Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA 2018-2019

Sisällysluettelo 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi

2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset

2.2.1 Omavalvonta 2.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 2.5 Muut valvontatoimenpiteet

3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta

3.2.1 Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi 3.2.2 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta 3.2.3 Pyrotekniset tuotteet

4. Asiakirjavalvonta 4.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta 4.2 Pelastussuunnitelmien valvonta

5. Valvonnan toteutumisen seuranta 6. Käytössä olevat resurssit 7. Taksaperiaatteet

7.1 Asuinrakennusten palotarkastukset 7.2 Muiden valvontakohteiden palotarkastukset 7.3 Maksujen perintä 7.4 Taksoista päättäminen

LIITTEET:

- Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärä vuonna 2016–2017

- Suunniteltu valvontakäyntien lukumäärä kunnittain 2016 - 2017

- Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli

- Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli - Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli - Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli - Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli - Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli

1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS

Uusi Pelastuslaki (379/2011) astui voimaan 1.7.2011. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa (379/2011) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Suositeltava ajankohta on vuodenvaihteessa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1.

Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä.

Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 §:ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 § mukaisesti maksun. Palotarkastusmaksu määritellään alueen pelastustoimen taksaluetteloon. Liitteessä C on pelastuslaitosten verkoston yhdessä Kuntaliiton kanssa valmistelema suositus maksuperusteista. Valvontasuunnitelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Pelastuslaki 379/2011 1 § Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. 2 § Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta: 1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia; 2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa; 3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia; 4) rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia; 5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen. 78 § Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet) säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 79 § Valvontasuunnitelma Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valvonnassa käytettävistä riskien arvioimisen perusteista, palotarkastusten ja muiden valvontatoimenpiteiden määrittelystä sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista.

Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internet-sivut, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön.

2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU

Määritelmät ja valvonnan dokumentointi PRONTOon

Valvontatehtävät / oma kunta/

- Palotarkastukset - Asiakirjavalvonta - Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset - Asiantuntijapalvelut - Poistumisturvallisuusselvitykset

Kohde Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu.

Asiakirjavalvonta Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt lausunnot, viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi.

Asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearviointi

(Omavalvonta)

Asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearvioinnissa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Itsearviointi tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa itsearvioinnin tulosten mukaan. Paloturvallisuuden itsearvioinnilla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen.

Nimike Määritelmä

Erityinen

palotarkastus

Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä

valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on

määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan

aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan

pelastusviranomaisen asiatuntijalausunto

rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja

pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä

palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä

palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös

muihin kohteisiin kuin rakennuksiin.

Ilotulitemyyntipisteen

tarkastus

Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 §

mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten

tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä.

Jälkitarkastus

Jälkivalvonta

Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa

aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu.

Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen

määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä

palotarkastusta

Jälkivalvonnalla tarkoitetaan annettujen

korjausmääräyksen toteutumisen valvontaa.

Jälkivalvontaa voidaan suorittaa tilanteen mukaan esim.

jälkitarkastusten ja asiakirjavalvonnan avulla.

Maanalaisen

polttoainesäiliön

tarkastus

Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen

(1211/1995) 22 § mukainen tarkastus tärkeällä

pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön

tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden

polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu

pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain

(390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta

tekemään päätökseen (25§ 2. mom. ja 27§ 2. mom).

Nestekaasukohteen

käyttöönottotarkastus

Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien

käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 §:n

mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun

vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia

harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen

toiminnan aloittamista.

Pyydetty

palotarkastus

Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava

palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan

mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus.

Rakennuksen

käyttöönoton

ennakkokatselmus

Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen

joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen

palotarkastus. Huom. taksasuosituksen mukaan tästä

voi periä korkeamman maksun

Tarkastusväli Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin

perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi.

Vaarallisten

kemikaalien vähäistä

teollista käsittelyä ja

varastointia

harjoittavan kohteen

tarkastus

Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 § mukainen

valvontakäynti, joka kirjataan Prontossa yleiseksi

palotarkastukseksi liitetaulukon A6 mukaisesti.

Mikäli kyseessä ei ole valvontasuunnitelman taulukon

A6 mukainen tarkastus, kirjataan se Prontossa Muut

tarkastukset kohtaan 4.

Valvontakohde Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä kiinteistöön. Tarvittaessa ryhmitellään toiminnallinen kokonaisuus. Esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta.

Yleinen palotarkastus Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin

tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään

myös nimikettä määräaikainen palotarkastus.

Yleisötilaisuuden

palotarkastus

Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja

arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista

suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman

turvallisuusjärjestelyt.

Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia,

liite C.

Ylimääräinen

palotarkastus

Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei

ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa.

Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi

seuraavien erityisten syiden vuoksi:

a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen

havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä

puutteista tekemän ilmoituksen johdosta;

b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai

muun työmaan aloittamisen yhteydessä;

c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen

muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti

vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen;

d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja

poistumisturvallisuudessa tai muussa

henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita;

e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa

(esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat).

Öljylämmityslaitteisto

n käyttöönotto.

Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien

käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 §:n

mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava

pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella

varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole

edellyttänyt 32 §:n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä

kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.

Yhdistetty tarkastus Valvontakäynti, jolla sama pelastusviranomainen tarkastaa samalla kertaa kohteen pelastuslain ja kemikaaliturvallisuuslain perusteella.

Yhteistarkastus Valvontakäynti, jossa kahden tai useamman eri viranomaisen edustajat suorittavat samalla tarkastuskäynnillä valvontakohteessa tarkastuksensa samanaikaisesti.

2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, nykyisessä valvontakohteiden määrittelyssä puhutaan A1-A6 kohteista. Kaikille A1-A6 valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita:

• Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytetään tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioidaan myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritään huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, joka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona.

• Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet suositellaan ryhmittelemään neljään pääluokkaan liitteen A1 mukaisesti: Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. Lisäohjeita tarkastusvälin muuttamisesta on liitteessä A1.

• Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia.

Valvontasuunnitelman liitetaulukoihin A1-A6 merkitään seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Taulukko1. on koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset.

Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Valvontakäynnin ajankohta pyritään pitämään ± 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa.

2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset

Päivitettyyn valvontasuunnitelmaan kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen asuinrakennuskohteiden määrä. Taulukossa 1 on esitetty kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunnitellut valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset lukumääräisesti. Etelä-Pohjanmaalla asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määrästä kuuluu valvontatoimenpiteen piiriin n. 10% / vuosi joka on noin 7000 kpl. Asuinrakennusten yhtenä valvontamuotona palotarkastusten rinnalla käytetään asuntojen omavalvontalomaketta. Omavalvontaa käytetään kerrostalojen, rivitalojen, omakotitalojen sekä vapaa-ajanasuntojen lähtökohtaisena valvontamuotona. Omavalvontalomake vastauskuorineen ja soveltuvine valistusmateriaaleineen lähetetään massapostituksena rajatulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan kohdentaa toimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Valvontatoimenpiteitä voidaan kohdentaa muillakin tavoilla. Pelastuslaitos voi esimerkiksi tehdä palotarkastuksia niihin pientaloihin, joihin on muuttanut kuluvan vuoden aikana uusia asukkaita tai tarvittaessa vain yksi huoneisto useamman huoneiston rakennuksesta. Asuinrakennuksien riskeihin liittyvää tutkimus- ja tausta-aineistoa voidaan hyödyntää palotarkastusten suuntaamisessa.

2.2.1 Omavalvonta - Kirjeet, materiaalin koonti ja postitus - Analysointi - Dokumentointi - Toimenpiteet: Tarkastuskäynti, puhelin-neuvonta, koulutustilaisuudet, valvontatoimenpiteiden tarkastettu kohdentaminen, jne.

2.3. Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Valvontasuunnitelmaan kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen vapaa-ajan asuinrakennusten lukumäärä sisällytettynä muiden asuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden määrään. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa huomioidaan mm. seuraavia seikkoja:

• Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yleensä kaukana paloasemilta, joten vakituisen päivystävän henkilöstön käyttö edellyttää yleensä valmiussiirtoja tai muita järjestelyjä.

• Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 2007-2008 vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä menehtyi tulipaloissa 12 ihmistä Suomessa on arviolta 550 000 mökkiä tai vastaavaa 1,1 kuollutta per 100 000 mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku on 2,8 per 100 000 asuntoa [Kokki ja Jäntti 2009, liitteen B2 lähdeluettelo]. Tätä taustaa vasten vapaa-ajanasunnot eivät ole palotarkastusten ensisijaisia kohteita.

• Lomamökkialueilla on ajoittain kasvava ihmismäärä ja ”lomakäyttäytyminen” kasvavat riskit.

• Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään omavalvontalomaketta.

2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa

Pelastuslaitos tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa:

• TUKES. Tukes suorittaa mm. sellaisia toimialaansa koskevia tarkastuksia, jotka liittyvät myös pelastustoimen valvontasektorille. Tukes ilmoittaa pelastustoimelle tulevista tarkastuksistaan hyvissä ajoin ennen tarkastustapahtumaa, jolloin varataan pelastustoimen viranhaltija osallistumaan tarkastustapahtumaan.

• Ympäristöviranomaiset Yhteistyötä tehdään öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntoja annetaan ympäristölupaa myönnettäessä.

• Rakennusvalvontaviranomaiset / kaavoitus Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. Kaavoitukseen ja rakennuslupakäsittelyyn annetaan pyydettäessä lausuntoja. Suunnittelijoita ja rakentajia ohjataan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Pelastusviranomainen osallistuu rakentamiseen liittyviin tarkastuksiin ja katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisten kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

• Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Sosiaalitoimen kanssa tehdään yhteistyötä erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa ennakoiviin kotikäynteihin, kotisairaanhoidon ja kotihoidon kotikäynteihin. Osallistumisen tarkoitus on kouluttaa kotikäyntejä tekeviä havainnoimaan riskejä ja ilmoittamaan niistä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle.

• Poliisi Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteistyötä suurten yleisötilaisuuksien ennakkosuunnittelussa ja tarkastuksissa. Ravintoloiden tarkastuksia tehdään sesonkipainotteisesti yhteistyössä poliisin kanssa. Palontutkintayhteistyö palvelee valvontatoimintaa. Ilotulitteiden käytön valvonnassa tehdään yhteisiä tarkastuksia erikseen sovitulla tavalla vuodenvaihteen aikoihin. Vaarallisten aineiden kuljetuksia valvotaan iskutyyppisesti yhteistyössä.

• Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat –vastuualue, työsuojelun vastuualue, ympäristövastuualue) Yhteistyö on enimmäkseen lausuntojen antamista. Lausuntoja annetaan mm: ympäristölupa-asioissa, sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjen turvallisuusasioiden valvonnassa perustamisvaiheessa ja toiminnan muuttuessa, anniskelulupia haettaessa, ja patoihin sekä vesistöihin liittyvissä toimenpiteissä.

• Valvira

• Hätäkeskuslaitos Yhteistyö käsittää hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen valvontaa. Tarpeena on vähentää erheellisten hälytysten määrää valvomalla mm. laitteiden huollon ja kokeilujen sekä oikeiden käyttötapojen noudattamista.

• Puolustusvoimat Palotarkastukset tehdään puolustusvoimien hallinnassa oleviin kiinteistöihin yhteistoimintasopimuksiin perustuen.

• Inspecta-, Dekria- ja Alco – tarkastuslaitokset Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen tarkastusten suorittaminen.

• Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

• Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet)

• THL Yhteistyössä tapaturmien ennaltaehkäisyyn liittyvää valvontaa.

• MAVI /ELY Yhteistyössä suoritetaan maatilojen lupaehtojen mukaisen paloturvallisuuden valvontaa ja koulutusta sekä annetaan lausuntoja. Osallistutaan 1-luokan patojen määräaikaistarkastuksiin.

• Vakuutusyhtiöt / FK Tulityöluvat yms.

• Nuohoojat Nuohoojat tarkkailevat varsinaisen nuohoustyön lisäksi henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja kiinteistöissä ja toimittavat havaitsemistaan vakavista puutteista tiedon pelastuslaitokselle.

2.5 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Muita valvontatoimenpiteitä ovat mm. omavalvontalomakkeiden analysointi, poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi, koulujen poistumisharjoitusten koordinointi STOIII kohta 12 mukaisesti, jne. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Nuohoojien ilmoitusten perusteella tehtävät toimenpiteet. Pelastuslain 379/2011 §42 mukaisten ilmoitusten perusteella tehtävät toimenpiteet. (Valtakunnallisen yhtenäisen toimintamallin suunnitteluun on perustettu projekti joka valmistuu v. 2018 aikana)

3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET

3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset

Jälkitarkastus Jälkitarkastus on valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee tarvittaessa valvoakseen annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) palotarkastusta. Asiakkaan kanssa sovittaessa jälkitarkastus voidaan hoitaa veloituksetta siten että asiakas dokumentoi pelastuslaitokselle korjausmääräyksessä kirjatut viat tai puutteet korjatuksi.

Erityinen palotarkastus Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus tehdään tarvittaessa uuteen tai peruskorjattuun rakennukseen tai kohteeseen ennen käyttöönottoa. Erityinen palotarkastus on perusteltua tehdä kohteisiin, jotka ovat velvollisia laatimaan pelastusasetuksen (407/2011) mukaisesti pelastussuunnitelman:

• asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; • pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin; • kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;

• lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;

• majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;

• tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; • kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille,

moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; • kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; • yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin; • yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin; • ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; • kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa

vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24§:ssä tarkoitetun ilmoituksen;

• kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;

• työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;

• yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. • Väestönsuojan tarkastus

Näiden kohteiden lisäksi aina kun rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta tai pelastusviranomainen katsoo erityisen palotarkastuksen tarpeelliseksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden kohteet, jotka eivät ole pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmavelvollisia.

Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus on pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi:

• nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai

paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; • huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; • rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos

oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen. ( Esim. Tilapäismajoituksen tarkastus = Pyydetty ylimääräinen palotarkastus.)

• kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita;

• teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat).

Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia Pelastustoimen laitteisiin liittyvää valvontaa tehdään määräaikaisten- ja erityisten palotarkastusten yhteydessä. Laitteiden suunnitteluvaiheessa Tarvittaessa tehdään erillisiä ennakkokatselmuksia. *Väestönsuojan tarkastus.

Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. (Sis.Min.asetus 10.5.2011/506 §20) ja tehdyistä tarkastuksista ja toimenpiteistä on kiinteistöissä oltava tarkastuspöytäkirja, joka on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Valvonta suoritetaan pääsääntöisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä sekä kiinteistön käyttöönottotarkastusten yhteydessä. Väestönsuojan tarkastuksia voivat tehdä riittävän koulutuksen saaneet henkilöt tai huoltoliike. Kiinteistön omistajan pyytäessä pelastusviranomaista suorittamaan itse väestönsuojatarkastuksen pöytäkirjoineen, se voidaan tehdä erillisenä ”erityisenä palotarkastuksena” laskutuksineen. 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä. Keskeisintä lainsäädäntöä ovat laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, asetus vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista, nestekaasuasetus, räjähdeasetus ja asetus öljylämmityslaitteistoista.

3.2.1 Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Ilmoitusrajan ylittyessä pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen, tai hänen edustajansa tekee päätöksen ja suorittaa tarkastuksen. Nestekaasun käyttölaitosten ja varastoinnin valvonta hoidetaan samoilla periaatteilla.

3.2.2 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta Käyttöön otettaville öljylämmityslaitteistoille suoritetaan pelastusviranomaisten toimesta 3 kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta katsastus, kun säiliön tai säiliöiden yhteistilavuus on enintään 200 m3. Yli 200 m3 mutta enintään 1 000 m3 polttoöljyn varastointimäärän kohteisiin suoritetaan tarkastus. Laitteistojen ja öljysäiliöiden jatkuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Valvonnassa tehdään yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisen kanssa.

3.2.3 Pyrotekniset tuotteet Alueen pelastusviranomainen valvoo kemikaaliturvallisuuslain perusteella pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä ja luovutusta yksityiseen kulutukseen. Valvontaa tehdään pääasiassa määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä. Valvontaan liittyen pelastusviranomainen käsittelee toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset, tekee tarvittavat päätökset ilmoitusten johdosta sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteet pääasiallisena myyntikautena 27.12. – 31.12. Yleisötilaisuuksien esityksiin liittyvä pyroteknisten tuotteiden käyttö valvotaan tarkastamalla ilmoitusasiakirjat ja tarvittaessa suoritetaan tarkastus kohteeseen.

4. ASIAKIRJAVALVONTA

4.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastusviranomainen valvoo pelastuslain 19§:ssä tarkoitettujen poistumisturvallisuusselvitysten laatimista ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutumista. Poistumisturvallisuusselvitykset on pelastuslain mukaisesti päivitettävä 3 vuoden välein tai toiminnan muuttuessa. Pelastusviranomainen arvioi saamansa poistumisturvallisuusselvityksen perusteella kohteen poistumisturvallisuutta ja ryhtyy tarvittaessa pelastuslain edellyttämiin toimenpiteisiin.

4.2. Pelastussuunnitelmien valvonta Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmia valvotaan kohteisiin suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. Pelastussuunnitelmaa käytetään palotarkastuksien lähtötietona, ja niiden kautta arvioidaan osaltaan kohteen turvallisuustasoa. Yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat pyydetään tarvittavilta osin pelastuslaitokselle. Suunnitelmia hyödynnetään palotarkastuksilla, turvallisuusviestinnässä ja suurempien kohteiden osalta erillisten johtamissuunnitelmien lähtötietoina. Palotarkastusohjelmalla seurataan laadittujen pelastussuunnitelmien määrää, palotarkastuksilla laatua. Pelastussuunnitelman laatu vaikuttaa olennaisesti kohteen riskienarviointiin, joka vaikuttaa kohteen tarkastusväliin. Yleisötilaisuuteen edellytetään pelastussuunnitelma mikäli tilaisuudessa:

• arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä; • käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja

räjähdysvaarallisia kemikaaleja; • tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai • tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.

Yleisötilaisuuteen suoritetaan lisäksi pääsääntöisesti yleisötilaisuuden palotarkastus. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa Ensihoidolle, poliisille ja terveysviranomaiselle. 5. VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Toteutunutta valvontaa verrataan vuosisuunnitelmaan. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet kirjataan vuosittain Merlot- palotarkastusohjelmiston suunnitelmaosioon ja toteutuneet valvontatoimenpiteet kirjataan Merlot- palotarkastusohjelmistoon heti valvontatoimenpiteeseen kuuluvana tehtävänä. Pelastuslaitoksen sisäinen valvonta toimii täten reaaliajassa. Valtakunnallista seurantaa varten toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOon ”Alueen tiedot/ valvontatehtävät/ ao.kunta” lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. Ohje muiden tarkastusten kirjaamisesta PRONTOon on kirjattu kohdassa 2.

Toteutuneita tarkastuksia seurataan palotarkastusohjelman avulla kuukausittain. Vuoden 2016 alusta lähtien palotarkastusohjelmistoon on lisätty uusi työkalu valvontatoiminnan edistymisen seuraamiseen (Työnjohtotilasto). Työnjohtotilasto on Riskienhallinnan toimialapäällikön, johtavan palotarkastajan ja Merlot- ohjelmiston ylläpitäjän käytössä. Työnjohtotilaston toiminnallisuus edellyttää että jokaiselle kohteelle merkitään vastuutarkastaja. Vastuutarkastajan on ajoitettava omat tarkastuksensa siten että ne jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti koko vuodelle. Työnjohtotilaston avulla on nähtävissä tarkastajakohtaisesti suoritetut valvontatoimenpiteet reaaliajassa. Tarvittaessa raportti toteutumasta esitellään Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos – liikelaitoksen johtokunnalle neljännesvuosittain, vähintään vuoden lopussa. Kaikki määräaikaiset palotarkastukset tulee olla tehtynä suunnitteluvuoden loppuun mennessä. Seurantaan otetaan myöhemmässä vaiheessa asioita, joilla voidaan arvioida valvonnan vaikuttavuutta. Näitä voivat olla esim. onnettomuusmäärien kehittyminen, valvonnasta kerätty palaute, erheellisten paloilmoitusten määrä, omavalvontalomakkeiden analysointi, jne.

6. KÄYTÖSSÄ OLEVAT RESURSSIT Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Onnettomuuksien ehkäisevän työn vaikuttavuutta voidaan arvioida vertaamalla alueen resursseja alueella sattuneisiin onnettomuuksiin. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osa-aikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. Pääsääntöisesti valvontatyötä tekevät:

- Palotarkastajat täysipäiväisesti painottuen A1-A6 kohteisiin. - Päällystöviranhaltijat osana toimenkuvaa painottuen A1-A6 kohteisiin. - Alipäällystö osana toimenkuvaa A1-A6 kohteet ja omavalvontakohteet, painottuen

omavalvontatehtäviin. - Miehistö osana toimenkuvaa omavalvontaan ja asuinrakennuksiin liittyviä valvontatehtäviä. - Sihteerit osana toimenkuvaa omavalvontatehtäviin liittyvä valmistelu.

7. TAKSAPERIAATTEET

7.1 Asuinrakennusten palotarkastukset Asuinrakennusten yleisestä palotarkastuksesta eli määräaikaisesta palotarkastuksesta ei peritä maksua. Korjausmääräysten valvomiseksi tehty jälkipalotarkastus on maksullinen, jos pelastuslaitoksessa on käytäntö, jonka mukaisesti asiakas voi kuitata määräaikaisella palotarkastuksella annetut korjausmääräykset kirjallisesti (esim. lomake, kirje, sähköposti, nettiportaali tms.) tehdyiksi. Tällöin ei ole tarvetta tehdä jälkipalotarkastusta. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta kuitata korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta. Pyydetty ylimääräinen palotarkastus on maksullinen. Käyttöönottotarkastus eli erityinen palotarkastus on pelastussuunnitelmavelvollisille taloyhtiöille maksullinen. Muille asuinrakennuksille erityinen palotarkastus on maksuton.

7.2 Muiden valvontakohteiden palotarkastukset Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Tällaisia kohteita ovat esim. aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet, nykyisin A1-A6 kohteet. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosaveloitus sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit. Liitetaulukko C. Valvontakohteiden palotarkastuksen hinnasto.

Palotarkastuksen maksuista vastaa rakennuksen omistaja tai omistajan ja haltijan keskinäisen

sopimuksen (esimerkiksi vuokrasopimus) mukaan haltija. Toimintaa rakennuksessa tai muussa

valvottavassa kohteessa voi kuitenkin harjoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan ohella myös muu

oikeushenkilö, toiminnanharjoittaja. Viimeksi mainitussa tilanteessa pelastuslaitos kohdistaa valvonnan

toiminnanharjoittajaan ja perii tältä palotarkastuksesta aiheutuvan maksun. Tunnistetietona käytetään

yhteisön tai yksityisen yrityksen osalta Y-tunnusta ja yksityishenkilön osalta sosiaaliturvatunnusta.

7.3 Maksujen perintä

Pelastuslain 96 § 4 momentin nojalla maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.

7.4 Taksoista päättäminen Taksasta päättää Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta muiden taksojen määrittämisen yhteydessä. Ensimmäinen taksapäätös tehdään vuoden 2012 aikana siten että valvontatehtävien maksullisuus on käyttöönotettavissa 1.1.2013 lähtien. Valvontatehtävästä perittävä maksu määräytyy aina Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen johtokunnan viimeksi päivitetyn taksapäätöksen mukaisesti.

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS

Valvontasuunnitelman päivitykset:

Päivämäärä Päivitetyt sivut Hyväksyjä 5.9.2013 Kansi, 2, 21-22, 29-37 Pelastuspäällikkö/Riskienhallinta

Kari Pajuluoma

13.3.2015 Kansi, sisällysluettelo, 2.4, 2.5, 3.1, 4.1, 6, 7.4, taulukot 1-2, liitetaulukot A1-A6, päivityssivu.

Pelastuspäällikkö/Riskienhallinta Kari Pajuluoma

3.3.2016 - Valvontakohteiden lukumäärät vuosille 2016 ja 2017 - Taulukot - Valvonnan seuranta

Pelastuspäällikkö/Riskienhallinta Kari Pajuluoma

6.3.2017 - Valvontakohteiden lukumäärät vuosille 2017 ja 2018 - Taulukot

Pelastuspäällikkö/Riskienhallinta Kari Pajuluoma

7.3.2018 - Valvontakohteiden lukumäärät vuosille 2018 ja 2019 - Määritelmäsivuja

Pelastuspäällikkö/Riskienhallinta Kari Pajuluoma

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS

VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Seinäjoki 10.7.2012

Pelastuspäällikkö/Riskienhallinta Kari Pajuluoma