Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis ... · Eläintaudit voivat levitä hyvin nopeasti ja myös yli rajojen. EU:lla on aktiivinen eläinten terveyspolitiikka, ja

Erityiskertomus Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat

FI 2016 nro 06

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN 12, rue Alcide De Gasperi 1615 Luxembourg LUXEMBOURG

Puh. +352 4398-1Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspxVerkkosivut: eca.europa.euTwitter: @EUAuditorsECA

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2016

Print ISBN 978-92-872-4436-9 ISSN 1831-0958 doi:10.2865/15448 QJ-AB-16-006-FI-CPDF ISBN 978-92-872-4488-8 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/61817 QJ-AB-16-006-FI-NEPUB ISBN 978-92-872-4492-5 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/0459 QJ-AB-16-006-FI-E

© Euroopan unioni, 2016Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

http://eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx

http://eca.europa.eu

http://europa.eu

Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat

(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti)

Erityiskertomus

FI 2016 nro 06

02Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa käsitellään eri talousarvioaloilla tai hallinnon aloilla toimitettujen tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät niin, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tämän tuloksellisuuden tarkastuksen toimitti I tarkastusjaosto, jonka puheenjohtaja on tilintarkastustuomioistuimen jäsen Augustyn Kubik. Jaosto on erikoistunut luonnonvarojen suojelun ja hallinnan menoaloihin. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Bettina Jakobsenin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Katja Mattfolk, kabinettiavustaja Kim Storup, toimialapäällikkö Colm Friel, tehtävävastaava Armando do Jogo sekä tarkastajat Xavier Demarche, Manuel Dias, Andreas Dürrwanger, Oana Dumitrescu, Laure Gatter, Mary Kerrigan, Joanna Kokot, Michela Lanzutti, Joachim Otto, Lucia Rosca ja Anna Zalega.

Vasemmalta oikealle: K. Mattfolk, A. do Jogo, C. Friel, B. Jakobsen, X. Demarche.

03Sisällys

Kohta

Sanasto ja lyhenteet

I – X Tiivistelmä

1 – 17 Johdanto

1 – 2 Eläintautien hoito

3 – 4 Eläinten terveyttä koskeva EU:n strategia

5 – 9 Eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat

10 – 12 Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

13 – 17 Pääasialliset tehtävät ja vastuualueet

18 – 23 Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

24 – 60 Tarkastushavainnot

26 – 33 Eläintautien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa koskeva komission lähestymistapa on yleensä ollut toimiva

34 – 36 Ja jäsenvaltioiden ohjelmat suunniteltiin ja toteutettiin tavallisesti hyvin

37 – 47 Ohjelmien kustannusvaikuttavuutta on kuitenkin vaikea määrittää

48 – 60 Ja parantamisen varaa on edelleen

61 – 72 Johtopäätökset ja suositukset

Liite I — Tietoja eläintaudeista

Liite II — Pääasialliset vastuualueet

Komission vastaus

04Sanasto ja lyhenteet

ADNS: Animal Disease Notification System, Eläintautien ilmoitusjärjestelmä

BSE: Bovine spongiform encephalopathy, Naudan spongiforminen enkefalopatia

BT: Bluetongue, sinikielitauti

CAC: Codex Alimentarius Commission, Codex Alimentarius -komissio

ECDC: European Centre for Disease Prevention and Control, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

EFSA: European Food Safety Authority, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

FAO: Food and Agriculture Organization of the United Nations, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö

FVO: Food and Veterinary Office, Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto

Ilmaantuvuus ja esiintyvyys: Taudin ilmaantuvuus tarkoittaa tietyllä aikavälillä tietyssä joukossa ilmaantuneiden uusien tautitapausten määrää (uudet tapaukset). Taudin esiintyvyys on tautitapausten määrä tietyssä joukossa tiettynä ajankohtana (tapausten tosiasiallinen määrä).

OIE: World Organisation for Animal Health, Maailman eläintautijärjestö

PAFF: Standing Committee on Plants, Animals, Food and Feed, pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea

TB: Bovine tuberculosis, nautojen tuberkuloosi

TRACES: TRAde Control and Expert System, yhdennetty eläinlääkinnällinen tietojärjestelmä

TSE: Transmissible spongiform encephalopathies, tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat

WAHIS: World Animal Health Information System, Maailman eläinten terveyttä koskeva tietojärjestelmä

WHO: World Health Organization, Maailman terveysjärjestö

Zoonoosi: Tartuntatauti, joka voi suoraan tai epäsuorasti tarttua eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.

05Tiivistelmä

IEläinten terveys vaikuttaa suoraan kansanterveyteen elintarviketurvallisuuden kautta ja siksi, että osa eläintaudeista voi tarttua ihmiseen. Eläintautiepidemioista voi lisäksi seurata merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jos niiden vuoksi menetetään markkinoita EU:n sisällä ja ulkopuolella ja koska tautien torjunnasta aiheutuu kuluja suoraan EU:n ja kunkin jäsenvaltion talousarvioon.

IIEläintaudit voivat levitä hyvin nopeasti ja myös yli rajojen. EU:lla on aktiivinen eläinten terveyspolitiikka, ja EU rahoittaa ohjelmia, joilla jäsenvaltiot pyrkivät hävittämään, torjumaan ja seuraamaan tiettyjä eläintauteja. EU kohdensi näihin ohjelmiin 1,3 miljardia euroa vuosina 2009–2014. Ohjelmat koskivat muun muassa eläinten rokotta-mista, testaamista ja teurastetuista eläimistä maksettavia korvauksia. Tautien hävittäminen on monimutkaista ja voi viedä useita vuosia taudin tyypistä riippuen. Siksi EU:n tasolla on oltava toimiva lähestymistapa, jonka mukaisesti jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat ohjelmat.

IIITilintarkastustuomioistuin tutki, saatiinko hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmilla hillittyä eläintauteja riittävässä määrin. Tätä varten se arvioi komission lähestymistapaa sekä jäsenvaltioiden ohjelmien suunnittelua ja toteutusta. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, otettiinko ohjelmien kustannusvaikuttavuus riittävästi huomioon.

IVTilintarkastustuomioistuin totesi, että yleisesti ottaen sen tarkastamilla eläintauteja koskevilla ohjelmilla hillittiin eläintauteja riittävässä määrin. Komission ja jäsenvaltioiden on kuitenkin oltava valppaana, koska epidemioita voi silti puhjeta.

VTilintarkastustuomioistuin totesi, että komission valitsema lähestymistapa oli yleensä toimiva ja että lähestymis-tapa tukeutui hyvään tekniseen neuvontaan, riskianalyysiin ja voimavarojen priorisointimekanismiin. Komissio antoi ohjeistusta ja edisti jäsenvaltioiden toimien koordinointia sekä määritti vähimmäissuorituskriteerit, jotka jäsenvalti-oiden ohjelmien oli täytettävä. Eräiltä osin pyrkimyksissä on onnistuttu huomattavan hyvin. Muun muassa naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) karjassa, salmonella siipikarjassa ja raivotauti luonnonvaraisissa eläimissä ovat vähentyneet.

VITilintarkastustuomioistuin katsoo, että tarkastetut jäsenvaltioiden ohjelmat oli tavallisesti suunniteltu ja toteutettu hyvin ja että jäsenvaltioilla oli asianmukaiset järjestelmät eläintautiepidemioiden tunnistamista ja hävittämisen edistämistä varten.

06Tiivistelmä

VIIOhjelmien kustannusvaikuttavuutta on kuitenkin vaikea määrittää, koska tällaista analyysiä varten ei ole käytettävissä sopivia malleja. Tarkastuksessa havaittiin esimerkkejä ohjelmista, joita jäsenvaltiot eivät valvoneet riittävällä tavalla, ja koh-tuuttoman suurista kuluista. Joissakin tapauksissa Italiassa määrät, joita makset-tiin korvauksina viljelijöille, tai komission määräämä tuen vähennys kannustivat vain vähäisessä määrin edistämään vaikuttavia bioturvaamistoimia ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamista.

VIIITilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tietyillä osa-alueilla on parantami-sen varaa. Alan tietojärjestelmillä voitaisiin paremmin tukea epidemiologisten tietojen vaihtoa ja aiempien tulosten helppoa saatavuutta; järjestelmiä kehitet-tiin parhaillaan. Tarkastuksessa ilmeni myös, että joissakin ohjelmissa toimet ja tarkastukset olisi täsmennettävä paremmin.

IXTilintarkastustuomioistuimen arvio tiettyjen eläinlääkintäalan ohjelmien toteuttamisesta on yleisesti ottaen myönteinen, mutta naudan bruselloosin ja tuberkuloosin sekä lampaan ja vuohen bruselloosin hävittäminen on jatkuvasti haasteena eräissä jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että EU:n lähestymistapaa olisi täydennettävä luonnonvaraisten eläinten tautien, kuten tuberkuloosin, osalta ja että tiettyjen rokotteiden puute voi haitata ohjelman vaikuttavuutta.

XTilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

a) helpottaa epidemiologisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken

b) tutkii, pitäisikö nykyisiä indikaattoreita päivittää niin, että niiden avulla saa-daan paremmin tietoja eläinlääkinnällisestä tarkastustoiminnasta ja ohjelmi-en kustannusvaikuttavuudesta

c) sisällyttää tarvittaessa järjestelmällisesti luonnonvaraisia eläimiä koskevat näkökohdat eläinlääkintäalan ohjelmiin

d) edistää rokotteiden saatavuutta niin, että jäsenvaltiot voivat käyttää niitä epidemiologisesti perustelluissa tilanteissa.

07Johdanto

Eläintautien hoito

01 Eläinten terveys vaikuttaa suoraan kansanterveyteen, koska jotkin eläintaudeista voivat tarttua ihmiseen. Eläinten terveys on myös sidoksissa elintarviketurvalli-suuteen. Eläinten hyvä terveys kuuluu myös EU:n elintarviketeollisuuden toimin-taedellytyksiin. Tämän vuoksi EU on useiden vuosien ajan suojellut eläinten terveyttä laajan toimenpidekokonaisuuden avulla. Jos olemassa olevilla toi-menpiteillä ei saada aikaan tarvittavia vaikutuksia, hätätilanteista ja taudeista voi aiheutua merkittäviä kuluja: markkinoita saatetaan menettää EU:n sisällä ja ulkopuolella, tautien torjunnasta aiheutuu kuluja suoraan EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioon ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmille aiheutuu kuluja zoonoosien (ihmiseen tarttuvien tautien) hoitamisen vuoksi. Yhdistyneessä ku-ningaskunnassa vuonna 2001 puhjenneesta suu- ja sorkkatautiepidemiasta, joka levisi muihin maihin, seurasi arviolta jopa 12 miljardin euron kulut. 1990-luvun BSE-kriisi, joka sekin keskittyi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, maksoi pelkäs-tään siellä yli 3 miljardia euroa. Lisäksi naudanlihan vienti EU:sta väheni kriisin vuoksi merkittävästi niin määrältään kuin arvoltaan. Viime vuosina ei ole ilmen-nyt epidemioita, joiden hinta olisi kohonnut yhtä merkittäväksi.

02 Eläintautien tyyppi ja ilmaantuvuus vaihtelevat eri puolilla EU:ta riippuen ilmas-ton, tilatyypin, eläinlääkinnällisten käytäntöjen ja eläinten liikkuvuuden kaltai-sista tekijöistä. Eräitä keskeisiä eläintauteja kuvataan liitteessä I. Lisäksi eräät viimeaikaiset epidemiat, kuten afrikkalainen sikarutto (Liettua, Viro, Latvia ja Puola), lintuinfluenssa (Alankomaat ja Saksa) ja sinikielitauti (leviää Pohjois-Afri-kasta ja esiintyy etenkin Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa), levisivät kaikki nopeasti rajojen yli. Jotkin eläintaudit voivat levitä nopeasti (ks. sinikieli-tautia koskeva esimerkkitapaus kaaviossa 1), jos niitä ei havaita pian ja hoideta vaikuttavasti. Vaikuttavat eläinlääkinnälliset toimenpiteet auttavat ehkäisemään tällaisia erittäin tarttuvia tauteja ja välttämään hätätilanteiden edellyttämät toimenpiteet.

Eläinten terveyttä koskeva EU:n strategia

03 Eläinten terveyttä koskeva EU:n säädöskehys on monimutkainen. Se koostuu sadoista säädöksistä, joista osa on hyväksytty jo vuonna 1964. Järjestelmällinen lähestymistapa joidenkin eläintautien hävittämiseen, torjuntaan ja seurantaan otettiin ensimmäisen kerran EU:ssa käyttöön vuonna 19771. Näitä ohjelmia varten määritettiin puitteet eläinlääkintäalan kustannuksista vuonna 2009 tehdyssä neu-voston päätöksessä2, joka korvattiin vuonna 20143. Eläinten terveyttä koskevassa EU:n strategiassa4 asetettiin terveyteen, taloudellisiin näkökohtiin ja maatalous-käytäntöihin liittyvät tavoitteet sekä toimintasuunnitelma tavoitteiden saavutta-miseksi. Ks. tarkemmat tiedot laatikossa 1.

1 Neuvoston direktiivi 77/391/ETY, annettu 17 päivänä toukokuuta 1977, yhteisön toimenpiteistä nautakarjan luomistaudin, tuberkuloosin ja leukoosin hävittämiseksi (EYVL L 145, 13.6.1977, s. 44).

2 Neuvoston päätös 2009/470/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 2009, tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista (EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30).

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004 ja (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).

4 KOM(2007) 539 lopullinen, 19. syyskuuta 2007, EU:n uudesta eläinten terveyttä koskevasta strategiasta vuosiksi 2007–2013 ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito”.

08Johdanto

Eläinten terveyttä koskeva EU:n strategia

Eläinten terveyttä koskevassa EU:n strategiassa vuosiksi 2007–2013 määritetään EU:n tavoitteet ja toimet. Stra-tegia jakautuu neljään pääasialliseen tavoitteeseen:

1. varmistetaan kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden korkea taso minimoimalla ihmisille aiheutuvat biologiset ja kemialliset riskit

2. edistetään eläinten terveyttä ehkäisemällä ja vähentämällä eläintautien esiintyvyyttä ja tuetaan samalla tuotantoeläinten kasvatusta ja maaseudun taloutta

3. parannetaan talouskasvua, koheesiota ja kilpailukykyä varmistamalla tavaroiden vapaa liikkuvuus ja oikeasuhteiset toimet eläinten siirroissa

4. edistetään sellaisia kasvatusmenetelmiä ja eläinten hyvinvointia, joilla ehkäistään eläinten terveyteen liittyviä uhkia ja minimoidaan ympäristövaikutukset EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisesti.

Näitä tavoitteita toteutettiin neljästä pilarista koostuvan toimintasuunnitelman avulla:

1. EU-toimien priorisointi

2. Eläinten terveyttä koskevat EU-puitteet

3. Ennaltaehkäisy, valvonta ja valmius

4. Tiede, innovaatiot ja tutkimus.

Laat

ikko

1Ka

avio

1 Serotyypin BTV-1 sinikielitautiepidemioiden lukumäärä EU:ssa

201420132012201120102009

7 0006 0005 0004 0003 0002 0001 000

0

1 326

6 002

121896564

Lähde: Euroopan komissio, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto.

09Johdanto

04 Komissio (terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto) vastaa eläintauteja koskevasta riskienhallinnasta. Jäsenvaltiot ja EU:n erityisvirastot – Euroopan elin-tarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvonta-keskus (ECDC) – huolehtivat riskienarvioinnista. EU:lla on vuodesta 1982 lähtien ollut ilmoitusjärjestelmä, jolla ehkäistään tiettyjen tarttuvien tautien leviämistä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle eläintautien ilmoitusjärjestelmää (ADNS)5 käyttäen tiettyjen tarttuvien tautien epidemioista sekä niiden hävittämi-sestä, jotta taudit eivät leviä karjaan EU:n alueella.

Eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat

05 Aiempien epidemioiden hoitamisesta johtuvat kulut ja olemassa olevien tautien ja uusien tautien epidemioiden puhkeamiseen tulevaisuudessa liittyvät riskit huomioon ottaen EU:n eläinlääkinnälliset toimenpiteet ovat tärkeitä. EU myöntää eläinten terveyttä koskevan strategian ensimmäisen pilarin perusteella rahoitusta jäsenvaltioiden eläinlääkintäalan ohjelmille useiden tautien ja zoonoosien osalta (ks. laatikko 2). Ohjelmilla on seuraavat tavoitteet:

– vähitellen poistaa eläintaudit ja panna täytäntöön seurantatoimenpiteitä jäsenvaltioissa ja koko EU:ssa

– varmistaa eläinten terveyden, kansanterveyden ja kuluttajansuojan korkea taso

– taata sekä eläinten terveyden että kansanterveyden korkeatasoinen suoja, parantaa tuotantoeläinsektorin tuottavuutta ja edistää sellaisten sektorien talouden kestävyyttä, joihin eläintautien puhkeaminen vaikuttaa suoraan tai välillisesti.

5 Järjestelmä otettiin käyttöön eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetulla neuvoston direktiivillä 82/894/ETY (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 58).

Hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat

Hävittämisohjelmat: Tavoitteena on hävittää biologisesti eläintauti tai zoonoosi niin, että alue lopulta saa-vuttaa taudista vapaan tai ”virallisesti vapaan” aseman unionin lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi nauto-jen tuberkuloosi).

Torjuntaohjelmat: Tavoitteena on estää eläintaudin tai zoonoosin esiintymistä ylittämästä terveydellisesti sallittavaa tasoa (esimerkiksi salmonella).

Valvonta/seuranta: Tavoitteena on kerätä ja kirjata tietoja määritellyistä joukoista, jotta voidaan arvioida taudin epidemiologinen kehitys (esimerkiksi lintuinfluenssa).

Lähde: Komission päätös 2008/341/EY.

Laat

ikko

2

10Johdanto

06 Ohjelmat luokitellaan hävitys-, torjunta- tai valvontaohjelmiksi, ja niihin sisältyy monenlaisia toimenpiteitä, kuten rokottaminen, eläinten testaaminen sekä kor-vaukset teurastamisesta tai lopettamisesta.

07 Vuosina 2009–2014 EU:n talousarviosta osoitettiin näihin ohjelmiin 1,3 miljar-dia euroa (ks. taulukko 1) eli suurin osa elintarviketurvallisuuteen tarkoitetuista EU:n määrärahoista. EU:n rahoitusosuus on tavallisesti 50 prosenttia jäsenvaltiolle aiheutuneista kuluista, mutta enintään tiettyyn enimmäismäärään asti. Eläintau-dit ja zoonoosit, joiden osalta voidaan myöntää EU:n tukea, on lueteltu neuvos-ton vuonna 2009 tekemän päätöksen liitteessä I ja vuodesta 2014 alkaen asetuk-sen (EU) N:o 652/2014 liitteessä II.

Taul

ukko

1 EU:n sitoutuminen ohjelmakuluihin vuosina 2009–2014 tautikohtaisesti (miljoonaa euroa)

Ohjelma 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009–2014 %

Afrikkalainen sikarutto 0,1 0,1 0,2 0,9 1,1 0,1 2,3 0,2 %

Aujeskyn tauti 2,8 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 5,2 0,4 %

Lintuinfluenssa 4,9 4,9 3,5 2,7 2,7 2,6 21,3 1,6 %

Sinikielitauti 112,0 68,2 13,4 3,7 2,5 3,8 203,5 15,4 %

Naudan bruselloosi 11,8 8,6 10,1 8,0 7,3 10,3 56,0 4,2 %

Nautojen tuberkuloosi 26,3 53,4 67,9 70,7 63,9 64,2 346,4 26,2 %

Luomistauti (brucella melitensis) 9,0 7,7 15,9 15,4 15,3 16,2 79,4 6,0 %

Klassinen sikarutto 5,1 4,3 3,7 3,4 3,0 2,6 22,1 1,7 %

Nautaeläinten tarttuva leukoosi 3,0 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 5,3 0,4 %

Raivotauti 11,7 15,7 20,9 23,4 19,9 20,4 112,0 8,5 %

Salmonelloosi 18,6 24,4 25,1 19,2 19,2 21,2 127,8 9,7 %

Sian vesikulaaritauti 0,5 0,3 0,7 0,9 1,1 0,8 4,3 0,3 %

TSE, BSE ja scrapie 61,5 81,8 74,6 54,3 38,9 24,0 335,0 25,4 %

Yhteensä 267,4 274,1 236,0 202,3 174,9 166,1 1 320,8 100,0 %

Vuotuinen talousarvio prosentteina kauden kokonaistalousarviosta 20,2 % 20,8 % 17,9 % 15,3 % 13,2 % 12,6 % 100,0 %

Lähde: Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto.

11Johdanto

08 Yli 50 prosenttia kuluista keskittyy neljään maahan (Espanja, Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta) (ks. kaavio 2).

09 Eläintautien hävittäminen voi käytännössä olla erittäin vaikeaa. Esimerkiksi nau-tojen tuberkuloosia ja bruselloosia esiintyy vielä useissa jäsenvaltioissa, vaikka niitä on yritetty torjua ja hävittää yli 50 vuoden ajan. EU alkoi rahoittaa näiden tautien hävittämisohjelmia 1970-luvulla, jolloin osalla jäsenvaltioista oli ollut kan-salliset ohjelmansa jo useiden vuosien ajan. Taulukosta 2 ilmenee, että taudista ”virallisesti vapaan” aseman saavuttamiseen voi mennä vuosikymmeniä jäsen-valtioiden ja komission toimista ja tieteen ja tekniikan edistymisestä huolimatta. Joissakin maissa tähän on kuitenkin päästy nopeammin kuin toisissa. Näiden tautien jatkuva esiintyminen aiheuttaa toistuvasti hävittämisohjelmia koskevia menoja EU:n talousarvioon.

Kaav

io 2 Ohjelmakulujen jäsenvaltiokohtainen osuus vuosina

2009–2014

Puola; 7 %

Irlanti; 8 %

Saksa; 6 %

Kaikki muut; 25 %

Italia; 10 %

Yhdistynyt kuningaskunta;14 %

Ranska; 14 %

Espanja; 17 %


12Johdanto

Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

10 Maailman eläintautijärjestö (OIE) korostaa vuonna 2014 antamissaan eläintautien torjuntaohjeissa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja ohjeistaa, että maiden olisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettava tautien torjuntaohjelmat alueellisella tasolla. Se on tärkeää, koska taudit voivat kulkeutua rajojen yli eten-kin villieläinten mukana. Asetuksissa ei ole annettu säännöksiä, joiden mukaan komissio voisi suoraan rahoittaa eläinlääkintäalan ohjelmia EU:n ulkopuolella. Sen sijaan jäsenvaltiot voivat suoraan sopia eläinlääkintäalan toimista (kuten rokotus-kampanjoista raja-alueilla) EU:n ulkopuolisten naapurimaidensa kanssa ja sisällyt-tää tästä aiheutuvat kulut alaohjelmina komission rahoittamiin eläinlääkintäalan ohjelmiin.

Taul

ukko

2 Tautien hävittäminen on pitkä prosessi

Nautojen tuberkuloosi Naudan bruselloosi

JäsenvaltioEnsimmäinen

EU:n rahoittama ohjelma

Taudista viralli-sesti vapaa asema

Taudista viral-lisesti vapaan aseman saa-vuttamiseen tarvittu aika

(vuotta)(a)

Ensimmäinen EU:n rahoittama

ohjelma

Taudista virallisesti vapaa

asema

Taudista viral-lisesti vapaan aseman saa-vuttamiseen tarvittu aika

(vuotta)(a)

Irlanti 1978(b) Ei edelleenkään taudista vapaa 1978 2009 31

Espanja 1987 Ei edelleenkään taudista vapaa 1987 Ei edelleenkään taudista vapaa

Ranska 1978 2001 23 1978 2005 27

Italia 1980 Ei edelleenkään taudista vapaa(c) 1980 Ei edelleenkään taudista vapaa(c)

Puola 2004 2009 5(d) 2004 2009 5(d)

Romania Ei EU:n rahoittamia ohjelmia Ei edelleenkään taudista vapaa(e) Ei EU:n rahoittamia ohjelmia; julistettiin taudista vapaaksi

vuonna 2014

Yhdistynyt kuningaskunta 2000(f) Ei edelleenkään taudista vapaa 1978 2015 37

(a) Ilman aiempia kansallisia ohjelmia, joita toteutettiin useimmissa maissa vuosikymmenten ajan ennen EU:n rahoituksen alkamista.(b) Ensimmäinen EU:n rahoittama ohjelma vuonna 1978, mutta EU:n rahoitus keskeytyi vuonna 2004 ja alkoi uudestaan vuonna 2009.(c) Monet alueet ovat nyt taudista virallisesti vapaita.(d) EU:n osarahoittamien ohjelmien alkaessa vuonna 2004 tuberkuloosin esiintyvyys oli vain 0,052 prosenttia ja naudan bruselloosin esiintyvyys

0,005 prosenttia.(e) Esiintyvyys merkityksettömän pieni.(f) Ensimmäinen EU:n rahoittama ohjelma vuonna 2000, mutta EU:n rahoitus keskeytyi vuonna 2004 ja alkoi uudestaan vuonna 2010.

Lähde: Hävittämisohjelmia koskevat komission rahoituspäätökset ja taudista virallisesti vapaaksi julistamista koskevat päätökset tarkastettujen jäsenvaltioiden osalta.

13Johdanto

11 Raivotautia koskevien ohjelmien yhteydessä oli vuonna 2015 käynnissä neljä alaohjelmaa seuraavissa EU:n ulkopuolissa maissa: Venäjällä (osana suomalaista ohjelmaa), Valko-Venäjällä (osana latvialaista ja liettualaista ohjelmaa) ja Ukrai-nassa (osana puolalaista ohjelmaa vuodesta 2012 alkaen). Viisi muuta alaohjelmaa oli suunnitteilla seuraaviin maihin: Venäjälle (osana virolaista ohjelmaa), Ukrai-naan (osana unkarilaista ohjelmaa), Moldaviaan (osana romanialaista ohjelmaa), Bosnia ja Hertsegovinaan (osana kroatialaista ohjelmaa) ja Valko-Venäjälle (osana puolalaista ohjelmaa). Riittävän yhteistyön varmistaminen niin, että alaohjelmat toteutetaan EU:n ulkopuolisissa maissa vaikuttavasti, on erilaisten kahdenvälisten suhteiden monimuotoisuuden vuoksi joskus haasteellista.

12 Komissio on toteuttanut muita toimia, joilla yhdenmukaistetaan tautien torjunta-ohjelmia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Laajentumisasioiden pääosasto sekä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto käynnistivät vuonna 2011 liitty-mistä valmistelevaa välinettä koskevan hankkeen. Sen avulla tuetaan eläintautien (muun muassa raivotaudin ja klassisen sikaruton) torjuntaa ja hävittämistä seu-raavissa seitsemässä edunsaajamaassa Länsi-Balkanilla: Albania, Bosnia ja Hertse-govina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Kosovo. Hankkeeseen oli käytettävissä noin 100 miljoonaa euroa.

Pääasialliset tehtävät ja vastuualueet

13 Komissio (terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto) hallinnoi eläintau-tien ilmoitusjärjestelmää ja koordinoi hätätilanteen edellyttämiä toimenpiteitä tarttuvan eläintautiepidemian puhjetessa. Komissio hallinnoi eläinlääkintäalan ohjelmista johtuvia menoja suoraan. Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pää-osaston elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO) tarkistaa, että elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevat EU:n vaatimukset täyttyvät ja että eläinlääkinnäl-liset toimenpiteet suoritetaan.

14 Jäsenvaltioiden ohjelmiin sovellettavat vaatimukset, joiden perusteella EU:n ra-hoitusta voidaan myöntää, on määritetty komission päätöksessä vuodelta 20086. Päätöksessä määrätään, että jäsenvaltioiden ohjelmien on oltava eläinlääkinnän keskusviranomaisen valvonnassa. Ohjelmien täytyy sisältää tavoitteita ja moni-vuotisten ohjelmien yhteydessä myös vuosittaisia välitavoitteita. Tavoitteille on asetettava sopivimmat indikaattorit (kuten sairastuvuus ja esiintyvyys), joista on raportoitava. Ohjelmien yksityiskohtainen toteuttaminen ja hallinnointi (mukaan lukien vastuualueiden mahdollinen jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin kes-ken) kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

6 Komission päätös 2008/341/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2008, tiettyjen eläintautien ja zoonoosien kansallisiin hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmiin sovellettavista yhteisön vaatimuksista (EUVL L 115, 29.4.2008, s. 44).

14Johdanto

15 Jäsenvaltiot voivat esittää ohjelmaehdotuksensa komissiolle edellisenä vuonna viimeistään 31 päivänä toukokuuta7. Ohjelmat voidaan laatia vuotuisiksi tai moni-vuotisiksi. Suurin osa ohjelmista laaditaan vuotuisiksi.

16 Komissio arvioi jäsenvaltioiden ehdottamien ohjelmien laadun vakiintuneita pe-rusteita käyttäen ja, kun se on epidemiologisesti perusteltua, kannustaa toisinaan koordinointiin naapurijäsenvaltioiden kesken. Komissio on vuodesta 2013 alkaen käyttänyt arvioinnissa asiantuntija-apua. Ohjelmaluettelo esitetään jäsenvalti-oille pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean (PFF-komitea) kokouk-sessa. Komissio mukauttaa vuosittain rahoituksen jakautumista eri tautien ja eri jäsenvaltioiden kesken tarpeiden muuttumisesta tekemänsä arvion mukaisesti. Mahdollisista muutoksista keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa PAFF-komitean kautta. Komission arvio pohjautuu jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin, elintar-vike- ja eläinlääkintätoimiston raportteihin, tilintarkastuskertomuksiin ja jäsen-valtioiden asiantuntijoista koostuvan erityistyöryhmän työskentelyn tuloksiin. Lisätietoja pääasiallisista vastuualueista esitetään liitteessä II.

17 Komission päätöksessä vuodelta 20088 määritellään vakiovaatimukset sekä mallit ja aikataulut, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan komissiolle. Ohjelmien toteutuksen mittaan jäsenvaltiot toimittavat välikertomuksen, jonka komissio arvioi ja jonka seurauksena ohjelman tavoitteisiin ja kuluihin voidaan tehdä muutoksia ja rahoituksen kohdentamista eri ohjelmien välillä saatetaan muuttaa. Loppukertomukset ja maksupyynnöt on esitettävä komissiolle viimeis-tään seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä yhdessä tulosten arvioinnin ja menoja koskevan yksityiskohtaisen selvityksen kanssa.

7 Asetus (EU) N:o 652/2014, 12 artikla.

8 Komission päätös 2008/940/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 2008, yhteisön osarahoittamista tiettyjen eläintautien ja zoonoosien kansallisista hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmista laadittavia raportteja koskevista vakiovaatimuksista (EUVL L 335, 13.2.2008, s. 61).

15Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

18 Tarkastuksessa tutkittiin, saadaanko hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmilla hillittyä eläintauteja riittävässä määrin.

19 Yksityiskohtaiset tarkastuskysymykset olivat seuraavat:

i) Sovelsiko komissio eläintautien hävittämiseen, torjuntaan ja seurantaan tar-koituksenmukaista lähestymistapaa?

ii) Suunnittelivatko ja toteuttivatko jäsenvaltiot tarkoituksenmukaisia ohjelmia hävittääkseen, torjuakseen ja seuratakseen eläintauteja?

iii) Otettiinko ohjelmissa riittävästi huomioon kustannusvaikuttavuus?

20 Tarkastustyö tehtiin komissiossa (terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosas-to) ja seitsemässä jäsenvaltiossa (Irlanti, Espanja, Ranska, Italia, Puola9, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta). Näiden jäsenvaltioiden osuus kokonaismenoista on yhteensä 72 prosenttia, ja niissä esiintyy useita erilaisia tauteja10. Keskeisten sidos ryhmien (viljelijät sekä eläinlääkintäpalvelut ja eläinlääkintäalan laborato-riot) järjestöt ja tilintarkastustuomioistuimen järjestämä asiantuntijapaneeli esitti-vät lisäksi näkemyksensä.

21 Tarkastuksessa tutkittiin komission menettelyjä, joiden avulla strategia määritel-tiin ja jäsenvaltioiden esittämät vuotuiset ja monivuotiset kansalliset ohjelmat hyväksyttiin. Tarkastukseen sisältyi perehtyminen komission yksiköiden (muun muassa elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto), sääntelykomiteoiden (PAFF-komitea, asiaa käsittelevä työryhmä) ja virastojen (EFSA) lausuntoihin ja tiedonantoihin sekä komission aloitteesta laadittuihin asiantuntijalausuntoihin.

22 Edellä mainittujen ohjelmien lisäksi EU rahoittaa hätätilanteiden edellyttämiä toi-menpiteitä, joilla huolehditaan vakavista eläintautiepidemioista. Tarkastuksessa ei tutkittu näitä toimenpiteitä, koska niiden menot vastaavat noin 10:tä prosent-tia eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien menoista.

9 Puolassa tarkastustyö tehtiin yhdessä Puolan ylimmän tarkastuselimen kanssa.

10 Jäsenvaltioiden ohjelmista kaikkiaan 24 tutkittiin seuraavien tautien osalta: nautojen tuberkuloosi, naudan bruselloosi, lampaan ja vuohen bruselloosi, tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat, sinikielitauti, raivotauti, klassinen ja afrikkalainen sikarutto, lintuinfluenssa ja zoonoottinen salmonella. Taustatietoja taudeista esitetään liitteessä I.

16Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

23 Jäsenvaltioiden osalta tarkastettiin eläintautien hävittämistä, torjuntaa ja seu-rantaa koskevat kansalliset strategiat, jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisessä käyttämät perusteet ja se, miten ohjelmia toteutetaan käytännössä. Jäsenvaltioi-den toimivaltaisten eläinlääkintäviranomaisten ja alueellisten viranomaisten luo tehtiin tarkastuskäynti. Tarkastukseen sisältyi yksittäisten tapahtumien tarkastus, jossa selvitettiin, toteutettiinko rahoitetut toimet suunnitellusti ja olivatko kulut kohtuulliset.

17Tarkastushavainnot

24 Maailman eläintautijärjestön mukaan11 tautien torjuntaohjelman tavoite olisi mää-riteltävä heti aluksi. Perinteisesti monien torjuntaohjelmien tavoitteena on ollut taudin hävittäminen, mutta siihen ei aina ole mahdollista päästä. On määritettä-vä ohjelman onnistumisen edellyttämät tavoitteet ja indikaattorit. Kaaviossa 3 esitetään tautien torjuntaohjelman laadintavaiheet.

11 OIE, Guidelines for Animal Disease Control, 2014.

Kaav

io 3 Tautien torjuntaohjelman laadintavaiheet

OhjelmasuunnitteluStrateginen tavoite ja muut tavoitteet

Periaatteiden määrittäminen

Seuranta, arviointi ja tarkistaminen

Täytäntöönpano

Lähde: OIE, Guidelines for Animal Disease Control, 2014.

25 Eläintautien tilanne EU:ssa on monimutkainen ja vaihteleva. Siksi on tärkeää, että komissio soveltaa toimivaa kehystä rahoituksensa priorisointiin, jäsenvaltioiden toimien koordinointiin, ohjeistuksen antamiseen ja parhaiden käytäntöjen edistä-miseen. Kehyksen olisi sisällettävä asianmukainen tuloksellisuusraportointi.


Eläintautien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa koskeva komission lähestymistapa on yleensä ollut toimiva

26 Tarkastuksessa ilmeni, että zoonoosien ja muiden eläintautien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa koskeva komission lähestymistapa oli yleensä toimiva ja että lähestymistapa tukeutui tarkoituksenmukaiseen tekniseen neuvon-taan ja riskianalyysiin, joiden avulla puututtiin kehittymässä oleviin riskeihin ja epidemioihin.

27 EU:n eläinten terveyspolitiikka on pitkälle kehitettyä, ja se sisältää tunnistamis-ta, jäljitettävyyttä, hyvinvointia, epidemioita ja eläinlääkinnällisiä tarkastuksia koskevat säännöt. Tämä helpottaa olennaisesti myös kauppaa. Voimassa olevat eläinten terveyttä koskevat EU:n säädöspuitteet sisältävät kuitenkin lähes 50 pe-rusdirektiiviä ja -asetusta ja noin 400 johdetun oikeuden säädöstä, joista osa on hyväksytty jo vuonna 1964. Tämä monimutkainen lainsäädännöllinen kudos aiotaan konsolidoida ja korvata uudella eläinterveyssäännöstöllä12, josta pääs-tiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2015. Eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat olivat osa eläinten terveyttä koskevaa EU:n strate-giaa vuodesta 2007 asti. Strategian voimassaolo päättyi vuonna 2013, eikä sitä ole vielä korvattu odotettaessa uuden eläinterveyssäännöstön hyväksymistä.

28 Tilintarkastustuomioistuin katsoo yleisesti ottaen, että jäsenvaltioiden ensisijais-ten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoittamiseen perustuva komis-sion lähestymistapa on järkevä. Eläintauteja koskeviin ohjelmiin sovellettava resurssien ohjauskehys pohjautuu komission vuosittaisiin arvioihin rahoituksen prioriteeteista (ottaen huomioon vaikutus kansanterveyteen, tuotannolliset me-netykset ja kauppaa koskevat kysymykset). Prioriteeteista on keskusteltu jäsen-valtioiden asiantuntijoiden kanssa. Komissiolla on lisäksi toimiva järjestelmä, jolla se arvioi jäsenvaltioiden ehdottamien ohjelmien laatua. Järjestelmässä käytetään kattavia arviointikriteereitä, jotka koskevat muun muassa ohjelman tavoitteiden ja hallinnoinnin selkeyttä, kohteena olevan taudin aiempaa kehitystä, tieteellisiä perusteluja ja ehdotettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Kriteereitä, joita käy-tetään resurssien priorisointiin tautien kesken, ei tarkastetuissa ohjelmissa ollut kehitetty riittävästi. Priorisointi on kuitenkin vähitellen paranemassa monivuo-tisiin työohjelmiin 2016–2017 sovellettavan lähestymistavan ja niihin liittyvien ohjeiden käyttöönoton ansiosta.

12 COM(2013) 260 final, 6. toukokuuta 2013, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinten terveydestä. Ehdotus koskee maa- ja vesieläimiä. Se koostuu tautien ennaltaehkäisyyn, tautitietoisuuteen, bioturvaamiseen, eläinten jäljitettävyyteen, seurantaan, taudintorjuntaan ja hävittämiseen sekä kiireellisiin toimenpiteisiin liittyvistä vaatimuksista. Ehdotuksen mukaan hevosten ja muiden lajien, joihin ei tällä hetkellä sovelleta erityisiä vaatimuksia, nykyisiä tunnistamissääntöjä pitäisi tarkistaa. Lisäksi siinä suunnitellaan johdonmukaista EU:n rokotuspolitiikkaa, johon kuuluisivat antigeeni-, rokote- ja diagnostiikkapankkeja koskevat puitteet EU:n tasolla. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät 1. kesäkuuta 2015 poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta.


29 Eläintaudit eivät noudata maiden rajoja. Tauteja voivat levittää tuotanto- ja villieläinten liikkuminen ja muut taudinlevittäjät. Ohjelmia voitaisiin niin ollen tehostaa huolehtimalla hyvästä koordinoinnista maiden välillä silloin, kun se on epidemiologisesti perusteltua. Lainsäädännössä ei silti edellytetä, että jäsenval-tiot esittäisivät koordinoituja ohjelmia tai toteuttaisivat ohjelmia yhdessä.

30 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yleisesti ottaen komissio antaa tarkoituk-senmukaista ohjeistusta jäsenvaltioille ja helpottaa niiden välistä koordinointia.

– Komissio ja jäsenvaltiot pitävät säännöllisesti yhteyttä pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean13 ja jäsenvaltioiden eläinlääkintäpäälliköiden kokousten kautta.

– Jäsenvaltioiden asiantuntijat kokoontuvat tiettyjä tauteja käsitteleviin työryhmiin14 ja antavat suosituksia eläinlääkintäalan ohjelmien kehittämistä ajatellen.

– Ulkoiset asiantuntijat arvioivat ehdotetut ohjelmat komission toimeksiannos-ta kattavia arviointikriteereitä käyttäen.

– Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto toimittaa tarkastuksia jäsenvaltioissa.

– Eläintautien ilmoitusjärjestelmä mahdollistaa nopean epidemioista ilmoittamisen.

– EU:n vertailulaboratoriot15 vakioivat ja parantavat menetelmiä.

– Komissio järjestää koulutusta16 jäsenvaltioiden virkamiehille.

– Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on vuodesta 2014 alkaen antanut ohjeita uuden sähköisen sovelluksen käytöstä sekä säännöksissä jäsenvaltioilta vaadituista vakiomalleista, jotta voitaisiin varmistaa tietty yhdenmukaisuus ja laatu.

13 Kuukausittain järjestetään ainakin yksi pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean (PFF-komitea) kokous, jossa jäsenvaltioiden ja komission edustajat keskustelevat eläinlääkintäalan kysymyksistä ja alan ohjelmien tuloksista.

14 Vuosittain järjestetään eläintautien hävittämistä käsittelevän työryhmän täysistunto, johon kaikkia jäsenvaltioita pyydetään osallistumaan. Lisäksi perustetaan säännöllisesti erityistyöryhmiä, jotka käsittelevät tiettyjä tauteja ja kokoontuvat useita kertoja vuodessa (esimerkiksi salmonellaa käsittelevä alaryhmä).

15 EU:n kunkin vertailulaboratorion tehtävänä on vakioida menetelmiä EU:n tasolla, koordinoida dignostisia menetelmiä jäsenvaltioiden kanssa ja järjestää vertailukokeita. Lisäksi ne järjestävät vuosittain seminaareja kansallisille vertailulaboratorioille, jotta jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat verkostoitua, päivittää tietojaan sekä jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä.

16 Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi (Better Training for Safer Food, BTSF)


31 EU:n osarahoituskehyksen olemassaolo kannusti jäsenvaltioita entistä enem-män hävittämään eläintauteja ja zoonooseja, ja ne onnistuivatkin siinä toisinaan huomattavan hyvin. Kehys on myös parantanut ihmisten terveyttä, minkä an-siosta on säästynyt varoja. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) esimer kiksi arvioi17 vuonna 2012, että ihmisen salmonelloosista saattaa vuosittain aiheutua kaikkiaan jopa 3 miljardin euron taloudellinen taakka. Tapausten määrä on viime vuosina vähentynyt merkittävästi, kuten kaaviosta 4 ilmenee. EFSA päätteli18, että väheneminen pääosin johtuu jäsenvaltioiden onnistuneista kano-jen (Gallus gallus) salmonellan torjuntaohjelmista, joiden ansiosta salmonellaa esiintyy munissa vähemmän.

17 Lähde: Salmonellaa koskeva EFSAn tiedote.

18 EFSA / ECDC EU summary report on zoonoses, zoonotic agents and food borne outbreaks, 2012. Kolmen miljardin euron määrä mainitaan arvion ylärajana.

Kaav

io 4 Zoonoottinen salmonella – Ihmisen salmonellatapausten

lukumäärä EU:sssa ja tarkastetuissa jäsenvaltioissa

Tapa

uksia

tark

astu

ksen

koht

eena

olle

issa j

äsen

valti

oiss

a

Tapa

uksia

EU:ss

a

20132012201120102009

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

20 000

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

83 948

90 88396 682

101 589

110 179

EU

Irlanti

Ranska

Espanja

Italia

Puola

Romania

Yhdistynyt kuningaskunta



32 Toinen esimerkki on raivotauti: tapausten kokonaismäärä 28 jäsenvaltion EU:ssa väheni hyvin merkittävästi 3 708 tapauksesta (vuonna 2005) 305 tapaukseen (vuonna 2014).

33 Komission toimenpiteet BSE:n hävittämiseksi EU:sta ovat onnistuneet erityisen hyvin. BSE-tapausten lukumäärä on vähentynyt 2 000 tapauksesta vuonna 2001 vain kymmeneen tapaukseen vuonna 2014, kuten ilmenee kaaviosta 5. Keskei-siin toimenpiteisiin kuuluvat erikseen määritellyn riskiaineksen19 poistaminen rehusta ja elintarvikeketjusta, lihaluujauhon kieltäminen nautaeläimiltä, lampailta ja vuohilta sekä miljoonien nautojen testaaminen vuosittain. Lainsäädäntöä on tarkistettu tiheästi viime vuosina ja tutkimukseen on myönnetty varoja, mikä on johtanut rajoitetumpaan ja paremmin kohdennettuun BSE-testaukseen. Jäsenval-tioiden luokittelua maantieteellisen BSE-riskitason mukaisesti koskeva komission koordinointi on onnistunut hyvin kansainvälisellä tasolla ja etenkin Maailman eläintautijärjestön kanssa. Myös nautojen tuberkuloosin hävittämisohjelmissa noudatetaan pitkän aikavälin lähestymistapaa, ja taudin esiintyvyys on vähenty-mässä useimmissa jäsenvaltioissa. Näihin kahteen tautiin käytetään noin puolet EU:n ohjelmien varoista (ks. taulukko 1).

19 Nämä ovat ne eläinkudokset, joissa taudinaiheuttajan riski on suurin (muun muassa aivot ja selkäydin). Ks. lisätietoja BSE:stä liitteessä I.

Kaav

io 5 BSE-tapausten lukumäärä EU:ssa

20142013201220112010200920082007200620052004200320022001

2 500

2 000

1 500

1 000

500

010711284567125175

320561

864

1 376

2 1372 175



Ja jäsenvaltioiden ohjelmat suunniteltiin ja toteutettiin tavallisesti hyvin

34 Jäsenvaltioiden vastuulla on laatia hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat, joissa otetaan sopivia indikaattoreita käyttäen huomioon kunkin jäsenvaltion prioriteetit eläintautien osalta. Jäsenvaltioilla on useimmissa tapauksissa vuosien kokemus eri eläintautien käsittelystä. Komissio voi pyytää – mutta ei vaatia – että jäsenvaltiot tekevät ohjelmaehdotuksia ja muuttavat strategiaansa. Kun puhkeaa epidemia, joka uhkaa levitä rajojen yli, jäsenvaltioiden täytyy toteuttaa tiettyjä alakohtaisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä riippumatta siitä, rahoite-taanko näitä toimenpiteitä EU:n osarahoituksella.

35 Jäsenvaltioiden ohjelmien on täytettävä komission määrittämät20 vähimmäis-kriteerit ollakseen oikeutettuja yhteisön rahoitukseen. Kriteereissä edellytetään, että ohjelmaan sisältyy tietoja muun muassa tavoitteista, kestosta, kohteista, tavoitearvoista, indikaattoreista (esimerkiksi Ilmaantuvuus ja esiintyvyys), eläin-ten testaamisesta, rokotuksista ja hallinnosta. Ohjelmien monimutkaisuus liittyy tiiviisti kyseisen taudin epidemiologisiin ominaisuuksiin. Ohjelmat voivat koostua hyvin monenlaisista toimenpiteistä, jollaisia ovat esimerkiksi kattava valvonta-järjestelmä, verikokeet, erityistoimenpiteet sairaiden eläinten21 tunnistamiseksi, post mortem -tarkastukset, laboratoriotutkimukset, viljelijöille myönnettävien korvausten järjestelmä, villieläinten valvonta sekä testauksessa ja taudin hallin-nassa käytettävät it-järjestelmät.

36 Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastamiensa jäsenvaltioiden ohjelmien ole-van yleensä hyvin suunniteltuja ja sopivia epidemiologiseen tilanteeseen näh-den. Hyväksytyt ohjelmat vastasivat kriteereitä, kuvasivat toteutettavia toimen-piteitä tavallisesti hyvin, noudattivat komission vakiomallia ja johtivat yleensä myönteisiin tuloksiin (ks. laatikko 3). Jäsenvaltioilla on riittävät järjestelmät karjan eläintautiepidemioiden tunnistamista ja niiden hävittämisen edistämistä varten. Yhdennetty eläinlääkinnällinen tietojärjestelmä (TRACES), jossa eläimet tunnistetaan ja niiden liikkumista valvotaan, on pitkälle kehitetty ja auttaa torju-maan tauteja.

20 Komission päätös 2008/341/EY.

21 Havaitaan tartunnan saaneet eläimet, joiden testitulos on positiivinen.


Ohjelmien kustannusvaikuttavuutta on kuitenkin vaikea määrittää

37 Neuvoston päätöksessä22 tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista edellytettiin, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka neljäs vuosi kerto-muksen eläinten terveyttä koskevasta tilanteesta sekä eläinlääkintäalan ohjel-mien täytäntöönpanon kustannustehokkuudesta.

38 Maailman eläintautijärjestön ohjeistuksen23 mukaan tarkoituksenmukaisimmasta toimintavaihtoehdosta päätettäessä olisi otettava huomioon kustannusvaikutta-vuus sekä mahdollinen tarttuminen ihmiseen ja se, kuinka suuret onnistumisen mahdollisuudet tietyllä joukolla taudin torjuntatoimenpiteitä on.

22 Neuvoston päätös 2009/470/EY, 41 artikla.

23 OIE, Guidelines for Animal Disease Control, toukokuu 2014.

Tuloksellinen jäsenvaltion ohjelma

EU toteuttaa ja osarahoittaa kaikissa jäsenvaltioissa ohjelmia, joilla torjutaan tarttuvia spongiformisia enkefa-lopatioita (TSE). Tarkastetun kauden aikana niihin kohdennettiin suuri osa eläinlääkintäalan ohjelmille osoite-tusta EU:n rahoituksesta (ks. taulukko 1).

Irlannin ohjelmaan osoitettiin kaikkiaan 17 miljoonaa euroa vuosina 2009–2014. Vaikka EU:n rahoitusosuutta on vähennetty 4,7 miljoonasta eurosta (vuonna 2010) 0,8 miljoonaan euroon (vuonna 2014) saavutetut tulok-set ovat hyviä etenkin seuraavista syistä:

ο BSE-tapaukset pyritään havaitsemaan aktiivisten ja passiivisten valvontajärjestelmien avulla.

ο Jos tauti havaitaan, ryhdytään epidemiologisiin tutkimuksiin ja kohorttieläimet ja jälkeläiset lopetetaan.

ο Eläinperäisten rehutuotteiden syöttäminen tuotantoeläimille on kielletty.

Irlannissa ei ilmennyt BSE-tapauksia vuonna 2014. Tätä voidaan verrata aiempiin tapausmääriin: kolme tapaus-ta vuosina 2012 ja 2011 ja pahimmillaan yli 400 tapausta 1990-luvulla.

Laat

ikko

3


39 Kuten taulukosta 1 käy ilmi, eläinlääkintäalan ohjelmista aiheutuu suoraan EU:n talousarvioon noin 200 miljoonan euron vuosittaiset kulut. Tämän lisäksi jäsen-valtiot käyttävät vielä enemmän varoja kattamaan oman osuutensa osarahoite-tuista ohjelmista ja muut tarpeellisina pitämänsä eläinlääkintäalan toimet. Myös viljelijöille ja elintarvikealalle aiheutuu kuluja eläinlääkinnästä, karjan korvaami-sesta, tuotannon vähenemisestä, eläinten liikkumista koskevista rajoituksista ja markkinoiden menettämisestä. Ohjelmista saatavat hyödyt voidaan ryhmitellä kahteen pääluokkaan24:

– kansanterveyden ja eläinten terveyden parannukset: vähennetään tautien esiintyvyyttä/ilmaantuvuutta, turvataan kansanterveys (zoonoosien tapauk-sessa), täytetään ohjelmien tehtävä keskeisenä tautien ehkäisy-/hallintaväli-neenä EU:n eläintautistrategian puitteissa

– taloudelliset hyödyt koko EU:n kannalta: suojataan sektorin arvo, edistetään markkinoiden vakautta, varmistetaan turvallinen kauppa, lisätään EU:n ulko-puolista kauppaa, vähennetään ihmisten terveyteen liittyviä kustannuksia.

40 Kun komissio toteuttaa EU:n talousarviota, sen täytyy noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatteita25, ja rahoitettavien toimien täytyy olla taloudellisia, tehokkaita ja vaikuttavia. Tämä merkitsee, että ohjelmien tulosten olisi oltava asianmukaisessa suhteessa kuluihin. Tilintarkastustuomioistuin on tietoinen siitä, että eläinten terveyspolitiikalla saavutettavien terveyshyötyjen rahallista arvoa on käytännössä vaikea määrittää. Tämä koskee etenkin zoonooseja, joiden kohdalla pääasiallinen hyöty on ihmisten välttyminen sairastumiselta ja toisinaan kuolemalta.

Tautien hävittämisohjelmien kustannusvaikuttavuuden arvioimista varten ei ole käytettävissä sopivia malleja

41 Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että käytettävissä ei ole malleja ja taloudel-lisia indikaattoreita, joiden avulla komissio voisi analysoida ehdotettujen ohjel-mien kustannusvaikuttavuutta, eikä komissio niin ollen tee tällaisia analyyseja. Tuoreimmassa (2014) kertomuksessaan eläinten terveyttä koskevasta tilanteesta sekä eläinlääkintäalan ohjelmien kustannustehokkuudesta komissio antoi tietoja kuluista ja tuloksista. Kertomuksen esittämisestä on säädetty neuvoston päätök-sessä. Komissio toi kertomuksessa esiin, että eläinlääkintäalan menojen kustan-nusvaikuttavuus on syytä osoittaa nykyistä paremmin.

24 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n yhteisrahoitusta saaneiden ohjelmien tuloksesta, päätelmät, 2014.

25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1), 30 artikla.


42 Hyväksyttyihin ohjelmiin ja myöhemmin täytäntöönpanokertomuksiin sisältyy käytännössä yksityiskohtaisia tietoja kuluista ja toimiin ja tuloksellisuuteen liitty-viä indikaattoreita. Suurin osa kuluista (otannat, laboratoriotutkimukset, eläinlää-käreiden palkat, korvausmaksut jne.) ja laadulliset hyödyt (mm. kansanterveys ja lisääntyneet vientimahdollisuudet) oli mainittu ohjelmissa, mutta rahoitettujen toimien kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi ei ollut käytettävissä riittä-västi malleja ja tietoja. Esimerkiksi EU:n toimet BSE-kriisin yhteydessä säästivät ihmis henkiä, lisäsivät elintarviketurvallisuutta, paransivat tarkastusten laatua ja palauttivat kuluttajien luottamuksen - mutta ohjelman kustannusvaikuttavuutta ei kyetä arvioimaan.

43 Tilintarkastustuomioistuin tutki lisäksi, onko saatavissa näyttöä siitä, että tarkas-tetuista ohjelmista aiheutuneet kulut olivat kohtuulliset. Tarkastuksessa havaittiin joitakin (komission jo aiemmin yksilöimiä) tapauksia, joissa osa kuluista oli koh-tuuttoman suuria tai jäsenvaltiot eivät olleet valvoneet niitä riittävästi. Tämä käy ilmi laatikosta 4. Komissio on toteuttanut näissä tapauksissa korjaavia toimia.

Toimia ei valvottu riittävästi tai kulut olivat suuret

1. Puolassa rokotteet, joita käytettiin vuotuisissa raivotaudin hävittämisohjelmissa, ostettiin alueellisesti. Kettukannassa havaittujen raivotautitapausten määrä väheni vuosina 2002–2009 hyvin merkittävästi 884:stä kuuteen. Havaittujen tapausten määrä nousi kuitenkin jälleen nopeasti vuonna 2010 (117 tapaus-ta) ja vuonna 2011 (103 tapausta). Tapaukset keskittyivät Małopolskan ja Ala-Karpatian alueille. Puolasta ostetun, villeille ketuille tarkoitetun rokotteen keskimääräinen hinta oli vuosina 2011–2013 merkittävästi korkeampi kuin keskimääräinen hinta EU:ssa, vaikka Puolalle myös toimitettiin eniten rokotteita EU:ssa (vuosittain enemmän kuin 10 miljoonaa annosta). Mittakaavaedut huomioon ottaen tämä ei vaikuta loo-giselta. Komissio vähensi rahoitusta ja pyysi Puolan viranomaisia alentamaan liiallisia rokotehintoja muun muassa järjestämällä yhden yhteisen kansallisen tarjouskilpailun.

2. Romanian viranomaiset eivät kunnolla valvoneet niiden sopimusten toteuttamista, jotka koskivat villeil-le ketuille tarkoitettujen raivotautirokotteiden levittämistä ilmasta vuonna 2013. Rokotteita ei levitetty riittävästi. Kansalliset viranomaiset eivät myöskään ottaneet riittävästi näytteitä testatakseen rokotus-ohjelman vaikuttavuutta (menettelyjä parannettiin vuonna 2014). Tämän vuoksi komissio ei korvannut rokotuskampanjasta aiheutuneita kuluja.

Laat

ikko

4


Korvausmaksujen ja maksuvähennysten kannustinvaikutus jäi toisinaan vähäiseksi

44 Tautien torjuntaohjelmien mukaisesti hävitetyistä eläimistä viljelijöille maksetta-vat korvaukset eivät säännösten mukaan voi olla suurempia kuin terveiden eläin-ten markkina-arvo26. Tarkoituksena on määrittää korvaukset oikeudenmukaiselle tasolle, vähentää petoksia ja kannustaa viljelijöitä osallistumaan ohjelmaan. EU:n lainsäädännössä ei kuitenkaan säädetä selkeästi siitä, miten markkinahintojen olisi määritettävä maksettavaa korvausta. Tästä päättävät jäsenvaltiot lainsäädän-nössään. Jäsenvaltioita ei esimerkiksi vaadita käyttämään korvausten perustana yhteisön laatimia ruhojen luokitusasteikkoja ja niissä määritettyjä hintoja27. Liian suuret korvaukset eivät kannusta tehokkaisiin bioturvaamistoimiin.

45 Italiassa lääkintäalan ohjelmien mukaisesti hävitetyistä eläimistä maksetut korva-ukset olivat toisinaan korkeammat kuin terveiden eläinten markkinahinnat. Vuon-na 2012 viljelijät esimerkiksi saivat keskimäärin 87 euron (enintään 111 euron) korvauksen jokaista tautien hävittämisohjelmien yhteydessä hävitettyä lammasta kohden. Keskimääräinen markkinahinta terveen teurastetun lampaan ruhosta oli tuolloin kuitenkin alle 60 euroa28. Jos korvaus on suurempi kuin markkinahinta, eläintaudin havaitsemista tilalla voidaan pitää poikkeuksellisena mahdollisuute-na uudistaa karja. Lisäksi viljelijöitä, jotka muutoin olisivat voineet pitää arvossa taudista vapaata asemaa, ei välttämättä kannusteta toteuttamaan vaikuttavia bioturvaamistoimenpiteitä.

46 Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Englannissa, karjasta maksettava korvaus perustuu edeltävän kuukauden keskimääräiseen markkinahintaan. Pohjois --Irlannissa ja Walesissa karjasta maksettava korvaus perustuu yksittäisiin arvostuksiin, jotka yleensä johtavat korkeampiin korvaustasoihin kuin Eng-lannissa ja jotka saattavat vähentää viljelijöiden ryhtymistä vaikuttaviin bioturvaamistoimenpiteisiin.

47 Eräällä Italian alueella (Sisiliassa) toteutettujen naudan ja lampaan bruselloosin hävittämisohjelmien tekniset tulokset arvioitiin heikoiksi, joten komissio mää-räsi maksuja vähennettäväksi yli 7 miljoonan euron verran vuosina 2005–2012. Vuonna 2011 Sisilian bruselloosiohjelma julistettiin kokonaisuudessaan tukeen oikeuttamattomaksi, koska rokotussuunnitelmalla ei saatu aikaan tuloksia. Kun Italian viranomaiset kohdensivat resursseja eri alueille kansallisen järjestelmän mukaisesti, ne eivät kuitenkaan osoittaneet vähennystä Sisilian alueellisille viranomaisille, vaan kohdensivat sen kaikkiin Italian alueisiin (joista suurin osa oli toteuttanut hävittämisohjelman asianmukaisesti). Niinpä Sisilian viranomaisia ei juurikaan kannustettu parantamaan eläinlääkinnällisiä toimenpiteitä.

26 Asetus (EU) N:o 652/2014, 11 artikla.

27 Komission asetus (EY) N:o 1249/2008, annettu 10 päivänä joulukuuta 2008, naudan-, sian- ja lampaanruhojen yhteisön luokitusasteikkojen soveltamista ja ruhojen hintaselvityksiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 337, 16.12.2008, s. 3).

28 Euroopan komissio (maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, Statistics on agricultural markets 2014: http://ec.europa.eu/agriculture/markets-and-prices/market-statistics/index_en.htm).

http://ec.europa.eu/agriculture/markets-and-prices/market-statistics/index_en.htm






Ja parantamisen varaa on edelleen

48 Seuraavissa kohdissa käsitellään osa-alueita, joilla komission lähestymistapaa ja jäsenvaltioiden ohjelmia voitaisiin tilintarkastustuomioistuimen mukaan parantaa.

Eläintaudeista ilmoittaminen ja niihin liittyvien tietojen vaihto

49 Euroopan eläintautien ilmoitusjärjestelmä (ADNS) on suunniteltu epidemioita koskevien vakiotietojen vaihtamiseen. Siihen ei sisällytetty epidemiologiseen hallintaan tarvittavia ominaisuuksia eikä sitä suunniteltu aiempien tietojen an-tamiseen ja informaation analysointiin. Siksi sillä ei juuri saada aikaan lisäarvoa verrattuna Maailman eläintautijärjestölle kuuluvaan Maailman eläinten terveyttä koskevaan tietojärjestelmään (World Animal Health Information System, WAHIS), jota kaikkien jäsenvaltioiden on käytettävä. Kumpikin järjestelmä antaa tietoja uusien epidemioiden lukumäärästä ja sijainnista, mutta ne eivät ole yhteydessä toisiinsa niin, että tietoja voitaisiin vaihtaa automaattisesti. Jäsenvaltiot ovat kehittäneet omat epidemiologisia tietoja käsittelevät järjestelmänsä voidakseen paremmin hallinnoida eläinten terveyttä uhkaavia tekijöitä. Yhteistä järjestelmää, jolla helpotettaisiin tietojen vaihtoa ja parannettaisiin valvontatoimien koordi-nointia jäsenvaltioiden välillä, ei kuitenkaan ole olemassa.

50 Vuodesta 2012 alkaen komission ja Maailman eläintautijärjestön yhteishankkees-sa on pyritty luomaan yhteys ADNS- ja WAHIS-järjestelmien välille ja liittämään ne toisiinsa Eläintautien tietojärjestelmällä (ADIS)29.

29 ADNS-järjestelmän analyysiraportissa (versio 1.4), joka laadittiin it-järjestelmän prototyypin kehittämiseksi OIE-WAHIS/WAHID-liitännän kanssa yhteensopivaa Euroopan unionin Eläintautien tietojärjestelmää (ADIS) varten, todettiin, että ”perusteellisemman analyysin edellyttämät viitetiedot puuttuivat (esimerkiksi tilojen ja niillä olevien eläinten lukumäärä). Tarkemman paikkaa ja aikaa koskevan analyysin tekemiseen tarvittaisiin lisätietoja, kuten kaikkien paikalla olevien epidemiologisten yksiköiden sijainti. Jotta väline olisi tarkoituksenmukaisempi tautien hallinnan tai päätöksenteon kannalta, olisi saatava lisätietoja tautien hallintatoimenpiteistä... ADNS-järjestelmän luettelo eri lajeille annetuista arvoista sisältää tärkeimmät tuotantoeläinlajit ja villieläinlajien osalta vain yleisnimikkeen. Vaikuttaisi järkevältä laajentaa diagnoosimenetelmään liittyvät tietopyynnöt koskemaan kaikkia tauteja...”


Tuloksellisuus- ja hallinnointitiedot

51 Komission päätöksessä vuodelta 200830 määritetään ohjelman tuotosindikaatto-rit, joiden osalta jäsenvaltioiden on raportoitava. Lisäksi komissio määritti mene-telmät tulosindikaattoreiden asettamiseksi. Menetelmien mukaan jäsenvaltioiden on parannettava tuloksellisuuttaan tautien esiintyvyyden/ilmaantuvuuden osalta tietyn vähimmäisprosenttimäärän verran tietyn ajanjakson aikana. Komissio on myös kehittänyt laajan joukon indikaattoreita31 (yli 100), joita jäsenvaltioiden olisi käytettävä. Mukana on tuotoksiin ja toimintaan liittyviä indikaattoreita, kuten rokotettujen eläinten määrä ja testien määrä. Lisäksi osa indikaattoreista liittyy tuloksiin, esimerkiksi ilmaantuvuuden tai esiintyvyyden muutoksiin. Tilintarkas-tustuomioistuin totesi, että jo laajasta indikaattorijoukosta huolimatta etenkin ohjelmien teknistä toteutusta voitaisiin vielä jossakin määrin parantaa32. Mukaan ei ole otettu taloudellisia indikaattoreita, jotka mahdollistaisivat ehdotettujen oh-jelmien kustannusvaikuttavuuden analysoimisen (ks. kohdat 41 ja 42).

52 Komissio vaatii, että jäsenvaltiot käyttävät vakiomallia laatiessaan eläinlääkintä-alan ohjelmia. Siihen sisältyy tietoja taudin kehittymisestä viime vuosina. Lisäksi yksi kriteereistä (ks. kohta 28), joita komissio käyttää arvioidessaan ohjelmaluon-noksia, koskee taudin kehittymiseen viiden viime vuoden aikana liittyvien tietojen laatua. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että tällaisia aiempia tietoja oli useimmissa tapauksissa saatavilla. Komission riippumattomat arvioijat olivat kuitenkin havainneet, että tarkastetuista 24:stä jäsenvaltioiden ohjelmas-ta kolmen yhteydessä viimeaikaisiin ohjelmaluonnoksiin ei sisältynyt riittävästi tarkoituksenmukaisia aiempia tietoja33. Näissä tapauksissa komissio pyysi ja sai jäsenvaltioilta tarvitsemansa tiedot. Tarkastuksen ajankohtana komissio kehitti tietojärjestelmää, joka mahdollistaisi aiempien tietojen helpon haun jäsenvaltioi-den edellisistä ohjelmista ja näiden tietojen analysoinnin. Komissio otti käyttöön vakioidun sähköisen raportointijärjestelmän, jonka avulla jäsenvaltiot voivat lähettää eläinlääkintäalan ohjelmiinsa liittyviä keskeisiä asiakirjoja34 35. Nämä edis-tysaskeleet helpottanevat ohjelmien analyysiä jatkossa.

30 Komission päätös 2008/940/EY, joka on korvattu komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/288/EU, annettu 12 päivänä toukokuuta 2014, unionin osarahoittamista tiettyjen eläintautien ja zoonoosien kansallisista hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmista laadittavia kertomuksia koskevista vakiovaatimuksista ja päätöksen 2008/940/EY kumoamisesta (EUVL L 147, 17.5.2014, s. 88).

31 Komission asiakirja WD SANCO/12915/2012.

32 Esimerkiksi testausten aikavälit; niiden epidemioiden osuus, joissa tartuntalähde tunnistettiin; bruselloosin kohdalla: testaamattomien karjojen jäljittäminen; rokotettujen eläinten osuus tiloilla ja rokotettujen tilojen osuus; koulutusta mittaavat indikaattorit; eläinlääkintäpalvelujen hinta ja kapasiteetti; lampaan ja vuohen bruselloosin kohdalla bruselloosikannan genotyypityksen tulokset.

33 Muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan vuodeksi 2015 ehdottamassa nautojen tuberkuloosia koskevassa ohjelmassa; Espanjan vuodeksi 2015 ehdottamassa sinikielitautia koskevassa ohjelmassa ja Italian vuodeksi 2014 ehdottamassa sinikielitautia koskevassa ohjelmassa.

34 Etenkin ohjelmaluonnokset, välikertomukset, loppukertomukset ja maksupyynnöt.

35 Komission täytäntöönpanopäätös 2014/288/EU.


Eläinlääkinnällisten tarkastusten esittäminen ohjelmissa

53 Yleisesti ottaen useimmissa ohjelmissa perusteltiin toteutettavat toimenpiteet ja tavoiteltavat tulokset. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että eläin-lääkintäalan toimenpiteille olisi eduksi, jos ne kuvattaisiin tietyissä ohjelmissa paremmin. Sama koskee elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston suositusten ja työryhmän neuvonnan perusteella toteutettuja toimia. Tarkastetuista 24:stä jäsenvaltioiden ohjelmasta kahden kohdalla komission riippumattomat arvioijat esittivät samankaltaisia huomioita36.

Hitaasti etenevät ohjelmat

54 Joidenkin tautien hävittämisohjelmat kestävät tietyissä jäsenvaltioissa vuosikym-meniä (ks. kohta 9). Nautojen tuberkuloosin esiintyvyys Yhdistyneessä kuningas-kunnassa ja Irlannissa on laskenut, mutta se on edelleen suhteellisen korkea (ks. kaavio 6) verrattuna muihin jäsenvaltioihin37. Yhdistyneessä kuningaskun-nassa tuberkuloositestejä on vuodesta 2013 lähtien tihennetty vähäisen ilmaan-tuvuuden alueilla joka neljännestä vuodesta vuosittaisiksi, mikä on lisännyt tapausten havaitsemista. Yhdistyneen kuningaskunnan tuberkuloosin hävitysoh-jelmaan liittyy kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita, sillä tautiin sairastuvuus on erittäin korkea eräillä alueilla.

36 Sinikielitautia koskeva Italian ohjelma vuodeksi 2014 ja nautojen tuberkuloosia koskeva Irlannin ohjelma vuodeksi 2014.

37 Nautojen tuberkuloosin esiintyvyys oli vuonna 2014 Yhdistyneessä kuningaskunnassa 9,04 prosenttia, Irlannissa 3,8 prosenttia, Espanjassa 1,72 prosenttia ja italiassa 0,81 prosenttia. Ranska ja Puola ovat taudista virallisesti vapaita, ja Romaniassa esiintyvyys oli merkityksetön.

Kaav

io 6 Nautojen tuberkuloosi Irlannissa ja Yhdistyneessä

kuningaskunnassa

20142013201220112010

20

15

10

5

0

3,804,074,454,374,84

9,0410,11

16,2014,05

11,61Esiintyvyys Yhdistyneessäkuningaskunnassa %Esiintyvyys Irlannissa %



55 Italiassa lampaan ja vuohen bruselloosin hävittäminen on vaikeaa, koska joillakin alueilla viljelijät eivät osallistu hävittämiseen varauksetta. Asiaan saattaa vaikut-taa myös runsaskätinen korvausjärjestelmä (ks. kohta 45). Esiintyvyys on kuiten-kin laskusuunnassa kansallisella tasolla: se oli 1,2 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 2008 oli ollut 3,7 prosenttia. Samana aikana esiintyvyys laski Sisiliassa 11,9 prosentista 3,4 prosenttiin.

56 Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että myös komissio totesi EU:n yhteis rahoitusta saaneiden eläinlääkinnällisten ohjelmien tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuodelta 2014 antamassaan kertomuksessa38, että nautojen tuberkuloosia koskevalla Yhdistyneen kuningaskunnan ohjelmalla ja bruselloosia koskevalla Italian ohjelmalla aikaansaadut tulokset aiheuttivat huol-ta. Tilintarkastustuomioistuin on lisäksi tietoinen siitä, että komissio kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään tällaisissa tapauksissa toimiin ja toteuttamaan työryh-män ja elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston suositukset.

Lähestymistapa villieläinten hoitoon

57 Villieläinten ja kotieläinten suorat ja epäsuorat kontaktit voivat aiheuttaa tautien leviämistä tai vaikeuttaa eläintauteja koskevien ohjelmien vaikuttavaa toteutta-mista. Villit ketut voivat esimerkiksi levittää raivotautia ja mäyrät, villisiat ja kauriit voivat levittää nautojen tuberkuloosia. Maailman eläintautijärjestö on laatinut useita julkaisuja39 villieläinten tautien seurannasta, ja niiden tautien ilmoittami-sesta on tehty kansainvälinen sopimus. Villieläinten raivotautirokotteiden hankin-ta sisältyy jäsenvaltioiden ohjelmiin, mutta EU:lla ei ole erityistä lähestymistapaa villieläinten raivotaudin torjuntaa ajatellen.

58 EU:n tasolla ei ole säännöksiä muiden eläinlajien kuin karjan tuberkuloosin hä-vittämisestä (esimerkiksi gemssin ja muiden villieläinten). Yhdistyneessä kunin-gaskunnassa mäyriä esimerkiksi suojellaan kansallisella lainsäädännöllä, mikä saattaa hankaloittaa nautojen tuberkuloosin hävittämisohjelman vaikuttavaa toteuttamista.

38 COM(2014) 115 final, 5. maaliskuuta 2014, Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n yhteisrahoitusta saaneiden eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien tuloksesta kaudelta 2005–2011, 3.3 kohta.

39 OIE, Training manual on wildlife diseases and surveillance, 2010.


Tiettyjen rokotteiden saatavuus

59 Maailman eläintautijärjestön40 mukaan sopivien eläinrokotteiden ja antigeenien hyvä saatavuus on eläinten terveyttä koskevien ohjelmien kannalta olennaista41. Useiden EU:n aloitteiden ja tutkimushankkeiden tarkoituksena on havaita uudet virukset ja edistää rokotteiden saatavuutta42. Taudista riippuen EU:ssa käytettä-viksi sopivia rokotteita saattaa olla tarjolla vain vähän tai ei lainkaan. Rokottami-nen on kuitenkin yksi käytettävissä olevista olennaisista välineistä, joiden avulla voidaan toteuttaa vaikuttavasti ”mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito” -lähes-tymistapaa. Syyt siihen, ettei rokotteita ole aina saatavilla, ovat monimutkaiset. Viimeaikaiset tutkimukset43 ovat yleensä osoittaneet, että rokotteiden kehittä-misen teknisen vaativuuden lisäksi tilanteeseen vaikuttaa se, että lääketeollisuu-della ei ole riittäviä taloudellisia intressejä hakea tiettyjen rokotteiden käyttö-lupia EU:ssa. Laatikossa 5 havainnollistetaan eräitä käytännön vaikeuksia, joita sopivien rokotteiden puuttuminen aiheuttaa.

60 Euroopan tasolla ei ole olemassa oikeudellisia puitteita yhteistä rokotteiden han-kintaa varten eikä yleistä rokotepankkia. Rokotteiden hankkiminen jäsenvaltioi-den tarjouskilpailujen kautta voi viedä useita kuukausia, ja virus saattaa sillä aikaa jatkaa leviämistään eläinpopulaatiossa. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että uusi eläinterveyssäännöstö, josta lainsäädäntöviranomaiset parhaillaan kes-kustelevat, antaisi komissiolle laajemmat valmiudet perustaa rokotepankkeja.

40 OIE, Manual of diagnostic tests and vaccines for terrestrial animals, 2014.

41 OIE, Guidelines for Animal Disease Control, toukokuu 2014.

42 Esimerkiksi EU:n tutkimusvaroilla on tuettu hankkeita, joissa on kehitetty rokotteita tuberkuloosiin (NEWTBVAC), bruselloosiin (BRU-VAC) ja klassiseen sikaruttoon (CSFV-GODIVA).

43 Videnova, K. ja Mackay, DKJ. Availability of vaccines against major animal diseases in the European Union.

Sopivien rokotteiden puuttumisesta aiheutuvia vaikeuksia

Sinikielivirusta (hyönteisten levittämä märehtijöiden virustauti) on olemassa yli 20 muunnosta (serotyyppiä).

Italiassa on havaittu kuutta muunnosta. Monitehorokotetta (joka ehkäisisi useita viruskantoja) ei ole tällä het-kellä käytössä EU:ssa. Siksi rokotteiden käyttö on tällaisissa tapauksissa hankalaa.

Ranskassa vuonna 2008 sinikielitaudista johtuneen kriisin aikaan rokotetta oli varastossa vain rajoitetusti. Ranskan viranomaiset joutuivat siksi hankkimaan sitä lisää kiireellisesti. Tämä oli kallista ja aikaavievää. Lisäksi kansalliset viranomaiset katsoivat, että Ile et Villainen alueella havaitut 520 sinikielitautitapausta olisi voitu välttää, jos rokotteita olisi ollut saatavissa nopeammin.

Kun Espanjassa (Extremaduran alueella) puhkesi ensimmäistä kertaa serotyypin S4 sinikielitautiepidemia, tätä serotyyppiä vastaavaa rokotetta ei ollut saatavissa riittävästi. Rokotuskampanjaa lykättiin siksi seuraavaan vuoteen, jotta tautia voitaisiin hillitä viruksen seuraavan mahdollisen leviämisjakson aikana.

Laat

ikko

5

32Johtopäätökset ja suositukset

61 Eläintaudeista aiheutuu merkittäviä kuluja, ja taudit ovat riski niin eläinten kuin ihmistenkin terveydelle. Taudit voivat levitä yli rajojen, ja aiemmat epidemiat ovat maksaneet miljardeja euroja. EU pyrkii siksi suojaamaan eläinten terveyttä ja rahoittaa ohjelmia, joilla jäsenvaltiot pyrkivät hävittämään, torjumaan ja seuraa-maan tiettyjä eläintauteja. Näihin ohjelmiin sisältyvät muun muassa näytteiden otto, laboratoriotutkimukset, korvausten maksaminen hävitetyistä eläimistä ja rokotuskampanjat. Kyseiset EU:n menot ovat viime vuosina vähentyneet, eikä vuoden 2001 suu- ja sorkkatautiepidemiaan verrattavissa olevia suuria kriisejä ole viime aikoina ilmennyt. EU:n on kuitenkin valmistauduttava hoitamaan tulevat kriisit, ja taudista vapaan aseman saavuttaminen hävittämisohjelmien avulla voi viedä vuosia.

62 Tarkastuksessa tutkittiin, saadaanko hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmilla hillittyä eläintauteja riittävässä määrin. Tätä varten tutkittiin, oliko komission lähestymistapa tarkoituksenmukainen, suunnittelivatko ja toteuttivatko jäsenval-tiot tarkoituksenmukaisia ohjelmia ja otettiinko ohjelmien kustannusvaikuttavuus huomioon asianmukaisesti.

63 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yleisesti ottaen sen tarkastamilla eläintau-teja koskevilla ohjelmilla hillittiin eläintauteja riittävässä määrin. Komission ja jä-senvaltioiden on kuitenkin oltava valppaana, koska epidemioita voi silti puhjeta.

64 Eläintauteja koskeviin ohjelmiin liittyvä komission strategia oli yleensä toimi-va: komission toiminnan tukena oli tarkoituksenmukainen tekninen neuvonta, eläinten terveyspolitiikka oli pitkälle kehitettyä ja rahoitusta kohdennettiin ensisijaisiin ohjelmiin tietyn kehyksen mukaisesti. BSE:n hävittämiseen sovellet-tu lähestymistapa on onnistunut erityisen hyvin. Muita hyviä esimerkkejä ovat zoonoottisen salmonellan ja raivotaudin väheneminen. Taustalainsäädäntö oli kuitenkin yhä monimutkaista, ja rahoituksen priorisointia tautien kesken on pa-rannettu vähitellen (ks. kohdat 26–33).

65 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että jäsenvaltioiden ohjelmat suunniteltiin ja toteutettiin tavallisesti hyvin. Ohjelmat vastasivat kriteereitä, ja jäsenvaltioilla oli riittävät järjestelmät eläintautiepidemioiden tunnistamista ja niiden hävittämisen edistämistä varten (ks. kohdat 34–36).


66 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission edellytetään kyllä raportoivan eläinlääkintäalan ohjelmien kustannustehokkuudesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, mutta tätä varten ei ole sopivia malleja. Hyväksyttyihin ohjelmiin ja myöhemmin täytäntöönpanokertomuksiin sisältyy tietoja kuluista ja tuloksista, mutta ohjelmien kustannusvaikuttavuutta on vaikea määrittää (ks. kohdat 37–42).

67 Tarkastuksessa havaittiin (komission aiemmin yksilöimiä) esimerkkejä kuluista, joita ei valvottu riittävästi, tai jotka olivat kohtuuttoman korkeita. Joissakin ta-pauksissa Italiassa määrät, joita maksettiin korvauksina viljelijöille, tai komission määräämä tuenvähennys kannustivat vain vähäisessä määrin edistämään vaikut-tavia bioturvaamistoimia ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamista (ks. kohdat 43–47).

68 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tietyillä osa-alueilla on parantamisen varaa. Epidemiologisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä voitaisiin tukea tietojärjestelmien avulla nykyistä paremmin (kohdat 49 ja 50).

69 Komissio määritti jäsenvaltioiden käyttöön joukon ohjelmiin sovellettavia yksi-tyiskohtaisia indikaattoreita, joilla mitataan vähimmäistuotosta. Tilintarkastus-tuomioistuin totesi, että eläinlääkintäalan toimenpiteisiin liittyvät tiedot sekä elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston ja asiaa käsittelevän työryhmän aiempien suositusten perusteella toteutetut toimet voitaisiin kuvata joidenkin jäsenval-tioiden ohjelmissa paremmin. Tarkastuksen aikaan tarjolla ei aina ollut riittävästi helposti saatavilla olevia tietoja tautien aiemmasta kehityksestä. Kehitteillä oli kuitenkin tietokanta ohjelmiin sovellettavien teknisten indikaattoreiden kirjaa-mista varten, ja komissio oli ottanut käyttöön uuden sähköisen raportointijärjes-telmän (ks. kohdat 51–53).

70 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että osa ohjelmista eteni hitaasti (muun muas-sa nautojen tuberkuloosin hävittäminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sekä lampaan ja vuohen bruselloosin hävittäminen eteläisessä Italiassa (ks. kohdat 54–56).


71 Villieläimet voivat levittää tauteja kotieläimiin (ja jopa ihmisiin). Sen vuoksi villieläimet on otettava huomioon, kun laaditaan eläinten terveyttä koskevaa lähestymistapaa ja pohditaan eläintauteja koskevien ohjelmien rahoitusta. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että EU:n lähestymistapaa olisi täydennettävä luonnonvaraisten eläinten tautien, kuten tuberkuloosin, osalta (kohdat 57 ja 58).

72 Rokotteet ovat tiettyjen hävittämisohjelmien kannalta keskeinen väline. Tilintar-kastustuomioistuin havaitsi, että taudista riippuen sopivia rokotteita saattaa olla tarjolla vain vähän tai ei lainkaan. Tilintarkastustuomioistuin totesi erityisesti, että sinikielitaudin edellyttämien rokotteiden puute haittasi ohjelmien toteuttamista Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Tarkastuksen ajankohtana Euroopan tasolla ei ollut olemassa oikeudellisia puitteita yhteistä rokotteiden hankintaa varten eikä yleistä rokotepankkia (ks. kohdat 59 ja 60).

Suositukset

Jotta eläintautien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa voitaisiin parantaa, komis-sion olisi

a) helpotettava epidemiologisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken

b) tutkittava, pitäisikö nykyisiä indikaattoreita päivittää niin, että niiden avulla saadaan paremmin tietoja eläinlääkinnällisestä tarkastustoiminnasta ja ohjel-mien kustannusvaikuttavuudesta

c) soveltuvissa tapauksissa sisällytettävä järjestelmällisesti luonnonvaraisia eläi-miä koskevat näkökohdat eläinlääkintäalan ohjelmiin

d) edistettävä rokotteiden saatavuutta niin, että jäsenvaltiot voivat käyttää niitä epidemiologisesti perustelluissa tilanteissa.

Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Augustyn Kubikin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 3. helmikuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA presidentti

35LiitteetLi

ite

I Tietoja eläintaudeista

Mik

ä ta

uti o

n ky

sees

sä?

Mite

n ta

uti l

eviä

ä?M

iten

taut

i va

aran

taa

kans

ante

rvey

den?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Lintu

influ

enss

a

Lintu

influ

enss

an (A

I) aih

eutta

ja on

tyyp

in

A in

fluen

ssav

irus.

Taut

iin

voiva

t sair

astu

a mon

et

ravin

non

tuot

tam

iseen

kä

ytet

yt lin

tulaj

it (k

anat

, ka

lkkun

at, v

iiriäi

set,

helm

ikana

t jne

.) se

kä

lemm

ikkili

nnut

ja lu

on-

nonv

arais

et lin

nut.

Jotk

in

virus

kann

at ai

heut

tava

t su

urem

mat

kuol

leisu

us-

luvu

t kui

n to

iset.

Viru

s on

erist

etty

myö

s nisä

kkäis

-tä

, kut

en ih

misi

stä,

rotis

ta

ja hi

irist

ä, nä

ätäe

läim

istä

ja hi

llere

istä,

sioist

a, kis

soist

a, tii

kere

istä j

a ko

irist

a.

Usea

t tek

ijät v

oiva

t edi

stää

AI

-viru

sten

leviäm

iseen

. Nä

itä te

kijöi

tä ov

at

glob

alisa

atio

ja (l

aillin

en

ja lai

ton)

kans

ainvä

linen

ka

uppa

, kau

pan

pitä

mise

n kä

ytän

nöt (

elävie

n lin

tujen

m

arkk

inat

), m

aata

lo-

uskä

ytän

nöt j

a viru

kset

lu

onno

nvar

aisiss

a lin

nuiss

a. AI

-viru

s voi

levit

ä suo

rass

a ko

ntak

tissa

saira

iden

lin

tujen

eritt

eisiin

(esim

er-

kiksi

ulos

te) t

ai sa

astu

neen

re

hun,

vede

n, va

ruste

en ta

i va

atet

ukse

n ka

utta

.

AI-v

irus s

airas

tutta

a pä

äasia

ssa l

intu

ja,

mut

ta se

voi t

arttu

a m

yös i

hmise

en. A

I-vi-

ruks

et ov

at er

ittäin

laj

isido

nnais

ia, m

utta

jo

issak

in h

arvo

issa

tapa

uksis

sa n

e ova

t yli

ttäne

et la

jiraja

t ja

saira

stut

tane

et ih

mi-

siä. S

iirty

min

en ih

mi-

seen

on ta

paht

unut

läh

eises

sä ko

ntak

tissa

sa

iraisi

in lin

tuih

in ta

i er

ittäin

saas

tune

essa

ym

päris

töss

ä.

Lievä

ssä m

uodo

ssaa

n ta

uti v

oi ilm

etä v

ain

sulki

en p

örrö

ttym

isenä

, m

unan

tuot

anno

n vä

he-

nem

isenä

tai v

ähäis

inä

heng

ityse

linte

n oi

rein

a. Ta

udin

vaka

vass

a muo

-do

ssa v

irus v

aikut

taa

lievä

n m

uodo

n ta

voin

he

ngity

steih

in, m

utta

va

ltaa l

isäks

i luku

isia

mui

ta el

imiä

ja ku

doks

ia ja

voi jo

htaa

suur

een

sisäis

een

vere

nvuo

toon

.

AI-v

irust

a voi

daan

ep

äillä

kliin

isten

oi

reid

en ja

taut

ia ed

eltäv

ien ta

pah-

tum

ien p

erus

teell

a. Di

agno

osin

vahv

is-ta

mise

en ta

rvita

an

labor

ator

iotu

tki-

muk

sia.

Kaikk

ialla

maa

ilmas

sa on

ot

ettu

käyt

töön

toim

enpi

-te

itä, jo

illa v

alvot

aan

taud

in

esiin

tym

istä s

iipika

rjass

a M

aailm

an el

äinta

utijä

rjestö

n tä

tä va

rten

anta

mien

stan

dar-

dien

muk

aises

ti.

Afrik

kala

inen

sik

arut

to

Afrik

kalai

nen

sikar

utto

(A

SF) o

n sia

n, p

ahka

sian

sekä

euro

oppa

laise

n ja

amer

ikkala

isen

villis

ian er

ittäin

tartt

uva

vere

nvuo

tota

uti. K

aiken

ikä

iset e

läim

et ov

at

yhtä

läise

ssä v

aara

ssa

saira

stua

. Kor

kean

viru

-len

ssita

son

virus

muo

tojen

aih

eutta

ma A

SF jo

htaa

ku

umee

seen

, ruo

kaha

lun

vähe

nem

iseen

, ihon

ja

sisäe

linte

n ve

renv

uoto

on

ja ku

olem

aan

kesk

imää

-rin

2–10

vuor

okau

den

kulu

essa

. Kuo

lleisu

us vo

i ol

la jo

pa 10

0 pro

sent

tia.

Pahk

asika

voi o

lla vi

ruks

en

oire

eton

kant

aja. K

anta

-jas

ta vi

rus l

eviää

tällö

in

Ornit

hodo

ros m

ouba

ta

-pun

kin ka

utta

. Pun

kki

saa v

iruks

en el

imist

ööns

ä ve

riate

rian

aikan

a ja s

iirtä

ä se

n et

eenp

äin im

iessä

än

taud

ille a

lttiid

en el

äinte

n ve

rta. V

irus v

oi le

vitä

taud

ille a

lttiis

iin el

äimiin

m

yös p

istäv

ien kä

rpäs

ten

ja pu

nkkie

n, sa

astu

neid

en

tiloj

en, a

jone

uvoj

en,

varu

steid

en ta

i vaa

tteid

en

kaut

ta.

ASF e

i uhk

aa ih

mise

n te

rvey

ttä.

Vaur

ioid

en va

kavu

us

ja jak

aum

a voi

myö

s va

ihde

lla vi

ruks

en

virul

enss

iude

sta

riipp

uen.

Taud

in

vaka

ville

muo

doill

e on

omin

aista

kork

ea

kuum

e. Ku

olem

a seu

raa

kesk

imää

rin 2–

10

vuor

okau

den

kulu

ttua.

Kuol

leisu

us vo

i olla

jopa

10

0 pro

sent

tia. M

uita

kli

inisi

ä oire

ita vo

ivat

olla

ruok

ahalu

n m

ene-

tys;

apat

ia; ko

rvien

, va

tsan

ja ja

lkojen

ihon

pu

noitu

s; he

ngity

svai-

keud

et; o

ksen

tam

inen

, ve

renv

uoto

sier

aimist

a ta

i per

äsuo

lest

a sek

ä jo

skus

ripu

li. Ke

sken

me-

no vo

i olla

ensim

mäin

en

mer

kki e

pide

mias

ta.

ASF-

taut

ia vo

idaa

n ep

äillä

kliin

isten

oi

reid

en pe

ruste

ella.

Sille

on sa

atav

a vah

-vis

tus m

äärä

ttyje

n lab

orat

orio

koke

iden

av

ulla

eten

kin,

jotta

se vo

idaa

n er

otta

a klas

sises

ta

sikar

utos

ta.

Afrik

kalai

seen

sika

rutto

on

ei ol

e jul

kiste

ttua h

oito

a tai

roko

tetta

. Kaik

issa o

nnist

u-ne

issa h

ävitt

ämiso

hjelm

issa

diag

noos

i on

teht

y nop

east

i, ka

ikki s

aast

uneis

sa ti

loiss

a ol

leet

eläim

et on

teur

aste

ttu

ja hä

vitet

ty, p

uhdi

stus

ja de

-sin

fioin

ti on

teht

y per

uste

elli-

sest

i, hyö

nteis

et on

häv

itett

y, on

tote

utet

tu el

äinte

n sii

rtoja

kosk

evaa

ja m

uuta

valvo

ntaa

.

36Liitteet M

ikä

taut

i on

kyse

essä

?M

iten

taut

i lev

iää?

Mite

n ta

uti

vaar

anta

a ka

nsan

terv

eyde

n?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Brus

ello

osi

Brus

elloo

si on

kotie

läi-

miin

tartt

uva t

auti,

jolla

on

mer

kittä

vä ta

loud

el-

linen

vaiku

tus.

Taut

ia aih

eutta

vat e

rilais

et

brus

ella-

bakt

eerit

, jotk

a yle

ensä

saira

stut

tava

t tie

ttyjä

eläin

lajeja

. Use

im-

mat

bru

sella

-lajit

voiva

t ku

itenk

in sa

irast

utta

a m

yös m

uita

eläin

lajeja

. Br

usell

oosi

voi t

arttu

a na

utoi

hin,

siko

ihin

, lam

paisi

in ja

vuoh

iin,

kam

eleih

in, h

evos

iin se

kä

koiri

in. S

e voi

saira

stut

taa

myö

s mui

ta m

äreh

tijöi

tä,

eräit

ä mer

inisä

kkäit

ä ja

ihm

isen.

Brus

elloo

si lev

iää ty

ypill

i-se

sti s

illoi

n, ku

n elä

imell

e tu

lee k

eske

nmen

o tai

se

poiki

i. Sair

aan

eläim

en

synn

ytys

neste

issä o

n palj

on

bakt

eere

ita. B

akte

erit

voiva

t elää

eläim

en ul

ko-

puol

isess

a ym

päris

töss

ä us

eiden

kuuk

ausie

n aja

n,

eten

kin vi

ileiss

ä kos

teiss

a ol

oiss

a. Ne

voiva

t ede

lleen

sa

irast

utta

a mui

ta el

äimiä,

jo

tka n

ielev

ät b

akte

ereit

a. Ba

ktee

rit sa

atta

vat m

yös

levitä

uta

rees

een

ja sa

as-

tutta

a maid

on. B

ruse

lloos

ia ilm

enee

villi

eläim

issä

paljo

n, ja

se vo

i sair

astu

ttaa

luon

nonv

arais

ia sik

oja,

bii-

sone

ita, h

irviä

ja ru

sako

ita.

Luon

nonv

arais

ten

kant

ajien

ol

emas

saol

o vaik

eutta

a hä

vittä

mist

oim

ia.

Brus

elloo

si on

zo

onoo

si, jo

ka ta

rttuu

ih

mise

en er

ittäin

he

lpos

ti ja

aiheu

ttaa

malt

anku

umee

ksi

usein

kuts

utun

sa

iraud

en. Ih

mise

llä

oire

ena o

vat k

atko

-na

inen

tai e

päsä

än-

nölli

nen

kuum

eilu,

pä

änsä

rky,

heiko

tus,

runs

as h

ikoilu

, pale

lu,

pain

on p

utoa

min

en ja

yle

isest

i sär

ky. M

yös

mak

san

ja pe

rnan

kal-

taise

t elim

et sa

atta

vat

tuleh

tua.

Tuleh

duk-

selle

ovat

altti

ita

eläin

lääkä

rit, v

iljeli

jät

ja te

uras

tam

otyö

nte-

kijät

, jotk

a käs

ittele

vät

saira

ita el

äimiä

sekä

ab

orto

itune

ita si

kiöitä

ja

istuk

oita

. Tau

ti vo

i lev

itä ih

mise

en m

yös

saira

ista e

läim

istä

perä

isin

olev

an p

astö

-ro

imat

tom

an m

aidon

ka

utta

.

Tava

llise

sti s

airau

s on

lievä

, ja sa

irast

unee

n elä

imen

oire

et en

nen

kesk

enm

enoa

ovat

vä-

häisi

ä. Ur

oste

n kiv

ekse

t vo

ivat t

urvo

ta, ja

josk

us

bakt

eeri

aset

tuu n

ivelii

n tu

lehdu

ttaen

ne.

Brus

elloo

sin va

ikutu

s on

suur

i, kos

ka se

vähe

ntää

lis

äänt

ymist

ehok

kuut

ta

kesk

enm

enoj

en, h

edel

-m

ättö

myy

den,

istu

kan

koht

uun j

ääm

isen,

sikiö

-ku

ollei

suud

en ja

heik

ko-

jen jä

lkeläi

sten

vuok

si.

Seur

auks

ena o

n va

ltavia

ta

loud

ellisi

a men

etyk

siä

maid

ontu

otta

jille

sekä

lam

paan

-, vu

ohen

- ja

siank

asva

ttajil

le.

Taut

ia vo

idaa

n ep

äillä

kliin

isten

oi

reid

en, k

uten

ke

sken

men

ojen

, pe

ruste

ella,

mut

ta va

hvist

us

saad

aan

sero

logi

sin

teste

in, jo

iden

jäl

keen

mää

rätä

än

labor

ator

iote

stejä

bakt

eerin

erist

ämis-

tä ja

tunn

istam

ista

varte

n.

Sero

logi

sten

test

ien av

ulla

tapa

htuv

aa va

lvont

aa se

kä

maid

on te

staa

mist

a esim

er-

kiksi

ABR-

tutk

imuk

sen

avul

la vo

idaa

n kä

yttä

ä seu

lonn

assa

, ja

niill

ä voi

olla

suur

i mer

kitys

ta

udin

häv

ittäm

isess

ä. Lis

äksi

yksit

täisi

ä eläi

miä

test

ataa

n se

kä ka

upan

tarp

eita e

ttä

taud

in to

rjunt

aa aj

atell

en.

Liit

e I

37Liitteet M

ikä

taut

i on

kyse

essä

?M

iten

taut

i lev

iää?

Mite

n ta

uti

vaar

anta

a ka

nsan

terv

eyde

n?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Sini

kiel

itaut

i

Siniki

elita

uti o

n tar

ttu-

mat

on vi

rusta

uti, j

oka

saira

stutta

a kot

ieläim

inä

pide

ttäviä

ja lu

onno

nva-

raisi

a mär

ehtij

öitä (

eten

kin

lampa

ita, m

utta

myö

s na

utoja

, vuo

hia,

puhv

elei-

ta, a

ntilo

oppe

ja, ka

uriit

a, hi

rviä

ja ka

mele

ita). T

autia

lev

ittäv

ät hy

önte

iset,

eten

-kin

Culic

oides

-lajin

pistä

vät

sääs

ket.

Siniki

elita

udin

aih

eutta

van v

iruks

en on

tu

nnist

ettu

kuul

uvan

Re

oviri

dae-

heim

oon.

Sit

ä on t

unni

stettu

24 er

i se

roty

yppi

ä, ja

viruk

sen

saira

stutta

vuus

vaih

telee

hu

omat

tava

sti ka

nnas

ta

riipp

uen.

Lam

paid

en, jo

tka

ovat

eritt

äin al

ttiita

taud

il-le,

kuoll

eisuu

s voi

olla j

opa

100 p

rose

nttia

.

Siniki

elita

utivi

rust

a elä

imes

tä to

iseen

levit

tävä

t ni

men

omaa

n ve

ktor

i-hy

önte

iset.

Vekt

orit

saav

at

viruk

sen

elim

istöö

nsä i

met

-ty

ään

saira

iden

eläin

ten

verta

. Ilm

an ve

ktor

ihyö

n-te

isiä t

auti

ei vo

i levit

ä elä

imes

tä to

iseen

.

Siniki

elita

uti e

i uhk

aa

kans

ante

rvey

ttä.

Saira

stun

eilla

lampa

illa

ilmen

ee er

ilaisi

a klii

nisiä

oi

reita

, joita

ovat

muu

n m

uass

a kuu

me,

suun

ja

nenä

n ku

doste

n ve

-re

nvuo

to ja

haa

vaum

at,

runs

as ri

puli,

okse

nta-

min

en, k

euhk

okuu

me,

syan

oosis

ta jo

htuv

a ”s

inin

en” k

ieli (

harv

i-na

inen

); uu

hien

tiin

eys

saat

taa k

eske

ytyä

.

Siniki

elita

utia

void

aan

epäil

lä ty

ypill

isten

kli

inist

en oi

reid

en

ja ta

rvitt

avien

ve

ktor

ihyö

nteis

ten

esiin

tyvy

yden

pe

ruste

ella e

tenk

in

alueil

la, jo

illa t

auti

on en

deem

inen

. Di

agno

osin

vahv

is-ta

mise

en ta

rvita

an

labor

ator

iotu

tki-

muk

sia.

Ende

emisi

llä al

ueill

a ker

ätää

n se

uran

taoh

jelm

issa a

ktiiv

i-se

sti n

äytte

itä se

ntin

ellika

r-jan

eläim

istä j

a seu

rata

an

siten

viru

ksen

esiin

tym

istä.

Roko

tus o

n va

ikutta

vin ja

kä

ytän

nölli

sin to

imen

pide

, jo

lla ta

udist

a aih

eutu

vat

men

etyk

set p

yritä

än m

ini-

moi

maa

n ja

mah

dolli

sest

i ka

tkais

emaa

n lev

iämiss

ykli

saira

stun

eest

a eläi

mes

tä

vekt

orih

yönt

eisee

n. O

n hy

vin

tärk

eää k

äyttä

ä rok

otet

ta,

joka

on ke

hite

tty s

uojaa

maa

n ju

uri s

iltä v

irusk

anna

lta (t

ai ni

iltä v

irusk

anno

ilta)

, joita

tie

tyllä

alue

ella e

siint

yy.

Naut

ojen

tu

berk

uloo

si

Naut

ojen

tube

rkul

oosi

on

kroo

nine

n elä

insa

iraus

, jo

nka a

iheu

ttaja

on M

yco-

bacte

rium

bovis

-bak

teer

i (M

.bov

is). M

ycob

acter

ium

bovis

on lä

heist

ä suk

ua

bakt

eeril

le, jo

ka ai

heut

taa

ihm

isen

ja lin

tujen

tube

r-ku

loos

ia. Ta

uti v

oi ilm

etä

lähes

kaiki

ssa n

isäkk

äissä

. Se

aihe

utta

a ylei

sen

saira

ustil

an, y

skim

istä j

a m

ahdo

llise

sti k

uolem

an.

Taut

i on

tartt

uva,

ja se

lev

iää ko

ntak

tissa

saira

isiin

ko

tieläi

miin

ja lu

onno

nva-

raisi

in el

äimiin

. Tav

allise

sti

taut

i tar

ttuu s

iten,

että

he

ngite

tään

pisa

roita

, jo

ita le

viää s

airaa

n elä

imen

ke

uhko

ista s

en ys

kiess

ä. Va

sikat

ja ih

mise

t voi

vat

lisäk

si sa

irast

ua ju

otua

an

saira

ista l

ehm

istä p

eräis

in

olev

aa ra

akam

aitoa

.

Ihm

inen

voi s

aada

ta

rtunn

an se

kä

juom

alla s

airaid

en

eläin

ten

raak

amait

oa

että

hen

gittä

mäll

ä in

fekt

iivisi

ä pisa

roita

. Jo

issak

in m

aissa

on

arvio

itu, e

ttä jo

pa 10

pr

osen

ttia i

hmise

n tu

berk

uloo

sitap

auk-

sista

joht

uisi

naut

ojen

tu

berk

uloo

sista

.

Naut

ojen

tube

rkul

oosi

kehi

ttyy

ylee

nsä h

i-ta

asti,

ja oi

reet

alka

vat

kuuk

ausie

n ta

i vuo

sien

kulu

ttua.

Kliin

isiin

oi

reisi

in ku

uluv

at m

uun

mua

ssa h

eikko

us,

ruok

ahalu

ttom

uus,

pain

on la

sku,

vaih

telev

a ku

ume,

katk

onain

en

hakk

aava

yskä

, rip

uli ja

hu

omat

tava

n su

uren

tu-

neet

imus

olm

ukke

et.

Naut

ojen

tu

berk

uloo

sin

tava

nom

ainen

ha

vain

tom

enet

elmä

on tu

berk

uliin

i-tu

tkim

us, jo

ssa

naha

n sis

ään

ruisk

utet

aan

pien

i m

äärä

antig

eeni

ä ja

imm

uuni

reak

tio m

i-ta

taan

. Lop

ullin

en

diag

noos

i teh

dään

ka

svat

tam

alla

bakt

eere

ja lab

orat

o-rio

ssa,

mih

in ku

luu

ainak

in ka

hdek

san

viikk

oa.

Naut

ojen

tube

rkul

oosin

ta

vano

main

en to

rjunt

atoi

-m

enpi

de on

test

aam

inen

ja

teur

asta

min

en. T

audi

n vä

hen-

täm

isess

ä tai

poist

amise

ssa

on on

nist

uttu

hyvin

häv

ittä-

miso

hjelm

illa,

jotk

a sisä

ltävä

t po

st m

orte

m -l

ihan

tark

astu

k-se

n, in

tens

iivise

n va

lvonn

an

tilak

äynt

einee

n, ka

rjan

järje

stelm

ällise

n ta

rkas

tam

i-se

n yk

sittä

isin

teste

in se

kä

saira

iden

ja n

iiden

kans

sa

kont

aktis

sa ol

leide

n elä

inte

n po

istam

isen

ja elä

inte

n lii

kkum

isen

valvo

nnan

.Sa

iraid

en el

äinte

n m

aidon

pa

störo

inti

lämpö

tilas

sa, jo

ka

riittä

ä tap

pam

aan

bakt

eerin

, on

estä

nyt t

audi

n lev

iämist

ä ih

mise

en.

Liit

e I

38Liitteet M

ikä

taut

i on

kyse

essä

?M

iten

taut

i lev

iää?

Mite

n ta

uti

vaar

anta

a ka

nsan

terv

eyde

n?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Naud

an sp

on-

gifo

rmin

en

enke

falo

patia

(B

SE)

BSE o

n na

utoj

en et

enev

ä, ku

olem

aan

joht

ava

herm

osair

aus.

Taud

illa

on pi

tkä n

eljäs

tä vi

iteen

vu

otta

kest

ävä i

täm

isaika

, eik

ä siih

en ny

kyisi

n ol

e ho

itoa e

ikä ro

kote

tta. B

SE

kuul

uu ta

utiry

hmää

n,

joka

tunn

etaa

n ni

mell

ä ta

rttuv

a spo

ngifo

rmin

en

enke

falo

patia

(TSE

). TS

E-ry

hmää

n ku

ulu-

vat m

yös l

ampa

iden

sc

rapi

e-ta

uti, k

aurii

ssa

ja hi

rviss

ä esii

ntyv

ä hi

rviel

äinte

n nä

ivety

s-ta

uti (

CWD)

sekä

ihm

isen

Creu

tzfe

ldt–

Jaco

bin

taut

i. TSE

:n ta

voin

BSE

:lle

on ty

ypill

istä p

rioni

ksi

kuts

utun

tuleh

dust

a ai-

heut

tava

n ep

änor

maa

lin

prot

eiini

n es

iinty

min

en

herm

okud

okse

ssa.

Tau-

diss

a aivo

jen h

uoko

inen

de

gene

roitu

min

en

aiheu

ttaa v

akav

ia, ku

ole-

maa

n jo

htav

ia ne

urol

ogi-

sia m

erkk

ejä ja

oire

ita.

Tiete

ilijät

usko

vat,

että

tau-

din

leviäm

iseen

nau

doiss

a on

syyn

ä sair

aista

nau

dois-

ta ta

i lam

paist

a per

äisin

ol

evan

rend

eroi

dun

ainek

-se

n sy

öttä

min

en n

audo

ille.

Prio

ni ke

stää

yrity

sten

käyt

täm

ät in

aktiv

oint

ime-

nete

lmät

, kut

en ku

umen

-nu

ksen

, mikä

mer

kitse

e, et

tä si

tä ei

vältt

ämät

tä

saad

a kok

onaa

n tu

hottu

a re

nder

oint

ipro

sess

issa.

On ol

emas

sa vi

itteit

ä sii

tä, e

ttä ih

mise

n Cr

eutz

feld

t-Jak

obin

ta

udin

varia

nttii

n vo

isiva

t olla

syyn

ä in

fekt

oitu

neen

herm

o-ku

doks

en sa

astu

tta-

mien

nau

danl

ihat

uot-

teid

en n

autti

min

en

tai in

fekt

oitu

nees

ta

eläin

kudo

kses

ta va

l-m

istet

ut lä

äkin

nälli

set

laitte

et.

Mait

oa ja

mait

o-tu

otte

ita pi

detä

än

turv

allisi

na.

Prio

nin

jout

umise

sta

eläim

en el

imist

öön

kulu

u kes

kimää

rin 4

–5

vuot

ta en

nen

kliin

isten

oi

reid

en al

kam

ista,

jo-

ten

BSE:n

kliin

isiä o

ireita

ha

vaita

an ai

kuisi

ssa

eläim

issä.

Oire

et vo

ivat

kest

ää 2–

6 kuu

kaut

ta

enne

n ku

in el

äin ku

olee

.

BSE:

tä vo

idaa

n ep

äillä

kliin

isten

oi

reid

en p

erus

-te

ella.

Diag

noos

i vo

idaa

n va

hvist

aa

ainoa

staa

n tu

tki-

mall

a aivo

kudo

sta

mikr

osko

opin

av

ulla.

Kliin

isen

neur

olog

isen

saira

uden

esiin

tym

isen

kohd

enne

ttu va

lvont

a; BS

E:tä

ko

skev

ien h

avain

tojen

avoi

n ra

porto

inti;

suoj

atoi

met

elä

vien

mär

ehtij

öide

n ja

niist

ä sa

atav

ien tu

otte

iden

tuon

nin

yhte

ydes

sä M

aailm

an el

äin-

taut

ijärje

stön

maa

eläin

sään

-nö

stön

muk

aises

ti; er

ikse

en

mää

ritell

yn ri

skiai

neks

en

(aivo

t, se

lkära

nka)

poi

stam

i-ne

n te

uras

tuks

en ja

ruho

jen

käsit

telyn

aika

na; e

rikse

en

mää

ritell

yn ri

skiai

neks

en

kielto

rehu

sta j

a mah

dolli

sest

i sa

astu

neen

aine

ksen

poi

sta-

min

en si

ten

ruok

aket

just

a; ka

ikkien

saas

tune

elle r

ehul

la alt

istun

eiden

epäil

tyjen

ja

taud

ille a

lttiid

en el

äinte

n in

him

illin

en tu

hoam

inen

; ru

hojen

ja ka

ikkien

eläin

-tu

otte

iden

asian

muk

ainen

hä

vittä

min

en; k

otiel

äinte

n tu

nnist

amin

en va

ikutta

van

valvo

nnan

mah

dolli

stam

ista

ja ep

äilty

jen ko

tieläi

nten

jäl

jittä

mist

ä var

ten.

Liit

e I

39Liitteet M

ikä

taut

i on

kyse

essä

?M

iten

taut

i lev

iää?

Mite

n ta

uti

vaar

anta

a ka

nsan

terv

eyde

n?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Klas

sinen

sik

arut

to

Klas

sinen

sika

rutto

(e

nglan

niks

i myö

s hog

ch

oler

a) on

sekä

kesy

n et

tä lu

onno

nvar

aisen

sian

ta

rttuv

a viru

stau

ti. Se

n aih

eutta

ja on

viru

s, jo

ka

kuul

uu Fl

avivi

ridae

-hei-

mon

Pest

iviru

s-su

kuun

. Vi

rus o

n läh

eistä

suku

a na

udan

viru

sripu

lin ja

lam

paid

en b

orde

r di

seas

e -ta

udin

aihe

ut-

tajav

iruks

ille.

Klas

sista

sik

arut

toa a

iheu

ttava

a vir

usta

on va

in yh

tä

sero

tyyp

piä (

CSFV

).

Tava

llisin

tartu

ntat

apa o

n te

rvee

n sia

n ja

klass

ista

sikar

utto

a kan

tavie

n sik

ojen

välin

en su

ora k

on-

takt

i. Viru

s tar

ttuu s

yljen

, sie

rain

eritt

eiden

, virt

san

ja ul

oste

iden

kaut

ta. K

onta

kti

saas

tune

isiin

ajon

euvo

ihin

, ka

rsino

ihin

, reh

uun

tai

vaat

teisi

in vo

i levit

tää

taut

ia. Ta

udin

kroo

nisil

la ka

ntaji

lla (p

ysyv

ä tar

tunt

a)

ei vä

lttäm

ättä

näy

kliin

isiä

oire

ita, m

utta

viru

s saa

ttaa

levitä

niid

en ul

oste

iden

m

ukan

a. Sa

irast

uneid

en

emak

kojen

jälke

läise

t vo

ivat s

aada

tartu

nnan

ko

hdus

sa ja

levit

tää v

irust

a ku

ukau

sien

ajan.

On

saat

u nä

yttö

ä siit

ä, et

tä jo

issak

in

Euro

opan

osiss

a vill

isika

po-

pulaa

tio va

ikutta

a tau

din

epid

emio

logi

aan.

Viru

s ei t

artu

ihm

i-se

en. S

ika on

aino

a tie

doss

a olev

a laji

, jo

ka on

altis

taud

ille.

Taud

in ak

uutis

sa m

uo-

doss

a sair

aat e

läim

et

kaiki

ssa i

käry

hmiss

ä ov

at ku

umeis

ia ja

pain

autu

vat t

oisia

an

vaste

n, n

iillä

ei ol

e ru

okah

alua,

ne ov

at

apaa

ttisia

ja h

eikko

ja ja

kärsi

vät s

idek

alvon

tu

lehdu

kses

ta, u

mm

e-tu

kses

ta ja

sen

jälke

en

ripul

ista j

a niid

en kä

vely

on ep

ävar

maa

. Use

an

päivä

n ku

luttu

a klii

nis-

ten

oire

iden

alka

mise

sta

korv

issa,

vats

assa

ja

reisi

en si

säos

assa

saat

-ta

a näk

yä p

urpp

urais

ia vä

rimuu

toks

ia. Ta

utia

akuu

tisti

saira

stav

at

eläim

et ku

olev

at 1–

2 vii

kon

kulu

essa

. Vak

a-vis

sa ta

pauk

sissa

taut

i m

uist

utta

a suu

rest

i af

rikka

laist

a sika

rutto

a.

Kliin

iset o

ireet

eivä

t ol

e om

inais

ia pe

l-kä

stää

n kla

ssise

lle

sikar

utol

le ja

voiva

t va

ihde

lla h

uom

at-

tava

sti, j

oten

vas-

ta-a

inee

t tai

virus

vo

idaa

n hav

aita v

ain

labor

ator

ioko

kein

.

Hoito

toim

iin ei

ryhd

ytä.

Alu-

eilla,

joill

a tau

ti on

ende

emi-

nen,

leviä

mist

ä voi

daan

estä

ä ro

kotu

ksill

a. Ku

n ta

uti o

n sa

atu h

allin

taan

, rok

otuk

set

lope

teta

an ja

valvo

ntaa

jat

keta

an.

Taud

ista v

apail

la alu

eilla

sove

lleta

an sa

irast

uneid

en

eläin

ten

hävit

täm

iseen

per

us-

tuva

a toi

min

tata

paa,

joho

n ku

uluv

at ta

udin

varh

ainen

ha

vaits

emin

en, e

läint

en

siirtä

mise

n va

lvont

a, ru

hojen

as

ianm

ukain

en h

ävitt

ämin

en

sekä

puh

dist

us ja

desin

fioin

ti.

Täm

ä toi

min

tata

van

ansio

sta

klass

inen

sika

rutto

on sa

atu

hävit

etty

ä Poh

jois-

Amer

i-ka

sta j

a suu

rest

a osa

sta

Läns

i-Eur

oopp

aa.

Liit

e I

40Liitteet M

ikä

taut

i on

kyse

essä

?M

iten

taut

i lev

iää?

Mite

n ta

uti

vaar

anta

a ka

nsan

terv

eyde

n?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Raiv

otau

ti

Raivo

taut

i joht

uu

viruk

sest

a, jo

ka va

ikutta

a läm

min

veris

ten

eläin

ten

sekä

ihm

isen

kesk

us-

herm

osto

on. T

audi

n itä

misa

ika on

pitk

ä (ku

usi

kuuk

autta

) ja o

ireet

sa

atta

vat i

lmet

ä vas

ta

useid

en vi

ikkoj

en ku

lut-

tua t

artu

nnas

ta. O

ireid

en

ilmet

tyä r

aivot

auti

joht

aa

kuite

nkin

aina

eläim

en

kuol

emaa

n.

Raivo

taut

i tar

ttuu s

airaa

n elä

imen

sylje

stä.

Tartu

nta

tapa

htuu

ensis

ijaise

sti

pure

mien

kaut

ta ta

i viru

sta

sisält

ävän

sylje

n pä

ätye

ssä

avoi

mee

n ha

avaa

n ta

i va

urio

itune

esee

n ko

htaa

n ta

i lim

akalv

olle,

kute

n su

uhun

, nen

äont

eloon

ta

i silm

iin. V

iruks

en on

do

kum

ento

itu ta

rttun

een

heng

ityks

en ka

utta

es

imer

kiksi

lepak

oide

n lu

olan

kalta

isess

a tih

eän

popu

laatio

n ym

päris

töss

ä. Vi

rus p

ysyy

ylee

nsä j

onkin

aik

aa ko

hdas

sa, jo

sta s

e on

tullu

t elim

istöö

n, ja

jat

kaa s

en jä

lkeen

her

moj

a pi

tkin

aivo

ihin

. Aivo

issa

virus

lisää

ntyy

nop

east

i ja

joht

aa kl

iinisi

in oi

reisi

in.

Täm

än jä

lkeen

viru

s siir

tyy

aivoi

sta h

erm

oja p

itkin

sy

lkira

uhas

iin. S

airaa

n elä

imen

kliin

isten

oire

iden

ilm

enem

iseen

kulu

va ai

ka

voi v

aihde

lla vi

rusk

anna

sta

ja vir

ukse

n sis

äänt

ulo-

kohd

asta

riip

puen

. Onk

in

tärk

eää t

ietää

, että

taut

i vo

i tar

ttua s

airaa

n elä

imen

sy

ljest

ä mui

hin

eläim

iin ja

ih

mise

en en

nen

kuin

sai-

raas

sa el

äimes

sä ilm

enee

kli

inisi

ä oire

ita.

Raivo

taud

in ka

tsot

aan

olev

an yk

si m

aailm

an

mer

kittä

vimm

istä

zoon

oose

ista (

taud

eis-

ta, jo

tka s

airas

tut-

tava

t pää

asias

sa

eläim

iä, m

utta

voiva

t aih

eutta

a sair

aude

n m

yös i

hmise

ssä)

. Ko

tieläi

men

tai lu

on-

nonv

arais

en el

äimen

pu

rem

aan

joht

anee

t ko

ntak

tit on

aina

tu

tkitt

ava.

Raivo

tau-

tiset

luon

nonv

arais

et

eläim

et m

enet

tävä

t lu

onta

isen

pelko

nsa

ihm

istä k

ohta

an,

mikä

lisää

kont

aktin

ris

kiä. E

läim

en kl

iinise

t oi

reet

, kut

en lii

allin

en

sylje

nerit

ys, h

engi

tys-

teid

en tu

kkeu

tum

inen

ta

i tuk

ehtu

min

en, v

oi-

vat j

ohta

a siih

en, e

ttä

ihm

inen

tiet

ämät

tään

as

etta

a its

ensä

tartu

n-ta

vaar

aan

etsie

ssää

n vie

rast

a esin

että

ko

iran

tai k

otiel

äimen

su

usta

tai y

rittä

essä

än

anta

a lää

kettä

palj

ain

käsin

. On

tärk

eää

aina p

estä

pur

ema t

ai alt

istun

ut al

ue ve

dellä

ja

saip

puall

a ja i

lmoi

t-ta

a tap

ahtu

nees

ta

lääkä

rille

tai s

airaa

lan

ensia

puun

.

Raivo

taud

in kl

iinise

t oi

reet

vaih

telev

at

eläim

issä s

en m

ukaa

n,

kuin

ka vi

rus v

aikut

taa

aivoi

hin.

Tyyp

illisi

ä oi

reita

ovat

käyt

ökse

n äk

illise

t muu

toks

et ja

et

enev

ä par

alyys

i, jok

a jo

htaa

kuol

emaa

n. Jo

is-sa

kin ta

pauk

sissa

eläin

vo

i kui

tenk

in ku

olla

nope

asti

ilman

mer

kit-

täviä

kliin

isiä o

ireita

. Ih

mise

llä en

simm

äisiä

oire

ita sa

atta

vat o

lla

kuum

e tai

pään

särk

y. Ta

udin

edet

essä

oire

isiin

vo

ivat k

uulu

a sek

avuu

s, ala

kulo,

uneli

aisuu

s, lev

otto

muu

s tai

kasv

ojen

, kur

kun

ja ni

skan

halv

aant

umin

en.

Kuol

ema y

leen

sä se

uraa

et

enev

ästä

par

alyys

istä.

Taut

ia vo

idaa

n ep

äillä

kliin

isten

oi

reid

en pe

ruste

ella,

josk

in la

bora

torio

-te

stit

ovat

tarp

een

diag

noos

in va

hvis-

tam

iseks

i. Kuo

lleist

a elä

imist

ä ote

tut

näyt

teet

on lä

hete

t-tä

vä to

imiva

ltaise

en

labor

ator

ioon

di

agno

osia

varte

n.

Mais

sa, jo

issa t

autia

esiin

tyy

ende

emise

sti, t

oteu

teta

an

toim

enpi

teitä

taud

ille a

lttii-

den

popu

laatio

iden

(vill

ieläi-

met

, kod

ittom

at el

äimet

ja

kotie

läim

et) s

airas

tum

isrisk

in

vähe

ntäm

iseks

i. Sam

alla p

yri-

tään

luom

aan

pusk

uri t

audi

n ka

ntaji

na ol

evien

eläin

ten

ja ih

mist

en vä

lille.

Kotie

läim

ille

järje

stetä

än ro

kotu

sohj

elmia

ja vil

lieläi

mill

e raiv

otau

din

torju

ntao

hjelm

ia, jo

ihin

sis

ältyy

myö

s rok

otta

min

en

(pyy

nti/r

okot

us/v

apau

tus

tai s

uun

kaut

ta an

netta

vien

roko

tteid

en le

vitys

).

Liit

e I

41Liitteet M

ikä

taut

i on

kyse

essä

?M

iten

taut

i lev

iää?

Mite

n ta

uti

vaar

anta

a ka

nsan

terv

eyde

n?

Mill

aisia

klii

nisiä

oi

reita

taut

i ai

heut

taa?

Mite

n ta

uti

diag

noso

idaa

n?M

iten

taut

i voi

daan

eh

käis

tä ta

i tor

jua?

Salm

onel

loos

i

Salm

onell

a-ba

ktee

ri vo

i aih

eutta

a ihm

iselle

sa

lmon

elloo

sin.

Salm

onell

aa lö

ytyy

usein

te

rveid

en lin

tujen

ja

nisä

kkäid

en su

olist

osta

. Eli

ntar

vikke

ista u

seim

min

sit

ä hav

aitaa

n m

uniss

a ja

kyps

entä

mät

töm

ässä

sia

n-, k

alkku

nan-

ja

kana

nlih

assa

.

Taut

i voi

tartt

ua ih

mise

en

saas

tune

ista e

linta

rvik-

keist

a. Ky

psen

täm

ättö

män

lih

an ja

mui

den

kyps

en-

täm

ättö

mien

aine

sosie

n tu

rvall

inen

käsit

tely

keitt

ämäll

ä ne l

äpiko

taisi

n ja

huol

ehtim

alla h

yväs

tä

keitt

iöhy

gien

iasta

voi

ehkä

istä t

ai vä

hent

ää

saas

tune

ista e

linta

rvikk

eis-

ta ai

heut

uvaa

risk

iä.

Salm

onell

oosi

on zo

onoo

si eli

ta

rtunt

atau

ti, jo

ka vo

i su

oraa

n ta

i epä

suo-

rast

i tar

ttua e

läim

istä

ihm

isiin

ja p

äinva

s-to

in. V

eren

kierto

on

jout

uess

aan

se vo

i olla

he

ngen

vaar

allin

en.

Ihm

isen

salm

onell

oosin

oi

reita

ovat

tava

llise

sti

kuum

e, rip

uli ja

vats

an

kour

istuk

set.

Kano

jen sa

lmon

ellao

i-re

isiin

kuul

uvat

sulki

en

pörrö

ttym

inen

, jano

, ha

lutto

muu

s liik

kua j

a ke

ltain

en ri

puli.

Kano

issa t

autia

vo

idaa

n ep

äillä

kliin

isten

oire

iden

pe

ruste

ella,

josk

in la

bora

-to

riote

stit

ovat

ta

rpee

n di

agno

osin

va

hvist

amise

ksi.

Kaikk

ien EU

:n to

imijo

iden

ko

ordi

noitu

lähe

stym

istap

a zo

onoo

seih

in on

autta

nut

vähe

ntäm

ään

ihm

isen

sal-

mon

elloo

sitap

auks

ia EU

:ssa

lähes

puo

lella

viide

n vu

oden

ku

lues

sa (2

004–

2009

). EU

käyn

nist

i vuo

nna 2

003

zoon

oosie

n laa

jenne

tun

torju

ntao

hjelm

an, jo

ssa s

al-

mon

ella a

sete

ttiin

etus

ijalle

. Ka

ikiss

a EU:

n jäs

enva

ltioi

ssa

tote

utet

tiin

siipi

karja

n sa

lmon

ellan

teho

stettu

ja to

rjunt

aohj

elmia.

Siip

ikarja

-pa

rvien

(esim

erkik

si m

univa

t ka

nat,

broi

lerit

ja ka

lkkun

at)

ja sik

ojen

salm

onell

atap

aus-

ten

vähe

ntäm

iselle

aset

ettii

n ta

voitt

eet.

Saira

stun

eista

pa

rvist

a per

äisin

olev

ien tu

ot-

teid

en ka

upall

e mää

rätti

in

lisäk

si ra

joitu

ksia.

Lähd

e: O

IE ja

EFS

A.

Liit

e I

42Liitteet

Keskeiset vastuualueet

01 Komissio (terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto) koordinoi, arvioi ja hyväksyy jäsenvaltioiden oh-jelmaluonnokset ja antaa jäsenvaltioille suoraan hallinnoimaansa rahoitustukea. Eläinlääkinnällisistä toimen-piteistä vastaa linja G – Eläinlääkintäasiat ja kansainväliset asiat.

02 Vuodesta 2000 alkaen toiminut työryhmä antaa jäsenvaltioille tautien hävittämistä koskevaa asiantuntija-neuvontaa. Työryhmä koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista, ja kutakin keskeistä eläintautia varten on oma alaryhmänsä. Työryhmä alaryhmineen tarjoaa jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja komissiolle mahdollisuuden jakaa parhaita käytäntöjä. Työryhmä antaa alaryhmien kokousten perusteella tarkkoja suosi-tuksia jäsenvaltioiden ohjelmien parantamista varten. Työryhmä kokoontuu vuosittain täysistuntoon.

03 Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto hallinnoi eläintautien ilmoitusjärjestelmää (ADNS) ja koor-dinoi hätätilanteen edellyttämiä toimenpiteitä tarttuvan eläintautiepidemian puhjetessa. Terveyden ja elin-tarviketurvallisuuden pääosasto hallinnoi myös yhdennettyä eläinlääkinnällistä TRACES-tietojärjestelmää, jonka avulla huolehditaan eläinten ja eläintuotteiden tuontia, vientiä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan liittyviä tietoja koskevista ilmoituksista, sertifioinneista ja valvonnasta.

04 ADNS on sähköinen ilmoitusjärjestelmä, joka on suunniteltu merkittävien tarttuvien eläintautien tilanteen kehittymisen rekisteröintiin ja dokumentointiin. Sillä pyritään varmistamaan, että hälytysviestit ja yksi-tyiskohtaiset tiedot eläintautien puhkeamisesta jäsenvaltioissa ja muissa järjestelmään liittyneissä maissa lähetetään välittömästi. Tiedot järjestelmään syötetään asianomaisessa maassa. Komissio vertailee tietoja ja välittää tiedot primaari- ja sekundaaritaudin puhkeamisesta jäsenvaltioiden eläinlääkintäviranomaisille päivittäin. Näin jäsenvaltioiden eläinlääkintäviranomaiset voivat arvioida riskit ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

05 Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto kuuluu terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston linjaan F. Sen päätehtävänä on tarkistaa, että elintarvikkeiden, eläinlääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden turvallisuudesta ja laadusta annettua yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan. Se tekee tarkastuksia 28 jäsenvaltiossa ja kolmansis-sa maissa, jotka vievät tai haluavat viedä tavaraa EU:hun. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto koostuu eläin-lääkintäalan ammattilaisista, ja sen tarkastustehtävät perustuvat riskianalyysin avulla laadittuun vuotuiseen työohjelmaan. Sen työhön kuuluu järjestelmien arvioiminen ja yksittäisten tapahtumien tarkastus. Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan kertomus, jossa esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia. Tarkastettavia pyydetään esittämään toimintasuunnitelma, jonka mukaan ne voivat korjata kaikki havaitut puutteet. Suunnitelman täy-täntöönpanoa arvioidaan ja seurataan. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto julkaisee tarkastuskertomuksensa ja vuotuisen yhteenvetokertomuksen terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston verkkosivustolla.

Liit

e II

43Liitteet

06 Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat ohjelmien tosiasiallisesta hallinnosta ja toteutuksesta. Liittovaltiossa tai hallintomuodoltaan hajautetuissa valtioissa toteutus voidaan jakaa paikallistasolle (esi-merkiksi Isossa-Britanniassa vastuu on kreivikunnilla ja Saksassa osavaltioilla). Jokainen jäsenvaltio esittää komissiolle yhden yhteisen tukihakemuksen ja loppukertomuksen.

07 Jäsenvaltioiden vastuulla on niiden ohjelmien hallinnointi, ja komissio saa virallisen tiedon toteutetuista toimista vuotuisen kertomuksen ja kuluilmoituksen avulla.

08 Pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea (PFF) koostuu EU-maiden hallitusten edustajista. Komitean toimeksianto kattaa eläinterveyttä koskevat yleiset riskit ja koko elintarvikeketjun maatilalta ruokapöytään. Komitean puheenjohtajana toimii Euroopan komission edustaja. Komissio voi kuulla asianomaista komiteaa aikoessaan hyväksyä toimenpiteitä. Komitea voi silloin esittää lausunnon komission työstä.

09 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on vastuussa elintarviketurvallisuuteen kohdistuvien riskien arvioimisesta ja niiden ilmoittamisesta komissiolle. Se ei vastaa riskienhallinnasta. Elintarviketurvalli-suusviranomainen työskentelee tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja antaa tieteellistä neuvontaa elintarviketurvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Viranomaisen tieteellinen neuvonta muodos-taa tärkeän riskejä koskevan tietolähteen ja on olennainen osatekijä, kun komissio suunnittelee riskienhallin-taan soveltamaansa lähestymistapaa. Eläintautien osalta viranomainen osallistuu lähinnä tautien hävittämis-tä koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin. Lisäksi sitä saatetaan kuulla hätätilanteen edellyttämistä toimenpiteistä vakavan epidemian aikana.

10 Ihmisen ja eläinten terveyteen liittyviä kysymyksiä arvioivat muutkin organisaatiot, kuten Euroopan tar-tuntatautivirasto (ECDC), Maailman eläintautijärjestö (OIE) sekä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) perustama Codex Alimentarius -komissio (CAC)

Liit

e II

44Komission vastaus

Tiivistelmä

VIIKomissio huomauttaa, että eläinlääkintäalan ohjelmien yleisestä kustannushyödystä on paljon näyttöä. Niillä esimerkiksi vältetään ihmisten saamia tartuntoja ja joissakin tapauksissa säästetään ihmishenkiä. Ohjelmien eri-tyisluonteen vuoksi edes kansainvälisellä tasolla ei ole saatavilla malleja, joilla voitaisiin analysoida ohjelmien kustannusvaikuttavuutta.

Komissio on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltion maksamat liian suuret korvaukset voivat vähentää halukkuutta toteuttaa vaikuttavia bioturvallisuustoimenpiteitä. Komissio ei kuitenkaan katso olevan näyttöä siitä, että tällaisia tapauksia olisi paljon.

Komission määräämän tuen vähentämisen osalta komissio haluaa selventää, että jäsenvaltioilla on kansallisten sääntöjensä puitteissa yksinomainen toimivalta päättää komission soveltamien taloudellisten seuraamusten kohdentamisesta.

VIIIKomissio kehittää jatkossakin käytössä olevia tietoteknisiä välineitä, jotta se voi paremmin tukea jäsenvaltioiden ohjelmia.

IXKomissio soveltaa kuhunkin tautiin mukautettua erityistä lähestymistapaa. Luonnonvaraiset eläimet otetaan lähes-tymistavassa huomioon silloin, kun se on epidemian näkökulmasta perusteltua (esimerkiksi lintuinfluenssa, klassi-nen sikarutto, afrikkalainen sikarutto ja rabies (raivotauti)). Komissio on samaa mieltä siitä, että naudan tuberkuloo-sin osalta tarvitaan enemmän luonnonvaraisiin eläimiin kohdennettuja toimenpiteitä ottaen ympäristö huomioon (esimerkiksi mäyräkanta on ongelma Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta ei Manner-Euroopassa); toiset lajit, kuten hirvieläimet, voivat puolestaan olla merkityksellisiä muissa jäsenvaltioissa.

X a)Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

X b)Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

X c)Komissio aikoo varmistaa, että jäsenvaltiot sisällyttävät luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät näkökohdat tarvittaessa järjestelmällisesti eläinlääkintäalan ohjelmiinsa.

X d)Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

Komission vastaus 45

Johdanto

05EU:n eläinlääkintäalan ohjelmia on pidetty vuodesta 2007 mahdollisena toimintapoliittisena välineenä, jota käyte-tään osana eläinten terveyttä koskevaa kattavaa EU:n strategiaa.

09Joidenkin eläintautien hävittäminen voi olla pitkällinen prosessi taudin erityispiirteiden vuoksi. Nautojen tuber-kuloosi ja bruselloosi on kuitenkin hävitetty useimmissa jäsenvaltioissa. Niissä jäsenvaltioissa, joissa tautia vielä esiintyy, on jo useita taudista virallisesti vapaita alueita. Joidenkin eläintautien hävittämisen vaikeus edellyttää, että EU:n talousarviosta myönnetään toistuvasti varoja eläinlääkintäalan ohjelmille.

Tarkastukseen perustuvat huomautukset

27EU:n eläinlääkintäalan ohjelmia on pidetty vuodesta 2007 mahdollisena toimintapoliittisena välineenä, jota käyte-tään osana eläinten terveyttä koskevaa kattavaa EU:n strategiaa.

41Komissio korostaa, että toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta analysoivia malleja ei ole vielä kehitetty edes kansainvälisellä tasolla. Komissio kuitenkin muistuttaa, että eläinlääkintäalan ohjelmien yleisestä kustannushyö-dystä on paljon näyttöä. Niillä esimerkiksi vältetään ihmisten saamia tartuntoja ja joissakin tapauksissa säästetään ihmishenkiä.

Laatikko 4 – Toimia ei valvottu riittävästi tai kulut olivat suuret1. Puolan viranomaisten komission pyynnöstä vuonna 2015 järjestämällä ensimmäisellä yhteisellä kansallisella tar-

jouskilpailulla oli toivottu vaikutus: rokotteiden keskimääräiset hinnat putosivat puoleen.

2. Romaniaa koskeva kysymys on esimerkki tapauksesta, jossa komissio havaitsi sääntöjen noudattamatta jättämisen ja reagoi välittömästi kieltäytymällä korvaamasta ohjelman kustannuksia. Komissio pyysi Romaniaa toteuttamaan useita korjaavia toimia. Sen varmistamiseksi, että Romanian viranomaiset ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpi-teet, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston (SANTE) alainen elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto suoritti rabieksen torjuntaohjelman tarkastuksen Romaniassa vuonna 2014. Romania on sittemmin toteuttanut komission pyytämiä korjaavia toimia.

44Komissio on yhtä mieltä siitä, että ”jäsenvaltioita ei vaadita käyttämään korvausten perustana yhteisön ruhojen luokitusasteikkoja”. Tämä johtuu siitä, että luokitusasteikoissa viitataan ainoastaan lihaeläimiin, jotka ovat valmiita kaupalliseen teurastukseen. Eläinlääkintäalan ohjelmien aikana teurastetut eläimet ovat varsin usein jalostuseläimiä tai liian nuoria kaupalliseen teurastukseen. Tämän vuoksi luokitusasteikkoa ei usein voida soveltaa.

Komissio korostaa, että maanviljelijöille voidaan määrätä monenlaisia seuraamuksia, jos he eivät toteuta asian-mukaisia bioturvallisuustoimenpiteitä. Epidemian puhjetessa maanviljelijän on vastattava kustannuksista, joita ei korvata. Niitä ovat muun muassa taloudelliset haitat, jotka aiheutuvat eläinten siirtorajoituksista, eläintuotannon ja kaupallisen maineen menetyksestä sekä varastojen täydentämisen samoin kuin puhdistamisen ja desinfioin-nin aiheuttamista lisäkustannuksista. Nämä kustannukset voivat olla suuremmat kuin mahdolliset liian suuret korvaukset.


45Komissio huomauttaa, että markkinahintoja ja korvausten arvoa on vaikea verrata (ks. komission vastaus 44 koh-taan). Italiassa tauteihin sovellettavia korvausmääriä säännellään yksityiskohtaisesti lainsäädännössä1.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen mainitsemissa maatalousmarkkinoiden tilastotiedoissa ei viitata terveiden eläinten markkinahintoihin vaan lampaanlihan markkinahintoihin.

Komission suorittamat Italian eläinlääkintäalan ohjelmia koskevat tilintarkastukset osoittivat, että korvausmäärät olivat tukikelpoisten arvojen mukaisia.

46Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto tarkasti Yhdistyneen kuningaskunnan tuberkuloosin hävittämisohjelman2 ja totesi, että Walesissa asiaa koskevaan säädökseen (Tuberculosis (Wales) Order) sisältyy myös toimenpiteitä, joilla korvaus yhdistetään parhaaseen maatalouskäytäntöön, mukaan lukien asianmukaiset bioturvallisuustoimenpiteet.

47Komissio katsoo, että se on soveltanut asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kansallisessa ohjelmassa havaitut puutteet. Jäsenvaltiolla on yksinomainen toimivalta kohdentaa komission soveltamat taloudel-liset seuraamukset kansallisten sääntöjensä mukaisesti.

51Komissio on samaa mieltä asiasta ja aikoo tarkastella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, mitkä lisäindikaattorit voisivat olla hyödyllisiä arvioitaessa ohjelmien teknistä täytäntöönpanoa. Kustannusvaikuttavuuden osalta komissio aikoo tarkastella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, onko mahdollista määrittää eläinlääkintäalan ohjelmien kustannusvai-kuttavuutta mittaavia käyttökelpoisia indikaattoreita.

55Komissio viittaa Italiassa suorittamiinsa eläinlääkintäalan ohjelmia koskeviin tilintarkastuksiin. Niissä todettiin, että Italian maksama korvaus oli tukikelpoinen ja että korvausten tasoa koskeva komission suositus otettiin huomioon (ks. myös komission vastaukset 44 ja 45 kohtaan). Ei ole näyttöä siitä, että korvausten ja taudin hävittämisen viiväs-tymisen välillä olisi yhteys Italiassa.

57Komissiolla on valvonta-, seuranta- ja tarkastusstrategia, joka on mukautettu kunkin taudin ominaispiirteiden mukaisesti. Luonnonvaraiset eläimet otetaan strategiassa huomioon silloin kun se on epidemian näkökulmasta perusteltua (esimerkiksi lintuinfluenssa, klassinen sikarutto, afrikkalainen sikarutto ja rabies (raivotauti)). Komissio on samaa mieltä siitä, että naudan tuberkuloosin osalta tarvitaan enemmän luonnonvaraisiin eläimiin kohdennet-tuja toimenpiteitä ottaen ympäristö huomioon (esimerkiksi mäyräkanta on ongelma Yhdistyneessä kuningaskun-nassa, mutta ei Manner-Euroopassa); toiset lajit, kuten hirvieläimet, voivat puolestaan olla merkityksellisiä muissa jäsenvaltioissa.

1 Viite: ”art. 6 della legge 28 maggio 1981, n. 296 e” (viimeisin muutosasetus annettu 11. elokuuta 2015).

2 Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastuskertomus (”United Kingdom 2011–6057”); http://ec.europa.eu/food/fvo/audit_reports/index.cfm

http://ec.europa.eu/food/fvo/audit_reports/index.cfm

http://ec.europa.eu/food/fvo/audit_reports/index.cfm


Komission yhteinen vastaus 59 ja 60 kohtaanKomissio korostaa, että rokote-/antigeenipankkeja on jo otettu käyttöön kahden taudin eli suu- ja sorkkataudin ja klassisen sikaruton torjumiseksi. Tämä toteutettiin tekemällä tarvittaessa riskianalyysi Euroopassa todennäköisim-min esiintyvistä viruskannoista.

Päätelmät ja suositukset

66Edes kansainvälisellä tasolla ei ole saatavilla malleja, joilla voitaisiin analysoida ohjelmien kustannusvaikuttavuutta. Komissio kuitenkin huomauttaa, että eläinlääkintäalan ohjelmien yleisestä kustannushyödystä on paljon näyttöä. Niillä esimerkiksi vältetään ihmisten saamia tartuntoja ja joissakin tapauksissa säästetään ihmishenkiä.

67Komissio on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltion maksamat liialliset korvaukset voivat vähentää halukkuutta toteuttaa vaikuttavia bioturvallisuustoimenpiteitä. Komissio ei kuitenkaan katso olevan näyttöä siitä, että tällaisia tapauksia olisi paljon. Komissio katsoo, että se on soveltanut asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kansallisessa ohjelmassa havaitut puutteet. Jäsenvaltiolla on yksinomainen toimivalta kohdentaa komis-sion soveltamat taloudelliset seuraamukset kansallisten sääntöjensä mukaisesti.

69Komissio korostaa, että tiedot olivat saatavilla ennen kuin komission arviointiprosessi päättyi, koska asianomaiset kolme jäsenvaltiota toimittivat puuttuvat tiedot komission pyynnöstä. Koska asia koski vain kolmea jäsenvaltiota 24:stä, komissio pitää tätä yksittäistapauksena.

70Joidenkin eläintautien hävittäminen voi olla pitkällinen prosessi taudin erityispiirteiden vuoksi. Tämä on tyypillistä tuberkuloosille ja bruselloosille.

71Komissiolla on valvonta-, seuranta- ja tarkastusstrategia, joka on mukautettu kunkin taudin ominaispiirteiden mukaisesti. Luonnonvaraiset eläimet otetaan strategiassa huomioon silloin kun se on epidemian näkökulmasta perusteltua (esimerkiksi lintuinfluenssa, klassinen sikarutto, afrikkalainen sikarutto ja rabies (raivotauti)). Komissio on samaa mieltä siitä, että naudan tuberkuloosin osalta tarvitaan enemmän luonnonvaraisiin eläimiin kohdennet-tuja toimenpiteitä ottaen ympäristö huomioon (esimerkiksi mäyräkanta on ongelma Yhdistyneessä kuningaskun-nassa, mutta ei Manner-Euroopassa); toiset lajit, kuten hirvieläimet, voivat puolestaan olla merkityksellisiä muissa jäsenvaltioissa.

72Komissio korostaa, että rokote-/antigeenipankkeja on jo otettu käyttöön kahden taudin eli suu- ja sorkkataudin ja klassisen sikaruton torjumiseksi. tämä toteutettiin tekemällä tarvittaessa riskianalyysi Euroopassa todennäköisim-min esiintyvistä viruskannoista.


Suositukseta) Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

b) Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

c) Komissio aikoo varmistaa, että jäsenvaltiot sisällyttävät luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät näkökohdat tarvittaessa järjestelmällisesti eläinlääkintäalan ohjelmiinsa.

d) Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

• yksi kappale: EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat: Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_�.htm),muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_�.htm), ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_�.htm) tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit

tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

Eläintaudit voivat levitä nopeasti ja aiheuttaa merkittäviä kuluja, ja ne ovat riski niin eläinten kuin ihmistenkin terveydelle. EU harjoittaa aktiivista eläinten terveyspolitiikka ja rahoittaa ohjelmia, joilla jäsenvaltiot pyrkivät hävittämään, torjumaan ja seuraamaan tiettyjä eläintauteja. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti nämä ohjelmat ja totesi, että komission lähestymistapa ja jäsenvaltioiden ohjelmat ovat yleensä toimivia. Tautien torjunnassa on monesti onnistuttu, mutta niiden hävittäminen on monimutkaista ja voi viedä useita vuosia. Parantamisen varaa on siis edelleen. Tilintarkastustuomioistuin esittää komissiolle suosituksia epidemiologisten tietojen vaihdosta jäsenvaltioiden kesken, eläinlääkinnällisessä tarkastustoiminnassa käytettävistä indikaattoreista ja kustannusvaikuttavuudesta, luonnonvaraisten eläinten käsittelystä sekä rokotteiden saatavuudesta.

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Documents

Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis ... · Eläintaudit voivat levitä hyvin nopeasti ja myös yli rajojen. EU:lla on aktiivinen eläinten terveyspolitiikka, ja