: Juridinen aikakauslehti :

25 vuottaPoronkusemaa

huhtikuu 2 / 2016

2 DIGESTA 2 | 2016 3

sisältö

PääkirjoitusAina kiire, kiire jonnekin on

Puheenjohtajan palstaTekemisen meininkiä

artisti eduskunnassaMarkus Lohi

Valtaavatko tappajarobotit tulevaisuuden taistelukentät?

opintopalstaKevään tilannekatsaus

an internship in tanzania

icm malta – konferenssisale-ja ja juhlahumua

väittelykerho

eräs artisti, suuntana etelä

pääporon jälkiraportti

miten meni noin niinku omasta mielestä

mansen laki – läppä, joka läh-ti lapasesta

kullin korneri

mr. artikla 2016

22

26

34

ToImITuS

PäätoimittajaMatias Partanendigesta@artikla.fi

Taitto ja ulkoasuIlona Saarenpää

isaarenp@ulapland.fi

AvustajatEssi Salmela, Tiia Pirinen,

Hanna Pöntinen, Ella Häk-kinen, Daniel Davidson, Veli-Matti Tikkanen & Sanna Sal-

minen

Kannen kuvaMatias Partanen

JulkaisijaArtikla ry

Yliopistonkatu 8, 96301 Ro-vaniemi

PainoPohjolan Painotuote Oy

Painos 150 kplRovaniemi 2016

Ilmoituksetdigesta@artikla.fi

http://artikla.fi/digesta/

Seuraava Digesta ilmestyy syyskuussa 2016

www.artikla.fi

As one of Finland’s top law firms, Borenius has always invested in the academic and professional development of law students. We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what it is like to work at a leading law firm providing services for corporate clients.

We seek law students with talent, enthusiasm, ambition, imagination, curiosity, good language skills and an eagerness to learn.

Learn more about our trainee programmes:

BORENIUS.COM/CAREERS/STUDENTS

Markus KokkoPartner

Head of Dispute Resolution“Artist of the 90’s”

Future stars are made of today’s students.

“

”4

5

6

8

10

12

14

18

20

22

26

30

32

34

4 DIGESTA 2 | 2016 5

pä ä k i r jo i t u s

Matias Partanen, Digestan päätoimittaja kuva Aki Salmela

aina kiire,kiire jonnekin on

p u h e e n jo h ta ja n pa l sta

Mikko Saarinen, Artiklan puheenjohtajakuva Matias Partanen

tEkEMiSENMEiNiNkiÄ

Viime palstakirjoituksessa povaamani kevät on tosiaan tulossa, hitaasti mutta varmasti. Kevääseen liittyy monenlai-sia tuntoja – oli sitten poolitutkintoa tai vanhaa tutkintorakennetta suorittava, tarkoittaa se ainakin osalla lukuvuoden

viimeisiin tentteihin valmistautumista ja kesälaitumille pääsyn odottelua.

meille tänä vuonna hallituksessa pa-kertaville kulunut kevät on ollut ali-tuista uuden opettelua; uskallan väit-tää, että itse kukin on oppinut jo tähän mennessä paljon itsestään, muista ja yhdistystoiminnasta, kaiken muun ohessa. Varsin haastavasta ja kiireises-tä alusta selvittyämme on ollut kui-tenkin ilo huomata, että tekemisen ilo ei ole hälvennyt ja energiaa uuden ke-hittämiseen ja yhdistyksen viemiseen eteenpäin on paljon jäljellä.

itseäni on myös ilahduttanut suuresti se, että tänä vuonna voi sanoa yhdis-tyksen käytännön toiminnassa olevan mukana useampia ihmi-siä kuin koskaan aiemmin. Tekemistä on riittänyt, mutta niin on riittänyt myös innokkaita ihmisiä hommia tekemään, aina valio-kuntien, toimikuntien ja työryhmien jäsenistä vaikkapa Mr. Ar-tikla –kilpailun juontajiin. Laajapohjainen osallistuminen yhtei-seen tekemiseen onkin paras tapa viedä niin Artiklaa kuin koko yhteisöämme eteenpäin. Toivottavasti tämä yhdessä tekemisen meininki jatkuu myös tulevaisuudessa!

kevääseen liittyy myös muutoksen tuulia. Perinteisesti Ar-tiklan näkyvä toiminta keväällä on hiljentynyt vapun jälkeen. Uuden tutkintorakenteen myötä kuitenkin entistä suurempi osa aktiiviopiskelijoita pysyy Rovaniemellä vielä pitkälle tou-kokuun puolellekin. Tähän myös yhdistyksen on pystyttävä reagoimaan ja pyrittävä tarjoamaan jäsenistölle mielekästä te-

kemistä vapun jälkeenkin. Tässäkin on potentiaalia luoda uusia hieno-ja perinteitä, ja tähän luomistyöhön toivonkin mahdollisimman monen osallistuvan.

vaikka kesän alkua saadaankin vie-lä odotella, tulee senkin aika hitaasti mutta varmasti. Kesänviettotapoja on aivan yhtä monta kuin meitä artiste-jakin. Osaa meistä on taas onnista-nut tai vielä viime hetkelläkin saattaa onnistaa ja kesälle löytyy työpaikka, onnekkaimmat pääsevät vieläpä alan töihin. Osa puolestaan päätyy teke-mään kesäopintoja tai jotkut ihan vain lomailemaan. Kaikki tavat ovat sinänsä yhtä arvokkaita ja varmasti

vievät meistä jokaista osaltaan kohti määränpäätämme - mikä se sitten sattuukaan kenenkin kohdalla olemaan.

Ottakaamme siis kaikki irti tulevasta kesästä! Syksyllä palataan!

Mikko

❞Laajapohjainen osallistu-

minen yhteiseen tekemiseen

onkin paras tapa viedä niin

artiklaa kuin koko yhteisö-

ämme eteenpäin.

Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa kii-reestä, ilmiöstä, joka on kanssaopiskeli-joille ja kärsijöille varmasti liiankin tut-tu. Sanakirjamääritelmänä kiirettä voisi kuvailla jännittyneeksi tilaksi, jolla on suhde aikaan. Kiire on tila, jossa tuntuu,

että on toimittava nopeasti, tehokkaasti ja aikaa tarkasti käyt-täen.

kiireinen ihminen on jatkuvassa stres-sitilassa, joka aiheuttaa erilaisia nega-tiivisia seurauksia. Ihmistä ei siis ole tehty kiireeseen, vaikka itsensä silloin tällöin kiireisistä tilanteista löytää-kin. Kiirettä voi välttää aikataulut-tamalla tekemisiään sekä tuntemalla omat rajansa ja rajoitteensa. Joskus näitä rajoja on kuitenkin koetelta-va, ja silloin voi jälleen päätyä kii-reeseen.

opiskelijat ovat kuuluisia viivyt-telystä. Rehellisesti, kuka voi käsi sy-dämellä vannoa aina aikatauluttavansa esimerkiksi annetun teh-tävän kirjoittamisen tasaisesti annetulle kolmelle viikolle, vai onko lopputuloksena kamppailu kelloa vastaan yön pikkutun-neilla, kun annettua tehtävää aletaan väkertää paria päivää en-nen palautusta? Toisinaan viivyttely voi johtua perfektionismista – pelosta tulla arvioiduksi, joskus taas yksinkertaisesti siitä, että palautuspäivä tuntuu tehtävän saannin aikana niin kaukaiselta. On paljon mukavampaa keskittyä kaikkeen kivaan. Ikävät asiat ehtii sitten myöhemmin.

allekirjoittaneelle kulunut kevät on ollut yksi elämäni kiireisimmistä. Vaativien pooliopintojen suorittaminen, useam-man lehden toimittaminen, erilaisten tehtävien ahnehtiminen ja tinkimättömyys silloin tällöin tapahtuvista vapaa-ajan aktivitee-teista on johtanut kiireeseen kerran, jos useamminkin. Kirjoitan tätäkin tekstiä välillä kelloa hermostuneesti vilkuillen. Luentojen alkamiseen on reilu tunti, deadlineen hitusen enemmän. Kulut-

tamani kahvin määrää en halua edes ajatella.

opiskeluaika, sen kiire ja stres-si valmentavat meitä työelämän ti-lanteisiin ja paineeseen. Se, miten kykenee selviytymään tehtävistä ja stressistä, opettaa meille paljon it-sestämme. Näiden oppien pohjal-ta tunnemme omat rajamme ja sen, milloin kykenemme täyteen suori-tukseen. Tehtävien hamstraaminen ja kalenterin täyttyminen voi tehdä olon arvokkaaksi, mutta jos ei pysty täyttämään tehtävää sillä tasolla, jol-la haluaisi, what’s the point? Opis-

kellessa kannattaa kuitenkin välillä hautautua kiireeseen. Sillä tavalla löydämme sen oman optimaalisen, sata prosenttia anta-van suoritustason. Sen hakemiseen ei välttämättä ole enää mah-dollisuuksia työelämässä, jolloin vaakalaudalla voi oman mai-neen ja kunnian lisäksi olla asiakkaan etu.

Matias

❞Se, miten kykenee selviy-

tymään tehtävistä ja

stressistä, opettaa meille

paljon itsestämme.

7

1 Kerro vapaamuotoisesti itsestäsi lyhyesti.Olen 43-vuotias lappilainen toisen kauden kansanedus-taja Rovaniemeltä. Koulutukseltani olen lakimies ja en-

nen eduskuntauraani työskentelin lakiasiainjohtajana Accountor Oy:ssä (silloin Pretax Yhtiöt), joka on Pohjoismaiden suurimpia taloushallintoyrityksiä. Eduskunnassa olen Keskustan eduskun-taryhmän varapuheenjohtaja ja jäsenenä mm. Perustuslaki- ja ta-lousvaliokunnassa.

2 Miksi hait aikoinaan opiskelemaan oikeustiedettä?On hankala pukea sanoiksi miksi oikeustiede kiinnosti. Olen edelleen innostunut lukemaan lakitekstiä ja mietti-

mään sanojen merkitystä ja tulkintaa. Siksi olen innostunut mm perustuslakivaliokunnan työskentelystä. Hakiessani oikeustie-teelliseen koin mielenkiintoa moniin perinteisiin juristin ammateihin.

3 Millaisia muistoja opiskelu Lapissa jätti? Opiskeluajoiltani on monia ki-

voja muistoja. Sain myös paljon uusia ystäviä, joiden kanssa yhteys on säi-lynyt. Varmaan ikäviä päiviäkin oli, mutta nehän tahtovat unohtua. La-pin yliopisto oli pienenä yliopisto-na kotoinen ja minun näkökulmasta myös joustava paikka opiskella. Olen kotoisin Rovaniemeltä, joten Lappi opiskelupaikkana oli luonteva valin-ta. Voin suositella kaikille Lapin yli-opistoa.

4 Mitkä oikeudenalat olivat suosikkejasi? Miksi?Muistan opiskeluajoilta, että

olin erityisen innostunut vero-oi-keudesta, perhe- ja jäämistö-oikeu-desta sekä esineoikeudesta. Vapaaeh-toinen muodollisen logiikan kurssi jäi myös mieleeni. 

5 Entä inhokkeja? Miksi?Varsinaisia inhokkeja ei ollut. Kansainvälinen yksityis-oikeus oli jotenkin haastava kurssi minulle. Jälkeenpäin

olen huomannut sen tärkeyden ja mielenkiintoisuudenkin.

6 Onko sinulle ollut alusta asti selvää, että haluat pyrkiä politiikkaan ja eduskuntaan? Entä millä tavalla oikeus-tieteen opinnot ovat edesauttaneet tässä asiassa?

Olin opiskeluaikanani ylioppilaskunnan edustajistossa, myös

edustajiston puheenjohtajana. Politiikka ja vaikuttaminen yh-teiskuntaamme ovat siis kiinnostaneet minua nuoresta läh-tien. En kuitenkaan aktiivisesti suunnitellut lähteväni valta-kunnanpolitiikkaan. Vielä vuosi ennen 2011 eduskuntavaaleja kuvittelin työskenteleväni jatkossakin yritysjuridiikan parissa. Avasin kuitenkin oven, joka johti mielenkiintoiseen uuteen työuraan. 

Oikeustieteen tutkinnosta on ollut paljon apua ja hyötyä lain-säätäjän tehtävässä. Mutta myös siitä on ollut paljon apua, että on aikaisemmassa työelämässä ollut soveltamassa lakia. 

7 Minkälaisia tuntemuksia lainsäädäntötyö herättää oi-keustieteilijässä? Miltä vaihdos lainsoveltajasta ja tul-kitsijasta lain säätäjäksi on tuntunut?

Politiikassa tunteet vaihtelevat. Olen päällimmäisenä kuitenkin kiitolli-nen ainutlaatuisesta tilaisuudesta palvella suomalaista kansanvaltaa. Hyvän lainsäädännön laatiminen on vaativaa työtä niin valmistelu- kuin eduskuntavaiheessa. Kiire ei saisi koskaan olla peruste teknisesti huonolle lainvalmistelulle. Kun tör-mään sellaiseen, valitettavasti aina silloin tällöin, tulen ärtyisäksi.

8 Mitkä ovat merkittävimpiä tämänhetkisiä lakeihin ja lainsäädäntöön liittyviä on-

gelmia? Kiire ja resurssipula aiheuttavat välil-lä teknisesti heikkotasoisesti valmis-teltua lainsäädäntöä. Myös vaikutus-ten arvioinnissa on puutteita. Tähän on onneksi lähdetty reagoimaan.

9 Millaisia haasteita lainsää-täjä kohtaa työssään?Vaikeiden asioiden ja Suo-

men suunnan kääntämisen ohella suurin haaste on oman työn johtaminen. Tarkoitan tällä sitä, että asioiden tulva on niin suuri, että tarvitaan kykyä erottaa olennainen ja tehdä valintoja mihin keskittyä. Kukaan ei voi olla kaikkien alojen erikoisasiantuntija, vaikka haluaisi.

10 Jos saisit kysyä nyt oikeustiedettä opiskelevalta mitä tahansa, mitä kysyisit? Kansanedustajan tehtävässä on riski, että näkö-

kulma supistuu. Siksi kysyisin, miltä tämä nykyinen maailman meno näyttää? ■

❞kiire ei saisi koskaan olla

peruste teknisesti huo-

nolle lainvalmistelulle.

kun törmään sellaiseen,

valitettavasti aina

silloin tällöin, tulen

ärtyisäksi.

DigESta pÄÄSEE kurkiStaMaaN LaiNSÄÄDÄNtötyöN kuLiSSEihiN juttuSarjaSSa ”artiSti EDuSkuNNaSSa”. toiSEkSi haaStatELtavakSi vaLikoitui MuuN MuaSSa LyyN EDuStajiStoN puhEENjohtajaNa vaikuttaNut, tÄtÄ NykyÄ kESkuStaN rivEiSSÄ kaNSaNEDuStajaNa toiMiva Markus Lohi. oikEuStiEtEiLijöitÄ oN pEriNtEiSESti NÄhty MyöS vaikutuSvaLtaiSiSSa aSEMiSSa, EivÄtkÄ artiStit toDELLakaaN MuoDoSta aSiaSSa poikkEuSta.

artisti eduskunnassa // Markus lohi

8 DIGESTA 2 | 2016

Valtaavatkotappajarobotit tulevaisuuden

taistelukentät?

A utonomisilla aseilla tarkoitetaan järjestelmiä, jot-ka pystyvät omatoimisesti valitsemaan kohteensa ja käyttämään jopa tappavaa voimaa ilman ihmisen oh-

jausta tai vuorovaikutusta. Tällä hetkellä kymmenet valtiot tut-kivat autonomisia asejärjestelmiä ja niiden käyttöä. Modernien teknologioiden käyttö aseellisissa konflikteissa asettaa täysin uu-sia haasteita kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle, sodan oikeussäännöille.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on yksi kansainvälisen oikeuden sodankäyntiä säätelevistä osa-alueista. Se säätelee sodassa tapahtuvaa voimankäyttöä ja sen rajoja, menetelmiä sekä kohteita.

Autonomiset asejärjestelmät nousivat keskustelunaiheeksi myös Helsingin yliopiston Erik Castrén instituutin ja Suomen Punaisen Ristin 14.4. järjestämässä humanitaarisen oikeuden konferenssissa, joka oli osa Gunnar Rosén International Huma-nitarian Law –kilpailua.

Muun muassa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean alu-eellinen laillinen neuvonantaja Julie Tenenbaum ja Helsingin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan varadekaani Jarna Pet-man ilmaisivat huolensa siitä, että autonomisten aseiden käyt-tö ja vastuun sysääminen roboteille voivat madaltaa kynnystä käyttää sotilaallista voimaa, koska riskiä omista miestappioista ei enää olisi.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo esittäneet, että itsenäisesti toimi-vien sotakoneiden käytöllä voitaisiin ääritapauksissa välttää vas-tuu mahdollisista sotarikoksista. Nykyinen lainsäädäntö ei lai-ta ketään vastuuseen tällaisten aseiden tekemistä tapoista, eikä näköpiirissä ole asiaa selventävää lainsäädäntöä. Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestön ja Harvard Law Schoolin yhteisra-portissa vaaditaan autonomisten aseiden käytön, tuotannon ja kehittämisen totaalikieltoa.

Vaikka ajatus itsenäisesti toimivista tappajaroboteista voi tun-tua tieteiskirjoista reväistyltä, ovat sellaiset todellisuutta toden-näköisesti jo hyvin pian. Israelin armeijan vuodesta 2011 käyttä-

mä Rautakupoli, Iron Dome, on ohjuspuolustusjärjestelmä, jolla torjutaan muun muassa Hamasin Israeliin ampumia raketteja. Järjestelmä havaitsee ja tuhoaa kranaatit ja raketit ennen niiden iskeytymistä maahan. Puolustusjärjestelmän toiminta perustuu siihen, että se osaa automaattisesti reagoida uhkaaviin kohteisiin. Askel Rautakupolista tappajarobottiin ei ole pitkä.

Armeijoille järjestelmien kehittäminen on houkuttelevaa ja niihin panostetaankin paljon resursseja. Yhtäältä saadaan etu-lyöntiasema viholliseen, toisaalta voidaan ehkäistä omat tappiot ja sitä kautta kotimaassa syntyvä poliittinen paine, joka on histo-rian saatossa johtanut moniin vetäytymisiin.

Kansainvälisen oikeuden seminaarissa puhunut Petman pe-räänkuuluttaa, että voimankäytön on aina perustuttava kansain-välisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin ja että päätös voimankäytöstä käy läpi asiaankuuluvan arvioinnin sen välttämättömyydestä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisuudesta.

Tulevaisuuden sotakone voi perustaa arvionsa visuaaliseen tunnistukseen: asetta tai sen näköistä esinettä pitelevä henkilö voisi silloin profiloitua uhkaksi. Kone voi kuitenkin olla vain niin viisas kuin sen luonut ihminen on ohjelmoinut. Se ei välttämät-tä osaa tehdä eroa leikkiasetta pitelevän lapsen ja vihollissotilaan välillä. Se voi tulkita ojaa kaivavan maanviljelijän tienvarsipom-mia asentavaksi vastarintataistelijaksi. Myös se, kenelle vastuu tällaisissa ylilyönneissä kuuluisi, on vielä epäselvää.

Autonomiset asejärjestelmät kykenevät kuitenkin sellaiseen, mihin ihminen ei inhimillisine heikkouksineen yllä: ne eivät tee päätöksiä tunteidensa perusteella, ne eivät tunne pelkoa tai vihaa, eikä niillä ole tarvetta suojella itseään. Siksi robottien käytöllä voitaisiin myös eräiden tulkintojen mukaan välttää sodan uhreja. Yhtä asiaa niillä ei kuitenkaan ole – empatiakykyä.

Vakavin kysymys, joka asian tiimoilta täytyy esittää, on se, kuka, tai mikä saa päättää elämästä ja kuolemasta. Ihmiselle se on, tai ainakin pitäisi olla, raskas päätös. Koneelle se on ykkösiä ja nollia. ■t

ek

st

i ja k

uva

Mat

ias

Part

anen

Autamme ammattilaisia menestymään.

KAIKKI VÄLINEET,

JOITA OPISKELUSSASI TARVITSET.Digitaaliset palvelut: Suomen Laki, Talentum Fokus ja Verkkokirjahylly käytössäsi yliopiston verkossa.

Kirjaedut osoitteesta

talentumshop.fikoodilla OTY2016 40 % alennus Suomen Laki -kirjoista ja 30 % alennus muista Talentum Pron kirjoista

210x260_kaikki mita opiskeluun_digesta.indd 1 16.2.2016 8:41:22

10 DIGESTA 2 | 2016

o p i n to pa l sta

Aki Salmela, Artiklan opintovastaava kuva Matias Partanen

M oikka taas! Taas on hetki kulunut viimeisestä opintopalstasta ja on aika tehdä pientä tilannekatsausta opin-toasioihin.

alkuvuoden aikana Artistit ovat olleet kiitettävän aktiivisia enemmän ja vähemmän opintoihin liittyvissä tapahtumissa Helsinki-excussa ja Suomen asianajaja-liiton opiskelijatilaisuudessa, joita molempia kohtaan kiinnostus oli erinomaisella tasolla. Liene-vätkö huhut Helsingin vierai-lukohteiden hyvistä tarjoiluista osaltaan vaikuttaneet positiivi-sesti osallistujamäärään. Lisäk-si pienen tauon jälkeen saatiin järjestettyä Suomen asianajaja-liiton opiskelijatilaisuus Rova-niemellä, mikä sekin houkut-teli runsaasti Artisteja paikalle. Syksyllä on taas tulossa lisää excuja tuttuun tapaan Rollossa!

uuden tutkintorakenteen maisteriopinnot lähestyvät no-pealla vauhdilla ensi syksynä. Sitä ennen on kuitenkin tulossa kesä ja sen tuomat opintomah-dollisuudet. Positiivista kehi-tystä on tapahtunut kieliopin-noissa, jotka ovat tänä kesänä maksuttomia Lapin yliopiston opiskelijoille, mutta muuten kesäopintojen vähäisyys on valitet-

tava tosiasia. Kesällä toki on mahdollista suorittaa mm. ympä-ristö- ja luonnonvaraoikeuden pooli, jonka tentti on kuitenkin tiedekunnan linjauksen mukaisesti päätetty laittaa samalle tent-tipäivälle, kuin muutkin kesätentit. Yritäpä siinä sitten saada suoritettua enemmän opintoja kesän aikana ja omalta osalta saa-da kasaan 55 opintopistettä, mitä yliopisto meiltä erittäin mie-lellään odottaa rahoituksensa turvaamiseksi. Poolien sitovuuden vuoksi suoritusmahdollisuuksien tarjoaminen tasaisesti ympäri vuoden on opintojen sujuvuuden kannalta ensiarvoisen tärke-

ää paitsi juuri pooliopiskelijoil-le, niin myös vanhaa rakennetta suorittaville.

edellä tulikin jo vihjattua Route 55 –kampanjasta. Kuu-lostaako yhtään tutulta? Yli-opisto saa noin 12 % rahoi-tuksestaan 55 opintopistettä suorittaneista opiskelijoista ja yliopiston taloudellinen tilan-ne luonnollisesti vaikuttaa mei-hin opiskelijoihin ratkaisevasti. Vielä ennen kesää on tulos-sa Artiklan opintokysely, jossa mm. pyritään selvittämään, mi-ten 55 opintopisteen suoritta-minen onnistuisi mahdollisim-man monelta. Kannattaa siis pysyä vielä hetki hereillä!

❞yliopisto saa noin 12 % rahoi-

tuksestaan 55 opintopistettä

suorittaneista opiskelijoista ja

yliopiston taloudellinen tilanne

luonnollisesti vaikuttaa meihin

opiskelijoihin ratkaisevasti.

kevääntilannekatsaus

12 DIGESTA 2 | 2016 13

Rumour has it that getting an internship in Finland after one or two years of uni-versity is tricky. Last summer I decided

to hedge my bets and apply for a job in Dar es Salaam, Tanzania – an application from 8500 km away must spark up some interest, right? Norton Rose Fulbright, a multinational corporate law firm, took me on for one month. Accommodation kind of sorted itself out; my friend’s brother’s friend happened to live 2km away from the office.

My duties mostly involved proof read-ing and research. The senior associate that I worked with sent renegotiated contracts to the secretary to type out, after which I checked the work of our secretary for mis-takes and made necessary changes to the documents. I would often get asked to re-search various topics. One day I would be

an internship

in Tanzania

gathering information about government policy regarding solar energy, the next I would be writing a briefing on how Tan-zanian information technology law had changed in the last few years. If I had to name the most enjoyable task assigned to me, it would be the time I was asked to provide an initial response to amendments of a contract proposed by the lawyer of a company that our client was about to lend a vast sum of money to. Going through the list of ‘minor clarifications and tweaks’ suggested and finding a clause that was modified to increase our client’s liability felt quite rewarding.

Life in Dar, a burning hot, ridiculously loud city of 4.4m people, was great. Mon-day evenings were spent running with the Dar Hash House Harriers, who proudly described themselves as ‘a drinking club with a running problem’. Friday nights mostly consisted of chilling out with col-leagues after a hard week at the office. The

locals were very friendly, in fact, a guy who worked at my regular restaurant was quite happy to take me on a trip to the poor part of the city to have a meal with his fami-ly. The rural areas of Tanzania were most certainly worth exploring as well. A tip for anyone planning on heading out on a sa-fari holiday: discovering the game reserves of Africa is so much more fun in a vehi-cle of your own without guides. Nothing beats desperately trying to find a campsite in the fading sunlight with a 40-year-old map and 44 800 km² of uninhabited sa-vanna around you.

To conclude, I would like to wholeheart-edly recommend an internship some-where far away and exotic to anyone with a passion for adventure. Also, consider us-ing the word ‘passionate’ in your covering letter, it can open doors.

Daniel Davidson

❞i would like to

wholeheartedly rec-

ommend an internship

somewhere far away

and exotic to anyone

with a passion for

adventure.

14 DIGESTA 2 | 2016 15

ICM Malta– konferenssisaleja

ja juhlahumua

Harvoin olen itkenyt onnesta, mutta se oli hyvin lähellä, kun kä-velin sisään Maltan St. Paul’s Baylla sijaitsevaan ICM:n majoitushotel-liin. ELSAn kevään ICM järjestettiin maaliskuun lopussa uskomatto-missa puitteissa, ja pääsin mukaan edustamaan Suomea ja Rovanie-meä ELSA Finlandin delegaatiossa.

ICM eli International Council Meeting on ELSAn kak-

si kertaa vuodessa järjestettävä kansain-välinen tapahtuma, joka kerää yhteen sa-toja järjestön jäseniä ympäri Eurooppaa. ICM:n tarkoituksena on muun muassa syventää tietämystä ELSAn toiminnasta, kehittää järjestöä edelleen sekä tutustua muihin elsalaisiin. Kevään ICM on erityi-sen mielenkiintoinen, sillä sen lopuksi va-litaan ELSAn uusi kansainvälinen hallitus seuraavalle kaudelle. ICM-viikon aikana ohjelmassa on esimerkiksi erilaisia work-shoppeja, uusien sääntömuutosehdotusten käsittelyä, ajankohtaisista asioista keskus-telemista sekä sosiaalista ohjelmaa.

Oli uskomatonta huomata, kuinka pal-jon uutta yhden viikon aikana voi oppia. Ensinnäkin opin ymmärtämään sen, mitä

teksti ja kuvat Essi Salmela

16 DIGESTA 2 | 2016

aksi paikalla oli myös ELSAn alumneja, jotka kertoivat hauskoja tarinoita järjestön alkutaipaleelta. Iltaisin (ja öisin) ICM jat-kui sosiaalisella ohjelmalla, joista hauskin-ta seurattavaa oli Vision Contest eli ”elsa-viisut”. Lisäksi haluaisin erikseen mainita hotellin kakkubuffetin, joka jaksoi ilah-duttaa minua jokaisella lounaalla ja päi-vällisellä.

Hyvin harva järjestö tarjoaa sellaista yhdessä tekemisen fiilistä ja yhteenkuulu-vuuden tunnetta kuin ELSA. Viikon ai-kana sai huomata, kuinka erilaisista lähtö-kohdista olevien ihmisten kanssa kuuluu automaattisesti samaan porukkaan pelkän ELSAssa toimimisen ansiosta. Kun ICM-viikon jälkeen palasin Suomeen, olin saa-nut paitsi uusia ideoita myös uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. En koskaan kyllästy korostamaan kansainvälisyyden merkitys-tä: reissussa oppii niin paljon kaikkea sel-laista, mikä jäisi kotisohvalla kokematta. ELSAssa pääsee tekemään monenlaisia oikeasti merkityksellisiä akateemisia asi-oita, ja lisäksi järjestön tapahtumissa tulee tutuksi kuuluisa ELSA Spirit! ■

❞hyvin harva järjestö

tarjoaa sellaista yhdes-

sä tekemisen fiilistä ja

yhteenkuuluvuuden tun-

netta kuin ELSa.

”työmatka” tarkoittaa: sen aikana todella tehdään lähinnä töitä. Workshopit venyi-vät välillä todella pitkiksi, eikä vapaa-ai-kaa juuri ollut. Kiire ei kuitenkaan haitan-nut, koska päivien aikana sai kerättyä niin paljon kiinnostavaa tietoa ja erilaisia nä-kemyksiä. Muiden elsalaisten kokemuk-sista sai irti suunnattomasti uusia ideoita ja kannustimia omaan työhön, minkä li-säksi erilaiset tehtävät auttoivat kiinnittä-mään huomiota kehityskohtiin. ICM:ssä näki myös, kuinka virallisissa äänestyk-sissä ja keskusteluissa toimitaan, enkä ole varmaan ikinä tuntenut itseäni niin tär-keäksi kuin kuuluttaessani täysistunnos-sa Suomen puolesta ”Finland present and voting”.

Malta tarjosi unohtumattomat puitteet ICM:lle. Maaliskuussa sää oli jo saman-lainen kuin Lapissa kesällä, ja yhtenä päi-vänä pääsimme viettämään iltapäivää tu-tustuen maan pääkaupunkiin Vallettaan. Vuosi 2016 on myös ELSAn juhlavuo-si, sillä järjestö täyttää 35 vuotta. Juhlal-lisuuksia vietettiin Maltalla gala ballissa upeissa maisemissa. Juhlavuoden kunni-

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Ota tilanne haltuun.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

18 DIGESTA 2 | 2016 19

Y ksi juristin perustaidoista on vakuuttava esiintyminen ja argumentointi. Kuten monet muutkin taidot, myös esiintyminen on opitta-vissa. Toisilla kynnys oppia voi olla korkeam-

pi kuin toisilla, mutta panostamalla aikaa ja vaivaa voi lähes kuka tahansa päästä haluttuun lopputulokseen.

Harvempi on seppä syntyessään, ja Lapin yliopistonkin kie-likeskus tarjoaa aiheesta kursseja. Muutaman kurssin käymi-nen ei kuitenkaan välttämättä vielä tee oppipojasta mestaria, vaikka varmasti hyvät lähtökohdat oppimiselle ja kehittymi-selle asettaakin.

Kolmatta vuotta opiskeleva Deniz Yildiz sai alkusysäyksen kielikeskuksen kurssilta, ja suunnitteli sen innoittamana vii-me syksynä väittelyseminaarin järjestämistä ELSA Rovanie-melle.

”Juristeille retoriikka ja ilmaisun hallinta tulevat olemaan tärkeitä omassa työelämässä. Ne ovat olennainen osa juristin ammattia”, Yildiz pohtii.

Yildizin mukaan väittelytoiminta on yleistä muissa yliopis-toissa, mutta se ei kuitenkaan ollut rantautunut revontu-livyöhykkeelle asti. ELSA:n seminaarin jälkeen Yildiz jäi pohtimaan, voisiko väittelyä alkaa harjoittaa esimerkiksi jon-kinlaisessa yhteisössä. Myöskin oikeustieteitä opiskellut ja sittemmin valmistunut Oskar Toivonen tutustutti Yildizin Helsingin yliopistolla toimivaan väittelyihin keskittyvään yhdistykseen, joka on toiminut vuodesta 2001 lähtien.

”Aloimme pohtia, miten saman konseptin saisi siirrettyä tän-ne Lappiin. Kävinkin Helsingissä niin kutsutussa harjoittelu-päivässä tutustumassa toimintaan.”

Helsingin konsepti päätettiin siirtää lähes sellaisenaan Lap-piin, ja University of Lapland Debating Society (ULDS) sai alkunsa.

”Itse innostuin toiminnasta ja ajattelin, että se on yleishyödyl-listä. On tärkeää pystyä puhumaan aiheesta kuin aiheesta ja argumentoida uskottavasti. Tätä kautta myös omasta epävar-muudesta voi päästä eroon ja kehittyä”, Yildiz kertoo.

Vaikka kerhosta ei opintopisteitä saakaan, tarjoaa kerho jo-tain pisteitä vielä paljon tärkeämpää: aitoa kehittymistä. Jär-jestäjien tarkoituksena on tulevaisuudessa rekisteröidä toi-minta yhdistykseksi, jotta toiminnalle saataisiin jatkuvuutta ja ihmisiä, jotka ottavat kopin toiminnan harjoittamisesta. ■

uNiVErsiTY oF LaPLaND DEBaTiNG soCiETY (uLDs)

Lapin yliopiston piirissä toimiva väittely-yhteisö on aloittanut toimintansa 2016 vuoden alusta. Yhteisö on poikkitieteel-linen ja osanottajia toivotaan eri tiede-kunnista ja vaihto-oppilaista. Väittelytyy-li perustuu Britannian parlamentaariseen käytäntöön, eli British Parliamentary Sty-leen. Samoja sääntöjä, tai niiden muun-nelmia, käytetään väittelyseuroissa ympäri maailman. Väittelyt järjestetään sekä eng-lannin että suomen kielellä. Kielikynnystä tai konseptia ei tarvitse pelätä, sillä teke-mällä ja puhumalla oppii parhaiten.

MisTÄ VÄiTTELYssÄ oN kYsE?Brittityylinen väittely on joukkuelaji, joka kehittää loogista ajattelua, argumentoin-tia, ryhmätyöskentelyä, esiintymistaitoja sekä tietenkin tilannetajua. Väittelemällä oppii tarkastelemaan kysymyksiä mones-ta eri näkökulmasta ja ilmaisemaan itse-ään selkeästi.

MiLLaisia sÄÄNTÖJÄ uLDs kÄYTTÄÄ? Brittiläisten sääntöjen mukaisesti yhteen väittelyyn osallistuu kahdeksan väittelijää, neljä kummallakin puolella. Aihe ilmoite-taan juuri ennen väittelyä ja arpa ratkaisee

Väit

ho

kerly

tekumpi joukkue puolustaa ja kumpi vas-tustaa. Joukkueet valmistelevat aihetta ja sopivat työnjaosta vartin ajan ennen var-sinaisen väittelyn alkua. Hallituksen ensim-mäinen puhuja aloittaa noin seitsemän minuutin puheella. Seuraavaksi puheen-vuoro siirtyy opposition ensimmäiselle puhujalle, sitten hallituksen toiselle ja niin edespäin vuorotellen, kunnes kaikki ovat puhuneet kerran ja väittely on ohi. Jokai-sella on käytettävissä sama määrä aikaa. Väittelijät esittelevät puheenvuorojen ai-kana oman joukkueensa argumentteja, perustelevat kantaansa ja tietenkin ku-moavat vastapuolen väittämiä. Puheen-vuorojen aikana saa puhujan luvalla esit-tää kysymyksiä tai tehdä huomautuksia. Tuomari tai yleisö valitsee voittajaksi sen puolen, joka on perustellut kantansa va-kuuttavimmin.

MissÄ ja MiLLoiN?Tietoja harjoituksista sekä tapahtumista ja kilpailuista löydät Lapland Debating So-cietyn facebook-sivulta.

MiLLaisisTa aihEisTa VÄiTTELLÄÄN?Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, riippu-en kulloisistakin läsnäolijoista. Välillä aiheet valikoituvat mediassa pyörivistä puheen-

aiheista kuten opintotukiuudistuksesta ja toisinaan taas yleisistä aiheista, kuten nais-ten ja miesten välisistä tasa-arvo kysymyk-sistä.

Voiko VÄiTTELYssÄ JouTua PuoLusTa-MaaN sELLaisTa, MihiN Ei ToDELLisuu-

DEssa usko?Voi, sillä arpa ratkaisee, kummalle puolel-le väittelyssä joutuu. Tämä onkin yksi lajin hienouksista, että kykenee olemaan va-kuuttava, vaikka itse ei jakaisikaan samo-ja arvoja kyseisen väitteen kanssa. Irrottau-tuminen hetkeksi omista näkemyksistään kokonaisvaltaisemman kuvan saavutta-miseksi on varsin avartavaa. Väittelyn koh-teena eivät ole mielipiteet vaan asiat, eikä väittelyitä voiteta tunteella vaan hyvällä ar-gumentoinnilla.

te

ks

ti M

atia

s Pa

rtan

en &

Den

iz Y

ildiz

kuvat Matias Partanen

20 DIGESTA 2 | 2016 21

e räänä maaliskuun huurteisena aamuna kello 4:15 as-telin ulos asunnostani ja nousin pihalla odottavan taksin kyytiin, päämääränäni Helsinki. Matkan tar-koituksena oli Artiklan järjestämä vuosittainen Hel-

sinki-excu, jonka aikana tulisimme kiertämään läpi suurimman osan Helsingin liikejuridiikan toimistoista. Muka-van lennon jälkeen laskeuduin Helsinkiin ai-kataulussa, ja otin junan keskustaan. Pie-nen odottelun jälkeen porukka saatiin perillä kasaan, ja suuntasimme en-simmäiseen toimistoon. Ensim-mäinen vierailukohteemme oli asianajotoimisto Avance. Toi-miston väki otti opiskelijat lämpimästi vastaan ja päivä aloitettiin kierroksella Avan-cen upeassa avokonttoris-sa. Tämän jälkeen opiskeli-jat suunnattiin esimerkillisesti järjestetylle brunssille. Ruokai-lun yhteydessä Avancen juristit ja traineet esittelivät itsensä ja saimme nopean katsauksen startup –yritysten maailmaan. Esitys oli mie-lenkiintoinen ja herätti paljon kysymyk-siä.

Päivän toinen toimisto oli kansainvälistä mainetta niittänyt Krogerus, joka kestitsi opiskelijoita upealla lounaalla ja antoi mielenkiintoisen katsauksen ison toimiston arkeen. Lo-puksi artistit pääsivät jumppaamaan ja venyttelemään toimiston yhden ergonomiavastaavan opastuksella. Krogeruksella oltiin yl-peitä siitä, että toimistolla kiinnitettiin erityistä huomiota työn-tekijöiden hyvinvointiin. Loistavaa työtä Krogerus!

Krogeruksen jälkeen seuraavana vuorossa oli Dittmar &

Indrenius. Tämä olikin ehkä allekirjoittaneen suosikkiexcu, sil-lä toimiston presentaation aihepiiri oli minulle sydäntä lähellä. ”Dittiksen” exculla artisteille tarjottiin hyvää syötävää ja erin-omainen työoikeusaiheinen esitys herätti minussa paljon ajatuk-sia. Oikeus ei ole vain yliopistojen luentosaleissa pyöriteltävää

teoriaa, vaan osa jokapäiväistä arkea, joka ympäröi meidät läpi elämän. Tästä erityinen kiitos Dit-

tiksen väelle, annoitte eräälle opiskelijalle suunnattomasti motivaatiota opiskella

entistä ahkerammin ja päästä osak-si työelämää.

Keskiviikon neljäs toimisto oli Hannes Snellman. Toimis-ton exculla pääasiallinen oh-jelma koostui opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin liittyvis-tä ennakkoluuloista. Opiske-lijat ohjattiin pöytiin, ja jokai-seen pöytään ohjattiin firman

lakimies ohjaamaan keskuste-lua ja tarjoamaan omaa näkemys-

tään asiaan. Keskustelujen aikana käsittelimme mm. traineeden roolia

toimistoissa sekä arvosanojen ja vaihto-opiskelun merkitystä työnhaussa.

Päivän viimeinen vierailu suoritettiin Ham-marström Puhakka Partnersille. Vierailun resepti

oli yksinkertainen. Toimiston väki tutustui opiskelijoihin ja opis-kelijat toimiston juristeihin. Toimiston juristit ja traineet antoi-vat kattavan kuvauksen omaan arkeensa ja ottivat esimerkillisen hyvin huomioon artistien omat kiinnostuksen kohteet. Voidaan-kin siis sanoa, että asiakasta todellakin palveltiin.

Toinen päivä alkoi aurinkoisena, ja päivän ensimmäinen vie-railumme kohdistui Boreniuksen uusiin tiloihin Eteläesplana-

Eräs artisti, suuntana etelä

teksti Veli-Matti Tikkanen

kuvat Harriet Lindfors, Borenius

❞jokaisella toimistolla

on oma erityisalansa,

työkulttuurinsa ja iden-

titeettinsä.

dilla. Boreniuksella on minulle henkilökohtainen merkitys, sillä ensimmäinen ekskursioni liikejuridiikan toimistoon oli juurinkin Boreniuksen vanhaan toimistoon Yrjönkadulla. Borenius on tun-nettu toimisto opiskelijoiden keskuudessa laajan opiskelijayhteis-työn kautta, ja yhteistyö näkyy myös toimiston loistavassa trainee-ohjelmassa. Boreniuksen ekskursio vierähti nopeasti aamupalan ja mukavan ohjelman siivittämänä. Ohjelmassa oli myös onnenpyö-rä, josta käteen jäi pääpalkintona Boreniuksen Keep Cup.

Torstain toinen ekskursio sijoittui asianajotoimisto Waselius & Wistille. Toimiston väki otti opiskelijat lämpimästi vastaan ja piti opiskelijoille mielenkiintoisen presentaation rahoitukseen ja esineoikeuteen pohjautuvasta liikejuridiikasta. Pisteet W&W:n väelle, sillä he vastasivat aktiivisesti artistien kysymyksiin koski-en työnhakua ja liikejuridiikkaa noin yleensä.

Viimeinen ekskursiomme pidettiin DLA Piperillä. Opiske-lijat saivat toimiston erityisosaajilta kattavan esityksen yksityi-syyden suojaan ja tietoturvaan liittyvän juridiikan pääkohdista ja problematiikasta. Ekskursio loppui rentoon keskusteluun toi-miston juristien kanssa.

Kokonaisuutena Artiklan järjestämä kaksipäiväinen ekskur-sioreissu oli unohtumaton ja mielenkiintoinen kokemus. On todettava, että tietämättömälle Helsingin suuret liikejuridiikan toimistot vaikuttavat Rovaniemeltä käsin yhdeltä erottamatto-

malta harmaalta massalta, mutta totuus on kuitenkin toinen. Jo-kaisella toimistolla on oma erityisalansa, työkulttuurinsa ja iden-titeettinsä. Ekskursiot olivat kokonaisuutena valaiseva kokemus, joka selkeytti minulle sitä mitä haluan tehdä valmistumisen jäl-keen. Tämä uusi päämäärä antaa opiskeluun uudenlaisen tarkoi-tuksen, sillä työnteolle koulussa on nyt joku tarkoitus. Haluaisin tämän johdosta kiittää jokaista toimistoa ja Artiklaa ekskursioi-den järjestämisestä. ■

22 DIGESTA 2 | 2016 23

Pääporon jälkiraportti

Poronkusema – opiskelijoiden leikkikenttä

Pohjois-Suomen suurin opiskelija-tapahtuma, Poronkusema, juhli tänä vuonna 25-vuotista taipalettaan. Pääporon vanhetessa vuosi vuodelta ja drinkki drinkiltä kiihtyvään tah-tiin, alkoi hän pohtia, millaista elämä

olikaan viattomana vasana. Tapahtuman teemaksi vali-koituikin Childhood memories - Release your fantasies!

te

ks

ti S

anna

Sal

min

en /

ku

va

t M

atia

s Pa

rtan

en

24 DIGESTA 2 | 2016 25

ni olin kun kuulin Poronkusema-video-pelistä, jota yhdellä rasteista päästiin ta-pahtumassa pelaamaan. Minun täytyy kuitenkin tunnustaa, että olin pelissä ai-van toivoton. Syytän ohjainta: sorkilla ei pitkälle pötkitty. Kuinka moni muuten tiesi, että poron sorkkia kutsutaan myös koparoiksi?

Koparoista viis, kilpailun aikana rastien tapahtumia oli mahtavaa seurata: meinin-ki oli taattu ja niin osallistujilla kuin ras-tinpitäjilläkin näytti olevan hauskaa! Ras-teilla nähtiin muun muassa onnenpyörää, puntaria, pokemonkortteja, jääpaloja ja kuulapyssy. Korviini ei ole kantautunut loukkaantumisuutisia rasteilta. Henkiset traumat taitavat kuitenkin olla itsestään-selvyys…

rastitarjonta

J o ennen viikonloppua riemun-kiljahduksia minulle aiheuttivat rastit. Rastinpitäjinä toimi muun

muassa aikaisempina vuosina menestynei-tä ja mainetta niittäneitä joukkueita sekä ansioituneita artisteja. Erityisen innoissa-

Poronkusema järjestettiin 26.-28.2. ja se keräsi yli 900 opiskelijaa ympäri Suomen kilpailemaan Rovaniemelle maineesta, kunniasta ja niiden menetyksestä. Kilpai-lussa palkittiin kolme parasta joukkuetta, parhaan meiningin omannut joukkue sekä paras asu. Perinteisesti voittajajoukkue sai hellään huomaansa Poronkuseman kier-topalkinnon eli legendaarisen jättikuksan.

Tänä vuonna nettisi-vumme saivat uuden

ilmeen ja tapahtumal-le luotiin oma insta-gram-tili. Käykäähän kurkkaamassa ja seu-

raamassa tiliä, joka löy-tyy nimellä @poronku-semaofficial. Nettisivut löytyvät osoitteesta ar-tikla.fi/poronkusema.

Vauhdikas viikonloppu

K ilpailun taso oli kova: en-simmäiset kilpailijat lähestyivät Pääporoa jo Oulun rekrytointi-

reissulla helmikuun alussa. Itse tapahtu-maan saavuttiinkin tulostetun yhteisku-van ja Pääporolle osoitetun rakkausrunon kanssa.

Perjantain, lauantain ja vielä sunnun-tainkin aikana tulikin nähtyä, kuultua ja koettua jos jonkinmoista kommellusta ja unohtumatonta hetkeä. Minulle pidettiin muun muassa syntymäpäiväjuhlat - tie-tysti prinsessateemalla. Pöytä oli katettu-na, kakku jäässä ja pääsinpä puhaltamaan kakusta kynttilätkin!

Viikonlopun aikana tulin myös kaa-patuksi. Onneksi olin kuitenkin ovelam-pi kuin kaappaajani: odotin oikeaa hetkeä, tein taidokkaan harhautuksen ja pakenin. Kaappaajani osoittautuivat kuitenkin ihan mukaviksi tyypeiksi: jengi oli tullut omal-la bussilla etelästä Rovaniemelle! Oli oma kuski ja kaikki.

Osallistujat olivat nähneet paljon vai-vaa asujensa eteen, ja Rovaniemi oikein tulvi lapsuudenmuistoja lauantaina! Ras-

tikilpailun aikana kaupungilla pyöri niin M&M-karkkeja, Sims-hahmoja, muume-ja kuin Tamagotchejakin. Suosituimpia teemoja asuille taisivat olla Aku Ankasta tuttu Karhukopla ja Disneyn 101 dalma-tialaista, jotka olivat olleet inspiraationa useammankin joukkueen asuille. Monet

olivat myös suunnitelleet lahjuksensa asu-jensa teemaan sopiviksi: yksisarviset tar-josivat sateenkaaren värisiä karkkeja, kun koiraksi pukeutuneelta sai koirankakkaa.

Viimeiset sanat

T ällaiselle moottoriturval-le pääporon pesti oli kuin unel-mien täyttymys: sain ihan luvan

kanssa puhua pälättää tauotta! Rajaton pisteidenantovaltani myös takasi sen, että höpinöistäni kannatti vähintään näytellä kiinnostunutta. Tosin osa joukkueista oli tarpeeksi nokkelia tukkiakseen tämän pa-pupadan suun lahjuksilla. Ympärivuoro-kautinen hölötys vaati kuitenkin veronsa – äänelläni kesti tovi jos toinenkin palau-tua kovasta suorituksesta. Se oli kuitenkin pieni hinta onnistuneesta viikonlopusta, joka todella oli vertaansa vailla.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia tapah-tuman mahdollistaneita. Kiitos Artiklan hallitus, poronkusematoimikunta, Pää-poron henkinen tuki ja huoltojoukot, ras-tinpitäjät sekä ennenkaikkea osallistujat. Te teitte tapahtumasta unohtumattoman. Ensi vuotta odotellessa! ■

❞Minulle pidettiin

muun muassa syn-

tymäpäiväjuhlat

– tietysti prinsessa-

teemalla.

26 DIGESTA 2 | 2016 27

N äin maaliskuun puolivälissä, kun kevätaurinko jo pilkistää kaamok-sen synkkyyden jälkeen, tapahtu-

marikas fuksivuotemme lähenee uhkaa-vasti loppuaan. Tämän vuoksi tahdomme jakaa kanssanne, arvoisat kanssa-artistit, tuntemuksiamme huikean vuoden ajalta sekä muistella vielä lukuvuoden kohokoh-tia fuksien näkökulmasta.

Me, §ymbioosisisaret, toisin sanoen Pirinen & Pöntinen Jr. olemme pyrki-neet osallistumaan lähes jokaiseen tapah-tumaan, jonka rakas ainejärjestömme on meille avokätisesti vuoden aikana tähän mennessä tarjonnut. Näin ollen uskomme kompetenssimme riittävän tarjotaksemme teille kattavan katsauksen pikkuisen fuk-sin kokemuksista Rollon ihmemaassa.

legendaarinen fuksihärdelli – täpinää kerrakseen

§ymbioosin toinen puolisko, Pi-rinen, saapui Rovaniemelle orien-taatioviikkoa edeltävänä lauantaina

osallistuakseen Varaslähtöbileisiin DAS Kodalla. Polvet tutisivat kauhusta, mutta tunnelma oli kuitenkin odottavan inno-

kas. Varmasti monella fuksitoverillamme tuntemukset olivat samankaltaiset; oli lähdetty kauas pois kotoa ja kaikenlais-ta uutta ja jännittävää oli vastassa Ilta oli kokonaisuudessaan kuitenkin ihan jees, mutta pienen fuksin pää oli vielä melkoi-sen pyörällä kaikesta uudesta ja ihmeel-lisestä.

§ymbioosin toinen osapuoli, Pöntinen Jr., oli saanut myös edellisenä päivänä hi-lattua olemuksensa Rovaniemen kunnan alueelle Tenttikaljat-tapahtuma silmissä kiiluen. Juniorille Rovaniemi oli kuiten-kin jo ennestään tuttu paikka, sillä hän oli viettänyt Rovala-opiston auvoisessa opin-ahjossa edellisen syksyn. Näin ollen hä-nellä oli myös jo jonkin verran kavereita, jotka olivat myös päässeet oikikseen opis-

kelemaan. Tästä huolimatta tuntemukset olivat ainakin osittain edellä kuvatun kal-taisia. Jatkoilla Roipparissa tuli kuitenkin reivattua pilkkuun asti.

Orientaatioviikon tiistaina koitti kauan odotettu ensimmäinen koulupäi-vä Lapin yliopiston oikeustieteellises-sä tiedekunnassa. Fiilis oli sanoinkuvaa-mattoman upea! Paikkaa oikiksessa oli tavoiteltu jo kolmen vuoden ajan ja vih-doin kovan työn tulos konkretisoitui. Ta-pasimme myös ensimmäistä kertaa koko fuksiryhmämme ja aluksi kiusallista hil-jaisuutta riitti tutustuessamme yliopiston tiloihin.

Keskiviikkona vuorossa oli Valdema-rin piknik. Ennen Valdemarin rantaan

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

❞polvet tutisivat kauhusta,

mutta tunnelma oli kuitenkin

odottavan innokas.

siirtymistä tutustuimme fuksiryhmääm-me paremmin taikajuoman avustuksel-la, ja tunnelma jo hieman keveni. Valde-marin rannalla seurasimme jännittyneinä fuksien ja vanhempien oppilaiden tiukkaa mittelöä potkupallon mestaruudesta. Va-litettavasti jouduimme nielemään karvaan tappion. Pettymys hälveni kuitenkin il-lan mittaan päästessämme fuksiryhmäm-me kanssa leikkimään oman elämämme superstaroja karaoken merkeissä. Innok-kaimmat laulutaiturit saattoivat myös tunkeutua toisten ryhmien vuorolla laval-le, jonka seurauksena Pöntinen Jr. kadotti äänensä kahdeksi päiväksi.

Tämän vuoden baarikierroksen teema-na oli ¨Jos en olisi juristi, olisin…¨. Aluk-si asuvalinnan pähkäily tuotti hieman vai-keuksia ryhmämme keskuudessa, mutta onnistuimme kuitenkin keksimään mie-lestämme hyvän teeman. Päädyimme ole-maan Mäkkärin myyjiä. Muitakin lois-tavia ideoita näkyi tuona iltana Rollon katukuvassa. Muutamat saivat osakseen myös tv-näkyvyyttä Lapin poliiseissa. Ryhmämme ei kovasta yrityksestä huoli-matta saavuttanut voittoa, vaan jouduim-me alistumaan janoisimpien sankareiden jalkoihin. Kaiken kaikkiaan ilta oli erittäin riemukas!

Sitten olivatkin vuorossa fuksiaiset, joiden teemana oli Tahdon 2015. Fuksi-aisia edeltävät päivät sujuivat jälleen aivo-riihessä istuskellessa, sillä asujen pähkäily ja hankinta olivat oma operaationsa. Ryh-mämme valitsi lopulta lukuisista vaihto-ehdoista teemaksi Bilemummot, koska tahdoimme olla ikuisesti nuoria ja vetreitä. Myös ryhmämme miespuoliset henkilöt osoittivat hienoa heittäytymistä sekä ryh-mähenkeä änkeytyessään naisten mekkoi-hin ja antautuessaan meikattavaksemme. Muistikuviemme mukaan päivä oli koste-ahko, tapahtumarikas sekä ennen kaikkea järjettömän hauska! Bilemummot selvisi-

teksti ja kuvat Tiia Pirinen & Hanna Pöntinen

28 DIGESTA 2 | 2016 29

vät päivästä ilman suurempia fyysisiä ja ai-neellisia vahinkoja. Kemijoessakin tuli pu-lahdettua syyskuisen illan pimetessä. Half Moonissa bilemummot näyttivät voiman-sa ja humppasivat aina pilkkuun asti!

kaamosmasennuksen ennalta ehkäisyn pitkä

oppimäärä

B ileiden täyteisen syksyn vas-tapainoksi oli loistava idea läh-teä patikoimaan Artiklan järjes-

tämälle vaellukselle Pallakselta Hettaan. Reissu oli mahtava kokemus ja upea elämys, vaikka vaelluksen rankimmal-la osuudella meinasi tulla tippa linssiin, koska jouduimme tarpomaan kivikkoisia kallioita ylös vesisateen piiskatessa mei-tä fuksiparkoja. Fyysisesti rankasta ko-ettelemuksesta huolimatta aiomme ensi syksynä lähteä uudestaan vaeltamaan, ja suosittelemme reissua lämpimästi myös muille! Yhteiset huussireissut yön pime-ydessä sekä luontoon tutustuminen lä-hentävät kummasti. Voit jopa saada uu-sia ystäviä!

Syksyn aikana olemme saaneet myös maistaa Artiklan (ah niin ihanaa) jonot-tamiskulttuuria. Ensin vuorossa oli vuo-sijuhlille jonottaminen, joka taittui lep-poisasti retkeilyrutiinilla heti vaelluksen perään. Yöpyminen yliopiston pihalla tuli tutuksi myös Kaamosluentojen lip-puja jonotellessa. Lämpötila ei tuolloin enää ollut retkeilyyn niin miellyttävä ja lopulta selvisi, että jonottaminen oli-kin täysin turhaa, koska lippuja jäi yli. Tämä ehkä hieman fuksin mieltä lannis-ti, mutta oikealla asenteella tästäkin ko-ettelemuksesta selvittiin. Kyllähän jonot-taminenkin piti kokea, jotta voi sanoa tulevaisuudessa olevansa todellinen Ar-tisti!

Fuksien ensimmäiset sitsit olivat Poh-jolan pidot. Fuksikapteenimme, Niko ja

Valitettavasti vain toinen osapuoli §ymbioosista pääsi ottamaan osaa Artik-lan omalle kv-viikolle, sillä toinen joutui täyttämään velvollisuutensa etelän läm-mössä loikoillen. Pöntinen Jr. hoiti kui-tenkin edustamisen kunnialla koko viikon ajan mm. järjestämällä sillistä erittäin vä-häunisen viikon päätteeksi. Onneksi Pi-rinen saapui lopulta apuun vuosijuhlille

Outi, laittoivat kurittomat fuksit ruotuun heti ensikättelyssä ja opettivat meille sit-saamisen alkeet. Joillain oli silti hieman vaikeuksia omaksua sääntöjä näin nope-asti, joten he saivat kärsiä rangaistuksia muiden sitsaajien huviksi. Muuten sitsit sujuivat perinteisen kaavan mukaisesti juoden, laulaen ja hieman syödenkin (ja ennen kaikkea juoden).

❞omasta näkökul-

masta olemme suo-

riutuneet bilettäjän

perustutkinnosta kii-

tettävin arvosanoin.

ja niistä nautittiinkin yhdessä täysin sie-mauksin. Rakkaan ainejärjestömme juh-liminen loistavissa puitteissa oli huikea ja ainutlaatuinen kokemus. Myöhemmin Pirinen osallistui Bergenin kv-viikolle Norjassa ja Pöntinen Jr. otti osaa Islannin kv-viikolle Reykjavikissa. Voimme lämpi-mästi suositella kv-viikkoja ihan jokaisel-le, sillä ne ovat upeita kokemuksia, joista on mahdollista saada uusia ystäviä ympäri Pohjoismaita.

Hoitosyytesitseillä pääsimme sitsaa-maan yhdessä Oulun yliopiston lääkisläis-ten kanssa. Roolit vaihtuivat perinteiseen tapaan tiedekuntien kesken, ja me oik-karit pääsimme kukin esittämään oman elämämme Dr. Houseja. Tapahtuma jär-jestettiin tällä kertaa Rovaniemellä, jossa mökkiympäristö mahdollisti riehakkaiden bileiden jatkumisen aina aamuun asti. Oli mukavaa päästä tutustumaan tuleviin ter-veytemme takaajiin.

kevättä rinnassa & riemu pinnassa

T ammikuu vaihtui helmikuu-hun Kaamosluentojen merkeis-sä Levillä. Bussiluennot käynnis-

tivät tapahtumarikkaan viikonlopun heti perjantai-aamuna artistien suunnatessa

sankoin joukoin kohti pohjoista. Eten-kin dekaanimme, Juha Karhun, elämän-ohjeet verotuksesta jäivät varmasti monen mieleen. Illan pimetessä opiskelijat ke-rääntyivät mökkeihin kuuntelemaan vie-railevia luennoitsijoita. Rankan opiske-lun jälkeen oli aika hoitaa nestetasapaino kuntoon ja suunnistaa yhdessä varjoilijoi-den ja professoreiden kanssa perinteiseen jatkobaariin, Hulluun Poroon. Yhteisölli-syyden tunne oli huikea, sillä baarissa ei juuri vilkkunut muita kuin bolognanpu-naisia haalareita. Tämä oli fukseillekin en-simmäinen kerta, kun saimme vetää nuo kauan odotetut bilevermeet päälle. Lau-antaina reippaimmat yksilöt lähtivät kor-jailemaan perjantain jälkeistä väsymys-tä porealtaisiin, raikkaaseen ulkoilmaan. Virkistäytymisen jälkeen olikin hyvä taas jatkaa iltaa oikeustapausväittelyiden kaut-ta tanssilattialle. Sunnuntaina voimat riit-tivät enää siivoamiseen ja bussiin raahau-tumiseen rankan, mutta elämyksellisen viikonlopun jälkeen. Kotiin päästessä tun-nelma oli väsynyt, mutta onnellinen. Ylis-tetyt kaamosluennot eivät tuottaneet pet-tymystä fukseille!

Kuulumme ELSA Rovaniemen hallituk-seen vuonna 2016, joten Poronkusemassa velvollisuutenamme oli toimia rastinpi-täjinä. Työtehtäviin rastillamme Copper Millissä kuului joukkueiden hulvattomi-en suoritusten seuraaminen, tuomarointi

sekä lahjuksista nauttiminen. Joukkueiden panostus yllätti tuomaristokaartin positii-visesti, sillä saimme lahjuksiksi mm. hie-rontoja, ruokaa, suunkostuketta sekä tuli-suudelman. Uuvuttavan työpäivän jälkeen §ymbioosisisaretkin pääsivät vaihtamaan vapaalle. Tästä oitis riemaantuneina is-kimme vitosen silmään ja siirryimme tä-pötäyteen Half Mooniin jatkamaan raila-kasta pääpäivää. Janoisuuden hellittäessä, alkoi vatsassa jo kurnimaan. Tyhjän ma-sun täyttikin sopivasti sunnuntaina ollut akateeminen silliaamiainen. Huikea vii-konloppu kertakaikkisesti!

Omasta näkökulmasta olemme suoriu-tuneet bilettäjän perustutkinnosta kiitet-tävin arvosanoin. Tästä todisteena muun muassa jo fuksiviikolla meille myönne-tyt, hyllyn päällä komeilevat kunniakirjat. Jäämme innolla odottamaan tulevia ta-pahtumia sekä muita aktiviteetteja.

Lopuksi haluaisimme vielä kiittää fuk-sikapteeneita, tuutoreita, Artiklaa sekä kanssafuksejamme, jotka ovat mahdollis-taneet tämän huikean vuoden! Jatketaan samaan malliin!

xoxo §ymbioosisisaret

Ps. Ollaan me myös opiskeltukin…

❞rakkaan ainejärjes-

tömme juhliminen lois-

tavissa puitteissa oli

huikea ja ainutlaatui-

nen kokemus.

30 DIGESTA 2 | 2016 31

H aalarit ovat opiskelijan univormu ja niitä korista-vista haalarimerkeistä voi päätellä huomattavan pal-jon haalarien omistajasta

ja tämän persoonasta. Fuksien saatua jou-lun jälkeen haalarit, ovat tarkkasilmäisim-mät voineet huomata suureen osaan noista uuden karheista potkupuvuista ilmesty-neen varsin huomiota herättävän, kome-an haalarimerkin. Merkin värimaailma on lainattu Tampereen vaakunasta ja oikeu-den vaa’an lisäksi sitä koristaa Näsinneu-la. Onko tiedekuntamme tamperelaisten määrä kasvanut viimeisen vuoden aika-

– LäPPä, JoKA LäHTI LAPASESTA

na räjähdysmäisesti vai selittyykö ilmiö ”Mansen laki” jollain muulla tapaa?

Puhelinnumeroita ja tyhmiä kysymyksiä

”A i mistäkö lähti? En minä tiedä. Ei kukaan tiedä. Jostain läpästä kai”,

nauraa Mansen lain perustajajäseniin kuu-luva Juho Lehtimäki. Myös muut perusta-jajäsenet: Ville Verronen, Antti Hämäläi-nen, Samuli Salminen ja Rasmus Kivisaari pudistelevat päätään, kunnes Verronen al-kaa avata nuoren, mutta nopeasti kasvavan

ryhmittymän taustaa: ”Luulisin, että koko juttu alkoi Tampereen valmennuskurssilta. Siellä tutustuttiin ja kun niin moni pää-si sisään niin perustettiin Whatsapp-ryh-mä ja siitä se lähti”. Hämäläinen täydentää tarinaa kertomalla Mansen pojista, joihin pian liittyi myös valmennuskurssilta tut-tuja tyttöjä, mistä seurasi tarve nimen-muutokseen. Kivisaaren mukaan ryhmä taas perustettiin, jotta alunperin poikapai-notteisella jäsenistöllä on uskottava teko-syy kerätä fuksityttöjen puhelinnumeroita.

Enimmäkseen ensimmäisen vuoden opiskelijoista koostuvan ryhmän todelli-

Mansen laki

nen kasvu alkoi viime syksynä Lakimies-liiton iltatilaisuudessa. Noin puolessa vuodessa muutaman pojan Whatsapp-ryhmä, jonka alkuperäinen tarkoitus oli olla kanava löytää oikeaan luentosaliin, on kasvanut lähes seitsemänkymmenen hengen ryhmäksi, jonka toimintaa voi jo jollain tasolla kuvailla jopa järjestäy-tyneeksi. Whatsapp-ryhmän tarkoitus on kuitenkin edelleen sama; olla mata-lan kynnyksen väylä tiedustella luennon ja luentosalin sijaintia tai kysellä muuta epäolennaista, jota ei vanhemmilta tie-teenharjoittajilta professoreista puhu-mattakaan kehtaa kysyä.

henkinen tamperelainen

Ovatko kaikki Mansen lakilaiset siis tamperelaisia tai käyneet Tampe-

reen valmennuskurssin? ”Ei tarvitse olla Tampereelta, minäkin olen perustajajä-sen ja Espoosta lähtöisin”, toteaa Rasmus Kivisaari. Liittyäkseen ei siis tarvitse olla tamperelainen ja muitakaan rajoituksia ei poikien mukaan juuri ole: ”Ei meillä mi-tään erityisiä kriteereitä tai vaatimuksia ole. Logistiikkasyistä lähes kaikki meistä on fukseja, koska meillä on samat aikatau-lut ja Whatsapp-ryhmän sisältö koostuu edelleen aika pitkälti opiskeluun tai siihen läheisesti kuuluviin aktiviteetteihin liitty-vistä kysymyksistä” kertoo Ville Verronen.

”Tosin mielellään pitäisi opiskella Rova-niemellä ja oikeustiedettä, muuten me-nee vähän hankalaksi”, täydentää Samuli Salminen, joka on suurelta osin profiloi-tunut Mansen lain kansikuvapojaksi sillä lähes jokainen Mansen lain sisäinen tie-dotus sisältää kehotuksen seurata sosiaali-sen median Instagram –palvelussa käyttä-jää @slaminen.

Kuluneen lukukauden aikana Mansen laki on ehtinyt vaikuttaa jo monella saral-la. Erityisesti joulun jälkeen toiminta on ottanut askeleen näkyvämpään suuntaan. Artiklan ensimmäisen Flip cup –turna-uksen voittajajoukkue valmennustiimei-neen oli kokonaisuudessaan Mansen lain jäsenistöä, Half moonin karaoken suo-sikkiyhtyeen paikkaa pitää Mansen lain kokoonpano Samuli Salminen ja koi-rat ja lisäksi Mansen laki otti nimiin-sä hankijalkapallomestaruuden LYY:n järjestämässä turnauksessa adoptoitu-aan joukkueeseensa Artiklan vaillinai-seksi jääneen joukkueen jäsenet. Keväällä 2016 järjestettiin myös Mansen lain en-simmäinen itsenäinen excursio, kun pa-rikymmentä Mansen lakilaista suunta-si Ouluun seuraamaan Kärpät-Tappara –jääkiekko-ottelua. Järjestäjien mukaan excu oli menestys ja edustettuna olivat sekä aidot tamperelaiset Tappara-fanit että Mansen lain Oulu-osaston Kärppä-kannattajat.

suunnilleen asiallisia läppiä

Mansen lain tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Kasvua tapahtuu edel-

leen ja uusia tapahtumia suunnitellaan jatkuvasti. Toiveena on, että vuoden 2016 Fuksiaisissa Mansen laki edustaa omal-la rastillaan. Lisäksi suunnitteilla on vielä määrittelemättömiä excursioita sekä mah-dollisesti jäsenistölle suunnattu CV-ku-vaus. Lisäksi perustajajäsenet vakuutta-vat, että: ”Kaikki saavat heittää ideoita ja järjestää itsekin Mansen lain nimissä jo-tain, kunhan suunnilleen pysytään asialli-sella puolella”. Tähän on helppo uskoa sil-lä tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia kysellessä lähes ainoa saamani vastaus on Tampereen murteella esitetty kuorolau-sunta: ”No mitä sää haluaisit Mansen lain järjestävän?” ”Oikeastihan kaikki mitä ol-laan tehty ja kaikki mitä tullaan tekemään lähtee jostain läpästä, joka lähtee elämään omaa elämäänsä” toteaa Juho Lehtimä-ki kiteyttäen Mansen lain olennaisen toi-minta-ajatuksen. ■

teksti Ella Häkkinen / kuvat Ville Verronen

32 DIGESTA 2 | 2016 33

Walltraining & flow- jooga

W all training ja jooga herättävät mo-nella ennakkoluuloja. Näistä en-

nakkoluuloista huolimatta tai juuri näiden ennakkoluulojen takia kevään lajikokei-luihin oli saatava kehoa fyysisesti haasta-vaa, mutta kuitenkin myös rentouttavaa sekä huoltavaa treeniä.

Yhteistyössä Wellness Lounge:n kans-sa Artiklan jäsenistölle tarjottiin mah-dollisuus päivän aloittamiseen joogasalin puolella viiden viikon ajan ainejärjestön omalla tilaustunnilla laadukkaassa ohja-uksessa ennen päivän muita kiireitä.

Wall training – harjoittelu tapahtuu erityisseinällä, johon kiinnitetään erilai-sia valjaita, joustovöitä ja tankoja, mitkä

mahdollistavat kehon hallinnan, niin pää alaspäin kuin myös sivuittain haastaen keskivartalon töihin. Alun totuttelun jäl-keen luotto seinään ja valjaisiin tulee huo-maamatta. Treenin aikana hyödynnetään pelkästään kehon painoa ja rasittavuutta voi säännellä erilaisilla suorituskulmilla ja vastusnaruilla. Seinä on armoton vastusta-ja, sillä voimatasoiltaan hyvässä kunnos-sa oleva voi olla hätää kärsimässä, elleivät keskivartaloa tukevat lihakset ole kunnossa.

Wall training –treenejä ei Pohjois-Suomessa ole muualla kuin Wellness Lounge:n tiloissa tällä hetkellä. Omis-taja sekä ohjaaja Seija Koskela jatkuvas-ti kehittää harjoitteista uusia versioita fy-sioterapeutin koulutuksen avulla ja yli

vuosikymmenen mittaisen ryhmäliikun-tatuntien ohjaajan kokemuksella. Laa-dukkaan ohjauksen takaamiseksi paikkoja wall training –harjoituksiin on 6 kappa-letta asiakkaille mahdollistaen yksilöllisen ohjauksen.

Flow jooga –tunneilla yhdistetään no-peatempoisesti ja dynaamisesti kehon liik-kuvuutta sekä voimaa. Mukana on myös elementtejä pilateksesta sekä apuna käy-tetään myös painopalloja koordinaatiota haastamaan. Tunnit eivät vaadi osallistu-jilta puolen vuoden Intian retriittiä, chak-rojen toistamista tai suitsukkeita. Näitä asioita tunneilta on turha hakea. Energi-syyttä ja rentoutumista tunneilta sai sen-kin edestä.

KullinKorneri

Jumissa olevat hartiat, niska-ja pääkivut sekä alaselän kivut ovat opiskelijoiden arkipäivää turhan usein ja etenkin oikeustieteen opiskeli-joiden keskuudessa jokapäiväinen riesa. Näis-tä asetelmista ja niiden parantamisesta oli hyvä lähteä kevään 2016 liikuntakokeilujen pariin.

Parhaimmillaan osallistujat ovat löytäneet pienen rentoutumistauon omaan aamu- tai il-tapäivään jooga-tunnilta tai vaihtoehtoisesti oppineet painonnoston alkeet CrossFit:n oN-RAMP-kurssilta.

Ainakin allekirjoittaneen jooganeit-syys ja ennakkoluulot karisivat ensimmäi-sen tunnin jälkeen ja uskon, että monel-la muullakin osallistuneella tunnit tekivät positiivisen vaikutuksen. Jostain syystä miespuolisten osuus osallistuneista oli useammalla kerralla yllättävänkin hyvä.

Jousiammunta

h yvissä ajoin ennen syksyn 2016 met-sästyskautta oli aika ottaa haltuun

jousiammunnan jalo taito. Rovaniemen pakkasista ja lumikinoksista huolimat-ta jousiammuntaan sekä ilmapistooliam-muntaan löytyi ihanteellinen ampumara-ta Vaihdekatu 2: sta aivan ainejärjestötilan Toipparin vierestä. Parin tunnin aikana pitkäjousen avulla nuolet alkoivat löytää maalinsa napakympin läheisyydestä, joten ensi syksyn metsästyskaudesta on tulos-sa menestyksekäs. Toipparin sisustukses-sa tullaan näkemään syksyllä siis useampia trofee-tauluja metsästyskauden päätteeksi.

CrossFit

C rossFitissä yhdistellään painonnos-toa, telinevoimistelua, toiminnal-

lista liikkuvuutta myös kestävyysominai-suuksiin asti, kuten soutuun ja juoksuun. Tarkoituksena on mahdollisimman moni-puolinen fyysisten ominaisuuksien yhdis-

tely aina hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyydestä maksimivoiman parantami-seen saakka. Harjoituksen runko koostuu perinteisistä painonnostoliikkeistä yhdis-teltynä telinevoimistelusta tuttuihin har-joituksiin, niin kehonpainolla kuin myös maksimaalista voimaa kehittäen paina-vammat levypainot tangon päissä..

CrossFit-hehkutus Suomessa oli hui-pussaan useampi vuosi sitten ja tällä het-kellä ympäri Suomen löytyy kymmeniä asiaan vihkiytyneitä lisensoituja saleja eli boxeja. Rovaniemellä Santasportin tiloissa toimiva sali houkutteli mukaan kymmen-päisen joukon Artiklan jäsenistöstä nel-jän viikon ajaksi opettelemaan perustai-dot vaadittavista painonnostoliikkeistä ja suoritustekniikoista ONRAMP-kurssille, jonka suoritettuaan voi liittyä haluamansa CrossFit-salin jäseneksi. Keskittymistä ja oppimiskykyä testattiin neljän viikon ai-kana uusia liikkeitä opetellessa.

Yhdessä tekeminen on ehdottomas-ti liikuntamuodon parhaimpia puolia, jos on tottunut liikkumaan ryhmässä ja saa it-sestään irti toisen kuittaillessa tai kannus-tamassa itseään eteenpäin. Myös oikean suoritustekniikan läpikäynti ja välitön palaute ohjaajilta auttavat kehittymään mahdollisimman nopeasti.

Kiitos aktiivisista osallistujista tälle kevääl-le! Tulevan syksyn liikuntaexcuista ja –toivomuksista voi olla yhteydessä minuun kulttuuritapahtumia unohtamatta. Ehdo-tuksia ja hyviä ideoita otetaan vastaan!

Niko Träffkulttuuri- ja liikuntavastaavakulttuuri@ulapland.fi

❞parin tunnin aikana

pitkäjousen avul-

la nuolet alkoivat

löytää maalinsa

napakympin lähei-

syydestä, joten ensi

syksyn metsästys-

kaudesta on tulossa

menestyksekäs.

34 DIGESTA 2 | 2016

Miksi osallistuit Mr. Artikla-kilpailuun? Tietojemme mukaan päätös osallistumisesta tehtiin viime hetkillä. osallistuin kisaan yleisön pyynnöstä.

Minkälaiset tuntemukset sinulla oli ennen kisoja? Miten valmistauduit?Valmistaudun edellisenä päivänä omaa esitystäni varten avustajani kanssa. Jännitin omaa suoritustani ennen kisaa, mutta perusteellinen valmennus toipparin saunalla ja kanssakilpailijoiden tuki kantoivat minut voittoon.

Mitkä olivat vahvuutesi ja heikkoutesi kisassa?Ehdoton vahvuuteni on luovuus. Heikkouteni on ___________

Kuka oli pahin vastustajasi? Miksi?Pahin vastustajani oli ehdottomasti Rasmus Kivisaari. Kyseisen herran liikkeet tanssilattialla eivät jättäneet ketään kylmäksi!

Mikä asia ratkaisi voiton?Valmistautuminen ja onnistunut suoritus.

Miten vertaat itseäsi edeltävään Mr. Artiklaan Sauli Konttajärveen? Koetko, että sinulla on isot saappaat täytettävänäsi?Mr. Artikla on virallisen epävirallisesti Artiklan komein mies, ja jokainen Mr. Artikla on edeltäjäänsä komeampi. Nuff said.

Mitkä ovat terveisesi ihailijoillesi?Kiitokset upealle yleisölle ja tuomareille. Te teette Mr. Artiklasta hauskan tapahtuman ja arvostetun perinteen.

Vuoden 2016 Mr. Artikla, Veli-Matti Tikkanen lupautui hälventämään salaperäisyyden usvaa

uroista uroimman ympärillä. Testosteronia huokuva antiikin ihanteista ammentava

atleetti on kuitenkin kaikessa miehisyydessään spartalaisen lakoninen, joten kovinkaan

kattavaa henkilökuvaa emme saaneet miehestä tiristettyä. Olkaapa kuitenkin hyvät, sillä jo

tämä riittänee tyydyttämään tiedonjanonne – sen verran tuhtia tietoa on luvassa.Mr.

artikla 2016

Mr. Artiklan drinkkiohje

1. Ota lasi naamasi eteen.2. Kaada lasiin alkoholia,

suosittelen viskiä.3. Juo lasi tyhjäksi.

Tule juhlistamaan valmistumistasi! Suomen Lakimiesliitto kutsuu vastavalmistuneet juhlistamaan valmistumista ja tutustumaan Lakimiesliiton toimintaan. Illan aikana • kuulet ajankohtaista tietoa nuorten juristien työllistymisestä, palkkauksesta ja uramahdollisuuksista • saat tietää mitä Lakimiesliitto tekee nuorten juristien hyväksi ja mitä sinä hyödyt liiton jäsenyydestä • tutustut toisiin vastavalmistuneisiin kollegoihin sekä Lakimiesliiton toimijoihin

Tilaisuudet järjestetään Helsingissä, Lakimiesliiton ylähuoneella yleensä kello 17.00 alkaen. Tilaisuuksissa ruoka- ja juomatarjoilu.

Tarkista ajankohdat nettisivuilta: www.lakimiesliitto.fi

Lisätietoa vastavalmistuneiden tilaisuuksista ja ilmoittautumisesta: jasenrekisteri@lakimiesliitto.fi

PubliikkimainosArtikla.indd 1 19.4.2016 12:11:00

36 DIGESTA 2 | 2016

Look no further.Talented people who share our vision and

values can thrive at Roschier. You will get toassist our lawyers with major assignments

for well-known clients in an inspiringinternational atmosphere, supported by

a collaborative culture and our uniquetraining programs. We offer trainee

programs at all stages of your studies.

For more information on our trainee positions,please visit our Careers site and join our Facebook groups.

www.roschier.com/careerswww.facebook.com/roschierfinland