Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015–2016

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015–2016

Julkaisu A:48

ISBN 978-951-766-241-3 (nide)

ISBN 978-951-766-242-0 (verkkojulkaisu)

ISSN 1237-993X

Etelä-Pohjanmaan liitto

Julkaisuvuosi 2014

Valokuvat:

s. 4: Taito Etelä-Pohjanmaa

s. 6 ja s. 32: Laura Syväoja

s. 14: Power Park

s. 34: Törnävän kesäteatteri

ContentsSisältö

1. Johdanto 5

2. Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö 6

3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 2015-2016 14

3.1 Maakuntaohjelman strategiset linjaukset 15

3.2 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset 2

3.2.1 Alueellinen rahoitus 20

3.3 Maaseutuohjelman alueelliset painotukset 28

3.4 Maakunnan edunvalvonta-asiat 30

4. Laaja-alaisesti toteutettava yhteishanke / neuvotteluesitys 32

5. Rahoitus 36

Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus 2015 38

Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus 2016 39

4 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015–2016

1.

5Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015–2016

Uusi maakuntaohjelman vuosille 2014–2017 valmistui alkuvuodesta 2014 ja se hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 17.3.2014. Etelä-Pohjan-maalla valmisteltiin samassa prosessissa myös pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma 2040. Maakuntaohjelman ja -suunnitelman yhdistä-västä asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategia.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueen toimijoiden kannalta mahdollisimman käytännölliseksi toimintasuunnitel-maksi vuosille 2015–2016. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan uuden alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2013) 33 §:n ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 13 §:n mukaisesti. Valmistelussa noudatetaan samaa aikatau-lua kuin ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistuksessa.

Maakuntaohjelman toteuttamista edistävät asiat on jaoteltu kahteen ryhmään: maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuviin asioihin sekä keskushallinnon kanssa neuvoteltaviin edunvalvonta-asioihin. Ensimmäisessä kategoriassa esitetään asioita, jotka ovat maa-kunnallisesti, valtakunnallisesti ja / tai kansainvälisesti merkittäviä. Nämä strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien 2015–2016 aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa, ja ne ovat pääosin maakunnan omin päätöksin rahoitettavissa. Toiseen kategoriaan on koottu Etelä-Pohjanmaan maakunnalle merkittäviä asioita, jotka vaativat keskushallinnon rahoitusta, päätöstä tai linjausta seuraavan kahden vuoden aikana. Nämä asiat koskettavat pääasiassa koulutusta, innovaatiotoimintaa ja liikenneväyliä. Seinäjoen kaupunkiseudun kasvusopimushanke-esitykset esitetään maakunnan edunvalvonta-asioissa.

Keskushallinto kannustaa maakuntia alueiden kehittämislain 18 §:n mukaiseen yhteistoimintaan. Toimeenpanosuunnitelmassa on mah-dollista esittää 1–3 yhteishanketta, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat eivät esitä toimeenpanosuunnitelmaan 2015–2016 uutta yhteishanketta, vaan tavoitteena on edistää aiempien yhteishankesuunnitelmien toteutumista.

Valmisteluprosessi ja osallistujatahot

Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa nojaudutaan tuoreen maakuntastrategian laajasti osallistavaan prosessiin, jota on täydentänyt mm. strategian hyväksymisen jälkeen toteutetut aluekehittämisen ajankohtaispäivät, jotka järjestettiin huhtikuussa 2014 yhdessä Etelä-Poh-janmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa. Tilaisuuksia oli yhteensä kuusi (JIK-kunnat, Järviseutu, Kauhavan ja Lapuan yhteinen tilaisuus, Kuusiokunnat, Seinäjoki ja Suupohja). Tilaisuuksien tarkoitus oli sovittaa yhteen alueiden kehittämistarpeet ja rahasto-ohjelmien mahdollistama rahoitus.

Toimeenpanosuunnitelman valmistelu on pyritty niveltämään ELYn ja AVIn strategisten tulossopimusten päivitysprosesseihin. Etelä-Poh-janmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishankeasiaa käsiteltiin maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen (YTA) työvaliokunnan kokouksessa 22.8.2014.

Hyväksyminen

Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015–2016 kokouksessaan 22.9.2014, ja maakunnan yhteistyöryh-mä hyväksyi suunnitelman 29.9.2014.

Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksesta toimeenpanosuunnitelman työstämisessä.

Pauli Talvitie AskoPeltola Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Maakuntajohtaja


2.


Maatilayr. maatalouden velat 2012Maatilayr. tulos maataloudesta 2012

Teollisuuden toimipaikat 2014Yrittäjät 2012

Rakentamisen toimipaikat 2014Maapinta-ala 2013

Valmistuneet asunnot 2013Kuolleet 2013

Eläkeläiset 2012Toimipaikat 2014

Yli 64-vuotiaat 2013Teollisuustoiminnan investoinnit 2012

Ei tutkintoa 2012Työvoiman ulkopuolella olevat 2012

Alle 15-vuotiaat 2013Väkiluku 2010Väkiluku 2013

Syntyneet 2013Tulonsaajien lukumäärä 2012

Teollisuustoim. tuot. jalostusarvo 2012Työlliset 2012

15–64-vuotiaat 2013Velallisia asuntokuntia 2012

Toimipaikkojen henkilöstö 2012Valtionveronalaiset tulot 2012

Kuntien välinen lähtömuutto 2013Kuntien välinen tulomuutto 2013

Maj.- ja ravitsemistoim. toimipaikat 2014Korkea-asteen tutk. suor. 2012

Työttömät maaliskuu 2014Työttömät naiset maaliskuu 2014

Toimipaikkojen liikevaihto 2012Pitkäaikaistyöttömät maaliskuu 2014

Ulkomaan kansalaiset 2013Ruotsinkieliset 2013

0 2 4 6 8 10 12 14

Osuus koko maasta (%)

Etelä-Pohjanmaan profiili

Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö


Väestö

Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui 31.12.2013 yhteensä 193 977 henkeä. Vuoden aikana maakunnan väkiluku väheni 81 hengellä. Vuonna 2013 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi ja kaikissa muissa kunnissa väestö vähen-tyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Luonnollinen väestönkasvu oli vuonna 2013 negatiivista, eli vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Maahanmuutto oli suu-rempaa kuin maastamuutto eli nettosiirtolaisuus oli voitollista. Maassamuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla tappiollista jo 1980-luvulta lähtien. Valtaosin tähän on syynä nuorten, opiskelemaan lähtevien poismuutto, joka on ollut niin suurta, etteivät muissa ikäryhmissä tulleet muuttovoitot ole riittäneet sen korvaajaksi.

Erot kuntalaisten ikärakenteessa ovat melko huomattavia: esimerkiksi Seinäjoella 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaista oli vuoden 2013 lopulla 17,1 prosenttia, mutta Isojoella heitä oli 30 prosenttia asukkaista, maakunnallisen osuuden ollessa hieman alle 22 prosenttia.

Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa, millä on suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkkeinä tästä ovat alue- ja kuntatalouden tulopohjan kaventuminen sekä väestön hoivatarpeen kasvu. Valtaosassa Etelä-Pohjanmaan kuntia väestö vähenee: tämä pienentää kuntien tulopohjaa ja niissä toimivien yritysten markkinoita.

Koulutus ja TKI-toiminta

Väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla maan keskiarvoa matalampi, joskin se on noussut viimeisen 15 vuoden aikana ta-saisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautuessa. Vuoden 2012 lopulla noin 66 prosenttia maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Maakunnan asukkaista suhteellisesti useampi on suorittanut keskiasteen tutkinnon kuin Suomen väestöstä keskimäärin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakun-nassa valtakunnallista tasoa alempi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme pienin.

Eniten perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alalla: joka kolmannella tutkintoja suorittaneella oli tekniikan alan tutkinto. Toiseksi eniten oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suoritta-neita, noin 17 prosenttia.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (TKI-toiminta) on ominaista suuri alueellinen keskittyneisyys. Tämä näkyy siten, että väestöltään suuremmilla alueilla on enemmän TKI-toimintaa kuin vähäväkisemmillä alueilla.

Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tutkimus- ja kehitystoimintaan 49,8 miljoonaa euroa, mistä yritysten osuus oli 72 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna TKI-toiminta on Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin kansal-lisesti pientä.

TKI-toiminnan rahoitukseen valtion budjetissa vuodelle 2015 kaavaillut vähennykset ovat toteutuessaan merkittävä uhka. Riit-tävästi resursoitu TKI-toiminta luo taloudellisen kasvun edellytyksiä varsinkin niinä aikoina, jolloin kasvu on heikompaa tai epä-varmemmalla pohjalla, kuten nyt. Koska yrityksillä on maakunnan TKI-toiminnassa iso rooli, heikentäisivät nämä kaavaillut leik-kaukset erityisesti yritystoiminnan kasvuedellytyksiä.

Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, ollen vuonna 2013 keskimäärin 9,2 prosenttia työnvälitystilaston mukaan.


Työmarkkinat

Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, ollen vuonna 2013 keskimäärin 9,2 prosenttia työnvälitysti-laston mukaan. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana keskimäärin noin 8 100 kuukausittain. Valtakunnallisen työttömyys-asteen keskiarvo oli 11,3 prosenttia ja työttömänä oli koko maassa kuukausittain keskimäärin noin 294 000 työnhakijaa. Työttö-myysaste ja työttömien määrä oli sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 79 582 työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa. Maakun-nan asukkaista on uusimpien, vuotta 2012 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 41 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on noin pari prosenttiyksikköä korkeampi.

Vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimää-rin 69,3 prosenttia, mikä merkitsi, että työllisyysaste pysyi samana kuin vuotta aiemmin. Maakunnallinen työllisyysaste oli toisena peräkkäisenä vuonna korkeampi kuin valtakunnallinen työllisyysaste.

Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaalla 7,6 prosenttia. ETLA arvioi maaliskuussa 2014 julkaistussa ennusteessaan, että maakunnallinen työttömyysaste laskisi lähivuosina: vuodelle 2014 ETLA en-nakoi työvoimatutkimuksen mukaiseksi työttömyysasteeksi keskimäärin 6,3 prosenttia, vuodelle 2015 6,0 prosenttia ja vuodelle 2016 5,9 prosenttia.

Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2013 korkein keskimääräinen työttömyysaste oli työnvälitys-tilaston mukaan Soinissa (11,7 prosenttia) ja pienin Evijärvellä (6,0 prosenttia). Soini oli maakunnan kunnista ainoa, jossa keski-määräinen työttömyysaste oli valtakunnallista työttömyysastetta suurempi.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2013 aikana kaikkiaan noin 25 900 työnhakijaa eli hieman yli kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. On syytä huomata, että meneillään olevan ennätyspitkän laman vaikutukset heijastuvat laajemminkin Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoille: heinäkuun 2014 lopussa maakunnassa oli 4 522 rakennetyötöntä. Lukumäärä oli suurin kahdek-saan vuoteen.

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa: vuonna 2012 pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työttömänä olleita, oli keskimäärin 1 247, mutta vuonna 2013 heitä oli keskimäärin 1 380 henkeä. Pitkäaikaistyöttömyys on varsinkin suurempien kuntien ongelma: maakunnan pitkäaikaistyöttömistä oli Seinäjoella 42 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömiä oli Seinäjoen työttömistä 20 prosenttia.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on vuosina 2013–2014 kasvanut voimakkaammin kuin työttömien määrä keskimäärin ja näin on tapahtunut myös Etelä-Pohjanmaalla. Myös yritysten kannattavuus kokonaisuutena on heikentynyt. Tästä huolimatta eräiden korkeakoulutettuja työllistävien toimialojen yritykset ovat hyvin kannattavia. Tällaisia ovat mm. lääkäri- ja lakiasiainpal-velut, eläinlääkintäpalvelut, konsultointi sekä tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut. Olisikin syytä selvittää, missä määrin Etelä-Poh-janmaalla on sellaisten kasvualojen yrityksiä, jotka voisivat työllistää korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä muita työttömänä olevia, kuten pitkäaikais- ja rakennetyöttömiä.


Aluetalous

Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaan asukasta kohti laskettu käypähintainen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna 2011 28 234 euroa. Koko maan BKT oli tuolloin 35 016 euroa, eli maakunnallinen BKT oli 81 prosenttia valtakunnan ta-sosta. Asukasta kohti laskettu BKT oli maan viidenneksi pienin.

Suurin absoluuttinen bruttoarvonlisäys oli vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, 535,5 mil-joonaa euroa. Toiseksi suurin arvonlisäys oli asuntojen vuokrauksen ja hallinnan (521,9 miljoonaa) toimialalla ja kolmanneksi korkein kaupan alalla (426,4 m€). Kansallisesti merkittävimpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,8 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,3 prosenttia) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus (9,6 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä-Pohjanmaan toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,9 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2012 keskimäärin 17 139 yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,59 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 48 100. Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,8 henkeä, mikä oli maakuntien pienin luku. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä. Etelä-Pohjanmaan yritysten liikevaihto oli vuonna 2011 2,4 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdos-ta.

Meneillään oleva taloudellisen tuotannon supistuminen on kestänyt Suomessa ennätyksellisen pitkään, jopa pidempään kuin 1990-luvun lama. Vaikka 1990-luvun lama ja taantuma oli syvä, on tällä hetkellä meneillään oleva tuotannon supistuminen kes-toltaan pidempi kuin 1990-luvulla oli. Suomen bruttokansantuote on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2012 viimeisestä nel-jänneksestä lähtien ja vientimarkkinoilla tapahtuneet vastoinkäymiset ovat estäneet orastaneen kasvun.

Eteläpohjalaisten kuluttajien arviot oman taloutensa nykytilanteesta ovat olleet alkuvuodesta 2013 lähtien enemmän pessimis-tisiä kuin myönteisiä: Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa niiden vastaajien osuus, jotka pitivät vastaushetkellä talouttaan huonompana kuin se oli vuotta aiemmin, on ollut alkuvuodesta 2013 lähtien suurempi kuin niiden, jotka arvioivat taloutensa parantuneen 12 edeltävän kuukauden aikana. Toisaalta kuluttajista useimmat ovat arvioineet alkuvuonna 2014, että heidän oma taloutensa olisi seuraavan 12 kuukauden aikana parempi kuin vastaushetkellä.

Valtakunnallisen EK-suhdannebarometrin mukaan paras suhdannetilanne on ollut vuosina 2013–2014 valtaosan ajasta kemi-anteollisuudessa. Myös Etelä-Pohjanmaalle merkittävän elintarviketeollisuuden suhdannetilanne on ollut muihin toimialoihin verrattuna varsin hyvä loppuvuonna 2013–alkuvuonna 2014. Venäjän elokuussa 2014 asettamat tiettyjen elintarvikkeiden tuon-tikiellot ovat kuitenkin nyt heikentäneet elintarviketeollisuuden tilannetta. Barometrin mukaan heikoin suhdannetilanne on vuosina 2013–2014 ollut painamisen toimialalla. Alkuvuonna 2014 suhdannetilanteen arvioitiin heikentyneet eniten tieto- ja viestintäpalveluissa sekä painamisessa.

Heinäkuussa 2014 tehdyn kyselyn perusteella lähitulevaisuuden suhdannetilannetta ennakoitiin parhaimmaksi elintarviketeol-


lisuudessa sekä teknologiateollisuudessa, ja suhdannenäkymiä arvioitiin heikoimmiksi puuteollisuuden, painamisen ja kaupan aloilla. Varsinkin kaupan alan heikot näkymät ovat huolestuttavia, koska kaupan alan kehitys kuvaa varsin hyvin koko kansanta-louden kehitysnäkymiä ja kaupalla on huomattava merkitys työllistäjänä.

KESKEISET SEURANTAINDIKAATTORIT (suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde) Lähtötaso * Uusin tieto Arvio Tavoite 2016 2017**Muuttoliike ja väestö

- Väkiluku vuoden lopulla ja väestön muutos, henkeä 194 058 193 977 193750 196 000(Tilastokeskus, väestötilastot, tilanne 31.12.2012)

- Nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) -0,15 % -0,23 % -0,27 % 0 %

- Nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,23 % 0,21 % 0,19 % 0,30 %

Kilpailukyky

- Bruttokansantuote asukasta kohti, euroa, vuoden 2000 hinnoin 21 364 22381 24 900 25 600(Tilastokeskus, aluetilinpito, vuosi 2010)

- Kasvuyritysten määrä (vuosina 2008–2011) 26 27 27 40

- Viennin osuus tuotannosta maakunnittain 9,6 % 11,2 % 10,5 % 10,5 %(Tulli, ulkomaankauppatilasto 2010)


(suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde) Lähtötaso * Uusin tieto Arvio Tavoite 2016 2017**Työllisyys ja hyvinvointi

- Työttömyysaste vuoden aikana, keskimäärin, % 7,0 % 7,6 % 6,8 % 5,5 %(Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012)

- Työllisyysaste vuoden aikana keskimäärin, % 69,3 % 69,3 % 71,4 % 72,0 %(Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012)

-Nuorten osuus työttömistä (ml. lomautetut), % 14,8 % 16,0 % 16,8 % 12,5 %(TEM:n työnvälitystilasto, joulukuu 2012)

- Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista 14,8 % 15,2 % 15,2 % 13,0 %vuoden lopulla, %, mukaan lukien henkilökohtaisesti lomautetut (Etelä-Pohjanmaan ELY, joulukuu 2012, työnvälitystilasto)

-Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle 33,8 % 33,8 % 27,0 % 30,0 %siirtyneistä vuoden aikana, % (Eläketurvakeskus, eläkkeelle siirtyneet alueittain 2012)

- Sairastavuusindeksi (Kela, vuosi 2012) 107,4 107,4 107,4 107,4

Osaaminen

- Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25–29 vuotiaista 13,0 % 13,0 % 12,3 % 11,5 %(Tilastokeskus, väestön koulutusrakennetilastot, 31.12.2012)

- Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30,3 % 30,3 % 32,0 % 33,0 %20–59-vuotiaista, % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne, 31.12.2012)

- T&K-menot suhteessa BKT:hen, % 0,70 % 0,7 % 0,8 % 1,20 % (Tilastokeskus, tutkimus ja kehitys)


Elinympäristön laatu ja aluerakenne

- Uusiutuvan energian määrä energiantuotannossa 689,7 GWh 750 GWh (metsäenergia, tuuli- ja vesivoima)

- Luonnonsuojelualueiden osuus maakunnan pinta-alasta 2,6 % 3,5 %

- Pintavesimuodostumien lukumäärä ekologisen tilan luokissa ei luokiteltu 46 16 0 ei luokiteltu 0 huono/välttävä 24 40 36 huono/välttävä 0 tyydyttävä 34 52 54 tyydyttävä 0 hyvä 15 53 55 hyvä 119 erinomainen 3 3 3 erinomainen 3

* Sarakkeen luvut perustuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014–2017) valmistelutyön aikana käytettävissä olleisiin tilastotietoihin.

** Sarakkeen luvut on määritelty Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014–2017 valmistelutyön aikana.


3.

15Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015–2016.

3.1 Maakuntaohjelman strategiset linjaukset

Tässä kappaleessa esitetään maakuntastrategiaprosessin yhteydessä nousseita keskeisimpiä kärkiteemoja ja -hankkeita, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja osin myös kansainvälisesti merkittäviä. Mainitut strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien 2015–2016 aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa. Osa kärkiteemoista vaatii sekä alueellisia että keskushallinnon päätöksiä rahoituksesta.

1. Kasvuyrittäjyyden edistäminen

Perustelut: Kasvuyrittäjyys nostettiin jo vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä paino-pistealueesta. Kasvuyrittäjyyden edistäminen ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja maakunta on ollut valtakunnan viimeisiä kasvuyritysten suhteellisessa osuudessa koko yrityskantaan nähden. Kehittämistoimien tehostamiseksi keskeisten elinkeinotoi-mijoiden yhteisellä päätöksellä työstettiin vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma. Oleellista on edetä asiassa laajalla rintamalla eri toimijoiden yhteistyössä. Vaikka kasvuyrittäjyys on valittu kehittämisen keskiöön, ei muiden osa-alueiden kehittämistä unohdeta. Esimerkiksi yrityskauppa ja siihen liittyvä omistajanvaihdos ovat luonnollinen osa yritystoiminnan kehit-tämistä ja yrityksen kasvuprosessia sen elinkaaren aikana. Eteläpohjalaisissa kunnissa omistajanvaihdosten edistäminen on nähty tärkeäksi, ja ne ovat turvanneet omistajanvaihdosneuvonnan jatkumisen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Maa-kunta on myös hyvin mikroyritysvaltainen, ja nämä yritykset tarvitsevat edelleen erityisiä kehittämistoimia.

Tulevina vuosina on keskeistä huolehtia kasvuyrittäjyysohjelman toimeenpanosta ja päivityksestä. Ohjelman pääkohderyhmät ovat (1) kansainvälistymällä kasvua tavoittelevat pk-yritykset, (2) kasvuhakuiset, kotimarkkinoilla toimivat pk-yritykset ja (3) potentiaaliset kasvuyrittäjät (erityisesti sarja- ja portfolioyrittäjät sekä spin off -yrittäjät). Kuntien tulevaisuus on niin ikään kiinni kasvuyrittäjyydestä, sillä elinkeinoelämän tulovirroilla on elintärkeä merkitys alueille mm. työllistymisen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen näkökulmasta.

Toimenpiteet: Edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Vauhditetaan uusien kasvuhakuisten yritysten syntymistä. Lisä-tään yritysten liiketoiminnan kasvua tukevaa tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa. Rakennetaan toimijoiden yhteistyöverkostoa kasvuyrittäjyyden tukirakenteen ja palvelutarjottimen synnyttämiseksi. Vahvistetaan kasvumotivaatiota herättelevää yrittäjyys-kulttuuria. Toteutetaan päivitetyn kasvuyrittäjyysohjelman mukaisia toimenpiteitä.

2. Älykkäiden järjestelmien käyttöönoton vauhdittaminen (ml. perinteisten toimialojen uudistaminen)

Perustelut: Etelä-Pohjanmaalle tärkeistä teollisuudenaloista teknologiateollisuus, erityisesti kone- ja laitevalmistus sekä raken-taminen ovat omaksuneet erilaisten älykkäiden ratkaisujen käyttöönoton. Näiden lisäksi merkittävää kehitystä on tapahtunut terveysteknologiassa. Keskeistä älykkäiden järjestelmien käyttöönotto on myös silloin, kun uudistetaan perinteisiä toimialoja, haetaan niille kasvua ja kansainvälistymistä. Teollisen toiminnan rinnalla yhtä tärkeää on hyödyntää teknologisia ratkaisuja myös palvelualojen liiketoimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa.


Maakunnassa on panostettu alan osaamiseen. Virtuaaliteknologian ja sulautettujen järjestelmien tutkimus-, kehittämis- ja in-novaatiotyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Maakunnan toimijoilla on osaamista tuotannon automaation ja kone- ja laiteinnovaatioiden mallinnuksessa ja prototyyppien valmistamisessa. Digitaaliset työkalut tuovat tehokkuutta tuotan-toon ja hallittavuutta tuotteen koko elinkaarelle. Erityisen tärkeää näiden työkalujen käyttöön liittyvän osaamisen lisääminen on verkostomaisesta toimintatavastakin johtuen maakunnan mikro- ja pk-yrityksissä.

Teknologiateollisuus kattaa 54 prosenttia Etelä-Pohjanmaan viennistä, mikä osoittaa alan merkittävyyden alueelle. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Teknologiateollisuuden yritykset Etelä-Pohjanmaalla ovat keskimäärin pienempiä (8,7/11,5 henkilöä), ja tuottavuus työntekijää kohden on niin ikään matalampi (135 000/199 000 €/henkilö) kuin Suomessa keskimäärin. Teknologiateollisuus Etelä-Pohjanmaalla tarvitsee uusia kehitysmalleja vastatakseen nykypäivän kehitystarpeisiin.

Toimenpiteet: Kehitetään yritysten kilpailukykyä ja tuotannon tehokkuutta digitaalisuuteen ja älykkäisiin suunnittelu- ja tuotan-tomenetelmiin pohjautuvien liiketoimintamallien avulla. Lisätään eko- ja energiatehokkuutta tuotannossa ja tuotteissa. Hyödyn-netään materiaaleja uudella tavalla ja huomioidaan tuotteiden elinkaari. Integroidaan palveluliiketoimintaa tuotteisiin. Aktivoi-daan teollisuuden yhteistyötä korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa tavoitteena jatkuva kehit-täminen yrityksissä. Kehitetään toimintamalleja tukemaan yrityksiä tuotekehityksessä ja hyödyntämään sitä tukevia rahoituksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvistetaan yritysten kansainvälistymistä mm. uusia palvelukonsepteja kehittämällä.

3. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Perustelut: Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän perusrakenteet ovat kunnossa. Etelä-Pohjanmaalla maakunnan työ- ja elinkeinorakennetta hyvin palvelevat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto) muodostavat tasaveroisina kumppaneina Etelä-Poh-janmaan korkeakoulukonsortion. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen koordinoima Epanet-tutkimusprofessoriverkosto on keskeinen osa maakunnan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu toimii lähes koko maa-kunnan kattavasti. Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on alueen työ- ja elinkeinoelämää palvelevien koulutus-, tutkimus- ja ke-hittämispalveluiden edistäminen. Maakunnassa toimii myös 16 vapaan sivistystyön toimijatahoa, jotka mm. toteuttavat alueiden tarpeisiin sopivaa korkeakoulutusta maakunnan eri osissa.

Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä kohtaa merkittäviä ulkoisia muutospaineita aloituspaikkamäärien karsimisen, resurssien tehos-tamisen, nuorten ikäluokan pienentymisen, aikuiskoulutuksen kehittämistarpeen sekä yhteiskunnan ja koulutuksen digitalisoi-tumisen seurauksena. Vuonna 2013 valmistuneella Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategialla pyritään siihen, että vuoteen 2020 mennessä kansainväliset verkostot ovat laajentuneet ja syventyneet merkittävästi tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitys-työssä. Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kan-sainvälisesti kiinnostava. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa saavutetaan valituilla aloilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ja näkyvä taso.

Toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä tulee entisestään tiivistää ja työnjakoa selkeyttää. Osaamis- ja innovaatiojärjes-telmä tulee kiinnittää entistä tiiviimmin maakunnan työ- ja elinkeinorakenteeseen. Keskeistä on vahvistaa tutkimuksen ja ke-hittämistoiminnan sekä liiketoiminnan välistä yhteistyötä. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tarvitsee kasvusuun-

Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava.


tautunutta, dynaamista, uutta luovaa ja kansainvälistä otetta. Järjestelmää tulee myös kehittää maakunnallisemmaksi siten, että esimerkiksi maakuntakorkeakoulut voisivat toimia maakunnan eri osissa yhä vahvempina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän alueellisina kehittäjätahoina, eräänlaisina koulutuksen ja tutkimustoiminnan linkkeinä alueilla. Tämä edellyttää maakuntakor-keakoulutoiminnan kehittämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen, vapaan sivistystyön toimijoiden sekä ko. alueen kehittäjätahojen kanssa.

Toimenpiteet: Tiivistetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä sekä selkeytetään työnjakoa. Muodostetaan näkymä tulevaisuuden osaamis- ja innovaatiojärjestelmästä. Kehitetään osaamis- ja innovaatiojärjestel-mää alueiden tarpeiden mukaan yhä kansainvälisemmäksi. Toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät Etelä-Pohjanmaalle raken-netun tutkimuskapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvussa. Kehitetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja pyritään vastaamaan koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeisiin rakentamalla alueellista osaamis- ja innovaatiotoimintaa ja -palveluja maakunnallisemmiksi.

4. Ruokajärjestelmät, biotalouden uudet mahdollisuudet

Perustelut: Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta. Pellolta hyvinvoinniksi -ketjun kehittäminen on maakunnassa strateginen va-linta, johon on vahvasti sitouduttu. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee noin 6 600 maatilaa. Elinvoimaisen alkutuotannon säilyminen maakunnassa varmistaa ruokaklusterin muiden osien toimintoja. Keskeistä on huolehtia alkutuotannon toimenpiteistä, kuten kotieläintuotannon investoinneista, maatilojen sukupolvenvaihdoksista, luomutuotannon kehittämisestä, maatilojen riskienhal-linnasta ja kannattavuudesta, viljelijöiden jaksamisesta, osaamistason ylläpidosta ja vahvistamisesta sekä maatilojen yhteistoi-minnan, urakointipalvelujen ja tilusrakenteen kehittämisestä.

Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian keskiössä ovat kestävät, tehokkaat ja innovatiiviset ruokajärjestelmät, mikä on myös Seinäjoen seudun innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman sisältö osana Joensuun vetämää biotalouden Inka-ohjel-maa. Tavoitteena on vahvistaa kansallisen ja kansainvälisen tason innovaatiokeskittymää, joka ulottuu alkutuotannosta, agro- ja tuotantoteknologiasta, elintarvikejalostuksesta sekä logistiikka- ja ympäristöratkaisuista kauppaan ja markkinointiin sekä kulu-tukseen ja käyttökokemukseen. Älykästä erikoistumista tavoitellaan työ- ja elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutustoimijoiden, julkisen sektorin ja käyttäjien välisellä yhteistyökumppanuudella.

Globaalien megatrendien (erit. ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen) aiheuttamat muutokset johtavat väistä-mättä lisääntyviin ruokajärjestelmien tehokkuus-, kestävyys- ja turvallisuusvaatimuksiin.

Toimenpiteet: Turvataan elintarvikeketjun toimintaedellytykset ja kehittämistoiminta. Vahvistetaan koko eteläpohjalaista biota-loussektoria monipuolisten kumppanuuksien kautta. Nostetaan lähiruuan asemaa ja kehitetään toimenpiteitä lähiruuan tuotan-non (sis. luomutuotanto) ja kulutuksen edistämiseksi. Hyödynnetään julkisia hankintoja pilotoitaessa innovatiivisia ruokajärjes-telmäratkaisuja. Vahvistetaan ruoka-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa. Edistetään ruokajärjestelmäkeskittymän tunnettuutta. Edistetään alan yritysten viennin ja kansainvälistymisen kasvua sekä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä ja osaa-misen kaupallistamista. Vahvistetaan ruokajärjestelmiin erikoistunutta innovaatiokeskittymää. Edistetään ruokaprovinssitalon toteutumista elintarvikeosaaminen konkreettisena maamerkkinä.


5. Maakunnan matkailupalvelujen sisällöntuottaminen ja kansainvälistäminen

Perustelut: Matkailun kasvua Etelä-Pohjanmaalla voidaan vauhdittaa panostamalla matkailukeskittymien edelleen kehittämi-seen. Keskittymien vetovoimaa kasvattamalla saadaan houkuteltua lisää matkailijoita alueelle. Samalla on mahdollista saada hyöty jakautumaan laajemmin koko maakuntaan. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma on päivitetty kattamaan vuodet 2013–2017. Matkailukeskittymien lisäksi strategiassa on valittu kolme pääteemaa, maaseutu- hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu, sekä päämarkkina-alueet ja asiakassegmentit, joihin kehittämistyön painopistealueet tulevaisuudessa suun-nataan. Eteläpohjalainen kulttuuri ja ruoka ovat elementtejä, joilla erottaudutaan muun Suomen matkailutarjonnasta. Läpileik-kaavina teemoina kulttuuri ja ruoka tulee sisällyttää kaikkiin matkailun kehittämistoimiin.

Matkailullisesti Etelä-Pohjanmaa on ulkomailta katsottuna tuntematonta aluetta. Ulkomaalaisten osuus rekisteröidyistä yöpy-misistä Etelä-Pohjanmaalla on vain noin 4,5 prosenttia. Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu on kuitenkin haettava ulkomaisis-ta matkailijoista. Maakunnan matkailun kansainvälistymistoimenpiteissä keskitytään aluksi strategiassa määriteltyihin kahteen päämarkkina-alueeseen, Ruotsiin ja Venäjälle, kuitenkin huomioiden Venäjän ja Ukrainan kriisin mahdolliset heijastusvaikutuk-set. Matkailun peruspalvelut, tuotesisällöt, markkinointi- ja myyntimateriaali on kehitettävä kansainväliselle tasolle. Ulkomaisten matkailijoiden tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi laajemminkin maakuntaan on käynnistetty toimenpiteitä, joita tulee toteut-taa systemaattisesti ja pitkäkestoisesti. Kansainvälisille matkailijoille on tarjottava perusmatkailupalvelujen lisäksi myös lisäpalve-luja ja tuotesisältöä. Sisällöntuotanto edellyttää kehittämistoimia ja tuotteistamista koko matkailuelinkeinon keskuudessa. Myös sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien sisällöntuottamiseen kieliversioineen on maakunnassa panostettava.

Toimenpiteet: Etsitään keinoja tuotteistaa mm. erilaisia aktiviteetteja, luontoreittejä, kulttuuri- ja käyntikohteita lisäpalveluksi matkailijoille ja tuotetaan markkinointi- ja karttamateriaalia reiteistä ja palveluista sähköisiin, olemassa oleviin markkinointi- ja myyntikanaviin, myös kieliversioina. Nostetaan eteläpohjalaisen matkailualan valmiuksia vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoi-ta. Edistetään maakunnan matkailutarjonnan näkyvyyttä sähköisissä markkinointikanavissa ja sosiaalisessa mediassa. Nostetaan maakunnan matkailuprofi ilia ja tunnettuutta. Huolehditaan matkailustrategian mukaisen, koordinoidun ja johdonmukaisen yh-teisen kehittämistyön jatkuvuudesta.

6. Vähähiiliset ratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto

Perustelut: Globaali ilmastonmuutos ja energia-alalla tapahtuva kehitys edellyttävät Etelä-Pohjanmaalta aktiivisia toimia. Erityi-sesti sähkön tuotannossa maakunnan omavaraisuus on heikko. Lisäksi esimerkiksi ruokaketjun toimivuus ja liikenne ovat täysin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian osuus koko maakunnan energiasektorista on vielä vähäinen. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin merkittävää energiapotentiaalia, etenkin biomassojen ja tuulienergian osalta. Tällä hetkellä erityisesti tuulivoiman hyödyntämiseen panostetaan merkittävästi. Suunnitteilla on yli kymmenen suurta ja useita pienempiä tuulivoima-puistoja. Tuulivoiman tuotanto tulee lähivuosina nostamaan merkittävästi maakunnan sähköomavaraisuutta ja siten vähentä-mään kasvihuonekaasujen päästöjä. Bioenergian käytön lisääminen ei ole edistynyt vastaavalla tavalla, johtuen lähinnä kansalli-sen energiapolitiikan linjauksista.

Turvetta ei luokitella fossiiliseksi polttoaineeksi (EU), mutta ilmastopolitiikassa turpeen polton päästöjen katsotaan lisäävän ilma-kehän kasvihuonekaasupitoisuutta. Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi (TEM). Suomes-


sa turvetta tarvitaan myös tukipolttoaineena (noin 30 prosenttia), koska se mahdollistaa uusiutuvan metsäenergian tehokkaan polton. Alueilla, joilla polttoturvetta tuotetaan, poltetaan puuta CHP-laitoksissa tällä menetelmällä.

Jatkossa tarvitaan lisää toimenpiteitä energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi sekä kasvihuonepäästöjen vä-hentämiseksi. Tähän tarpeeseen on laadittu maakunnallinen energia- ja ilmastostrategia vuosille 2014–2020. Vähähiilinen talous on myös ohjelmakauden 2014–2020 painopiste. Tavoitteena on ohjata energiantuotannon investointeja uusiutuvaan energian-tuotantoon, rakennetun jakeluverkoston parantamiseen ja uuden kehittämiseen. Kestävän kehityksen teknologiat, energia- ja liikenneratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit antavat mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintakonsepteille, vah-vistavat yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja luovat työmahdollisuuksia koko maassa. Energiateknologian kasvua tuetaan elin-keinolähtöisen innovaatiopolitiikan, tutkimuksen ja tuotekehityksen keinoin sekä osaamista lisäämällä. Maakunnan toimijoiden tulee pystyä hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuva EU-rahoitus.

Toimenpiteitä: Valmistuneen Energia- ja ilmastostrategian mukaisesti panostetaan etenkin hajautetun bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseen. Myös kuluttajien, kuntien ja yritysten siirtymistä kohti hiilineutraalia toimintatapaa edistetään tukemalla uusia sosiaalisia innovaatioita ja toimenpiteitä. Lisäksi tuetaan energiatehokkuutta lisääviä innovaatioita ja uusiutuvan energian käyttöä painopistealoilla, erityisesti maataloudessa ja koko ruokaketjun eri osissa sekä logistisissa ratkaisuissa ja liikennepoltto-aineissa. Energiaterminaalien avulla tehostetaan metsähakkeen logistiikkaa ja huoltovarmuutta sekä parannetaan laatua ja alan kannattavuutta. Huomioidaan uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuus ja edistetään hiiltä sitovaa puurakentamista alueella.

7. Järjestötoiminnan kehittäminen

Perustelut: Järjestötoiminnalla on tärkeä merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Parhaimmillaan järjestötoiminta ehkäisee syrjäyty-mistä, vahvistaa osallisuutta ja elävöittää paikalliskulttuuria. Järjestöt ovat huomattava harrastusmahdollisuuksien ylläpitäjä ja kehittäjä. Niillä on myös työllistäjän rooli.

Järjestökenttä joutuu tulevaisuudessa löytämään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen ja uusien toimijoiden sitout-tamiseen. Toimintaan käytettävissä olevat resurssit niukkenevat ja niitä joudutaan koostamaan entistä moninaisemmista läh-teistä. Ratkaisevaa on yhteistyön ja tasavertaisten kumppanuuksien rakentaminen sekä julkisen sektorin että yritysten kanssa. Pohdittavana on myös tasapainon löytäminen vapaaehtoistyön ja vastikkeellisen palvelutuotannon välillä. Julkisten palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistuessa kohdistuu järjestöihin palveluntuottajina yhä enemmän odotuksia, joihin vastaami-nen edellyttää mm. osaamisen vahvistamista.

Järjestökenttä on monialainen, toimintatavat ja tavoitteet vaihtelevat suurestikin. Yhteisiä kehittämisteemoja koko laajalle toimi-jajoukolle ovat osaamisen vahvistaminen, joiltain osin toiminnan ammattimaistuminen, resurssien riittävyys ja uudet rahoitus-lähteet. Järjestökentästä on noussut tarve konkretisoida edellä mainittuihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kytkeytyvät toimin-nan kehittämisen tavoitteet ja yhdistää voimat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimenpiteitä: Laaditaan yhteinen maakunnallinen järjestöstrategia ja käynnistetään sen toimeenpano. Edistetään järjestötoi-mijoiden osaamisen vahvistamista. Etsitään keinoja julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen yhteistyön vahvistamiseen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudessa järjestämismallissa.

Parhaimmillaan järjestötoiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta ja elävöittää paikalliskulttuuria.


3.2 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset

3.2.1 Alueellinen rahoitus

Rakennerahasto-ohjelman toteuttamisessa lähtökohtana ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa esille nostetut kehittä-mistavoitteet ja -toimenpiteet vuosille 2014–2017. Rakennerahasto-ohjelmassa keskitytään erityisesti jäljempänä esitettyjen toi-mien tukemiseen.

Vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaalla varattiin pieni ESR-määräraha kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen Seinäjoen keskusta-alueella, joka ei kuulu maaseutuohjelman Leader-rahoituksen piiriin. Vuonna 2014 toimintaan varattu summa on tarkoitettu Seinäjoen keskusta-alueen kehittämisstrategian laatimiseen siltä osin kuin strategia käsittelee TL5:n (Sosiaalinen osallisuus ja köy-hyyden torjunta) mukaisia toimia. Strategian ja rakennerahasto-ohjelman sisältöjen mukaista hanketoimintaa on mahdollista toteuttaa osana normaalia rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa, joten Etelä-Pohjanmaan MYR ei varaa vuosina 2015–2016 erillistä korvamerkittyä rakennerahastorahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla.

Rakennerahasto-ohjelman alueellisesta rahoituksesta rahoitettavaksi esitettävät hankehakemukset käsitellään MYR:n sihteeris-tössä ja joissain tapauksissa MYR:n työjärjestyksen mukaisesti MYR:ssä.

Yksityiskohtaiset rahoitustaulukot alueellisen rakennerahastorahoituksen kohdentumisesta toimintalinjoittain ja viranomaisit-tain/hallinnonaloittain vuosina 2015 ja 2016 ovat liitteenä.

3.2.1.1 Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat painotukset

A. Etelä-Pohjanmaan liiton kohdennettavissa oleva rahoitus

Länsi-Suomen maakuntien liittojen tekemän sopimuksen mukaisesti rahoittavana viranomaisena kaikissa liittojen hankkeissa toimii Pirkanmaan liitto. Kullakin maakunnalla on kuitenkin oma rahoituskehys, jonka rahoituksen kohdentamisesta päättää ao. maakunnan liitto.

Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitus painottuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 2, joka on Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Toimintalinjan 2 erityistavoitteista keskeisimpiä liiton rahoituksen osalta ovat erityis-tavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta sekä erityistavoite 3.2 Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen.

Hankkeita voidaan pienessä mittakaavassa rahoittaa myös rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalla 1, joka on PK-yritystoimin-nan kilpailukyky, silloin kun on kyse esimerkiksi yritystoimintaa kehittävien toimintamallien tai konseptien kehittämisestä. Etelä-Pohjanmaan liitto ei rahoita yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä, vaan hankkeet ovat yleisiä, toimintaympäristöön liittyviä kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman toteuttamisessa lähtökohtana ovat Etelä-Pohjanmaan maakunta-strategiassa esille nostetut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosille 2014–2017.


Se, kummalle toimintalinjalle rahoitettavaksi esitettävä EAKR-hanke kuuluu, tulee ratkaista hankkeen sisällön, suunniteltujen toimenpiteiden ja kohderyhmän perusteella.

Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa EAKR-rahoituksen suuntaamisessa seuraavia sisällöllisiä kokonaisuuksia:

elinkeinoelämän uudistaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen erityisesti Etelä-Pohjanmaan älykkään erikois-• tumisen strategian mukaisilla elinkeinopainoaloilla, joita ovat kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen, älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen sekä palveluja elämystuo-tannon uudistaminen

Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelmaan liittyvät tukirakenteet•

tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittäminen ja TKI-toiminnan aluevaikutusten • vahvistaminen

maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen entistä kansainvälisemmäksi•

maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmään kuuluvien alueellisten keskittymien vahvistaminen siten, että ne toimivat • TKI-toiminnan ja koulutuksen linkkeinä alueilla

maakunnan elinkeinoelämää tukevat oppimisympäristö-, pilotointi- ja demonstraatiohankkeet•

vähähiiliseen talouteen ja energia- ja materiaalitehokkuuteen siirtymistä vauhdittavat toimintamallit, pilotoinnit ja yhteistyö-• verkostot

toimintamallit, joiden avulla voidaan tukea elinkeinoelämän tuotteiden, palvelujen ja prosessien uudistamista älykkäämmik-• si, digitaalisemmiksi ja resurssitehokkaammiksi.

Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitus painottuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 2, joka on Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen.


Toimintalinja 1: PK-yritystoiminnan kilpailukyky

2015, milj. € 2016, milj. €

EAKR 0,180 0,158

valtio 0,140 0,128

kunta, muu julkinen 0,040 0,034

julkinen rahoitus yht. 0,360 0,320

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

2015, milj. € 2016, milj. €

EAKR 0,867 0,847

valtio 0,455 0,441



B. ELY-keskuksen yritysrahoitus

Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Kullakin maakunnalla on kuitenkin oma rahoituskehys, ja Etelä-Pohjanmaata koskevat rahoitushakemukset valmistellaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Rakennerahasto-ohjelman rahoitusinstrumentteina on kaksi tukimuotoa: yrityksen kehittämisavustus ja yrityksen toimintaym-päristön kehittämisavustus. Yritysrahoitus kohdentuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 1, joka on PK-yritystoiminnan kilpailukyky.

Yritysrahoituksessa edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista, yritystoiminnan uudistumista, PK-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, vähähiilisyyttä ja yrityksen toimintaympäristöä. Yrityksiä kannustetaan kehittämään uusia tuotteita ja pal-veluita etenkin kansainvälisille markkinoille ja ottamaan käyttöön tuottavuutta edistäviä innovaatioita.

TEM:n hallinnonalan yritysrahoituksen suuntaamisesta alueella voidaan määritellä tarkemmin MYR:n hyväksymissä erillisissä rahoituslinjauksissa.


Toimintalinja 1: PK-yritystoiminnan kilpailukyky

2015, milj. € 2016, milj. €

EAKR 0,630 0,610

valtio 0,630 0,610



C. Tekesin rahoitus

Tekesin kautta myönnettävä alueellinen EAKR-rahoitus kohdentuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 2. Uusimman tie-don ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Painotuksena ovat Etelä-Pohjanmaan kilpailukykyä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla parantavat korkeakoulutoimijoiden tutkimushankkeet. Näistä pyritään luomaan kokonaisuuksia, joihin liittyisi rinnakkaishankkeita eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös se, että rinnalla olisi esimerkiksi kansallisella Tekes-rahoituksella toteutettavia yrityshankkeita tai että yritykset osallis-tuvat tutkimushankkeiden rahoitukseen.

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

2015, milj. € 2016, milj. €

EAKR 0,210 0,210

valtio 0,190 0,190




3.2.1.2 Euroopan sosiaalirahastoa koskevat painotukset

ESR:n toimissa rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus.

Alueellisessa päätöksenteossa oleva Etelä-Pohjanmaan rahoitus yhteensä 2015–2016, milj. €:

2015 2016

ESR 0,992 0,957

valtio 0,744 0,718

kunta ja muu julkinen 0,248 0,239

julkinen rahoitus yhteensä 1,984 1,914

Toimintalinjakohtaisten taulukoiden yläpuolella oleva prosenttiosuus tarkoittaa asianomaisen toimintalinjan osuutta ESR-rahoi-tuksesta. Suluissa oleva tieto viittaa ohjelma-asiakirjan mukaisiin suhteisiin.

Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 52 % (47 %)

2015 2016

ESR 0,516 0,498

valtio 0,386 0,373



Kehitetään ja tuotetaan työllistymisen tukemisen malleja ja yksilöllisiä tukitoimia valtion ja kuntien viranomaisten, koulutuslaitos-ten, muiden palvelun tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä erityisesti huomioiden alle 30-vuotiaiden ammat-tiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä yli 54-vuotiaat.

Painotetaan työttömyyden pitkittymistä torjuvia toimia.

Mikro- ja pk-yritysten johtamisosaamista kehitetään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Edistetään (erityisesti yli 54-vuotiaiden) työntekijöiden osaamista ammattitaitoa täydentävällä koulutuksella ja työssä jaksamista työhyvinvointia kehittävillä toimilla.


Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 33 % (33 %)

2015 2016

ESR 0,327 0,316

valtio 0,246 0,237



Lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen.

Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä kehitetään moniammatillisuutta tukevia koulutusratkaisuja paikallisten yritysten osaamistarpeiden mukaisesti.

Kehitetään opiskelukykyä ja motivaatiota vahvistavia toimia sekä opetusjärjestelyjä tavoitteena joustavat siirtymät.

Toimintalinja 5 /Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 15 % (20 %)

2015 2016

ESR 0,149 0,143

valtio 0,112 0,108



Kehitetään osallisuutta vahvistavia palveluita ja asukaslähtöisiä toimintatapoja työelämävalmiuksien näkökulmasta.

Kehitetään elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä tukevia toimintatapoja ja palveluita.

Vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä (työ- ja elinkeinoelämä, kolmannen sektorin toimijat, kunnat, oppilaitok-set).


3.2.2 Valtakunnalliset teemat

Rakennerahasto-ohjelmasta käytetään talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti 10 prosenttia EAKR-rahoi-tuksesta ja 25 prosenttia ESR-rahoituksesta valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriö-johtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma voi sisältää MYR:n kannanoton valtakunnalliseen toimintaan liittyvistä hankeha-uista, -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta hakuihin. MYR voi ottaa kantaa myös valtakunnallisten teemojen yhteensovituk-seen maakuntaohjelmaan ja alueella toteutettavaan rakennerahasto-ohjelmaan sekä määritellä alueen näkökulmasta valtakun-nallisista hankesuunnitelmista tärkeimmät.

EAKR:n valtakunnallinen rahoitus käytetään INKA-ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Ra-hoittajana toimii Tekes. Joissain maakunnissa, mm. Etelä-Pohjanmaalla, on kohdennettu Tekesille myös alueellista EAKR-rahoitus-ta. Sekä alueellisessa että valtakunnallisessa Tekesin EAKR-rahoituksessa keskeistä on tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeiden muodostama yhteensovitus ja vuorovaikutus. Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että alueellinen ja valtakunnallinen rahoitus ovat haettavissa samanaikaisesti. Näin hakijat voivat kohdentaa hakemuksensa sen mukaisesti, sopiiko hanke INKA-teemoihin ja onko mukana toteuttajia useammasta eri maakunnasta, vai onko kyseessä enemmän yhden maakunnan lähtökohdista valmis-teltu hanke.

ESR:n valtakunnallisia teemoja on kolme: työllisyys, osaaminen ja osallisuus. Toteuttajina toimivat nimetyt ELY-keskukset ja STM. Kaiken kaikkiaan ESR:n teemat ovat hyvin laajoja. Kuhunkin teemaan liittyy useita toimenpidekokonaisuuksia, ja niiden valmis-telua leimaa vahva hallinnonaloittainen karsinointi. Valtakunnallisten teemojen valmistelu ei ole ollut riittävän avointa ja osallis-tavaa, eikä valmistelun eri vaiheista ole saatu tarvittavaa tietoa alueille. Lisäksi valmistelu on myöhässä muuhun ohjelmatyöhön nähden, ja eritahtisuus hankaloittaa käytännön hanketoiminnan yhteensovittamista. Valtakunnallisten teemojen hankkeistus on vasta käynnistynyt eikä teemojen tai niitä toteuttavien hankkeiden hallinnointimalleista ole muodostunut vielä riittävää ko-konaiskuvaa. Etelä-Pohjanmaan MYR muistuttaa, että valtakunnallisten teemojen rahoittajina toimivia ELY-keskuksia, STM:tä ja Tekesiä on kehotettu tiedottamaan maakuntien yhteistyöryhmille esimerkiksi vuosittain valtakunnallisten toimenpiteiden suun-nitelluista hauista ja ohjelmakauden edetessä valtakunnallisen toiminnan toteutumisesta.

Valtakunnallisten ESR-teemojen Etelä-Pohjanmaan kannalta merkityksellisimmät toimenpidekokonaisuudet ovat toimintalinjoil-la 3 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) ja 4 (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen).

Toimintalinjalla 3 tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia ovat

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen •

o Toimenpidekokonaisuus sisältää TE-toimiston, Kelan ja kuntien monialaisen yhteispalvelun toimintamallin paikallisen rakentamisen koordinoinnin sekä TE-toimiston työkykykoordinaattorin pilotoinnin.

Työvoiman liikkuvuus Euroopassa•

o Toimenpidekokonaisuudessa kehitetään tasalaatuisia EURES-ESR -palveluita työnantajille.

EAKR:n valtakunnallinen rahoitus käytetään INKA-ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen.


Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä•

o Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan Työelämä2020-hankkeen toimeenpanoa työpaikoilla.

Toimintalinjalla 4 tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia ovat

• Osuvaa osaamista

o Toimenpidekokonaisuuteen kuuluu neljä osaa: Sujuvat siirtymät, Korkeakoulusta työelämään, Taito-ohjelma ja Osuvaa ohjausta. Erityisesti kaksi ensin mainittua lienevät erityisen kiinnostavia myös eteläpohjalaisesta näkökul masta.

• Osallistamalla osaamista

o Toimenpidekokonaisuudessa on kolme osaa: Monialaisen osaamisen vahvistaminen, Osallisuus, vaikuttaminen ja hyvinvointi nuorten toimintaympäristöissä ja Taide-, kulttuuri- ja liikuntalähtöiset menetelmät.

Kaikille kolmelle ESR-toimintalinjalle kohdentuva Nuorisotakuu-kokonaisuus on maakunnalle tärkeä. Työttömien työnhakijoi-den osuus työvoimasta on Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen toiseksi alhaisin, mutta yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä on kasvusuunnassa. Nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on edelleen haasteellinen, vaikka toimenpiteisiin on panostettu merkittävästi. Nuorten työttömyysjaksot ovat kuitenkin pääsääntöisesti suhteellisen lyhytkestoisia. Valtakunnallinen Nuorisotakuu -teemakokonaisuus on poikkihallinnollinen, ts. siinä ovat mukana OKM, TEM ja STM.

Toimintalinjalla 3 toteutettavaa nuorisotakuuseen liittyvää valtakunnallista Ohjaamo-toimintaa halutaan kehittää Etelä-Poh-janmaalla valtakunnallisella rahoituksella Seinäjoen alueella. Ohjaamo-toimintaan tulee sisältyä henkilöstöresursseja (psykologi, nuoriso- ja/tai opinto-ohjaaja).

Alueen hanketoimijoita kannustetaan hakemaan rahoitusta niistä kokonaisuuksista, joissa hakuja järjestetään. Hakujen avautu-misesta tiedotetaan www.rakennerahastot.fi -sivustolla.

ESR:n valtakunnallisia teemoja on kolme: työllisyys, osaaminen ja osallisuus.


3.3 Maaseutuohjelman alueelliset painotuksetMaakunnan kehittämisteemojen ja rahoitusmahdollisuuksien kokonaiskuvan muodostamiseksi on nähty hyödylliseksi kirjata toi-meenpanosuunnitelmaan myös Etelä-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014 – 2020 keskeisimmät painotukset.

Ruokaprovinssin kehittäminen

Etelä-Pohjanmaan kehittäminen merkittävää biotalouspotentiaalia omaavana ruokamaakuntana on maakunnan strateginen va-linta. Maaseudun kehittämistyön yksi keskeisimmistä tavoitteista on elintarvikeketjun uudistaminen ja kilpailukyvyn vahvista-minen lähtökohtana kannattava, kilpailukykyinen ja vahva alkutuotanto. Maatilojen ja elintarvikeyritysten jatkuvuuden turvaa-minen on tärkeä osa elintarvikeketjun toiminnan kehittämistä. Ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti sekä vastuullisesti tuotetut, korkealaatuiset, turvalliset ja jäljitettävät raaka-aineet ovat menestyvän elintarvikejalostuksen perusta. Elintarvikever-koston kehittämistyössä suunnitelmallisuus, osaaminen, yhteistyö ja verkostoituminen, uudet kumppanuudet sekä neuvonta, kotimaisen ja ulkomaisen tutkimustiedon hyödyntäminen ja käytäntöön soveltaminen ovat elementtejä, jotka parhaimmillaan tuottavat uusia tuoteinnovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on elintarvikejalostajien ja maatalouden tekno-logiayritysten sitouttaminen alan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Ruokamaakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa lisätään ruoka- ja lähiruokateemalla, ruokakulttuuria esiin nostamalla ja kehittämällä elämyskonsepteja, joissa yhdistetään ruokaketju-, liikunta-, terveys-, kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailuyrittäjyys.

Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen

Metsätaloudessa tavoitteena on metsien täysimääräinen hyödyntäminen huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Etelä-Pohjanmaan metsien metsänhoidollisen tilan parantamiseen suunnataan kehittämispanoksia. Metsätalousyrit-täjyyden edistäminen ja metsätalouden tilatason kannattavuuden parantaminen sekä metsätilojen omistajanvaihdosten, met-sätilusrakenteen ja metsätalousyhteistyömallien kehittäminen ovat keskeisiä kehittämistoimien painotuksia. Metsäenergiantuo-tannon lisäämisellä edistetään kotimaisen polttoaineen käytön tehostumista, luodaan uutta energiayrittäjyysliiketoimintaa ja vastataan osaltaan ilmastomuutoksen ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Metsänomistajarakenteen muuttuessa laaduk-kaiden koulutus-, neuvonta- ja muiden palveluiden saatavuus on turvattava. Metsäalan tutkimus-, kehittämis-, neuvonta- ja innovaatiotoimintaa tulee hyödyntää, ja saatua tietoa on välitettävä niin metsänomistajien ja metsätalousyrittäjien kuin toimi-alankin käyttöön. Kehittämistoimenpiteitä suunnataan puurakentamisen edistämiseen ja alueen puutuotealan yritysten kilpailu-kyvyn ja kansainvälistymisen vahvistamiseen sekä puutuotteiden jalostusarvon nostamiseen. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesiensuojelu ja metsien virkistyskäytön edistäminen ovat osa kestävää metsätaloutta.

Yrittäjyyden edistäminen maaseudulla

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestään, ja yrittäjyys onkin maakunnan kehityksen voimavara. Yrittäjyys on mikro- ja pien-yritysvaltaista. Kasvuhakuiseen ja monialaiseen yritystoimintaan sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan panostaminen ovat tärkeitä tavoitteita uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen luomiseksi. Rohkeita päänavauksia tarvitaan myös uu-sille toimialoille ja toimialojen väliseen yhteistyöhön. Alueen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä parannetaan

Maaseudun kehittämistyön yksi keskeisimmistä tavoitteista on elintarvikeketjun uudistaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen lähtökohtana kannattava, kilpailukykyinen ja vahva alkutuotanto.


tukemalla yrittäjien osaamisen vahvistamista, yritysten verkostoitumista, uusien innovaatioiden ja innovaatioympäristöjen sekä teknologioiden hyödyntämistä. Voimavaroja tarvitaan sellaisten toimintamallien kehittämiseen, joiden avulla maaseutuyritysten vuorovaikutusta korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten kanssa edistetään. Paikallisuuden merkitys korostuu eritoten pienempien elintarvikeyritysten toiminnassa. Lähellä tuotetut raaka-aineet, lähellä tapahtuva tuotanto ja myynti muo-dostavat yhdessä tärkeän kilpailutekijän toiminnalle. Yrityksille tulee olla tarjolla toimivat asiantuntijapalvelut ja tukiverkostot. Yrittäjien kansainvälistymistaitojen lisäämiseen ja yritysten kansainvälistymiskynnyksen madaltamiseen tarvitaan kehittämistoi-mia.

Alueellisen vetovoiman kasvattaminen

Kylät, viihtyisät maaseutuympäristöt, hoidetut kylämaisemat sekä monipuoliset ja turvalliset asuinvaihtoehdot ovat tärkeitä asukkaiden viihtymiselle ja uusien asukkaiden saamiselle. Kylien asukkaita kannustetaan ja aktivoidaan oman elinympäristönsä monipuoliseen kehittämiseen. Kylätoiminnan vaikuttavuuden lisäämistä haetaan paikallisten toimintaryhmien, muiden paikal-listason toimijoiden ja viranomaisten yhteistyöstä. Maaseudun elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että maaseudun palveluita kehitetään, etsitään uusia malleja palveluiden tuottamiseen ja että kylissä on tarjolla monipalveluosaajia. Yleishyödyllisillä investointihankkeilla parannetaan yhteisessä käytössä olevien tilojen käyttökelpoisuutta ja lisätään kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia. Maaseudun kulttuuri- ja luontoperinnön suojelu, säilyttäminen ja kehittäminen ovat osa maaseutualueiden identiteettiä ja sitä kautta viihtyvyyttä. Kulttuuri- ja luontoperintöä voidaan hyödyntää myös elinkeinojen har-joittamisessa. Maaseutumatkailu- ja palveluyritysten liiketoimintaosaamisen ja kannattavuuden parantaminen sekä matkailu- ja palveluyrittäjien osaamisen vahvistaminen ja verkostoituminen ovat keskeinen tavoite kasvun turvaamisessa. Matkailun tuotteis-tusprosessin kokonaisvaltainen kehittäminen ja paikallisuuden korostaminen luovat mahdollisuuksia erottua tarjonnassa.

Maaseudun elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että maaseudun palveluita kehitetään, etsitään uusia malleja palveluiden tuottamiseen ja että kylissä on tarjolla monipalveluosaajia.


3.4 Maakunnan edunvalvonta-asiat

Tässä osiossa esitellään Etelä-Pohjanmaan maakunnalle merkittäviä edunvalvonnallisia asioita, jotka vaativat keskushallinnon ra-hoitusta, päätöksiä tai linjausta toimeenpanosuunnitelmakaudella 2015–2016.

Etelä-Pohjanmaan edellytysten parantaminen suomalaisen ruokaosaamisen keskittymänä

Vuonna 2015 toimintansa aloittavan luonnonvarakeskuksen (LUKE) toimintoja Etelä-Pohjanmaalla tulee vahvistaa esim. • maatalouskoneisiin, biopolttoaineisiin ja elintarvikejalostukseen liittyen. Biotalouteen ja ruokajärjestelmiin keskittyvänä maakuntana Etelä-Pohjanmaa tarjoaa erinomaiset puitteet LUKEn toiminnalle.

Liha- ja valmisruoka-alan (LVA) ruokaketjun vientiponnisteluja on tuettava siten, että tuotantoketjujen laatuvaatimukset ja • jäljitettävyys saadaan vastaamaan uusien vientimaiden vaatimuksia. Tukena tässä on tarpeen käyttää uusimpia äly- ja mobii-litekniikan sovellutuksia. Samaan aikaan myös LVA:n koulutuksen vientiponnisteluja on tarpeen tukea.

Ruokaketjun laitevalmistus on entisestään vahvistunut Etelä-Pohjanmaalla. Tämän alan klusterirakenteiden ja vientiponnis-• tusten tukeminen on tärkeää. Erityisesti laiteviennin ja koulutusviennin yhdistäminen on uusi avaus, joka toisi etuja sekä laite-valmistajille, että koulutuksen toimijoille. INKA-ohjelman avulla eri ministeriöiden yhteistyöllä olisi mahdollista aikaansaada tässä kokonaan uusi luomus Etelä-Pohjanmaan alueelle.

Koulutuksen ja tutkimuksen jatkuvuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen

Yliopistojen tulosohjausjärjestelmää tulee kehittää niin, että se kannustaa vuorovaikutukseen elinkeinoelämän kanssa. Yli-• opistokeskuksen toimintaa tulee vahvistaa keskeisenä vuorovaikutuksen käytännön toteuttajana.

Ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee mahdollistaa maakuntakorkeakoulutoiminnan vakiin-• nuttaminen sekä tukea TKI-toiminnan kansainvälistämistä strategisilla toimialoilla ja toiminnan digitalisaatiota.

Toisen asteen koulutusta tulee kehittää ja resursoida niin, että se on mahdollisimman hyvin oppijoiden saatavilla ja saavutet-• tavissa muun muassa digitalisoitumista vahvistamalla ja liikenneyhteyksiä kehittämällä. Koulutustakuun varmistaminen tulee turvata. Joustavia siirtymiä opinnoista työelämään tulee tukea ja mahdollistaa tiivis ja ennakoiva yhteistyö työelämän kanssa, jotta turvataan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan elinkeinoelämälle.

Altian Koskenkorvan tehtaan kehittämisen varmistaminen

Altian mahdollinen myynti on pyrittävä toteuttamaan niin, että se lisäisi resursseja Koskenkorvan tehtaan toiminnan kehittä-• miseen. Altian Koskenkorvan tehdas on Etelä-Pohjanmaan keskeinen toimija, jonka kerrannaisvaikutukset koko maakunnan biotalousklusteriin ovat merkittävät.


Venäjän pakotteiden vaikutusten lieventäminen

Venäjän pakotteiden seurannaisvaikutusten lieventämiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Pakotteet aiheuttavat merkittäviä • ongelmia eteläpohjalaiselle elinkeinoelämälle. Erityisesti elintarvikeketju, alkutuotanto mukaan lukien, on vaarassa kärsiä suu-ria menetyksiä, mikäli pakotteet jatkuvat pitkään.

Keskeisten liikennehankkeiden toteutuksen edistäminen

Valtatien 19 yhteysvälin Seinäjoki-Lapua liikenteen turvallisuutta ja välistyskykyä parantavien toimenpiteiden käynnistämi-• sestä 2016 alkaen tulee tehdä periaatepäätös. Kiireellisimmät toimenpiteet ovat:

- I Prisman eritasoliittymän - Atrian liittymän yhteysvälin 2+2 -kaistaisuuden toteuttaminen saumattomasti Seinäjoen itä-väylän jatkotyönä,

- II Koveron eritasoliittymän toteutus Lapualla,

- III Atria-Lapua -yhteysvälin ohituskaistaosuuksien toteuttaminen.

Kantatien 67 kehittämistoimenpiteiden toteuttamisvalmiutta nostetaan tiesuunnittelun ja kaavoituksen toimenpitein siten, • että investoinneille voidaan hakea rahoitusta lähivuosina.

TEN-T -ydinverkkoon kuuluvan Seinäjoki-Tampere-ratayhteyden palvelutaso ei tällä hetkellä vastaa tarpeita. Vuosien 2015–• 2016 aikana tulee varautua yhteysvälin kehittämiseen laatimalla tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat.

Alempiasteisen tieverkon merkitys on Etelä-Pohjanmaan kannalta erittäin suuri koskien niin maakunnalle tärkeiden biota-• louden toimialojen kuljetuksia kuin asukkaiden liikkumista. Tieverkon kunnossapitoon suunnattujen määrärahojen tasoa on nostettava. Samalla tulee kehittää uusia kysyntään joustavammin vastaavia alemman asteisen tiestön hoidon ja kunnossapi-don malleja.

Seinäjoen kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttaminen

Osana biotalouden INKA-ohjelmaa Seinäjoen kaupunkiseutua tulee kehittää ruokajärjestelmiin erikoistuneena innovaa-• tiokeskittymänä

Seinäjoen asema-alueen maanomistusolot tulee selkiyttää ja käynnistää yhteissuunnitteluhanke•

Innovatiivisten julkisten hankintojen avulla voidaan edistää kaupunkiseudun elinkeinopolitiikkaa ja profi loitumista ruokajär-• jestelmien kehittäjänä


4.

33Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia

Maakuntien yhteistoiminta-alueiden hanke- ja neuvotteluesitys 2014

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on kolmeen edeltävään maakuntaohjelman toi-mintasuunnitelmaan kirjattu yhteisesti suunnitellut hanke-esitykset, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Yhteistoiminta-alueella on päätetty, että nämä hanke-esitykset uudistetaan toimeenpanosuunnitelmissa 2015–2016 ja niiden täytäntöönpanoa pyritään edelleen edistämään.

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen

Yhteishanke-esitys tehtiin vuosien 2014–2015 toteuttamissuunnitelmiin. Maaston tasaisuudesta ja järvien vähäisyydestä johtuen lumien sulaminen, jää- ja hyydepadot sekä rankkasateet aiheuttavat usein haitallisia tulvia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaal-la ja Pohjanmaalla. Toistuvat tulvat, maankäytön tehostuminen sekä viranomaisten vähenevät resurssit ovat lisänneet tarvetta omatoimiseen tulviin varautumiseen ja nopeaan tulvatiedottamiseen. Tulviin varautumisen tarvetta korostaa myös se, että tulva-vahinkojen korvaaminen siirtyy vakuutusyhtiöille vuoden 2014 alussa, kun valtion korvausjärjestelmä lakkaa.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on herättää kansalaiset ja muut alueen toimijat ennakoimaan tulvat ja varautumaan riskitilan-teisiin ennakolta. Hanke parantaa vesistö- ja hulevesitulviin sekä patoturvallisuuteen liittyvän kansantajuisen tiedon saatavuutta. Hanke kartoittaa keinoja siihen, miten tulvatilanteessa riskialueiden toimijat voidaan tavoittaa nopeasti. Hanke edistää myös hulevesien hallintaa ja eri tahojen yhteistyötä.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on herättää kansalaiset ja muut alueen toimijat ennakoimaan tulvat ja varautumaan riskitilanteisiin ennakolta.


Hyvinvointi kulttuurista

Yhteishanke-esitys tehtiin vuosien 2013–2014 toteuttamissuunnitelmiin. Kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa raken-nettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille vaikuttaen hyvinvointiin ja terveyteen. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaohjelmissa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen tavoite. Maakuntien kulttuuri- ja hyvinvointistrategiat ja -ohjelmat ovat asettaneet tavoitteeksi kulttuurin vaikuttuvuuden lisäämisen ja yhteistyön kehittämisen sosiaali- ja terveysalan kanssa. Kulttuu-risisältöisiä hyvinvointipalveluita ja -tuotteita on kehitetty kaikissa maakunnissa.

Hankkeen tavoitteena on kulttuurisisältöisten palvelujen organisointi eri ryhmille (lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, syrjäkylien asukkaat) kuntapilottien avulla sektorirajat ylittäen. Kokeilutoiminnan keskiössä ovat jatkuvuuden varmistamiseksi kuntien kulttuuri-, terveys- ja sosiaalitoimet. Kokeilujen onnistumista seurataan teknistä toteutusta mittaamalla (resurssitarpeet) sekä hyvinvointivaikutuksia seuraamalla.


Energia-alan toimintaedellytysten tukeminen

Yhteishanke-esitys tehtiin vuosien 2012–2013 toteuttamissuunnitelmiin. Kolmen maakunnan alueella on merkittävä uusiutuvan energian kokonais- ja kasvupotentiaali, jonka hyödyntäminen edistää maakuntien energiaomavaraisuutta, vähentää riippuvuutta energian hintavaihteluista ja avaa uusia työllistymismahdollisuuksia. Maakuntien ja koko maan tulevaisuuden kannalta on kes-keistä, että uusiutuvien ja hajautettujen energiamuotojen kehittämiseen suunnataan riittävästi rahoitusta ja että kehittämiseen liittyviä esteitä poistetaan.

Hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa, siihen liittyvää innovaatio-, yritys-, tutkimus- ja koulutus-toimintaa kolmen maakunnan alueella. Keskushallinnolle esitetään muun muassa tutkimus- ja innovaatiokeskittymien resursoin-tia, alaa tukevien koulutuspaikkojen lisäämistä sekä pienimuotoisen hajautetun energian tuotannon edistämistä lainsäädännöllä, tuilla, tariffi järjestelmillä ja niin edelleen.

Mikäli toimijakentästä nousee uusia joko yhteistoiminta-alueen kattavia tai muita ylimaakunnallisia hankeideoita, pyritään nii-den mahdollisimman joustavaa toimeenpanoa vauhdittamaan.

Hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa, siihen liittyvää innovaatio-, yritys-, tutkimus- ja koulutustoimintaa kolmen maakunnan alueella.


5.


Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden rahoitus kootaan eri lähteistä. Merkittäviä rahoi-tuslähteitä ovat EU-rahoitus, ELY-keskusten myöntämä kansallinen rahoitus, maakunnan liiton myöntämä maakunnan kehittä-misraha sekä eri ministeriöistä suoraan haettava rahoitus. Rakennerahastovarat sekä maaseuturahaston varat ovat merkittävim-piä toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden resursseja.

Kauden 2007–2013 rahasto-ohjelmien toteutus jatkuu osin vuoden 2015 puoleenväliin saakka. Uuden ohjelmakauden 2014–2020 toimeenpano on jo aloitettu avaamalla ensimmäinen rahoitushaku, joka Etelä-Pohjanmaalla päättyi 1.9.2014. Työ- ja elin-keinoministeriön toimeenpanosuunnitelmaa koskevissa ohjeissa todetaan, että maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot kansallisen, EU:n ja valtion vastinrahan rahoitusosuuksista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion rahoitusosuuksien arviot tehdään hallintoviran-omaisen ohjeistuksen mukaisesti seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten.

Rakennerahastojen osalta rahoitussuunnitelma esitetään edempänä tämän asiakirjan kappaleessa 3.2 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset. Koko maakuntaohjelmakauden 2014–2017 rahoitussuunnitelma löytyy 17.3.2014 hy-väksytystä Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiasta.

Rakennerahastovarat sekä maaseuturahaston varat ovat merkittävimpiä toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden resursseja.

Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus 2015

Vuosi: 2015Maakunta: Etelä‐PohjanmaaOsio: ELSAToimintalinja / temaattiset tavoitteet RR‐ELY RR‐ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattomat

Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta‐ Kansalaistoim Kohdenta‐ Kohdenta‐Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehitäminen maton yhteensä kehittäminen maton yhteensä maton yhteensä yhteensä

TL 1 Pk‐yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1,260 0 0 0 1,260 0,360 0 0 0,360 0 0 0 1,620 0EAKR 0,630 0 0 0 0,630 0,180 0 0 0,180 0 0 0 0,810 0Valtio 0,630 0 0 0 0,630 0,140 0 0 0,140 0 0 0 0,770 0Kunta 0,000 0 0 0 0,000 0,040 0 0 0,040 0 0 0 0,040 0Muu julkinen 0,000 0 0 0 0,000 0,000 0 0 0,000 0 0 0 0,000 0

TL 2

Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

0 0 0 0 0 1,739 0 0 1,739 0,415 0 0,415 2,154 0EAKR 0 0 0 0 0 0,867 0 0 0,867 0,210 0 0,210 1,077 0Valtio 0 0 0 0 0 0,455 0 0 0,455 0,190 0 0,190 0,645 0Kunta 0 0 0 0 0 0,417 0 0 0,417 0,015 0 0,015 0,432 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0,000 0 0 0,000 0,000 0 0,000 0,000 0

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,031 0 0 0 1,031 1,031 0ESR 0,516 0 0 0 0,516 0,516 0Valtio 0,386 0 0 0 0,386 0,386 0Kunta 0,129 0 0 0 0,129 0,129 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0

TL 4Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0,655 0 0 0 0,655 0,655 0ESR 0,327 0 0 0 0,327 0,327 0Valtio 0,246 0 0 0 0,246 0,246 0Kunta 0,082 0 0 0 0,082 0,082 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0

TL 5Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,298 0 0 0,298 0,298 0ESR 0,149 0 0 0,149 0,149 0Valtio 0,112 0 0 0,112 0,112 0Kunta 0,037 0 0 0,037 0,037 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0ESR 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0KAIKKI YHTEENSÄ 1,260 1,984 0 0 0 3,244 2,099 0,000 0,000 2,099 0,415 0,000 0,415 5,758 0EU 0,630 0,992 0 0 0 1,622 1,047 0,000 0,000 1,047 0,210 0,000 0,210 2,879 0Valtio 0,630 0,744 0 0 0 1,374 0,595 0,000 0,000 0,595 0,190 0,000 0,190 2,159 0Kunta 0,000 0,248 0 0 0 0,248 0,457 0,000 0,000 0,457 0,015 0,000 0,015 0,720 0Muu julkinen 0,000 0 0 0 0 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0EAKR YHTEENSÄ 1,260 0 0 0 1,260 2,099 0,000 0,000 2,099 0,415 0,000 0,415 3,774 0EU 0,630 0 0 0 0,630 1,047 0,000 0,000 1,047 0,210 0,000 0,210 1,887 0Valtio 0,630 0 0 0 0,630 0,595 0,000 0,000 0,595 0,190 0,000 0,190 1,415 0Kunta 0,000 0 0 0 0,000 0,457 0,000 0,000 0,457 0,015 0,000 0,015 0,472 0Muu julkinen 0,000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0ESR YHTEENSÄ 1,984 0 0 0 1,984 1,984 0EU 0,992 0 0 0 0,992 0,992 0Valtio 0,744 0 0 0 0,744 0,744 0Kunta 0,248 0 0 0 0,248 0,248 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0

Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus 2016

Vuosi: 2016Maakunta: Etelä‐PohjanmaaOsio: ELSAToimintalinja / temaattiset tavoitteet RR‐ELY RR‐ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattomat

Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta‐ Kansalaistoim Kohdenta‐ Kohdenta‐Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehitäminen maton yhteensä kehittäminen maton yhteensä maton yhteensä yhteensä

TL 1 Pk‐yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1,220 0 0 0 1,220 0,320 0 0 0,320 0 0 0 1,540 0EAKR 0,610 0 0 0 0,610 0,158 0 0 0,158 0 0 0 0,768 0Valtio 0,610 0 0 0 0,610 0,128 0 0 0,128 0 0 0 0,738 0Kunta 0,000 0 0 0 0,000 0,034 0 0 0,034 0 0 0 0,034 0Muu julkinen 0,000 0 0 0 0,000 0,000 0 0 0,000 0 0 0 0,000 0

TL 2

Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

0 0 0 0 0 1,696 0 0 1,696 0,415 0 0,415 2,111 0EAKR 0 0 0 0 0 0,847 0 0 0,847 0,210 0 0,210 1,057 0Valtio 0 0 0 0 0 0,441 0 0 0,441 0,190 0 0,190 0,631 0Kunta 0 0 0 0 0 0,408 0 0 0,408 0,015 0 0,015 0,423 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0,000 0 0 0,000 0,000 0 0,000 0,000 0

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0,995 0 0 0 0,995 0,995 0ESR 0,498 0 0 0 0,498 0,498 0Valtio 0,373 0 0 0 0,373 0,373 0Kunta 0,124 0 0 0 0,124 0,124 0Muu julkinen 0 0 0 0 0,000 0 0

TL 4Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0,632 0 0 0 0,632 0,632 0ESR 0,316 0 0 0 0,316 0,316 0Valtio 0,237 0 0 0 0,237 0,237 0Kunta 0,079 0 0 0 0,079 0,079 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0

TL 5Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,287 0 0 0,287 0,287 0ESR 0,143 0 0 0,143 0,143 0Valtio 0,108 0 0 0,108 0,108 0Kunta 0,036 0 0 0,036 0,036 0Muu julkinen 0 0 0 0,000 0 0Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0ESR 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0KAIKKI YHTEENSÄ 1,220 1,914 0 0 0 3,134 2,016 0 0 2,016 0,415 0,000 0,415 5,565 0EU 0,610 0,957 0 0 0 1,567 1,005 0 0 1,005 0,210 0,000 0,210 2,782 0Valtio 0,610 0,718 0 0 0 1,328 0,569 0 0 0,569 0,190 0,000 0,190 2,087 0Kunta 0,000 0,239 0 0 0 0,239 0,442 0 0 0,442 0,015 0,000 0,015 0,696 0Muu julkinen 0,000 0 0 0 0 0,000 0,000 0 0 0 0,000 0,000 0,000 0,000 0EAKR YHTEENSÄ 1,220 0 0 0 1,220 2,016 0 0 2,016 0,415 0,000 0,415 3,651 0EU 0,610 0 0 0 0,610 1,005 0 0 1,005 0,210 0,000 0,210 1,825 0Valtio 0,610 0 0 0 0,610 0,569 0 0 0,569 0,190 0,000 0,190 1,369 0Kunta 0,000 0 0 0 0,000 0,442 0 0 0,442 0,015 0,000 0,015 0,457 0Muu julkinen 0,000 0 0 0 0,000 0,000 0 0 0 0,000 0,000 0,000 0,000 0ESR YHTEENSÄ 1,914 0 0 0 1,914 1,914 0EU 0,957 0 0 0 0,957 0,957 0Valtio 0,718 0 0 0 0,718 0,718 0Kunta 0,239 0 0 0 0,239 0,239 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0

www.epliitto.fi

Kampusranta 9 CPL 10960101 Seinäjoki

Documents

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015–2016