1 eduksesi

Sidosryhmälehti 1/2008

Verovapaa kulttuuriseteli käyttöön ensi vuonna

Stefan Wallin

Miten ylittää sata estettä liikunnan aloittamiselle

Asiantuntijakeskustelu:

eduksesi 2

s. 4 Luovuus ja vaihtelu pitävät liikuntakatkokset kurissa

s. 6 Työelämän tahti vaatii uusia panostuksia – Verovapaa kulttuuriseteli käyttöön ensi vuonna

s. 8 Guy Ahonen, Svenska handelshögskolan Työhyvinvointi on yrityksen strateginen valinta

s. 11 Tommi Vasankari, UKK-Instituutti ”Nuorten aikuisten aktivoiminen

haaste työhyvinvoinnille”

s. 12 Sata estettä liikunnan aloittami-selle – ja miten niitä voi ylittää

s. 17 Sari Laakso, Uudenmaan verovirasto Liikuntaseteli on todellinen

hyvinvointietu

s. 19 Hintakehitys syö kohtuullista etua

s. 20 Visa Kervinen, Neste Oil Ennakoiva työterveyshuolto on

jatkuva prosessi

s. 22 Johanna Saarinen, Microsoft Mittauksilla ja pienellä kilpailulla lisää liikuntamotivaatiota

s. 24 Käytäntöjä Liikuntaseteliä käyttävissä yrityksissä

s. 25 Yritykset panostavat liikuntaan yhä enemmän

s. 26 Vesiliikunnan uusi aalto

s. 28 Uutisia

s. 28 Vuosi 2007 toi Smartum Oy:lle tunnustusta

s. 29 Ajankohtaista

s. 30 Hyviä käytäntöjä

s. 31 Mitä mieltä?

Sidosryhmälehti

Julkaisija Smartum Oy

Päätoimittaja Jarmo Hyökyvaara

ToimitussihteeriTiinu Wuolio

Ulkoasu Pasi Sairanen

ToimitusMedita Communication Oy

Kannen kuva Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia

Paino Speedmaster Oy

Yhteystiedot Smartum Oy Simonkatu 8 A 00100 Helsinki

ISSN 1796-6280

Eduksesi-lehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin.

Smartum Oy• Perustettu 1995• Henkilökunta 12 henkilöä• Luottokelpoisuus AAA • Liikevaihto 6/2007 21,8 milj. €• Asiakkaita yli 6500, joissa yli 420 000

työntekijää• Asiakkaina yksityisiä ja julkisia

työnantajia eri toimialoilta. Esimerkiksi Verohallinto, Finnair Oyj, Kesko Oyj, Kone Oyj, Fonecta Oy, Toimihenkilö-unioni, Keskuskauppakamari, Tradeka, Elisa Oyj, SOK, Nordea, Nanso

Group Oy, Fazer Amica Oy, Patentti- ja rekisterihallitus, Atria, Orion Oyj.

• Liikuntasetelin käyttöpaikkoja yli 1400 eri puolilla Suomea, kymmenissä eri lajeissa.

• Kulttuurisetelin käyttöpaikkoja lähes 170. Esimerkiksi museoita, teatte-reita, tapahtumia, musiikkiesityksiä, tiedekeskuksia.

• Laatukeskus valitsi Smartum Oy:n vuoden 2007 laatuinnovaatio -kilpai-

lun voittajaksi pk-yritysten sarjassa

Jäsenyritys• Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry • Suomen Yrittäjät ry • Perhe-yritystenliitto ry

1/2008

Sisällys:

3 eduksesi

Pääkirjoitus

Henkilöjohtaminen on tuottava investointi

Työyhteisöissä mielenkiinto kohdistuu tulevaisuudessa yhä voimakkaammin henki-löjohtamiseen. Työn sisällön ja tavoitteiden ohella huomiota suunnataan nykyistä enemmän työntekijän työkyvyn ja arjen hallinnan osa-alueille. Tämä on välttämätön-tä, kun kilpailu osaavista ja kyvykkäistä työntekijöistä kasvaa ja tuottavuusvaateet kovenevat.

Johtamisen suunta käy nyt kovista arvoista pehmeitä kohden. Tulevaisuudessa johtamisjärjestelmien on kasvettava talouden ja tuotannon ohjauksen ohella henki-löjohtamisen vaikealle saralle. Saralle, jossa ihmisiä haluttaisiin tarkastella yhteismi-tallisesti, huolimatta heidän keskinäisistä eroavaisuuksistaan. Toiset ovat vanhempia kuin kollegansa. Jotkut ovat koulutetumpia kuin työtoverinsa. Osa elää parisuhtees-sa, toisten eläessä yksinään. Joillakin on huollettavinaan lapsia, toisilla vanhempia. Joku kunnostaa omakotitaloa, toisen nauttiessa huoltoyhtiön tarjoamasta vapaudes-ta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Me työntekijät yksinkertaisesti elämme erilaisissa elämäntilanteissa, ja yhdistävä tekijä välillämme on monessa tapauksessa vain työyh-teisö, jossa työskentelemme.

Halusimmepa tai emme, elintapamme tai yksityinen elämäntilanteemme vuoroin laskee tai nostaa työtehoamme. Hyvä esimies kykenee kuitenkin havaitsemaan tai tunnistamaan, mistä kenkä milloinkin puristaa ja on valmis auttamaan tai vähintään keskustelemaan tilanteesta. Joskus pelkkä asian puheeksi ottaminen riittää, mutta välillä esimies kokee riittämättömyyden tunnetta. Jos tarvetta on keskustelun lisäksi myös toimenpiteille, työyhteisöllä ei useinkaan ole valmista toimintamallia työkyvyn tai arjen hallinnan osa-alueilla.

Esimiehen on jaettava aikaansa jokaiselle, tilanteiden vaatima priorisointitarve huomioiden. Esimiehen onnistuminen työssään edellyttäisi yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä ratkaisumalleja, jotka ohjaavat työntekijää ratkaisun löytämiseen ja lo-pullisten valintojen tekemiseen. Päävastuu asioiden eteenpäin viennistä on kuitenkin aina asianosaisella itsellään.

Työnantajalla onkin kasvava intressi johtamisjärjestelmiin, joiden avulla esimies voi kohdentaa rahanarvoisia etuisuuksia kannustimiksi työntekijän työkyvyn ylläpi-toon ja arjen hallinnan tehostamiseen. Toistaiseksi näiden joh-tamisjärjestelmien käyttöönottoa hillitsee kohdennettuun maksamiseen liittyvän lainsäädännöllisen viitekehyksen puuttuminen. Huoltosuhteen nopea heikkeneminen sekä vaatimukset tuottavuuden nostamisesta aja-vat kuitenkin yhteiskuntaamme nopeasti tehok-kaampien palveluinnovaatioiden suuntaan. Yh-teiskunnan kannattaa toimia aktiivisesti hyvän esimiestyön mahdollistamiseksi työyhteisöissä ja kiinnittää erityistä huomiota lainsäädännössä tältä osin ilmeneviin puutteisiin. Päätöksente-ossa tulee pyrkiä selkeän ja toimintaa haluttuun suuntaan ohjaavan viitekehyksen aikaansaami-seen esimiehen ja työntekijän rajapinnassa. Tämä on kaikkien osapuolten; työntekijän, työnantajan, palveluntuottajan ja yhteiskunnan yhteinen etu.

Investoidaan ihmisiin yhdessä

Jarmo hyökyvaaraPäätoimittaja

JOHTAMIS-JÄRJESTELMÄ

TYÖKYVYN HALLINTA

TYÖ P ÄIV Ä N H A LLI NTA

Virvo

kkeet

RuokailuTyömatka

Kodinhoito

Om

aish

oit

oTyönohjaus

Huomiointi

Liikunta

Kul

ttuu

ri

Koulutus

eduksesi 4

Teksti: Johanna SummanenKuvat: Mauri Ratilainen

”Liikunta ei voi olla säännöllistä, jos se ei ole mieleistä tai se on liian raskas-ta elimistölle. Sopiva määrä erityisesti arkeen sulautettua liikuntaa pitää kes-keytykset kurissa”, UKK-instituutin van-hempi tutkija Ritva Nupponen toteaa.

Työpaikan vaihtuminen, perheenlisä-ys, sairastelu tai ikääntymisen tuomat muutokset ovat yleisempiä syitä liikun-takatkoksiin. Liiallinen itsensä rääkkää-minen ja erityisesti naisilla jatkuva oman kehon väheksyminen aiheuttavat väistä-mättä liikuntaan keskeytyksiä.

”Himotreenaajilla ja itsensä rääkkää-jillä katkokset ovat usein jyrkkiä ja pitkä-aikaisia”, Nupponen selventää.

Harjoitusohjelmien sisältöjä ja rasit-tavuutta pitää muistaa aika ajoin tarkis-taa omaan kuntoon ja ikään sopiviksi. Liian kova rasitus tekee liikkumisesta epämiellyttävää. Kuntoilun keventämi-

nen vähentää riskiä liikunnan lopulli-seen keskeytymiseen.

”On uskallettava myöntää itselleen, että 50-vuotiaana ei enää jaksa tehdä samoja harjoituksia kuin 30 vuotta sit-ten. Omaan kuntoon nähden sopivasti rasittavat harjoitukset pitävät kuntoa yl-lä, mutta toisaalta liikkuminen on edel-leen miellyttävää”, Nupponen muistut-taa.

Pimeässäkin voi liikkuaSohva kutsuu monia talvisin, mutta Nup-ponen ei anna lupaa laittaa kaikkea vä-symystä hämärän vuodenajan piikkiin.

”Kyllä töihin tai kouluun kävely virkis-tää pimeässäkin.”

Liikunnan uudelleen aloittamisen kynnystä ei Nupposen mukaan kanna-ta nostaa liian korkealle eikä katkokses-ta kannata soimata itseään.

pitävät liikuntakatkokset kurissa

Katkot liikunnassa ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Keskeytykset liittyvät yleensä elämänti-lanteen muutoksiin ja ovat hetkellisiä. Liian rankka harjoitusohjelma, liian kovat tavoitteet sekä epämiellyt-tävät lajivalinnat saattavat kuitenkin tehdä katkoksista pitkäkestoisia. Liikkumisesta katoaa ilo.

Luovuusja vaihtelu

eduksesi 4

Tyttökoripallojoukkue Karhun Poikien isät, isoveljet ja entiset valmentajat kokoontuvat pari kertaa viikossa treeneihin. Kentälle vetää rakkaus koripalloon, mutta myös halu pitää kuntoa yllä.

5 eduksesi

”Useimmilla liikkujilla on taukoja, oli-vatpa he miten kiihkeitä liikunnan ystä-viä tahansa. Katkoksista on joskus jopa hyötyäkin, koska tällöin ehtii pohtimaan syitä, miksi liikkuminen ei miellytä. On-ko laji liian rasittava vai kyllästyttääkö se muuten vain? Jos tutut liikunnan muo-dot kyllästyttävät, voi olla hyvä ratkai-su vaihtaa kokeeksi johonkin uuteen ja pyrkiä siinä säännöllisyyteen sen sijaan, että jättäytyisi kokonaan tauolle.”

Ikuisia ”ensi maanantaina aloitan lii-kunnan” -aikojia Nupponen kannustaa ajattelemaan omaa hyvinvointia ja jak-samista, vaikka liikkumaan lähteminen tuntuisikin mahdottomalta.

”Nahistunut tunne katoaa nopeasti, kun vähän ponnistelee. Elinvoimainen keho pitää mielenkin virkeänä sekä tu-kee opiskelussa ja työssä jaksamista”, Nupponen muistuttaa.

Rohkeasti liikkeelleKatkos muodostuu ongelmaksi, jos lii-kunta häviää arjesta kokonaan. Ensim-mäinen notkahdus liikkumisintoon tu-lee 11–12 -vuotiaille nuorille. Nuppo-sen mukaan toinen huolestuttavampi karsiutuminen tapahtuu 16–20 -vuo-tiaille nuorille.

”Alle 20-vuotiaana aktiivisen liikku-misen unohtaneet eivät tahdo usein päästä kiinni liikunnan iloon vanhem-panakaan.”

Seuraava muutosvaihe on havaittu opiskelu- ja työiässä. Pitkäaikaisen lii-kuntaporukan hajoaminen tai muutto toiselle paikkakunnalle saattaa viedä in-non liikkumisesta. Uuden ryhmän löy-täminen ja siihen sopeutuminen voivat tuntua ylivoimaiselta.

”Toisaalta nämäkin muutokset pitäisi nähdä tilaisuutena tutustua erilaisiin la-jeihin ja löytää uusia kontakteja vieraal-ta paikkakunnalta”, Nupponen toteaa.

Retkeilyä yhdessä Nupponen kertoo tyytyväisenä havain-noista, että liikkuminen usein lisääntyy eläkkeelle jäädessä. Suomalaiset 60–70 -vuotiaat ovat aktiivisesti mukana erilai-

”Miesten kuntokorisporukka pistettiin pystyyn rakkaudesta koripalloon, vaikka kukaan meistä ei ole ollut pelissä koskaan erityisen hyvä. Ajan kuluessa hauskuuden lisäksi on tullut yhä tärkeämmäksi syyksi käsitys siitä, että kuntoa täytyy pitää yllä mitä vanhemmaksi tulee”, Karhun Pojat tyttökoripalloseuran puheenjohtaja Rau-no Segersvärd kertoo. Pari kertaa viikossa kokoontuvan peli-porukan, tuttujen kesken Ukkokodin ur-heilijoiden, tarina ulottuu 1960-luvulle. ”Ihan alkuperäisestä porukasta meitä on jäljellä enää kolme kaveria. Nykyinen po-rukka käynnisti pelit uudelleen 80-luvun lopussa. Näyttää siltä, että parhaiten mu-kana pysyvät sellaiset, joilla on kavereita joukkueessa”, Segersvärd kertaa pelipo-rukan syntyä.

Peli-ilo voittoa tärkeämpääToimintaa markkinoidaan ensisijaisesti KaPon pelaajien isille, mutta porukka on avoin kaikille. Pelikokemustakaan ei tar-

vitse olla mittarissa. ”Minäkin olen värvän-nyt mukaan omat vävypoikani, jotka eivät olleet pelanneet aiemmin koripalloa. Ja paras kaverini tuli innolla mukaan vieläkin vähäisemmällä urheilutaustalla.” ”Mukana on ollut joskus pelaajia, jotka ovat olleet nuorena todella kovia pelureita – ikä ja kilot antavat tietysti tasoitusta. Mo-nilla heistä oli vain liian kova kilpailuvietti, jotta olisivat viihtyneet meidän kanssam-me. Vaikka voitosta aina pelaammekin ja jokainen yrittää parhaansa, hampaat irves-sä ei pelaa juuri kukaan. Tottumattomuus alkuverryttelyyn ja venyttelyyn aiheuttaa silloin tällöin katoa.” Segersvärdin mukaan porukan paras koko olisi parisenkymmentä pelaajaa, sil-lä aina joillakin on esteitä ja jotta paikalle saataisiin 8-14 pelaajaa. ”Joillekin ei sovi tiistai-ilta koskaan. Toinen taas ei suostu lauantaiaamuna nousemaan aikaisin, kun toisten mielestä sen parempaa aikaa ei olekaan”, Segersvärd naurahtaa.

Omaan kuntoon nähden sopivasti rasittavat

harjoitukset pitävät kuntoa yllä, mutta liikkuminen

pysyy mukavana.

sissa liikuntaryhmissä, liikkuvat ulkona ja sauvakävelevät.

”Tässä on huomioitava elinikäiset tottumukset. Nykyisille eläkeläisille au-toileminen ei ole ollut osana arkea läpi elämän, kuten nykyajan nuorilla ja työ-ikäisillä”, Nupponen muistuttaa.

UKK-instituutin tutkijaa harmittaa au-toistumisen lisäksi myös liiallisten har-rastusmäärien sovittaminen viikon aika-tauluun. Harrastukset saattavat viedä il-lasta 2–3 tuntia, jolloin keskeytymisen riski nousee.

”Liikuntaa ei pidä nähdä erillisenä pakettina muusta elämästä.”

Sopiva annos ohjattua liikuntaa yh-distettynä arjen luonnolliseen liikkumi-seen on Nupposen mukaan paras vas-taus liikunnan jatkuvuuden ylläpitämi-seksi.

”Perheille tekisi hyvää lähteä vaikka pulkkamäkeen tai kuutamoretkelle sen sijaan, että vanhemmat viettävät kaikki

illat autossa kuljettaen joko lapsia tai it-seään harrastuksiin.”

Työpaikallakin liikunta voidaan liittää osaksi muuta virkistystoimintaa. Nup-posen mukaan liikunta- ja virkistyspäi-vän yhdistäminen on hyvä keino saada mukaan myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät liikuntapäivään muuten haluaisi osallistua.

”Meillä UKK-instituutissa on esimer-kiksi kauniina talvipäivänä kävelty järven poikki jään yli taidenäyttelyyn ja paluu-matkalla on paistettu nuotiolla makka-rat. Luovuus ja hauskanpito on erityisen sallittua liikunnassa.” •

Rakkaudesta koripalloon

eduksesi 6

”Kirjaus luonnollisesti velvoitti ryhty-mään tarvittaviin toimenpiteisiin, mut-ta taustalla oli jo ennen tätä paljon poh-dintaa. On keskeistä edistää työssä käy-vien ihmisten hyvinvointia eli fyysistä ja henkistä työssä jaksamista kaikin ta-voin”, työryhmän viime kesänä asetta-nut kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin sanoo.

”Työelämän kova tahti vaatii uusia panostuksia. Uskon, että aika on kypsä ja oikea järjestelmän käyttöönottoon.”

Kulttuurista osa parempaa arkeaWallin toivoo yhä useamman voivan löy-tää vastapainoa arjen pakkotahtisuudel-le kulttuurielämyksistä ja liikuntakoke-muksista, joissa sielu, ruumis, silmä ja ajatus lepäävät.

”Kulttuurisetelijärjestelmän päätar-koituksena on kannustaa ihmisiä kulut-tamaan kulttuuripalveluja osana arkielä-mää”, Wallin toteaa.

Asia liittyy ministeriössä ajankohtai-seen arkikulttuurin edistämiseen, jossa kulttuuri nähdään entistä tärkeämpänä osana esimerkiksi terveyskasvatusta ja terveyttä edistävää toimintaa.

”Terve ruumis ja sielu liittyvät toisiin-sa. Kun yhä useampi suomalainen elää hektistä arkipäivää ja käy taistelua kel-loa vastaan niin, että yöunetkin ovat vähissä, se vaikuttaa ihmisten pahoin-vointiin, työssä jaksamiseen ja jopa ul-koiseen olemukseen”, Wallin pohtii.

Lisää luovuutta työelämäänStefan Wallin myöntää, ettei arkikult-tuurin lisääminen kulttuurisetelijärjestel-män avulla yksin ratkaise kaikkia työssä jaksamisen ja innovatiivisuuden lisäämi-sen vaatimuksia eikä vielä mullista maa-ilmaa, mutta se voisi tuoda tervetulleita virikkeitä ja oivalluksia arkeen.

Hänen mielestään kulttuurin vaiku-tuksia ei pidä myöskään aliarvioida.

”Aivot ovat monimutkainen ja ar-vaamaton konstruktio ja yksilön ajatuk-set ovat peräisin ties mistä. Kun ihmi-nen ottaa kulttuuritarjonnasta virikkeitä vastaan ja prosessoi niitä omassa mie-lessään, syntyy uutta ajattelua, joka nä-kyy myös oman työpöydän takana tai tehdashallin lattialla.”

Verottoman liikuntasetelin tiedetään innostaneen ihmisiä käyttämään entistä enemmän liikuntapalveluja. Vastaavas-

Työelämän tahti vaatii uusia panostuksia

– Verovapaa kulttuuriseteli käyttöön ensi vuonna

Opetusministeriön virkamiestyöryhmä pohtii helmikuun loppuun mennessä, kuinka toteuttaa hallitusohjelman kirjaus verovapaan kulttuuri-setelijärjestelmän käyttöönotosta 2009.

��������������������������

������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ����������� � � ����������� � � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ����������� � � � �������� � � � � ������������ � � � � ������� � � � � � � � � ������ � � ������������ �������� � ��� � � ���� ������� � � �

�� ���

��

����

������ �

�

������ �

���

���

���

����

������

������ �

�����

��

������

������

��

�����

��

���

��

�

��

�� �

��

���

��

�

�����

�����

��

�

�

��

� ��

��

��

��

��

��

����

�����

�����

��

�

��

���

��

���

��

�

�������������������

������������ ��������� ���

��������� ��������

�������������������

LTTUURISETELI etu PAINOON.FH10 TC M Y

����������

����������������

������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ����������� � � ����������� � � ������������ � ������������ � ������������ � ������������ � ����������� � � � �������� � � � � ������������ � � � � ������� � � � � � � � � ������ � � ������������ ��������

� ��� � � ���� ��

����� �

� ������

��

��

����

�������

����� �

���

���

�������

������

��

���� �

�����

��

�

�

����

���

���

��

�

����

��

���

��

�

��

�� �

��

��

��

�

������

�����

��

�

�

��

� ��

��

��

��

��

��

����

�����

�����

��

�

��

���

��

���

��

�

�

������������������

������������ ��������� ���

��������� ��������

�����������

��������

Teksti: Tiinu WuolioKuvat: Suomen kuvapalvelu Oy

7 eduksesi

”Kun ihminen ottaa kulttuuritarjonnasta virikkeitä vastaan ja prosessoi niitä

omassa mielessään, syntyy uutta ajattelua, joka näkyy myös oman

työpöydän takana”, sanoo kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

tuurilaitokset tulisivat järjestelmän piiriin, ja voidaanko järjestelmällä tukea vain kulttuuripalvelu-jen kuluttamista vai myös kult-tuurin omaehtoista tekemistä.

Yhtenä keskeisenä kulttuurisetelin verokohteluun liittyvänä kysymyksenä on pidetty käyttäjän tunnistamista. Sen ministeri ei kuitenkaan usko nykytek-nologialla aiheuttavan ylipääsemättö-miä vaikeuksia.

Setelin rahallinen arvo on oma lu-kunsa. Tuloverolaissa linjattu työsuhde-edun verovapaus edellyttää, että etu on kohtuullinen ja kaikkien työyhteisöön

kuuluvien saatavissa. Jos kulttuurisetelistä tu-

lee samanarvoinen työsuh-de-etu liikuntasetelin rinnal-

le, pitäisikö verovapauden rajaa korottaa vai joutuuko kulttuuri käytän-nössä kilpailemaan liikunnan kanssa?

”Tätäkin on työryhmässä pohditta-va”, Wallin vastaa. •

ti kulttuurisetelillä vauhditettu kulttuu-ripalvelujen kysynnän kasvu olisi omi-aan parantamaan kulttuurialojen työl-lisyyttä.

”Se olisi yksi myönteinen sivuvaiku-tus”, Wallin arvioi.

Työryhmän ratkottavana monta kysymystä Setelijärjestelmän käyttöönottoon liittyy verotuksellisia ja lainsäädännöllisiä ky-symyksiä, joihin ministeri Wallin ei halua ottaa julkisuudessa kantaa ennen kuin virkamiehistä koottu työryhmä on luo-vuttanut muistionsa. Työryhmä vastaa muun muassa rajanvedosta, mitkä kult-

”Uskon, että aika on kypsä

ja oikea verovapaan kulttuurisetelin

käyttöön-ottoon”

eduksesi 8

Harva kiistää henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin merkitystä yrityksen toiminnalle. Mutta kuinka yritysjohtaja pystyisi parhaiten huolehtimaan työhyvinvoinnista tilanteessa, jossa johdon agendalla on samaan aikaan monta muutakin tärkeää ja ajankohtaista asiaa?

Professori Guy Ahonen:

Työhyvinvointi on yrityksen strateginen valinta

”Vaikka ’tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku’ on vanha viisaus, pätee se hyvänä periaatteena myös tässä suh-teessa”, henkilöstötalouden professori Guy Ahonen Svenska handelshögskola-nin johtamisen laitokselta muistuttaa.

Ahosen mukaan yritysjohdon tulisi tunnistaa työhyvinvoinnin tilanne yri-tyksessä sekä hankkia konkreettista tie-toa yrityksen ja sen henkilöstön tilasta eri mittareiden valossa. Yhtenä työvä-lineenä tiedon kokoamisessa voi olla esimerkiksi Ahosen lan-seeraama ja suomalaisessa työelämässä yleistynyt henkilöstötilinpäätös.

”Tärkeintä on, että johto pysähtyy pohti-maan tilannetta. Asi-aa tulisi kysyä ihmisil-tä itseltään: mitä hei-dän mielestään yrityk-sessä tulisi tehdä työhy-vinvoinnin suhteen, onko meillä jotakin, mikä mättää?”, Ahonen kuvaa.

Ahonen muistuttaa, että työhyvin-vointi on strateginen valinta. Se ei syn-ny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä. ”Se edellyttää, että asia on otettu johdon agendalle ja päätetty, että osa yrityksen menestystarinaa on henkilös-tön menestystarina.”

”Tavoitteeseen pääseminen vaatii ai-na myös panostuksia, aikaa ja rahaa. Us-

Teksti ja kuvat: Jukka Muukkonen

kon, että tässä tapauksessa kaikki voit-tavat pitkällä aikavälillä, vaikka se ensin vaatisikin tinkimistä esimerkiksi ihmisten työpäivän pituudesta.”

Ratkaisuna pysähtyminen hetkeksiAhonen on kehittänyt yrityksille sovel-tuvaksi työkaluksi liiketoimintalähtöis-tä työhyvinvointistrategiaa Työterveys-laitoksella yhdessä tutkija Tomi Hussin

kanssa.”Yleensä työhyvinvointia kehitetään ruohonjuurita-

solla. Liiketoimintalähtöi-nen työhyvinvointistra-tegia sen sijaan vaatii johdon aloitetta. Sii-nä ideana on kiinnittää huomiota siihen, kuinka työhyvinvointi liittyy yri-

tyksen liiketoimintastra-tegiaan”, Ahonen kertoo.Suuri osa yritysten ja hen-

kilöstön pahoinvoinnista aiheu-tuu Ahosen mukaan ahneudesta, hal-litsemattomasta kasvusta, jonka myötä myös panostukset työhyvinvointiin ovat unohtuneet johdon asialistalta.

”Olisi mietittävä, millaiseen kasvu-vauhtiin yrityksellä on realistisia mahdol-lisuuksia. Muutoin henkilöstön alentunut työkyky ja pahoinvointi tulevat yllätykse-nä, jos tilannetta ei kasvun huumassa ole maltettu pysähtyä tarkastelemaan.”

”Tavoitteeseen pääseminen

vaatii panostuksia, aikaa ja rahaa”

9 eduksesi

misesta henkilöstön hyvinvointiin sekä yksinkertaistaa tilannetta yritysjohtajan näkökulmasta ja helpottaa hallintoa.

”Useimpia ihmisiä turhauttavat tar-peettomat ja ylimääräiset hallinnolliset rasitteet. Kaikki ratkaisut, jotka antavat ihmisille lisää omaa valinnanvapautta, ovat hyviä ja kannatettavia. Jos työn-antaja pystyy lisäämään ihmisten oman elämän hallinnan tunnetta tällä tavalla, se luo edellytyksiä myös paremmalle työhyvinvoinnille.”

”Tällaisilla ratkaisuilla ja palveluilla, joiden avulla työnantaja panostaa työ-hyvinvointiin, on myös suuri symbolinen

merkitys. Ne osoittavat, että työnantaja arvostaa henkilöstöä”, Ahonen sanoo.

Tärkeintä uskallus nostaa asia pöydälleSuomalaisissa yrityksissä riittää paran-nettavaa työkykyyn ja työhyvinvointiin panostamisessa.

”Siihen ei tällä hetkellä käytetä tar-peeksi aikaa. Sitä pidetään ruohonjuu-ritason juttuna. Aloitteellisuuteen hen-kilöstön liikunta-asioissa suhtaudutaan myötämielisesti, mutta harvassa yrityk-sessä on pysähdytty miettimään, kuinka se liittyy yrityksen toimintaan. Näin voi

Ahoselle on tullut eri yrityksissä vas-taan hyviä käytäntöjä, jotka ovat olleet hyödyllisiä sekä yritykselle että henki-löstölle.

”Yhdessä yrityksessä toimitusjohta-jalla oli periaate, että hänen onnistumis-taan ei mitata vain yrityksen taloudelli-sella tuloksella, vaan myös sillä, kuinka hänen henkilöstönsä voi.”

Liikuntaseteli yksi hyvä ratkaisuLiikuntasetelin kaltaiset työhyvinvointi-palvelut ovat Ahosen mielestä yksi hy-vä ratkaisu, joka viestii yrityksen sitoutu-

Guy Ahosen mukaan työkykyyn ja työhy-

vinvointiin panos-tamisessa tärkeintä on, että yritysjohto

pysähtyy pohtimaan asiaa. Työvälineinä

voivat toimia esimer-kiksi henkilöstötilin-

päätös ja liiketoimin-talähtöinen työhyvin-

vointistrategia.

eduksesi 10

ta vaatimuksista. Esimerkiksi Suomi-Sof-fan Kajaanissa sijaitsevan tehtaan työnteki-jöillä on toisenlaisia liikkumistarpeita kuin myymälähenkilökunnallamme.”

Eri puolilla Suomea sijaitsevissa myymä-löissä on pyritty siihen, että kunkin myymä-län työntekijät saisivat valita juuri itselleen sopivan tavan liikkua.

”Kuuntelemme ja kartoitamme tarkalla kor-valla, mitä ihmiset haluavat tehdä.”

Helpotusta arkeenJohdon arkea työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimisessa helpottavat mahdollisimman valmiit ratkaisut, joissa rutiinien pyörittämi-nen ei syö turhaan aikaa.

”Liikuntapalvelut ovat yksi parhaista rat-kaisuista. Työhyvinvointipalveluihin liittyvää hallinnollista puolta helpottaa yhteistyö sel-laisten palveluntarjoajien kanssa, jotka tar-joavat kokonaisvaltaisia palveluja ja osaavat homman”, Keskinen-Toivainen sanoo.

Hänen mielestään sellaista tilannetta ei saa tulla, että työhyvinvointiasioille ei riittäisi ai-kaa johdon asialistalla.

”Työhyvinvointi on osa-alue, johon johdon on vain löydettävä aikaa. Työntekijää ei saa missään tilanteessa jättää yksin, olivatpa ky-

seessä mitkä ongelmat vain. Henkilöstön on tunnettava voivansa luottaa yritykseen.”

Suomi-Soffa on vahvassa kasvussa oleva perheyritys, jolla on 21 huonekalumyymälää eri puolilla Suomea sekä kaksi myymälää Ruot-sissa. Yrityksellä on Kajaanissa oma tehdas, jossa valmistetaan Avainlippu-merkinnällä varustettuja kotimaisia sohvakalustoja kor-kealaatuisista raaka-aineista. Suomi-Soffan valikoimiin kuuluvat sohvakalustot, sängyt ja muut kodin kalusteet sekä Senior Design -sohvakalustesarja.

Valmiita ratkaisuja ja valinnan vapautta

helposti käydä, mikäli liian kiireinen päiväryt-mi vie mennessään.”

Ahonen muistuttaa, että ongelma ei ratkea yksittäisillä poppakonsteilla, vaan vaatii kysymyksen pohtimis-ta ja analyysia sen merkityksestä yrityk-selle.

”Tärkein haaste on asian tiedostami-nen ja uskallus ottaa se muiden asiaky-symysten joukkoon johdon ja hallituk-sen työpöydälle.”

Guy Ahonen on Suomen ensimmäi-nen ja ainoa henkilöstötalouden profes-sori. Hän on työskennellyt työterveyden ja -turvallisuuden taloudellisten vaiku-

Suomi-Soffassa tavoitteena on tarjo-ta jokaiselle työntekijälle juuri sopiva tapa liikkua. Erilaiset työtehtävät vaa-tivat myös erilaisia tapoja työkyvyn ylläpitämiseen.

”Työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehti-misessa yritysjohdolle on apua toimivasta ja tiiviistä yhteistyöstä työterveyshuollon kans-sa. Lisäksi tärkeitä ovat yksilölliset ratkaisut, jotka edesauttavat työntekijöiden liikkumis-ta ja jaksamista”, Suomi-Soffan päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Marita Keskinen-Toivainen sanoo.

Näissä työhyvinvointipalveluissa avainase-massa on valintamahdollisuus.

”Kuka tykkää mistäkin. Joillakin jaksamista tukevat parhaiten liikunta ja urheilu, toisilla taas teatteri- tai kulttuuripalvelut.”

Keskinen-Toivaisen mukaan suuri apu on siitä, että osaa ja haluaa delegoida asioita eteenpäin. Suomi-Soffan myymäläpäälliköillä on merkittävä vastuu myymälän henkilöstön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Esimiehille on järjestetty runsaasti koulutusta ja pyritty edis-tämään avointa keskustelua kaikesta.

”Yrityksissä työntekijöillä on aina erilai-sia tarpeita ja toiveita. Osaltaan ne johtu-vat myös erilaisten työtehtävien asettamis-

tusten tutkijana lähes 30 vuoden ajan.

Lisäksi Ahonen on toiminut muun muas-

sa Työsuojelurahaston tie-teellisessä asiantuntijaraadis-

sa puheenjohtajana, STM:n TYKY-toiminnan tutkimuksen ja arvioinnin koordinointiryhmän jäsenenä sekä Ter-veystaloustutkimuksen jaoksen vetäjä-nä Työterveyslaitoksessa. Vuonna 2005 Työterveyden Edistämisyhdistys ry. myönsi Ahoselle valtakunnallisen työ-suojelupalkinnon ansiokkaasta ja pitkä-jänteisestä toiminnasta työterveyden ja työsuojelun hyväksi. •

”Ongelma ei ratkea

yksittäisillä poppakonsteilla”

Liikuntasetelin kaltaiset työhyvinvointipalvelut ovat Guy Ahosen

mielestä yksi hyvä ratkaisu, joka yksinkertaistaa tilannetta yritysjohtajan

näkökulmasta ja helpottaa hallintoa.

”Työhyvinvointi on osa-alue, johon johdon on vain löydettävä aikaa”, Marita Keskinen-Toivainen sanoo.

11 eduksesi

”Tutkimukset kertovat, että tällä hetkel-lä ylipainon yleistyminen ja fyysisen kun-non lasku ovat isoja ongelmia. Ne puo-lestaan kasvattavat sairauksien ja työ-kyvyttömyyden riskejä. Näiden riskien ehkäiseminen ennalta on suuri haaste jatkossa”, Vasankari sanoo.

”Erityisesti nuorten 20–45 -vuotiai-den aikuisten ylipaino on nousussa. Hei-dän kohdallaan riskit näyttävät suurem-milta kuin suurilla ikäluokilla.”

Vasankarin mukaan Suomessa on tur-haa tavoitella korkeampaa eläkeikää, jos emme pysty vaikuttamaan nuorem-man työntekijäpolven liikunta- ja ravin-totottumuksiin.

”Työhyvinvointi on laaja alue, mutta työyhteisön, johtamisen ja oman työn organisoinnin lisäksi nostaisin yksilön sen keskipisteeseen. Jos ihminen ei ole itse työkuntoinen, ei hyvästä ja toimi-vasta työyhteisöstäkään ole iloa”, Va-sankari toteaa.

Aloittamisen kynnys matalaksiKeinona aktivoimiseen Vasankari nä-kee kullekin kohderyhmälle sopivien liikkumismahdollisuuksien tarjoamisen, ”kaikkea kaikille”. Tällöin kynnys aloit-taa madaltuu ja motivaatio kasvaa. Eri-tyisesti kohderyhmäksi tulisi ottaa vähi-ten liikkuvat.

”Työnantajien kannattaisi luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä aktiivi-sempaan liikkumiseen. Kaukonäköisen

työnantajan tunnusmerkki on laskea kynnystä liikunnan lisäämiseen ja koh-distaa siihen myös resursseja. Kysees-sä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Myös yhteiskunnan tulisi osaltaan vahvistaa edellytyksiä liikunnan edistä-miseen, sillä yhtälailla kyseessä on myös yhteiskunnan etu.”

Vasankari kasvattaisi myös työtervey-denhuollon roolia ja kohdistaisi siihen lisäresursseja.

”Suomalaisen terveydenhuollon on-gelmana yleisemminkin on, että hoito on kyllä erinomaista, mutta ennen sai-rauden puhkeamista tarvittaisiin syste-maattisempaa ja ennalta ehkäiseväm-pää toimintaa.”

Ohjaus auttaa liikunnan pariinVasankarin mielestä Liikuntaseteli on hyvä ja oikeaan suuntaan ohjaava väli-ne, sillä se antaa mahdollisuuksia itselle sopivimpaan liikkumiseen.

”Vähiten liikkuville tarvittaisiin myös ohjauksellista ja valmennuksellista otet-ta liikunnan aloittamiseen ja motivaati-on ylläpitämiseen. Liikuntaseteli voi-si hyvin toimia myös tässä yhteydessä maksuvälineenä.”

”Lähes aina vähemmän liikkuneet löytävät liikkumisen riemun sopivasti kannustamalla. Siinä apuna vaaditaan toki toisinaan paljon henkilökohtaista ohjausta”, Vasankari kertoo.

”Osa työnantajista näkee liikuntaan panostamisen helposti vain kulueränä. Kun liikuntaa tarvitseviin panostetaan riittävästi, se on myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Hyödyt näkyvät työkykyi-sempinä työntekijöinä, parantuneena tuottavuutena sekä sairauspoissaolo-jen vähentymisenä.”

Tutkimustietoa käytäntöönVasankari toimii myös Suomen Olym-piakomitean ylilääkärinä. Käytännön ko-

kemusta eri urheilulajien parista hänelle on kertynyt lisäksi Suomen Urheiluopis-ton lääkäriaseman johtajana Vierumäel-lä, jossa hän työskenteli 14 vuoden ajan ennen siirtymistään UKK-instituuttiin.

UKK-instituutti on liikunnan ja terve-yden edistämisen tutkimus- ja asiantun-tijalaitos. Instituutissa tehtävän sovelta-van tutkimuksen avulla tuetaan kansal-lista terveyspolitiikkaa edistävää pää-töksentekoa.

Koulutukseltaan Vasankari on lääke-tieteen tohtori. Hän on hoitanut terveys-liikunnan professuuria Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuo-desta 2006 alkaen. Tutkimustyössään hän on keskittynyt sydän- ja verisuoni-sairauksien riskitekijöihin, ylipainon vai-kutukseen rasva-aineenvaihduntaan se-kä viime vuosina erityisesti liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutusten sel-vittämiseen.

Monipuolisesti liikuntaa harrasta-neen Vasankarin omin laji on pienestä pitäen ollut kestävyysjuoksu. Hän on kil-paillut 1500, 5000 ja 10 000 metrin mat-koilla kansallisella tasolla opiskeluaikoi-hin saakka.

”Juoksulenkkien ja kuntosalin lisäksi liikun mieluiten yhdessä perheen kans-sa esimerkiksi patikoimalla metsäpoluil-la tai pitkospuilla”, Vasankari sanoo. •

UKK-instituutin johtajana joulukuun alussa aloittanut Tommi Vasankari näkee erityi-sesti nuorten aikuisten aktivoi-misen työhyvinvoinnin edistä-misen suurena haasteena.

Tommi Vasankari:

”Nuorten aikuisten aktivoiminen haaste työhyvinvoinnille”

Teksti: Jukka MuukkonenKuva: Vierumäen kuva-arkisto

Tommi Vasankari merkkaa liikunnalle varatut ajat

kalenteriinsa jo etukäteen. ”Yleensä pyrin liikkumaan

3–5 kertaa viikossa, kiireisimpinä työviikkoina

kaksi kertaa viikossa.”

eduksesi 12

Eduksesi-lehden asiantuntijapaneeli pohti tällä kertaa, kuinka saada mah-dollisimman moni työikäinen oivalta-maan – kenties kerta toisensa jälkeen – että ”minustakin voi tulla liikkuva ihmi-nen”. Miten esimiehet, henkilöstöam-mattilaiset, työpaikan liikunnanedistä-jät, työterveyshuollon edustajat tai lii-kuntapalveluiden tuottajat osaavat koh-data liikuntaa torjuvan?

Kansanedustaja Leena Harkimo, eri-koistutkija Mirja Hirvensalo, liikunnan-ohjaaja (amk) Henry Lipponen sekä projektipäällikkö Jukka Keronen pää-tyivät samaan johtopäätökseen: Kos-ka niin esteitä kuin syitä liikkumiselle on moneksi, liikuntaan kannustami-seenkin on haettava keinoja useasta suunnasta.

”Parhaiten liikunta toimii, jos sitä ei käsi-tellä erillisenä palikka-na vaan osana työyh-teisön muuta työhy-vinvointitoimintaa”, muistuttaa Jukka Ke-ronen. Keronen pe-räänkuuluttaa asenne-muutosta suhteessa liikun-taan. ”Tuloverolaissakin pu-hutaan vielä liikunnasta virkistys-toimintana”, hän kummeksuu.

Kerosen mielestä yritysten kannat-taa suhtautua vakavasti työyhteisölii-kunnan kehittämiseen ja ottaa se huo-mioon strategioissaan. Hän viittaa pro-fessori Guy Ahosen Kuntoliikuntaliiton ja EVA:n seminaarissa esiin nostamaan esimerkkiin Dragsfjärdin kunnasta, jos-sa runsaan 40 000 euron vuotuisella pa-nostuksella henkilöstön hyvinvointiin, liikuntaan ja ergonomiaan saavutettiin kolmen vuoden aikana 60 000 euron

nettohyöty. Sijoitukselle saatiin 46 pro-sentin tuotto muun muassa sairauspois-saolojen ja ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten vähenemisestä.

”Tässä laskelmassa ei edes ollut mu-kana työtehon paranemisesta saatua hyötyä”, Keronen mainitsee.

Liikunnan esteitä ja motiiveja on moneksiJukka Keronen muistuttaa, että Kun-toliikuntaliiton barometrin mukaan 80 prosenttia yrityksistä tarjoaa kyllä hen-kilöstölleen liikuntaa, mutta vain pieni prosentti myös liikuntaan aktivoivia toi-mia.

”Esimies ei voi käskeä alaista har-rastamaan liikuntaa, mutta tar-

jontaa pitää olla paljon, mo-nen tasoista ja monenlai-sille ihmisille”, hän sum-maa.

Mirja Hirvensalo-kaan ei usko käskyt-tämiseen. ”Pakkoja ei erityisesti kannata ra-

kentaa, vaan pikemmin-kin laajaa tarjontaa, mo-

nenlaista seteliä. Ihmisten motivaation lähteet ovat mo-

net, ja otettakoon ne kaikki käyt-töön. Usein terveys voi olla ensimmäi-senä motiivina”, hän kertoo.

Jos halutaan aktivoida liikunnallises-ti passiivisimpia, pitäisi Hirvensalon mu-kaan alkuvaiheessa tarjota tietoa ja si-toa toiminta kokonaisvaltaisesti osaksi työterveyshuoltoa. ”Alkuun voi riittää kun kerrotaan, että meillä on mahdol-lisuus saada apua vaikka painonhallin-taan tai neuvoja liikkumiseen.”

Leena Harkimo kertoo liikunnan es-teiden olevan ajankohtainen aihe myös

– ja miten niitä voi ylittää

Monelle kynnys ottaa selville lähin liikuntapaikka ja vielä lähteä itse liikkumaan on korkea – varsinkin, jos aiemmat kokemukset liikunnasta ovat huonoja. Useimmat liikunnan harrastajatkin pitävät taukoja, kuka mistäkin syystä. Kuinka innostaa ihmisiä aina uuteen alkuun?

Sata estettä

“Laaja-alainen ennaltaehkäisy

noussut etualalle”

aloittamiselleliikunnan

Teksti: Tiinu WuolioKuvat: Mauri Ratilainen

13 eduksesi

valtion liikuntaneuvoston liikuntapo-liittisessa jaostossa. ”Onko syynä ajan puute vai onko se kuviteltua? Onko sii-nä laiskuutta vai todellisia rajoitteita, vai ovatko syynä ehkä taloudelliset seikat tai haastava elämäntilanne”, hän poh-tii.

Hirvensalo kertoo listasta, jossa on sata estettä liikunnan aloittamiselle tai sen säännölliselle harjoittamiselle. Osa esteistä liittyy yhdyskuntarakenteeseen tai ympäristöön, osa yksilöön. Ihmisiltä kysyttäessä esiin nousevat useimmiten kivut, kiire ja seuran, taitojen tai kiinnos-tuksen puute.

Tehoaako terveystieto vai hauskanpito ja hyvä oloLeena Harkimo epäilee, että liiallinen rummutus painonhallinnasta, hapen-ottokyvystä tai sykkeestä voi aiheuttaa torjuntaa. ”Liikunta on myös henkistä hyvinvointia, hauskanpitoa ja yhdessä olemista. Sitä pitäisi myydä hyvän vire-än olon kautta”, hän korostaa ja pitää liikunnan sosiaalisuutta tärkeänä näkö-kohtana.

Hirvensalon mukaan henkilökohtai-nen terveysneuvonta voi innostaa al-kuun niitä, jotka eivät saa liikunnasta

minkäänlaista hyvää oloa tai pätevyy-den tunnetta. ”Liikuntaharrastuksen jatkumiseen tarvitaan juuri sitä sosiaa-lisuutta, mutta sitä ennen on saatava jonkinlainen pätevyyden kokemus jo-tain muuta kautta”, hän uskoo.

Henry Lipponen kertoo erään työ-yhteisöhankkeen henkilökohtaisesta valmennettavasta, jolla on ollut paino-

ongelmia ja jota liikunta ei ole lainkaan kiinnostanut. Työterveyshuollossa oli suoraan todettu, että reilu painon pu-dotus on aivan välttämätöntä – ”tai se on henki pois”. Mies ohjattiin liikunnan-ohjaaja Lipposen puheille.

”Olemme yhdessä suunnitelleet kol-mivuotisen ohjelman ja tavanneet aluk-si kerran viikossa. Nyt hän soittelee ky-syäkseen esimerkiksi, mitä tällä viikol-la pitäisi syödä. Kerron myös, miten ja minkä verran missäkin vaiheessa pitäisi liikkua”, Lipponen kuvaa.

”Ei tällainen kaveri lähde mihinkään ryhmään häpäisemään itseään, koska on niin huonossa kunnossa, mutta kun on päästy vähän nurkan takana teke-mään, hän on jo todennut, miten hie-nolta puolentoista tunnin kävely tun-tuu.”

Ammattilaisille lisätietoa sekä työstä että liikunnastaHenry Lipponen tietää, että monilla työikäisillä kynnys jopa elvyttävään lii-kuntaan, kuten venyttelyyn, on korkea. Hän haluaisikin yhdistää liikuntatiedon itse työn tekemiseen.

”Kun käsitellään jotain vaikka raken-tamiseen liittyvää ammattiasiaa, miksei

”Hyvää kuntoa ei voi ostaa, se täytyy tehdä itse. Kun herätetään ihmisen omaa oivallusta kunnon merkityksestä, pitäisi asiaa lähestyä kokonaisvaltaisen hyvän mielen kautta eikä vain korostaa ongelmien ennaltaehkäisyä”, sanoo Leena Harkimo.

eduksesi 14

esimies voisi tuoda siihen myös liikun-tatietoa, millä tavalla jaksaisi tehdä sitä fyysisesti vaativaa työtä sen kahdeksan tuntia”, hän ehdottaa.

”Että kun naulaat kädet ylöspäin, pi-dä tauko 20 minuutin välein ja pyörittele hartioita. Tai jos työskentelee kuumas-sa, niin tankkaa välillä, juo nestettä.”

Jukka Keronen ottaa esiin kysymyk-sen kokonaan uudesta ammatti-kunnasta tai palveluntarjoajas-ta, joka osaisi juuri liikuntaan aktivoimisen. Hänestä työ-hyvinvoinnin ja -liikunnan monentasoisten palvelujen pitäisi ”kulkea jatkuvasti ja säännöllisesti kuin juna, ra-tikka tai liukuportaat, mihin ihminen menee kyytiin ja jat-kaa siitä”.

Hän kertoo, että aikuiskoulu-tuksessa liikunta-alan ammattiosaa-mista ollaan vahvistamassa juuri työelä-män valmennuskysymyksissä.

”Terveydenhoitoon tarvittaisiin sa-maa, sillä terveydenhoitaja on oikeas-taan ainoa työpaikalla, joka voi puut-tua elämäntapakysymyksiin”, Keronen muistuttaa.

Asiantuntijajoukko toteaa työter-veyshoitajankin olevan usein aseeton tehtävässään, ellei hänellä ole ketään, kenen luo osoittaa saamaan liikunta-ohjausta tai neuvontaa. Myös lääkärit tarvitsevat liikunnan ammattilaisia, jot-ta liikuntaa terveytensä tueksi tarvitse-va saisi oikeanlaista ohjausta. Lisäksi lii-kuntaneuvojatkin tarvitsevat enemmän tietoa.

”Yritykset voisivat hakea tiiviimpää yhteistyötä lähialueen liikunta-ammat-tilaisten kanssa. Saleilta löytyy personal trainereita, joiden kanssa työantaja voi-si tehdä sopimuksen ja lähettää ihmisiä sinne vaikka liikuntareseptillä. Tämä on-nistuu helposti ilman, että koulutusra-kenteita tarvitsee muuttaa”, Lipponen huomauttaa.

Leena Harki-mo kiinnittää huo-

miota eri tahojen sitouttamiseen lii-

kunnan merkitykseen. ”Kansallisen liikuntaoh-

jelman pitäisi viimein valmistua tänä ke-väänä ja se on hyvä pohja laaja-alaiselle ennaltaehkäisevälle työlle, joka on nyt noussut entistä enemmän etualalle”, hän toteaa tyytyväisenä.

Voimaa sallivuudesta ja vertaistuestaTyöyhteisö tavoittaa ison osan suoma-laisesta työikäisestä väestöstä ja on pal-jon haltijana myös ihmisten innostami-sessa liikkumaan. Millaisin toimin töissä voidaan vahvistaa liikkumiseen innosta-vaa ilmapiiriä?

Henry Lipponen viittaa kokemuk-siinsa Puolustusvoimien liikuntamyön-teisestä toimintakulttuurista ja lainaa fi -losofi Pekka Himasta, jonka mukaan lii-kunta on omiaan poistamaan ns. moit-teettoman käytöksen pakkoa.

”Kun esimiehet ja alaiset liikkuvat samalla kentällä, työelämän vaatimasta moitteettomasta käytöksestä irrottau-tuminen rikkoo rajoja ja kontaktit hel-pottuvat, kun pelikentällä pomosta tu-leekin Pena”, hän kuvaa.

Mirja Hirvensalo näkee hedelmällisi-nä lähtökohtina työyhteisön matalan as-keleen aktivoimiselle sallivuuden, jous-tavuuden ja toimintamallit, joita ihmiset itse voivat rakentaa. Hän lainaa UKK-ins-tituutin tutkija Ritva Nupposta, joka on muistuttanut liikuntaharrastuksissa ylei-sistä katkoista. ”On turha luulla, että ih-miset liikkuisivat aina säännöllisesti, mut-ta on hyvä, että uskotaan aina uuteen alkuun ja voidaan vaikka välillä vaihtaa lajia.”

Keskustelun puheenjohtaja, Smartu-min toimitusjohtaja Hanna Suoranta te-kee rinnastuksen painonhallintaan, jossa on havaittu, ettei pidä lannistua pienistä repsahduksista vaan jatkaa hyvää yritys-tä taka-askeleista huolimatta.

Lipponen ja Hirvensalo uskovat, että UKK-instituutin kehittämää liikuntapii-rakkaa hallitusti käyttäen voidaan muis-tuttaa sopivista annoksista oikeanlais-ta liikuntaa. Jukka Keronen näkisi mie-lellään arkiliikunnan kuuluvan kunkin työpaikan kulttuuriin siten, että kaikki omaksuisivat esimerkiksi luontevaksi ta-vaksi käyttää portaita hissin sijasta. Har-kimo kertoo esimerkin voiman toimivan myös eduskunnassa, jossa portaita on tunnetusti paljon.

Henry Lipponen yllyttää joskus jättä-mään liikunta-sanan pois ja lähtemään

Mirja Hirvensalon mukaan monet työikäiset haluaisivat matalan kynnyksen harrastuspaikan. ”Tarvitaan konseptointia lajista kuin lajista, ja lisäksi viestintää kertomaan, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään siellä salilla noloksi.”

“Aktivoijista kokonaan

uusi ammattikunta”

15 eduksesi

Jukka Kerosen mielestä työhyvinvoinnin ja -liikunnan

monentasoisten palvelujen pitäisi ”kulkea jatkuvasti

ja säännöllisesti kuin juna, ratikka tai liukuportaat, mihin

ihminen menee kyytiin ja jatkaa siitä”.

työporukalla vaikka retkelle, marjasta-maan tai sienestämään ilman, että näitä retkiä julistetaan terveysliikunnaksi. Hir-vensalo lisää listaan tikanheiton, pilkkimi-sen ja biljardin. Suoranta mainitsee mata-lan kynnyksen lajeina keilailun ja asahin.

Kaikki keskustelijat soisivat löytävän-sä uusia perheliikuntamuotoja, sillä per-heen perustaminen on juuri niitä elämän käännekohtia, joissa liikunnan harrasta-minen usein keskeytyy.

”Kyläyhteisöllisyys toimii vielä Pohjan-maalla, missä ruotsinkielisillä alueilla ele-täänkin pidempään ja terveempinä kuin muualla. Mikseivät muutkin lähellä toisi-aan asuvat voisi tukea liikunnan harras-tusmahdollisuuksia”, Lipponen ehdot-taa.

Harkimo kertoo asuinalueensa oma-kotiyhdistyksestä, joka käyttää koulua liikuntatilana ja järjestää miehille sählyä ja naisille jumppaa ja ryhmiä perheen pienimmillekin. ”Siinäkin tarvitaan niitä sieluja, jotka jaksavat viedä asiaa eteen-päin.”

Työpaikoilla on otettu käyttöön uusia keinoja. Jukka Keronen kertoo esimer-kin rakennustyömaalta, jossa työnjoh-

dolle on ilmoitettu, että taukojum-pat on pidettävä. ”Työntekijät

osallistuvat niihin innois-saan”, hän sanoo.

Henry Lipponen mai-nitsee rakennusyhtiön, jonka työmaalla sään-nöllinen aamuvoimis-telu on osaltaan vä-hentänyt tapaturmia

merkittävästi. ”Siellä on koulutettu muutaman

päivän koulutuksella ver-taisohjaajia, jotka vetävät 15

minuutin jumpan aamulla. Ne, jot-ka eivät tule jumppaan, menevät töihin. Jumppaan osallistuminen on lisäänty-nyt”, hän kertoo.

Hirvensalon esimerkki on Keski-Suo-men sairaanhoitopiiristä, jonka 1300 hengen työyhteisölle on tarjolla mo-nenlaista tukea ja ryhmäliikuntaa. ”Niin

Uusia toimintatapoja edes kokeeksiVaikka sopivia ryhmiä olisi tarjolla, ei lii-kunnan aloittaminen ole aina help-poa. Mirja Hirvensalon väitös-tutkimuksessa vanhemman iän liikunta-aktiivisuutta selitti aktiivinen liikun-taharrastus nuorena.

”Tutkimus vahvis-ti, että minkä nuore-na oppii, sen vanhana taitaa. Edelleen liikun-nanopetuksessa – ole-mattomista tuntimääris-tä huolimatta – pyritään varmistamaan juuri liikunta-taitoja”, Hirvensalo sanoo.

Liikuntataitojen ja fyysisen kunnon yleiseen heikentymiseen on kiinnitetty huomiota myös Puolustusvoimissa. Pe-liä ei silti ole menetetty, vaikka taitoja ei olisi ajoissa hankittu. Tarvitaan kuitenkin hyvää ohjausta ja sopivia liikuntamuoto-ja myös myöhemmin aktivoituville.

“Esimiehen tulee voida tarjota

vaihtoehtoja”

“Vaikka ei olisi niin liikunnallinenkaan porukka, siinä on kiva toimia ja siellä on ihmisiä jotka huomaavat, jos joku ei ole vähään aikaan ollut mukana”, Henry Lipponen sanoo.

eduksesi 16

LEENA HARKIMOkansanedustaja (kok)Leena Harkimo on kolmannen kau-den kansanedustaja, valtion liikun-taneuvoston jäsen vuodesta 1999 ja sen liikuntapoliittisen jaoston pu-heenjohtaja vuodesta 2003. Edel-lisellä vaalikaudella hän vaikutti lii-kuntaneuvoston erityisliikunnan ja-oston johdossa. Hän on toiminut pitkään jääkiekon paris-sa aiemmin mm. Jokerit HC Oy:n toimitusjohtajana ja edelleen yhtiön hallituksessa.

MIRJA HIRVENSALOerikoistutkija ja liikuntatieteen tohtori, Jyväskylän yliopistoMirja Hirvensalo työskentelee lehto-rina Jyväskylän yliopiston liikunta-kasvatuksen laitoksella. Väitöstutki-muksessaan hän selvitti ikääntyvien liikuntaharrastuksen muutosta, pysy-vyyttä sekä liikunnan harrastamisen syitä ja esteitä. Hän soveltaa moti-voivan liikuntaneuvonnan periaat-teita Aikuisen henkilön yksilöllisen liikuntaohjelman suunnittelu ja to-teutuksen tukeminen -hankkeessa työttömien työnhakuvalmiuksia parantavassa Raide -projektissa.

JUKKA KERONENprojektipäällikkö, Työyhteisöliikunta 2010 -hankeJukka Keronen edistää työssä käy-vien suomalaisten liikunnallista elä-mäntapaa kolmen ministeriön, työ-markkinakeskus- ja liikuntajärjes-töjen yhteisessä Työyhteisöliikunta 2010 -hankkeessa. Hän on aiemmin työskennellyt samojen teemojen pa-rissa Työväen Urheiluliitossa.

HENRY LIPPONENliikuntakasvatusupseeri, PuolustusvoimatHenry Lipponen on liikunnanohjaaja (amk) ja Suomen liikunnan ammat-tilaiset ry:n varapuheenjohtaja, jo-ka on kirjoittanut useita artikkeleita työhyvinvoinnista ja liikunnan kasva-tuksellisesta merkityksestä. Myös ju-dovalmentajana ja työyhteisöpalve-luja tarjoavan Hozen Oy:n johtavana konsulttina toimiva Lipponen on ul-kopuolisena liikunnan asiantuntijana mm. HKR Tekniikan henkilöstön työ-kyvyn Tulevaisuusohjelmassa.

sanotuilla autonomisen työajan jaksoilla ihmi-set voivat järjestää elä-määnsä paremmin. Siel-lä on hyviä mallituksia, kuinka joustavan työajan ansiosta voi ottaa omaa ai-kaa vaikka jumppaan. Tavoit-teena on ollut autonomian tun-ne työhön ja itsestä huolehtimiseen.”

Hanna Suoranta kertoo työpaikasta, jossa tietokoneruudulle ilmestyy pari ker-taa päivässä taukojumppaohjeita. ”Niis-tä pitivät eniten ne, jotka eivät muuten olleet liikunnallisia. Parempi olo tuli jo muutamassa minuutissa.”

Henry Lipponen jatkaa konepajasta, jossa liikunnanvastainen asenne on jos-kus lujassa. Tuloksia on saavutettu otta-malla ammattimiesten oma asiantunte-mus käyttöön.

”He tietävät, mitä on tehdä raskasta työtä ja miten siitä parhaiten palaudu-taan. Kun siitä keskustellaan työryhmäs-sä, jota johtaa pitkän linjan työntekijä-taustainen keskijohdon edustaja, syntyy uusia ideoita. Esimerkiksi työntekijöiden aloitteesta kuntopyörä on sijoitettu pa-rakkiin vaihtoehdoksi tupakkatauolle. Nyt seurataan pyörän käyttöastetta, jot-ta voidaan osoittaa johdolle, että näin kannatti tehdä.”

Lisää liikuntapalveluja työikäisilleMonet kuntosaliketjut ovat kehittyneet nuorten aktiiviliikkujien areenoiksi, jois-

sa ei ole osaamista ikääntyvien ihmisten kohtaamiseen.

”Parikymppiselle ohjaajalle on shokki,

kun hän ei voi ymmär-tää keski-ikäisen lähtöta-

soa. Meillä alkaa myös olla ikääntyvien kuntosaleja, mut-

ta siitä välistä puuttuvat työikäisten kuntosalit”, Mirja Hirvensalo sanoo, ja moni läsnäolija tunnistaa ilmiön.

”Aloittelija ei ehkä tiedä edes, miten kulkukortti toimii, puhumattakaan lait-teista. On suuri kynnys mennä pyytä-män apua”, Hanna Suoranta pohtii.

Hirvensalo herättää hilpeyttä kerto-malla USA:ssa järjestettävistä kävelyret-kistä suurissa ostoskeskuksissa. ”Ehkä meidänkin pitäisi ruveta rakentamaan tällaisia heikkokuntoisten kävelyporu-koita ja tarjota mall walkingia sunnun-taisin klo 10.”

Täyttyvätkö siinä edes terveyslii-kunnan suositukset, joukossa epäil-lään, mutta Hirvensalon mielestä nii-den ei aina tarvitsekaan täyttyä. ”Kun-han edes kävelevät. Kun kelitkin ovat tällaiset, sisäliikunta voi pian olla todel-la tarpeen.”

Hirvensalon mukaan monet työikäi-set haluaisivat matalan kynnyksen har-rastuspaikan. ”Tarvitaan konseptointia lajista kuin lajista, ja lisäksi viestintää kertomaan, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään siellä salilla noloksi.” •

Panelistit:

“Motivaation lähteet

ovat monet”

17 eduksesi

Liikuntaseteli on

Päätyökseen tietohallinnon koulutus-suunnittelijana toimiva Laakso kertoo alkuun säikähtäneensä viraston henkilö-kunnan suurta innostusta liikuntasetelei-hin. Onneksi toimiva käytännön ratkai-su löytyi pian veroviraston kuntoutus- ja päihdeasioiden yhteyshenkilöverkostos-ta, joka otti järjestääkseen myös liikun-tasetelitilausten kokoamisen.

Verohallinnossa on pitkään tehty työ-suojelusuunnitelmia, joihin sisältyy myös henkilöstön hyvinvointi. Oikeita keinoja tukea henkilöstön työkykyisyyttä ja työs-sä jaksamista oli haettu jo ennen liikun-tasetelin verovapautta.

”Niiden löytäminen on aika haasteel-lista. Liikuntaseteli nähdään todellisena hyvinvointietuna itse työntekijälle”, Sari Laakso puntaroi.

Edun verovapaus oli kuitenkin edel-lytys liikuntaseteleiden käyttöönotolle myös verohallinnossa.

”Jaamme enintään 20 seteliä kaksi kertaa vuodessa siten, että työnantaja korvaa puolet setelin hinnasta”, Laak-so kertoo.

Hän uskoo edun tulevan paremmin käytetyksi, kun käyttäjä maksaa siitä it-sekin.

Liikunnalla me-henkeä ja terveyttäUudenmaan verovirastolla on Pasilassa myös oma Liikuntakeidas, jossa järjeste-tään päivisin ja työpäivän jälkeen ohjat-tuja tunteja. Osan niistä työnantaja mak-saa suoraan, ja omavastuuosuuden voi maksaa liikuntaseteleillä.

”Aina ei tarvita seteliäkään, sillä meil-lä voi järjestää myös työporukoiden yh-teisiä kävelyjä ja käyttää työnantajan hankkimia kävelysauvoja”, Laakso lisää.

Panostus liikuntaan on tuottanut toi-vottua tulosta. Sari Laakso kertoo, että

Joka neljäs verohallinnon työntekijä kustantaa liikun-tasetelillä osan liikuntaharrastuksistaan. Verohallitus otti uuden työsuhde-edun käyttöön vuonna 2004 heti, kun sen verovapaudesta oli saatu tieto. Työnantajan liikuntamyönteisyydestä viestii myös Uudenmaan veroviraston koko 1600 hengen henki-löstölle annettu mahdollisuus käyttää liikuntaan tunti viikkotyöajastaan. ”Se on todella hieno kädenojennus, joka kaikkien kannattaa käyttää hyväksi”, sanoo Uudenmaan vero-virastossa liikuntaseteleiden yhteyshenkilönä toimiva Sari Laakso.

todellinen hyvinvointietu

Sari Laakso, Uudenmaan verovirasto

– On ollut ilo seurata kaikkein iäkkäimpiä viikoittain liikkuvia, joiden elämässä liikuntaharrastus on punaisena lankana. He ovat henkisesti erittäin vireitä.

Teksti: Tiinu WuolioKuvat: Uudenmaan verovirasto

eduksesi 18

liikuntaryhmiin osallistuvien tuki- ja lii-kuntaelinsairauksista johtuvien sairaus-poissaolojen määrät ovat viime vuosina vähentyneet.

”Meillä työyhteisössä sähly ja lento-pallo ovat hyvin suosittuja. Omiin tur-nauksiin koottu työpaikkajoukkue luo me-henkeä”, Laakso kuvaa.

Hän tietää monen innostuneen lii-kunnasta oman Aslak-kuntoutusjakson-sa jälkeen. Laakso muistuttaa, miten tär-keää työyhteisön on tukea tätä innos-tusta, jotta merkittävä panostus varhais-kuntoutukseen ei menisi hukkaan.

Työpaikkaliikunnan uudet ulottuvuudetSari Laakso on verkostonsa välityksellä koonnut myös käyttäjien kokemuksia lii-kuntasetelistä.

”Niiden tukema mahdollisuus harras-taa liikuntaa omalla kotipaikkakunnalla on luonut uudet ulottuvuudet työpaik-kaliikunnalle. Monen on kuitenkin haet-tava lapset hoidosta tiettyyn aikaan eikä liikuntaa ehdi harrastaa työpäivän aika-na”, hän toteaa.

Laakso pitää myös mahdollisuut-ta yksilöllisiin valintoihin tärkeänä, jot-ta jokainen voisi iästä ja sukupuolesta riippumatta löytää mieleisensä liikunta-muodon.

”Esimerkiksi miehet harvemmin osal-listuvat ohjattuihin jumppiin, mutta läh-tevät kyllä sählyyn, lentopalloon ja sul-kapalloon.”

Verohallinnossa liikuntaseteleitä käy-tetään paljon kuntosaleilla ja uimahal-

leissa ja niillä on maksettu myös lentopal-lon salimaksuja. Sulkapallolla ja golfi lla-kin on joukossa paljon harrastajia.

”Kun saadaan työkaverit yh-dessä pelaamaan, se luo yh-teisöllisyyttä, joka on tär-keä tekijä liikuntaharras-tuksen jatkumiselle. Ka-verit alkavat kysellä, jos jotakuta ei ole vähään aikaan näkynyt”, Laak-so huomauttaa.

Järvenpään Voi-mistelijoiden puheen-johtajana toimivan Laak-son mielestä on yhtäläinen haaste niin töissä kuin urheilu-seuratoiminnassa, että välitämme ihmis-ten liikkumisesta ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa.

Jo tilaus markkinoi liikuntaaVerohallinnossa liikuntaseteleiden tilauk-set tehdään työajalla kaksi kertaa vuo-dessa. Uudenmaan verovirastossa toi-mintaan sitoutunutta verkostoa muis-tutetaan asiasta sähköpostilla kuukaut-ta ennen määräpäivää, johon mennessä

tilaukset kootaan yksiköittäin yhteiseen taulukkoon. Sari Laakso hoitaa tilauksen keskitetysti ja jakaa setelit joko sisäpos-

tissa tai verkostoon kuuluvat käyvät hakemassa ne jakaakseen edel-

leen omissa yksiköissään.”Jopa johtoryhmän jä-

senet ottavat viedäkseen niitä eri toimipaikkoihim-me”, hän kiittelee.

Laakson mukaan lii-kuntasetelietua ei ole tarvinnut juuri mainos-

taa. ”Jo tieto tilauksen ajan-

kohdasta toimii myös liikkumi-sen markkinointina, ja samalla voi

toivottaa kaikille liikunnallista vuotta.” Hän uskoo liikuntaseteleiden käytön

omassa organisaatiossaan edelleen li-sääntyvän.

”Vakiokäyttäjiä on paljon, ja he ottaisi-vat niitä enemmänkin, jos saisivat.” •

Verohallinnossa moni on innostunut liikunnasta oman työporukan kautta.

”Mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin tärkeää”

19 eduksesi

Se on pysynyt ennallaan samalla kun lii-kuntapaikkojen ja -palveluiden hinnoit-telu on seurannut yleistä kustannusta-son nousua. Eduksesi kyseli työmarkki-najärjestöjen näkemyksiä aiheesta.

Verotusmalli yksinkertaisemmaksiVeroedun ylärajan tulee seurata hinta-kehitystä. Infl aatio etenee nyt noin kol-men prosentin vuosivauhtia, joten tu-emme tasokorotusta, toteaa STTK:n ta-louspoliittinen asiantuntija Ralf Sund. Sund ehdottaa, että verotusarvolle tulisi määritellä lakiin tarkka arvo viit-teellisen 200 euron sijasta. ”Nyt rajan tulkinta jää paikkakunta-kohtaisesti verottajalle. Selkeästi määri-telty arvo ja sille rakennettu indeksiko-rotusautomaatti selkiyttäisi käyttöä niin työntekijän, työnantajan kuin verotta-jankin kannalta.” Kulttuurijärjestöille verottoman kult-tuurisetelin käyttöönottoa koskevan selvityksen vuonna 2004 tehnyt Sund uskoo, että verovapauden yläraja tulee uudelleen pohdittavaksi kun kulttuuri-setelin verotuskohtelu nousee julkiseen keskusteluun. ”Tuleeko niiden yhteisarvoksi 200 eu-roa vai määritelläänkö seteleiden vero-tusarvolle yhteinen raja? STTK edustaa kantaa, jonka mukaan sekä liikunta että kulttuuri ovat tärkeitä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Näiden merkitys korostuu entisestään lähivuo-sina muun muassa eläkkeelle siirtymisen seurauksena”, Sund toteaa. STTK:n kanta näihin valtion kä-denojennuksiin palkansaajalle on myön-

teinen. Sen mukaan järjestelmä keven-tää osaltaan painetta siirtää verotuksen painopistettä palkansaajille. ”Veroteoreettisesti nykyinen käy-täntö on kuitenkin hieman kyseenalai-nen, sillä se nakertaa veropohjaa”, Sund myöntää. Reaaliarvon säilyttäminen paikallaanEK:n veropoliittisen näkemyksen mu-kaan yleinen tuloverokevennys ja sen myötä vapaa valintamahdollisuus lisä-rahan käytön suhteen on aina subven-tioita parempi. ”Tulisi siis lähteä matalista veropro-senteista ja laajasta veropohjasta, jota kaikki subventiot osaltaan syövät”, joh-taja Leif Fagernäs katsoo. ”Vastaavasti nykyistä neutraalimpaa olisi järjestelmä, joka jättäisi kunkin yri-tyksen omaan harkintaan järjestää hen-kilökuntaetuja jonkin yleisen verohelpo-tusjärjestelmän puitteissa”. Kun liikuntasetelijärjestelmä kuiten-kin on luotu ja hyväksytty, EK:n mielestä setelien reaaliarvon säilyttäminen olisi paikallaan. ”Työyhteisöliikunnan edistämisen puitteissa myös elinkeinoelämä on tu-kenut järjestelyjä, jotka saavat sellaiset työntekijät liikkeelle, jotka eivät harras-ta minkäänlaista liikuntaa”, Fagernäs muistuttaa. ”Tätä kautta työnantaja näkee mah-dollisuuden edistää työntekijöiden yleistä terveyttä, vähentää sairauspois-soloja ja vahvistaa tuottavuutta”.

Malttia muutoksiinSAK:n peruslähtökohta on, että palkka on hyvä maksaa palkkana, kertoo SAK:n viestintäpäällikkö Harri Järvinen. ”Emme kuitenkaan vastusta luotua ja käytössä olevaa järjestelmää. Vero-vapauden arvon tulisi seurata infl aation kehitystä”. Myös Järvinen korostaa malttia muu-toksissa: suuremmat korotukset saattai-sivat rasittaa veropohjaa. Myös kunnallisen työmarkkinalai-toksen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää hyvänä henkilöstön

Valtio tukee liikuntaseteleiden käyttöä. Työnantajan osin tai kokonaan kustantama liikuntaseteli säädettiin tuloverolaissa verovapaaksi henkilöstöeduksi vuoden 2004 alusta. Silloin kohtuulliseksi eduksi vakiintui yleisesti noin 200 euron vuotuinen määrä.

Hintakehitys syökohtuullista etua

Teksti: Anne Välisaari työterveyttä ja -kykyä ylläpitävää liikun-tasetelijärjestelmää. Verotukseen hän ei halua ottaa kantaa. ”Seteleiden käyttäminen on yksittäis-ten kuntien ja kuntayhtymien oma asia”, Jalonen toteaa. Akava ry:n lakimies Maria Löfgrenin mukaan liikuntaseteli voi toimia yhtenä tärkeänä osana ennalta ehkäisevää ter-veydenhuoltoa. Kuitenkaan yksilökoh-taisesti tuettu liikunta ei voi korvata ko-ko työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitoa tai kehittämistä. ”Liikuntaseteleiden, kuten muidenkin henkilökuntaetuuksien suhteen on tär-keää noudattaa yhdenvertaista henkilös-töpolitiikkaa”, Löfgren toteaa. ”Liikuntaseteleiden arvoa ei tulisi vä-hentää rahapalkasta, vaan ne on annet-tava lisäetuutena, joiden käyttö perus-tuu työntekijän omaan harkintaan.” Akavassa pidetään tärkeänä, että työnantajan tarjoamien liikuntasetelien verovapaa arvo seuraa liikun-tapalvelujen hintoja pit-källä aikavälillä. Löfgren kuitenkin korostaa, et-tä malttia tarvitaan, sillä verovapaan se-telin arvon nostami-nen on omiaan joh-tamaan tarjottujen liikuntapalvelujen hinnan nousuun. ”Tämä kehä-vaikutus näyttää toteutuneen lou-nassetelijärjestelmän kanssa”, hän huo-mauttaa. •

eduksesi 20

Teksti: Hannu NiittymäkiKuvat: Mauri Ratilainen

”Jatkuvuus on tärkeää toimivassa työterveys-huollossa. Hyvä kokemus työpaikan olosuhteista ja ihmisistä on aina selkeä etu”, sanoo Neste Oilin johtava työterveyslääkäri Visa Kervinen.

”Muutaman vuosikymmenen aikana on tapahtunut paljon. Painopiste on siir-tynyt sairauksien hoidosta niiden ennal-ta ehkäisyyn. Toiseksi työskentelemme yksilökeskeisten toimenpiteiden sijaan entistä enemmän työyhteisötasoisten asioiden parissa”, hän arvioi.

Työterveyshuolto voi esimerkiksi ol-la mukana työpaikan koulutuksissa ja virkistyspäivillä pitämässä alustuksia ja vetämässä keskusteluhetkiä esimerkiksi työstressin oireista ja stressinhallinnas-ta, vuorovaikutuksesta työyhteisön si-sällä, työkavereista välittämisestä, työ-paikkakiusaamisesta, hankalien asioi-den puheeksi otosta ja vaikka pitämäs-sä liikuntatuokioita.

Painoarvoa näkemyksille antaa Ker-visen pitkä kokemus työterveyshuollos-ta. Hän on toiminut useita vuosia sekä terveyskeskus- että sairaalalääkärinä. Työterveyslääkärinä hän aloitti vuonna 1989 silloisen Neste Oy:n Porvoon tuo-tantolaitoksella. Ennen nykyistä tehtä-väänsä hän toimi Metso Paper Oy:n joh-tavana työterveyslääkärinä.

Nyt toimenkuva koostuu työterveys-huollon kehittämisestä, johtamisesta ja yhteistyöstä eri tahojen kanssa yrityksen sisällä ja ulkopuolella. Kervisen vastuul-la ovat Neste Oilin omat työterveysyksi-köt Porvoon, Naantalin ja Espoon toimi-pisteissä. Yrityksen omassa työterveys-huollossa työskentelee liki 30 ja koko

Jotta kipinä ei sammuisi

Visa Kervinen, Neste Oil

Ennakoiva työterveyshuolto on jatkuva prosessi

”Olemme siirtymässä projekteista jat-kuvaan prosessiin. Meidän pitäisi toi-mia ennakoiden ja pystyä reagoimaan ennen kuin mitään ikävää tapahtuu.”

Kervinen kuitenkin muistuttaa, että vastuu omasta terveydentilasta kuuluu aina yksilölle itselleen. ”Sitä ei voi siir-tää pomolle, puolisolle tai kenellekään muullekaan.”

Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto on Suomessa ollut vuodesta 1978 läh-tien lailla pakolliseksi säädettyä toimin-taa. Kervinen arvioi suomalaisen työter-veyshuollon tason kansainvälisten mit-tapuiden mukaan korkeaksi ja sijoittaa sen muihin Pohjoismaihinkin verrattuna aivan kärkipäähän.

21 eduksesi

yhtiössä ulkomaiset toiminnot mukaan lukien lähes 5000 henkeä.

”Kansainvälistyminen on merkittävä haaste työterveyshuollollekin”, Kervi-nen toteaa.

Into ja sitoutuminen työhön tärkeääSuurten ikäluokkien lä-hestyessä eläkeikää suomalaiselle työ-terveyshuollolle on langennut haastava urakka pitää ihmisiä työkuntoisina ja työha-luisina. Visa Kervinen pi-tää erityisen tärkeänä, että ihmisten into, kipinä ja sitoutu-minen työntekoon säilyy mahdollisim-man pitkään.

”Tässä asiassa työnantajan toiminta on ratkaisevaa, mutta työterveyshuolto voi tehdä paljonkin yhteistyötä työnan-tajan kanssa”, hän huomauttaa.

”Esimerkiksi puutteellinen esimies-toiminta tai työpaikkakiusaaminen ovat vaikeita asioita, joihin on puututtava he-ti.”

Samaan aikaan kun suomalaisten sy-dän- ja verisuoniterveys on parantunut tuntuvasti viime vuosikymmenien aika-na, on fyysinen kunto laskenut liikun-nan vähentyessä ja painon noustessa. Työ on fyysisesti keventynyt ja hyötylii-

kunta vähentynyt, minkä vuoksi liikun-nan riittävyyteen on syytä kiinnittää huomiota.

Kervisen mukaan suurissa yrityksis-sä liikuntaan kannustaminen on

yleensä hoidettu hyvin.”Meillä on toimivia

vaihtoehtoja: liikunta-setelit, alennukset tai omat salivuorot, osal-listuminen kampan-joihin ja tapahtumiin. Hyvinä esimerkkeinä voisi mainita Neste

Oilin laajan liikuntase-telien käytön tai Jyväs-

kylän Metso Paperin, jossa on vapaa-ajanohjaaja neuvo-

massa työntekijöitä terveysliikuntaan liittyvissä asioissa.”

Motivointi haasteena työterveyshuollollekinKervinen antaa tunnustusta suomalai-selle työpaikkaruokailulle. Työpaikka-ruokalat ovat ohjanneet muun muassa järkevämpään suolan ja eläinrasvojen käyttöön. Suomi on kuitenkin noussut Euroopan lihavimpien maiden jouk-koon ja lihominen on lisännyt suoma-laisten riskiä sairastua tyypin 2 diabe-tekseen.

”Tietoa terveellisistä ruokatottu-muksista on, mutta mistä saada moti-

vaatio - se on haaste työterveys-huollollekin”, hän myöntää ja näkee viestinnällä hyvinkin tärkeän roolin motivoinnis-sa.

”Itse pidin paljon Hanna Partasen Olet mitä syöt - TV-ohjelmasta. Siinä oli oivalli-sesti osattu esittää painavaa asiaa rempseällä ja välittö-mällä otteella. Samoja keino-ja voisi käyttää yritysten hen-kilöstöviestinnässäkin.” •

”Vastuu terveydentilasta

aina yksilöllä itsellään”

Visa Kervinen pitää tärkeänä, että ihmisten into, kipinä ja sitoutuminen työntekoon säilyy mahdollisimman pitkään. ”Tässä asiassa työnantajan toiminta on ratkaisevaa, mutta työterveyshuolto voi tehdä paljonkin yhteistyötä työnantajan kanssa.”

Poimittua

Harward Business Review

lokakuu 2007

Hallitse vireyttäsi, älä aikaasiKansainvälisen kilpailun kirittämä työ-elämä vaatii henkilöstöltä yhä kovem-paa suoritustasoa. Ihmiset yrittävät vastata vaatimuksiin, mutta tavalli-nen keino – työpäivän venyttäminen – ei tuota toivottua tulosta. Ihmi-set uupuvat, heidän sitoutumisen-sa työhön heikkenee ja he alkavat sairastella tai hakeutua terveempiin työympäristöihin. Pidemmät työpäivät eivät ratkai-se ongelmaa, koska aika on rajalli-nen resurssi. Sen sijaan henkilökoh-tainen vireys on uusiutuvaa, sanovat amerikkalaiset tutkijat ja kehittäjät Tony Schwartz ja Catherine McCart-hy artikkelissaan Harvard Business Reviewssä. He suosittelevat säännöllisesti tois-tettavia pieniä rutiineja, joilla organi-saatiot voivat tukea työntekijöidensä henkistä, älyllistä ja fyysistä kestävyyt-tä. Näitä ovat tietyin väliajoin pide-tyt pienet tauot, työn keskeytysten vähentäminen ja ajan varaaminen sii-hen, missä ihmiset ovat parhaimmil-laan ja mistä he nauttivat. Schwartz ja McCarthy erottavat yk-silötasolla fyysisen, tunnetason, älyl-lisen ja henkisen vireyden. Ihmiset voivat itse ylläpitää vireyttään muun muassa tauottamalla työnsä ja ateri-ansa oikein, varaamalla aikaa tärkeim-piin tehtäviinsä ja vetäytymällä puhe-limen ja sähkönpostin äärestä keskit-tymistä vaativaan työhön. Tärkeää on myös nukkua riittävästi ja harjoittaa aerobista liikuntaa ainakin kolme ker-taa viikossa ja voimaharjoittelua ker-ran viikossa. Tunnetason vireydelle on eduksi antaa yksilöityä myönteistä palautetta kollegoille sekä ottaa etäi-syyttä ja hakea vaihtoehtoista näkö-kulmaa haastaviin tilanteisiin töissä. Schwartz ja McCarthy kehottavat työnantajia auttamaan työntekijöi-tä järjestelmällisesti huolehtimaan omasta vireydestään, ja hyödyt näky-vät suoraan tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Yritysten kannattaa esimerkiksi perustaa erityisiä tiloja virkistäytymi-seen työpäivän aikana, tukea kunto-klubeihin kuulumista ja kannustaa lii-kuntatuokioihin keskellä päivää.

www.theenergyproject.com

eduksesi 22

”Olemme onnekkaassa asemassa, sillä meillä on suhteellisen hyvä työhy-vinvointi, mihin vaikuttaa monta asiaa. Hyvinvointi on paljon ihmisen korvien välistä kiinni, mutta myös työnantaja pystyy vaikuttamaan siihen, että ihmi-nen pääsee tekemään tavoitteellista työtä, hän voi vaikuttaa työnsä tulok-siin ja kokea työnsä merkitykselliseksi”, Saarinen sanoo.

Tavoitteet laaditaan esimiehen kans-sa, mutta sen jälkeen kukin voi valita, miten tavoitteisiinsa pyrkii. Saarinen to-teaa tekevänsä paljon yhteistyötä myös työterveyslääkärin ja -hoitajan kanssa, jotka antavat palautetta ja tilastotie-toa henkilöstön voinnista ja sairaslomi-en syistä.

Ajankäytön hallinta tuo tasapainoa elämään

”Asiantuntijoilla on yleensä hyvä elämänhallinta. Mutta toisaalta ihmiset ovat into-himoisia omaan työhön-sä, ja työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy helposti. Silloin päivät venyvät, eikä kukaan ihminen pitkällä tähtäimellä sel-laista voi kestää.”

Johanna Saarinen kuulee työssään monen-laisista ajankäytön ratkai-suista, joilla haetaan tasapainoa perheen, työn, sosiaalisten suhteiden ja harrastusten kesken.

”Ajankäytön hallinta tuo elämään tasapainoa. Olemme tietyllä tavalla eri-tyisasemassa omien MS ohjelmistojen kautta. Koulutamme muille kalenteri-suunnittelua ja tietysti käytämme näitä mahdollisuuksia itse”, hän mainitsee.

Microsoft on yltänyt kolmena vuonna peräkkäin ensimmäi-selle sijalle Suomen parhaat työpaikat -listalla, joka perus-tuu pääosin organisaatioiden omien työntekijöiden mielipi-teisiin. Silti hyvän työvoiman saaminen on koettu haasteena. ”Jokainen kunnianhimoinen yritys Suomessa kilpailee tällä hetkellä maan parhaista kyvyis-tä”, sanoo Suomen Microsoftin henkilöstöjohtaja Johanna Saarinen.

Hänestä on tärkeää, että ihmisiä ak-tiivisesti kannustetaan miettimään työn ja yksityiselämän tasapainoa. ”Siitä on myös työnantajalle etua, sillä tuottavim-pia työntekijöitä ovat juuri ne, joilla elä-män eri alueet ovat tasapainossa.”

Saarinen muistuttaa, että alaisten hy-vinvointi on myös esimiesten asia. ”Ke-hityskeskusteluja käydään kerran kuus-sa, ja aina niissä otetaan esille, miten ihmisellä menee. Meidän on koko ajan seurattava tilannetta, sillä Microsoft on vaativa työnantaja ja työn tavoitteet ovat kovat, mutta saavutettavissa. Sil-loin työtä tulee tehtyä usein liikaakin.”

Fyysisen kunnon rooli vuosi vuodelta tärkeämpiKokemus kertoo, että ihminen luopuu tyypillisesti liikunnasta juuri silloin, kun hän on kovilla työn ja perheen kanssa.

Microsoft on jo vuosia kannus-tanut väkeään liikkumaan

ja tukenut sitä verottajan sallimissa rajoissa. Myös

uusia kannustuskeinoja on mietitty, sillä fyysi-sen kunnon ja liikun-nan rooli työelämäs-sä on Johanna Saari-

sen mielestä tärkeämpi vuosi vuodelta.

”Meillä hoidetaan kyl-lä työt ja lapset, mutta hel-

posti lipsutaan tästä alueesta elämää.”

”Varsinkin kun ei olla enää ihan nuo-ria, työtehokin on ihan toinen, kun pi-tää kunnosta huolta. Sillä on vaikutusta myös henkiseen kestävyyteen, ne ovat äärettömän tärkeä pari.”

Microsoft on tehnyt yhteistyötä lä-hellä sijaitsevien kuntokeskusten kans-

Teksti: Tiinu WuolioKuvat: Jouko Leskelä

”Etsimme jatkuvasti useisiin tehtäviin päteviä henkilöitä, joilla on teknologis-ta osaamista, hyvät sosiaaliset taidot ja jotka ovat halukkaita oppimaan lisää ja kasvamaan yrityksessämme”, Saarinen kertoo.

Hän kuvaa Microsoftia tyypilliseksi asiantuntijaorganisaatioksi, jonka pal-veluksessa työskentelee 250 myynnin, markkinoinnin ja konsultoinnin ammat-tilaista. Keski-ikä on 38, ja joukosta kol-mannes on naisia.

”Suurin osa elää elämän ruuhka-vuosia. Aikataulu on haasteellinen, kun hoidettavana ovat pienet lapset ja kiin-nostava, tavoitteellinen työ. Päivät ve-nyvät usein pitkiksi”, Saarinen toteaa.

”Monella on myös paljon istumista ja matkustamista, johon liittyy aikaerojen voittamista, sillä pääkonttorimme on Redmondissa Yhdysvalloissa.”

Työhyvinvoinnin tilaa seurataan hen-kilöstötyytyväisyysmittauksilla, jota ku-vaava työterveysindeksi on viime aikoi-na ollut nousussa.

”Ajanhallinta tuo elämään tasapainoa”

Mittauksilla japienellä kilpailulla

Johanna Saarinen, Microsoft

lisää liikuntamotivaatiota

23 eduksesi

sa ja pyrkinyt tukemaan ryhmä- ja jouk-kueliikuntaa myös vapaa-aikaa antamal-la. Varsinaisia omia liikuntatiloja yhtiöllä ei ole, mutta esimerkiksi omia pilates-kursseja on joskus voitu järjestää.

”Lisäksi käytössä ovat liikuntasetelit, jotka ovat ehkä paras vaihtoehto, sillä nyt jo varsin laaja tarjonta jää työnteki-jän oman valinnan varaan. Ihmiset asu-vat ympäri pääkaupunkiseutua, ja saa-vat valita omat kuntoilupaikkansa heil-le parhaiten sopivalla tavalla”, Saarinen sanoo.

”Pyrimme samanaikaisesti kohenta-maan ihmisten ryhmä- ja joukkuekun-toa, sillä kun esimerkiksi sählyä pela-taan työn ulkopuolella, ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja löytä-vät yhteistyösuhteita yli organisaatiora-jojen.”

Uusia ajatuksia yhdessä lenkkeillenPerinteisten keinojen lisäksi talossa ha-luttiin kokeilla jotain uutta, joka sysäisi

ihmiset liikkeelle. Viime vuonna pe-rustetun vapaaeh-toisen kuntoker-

hon lähtökohtana oli ajatus, että tavoite-

hakuisessa ja mitattavia tuloksia arvos-tavassa yrityksessä juuri mittaaminen ja pieni kilpailu motivoisivat ihmisiä perin-teisiä tapoja enemmän.

”Perustimme kolme vaihtoehtoista ryhmää, joista yksi keskittyi kuntoilun opetteluun, toinen painonhallintaan ja kolmas kestävyyskuntoiluun. Järjestim-me alkumittauksen, ja meillä oli onnis-tunut luentosarja hyvän kunnon tärkey-destä. Meillä on paljon tavoite- ja jopa kilpailuorientoituneita ihmisiä, joita saa-daan sitä kautta innostumaan”, Saari-nen kertoo.

Kuntokompassin valmentajat toteut-tivat syksyllä alkumittauksen ja ovat omavalmentajina paikalla muutaman tunnin kuukaudessa antamassa henki-lökohtaista ohjausta ja vetämässä joka-viikkoisia juoksulenkkejä Keilarannassa. Loppumittaus toukokuussa kertoo, mitä näin on saatu aikaan.

”Toimitusjohtajamme on haastanut koko henkilöstön osallistumaan kun-nonkohotukseen. Se joka nostaa eni-

ten kuntoaan tai voittaa toimitusjohta-jan, palkitaan ruhtinaallisesti”, Saarinen jatkaa.

Johanna Saarinen kehuu yhteisiä lenk-kejä loistavaksi tavaksi irrottautua työstä joksikin aikaa.

”Helposti sanotaan, että ei nyt tänään ehdi, mutta usein on myös lopetettu työt siinä vaiheessa, sillä työkaverit motivoi-vat. Meillä on hyvät sauna- ja pukeutu-mistilat, joten liikkeelle on helppo läh-teä.”

Hän on myös kuullut eri yksiköiden ihmisten käyneen lenkillä viikon asiat lä-pi ja kehitelleen yhteistyötapoja ja uusia ajatuksia, joita ei muuten olisi ehkä tullut koskaan vastaan. Toiset pitävät jopa ke-hityskeskusteluja lenkkeillen.

Saarisen mukaan vastarannan kiisket saavat vapaasti itse valita, mitä tekevät. Nyt vapaaehtoisessa kuntokerhossa on toista sataa aktiivia eli puolet henkilöstös-tä, ja osa harrastaa liikuntaa omin päin. Kerhossa tukena on omavalmentajan li-säksi henkilökohtainen kuntopäivyri, jo-hon liittyy myös painon seurantaa.

”Vielä emme ole päättäneet, millai-sena kuntokerhotoimintaa seuraavana vuonna jatketaan. Se on jo nyt herättänyt ihmisiä, sillä on hirveän mielenkiintoista saada tuloksia omasta kunnosta.” •

Jokainen Microsoftin kuntokerhoon kuuluva

on osallistunut mm. ergometritestiin. ”On

hirveän mielenkiintoista saada tuloksia omasta

kunnosta”, Microsoftin henkilöstöjohtaja Johanna

Saarinen sanoo.

eduksesi 24

Liikuntaseteli – haluttu etuVastanneissa yrityksissä keskimäärin 62 prosenttia työntekijöistä on ottanut Lii-kuntasetelin käyttöönsä. Henkilömää-rältään suuremmissa yrityksissä käyt-töaste on hieman alempi kuin pienem-missä.

Myös omavastuun perimiseen vai-kuttaa yrityskoko. Henkilömäärältään isommissa yrityksissä omavastuun peri-minen on yleisempää kuin pienemmis-sä. Kaikenkaikkiaan vastaajaorganisaa-tioista vajaa kolmannes, 29 prosenttia, ilmoitti perivänsä omavastuuta.

Tavallisin omavastuuosuus on 50 pro-senttia, eli 2 euroa/seteli, jota käyttää 62 prosenttia omavastuuta perivistä yrityksistä. Toinen yleinen omavastuu-osuus on 25 prosenttia, eli euron seteliä kohti, jonka perii 27 prosenttia omavas-tuuta perivistä yrityksistä.

Keskimääräinen Liikuntaseteli-edun määrä ilman omavastuuta on 167 eu-roa/työntekijä/vuosi. Yli puolet vastan-neista yrityksistä tarjoaa työntekijöilleen verottajan salliman täyden verottoman liikuntaedun, joka on noin 200 euroa/työntekijä/vuosi tai hieman suurempi, mikäli yrityksellä ei ole käytössään omia liikuntapaikkoja.

TNT Suomi Oy:”Täysi tuki helpottaa käyttöä”Pikakuljetuksiin erikoistunut TNT Suomi Oy on tarjonnut henkilöstölleen mah-dollisuuden hyödyntää liikuntaseteliä huhtikuusta 1999. Edun piiriin kuuluu jokainen vähintään neljä kuukautta yh-tiön palveluksessa ollut. Tällä hetkellä noin 300 työntekijää saa viisi liikunta-seteliä joka toinen kuukausi. Omavas-tuuosuutta ei peritä.

”Haluamme hoitaa asian niin, ettei-vät ihmiset joudu itse maksamaan se-teleistä, mutta haluamme pitää myös verottajan tyytyväisenä”, henkilöstön hyvinvointiasioista vastaava Anne Kan-ninen sanoo.

Hän uskoo, että täysi tuki lisää sete-leiden käyttöä.

”Meillä on aika nuoria ihmisiä töissä, ja he ovat erittäin aktiivisia liikunnassa. Tuki antaa tilaisuuden harkita helpom-min liikuntasetelin käyttöä, jota oma-vastuu taas voisi vähentää.”

Alun perin henkilöstön perustama Sporttiklubi ideoi keinoja, jotta mah-dollisimman moni työyhteisöön kuu-luvista liikkuisi enemmän. Yhtenä ta-voitteena oli kasvattaa tiimihenkeä te-kemällä yhdessä asioita, kuten osal-

Paljonko on Liikuntaseteli-etu organisaatioissa keskimäärin? Kuinka suuri osa työnantajista perii Liikuntaseteleistä omavas-tuuta ja kuinka paljon? Vaikka jokainen yritys on oma itsenäi-nen tapaus ja päätökset mm. liikuntaan aktivoivista toimista voivat olla hyvin yrityskohtaisia, on moni Smartumin asiakas ollut kiinnostunut saamaan ver-tailutietoa siitä, miten muissa yrityksissä toimitaan.

Käytäntöjä Liikuntaseteliä käyttävissä yrityksissä

Asian selvittämiseksi Smartum toteutti verkkopalvelussaan kyselyn, johon on mahdollista vastata tilauksen tekemisen yhteydessä. Kysely aloitettiin 1.1.2007 ja se jatkuu edelleen. Seuraavassa on koottuna kyselyn tuloksia eri organisaa-tioiden ja osastojen vastauksista vuon-na 2007. Vuoden aikana tilauksen teh-neistä asiakkaista 2651 vastasi kyse-lyyn. Kaikkiaan Liikuntaseteli-etua tar-joaa työntekijöilleen tällä hetkellä noin 6500 työnantajaa.

Smartum tutkii

Teksti: Satu HallaKuva: PhotoDisc

Yli puolet tarjoaa täyden edun

25 eduksesi

listumalla TNT:n kansainväliseen jal-kapalloturnaukseen, Naisten Kympil-le, Likkojen lenkille tai Dragon-melon-taan Helsingin Kaisaniemenlahdella.

”Jotkut ovat innostuneita yhteisis-tä tapahtumista, toiset eivät. Olemme halunneet antaa kaikille tasapuolisesti mahdollisuuden tehdä sellaisia asioita, mistä tykkäävät”, Kanninen kertoo.

Myös yhden hengen myyntikontto-reille Oulussa ja Vaasassa haluttiin ta-savertainen mahdollisuus liikuntaan va-paa-aikanaan.

”Siksi päädyttiin liikuntaseteliin, joka onkin otettu hyvin vastaan. Suurin osa henkilöstöstä ottaa seteleitä.”

Liikunta-aktiivisuus heijastuu työ-hönkin. Anne Kanninen uskoo edun vä-hentäneen sairaslomia ja vaikuttaneen myönteisesti myös työtyytyväisyyteen ja vahvistaneen yhteisöllisyyttä.

”Meillä on aika vähän poissaolopäi-viä henkilöä kohti vuodessa ja henkilös-tötyytyväisyysmittauksen lukemat para-nivat taas. Pääsimme sijalle 12 Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa.”

Orion Oyj:”Käytetään paremmin, kun maksaa itse osan”Lääkeyhtiö Orionilla liikuntasetelit ovat olleet käytössä vuodesta 2004. Henki-löstöassistentti Nina Nylundin mukaan setelin kustannusten jakaminen tasan työntekijän ja työnantajan kesken oli selviö alusta asti.

”Meillä on niin paljon muutakin ak-tiviteettia harrastustoiminnassa, että puolet omavastuuta on varmasti help-po ymmärtää”, Nylund toteaa.

Edun piirissä on Orionin koko Suo-men henkilöstö eli yli 2400 henkilöä. Nylund uskoo, että seteleitä otettaisiin nykyistä enemmän, jos työnantaja mak-saisi sen kokonaan, mutta hyöty ei vält-tämättä lisääntyisi vastaavasti.

”Seteli tulee varmasti paremmin käy-tettyä, kun on kerran itse maksanut siitä osan”, hän arvioi.

Tilaukset tehdään keskitetysti ja 60 liikuntaseteliä henkeä kohden vuodes-sa toimitetaan myyntipisteisiin. Palaute on enimmäkseen myönteistä.

”Aina silloin tällöin joku kysyy, mik-sei niitä saa enempää”, Nylund naurah-taa.

2002 2003 2005 2007

Kaikki 80 € 96 € 135 € 143 €

Teollisuus 92 € 104 € 150 € 160 €Yksityiset palvelut 72 € 105 € 138 € 147 €Julkinen sektori 66 € 69 € 100 € 101 €

Alle 101 työntekijää 107 € 109 € 156 € 154 €Yli 100 työntekijää 70 € 92 € 77 € 118 €

Panostus työpaikkaliikuntaan on ol-lut vahvassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Vielä vuonna 2002 yritykset käyt-tivät työpaikkaliikuntaan vain 80 euroa työntekijää kohden vuodessa.

Eniten henkilöstön liikuntaan satsa-taan teollisuusyrityksissä. Ne tukevat työntekijöidensä liikuntaa 160 eurolla vuodessa. Yksityisissä palvelualan yri-tyksissä vastaava panostus on 147 eu-roa vuodessa. Vähiten rahaa työpaikka-liikuntaan käytetään julkisella sektorilla, 101 euroa vuodessa.

Työpaikkaliikunnan barometrin to-teutti Suomen Kuntoliikuntaliitto ry. yh-teistyössä TNS Gallup Oy:n kanssa. Ai-kaisemmin barometri on tehty vuosina 2002, 2003 ja 2005.

Suurissa yrityksissä panostukset kasvoivat 50 prosenttiaAlle sadan henkilön yritykset ovat ahke-rimpia työpaikkaliikunnan tukijoita. Ne avittavat henkilöstönsä liikuntaa 154 eu-rolla per työntekijä. Suuremmilla yrityk-sillä riittää vielä kirittävää, sillä niissä pa-nostukset työpaikkaliikuntaan ovat 118 euroa työntekijää kohden.

Pienten ja suurten yritysten välinen ero on kuitenkin tasoittumassa. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrat-tuna yli sadan hengen yritykset kasvat-

Yritykset panostavat liikuntaan yhä enemmän

Suomalaiset yritykset panostavat työpaikkaliikuntaan keskimäärin 143 euroa työntekijää kohden vuodessa. Työpaikkaliikuntaa tuetaan 83 prosentissa suomalaisista yrityksistä, ilmenee Työpaikkaliikunnan barometri 2007 -tutkimuksesta.

tivat panostustaan 50 prosentilla, kun taas pienemmissä yrityksissä panostuk-set säilyivät ennallaan.

Vuoteen 2005 verrattuna yritys-ten panostukset kasvoivat keskimäärin noin kuusi prosenttia. Suurinta kasvu oli teollisuuden ja yksityisten palvelualojen yrityksissä. Julkisella sektorilla panostus sen sijaan säilyi ennallaan.

Päättäjinä johto ja henkilöstöhallintoBarometristä käy ilmi, että työpaikkalii-kunnan resursseista päättää yrityksissä useimmin johto tai henkilöstöhallinto. Tutkimuksen mukaan tämä suuntaus on voimistunut viime vuosien aikana. Myös päätökset työpaikkaliikunnan kehittämi-sestä tulevaisuudessa tehdään yleensä johdossa tai henkilöstöhallinnossa.

Vaikka alle sadan hengen yrityksissä panostukset työntekijää kohden ovat suurempia, ei työpaikkaliikunnan tuke-minen niissä ole yhtä yleistä kuin suu-remmissa yrityksissä. Tutkimuksessa mukana olleista suurista ja keskisuuris-ta yrityksistä kaikki tukevat työpaikka-liikuntaa, alle sadan hengen yrityksistä puolestaan 78 prosenttia. •

Teksti: Jukka Muukkonen

25 eduksesi

Työpaikkaliikunnan investoinnit, taloudellinen tuki henkilöä kohden laskettuna eri vuosina.

eduksesi 26

Hydrobic on kuin aerobicia vedessä – lisättynä virkistävällä vesielementillä. Liikkeet tehdään altaan matalassa pää-dyssä.

”Hydrobicissa käy paljon kaiken ikäi-siä, sillä harjoittelu on yllättävän teho-kasta. Hydrobictunnilla tempo on suh-teellisen ripeä, syke nousee tehokkaasti ja lihakset vahvistuvat”, liikuntapäällik-kö Eija Holmala helsinkiläisestä Urhei-luhallit Oy:stä sanoo.

Toinen versio on syvän veden hyd-robic. Tehoa tulee lisää, kun jalat eivät yllä pohjaan. Apuna käytetään vesijuok-suvyötä.

Vesiliikunnan

Hydrobicia, hydrospin-ningiä, vesijuoksua, vesivoimistelua. Ohjattuja ryhmätunteja ja veden virkistävää voimaa. Vesi-liikunta on tänä päivänä paljon muutakin kuin altaan kauhomista päästä päähän.

Teksti: Jukka MuukkonenKuvat: Pasi Haaranen ja Mari Hohtari

”Rauhallisempi versio hydrobicista puolestaan on vesivoimistelu, joka on erityisesti senioreiden suosiossa. Tem-po on rauhallisempi, mutta liikkuminen nostaa silti sykettä ja vahvistaa lihaksia sopivasti. Myös miehet ovat löytäneet vesivoimistelun hyvin.”

Polkupyöräilyä uima-altaassaYksi uusimmista lajeista vesiliikunnassa on hydrospinning. Allaspyörillä harjoit-telu on tehokasta, ja oman haasteensa antaa myös veden vastus. Mitä lujem-paa pyörällä polkee, sitä voimakkaam-maksi vastus käy.

”Hydrospinningiä voi harrastaa Mä-kelänrinteen FIX Liikuntakeskuksessa. Tunnit aloitettiin siellä kolmisen vuotta sitten ensimmäisenä Suomessa”, Hol-mala kertoo.

Vesijuokseminen onnistuu ohjattujen ryhmätuntien lisäksi yksinkin.

”Sen suosio on kasvanut hillittömäs-ti. Ennen urheilijat käyttivät vesijuoksua kuntoutustreeninä, mutta nykyisin myös kuntoilijat ovat löytäneet lajin omak-seen. Moni on siirtynyt ryhmätuntien jälkeen itsenäiseen harjoitteluun.”

Eivätkä mahdollisuudet lopu vielä tähän. Tämän kevään uutuustreeni, ve-sicombat, muistuttaa potkunyrkkeilyä vedessä. Holmalan mukaan FIX Liikun-takeskuksissa on kokeiltu myös vesicir-cuitia ja sitä tullaan jatkamaan erityisesti vesiteemapäivinä.

Sopii myös nivelvaivaisille ja uimataidottomilleVesiliikunta soveltuu erinomaisesti myös nivelvaivoista kärsiville, jotka ei-vät pysty kuntoilemaan kuivalla maalla.

Vesivoimistelu parantaa nivelten liikkuvuutta ja lihaskuntoa sekä vähentää lihaskipuja ja -jännitystä. Syvän veden hydrobicissä apuna käytetään vesijuoksuvyötä.

uusi aalto

27 eduksesi

Uimataito ei ole välttämättömyys, eikä päätä tarvitse laittaa veden alle.

”Vesi on useimmille mieluinen ele-mentti, se virkistää, eikä liikkuminen ole riippuvaista säästä. Tehoa pystyy helposti säätelemään itse tekemällä liikkeet kevyemmin tai vauhdikkaam-min. Vedessä kukaan muu ei näe, mi-ten liikkeet tekee”, Holmala kuvailee.

”Monet sanovat, että vesiliikunnan hyvä puoli on liikkuminen ryhmässä. Siinä tutustuu ihmisiin helposti ja ru-pattelu jatkuu usein saunassa tunnin jälkeen.”

Välineillä vaihtelua harjoitteluunVaihtelua ja monipuolisuutta tuovat erilaiset välineet, joita vesiliikuntaan

Ohjatuissa ryhmissä vesiliikutaan kerral-laan 30 minuuttia, hydrospinningissä

40 minuuttia.

Helsingissä vesiliikunnan pariin pääsee Urheiluhallien ja FIX Liikuntakeskusten kuudessa liikuntapaikassa: Kalliossa, Kontulassa, Malmilla, Siltamäessä, Töölössä ja Mäkelänrinteessä.

on tullut koko ajan lisää. Veden vastuk-seen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tar-koitukseen suunnitelluilla hanskoilla, jal-kineilla ja punteilla.

Välttämättömiksi varusteiksi riittävät pelkät uikkarit.

”Vesijuoksuvöitä saa lainata maksut-ta tai niitä voi myös ostaa omaksi. Mui-takin välineitä on jonkin verran saata-villa lainaksi. Ryhmätunneilla ohjaajat tuovat mukanaan kaikki tarvittavat vä-lineet.”

FIX Liikuntakeskuksissa järjestetään yhteensä yli 140 ohjattua vesiliikunta-tuntia viikossa. Ryhmässä on yleensä noin 15–20 henkeä.

”Ensimmäiset tunnit alkavat seitse-mältä aamulla. Tunteja on myös lou-nasaikaan ja illalla. Liikuntaseteleitä

käytetään meillä eniten uintiin ja hydro-biciin.”

”Olemme Suomen suurin vesiliikutta-ja. Vesiliikunnassa, kuntosaleilla ja jum-pissa käyntikertoja on vuodessa yhteen-sä 1,7 miljoonaa. Niistä suurin osa, noin 700 000, kertyy Mäkelänrinteen liikunta-keskuksessa”, Holmala toteaa.

Urheiluhallit Oy (www.urheiluhallit.fi ) on liikuttanut helsinkiläisiä jo lähes puo-li vuosisataa. Vesiliikunnan ohella harras-tusmahdollisuuksiin kuuluvat palloilulajit, jumppa ja kuntosaliharjoittelu. Tarjolla on myös aikuisten uimakouluja ja muun muassa Jani Sievisen vetämiä teematun-teja. •

eduksesi 28

Vuoden Laatuinnovaatio 2007Laatukeskus valitsi Smartum Oy:n Vuo-den Laatuinnovaatio 2007 -kilpailun voit-tajaksi pk-yritysten sarjassa. Laatukeskus, Kauppalehti ja OP-Pohjola jakoivat pal-kinnon vuonna 2007 ensimmäistä ker-taa. Laatuinnovaatio -palkinnolla palki-taan yrityksiä, joiden toiminta perustuu laatua edistävään innovaatioon. Smartum Oy:lle myönnetyn Vuoden Laatuinnovaatio -palkinnon perustelut olivat Liikuntasetelin esimerkillinen laa-dukkuus ja innovatiivinen asiakaslähtöi-syys. Raadin mukaan Smartum täyttää erinomaisesti kriteerit, sillä “Liikuntase-telin ja sittemmin Kulttuurisetelin kehit-tänyt yritys on luonut kokonaan uuden-laisen palveluinnovaation, jonka tuotteet parantavat yritysten henkilökunnan elä-mänlaatua.” Laatukeskuksen taustalla on sata suo-malaista suurta yritystä ja organisaatiota. Laatukeskuksen toimitusjohtaja on Pia Kauma, hallituksen puheenjohtajana toi-mii Metson toimitusjohtaja Jorma Elo-ranta.

Smartum on kasvuyritysten parhaimmistoa UudellamaallaJarmo Hyökyvaara on yksi kolmesta Uudenmaan parhaasta kasvuyrittäjästä vuonna 2007. Muut valitut yrittäjät ovat

Smartum on jo vuosia tehnyt töitä asiakkaille annettujen lupausten lunastamiseksi. Tehty työ palkittiin syksyllä 2007 eri tahojen myöntämillä tunnustuksilla.

Vuosi 2007 toi Smartum Oy:lle tunnustusta

Liikuntaseteli-palvelu toimii esi-kuvana Jyväskylän seudulla pi-lotoitavassa palvelusetelimallis-sa, joka pyrkii kustannustehok-kuuteen ja yksinkertaisuuteen niin kunnan, palveluntuottajan kuin kuntalaisen osalta. Kunnallinen palveluseteli on tapa järjestää sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluja kunnan oman toiminnan ja ostopalvelu-jen rinnalla. Palvelusetelillä kun-ta mahdollistaa laajan palvelun-tuottajaverkoston ja palvelu-tarjonnan syntymisen. Asiakas valtuutetaan valitsemaan hänel-le paras tuottaja, mikä johtaa terveellisellä tavalla yritysten erikoistumiseen ja palvelun laa-dun nousuun. Kunnat päättävät itsenäisesti, mitä palveluja pal-velusetelillä tuotetaan ja kuinka laajasti. Smartum ja Jyväskylän seu-dun kehittämisyhtiö Jykes Oy ovat solmineet yhteistyösopi-muksen yhdessä kahdeksan Jy-väskylän seudun kunnan kanssa toteutettavasta Kunnallisesta palvelusetelipilotista. Pilotissa kokeillaan ajalla 1.3.-31.12.2008 uutta tapaa toteuttaa kunnan, yksityisten palveluntuottajien ja kuntalaisen välinen maksu-liikenne hyödyntäen Smartum Oy:n pitkäaikaista kokemusta maksuliikenneoperaattorina. Jykes oli jo pitempään kehit-tänyt uudenlaista mallia palve-lusetelin maksuliikenteeseen. Smartumin kanssa käydyt neu-vottelut osoittivat, että Liikun-taseteli-palvelusta tuttua kon-septia voidaan soveltaa myös kunnalliseen palveluseteliin. Osapuolet uskovat, että jär-jestelmä tehostaa hallinnollisia prosesseja ja pienentää kuntien ja palveluntuottajien taloushal-linnon kustannuksia. Palvelu-setelit kohdennetaan pilotis-sa kotiutumisen tueksi, omais-hoidon tueksi sekä erilaisiin tukipalveluihin.

Smartum mukana Kunnallinen palveluseteli -pilotissa Jyväskylän seudulla

Louder Oy:n perustajat Timo Aalto, Juha Aalto ja Tero Leppänen, sekä 3 Step IT Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalainen. Heistä Jarkko Veijalainen valittiin Suomen parhaaksi kasvuyrittäjäksi Ernst & Youngin järjestämän Entrep-reneur of the Year -kilpailun juhlagaa-lassa viime marraskuussa. Veijalainen edustaa Suomea keväällä 2008 kan-sainvälisessä World Entrepreneur of the Year -kilpailussa Monte Carlossa. Ernst & Youngin vuonna 1986 pe-rustama Entrepreneur of the Year on pisimpään toiminut ja maantieteelli-sesti laajin kansainvälinen yrittäjäkil-

Uutisia

29 eduksesi

Ajankohtaista

Koulutetut naiset arvostavat liikuntaseteleitä työsuhde-etunaKorkeasti koulutettujen naisten toivetyö-paikassa työpaikan tarjoamat liikuntase-telit ja hyvät kouluttautumismahdollisuu-det kiinnostavat selkeästi enemmän kuin esimerkiksi työsuhdeauto. Selvästi tärkein etu on täysi palkka äitiysloman ajalta. Tu-lokset käyvät ilmi T-Median teettämästä Naiset työelämän kynnyksellä -tutkimuk-sesta, jossa kysyttiin yli 6000:lta korkea-koulussa opiskelevalta naiselta odotuksia työelämästä ja tulevista työpaikoista.

Liikuntaseteli-verkostossa yli 1400 paikkaaLiikuntaseteli käy maksuvälineenä jo yli 1400 liikuntapaikassa ympäri Suomen. Lajikirjosta löytyy muun muassa uintia, kuntosalia, tanssia, jumppaa, joogaa, pal-loilua, ratsastusta, suunnistusta, golfi a ja laskettelua. Vaihtoehtoja on niin vasta-al-kajille kuin jo pidempään liikuntaa harras-taneille. Viimeisimmän tilanteen voi tar-kistaa verkkopalvelumme smartum.fi koh-dasta ”Käyttökohteet”.

Smartum mukana Valtio Expo 2008 -tapahtumassaValtio Expo 2008 on uusi, perinteiset Verkkopäivät ja Valtion messut yhdistävä tapahtuma. Yksipäiväinen tapahtuma ke-rää yhteen valtion henkilöstö- ja talous-hallinnon asiantuntijat, päättäjät ja esimie-het Helsingin Marina Congress Centeriin 14.5.2008. Tervetuloa osastollemme sekä kuuntelemaan tietoiskuamme!

Puhelinnumeromme muuttuiSmartum Oy:n puhelinnumero on muuttu-nut. Uusi numeromme on 0207 498 820. Asiakaspalvelumme on avoinna arkisin klo. 8.30–16.00. Faksinumero sekä henki-lökunnan matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan. Asiakaspalvelumme tavoitat edelleen myös sähköpostitse: asiakaspalvelu@smartum.fi .

29 eduksesi

pailu. Kilpailu on avoin kaikille omista-jayrittäjille, joilla on huomattava omis-tusosuus yrityksessä ja jotka toimivat aktiivisesti yrityksensä johdossa. Suo-messa kilpailu järjestettiin vuonna 2007 viidettä kertaa. Kilpailun johtaja Heikki Ilkka Ernst & Youngilta perusteli Hyökyvaaran valin-taa seuraavasti: “Jarmo Hyökyvaara on innovatiivi-nen ja yritteliäs persoona. Smartumil-la on hyvä liikeidea ja kasvu on ollut erittäin nopeaa. Yrityksen liikevaihdon ennustetaan tänä vuonna ylittävän 20 miljoonaa euroa ja kasvua viime vuo-teen verrattuna kertyy yli 50 prosent-tia. Smartumin toiminta lähti liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Erityisen hienoa on ollut havaita yrittäjän kyky löytää toimintaympäristöstä uusia liiketoimin-tamahdollisuuksia.”

Eettinen johtaja 2007Eettinen johtaja 2007 -kilpailu on osa Novetos Oy:n laajempaa tutkimusta suomalaisen työelämän eettisyyden ti-lasta ja pörssiyhtiöiden julkilausutuista arvoista viime vuonna. Kilpailussa arvi-oitiin organisaatioiden eettistä toimin-takulttuuria ja arvojen tasapainoisuut-ta. Voittaja valikoitui kolmen arviointi-työkalun (henkilöstökysely, eettisen joh-

tamisen 360˚ astetta arviointi, julkilausu-tut arvot) sekä ulkopuolisen asiantunti-jaraadin avulla. Kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Ki-viniemen, Jyväskylän yliopiston pro-fessorin Anna-Maija Lämsän ja ex-Yh-dyspankkijohtajan Ahti Hirvosen muo-dostama raati valitsi voittajaksi Smar-tum Oy:n. Raadin puheenjohtaja Mari Kiviniemi perusteli valintaa seuraavasti: “Kilpailun avulla on herätetty keskus-telua hyvästä, eettisestä johtamisesta. Johtamisessa on suurimmassa määrin kysymys esimerkin näyttämisestä. Eetti-nen johtaja 2007 -kilpailun voittajaorga-nisaatio Smartum panostaa oman hen-kilöstönsä hyvinvoinnin lisäksi muiden-kin hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tämä organisaatio on myös toteuttanut sosi-aalisia innovaatioita, joita tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän.” Koko Smartumin henkilökunta on erittäin iloinen julkisista tunnustuksista, jotka kannustavat meitä edelleen toi-mintamme kehittämisessä. •

eduksesi 30

Sähköinen nimeäminen on Liikuntaseteleitä ja Kulttuu-riseteleitä jakavalle henkilöl-le nopea ja helppo tapa ni-metä setelit saajakohtaisesti. Sähköinen nimeäminen mah-dollistaa verottajan edellyttä-män asiakkaan henkilöllisyy-

Hyviä käytäntöjä

Työnantaja

Palveluntuottaja

Seteleiden nimeäminen sähköisesti helppoa

Verkkopalvelustamme smartum.fi löydät kattavan materiaalipankin. Materiaa-lit toimivat tukena työnteki-jöiden innostamisessa liikku-maan ja kannustuksena Lii-kuntaseteli-edun laajempaan käyttöön. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissäsi mm.

Liikuntaseteli on työsuhde-etu, joka on tarkoitettu saa-jansa henkilökohtaiseen käyt-töön. Muistuta tästä työnte-kijöitä setelien jakamisen yh-

den tarkastamisen palvelun-tuottajan kassalla. Nimeämi-sen yhteydessä yritykselle jää samalla lista luovutetuista se-teleistä. Sähköinen nimeämispal-velu nopeuttaa isojen sete-limäärien jakamista. Lisäksi useampi henkilö voi luovut-taa seteleitä samanaikaisesti. Jos seteleiden nimeämistie-toja haluaa tarkastella myö-hemmin, voi toimituseräkoh-taisen luovutuslistan tulostaa verkkopalvelusta. Verkkopalveluun smartum.fi kirjautumisen jäl-keen löytyy sähköinen nimeä-mispalvelu kohdasta ”Käyttä-jähallinta”. Nimeäminen käy helposti ohjeita seuraamalla.

Muistuta seteleiden henkilökohtaisuudesta

teydessä. Työntekijöille tulee kertoa, että setelit on yksi-löity luovutustilanteessa eikä niillä voi maksaa esimerkiksi perheenjäsenten liikuntaa.

Liikuntaa eduksesi -aktivointimateriaaleja käyttöösi

intranetissä, sähköpostivies-teissä, henkilökuntalehdissä, ilmoitustaululla ym. Liikunta-seteli-edusta tiedottamises-sa. Osa materiaaleista on yk-silöitävissä yrityksenne omal-la viestillä. Tutustu materiaa-leihin ja hyödynnä viestinnäs-sänne!

Liikunta- ja Kulttuurisetelit nimetään luovutuksen yhtey-dessä saajakohtaisesti. Sete-lit voidaan nimetä joko kir-joittamalla työntekijän nimi setelin kääntöpuolelle ennen seteleiden luovutusta tai ni-meämällä setelit sähköisesti Smartumin verkkopalvelussa. Sähköistä nimeämistä käyttää jo usea työnantaja. Jos setelit nimetään säh-köisesti, asiakas voidaan tun-

nistaa verkkopalvelussa. Kir-jaudu palveluun omilla tun-nuksillasi www.smartum.fi -sivun oikeasta yläkulmasta. Syötä kohtaan ”Tunnistus” asiakkaan setelin sarjanu-mero (ilman etunollaa, vä-lilyöntejä tai arvomerkintää 0400> tai 0500>). Järjestel-mä ilmoittaa sen työntekijän nimen, jolle seteli on luovu-tettu. Palveluntuottajalla on oikeus tarkastaa Liikunta- tai Kulttuurisetelillä maksavan asiakkaan henkilöllisyys ver-taamalla setelin nimeämis-tietoja asiakkaan henkilöpa-periin. Suosittelemme tunnistus-ta pistokokeina, kaikkia se-teleitä ei tarvitse tunnistaa. Kassalla asiakasta ei tarvitse pyytää kirjoittamaan nimeään seteliin. Lisätietoja tunnistamises-ta: www.smartum.fi Palve-luntuottajille Valitse tuote Käsittely.

Tunnista maksaja sähköisesti

• Ole huolellinen.• Käytä ehjiä ja vahvoja kir-

jekuoria. Toimitamme ti-litykseen tarvittavat lo-makkeet ja kuoret.

• Lähetä isot setelierät use-ammassa pienessä eräs-sä, jotta vahinko mah-dollisessa katoamistapa-uksessa olisi pienempi.

• Smartum Oy maksaa lä-hetyksen puolestasi nor-

Setelinpalautuksen hyvät käytännöt

Verkkopalvelumme liikuntase-teli.fi tavoittaa tehokkaasti Lii-kuntaseteli-asiakkaat. Liikun-taseteli-palveluntuottajana voit luoda palveluun maksutta kampanjan, jolla kannustat lä-hiseudun Liikuntaseteli-asiak-kaita tutustumaan tarjontaan-ne. Myönteiset liikuntakoke-

maalina vastauslähetykse-nä. Palveluntuottaja voi halutessaan kirjata tai va-kuuttaa kirjeen omalla kus-tannuksellaan.

• Lähetä seteleiden muka-na huolella täytetty tilitys-lomake.

Ota yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää. Autamme mielel-lämme!

Aktivoi asiakkaita tehokkailla kampanjoilla

mukset avaavat portin myös pidempiaikaisten asiakkuuk-sien solmimiseen. Varmista, että asiakkaat löytävät myös sinun kampanjasi! Toiminta-ohjeet: smartum.fi Palve-luntuottajalle Liikuntaseteli Materiaalipankki.

31 eduksesi

Arja HyrskeAffecto

1. Harrastan tennistä, pila-testa, kiinteytysjumppaa ja sauvakävelyä. Lisäksi samoilua mökkimaisemis-sa.

2. Harrastan kerran viikossa tennistä, pilatesta ja jump-paa. Näiden päälle tulee sitten kävelyt sun muut.

3. Iltaisin käyn ohjatuissa ryhmissä ja viikonloppuisin omaehtoisesti.

4. Työnantajamme tukee liikuntaamme Liikuntase-telein. Liikuntaseteleiden lisäksi olemme saaneet työnantajan järjestämänä tietoa liikunnan vaiku-tuksesta hyvinvointiin ja terveyteen. Heräsin asiaan siinä vaiheessa, kun nuoruusvuoteni alkoivat olla takana päin, kiitos työnantajan myötävaiku-tuksesta. Kehon hyvinvoin-nin lisäksi odotan innolla, että työnantajani herää myös kulttuurinnälkäni tukemiseen. Voin yhtyä vanhaan viisauteen “Mens sana in corpore sano eli terve sielu terveessä ruumiissa”. Olen samaa mieltä.

Mitä mieltä?

Kysyimme Liikuntaseteleiden käyttäjiltä:1. Millaista liikuntaa harrastat?2. Kuinka usein tai säännöllisesti näitä harrastat?3. Miten saat ne sopimaan omaan arkeesi? 4. Miten Liikuntaseteli tukee liikkumistasi?

Johanna Kuusela ja Sari LehtinenPilkington Automotive Finland Oy

1. Pölynimuri partnerina harras-tamme latinosta useamman kerran viikossa ja kerran viikossa ilman pölynimuria. Lenkillä tulee käytyä silloin kun säät ja aikataulut antavat myöden.

2. Latinosta kohtalaisen säännöllisesti kerran viikossa, muut aktiviteetit erittäin epäsäännöllisesti. Joskus useamman kerran viikossa ja joskus hurahtaa pari viikkoa pienemmällä liekillä. Tahdin määrittää hyvin pitkälti nuori-son jääkiekko – molemmissa perheissä.

3. Liikunta ajoittuu pääsääntöi-sesti iltaan ja viikonloppuun.

4. Muutamia lajikokeilujakin on tullut seteleiden ansiosta tehtyä. Muutoin seteleitä Sa-ri on käyttänyt mm. uimassa ja Johanna golfkentällä.

Hannele LeivoGE Capital Solutions

1. Käyn kuntosalilla spinnin-gissä ja muilla ryhmälii-kuntatunneilla sekä välillä keilaamassa. Suunnittelen myös tanssitunneille menoa. Lisäksi kävelen osan työmatkastani.

2. Kävelen töihin päivittäin ja harrastan liikuntaa 2-3 kertaa viikossa.

3. Käyn kuntosalilla lähinnä arkisin, töiden jälkeen.

4. Voin maksaa kuntosalin kuukausimaksuja sekä keilahallin ratamaksuja Liikuntaseteleillä. Tanssikou-luuni setelit eivät vielä käy.

Markku RouttiGlitnir

1. Liikun mielestäni kohtuul-lisen monipuolisesti, tosin työkiireiden takia välillä liian harvoin. Vanhana jalkapalloilijana kaikki palloilulajit ovat lähellä sydäntä, tennis, sähly, futis ja golf päällimmäi-sinä. Lisäksi lenkkeilyä ja talviurheilulajeja sään salliessa, kesäisin fi llaroin ja meloskelen. Hyötylii-kuntaan kuulunee lisäksi 4-vuotiaan pikkukundin perässä pysyminen.

2. Työaikatauluista riippuen hieman epäsäännöllisesti, välillä 4-5 kertaa viikossa, välillä 2-3 viikkokertaa.

3. Joskus kevyt herätte-lylenkki ennen duunipäi-vää, useimmiten iltaisin ja viikonloppuisin.

4. Liikuntaseteliä olen käyttänyt monipuolisesti, eli tennis- ja sählyvuo-rojen maksuun, kunto-salilla sekä hissilippuihin laskettelukeskuksissa eri puolilla Suomea. Yllät-tävän monessa paikassa näyttää jo Liikuntasetelit kelpaavan valuuttana liikkumiseen.

Jussi Ali-LöyttyRocla Oyj

1. Viime aikoina pääasiassa kiipeilyä, lenkkeilyä, sulka-palloa ja suunnistusta.

2. Kaunis tavoite olisi kolme kertaa viikossa, mutta viime aikoina hyvä jos on kahteen päässyt.

3. Enimmäkseen töiden jälkeen ja viikonloppuisin.

4. Liikuntaseteli mahdollistaa kiipeilylle paremmat harjoitusmahdollisuudet ja tekee suunnistuksestakin huomattavan edullista. Myös muita etuja olisi saatavilla, kunhan niitä oppisi käyttämään.

Sirpa JääskeläinenYrityspalvelu Avainfacta Oy

1. Käyn kuntosalilla ja erilaisis-sa jumpissa, teen kotitöitä ja liikun lasten kanssa.

2. Peurungan liikuntapalve-luita käytän 2-3 kertaa viikossa, hyötyliikuntaa harrastan lähes päivittäin.

3. Harrastuksissa käyn iltaisin ja sunnuntaiaamuina.

4. Liikuntaseteli kannustaa liikkumaan säännöllisesti.

31 eduksesi

eduksesi 32

Lähde: Smartum sidosryhmärekisteri

Yhteinen menestys!

Ahkeran ja innovatiivisen henkilökunnan lisäksi kiitos tunnustuksista kuuluu myös sinulle hyvä asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme,

jonka kanssa on ollut suuri ilo työskennellä. Tästä on hyvä jatkaa toimintaa

edelleen kehittäen!

Kahdentoista vuoden työ palkittiin syksyllä 2007 julkisilla tunnustuksilla:

• Vuoden Laatuinnovaatio 2007

• Entrepreneur of the Year, Alueparhaimmisto 2007, Uusimaa

• Eettinen johtaja 2007