Häntä seurasi vanhin poika Walter Wil-

helm ja sen jälkeen nuorempi poika Giorgos Achileas

Cristides. Vuonna 1920 Achileas Christidesin taloudelli-

sella tuella Suomen ilmavoimille ostettiin kaksi italialaista

Savoia lentokonetta.

Christidesin lisäksi Suomessa toimi myös toinen me-

nestynyt kreikkalainen tupakka-alan yrittäjä, Kalimnok-

sen saarelta enonsa kutsusta vuonna 1921 Suomeen tul-

lut Mihalis Passas. Hän perusti vuonna 1939 tupakka-

kaupan ja toi Suomen tupakkaa Kreikasta ja Yhdysval-

loista. Sodan jälkeen hän toimi pitkään Kreikan kunnia-

pääkonsulina Suomessa. Sotavuosina hän teki lahjoituk-

sen Suomen aseteollisuuden tarpeisiin. Myöhemmin hän

lahjoitti myös suomalaisia puutaloja Kreikan maanjäris-

tyksen uhreille.

11

Lisäksi Suomessa toimii Ioannis Karavokiroksen

vuonna 1931 perustama Oy Itämainen Halvatehdas Ab

nykyiseltä nimeltään Oy Halva Ab. Ensimmäinen tuote

oli perinteinen kreikkalainen makeinen, halva. Sen lisäksi

yritys harjoitti marjatuotteiden tukkukauppaa. 1950-lu-

vulla yritys laajensi tuotevalikoimaansa lakritsiin, salmiak-

kiin ja hedelmämakeisiin. Halva Oy:n nykyinen toimitus-

johtaja on Ioannis Karavokirosin veljen pojanpoika Jean

Karavokiros.

Erityisen maininnan ansaitsee myös Kalimnoksen

saarelta Suomeen tullut Georgios Lampos, jonka ko-

dissa Helsingin Rikhardinkadulla kreikkalainen siirto-

kunta sotavuosina kokoontui. Giorgios Lampos, edellä

mainitun Mihalis Passasin eno, oli suomalaisen iskelmä-

musiikin ensimmäisen nuorisoidolin Lasse Liemolan iso-

isä.

Suomen kautta matkusti vuonna 1890 Venäjälle tur-

kiskaupiaita Kastoriasta ja Pohjois-Kreikasta. Erityisesti

heistä on mainittava Kastoriasta kotoisin ollut turkiskaup-

pias, joka matkusti usein Venäjälle. Kreikaksi hänelle an-

nettiin nimi Rusos Rusos, josta tuli sitten Rousoulis.

Hän oli vuonna 1965 Suomeen muuttaneen Hristos

Rousouliksen isoisä. Hristos Rousoulis avasi ensimmäi-

sen turkiskauppansa vuonna 1966 ja toi Suomeen Kas-

torian turkiksia. Seuraavana vuonna hän laajensi toimin-

taansa myös Helsinkiin. Vuonna1980 Rousouliksella oli

yli kymmenen kauppaa Suomessa ja hän oli maamme

suurin turkiskauppias.

Helsingissä kokoontui 26.2.1957 joukko yliopiston

professoreita ja muita Kreikan ystäviä Hotelli Kämppiin ja

he päättivät perustaa professori Edvin Linkomiehen

aloitteesta Suomi-Kreikka yhdistyksen. Perustamisko-

kouksen puheenjohtaja, Kansallisteatterin pääjohtaja

Arvi Kivimaa, totesi puheessaan: ”On tosiaankin tarve

perustaa Suomi-Kreikka Yhdistys Helsinkiin – onhan

Kreikka kulttuurin perusmaa”.

Kreikkalainen siirtokunta kokoontui 28.8.1972 Klaus

Kurki -ravintolaan arkkitehti Dimitris Pantzopouloksen

kutsusta ja perusti Suomen Kreikkalaisten siirtokun-

tayhdistyksen.

Ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat: puheenjoh-

taja Dimitrios Pantzopoulos, varapuheenjohtaja

Georgios Koulias, sihteeri Georgios Zazanis, rahas-

tonhoitaja Panagiotis Alexandrou, sekä muut jäsenet

Hristos Rousoulis, Giorgos Cristides ja Vasilis Niko-

lau. Yhdistyksen perustaminen hyväksyttiin sisäministe-

riön päätöksellä 5.10.72.

Vuonna 2004 Kreikkalainen siirtokunta lakkasi toimi-

masta, kunnes 2009 Kreikan suurlähettilään, Mr. Xristo

Kontovounisiosin, pyynnöstä perustettiin uusi kreikka-

laisten yhdistys, Suomen Helleenit, joka toimii edelleen.

Vanhankaupungin nuorisoseuran talo Berghyddan on

perinteinen juhlapaikka idyllisessä ympäristössä Helsingin

kaupungin syntysijoilla. Monikäyttöiset tilamme ja osaava

henkilökuntamme tarjoavat puitteet ikimuistoisiin perhejuhliin,

yritystilaisuuksiin ja kulttuuritapahtumiin.

Osoite:

Vanhankaupungintie 3

00560 Helsinki

http://www.berghydan

info@berghyddan.fi

Amerodos Oy

Kimon Papadopoulos

040 568 5611

12

The Hellenic Association of Finland / Suomen Helleenit ry:n esittely

Nikolaos Manias

Dear Friends of Greece

On behalf of the board of the Hellenic Association of

Finland I would like to welcome you all to “ELLADA

PANTOU FESTIVAL”.

I moved to Helsinki as an exchange student from

London in June 1999 and I have been actively in-

volved in the Hellenic Association since the beginning

of its establishment.

Past

The history of the Greek Association goes back to the

year 1972. On the 5th of October 1972 the first seven

members of the board were elected. The initial name

was Hellenic Community of Finland (Ελληνική

Κοινότητα Φιλλανδίας).

The purposes of the Greek Community from those

days still remain the same, since the nurturing of the re-

lations among the Greek people who live in Finland, is

still our main goal.

Ten years after, the need of cultivating the mother

tongue led those Greeks to establish the first preschool

kids club which started its activities in a space offered by

the Orthodox Church of Helsinki.

It was in 1984 when the first Greek teacher arrived

from Greece to Finland. The school stopped its opera-

tion in 2010 due to that the Greek Ministry of Education

did not send a teacher replacement.

In 1999 the library with 4.000 books was created in

the Greek Community’s headquarters in the area of Kal-

lio. The library does not exist anymore and due to the

lack of space the books were donated to the University

of Helsinki Library.

In the year of 2004 the Greek Community stopped its

operation for 5 years.

Present

On March 8, 2009 the first and second generation

Greeks decided to form the Hellenic Association of

Finland (Suomen Helleenit ry) based in Helsinki.

Nikolaos Manias has been the treasurer of the Hellenic

Association for the past 5 years. Photo T.Sopilidis

Through the Hellenic Associations’ activities all of us

have the opportunity to get to know each other, wel-

come newcomers, develop social, cultural and entertain-

ing activities.

The aim of the Hellenic Association is to solve prob-

lems for example issues concerning Greek education

and nurturing the Greek language.

The Association provides detailed information to all

Greeks that would like to move to Finland. Also ensures

the best possible way to inform and publish all our activi-

ties through social media Facebook, email and our web-

site (www.greeks.fi).

Members can participate in our activities and suggest

new ideas, wishes to the members of the board through

discussions in the Facebook forum or by email.

The Hellenic Association of Finland is all of us who

have: Greek origin, have received Greek education or

have interest in Greek culture regardless of language,

ethnic origin and religion.

According to the National Statistical Center of Fin-

land (Tilastokeskus) in 2014 the number of Greeks reg-

istered at the registry office of Finland (Maistraatti) was

842. Currently, the Hellenic Association has around 170

members including children. Also under our email list we

have around plus 80 people which are interested in re-

ceiving our news.

13

Suomen Ateenan-instituutti – 30 vuotta tiedettä, taidetta ja kulttuuria

The Finnish Institute in Athens – 30 years of science, arts and culture

Manna Satama

Manna Satama is the secretary general at the Foundation

of the Finnish Institute in Athens. Photo T.Sopilidis.

Suomen Ateenan-instituutti on toiseksi vanhin Suomen

ulkomailla toimivista neljästä tiedeinstituutista. Instituutti

on toiminut vuodesta 1984 sitä ylläpitävän säätiön sään-

töjen mukaisesti Kreikkaan suuntautuvan tutkimuksen ja

taiteen tukijana. Se on vakiinnuttanut asemansa kansain-

välisessä ja suomalaisessa akateemisessa yhteisössä.

Miksi ja milloin Ateenaan?

Instituutin perustamissuunnitelmat lähtivät liikkeelle

1980-luvun alussa pääkonsulin Konstantínos La-

zarákiksen ja Helsingin yliopiston kanslerin Nils Oker-

Blomin aloitteesta. Ateenan-instituutista haluttiin muo-

dostaa tukikohta, jonka tehtävänä olisi tukea suomalais-

ten tutkijoiden ja opiskelijoiden Kreikkaan kohdistuvaa

tutkimusta. Esikuvana toimi vuonna 1954 Roomaan pe-

rustettu Villa Lante, joka oli tuohon aikaan Suomen ainoa

ulkomailla toimiva instituutti ja jossa suomalaiset antiikin-

tutkijat olivat menestyksellisesti kouluttautuneet ja ver-

kostoituneet.

Instituutti aloitti epävirallisesti toimintansa Ateenassa

syksyllä 1984. Helsingissä instituuttia ylläpitävä säätiö re-

kisteröitiin lokakuussa ja ensimmäinen johtaja, professori

Paavo Castrén matkusti Ateenaan ilman varmuutta toi-

miluvasta taikka -tilasta. Kreikan kulttuuriministeriö

myönsi lopulta toimiluvan toukokuussa 1985, ja instituutin

viralliset vihkiäiset pidettiin 21. toukokuuta 1985, Pyhän

Konstantinoksen päivänä kunnianosoituksena pääkon-

suli Lazarákikselle. Instituutin vuosijuhla on siitä lähtien

järjestetty aina kyseistä päivää lähimpänä olevana tors-

taina.

Toiminta lähti liikkeelle nopeasti tavallisesta vuokra-

huoneistosta käsin. Huoneisto sijaitsi Akropoliin etelärin-

teellä, ja parvekkeelta avautui hulppea näkymä suoraan

tuohon Ateenan symboliseen ytimeen. Vuodesta 1992 al-

kaen instituutti on toiminut Suomen valtion omistamassa

uusklassisessa rakennuksessa, sekin vain kivenheiton

päässä Akropoliilta. Instituutin perustoiminta rahoitetaan

opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen valtionavus-

tuksen turvin. Tutkimus- ja mittavammat kulttuurihank-

keet toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, tiedettä ja

taidetta tukevien säätiöiden avustuksin ja yksityislahjoi-

tuksin.

Vuodesta 1999 lähtien instituutti on tarjonnut majoi-

tusta tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille ja taiteilijoille

ydinkeskustan pohjoispuolella sijaitsevasta kerrostalosta.

Talon lahjoitti ateenalainen tekniikan professori Nikólaos

G. Koronéos vuonna 1996, ja se on nimetty lahjoittansa

mukaan Koroneos-taloksi. Lahjoituksellaan professori

Koronéos halusi kunnioittaa isänsä muistoa ja osoittaa

ihailuaan Suomen kansaa kohtaan.

Tutkimusta maalla ja merellä

Kreikan lain mukaan Suomen Ateenan-instituutilla on tie-

deinstituuttina arkeologisen koulun status ja siten mah-

dollisuus ja velvollisuus arkeologisten kenttätöiden suo-

rittamiseen Kreikassa. Näiden hankkeiden ansiosta suo-

malaisten arkeologien kansainvälinen koulutus ja verkos-

tot ovat harpanneet eteenpäin viime vuosikymmeninä.

Instituutin ensimmäiset kenttätyöhankkeet sijoittuivat

vuosituhannen taitteeseen ja 2000-luvun alkuvuosille.

Tällä hetkellä käynnissä on kolme kenttätyövaiheessa

olevaa projektia, joista kaksi sijaitsee Peloponnesoksen

niemimaalla, toinen vuorilla, toinen merellä.

Arakhamitain kylässä tutkitaan äärimmäisen merkit-

tävää antiikin pyhäkkö-aluetta instituutin entisen johtajan

Björn Forsénin johdolla. Kyllenessä, antiikin Olympian

satamakaupungissa, tutkitaan antiikin ja myöhemmän

frankkilaisajan satama-aluetta instituutin nykyisen johta-

jan Jari Pakkasen johdolla.

Projekteista kolmas sijaitsee Kreikan valtion ulkopuo-

lella, Sisilian Naksoksessa. Hanketta johtaa niin ikään

Jari Pakkanen. Aikaisempia kenttätyöprojektejakin on

viime vuosina edistetty, erityisesti julkaisuvalmisteluin.

14

Tiedettä ja opetusta, taidetta ja kulttuuria

Kenttätyöt ovat vain yksi osa instituutissa tehtävää tie-

teellistä työtä. Instituutin johtajat ovat toisinaan koonneet

toimikaudellaan jatko-opiskelijoista koostuvan monitie-

teellisen työryhmän. Nämä työryhmät ovat tutkineet

muun muassa hellenististä Ateenaa, Ateenan viimeistä

"pakanallista renessanssia" taikka ns. heeros-muisto-

merkkejä. Instituutissa on tutkittu teatteria, tanssia ja mu-

siikkia, uskontoa ja kielen muutoksia, piirtokirjoituksia, ru-

noja ja tragedioita. Aiheita ja näkökulmia menneeseen ja

nykyiseen on yhtä monta kuin on tutkijaa.

Instituutin tieteellisen työn kannalta tärkeitä ovat kan-

sainväliset konferenssit sekä yksittäiset luennot, joita ins-

tituutissa järjestetään säännöllisesti. Tutkimustuloksia jul-

kaistaan instituutin kansainvälisessä, vertaisarvioidussa

tieteellisessä julkaisusarjassa. Sarjan ulkopuolella jul-

kaistaan yleistajuisempia teoksia suomeksi.

Koulutus ja opetus ovat kaikessa toiminnassa keskei-

siä. Vuosittain järjestetään suomalaisille korkeakoulu-

opiskelijoille suunnattu antiikin Kreikan peruskurssi. Joi-

nain vuosina kurssi on laajentunut Kreikan rajojen ulko-

puolellekin. Kenttätyöprojektit toimivat luontevasti käy-

tännön opetuksessa. Viime vuosina niissä on testattu eri-

tyisesti uutta mittaustekniikkaa ja tietokoneohjelmistoja,

ja samalla on voitu kouluttaa suomalaisia opiskelijoita lait-

teiden käytössä ja hyödyntämisessä. Instituutin ulkopuo-

lisia kurssijärjestäjiä autetaan mahdollisuuksien mukaan

vaikkapa auttamalla kontaktien luomisessa, kurssisisältö-

jen ideoinnissa ja toteutuksessa.

Instituutissa järjestetään myös kirjallisuustapahtumia,

konsertteja, elokuvailtoja ja näyttelyitä joko omissa ti-

loissa tai muualla Ateenassa. Instituutin toimistonhoitaja

María Martzoúkou, joka on kuulunut instituutin henkilö-

kuntaan alusta asti, on ansioitunut suomalaisen kirjalli-

suuden kreikantaja. Teoksia on Kalevalasta nykyproo-

saan; tällä hetkellä työn alla on suomalaisia dekkareita.

Viimeisin kunnianosoitus mittavasta käännösurasta on

vuonna 2011 Martzoúkoulle myönnetty Suomen valtion

ulkomainen kääntäjäpalkinto.

Juhlavuosi 2014–2015: ”Idän ja lännen rajamailla”

Instituutin yksi keskeinen tehtävä on muistuttaa antiikin

Kreikan jälkivaikutuksesta, joka on suomalaisessakin yh-

teiskunnassa läsnä kaikkialla kulttuurista politiikkaan.

Jos emme tunne menneisyyttä, tulevaisuudelle ei ole

suuntaa.

Instituutin 30-vuotista toimintaa on juhlistettu vuosina

2014 ja 2015 yleisteemalla ”Idän ja lännen rajamailla”,

millä on haluttu herättää ajatuksia ja keskustelua kulttuu-

risten risteyskohtien merkityksistä ja vaikutuksista. Sa-

malla instituutin toimintaa on tehty tunnetummaksi ja nä-

kyvämmäksi. ”Idän ja lännen rajamailla” on suomalaiselle

ja kreikkalaiselle kohdeyleisölle mielenkiintoinen ja hel-

posti lähestyttävä aihe – yhdistäähän Kreikkaa ja Suo-

mea myös maantieteellis-poliittinen asema Euroopan itäi-

sessä osassa.

Kreikka ja siihen liittyvät ilmiöt jäävät suomalaisessa

keskustelussa helposti syrjään. Viime vuosina Kreikka on

ollut esillä lähinnä talouskriisin valossa. Instituutin keskei-

nen toiminta, Kreikkaan kohdistuva tutkimus, tarjoaa kui-

tenkin hedelmällisen mahdollisuuden tutkia kulttuureja,

uskontoja ja yhteiskuntaa idässä ja lännessä, men-

neessä ja nykyisyydessä. Tällaiselle tarkastelulle on ti-

laus ja tarve ja nyt siihen on ollut oivallinen tilaisuus Suo-

men Ateenan-instituutin saavutettua antiikin ateenalaisit-

tain täysvaltaisen kansalaisen iän.

Juhlavuoden aikana on järjestetty Kreikassa ja Suo-

messa tieteellisiä kollokvioita, esitelmä- ja muita yleisöti-

laisuuksia ja Helsingissä ja Turussa arkkitehtuurikävely-

kierroksia. Instituutti on ollut näkyvillä myös suuremmissa

tapahtumissa, kuten Helsingin kirjamessuilla (2014) ja

Tieteiden päivillä tammikuun 2015 alussa yhdessä mui-

den tiedeinstituuttien kanssa. Instituutti tempaisi myös

vähemmän perinteisessä joukkotapahtumassa: joukko

lähinnä instituutin nykyistä ja aiempaa henkilökuntaa ja

juoksi yhdessä Ateenan maratonin marraskuussa 2014.

Tempauksella haluamme muistuttaa, että tiede, taide ja

kulttuuri ovat kestävyyslajeja, joissa pitkäjänteinen ja

määrätietoinen työskentely on hyvien tulosten edellytys.

Yhteystietoja

Suomen Ateenan-instituutti / The Finnish Institute at

Athens www.finninstitute.gr,

Zitrou 16, 11742 Athens,

Tel. + 30 210 922 1152, office@finninstitute.gr;

Blogi "Akropoliin juurelta":

http://ateenaninstituutti.blogspot.fi

Suomen Ateenan-instituutin säätiö:

asiamies Manna Satama, +358 50 434 5523,

satama@finninstitute.gr

Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:

https://fi-fi.facebook.com/ateenanystavat,

sihteerin sähköposti: ateenanystavat@gmail

Instituutti toimi aluksi vuokrahuoneistossa Propileon-kadulla. Vuodesta 1992 alkaen se on toiminut Suomen valtion

omistamassa rakennuksessa Zitrou 16:ssa, Makrigiannin kaupunginosassa. Talossa on viisi toimistohuonetta, luento-

sali ja käsikirjasto. Lisäksi siihen kuuluvat pieni vierasasunto, sauna ja puutarha. Vuodesta 1987 lähtien instituutti on

tarjonnut majoitusta tutkijoille ja opiskelijoille, ensin naapurikorttelista vuokratusta, Penelopeksi kutsutusta huoneistosta.

15

Culture in Focus / Kulttuuriyhteistyöstä

Antigone reloaded

Sofia Pantouvaki ja Janne Pellinen

Sofia Pantouvaki is Professor in Costume Design, Aalto University, Helsinki, and Janne Pellinen is

director and dramaturgy.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun, Taideyliopiston Si-

belius-Akatemian sekä Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja

lavastustaiteen ja muotoilun ja arkkitehtuurin laitosten

kanssa yhteistyönä toteutettava esitys Antigone Reloa-

ded sai ensi-iltansa 11.6. Ateenassa Michael Caco-

yannis-säätiön tiloissa.

Esitys perustuu keväällä 2014 Teatterikorkeakou-

lussa pidettyyn Uuden musiikkiteatterin opintokokonai-

suuteen ja siellä tehtyyn esityksen ”Brotha in da box”,

jonka ohjasi Janne Pellinen.

Pellinen mietti Antigone Reloadedia suunitellessaan

sitä, miten antiikin tragediaa voi tuoda postdramaattiseen

kontekstiin ja mitä henkilökohtaista samaistumispintaa lä-

hes 2500 vuotta vanhassa näytelmätekstissä voi olla.

Esityksen teemoja ovat kuolemanpelko, kohtuutto-

muus sekä apollonisen ja dionysisen välinen vuoropu-

helu. Näistä viimeinen tarkoittaa minulle kevyen, älyllisen

ja postmodernin ja toisaalta vilpittömän emotionaalisen

tason yhteiseloa ja vuorottelua. Koreografi Linda Marti-

kasen kanssa olemme käyneet kiinnostavaa ja hedel-

mällistä dialogia liittyen siihen, mitä kehollisuus tarkoittaa

näiden eri tasojen osalta. Esityksen aikaisempi versio oli

oikeastaan rakkaudenosoitus isävainajaani kohtaan, ja

tämä aihe esityksessä on edelleen mukana. Esityksen

uudessa versiossa lähtökohtana on ollut orgaanisen ko-

konaistaideteoksen valmistaminen, jossa näyttämön eri

osa-alueita yhdistetään tutkimalla ja ennakkoluulotto-

masti kokeilemalla.

Projektin vetäjänä Suomen päässä on toiminut Aalto-

yliopiston pukusuunnittelun professori Sofia Pantouvaki.

Ateenassa järjestettäviä työpajoja vetävät Sofia Pan-

touvakin lisäksi lavastustaiteen professori Liisa Ikonen

(Aalto-yliopisto), ohjauksen lehtori Minna Harjuniemi

(Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu), valosuunnittelun

professori Tomi Humalisto (Taideyliopiston Teatterikor-

keakoulu), musiikin lehtori Markus Fagerudd (Taideyli-

opiston Teatterikorkeakoulu) sekä äänisuunnittelun pro-

fessori Juhani Liimatainen (Taideyliopiston Teatterikor-

keakoulu).

Teksti:

http://www.uniarts.fi/uutishuone/antigone-reloaded

Antigone reloaded The performance studies the question of how to bring an

ancient tragedy to contemporary post-dramatic context:

what is the relevance and sense of studying and staging

Antigone today?

The performance handles the themes of death, excess

and the Apollonian Dionysian dichotomy. It studies and

combines Sophocle’s text and characters, pop culture

imagery, music as an organic part of acting and drama-

turgy and ultimately the question of personal or intimate

approach to a political subject. The aim of the rehearsal

process is to create a complete and uncompromising

artwork through investigation and creative mutual pro-

cess between different study disciplines.

Text and picture:

www.ancientdrama.gr/en/finland/antigonereloaded/

16

Kreikan kirjallisuus Suomessa / Greek Literarure in Finland

Markku Pääskynen

Markku Pääskynen is a writer and translator.

Photo: T.Sopilidis

Kun mietin muutamia viikkoja sitten tätä esitystä, päätin

sattumanvaraisesti lukea muutaman suomennoksen

menneiltä ajoilta. Yksi niistä oli Ilias Veneziksen Aiolian

maa (1943), joka Johannes Polvan kääntämänä ilmes-

tyi vuonna 1960. Toinen oli Pantelis Prevelakiksen Ikui-

nen aurinko (1959), jonka Kyllikki Villa suomensi

vuonna 1963. Kolmas oli Maria Jordanidun Kultainen

sarvi - Kreikkalaisen naisen tarina (1962), jonka

vuonna 1985 suomensi Leena Vatanen-Batis.

Ayvalikissa Vähässä-Aasiassa vuonna 1904 syntynyt

Ilias Mellos eli Ilias Venezis joutui nuorena osmaniajan

etnisten vainojen kohteeksi. Hänet vangittiin ja vietiin

pakkotyöhön. Ihme että hän selvisi hengissä. Niistä

ajoista hän kirjoitti kansainvälisesti tunnetuimman teok-

sensa Numero 31328. Sen sijaan romaani Aiolian maa

sijoittuu Ayvalikin eli Aivaliin ja aikaan ennen ensim-

mäistä maailmansotaa, jolloin turkkilaiset ja paikallinen

kreikkalainen vähemmistö elivät suhteellisen rauhassa

keskenään.

Rethymnonissa vuonna 1909 syntyneen Pantelis

Prevelakiksen romaani Ikuinen aurinko sijoittuu Kree-

talle ja Kreetan pikkukyliin Psiloritisvuoren läheisyy-

dessä. Oikeastaan tämän teoksen nimi pitäisi suomentaa

"Kuoleman auringoksi" (O ílios tou thánatou), sillä pää-

henkilö Jorgakiksen lapsuus ja nuoruus ovat nälän ja

kuoleman värittämää: hänestä tulee orpo, hänen rakas-

tettunsa kuolee ja lopulta hänen holhoojatätinsä kuolee

kostajan harhaluotiin, joka oli tarkoitettu Jorgakikselle it-

selleen.

Konstantinopolissa vuonna 1897 syntyneen Maria

Kriezin, sittemmin Maria Jordanidoun tunnetuin teos

Loksandra ilmestyi kreikaksi 1962 ja suomennos Kultai-

nen sarvi yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Ilias Ve-

neziksen tapaan hän eli kreikkalaisena turkkilaisten kes-

kellä ja joutui muuttamaan synnyinseudultaan pois.

Kuten sanoin, nämä ovat sattumanvaraisesti luke-

miani teoksia. Kun katsoo suomennettujen nykykreikka-

laisten teosten bibliografiaa, huomaa miten harva niistä

on käännetty alkukielestä. Sekundaarikielinä on usein ol-

lut englanti, saksa tai ranska. Antiikin kirjallisuutta me

suomalaiset olemme lukeneet alkukielistä tehtyinä kään-

nöksinä jo melko pitkään, tosin tietääkseni ainakin Pentti

Saarikoski on Platonin Faidroksen kohdalla käyttänyt

englanninkielisiä oikopolkuja. Antiikin Kreikan kirjalisuu-

teen tai muuhun vanhempaan kreikankieliseen kirjallisuu-

teen en tässä esityksessä sen enempää puutu, riittänee

kun sanon että sitä on suomennettu kattavasti ja hyvin.

Esimerkiksi Ilias Veneziksen Aiolian maan suomenta-

nut Johannes Polva oli klassisen kreikan tuntija. Kyllikki

Villa sen sijaan suomensi Prevelakiksen Ikuisen auringon

saksan kielestä, mikä näkyy paitsi lauserakenteissa

myös henkilön- ja paikannimien kirjoitusasussa. Maria

Jordanidun Kultaisen sarven suomentanut Leena Vata-

nen-Batis lienee kreikkalaisissa naimisissa mutta ei ym-

märtääkseni ammattikääntäjä. Suomen ongelma koskien

nykykreikkalaista kirjallisuutta tuntuukin olevan pula pä-

tevistä kääntäjistä. Moni hyvin nykykreikkaa osaava ei

osaa kirjoittaa kelvollista kaunoa suomeksi, moni hyvin

kaunon osaava ei hallitse tarpeeksi hyvin tai ollenkaan

nykykreikkaa. Sama ongelma taitaa olla toisinkinpäin:

suomalaista nykykirjallisuutta kreikantaa lähinnä Suomen

Ateena-instituutissa työskentelevä Maria Martzoukou.

Nykykreikkalaisista kirjailijoista Nikos Kazantzakis

on Suomessa käännetyin, aina viisikymmenluvulta

saakka. Hänen laajasta tuotannostaan on suomennettu

kahdeksan teosta. Niistä ainoastaan Askeesin Sirkka

Saksa on suomentanut alkukielestä. Aivan uusimman

kirjallisuuden ahkerin suomentaja runous mukaan lukien

on Reija Tanninen. Häntä voimme kiittää Apostolos

Doksiadiksen, Nikol Russun, Nikos Engonopuloksen

sekä kahden runoantologian toimittamisesta ja käännök-

sistä.

Runouden suomentaminen onkin hiukan kohentunut

viime aikoina. Esimerkiksi tämän vuoden alussa ilmestyi

Nuori Voima -lehden Kreikka-numero, johon on suomen-

nettu nuoria ja Kreikassakin vähän tunnettuja lyyrikoita

kuten Vasilis Amanatidis, Christos Chrysopoulos,

Petros Golitsis, Katerina Iliopoulou, Dimitra Kotoula,

Konstantinos Melissas eli Viktor Tsilonis ja Antonis

Samarakis. Heistä viisi kävi Suomessakin lukemassa ru-

nojaan. Lisäksi muutama vuosi sitten ilmestyi Odysseus

17

Elytiksen Ylistetty olkoon (To Áksion estí), samoin Ni-

kos Gatsoksen Amorgos-runoelma kokonaisuudes-

saan Kirjailija-lehden lukuliitteenä. Runouden kääntämi-

sellä ei kuitenkaan elä, ei kukaan eikä missään maassa,

joten työ on ollut lähinnä rakkautta runouteen ja kreikan

kieleen.

Yleisesti ottaen on hyvä muistaa truismi, että niin

kreikka kuin suomikin ovat pieniä kielialueita. Se että

esimerkiksi englannista suomennetaan valtaosa kään-

nöskirjallisuudesta Suomessa, ei kerro että kyse olisi

kauttaaltaan laadukkaasta kirjallisuudesta vaan siitä että

englannin taitajia on niin paljon. Olen aivan varma, että

moni loistava kreikkalainen teos jää suomentamatta yk-

sinkertaisesti siksi, että nykykreikkaa taitavia on maas-

samme vain kourallinen. Siis kourallinen niitä, jotka kie-

lentajunsa ansiosta osaavat kirjoittaa myös hyvää suo-

mea. Truismi lienee sekin tosiasia, että pienten kielten

on hiukan taisteltava suuria kieliä vastaan, eikä kirjalli-

suus ole huonoin taistelun keino.

Kreikkalainen musiikki Suomessa / A journey to melodies and rhythms of

Greece - Some sing...others dance - A short journey through time and space

Evangelos Velentzas

Evangelos Velentzas is the President of the Hellenic Association in Finland, a

member of Antama orchestra and a teacher of Greek language as a mother tongue

to children living in the Helsinki metropolitan area, as well as a foreign language to

adults that are interested in and love Greek language and culture.

Photo: T.Sopilidis

Kreikkalaisia sävelmiä on kuunneltu mm. radiossa Suomessa jo 1950-luvulta al-

kaen, kuten esimerkiksi:

Delfiinipoika – Seija Karpiomaa (’57)

Ei koskaan sunnuntaisin – Vieno Kekkonen (’60)

Kreikan rannat – Ritva Mustonen (’61)

Tuska - Laila Kinnunen (’68)

Dirlanda – Kai Hyttinen (’72

Villitsee mun – Anita Hirvonen (’77)

Kun Arja Saijonmaa sai kutsun Mikis Theodorakisin maailmankiertueelle

1970-luvun alussa, alkoi aivan uusi aikakausi kreikkalaisen musiikin Suomen val-

loituksessa, joka jatkuu edelleen. Yhteistyön tuloksena syntyi paljon hyvin tunnet-

tuja lauluja, joita sisältyi mm. kokoelmaan:

Arja Saijonmaa ja Mikis Theodorakis Ateenassa ”Jokainen arkiaamu”

Kootut levytykset 1972 – 1979.

1. 18. marraskuuta – naurava poika

2. Jumalalle kunnia

3. Ahtaita syrjäkujia

4. Alistuneet

5. Suojaisan poukaman hiekalla

6. Teurastamo

7. Tuska 8. Vielä vähän

9. Sinä seisoit ikkunassa

10. Valmista vuode kahdelle

11. Ne jotka saapuu illalla

12. Sotiris Petrulas

13. Poika on allapäin

14. Lepakko räystäskolossaan

15. Jokainen arkiaamu

16. Oveni on avoin

17. Satama

18. Meidän kortteli

19. Marina

20. Antonio Torres Heredia

21. Toukokuun päivä

22. Juna

23. On aika laulaa

24. Sinun vuorosi on tänään

18

Aman Amanista Pentaraan

Suomessa syntyi myös kreikkalaiseen musiikkiin erikois-

tuneita yhtyeitä. Aluksi duona esiintyneet Eero ja Vuokko

Heimolinna muodostivat yhtyeen Aman Aman 1982. Kun

mukaan tulivat Martti Leiwo ja hänen vaimonsa, saatiin-

kin aikaan jo kvartetti. Ohjelmistossa oli rebetikaa, laikaa

ja dimotikaa riippuen tapahtumien kuuntelijoiden ja tanssi-

joiden toiveista. Kokoonpanossa olivat mukana myös

Timo Puhakka, Heikki Rehtijärvi ja Jarmo Vannemaa.

Heimolinnat perustivat vuonna 1995 yhdessä Teuvo ja

Tarja Ryynäsen kanssa toisenkin yhtyeen, nimeltään

Laiki Familia.

Jannis Papaioannou (1913-1972) oli Heimolinnojen

suosikki. He järjestivät säveltäjän 80-vuotispäivän kunni-

aksi vuonna 1993 syntymäpäiväjuhlat. Perinnettä jatkettiin

sittemmin vuosittain.

Rebetika kuului erityisesti Eero Heimolinnan harrastuk-

siin. Hän on mm. kirjoittanut nuotinnokset kaikkiin Markos

Vamvakariksen äänitettyihin lauluihin. Näihin oli erikois-

tunut viisikko eli Rebetiko Kompania Pentara, jota kuul-

tiin mm. 20.3.2012 Porthaniassa.

Rebetiko Kompania Pentara: Vesa Putkonen (tumber-

leki, baglamas), Petri Tohka (baglamas), Risto-Pekka

Pennanen (guitar), Vuokko Heimolinna (singer) and Eero

Heimolinna (buzuki, singer). Photo: Y.Viinikka.

Nostalgia ja Odysseia

Muitakin yhtyeitä syntyi Helsinkiin. Jannis ja Kirsti La-

kopoulos perustivat yhtyeen nimeltään Nostalgia 1985.

Siihen kuuluivat muusikot Elektra Curtis Martin (viulu),

Istvan Zalay (cembalo, viulu), Tereza Zalay (kosketin-

soittimet), Jannis Lakopoulos (laulu, kitara), Kirsti La-

kopoulos (laulu, lyömäsoittimet), Pekka Nylund (buzuki),

Panagiotis Asimakopoulos (kitara), Antero Jakoila (ki-

tara). Yhtye levytti kaksi albumia: ”Rakkauden rippuja”

(1988) and ”Ihan Itku kurkussa” (1991).

Perinteitä jatkamaan perustettiin 1995 uusi yhtye

Odysseia, jonka muodostivat Jannis Lakopoulos (laulu,

kitara), Joosef Lakopoulos (tarabuka, laulu), Artturi La-

kopoulos (kitara, basso ja, piano), Anna Baric (viulu,

mandoliini, buzuki), Sofia Lakopoulou (laulu), Risto

Toppola (buzuki), Ricardo Padilla (lyömäsoittimet),

Markku Nikula (bassokitara), Kaj Olander (ney-huilu,

saksofoni), Sakis Kastranis (buzuki),Jannis Hatzihara-

lampous (lyömäsoittimet), Manne Laukkanen (lyömä-

soittimet).

Duo Zorbas

Kari Vannemaa kertoi kuunnelleensa kreikkalaista musiikkia jo 1960-luvulla, mm. Nana Mouskurin ja Marinelan

lauluja. Mutta syvällisempi yhteys syntyi vasta Rodoksen matkalla 1970-luvulla. Haris Alexiou oli juuri julkaissut albu-

minsa "Twelve popular songs“. Erityisesti laulu ”Dimitroula” oli tehnyt vaikutuksen. Niinpä Hariksen ja Dalaraksen laulut

muuttivat hänen koko elämänsä. Hän soitti aluksi mm. Aman Aman yhtyeessä ja perusti sittemmin Finnish Rembetiki

Kompanian 1992. Hänen tunnetuin yhtyeensä on edelleen Duo Zorbas (1999), jossa hän soittaa kielisoittimia (buzuki,

oud, kitara) sekä huilua yhdessä Maaria Vannemaan (viulu

ja laulu) kanssa. Orkesterin muita jäseniä ovat Sami Maja-

mäki (urut), Victoria Vatanskaja (piano), Juha Levo

(basso) sekä Christer Hackman ja Murat Ermutlu (lyömä-

soittimet).

Orchestra Duo Zorbas (DZO) has seven members! We

used to play in the Greek tavern “Zorbas” and its owner

Kimon Papadopoulos named us “Duo Zorbas”.

Members of the band: Kari Vannemaa is the musical di-

rector of the orchestra and plays buzuki, oud, flute, electric

and acoustic guitar. Maaria Vannemaa is soloist violinist,

singer and the diva of the orchestra. Sami Majamäki

plays harmonium, Victoria Vatanskaja piano, Juha Levo

bass and Christer Hackman with Murat Ermutlu percus-

sions.

19

Trio ja Duo Sirtaki

Turkulainen kreikkalaiseen populaarimusiikkiin sekä re-

betikasovituksiin erikoistunut Trio Sirtaki syntyi vuonna

1991. Yhtye on esiintynyt säännöllisesti siitä lähtien. Yh-

tyeen kantavana voimana on ollut Kimmo Hyyppä.

Triossa oli pitkään laulusolistina Stelios Tziuornas ja

basistina Jorma Hellgren.

Viime vuosina orkesteri on tunnettu Duo Sirtakina.

Duon muusikot, Kimmo Hyyppä (busuki) ja Ari-Pekka

Haapanen (laulu, busuki, kitara) ovat kokeneita muusi-

koita. Kimmo on myös kreikkalaisen musiikin tutkija.

Hän on tehnyt aiheesta erikoistyönsä Turun yliopistoon

ja erikoistunut busukiin jo yli 20 vuoden ajan. Ari Pekka

hallitsee kreikkalaisen laulun ja on mm. kitaransoiton

opettaja.

Duo Sirtaki on esiintynyt kreikkalaisissa illoissa Tu-

run seudulla sekä monien Kreikkayhdistysten tilaisuuk-

sissa, varsinkin länsirannikolla. Keikkoja yhtye on tehnyt

sadoittain vuosien varrella. Kimmo on esiintynyt myös

Kreikassa paikallisten muusikoiden kanssa. Monet

muistavat myös Samppalinnan kesäteattrin Zorbas-

musikaalin, jossa pojat hoitivat mutkikkaat busukiosuu-

det Zorbas-orkesterissa. Nykyisin Duon tapaa säännöl-

lisesti busuki-illoissa Turun Athene-ravintolassa.

Duo Sirtaki at the 35th Anniversary of the Finnish-Greek

Association in Pori (2014). Photo Y.Viinikka

.

Souvlaki Orchestra

Hyvin tunnettu on myös Souvlaki Orchestra (1995).

Vuonna 1998 alkoi Vaasan työväenopistossa säännölli-

nen kurssimuotoinen harjoittelu ja isompi kokoonpano

Souvlaki Orhistra alkoi saada muotoaan. Ovat sitten

sieltä käyneet soittelemassa kaikkialla Suomessa, pai-

kallisten Suomi-Kreikka yhdistysten tilaisuuksissa, mu-

siikki- ja elokuvafestivaaleilla Vaasassa ja Kreikassa,

radiossa ja TV-dokumenteissa, usein yhdessä vaasalai-

sen tanssiryhmä Meltemian kanssa.

Yhteistyötä ontehty myös virolaisen ”Rebetes”-yhty-

een kanssa sekä Pärnussa että Vaasassa. Useimmat

yhtyeen muusikot ovat suomalaisia, mutta ovat rakastu-

neet kreikkalaiseen musiikkiin, perinteisiin tansseihin ja

Kreikan kulttuuriin kokonaisuutena. Heidän ohjelmistos-

saan on yli 500 kreikkalaista laulua ja lisäksi myös suo-

malaista perinteisiä musiikkikappaleita. Orkesteri on

myös levyttänyt tuotantoaan.

The members of Souvlaki Orchestra from Vaasa:

Matti Jakobsson (buzuki, notations, arrangements), Il-

ias Missyris (baglama, vocals, lute), Rauli

Ruhanainen (guitar), Edmond Nushi (violin), Bengt

Heikius (clarinet), Jari Tupala (bass) and Kristian

Isaksen (percussions), with the guest vocalist Erza Nu-

shi at the 30th anniversary of the Federation of the Finn-

ish-Greek Associations at Kaisaniemi Restaurant in

Helsinki (2010). Photo: Y.Viinikka.

Lemonades

Vähän erilainen kreikkalainen yhtye on Lemonades Helsingistä. He soittavat

swingiä, bluesia sekä latinorytmejä Kreikan nykymusiikin ja rebetikon makuisesti.

Five Helsinki based Greek musicians are the members of the group: Ilias Papailias

(bouzouki), Vasilis Katopodis (bass), Dimitris Tzarouhis (guitar), Thanasis

Gotsopoulos (percussions), Chryssa Panagiotopoulou (vocals).

Photo: Lemonades

20

Antama

Uusimpia tulokkaita kreikkalaista musiikkia soittavista yhtyeistä on Antama, joka aloitti huhtikuussa 2012. Heillä on

kuitenkin ollut jo kolmessa

vuodessa yli 40 esiintymistä

juhlissa, klubeilla, sosiaalisissa

tapahtumissa, konserttisaleissa,

festivaaleilla (Maailma kylässä,

ETNO Espa), puistoissa ja

kaduilla, kahviloissa ja

ravintoloissa Helsingissä ja

muualla Etelä-Suomessa.

Orkesteri on levyttänyt keväällä

2014 kaksi rebetikalaulua (Global

Music Helsinki) esittelyä varten.

Orkesteri esiintyi yhdessä

Nefes-yhtyeen (toinen

monikansallinen orkesteri

Helsingissä, joka soittaa

Välimeren ja orientaalista

musiikkia) jäsenten kanssa

marraskuussa 2014 soittaen

lauluja ja musiikkia, jotka ovat

yhteisiä Kreikan ja Turkin

musiikkiperinteille.

Members of Antama were/are: the Finn Antti Kaski (guitar), the Finnish Greek Meri-Sofia Lakopoulos (violin,

kementze, vocals) The Icelandic Norwegian Vidar Skrede (buzuki, baglama) and the Greeks: Vassilis Katopodis

(bass, vocals), Evangelos Velentzas (buzuki, vocals), Ilias Papailias (buzuki, lute, vocals) and Michael Syskakis

(Cretan lute and lyre, vocals). Photo: Antama.

Julkaisuja kreikkalaisesta musiikista / Theoretical approaches: articles, theses, books

Eero Heimonlinna 1997. Yiannis Papaioannou and his recorded songs from 1937-1939. Article in the festive issue of

Finnish Greek Association for the 40 years of its operation.

Risto-Pekka Pennanen 1999. Westernization and modernization of Greek folk music, Doctoral thesis, Acta

Universitatis Tamperensis.

Risto-Pekka Pennanen 2013. Between Sultan and Emperor: Politics and Ottoman Music in Habsburg Bosnia-Herze-

govina, 1878–1918, in “Ottoman Intimacies, Balkan Musical Realities” (2013), Papers and Monographs of the Finnish

Institute at Athens, Vol XIX

Venla Sykäri 2011. Words as Events: Cretan Mantinades in Performance and Composition. Studia Fennica Folkloris-

tica 18. Helsinki: SKS. 224 pages.

Kreikkalaisia kansantansseja / Greek folk dances

Jaakko Kara 1977. Jumalaiset askeleet. Master Thesis, Helsinki University Press.

Rauni Vornanen 1998. Opa! Kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykyaikaan. Gummerus 1998.

Teksti: Yrjö Viinikka Evangelos Velentzasin esitelmäaineiston perusteella ja täydentäen.

21

Filoxenia means…

Matkusta Kreikkaan, niin tiedät mitä vieraanvaraisuus on!

Greek Tourism, an Eternal Journey / Kreikan turismista

Stavroula Skaltsi

Stavroula Skaltsi is the Director of Greek National

Tourism Organization in Stockholm.

Photo: Thomas Sopilidis.

She presented the activities of the organization in

Scandinavia, Finland and Baltc states and showed

examples of lovely videos of the Greek tourism

organization.

http://www.visitgreece.gr/

Rodokselta se alkoi … / Finnish Tourism in Greece

Eero Nokela

Suomalaisten Kreikan ”valloituksen” voi katsoa alkaneen

ensimmäisistä pakettimatkoista Rodokselle vuonna

1963. Määrät olivat aluksi pieniä, mutta nyt puhutaan jo

sadoista tuhansista. Kesällä Kreikka on ykköskohde, ja jos

Espanjalla ei olisi Kanariansaaria, Kreikka olisi kunkku

koko vuoden tilastossakin.

Eero Nokela is the President of the Finnish Guild of

Travel Journalists. Photo T. Sopilidis.

Suomalaisten matkailua Kreikkaan leimaa voimakas

saarivetoisuus: Ateena on toki ollut lentokohteena use-

asti, kuten päättyneenä kesäkautena, mutta meillä suo-

sitaan suoria tilauslentoja eri saarille, voimakkaimmin

Rodokselle ja Kreetalle, joka on viimeisen kymmenen

vuoden aikana kohonnut todelliseksi suosikiksi kahden

lentokenttänsä ansiosta. Vanha kunnon Rodos vetää

puoleensa yhä vakiokävijöitä, lapsiperheitä ja yksittäisiä

auringonpalvojia, mutta rinnalle ovat nousseet joka-

kesäiset kestosuosikit, kuten Kos, Samos, Zakynthos,

Skiathos, Santorini, Korfu ja Lefkas.

22

Kun Rodos oli ”löydetty”, seuraavaksi matkattiin hiu-

kan pohjoisempana sijaitsevalle Kosille – aluksi rahtilai-

valla, kunnes lentokentän laajennus mahdollisti suorat

lennot myös sinne. Kreetan valloitus alkoi Agios Niko-

lauksesta, laajeni vuosien mittaan länteen, missä

toiseksi lentokohteeksi tuli Hania. Nyt Kreetalle lenne-

tään useammin Haniaan, mistä on lyhyt bussimatka

Rethymoniin, Planatiakseen, Kalevisiin ja myös saa-

ren etelärannalle. Heraklion pitää silti pintansa, nyt myös

Ierapetra ja siitä länteen sijaitsevat rantakohteet aina Pa-

loehoraan saakka ovat suomalaisten matkailukartalla.

Läntisen saariston valloitus alkoi Korfulta, jonne en-

simmäiset tilauslennot tehtiin 80-luvun alussa. Seuraa-

vina olivat vuorossa Lefkas (Prevezan kentältä, josta

pääsee myös Pargaan), Kefalonia ja Zakynthos.

Monet vannoutuneet ”kreikkahullut” aloittivat jo var-

hain ns. saarihyppelyn eli ottivat vain lennon ja lähtivät

heti lentokoneen laskeuduttua omin päin kiertämään saa-

ria useaksi viikoksi. Jotkut matkanjärjestäjätkin tekivät

valmiina reittejä, ja sellainen on taas tarjolla ensi kesäksi

(Santorini-Paros-Naksos-Santorini).

Egeanmeren saaret ovat pitäneet pintansa vuosikym-

menet, kokeiltu on Thessalonikia ja alueen läntisintä

”sormea”, joissa pieni ja idyllinen Afitoksen kylä oli muu-

taman kesäkauden suosiossa. Egeanmerellä on ollut tar-

jolla Skiathoksen lennon ”päässä” Skopelos, Mamma

Mia -tarinasta tuttu ”hääsaari”, parina vuonna 2010-lu-

vulla Limnos, ja muutamaan kertaan Thassos, jonne

pääsee Kavalan lentokentän kautta. Unohtaa ei sovi

kestosuosikkia Lesbosta, jota on markkinoitu myös hä-

veliäästi Mitilinina.

Viehättävälle, aikoinaan kansainvälisten julkkisten

suosimalle Mykonokselle on Suomesta lennetty kol-

meen otteeseen: ensin Hans Helmutin chartereilla, sen

jälkeen on Aurinkomatkat yrittänyt saada suomalaiset

siitä innostumaan, mutta aina Mykonos on ”hylätty” parin

vuoden kokeilun jälkeen. Paketteja Parokselle ja Nak-

sokselle on tarjottu myös osana Mykonoksen-lentoa,

koska riittävän suuri lentokenttä on vain Mykonoksella.

Santorinin ohella Mykonoksella on kalliin saaren maine,

vaikka molemmista löytyy edullistakin majoitusta.

Rodokselta lounaaseen sijaitseva Karpahtos oli pit-

kään matkanjärjestäjien ohjelmassa, kohta sitä taas tar-

jottaneen ”uutuutena”, kuten tapana on! Kreikan toiseksi

suurin saari Evia on myös ollut valmismatkakohteena,

samoin Korintin kanavan lähellä sijaitseva Loutraki,

josta on lyhyt matka moniin Peloponnesoksen niemimaan

kulttuurikohteisiin.

Sunset on the island of Siros. Photo: Y.Viinikka.

Tilastoykkönen ja -kakkonen

Suomalaisten matkustus Kreikkaan alkoi muutaman sa-

dan hengen vuosimääristä ja on kasvanut nyt ”virallisesti”

lähelle 200 000 vuotuista valmismatkaajaa. Tähän lukuun

sisältyvät kaikki ne, jotka ovat ostaneet matkanjärjestäjän

tai -toimiston kautta lennon ja majoituksen luvusta puuttu-

vat siis ne, jotka varaavat esimerkiksi netin kautta pelkän

lennon ja hotellin.

Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) pitää kirjaa to-

teutuneista valmismatkamääristä ja julkaisee tiedot tam-

mikuisilla matkamessuilla. Kuten sanottu, jos Espanjalla

ei olisi Kanariansaaria, koko vuoden tilastoykkönen olisi

kirkkaasti Kreikka. Pelkkien kesämatkojen valossa se sitä

onkin, mutta talvikauden suuret matkailijamäärät Kanari-

alle nostavat Espanjan koko vuoden ykköseksi.

Kreikan ”pahin” kilpailija lähialueella on Turkki, jonka

ovat löytäneet paitsi Kreikan-kävijät, myös Espanjaan tai

Italiaan ihastuneet. Turkkiin menijöiden määrät ovat vaih-

delleet suuresti vuosittain johtuen maan turvallisuustilan-

teesta: aina kun jossain päin pamahtaa pommi, puhumat-

takaan lähellä turismialueita, kysyntä laskee, ja menee

jonkin aikaa ennen kuin Turkkia harkitaan uudelleen. On-

neksi pahemmilta terrori-iskuilta on säästytty toisin kuin

Egyptissä.

23

Vuoden 2014 tilaston – lentäen tehdyt vapaa-ajan val-

mismatkat – mukaan Kreikassa kävi 183 707 suomalaista,

6,3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. SMALin mu-

kaan vuoden 2015 tarjonnassa Kreikkaan on nousua,

mutta tammikuussa 2016 ollaan viisaampia. Silloin kuul-

laan, miten paljon Kreikan suosio kasvoi, vai kasvoiko sit-

tenkään, kärsiihän maa nyt paitsi omasta talouskriisistään

myös hallitsemattomasta turvapaikanhakijoiden läpikulku-

ryntäyksestä tietyillä saarilla.

Sama tilasto kertoo, että Turkkiin menijöitä oli 120 975

(pudotusta 5,6 % edellisvuodesta). Jos Espanjan-kävijöi-

den kokonaismäärästä 284 896 (- 3,1 %) pudotetaan Ka-

narialle lentäneet 239 494 suomalaista, jää Baleaareille ja

muualle Espanjaan matkanneiden suomalaisten määräksi

vain noin 45 500! 90-luvun alun lamavuosina valmismat-

kojen määrä putosi 550 000:een, joista Kreikkaan meni-

jöitä oli 110 000 eli joka viides suomalainen!

Matkanjärjestäjien kova kilpailu

Aurinkomatkat aloitti Ateenan- ja Rodoksen matkat

1960-luvulla. Se on yhä suurin ja kaunein, mutta Finnmat-

kat on aivan kannoilla muutaman tuhannen matkaajan

päässä. Kolmantena tulee Apollomatkat perässään Tjä-

reborg. Viides on Kreikka-tarjontaansa koko ajan kasvat-

tanut Lomamatkat/Matka-Vekka.

Kilpailu on kovaa, ja se pitää tietysti hinnat kurissa. Oi-

kukkaat Suomen kesäsäät aiheuttavat matkanjärjestäjille

päänvaivaa: jos täällä paistaa aurinko viikkokausia, hintoja

on laskettava jopa kannattavuusrajan alapuolelle, kun

meikäläiset suuntaavat kesämökeilleen, jos taas sataa ja

on viileää kuten menneenä kesänä, kaikki matkat myy-

dään loppuun listahinnoilla. Matkanjärjestäjärintamalla on

ollut ”vilkasta” kaikkina menneinä vuosikymmeninä. Kreik-

kaan meitä on lennättänyt alusta saakka Finnair ja toinen

kotimainen Kar-Air, joka sittemmin fuusioitiin Finnairiin.

Koko ajan kasvanut tarjonta on toiminut suomalaismatkai-

lijoiden parhaaksi, suorat lennot ovat vieneet meidät 18 eri

kohteeseen, viime kesänäkin 12:een ja lisäksi Ateenaan

kaikkien aikojen suurimmalla volyymilla. Ateenaan lensi

Finnairin lisäksi kreikkalainen Aegean Airlines ja norjalai-

nen Norwegian, Finnair tarjosi reittilennollaan myös bis-

nesluokan palvelua.

Ulkomaisista matkanjärjestäjistä täältä ovat poistuneet

tanskalainen Spies ja pohjoismainen Fritidsresor, koti-

maisista lopettaneet Hans Helmut, Hassen matkat ja

Ihannematkat. Fritidsresor ja Hasse fuusioitiin Finnmat-

koihin Finnairin myydessä sen TUI-konsernille vajaa 10

vuotta sitten.

Miksi aina Kreikkaan?

Kreikkaan meitä houkuttavat miellyttävä ilmasto, takuu-

varma aurinko, hyvät rannat, edulliset hinnat, lyhyt lento-

matka ja laaja kirjo kohteita, mutta myös turvallisuus ja tut-

tuus. Monille Kreikka on kuin toinen kotimaa, jonne pala-

taan vuosi vuodelta, jopa samaa hotelliin ja samaan huo-

neeseen! Kreikkalaisista moni on saanut elinikäisiä ystä-

viä, joihin pidetään yhteyttä kesätapaamisten ulkopuolel-

lakin.

Suomalaisia ja kreikkalaisia yhdistää tietynlainen me-

lankolisuus, surumielinen musiikki, konstailematon ruoka

ja vieraanvaraisuuden tunne. Me voimme iloita ja surra yh-

dessä, laulaa ja tanssia murheemme pois tai vain olla. It-

keä ja nauraa vaikkei aina täysin ymmärrettäisi toistemme

kieltä. Kuinka moni meistä onkaan mennyt Kreikasta pa-

lattuaan heti syksyllä opiskelemaan kreikkaa tai tanssi-

kursseille! Tanssin- ja kielenopetus ovat hyvin tärkeitä,

näin voimme ymmärtää toisiamme entistä paremmin ja

vaihtaa ajatuksia niin vaikeina kuin ruusuisinakin aikoina.

Kreikka on syvällä suomalaisessa sydämessä eikä se

lähde sieltä kovin helpolla. Olkaamme kreikkalaisten tu-

kena nyt kun maassa on vaikeaa, helpoiten tuemme heitä

matkustamalla sinne viimeistään kesän tullen.

24

Tunnelma katossa Kaisaniemessä: SKYL 35v / The 35th Anniversary of the Federation of Finnish Greek Associations

Yrjö Viinikka

The Greek Buffet Dinner. Photo T. Sopilidis

Koska oli kulunut 35 vuotta siitä, kun kahdeksan yhdis-

tystä päätti perustaa Helsingissä Suomi-Kreikka yhdis-

tysten liiton, olikin saatu sopiva syy juhlintaan. Juh-

lamme oli nyt myös tärkeä osa Ellada Pantou -festivaa-

lia. Niinpä saimmekin poikkeuksellisen upeat puitteet

Ravintola Kaisaniemeen. Paikalle oli saapunut yli kaksi-

sataa juhlijaa sekä pääkaupunkiseudulta että maakun-

tien yhdistyksistä. Mukana oli paljon myös paikallisia

kreikkalaisia sekä gastronomiamessuilta tulleita suoma-

lais-kreikkalaisen kauppakamarin jäseniä ja luonnolli-

sesti Elada Pantou -kutsuvieraamme Kreikasta. Ravin-

tola oli pannut parastaan ja ruoka oli todella maittavaa.

Books and paintings from two Finnish artists, Merja

Tuominen-Gialitaki and Kaisa Sovero, who have lived in

Greece. Photo: T.Sopilidis.

Juhlassa oli esillä myös Ellada Pantou -taidenäyt-

tely sekä taiteilija Kaisa Soveron ja kirjailija Merja Tuo-

minen-Gialitakin yhteinen myyntipöytä. Tässä sai ensi-

esittelynsä kreikkalais-suomalainen kalenteri, johon

Kaisa Sovero on lahjoittanut kuvat ja jonka tuotto käyte-

tään Kreikan vähävaraisten lapsiperheiden ruokahankin-

toihin Solidaari ry:n valvonnassa.

.

25

Vaasalainen Meltemia-tanssiryhmä esitteli upeita tanssitaitojaan. Heitä on

käynyt opettamassa mm. ateenalainen Vasilis Harassopoulos ja lisäoppia on

haettu muualtakin Kreikasta. Toisen tanssinumeron esitti Anne Myntti Porista.

Kaunis ja herkkä kynttilätanssi sopi erinomaisesti kreikkalaisen tsiftetelin ryt-

meihin.

Candle dance by Anne Myntti (Pori).

Photo: Jari Myntti

Dance group Meltemia (Vaasa).

Photo: T.Sopilidis

Illan kohokohta oli Thomas Sopilidiksen (laulu,

buzuki ja baglama), Loukia Valasin (santuri ja

laulu) sekä Mikaella Papachrysanthoun (canon,

laulu) muodostaman yhtyeen tunnin musiikkishow

”Mama Ellas”. Tanssikansa riensi välittömästi kar-

keloimaan, kun tuttuja keikkalaisia sävelmiä tulvehti

esille.

Illan loppupuolella nähtiin myös ateenalaisten ja

paikallisten kreikkalaisten muusikoiden hienosti soi-

via yhteisesityksiä. Tunnelma oli hyvin vapautunut

ja tästä onkin hyvä jatkaa taas kohti uusia yhteis-

työn haasteita.

”Mama Ellas” show. Photo: T.Sopilidis

.

Late night zeibekiko by Ellada Pantou

orchestra, Antama and Kimon with

friends. Photo: Jari Myntti

26

Liittohallitus 2015

Puheenjohtaja: Yrjö Viinikka

Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa

040 098 1698, viinikka(at)utu.fi

Varapuheenjohtaja: Matti Kontio

Sirkkalankatu 10 A 1,

20500 Turku

050 598 5574,

matti.kontio(at)saunalahti.fi

Sihteeri: Marita Jurva

Juvantie 56 as 1, 51900 Juva

050 340 6720,

marita.jurva(at)elisanet.fi

Taloudenhoitaja: Pirjo Koskinen

Sommelontie 39, 28300 Pori

040 507 6199,

pirjo.koskinen(at)festum.fi

Tiedottaja ja Filellinas-lehden

toimittaja:

Kaija Kivikoski

Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa

040 831 3930,

kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi

Jäsenet: (suluissa varajäsen)

Jukka Parkkinen, Jyväskylä

(Matti Antila, Pietarsaari)

Pekka Kinnunen, Länsi-Pohja

(Matti Järvinen, Rovaniemi)

Aili Lamminen, Helsinki

(Marjukka Lehtinen, Helsinki)

Martina Villa, Tampere

(Leila Venäläinen, Turku)

Jorma Miinalainen, Hamina

(Arja Fri, Kouvola)

Jari Vuoristo, Rauma

(Anne Myntti, Pori)

Mikko Piironen, Keski-Savo

(Arja Kalaitsidis, Kuopio)

Liittohallituksen

kokous 24.10.2015 Arvo Allosen muistorahaston sti-

pendit

Stipendihakemuksia oli saapunut

stipenditoimikunnalle 5 kpl. Toimi-

kunnan jäsen Kaija Kivikoski esitteli

hakemusten sisältöä. Stipenditoi-

mikunta päätti ehdottaa 1000 euron

stipendinsaajaksi väitöskirjatutkija

Laura Ivaskaa, joka haki apurahaa

tutkiakseen nykykreikasta 1952-

2004 suomennettua kaunokirjalli-

suutta. Hallitus päätti yksimielisesti

myöntää stipendin Laura Ivaskalle.

Sihteeri ilmoittaa päätöksestä kai-

kille stipendinhakijoille.

Filellinas-lehti

Juhlavuoden 2015 syksyn Filelli-

nas-lehti päätettiin toimittaa pääasi-

allisesti sähköisesti jaettavassa

muodossa.

Kreikkalais-suomalaiset

kalenterit

Taiteilija Kaisa Sovero on lahjoitta-

nut kuvia maalauksistaan käytettä-

väksi vuoden 2016 kalenterin pai-

natukseen. Kalenterit painetaan

Ateenassa. Niihin tulee mm. kreik-

kalaiset juhla- ja nimipäivät. Liitto

hoitaa tilausten vastaanoton sekä

maksuliikenteen. Jäsenyhdistysten

toivotaan hankkivan kalentereita

myyntiin. Kalenterin hinta on 15 eu-

roa/kpl + postimaksut. Varat tilite-

tään painokustannusten jälkeen

Solidaari ry:lle Ateenaan käytettä-

väksi köyhien lapsiperheiden ruo-

kahankintoihin.

Matkamessut Helsingissä

21-24.01.2016

Ilmoittaudutaan messuille ja val-

mistellaan yhdessä Helsingin yh-

distyksen kanssa. Muista jäsenyh-

distyksistä toivotaan runsasta

osanottoa sekä päivystäjiä.

Muut tapahtumat

Keskusteltiin mahdollisesta osallis-

tumisesta Tampereen Tallipihalla

kotimaisten tanssiryhmien yksipäi-

väiseen tanssitapahtumaan sekä

Helsingin yhdistyksen järjestämään

Musiikkimaratoniin.

Talousarvio

Päätettiin esittää liittokokoukselle v.

2016 jäsenmaksun pitämistä ennal-

laan: Jäsenmaksu on 1,50 €/yhdis-

tyksen henkilöjäsen ja yli 300 jäse-

nen jälkeen 0,75 €/ henkilöjäsen.

Valtionapuhakemus, 5000 €, on jä-

tetty OKM:lle.

Liittokokous

Seuraava hallituksen kokous sekä

liittokokous pidetään lauantaina

27.2.2016 Helsingissä, ellei muita

ehdotuksia tule. Tutkitaan vielä

mahdollisuuksia Rauman yhdistyk-

sen kanssa kokouksen järjestä-

miseksi.

ERT3-TV

Special greetings for the TV group from ERT3, who filmed all the Festival

events for their Program “Diaspora”. The first part of it has been presented

in Greece 8th November and the second part 6th December.

The TV group and the musicians Loukia Valasi and Mikaella

Papachrysanthou in the Kaisaniemi park, Helsinki. Photo: T.Sopilidis

27

Acknowledgements : The organizers express their gratitude to the following companies:

Amerodos Oy

Eckeröline

Fysimera

Gavrielides Foods

Oy Halva Ab

House Kastri

Kampaamo Joseph

Nordea Pankki Oyj

Rabbit Mama

Restaurant El Greco

Restaurant Minos

Restaurant Thalassa

Veggie

Vikingline

And to the following Greek hotels which have donated holidays for lottery prizes:

Fodele Beach, 25

km west of Heraklion

airport in Crete, lies

on a unique location

with a breathtaking

view, on the exquisite

sandy beach of

Fodele area (birthplace of the world-wide fa-

mous painter Dominikos Theotokopoulos, well

known as EL GRECO)

/www.fodelebeach.gr/

Christina Hotel

Karitsa, Larissa

Greece

www.christina-hotel.gr/

28