11

12

13

14

15

Text: Annereet PaatsiLayout: Triinu SarvPrint: PaarPhotoes: Tartu Countypublic photostock

Vaikka matkalla ei koskaan ehdi tutustua kaikkiin mielen-kiintoisiin paikkoihin, suuntaamme Viron suurimmallejärvelle Se on suurempi kuin kaikki muutViron järvet yhteensä. Keskellä Viroa sijaitseva Võrtsjärvitarjoaa paljon mahdollisuuksia lomanviettäjille jaharrastuskalastajille. Vierailijat voivat parhaiten aloittaatutustumisen järveen erilaisten vierailukeskuksien avullaniin sanotulta Võrtsjärven portilta. Yksi keskuksista onViron maatalousyliopiston limnologiakeskuksen yhteyd-essä toimiva . Se on luontokoulutuskeskus,jossa ui akvaarioissa Viron makeanveden kaloja ja muitavesieläimistön edustajia. Lisäksi keskuksessa voi tutkiaelottomia alkukaloja ja kalastusvälineitä.

Sopivalla tuulella on mahdollista tilata retki Võrtsjärvelletyypillisellä perinteisellä puisella . Ennenvanhaan purjetroolari veti perässään pussinuottaa.Nykyään purjetroolarin kannella voi nauttia tuulesta jaauringosta ja laivamiesten tarinoista.

Luontoharrastajia kiinnostaa varmasti Võrtsjärven rannal-la oleva . Se on noinkahden kilometrin pituinen polku, jonka varrella onkeskidevonikauden punainen hiekkakivipaljastuma, jostalöytyy paljon fossiileja. Alueella näkee myös paikallistaeliöstöä, esimerkiksi kaislikkolintuja.

Parhaita lintujen tarkkailupaikkoja kevätmuuton aikaanovat Võrtsjärven rannalla sijaitsevat Sanglan polderin pel-lot ja niityt, joilla levähtää parikymmentätuhatta tundra-hanhea ja metsähanhea sekä paljon sorsia ja kahlaajia.

Võrtsjärvelle.

järvimuseo

purjetroolarilla

Tammen paljastuman retkipolku

Võrtsjärven itärannalla sijaitsevat Tarton maakunnanviljavimmat pellot, joiden takaa näkyy maamerkkinä

. Kirkon keskiaikaiset tiilimuurit pitävätsisällään useita historiallisesti arvokkaita kohteita:renessanssityylinen saarnatuoli 1500-luvulta ja tarinanmukaan Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n lahjoittamakattokruunu vuodelta 1699.

Seudulla vieraillessa voi muistella myös keskiajan ankarialakeja ja elämänjärjestystä, joista on saanut vaikutteitasuomalais-virolainen kirjailija Aino Kallas. Hänen tarinansarannulaisesta aatelisneidosta Barbara von Tisenhusenistavie meidät vuoteen 1553, jolloin Barbaran veljet upottivathänet Võrtsjärveen Tisenhusenien sukuneuvoston pää-töksellä

kauppala tunnetaan nykyään pääasiassa turve-brikettitehtaasta. Tässä soiden keskellä sijaitsevassaturvallisessa paikassa on asuttu jo hyvin kauan. Keski-aikaiseen asutukseen viittaa Puhjan Pyhän Dionysiuksenkirkko. Puhjasta suunnataan kohti Ilmatsalussa ja ajetaanKavildan alkulaakson läpi.

voi tutustua Ilmatsalun–Käreveren lintu-polkuun, jonka varrelta löytyvät Tarton maakunnanjännittävimmät lintujen tarkkailupaikat. Pitkästä retkestäväsynyt vaeltaja voi myös levähtää polun varrenpiknikkipaikalla.

Lintujentarkkailuretken ja piknikin jälkeen suuntaammejälleen kohti Tarttoa.

Rannun kirkko

Puhjan

Ilmatsalussa

Maakuntakierros on päättynyt. Näimme ja koimme Tarton

maakunnan monelta eri puolelta, mutta tutustumista

riittää vielä monille uusillekin matkoille. Tervetuloa

uudelleen!

rangaistukseksi hänen suhteestaan alempisää-tyiseen mieheen.

Tartu Visitor Centre

/Raekoda Town Hall, Tartu ESTONIAPh/fax +372 744 2111info@visittartu.comwww.visittartu.com

Text: Annereet PaatsiLayout: Triinu SarvPrint: PaarPhotoes: Tartu Countypublic photostock

www.visittartu.com

12

13

14

15

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

FIN

Tarton maakunnan matkailureitit

Matkailukeskus; infopiste

Retkipolku; näkötorni

Ratsastus; suojelualueen keskus

Museo; kartano

Kirkko; muistomerkki

Luonnon-; arkeologinen nähtävyys

Historiallinen nähtävyys

Hotelli; muu majoitus

Asuntovaunupaikka; internet

Metsämökki; kaunis näköala

Telttailu; nuotiopaikka

Huoltoasema; uimaranta

Eteläisen Tartonmaakunnan kiertoajeluEteläisen Tartonmaakunnan kiertoajeluEteläisen Tartonmaakunnan kiertoajeluEteläisen Tartonmaakunnan kiertoajelu

Tartto – Kambja – Luken kartano – Nõo – Tõravere – Peedu –

Elva – Rõngu – Valguta – Vehendi – Rannu – Sangla – Puhja -

Ilmatsalu – Tartto

Poistumme Tartosta Võrun maantietä pitkin (maantie nro 2).

Tarton kaupungin rajalla, entisessä Ülenurmen kartanossasijaitsee . Perusteellinen näytte-lytiloissa ja ulkokentillä toimiva näyttely antaa hyvänkuvan Viron maanviljelyksen ja karjanhoidon historiasta.Lisäksi museossa järjestetään rotukarjan näyttelyitä javietetään kansankalenterin merkkipäiviä. Työpajoissa saakaikenlaista tietoa leivänleipomisesta sepäntöihin.Maatalousmuseosta Langeen päin matkustettaessa saa-vutaan yksityiskokoelmasta alkunsa saaneeseen Vironilmailumuseoon, jossa voi tutustua erilaisiin harjoitus- jarynnäkkökoneisiin ja helikoptereihin. Museon pää-rakennuksessa on esillä lähes 400:n ilmailuhistoriankannalta tärkeän lentokoneen pienoismallit.

Viron maatalousmuseo

Kambja

Unipihan kartanon

Luken kartanonpuisto

on yksi Tarton maakunnan vanhimpia pitäjän-keskuksia. Kambjan kirkon historia ulottuu 1300-luvunalkuun. Nykyinen kapeatorninen pyhäkkö on hyväesimerkki Viron kansan sisukkuudesta. Sodissa useitakertoja tuhoutunut kirkko on rakennettu aina uudelleen.Muistokivet kirkkomaalla muistuttavat Ruotsin vallasta,jolloin Kambjassa käännettiin ensimmäistä kertaa vironkielelle Uusi testamentti (1686). Jotta kansa olisi myösoppinut lukemaan tätä pyhää kirjaa, Kambjaan perus-tettiin ensimmäiset kansakoulut. Tälläkin hetkellä uusikoulurakennus seisoo aivan kirkon vieressä. Lähelläsijaitsevalla hautausmaalla kohoaa muistopatsas Vironvapaussodassa kaatuneille sekä vuonna 2011 avattuKambjan perhekivi – muistomerkki virolaisille perheille.

Lukelle matkustettaessa kuljetaanohi. Kartanon omistaja oli jonkin aikaa venäläinenrunoilija ja taiteilija Vassili ukovski (1783–1852). Suuriosa rakennuksista on tuhoutunut. Puiston puiden keskelläon kuitenkin jäljellä arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinenaitta sekä jäännökset romanttisesta grotto-luolasta.

yllättää kauneudellaan: sametti-sen vihreää nurmea, veden solinaa lampien välisissäpadoissa, kummallisesti kumartuvia lehmuksia, puisto-veistoksia, romanttisia raunioita – ja kaiken keskellänukkekotia muistuttava puutarhurin talo. Puutarhurintalossa toimivat infopiste, kahvila ja pieni kartanonhistoriaa esittelevä näyttely. Koko kartanokokonaisuus onavoinna vierailijoille, ja puiden varjossa sijaitsevassahuvimajassa voi pitää piknikin. Viikonloppuisin kartanonalueella järjestetään perhepäiviä, konserttejaja teatteriesityksiä.

Ž

Nõon kauppala

Tarton

observatorion

Vapramägi

Peedun

on nykyisessä Tarton maakunnassatärkeä paikalliskeskus. Kauppalassa sijaitsee jo 1200-luvulla rakennettu Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkko, jokaon parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoituskirkko kokoEtelä-Virossa. Siellä voi nähdä vanhakantaisia ristin-muotoisia pilareita, salaisia porrassyöksyjä ja mahtaviaholveja. Kesäisin kirkko toimii tiekirkkona.

Kun jatketaan matkaa Tartto–Valga-maantietä etelään,peltojen takaa kohoaa Tõraveressä sijaitsevan

teleskoopin tornin kupoli. Obser-vatoriossa matkailijat voivat nähdä Pohjoismaidensuurimman, 1,5-metrisen peilikaukoputken ja tehdäoppaan johdolla kierroksen observatoriossa. Vierailuaikatulee varata etukäteen. Vuoden 2012 loppukesästä alkaenobservatoriossa voi jälleen myös tutustua näyttelyhuo-neeseen, kuulla paljon mielenkiintoista virolaistentiedemiesten saavutuksista astronomian ja kosmologianalalla ja tutustua virtuaaliseen planetaarioon.

Jo Tõraveren mäeltä näkyy horisontissa muuta maastoakorkeampi metsäinen kukkula. Se on –kulttuurihistorialtaan rikas, rauhoitettu metsäpuisto,jonne on rakennettu viitoitettuja ja infotauluin varus-tettuja luontopolkuja ja retkipolkuja. Vapramäenluontokeskuksessa voi tutustua ympäristökasvatuk-selliseen näyttelyyn. Sieltä saa lisäksi tietoa alueen kaikistarauhoitetuista luonnonilmiöistä ja tarvittaessa voi tilatapätevän retkenjohtajan luontoretkelle.

Vapramäen metsän läpi johtaa mutkainen tie Peedulle.Elvajoen korkealla rantatörmällä kohoaa Peedun Kerik-mägi, yksi Viron pienimmistä muinaislinnoista, jossa onasuttu ensimmäisellä vuosituhannella jKr. Joen vasta-rannalla on kesämökkiyhdyskunta, jonka kulttuuri-historia on mielenkiintoinen. Alueella on vanhoja huvi-loita puiden varjossa, ja joessa on vanha vesi-mylly, josta taajama on saanut nimensä.

Elvan

Rõngun kauppala

pikkukaupunki on saanut alkunsa rautatiestä, jokarakennettiin hieman yli sata vuotta sitten. Elvassa onmahdollista nauttia hiljaisuudesta ja puhtaasta ilmasta,kauniista puuarkkitehtuurista ja puutarhojen vehrey-destä. Viilennystä voi hakea järvestä. Elvan idyllistä ovatnauttineet 1960–1980-luvulla tuolloisen Neuvostoliitonsuurkaupungeista Moskovasta ja Pietarista tulleetkesävieraat. Venäjän keisarikunnan aikaan tyyppi-piirustusten mukaan rakennetulla ja kunnostetullarautatieasemalla on nyt retkeilykeskus, jossa on Elvanhistoriaa ja alueen nähtävyyksiä esittelevä näyttely ja jostasaa matkailutietoa.

Elvasta etelään päin sijaitsee vanhojen sota- ja kauppa-teiden risteykseen muodostunut , jokaon tyypillinen etelävirolainen maalaistaajama kirkkoi-neen, kouluineen ja kauppoineen. Rõngussa on lisäksi yksierityinen nähtävyys: Rõngun käyrä kievari. Klassistiseentyyliin vaaleasta tiilestä rakennettu keskiosa valmistui1820-luvulla ja oli täysin suora rakennus, ja arkkitehtuuri-historioitsijoiden mielestä sen koristeissa on suoranaisiayhtäläisyyksiä Tarton yliopiston päärakennuksen kanssa.Vasta useita kymmeniä vuosia myöhemmin rakennukseenlisätyt siivet tekivät kievarista käyrän kievarin.

1

2

3

4

5

6

9

107

8

Eteläisen Tartonmaakunnan kiertoajelu

Eteläisen Tartonmaakunnan kiertoajelu

Tarton maakunnanmatkailureitit

Tarton maakunnanmatkailureitit

Nykyisen Tarton maakunnan 147 000 asukkaasta 2/3 asuuTarton kaupungissa, loput maaseudulla ja pikkukau-pungeissa. Se ei ole kuitenkaan aina ollut niin. Virolaisetovat olleet pitkään maalais- ja metsäkansaa. Oppiakseentuntemaan paremmin Tarton maakunnan asukkaita jaymmärtääkseen virolaisten sielun syvyyttä ja vakavuutta,on tutustuttava myös Tarttoa ympäröiviin maisemiin jasikäläisiin asukkaisiin.

Tarton maakunnan moni-ilmeiset maisemat tarjoavatmahdollisuuksia sekä luontoharrastajille että historiastakiinnostuneille. Seudulla on mahdollista levätä soiden jametsien hiljaisuudessa, nauttia auringon kimaltelustajärven pinnalla ja tutustua nähtävyyksiin, jotka liittyvätViron vaiheikkaaseen historiaan idän ja lännen rajalla.

Virolaisten muinaisen vapausajan merkkeinä ovatedelleen linnavuoret, kalmistot ja uhrilehdot sekälegendat Kalevipoeg-sankarista. Saksalaisten pitkänhallintokauden mykkiä todistajia taas ovat kivilinnoituksetja linnoituskirkot sekä puistojen vehreyden lomastapilkistävät kartanokokonaisuudet. Venäjän tsaarivallanaikaa kuvastavat ortodoksiset kirkot ja tyyppipiirustustenmukaan rakennetut kunnantalot ja rautatieasemat. MyösPeipsijärven länsirannikolla asuvat vanhauskoiset muis-tuttavat meitä keisarikunnan monivaiheisesta histo-riasta. Ristiriitaisia tunteita ja hämmennystä saattavatherättää Neuvostoliiton hallintokauden mieleen tuovatkolhoosikeskukset suurine kerrostaloineen ja autiotsuurtilat peltojen keskellä. Kiertomatkoilla voi lepuuttaajalkojaan keskiaikaisten kirkkojen viileiden muuriensuojissa tai retkipolkujen levähdyspaikoilla. Silloin myösehkä ymmärtää paremmin, miksi osa virolaisista haluaaedelleen asua etäällä toisistaan, kaukana metsien japeltojen keskellä.

Emajoki jakaa Tarton maakunnan pohjoiseen ja eteläiseenosaan. Toisaalta myös itä-länsisuuntainen joki on tärkeäyhteysväylä. Tarton maakunnan vanhimmat asuinalueetovat sijainneet Emajoen varrella. Keskiajalla Emajoki olitärkeä hansakauppiaiden kauppaväylä. Myös Tartonkaupunki on syntynyt Emajoen ansiosta: Tartto olikauppapaikka vesireittien ja maanteiden risteyspaikassa.Nykyisen Tarton kaupungin kohdalla Emajoen laajatulvalaakso kuroutuu kapeaksi ja tarjoaa helpon joen-ylityspaikan. Emajoki on Tarton maakunnan asutuksenmuodostaja ja symboli. Emajoen ansiosta voimme myösjakaa maakuntaa esittelevän huvimatkan kahteen osaan.