Kunnat käännekohdassa?

Kuntien tilannekuva 2020

Kuntakenttä eriytyy monista eri syistä ja monilla eri tavoilla

Vaikutukset

Väestön ikääntyessä palvelutarve

kasvaa, työikäisen väestön määrä

vähenee ja huoltosuhde heikkenee

Syntyvyyden lasku pienentää

lapsi-ikäluokkia ja haastaa

kasvatus- ja opetussektoria

Kaupungistuminen kiihdyttää

väestörakenteen muutoksia ja

kuntien eriytymistä

Edellä mainitut muutokset eriyttävät

kuntien tulo- ja menokehitystä sekä

lisäävät investointipaineita

Väestörakenne

Kuntatalous

Kuntien tehtävät

Työllisyys ja elinkeinot

Henkilöstö

Demokratia

Elinvoima

Väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 0001

97

0

197

2

197

4

197

6

197

8

198

0

198

2

198

4

198

6

198

8

199

0

199

2

199

4

199

6

199

8

200

0

200

2

200

4

200

6

200

8

201

0

201

2

201

4

201

6

201

8

202

0

202

2

202

4

202

6

202

8

203

0

203

2

203

4

203

6

203

8

204

0

204

2

204

4

204

6

204

8

205

0

205

2

205

4

205

6

205

8

206

0

206

2

206

4

206

6

206

8

207

0

Väestön ikärakenne 1970-2070

15 - 64 0 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -Tietolähde: Tilastokeskus

Kuvio: VM

Mikäli syntyvyys jatkuu viime vuosien uralla, lasten määrä vähenee liki kaikissa kunnissa

Tietolähde: Tilastokeskus

Karttapohja: Maanmittauslaitos

Kartta: VM

Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

Asu

kasl

uku

Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.

10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 000-5 000 as.

Alle 2 000 as.Tietolähde: Tilastokeskus

Karttapohja: Maanmittauslaitos

Kartta: VM Tietolähde: Tilastokeskus

Kuvio: VM

Suurimmissa kaupungeissa asuu 40 prosenttia väestöstä, pienimmissä kunnissa vain prosentti

Kuntakokoluokka

2020 2018 2040 2018 - 2040

Kuntien

lukumääräAsukkaita

Osuus Manner-

Suomen

väestöstä

Asukkaita

Osuus Manner-

Suomen

väestöstä

Muutos, %

Yli 100 000 as.* 9 2 169 897 40 % 2 483 769 45 % 14 %

Helsinki, Espoo ja Vantaa 3 1 159 840 21 % 1 383 854 25 % 19 %

40 001-100 000 as. 17 1 013 940 18 % 973 241 18 % -4 %

20 001-40 000 as. 30 819 892 15 % 770 805 14 % -6 %

10 001-20 000 as. 41 596 663 11 % 535 645 10 % -10 %

5 001-10 000 as. 74 541 539 10 % 456 583 8 % -16 %

2 000-5 000 as. 89 297 328 5 % 231 789 4 % -22 %

Alle 2 000 as. 34 48 871 1 % 39 520 1 % -19 %

Manner-Suomi 294 5 488 130 100 % 5 491 352 100 % 0,1 %

*Helsinki, Espoo ja Vantaa sisältyvät yli 100 000 asukkaan kuntakokoluokkaan

Tietolähde: Tilastokeskus

Taulukko: VM

Suurin osa kunnista on pieniä ja väestöään menettäviä

No

pe

as

ti k

as

va

va

Ka

sva

va

Vä

es

töä

än

me

ne

ttä

vä

Vä

es

töä

än

no

pea

sti

me

ne

ttä

vä

No

pe

as

ti k

as

va

va

Ka

sva

va

Vä

es

töä

än

me

ne

ttä

vä

Vä

es

töä

än

no

pea

sti

me

ne

ttä

vä

No

pe

as

ti k

as

va

va

Ka

sva

va

Vä

es

töä

än

me

ne

ttä

vä

Vä

es

töä

än

no

pea

sti

me

ne

ttä

vä

No

pe

as

ti k

as

va

va

Ka

sva

va

Vä

es

töä

än

me

ne

ttä

vä

Vä

es

töä

än

no

pea

sti

me

ne

ttä

vä

Suuret kaupungit Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Yhteensä

Yli 100 000 as. 4 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9

40 001-100 000 as. 0 6 6 0 1 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17

20 001-40 000 as. - - - - 2 7 10 3 1 3 2 2 0 0 0 0 30

10 001-20 000 as. - - - - 2 0 2 1 2 9 16 5 0 1 1 2 41

5 001-10 000 as. - - - - 1 0 0 2 0 3 12 10 1 5 17 23 74

2 000-5 000 as. - - - - 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 19 68 89

Alle 2 000 as. - - - - 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 8 23 34

Yhteensä 4 11 6 0 6 10 13 7 3 15 30 17 3 8 45 116294

Yhteensä 21 36 65 172

Tietolähde: Tilastokeskus

Luokittelu: Tilastokeskus ja VM

Kuntien veropohjan eriytyminen jatkuu

80

85

90

95

100

105

110

115

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018*

18-64-vuotiaiden työllisten määrän kehitys kuntakokoryhmittäin, 2010=100

Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.

10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.

Alle 2 000 as.

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

Yli 100 000 as.

40 001 - 100 000 as.

20 001 - 40 000 as.

10 001 - 20 000 as.

5 001 - 10 000 as.

2 000 - 5 000 as.

Alle 2 000 as.

Verotulot asukasta kohden kuntakokoluokittain vuonna 2018

Kunnallisvero, €/as Osuus yhteisöveron tuotosta, €/as Kiinteistövero, €/as

Tietolähde: Tilastokeskus

Kuviot: VM

Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa asukkaiden tulorakenne ja –taso Mitä enemmän asukkaissa on pieni- ja keskituloisia, sitä enemmän vähennykset syövät verotuottoa

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Keskimääräinen palkkatulo kuntakokoluokittain2010-2017

Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.

10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.

Alle 2 000 as.

0

5

10

15

20

25

0

500

0

100

00

150

00

200

00

250

00

300

00

350

00

400

00

450

00

500

00

550

00

600

00

650

00

700

00

750

00

800

00

850

00

900

00

950

00

100

00

0

105

00

0

110

00

0

115

00

0

120

00

0

125

00

0

130

00

0

135

00

0

140

00

0

145

00

0

150

00

0

Vero

aste

, %

Ansiotulo, €/v.

Keskimääräinen kunnallisveroaste eri tulonsaajilla eri tulotasoilla 2019

PALKKA ELÄKE ETUUS

Tietolähde: Verohallinto

Kuviot: VM

Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksella merkitystä myös suurille kaupungeille

2016 2017 2018 2019 2020Muutos

2016-2020

Helsinki -265,4 -289,1 -319,3 -340,6 -373,6 -108,2

Espoo -162,8 -172,2 -173,4 -171,8 -168,4 -5,6

Tampere -4,6 -2,3 7,1 14,1 10,6 15,1

Vantaa -47,4 -45,5 -41,6 -40,4 -38,6 8,8

Oulu 28,7 33,4 38,5 38,2 36,2 7,4

Turku -5,5 -4,3 -1,0 0,5 -0,7 4,8

Jyväskylä 40,6 43,1 45,4 46,0 52,1 11,5

Lahti 25,8 28,3 31,1 31,3 33,5 7,8

Kuopio 27,6 31,2 32,0 35,7 35,8 8,1

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus yli 100 000 asukkaan kunnissa, milj. €

- 500

-

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

€/asukas

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus2018

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ennen tasausta

Verotuloihin perustuva tasaus

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus yhteensä

Tietolähde ja kuviot: VM

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

€/a

sukas

Sosiaali- ja terveystoimennettokäyttökustannukset

2018

-

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

€/a

sukas

Verotulot 2018

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

€/a

sukas

Verorahoitus2018

Verotulot Valtionosuudet

Pienillä kunnilla korkeimmat sote-kustannukset ja pienimmät verotulot Valtionosuusjärjestelmä turvaa palvelujen järjestämisen kaikkialla

Tietolähde: Tilastokeskus

Kuviot: VM

Kaikissa kuntakokoryhmissä painetta kunnallisveroprosentin nostoon– heikoimmat näkymät alle 5 000 asukkaan kunnissa

Kuntien laskennallinen veroprosentin korotuspaine, prosenttiyksikköä

Lähtötaso

20202021 2022 2023 2024

Yli 100 000 as. 19,0 % 1,8 1,7 1,5 1,7

40 001 - 100 000 as. 20,8 % 2,1 2,3 2,2 2,6

20 001 - 40 000 as. 20,6 % 2,4 2,5 2,5 2,9

10 001 - 20 000 as. 20,9 % 2,2 2,4 2,4 2,8

5 001 - 10 000 as. 21,0 % 1,6 2,0 2,1 2,8

2 000 - 5 000 as. 21,3 % 3,9 4,6 4,9 6,0

Alle 2 000 as. 21,4 % 4,1 4,7 5,0 6,0

Manner-Suomen kunnat yhteensä 19,97 % 1,7 2,1 2,1 2,1

• Laskelma on kuntakohtainen painelaskelma, jossa lähtökohtana vuoden 2020 talousarviotiedot ja VM:n joulukuun talousennuste.

• Vuosille 2021-2024 ei oleteta kuntien veroprosenttien korotuksia eikä kuntien omia sopeutustoimia.

Tietolähde ja taulukko: VM

Kriisikuntien määrä kasvaa – arviointimenettelyyn tullee jatkossa myös isompia kuntia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024

Negatiivinen

vuosikate, kpl4 43 56 28 49 84 98 136

Taseessa kertynyt

alijäämä, kpl23 40 67 80 80 135 157 182

14

4

2

3

2 2

1

4

2

1

0

4

0

3

19

24

17 17

6 6

5

6

4

5

2

4

3

5

0

5

10

15

20

25

Arviointimenettelyn kriteerit täyttävien kuntien lukumäärä ja käynnistettyjen arviointimenettelyjen

lukumäärä 2007 – 2019

Käynnnistetyt arviointimenettelyt Kriteerit täyttävät kunnat

Negatiivisen vuosikatteen ja taseeltaan alijäämäisten kuntien lukumäärä

Tietolähde ja kuviot: VM

• Suurempien kuntien ja kuntayhtymien talouden

heikentyessä arviointimenettelyistä on tulossa entistä

vaikeampia; ongelmia ei voida ratkaista perinteisillä

keinoilla

• Arviointimenettelyn rinnalle on tarpeellista kehittää

muita mekanismeja, joilla kunnan talouden kehitykseen

voidaan puuttua ennakoivasti, mutta kunnallinen

itsehallinto huomioon ottaen

Monimutkaistuvat kunnan talouden rakenteet hankaloittavat kunnan talouden kokonaisuuden

hahmottamista ja riskien tunnistamista

• Konsernirakenteen ei pidä olla keino piilottaa taloudellisia ongelmia, vaan sen tulee olla joustava palvelutuotannon ja kunnan kehittämisen väline

• Kuntien haasteet ja eriytyminen heijastuvat suoraan myös konsernirakenteisiin: joillekin kunnille konserni on vahvuus, toisille taas merkittävin riskikeskittymä

• Konsernirakenne vaatii kunnalta merkittäviä panostuksia johtamiseen, strategisen päätöksentekoon ja riskienhallintaan

-20 000

-10 000

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

Palvelutarpeen muutos Eläköityminen Yhteensä henkilöstötarve

Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen vaikeuttavat kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään

15

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

Eläköityminen Palvelutarpeen kasvu

Laskennallinen lisähenkilöstötarve sosiaali- ja

terveydenhuollon tehtävissä vuoteen 2035

mennessä*

Laskennallinen lisähenkilöstötarve koulutusalan

tehtävissä vuoteen 2035 mennessä

*ei sisällä vanhuspalvelulaki-HE:n vaikutuksia Tietolähde ja kuviot: VM

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, mutta uudistus ei ratkaise kaikkia kuntatalouden ongelmia

• Suurin osa kunnista ei kestä näköpiirissä olevaa sote-kustannusten nousua; ikä- ja tulorakenteeltaan heikoimpien kuntien tilanne hankalin

• Sote-uudistuksen viivästyminen on johtanut siihen, että toiminnan ja rakenteiden omaehtoinen kehittäminen ei ole riittävällä tavalla edennyt kunnissa

• Henkilöstön saatavuudesta uhkaa muodostua ongelma, ellei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista pystytä tehostamaan

• Sote-uudistuksen lähtökohtana on, että uudistuksella ei muutettaisi kunnan talouden tasapainotilaa; kuntien hyvän taloudenpidon merkitys korostuu ennen uudistuksen voimaantuloa

Kuntien edellytykset hoitaa ja ottaa vastaan uusia lakisääteisiä tehtäviä vaihtelevat merkittävästi

• Väestörakenteen aiheuttaman paineen takia kunnat eivät kestä lakisääteisten tehtävien merkittävää lisäämistä tai laajentamista

• Sote-uudistus muuttaa toteutuessaan merkittävällä tavalla kuntien tehtäviä; uudistuksen jälkeen kuntien tehtävät painottuvat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen

• Lasten määrän vähentyessä perusopetuksen ja myös toisen asteen opetuksen laadun ja saavutettavuuden turvaamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän kuntien välistä tai seudullista yhteistyötä sekä uusia toimintatapoja

• Kuntien eriytymiskehitys haastaa yhtenäiskunta-ajatuksen - perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä kuntien tehtävien eriyttämistä

Kuntien erilaistumisen myötä tarvitaan myös uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja

• Suurimmissa kunnissa keskimääräinen äänestysaktiivisuus on pieniä kuntia selvästi matalampi, ja ehdokkaita suhteessa valtuustopaikkoihin on selvästi enemmän kuin pienissä kunnissa

• Suurimmissa kaupungeissa kunnanvaltuustot ovat keskimäärin nuorempia ja sukupuolirakenteeltaan tasaisempia kuin pienemmissä kunnissa

• Pienissä kunnissa ratkaisevaa on se, miten nuorempia ikäluokkia saadaan osallistumaan kunnan toimintaan ja päätöksentekoon

• Suuremmissa kaupungeissa tarvitaan jatkossa yhä enemmän suoria ja epämuodollisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja, jotta kunnat voivat edelleen toimia lähidemokratian ensisijaisina yksikköinä

Elinvoima on käsitteenä moniulotteinen – elinvoimaa voidaan mitata monin eri tavoin

Väestö ja väestökehitys

- Kuntien välinen nettomuutto

- Luonnollinen väestönlisäys

- Väestöllinen huoltosuhde

- Väestön koulutusaste

Kunnan talouden kantokyky

- Kunnallisveroprosentti

- Kunnallisveron prosenttiyksikön tuotto

- Verotulojen osuus kunnan verorahoituksesta

- Yhteisöveron yritystoimintaerä

Työllisyys ja elinkeinorakenne

- Työllisyysaste

- Kunnassa toimivien yritysten määrä

- Työpaikkaomavaraisuus

- Avoimien työpaikkojen määrä

Muut elinvoimaa tukevat resurssit

- Kunnan taajama-aste

- Vapaa-ajan asuntojen määrä

- Kuntaan valmistuneet uudet asunnot

- Kuntavaalien äänestysprosentti

• Elinvoimapotentiaalin indikaattorin lähtökohdaksi otettiin mitattavissa olevat elinvoimaresurssit, jotka ovat vertailtavissa kuntien välillä

• Käytettävissä oleva tietopohja rajoitti jonkin verran mittarien valintaa

• Ns. pehmeistä elinvoimatekijöistä ei ole kattavaa tilastotietoa

Kuntien elinvoimaresursseissa kuntakoko painottuu, mutta ei yksin ole ratkaiseva tekijä – elinvoiman täsmällinen

mittaaminen on mahdotonta

4,00

3,71

3,40

2,95

1,91

1,11

0,74

4,00

3,65

3,63

2,88

1,76

1,06

1,09

2,44

2,41

2,10

2,39

1,96

1,71

1,97

2,11

1,94

1,93

2,22

2,04

1,84

2,12

0 2 4 6 8 10 12 14

Yli 100 000 as.

40 001-100 000 as.

20 001-40 000 as.

10 001-20 000 as.

5 001-10 000 as.

2 000-5 000 as.

Alle 2 000 as.

Pistejakauma kuntakokoluokittain, luokan keskiarvo

VÄESTÖ JA VÄESTÖKEHITYS

KUNNAN TALOUDEN KANTOKYKY

TYÖLLISYYS JA ELINKEINORAKENNE

MUUT ELINVOIMAA TUKEVAT RESURSSIT

• Tarkastelussa suuremmat kunnat saivat keskimäärin enemmän pisteitä kuin pienemmät kunnat

• Kasvavat kunnat saivat enemmän pisteitä kuin väestöään menettävät

• Vaihtelu kuntakokoryhmien sisällä on kuitenkin suurta

• Kunnan päätöksentekokyvyllä on suuri merkitys sille, miten potentiaali hyödynnetään

Tietolähde: Tilastokeskus

Kuvio: VM

Kuntien talouden ja toiminnan tilastoinnissa on merkittäviä puutteita ja kehitystarpeita

• Monista kuntien toiminnan ja kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta keskeisistä osa-alueista puuttuu kokonaan kuntakohtainen tieto tai tietopohja ei ole riittävän kattava ja luotettava kuntien välisen vertailun toteuttamiseksi

Peruspalveluiden laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden tietopohja on heikko, erityisesti opetussektorilla

Kuntien rakennuskantaan liittyvien taseriskien tai kuntien investointien arviointia ei voida tällä hetkellä toteuttaa kuntakohtaisesti vertailukelpoisella tavalla

• Kuntia koskevat tiedonkeruut ovat nykyisin myös verrattain hajallaan lukuisilla eri toimijoilla

Kaikille avoin tietopohja kuntien jatkuvasti muuttuvasta tilannekuvasta avataan vuoden 2020 aikana osoitteessa: