Demokraatti - 4.12.2015

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja Hinta 2€ 4. J O U LU K U U TA 2 0 1 5

Kuka luuraa parran takana?

E L Ä M Ä 3 0

p O L i T i i K K A 1 0

20 €Tarjous

TO M M y h E L L s T E n 2 4

Älä pelkää muutostaÄlä pelkää muutosta

p O L i T i i K K A 1 2 K U LT T U U r i 3 4

Elävien kuvien viihtyisät koditElävien kuvien viihtyisät kodit

Jätkä lastaa, lordi määrääJätkä lastaa, lordi määrää

Lyly: Jatketaan neuvotteluja!Lyly: Jatketaan neuvotteluja!

2 4. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Tänään lehdessä

6 Yhteiskuntasopua ei ole vielä kuopattu

8 Uutiskertaus, Stubbin prosenttijuoksu9 Demograafi: Miten maatalouden

eläkkeet rahoitetaan10 Satama on oma maailmansa11 Indeksi: Vähemmän viuraamista,

enemmän hullunrohkeutta12 Lauri Lyly ennustaa tuulista

syksyä työmarkkinoille14 Yhteiskunnan epävarmuus kalvaa

amerikkalaisia16 Puoluetoimisto muutti ympyrään,

Kantakirjademari ja maailman rikkain Nalle esittäytyvät

18 Tämä on uusi Demokraatti20 Maailmankuvia: Eurooppa vapisee

23 Mitä lahjaksi kun kaikilla on jo kaikkea24 Olipa kerran minä: Tommy Hellsten28 Jouluinen Porvoo hurmaa29 Kasvot peilissä: Miapetra

Kumpula-Natri30 Jäljet: Muunneltuja totuuksia, Joulu-

pukki jakaa risuja ja lahjoja32 Joulu löytyy laatikosta

33 Kultakurkut34 Vanhan lumo ei haihdu36 Lasten joulukirjoissa on tunnelmaa38 Elokuva: Kiipijöitä kaikki tyynni39 Kirjat: Kohtalona Sibelius40 Demokraatti 100 vuotta sitten

43 Miten minusta tuli demari: Satu Taavitsainen

43 Kenttäpostia44 Mielipide: Kirje työministerille45 Tekstiviestit46 Mielipide: Minne hukkui

koululaisten motiivi48 Mielipide: SDP tarvitsee uskottavan

vaihtoehdon48 Suomalainen demari: Välikysymys50 Nieminen Vee: Kaikenlaisia menoja51 Yhdistystoiminta53 Ristikko54 Televisio56 Politiikan horoskooppi, Närästäjä

43 Liike33 Kulttuuri23 Elämä6 Politiikka

2 Maailmanparantaja Ilkka Taipale 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Tommy Hellstenin kanssa

34. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Ilkka ikivieteriMiten Sinusta tuli maailmanparantaja?Polku on mutkitteleva, Albert Schweitzer, Jeesus ja kokoo-mus ovat kuuluneet matkatove-reihini ja sen jälkeen 1960-luvun hienoimmat aktivistit.

Mikä maailman- parannuksessa kiehtoo?Kysehän on yhteiskunnallisesta uudistustyöstä, ihmisten olo-suhteiden parantamisesta. Se on pitkäjänteistä ja hidasta. Pitää olla kuten kiinalaisella kokilla 30 projektia käynnissä, kaikki eivät voi epäonnistua.

Mikä maailmassa pitäisi muuttaa ensimmäiseksi?On kolme yhteiskunnallista mal-lia: sorto, sekasorto tai sosiaali-politiikka. Sorrolla saa sekasor-ron kuriin, mutta sosiaalipolitii-kalla sekä sorron että sekasor-ron. Globaali sosiaalipolitiikka tulisi nostaa yhtä korkealle kuin ilmastonmuutoksen torjunta tai ydinaseiden riisuntatavoite.

Kuka on esikuvasi maailmanparantajana?Olen teettänyt useita patsaita tai muistomerkkejä Kellokos-ken prinsessasta, aputyömie-hestä, siviilielämän Rokasta Alvar Typöstä, pultsareiden ku-ninkaasta Arvo Kustaa Parkki-lasta, legendaarisesta ylihoita-jasta Anna Pakalénista. Toimi-tan pokkarisarjaa rauhantyön

klassikoista (Into Kustannus) Einsteinista E.P. Thompsoniin. Lukekaa niitä.

Mistä tunnistaa maailmanparantajan?Hedelmistä, joita muut ihmiset tai ihmiskunta saa nauttia. Usein tunnistaminen tapahtuu jälkikä-teen. Monet ihmiset eivät pidä ääntä itsestään.

Voiko maailmanparantaja olla kapitalisti?Voi toki, mutta harva tulee kapi-talistiksi sillä toiminnalla.

Voiko maailman- parannukseen väsyä? Ystäväni Jyrki Pesola kehitti 17 siirron shakkipelin, jossa vasta-puoli joutui siirtämään tiettyä reittiä myöten nappuloitaan. Jos kerrankin olisi siirtänyt toi-sin, olisi matti ollut aikaisemmin edessä. Matti tuli vastaan 17. siir-rossa joka tapauksessa. Odotan seitsemättätoista työministeriä, kyllä Lex Taipale sitten tulee. Sama on muidenkin tavoitteiden laita. Taistelu jatkuu – työvoitto on varma!

Millainen on maailman-parantajan ruokavalio?Parhaimmillaan sellainen, että ei pidä siitä melskettä ja vaadi muita syömään samoin. Olen saanut voin takaisin eduskun-nan ja valtuuston kuppiloihin sekä VR:n ravintolavaunuihin, en vielä Finnairin koneisiin. Kun kirjallisesti kysytään etukäteen ruokatoivomuksia, ovat listal-lani nahkiaiset, ravut, kaviaari, lakritsa, makkara ja olut.

Uskooko maailmanparantaja Jumalaan?Internetiä suurempaan kirjaan uskon, eli johonkin kaikki piir-tyy ja on joskus avattavissa,

mutta ei väistämättä vaiku-tettavissa tai korjattavissa. Jos kidekoneen pieni kide, molekyyli värähtelee ra-dioaalloista, sitäkin pie-nempi kide tai atomi väräh-telee.

Eli Kim Il Sungin radiopu-heetkin värähtelivät kaik-kialla, värähtely vaime-nee muttei saavuta nollaa. Kaikki on kaikkialla. Syn-tyikö maailma siitä, että nolla alkoi värähdellä vai siitä, että henki liikkui vetten päällä? Sii-näpä kysymys.

Uskooko Jumala maailmanparantajaan?Tämä kuuluu niin sanottuihin uskon asioihin. Jotkut uskovat olevansa puolijumalia ja us-kovat todella itseensä.

Tapaat Mahatma Gandhin torilla. Mitä teet?Olen perustanut ääniä kuule-vien verkoston, pohtisin näkyjä näkevien verkostoa. Kyseessä on ns. dissosiatiivinen ilmiö, jonka saa helposti aikaan hyp-noosilla. Minua ei saada hyp-noosiin, joten ottaisin tilanteen hyvin vakavasti. Jos tapaami-nen olisi demarien kojulla, ky-syisin piruuttani, oletko jo lu-kenut SDP:n merkittävän per-hepoliittisen ohjelman.

Mikä yhden asian liike pitäisi vielä perustaa?Tavallisten vankien asioista ei yksikään maailmanlaajuinen järjestö välitä. Tarvitsemme YK:ta lähellä olevan järjestön, jolla on eri maissa omat jäsen-järjestönsä. Sellainen on siis suunnitelmissa.

TEKSTI ILKKA YRJÄ KUVA KARI HULKKO

Ilmapuntari

Maailmanparantaja

�� 73-vuotias joukkolääketie-teen dosentti, seitsemän lap-sen vaari�� Edistää työttömien ja yksin

asuvien asioita�� Lobbaa kehittämänsä työt-

tömien varhaiseläkkeen, Lex Taipaleen uusimista�� Esitelmöi maailmanlaa-

juisesti (mm. Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä)�� Tuorein julkaisu: 100 sosiaa-

lista keksintöä Suomesta teos mm. hindin, tamilin ja farsin kielillä

ILKKA TAIPALE

” On kolme yhteiskunnal-lista mallia: sorto, sekasorto tai sosiali-politiikka.


Vastatuulta. Mopo on irronnut hallituksen lapasesta jo monta kertaa ja törmännyt perustuslailli-seen tiilimuuriin. Lait ovatkin hallitukselle kuin vessa-paperia, jolla voi pyyhkiä kilpailutuksen nimissä. Kes-kiviikkona pääministeri Juha Sipilä niputti monet tut-kijat samaan luokkaan. Sipilää kiukuttaa, kun ”kaiken maailman dosentit” ovat eri mieltä hallituksen kanssa.

Siperiaanista pakkasta. Elinkei-noelämän keskusliitto sanoutui irti yhteiskunta-sopimuksen teosta. Tämä alkoi näyttää selvältä jo siinä vaiheessa, kun EK linjasi, että se ei enää tee keskitettyjä sopimuksia. Syitä on arvuuteltu. EK:lle hallituksen pakkolakipaketti on yhteiskuntasopua makeampi vaihtoehto. EK:ssa ehkä myös arvotaan hallituksen elinikää, sillä keskitetyistä irtautumi-nen herättää vähemmän keskustelua yltiöyritys-myönteisen hallituksen aikana.


Tänään lehdessä

6 Yhteiskuntasopua ei ole vielä kuopattu

8 Uutiskertaus, Stubbin prosenttijuoksu9 Demograafi: Miten maatalouden

eläkkeet rahoitetaan10 Satama on oma maailmansa11 Indeksi: Vähemmän viuraamista,

enemmän hullunrohkeutta12 Lauri Lyly ennustaa tuulista

syksyä työmarkkinoille14 Yhteiskunnan epävarmuus kalvaa

amerikkalaisia16 Puoluetoimisto muutti ympyrään,

Kantakirjademari ja maailman rikkain Nalle esittäytyvät

18 Tämä on uusi Demokraatti20 Maailmankuvia: Eurooppa vapisee

23 Mitä lahjaksi kun kaikilla on jo kaikkea24 Olipa kerran minä: Tommy Hellsten28 Jouluinen Porvoo hurmaa29 Kasvot peilissä: Miapetra

Kumpula-Natri30 Jäljet: Muunneltuja totuuksia, Joulu-

pukki jakaa risuja ja lahjoja32 Joulu löytyy laatikosta

33 Kultakurkut34 Vanhan lumo ei haihdu36 Lasten joulukirjoissa on tunnelmaa38 Elokuva: Kiipijöitä kaikki tyynni39 Kirjat: Kohtalona Sibelius40 Demokraatti 100 vuotta sitten

43 Miten minusta tuli demari: Satu Taavitsainen

43 Kenttäpostia44 Mielipide: Kirje työministerille45 Tekstiviestit46 Mielipide: Minne hukkui

koululaisten motiivi48 Mielipide: SDP tarvitsee uskottavan

vaihtoehdon48 Suomalainen demari: Välikysymys50 Nieminen Vee: Kaikenlaisia menoja51 Yhdistystoiminta53 Ristikko54 Televisio56 Politiikan horoskooppi, Närästäjä

43 Liike33 Kulttuuri23 Elämä6 Politiikka

2 Maailmanparantaja Ilkka Taipale 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Tommy Hellstenin kanssa


Ilkka ikivieteriMiten Sinusta tuli maailmanparantaja?Polku on mutkitteleva, Albert Schweitzer, Jeesus ja kokoo-mus ovat kuuluneet matkatove-reihini ja sen jälkeen 1960-luvun hienoimmat aktivistit.

Mikä maailman- parannuksessa kiehtoo?Kysehän on yhteiskunnallisesta uudistustyöstä, ihmisten olo-suhteiden parantamisesta. Se on pitkäjänteistä ja hidasta. Pitää olla kuten kiinalaisella kokilla 30 projektia käynnissä, kaikki eivät voi epäonnistua.

Mikä maailmassa pitäisi muuttaa ensimmäiseksi?On kolme yhteiskunnallista mal-lia: sorto, sekasorto tai sosiaali-politiikka. Sorrolla saa sekasor-ron kuriin, mutta sosiaalipolitii-kalla sekä sorron että sekasor-ron. Globaali sosiaalipolitiikka tulisi nostaa yhtä korkealle kuin ilmastonmuutoksen torjunta tai ydinaseiden riisuntatavoite.

Kuka on esikuvasi maailmanparantajana?Olen teettänyt useita patsaita tai muistomerkkejä Kellokos-ken prinsessasta, aputyömie-hestä, siviilielämän Rokasta Alvar Typöstä, pultsareiden ku-ninkaasta Arvo Kustaa Parkki-lasta, legendaarisesta ylihoita-jasta Anna Pakalénista. Toimi-tan pokkarisarjaa rauhantyön

klassikoista (Into Kustannus) Einsteinista E.P. Thompsoniin. Lukekaa niitä.

Mistä tunnistaa maailmanparantajan?Hedelmistä, joita muut ihmiset tai ihmiskunta saa nauttia. Usein tunnistaminen tapahtuu jälkikä-teen. Monet ihmiset eivät pidä ääntä itsestään.

Voiko maailmanparantaja olla kapitalisti?Voi toki, mutta harva tulee kapi-talistiksi sillä toiminnalla.

Voiko maailman- parannukseen väsyä? Ystäväni Jyrki Pesola kehitti 17 siirron shakkipelin, jossa vasta-puoli joutui siirtämään tiettyä reittiä myöten nappuloitaan. Jos kerrankin olisi siirtänyt toi-sin, olisi matti ollut aikaisemmin edessä. Matti tuli vastaan 17. siir-rossa joka tapauksessa. Odotan seitsemättätoista työministeriä, kyllä Lex Taipale sitten tulee. Sama on muidenkin tavoitteiden laita. Taistelu jatkuu – työvoitto on varma!

Millainen on maailman-parantajan ruokavalio?Parhaimmillaan sellainen, että ei pidä siitä melskettä ja vaadi muita syömään samoin. Olen saanut voin takaisin eduskun-nan ja valtuuston kuppiloihin sekä VR:n ravintolavaunuihin, en vielä Finnairin koneisiin. Kun kirjallisesti kysytään etukäteen ruokatoivomuksia, ovat listal-lani nahkiaiset, ravut, kaviaari, lakritsa, makkara ja olut.

Uskooko maailmanparantaja Jumalaan?Internetiä suurempaan kirjaan uskon, eli johonkin kaikki piir-tyy ja on joskus avattavissa,

mutta ei väistämättä vaiku-tettavissa tai korjattavissa. Jos kidekoneen pieni kide, molekyyli värähtelee ra-dioaalloista, sitäkin pie-nempi kide tai atomi väräh-telee.

Eli Kim Il Sungin radiopu-heetkin värähtelivät kaik-kialla, värähtely vaime-nee muttei saavuta nollaa. Kaikki on kaikkialla. Syn-tyikö maailma siitä, että nolla alkoi värähdellä vai siitä, että henki liikkui vetten päällä? Sii-näpä kysymys.

Uskooko Jumala maailmanparantajaan?Tämä kuuluu niin sanottuihin uskon asioihin. Jotkut uskovat olevansa puolijumalia ja us-kovat todella itseensä.

Tapaat Mahatma Gandhin torilla. Mitä teet?Olen perustanut ääniä kuule-vien verkoston, pohtisin näkyjä näkevien verkostoa. Kyseessä on ns. dissosiatiivinen ilmiö, jonka saa helposti aikaan hyp-noosilla. Minua ei saada hyp-noosiin, joten ottaisin tilanteen hyvin vakavasti. Jos tapaami-nen olisi demarien kojulla, ky-syisin piruuttani, oletko jo lu-kenut SDP:n merkittävän per-hepoliittisen ohjelman.

Mikä yhden asian liike pitäisi vielä perustaa?Tavallisten vankien asioista ei yksikään maailmanlaajuinen järjestö välitä. Tarvitsemme YK:ta lähellä olevan järjestön, jolla on eri maissa omat jäsen-järjestönsä. Sellainen on siis suunnitelmissa.

TEKSTI ILKKA YRJÄ KUVA KARI HULKKO

Ilmapuntari

Maailmanparantaja

�� 73-vuotias joukkolääketie-teen dosentti, seitsemän lap-sen vaari�� Edistää työttömien ja yksin

asuvien asioita�� Lobbaa kehittämänsä työt-

tömien varhaiseläkkeen, Lex Taipaleen uusimista�� Esitelmöi maailmanlaa-

juisesti (mm. Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä)�� Tuorein julkaisu: 100 sosiaa-

lista keksintöä Suomesta teos mm. hindin, tamilin ja farsin kielillä

ILKKA TAIPALE



Vastatuulta. Mopo on irronnut hallituksen lapasesta jo monta kertaa ja törmännyt perustuslailli-seen tiilimuuriin. Lait ovatkin hallitukselle kuin vessa-paperia, jolla voi pyyhkiä kilpailutuksen nimissä. Kes-kiviikkona pääministeri Juha Sipilä niputti monet tut-kijat samaan luokkaan. Sipilää kiukuttaa, kun ”kaiken maailman dosentit” ovat eri mieltä hallituksen kanssa.

Siperiaanista pakkasta. Elinkei-noelämän keskusliitto sanoutui irti yhteiskunta-sopimuksen teosta. Tämä alkoi näyttää selvältä jo siinä vaiheessa, kun EK linjasi, että se ei enää tee keskitettyjä sopimuksia. Syitä on arvuuteltu. EK:lle hallituksen pakkolakipaketti on yhteiskuntasopua makeampi vaihtoehto. EK:ssa ehkä myös arvotaan hallituksen elinikää, sillä keskitetyistä irtautumi-nen herättää vähemmän keskustelua yltiöyritys-myönteisen hallituksen aikana.


Kaikissa keskeisissä SDP:n esille ottamissa asioissa hallitus on joutunut paineen alla tai-pumaan. Viimeksi näin kävi omistusten pii-lottamisen mahdollistavan hallintarekisteri-lain perumisessa. Onko siis SDP:llä enem-män valtaa oppositiosta käsin kuin perus-suomalaisilla hallituksessa?

u u u

SoSialidemokraattien oppoSitio

politiikka ei ole ollut vain hallituksen esi-tysten vastustamista. Oman vaihtoehtomme yksi konkreettinen esimerkki on rohkea ja reilu vaihtoehtobudjetti. Se rakennettiin laa-jalla asiantuntijaverkostolla. Vaihtoehtobud-

jetti viitoittaa Suomea työlin-jalle ja nojaa kasvuun ja oi-

keudenmukaisuuteen. Vaih-

toehdossamme palkasta ja eläkkeestä jää enemmän rahaa käteen. Ja mikä tärkeintä, se on realistinen.

Olemme tarjonneet hallitukselle apua ja tuke-neet sitä vaikeissa asioissa. Olemme tarjonneet yhteistyön kättä mm. sote-uudistuksessa, työ-markkinakysymyksissä ja pakolaisasiassa, mutta hallitus ei ole tarttunut yhteistyötarjouksiimme.

Yksi hallituksen suurimpia virheitä on, että se on vienyt päätöksiä eteenpäin pakottamalla ja kiristämällä. Näin se on esimerkiksi saanut työmarkkinat täysin sekasortoiseen tilaan ja on aiheuttamassa pitkäaikaisen työmarkkinakriisin.

SDP:n mielestä vaikeina aikoina Suomen pitäisi pitää kiinni vahvuuksistaan: osaami-sesta sekä yhteistyön kulttuurista.

Kirjoittaja on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

SDP:n työ oppositiossa tuottaa tulostaOpposition ääniantti lindtman

Sdp:n eduSkuntaryhmä muodoStaa

hyvän joukkueen. Olemme esittäneet oman vaihtoehdon ja antaneet rakentavaa kritiikkiä hallitukselle. Olemme tarjonneet yhteistyön kättä hallitukselle monissa asiois sa. Tämä linja on osoittautunut oikeaksi. SDP:n työ opposi-tiossa onkin lyhyessä ajassa tuottanut tulosta.

Oppositiosta käsin olemme pystyneet tor-jumaan monia hallituksen huonoja esityksiä. Tässä kansalaisjärjestöjen ja kaikkien SDP:n jäsenten tuki on ollut ratkaisevaa. Esimerkiksi eläkeläisten asumistukeen kohdistetun leik-kauksen kumoaminen oli maamme eläkkeen-saajajärjestöjen ja SDP:n voimannäyttö.

Hallitus perui pakkolakiesityksen sunnun-tai- ja ylityökorvausten leikkauksista. Lisäksi hallitus perui veronkiertäjien armahduslain ja lupasi jatkaa harmaan talouden torjun-taohjelmaa opposition niitä vaadittua.

Ville RantaUUsien ajatUsten koeponnistamoDemodimitri QvintUs

twitter » Timo Harakka: Peruutuspäivät jatkuvat. Minkä pakkolain Sipilä peruu ensimmäisenä?

Valinnanvapautta verotukseen

VuodeSta toiSeen keSkuStellaan siitä, saako ve-rorahoille vastinetta. Tämän keskustelun asemesta kan-nattaisi tehdä päätöksiä, joiden myötä ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan verojensa käyttöön.

Yksi keino olisi tuoda valinnanvapautta verotukseen. Suomessa voisi pohtia mallia, jossa jokainen suomalai-nen saa itse päättää, mihin valtio käyttää pienen osan hänen maksamistaan veroista. Valinnainen osuus voisi olla esimerkiksi 1–2 prosenttia tuloverosta tai kaikille sama könttäsumma. Jälkimmäisessä pieni- ja suurituloi-sen ”budjettivalta” olisi sama. Käytännössä ihminen va-litsisi veroilmoituksessa, sijoittaako tuon osan veroistaan koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, maanpuo-lustukseen, kehitysapuun, työvoimapolitiikkaan vai ym-päristöön.

On tärkeää huomata, että kyseinen malli ei nosta veroastetta, vaan se siir-tää yhden prosentin budjettivallasta suoraan veronmaksajille. Tällä tavalla päättäjät saavat suoraan tietoa, mihin suuntaan suomalaiset haluavat yhteis-kuntaa kehittää.

Tällaisella mallilla voisi myös korjata petettyjä vaali-lupauksia. Kuulostaisiko hyvältä Sipilän hallituksen ai-kana?

Mihin sinä sijoittaisit valinnanvapaan osan veroistasi?

Kirjoittaja on ViestintävastaavaSDP:n eduskuntaryhmä

Tällaisella veromallilla voisi myös korjata petet-tyjä vaalilu-pauksia.


sosIAALINEN MEDIAtwitter.com/demokraatti_fi facebook.com/Demari.fi/

Y hdessä asiassa maamme hallitus on onnistunut yli odotusten: se on kyennyt levittämään tavalli-

sen kansan keskuuteen tehokkaasti krii-sitietoisuutta. Jo hallitusneuvotteluissa puhuttiin suurisuisesti yhteisestä tilan-nekuvasta, joka sijoitti Suomen taloudel-lisesti jopa Kreikan kastiin. Hallituksen viesti oli selvä: vienti ei vedä ja kestävyys-vaje repii lapsiltamme leivän pöydältä. Suomi on saatava nousuun hinnalla millä hyvänsä.

Kriisitietoisuuden li-sääntyminen on saanut aikaan myös ikäviä lie-veilmiötä. Suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri on puolessa vuodessa muuttunut epäluuloi-semmaksi. Ministerei-den jatkuvat valehte-lut ja pakkolakipuheet ovat syventäneet yh-teiskuntamme jakolin-joja ja romuttaneet us-koa sopimisen yhteis-kuntaan. Pääministeri Sipilän luulisi miljoo-niensa kanssa ymmär-tävän jotain pääoman aiheuttamasta turvasta. Tosin luottamuspääoman merkityksestä hän ei näemmä ymmärrä tuon taivaallista.

Luottamuspääoman murenemisesta kertoo myös poliittisten puolueiden suhtautuminen toisiinsa. Jakolinja halli-tuksen ja opposition välillä on revennyt jo railoksi. Tästä esimerkkinä on edus-kunnan käsittelyssä ollut SDP:n vaihto-

ehtobudjetti, jota SSS-miehet tyytyivät vain yliolkaisesti vähättelemään. Kaiken huippu oli, että pääministeri Sipilä ja ul-koministeri Soini marssivat salista ulos ennen keskustelun alkua. Poliittista vas-tusta tulisi kyetä edes kunnioittamaan. Tätäkään herrasmiessääntöä Sipilä ja Soini eivät ole omaksuneet.

u u u

Yhteiskunnallisesta il-mapiiristä johtuen suo-malaisten turvallisuu-dentunne on heikenty-nyt. Tästä viitteenä on T-Median toteuttama kysely, jossa kahdeksan kymmenestä suomalai-sesta kokee turvallisen elinympäristön erittäin tärkeäksi. Näin ajattele-via on kymmenen pro-senttiyksikköä viime vuotta enemmän. Mie-hillä halu elää turvalli-sessa ympäristössä on vielä naisiakin koros-tununeempi.

Sunnuntaina Suomi täyttää 98 vuotta. Jo kahden vuoden kulut-tua itsenäinen Suomi

täyttää kunnioitettavat sata vuotta. Juh-lavuoden teemaksi on valittu ”Yhdessä”. Mitenhän hallitus aikoo parissa vuodessa muuttaa jakolinjojen Suomen yhdessä tekemisen Suomeksi? Sellaiseksi Suo-meksi, joka tunnetaan maailmalla kilpai-lukykyisenä yhteiskuntana, jossa ihmiset luottavat toisiinsa.

Pääministeri Sipilän luulisi miljooniensa

kanssa ymmär-tävän jotain

pääoman aiheut-tamasta turvasta. Tosin luottamus-pääoman merki-

tyksestä hän ei näemmä ymmärrä

tuon taivaallista.

Hallitus on tartuttanut Suomeen

pelon ilmapiirin

JKYksi asia on onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa mennyt kovasti eteenpäin. T-Median tutkimuksen mukaan rasismin suomalaiset tuomitsevat huomattavasti jyrkemmin. Yli 60 pro-senttia vastaajista kertoi olevansa valmis puuttumaan rasisti-seen käytökseen. Antirasisteja on nyt kymmenen prosenttia viime vuotta vähemmän. Hyvä Suomi!

Onnellinen sekaannusEräänä perjantaiaamuna kello kymmenen tuntematon numero soittaa kännykkääni.

– Tommy Hellsten tässä. Nyt on niin, että mä olen mokannut.

Olimme sopineet sähköpos-titse tapaamisen helsinkiläiseen merenrantakahvilaan, mutta Hellsten odottikin meitä koto-naan Sipoossa. Syy oli osittain minun. Alunperin ehdotin, että tulisimme kuvaajan kanssa te-kemään haastattelua kirjailijan kotitilalle. Koska aina on muka kiire, ajattelin säästää aikaa ja pyytää Hellsteniä tulemaan Hel-sinkiin. Jälkeenpäin ajatellen sekaannus osoittautui onnelli-seksi – ainakin minun kannal-tani. Seuraavalla viikolla Hell-sten otti meidät vastaan upealla

kotitilallaan, jossa hänen yrityk-sensäkin sijaitsee.

Onnellinen se, joka saa asua ja työskennellä näin kauniissa ym-päristössä, ajattelin. Hellsten otti meidät vastaan vakavana, mutta ystävällisenä. Kärsivällisesti hän vastaili kysymyksiini, kun pyö-rittelin miten ihminen pystyy kohtaamaan muutokset. Lopulta Hellsten paljasti, että hänenkin elämässään on tuleva suuri muu-tos, joka nyt tuntuu raskaalta. Tä-hän en ollut valmistautunut. On kuin olisin kiertänyt puukkoa haa-vassa. Olen kiitollinen, että Hell-sten jaksoi ottaa meidät vastaan.

TOMMY HELLSTENIN HaaSTaTTELu SIvuLLa 24

KohtaaminenTEKSTI SarI SaLOraNTa Kuva jarI SOINI

[email protected]

tekstiviestipalsta: 050 4698 445

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 701 0504, mikko [email protected]: Ville Wallin, [email protected]: Aila Pääkkö, 09 701 0560, [email protected]

Kustantaja: Kustannus Oy Demari Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, TuusulaISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)

Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9, B-talo, 00530 HelsinkiPostiosoite: PL 338, 00531 Helsinkiuutistoimitus: 09 701 0555Sähköposti: [email protected]ähköpostit: [email protected]

Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430

DemokraattiDemokraatti.fi

TILAAjApALvELuPuhelin

(09) 701 [email protected]

Timo Harakka: Peruutuspäivät jatkuvat. Minkä pakkolain Sipilä peruu ensimmäisenä?


Kaikissa keskeisissä SDP:n esille ottamissa asioissa hallitus on joutunut paineen alla tai-pumaan. Viimeksi näin kävi omistusten pii-lottamisen mahdollistavan hallintarekisteri-lain perumisessa. Onko siis SDP:llä enem-män valtaa oppositiosta käsin kuin perus-suomalaisilla hallituksessa?

u u u

SoSialidemokraattien oppoSitio

politiikka ei ole ollut vain hallituksen esi-tysten vastustamista. Oman vaihtoehtomme yksi konkreettinen esimerkki on rohkea ja reilu vaihtoehtobudjetti. Se rakennettiin laa-jalla asiantuntijaverkostolla. Vaihtoehtobud-

jetti viitoittaa Suomea työlin-jalle ja nojaa kasvuun ja oi-

keudenmukaisuuteen. Vaih-

toehdossamme palkasta ja eläkkeestä jää enemmän rahaa käteen. Ja mikä tärkeintä, se on realistinen.

Olemme tarjonneet hallitukselle apua ja tuke-neet sitä vaikeissa asioissa. Olemme tarjonneet yhteistyön kättä mm. sote-uudistuksessa, työ-markkinakysymyksissä ja pakolaisasiassa, mutta hallitus ei ole tarttunut yhteistyötarjouksiimme.

Yksi hallituksen suurimpia virheitä on, että se on vienyt päätöksiä eteenpäin pakottamalla ja kiristämällä. Näin se on esimerkiksi saanut työmarkkinat täysin sekasortoiseen tilaan ja on aiheuttamassa pitkäaikaisen työmarkkinakriisin.

SDP:n mielestä vaikeina aikoina Suomen pitäisi pitää kiinni vahvuuksistaan: osaami-sesta sekä yhteistyön kulttuurista.

Kirjoittaja on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

SDP:n työ oppositiossa tuottaa tulostaOpposition ääniantti lindtman

Sdp:n eduSkuntaryhmä muodoStaa

hyvän joukkueen. Olemme esittäneet oman vaihtoehdon ja antaneet rakentavaa kritiikkiä hallitukselle. Olemme tarjonneet yhteistyön kättä hallitukselle monissa asiois sa. Tämä linja on osoittautunut oikeaksi. SDP:n työ opposi-tiossa onkin lyhyessä ajassa tuottanut tulosta.

Oppositiosta käsin olemme pystyneet tor-jumaan monia hallituksen huonoja esityksiä. Tässä kansalaisjärjestöjen ja kaikkien SDP:n jäsenten tuki on ollut ratkaisevaa. Esimerkiksi eläkeläisten asumistukeen kohdistetun leik-kauksen kumoaminen oli maamme eläkkeen-saajajärjestöjen ja SDP:n voimannäyttö.

Hallitus perui pakkolakiesityksen sunnun-tai- ja ylityökorvausten leikkauksista. Lisäksi hallitus perui veronkiertäjien armahduslain ja lupasi jatkaa harmaan talouden torjun-taohjelmaa opposition niitä vaadittua.

Ville RantaUUsien ajatUsten koeponnistamoDemodimitri QvintUs

twitter » Timo Harakka: Peruutuspäivät jatkuvat. Minkä pakkolain Sipilä peruu ensimmäisenä?

Valinnanvapautta verotukseen

VuodeSta toiSeen keSkuStellaan siitä, saako ve-rorahoille vastinetta. Tämän keskustelun asemesta kan-nattaisi tehdä päätöksiä, joiden myötä ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan verojensa käyttöön.

Yksi keino olisi tuoda valinnanvapautta verotukseen. Suomessa voisi pohtia mallia, jossa jokainen suomalai-nen saa itse päättää, mihin valtio käyttää pienen osan hänen maksamistaan veroista. Valinnainen osuus voisi olla esimerkiksi 1–2 prosenttia tuloverosta tai kaikille sama könttäsumma. Jälkimmäisessä pieni- ja suurituloi-sen ”budjettivalta” olisi sama. Käytännössä ihminen va-litsisi veroilmoituksessa, sijoittaako tuon osan veroistaan koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, maanpuo-lustukseen, kehitysapuun, työvoimapolitiikkaan vai ym-päristöön.

On tärkeää huomata, että kyseinen malli ei nosta veroastetta, vaan se siir-tää yhden prosentin budjettivallasta suoraan veronmaksajille. Tällä tavalla päättäjät saavat suoraan tietoa, mihin suuntaan suomalaiset haluavat yhteis-kuntaa kehittää.

Tällaisella mallilla voisi myös korjata petettyjä vaali-lupauksia. Kuulostaisiko hyvältä Sipilän hallituksen ai-kana?

Mihin sinä sijoittaisit valinnanvapaan osan veroistasi?

Kirjoittaja on ViestintävastaavaSDP:n eduskuntaryhmä

Tällaisella veromallilla voisi myös korjata petet-tyjä vaalilu-pauksia.


sosIAALINEN MEDIAtwitter.com/demokraatti_fi facebook.com/Demari.fi/

Y hdessä asiassa maamme hallitus on onnistunut yli odotusten: se on kyennyt levittämään tavalli-

sen kansan keskuuteen tehokkaasti krii-sitietoisuutta. Jo hallitusneuvotteluissa puhuttiin suurisuisesti yhteisestä tilan-nekuvasta, joka sijoitti Suomen taloudel-lisesti jopa Kreikan kastiin. Hallituksen viesti oli selvä: vienti ei vedä ja kestävyys-vaje repii lapsiltamme leivän pöydältä. Suomi on saatava nousuun hinnalla millä hyvänsä.

Kriisitietoisuuden li-sääntyminen on saanut aikaan myös ikäviä lie-veilmiötä. Suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri on puolessa vuodessa muuttunut epäluuloi-semmaksi. Ministerei-den jatkuvat valehte-lut ja pakkolakipuheet ovat syventäneet yh-teiskuntamme jakolin-joja ja romuttaneet us-koa sopimisen yhteis-kuntaan. Pääministeri Sipilän luulisi miljoo-niensa kanssa ymmär-tävän jotain pääoman aiheuttamasta turvasta. Tosin luottamuspääoman merkityksestä hän ei näemmä ymmärrä tuon taivaallista.

Luottamuspääoman murenemisesta kertoo myös poliittisten puolueiden suhtautuminen toisiinsa. Jakolinja halli-tuksen ja opposition välillä on revennyt jo railoksi. Tästä esimerkkinä on edus-kunnan käsittelyssä ollut SDP:n vaihto-

ehtobudjetti, jota SSS-miehet tyytyivät vain yliolkaisesti vähättelemään. Kaiken huippu oli, että pääministeri Sipilä ja ul-koministeri Soini marssivat salista ulos ennen keskustelun alkua. Poliittista vas-tusta tulisi kyetä edes kunnioittamaan. Tätäkään herrasmiessääntöä Sipilä ja Soini eivät ole omaksuneet.

u u u

Yhteiskunnallisesta il-mapiiristä johtuen suo-malaisten turvallisuu-dentunne on heikenty-nyt. Tästä viitteenä on T-Median toteuttama kysely, jossa kahdeksan kymmenestä suomalai-sesta kokee turvallisen elinympäristön erittäin tärkeäksi. Näin ajattele-via on kymmenen pro-senttiyksikköä viime vuotta enemmän. Mie-hillä halu elää turvalli-sessa ympäristössä on vielä naisiakin koros-tununeempi.

Sunnuntaina Suomi täyttää 98 vuotta. Jo kahden vuoden kulut-tua itsenäinen Suomi

täyttää kunnioitettavat sata vuotta. Juh-lavuoden teemaksi on valittu ”Yhdessä”. Mitenhän hallitus aikoo parissa vuodessa muuttaa jakolinjojen Suomen yhdessä tekemisen Suomeksi? Sellaiseksi Suo-meksi, joka tunnetaan maailmalla kilpai-lukykyisenä yhteiskuntana, jossa ihmiset luottavat toisiinsa.

Pääministeri Sipilän luulisi miljooniensa

kanssa ymmär-tävän jotain

pääoman aiheut-tamasta turvasta. Tosin luottamus-pääoman merki-

tyksestä hän ei näemmä ymmärrä

tuon taivaallista.

Hallitus on tartuttanut Suomeen

pelon ilmapiirin

JKYksi asia on onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa mennyt kovasti eteenpäin. T-Median tutkimuksen mukaan rasismin suomalaiset tuomitsevat huomattavasti jyrkemmin. Yli 60 pro-senttia vastaajista kertoi olevansa valmis puuttumaan rasisti-seen käytökseen. Antirasisteja on nyt kymmenen prosenttia viime vuotta vähemmän. Hyvä Suomi!

Onnellinen sekaannusEräänä perjantaiaamuna kello kymmenen tuntematon numero soittaa kännykkääni.

– Tommy Hellsten tässä. Nyt on niin, että mä olen mokannut.

Olimme sopineet sähköpos-titse tapaamisen helsinkiläiseen merenrantakahvilaan, mutta Hellsten odottikin meitä koto-naan Sipoossa. Syy oli osittain minun. Alunperin ehdotin, että tulisimme kuvaajan kanssa te-kemään haastattelua kirjailijan kotitilalle. Koska aina on muka kiire, ajattelin säästää aikaa ja pyytää Hellsteniä tulemaan Hel-sinkiin. Jälkeenpäin ajatellen sekaannus osoittautui onnelli-seksi – ainakin minun kannal-tani. Seuraavalla viikolla Hell-sten otti meidät vastaan upealla

kotitilallaan, jossa hänen yrityk-sensäkin sijaitsee.

Onnellinen se, joka saa asua ja työskennellä näin kauniissa ym-päristössä, ajattelin. Hellsten otti meidät vastaan vakavana, mutta ystävällisenä. Kärsivällisesti hän vastaili kysymyksiini, kun pyö-rittelin miten ihminen pystyy kohtaamaan muutokset. Lopulta Hellsten paljasti, että hänenkin elämässään on tuleva suuri muu-tos, joka nyt tuntuu raskaalta. Tä-hän en ollut valmistautunut. On kuin olisin kiertänyt puukkoa haa-vassa. Olen kiitollinen, että Hell-sten jaksoi ottaa meidät vastaan.

TOMMY HELLSTENIN HaaSTaTTELu SIvuLLa 24

KohtaaminenTEKSTI SarI SaLOraNTa Kuva jarI SOINI

[email protected]

tekstiviestipalsta: 050 4698 445

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 701 0504, mikko [email protected]: Ville Wallin, [email protected]: Aila Pääkkö, 09 701 0560, [email protected]

Kustantaja: Kustannus Oy Demari Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, TuusulaISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)

Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9, B-talo, 00530 HelsinkiPostiosoite: PL 338, 00531 Helsinkiuutistoimitus: 09 701 0555Sähköposti: [email protected]ähköpostit: [email protected]

Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430

DemokraattiDemokraatti.fi

TILAAjApALvELuPuhelin

(09) 701 [email protected]

Timo Harakka: Peruutuspäivät jatkuvat. Minkä pakkolain Sipilä peruu ensimmäisenä?


viikon kuumat » Etu- ja takapakkia työmarkkinoilla ◆ lämpöasteita ja prosenttisotkua ◆ positiivisia Nokia-uutisia ◆ Schengen uhattuna ◆ joukkosurma Yhdysvalloissa ◆ SDP:n kannatuksen kasvu jatkuu

P Politiikkatuottaja:Juhani aro09 701 [email protected]

Vilpitön iterointineuvo Juha SipilälleAlussa näytti siltä, että nyt saat-taa jotain tapahtuakin. Maan johtoon nousi tunnettu inno-vaattori, uuden kehittämisellä tunnetuksi tullut kempeleläi-nen miljonääri Juha Sipilä (kesk.). Noin 40 yritystä me-nestyksekkäästi johtanut Sipilä tarttui Suomen ruoriin jämä-köin ottein.

Kauaa ei vatuloitu, kun Sipilä sai iteroitua hallituksen ja sille tiiviin ohjelman.

No nyt pomppas, sanoo lukija. Iterointi? Se on matemaattinen työtapa, jossa samat vaiheet tois-tetaan niin kauan, kunnes ne ha-lutaan lopettaa. Iterointi ei vält-tämättä kuitenkaan johda halut-tuun lopputulokseen. Yksinker-taisimmillaan iterointia voidaan ajatella vaikka kakun leikkaami-sena niin moneen palaan kuin halutaan. Mitä enemmän paloja, sitä vähemmän kukin saa.

Ensimmäinen jo ennen hallitustaYhtäkaikki. Iterointisuunni-telma päässään insinööri Sipilä viritteli yhteiskuntasopimusta jo ennen hallituksen syntymistä. Sitten Sipilä kehitteli Alexan-der Stubbin (kok.) ja Timo Soinin (ps.) kanssa sopimuk-sen, jota vauhdittamaan asetet-tiin uhka pakkolaeista.

Neljänkään iterointikerran jälkeen valmista ei tullut. Insi-nöörinä Sipilän olisi luullut ot-taneeksi huomioon syyt, jotka johtivat epäonnistumiseen. Et-tei näin tapahtunut, johtunee Sipilän vahvasta yritystaustasta.

” Liekö sitten järjestöelämä jäänyt tässäkin vähemmälle kymmeniä yrityksiä johtaessa?

Hän ei kertakaikkiaan kyennyt ajattelemaan, ettei valtiota joh-deta kuin yritystä. Mahtikäskyt eivät auta modernissa demo-kraattisessa valtiossa, pakkolait vielä vähemmän.

Sipilä ei tunne Ek:taKumma kyllä, Sipilä ei näyttä-nyt tuntevan myöskään nykyistä EK:ta. Liekö sitten järjestöelämä jäänyt tässäkin vähemmälle kymmeniä yrityksiä johtaessa?

Jos Sipilä olisi seurannut EK:n kehitystä viime vuodet, hän olisi helposti havainnut, että järjes-tön sisällä on tapahtunut valta-suhteiden muutos.

Vuosikausia EK:n sisällä käy-tiin taistelua vanhakantaisten isänmaata puolustavien patruu-noiden ja globaalia bisnestä te-kevien jättiläisfirmojen välillä. Niskan päälle ovat päässeet glo-baaleilla markkinoilla toimi-vat ammattijohtajat, joille toi-miminen Suomesta käsin tun-tuu olevan vain haitta. Heitä ei häiritse, vaikka koko Suomi sei-soisi, koska pääosa bisneksistä on muualla.

EK:ta ei oikeasti kiinnosta yhteiskuntasopimuksen teko. Mitä nyt muodon vuoksi ja ko-timarkkinayritysten iloksi hiu-kan neuvotelivat. Siksi sääntö-muutos ja siksi ripustautumi-nen AKT:hen. Sehän oli vain tekosyy.

EK:n toimet, jotka sinivalkois-ten lasien läpi vaikuttavat järjet-tömiltä, ovatkin globaalisti jär-keviä. Mutta ei heitetä lusikkaa nurkkaan. Toivoa on vielä. Täl-laisia puheita kuuluu jo.

Selvä laskuvirheSaattaa hyvinkin olla myös niin, että Sipilä laski väärin tarvitta-vien iterointikertojen määrän. Annettakoon se anteeksi poli-tiikassa kokemattomalle pää-ministerille – tällä kertaa. Mikä sopii yritysmaailmaan, ei sovi valtiomaailmaan. Sipilänkin so-pii tunnustaa, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta.

kaikki muuttuu, jos...Tässä on vilpitön neuvo, Juha Sipilä. Ota se vastaan ja siitä vaari, niin kyllä kaikki hyväksi muuttuu. Vedä pakkolait pois valmistelusta, niin se on tällä kierroksella se viimeinen ite-rointikerta. Ja yhtäkkiä AKT:kin on takaisin neuvottelupöydässä. Ja kalliit rähinät vältetty.

Niin yksinkertaista se on. Kun osaa.

Juhani AroDemokraatti

Postilakko on aivan oikeu tettu ◆ Työn74. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demokraatin viikko 4.–10.12.

��COP21, YK:n ilmastokokous jatkuu Pariisissa��Europarlamentin

Suomen tiedotustoimiston seminaari: pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut

�� Itsenäisyyspäivän aaton tanssit lauantaina kello 18.30 Paasitornissa, juhlakansaa tanssittaa Vallilan Tango

�� Itsenäisyyspäivä��Venezuelan parla

menttivaalit

��Eduskunnan täysistunto: kuullinen kyselytunti��Kansalaisinfo: kai

paako peruskoulun uskonto ja katsomusopetus uudistamista

��Eduskunnan täysistunto��YK:n pääsihteeri Ban

Kimoon vierailee Suomessa

�� SAK:n tarjous yhteiskuntasopimusneuvotteluissa viimeistä päivää voimassa

��Eduskunnan täysistunto: hallitus vastaa välikysymykseen työllisyyspolitiikasta.

pe la su ma ti ke to

Etu- ja takapakkia työmarkkinoilla ◆ lämpöasteita ja prosenttisotkua ◆ positiivisia Nokia-uutisia ◆ Schengen uhattuna ◆ joukkosurma Yhdysvalloissa ◆ SDP:n kannatuksen kasvu jatkuu

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly neuvonpidossa PAMin Ann Selinin kanssa.

Jari Soini


viikon kuumat » Etu- ja takapakkia työmarkkinoilla ◆ lämpöasteita ja prosenttisotkua ◆ positiivisia Nokia-uutisia ◆ Schengen uhattuna ◆ joukkosurma Yhdysvalloissa ◆ SDP:n kannatuksen kasvu jatkuu

P Politiikkatuottaja:Juhani aro09 701 [email protected]

Vilpitön iterointineuvo Juha SipilälleAlussa näytti siltä, että nyt saat-taa jotain tapahtuakin. Maan johtoon nousi tunnettu inno-vaattori, uuden kehittämisellä tunnetuksi tullut kempeleläi-nen miljonääri Juha Sipilä (kesk.). Noin 40 yritystä me-nestyksekkäästi johtanut Sipilä tarttui Suomen ruoriin jämä-köin ottein.

Kauaa ei vatuloitu, kun Sipilä sai iteroitua hallituksen ja sille tiiviin ohjelman.

No nyt pomppas, sanoo lukija. Iterointi? Se on matemaattinen työtapa, jossa samat vaiheet tois-tetaan niin kauan, kunnes ne ha-lutaan lopettaa. Iterointi ei vält-tämättä kuitenkaan johda halut-tuun lopputulokseen. Yksinker-taisimmillaan iterointia voidaan ajatella vaikka kakun leikkaami-sena niin moneen palaan kuin halutaan. Mitä enemmän paloja, sitä vähemmän kukin saa.

Ensimmäinen jo ennen hallitustaYhtäkaikki. Iterointisuunni-telma päässään insinööri Sipilä viritteli yhteiskuntasopimusta jo ennen hallituksen syntymistä. Sitten Sipilä kehitteli Alexan-der Stubbin (kok.) ja Timo Soinin (ps.) kanssa sopimuk-sen, jota vauhdittamaan asetet-tiin uhka pakkolaeista.

Neljänkään iterointikerran jälkeen valmista ei tullut. Insi-nöörinä Sipilän olisi luullut ot-taneeksi huomioon syyt, jotka johtivat epäonnistumiseen. Et-tei näin tapahtunut, johtunee Sipilän vahvasta yritystaustasta.

” Liekö sitten järjestöelämä jäänyt tässäkin vähemmälle kymmeniä yrityksiä johtaessa?

Hän ei kertakaikkiaan kyennyt ajattelemaan, ettei valtiota joh-deta kuin yritystä. Mahtikäskyt eivät auta modernissa demo-kraattisessa valtiossa, pakkolait vielä vähemmän.

Sipilä ei tunne Ek:taKumma kyllä, Sipilä ei näyttä-nyt tuntevan myöskään nykyistä EK:ta. Liekö sitten järjestöelämä jäänyt tässäkin vähemmälle kymmeniä yrityksiä johtaessa?

Jos Sipilä olisi seurannut EK:n kehitystä viime vuodet, hän olisi helposti havainnut, että järjes-tön sisällä on tapahtunut valta-suhteiden muutos.

Vuosikausia EK:n sisällä käy-tiin taistelua vanhakantaisten isänmaata puolustavien patruu-noiden ja globaalia bisnestä te-kevien jättiläisfirmojen välillä. Niskan päälle ovat päässeet glo-baaleilla markkinoilla toimi-vat ammattijohtajat, joille toi-miminen Suomesta käsin tun-tuu olevan vain haitta. Heitä ei häiritse, vaikka koko Suomi sei-soisi, koska pääosa bisneksistä on muualla.

EK:ta ei oikeasti kiinnosta yhteiskuntasopimuksen teko. Mitä nyt muodon vuoksi ja ko-timarkkinayritysten iloksi hiu-kan neuvotelivat. Siksi sääntö-muutos ja siksi ripustautumi-nen AKT:hen. Sehän oli vain tekosyy.

EK:n toimet, jotka sinivalkois-ten lasien läpi vaikuttavat järjet-tömiltä, ovatkin globaalisti jär-keviä. Mutta ei heitetä lusikkaa nurkkaan. Toivoa on vielä. Täl-laisia puheita kuuluu jo.

Selvä laskuvirheSaattaa hyvinkin olla myös niin, että Sipilä laski väärin tarvitta-vien iterointikertojen määrän. Annettakoon se anteeksi poli-tiikassa kokemattomalle pää-ministerille – tällä kertaa. Mikä sopii yritysmaailmaan, ei sovi valtiomaailmaan. Sipilänkin so-pii tunnustaa, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta.

kaikki muuttuu, jos...Tässä on vilpitön neuvo, Juha Sipilä. Ota se vastaan ja siitä vaari, niin kyllä kaikki hyväksi muuttuu. Vedä pakkolait pois valmistelusta, niin se on tällä kierroksella se viimeinen ite-rointikerta. Ja yhtäkkiä AKT:kin on takaisin neuvottelupöydässä. Ja kalliit rähinät vältetty.

Niin yksinkertaista se on. Kun osaa.


Postilakko on aivan oikeu tettu ◆ Työn74. JOULUKUUTA 2015 • Nº 185

Demokraatin viikko 4.–10.12.

��COP21, YK:n ilmastokokous jatkuu Pariisissa��Europarlamentin

Suomen tiedotustoimiston seminaari: pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut

�� Itsenäisyyspäivän aaton tanssit lauantaina kello 18.30 Paasitornissa, juhlakansaa tanssittaa Vallilan Tango

�� Itsenäisyyspäivä��Venezuelan parla

menttivaalit

��Eduskunnan täysistunto: kuullinen kyselytunti��Kansalaisinfo: kai

paako peruskoulun uskonto ja katsomusopetus uudistamista

��Eduskunnan täysistunto��YK:n pääsihteeri Ban

Kimoon vierailee Suomessa

�� SAK:n tarjous yhteiskuntasopimusneuvotteluissa viimeistä päivää voimassa

��Eduskunnan täysistunto: hallitus vastaa välikysymykseen työllisyyspolitiikasta.

pe la su ma ti ke to

Etu- ja takapakkia työmarkkinoilla ◆ lämpöasteita ja prosenttisotkua ◆ positiivisia Nokia-uutisia ◆ Schengen uhattuna ◆ joukkosurma Yhdysvalloissa ◆ SDP:n kannatuksen kasvu jatkuu

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly neuvonpidossa PAMin Ann Selinin kanssa.

Jari Soini


Jälki-makuTOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIAH allituksen ja elinkeinoelämän yh-

teinen vääntö hallintarekisteristä haisee suoranaiselta tosielämän

diililtä. Jo 1990-luvulta saakka vireillä ollut hanke haudattiin ainakin täksi hallituskau-deksi, kun valtiovarainministeri Alexan-der Stubb jäi kiinni ”90 eikun 10 prosent-tia” -puheistaan.

Stubbin ”omasta päästään” vetämät luvut arvioitiin oppositiossa mahdollisen väliky-symyksen arvoiseksi. Ja syystä. Harvoin mi-nisteri on vastaavalla tavalla tulkinnut to-tuutta – ja harvoin pääministeri vakuuttanut täyttä luottamusta alaiseensa.

Totuuden vapaa tulkinta alkoi jo en-nen Stubbin puheita. Rahoitusalan laitok-

sia edustava Finanssialan keskusliitto (FK) teki toimittajakyselyn suhtautumisesta hal-lintarekisteriin. Ensin FK valitsi kyselyyn mielestään asiaa kannattavia toimittajia ja sen jälkeen valikoiden tulkitsi vastauksia. Moni FK:lle vastannut toimittaja yllättyi

kyselyn hallintarekisterille myönteisestä tuloksesta.

FK ajoi taustaryhmiensä etua, sillä hal-lintarekisteri olisi rahoitusalan laitoksille hyvä bisnes. Monia kiinnostaa myös hal-lintarekisterin suoma mahdollisuus kätkeä osakeomistukset välittäjäpankkien taakse.

Edellisten tapahtumien väliin mahtui muun muassa vetoaminen EU:n vaatimuk-siin hallintarekisteristä – ei pitänyt paik-kaansa – ja kilpailutuksen mahdollistami-seen, mikä on hallituksen toiminnan to-dellinen ja ensisijainen kärkihanke. Viran-omaisten ja monien osakesijoittajien hal-lintarekisteriä vastustavilla näkemyksillä ei ollut veivaamisessa merkitystä.

hEIKKI SIhTO toimituspäällikköheikki.sihto@ demokraatti.fi

Kilpailu pyhittää keinot – sori

SDP keskustan kannassaSDP:n kannatuksen kasvu jatkuu. Ylen tors-taina julkaistun kannatusmittauksen mu-kaan SDP:n kannatus on noussut tasan 21 prosenttiin. Suurin puolue on yhä keskusta 21,6 prosentin kannatuksella ja kolmantena kokoomus, 18,3 prosenttia. Perussuomalais-ten kannatus on marraskuussa edelleen las-kenut, perussuomalaisia äänestäisi nyt 8,9 prosenttia vastanneista.

Perussuomalaisten alamäen vuoksi kol-men hallituspuolueen yhteenlaskettu kan-natus painui nyt jo alle 49 prosenttiin.

EK sanoi eiNeuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaa-tuivat keskiviikkona. Merkittävä syy tähän oli EK:n ilmoitus siitä, että se ei enää tee jatkossa keskitettyjä sopimuksia. EK sanoi ei SAK:n tarjoukselle, joka olisi vauhdittanut Suomen kilpailukyvyn kasvua. Tämä erit-täin maltillisia palkkaratkaisuja sisältänyt esitys olisi muun muassa lisännyt paikallista sopimista ja tehnyt lomarahasta joustavan.

Kahden asteen tähdenPariisissa alkanut ilmastokokous tavoittelee sitovaa kansainvälistä sopimusta ja päätöstä toimista, jotka rajoittaisivat ilmaston lämpe-nemisen enintään kahteen celsiusasteeseen tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Yli 180 maata on antanut kokouksen alla ilmoituksen toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Laskelmat lupausten vaiku-tuksista kuitenkin osoittavat, etteivät ne ny-kyisellään riitä tavoitteen saavuttamiseen.

Posti-kiistan löytyi ratkaisuPosti-kiista ratkesi maanantaina. Postilais-ten palkat noudattavat työ- ja kasvusopi-muksen mukaisia korotuksia.

– Tärkeää oli, että työehtosopimusta ei halpuuteta, eikä Posti voisi lähteä työmark-kinahäiriköksi, Posti- ja logistiikka-alan uni-onin PAU:n puheenjohtaja Heidi Niemi-nen totesi.

Työnantajaliiton Paltan mukaan muutos-turvamääräykset häviävät ja ulkopuolisen työvoiman käyttörajoituksista luovutaan.

UutisviikkoKOONNuT hEIKKI SIhTO

Kuin kaniini hatusta– Sain luvun omasta päästäni, valtiovarainminis-teri Alexander Stubb (kok.) selitti maanantaina, kun häneltä perättiin oikeaa lukua hallintarekiste-riä puoltaneiden virkamiesten lausunnoista. Stubb

sanoi torstaina, että 90 prosenttia annetuista lau-sunnoista oli myönteisiä. Tosiasiassa luku oli Hel-singin Sanomien mukaan alle kymmenen prosenttia.

Stubb ilmoitti tiistaina, että hallitus luopuu hallin-tarekisterin ajamisesta.

Lehtikuva / Markku Ulander

Koulutuslakko-liikkeen järjestämässä mielenilmauksessa saivat koulutusleikkauksia ajava hallitus ja Stubb kyytiä.

Kilpailutuksen mahdollistaminen on hallituksen toiminnan

todellinen ja ensisijainen kärkihanke.


Maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitusDemokraatissa perehdyttiin lokakuussa (21.10.) maatalousyrittäjien saamiin mo-ninaisiin tukiin. Jutusta kirvonneessa lukijapalautteessa huomautettiin, että myös maatalousyrittäjien eläkkeiden ra-hoitusta voisi olla tarpeen tarkastella. Toimitus otti vihjeestä vaarin ja päätti

avata graafisesti, mistä maatalousyrittä-jien eläkkeiden rahoitus koostuu.

Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä on voimakkaasti valtion tukema, koska työiässä olevat maatalousyrittäjät eivät pysty maksamaan eläkkeellä olevien eläkkeitä. Yhtä työikäistä maatalous-

yrittäjää kohden on kaksi eläkeläistä. Maatalousyrittäjien eläkkeistä huoleh-tii eläkelaitos Mela. Valtio hoitaa rahoi-tuksesta sen osan, johon Melan kerää-mät Myel-vakuutusmaksut eivät riitä.

Palkansaajien työeläkkeiden rahoi-tusta valtio ei tue. Työeläkkeet rahoi-

tetaan pääosin työnantajien ja työnte-kijöiden maksamilla työeläkevakuutus-maksuilla. Osa maksuista sijoitetaan rahastoihin, joihin kertyneestä potista eläkkeitä rahoitetaan. Myös rahastojen sijoitustuloja käytetään eläkkeiden ra-hoitukseen.

DemograafiTeksTi AnnA-LiisA BLomBerg grAfiikkA ArjA jokiAho

Lähteet: Maatalousyrittäjien

eläkelaitos Mela, Työeläkevakuuttajat Tela

Valtion rahoitus 602,9 miljoonaa euroa

myel-Vakuutusmaksut 180,8 miljoonaa euroa

eläkemenot yhteensä

786,5 miljoonaa

euroa

23 %

76,7 %

sijoitukset 2,7 miljoonaa

euroa

0,3 %


Jälki-makuTOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIAH allituksen ja elinkeinoelämän yh-

teinen vääntö hallintarekisteristä haisee suoranaiselta tosielämän

diililtä. Jo 1990-luvulta saakka vireillä ollut hanke haudattiin ainakin täksi hallituskau-deksi, kun valtiovarainministeri Alexan-der Stubb jäi kiinni ”90 eikun 10 prosent-tia” -puheistaan.

Stubbin ”omasta päästään” vetämät luvut arvioitiin oppositiossa mahdollisen väliky-symyksen arvoiseksi. Ja syystä. Harvoin mi-nisteri on vastaavalla tavalla tulkinnut to-tuutta – ja harvoin pääministeri vakuuttanut täyttä luottamusta alaiseensa.

Totuuden vapaa tulkinta alkoi jo en-nen Stubbin puheita. Rahoitusalan laitok-

sia edustava Finanssialan keskusliitto (FK) teki toimittajakyselyn suhtautumisesta hal-lintarekisteriin. Ensin FK valitsi kyselyyn mielestään asiaa kannattavia toimittajia ja sen jälkeen valikoiden tulkitsi vastauksia. Moni FK:lle vastannut toimittaja yllättyi

kyselyn hallintarekisterille myönteisestä tuloksesta.

FK ajoi taustaryhmiensä etua, sillä hal-lintarekisteri olisi rahoitusalan laitoksille hyvä bisnes. Monia kiinnostaa myös hal-lintarekisterin suoma mahdollisuus kätkeä osakeomistukset välittäjäpankkien taakse.

Edellisten tapahtumien väliin mahtui muun muassa vetoaminen EU:n vaatimuk-siin hallintarekisteristä – ei pitänyt paik-kaansa – ja kilpailutuksen mahdollistami-seen, mikä on hallituksen toiminnan to-dellinen ja ensisijainen kärkihanke. Viran-omaisten ja monien osakesijoittajien hal-lintarekisteriä vastustavilla näkemyksillä ei ollut veivaamisessa merkitystä.

hEIKKI SIhTO toimituspäällikköheikki.sihto@ demokraatti.fi

Kilpailu pyhittää keinot – sori

SDP keskustan kannassaSDP:n kannatuksen kasvu jatkuu. Ylen tors-taina julkaistun kannatusmittauksen mu-kaan SDP:n kannatus on noussut tasan 21 prosenttiin. Suurin puolue on yhä keskusta 21,6 prosentin kannatuksella ja kolmantena kokoomus, 18,3 prosenttia. Perussuomalais-ten kannatus on marraskuussa edelleen las-kenut, perussuomalaisia äänestäisi nyt 8,9 prosenttia vastanneista.

Perussuomalaisten alamäen vuoksi kol-men hallituspuolueen yhteenlaskettu kan-natus painui nyt jo alle 49 prosenttiin.

EK sanoi eiNeuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaa-tuivat keskiviikkona. Merkittävä syy tähän oli EK:n ilmoitus siitä, että se ei enää tee jatkossa keskitettyjä sopimuksia. EK sanoi ei SAK:n tarjoukselle, joka olisi vauhdittanut Suomen kilpailukyvyn kasvua. Tämä erit-täin maltillisia palkkaratkaisuja sisältänyt esitys olisi muun muassa lisännyt paikallista sopimista ja tehnyt lomarahasta joustavan.

Kahden asteen tähdenPariisissa alkanut ilmastokokous tavoittelee sitovaa kansainvälistä sopimusta ja päätöstä toimista, jotka rajoittaisivat ilmaston lämpe-nemisen enintään kahteen celsiusasteeseen tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Yli 180 maata on antanut kokouksen alla ilmoituksen toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Laskelmat lupausten vaiku-tuksista kuitenkin osoittavat, etteivät ne ny-kyisellään riitä tavoitteen saavuttamiseen.

Posti-kiistan löytyi ratkaisuPosti-kiista ratkesi maanantaina. Postilais-ten palkat noudattavat työ- ja kasvusopi-muksen mukaisia korotuksia.

– Tärkeää oli, että työehtosopimusta ei halpuuteta, eikä Posti voisi lähteä työmark-kinahäiriköksi, Posti- ja logistiikka-alan uni-onin PAU:n puheenjohtaja Heidi Niemi-nen totesi.

Työnantajaliiton Paltan mukaan muutos-turvamääräykset häviävät ja ulkopuolisen työvoiman käyttörajoituksista luovutaan.

UutisviikkoKOONNuT hEIKKI SIhTO

Kuin kaniini hatusta– Sain luvun omasta päästäni, valtiovarainminis-teri Alexander Stubb (kok.) selitti maanantaina, kun häneltä perättiin oikeaa lukua hallintarekiste-riä puoltaneiden virkamiesten lausunnoista. Stubb

sanoi torstaina, että 90 prosenttia annetuista lau-sunnoista oli myönteisiä. Tosiasiassa luku oli Hel-singin Sanomien mukaan alle kymmenen prosenttia.

Stubb ilmoitti tiistaina, että hallitus luopuu hallin-tarekisterin ajamisesta.

Lehtikuva / Markku Ulander

Koulutuslakko-liikkeen järjestämässä mielenilmauksessa saivat koulutusleikkauksia ajava hallitus ja Stubb kyytiä.

Kilpailutuksen mahdollistaminen on hallituksen toiminnan

todellinen ja ensisijainen kärkihanke.


Maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitusDemokraatissa perehdyttiin lokakuussa (21.10.) maatalousyrittäjien saamiin mo-ninaisiin tukiin. Jutusta kirvonneessa lukijapalautteessa huomautettiin, että myös maatalousyrittäjien eläkkeiden ra-hoitusta voisi olla tarpeen tarkastella. Toimitus otti vihjeestä vaarin ja päätti

avata graafisesti, mistä maatalousyrittä-jien eläkkeiden rahoitus koostuu.

Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä on voimakkaasti valtion tukema, koska työiässä olevat maatalousyrittäjät eivät pysty maksamaan eläkkeellä olevien eläkkeitä. Yhtä työikäistä maatalous-

yrittäjää kohden on kaksi eläkeläistä. Maatalousyrittäjien eläkkeistä huoleh-tii eläkelaitos Mela. Valtio hoitaa rahoi-tuksesta sen osan, johon Melan kerää-mät Myel-vakuutusmaksut eivät riitä.

Palkansaajien työeläkkeiden rahoi-tusta valtio ei tue. Työeläkkeet rahoi-

tetaan pääosin työnantajien ja työnte-kijöiden maksamilla työeläkevakuutus-maksuilla. Osa maksuista sijoitetaan rahastoihin, joihin kertyneestä potista eläkkeitä rahoitetaan. Myös rahastojen sijoitustuloja käytetään eläkkeiden ra-hoitukseen.

DemograafiTeksTi AnnA-LiisA BLomBerg grAfiikkA ArjA jokiAho

Lähteet: Maatalousyrittäjien

eläkelaitos Mela, Työeläkevakuuttajat Tela

Valtion rahoitus 602,9 miljoonaa euroa

myel-Vakuutusmaksut 180,8 miljoonaa euroa

eläkemenot yhteensä

786,5 miljoonaa

euroa

23 %

76,7 %

sijoitukset 2,7 miljoonaa

euroa

0,3 %


Jape Lovén vertaa Helsingin Vuosaaren satamaa Intian Mumbain satamaan

Landlord määrää, firmat tappelevat, jätkät ahtaavatHelsingin satamatoimessa ta-pahtui 2008 radikaali muutos, kun satamat Sompasaaressa, Jätkäsaaressa, Etelä-Satamassa ja Kirkkonummen Kantivikissa suljettiin kertaheitolla. Kaikki neljä satamaa muuttivat yhdessä yössä Vuosaareen, uutuuttaan kiiltevälle valtavalle satama-alueelle.

Tyhjiksi jääneille ranta-alu-eille puuhataan asuntoja uusille helsinkiläisille.

Muuton mukana tuli myös sil-loinen neljän sataman ahtaajien päätoiminen pääluottamusmies Jape Lovén.

– Kun vuoro päättyi illalla, aloitettiin aamulla Vuosaaressa, kertoo monen helsinkiläisen tuntema Jape Lovén. Hän on

juuri se työnantajien EK:n mus-tamaalaama ”pahan ruumiillis-tuma”, joka pistää heti viennin poikki, kun jossakin vähänkin ri-sahtaa. Oikea kapitalistin kauhu.

Mutta eihän se nyt ihan niin mene. Tuntemani Jape on kaik-kea muuta, eikä ole enää pää-luottamusmieskään. Kahdeksan vuotta riitti. Asemapaikka ay-toiminnassa on nykyään Hel-singin ahtaajien varapuheen-johtaja. Hän on palannut takai-sin sorvin ääreen ja tekee taas ihan riviahtaajan hommia. Lai-vat tulevat ja menevät, ja Jape purkaa ja ahtaa.

– Tämä on paluu juurille. Ja onhan tämä tietyllä tavalla vä-hemmän stressaavaa kuin pää-luottamusmiehen hommat.

Vaihdos on sen verran tuore, että Helsingin ahtaajien koti-sivuilla on yhäkin Japen nimellä numero, josta kuitenkin vastaa uusi pääluottamusmies.

Alkuvuodet olivat raskaitaKun Vuosaaren satama 2008 hy-rähti todenteolla käyntiin, alkoi saman tien taloudessa tapahtua. Talous romahti ja vienti tyreh-tyi. Tuliterä Vuosaaren satama joutui heti laman kynsiin. Sata-majätkiä potkittiin pellolle kuin nauriinpäitä kellariin.

– 60 prosenttia väestä on läh-tenyt, Lovén laskee.

– En edes muista, monetko yt-neuvottelut olen käynyt, Lovén yrittää muistella.

Vuonna 1996 Sompasaaren satamassa aloittanut Jape Lovén osaa hyvin kertoa, millaista on työskennellä Vuosaaren jätti-läismäisessä satamassa.

Sataman omistaa Helsingin satama, joka taas on Helsingin kaupungin omistuksessa. Sa-tama toimii nk. landlord -peri-

” Meillä on vanha sanonta, että jos satamassa katkeaa kynsi, se katkeaa kyynärpäätä myöten.


Indeksi

Joulupukilla liikavarvas?

Kirjoittaessani tätä toisen adventin varjossa ajatukseni hapuilevat menneiden vuosien jouluihin. Muistatko vielä ajan, jolloin oli lottovoitto syntyä Suomeen? Omalta osaltani voin tuntea kiitollisuutta voitostani, mutta epäilen että voitto on haalistunut tämän päivän raaputusarvaksi jolla kuittaa korkeintaan kahvit pahvimukissa. Miksi näin? Meillä on käsissämme kolme kriisiä, joiden vaikutukset tulevat rajoittamaan kansantaloutemme toimintamahdollisuuksia merkittävästi.

Ensimmäinen näistä on luottamuskriisi. Olemme ajautuneet eripuraisuuden tielle. Tämä heijastuu selvästi eri indikaattoreissa – kansalaisten luottamus omaan talouteen ja työllisyyteen ovat vaatimattomia. Työelämässä sopimisen kulttuuri on siirtymässä pois pohjoismaiselta sopimisen linjalta kohti irtiottoja, repiviä riitoja ja kapeita intressejä.

Työnteko modernissa, suuren jalostusarvon taloudessa perustuu luottamiseen omaan tekemiseen. Esimerkiksi Turun telakalla viime hallituksen älykäs väliintulo valoi uutta uskoa alueellisesti merkittävään osaamisklusteriin.

u u u

LuottamusKriisin KansantaLoudeLLinen

seurannaisvaiKutus on investointikriisi.Jos me emme usko siihen, että osaamme kehit

tää toistemme elämänlaatua parantavia tuotteita ja palveluja, niin me emme kykene pyörittämään niitä kansantalouden rattaita, jotka johtavat uusiin investointeihin. Ongelma ei ole raha. Maailma on nyt pullollaan koditonta rahaa. Ja tosiasiallisesti keskuspankkien ohjelmat tuputtavat sitä lisää päivä päivältä. Mutta pelkkä raha ei riitä. Tarvitaan todellisia tekoja investointipeikon voittamiseksi – ehkä peräti hieman hullunrohkeita aloitteita. Tulisiko meidän lopettaa kiistely työtunneista ja hinnoista ja asettaa katse horisonttiin.

Luottamus ja investointikriisin ehkä onnettomin seuraus on nuorisokriisi. Nuorison kouluttautumisaste on laskemassa, olemme jo nyt OECD:n keskiarvon alapuolella. Jakautuminen menestyjiin ja unohdettaviin kiihtyy. Näistä jälkimmäinen joukko ajautuu rapautuvan hyvinvointivaltion tuloluukuille ilman todellisia mahdollisuuksia osallistua tasaarvoisena kansalaisena yhteiskunnan rakentamiseen.

u u u

johtaminen ei oLe aina reilua hommaa. Siinä joutuu kantamaan vastuun omista päätöksistään, ja usein myös muiden töppäilyistä. Muistatko vielä, miten SSShallitus alkumetreillään korosti keskinäisen luottamuksen linjaa? Alkuverryttelyn jälkeen tästä näyttäisi olevan jäljellä livenaljailu, hatusta vedetyt luvut ja omien tavoitteiden kepittäminen.

Olisiko vastaisuudessa viisaampaa luoda yhteinen tilannekuva hallitustyöskentelyn pohjaksi eikä luottaa pelkkään henkilökemiaan? Joulupukin kohta karauttaessa matkalleen Korvatunturilta ei voi välttyä näkemästä ontuvaa askelta. Joulupukilla taitaa olla liikavarvas.

Kirjoittaja on liiketaloustieteen apulaisprofessori Hankenilla.

mikko vesa


Landlord määrää, firmat tappelevat, jätkät ahtaavataatteella. Sana on englantia ja tarkoittaa vuokraisäntää. Helsingin Satama Oy omistaa, hallinnoi ja kehittää satamaalueita ja niihin liittyviä yritysalueita. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista vastaavat alueella toimivat yritykset.

– Toimintamalli on johtanut siihen, että Vuosaaresta on kasvanut logistisesti hieno satama, mutta työntekijän kannalta huono, Lovén sanoo.

Lisäksi malli on johtanut yritysten välisiin kiistoihin. Finnsteve ja Helsingin kaupunki riitelivät asioista jopa käräjillä saakka.

Esimerkiksi Lovén sanoo satamaalueella liikkumisen. Vuosaareen ei mennä kuin hollitupaan, vaikkei menty ennenkään.

Mutta ennen riitti, kun läpäisi tuloportin kulunvalvonnan. Sen jälkeen alueella saattoi liikkua melko vapaasti.

– Toimintamalli on sama kuin intialaisessa Mumbain satamassa. Vain sillä erotuksella, että Mumbain sataman omistaa Intian valtio, Lovén kertoo.

Työtoveri menehtyi konttien väliinLovénin mukaan Vuosaaren sataman toimintaa leimaa ääretön kiire. Vaikka sataman työkoneet eivät sinänsä liikukaan nopeasti, ovat massat suuria. Ja riskit saman suuruisia.

– Meillä on vanha sanonta, että jos satamassa katkeaa kynsi, se katkeaa kyynärpäätä myöten.

– Sinänsä työ Vuosaaren satamassa ei ole muuttunut miksikään. Kiire on kasvanut eikä valitettavilta tapaturmilta ole vältytty. Kuusi viikkoa sitten pitkäaikainen työtoveri menehtyi välittömästi jäätyään konttien väliin. Se pani miettimään, että onko mikään kiire ihmishengen väärti.

– Työturvallisuuteen tuleekin suhtautua haudanvakavasti, Lovén kertoo.

Vaikeat ajat, irtisanomiset ja pakkolomat ovat hänen mukaansa yhdistäneet väkeä, koska niihin on yhdistynyt erilaisia kommervenkkejä, kuten työtaisteluita.


�uHelsingin sataman kautta kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta.�uHelsingin Satama Oy:n markkinaosuus Suomen

satamien kappaletavaraliikenteestä on 26 % ja (sata-mien) matkustajaliikenteestä 79 %.�uHelsingin sataman liikevaihto on 90 Me. Helsingin

satama lisää bruttokansantuotetta (BKT) 1,45 miljar-dilla eurolla. Tämä on 4,8 % Helsingin BKT:stä, 2,7 % Helsingin seudun BKT:stä ja 1 % koko Suomen BKT:stä.�uVälitön työllistävä vaikutus 12 500 henkilöä on 4 %

Helsingin, 1,6 % Helsingin seudun ja 0,5 % koko maan työllisestä työvoimasta. Kokonaistyöllisyysvaiku-tus 24 000 henkilöä on 7,6 % Helsingin, 3,1 % Helsingin seudun ja 1 % koko maan työllisestä työvoimasta.

Suomen Suurin Satama

Helsingin Satama

Tulisiko meidän lopettaa kiistely työtunneista ja hinnoista ja asettaa katse horisonttiin.



Landlord määrää, firmat tappelevat, jätkät ahtaavatHelsingin satamatoimessa ta-pahtui 2008 radikaali muutos, kun satamat Sompasaaressa, Jätkäsaaressa, Etelä-Satamassa ja Kirkkonummen Kantivikissa suljettiin kertaheitolla. Kaikki neljä satamaa muuttivat yhdessä yössä Vuosaareen, uutuuttaan kiiltevälle valtavalle satama-alueelle.

Tyhjiksi jääneille ranta-alu-eille puuhataan asuntoja uusille helsinkiläisille.

Muuton mukana tuli myös sil-loinen neljän sataman ahtaajien päätoiminen pääluottamusmies Jape Lovén.

– Kun vuoro päättyi illalla, aloitettiin aamulla Vuosaaressa, kertoo monen helsinkiläisen tuntema Jape Lovén. Hän on

juuri se työnantajien EK:n mus-tamaalaama ”pahan ruumiillis-tuma”, joka pistää heti viennin poikki, kun jossakin vähänkin ri-sahtaa. Oikea kapitalistin kauhu.

Mutta eihän se nyt ihan niin mene. Tuntemani Jape on kaik-kea muuta, eikä ole enää pää-luottamusmieskään. Kahdeksan vuotta riitti. Asemapaikka ay-toiminnassa on nykyään Hel-singin ahtaajien varapuheen-johtaja. Hän on palannut takai-sin sorvin ääreen ja tekee taas ihan riviahtaajan hommia. Lai-vat tulevat ja menevät, ja Jape purkaa ja ahtaa.

– Tämä on paluu juurille. Ja onhan tämä tietyllä tavalla vä-hemmän stressaavaa kuin pää-luottamusmiehen hommat.

Vaihdos on sen verran tuore, että Helsingin ahtaajien koti-sivuilla on yhäkin Japen nimellä numero, josta kuitenkin vastaa uusi pääluottamusmies.

Alkuvuodet olivat raskaitaKun Vuosaaren satama 2008 hy-rähti todenteolla käyntiin, alkoi saman tien taloudessa tapahtua. Talous romahti ja vienti tyreh-tyi. Tuliterä Vuosaaren satama joutui heti laman kynsiin. Sata-majätkiä potkittiin pellolle kuin nauriinpäitä kellariin.

– 60 prosenttia väestä on läh-tenyt, Lovén laskee.

– En edes muista, monetko yt-neuvottelut olen käynyt, Lovén yrittää muistella.

Vuonna 1996 Sompasaaren satamassa aloittanut Jape Lovén osaa hyvin kertoa, millaista on työskennellä Vuosaaren jätti-läismäisessä satamassa.

Sataman omistaa Helsingin satama, joka taas on Helsingin kaupungin omistuksessa. Sa-tama toimii nk. landlord -peri-

” Meillä on vanha sanonta, että jos satamassa katkeaa kynsi, se katkeaa kyynärpäätä myöten.


Indeksi

Joulupukilla liikavarvas?

Kirjoittaessani tätä toisen adventin varjossa ajatukseni hapuilevat menneiden vuosien jouluihin. Muistatko vielä ajan, jolloin oli lottovoitto syntyä Suomeen? Omalta osaltani voin tuntea kiitollisuutta voitostani, mutta epäilen että voitto on haalistunut tämän päivän raaputusarvaksi jolla kuittaa korkeintaan kahvit pahvimukissa. Miksi näin? Meillä on käsissämme kolme kriisiä, joiden vaikutukset tulevat rajoittamaan kansantaloutemme toimintamahdollisuuksia merkittävästi.

Ensimmäinen näistä on luottamuskriisi. Olemme ajautuneet eripuraisuuden tielle. Tämä heijastuu selvästi eri indikaattoreissa – kansalaisten luottamus omaan talouteen ja työllisyyteen ovat vaatimattomia. Työelämässä sopimisen kulttuuri on siirtymässä pois pohjoismaiselta sopimisen linjalta kohti irtiottoja, repiviä riitoja ja kapeita intressejä.

Työnteko modernissa, suuren jalostusarvon taloudessa perustuu luottamiseen omaan tekemiseen. Esimerkiksi Turun telakalla viime hallituksen älykäs väliintulo valoi uutta uskoa alueellisesti merkittävään osaamisklusteriin.

u u u

LuottamusKriisin KansantaLoudeLLinen

seurannaisvaiKutus on investointikriisi.Jos me emme usko siihen, että osaamme kehit

tää toistemme elämänlaatua parantavia tuotteita ja palveluja, niin me emme kykene pyörittämään niitä kansantalouden rattaita, jotka johtavat uusiin investointeihin. Ongelma ei ole raha. Maailma on nyt pullollaan koditonta rahaa. Ja tosiasiallisesti keskuspankkien ohjelmat tuputtavat sitä lisää päivä päivältä. Mutta pelkkä raha ei riitä. Tarvitaan todellisia tekoja investointipeikon voittamiseksi – ehkä peräti hieman hullunrohkeita aloitteita. Tulisiko meidän lopettaa kiistely työtunneista ja hinnoista ja asettaa katse horisonttiin.

Luottamus ja investointikriisin ehkä onnettomin seuraus on nuorisokriisi. Nuorison kouluttautumisaste on laskemassa, olemme jo nyt OECD:n keskiarvon alapuolella. Jakautuminen menestyjiin ja unohdettaviin kiihtyy. Näistä jälkimmäinen joukko ajautuu rapautuvan hyvinvointivaltion tuloluukuille ilman todellisia mahdollisuuksia osallistua tasaarvoisena kansalaisena yhteiskunnan rakentamiseen.

u u u

johtaminen ei oLe aina reilua hommaa. Siinä joutuu kantamaan vastuun omista päätöksistään, ja usein myös muiden töppäilyistä. Muistatko vielä, miten SSShallitus alkumetreillään korosti keskinäisen luottamuksen linjaa? Alkuverryttelyn jälkeen tästä näyttäisi olevan jäljellä livenaljailu, hatusta vedetyt luvut ja omien tavoitteiden kepittäminen.

Olisiko vastaisuudessa viisaampaa luoda yhteinen tilannekuva hallitustyöskentelyn pohjaksi eikä luottaa pelkkään henkilökemiaan? Joulupukin kohta karauttaessa matkalleen Korvatunturilta ei voi välttyä näkemästä ontuvaa askelta. Joulupukilla taitaa olla liikavarvas.

Kirjoittaja on liiketaloustieteen apulaisprofessori Hankenilla.

mikko vesa


Landlord määrää, firmat tappelevat, jätkät ahtaavataatteella. Sana on englantia ja tarkoittaa vuokraisäntää. Helsingin Satama Oy omistaa, hallinnoi ja kehittää satamaalueita ja niihin liittyviä yritysalueita. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista vastaavat alueella toimivat yritykset.

– Toimintamalli on johtanut siihen, että Vuosaaresta on kasvanut logistisesti hieno satama, mutta työntekijän kannalta huono, Lovén sanoo.

Lisäksi malli on johtanut yritysten välisiin kiistoihin. Finnsteve ja Helsingin kaupunki riitelivät asioista jopa käräjillä saakka.

Esimerkiksi Lovén sanoo satamaalueella liikkumisen. Vuosaareen ei mennä kuin hollitupaan, vaikkei menty ennenkään.

Mutta ennen riitti, kun läpäisi tuloportin kulunvalvonnan. Sen jälkeen alueella saattoi liikkua melko vapaasti.

– Toimintamalli on sama kuin intialaisessa Mumbain satamassa. Vain sillä erotuksella, että Mumbain sataman omistaa Intian valtio, Lovén kertoo.

Työtoveri menehtyi konttien väliinLovénin mukaan Vuosaaren sataman toimintaa leimaa ääretön kiire. Vaikka sataman työkoneet eivät sinänsä liikukaan nopeasti, ovat massat suuria. Ja riskit saman suuruisia.

– Meillä on vanha sanonta, että jos satamassa katkeaa kynsi, se katkeaa kyynärpäätä myöten.

– Sinänsä työ Vuosaaren satamassa ei ole muuttunut miksikään. Kiire on kasvanut eikä valitettavilta tapaturmilta ole vältytty. Kuusi viikkoa sitten pitkäaikainen työtoveri menehtyi välittömästi jäätyään konttien väliin. Se pani miettimään, että onko mikään kiire ihmishengen väärti.

– Työturvallisuuteen tuleekin suhtautua haudanvakavasti, Lovén kertoo.

Vaikeat ajat, irtisanomiset ja pakkolomat ovat hänen mukaansa yhdistäneet väkeä, koska niihin on yhdistynyt erilaisia kommervenkkejä, kuten työtaisteluita.


�uHelsingin sataman kautta kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta.�uHelsingin Satama Oy:n markkinaosuus Suomen

satamien kappaletavaraliikenteestä on 26 % ja (sata-mien) matkustajaliikenteestä 79 %.�uHelsingin sataman liikevaihto on 90 Me. Helsingin

satama lisää bruttokansantuotetta (BKT) 1,45 miljar-dilla eurolla. Tämä on 4,8 % Helsingin BKT:stä, 2,7 % Helsingin seudun BKT:stä ja 1 % koko Suomen BKT:stä.�uVälitön työllistävä vaikutus 12 500 henkilöä on 4 %

Helsingin, 1,6 % Helsingin seudun ja 0,5 % koko maan työllisestä työvoimasta. Kokonaistyöllisyysvaiku-tus 24 000 henkilöä on 7,6 % Helsingin, 3,1 % Helsingin seudun ja 1 % koko maan työllisestä työvoimasta.

Suomen Suurin Satama

Helsingin Satama

Tulisiko meidän lopettaa kiistely työtunneista ja hinnoista ja asettaa katse horisonttiin.


SAK haluaa jatkaa neuvotteluja

Työmarkkinaneuvottelut päät-tyivät keskiviikkona Elinkeino-elämän keskusliiton EK:n ilmoi-tukseen, ettei se ole halukas jat-kamaan neuvotteluja.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo torstaiaamuna De-mokraatin haastattelussa Hel-singin Hakaniemessä, että SAK on edelleen valmis jatkamaan, mutta pallo on nyt muilla.

– Kun toiselta puolelta pöytää häviää kumppani, yksin on vai-kea tehdä sopimuksia.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, mikä on nähty monta kertaa työmarkkinakiistoissa.

– Olemme yhteydessä koko ajan. Asiat riitelevät, eivät hen-kilöt.

Jos hallituksen kaavailemat pakkolait ovat voimassa ensi syksynä, liittokierros voi olla tuulinen.

– Nollakorotus vuodelle 2017 ei ole voimassa eikä Suomen mallin valmistelu. Paine kompensoida pakkolait on myöskin kova, Lyly ennustaa.

Ei paniikkiaLylyn mukaan paniikkiin ei ole silti syytä, vaikka neuvottelut kaatuivatkin. Työllisyys- ja kas-vusopimus on voimassa vielä yli vuoden. Työmarkkinatilanne on oikeastaan varsin tavanomainen, vaikka moni asia ei ollutkaan.

– Neuvottelurumbaa ei olisi ollut päällä, ellei hallitus olisi sitä aloittanut. Poikkeuksellista on myös se, että ratkaisua ha-ettiin vuotta ennen sopimusten päättymistä. Lisäksi pöydällä oli heikennyksiä työehtoihin. Nämä kolme poikkeuksellista asiaa ovat olleet pöydällä yhtäaikaa.

Aika oli Lylyn mukaan kuiten-kin oikea vakavalle yritykselle, koska työttömyystilanne on niin vaikea.

Hän muistuttaa, että palkan-saajapuoli esitti myös oman vaihtoehtonsa. Siihen kuului-vat muun muassa työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alen-nus, palkkojen nollaratkaisu – laajemmin ”Suomen mallin” valmistelu ja joustava lomara-hamalli.

Palkkapolitiikan osalta SAK:n tarjous oli Lylyn mukaan pa-rempi kuin hallitus olisi voinut kuvitellakaan.

– Mutta työehtojen leikkauk-sissa emme olleet valmiita me-nemään niin pitkälle kuin halli-tus ja työnantajat halusivat. Ha-lusimme hoitaa sen korin muun muassa sosiaaliturvamaksujen muutoksilla.

Monta vaihettaNeuvottelut laajasta työmark-kinaratkaisusta alkoivat jo ke-väällä. Yrittäjätaustainen päämi-nisteri Juha Sipilä (kesk.) ajoi ripeää ratkaisua, monen mie-lestä työmarkkinoiden toimin-taa riittävästi tuntematta.

Seuraava yritys alkoi elo-kuussa. Loppusyksystä koetet-tiin vielä, kun hallitus oli pan-nut liikkeelle pakkolakipaketiksi

kutsutun kiristyslistansa, jota se nimittää kilpailukykypaketiksi.

– Sipilä on pannut itsensä pe-liin, mutta vierastan pakotta-mista. Lisäksi vapaiden toimi-joiden sopimusoikeutta halu-taan rajoittaa. Se ei ole hyväk-syttävää, Lyly sanoo.

Ovi auki

” Juha Sipilä on pannut itsensä peliin, mutta vierastan pakottamista.

” Kun toiselta puolelta pöytää häviää kumppani, yksin on vaikea tehdä sopimuksia.


Lylyn mukaan Suomen menes-tys riippuu suuresti muun muassa koulutuksesta, osaamisesta koko työuran ajan, tuotteiden laadusta ja niiden kysynnästä maailmalla.

– Tämä on avain pärjäämi-seen, ei se, että työehtoja niiste-tään alaspäin. Se tie on loputon.

Pakkolait kaatuvatSAK arvioi, etteivät hallituksen pakkolait kestä juridista tarkas-telua. Lyly vakuuttaa järjestön katsovan asian loppuun saakka.

– Käytämme kaikki keinot, joita lakien arvottamisessa voi-daan käyttää. Itse kuitenkin toi-

von, ettei hallituksen tarvitsisi antaa pakkolakejaan. Ne koh-distuvat epäsolidaarisesti: julki-sen puolen naisvaltaisiin aloihin erityisesti.

Uusi suuri keskusjärjestö tu-lisi tarpeeseen muuttuvassa ti-lanteessa. Järjestöä koskeva

aiesopimus sorvataan kesällä 2016, jos asia etenee kaavail-lusti.

Työmarkkinajätin on tarkoi-tus aloittaa vuonna 2017.

– Mitä laveampi järjestöstä tulee, sen parempi. Olen ollut yhtenä monista tekemässä sitä

monta vuotta. Toivon, että yh-teinen lapsemme menee maaliin.

Lyly jää eläkkeelle keskusjär-jestöpuheenjohtajan tehtävän päätyttyä.

Rane AunimoDemokraatti

Jari Soini

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ovea auki työmarkkinaneuvotteluille. – Olemme yhteydessä koko ajan. Asiat riitelevät, eivät henkilöt.


SAK haluaa jatkaa neuvotteluja

Työmarkkinaneuvottelut päät-tyivät keskiviikkona Elinkeino-elämän keskusliiton EK:n ilmoi-tukseen, ettei se ole halukas jat-kamaan neuvotteluja.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo torstaiaamuna De-mokraatin haastattelussa Hel-singin Hakaniemessä, että SAK on edelleen valmis jatkamaan, mutta pallo on nyt muilla.

– Kun toiselta puolelta pöytää häviää kumppani, yksin on vai-kea tehdä sopimuksia.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, mikä on nähty monta kertaa työmarkkinakiistoissa.

– Olemme yhteydessä koko ajan. Asiat riitelevät, eivät hen-kilöt.

Jos hallituksen kaavailemat pakkolait ovat voimassa ensi syksynä, liittokierros voi olla tuulinen.

– Nollakorotus vuodelle 2017 ei ole voimassa eikä Suomen mallin valmistelu. Paine kompensoida pakkolait on myöskin kova, Lyly ennustaa.

Ei paniikkiaLylyn mukaan paniikkiin ei ole silti syytä, vaikka neuvottelut kaatuivatkin. Työllisyys- ja kas-vusopimus on voimassa vielä yli vuoden. Työmarkkinatilanne on oikeastaan varsin tavanomainen, vaikka moni asia ei ollutkaan.

– Neuvottelurumbaa ei olisi ollut päällä, ellei hallitus olisi sitä aloittanut. Poikkeuksellista on myös se, että ratkaisua ha-ettiin vuotta ennen sopimusten päättymistä. Lisäksi pöydällä oli heikennyksiä työehtoihin. Nämä kolme poikkeuksellista asiaa ovat olleet pöydällä yhtäaikaa.

Aika oli Lylyn mukaan kuiten-kin oikea vakavalle yritykselle, koska työttömyystilanne on niin vaikea.

Hän muistuttaa, että palkan-saajapuoli esitti myös oman vaihtoehtonsa. Siihen kuului-vat muun muassa työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alen-nus, palkkojen nollaratkaisu – laajemmin ”Suomen mallin” valmistelu ja joustava lomara-hamalli.

Palkkapolitiikan osalta SAK:n tarjous oli Lylyn mukaan pa-rempi kuin hallitus olisi voinut kuvitellakaan.

– Mutta työehtojen leikkauk-sissa emme olleet valmiita me-nemään niin pitkälle kuin halli-tus ja työnantajat halusivat. Ha-lusimme hoitaa sen korin muun muassa sosiaaliturvamaksujen muutoksilla.

Monta vaihettaNeuvottelut laajasta työmark-kinaratkaisusta alkoivat jo ke-väällä. Yrittäjätaustainen päämi-nisteri Juha Sipilä (kesk.) ajoi ripeää ratkaisua, monen mie-lestä työmarkkinoiden toimin-taa riittävästi tuntematta.

Seuraava yritys alkoi elo-kuussa. Loppusyksystä koetet-tiin vielä, kun hallitus oli pan-nut liikkeelle pakkolakipaketiksi

kutsutun kiristyslistansa, jota se nimittää kilpailukykypaketiksi.

– Sipilä on pannut itsensä pe-liin, mutta vierastan pakotta-mista. Lisäksi vapaiden toimi-joiden sopimusoikeutta halu-taan rajoittaa. Se ei ole hyväk-syttävää, Lyly sanoo.

Ovi auki

” Juha Sipilä on pannut itsensä peliin, mutta vierastan pakottamista.

” Kun toiselta puolelta pöytää häviää kumppani, yksin on vaikea tehdä sopimuksia.


Lylyn mukaan Suomen menes-tys riippuu suuresti muun muassa koulutuksesta, osaamisesta koko työuran ajan, tuotteiden laadusta ja niiden kysynnästä maailmalla.

– Tämä on avain pärjäämi-seen, ei se, että työehtoja niiste-tään alaspäin. Se tie on loputon.

Pakkolait kaatuvatSAK arvioi, etteivät hallituksen pakkolait kestä juridista tarkas-telua. Lyly vakuuttaa järjestön katsovan asian loppuun saakka.

– Käytämme kaikki keinot, joita lakien arvottamisessa voi-daan käyttää. Itse kuitenkin toi-

von, ettei hallituksen tarvitsisi antaa pakkolakejaan. Ne koh-distuvat epäsolidaarisesti: julki-sen puolen naisvaltaisiin aloihin erityisesti.

Uusi suuri keskusjärjestö tu-lisi tarpeeseen muuttuvassa ti-lanteessa. Järjestöä koskeva

aiesopimus sorvataan kesällä 2016, jos asia etenee kaavail-lusti.

Työmarkkinajätin on tarkoi-tus aloittaa vuonna 2017.

– Mitä laveampi järjestöstä tulee, sen parempi. Olen ollut yhtenä monista tekemässä sitä

monta vuotta. Toivon, että yh-teinen lapsemme menee maaliin.

Lyly jää eläkkeelle keskusjär-jestöpuheenjohtajan tehtävän päätyttyä.


Jari Soini

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ovea auki työmarkkinaneuvotteluille. – Olemme yhteydessä koko ajan. Asiat riitelevät, eivät henkilöt.


Myös Yhdysvalloissa bisnes haluaa vahvemmin sisälle politiikkaan

Amerikkalaiset pelkäävät lyhyttä joulurauhaaJ oulun lähestyessä amerikka-

lainen kadunmies on vakavasti huolissaan mitä maassa tapah-

tuu. Sen huomaa, kun juttelee naa-pureiden kanssa puutarhan aidan ylitse niitä näitä. On oltu tuttavia jo 15 vuotta, joten pidättyvän small tal-kin lisäksi vaihdetaan joskus oikei-takin mielipiteitä.

Naapurit eivät ole mitenkään herkkähermoisia, sillä suurin osa on sotaväen ja poliisivoimien eläk-keellä olevia upseereita. Monella on tuntuma, että pörssiyhtiöiden ennä-tystuloksista ja hyvistä työllisyyslu-vuista huolimatta tavallisen eläjän tulot vähenevät, mutta menot kasva-vat – varsinkin arkielämän perustar-peiden kuten veden ja energian hin-tojen voimakkaan nousun vuoksi.

Talousongelmien lisäksi yhä use-amman mieltä painaa uusi suuri huoli – omasta, perheenjäsenten ja maan turvallisuudesta.

Amerikkalainen pelkää uutta terrori-iskuaHuolen huomaa myös kansalaisten mielialoja mittaavista tutkimuksista. Viimeisin ilmestyi viikko sitten, ja tulokset kertovat omaa karua kiel-tään joulunviettoon valmistautu-van kansakunnan mietteistä. Peräti 69 prosenttia amerikkalaisista pitää mahdollisena Pariisin terrori-isku-jen kaltaista hyökkäystä Yhdysval-tain maaperällä lähiaikoina.

Presidentti Barack Obamaa, joka noudattaa maltillista ja diplo-matiaan perustuvaa linjaa ulkopoli-tiikassa, kannattaa vain 40 prosent-tia kansasta. Mutta kaikkein kelvot-tomimmat arvosanat saa maan kan-sanedustuslaitos eli kongressi, jonka toimintaa pitää hyväksyttävänä vain joka kymmenes amerikkalainen.

Presidentin ja kongressin yhteis-työ on takkuillut pahasti viime vuo-det. Käytännössä Yhdysvaltain yli 300-miljoonaisen kansakunnan lain-säädäntötyö on ollut täydellisesti pysähdyksissä. Republikaanienem-mistöinen kongressi on pakottanut Obaman hallitsemaan tavalla, jossa tämä on joutunut käyttämään pre-sidentille kuuluvaa veto-oikeutta, mikä on tarkoitettu vain poikkeus-tapauksiin.

Kansa ei luota valitsemiinsa johta-jiin, ja vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa. Tilanne on otollinen mielipi-teen muokkaajille. Päivittäiset uuti-set ampumisvälikohtauksista levot-tomuutta ja pelkoa arjen askareissa.

Pelon ilmapiiriä lisää tapahtu-mien saama laaja julkisuus. Esimer-

kongressissa, se hallitsisi Yhdysval-toja – ja paljolti muuta maailmaa – miten tahtoo.

Yhdysvalloissahan ei ole kehitty-neille monipuoluejärjestelmälle tyy-pillisiä vallan tasapainottamisväli-

kikki: San Diegon – USA:n kahdek-sanneksi suurimman kaupungin – suosituimman paikallisen tv-uutis-kanavan sisällöstä noin puolet kä-sittelee väkivaltaa, rikoksia, sotia ja onnettomuuksia.

Uutiskanava CNN on amerikka-laisten tärkeä kansainvälinen uutis-lähde. Sen uutiset edustavat kuiten-kin hyvin yksipuolisesti republikaa-nien amerikkalais-isänmaallis-soti-laallis-uskonnollista näkemystä. Ta-pahtumien taustoittaminen tähtää kekseliään spekuloinnin avulla ensi-sijaisesti katsojamäärien ylläpitoon ja sitä kautta mainostulojen maksi-mointiin. CNN antaa satojen toimit-tajiensa ja asiantuntijoidensa kautta katsojien ymmärtää, että maailman asiat eivät ole hallinnassa.

Presidentinvaalikampanja kiihdyttää mieliäEpävarmuuden ilmapiirin suurin te-kijä juuri nyt on kuitenkin republi-kaanien taisto presidenttiehdokkuu-desta. Puolueet valitsevat lopullisen ehdokkaansa vasta vuoden 2016 ke-sällä, itse vaalit ovat marraskuussa. Kuitenkin vaalitaistelu on ollut käynnissä jo vuoden päivät.

Yhdysvaltain presidentin vaali-kausi on vain neljä vuotta, mutta monivaiheisen esivaalikäytännön vuoksi puolueet alkavat pohjustaa seuraavia vaaleja suunnilleen sa-maan aikaan kuin juuri valittu presi-dentti vasta aloittaa nelivuotiskaut-taan. Työrauhaa ei siis maailman vaikutusvaltaisimmaksi kutsutulla henkilöllä ja Yhdysvaltain sotavoi-mien ylipäälliköllä käytännössä juu-rikaan ole.

Obaman toisella kaudella varsin-kin republikaanipuolueen oikeis-tosiipi, niin sanottu Tea Party, on harjoittanut ennennäkemättömän avointa vihanpitoa presidenttiä ja demokraattisen puolueen edustajia kohtaan.

Laki rajoittaa Yhdysvaltain presi-dentinviran kahteen kauteen, joten republikaaneilla on seuraavissa vaa-leissa mahdollisuus saada oma eh-dokkaansa maan presidentksi. Jos näin kävisi ja puolue onnistuisi pitä-mään nykyisen enemmistönsä myös

” Republikaanipuolueen oikeistosiipi on harjoittanut ennennäkemättömän avointa vihanpitoa presidenttiä ja demokraat-tisen puolueen edustajia kohtaan.

Perusamerikkalainen tuntee epävarmuutta. Terrorismin lisäksi monia pelottaa oma talous ja maan repivä poliittinen tilanne. Maan johtajiin ei luoteta.



Amerikkalaiset pelkäävät lyhyttä joulurauhaa

johtava miljardööri Donald Trump ilmoitti muutama päivä sitten pom-mittavansa terroristit ”helvetin kuu-seen”, ottavansa käyttöön Irakin so-dan pahamaineiset hukuttamiski-dutusmenetelmät syytettyjen kuu-lusteluissa ja karkottavansa Yhdys-valloista kaikki Syyrian pakolaiset.

Aiemmin Trump ilmoitti karkot-tavansa myös kaikki laittomat siirto-laiset – heitä on Yhdysvalloissa arvi-olta 11 miljoonaa.

USA haluaa johtaa liittolaisten sotaaKauas on siis Yhdysvalloissa etään-nytty siitä äskettäin edesmenneestä maailmasta jossa harjoitettiin ”aktii-vista ja rauhantahtoista rinnakkais-eloa”.

Täkäläisten sodan kannattajien kannattaisi kuitenkin katsoa ennen kuin katua. Kaikista Hollywood-kuorrutteisista sankaritarinoista huolimatta Yhdysvaltojen sotame-nestys ei ole ollut häävi. Viimei-simmissä sodissa USA on hävinnyt Koreassa, Vietnamissa ja Irakissa. Kenraaleille ja amiraaleille on käy-nyt selväksi, että jos käydään sotia, tarvitaan liittolaisia voittamaan ne.

Tämä sopii republikaanien pää-rahoittajina toimiville Wall Streetin taloushaukoille ja Pentagonin sota-haukoille. Liittolaiset ovat hyödylli-siä monellakin tapaa. Heidän tehtä-vänsä on käydä varsinaiset taistelut ja kärsiä mahdolliset tappiot. Yh-dysvallat johtaa sodankäyntiä, antaa ilmatukea, toimittaa aseita ja suorit-taa tiedustelua.

Puolisen vuosisataa unohduksissa ollut vanha ulkopolitiikan oppi, jonka mukaan sotilasliittolaisuu-teen kytketään taloudellinen yhteis-työ, on löydetty uudelleen. Se mer-kitsee, että liittolaismaat sitoutuvat ostamaan amerikkaisia asejärjestel-miä ja sotatarvikkeita, huolto- ja yl-läpitopalveluineen.

Liittolaisuus hyödyttää suuresti Yhdysvaltojen sotateollisuuden yri-tyksiä. Vaikutukset ulottuvat laa-jemmallekin amerikkalaiseen yh-teiskuntaan, sillä tutkimuksissa on todettu USA:n kansantalouden kas-vaneen ripeästi nimenomaan sotien aikana.

Tällainen tavoite, johon näyttää nyt lisäksi kuuluvan ideologinen si-toutuminen, on sisällytetty äsket-täin hyväksyttyyn USA:n ja Tyy-nenmeren valtioiden yhteistyösopi-mukseen (TPP). Sellainen on mah-dollisesti myös leivottu parhaillaan neuvoteltavaan EU:n ja USA:n väli-sen ”kaupan rajoituksia” poistavaan TTIP-sopimukseen, jossa Suomikin siis on mukana.

Alpo CollanusSan Diego

neitä, kuten esimerkiksi monipuolue-hallituksia, vaan voittaja saa kaiken lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan.

Tähän nyt tarjolla olevaan täy-delliseen yksinvaltaan republikaa-nien esivaalikampanja tähtää. Kun

kuuntelee, mitä puolueen jäsenten eniten kannattamat ehdokkaat jul-kisuudessa päivittäin lupaavat, voi vain kauhistella.

Republikaanien ehdokaskisaa sel-västi 33 prosentin kannatusluvuin

” Kansa ei luota valitsemiinsa johtajiin, ja vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa.

Alpo CollanusAFP Photo / Jewel Samad


Yhdysvalloissa on vahva ”sotahaukka-puolue”, jonka vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa.



Amerikkalaiset pelkäävät lyhyttä joulurauhaaJ oulun lähestyessä amerikka-

lainen kadunmies on vakavasti huolissaan mitä maassa tapah-

tuu. Sen huomaa, kun juttelee naa-pureiden kanssa puutarhan aidan ylitse niitä näitä. On oltu tuttavia jo 15 vuotta, joten pidättyvän small tal-kin lisäksi vaihdetaan joskus oikei-takin mielipiteitä.

Naapurit eivät ole mitenkään herkkähermoisia, sillä suurin osa on sotaväen ja poliisivoimien eläk-keellä olevia upseereita. Monella on tuntuma, että pörssiyhtiöiden ennä-tystuloksista ja hyvistä työllisyyslu-vuista huolimatta tavallisen eläjän tulot vähenevät, mutta menot kasva-vat – varsinkin arkielämän perustar-peiden kuten veden ja energian hin-tojen voimakkaan nousun vuoksi.

Talousongelmien lisäksi yhä use-amman mieltä painaa uusi suuri huoli – omasta, perheenjäsenten ja maan turvallisuudesta.

Amerikkalainen pelkää uutta terrori-iskuaHuolen huomaa myös kansalaisten mielialoja mittaavista tutkimuksista. Viimeisin ilmestyi viikko sitten, ja tulokset kertovat omaa karua kiel-tään joulunviettoon valmistautu-van kansakunnan mietteistä. Peräti 69 prosenttia amerikkalaisista pitää mahdollisena Pariisin terrori-isku-jen kaltaista hyökkäystä Yhdysval-tain maaperällä lähiaikoina.

Presidentti Barack Obamaa, joka noudattaa maltillista ja diplo-matiaan perustuvaa linjaa ulkopoli-tiikassa, kannattaa vain 40 prosent-tia kansasta. Mutta kaikkein kelvot-tomimmat arvosanat saa maan kan-sanedustuslaitos eli kongressi, jonka toimintaa pitää hyväksyttävänä vain joka kymmenes amerikkalainen.

Presidentin ja kongressin yhteis-työ on takkuillut pahasti viime vuo-det. Käytännössä Yhdysvaltain yli 300-miljoonaisen kansakunnan lain-säädäntötyö on ollut täydellisesti pysähdyksissä. Republikaanienem-mistöinen kongressi on pakottanut Obaman hallitsemaan tavalla, jossa tämä on joutunut käyttämään pre-sidentille kuuluvaa veto-oikeutta, mikä on tarkoitettu vain poikkeus-tapauksiin.

Kansa ei luota valitsemiinsa johta-jiin, ja vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa. Tilanne on otollinen mielipi-teen muokkaajille. Päivittäiset uuti-set ampumisvälikohtauksista levot-tomuutta ja pelkoa arjen askareissa.

Pelon ilmapiiriä lisää tapahtu-mien saama laaja julkisuus. Esimer-

kongressissa, se hallitsisi Yhdysval-toja – ja paljolti muuta maailmaa – miten tahtoo.

Yhdysvalloissahan ei ole kehitty-neille monipuoluejärjestelmälle tyy-pillisiä vallan tasapainottamisväli-

kikki: San Diegon – USA:n kahdek-sanneksi suurimman kaupungin – suosituimman paikallisen tv-uutis-kanavan sisällöstä noin puolet kä-sittelee väkivaltaa, rikoksia, sotia ja onnettomuuksia.

Uutiskanava CNN on amerikka-laisten tärkeä kansainvälinen uutis-lähde. Sen uutiset edustavat kuiten-kin hyvin yksipuolisesti republikaa-nien amerikkalais-isänmaallis-soti-laallis-uskonnollista näkemystä. Ta-pahtumien taustoittaminen tähtää kekseliään spekuloinnin avulla ensi-sijaisesti katsojamäärien ylläpitoon ja sitä kautta mainostulojen maksi-mointiin. CNN antaa satojen toimit-tajiensa ja asiantuntijoidensa kautta katsojien ymmärtää, että maailman asiat eivät ole hallinnassa.

Presidentinvaalikampanja kiihdyttää mieliäEpävarmuuden ilmapiirin suurin te-kijä juuri nyt on kuitenkin republi-kaanien taisto presidenttiehdokkuu-desta. Puolueet valitsevat lopullisen ehdokkaansa vasta vuoden 2016 ke-sällä, itse vaalit ovat marraskuussa. Kuitenkin vaalitaistelu on ollut käynnissä jo vuoden päivät.

Yhdysvaltain presidentin vaali-kausi on vain neljä vuotta, mutta monivaiheisen esivaalikäytännön vuoksi puolueet alkavat pohjustaa seuraavia vaaleja suunnilleen sa-maan aikaan kuin juuri valittu presi-dentti vasta aloittaa nelivuotiskaut-taan. Työrauhaa ei siis maailman vaikutusvaltaisimmaksi kutsutulla henkilöllä ja Yhdysvaltain sotavoi-mien ylipäälliköllä käytännössä juu-rikaan ole.

Obaman toisella kaudella varsin-kin republikaanipuolueen oikeis-tosiipi, niin sanottu Tea Party, on harjoittanut ennennäkemättömän avointa vihanpitoa presidenttiä ja demokraattisen puolueen edustajia kohtaan.

Laki rajoittaa Yhdysvaltain presi-dentinviran kahteen kauteen, joten republikaaneilla on seuraavissa vaa-leissa mahdollisuus saada oma eh-dokkaansa maan presidentksi. Jos näin kävisi ja puolue onnistuisi pitä-mään nykyisen enemmistönsä myös

” Republikaanipuolueen oikeistosiipi on harjoittanut ennennäkemättömän avointa vihanpitoa presidenttiä ja demokraat-tisen puolueen edustajia kohtaan.




Amerikkalaiset pelkäävät lyhyttä joulurauhaa

johtava miljardööri Donald Trump ilmoitti muutama päivä sitten pom-mittavansa terroristit ”helvetin kuu-seen”, ottavansa käyttöön Irakin so-dan pahamaineiset hukuttamiski-dutusmenetelmät syytettyjen kuu-lusteluissa ja karkottavansa Yhdys-valloista kaikki Syyrian pakolaiset.

Aiemmin Trump ilmoitti karkot-tavansa myös kaikki laittomat siirto-laiset – heitä on Yhdysvalloissa arvi-olta 11 miljoonaa.

USA haluaa johtaa liittolaisten sotaaKauas on siis Yhdysvalloissa etään-nytty siitä äskettäin edesmenneestä maailmasta jossa harjoitettiin ”aktii-vista ja rauhantahtoista rinnakkais-eloa”.

Täkäläisten sodan kannattajien kannattaisi kuitenkin katsoa ennen kuin katua. Kaikista Hollywood-kuorrutteisista sankaritarinoista huolimatta Yhdysvaltojen sotame-nestys ei ole ollut häävi. Viimei-simmissä sodissa USA on hävinnyt Koreassa, Vietnamissa ja Irakissa. Kenraaleille ja amiraaleille on käy-nyt selväksi, että jos käydään sotia, tarvitaan liittolaisia voittamaan ne.

Tämä sopii republikaanien pää-rahoittajina toimiville Wall Streetin taloushaukoille ja Pentagonin sota-haukoille. Liittolaiset ovat hyödylli-siä monellakin tapaa. Heidän tehtä-vänsä on käydä varsinaiset taistelut ja kärsiä mahdolliset tappiot. Yh-dysvallat johtaa sodankäyntiä, antaa ilmatukea, toimittaa aseita ja suorit-taa tiedustelua.

Puolisen vuosisataa unohduksissa ollut vanha ulkopolitiikan oppi, jonka mukaan sotilasliittolaisuu-teen kytketään taloudellinen yhteis-työ, on löydetty uudelleen. Se mer-kitsee, että liittolaismaat sitoutuvat ostamaan amerikkaisia asejärjestel-miä ja sotatarvikkeita, huolto- ja yl-läpitopalveluineen.

Liittolaisuus hyödyttää suuresti Yhdysvaltojen sotateollisuuden yri-tyksiä. Vaikutukset ulottuvat laa-jemmallekin amerikkalaiseen yh-teiskuntaan, sillä tutkimuksissa on todettu USA:n kansantalouden kas-vaneen ripeästi nimenomaan sotien aikana.

Tällainen tavoite, johon näyttää nyt lisäksi kuuluvan ideologinen si-toutuminen, on sisällytetty äsket-täin hyväksyttyyn USA:n ja Tyy-nenmeren valtioiden yhteistyösopi-mukseen (TPP). Sellainen on mah-dollisesti myös leivottu parhaillaan neuvoteltavaan EU:n ja USA:n väli-sen ”kaupan rajoituksia” poistavaan TTIP-sopimukseen, jossa Suomikin siis on mukana.

Alpo CollanusSan Diego

neitä, kuten esimerkiksi monipuolue-hallituksia, vaan voittaja saa kaiken lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan.

Tähän nyt tarjolla olevaan täy-delliseen yksinvaltaan republikaa-nien esivaalikampanja tähtää. Kun

kuuntelee, mitä puolueen jäsenten eniten kannattamat ehdokkaat jul-kisuudessa päivittäin lupaavat, voi vain kauhistella.

Republikaanien ehdokaskisaa sel-västi 33 prosentin kannatusluvuin

” Kansa ei luota valitsemiinsa johtajiin, ja vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa.

Alpo CollanusAFP Photo / Jewel Samad


Yhdysvalloissa on vahva ”sotahaukka-puolue”, jonka vaikutus näkyy koko yhteiskunnassa.


Demariperhe kotiutui heti uuteen kotiin Ympyrätalossa

Yhden kerroksen väkeävetta oli vain pystyttää seiniä työhuoneiden välille ja käytäville.

Normaali työn touhu alkoi välittömästi jo ensimmäisenä muuttopäivänä, kun ihmiset saivat eteensä pöydän ja alleen tuolin.

Paananen ja muut ovat jo ehtineet huomata sen hyödyn, mitä yhdessä kerroksessa toimiminen tuo – verrattuna Saariniemenkadun kolmeen kerrokseen.

– Me emme jumiudu omiin työhuoneisiimme ja pallottele naapuriin sähköpostia vaan nyt tulee käveltyä toisen luo.

Kuvaavaa on sekin, että Paananen ja SDP:n puheenjohtaja Antti

Rinne jakavat yhteisen työhuoneen.Muutos syntyy pikkuhiljaa myös

pään sisällä, Paananen uskoo.– Tämä tila tekee mahdolliseksi

yhteisöllisen työnteon, kun näemme koko ajan toisiamme. Samaa asiaa ei kannata tehdä päällekkäin. Kun joku taho on erikoistunut tiettyyn asiaan ja ottaa sen haltuunsa, siitä hyötyy koko yhteisö.

Luopumisen tuskaako? Ei suinkaanJohdon assistentti Sirpa Paltamo ja järjestösihteeri Petri Nurmi ovat puoluetoimiston pitkäaikaisimpia työntekijöitä. Paltamo aloitti posti

voinut välttyä – talo kun oli SDP:n omistuksessa yli 35 vuotta.

– Mutta mieluummin toimintaa kuin seiniä, hän muistuttaa.

Muutos syntyy myös pään sisälläItse muuttoruljanssi on ollut aikamoinen. Ympyrätalon tilat olivat onneksi pitkälti muuttovalmiit. Tar

– Tämä on ihana, SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Is-bom hihkaisee vilpittömästi.

Samaa myönteistä hyrinää kuulee kaikilta juuri Helsingin Hakaniemen Ympyrätaloon kotiutuneilta sosialidemokraattien toimijoilta. Avaruus ja valoisuus ovat yllättäneet epäilijätkin.

SDP:n puoluetoimisto aloitti marraskuun puolivälissä muuttonsa Saariniemenkatu 6:ssa sijaitsevasta puoluetalosta Hakaniemen maamerkin Ympyrätalon kuudenteen kerrokseen.

Puoluesihteeri Reijo Paananen myöntää, että haikeudelta ei ole

” Tämä tila tekee mahdol-liseksi yhteisöllisen työnteon, kun näemme koko ajan toisiamme.

Nalle, miten Suomi saadan nousuun?

WäinöKANTAKIRJADEMARI

Tässä me nyt ollaan, kaikenkarvainen seurue uusia lukukavereita. Seikkailemme pitkin lehteä kommentoimassa juttuja jokainen tyylillämme. Eläimet ovat söpöjä, mutta linnut usein pahansuopia. Nalle on rehdisti rikas ja minä taasen tavallinen tallaaja, mutta minulla on kyllä mielipiteitä, enkä epäröi niitä paljastaa.

Hauskoja lukuhetkiä!

Naisia pitäisi palkata enemmän töihin – ne on halvempia.

Maailman rikkain NalleREHDISTI RIKAS


��Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema liikeraken-nus��Valmistui vuonna 1968

Kansallis-Osake-Pankin toi-mitaloksi��Ympyrätalon omistaa Il-

marinen��Talo peruskorjattiin vuo-

sina 2002–2004�� SDP:n puoluetoimis-

ton lisäksi Ympyrätaloon muuttavat Helsingin, Uu-denmaan ja FSD:n sd-piirit, Demarinuoret, Demariopis-kelijat SONK, Työväenleh-distön kannatusyhdistys, Sorsa-säätiö, Työväen sivis-tysliitto ja Demokraatti��Kaikkiaan kuudenteen

kerrokseen tulee väkeä noin 60

YmpYrätalo

Sirpa Paltamo ja Petri Nurmi eivät haikaile Saariniemenkadulle.


Kuvat Timo Sparf

Ympyrätalon kuudennen kerroksen käytävillä väki kokoontuu yhteen luontevasti.

tuksessa vuonna 1978 ja Nurmi neljä vuotta myöhemmin lähettinä.

Mitenkäs on sen ikävän kanssa Saariniemenkadulle?

– En koe luopumisen tuskaa. En-tiset tilat olivat jo aikansa eläneet, Paltamo kuittaa.

Samaa vakuuttaa Nurmi.– Näemme täällä paljon enemmän

toisiamme, kun olemme samassa kerroksessa.

Puoluesihteeri Paanasen toive siirtymisestä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen näyttää toteutuvan.

Marja LuumiDemokraatti

Eihän tätä edes ehdi lukea ennen kun uusi lehti taas kolahtaa?

Lehdestähän tuli söpö, eikö vain??

TiputHyvis&PaHis

DemokraattiUUSI TUHDIMPI DEMOKRAATTI KERRAN VIIKOSSA 7.1.2016 ALKAEN

REHDisTi RiKas



Yhden kerroksen väkeävetta oli vain pystyttää seiniä työhuoneiden välille ja käytäville.

Normaali työn touhu alkoi välittömästi jo ensimmäisenä muuttopäivänä, kun ihmiset saivat eteensä pöydän ja alleen tuolin.

Paananen ja muut ovat jo ehtineet huomata sen hyödyn, mitä yhdessä kerroksessa toimiminen tuo – verrattuna Saariniemenkadun kolmeen kerrokseen.

– Me emme jumiudu omiin työhuoneisiimme ja pallottele naapuriin sähköpostia vaan nyt tulee käveltyä toisen luo.

Kuvaavaa on sekin, että Paananen ja SDP:n puheenjohtaja Antti

Rinne jakavat yhteisen työhuoneen.Muutos syntyy pikkuhiljaa myös

pään sisällä, Paananen uskoo.– Tämä tila tekee mahdolliseksi

yhteisöllisen työnteon, kun näemme koko ajan toisiamme. Samaa asiaa ei kannata tehdä päällekkäin. Kun joku taho on erikoistunut tiettyyn asiaan ja ottaa sen haltuunsa, siitä hyötyy koko yhteisö.

Luopumisen tuskaako? Ei suinkaanJohdon assistentti Sirpa Paltamo ja järjestösihteeri Petri Nurmi ovat puoluetoimiston pitkäaikaisimpia työntekijöitä. Paltamo aloitti posti

voinut välttyä – talo kun oli SDP:n omistuksessa yli 35 vuotta.

– Mutta mieluummin toimintaa kuin seiniä, hän muistuttaa.

Muutos syntyy myös pään sisälläItse muuttoruljanssi on ollut aikamoinen. Ympyrätalon tilat olivat onneksi pitkälti muuttovalmiit. Tar

– Tämä on ihana, SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Is-bom hihkaisee vilpittömästi.

Samaa myönteistä hyrinää kuulee kaikilta juuri Helsingin Hakaniemen Ympyrätaloon kotiutuneilta sosialidemokraattien toimijoilta. Avaruus ja valoisuus ovat yllättäneet epäilijätkin.

SDP:n puoluetoimisto aloitti marraskuun puolivälissä muuttonsa Saariniemenkatu 6:ssa sijaitsevasta puoluetalosta Hakaniemen maamerkin Ympyrätalon kuudenteen kerrokseen.

Puoluesihteeri Reijo Paananen myöntää, että haikeudelta ei ole

” Tämä tila tekee mahdol-liseksi yhteisöllisen työnteon, kun näemme koko ajan toisiamme.

Nalle, miten Suomi saadan nousuun?

WäinöKANTAKIRJADEMARI

Tässä me nyt ollaan, kaikenkarvainen seurue uusia lukukavereita. Seikkailemme pitkin lehteä kommentoimassa juttuja jokainen tyylillämme. Eläimet ovat söpöjä, mutta linnut usein pahansuopia. Nalle on rehdisti rikas ja minä taasen tavallinen tallaaja, mutta minulla on kyllä mielipiteitä, enkä epäröi niitä paljastaa.

Hauskoja lukuhetkiä!

Naisia pitäisi palkata enemmän töihin – ne on halvempia.

Maailman rikkain NalleREHDISTI RIKAS


��Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema liikeraken-nus��Valmistui vuonna 1968

Kansallis-Osake-Pankin toi-mitaloksi��Ympyrätalon omistaa Il-

marinen��Talo peruskorjattiin vuo-

sina 2002–2004�� SDP:n puoluetoimis-

ton lisäksi Ympyrätaloon muuttavat Helsingin, Uu-denmaan ja FSD:n sd-piirit, Demarinuoret, Demariopis-kelijat SONK, Työväenleh-distön kannatusyhdistys, Sorsa-säätiö, Työväen sivis-tysliitto ja Demokraatti��Kaikkiaan kuudenteen

kerrokseen tulee väkeä noin 60

YmpYrätalo

Sirpa Paltamo ja Petri Nurmi eivät haikaile Saariniemenkadulle.


Kuvat Timo Sparf

Ympyrätalon kuudennen kerroksen käytävillä väki kokoontuu yhteen luontevasti.

tuksessa vuonna 1978 ja Nurmi neljä vuotta myöhemmin lähettinä.

Mitenkäs on sen ikävän kanssa Saariniemenkadulle?

– En koe luopumisen tuskaa. En-tiset tilat olivat jo aikansa eläneet, Paltamo kuittaa.

Samaa vakuuttaa Nurmi.– Näemme täällä paljon enemmän

toisiamme, kun olemme samassa kerroksessa.

Puoluesihteeri Paanasen toive siirtymisestä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen näyttää toteutuvan.

Marja LuumiDemokraatti

Eihän tätä edes ehdi lukea ennen kun uusi lehti taas kolahtaa?

Lehdestähän tuli söpö, eikö vain??

TiputHyvis&PaHis

DemokraattiUUSI TUHDIMPI DEMOKRAATTI KERRAN VIIKOSSA 7.1.2016 ALKAEN

REHDisTi RiKas


2 <d>.<m>.<yyyy>UUTISET

Toivotamme asiakkaillemme

hyvää joulua ja onnea

vuodelle 2016!

Jouluna olemme auki:15.–18.12. ma-pe 8–1819.12. pe 8–2020.12. la 8–1821.12. su 10–1822.–23.12. ma–ti 8–2024.12. ke 8–12

Palvelemme:arkisin 8–18lauantaisin 8–16

www. hakaniemenkauppahalli.fi

Palvelemme:arkisin 8-18

lauantaisin 8-16

Jouluna olemme auki:19.12 la 8-18

20.12 su 10-18

21.-23.12 ma-ke 8-20

24.12 to 8-12

Hyvänpalvelun

herkkumyymälä

Roiniset OyHakaniemenkauppahalli

Tuoretta kalaa ammattikalastajilta

jo vuodesta -41.

REITIN KALAHakaniemen halli,myymälä 30, 32puh. 09-714 140

Itkevää mustaleimaaVastakirnuttua

irtovoitaPerinteinen Joulun

paistettu munajuusto% 09 714 563

j u u s t o p u o t iKuusELAN

Facebookissa Kuuselan Juustopuoti

M. KURONENHakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658� toisen kerroksen vanhin myymälä �

�

�Hakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658Hakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658

�

�

Lämmintä jouluun –

KUROSELTA

��

�Kotimaiset unisukat, sekä lapsille ja aikuisille kotimaiset turkisrukkaset

�

P. 040 765 0176

Lahjoja ajatuksella...ajatuksella...


Hyvä Toveri!

Uusi lehti, uusi aikaPitelet käsissäsi Suomen uusinta sanomalehteä. Demokraatilla on kunniakas 120-vuotinen historia; uudistuksen myötä uusi aika-kausi on taas alkamassa. Paperi-lehden ilmestymiskertojen har-veneminen ja verkkouutisoinnin nopeutuminen antavat toimi-tukselle nyt täysin uudenlaisen mahdollisuuden luoda uutisia, joissa on sielua.

Uusi lehti on tuhti paketti pohdiskelevia katsauksia poli-tiikan ilmiöihin. Uudistuksen myötä käsittelemme lehdessä entistä monipuolisemmin ta-loutta ja pidämme tiiviisti sil-

mällä eurooppalaista päätök-sentekoa. Kun hoidamme no-pean uutisoinnin verkossa, leh-dessä on aikaa pysähtyä pohti-maan syitä ja seurauksia. Onko kaikki sitä, miltä ensi silmäyk-sellä näyttää?

Villityksiä ja kirjavisaaLehden uusi Elämä-osio on mu-kana arjessa ja vapaa-ajan rien-noissa. Uusilla palstoilla toi-mitus heittäytyy testaamaan vastaantulevia villityksiä, pu-humme matkailusta, ekologi-sista kysymyksistä ja pysäh-



E L Ä M Ä 3 0


20 €Tarjous




K U LT T U U r i 3 4




” Uusilla palstoilla toimitus heit-täytyy testaamaan vastaantulevia villityksiä, puhumme matkailusta, ekologisista kysymyksistä ja pysähdymme tunnelmoimaan monenlaisten teemojen ympärille.

Demokraatti 2016

dymme tunnelmoimaan mo-nenlaisten teemojen ympärille. Kasvot peilissä -palstalla tutus-tumme ihmisiin työminän ulko-puolelta ja tuomme esiin päättä-jien inhimilliset puolet.

Kulttuuri-osiossa vinkkaamme entistä monipuolisemmin ko-hokohtia kulttuurielämästä. Jat-kamme suosittua Kirjavisaa, mutta uusiakin palstaklassikoita on syntymässä. Vahva ehdokas on Maailmankirjallisuuden kate-kismus-palsta, joka poimii katkel-mia historian merkkiteoksista ja valaisee niiden tausta-ajatuksia.

Liike-osio on koko Suomen kattava katsaus järjestötyöhön. Huomioimme myös pieniä uuti-sia ja esittelemme liikkeen kan-tavat voimat. Mielipidepalstalle valitsemme kiinnostavan kat-tauksen ajatuksella kirjoitettuja pohdintoja, tekstiviestin mittai-sia pikahuomioita ja paljon siltä väliltä. Osion päättävät vuoro-viikoin liikkeen tunnetut nimet Nieminen Vee ja päätoimittaja Mikko Salmi.

Demokraatti

UUden deMokraatin näytenUMeroa on val-misteltu suurella innolla ja aatteen palolla. Tavoit-teenamme on tehdä viikottainen lukuelämys, joka avaa poliittisia ilmiötä, pureutuu yhteiskunnan asi-oihin vasemmistolaisella otteella ja tarjoaa liikkeen tärkeimmät keskusteluteemat huumorilla höystet-tynä.

Tapasin muutama viikko sitten presidentti tarja Halosen Hakaniemen Juttutuvassa. Hän toivoi, että uusi Demokraatti olisi sellainen lehti, joka kolah-taa. Mietiskelin vähän, mitähän presidentti mah-toi oikein tarkoittaa. Lopulta ymmärsin, että Tarjan mielestä lehden tulisi olla niin paksu, että sen ilmes-tymisen voisi kuulla postiluukun kolahduksesta!

Olemme ottaneet presidentin toiveen tosis-samme. Uusi Demokraatti ilmestyy aina perjantai-sin ja on vähintään 40-sivun kokoinen tuhti lukupa-ketti. Painamme lehtemme laadukkaammalle pape-rille, jotta lukuelämys olisi miellyttävämpi.

Tämä lehti on uuden Demokraatin näytenumero, joka jaetaan jokaiselle SDP:n jäsenelle. Mikäli Si-nulle ei vielä tule omaa lehteä säännöllisesti, nyt on oiva tilaisuus liittyä valveutuneeseen lukijajouk-koomme. Uuden lehden vuosikerran saat 86 euron hintaan ja tilauskaavakkeen löydät tämän lehden sivulta 21.

Minä toivon, että uusi Demokraatti on monelle sosialidemokraatille omaa aatemaailmaa lujittava ja ruokkiva lehti, jonka ilmestyminen perjantaisin on yksi viikon kohokohdista.

Jouluisin terveisin,

Mikko SalMiDemokraatin päätoimittaja

P.S. Ai niin, olisi mahtavaa, jos jaksaisit antaa tästä lehdestä palautetta. Missä onnistuimme? Mitä voi-simme tehdä paremmin? Tavoitteenamme on kehit-tää Demokraattia juuri lukijoiden toiveiden ja aja-tusten mukaan. Palautteesi voit lähettää osoittee-seen [email protected]

Jari Soini

Päätoimittaja Mikko Salmi on innoissaan uudesta lehdestä.


2 <d>.<m>.<yyyy>UUTISET

Toivotamme asiakkaillemme

hyvää joulua ja onnea

vuodelle 2016!

Jouluna olemme auki:15.–18.12. ma-pe 8–1819.12. pe 8–2020.12. la 8–1821.12. su 10–1822.–23.12. ma–ti 8–2024.12. ke 8–12

Palvelemme:arkisin 8–18lauantaisin 8–16

www. hakaniemenkauppahalli.fi

Palvelemme:arkisin 8-18

lauantaisin 8-16

Jouluna olemme auki:19.12 la 8-18

20.12 su 10-18

21.-23.12 ma-ke 8-20

24.12 to 8-12

Hyvänpalvelun

herkkumyymälä

Roiniset OyHakaniemenkauppahalli

Tuoretta kalaa ammattikalastajilta

jo vuodesta -41.

REITIN KALAHakaniemen halli,myymälä 30, 32puh. 09-714 140

Itkevää mustaleimaaVastakirnuttua

irtovoitaPerinteinen Joulun

paistettu munajuusto% 09 714 563

j u u s t o p u o t iKuusELAN

Facebookissa Kuuselan Juustopuoti

M. KURONENHakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658� toisen kerroksen vanhin myymälä �

�

�Hakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658Hakaniemen halli II krs. 134-136, puh. 09 701 3658

�

�

Lämmintä jouluun –

KUROSELTA

��

�Kotimaiset unisukat, sekä lapsille ja aikuisille kotimaiset turkisrukkaset

�

P. 040 765 0176

Lahjoja ajatuksella...ajatuksella...


Hyvä Toveri!

Uusi lehti, uusi aikaPitelet käsissäsi Suomen uusinta sanomalehteä. Demokraatilla on kunniakas 120-vuotinen historia; uudistuksen myötä uusi aika-kausi on taas alkamassa. Paperi-lehden ilmestymiskertojen har-veneminen ja verkkouutisoinnin nopeutuminen antavat toimi-tukselle nyt täysin uudenlaisen mahdollisuuden luoda uutisia, joissa on sielua.

Uusi lehti on tuhti paketti pohdiskelevia katsauksia poli-tiikan ilmiöihin. Uudistuksen myötä käsittelemme lehdessä entistä monipuolisemmin ta-loutta ja pidämme tiiviisti sil-

mällä eurooppalaista päätök-sentekoa. Kun hoidamme no-pean uutisoinnin verkossa, leh-dessä on aikaa pysähtyä pohti-maan syitä ja seurauksia. Onko kaikki sitä, miltä ensi silmäyk-sellä näyttää?

Villityksiä ja kirjavisaaLehden uusi Elämä-osio on mu-kana arjessa ja vapaa-ajan rien-noissa. Uusilla palstoilla toi-mitus heittäytyy testaamaan vastaantulevia villityksiä, pu-humme matkailusta, ekologi-sista kysymyksistä ja pysäh-



E L Ä M Ä 3 0


20 €Tarjous




K U LT T U U r i 3 4




” Uusilla palstoilla toimitus heit-täytyy testaamaan vastaantulevia villityksiä, puhumme matkailusta, ekologisista kysymyksistä ja pysähdymme tunnelmoimaan monenlaisten teemojen ympärille.

Demokraatti 2016

dymme tunnelmoimaan mo-nenlaisten teemojen ympärille. Kasvot peilissä -palstalla tutus-tumme ihmisiin työminän ulko-puolelta ja tuomme esiin päättä-jien inhimilliset puolet.

Kulttuuri-osiossa vinkkaamme entistä monipuolisemmin ko-hokohtia kulttuurielämästä. Jat-kamme suosittua Kirjavisaa, mutta uusiakin palstaklassikoita on syntymässä. Vahva ehdokas on Maailmankirjallisuuden kate-kismus-palsta, joka poimii katkel-mia historian merkkiteoksista ja valaisee niiden tausta-ajatuksia.

Liike-osio on koko Suomen kattava katsaus järjestötyöhön. Huomioimme myös pieniä uuti-sia ja esittelemme liikkeen kan-tavat voimat. Mielipidepalstalle valitsemme kiinnostavan kat-tauksen ajatuksella kirjoitettuja pohdintoja, tekstiviestin mittai-sia pikahuomioita ja paljon siltä väliltä. Osion päättävät vuoro-viikoin liikkeen tunnetut nimet Nieminen Vee ja päätoimittaja Mikko Salmi.

Demokraatti

UUden deMokraatin näytenUMeroa on val-misteltu suurella innolla ja aatteen palolla. Tavoit-teenamme on tehdä viikottainen lukuelämys, joka avaa poliittisia ilmiötä, pureutuu yhteiskunnan asi-oihin vasemmistolaisella otteella ja tarjoaa liikkeen tärkeimmät keskusteluteemat huumorilla höystet-tynä.

Tapasin muutama viikko sitten presidentti tarja Halosen Hakaniemen Juttutuvassa. Hän toivoi, että uusi Demokraatti olisi sellainen lehti, joka kolah-taa. Mietiskelin vähän, mitähän presidentti mah-toi oikein tarkoittaa. Lopulta ymmärsin, että Tarjan mielestä lehden tulisi olla niin paksu, että sen ilmes-tymisen voisi kuulla postiluukun kolahduksesta!

Olemme ottaneet presidentin toiveen tosis-samme. Uusi Demokraatti ilmestyy aina perjantai-sin ja on vähintään 40-sivun kokoinen tuhti lukupa-ketti. Painamme lehtemme laadukkaammalle pape-rille, jotta lukuelämys olisi miellyttävämpi.

Tämä lehti on uuden Demokraatin näytenumero, joka jaetaan jokaiselle SDP:n jäsenelle. Mikäli Si-nulle ei vielä tule omaa lehteä säännöllisesti, nyt on oiva tilaisuus liittyä valveutuneeseen lukijajouk-koomme. Uuden lehden vuosikerran saat 86 euron hintaan ja tilauskaavakkeen löydät tämän lehden sivulta 21.

Minä toivon, että uusi Demokraatti on monelle sosialidemokraatille omaa aatemaailmaa lujittava ja ruokkiva lehti, jonka ilmestyminen perjantaisin on yksi viikon kohokohdista.

Jouluisin terveisin,

Mikko SalMiDemokraatin päätoimittaja

P.S. Ai niin, olisi mahtavaa, jos jaksaisit antaa tästä lehdestä palautetta. Missä onnistuimme? Mitä voi-simme tehdä paremmin? Tavoitteenamme on kehit-tää Demokraattia juuri lukijoiden toiveiden ja aja-tusten mukaan. Palautteesi voit lähettää osoittee-seen [email protected]

Jari Soini

Päätoimittaja Mikko Salmi on innoissaan uudesta lehdestä.


MaailmankuviaKOONNUT aNTTi vUOreNriNNe

P akolaiskriisi ja terrorismi uhkaavat Euroo pan yhtenäisyyttä ja koko Eurooppaprojektia. Vaara tulee paitsi Britanni

asta myös ItäEuroopasta. Tuossa sen nyt näkee, meidän on saatava rajamme omaan valvontaamme ja lähdettävä EU:sta, riemuitsivat Britannian konservatiivisen puolueen oikeistosiipi ja EU:n vastainen pieni Ukippuolue pakolaisvirran alettua.

Ukipin edustaja heittäytyi hurskaaksi ja esitti, että jos Britannia lähtisi Euroopan yhteisöstä, se voisi ottaa enemmän pakolaisia. Jo suopeammaksi muuttunut yleinen mielipidekin on taas Englannissa pakolaiskriisin takia kääntynyt EU:n vastaiseksi.

u u u

Mutta ongelma tulee myös idästä. Itäisen KeskiEuroopan maat ovat kääntyneet pakolaiskysymyksen takia EU:n liberaalia järjestelmää ja ”Brysseliä” vastaan. Lontoon tarkkailijapiireissä on arvioitu, että enää ei EU:ta jaa niinkään taloudellisesti kurinalaisen PohjoisEuroopan ja rahaasioissa holtittoman, korruptoidun EteläEuroopan välinen juopa. Vastakoh

taisuus alkaa olla suurempi lähes epäitsekkään LänsiEuroopan (Britanniaa lukuunottamatta) ja ulkomaalaisia kammoksuvan oikeistopopulistisen ItäEuroopan välillä.

Monella itäisen KeskiEuroopan maalla on vain pikkuriikkinen muslimiväestö verrattuna Saksaan ja Ranskaan, ja vain Unkari on ollut pakolaisten kulkutiellä. Silti vuonna 2010 Unkarissa remmiin astuneen oikeistopopulistisen Victor Orbanin ja hänen Fidetzpuolueensa nationalistisxenofobiset äänenpainot ja pelottelu sivilisaatioiden taistelusta alkavat soluttautua Puolaan,

Slovakiaan ja Tsekin tasavaltaan.Esimerkiksi Puolan uuden

Laki ja oikeus puolueen hallituksen Euroopan ministeri Konrad Szymanski julisti heti Pariisin massamurhan jälkeen, että Euroopan maahanmuuttopolitiikka vaatii radikaalia uudistusta, ja että Puola ei missään nimessä voi hyväksyä EU:n suunnitelmaa jakaa pako

laisia enemmän eri Euroopan maiden kesken.Slovakian pääministeri Robert Fico on uhan

nut vetää maansa mielummin pois EU:sta kuin ottaa maahan pakolaisia Brysselin kiintiösuunnitelman mukaan.

Eurooppa vapisee

eeva LeNNONLontoo

Oppositio vahvoilla VenezuelassaOppositio on voittamassa Venezuelan vaalit sunnuntaina. Demokraattiseen oppositioon (Mesa de la Unidad Democratica, MUD) kuuluu peräti 11 puoluetta, joista useimmat ovat lähellä poliittista keskustaa tai keskustavasemmistoa. Mukana on myös sosialidemokraattisia puolueita.

Opposition kannatus gallupeissa on ollut yli 50 prosenttia, kun Hugo Cha-vezin seuraajan Nicolas Maduron sosialistipuoluetta kannattaa vähän yli

30 prosenttia äänestäjistä. Maduron on epäilty yrittävän keskeyttää vaalit, mutta hän on toistaiseksi ilmoittanut uskovansa äänestäjiinsä. Maduro tuli valituksi presidentiksi täpärästi vuonna 2013 Hugo Chavezin kuoleman jälkeen.

Hugo Chavezin kommunistihenkiset sosia listit ovat johtaneet Venezuelaa vuodeta 1999.

Demokraatti

Maailma tänään

Demarimepeiltä tukea KataiselleEuroparlamentin S&D ryhmä kiittelee komissaari Jyrki Kataisen (kok.) keskiviikkona esittelemää kiertotalousohjelmaa.

– Onnistuimme pelastamaan tämän äärimmäisen tärkeän projektin ja saimme komission sitoutumaan siihen, demarimeppi Kathleen Van Brempt tiedotti torstaina.

Van Bremptin mukaan 600 miljoonaa tonnia jätettä voitaisiin käyttää uudelleen Euroopassa. Hän kiittelee Kataisen esittelemää ohjelmaa kunnianhimoiseksi. Tiekarttaan pitää kuitenkin saada konkreettisempia tavoitteita, jotta se toimisi haluttuun suuntaan. (Demokraatti)

Ruotsidemokraatit gallup-nosteessaRuotsidemokraattien kannatus nousi jo 20 prosenttiin tilastokeskus SCB:n marraskuun mittauksessa. Puolueen kasvu tapahtui erityisesti kokoomuksen kustannuksella. Sosialidemokraatit ovat yhä Ruotsin suosituin puolue 27,6 prosentin kannatuksella. (Demokraatti)

Nicaragua kieltäytyi päästöleikkauksistaNicaraguasta tuli tiistaina ensimmäinen maa, joka kieltäytyi esittämästä vapaaehtoista suunnitelmaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

– Se tuhoaisi historiallisen vastuun käsitteen, perusteli Nicaraguan delegaatiota johtava Paul Oquist. (STTAFP)

Espanjan kampanjat alkavatEspanjan parlamenttivaalit päättävät Euroopan vaalivuoden 20. joulukuuta. Vaalikampanjat avataan virallisesti tänään perjantaina. Hallituspuolue, porvarien PP lähtee vaaleihin piikkipaikalta, vaikka on menettänyt kannatustaan. Demarien PSOE on yhä ykköshaastaja. Niskaan hengittää kuitenkin uusi liberaalinen kansalaispuolue. Vasemmistolaisen Podemosin kannatus on taantunut 15 prosentin paikkeille. (Demokraatti)

Itäisen Keski-Euroopan maat ovat kääntyneet EU:n liberaalia

järjestelmää vastaan.

Suhtautuminen pakolaisiin on kiristynyt monessa Euroopan maassa. Tämä on nostanut äärioikeiston kannatusta muun muassa Ruotsissa.

AFP Photo / Jonathan Nackstrand

Ex-presidentti Hugo Chavez ja vallankumoussankari Simon Bolivar vauhdittavat yhä nykyisen presidentin Nicolas Maduron kampanjaa Venezuelassa.

AFP Photo / Federico Parra


Laiva on lastattu demareillaSDP ja Demokraatti järjestävät perinteisen lukijaristeilyn Tallinnaan 27.–28.8.2016Valmistaudumme joukolla kuntavaaleihin, jotka pidetään 9.4.2017. Mukana on liikkeemme ykköskaarti, Demokraatin valiojoukko ja kiinnostavia luennoitsijoita yhteiskunnan huipulta. Risteilymenoa vauhdittaa Suomen viihdemaailman parhaimmisto.

Varaa aika kalenteristasi jo nyt ja seuraa ilmoittelua lehdessä ja Demokraatin netissä.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

www.pam.fiISKE

TAKAISIN

Vain ammattiliittosi pitää nyt puoliasi. Liity kuljetus-alan ammattiliittoonAuto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry.www.akt.fi

Vain ammattiliittosi pitää nyt puoliasi. Liity kuljetus-alan ammattiliittoon

KULJETUSALAN AMMATTILAINEN,HALLITUS ISKI KÄTENSÄSYVÄLLE SINUN TASKUUSI


MaailmankuviaKOONNUT aNTTi vUOreNriNNe

P akolaiskriisi ja terrorismi uhkaavat Euroo pan yhtenäisyyttä ja koko Eurooppaprojektia. Vaara tulee paitsi Britanni

asta myös ItäEuroopasta. Tuossa sen nyt näkee, meidän on saatava rajamme omaan valvontaamme ja lähdettävä EU:sta, riemuitsivat Britannian konservatiivisen puolueen oikeistosiipi ja EU:n vastainen pieni Ukippuolue pakolaisvirran alettua.

Ukipin edustaja heittäytyi hurskaaksi ja esitti, että jos Britannia lähtisi Euroopan yhteisöstä, se voisi ottaa enemmän pakolaisia. Jo suopeammaksi muuttunut yleinen mielipidekin on taas Englannissa pakolaiskriisin takia kääntynyt EU:n vastaiseksi.

u u u

Mutta ongelma tulee myös idästä. Itäisen KeskiEuroopan maat ovat kääntyneet pakolaiskysymyksen takia EU:n liberaalia järjestelmää ja ”Brysseliä” vastaan. Lontoon tarkkailijapiireissä on arvioitu, että enää ei EU:ta jaa niinkään taloudellisesti kurinalaisen PohjoisEuroopan ja rahaasioissa holtittoman, korruptoidun EteläEuroopan välinen juopa. Vastakoh

taisuus alkaa olla suurempi lähes epäitsekkään LänsiEuroopan (Britanniaa lukuunottamatta) ja ulkomaalaisia kammoksuvan oikeistopopulistisen ItäEuroopan välillä.

Monella itäisen KeskiEuroopan maalla on vain pikkuriikkinen muslimiväestö verrattuna Saksaan ja Ranskaan, ja vain Unkari on ollut pakolaisten kulkutiellä. Silti vuonna 2010 Unkarissa remmiin astuneen oikeistopopulistisen Victor Orbanin ja hänen Fidetzpuolueensa nationalistisxenofobiset äänenpainot ja pelottelu sivilisaatioiden taistelusta alkavat soluttautua Puolaan,

Slovakiaan ja Tsekin tasavaltaan.Esimerkiksi Puolan uuden

Laki ja oikeus puolueen hallituksen Euroopan ministeri Konrad Szymanski julisti heti Pariisin massamurhan jälkeen, että Euroopan maahanmuuttopolitiikka vaatii radikaalia uudistusta, ja että Puola ei missään nimessä voi hyväksyä EU:n suunnitelmaa jakaa pako

laisia enemmän eri Euroopan maiden kesken.Slovakian pääministeri Robert Fico on uhan

nut vetää maansa mielummin pois EU:sta kuin ottaa maahan pakolaisia Brysselin kiintiösuunnitelman mukaan.

Eurooppa vapisee

eeva LeNNONLontoo

Oppositio vahvoilla VenezuelassaOppositio on voittamassa Venezuelan vaalit sunnuntaina. Demokraattiseen oppositioon (Mesa de la Unidad Democratica, MUD) kuuluu peräti 11 puoluetta, joista useimmat ovat lähellä poliittista keskustaa tai keskustavasemmistoa. Mukana on myös sosialidemokraattisia puolueita.

Opposition kannatus gallupeissa on ollut yli 50 prosenttia, kun Hugo Cha-vezin seuraajan Nicolas Maduron sosialistipuoluetta kannattaa vähän yli

30 prosenttia äänestäjistä. Maduron on epäilty yrittävän keskeyttää vaalit, mutta hän on toistaiseksi ilmoittanut uskovansa äänestäjiinsä. Maduro tuli valituksi presidentiksi täpärästi vuonna 2013 Hugo Chavezin kuoleman jälkeen.

Hugo Chavezin kommunistihenkiset sosia listit ovat johtaneet Venezuelaa vuodeta 1999.

Demokraatti

Maailma tänään

Demarimepeiltä tukea KataiselleEuroparlamentin S&D ryhmä kiittelee komissaari Jyrki Kataisen (kok.) keskiviikkona esittelemää kiertotalousohjelmaa.

– Onnistuimme pelastamaan tämän äärimmäisen tärkeän projektin ja saimme komission sitoutumaan siihen, demarimeppi Kathleen Van Brempt tiedotti torstaina.

Van Bremptin mukaan 600 miljoonaa tonnia jätettä voitaisiin käyttää uudelleen Euroopassa. Hän kiittelee Kataisen esittelemää ohjelmaa kunnianhimoiseksi. Tiekarttaan pitää kuitenkin saada konkreettisempia tavoitteita, jotta se toimisi haluttuun suuntaan. (Demokraatti)

Ruotsidemokraatit gallup-nosteessaRuotsidemokraattien kannatus nousi jo 20 prosenttiin tilastokeskus SCB:n marraskuun mittauksessa. Puolueen kasvu tapahtui erityisesti kokoomuksen kustannuksella. Sosialidemokraatit ovat yhä Ruotsin suosituin puolue 27,6 prosentin kannatuksella. (Demokraatti)

Nicaragua kieltäytyi päästöleikkauksistaNicaraguasta tuli tiistaina ensimmäinen maa, joka kieltäytyi esittämästä vapaaehtoista suunnitelmaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

– Se tuhoaisi historiallisen vastuun käsitteen, perusteli Nicaraguan delegaatiota johtava Paul Oquist. (STTAFP)

Espanjan kampanjat alkavatEspanjan parlamenttivaalit päättävät Euroopan vaalivuoden 20. joulukuuta. Vaalikampanjat avataan virallisesti tänään perjantaina. Hallituspuolue, porvarien PP lähtee vaaleihin piikkipaikalta, vaikka on menettänyt kannatustaan. Demarien PSOE on yhä ykköshaastaja. Niskaan hengittää kuitenkin uusi liberaalinen kansalaispuolue. Vasemmistolaisen Podemosin kannatus on taantunut 15 prosentin paikkeille. (Demokraatti)

Itäisen Keski-Euroopan maat ovat kääntyneet EU:n liberaalia

järjestelmää vastaan.

Suhtautuminen pakolaisiin on kiristynyt monessa Euroopan maassa. Tämä on nostanut äärioikeiston kannatusta muun muassa Ruotsissa.

AFP Photo / Jonathan Nackstrand

Ex-presidentti Hugo Chavez ja vallankumoussankari Simon Bolivar vauhdittavat yhä nykyisen presidentin Nicolas Maduron kampanjaa Venezuelassa.

AFP Photo / Federico Parra


Laiva on lastattu demareillaSDP ja Demokraatti järjestävät perinteisen lukijaristeilyn Tallinnaan 27.–28.8.2016Valmistaudumme joukolla kuntavaaleihin, jotka pidetään 9.4.2017. Mukana on liikkeemme ykköskaarti, Demokraatin valiojoukko ja kiinnostavia luennoitsijoita yhteiskunnan huipulta. Risteilymenoa vauhdittaa Suomen viihdemaailman parhaimmisto.

Varaa aika kalenteristasi jo nyt ja seuraa ilmoittelua lehdessä ja Demokraatin netissä.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

www.pam.fiISKE

TAKAISIN

Vain ammattiliittosi pitää nyt puoliasi. Liity kuljetus-alan ammattiliittoonAuto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry.www.akt.fi

Vain ammattiliittosi pitää nyt puoliasi. Liity kuljetus-alan ammattiliittoon

KULJETUSALAN AMMATTILAINEN,HALLITUS ISKI KÄTENSÄSYVÄLLE SINUN TASKUUSI


”POIKANI, JONAIN PÄIVÄNÄ TÄMÄ KAIKKI ON SINUN.”

Osuuskaupan tavoite ei ole tuottaa voittoa. Tehtävämme on tuottaa etujaomistajillemme. Omistajiamme ovat kaikki S-Etukortin haltijat – asiakkaamme.


E ElämäTuottaja:Nora Vilva(09) 701 [email protected]

1 2 3 4 5Mitä lahjaksi kun kaikilla on jo kaikkea?Mitäpä jos tänä jouluna unohtaisit tavaranpaljouden lisäämisen ja antaisitkin hyvin henkilökohtaisen lahjan, yhteisiä elämyksiä ja yhteistä aikaa? Yhdessäolosta ja yhteisistä kokemuksista hetkistä tärkeiden ja rakkaiden ihmisten kanssa tulee hyvä mieli ja syntyy ihania muistoja.

ElämänkumppanillE�� yhteinen hotelli-

viikonloppu toisessa kaupungissa ��mökkiviikonloppu

luonnon helmassa

lapsEllE

�� koko perheen retki huvipuistoon, sirkukseen, eläin-tarhaan tai vaikkapa hohtokeilaamaan

VanhEmmallE�� ravintola-

illallinen yhdessä�� arjen apua,

vaikkapa kotisiivous 5 kertaa vuodessa

YstäVällE

�� yhteinen elämys taiteen parissa; teatterissa, ooppe-rassa, baletissa tai taidenäyttelyssä

YstäVäpariskunnallE�� yhteinen

sunnuntaibrunssi ��piknik-retki

luontoon tai päiväretki vieraaseen kaupunkiin

Kapulya


”POIKANI, JONAIN PÄIVÄNÄ TÄMÄ KAIKKI ON SINUN.”

Osuuskaupan tavoite ei ole tuottaa voittoa. Tehtävämme on tuottaa etujaomistajillemme. Omistajiamme ovat kaikki S-Etukortin haltijat – asiakkaamme.


E ElämäTuottaja:Nora Vilva(09) 701 [email protected]

1 2 3 4 5Mitä lahjaksi kun kaikilla on jo kaikkea?Mitäpä jos tänä jouluna unohtaisit tavaranpaljouden lisäämisen ja antaisitkin hyvin henkilökohtaisen lahjan, yhteisiä elämyksiä ja yhteistä aikaa? Yhdessäolosta ja yhteisistä kokemuksista hetkistä tärkeiden ja rakkaiden ihmisten kanssa tulee hyvä mieli ja syntyy ihania muistoja.

ElämänkumppanillE�� yhteinen hotelli-

viikonloppu toisessa kaupungissa ��mökkiviikonloppu

luonnon helmassa

lapsEllE

�� koko perheen retki huvipuistoon, sirkukseen, eläin-tarhaan tai vaikkapa hohtokeilaamaan

VanhEmmallE�� ravintola-

illallinen yhdessä�� arjen apua,

vaikkapa kotisiivous 5 kertaa vuodessa

YstäVällE

�� yhteinen elämys taiteen parissa; teatterissa, ooppe-rassa, baletissa tai taidenäyttelyssä

YstäVäpariskunnallE�� yhteinen

sunnuntaibrunssi ��piknik-retki

luontoon tai päiväretki vieraaseen kaupunkiin

Kapulya


TeksTi sari saloranTa kuvaT Jari soini

Olipa kerran minä


Tommy Hellsten opettaa läsnäolon taitoa

H yisestä marraskuun säästä tuntuu hyvältä astua si-sään. Kodikkuus ja lämpö pelmahtaa jo eteisestä vas-taan. Ollaan Sipoon Gesterbyssä, Lindnäsin tilalla.

Täällä asuu ja työskentelee Tommy Hellsten, koko kansan terapeuttina tunnettu kirjailija, kouluttaja ja teologi.Vanhasta navettarakennuksesta on kunnostettu koulutuskes-kus, jota Hellsten pyörittää yhdessä vaimonsa Caritan ja van-himman poikansa Mathiaksen kanssa. Mäenpäältä lumista peltomaisemaa katselee Hellstenien hulppea kotitalo.

Käytävällä on iso kori pullollaan erivärisiä villasukkia. Te-kisi mieli vetää siitä sukat jalkaan, vaikka puulattia lämmit-tääkin mukavasti jalkoja.

Hellstenin työhuoneessa pienellä pöydällä palaa kynttilä. Sen molemmin puolin on kaksi nahkaista nojatuolia. Täällä Hellsten pitää yksityistä vastaanottoa.

Hellstenin mukaan ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi.

– Se on meidän perusrakenteessa oleva tosiasia. Kyse on oikeastaan rakkauden, yhteyden tarpeesta. Että joku kohtaa ja näkee sinut.

Jotta voi kohdata toisen ihmisen, pitää ensin tiedostaa itse kuka on. Tästä on kyse Ihminen tavattavissa -mentorkoulu-tuksessa, johon Hellstenien yritys pääasiassa keskittyy.

Nelivuotisessa prosessissa opetellaan ensin läsnäoloa it-sessä ja sitten toisen ihmisen kohtaamista. Osallistujat tulevat eri aloilta, on lääkäriä, yrittäjää, juristia, opettajaa, jopa pappi.

»

”Nukumme kollektiivista unta”


TeksTi sari saloranTa kuvaT Jari soini

Olipa kerran minä


Tommy Hellsten opettaa läsnäolon taitoa

H yisestä marraskuun säästä tuntuu hyvältä astua si-sään. Kodikkuus ja lämpö pelmahtaa jo eteisestä vas-taan. Ollaan Sipoon Gesterbyssä, Lindnäsin tilalla.

Täällä asuu ja työskentelee Tommy Hellsten, koko kansan terapeuttina tunnettu kirjailija, kouluttaja ja teologi.Vanhasta navettarakennuksesta on kunnostettu koulutuskes-kus, jota Hellsten pyörittää yhdessä vaimonsa Caritan ja van-himman poikansa Mathiaksen kanssa. Mäenpäältä lumista peltomaisemaa katselee Hellstenien hulppea kotitalo.

Käytävällä on iso kori pullollaan erivärisiä villasukkia. Te-kisi mieli vetää siitä sukat jalkaan, vaikka puulattia lämmit-tääkin mukavasti jalkoja.

Hellstenin työhuoneessa pienellä pöydällä palaa kynttilä. Sen molemmin puolin on kaksi nahkaista nojatuolia. Täällä Hellsten pitää yksityistä vastaanottoa.

Hellstenin mukaan ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi.

– Se on meidän perusrakenteessa oleva tosiasia. Kyse on oikeastaan rakkauden, yhteyden tarpeesta. Että joku kohtaa ja näkee sinut.

Jotta voi kohdata toisen ihmisen, pitää ensin tiedostaa itse kuka on. Tästä on kyse Ihminen tavattavissa -mentorkoulu-tuksessa, johon Hellstenien yritys pääasiassa keskittyy.

Nelivuotisessa prosessissa opetellaan ensin läsnäoloa it-sessä ja sitten toisen ihmisen kohtaamista. Osallistujat tulevat eri aloilta, on lääkäriä, yrittäjää, juristia, opettajaa, jopa pappi.

»

”Nukumme kollektiivista unta”


Kaikkia yhdistää se, että vaikka oma elämä ja ura on kunnossa, jo-tain tuntuu kuitenkin puuttuvan. Hellstenin mukaan koulutuksessa yhdistyvät oma kasvu ja toisten koh-taamisen taito.

– Me lähdemme siitä, että oma ih-misyys toteutuu yhteydessä toisten kanssa.

Nykyihminen ei tunne kuulu-vansa oikein mihinkään, vaan on yhä enemmän itsensä varassa. Tämä synnyttää pelkoa, turvattomuutta, epätoivoisia yrityksiä rakentaa ih-misarvoa.

– Suorittaminen, omistaminen, päihteet, toisiin takertuminen, ne ovat keinoja joihin ihmiset turvau-tuvat yrittäessään luoda omaa mer-kittävyyttään.

Tälle ”ihmisyyttä alasajavalle kulttuurille ” Hellsten haluaa luoda vastakulttuuria.

Kipu herättää meidät muutokseenHellstenin yritys on toiminut vuo-desta 1991, mutta ura ihmisten autta-jana alkoi oikeastaan jo 1977, jolloin Hellsten meni Helsingin ympäris-tökuntien A-klinikan katkaisuhoito-asemille valvojaksi. Vuosien varrella hän on nähnyt, miten länsimaista ihmistä vaivaa tarkoituksettomuus, tyhjyyden tunne.

– Me luomme ja ylläpidämme elämäntapaa, jossa syvyyden ja merkittävyyden puutetta yritetään kompensoida pinnalla olevalla pal-joudella. Pitää saada kaikki, ehtiä kaikki, kokea kaikki.

Kyse ei ole ahneudesta, vaan epä-toivosta ja sokeudesta.

Ajamme jatkuvasti takaa jotain, mitä emme tarvitse, siksi emme koskaan voi saada sitä kylläksemme. Kiireestä on tullut elämäntapa. Ih-minen kurkottaa koko ajan jonnekin, pois tästä hetkestä.

– Kun astut pois tästä ainoasta paikasta, missä elämä on elettävissä, astut tyhjyyteen.

Hellsten puhuu kollektiivisesta unesta, josta meidän olisi herättävä todellisuuteen.

– Ja tässä en tarkoita niinkään us-konnollista heräämistä, vaan herää-mistä tietoisuuteen, todellisuuteen.

Hellsten ottaa vertauksen: Is-tut Moskovaan menevässä junassa, vaikka tiedät että pitäisi olla me-nossa Roomaan. Sen tiedostaminen on kuitenkin vaikeaa, se pelottaa, koska se merkitsisi suurta muutosta. Ja se pelottaa, koska sitä ei voi hal-lita eikä elää etukäteen.

– Ja mieluummin ihminen valitsee kurjuuden, kuin altistaa itsensä sille, ettei hallitse, ymmärrä ja on avuton.

Suuriin muutoksiin liittyy Hell-stenin mukaan aina kipu.

– Kukaan ei muutu, ennen kuin muuttumisesta kieltäytyminen al-kaa olla liian tuskallista. Kipu taval-laan pyrkii herättämään meidät.

Kun ihminen on takertunut johon-kin – se voi olla työpaikka, avioliitto tai elämäntapa–takana on kuvitelma, että tämä on se elämä jota pitää elää. Siitä tulee itsestäänselvyys.

– Kun siihen tuudittautuu, ei näe, että elämä kutsuu johonkin muuhun.

Hellstenin mukaan ihmisen pitäisi kuunnella enemmän tunteitaan, si-sältä tulevia signaaleja, intuitiota.

Pelko väistyy, kun oppii läsnäolon taidonMutta vaikka ihminen haluaisikin muutosta elämäänsä, se yleensä pe-lottaa. Miten sitä sitten voisi voittaa pelkonsa?

Kyse on Hellstenin mukaan läsnä-olon taidosta.

– Pelko aiheuttaa sen, ettet uskalla olla läsnä, tässä ja nyt. Se sanoo, ettet riitä, et kelpaa, et ole tarpeeksi.

Hän ottaa esimerkin omasta elä-mästään. Yleisön edessä esiintymi-nen kammotti pitkään Hellsteniä. Kuitenkin se on osa hänen työtään. Kun jatkuva pelkääminen kävi voi-

�� syntyi 1951 Loviisassa�� terapeutti, kouluttaja, kirjailija,

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja ja johtaja��naimisissa, kolme aikuista lasta�� julkaissut yli 20 elämäntaitoa

käsittelevää kirjaa, joista tunne-tuin on Virtahepo olohuonees-sa (1991) ja Saat sen mistä luovut (1996)�� koulutukseltaan teologi��harrastaa purjehdusta ja valo-

kuvausta

Tommy HellsTen


ikäänkuin pelokas pupu, jonka sel-kään sitä hyppää ja ratsastaa tulevai-suuteen ratkaisemaan asioita, jotka eivät koskaan tapahdu.

– Kun pupu tulee ja kutsuu sua ratsastusretkelle, sanot että hei, mä en nyt tule, mene sinä!

”Ruotsissa puhun muumikieltä”Hellstenin luentomatkat ovat koti-maan lisäksi suuntautuneet Ruot-siin, Norjaan ja Viroon.

Millaisia suomalaiset ovat ver-rattuna ruotsalaisiin, olemmeko me synkempiä ja enemmän masentu-neisuuten taipuvaisia?

– Me ollaan pelokkaampia. Mei-dän on vaikeampi antaa itsestämme toisille. Me kyräillään ja ollaan va-ruillamme.

Ruotsissa vallitsee Hellstenin mu-kaan suurempi ”kulttuurinen turva ja hyväntahtoisuus”, joka näkyy eri-laisissa pikkuasioissa.

Kerran hänen vaimonsa Carita tarvitsi lääkettä apteekista, joka oli juuri sulkemaisillaan.

– Myyjä sanoi, ettei meillä ole sitä lääkettä hyllyssä, mutta mulla on omaa lääkettä laukussani, voin an-taa siitä sulle.

Olisiko tällaista tapahtunut Suo-messa? Ei, täällä olisi sanottu vain ettei meillä ole sitä lääkettä!, Hell-sten naurahtaa.

Hän muistelee, miten hän ar-kaili suomenruotsiaan 1990-luvun alussa aloittaessaan esiintymiset Ruotsissa. Se oli turhaa. Hellstenin suomenruotsalainen nuotti herätti vain sympatioita. Se toi ruotsalai-sille mieleen lapsuusmuistoja. Bir-gitta Ulfsson ja Lasse Pöysti luki-vat heille aikoinaan samalla nuotilla muumikirjoja.

Nykyään Hellsten aloittaakin lu-entonsa Ruotsissa toteamalla että ”valitettavasti en puhu ruotsia, vaan muumikieltä. Mutta olen käsittänyt että se on teidän mielestä suloista”.

– Ruotsissa mulle tulee olo, että olen suloinen! hän nauraa.

Suurten muutosten edessäHellsten on kirjoittanut liki kolme-kymmentä elämäntaitoa käsittele-vää kirjaa. Esikoinen, vuonna 1991 ilmestynyt Virtahepo olohuoneessa todella kolahti suomalaisiin.

Ilmeisesti monen meistä elämää on lapsuudessa varjostanut jokin voimakas ilmiö, esimerkiksi alko-holismi, mistä perheessä ei kuiten-kaan ole puhuttu ääneen.

– Kyllähän se ilmiö on sama, al-lekirjoitan sen edelleen. Mutta en varmaan enää kirjoittaisi sillä ta-valla.

– Mutta onhan se ihmeellistä, että kirjan ilmestymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 25 vuotta, ja edelleen se myy. Jotain se on onnis-tunut sanoittamaan, koska se edel-leen elää ja kuluu ihmisten käsissä.

Uransa tärkeimpänä saavutuk-sena Hellsten pitää uusinta kir-jaansa. Tähän olen tullut – kirja mer-kityksen löytämisestä ilmestyy Suo-messa helmikuussa, Ruotsissa huh-tikuussa.

– Se on tähän astisen elämäni ja ajatteluni synteesi, kokoaminen kai-kesta, hengellinen fokus mielessä, kirjailija toteaa.

Ensi vuoden alussa Hellsten on jäämässä eläkkeelle. Yritys jatkaa kuitenkin toimintaansa, vaikka hän vähentää työntekoaan siellä.

Edessä on toinenkin muutos. Ko-titalo, se joka katselee peltomaise-maa, on menossa myyntiin. Sillä on tarkoitus maksaa epäonnistuneen yritysoston mukanaan tuova velka pois.

Pelko, kauhu, suru ja luopumisen tuska, niillä sanoin Hellsten kuvailee tuntemuksiaan.

– Tämä on ollut 30 vuotta mun ko-tini. Aavistan kuitenkin tämän muu-toksen takaa samalla jotain hyvää.

Minkä taidon haluaisit vielä oppia tässä elämässä?– Haluaisin rakentaa savustusuunin ja oppia tekemään savusilakoita.

Ihminen jota ihailet?– Jeesus Kristus Nasaretilainen

Jos et olisi terapeutti ja teologi, mikä susta olisi tullut?Elokuvaohjaaja. Jossain vaiheessa mietin sitä nuoruudessani. Papin hommia mietin myös, mutta se tuli enemmän teologian opis-keluista, se oli muka itsestään selvää.

KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA

mille, asia oli pakko lopulta selvit-tää. Hellsten sanoo tajunneensa läs-näolon mysteerin.

– Istuin lentokoneessa, menossa jonnekin luennoimaan. Rupesin luo-maan skenaariota kuinka pelottavaa se on, mitä jos joku kysyy jotain mi-

hin en osaa vastata? Sitten tajusin, että nythän olen tässä hetkessä, juon kahvia ja kaikki on ok.

Seuraavaksi Hellsten kysyi itsel-tään, onko mahdollista jäädä tähän läsnäolon tilaan, kun astuu lavalle.

– Tajusin, että se on täysin mah-dollista.

Vähitellen yleisön eteen ei tarvin-nut enää mennä pelon kautta, vaan Hellsten oppi olemaan heti läsnä, levollinen. Hän huomasi, että tämä hetki pitää sisällään kaiken tarpeel-lisen.

Ajatukset siis luovat pelon, ei ti-lanne missä olet. Ihmisen sisällä on

” Kukaan ei muutu, ennen kuin muut-tumisesta kieltäy-tyminen alkaa olla liian tuskallista.


Kaikkia yhdistää se, että vaikka oma elämä ja ura on kunnossa, jo-tain tuntuu kuitenkin puuttuvan. Hellstenin mukaan koulutuksessa yhdistyvät oma kasvu ja toisten koh-taamisen taito.

– Me lähdemme siitä, että oma ih-misyys toteutuu yhteydessä toisten kanssa.

Nykyihminen ei tunne kuulu-vansa oikein mihinkään, vaan on yhä enemmän itsensä varassa. Tämä synnyttää pelkoa, turvattomuutta, epätoivoisia yrityksiä rakentaa ih-misarvoa.

– Suorittaminen, omistaminen, päihteet, toisiin takertuminen, ne ovat keinoja joihin ihmiset turvau-tuvat yrittäessään luoda omaa mer-kittävyyttään.

Tälle ”ihmisyyttä alasajavalle kulttuurille ” Hellsten haluaa luoda vastakulttuuria.

Kipu herättää meidät muutokseenHellstenin yritys on toiminut vuo-desta 1991, mutta ura ihmisten autta-jana alkoi oikeastaan jo 1977, jolloin Hellsten meni Helsingin ympäris-tökuntien A-klinikan katkaisuhoito-asemille valvojaksi. Vuosien varrella hän on nähnyt, miten länsimaista ihmistä vaivaa tarkoituksettomuus, tyhjyyden tunne.

– Me luomme ja ylläpidämme elämäntapaa, jossa syvyyden ja merkittävyyden puutetta yritetään kompensoida pinnalla olevalla pal-joudella. Pitää saada kaikki, ehtiä kaikki, kokea kaikki.

Kyse ei ole ahneudesta, vaan epä-toivosta ja sokeudesta.

Ajamme jatkuvasti takaa jotain, mitä emme tarvitse, siksi emme koskaan voi saada sitä kylläksemme. Kiireestä on tullut elämäntapa. Ih-minen kurkottaa koko ajan jonnekin, pois tästä hetkestä.

– Kun astut pois tästä ainoasta paikasta, missä elämä on elettävissä, astut tyhjyyteen.

Hellsten puhuu kollektiivisesta unesta, josta meidän olisi herättävä todellisuuteen.

– Ja tässä en tarkoita niinkään us-konnollista heräämistä, vaan herää-mistä tietoisuuteen, todellisuuteen.

Hellsten ottaa vertauksen: Is-tut Moskovaan menevässä junassa, vaikka tiedät että pitäisi olla me-nossa Roomaan. Sen tiedostaminen on kuitenkin vaikeaa, se pelottaa, koska se merkitsisi suurta muutosta. Ja se pelottaa, koska sitä ei voi hal-lita eikä elää etukäteen.

– Ja mieluummin ihminen valitsee kurjuuden, kuin altistaa itsensä sille, ettei hallitse, ymmärrä ja on avuton.

Suuriin muutoksiin liittyy Hell-stenin mukaan aina kipu.

– Kukaan ei muutu, ennen kuin muuttumisesta kieltäytyminen al-kaa olla liian tuskallista. Kipu taval-laan pyrkii herättämään meidät.

Kun ihminen on takertunut johon-kin – se voi olla työpaikka, avioliitto tai elämäntapa–takana on kuvitelma, että tämä on se elämä jota pitää elää. Siitä tulee itsestäänselvyys.

– Kun siihen tuudittautuu, ei näe, että elämä kutsuu johonkin muuhun.

Hellstenin mukaan ihmisen pitäisi kuunnella enemmän tunteitaan, si-sältä tulevia signaaleja, intuitiota.

Pelko väistyy, kun oppii läsnäolon taidonMutta vaikka ihminen haluaisikin muutosta elämäänsä, se yleensä pe-lottaa. Miten sitä sitten voisi voittaa pelkonsa?

Kyse on Hellstenin mukaan läsnä-olon taidosta.

– Pelko aiheuttaa sen, ettet uskalla olla läsnä, tässä ja nyt. Se sanoo, ettet riitä, et kelpaa, et ole tarpeeksi.

Hän ottaa esimerkin omasta elä-mästään. Yleisön edessä esiintymi-nen kammotti pitkään Hellsteniä. Kuitenkin se on osa hänen työtään. Kun jatkuva pelkääminen kävi voi-

�� syntyi 1951 Loviisassa�� terapeutti, kouluttaja, kirjailija,

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja ja johtaja��naimisissa, kolme aikuista lasta�� julkaissut yli 20 elämäntaitoa

käsittelevää kirjaa, joista tunne-tuin on Virtahepo olohuonees-sa (1991) ja Saat sen mistä luovut (1996)�� koulutukseltaan teologi��harrastaa purjehdusta ja valo-

kuvausta

Tommy HellsTen


ikäänkuin pelokas pupu, jonka sel-kään sitä hyppää ja ratsastaa tulevai-suuteen ratkaisemaan asioita, jotka eivät koskaan tapahdu.

– Kun pupu tulee ja kutsuu sua ratsastusretkelle, sanot että hei, mä en nyt tule, mene sinä!

”Ruotsissa puhun muumikieltä”Hellstenin luentomatkat ovat koti-maan lisäksi suuntautuneet Ruot-siin, Norjaan ja Viroon.

Millaisia suomalaiset ovat ver-rattuna ruotsalaisiin, olemmeko me synkempiä ja enemmän masentu-neisuuten taipuvaisia?

– Me ollaan pelokkaampia. Mei-dän on vaikeampi antaa itsestämme toisille. Me kyräillään ja ollaan va-ruillamme.

Ruotsissa vallitsee Hellstenin mu-kaan suurempi ”kulttuurinen turva ja hyväntahtoisuus”, joka näkyy eri-laisissa pikkuasioissa.

Kerran hänen vaimonsa Carita tarvitsi lääkettä apteekista, joka oli juuri sulkemaisillaan.

– Myyjä sanoi, ettei meillä ole sitä lääkettä hyllyssä, mutta mulla on omaa lääkettä laukussani, voin an-taa siitä sulle.

Olisiko tällaista tapahtunut Suo-messa? Ei, täällä olisi sanottu vain ettei meillä ole sitä lääkettä!, Hell-sten naurahtaa.

Hän muistelee, miten hän ar-kaili suomenruotsiaan 1990-luvun alussa aloittaessaan esiintymiset Ruotsissa. Se oli turhaa. Hellstenin suomenruotsalainen nuotti herätti vain sympatioita. Se toi ruotsalai-sille mieleen lapsuusmuistoja. Bir-gitta Ulfsson ja Lasse Pöysti luki-vat heille aikoinaan samalla nuotilla muumikirjoja.

Nykyään Hellsten aloittaakin lu-entonsa Ruotsissa toteamalla että ”valitettavasti en puhu ruotsia, vaan muumikieltä. Mutta olen käsittänyt että se on teidän mielestä suloista”.

– Ruotsissa mulle tulee olo, että olen suloinen! hän nauraa.

Suurten muutosten edessäHellsten on kirjoittanut liki kolme-kymmentä elämäntaitoa käsittele-vää kirjaa. Esikoinen, vuonna 1991 ilmestynyt Virtahepo olohuoneessa todella kolahti suomalaisiin.

Ilmeisesti monen meistä elämää on lapsuudessa varjostanut jokin voimakas ilmiö, esimerkiksi alko-holismi, mistä perheessä ei kuiten-kaan ole puhuttu ääneen.

– Kyllähän se ilmiö on sama, al-lekirjoitan sen edelleen. Mutta en varmaan enää kirjoittaisi sillä ta-valla.

– Mutta onhan se ihmeellistä, että kirjan ilmestymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 25 vuotta, ja edelleen se myy. Jotain se on onnis-tunut sanoittamaan, koska se edel-leen elää ja kuluu ihmisten käsissä.

Uransa tärkeimpänä saavutuk-sena Hellsten pitää uusinta kir-jaansa. Tähän olen tullut – kirja mer-kityksen löytämisestä ilmestyy Suo-messa helmikuussa, Ruotsissa huh-tikuussa.

– Se on tähän astisen elämäni ja ajatteluni synteesi, kokoaminen kai-kesta, hengellinen fokus mielessä, kirjailija toteaa.

Ensi vuoden alussa Hellsten on jäämässä eläkkeelle. Yritys jatkaa kuitenkin toimintaansa, vaikka hän vähentää työntekoaan siellä.

Edessä on toinenkin muutos. Ko-titalo, se joka katselee peltomaise-maa, on menossa myyntiin. Sillä on tarkoitus maksaa epäonnistuneen yritysoston mukanaan tuova velka pois.

Pelko, kauhu, suru ja luopumisen tuska, niillä sanoin Hellsten kuvailee tuntemuksiaan.

– Tämä on ollut 30 vuotta mun ko-tini. Aavistan kuitenkin tämän muu-toksen takaa samalla jotain hyvää.

Minkä taidon haluaisit vielä oppia tässä elämässä?– Haluaisin rakentaa savustusuunin ja oppia tekemään savusilakoita.

Ihminen jota ihailet?– Jeesus Kristus Nasaretilainen

Jos et olisi terapeutti ja teologi, mikä susta olisi tullut?Elokuvaohjaaja. Jossain vaiheessa mietin sitä nuoruudessani. Papin hommia mietin myös, mutta se tuli enemmän teologian opis-keluista, se oli muka itsestään selvää.

KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA

mille, asia oli pakko lopulta selvit-tää. Hellsten sanoo tajunneensa läs-näolon mysteerin.

– Istuin lentokoneessa, menossa jonnekin luennoimaan. Rupesin luo-maan skenaariota kuinka pelottavaa se on, mitä jos joku kysyy jotain mi-

hin en osaa vastata? Sitten tajusin, että nythän olen tässä hetkessä, juon kahvia ja kaikki on ok.

Seuraavaksi Hellsten kysyi itsel-tään, onko mahdollista jäädä tähän läsnäolon tilaan, kun astuu lavalle.

– Tajusin, että se on täysin mah-dollista.

Vähitellen yleisön eteen ei tarvin-nut enää mennä pelon kautta, vaan Hellsten oppi olemaan heti läsnä, levollinen. Hän huomasi, että tämä hetki pitää sisällään kaiken tarpeel-lisen.

Ajatukset siis luovat pelon, ei ti-lanne missä olet. Ihmisen sisällä on

” Kukaan ei muutu, ennen kuin muut-tumisesta kieltäy-tyminen alkaa olla liian tuskallista.


Lelukauppa Riimikko kutsuu astumaan lasten maailmaan. Kauppa on erikoistunut vanhantyylisiin puuleluihin ja nukkekoteihin.

Vanhan Porvoon tunnetuin näkymä aukeaa Porvoon joen toiselta puolta. 1400-luvulla rakennettu Porvoon kirkko on kaupungin maanmerkki.

Jouluinen Porvoo hurmaa tunnelmallaanJouluisesti valaistut mukulaki-viset, sokkeloiset kujat, värik-käät 1700-luvulta peräisin olevat puutalot, punaiset ranta-aitat ja rauhallisen boheemi tunnelma antavat ainutlaatuiset puitteet Porvoon vanhan kaupunginosan joulunajalle ja lukemattomille jouluisille tapahtumille.

Porvoon sanotaan olevan Suo-men toiseksi vanhin kaupunki, se on perustettu keskiajalla. Van-han Porvoon kauneutta ihastel-lessaan on helppo unohtaa, että idylli sijaitsee vain vajaa tunnin ajomatkan päässä Helsingin kes-kustasta. Retki jouluiseen Por-vooseen on kuin tunnelmallinen ja rentouttava irtiotto joulunajan kiireistä.

Suurin osa Vanhan Porvoon lukuisista pienistä putiikeista ja ravintoloista sijaitsee kau-punginosan pääkatujen, muku-lakivisten Välikadun ja Jokika-dun varrella sekä 1400-luvulla rakennetun Tuomiokirkon ym-päristössä. Muutamat pienet, uniikkityyliset majoituspaikat houkuttelevat viettämään koko-

naisen viikonlopun Vanhan kau-pungin lumoissa.

Porvoonjoen toiselta puolelta aukeaa upea näkymä Vanhaan kaupunkiin. Jokivarren maise-mista nauttien voi tehdä kävely-retken Porvoon Taidetehtaalle, joka on entisestä hevosenkenkä-tehtaasta kunnostettu moderni taiteen ja kulttuurin keskus.

Porvoo on eloisa joulukau-punki ja se tarjoaa yli sata jou-luista tapahtumaa moneen ma-kuun; lukuisia joulumarkki-noita, konsertteja, opastettuja, jouluisia kävelykierroksia aikui-sille ja lapsille, jouluteemaista teatteria, myyjäisiä ja museoita.

Joulunaika huipentuu joulu-aattona Raatihuoneentorilla pi-dettävään joulurauhanjulistuk-seen, joka kerää Porvoon ja lä-hiseutujen asukkaita tunnelmal-lisella juhlallisuudellaan. Joulu-rauhanjulistamisen traditio on Porvoossa vanha, se on lähtöi-sin jo 1600-luvulta.

Nora VilvaDemokraatti

Doris & Duke on hauska vintage-liike, josta löytyy retrohenkisiä vaatteita, asusteita ja sisustustava-roita.

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkiporsaan mukaan nimetyssä ravintola SicaPellessä nautiskellaan elämästä, taiteesta ja hyvästä ruoasta.

SicaPelle

�� 12.12. klo 19 UMO & Anna Puu Kohti joulua -kirkko-kiertue, www.umo.fi

�� 12.12. Runebergin koti. Entisaikojen joulunvietosta ja Runebergin perheen jou-lusta kertovia teemaopas-tuksia suomeksi ja ruotsik-si. Aleksanterinkatu 3.

�� 11.-13.12 klo 10-16 Taide-tehtaan joulumarkkinat. Vanhan ajan keskieuroop-palaista markkinatunnel-maa. Läntinen Aleksante-rinkatu 1.

�� 12.-13.12. klo 10-16 Por-voon joulumarkkinat Raa-tihuoneentorilla. Käsitöitä, herkkuja ja kaikkea jou-luista.

�� 13.12. klo 18 Lucia -neito kruunataan Raatihuoneen-torilla. Lucia -perinnettä on vietty Porvoossa 1800-lu-vun lopulta lähtien. Juhla jatkuu klo 18.30 Tuomio-kirkossa musiikkia kuun-nellen. ��Kauneimmat joululaulut

Tuomiokirkossa 13.12. klo 16, 16.12. klo 19 ja 20.12. klo 16 ja 20�� 18.12. klo 19 J.S. Bach:

Jouluoratorio, Taidetehdas. www.taidetehdas.fi��24.12. klo 16 Joulurau-

hanjulistus Raatihuoneen-torilla. Porvoon Suomen-kylän soittokunta aloittaa joulumusiikin soittamisen klo 15.30.

JOULUNAJAN TAPAHTUMIA PORVOOSSA

Kuvat Nora Vilva


Kasvot peilissäTeksTi Nora VilVa kUVa JUkka-Pekka FlaNDer

Miapetra Kumpula-Natri, 43

”A rkeni on kiireinen. Työni vie minut maailmalle, ja arki on tasapainottelua työn, perheen ja kodin vä-lillä. Joskus pysähdyn miettimään teenkö oikeita

asioita ja jaanko sen vähän vapaa-aikani oikein. Työni vastapai-noksi nautin suunnattomasti rauhallisesta ja ihan tavallisesta vapaa-ajasta perheeni kanssa. Brysselissä minulla on useam-min viikonloput vapaina kuin mitä Suomessa kansanedustajan työssä oli. Rauhallisina viikonloppuina säestän lapsiani heidän musisoidessaan, ja sitä kautta musiikki on tullut kahdenkym-menen vuoden tauon jälkeen takaisin osaksi elämääni. Perhe tuo paljon kaikenlaista iloa ja ihanuutta elämään.

Olen sukujuuriltani saamelainen. Ulkonäössäni saamelaisuu-desta muistuttavat korkeat poskipäät ja tummat kulmakarvat. Luonnonkihartuvat, vaaleat hiukseni taitavat olla vähemmän

saamelainen piirre. Olen ylpeä juuristani ja arvostan sitä, kuinka saamelaiset osaavat elää sopusoinnussa ympäröivän luonnon ja sen eläinten kanssa. Metsässä kulkiessani mietin usein, miten pieni ihminen onkaan luonnon voiman ja suuruuden rinnalla. Luonnonuskonnot ovat kiehtovia, ja joskus sanonkin, että su-kuni kantaäitinä on tainnut olla saamelainen noita.

Miellän itseni aina nuoremmaksi kuin oikeasti olen. Kasvoni ja kehoni muistuttavat minua kuitenkin lähestyvästä keski-iästä. Olen saanut lapseni yli kolmekymppisenä ja sitä ennen olen ehtinyt elää vahvasti vain itseäni ja uraani varten. Voisin sanoa, että olen onnistunut kiitettävästi noudattamaan ystä-väni neuvoa, että ”pitää nuorena mennä niin on mummona mitä muistella”.

Minusta tuntuu, että olen juuri nyt parhaassa iässä.”

Miapetran meikki ja kampaus: Lalli Savolainen / Jane Ayerdale


Lelukauppa Riimikko kutsuu astumaan lasten maailmaan. Kauppa on erikoistunut vanhantyylisiin puuleluihin ja nukkekoteihin.

Vanhan Porvoon tunnetuin näkymä aukeaa Porvoon joen toiselta puolta. 1400-luvulla rakennettu Porvoon kirkko on kaupungin maanmerkki.

Jouluinen Porvoo hurmaa tunnelmallaanJouluisesti valaistut mukulaki-viset, sokkeloiset kujat, värik-käät 1700-luvulta peräisin olevat puutalot, punaiset ranta-aitat ja rauhallisen boheemi tunnelma antavat ainutlaatuiset puitteet Porvoon vanhan kaupunginosan joulunajalle ja lukemattomille jouluisille tapahtumille.

Porvoon sanotaan olevan Suo-men toiseksi vanhin kaupunki, se on perustettu keskiajalla. Van-han Porvoon kauneutta ihastel-lessaan on helppo unohtaa, että idylli sijaitsee vain vajaa tunnin ajomatkan päässä Helsingin kes-kustasta. Retki jouluiseen Por-vooseen on kuin tunnelmallinen ja rentouttava irtiotto joulunajan kiireistä.

Suurin osa Vanhan Porvoon lukuisista pienistä putiikeista ja ravintoloista sijaitsee kau-punginosan pääkatujen, muku-lakivisten Välikadun ja Jokika-dun varrella sekä 1400-luvulla rakennetun Tuomiokirkon ym-päristössä. Muutamat pienet, uniikkityyliset majoituspaikat houkuttelevat viettämään koko-

naisen viikonlopun Vanhan kau-pungin lumoissa.

Porvoonjoen toiselta puolelta aukeaa upea näkymä Vanhaan kaupunkiin. Jokivarren maise-mista nauttien voi tehdä kävely-retken Porvoon Taidetehtaalle, joka on entisestä hevosenkenkä-tehtaasta kunnostettu moderni taiteen ja kulttuurin keskus.

Porvoo on eloisa joulukau-punki ja se tarjoaa yli sata jou-luista tapahtumaa moneen ma-kuun; lukuisia joulumarkki-noita, konsertteja, opastettuja, jouluisia kävelykierroksia aikui-sille ja lapsille, jouluteemaista teatteria, myyjäisiä ja museoita.

Joulunaika huipentuu joulu-aattona Raatihuoneentorilla pi-dettävään joulurauhanjulistuk-seen, joka kerää Porvoon ja lä-hiseutujen asukkaita tunnelmal-lisella juhlallisuudellaan. Joulu-rauhanjulistamisen traditio on Porvoossa vanha, se on lähtöi-sin jo 1600-luvulta.


Doris & Duke on hauska vintage-liike, josta löytyy retrohenkisiä vaatteita, asusteita ja sisustustava-roita.

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkiporsaan mukaan nimetyssä ravintola SicaPellessä nautiskellaan elämästä, taiteesta ja hyvästä ruoasta.

SicaPelle

�� 12.12. klo 19 UMO & Anna Puu Kohti joulua -kirkko-kiertue, www.umo.fi

�� 12.12. Runebergin koti. Entisaikojen joulunvietosta ja Runebergin perheen jou-lusta kertovia teemaopas-tuksia suomeksi ja ruotsik-si. Aleksanterinkatu 3.

�� 11.-13.12 klo 10-16 Taide-tehtaan joulumarkkinat. Vanhan ajan keskieuroop-palaista markkinatunnel-maa. Läntinen Aleksante-rinkatu 1.

�� 12.-13.12. klo 10-16 Por-voon joulumarkkinat Raa-tihuoneentorilla. Käsitöitä, herkkuja ja kaikkea jou-luista.

�� 13.12. klo 18 Lucia -neito kruunataan Raatihuoneen-torilla. Lucia -perinnettä on vietty Porvoossa 1800-lu-vun lopulta lähtien. Juhla jatkuu klo 18.30 Tuomio-kirkossa musiikkia kuun-nellen. ��Kauneimmat joululaulut

Tuomiokirkossa 13.12. klo 16, 16.12. klo 19 ja 20.12. klo 16 ja 20�� 18.12. klo 19 J.S. Bach:

Jouluoratorio, Taidetehdas. www.taidetehdas.fi��24.12. klo 16 Joulurau-

hanjulistus Raatihuoneen-torilla. Porvoon Suomen-kylän soittokunta aloittaa joulumusiikin soittamisen klo 15.30.

JOULUNAJAN TAPAHTUMIA PORVOOSSA

Kuvat Nora Vilva


Kasvot peilissäTeksTi Nora VilVa kUVa JUkka-Pekka FlaNDer

Miapetra Kumpula-Natri, 43

”A rkeni on kiireinen. Työni vie minut maailmalle, ja arki on tasapainottelua työn, perheen ja kodin vä-lillä. Joskus pysähdyn miettimään teenkö oikeita

asioita ja jaanko sen vähän vapaa-aikani oikein. Työni vastapai-noksi nautin suunnattomasti rauhallisesta ja ihan tavallisesta vapaa-ajasta perheeni kanssa. Brysselissä minulla on useam-min viikonloput vapaina kuin mitä Suomessa kansanedustajan työssä oli. Rauhallisina viikonloppuina säestän lapsiani heidän musisoidessaan, ja sitä kautta musiikki on tullut kahdenkym-menen vuoden tauon jälkeen takaisin osaksi elämääni. Perhe tuo paljon kaikenlaista iloa ja ihanuutta elämään.

Olen sukujuuriltani saamelainen. Ulkonäössäni saamelaisuu-desta muistuttavat korkeat poskipäät ja tummat kulmakarvat. Luonnonkihartuvat, vaaleat hiukseni taitavat olla vähemmän

saamelainen piirre. Olen ylpeä juuristani ja arvostan sitä, kuinka saamelaiset osaavat elää sopusoinnussa ympäröivän luonnon ja sen eläinten kanssa. Metsässä kulkiessani mietin usein, miten pieni ihminen onkaan luonnon voiman ja suuruuden rinnalla. Luonnonuskonnot ovat kiehtovia, ja joskus sanonkin, että su-kuni kantaäitinä on tainnut olla saamelainen noita.

Miellän itseni aina nuoremmaksi kuin oikeasti olen. Kasvoni ja kehoni muistuttavat minua kuitenkin lähestyvästä keski-iästä. Olen saanut lapseni yli kolmekymppisenä ja sitä ennen olen ehtinyt elää vahvasti vain itseäni ja uraani varten. Voisin sanoa, että olen onnistunut kiitettävästi noudattamaan ystä-väni neuvoa, että ”pitää nuorena mennä niin on mummona mitä muistella”.

Minusta tuntuu, että olen juuri nyt parhaassa iässä.”

Miapetran meikki ja kampaus: Lalli Savolainen / Jane Ayerdale


Muunneltuja totuuksia

Suomen poliittiSeSSa keSkuSteluSSa ollaan lu-kujen suhteen hyvin tarkkoja. Kun Finlandia-palkin-non voittanut kirjailija laura lindstedt kritisoi hal-litusta solidaarisuuden unohtamisesta jahaluttomuu-desta puuttua veroparatiiseihin, kommentaattorit penä-sivät kritiikin tueksi vaihtoehtoista budjettia ja syyttivät apurahoja työskentelyynsä saanutta kirjailijaa ruokki-van käden puremisesta.

Suomen poliittisessa keskustelussa ollaan lukujen suhteen täysin holtittomia. Keskustapuolueen puheen-johtaja Juha Sipilä arvioi vaalien alla, että julkisen ta-louden sopeutustarve on kuusi miljardia euroa. Halli-tustunnustelijana hän nosti luvun hetkessä kymmeneen miljardiin euroon.

Pääministerinä Sipilä kertoi te-levisiopuheessaan Suomen vel-kaantuvan miljoona euroa tunnissa. Oikea luku on 600 000 euroa.

Pääministeri kuunteli televisiossa fiksusti puhuneita kätilöitä ja päätti säästää leikkaamalla lomarahoja ta-sapuolisesti kaikilta työntekijöiltä. Hän ei tiennyt, että 200 000 työntekijöille ei makseta lomarahoja.

Hallitus päätti haudata kiistellyn hallintarekisterin, kun kohu valtiovarainministeri Stubbin eduskunnalle anta-masta virheellisestä tiedosta hankkeen kannatuksen suh-teen paisui riittävän suureksi. Ennen tätä virhettä Stubb ehti lausua aiheesta julkisesti myös paljon muuta. Esimer-kiksi: ”EU-säädökset pakottavat Suomen siirtymään hal-lintarekisteriin”, ”Hallintarekisteri ei helpota omistusten piilottamista” ja ”Tällä hetkellä tiedot omistuksista on mahdollista selvittää vain neljä kertaa vuodessa”.

Jokainen näistä väitteistä oli väärin. Stubbin lisäksi myös pääministeri Sipilä toisti pitkään, että hallintare-kisteri helpottaisi harmaan talouden torjuntaa. Poliisi, valtakunnansyyttäjävirasto ja verohallinto totesivat, että hallintarekisteri vaikeuttaisi harmaan talouden torjuntaa.

Lindstetin puhetta ruodittiin heti raivolla. Kirjailija ei olisi saanut kritisoida hallituksen politiikkaa, koska hän ei samalla esittänyt omaa, vaihtoehtoista budjettia. Hän ei olisi saanut kritisoida hallituksen politiikkaa, koska hän on saanut työskentelyynsä apurahoja yksityisiltä säätiöiltä.

Jälkimmäinen ajatus on erityisen kiehtova. Haluaako joku oikeasti elää maassa, missä yksilön jostakin saama raha rajoittaa tämän sananvapautta? Jos apurahansaa-jien on vaiettava, onko maataloustuen, yritystuen, puo-luetuen tai lapsilisän saajilla oikeus puhua?

Ministerien löperöt puheet sivuutettiin pitkään kevyesti. Kun yhteiskunnallista päätöksentekoa miettii, tulee

mieleen sellainenkin ajatus, että ehkä juuri niihin kan-nattaisi puuttua tiukemmin.

Haluaako joku elää maassa, missä yksilön saama raha rajoittaa sanan-vapautta?

Jäljet

Elina HirvonenKirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä.

TarinoiTa hyväsTä elämäsTä

Taas arvuutellaan, kuka parran takana piileksii

Joulupukki tuo oppositiolle rauhaa ja levollisuuttaDemokraatin perinteikäs jou-lupukkikisa käynnistyy jälleen. Partaan ja nuttuun on tutun ta-van mukaan verhoiltu julkisuu-desta tavalla tai toisella tuttu henkilö. Kuka hän on – siinäpä pähkinä purtavaksi!

Päästetäänpä pukki ääneen. Poliittisen lehden joulupukilta on tietysti kysyttävä, millaisia joululahjoja on luvassa politii-kan kentän pelureille. Opposi-tiolle Demokraatin joulupukki tuo rauhaa, lepoa ja levolli-suutta.

– Koko oppositio voi täysin hyvällä mielellä vetäytyä läheis-tensä pariin rankan syksyn jäl-keen valmistautumaan kevään koitoksiin tyytyväisenä siitä, että tehty työ on ollut hyvää, hän sanoo.

Hallituksen hän passittaisi joulun pyhien ajaksi kriisisemi-naarien pitoon ”jonnekin mah-dollisimman ankeaan leirikes-kukseen, joka ei ole vielä vas-taanottokeskus”.

– Päätehtävä on tehdä listaa siitä, mitkä ovat seuraavat kak-sikymmentä epäoikeudenmu-kaista lakia, jotka hallituksen täytyy perua. Jos listaa ei tehdä, ei joulupukilta tule yhtään mi-tään lahjoja, pukki sanoo päät-täväisesti.

✁

Joulupukkihan on...

Vastaajan nimi:

OsOite:

POstinumerO:

PuhelinnumerO:

Kirje- postimerkki

DemOkraatti/jOuluPukkikisaPl 33800531 helsinki

” Joulupukki passittaisi hallituksen pyhiksi kriisi-seminaariin.

Ken hän lienee?Demokraatissa ja sen edeltä-jissä joulupukkia on arvuuteltu jo pitkään. Jo liki neljän vuosi-kymmenen ajan aamukahvipöy-dissä on koitettu keksiä, kuka parran takana piileksii. Demo-kraatin joulupukin arvostetun tittelin saa vain kerran elämäs-sään, joten oheisesta listasta voi tarkistaa, kuka tämän vuoden pukki ei ainakaan ole.

Arvuuttelun avuksi annetta-koon muutama vihje ja viikon ku-luttua taas hiukan lisää. Demo-kraatin joulupukki vuosimallia 2015 asuu eteläisessä Suomessa ja on hyvin perehtynyt yhteis-kunnallisiin asioihin. Urheilu on myös lähellä hänen sydäntään ja hän on erityisen viehättynyt erää-seen pukin mielestä Suomessa ali-arvostettuun pallopeliin.

Onkohan Demokraatin joulu-pukki sunnuntaina itsenäisyys-päivän vastaanotolla? Saattaapi

olla, saattaapi olla että ei. Siinäpä ideaa juhlailtaan – lehti kouraan ja arvuuttelemaan, voisiko puk-kimme vilahtaa ruudussa.

Anna-Liisa BlombergDemokraatti



Joulupukki tuo oppositiolle rauhaa ja levollisuutta

��Nämä henkilöt ovat jo menneinä vuosina kunnostautuneet Demokraatin jou-lupukin tehtävissä. Älä siis veikkaa heitä:�� Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho,

Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomä-ki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kek-konen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tah-vanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuo-mioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin ja Antti Lindtman.

Demokraatin joulupukit kautta aikain

�� Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puolue-kantaan katsomatta.��Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden

vain yksi.�� Lähetä veikkauksesi tai tietosi ohei-

sella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Haapanie-menkatu 7–9, PL 338, 00531 Helsinki.��Voit lähettää vastauksesi myös

sähköpostitse osoitteeseen: [email protected].

��Vastausten tulee olla perillä viimeis-tään tiistaina 22.joulukuuta.�� Joulupukin henkilöllisyys paljastuu

Demokraatissa 30.joulukuuta, jolloin selviävät myös kilvan voittajat.��Oikein vastanneiden kesken arvom-

me 200 euron lahjakortin valitsemaasi Restel-ketjun kylpylähotelliin. �� Lisäksi arvomme kaksi kirjapalkintoa

kaikkien vastanneiden kesken.

näin osallistut kisaan

Jari Soini

U niikki majoitustila Porvoon Vanhan Kaupungin sydämessä, historiallisen museotorin laidalla. Tässä 1700-luvulla kauppias

ja raatimies Peter Näslundin rakentamassa kiinteistössä on aikoinaan asunut mm. Akseli Gallen-Kallela. Rakennus on peruskorjattu vuonna 2005, jolloin myös ullakko otettiin käyttöön. Old-Town Ida-Mariassa on neljä viihtyisää makuuhuonetta, wc, suihku ja sauna, josta näkymät Tuomiokirkolle. Yhteisessä oleskelutilassa vierailla on mahdollisuus nauttia kuppi teetä sekä tuoreita hedelmiä. Alakerrassa sijaitsee tunnelmallinen keittiö, jossa on vanha puuhella sekä ruokailutila ja näkymät Raatihuoneen torille. Old Town Ida-Mariassa nautit vanhan ajan tunnelmasta, rauhallisuudesta, hyvästä aamupalasta ja henkilökohtaisesta palvelusta. Kaikki huoneet voidaan myös varata pienen ryhmän käyttöön, joka haluaa viettää rentouttavaa aikaa yhdessä.

Tule rakastumaan Porvoon vanhaan kaupunkiin!

OLD TOWN BED AND BREAKFAST IDA-MARIA Välikatu 10 A, Porvoo - puh. 045-8512345 - [email protected]

Soita 040-5258738

Tyytyväiset asiakkaat sekä alueen ja asuntojen hyvä tuntemus ja hyvät kuvat asunnoista ovat

menestyksemme salaisuus.

Kova kysyntä alueen asunnoista. Mikäli olet aikeissa myydä asuntosi, ota yhteyttä,

kerromme lisää.

Mukavaa Joulukuuta ja

Hyvää itsenäisyyspäivää!


Muunneltuja totuuksia

Suomen poliittiSeSSa keSkuSteluSSa ollaan lu-kujen suhteen hyvin tarkkoja. Kun Finlandia-palkin-non voittanut kirjailija laura lindstedt kritisoi hal-litusta solidaarisuuden unohtamisesta jahaluttomuu-desta puuttua veroparatiiseihin, kommentaattorit penä-sivät kritiikin tueksi vaihtoehtoista budjettia ja syyttivät apurahoja työskentelyynsä saanutta kirjailijaa ruokki-van käden puremisesta.

Suomen poliittisessa keskustelussa ollaan lukujen suhteen täysin holtittomia. Keskustapuolueen puheen-johtaja Juha Sipilä arvioi vaalien alla, että julkisen ta-louden sopeutustarve on kuusi miljardia euroa. Halli-tustunnustelijana hän nosti luvun hetkessä kymmeneen miljardiin euroon.

Pääministerinä Sipilä kertoi te-levisiopuheessaan Suomen vel-kaantuvan miljoona euroa tunnissa. Oikea luku on 600 000 euroa.

Pääministeri kuunteli televisiossa fiksusti puhuneita kätilöitä ja päätti säästää leikkaamalla lomarahoja ta-sapuolisesti kaikilta työntekijöiltä. Hän ei tiennyt, että 200 000 työntekijöille ei makseta lomarahoja.

Hallitus päätti haudata kiistellyn hallintarekisterin, kun kohu valtiovarainministeri Stubbin eduskunnalle anta-masta virheellisestä tiedosta hankkeen kannatuksen suh-teen paisui riittävän suureksi. Ennen tätä virhettä Stubb ehti lausua aiheesta julkisesti myös paljon muuta. Esimer-kiksi: ”EU-säädökset pakottavat Suomen siirtymään hal-lintarekisteriin”, ”Hallintarekisteri ei helpota omistusten piilottamista” ja ”Tällä hetkellä tiedot omistuksista on mahdollista selvittää vain neljä kertaa vuodessa”.

Jokainen näistä väitteistä oli väärin. Stubbin lisäksi myös pääministeri Sipilä toisti pitkään, että hallintare-kisteri helpottaisi harmaan talouden torjuntaa. Poliisi, valtakunnansyyttäjävirasto ja verohallinto totesivat, että hallintarekisteri vaikeuttaisi harmaan talouden torjuntaa.

Lindstetin puhetta ruodittiin heti raivolla. Kirjailija ei olisi saanut kritisoida hallituksen politiikkaa, koska hän ei samalla esittänyt omaa, vaihtoehtoista budjettia. Hän ei olisi saanut kritisoida hallituksen politiikkaa, koska hän on saanut työskentelyynsä apurahoja yksityisiltä säätiöiltä.

Jälkimmäinen ajatus on erityisen kiehtova. Haluaako joku oikeasti elää maassa, missä yksilön jostakin saama raha rajoittaa tämän sananvapautta? Jos apurahansaa-jien on vaiettava, onko maataloustuen, yritystuen, puo-luetuen tai lapsilisän saajilla oikeus puhua?

Ministerien löperöt puheet sivuutettiin pitkään kevyesti. Kun yhteiskunnallista päätöksentekoa miettii, tulee

mieleen sellainenkin ajatus, että ehkä juuri niihin kan-nattaisi puuttua tiukemmin.

Haluaako joku elää maassa, missä yksilön saama raha rajoittaa sanan-vapautta?

Jäljet

Elina HirvonenKirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä.

TarinoiTa hyväsTä elämäsTä


Joulupukki tuo oppositiolle rauhaa ja levollisuuttaDemokraatin perinteikäs jou-lupukkikisa käynnistyy jälleen. Partaan ja nuttuun on tutun ta-van mukaan verhoiltu julkisuu-desta tavalla tai toisella tuttu henkilö. Kuka hän on – siinäpä pähkinä purtavaksi!

Päästetäänpä pukki ääneen. Poliittisen lehden joulupukilta on tietysti kysyttävä, millaisia joululahjoja on luvassa politii-kan kentän pelureille. Opposi-tiolle Demokraatin joulupukki tuo rauhaa, lepoa ja levolli-suutta.

– Koko oppositio voi täysin hyvällä mielellä vetäytyä läheis-tensä pariin rankan syksyn jäl-keen valmistautumaan kevään koitoksiin tyytyväisenä siitä, että tehty työ on ollut hyvää, hän sanoo.

Hallituksen hän passittaisi joulun pyhien ajaksi kriisisemi-naarien pitoon ”jonnekin mah-dollisimman ankeaan leirikes-kukseen, joka ei ole vielä vas-taanottokeskus”.

– Päätehtävä on tehdä listaa siitä, mitkä ovat seuraavat kak-sikymmentä epäoikeudenmu-kaista lakia, jotka hallituksen täytyy perua. Jos listaa ei tehdä, ei joulupukilta tule yhtään mi-tään lahjoja, pukki sanoo päät-täväisesti.

✁

Joulupukkihan on...

Vastaajan nimi:

OsOite:

POstinumerO:

PuhelinnumerO:

Kirje- postimerkki

DemOkraatti/jOuluPukkikisaPl 33800531 helsinki

” Joulupukki passittaisi hallituksen pyhiksi kriisi-seminaariin.

Ken hän lienee?Demokraatissa ja sen edeltä-jissä joulupukkia on arvuuteltu jo pitkään. Jo liki neljän vuosi-kymmenen ajan aamukahvipöy-dissä on koitettu keksiä, kuka parran takana piileksii. Demo-kraatin joulupukin arvostetun tittelin saa vain kerran elämäs-sään, joten oheisesta listasta voi tarkistaa, kuka tämän vuoden pukki ei ainakaan ole.

Arvuuttelun avuksi annetta-koon muutama vihje ja viikon ku-luttua taas hiukan lisää. Demo-kraatin joulupukki vuosimallia 2015 asuu eteläisessä Suomessa ja on hyvin perehtynyt yhteis-kunnallisiin asioihin. Urheilu on myös lähellä hänen sydäntään ja hän on erityisen viehättynyt erää-seen pukin mielestä Suomessa ali-arvostettuun pallopeliin.

Onkohan Demokraatin joulu-pukki sunnuntaina itsenäisyys-päivän vastaanotolla? Saattaapi

olla, saattaapi olla että ei. Siinäpä ideaa juhlailtaan – lehti kouraan ja arvuuttelemaan, voisiko puk-kimme vilahtaa ruudussa.

Anna-Liisa BlombergDemokraatti



Joulupukki tuo oppositiolle rauhaa ja levollisuutta

��Nämä henkilöt ovat jo menneinä vuosina kunnostautuneet Demokraatin jou-lupukin tehtävissä. Älä siis veikkaa heitä:�� Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho,

Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomä-ki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kek-konen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tah-vanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuo-mioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin ja Antti Lindtman.

Demokraatin joulupukit kautta aikain

�� Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puolue-kantaan katsomatta.��Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden

vain yksi.�� Lähetä veikkauksesi tai tietosi ohei-

sella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Haapanie-menkatu 7–9, PL 338, 00531 Helsinki.��Voit lähettää vastauksesi myös

sähköpostitse osoitteeseen: [email protected].

��Vastausten tulee olla perillä viimeis-tään tiistaina 22.joulukuuta.�� Joulupukin henkilöllisyys paljastuu

Demokraatissa 30.joulukuuta, jolloin selviävät myös kilvan voittajat.��Oikein vastanneiden kesken arvom-

me 200 euron lahjakortin valitsemaasi Restel-ketjun kylpylähotelliin. �� Lisäksi arvomme kaksi kirjapalkintoa

kaikkien vastanneiden kesken.

näin osallistut kisaan

Jari Soini

U niikki majoitustila Porvoon Vanhan Kaupungin sydämessä, historiallisen museotorin laidalla. Tässä 1700-luvulla kauppias

ja raatimies Peter Näslundin rakentamassa kiinteistössä on aikoinaan asunut mm. Akseli Gallen-Kallela. Rakennus on peruskorjattu vuonna 2005, jolloin myös ullakko otettiin käyttöön. Old-Town Ida-Mariassa on neljä viihtyisää makuuhuonetta, wc, suihku ja sauna, josta näkymät Tuomiokirkolle. Yhteisessä oleskelutilassa vierailla on mahdollisuus nauttia kuppi teetä sekä tuoreita hedelmiä. Alakerrassa sijaitsee tunnelmallinen keittiö, jossa on vanha puuhella sekä ruokailutila ja näkymät Raatihuoneen torille. Old Town Ida-Mariassa nautit vanhan ajan tunnelmasta, rauhallisuudesta, hyvästä aamupalasta ja henkilökohtaisesta palvelusta. Kaikki huoneet voidaan myös varata pienen ryhmän käyttöön, joka haluaa viettää rentouttavaa aikaa yhdessä.

Tule rakastumaan Porvoon vanhaan kaupunkiin!

OLD TOWN BED AND BREAKFAST IDA-MARIA Välikatu 10 A, Porvoo - puh. 045-8512345 - [email protected]

Soita 040-5258738

Tyytyväiset asiakkaat sekä alueen ja asuntojen hyvä tuntemus ja hyvät kuvat asunnoista ovat

menestyksemme salaisuus.

Kova kysyntä alueen asunnoista. Mikäli olet aikeissa myydä asuntosi, ota yhteyttä,

kerromme lisää.

Mukavaa Joulukuuta ja

Hyvää itsenäisyyspäivää!


Toimitus testaajouluiset laatikot Raati saRi saloRanta, mika minkkinen, saRi ojala ja timo spaRf

Joulupöydän pakolliset

P E RU N A L A AT I KOT

L A N T T U L A AT I KOT

P O R K K A N A L A AT I KOT

Chef Wotkin’s Perunalaatikko

– kiinteähkö– hieman liian suolainen

saarioinen Perinteinen Perunalaatikko

– sosemainen– maistuu perunamuusi-jauheelta

½

lidl luomu imelletty Perunalaatikko

– löysä– makeahko

½

atria imelletty Perunalaatikko

– kiinteähkö– maku sinappinen

lidl luomu Porkkanalaatikko

– maistuu riisipuurolta½

Chef Wotkin’s lanttulaatikko

– löysähkö– vahva lantun maku

½

saarioinen lanttulaatikko

– hyvä rakenne– hyvä lantun maku

½

lidl luomu lanttulaatikko

– vetinen– maku lanttu vai porkkana

atria lanttulaatikko

– rakeinen– hyvällä tavalla jännä jälkimaku

Chef Wotkin’s Porkkanalaatikko

– hiukan makea– löysähkö

½

saarioinen Perinteinen Porkkanalaatikko

– kiva karkeahko koostumus– kuivahko

atria Porkkanalaatikko

– kummallisen oranssi väri– maku habanerochilin ja dieselin sekoitus

Joulu ei ole joulu ilman perin-teisiä juureslaatikoita. Toisilla jouluisen valmislaatikon näke-minen kaupan kylmähyllyssä ai-heuttaa puistatuksia ja toisille valmislaatikot merkitsevät kai-vattua helpotusta jouluaterian valmisteluun.

Päätimme testata mitä eroja on eri valmistajien perintei-sissä peruna-, lanttu- ja pork-kanalaatikoissa. Koemaiste-luun pääsivät Atrian, Lidlin, Saarioisen ja Chef Wotkin’sin tuotteet.

Raatiin kuului neljä testaajaa ja he pisteyttivät makuelämyk-sensä asteikolla 1–5.

aidot raaka-aineeet maistuvatValmislaatikoiden reseptit vaih-televat valmistajan mukaan ja ai-nesosalistoja vertailemalla voi saada käsitystä myös tuotteiden makueroista.

Chef Wotkin’sin kaikissa jou-lulaatikoissa on käytetty vain perinteisiä raaka-aineita ja lak-toositonta voita margariinin si-jaan. Sen sijaan Saarioisen pe-rinteisissä joululaatikoissa on käytetty pelkästään kasvismar-gariineja, samoin kuin Atrian peruna- ja porkkanalaatikoissa. Lidlin kaikki laatikot ovat luo-mutuotantoa ja joululaatikoi-den rasvaisuudesta vastaa lak-toositon kerma.

Lanttulaatikoissa vain Lidl ilmoittaa käyttämänsä lantun määrän (78 %). Perunalaatikoi-den sisältämän perunan mää-rän paljastavat Lidl (80 %) ja Chef Wotkin’s (67 %). Kaikkien valmistajien porkkanalaatikko-paketeista löytyy käytettyjen porkkanoiden määrä, joka vaih-telee Atrian 56 prosentista Saa-rioisten 82 prosenttiin.

Perunalaatikoista maku-testin voittajaksi nousi Chef Wotkin’sin perunalaatikko, jonka aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita koemaistajat ar-vostivat.

Lanttulaatikoiden parhaaksi raati valitsi Atrian lanttulaati-kon, joka oli valmistajan joulu-laatikoista myös ainoa, jonka re-septissä oli pitäydytty vain pe-rinteisissä ainesosissa.

Porkkanalaatikoista paras oli testiryhmän maun mukaan Saarioisen tuote, jonka vahvan porkkanainen maku sai kiitosta.

Chef Wotkin’sin joululaatikot saivat makutestin korkeimman yhteispistemäärän.

lisämakua helpostiOsa testin valmislaatikoista oli raadin mielestä herkullisia sel-laisenaan, mutta jos laatikoihin kaipaa lisää makua ja kotiin jou-luista tuoksua, on valmislaatikot helppo loihtia oman maun mu-kaisiksi.

Siirrä valmislaatikko kulhoon ja sekoita joukkoon loraus ker-maa. Porkkanalaatikko kannat-taa sekoittaa hellävaraisesti niin riisit säilyttävät muotonsa.

Perunalaatikon valjua väriä voi tummentaa pienellä tilkalla siirappia, joka tuo samalla lisä-makeutta. Porkkana- ja peruna-laatikon sekaan voi ripauttaa li-sämausteeksi vaikkapa hieman muskottipähkinää tai kanelia.Lanttulaatikko ei luontaisesti vahvan makunsa takia kaipaa kerman lisäksi välttämättä mi-tään muita mausteita, mutta pi-parkakuissa käytettäviä maus-teita voi hyvin kokeilla myös lanttulaatikkoon.

Lusikoi seos maustamisen jäl-keen voideltuun uunivuokaan. Laatikon pinnan voi koristella painelemalla siihen kuvioita lu-sikan kärjellä. Pinnalle voi ripo-tella korppujauhoa ja muutaman pienen voinokareen tuomaan li-sämakua. Lämmitä laatikko kuu-maksi 175 asteisessa uunissa.


Toimituksen suosikki:

Chef Wotkin’s

Jukka-Pekka Flander

” Koemaistajat arvostivat aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita.

Toimitus testasi joulun valmislaatikot.


Mitä se on:Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen?

On ymmärrettävää, ettei Maamme-laulusta yleensä lauleta kuin säkeis-töt yksi ja yksitoista, se viimeinen. Monissa muissa on sen verran pal-jon sotaa, vilua ja kurjuutta, etteivät ne maabrändin kannalta kerro oikeaa

asiaa kuoresta puhkeavasta kukois-tuksesta. Ylipäätään Runebergin ”Vänrikkien” avausruno on kansallis-hymniksi niin nurkkakuntaista persu-lyriikkaa, että sen voisi kriittisellä ot-teella päivittää. Tai vaihtaa biisiä.

Maailman kirjallisuuden katekismusJ. L. RunebeRg: MaaMMe, 5. säkeistö (suoM. Paavo CaJandeR) tuLkinta RoLf baMbeRg

K Kulttuurituottaja:Rolf bamberg09 701 [email protected]

Ystävyyden laulut on nyt kullattu

Laulujen välissä Ile on kertonut rentoon tyylinsä tarinoita ystä-vyyksistään elämänsä varrelta.

Konsertin tiimoilta kasattiin cd-albumi pari vuotta sitten, ja nyt se on tehnyt tempun, johon aika harva äänitemyynnin ro-mahdettua enää kykenee: tänä syksynä Ystävän risti -kiekko ylitti kultalevyrajan eli 10 000 myytyä levyä.

– Itselleni tässä jutussa on ol-lut merkityksellisintä se, kuinka hyvin minut otettiin vastaan kirkon ympyröissä ja se, miten laajat kansankerrokset olemme konserteissa tavoittaneet. Vä-keä on käynyt kadunmiehistä ministereihin. Moni sellainen ihminen, joka ei ole ehkä vuo-sikymmeniin käynyt kirkossa, on konsertin yhteydessä tullut sanomaan, että ”Vainio, tää toi-mii”, Ile Vainio kertoo.

– Ile on tällä rundilla tuonut kirkkoihin ihan uudenlaista mei-ninkiä. Hän on lähtenyt kerto-maan tarinoita sellaisena kun on, ja juuri se koskettaa kaikkia ih-misiä tasapuolisesti. Näin kirkon kynnys on madaltunut, sanoo Mikko Salmi, joka tällä viikolla vastaanotti oman kultalevynsä Vainion itsensä perille tuomana.

Rolf BambergDemokraatti

Ilkka ”Ile” Vainio ei ole halun-nut jäädä historiaan vain sanoit-tajamestari Juha Vainion poi-kana. Niinpä hänen on pitänyt raivata suomalaiseen viihdebis-nekseen oma tilansa.

Siitä on tullut iso: parisataa kultalevyä levymogulina, pit-kälti toista tuhatta levytettyä sanoitusta ja sen tuhannen se-kalaista hommaa musiikkialan jokapaikanhöylänä.

Ajatus Ilen isännöimästä Ys-tävän risti -kirkkokonserttikier-tueesta ei, yllättävää kyllä, läh-tenyt hänen omasta päästään. Asialla olivat näet papit, jotka rohkaistuivat muutama vuosi sitten kysymään Vainiolta, oli-siko tällä intoa viritellä konsertti 50-vuotispäivänään julkaistun runokirjansa tiimoilta. Monissa Ilen teksteissä nähtiin olevan omanlaistaan hengellistä sano-maa, joka voisi kiinnostaa kir-kossa käyviä ja ihan erityisesti niitä, jotka siellä eivät juuri käy.

Lauluteksteissä korostuva ys-tävyys nousi konserttikuviossa johtoajatukseksi – kiertue sai-kin nimensä Vainion ja Kari Tapion elämänmittaisen ystä-vyyden symbolista, Karin Ilelle testamenttaamasta riipuksesta.

Varsinainen lähtölaukaus ta-pahtui Kuopion kirkkopäivillä kesällä 2013 ja loppu on sit-

ten – no, kirkkoviihdehistoriaa. Ilkka Vainio & Matkakumppa-nit -kombolla on vedetty kym-meniä ja taas kymmeniä kon-sertteja ympäri maata, kirkoissa ja kapakoissa, festareilla ja ris-teilyllä, myös kirkkopäivillä

Kuopion jälkeenkin pariin ot-teeseen.

Matkakumppanien alkuytimen muodostivat Kari Tapion pojan Jani Jalkasen orkesteri, kantri-mies Kulkuriveli Jami ja lau-laja-lauluntekijä ja pappi Mikko

Salmi, joka nyttemmin tunne-taan myös tämän lehden päätoi-mittajana. Matkan varrella kon-serteissa on kuultu vierailijoina iso liuta huippuartisteja tangoku-ninkaallisista Timo Kiiskiseen, Saija Varjuksesta Babloon.

Timo Sparf

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi sai Ilkka Vainiolta (oikealla) kultalevyn Ystävän risti -albumista.


Toimitus testaajouluiset laatikot Raati saRi saloRanta, mika minkkinen, saRi ojala ja timo spaRf

Joulupöydän pakolliset

P E RU N A L A AT I KOT

L A N T T U L A AT I KOT

P O R K K A N A L A AT I KOT

Chef Wotkin’s Perunalaatikko

– kiinteähkö– hieman liian suolainen

saarioinen Perinteinen Perunalaatikko

– sosemainen– maistuu perunamuusi-jauheelta

½

lidl luomu imelletty Perunalaatikko

– löysä– makeahko

½

atria imelletty Perunalaatikko

– kiinteähkö– maku sinappinen

lidl luomu Porkkanalaatikko

– maistuu riisipuurolta½

Chef Wotkin’s lanttulaatikko

– löysähkö– vahva lantun maku

½

saarioinen lanttulaatikko

– hyvä rakenne– hyvä lantun maku

½

lidl luomu lanttulaatikko

– vetinen– maku lanttu vai porkkana

atria lanttulaatikko

– rakeinen– hyvällä tavalla jännä jälkimaku

Chef Wotkin’s Porkkanalaatikko

– hiukan makea– löysähkö

½

saarioinen Perinteinen Porkkanalaatikko

– kiva karkeahko koostumus– kuivahko

atria Porkkanalaatikko

– kummallisen oranssi väri– maku habanerochilin ja dieselin sekoitus

Joulu ei ole joulu ilman perin-teisiä juureslaatikoita. Toisilla jouluisen valmislaatikon näke-minen kaupan kylmähyllyssä ai-heuttaa puistatuksia ja toisille valmislaatikot merkitsevät kai-vattua helpotusta jouluaterian valmisteluun.

Päätimme testata mitä eroja on eri valmistajien perintei-sissä peruna-, lanttu- ja pork-kanalaatikoissa. Koemaiste-luun pääsivät Atrian, Lidlin, Saarioisen ja Chef Wotkin’sin tuotteet.

Raatiin kuului neljä testaajaa ja he pisteyttivät makuelämyk-sensä asteikolla 1–5.

aidot raaka-aineeet maistuvatValmislaatikoiden reseptit vaih-televat valmistajan mukaan ja ai-nesosalistoja vertailemalla voi saada käsitystä myös tuotteiden makueroista.

Chef Wotkin’sin kaikissa jou-lulaatikoissa on käytetty vain perinteisiä raaka-aineita ja lak-toositonta voita margariinin si-jaan. Sen sijaan Saarioisen pe-rinteisissä joululaatikoissa on käytetty pelkästään kasvismar-gariineja, samoin kuin Atrian peruna- ja porkkanalaatikoissa. Lidlin kaikki laatikot ovat luo-mutuotantoa ja joululaatikoi-den rasvaisuudesta vastaa lak-toositon kerma.

Lanttulaatikoissa vain Lidl ilmoittaa käyttämänsä lantun määrän (78 %). Perunalaatikoi-den sisältämän perunan mää-rän paljastavat Lidl (80 %) ja Chef Wotkin’s (67 %). Kaikkien valmistajien porkkanalaatikko-paketeista löytyy käytettyjen porkkanoiden määrä, joka vaih-telee Atrian 56 prosentista Saa-rioisten 82 prosenttiin.

Perunalaatikoista maku-testin voittajaksi nousi Chef Wotkin’sin perunalaatikko, jonka aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita koemaistajat ar-vostivat.

Lanttulaatikoiden parhaaksi raati valitsi Atrian lanttulaati-kon, joka oli valmistajan joulu-laatikoista myös ainoa, jonka re-septissä oli pitäydytty vain pe-rinteisissä ainesosissa.

Porkkanalaatikoista paras oli testiryhmän maun mukaan Saarioisen tuote, jonka vahvan porkkanainen maku sai kiitosta.

Chef Wotkin’sin joululaatikot saivat makutestin korkeimman yhteispistemäärän.

lisämakua helpostiOsa testin valmislaatikoista oli raadin mielestä herkullisia sel-laisenaan, mutta jos laatikoihin kaipaa lisää makua ja kotiin jou-luista tuoksua, on valmislaatikot helppo loihtia oman maun mu-kaisiksi.

Siirrä valmislaatikko kulhoon ja sekoita joukkoon loraus ker-maa. Porkkanalaatikko kannat-taa sekoittaa hellävaraisesti niin riisit säilyttävät muotonsa.

Perunalaatikon valjua väriä voi tummentaa pienellä tilkalla siirappia, joka tuo samalla lisä-makeutta. Porkkana- ja peruna-laatikon sekaan voi ripauttaa li-sämausteeksi vaikkapa hieman muskottipähkinää tai kanelia.Lanttulaatikko ei luontaisesti vahvan makunsa takia kaipaa kerman lisäksi välttämättä mi-tään muita mausteita, mutta pi-parkakuissa käytettäviä maus-teita voi hyvin kokeilla myös lanttulaatikkoon.

Lusikoi seos maustamisen jäl-keen voideltuun uunivuokaan. Laatikon pinnan voi koristella painelemalla siihen kuvioita lu-sikan kärjellä. Pinnalle voi ripo-tella korppujauhoa ja muutaman pienen voinokareen tuomaan li-sämakua. Lämmitä laatikko kuu-maksi 175 asteisessa uunissa.


Toimituksen suosikki:

Chef Wotkin’s

Jukka-Pekka Flander

” Koemaistajat arvostivat aitoja ja alkuperäisiä raaka-aineita.

Toimitus testasi joulun valmislaatikot.


Mitä se on:Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen?

On ymmärrettävää, ettei Maamme-laulusta yleensä lauleta kuin säkeis-töt yksi ja yksitoista, se viimeinen. Monissa muissa on sen verran pal-jon sotaa, vilua ja kurjuutta, etteivät ne maabrändin kannalta kerro oikeaa

asiaa kuoresta puhkeavasta kukois-tuksesta. Ylipäätään Runebergin ”Vänrikkien” avausruno on kansallis-hymniksi niin nurkkakuntaista persu-lyriikkaa, että sen voisi kriittisellä ot-teella päivittää. Tai vaihtaa biisiä.

Maailman kirjallisuuden katekismusJ. L. RunebeRg: MaaMMe, 5. säkeistö (suoM. Paavo CaJandeR) tuLkinta RoLf baMbeRg

K Kulttuurituottaja:Rolf bamberg09 701 [email protected]

Ystävyyden laulut on nyt kullattu

Laulujen välissä Ile on kertonut rentoon tyylinsä tarinoita ystä-vyyksistään elämänsä varrelta.

Konsertin tiimoilta kasattiin cd-albumi pari vuotta sitten, ja nyt se on tehnyt tempun, johon aika harva äänitemyynnin ro-mahdettua enää kykenee: tänä syksynä Ystävän risti -kiekko ylitti kultalevyrajan eli 10 000 myytyä levyä.

– Itselleni tässä jutussa on ol-lut merkityksellisintä se, kuinka hyvin minut otettiin vastaan kirkon ympyröissä ja se, miten laajat kansankerrokset olemme konserteissa tavoittaneet. Vä-keä on käynyt kadunmiehistä ministereihin. Moni sellainen ihminen, joka ei ole ehkä vuo-sikymmeniin käynyt kirkossa, on konsertin yhteydessä tullut sanomaan, että ”Vainio, tää toi-mii”, Ile Vainio kertoo.

– Ile on tällä rundilla tuonut kirkkoihin ihan uudenlaista mei-ninkiä. Hän on lähtenyt kerto-maan tarinoita sellaisena kun on, ja juuri se koskettaa kaikkia ih-misiä tasapuolisesti. Näin kirkon kynnys on madaltunut, sanoo Mikko Salmi, joka tällä viikolla vastaanotti oman kultalevynsä Vainion itsensä perille tuomana.


Ilkka ”Ile” Vainio ei ole halun-nut jäädä historiaan vain sanoit-tajamestari Juha Vainion poi-kana. Niinpä hänen on pitänyt raivata suomalaiseen viihdebis-nekseen oma tilansa.

Siitä on tullut iso: parisataa kultalevyä levymogulina, pit-kälti toista tuhatta levytettyä sanoitusta ja sen tuhannen se-kalaista hommaa musiikkialan jokapaikanhöylänä.

Ajatus Ilen isännöimästä Ys-tävän risti -kirkkokonserttikier-tueesta ei, yllättävää kyllä, läh-tenyt hänen omasta päästään. Asialla olivat näet papit, jotka rohkaistuivat muutama vuosi sitten kysymään Vainiolta, oli-siko tällä intoa viritellä konsertti 50-vuotispäivänään julkaistun runokirjansa tiimoilta. Monissa Ilen teksteissä nähtiin olevan omanlaistaan hengellistä sano-maa, joka voisi kiinnostaa kir-kossa käyviä ja ihan erityisesti niitä, jotka siellä eivät juuri käy.

Lauluteksteissä korostuva ys-tävyys nousi konserttikuviossa johtoajatukseksi – kiertue sai-kin nimensä Vainion ja Kari Tapion elämänmittaisen ystä-vyyden symbolista, Karin Ilelle testamenttaamasta riipuksesta.

Varsinainen lähtölaukaus ta-pahtui Kuopion kirkkopäivillä kesällä 2013 ja loppu on sit-

ten – no, kirkkoviihdehistoriaa. Ilkka Vainio & Matkakumppa-nit -kombolla on vedetty kym-meniä ja taas kymmeniä kon-sertteja ympäri maata, kirkoissa ja kapakoissa, festareilla ja ris-teilyllä, myös kirkkopäivillä

Kuopion jälkeenkin pariin ot-teeseen.

Matkakumppanien alkuytimen muodostivat Kari Tapion pojan Jani Jalkasen orkesteri, kantri-mies Kulkuriveli Jami ja lau-laja-lauluntekijä ja pappi Mikko

Salmi, joka nyttemmin tunne-taan myös tämän lehden päätoi-mittajana. Matkan varrella kon-serteissa on kuultu vierailijoina iso liuta huippuartisteja tangoku-ninkaallisista Timo Kiiskiseen, Saija Varjuksesta Babloon.

Timo Sparf

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi sai Ilkka Vainiolta (oikealla) kultalevyn Ystävän risti -albumista.


Jouko Aaltonen ohjasi dokumentin elokuvateattereista ja niitä pyörittävistä persoonista

Vanhojen kinojen lumo ei haihduS illä nyt ei ole niin suurta mer-

kitystä, missä itse kukin oli sil-loin, kun JFK murhattiin, jum-

bot lensivät päin kaksoistorneja tai Suomi voitti lätkäkultaa. Eikä kaikki muistakaan. Mutta se kannattaa muistaa, missä näki ensimmäisen valkokangaselokuvansa, ja mikä se pätkä oli.

Monille nyt jo tukevasti keski-ikäistyneille ikäpolville ensimmäi-set leffamuistot ovat Tarzaneista ja Disney-animaatioista. Tai ”nona-reista” eli nonstop-piirretyistä.

Jo laajalti kadonneesta mutta toi-saalta asialle vihkiytyneiden filmi-hullujen myös yhä ylläpitämästä elokuvateatterikulttuurista on nyt nähtävänä pitkä dokumenttielo-kuva ”Tunteiden temppelit”. Sen on ohjannut Jouko Aaltonen, jonka aiemmista dokumenteista moni muistaa esimerkiksi 1970-luvun poliittista laululiikettä kuvanneen ”Kenen joukoissa seisot” -elokuvan (2006) ja Turun vanhan kaupunki-kuvan hävityksestä kertoneen elo-kuvan ”Taistelu Turusta” (2011).

Turun Kino-Palatsi ja Viidakko-JimTurussa syntyneen Jouko Aalto-sen varhaisin oma elokuvateatteri-muisto löytyy tietysti Aurajoen kau-pungista, Erik Bryggmanin piirtä-mästä talosta, jossa piti majaa myös Kino-Palatsi.

– Isoäitini kanssa kävin katso-massa Viidakko-Jimiä. Muistan, että oikea Tarzan se ei ollut vaan vähän kuin kopio. Tämä totuus selvisi mi-nulle kyllä vasta jälkikäteen.

Aaltosen lapsuusvuosina Turussa oli vielä paljon elokuvateattereita. Siihen aikaan ne olivat avaria ja ko-meita saleja.

– Muistan elävästi vielä niiden ha-jut ja äänimaailman. Siihen aikaan teatterit olivat kaikuisia, myöhem-minhän niistä on akustoitu kaiku kokonaan pois. Vanhojen salien fii-liksen voi muistaa vieläkin elävästi.

Hyvä niin, koska Kino-Palatsia-kaan ei enää ole. Bryggmanin raken-nus on sentään pystyssä mutta leffa-teatteri lopetti 1986.

Kehityskaari ja puolustuspuheTunteiden temppelit -elokuvaa voi katsoa kahdesta vinkkelistä. Yh-täältä se on erään kulttuurimuodon kehityskaaren dokumentointia, toi-saalta se on myös puolustuspuhe uhanalaiselle ja jossain mitassa nyt jo kadonneellekin kulttuurille.

Kuvat Compic / Mauri Ratilainen

Tunteiden tamppelit -dokumentin ohjannut Jouko Aaltonen muistaa yhä, millainen omanlaisensa fiilis vanhoissa leffateattereissa oli. Kuvausmiljöönä on entinen Astra, jossa nykyään pitää majaa Q-teatteri.


Vanhojen kinojen lumo ei haihdu– Minulla oli leffaa tehdessä kes

keisenä ajatuksena, että se toki taltioisi katoamassa olevaa elokuvateatterikulttuuria mutta katsoisi myös eteenpäin. Halusin, ettei se olisi vain projektorihuoneen veteraanien murehdintaa filmin katoa

misesta, vaan että siitä tulisi niin koneenkäyttäjien, elokuvateatteriyrittäjien kuin katsojienkin välistä vuoropuhelua. Sen takia eri ihmisten henkilökohtaiset muistot ja elokuvateatterikokemukset ovat olleet minulle hyvin olennaisia.

Aaltosen elokuva ei pyri syyllistäen osoittamaan sormella ketään eikä mitään. Että tuon takia teattereita on lopetettu ja tämän tähden filmikelat ovat mennyttä. Mitä nyt vähän muistetaan muistuttaa television tulosta elokuvien kilpailijaksi 1950–60luvun taitteessa tai videobuumista 1980luvulla.

– Kyse on maailman vääjäämättömästä muuttumisesta, ja siitä ei voi ketään ainakaan kovin täsmällisesti syyttää.

Hyvä tuntuma asiakaskuntaanAaltonen teki Tunteiden temppeleitä kolmisen vuotta. Hänen rinnallaan dokumentin ydintiimissä ovat olleet käsikirjoittajakumppaneina Henri Waltter Rehnström ja Toni Puurtinen, kuvaajana Timo Peltonen, leikkaajana Tuuli Kuit-tinen ja äänisuunnittelijana Martti Turunen.

Kuvauskohteita valittaessa Aaltonen kävi ihan listapohjalta läpi Suomen elokuvateatterit.

– Aika monista löytyi kuviakin, ja me myös kyselimme alan ihmisiltä, mistä löytyisi mielenkiintoisia teattereita ja ihmisiä. Siitä sitten lähdimme kiertämään eri puolille Suomea tutustumaan paikkoihin ja ihmisiin. Leikkausvaiheessa piti joitakin kohteita karsia poiskin lopullisesta elokuvasta.

Syyt karsimiseen olivat ensi sijassa elokuvan rakenteeseen liittyviä.

– Halusimme, että elokuva olisi toimiva elämyksellinen kokonaisuus, ei niinkään tilastollisesti edustava. Sen takia siihen on nostettu mielenkiintoisia tyyppejä ja kekseliäitä kavereita, jotka ovat selviytyneet elokuvateatterialan kriiseistä oman nokkeluutensa ansiosta.

Aaltosen tiimi tapasi tosiaan koko joukon valkokangaselokuvan lumoon hurahtaneita ihmisiä kuten Konnevedellä vanhaan navet

– On avautunut uusia mahdollisuuksia, kun tietyt asiat ovat tulleet helpommiksi: kopioita saadaan nopeammin, ja kun elokuvat ovat tietokoneella eivätkä enää fyysisinä filmikeloina, teatterinpitäjä voi pitää saatavilla paljon moinipuolisemman ohjelmiston. Tämä on houkutellut alalle uusi yrittäjiä ja vanhoja suljettuja teattereita on avattu uudel leen.

Aaltosen mukaan yleisnäkymä onkin valoisampi kuin ehkä ajatellaan:

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen elokuvateatteriverkosto on pikemminkin kasvamassa kuin supistumassa.

Art house -teattereille tilaustaJouko Aaltonen sanoo löytävänsä oikeanlaisen katsomistunnelman pienistä elokuvateattereista. Nykyisissä viihdekeskuksiksi muovautuneissa elokuvakomplekseissa sitä ei saavuta.

– Mutta ne ovat tämän monimuotoistuneen elokuvateatterikulttuurin yksi ääripää ja aikansa ilmiö. Ei minulla ole mitään syytä vastustaa niitä. Kunhan myös muunlaistakin elokuvateatterikulttuuria on tarjolla.

Aaltosen mukaan Suomessa on pulaa pienemmistä art house elokuvateattereista, joilla voisi olla vähän taidepainotteisempi ja vaihtoehtoisempi ohjelmisto.

Hän suhtautuu varovaisen positiivisesti levittäjien tahtoon tuoda nähtäväksi vaihtoehtoja viihdevyörytykselle. Finnkino on hänen mie

lestään yrittänyt pitää esillä muutakin kuin main stream viihdettä, mutta se tarjonta tuppaa hukkumaan isomman volyymin alle.

– Ja Helsingissähän on tämä ihan konkreettinen ongelma, että täällä on liian vähän valkokankaita. Tänne mahtuisi kevyesti kaksi kolme art house elokuvateatteria, jotka voisivat näyttää vähän laveampaa ohjelmistoa. Ja kun Helsinki on pullonkaula, se vaikuttaa elokuvien maahantuontiin ja heijastuu näin koko maan elokuvaohjelmistoon.

Sanoo nelisenkymmentä vuotta sitten Helsinkiin taideteolliseen korkeakouluun elokuvaoppia saamaan tullut Jouko Aaltonen. Silloin kaikki oli pääkaupungissa toisin. Eli hyvin. Töölöläisessä tyylikkään funkishenkisessä elokuvateat teri Ritzis säkin, jonne siirrymme haastattelun päätteeksi kuvausses siolle, saattoi 1970luvun alkupuoliskolla katsoa normaaliohjelmistossa Chaplinin pitkät elokuvat sarjana. Siellä ”Riemukuplien” ja Bunuelin taidepläjäysten lomassa.

Pari viime vuosikymmentä Ritzissä on pelattu biljardia. Elokuvista muistuttaa ehkä vain salin kantapelureihin kuuluneen Vesa-Matti Loirin kuva aulan seinällä.

Tunteiden temppelit -elokuva ensi-illassa tänään 4.12. elokuvateatte-reissa ympäri maan.


” Pikkupaikkakunnilla teatteria pitävät voivat tuntea nimeltä jokaisen elokuvateatterissaan kävijän.

taan leffateatterin perustaneet nuoret miehet Eemelin ja Matin, Turun lähellä Vehmaan kunnassa toimivan kinon ja tanssisalin yhdistävän KuvaTähden yrittäjäpariskunnan Tero ja Asta Malin tai ylistarolaisen Luoman suvun jo neljässä polvessa pyörittämän elokuvateatteri MatinTuvan porukat ja monia muita.

Näille positiivisesti kovapäisille ihmisille, jotka eivät suostu uskomaan, että pienen elokuvateatterin pitäminen ei nyt vaan ole järkevää ainakaan taloudellisesti, Aaltonen löytää yhteisiä nimittäjiä.

– Sitkeys on ehdottomasti heitä kaikkia yhdistävä piirre. Ja sitten erityisesti pikkupaikkakunnilla se, että teatteria pitävillä on hyvä tatsi asiakaskuntaansa. Parhaimmillaan he tuntevat nimeltä jokaisen elokuvateatterissaan kävijän. Se on tietysti hyvä lähtökohta sille, että he pystyvät muokkaamaan ohjelmistoa yleisön tarpeisiin.

Ennen elokuvan ensiiltaa Aaltonen on porukoineen kiertänyt taas ympäri maata, nyt näyttämässä valmista työtään niillä paikkakunnilla, joissa sitä on kuvattu. Vastaanotto on ollut innostunut.

– Ne ovat olleet kivoja tilaisuuksia siinäkin mielessä, että ihmiset ovat äityneet muistelemaan oman paikkakuntansa elokuvahistoriaa.

Digitointi houkuttelee nuoriaPienenä yllätyksenä dokumentintekijälle itselleenkin tuli se, miten paljon näiden pikkuteattereiden taustalta löytyy perheyrityksiä.

– Niissä koko perhe on säätänyt elämänsä sen elokuvateatterin ympärille. Niinpä se on monille enemmän elämäntapa kuin bisnestä.

Tunteiden temppelit elokuvassa nähdäänkin isiä koneenkäyttäjinä, äitejä lippukassaa hoitamassa ja lapsia lippuja repimässä.

– En tiedä, onko se geneettistä vai ympäristön vaikutusta, mutta selvästi tämä elämänmuoto myös periytyy, Aaltonen pohtii.

Hän uskoo, että nimenomaan digitointi vetää nuoria elokuvan esittämisen pariin.

Myös hieno funkishenkinen Ritz esiintyy Jouko Aaltosen elokuvassa. Nykyään entisen leffasalin kansoittavat biljardinpelaajat.

1960-luvulla maan tasalle jyrätty Kinopalatsi oli Helsingin ja koko maankin elokuvateattreiden lippulaiva.

Kavi


Jouko Aaltonen ohjasi dokumentin elokuvateattereista ja niitä pyörittävistä persoonista

Vanhojen kinojen lumo ei haihduS illä nyt ei ole niin suurta mer-

kitystä, missä itse kukin oli sil-loin, kun JFK murhattiin, jum-

bot lensivät päin kaksoistorneja tai Suomi voitti lätkäkultaa. Eikä kaikki muistakaan. Mutta se kannattaa muistaa, missä näki ensimmäisen valkokangaselokuvansa, ja mikä se pätkä oli.

Monille nyt jo tukevasti keski-ikäistyneille ikäpolville ensimmäi-set leffamuistot ovat Tarzaneista ja Disney-animaatioista. Tai ”nona-reista” eli nonstop-piirretyistä.

Jo laajalti kadonneesta mutta toi-saalta asialle vihkiytyneiden filmi-hullujen myös yhä ylläpitämästä elokuvateatterikulttuurista on nyt nähtävänä pitkä dokumenttielo-kuva ”Tunteiden temppelit”. Sen on ohjannut Jouko Aaltonen, jonka aiemmista dokumenteista moni muistaa esimerkiksi 1970-luvun poliittista laululiikettä kuvanneen ”Kenen joukoissa seisot” -elokuvan (2006) ja Turun vanhan kaupunki-kuvan hävityksestä kertoneen elo-kuvan ”Taistelu Turusta” (2011).

Turun Kino-Palatsi ja Viidakko-JimTurussa syntyneen Jouko Aalto-sen varhaisin oma elokuvateatteri-muisto löytyy tietysti Aurajoen kau-pungista, Erik Bryggmanin piirtä-mästä talosta, jossa piti majaa myös Kino-Palatsi.

– Isoäitini kanssa kävin katso-massa Viidakko-Jimiä. Muistan, että oikea Tarzan se ei ollut vaan vähän kuin kopio. Tämä totuus selvisi mi-nulle kyllä vasta jälkikäteen.

Aaltosen lapsuusvuosina Turussa oli vielä paljon elokuvateattereita. Siihen aikaan ne olivat avaria ja ko-meita saleja.

– Muistan elävästi vielä niiden ha-jut ja äänimaailman. Siihen aikaan teatterit olivat kaikuisia, myöhem-minhän niistä on akustoitu kaiku kokonaan pois. Vanhojen salien fii-liksen voi muistaa vieläkin elävästi.

Hyvä niin, koska Kino-Palatsia-kaan ei enää ole. Bryggmanin raken-nus on sentään pystyssä mutta leffa-teatteri lopetti 1986.

Kehityskaari ja puolustuspuheTunteiden temppelit -elokuvaa voi katsoa kahdesta vinkkelistä. Yh-täältä se on erään kulttuurimuodon kehityskaaren dokumentointia, toi-saalta se on myös puolustuspuhe uhanalaiselle ja jossain mitassa nyt jo kadonneellekin kulttuurille.

Kuvat Compic / Mauri Ratilainen

Tunteiden tamppelit -dokumentin ohjannut Jouko Aaltonen muistaa yhä, millainen omanlaisensa fiilis vanhoissa leffateattereissa oli. Kuvausmiljöönä on entinen Astra, jossa nykyään pitää majaa Q-teatteri.


Vanhojen kinojen lumo ei haihdu– Minulla oli leffaa tehdessä kes

keisenä ajatuksena, että se toki taltioisi katoamassa olevaa elokuvateatterikulttuuria mutta katsoisi myös eteenpäin. Halusin, ettei se olisi vain projektorihuoneen veteraanien murehdintaa filmin katoa

misesta, vaan että siitä tulisi niin koneenkäyttäjien, elokuvateatteriyrittäjien kuin katsojienkin välistä vuoropuhelua. Sen takia eri ihmisten henkilökohtaiset muistot ja elokuvateatterikokemukset ovat olleet minulle hyvin olennaisia.

Aaltosen elokuva ei pyri syyllistäen osoittamaan sormella ketään eikä mitään. Että tuon takia teattereita on lopetettu ja tämän tähden filmikelat ovat mennyttä. Mitä nyt vähän muistetaan muistuttaa television tulosta elokuvien kilpailijaksi 1950–60luvun taitteessa tai videobuumista 1980luvulla.

– Kyse on maailman vääjäämättömästä muuttumisesta, ja siitä ei voi ketään ainakaan kovin täsmällisesti syyttää.

Hyvä tuntuma asiakaskuntaanAaltonen teki Tunteiden temppeleitä kolmisen vuotta. Hänen rinnallaan dokumentin ydintiimissä ovat olleet käsikirjoittajakumppaneina Henri Waltter Rehnström ja Toni Puurtinen, kuvaajana Timo Peltonen, leikkaajana Tuuli Kuit-tinen ja äänisuunnittelijana Martti Turunen.

Kuvauskohteita valittaessa Aaltonen kävi ihan listapohjalta läpi Suomen elokuvateatterit.

– Aika monista löytyi kuviakin, ja me myös kyselimme alan ihmisiltä, mistä löytyisi mielenkiintoisia teattereita ja ihmisiä. Siitä sitten lähdimme kiertämään eri puolille Suomea tutustumaan paikkoihin ja ihmisiin. Leikkausvaiheessa piti joitakin kohteita karsia poiskin lopullisesta elokuvasta.

Syyt karsimiseen olivat ensi sijassa elokuvan rakenteeseen liittyviä.

– Halusimme, että elokuva olisi toimiva elämyksellinen kokonaisuus, ei niinkään tilastollisesti edustava. Sen takia siihen on nostettu mielenkiintoisia tyyppejä ja kekseliäitä kavereita, jotka ovat selviytyneet elokuvateatterialan kriiseistä oman nokkeluutensa ansiosta.

Aaltosen tiimi tapasi tosiaan koko joukon valkokangaselokuvan lumoon hurahtaneita ihmisiä kuten Konnevedellä vanhaan navet

– On avautunut uusia mahdollisuuksia, kun tietyt asiat ovat tulleet helpommiksi: kopioita saadaan nopeammin, ja kun elokuvat ovat tietokoneella eivätkä enää fyysisinä filmikeloina, teatterinpitäjä voi pitää saatavilla paljon moinipuolisemman ohjelmiston. Tämä on houkutellut alalle uusi yrittäjiä ja vanhoja suljettuja teattereita on avattu uudel leen.

Aaltosen mukaan yleisnäkymä onkin valoisampi kuin ehkä ajatellaan:

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen elokuvateatteriverkosto on pikemminkin kasvamassa kuin supistumassa.

Art house -teattereille tilaustaJouko Aaltonen sanoo löytävänsä oikeanlaisen katsomistunnelman pienistä elokuvateattereista. Nykyisissä viihdekeskuksiksi muovautuneissa elokuvakomplekseissa sitä ei saavuta.

– Mutta ne ovat tämän monimuotoistuneen elokuvateatterikulttuurin yksi ääripää ja aikansa ilmiö. Ei minulla ole mitään syytä vastustaa niitä. Kunhan myös muunlaistakin elokuvateatterikulttuuria on tarjolla.

Aaltosen mukaan Suomessa on pulaa pienemmistä art house elokuvateattereista, joilla voisi olla vähän taidepainotteisempi ja vaihtoehtoisempi ohjelmisto.

Hän suhtautuu varovaisen positiivisesti levittäjien tahtoon tuoda nähtäväksi vaihtoehtoja viihdevyörytykselle. Finnkino on hänen mie

lestään yrittänyt pitää esillä muutakin kuin main stream viihdettä, mutta se tarjonta tuppaa hukkumaan isomman volyymin alle.

– Ja Helsingissähän on tämä ihan konkreettinen ongelma, että täällä on liian vähän valkokankaita. Tänne mahtuisi kevyesti kaksi kolme art house elokuvateatteria, jotka voisivat näyttää vähän laveampaa ohjelmistoa. Ja kun Helsinki on pullonkaula, se vaikuttaa elokuvien maahantuontiin ja heijastuu näin koko maan elokuvaohjelmistoon.

Sanoo nelisenkymmentä vuotta sitten Helsinkiin taideteolliseen korkeakouluun elokuvaoppia saamaan tullut Jouko Aaltonen. Silloin kaikki oli pääkaupungissa toisin. Eli hyvin. Töölöläisessä tyylikkään funkishenkisessä elokuvateat teri Ritzis säkin, jonne siirrymme haastattelun päätteeksi kuvausses siolle, saattoi 1970luvun alkupuoliskolla katsoa normaaliohjelmistossa Chaplinin pitkät elokuvat sarjana. Siellä ”Riemukuplien” ja Bunuelin taidepläjäysten lomassa.

Pari viime vuosikymmentä Ritzissä on pelattu biljardia. Elokuvista muistuttaa ehkä vain salin kantapelureihin kuuluneen Vesa-Matti Loirin kuva aulan seinällä.

Tunteiden temppelit -elokuva ensi-illassa tänään 4.12. elokuvateatte-reissa ympäri maan.


” Pikkupaikkakunnilla teatteria pitävät voivat tuntea nimeltä jokaisen elokuvateatterissaan kävijän.

taan leffateatterin perustaneet nuoret miehet Eemelin ja Matin, Turun lähellä Vehmaan kunnassa toimivan kinon ja tanssisalin yhdistävän KuvaTähden yrittäjäpariskunnan Tero ja Asta Malin tai ylistarolaisen Luoman suvun jo neljässä polvessa pyörittämän elokuvateatteri MatinTuvan porukat ja monia muita.

Näille positiivisesti kovapäisille ihmisille, jotka eivät suostu uskomaan, että pienen elokuvateatterin pitäminen ei nyt vaan ole järkevää ainakaan taloudellisesti, Aaltonen löytää yhteisiä nimittäjiä.

– Sitkeys on ehdottomasti heitä kaikkia yhdistävä piirre. Ja sitten erityisesti pikkupaikkakunnilla se, että teatteria pitävillä on hyvä tatsi asiakaskuntaansa. Parhaimmillaan he tuntevat nimeltä jokaisen elokuvateatterissaan kävijän. Se on tietysti hyvä lähtökohta sille, että he pystyvät muokkaamaan ohjelmistoa yleisön tarpeisiin.

Ennen elokuvan ensiiltaa Aaltonen on porukoineen kiertänyt taas ympäri maata, nyt näyttämässä valmista työtään niillä paikkakunnilla, joissa sitä on kuvattu. Vastaanotto on ollut innostunut.

– Ne ovat olleet kivoja tilaisuuksia siinäkin mielessä, että ihmiset ovat äityneet muistelemaan oman paikkakuntansa elokuvahistoriaa.

Digitointi houkuttelee nuoriaPienenä yllätyksenä dokumentintekijälle itselleenkin tuli se, miten paljon näiden pikkuteattereiden taustalta löytyy perheyrityksiä.

– Niissä koko perhe on säätänyt elämänsä sen elokuvateatterin ympärille. Niinpä se on monille enemmän elämäntapa kuin bisnestä.

Tunteiden temppelit elokuvassa nähdäänkin isiä koneenkäyttäjinä, äitejä lippukassaa hoitamassa ja lapsia lippuja repimässä.

– En tiedä, onko se geneettistä vai ympäristön vaikutusta, mutta selvästi tämä elämänmuoto myös periytyy, Aaltonen pohtii.

Hän uskoo, että nimenomaan digitointi vetää nuoria elokuvan esittämisen pariin.

Myös hieno funkishenkinen Ritz esiintyy Jouko Aaltosen elokuvassa. Nykyään entisen leffasalin kansoittavat biljardinpelaajat.

1960-luvulla maan tasalle jyrätty Kinopalatsi oli Helsingin ja koko maankin elokuvateattreiden lippulaiva.

Kavi

Lasten joulukirjoissa on tunnelmaa ja toimintaa

Jouluiseen kirjallisuuteen uppou-tuminen on mainio tapa virittäy-tyä lasten kanssa joulutunnelmaan. Tämän syksyn joulukirjoista löytyy yhtä lailla uutta ja vanhaa, vauhtia ja rauhaa.

Nostalgiannälkäisten valinta on kokoelma Sakari Topeliuksen sa-tuja ja runoja Kirsti Mäkisen uu-delleenkertomina. Mukaan on va-littu yksitoista jouluista tai talvista tarinaa, muun muassa Sampo Lap-palainen, Tähtisilmä, Peikkojen joulu sekä Pyhän yön lapsi. Kirjasta löytyy lisäksi joululauluja, yksi las-tennäytelmä sekä lyhyt johdatus 1800-luvun joulunviettotapoihin.

Mäkinen on muokannut tarinat tyylikkäästi nykykielelle. Lukemi-


nen on sujuvaa, mutta sadun pol-jento on silti säilynyt. Rudolf Koi-vun haaleasävyiset kuvat huokuvat kauniisti mennyttä aikaa.

Topeliuksen sadut vetoavat ny-kylapsiinkin vauhdikkuudellaan ja selkeydellään. Pahat ja ilkeät saavat ansionsa mukaan, rohkeus ja rehel-lisyys ovat arvossaan. Toisaalta ta-rinoiden monet ilmiöt ja tavat voi-vat oudoksuttaa. Toivottavasti ilta-sadun jälkeen on aikaa myös yhtei-seen pohdiskeluun.

Pate-poro radiojuontajanaHartaasta hymistelystä ei ole tietoa-kaan Anneli Kannon Radio Kor-vatunturi – lastenromaanissa. Pate – niminen poro joutuu jäämään aat-tona Korvatunturille ja ajautuu yl-lättäen radiojuontajaksi. Työparik-seen Pate saa metallimusiikista pi-tävän Joulukärpäsen ja soppa on sillä valmis.

Tarina on tulvillaan hupaisia yk-sityiskohtia, mutta juoni ei koko-naisuudessaan ole eleganteimmasta päästä. Kohellusta kaipaavaa kirja

Topeliuksen joulu -kirjassa on Rudolf Koivun viehättävä kuvitus.


K i r jat

Topeliuksen jouluSatuja ja runoja – Kertoja KirstiMäkinen, kuvat Rudolf KoivuWSOY 2015

Anneli Kanto:Radio KorvatunturiKuvitus Janne HarjuKaristo 2015

Sanna Isto & Eppu Nuotio:Typy ja topakka tonttuKuvitus Sari Airola.Bazar 2015

Aino Havukainen & Sami Toivonen:Tatun ja Patun ihmeellinen jouluOtava 2015


kuitenkin varmasti miellyttää. Pa-panahuumori on takuuvarma nau-rattaja, ja ainakin aikuislukijoita hu-vittaa varmasti myös Tonttu Tarkan höpötys asiakasrajapinnoista ja kor-keasesongeista.

Janne Harjun pilakuvamainen kuvitus korostaa hyvin tarinan kah-joa tunnelmaa. Kekseliäitä kuvia olisi voinut olla enemmänkin.

Bertta-tätiä piristämässä”Typy ja topakka tonttu” on Sanna Iston ja Eppu Nuotion kirjoittama kuvakirja, jossa Typy – tyttö yrit-tää loihtia joulutunnelmaa koko juhlaa vieroksuvan Bertta-tädin kotiin ja mieleen. Ystäväksi ja apulaiseksi Typy saa joulukoris-telaatikossa vuosikaudet toimet-

tomana ja tylsistyneenä lojuneen tontun.

Typyn ja tontun tarina tavoittaa hienosti etenkin lasten mielissä elä-vän joulun ajan taianomaisuuden. Ehkä Bertta-tätikään ei olisi hylän-nyt joulua, jos hänellä olisi aiemmin ollut seuranaan vastustamatonta jouluintoa huokuva lapsi.

Sari Airolan tekemä kuvitus on komea. Itsestään selvien jou-luvärien – punaisen ja valkoisen – ohella aukeamilla toistuvat eri-

laiset violetin ja murretun keltaisen vivahteet. Tarinan käännekohta ko-rostuu kutkuttavasti, kun niukkaan värimaailmaan äkkiä tunkeutuu upean vihreä joulukuusi.

Värien lisäksi kuvituksessa ihas-tuttavat kasvon piirteillään ja asen-noillaan monenlaisia tunteita il-mentävät, hupaisan soikeasilmäiset hahmot. Hauska ja sivuja tutkimaan houkuttava idea on myös palloku-vion toistuminen esimerkiksi hah-mojen poskissa ja joulukoristeissa.

Tatu ja Patu oudoilla ovillaOutolan pojat Tatu ja Patu ovat on-nistuneet välttelemään liki jokaisen suositun kuvakirjasarjan puolipa-kollista jouluosaa jo useamman vuo-den. Nyt sellainen on kuitenkin kä-sillä, ja joulu saakin poikien käsissä railakkaan käsittelyn.

Tatu ja Patu on kutsuttu ystävänsä Veeran luokse viettämään joulua. Pojat kuitenkin menevät väärään taloon, ja joutuvat valmistautumaan jouluun ilman asianmukaista opas-tusta. Touhu on lievästi sanottuna kaoottista: joulukuusi ja -pukki me-nevät pojilta sekaisin, hampaat har-jataan glögillä ja Tatu kietoo itsensä lahjapakettiin.

Kirjassa ovat mukana monet van-hat, hyvät elementit, kuten hausko-jen yksityiskohtien runsaus, ja pu-hekuplien, sarjakuvien ja kuvasar-jojen avulla sopiviin haukkapaloi-hin jaettu tarina. Hupaisaa on myös etsiskellä kuviin piilotettua joulu-torttua.

Tatun ja Patun ihmeellinen joulu on raikkaampi joulukuvakirja kuin monet muut. Kirja ei silti aivan ole tarinallisten Tatu ja Patu -kirjo-jen parhaimmistoa. Juonenkääntei-den rytmitys ontuu, ja koko kirjan läpi kantava jännite jää vähän vai-meaksi. Myös hahmojen ja lukijan puhuttelu sekä muu kommentointi tuntuu vitsikkäältä ja tarpeelliselta vain paikoin.

Marjo jääskä

Median valta”Numeron Zeron tapausta”, kuten suurinta osaa Umberto Econ (synty-nyt 1932) kirjoista, on vaikea ymmär-tää ilman tietämystä Italian nykyi-sestä ilmapiiristä ja maan historiasta. Tuoreeltaan suomennettu romaani käsittelee muun muassa median val-taa ja politiikkojen likaista peliä.

Suuri yleisö tuntee Econ erityi-sesti läpimurtoromaanista ”Ruusun nimi” (1983). Älykkönä tunnetun Econ kiinnostukset ovat värikkäät. Hän on kirjoittanut muun muassa historiasta, jalkapallosta ja semio-tiikasta. Hän ei ole pelkästään kuiva tutkija, vaan hänen järjenjuoksunsa on toisinaan välimerellisen pouk-koilevaa ja jopa kiivasta. Se tekee hänen kirjoituksistaan sekä hyvin kiinnostavia että hieman rasittavia.

Econ romaaneihin liittyvät ma-neerit, kuten luettelointi, tekevät Numeron Zeron tapauksesta sen lyhyydestä huolimatta raskaan. Ta-rina sijoittuu vuoteen 1992, jonkin aikaa ennen Silvio Berlusconin ja hänen Forza Italia -puolueensa nou-sua valtaan. Kristillisdemokraatit johtivat Italiaa pitkään, 1940-luvulta 1990-luvulle. Puolueen loppu on yksi Econ uuden kirjan juonteista.

Luetteloita ja latteuksiaNumero Zeron tapaus kertoo hämä-rää kirjaa haamukirjoittavasta ja ky-seenalaisessa sanomalehdessä työs-kentelevästä miehestä. Hänen tari-nansa on kuitenkin vain sivuseikka, sillä oikeasti romaani irvailee Italian ilmapiirille ja maan korruptiolle. Sa-tiiriksi luokiteltavan kirjan huumori on kuitenkin vaivaannuttavaa: ”Mie-titäänpä. Kaikkeen on syynsä, niin ainakin sanotaan. Ihmeen mahdol-lisuuden saa unohtaa – en näe miksi Jumala välittäisi minun suihkustani, se ei ole mikään Punainen meri. Jo-ten asiaan täytyy olla jokin luonnol-linen selitys.”

Romaanin suurin ongelma ei kui-tenkaan ole huono huumori, vaan luettelot ja latteudet. Ne ovat hy-vässä ja pahassa Umberto Econ ta-varamerkkejä. Eco ei malta tällä-kään kertaa olla väläyttelemättä: ”Julkaisematta jäävien kirjojen lu-kemisesta voi tulla ammatti.”

Eri lajityypit sekoittuvat Numero Zeron tapauksessa toisiinsa. Välillä romaani on dekkari, välillä poliitti-

nen satiiri. Siinä vään-netään rautalangasta, että italialaisten on vaikea luottaa kehen-kään tai mihinkään.

Koska elämme toi-senlaisessa ympäris-tössä, Numero Ze-ron tapaukseen on vaikea uppoutua tai uskoa. Tämä ei kui-tenkaan tee kirjasta huonoa. Se kompas-tuu väkinäisiin kir-

jallisuusviittauksiin ja tarinaa eteen-päin vieviin sattumiin, joissa ei ole järkeä. Eco on lukenut mies. Nu-mero Zeron tapauksessa viitataan ainakin Robert Musiliin ja Wil-liam Shakespeareen. Suuriin kir-jailijoihin tukeutuminen ei ikävä kyllä ole perusteltua.

Numero Zeron tapauksen kaltai-sen satiirin ei tietenkään tarvitse olla täysin uskottava. Se yrittää kui-tenkin olla terävä aikalaisanalyysi, joten sen köykäinen juoni tekee hallaa sen viestille. Vain silloin täl-löin romaani onnistuu yllättämään positiivisella, humoristisella tavalla: ”Katsoin uudestaan seurassani ole-vaa naista, joka ei ollut prostituoitu, ja tunsin nuortuvani.”

Sivalluksia epäkohdilleKielellisesti Numero Zeron tapaus on taattua laatua. Umberto Eco on ammattimies, eikä häneltä voi odot-taakaan huonoa tekstiä. Helinä Kankaan suomennos on pääasi-assa toimiva, mutta lopulliseen ver-sioon on jäänyt muutamia ihmeelli-siä virheitä, kuten tämä kysymyksiä herättävä anglismi: ”Hyppäsimme lounaan yli.”

Tällaiset lapsukset tuntuvat viit-taavan siihen, että Numero Zeron tapaus on suomennettu italian si-jaan englannista. Niin tai näin, suomennoksen kieli on pääasiassa hyvää.

Romaani sisältää koko joukon ita-lialaisille tyypillisiä salaliittoteo-rioita. Eräs sellainen on Numero Zero -lehden toimittajan väittämä, ettei fasistien johtaja Benito Mus-solinia todella teloitettu vuonna 1945, vaan ammutuksi joutui hänen kaksoisolentonsa. Kaikista kirjan väitteistä menee pää pyörälle.

Italiassa valta on hämärissä ver-kostoissa. On epäselvää, kuka to-della päättää asioista. Tätä tolaa Eco uudessa teoksessaan käsittelee ja ironisoi. Kummalliseen vyyhtiin mukaan joutuva päähahmo saavut-taa rauhan lopulta vasta antamalla periksi.

Eco sivaltaa hahmojensa kautta italialaisia ja maansa epäkohtia. Hä-nen näkee, että jos italialaiset puhal-taisivat yhteen hiileen, kaikki me-nisi paremmin. Ikävä kyllä historia estää tätä utopiaa toteutumasta. Nu-mero Zeron tapaus kiteyttää kiin-nostavasti Italian ongelmat. Romaa-nina se ei harmi kyllä ole mistään kotoisin. Eco sortuu turhaan kikkai-luun ja menettää otteensa lukijaan.

Esa Mäkijärvi

K i r jat

Umberto Eco: Numero Zeron tapaus Suom. Helinä Kangas WSOY 2015, 211 s.


Jouluiseen kirjallisuuteen uppou-tuminen on mainio tapa virittäy-tyä lasten kanssa joulutunnelmaan. Tämän syksyn joulukirjoista löytyy yhtä lailla uutta ja vanhaa, vauhtia ja rauhaa.

Nostalgiannälkäisten valinta on kokoelma Sakari Topeliuksen sa-tuja ja runoja Kirsti Mäkisen uu-delleenkertomina. Mukaan on va-littu yksitoista jouluista tai talvista tarinaa, muun muassa Sampo Lap-palainen, Tähtisilmä, Peikkojen joulu sekä Pyhän yön lapsi. Kirjasta löytyy lisäksi joululauluja, yksi las-tennäytelmä sekä lyhyt johdatus 1800-luvun joulunviettotapoihin.

Mäkinen on muokannut tarinat tyylikkäästi nykykielelle. Lukemi-


nen on sujuvaa, mutta sadun pol-jento on silti säilynyt. Rudolf Koi-vun haaleasävyiset kuvat huokuvat kauniisti mennyttä aikaa.

Topeliuksen sadut vetoavat ny-kylapsiinkin vauhdikkuudellaan ja selkeydellään. Pahat ja ilkeät saavat ansionsa mukaan, rohkeus ja rehel-lisyys ovat arvossaan. Toisaalta ta-rinoiden monet ilmiöt ja tavat voi-vat oudoksuttaa. Toivottavasti ilta-sadun jälkeen on aikaa myös yhtei-seen pohdiskeluun.

Pate-poro radiojuontajanaHartaasta hymistelystä ei ole tietoa-kaan Anneli Kannon Radio Kor-vatunturi – lastenromaanissa. Pate – niminen poro joutuu jäämään aat-tona Korvatunturille ja ajautuu yl-lättäen radiojuontajaksi. Työparik-seen Pate saa metallimusiikista pi-tävän Joulukärpäsen ja soppa on sillä valmis.

Tarina on tulvillaan hupaisia yk-sityiskohtia, mutta juoni ei koko-naisuudessaan ole eleganteimmasta päästä. Kohellusta kaipaavaa kirja

Topeliuksen joulu -kirjassa on Rudolf Koivun viehättävä kuvitus.


K i r jat

Topeliuksen jouluSatuja ja runoja – Kertoja KirstiMäkinen, kuvat Rudolf KoivuWSOY 2015

Anneli Kanto:Radio KorvatunturiKuvitus Janne HarjuKaristo 2015

Sanna Isto & Eppu Nuotio:Typy ja topakka tonttuKuvitus Sari Airola.Bazar 2015

Aino Havukainen & Sami Toivonen:Tatun ja Patun ihmeellinen jouluOtava 2015


kuitenkin varmasti miellyttää. Pa-panahuumori on takuuvarma nau-rattaja, ja ainakin aikuislukijoita hu-vittaa varmasti myös Tonttu Tarkan höpötys asiakasrajapinnoista ja kor-keasesongeista.

Janne Harjun pilakuvamainen kuvitus korostaa hyvin tarinan kah-joa tunnelmaa. Kekseliäitä kuvia olisi voinut olla enemmänkin.

Bertta-tätiä piristämässä”Typy ja topakka tonttu” on Sanna Iston ja Eppu Nuotion kirjoittama kuvakirja, jossa Typy – tyttö yrit-tää loihtia joulutunnelmaa koko juhlaa vieroksuvan Bertta-tädin kotiin ja mieleen. Ystäväksi ja apulaiseksi Typy saa joulukoris-telaatikossa vuosikaudet toimet-

tomana ja tylsistyneenä lojuneen tontun.

Typyn ja tontun tarina tavoittaa hienosti etenkin lasten mielissä elä-vän joulun ajan taianomaisuuden. Ehkä Bertta-tätikään ei olisi hylän-nyt joulua, jos hänellä olisi aiemmin ollut seuranaan vastustamatonta jouluintoa huokuva lapsi.

Sari Airolan tekemä kuvitus on komea. Itsestään selvien jou-luvärien – punaisen ja valkoisen – ohella aukeamilla toistuvat eri-

laiset violetin ja murretun keltaisen vivahteet. Tarinan käännekohta ko-rostuu kutkuttavasti, kun niukkaan värimaailmaan äkkiä tunkeutuu upean vihreä joulukuusi.

Värien lisäksi kuvituksessa ihas-tuttavat kasvon piirteillään ja asen-noillaan monenlaisia tunteita il-mentävät, hupaisan soikeasilmäiset hahmot. Hauska ja sivuja tutkimaan houkuttava idea on myös palloku-vion toistuminen esimerkiksi hah-mojen poskissa ja joulukoristeissa.

Tatu ja Patu oudoilla ovillaOutolan pojat Tatu ja Patu ovat on-nistuneet välttelemään liki jokaisen suositun kuvakirjasarjan puolipa-kollista jouluosaa jo useamman vuo-den. Nyt sellainen on kuitenkin kä-sillä, ja joulu saakin poikien käsissä railakkaan käsittelyn.

Tatu ja Patu on kutsuttu ystävänsä Veeran luokse viettämään joulua. Pojat kuitenkin menevät väärään taloon, ja joutuvat valmistautumaan jouluun ilman asianmukaista opas-tusta. Touhu on lievästi sanottuna kaoottista: joulukuusi ja -pukki me-nevät pojilta sekaisin, hampaat har-jataan glögillä ja Tatu kietoo itsensä lahjapakettiin.

Kirjassa ovat mukana monet van-hat, hyvät elementit, kuten hausko-jen yksityiskohtien runsaus, ja pu-hekuplien, sarjakuvien ja kuvasar-jojen avulla sopiviin haukkapaloi-hin jaettu tarina. Hupaisaa on myös etsiskellä kuviin piilotettua joulu-torttua.

Tatun ja Patun ihmeellinen joulu on raikkaampi joulukuvakirja kuin monet muut. Kirja ei silti aivan ole tarinallisten Tatu ja Patu -kirjo-jen parhaimmistoa. Juonenkääntei-den rytmitys ontuu, ja koko kirjan läpi kantava jännite jää vähän vai-meaksi. Myös hahmojen ja lukijan puhuttelu sekä muu kommentointi tuntuu vitsikkäältä ja tarpeelliselta vain paikoin.

Marjo jääskä

Median valta”Numeron Zeron tapausta”, kuten suurinta osaa Umberto Econ (synty-nyt 1932) kirjoista, on vaikea ymmär-tää ilman tietämystä Italian nykyi-sestä ilmapiiristä ja maan historiasta. Tuoreeltaan suomennettu romaani käsittelee muun muassa median val-taa ja politiikkojen likaista peliä.

Suuri yleisö tuntee Econ erityi-sesti läpimurtoromaanista ”Ruusun nimi” (1983). Älykkönä tunnetun Econ kiinnostukset ovat värikkäät. Hän on kirjoittanut muun muassa historiasta, jalkapallosta ja semio-tiikasta. Hän ei ole pelkästään kuiva tutkija, vaan hänen järjenjuoksunsa on toisinaan välimerellisen pouk-koilevaa ja jopa kiivasta. Se tekee hänen kirjoituksistaan sekä hyvin kiinnostavia että hieman rasittavia.

Econ romaaneihin liittyvät ma-neerit, kuten luettelointi, tekevät Numeron Zeron tapauksesta sen lyhyydestä huolimatta raskaan. Ta-rina sijoittuu vuoteen 1992, jonkin aikaa ennen Silvio Berlusconin ja hänen Forza Italia -puolueensa nou-sua valtaan. Kristillisdemokraatit johtivat Italiaa pitkään, 1940-luvulta 1990-luvulle. Puolueen loppu on yksi Econ uuden kirjan juonteista.

Luetteloita ja latteuksiaNumero Zeron tapaus kertoo hämä-rää kirjaa haamukirjoittavasta ja ky-seenalaisessa sanomalehdessä työs-kentelevästä miehestä. Hänen tari-nansa on kuitenkin vain sivuseikka, sillä oikeasti romaani irvailee Italian ilmapiirille ja maan korruptiolle. Sa-tiiriksi luokiteltavan kirjan huumori on kuitenkin vaivaannuttavaa: ”Mie-titäänpä. Kaikkeen on syynsä, niin ainakin sanotaan. Ihmeen mahdol-lisuuden saa unohtaa – en näe miksi Jumala välittäisi minun suihkustani, se ei ole mikään Punainen meri. Jo-ten asiaan täytyy olla jokin luonnol-linen selitys.”

Romaanin suurin ongelma ei kui-tenkaan ole huono huumori, vaan luettelot ja latteudet. Ne ovat hy-vässä ja pahassa Umberto Econ ta-varamerkkejä. Eco ei malta tällä-kään kertaa olla väläyttelemättä: ”Julkaisematta jäävien kirjojen lu-kemisesta voi tulla ammatti.”

Eri lajityypit sekoittuvat Numero Zeron tapauksessa toisiinsa. Välillä romaani on dekkari, välillä poliitti-

nen satiiri. Siinä vään-netään rautalangasta, että italialaisten on vaikea luottaa kehen-kään tai mihinkään.

Koska elämme toi-senlaisessa ympäris-tössä, Numero Ze-ron tapaukseen on vaikea uppoutua tai uskoa. Tämä ei kui-tenkaan tee kirjasta huonoa. Se kompas-tuu väkinäisiin kir-

jallisuusviittauksiin ja tarinaa eteen-päin vieviin sattumiin, joissa ei ole järkeä. Eco on lukenut mies. Nu-mero Zeron tapauksessa viitataan ainakin Robert Musiliin ja Wil-liam Shakespeareen. Suuriin kir-jailijoihin tukeutuminen ei ikävä kyllä ole perusteltua.

Numero Zeron tapauksen kaltai-sen satiirin ei tietenkään tarvitse olla täysin uskottava. Se yrittää kui-tenkin olla terävä aikalaisanalyysi, joten sen köykäinen juoni tekee hallaa sen viestille. Vain silloin täl-löin romaani onnistuu yllättämään positiivisella, humoristisella tavalla: ”Katsoin uudestaan seurassani ole-vaa naista, joka ei ollut prostituoitu, ja tunsin nuortuvani.”

Sivalluksia epäkohdilleKielellisesti Numero Zeron tapaus on taattua laatua. Umberto Eco on ammattimies, eikä häneltä voi odot-taakaan huonoa tekstiä. Helinä Kankaan suomennos on pääasi-assa toimiva, mutta lopulliseen ver-sioon on jäänyt muutamia ihmeelli-siä virheitä, kuten tämä kysymyksiä herättävä anglismi: ”Hyppäsimme lounaan yli.”

Tällaiset lapsukset tuntuvat viit-taavan siihen, että Numero Zeron tapaus on suomennettu italian si-jaan englannista. Niin tai näin, suomennoksen kieli on pääasiassa hyvää.

Romaani sisältää koko joukon ita-lialaisille tyypillisiä salaliittoteo-rioita. Eräs sellainen on Numero Zero -lehden toimittajan väittämä, ettei fasistien johtaja Benito Mus-solinia todella teloitettu vuonna 1945, vaan ammutuksi joutui hänen kaksoisolentonsa. Kaikista kirjan väitteistä menee pää pyörälle.

Italiassa valta on hämärissä ver-kostoissa. On epäselvää, kuka to-della päättää asioista. Tätä tolaa Eco uudessa teoksessaan käsittelee ja ironisoi. Kummalliseen vyyhtiin mukaan joutuva päähahmo saavut-taa rauhan lopulta vasta antamalla periksi.

Eco sivaltaa hahmojensa kautta italialaisia ja maansa epäkohtia. Hä-nen näkee, että jos italialaiset puhal-taisivat yhteen hiileen, kaikki me-nisi paremmin. Ikävä kyllä historia estää tätä utopiaa toteutumasta. Nu-mero Zeron tapaus kiteyttää kiin-nostavasti Italian ongelmat. Romaa-nina se ei harmi kyllä ole mistään kotoisin. Eco sortuu turhaan kikkai-luun ja menettää otteensa lukijaan.

Esa Mäkijärvi

K i r jat

Umberto Eco: Numero Zeron tapaus Suom. Helinä Kangas WSOY 2015, 211 s.


Kiipijöitä kaikki tyynniAmerikkalaisen rikoksentorjunnan pimeämpää puolta on käännetty esiin useissa tällä vuosituhannella ilmestyneissä laatuelokuvissa. Scott Cooper on tarttunut aiemmissa oh-jauksissaan jo niin myyttiseen ame-ricanaan kuin pikkukaupunkimil-jööstä kumpuavaan väkevään at-mosfääriinkin sekä ikuisuuskysy-myksiin selviytymisestä ja syyllisyy-destä. Matka jatkuu suurkaupungin alamaailmaan.

Jo hänen edellinen teoksensa Rau-takaupunki (2013) edustaa kliseistä veljeskuvausta ja mieskeskeisesti muotoiltua pohjalle putoamisen tra-gediaa. Kurjistuvan teräsyhteisön laa-jemmasta rappiosta riittäisi kyllä yh-teiskunnallistakin purtavaa teollisten työpaikkojen sulkiessa ovensa ja pa-kottaessa kouluttamattomat duunarit kortistoihin ja kapakoihin laskemaan petettyjä lupauksia.

Cooperin kolmas elokuva koettaa vastata mainitsemaani puutteeseen tarttumalla tällä kertaa poliittisesti-kin virittyneeseen tositapaukseen, joka heittää filmin samalla 2000-lu-vulla yleistyneiden, Bostoniin si-joittuvien provinssiteosten sarjaan. Sen muita ”jäseniä” ovat muun mu-assa Clint Eastwoodin ja Ben Af-fleckin Dennis Lehanen rikosro-maaneista sovitetut dekkarit Men-neisyyden ote (2003) ja Gone Baby Gone (2007), Affleckin myöhempi keikkakuvaus The Town (2010) sekä Martin Scorsesen Oscar-palkittu The Departed (2006).

Epäpyhä liittoBlack Mass (2015) hakeutuu edellis-ten kylkeen niin aiheeltaan, teemoil-taan kuin toteutukseltaankin. Rikok-set ja rangaistukset nousevat myös nyt keskiöön. Irlantilaisten siirto-laisten asuttamassa kaupungin ete-

herkullisen reseptin salaisuutta. Joe Pescille Depp ei kuitenkaan vedä vertoja hermoilijan kuumotuksessa.

Tästä ja vastaavista kohtauksista jää siteerausten kaltainen leima, jolla ohjaaja vinkkaa yleisölleen ole-vansa tietoinen tyypittelyistä. Alku-vuonna ilmestyneessä Väkivallan vuodessa (2014) J. C. Chandor te-kee täysin päinvastoin viittaamalla kintaalla karikatyyreille. Joidenkin mielestä Chandorin elokuva tuntuu hitaalta ja mielenkiinnottomalta, mutta minusta yhteisön korruption kuvaus Cooperin mieluummin pai-nottamien yksittäisten purkausten kustannuksella on oikein.

Viihdekalkkunoita viime vuodet työstänyt Depp nauttii ilmiselvästi päästessään sadistin roolissa täy-dentämään viime vuosina yleisty-nyttä näytöstyyliään, mutta varsi-naista rimanalitusta edustaa aust-ralialaisen Edgertonin mafiosopa-rodiaksi lässähtävä tulkinta pahasta poliisista.

Vasta kun ylilyöty näyttelijätyö ja kertojan alleviivaamat selitykset tapahtumista jäävät taka-alalle elo-kuvan viimeisten minuuttien ajaksi, ohjaus löytää sen sävyn, jota olisin itse toivonut kokonaisuudelle.


E LO KU VA

Pika-arviot

Vakoojien silta

Steven Spielberg matkaa Tom Hanksin kanssa kylmän sodan aikaiseen sapelinkalisteluun ja vakoilupeliin elokuvassa, joka pohjautuu tositarinaan. Jaet-tuun Berliiniin huipentuva ka-maridraaman, oikeusfilmin ja trillerin ristisiitos kertoo va-kuutusjuristista, joka puolus-taa neuvostovakoojan oikeuk-sia. Spielberg heiluttaa tähtilip-pua ja Hanks on kunnon mies.

E LO KU VA

Dheepan

Pakolaiskriisi ravistelee Eu-rooppaa sen pohjoisimpia kolkkia myöten. Dheepanin nimihenkilö on entinen tami-lisissi, joka tekeytyy hänelle tuntemattoman naisen mie-heksi ja kouluikäisen tytön isäksi saadakseen heille kai-kille turvapaikan Ranskasta. Sielläkään kaikki ei ole hyvin. Jacques Audiardin ohjaama ajankohtaisteos voitti Canne-sin filmijuhlat viime keväänä.

KOOnnut RanE aunimO

läosassa pikkutekijä ”Whitey” Bulger (Johnny Depp) nostaa päätään kei-noja kaihtamattomalla käytöksellään.

Surkuhupaista nilkkiä ulkoises-tikin muistuttava psykopaatti jäisi suuria luulevaksi kortteliöykkä-riksi, ellei samoilla kulmilla kasva-nut FBI-agentti (Joel Edgerton) tarjoaisi tälle epäpyhää liittoa, joka mahdollistaa kummankin nousun hierarkiassa. Kaupungin pohjois-osaa hallitsevan italialaisen mafian tuhoamiseksi käytetyt keinot eivät kestä päivänvaloa kummassakaan organisaatiossa.

Kiipijöiden muotokuvissa edelli-nen on häikäilemätön muiden tah-don alistaja ja kyseenalainen voit-taja, kun taas jälkimmäisestä muo-dostuu vallasta huumaantuva hyö-dyllinen idiootti ja häviäjä. Perin-teisten peilikuvien sijaan Cooper alleviivaa kummatkin vastenmieli-siksi luopioiksi. Elokuvan maailma on miesten, mutta naisroolien vai-suus harmittaa silti.

mafiaelokuvien kuvastoaBlack Mass ei kykene tarjoamaan tuoretta näkökulmaa mafiaeloku-vien kliseiksi muodostuneisiin raa-kuuksiin. Etenkin Scorsesen luovien vuosien ikoniset asetelmat ja ku-vasto toistuvat Cooperin lavastuk-sissa. Yhdessä niistä verevää pihviä maisteleva Bulger mittailee hikoi-levan virkavallan pulssia kysymällä

Kehno

Mestarillinen

Erinomainen

Hyvä

Ongelmallinen

Tähdet:E LO KU VA

Black Mass Ohjaus: Scott CooperPääosissa: Johnny Depp, Joel Ed-gerton, Benedict Cumberbatch, Da-kota Johnson, Kevin Bacon, Jesse Plemons, Peter Sarsgaard 2015, 123 minuuttia

” Kiipijöiden muoto-kuvissa edellinen on häikäilemätön muiden tahdon alistaja, kun taas jälkimmäisestä muodostuu vallasta huumaantuva hyödyllinen idiootti.

Mafiakliseitä. Johnny Depp ja Joel Edgerton tyypittelevät roistoa ja poliisia.

E LO KU VA

Taxi Teheran

Iranilainen Jafar Panahi mää-rättiin kahdenkymmenen vuo-den työskentely- ja matkustus-kieltoon vuonna 2010. Berliinin elokuvajuhlat voittanut Taxi Teheran on jo hänen kolmas elokuvansa sen jälkeen. Cinefii-lien elokuva aukaisee ikkunan maahan, jota emme tunne ko-vin hyvin. Panahi itse ”esittää” autonkuljettajaa, jonka kyytiin astuvat valottavat maan nyky-tilaa.


Pika-arviot

Mieluinen kohtaloJean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien liepeillä riittää kuhinaa. Musiikki on pääosassa, mutta kirjallisuutta-kin ilmestyy. Toimittaja Vesa Sirén on julkaissut tutkimustensa pohjalta yleistajuisen ja asiantuntevan teok-sen. Teos yltää vuoteen 2015, hieno kurkotus!

Kirjassa kyse on kirjoittajan koh-talosta, Sibeliuksesta. Teoksen synty liittyy nuoren Vesan kokemukseen Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta. Siitä alkoi kestävä suhde suuren mestarin ja nuoren kisällin välillä. Sirén ei karta musiikin ydintermis-töä, ei häpeile vaikeatajuisten asioi-den pähkäilyä ja puhkomista. Toi-mittaja on tutkija.

Kirja alkaa katsauksella suoma-laisen Sibelius–kirjallisuuden his-toriaan. Erik Tawaststjerna on luonnollisesti auktoriteetti, mikä käy selväksi monin kohdin. Sirén antaa pyyteettömästi arvoa kai-kille kirjoittajille. Hyvä ele. Sibe-liuksen säveltaidetta avaavat muun muassa Erik Furuhjelm (teos il-mestyi 1916), Cecil Gray (1931-48), Karl Ekman (1935, -56), Rosa New-march (1906, -44), Olin Downes (1945), Santeri Levas (1945, -60), Harold E. Johnson (1960) ja Erik Tawaststjerna (1955, -60, 1965-88).

Tutkittaessa ja tulkittaessa sävel-täjien tuotantoa keskeisiä lähteitä ovat teosluettelot. Tässä suuren työn on tehnyt Åbo Akademin professori Fabian Dahlström. Kirjeenvaihdon julkaisuluvat taas avaavat persoo-naa, työtä ja arkea. Lisänä ovat vielä päiväkirjamerkinnät ja haastattelut. Kirjan tympeimmät taistelut käy-dään nykyaikana. Muutamat tutkijat tuhlaavat tarmonsa toistensa parjaa-miseen, eivät kohteen analysointiin. Sivistysyliopiston kasvatit!

Politiikkaa, lavea-alaisuuttaSibeliuksen poliittinen suuntaus natsisyytöksineen on aina kiinnos-

tanut kansalaisia, niin myös kansan hurmeisina vuosikymmeninä. Sävel-sihän Sibelius niin ”Työväen mars-sin” (nuorsuomalaiset) kuin ”Jää-kärien marssin” (valkoiset). ”Fin-landia” taas on esimerkki siitä, mi-ten mestarillinen teos voi valloittaa lähtökohdistaan riippumatta kaik-kien sydämet. Säveltäjä itse totesi, että ”mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaikki muuttuvat pelkiksi ihmisiksi”. ”Vain puhtaasti inhimil-linen tuntuu jotakin merkitsevän. Yhteiskuntaluokatkin häviävät… ne ovat kaikki yhtä lähellä minua.”

Sirén ei tutkijana väheksy mitään musiikin lajia. Kansanmusiikki ja -runous kuuluivat 1900-luvun vaih-teessa suomalaisten taiteilijoiden mieliaiheisiin, myös Sibeliuksen. Ja rock käy Sirénin kiinnostuksen kohteesta siinä missä klassinenkin. Sirén viittaa myös kirjallisuuden Nobel-voittaja Tomas Tranströ-merin runouden ja Sibeliuksen mu-siikin läheiseen suhteeseen.

Sirén lainaa sopivasti Sibeliuksen puheita ja kirjoituksia. Ne selvittä-vät säveltäjän periaatteita ja vievät sävellysprojektin ytimeen, ratkai-suihin, vaikeuksiin, voittoihin. Kes-

k i r jat

Vesa Sirén: Kohtalona Sibelius Otava 2015, 416s.

kenjääneitä teoksia Sibeliuksella oli niin kuin kellä tahansa: kahdeksas sinfonia, Marjatta-oratorio, ”Veneen luominen” -ooppera.

Sirén värittää teostaan säästeli-äästi anekdootein, siis tehokkaasti. Persoonat poksahtelevat kuin sät-kynuket laatikosta. Kiinnostavuus säilyy läpi teoksen. Ilkeimmät juo-rut hän jättää omaan arvoonsa. Silti eivät ole Sibelius & kumppanit har-maita ja elottomia. Ja on yksi hen-kilö, jota ilman Sibeliuksen ura tus-kin olisi ollut näin komea, Aino Si-belius, säveltäjän vaimo. Viisas ja rakastava, periksiantamaton ja ym-märtävä Aino on keskeinen, on hän sitten näkyvillä tai taustalla. Muuten Sirén jättää perheen korrektisti si-vummalle. Tilaa saavat vain Ainon ja Jannen kipupisteet ja onnen hetket.

Kirjan tekijän itsekorostus aika ajoin on haitta, jonka toivoisi hiipu-van pois. Toistoa on kun samat asiat esiintyvät eri yhteyksissä, kun pu-heena olleeseen on vielä palattava. Tiivistämisen jalo aate on hyve kir-joittajalle kuin kirjoittajalle.

Teoksen lopussa on kattava ääni-tekatsaus kapellimestareineen. Kir-jan kansissa juoksee luettelo, mitä Sibeliuksen elämässä vuosittain tapahtui. Lähteet, viittaukset ja te-oshakemisto ohjaavat lukijaa kuin kompassi aavalla ulapalla. Ja vielä on yksi henkilö: Robert von Bahr, Sibeliuksen koko tuotannon levytys-hankkeen ja BIS-levy-yhtiön sielu.

Kirja laajenee nettiin, massiiviset verkkosivut Sibeliuksesta on suo-meksi, englanniksi ja saksaksi. Lo-puksi Sirén kannustaa etsimään li-sätietoa ja kuunneltavaa. Hei, kir-jastoon, divariin, kirjakauppaan, verkkoon!

Matti Saurama

Poimintoja synttäripäivän 8.12. tarjonnastaRSO:n juhlakOnSeRttiRadion sinfoniaorkesterin Si-belius 150 -juhlakonsertti pide-tään itseoikeutetusti säveltäjä-mestarin synnyinkaupungissa Hämeenlinnassa. Verkatehtaan Vanaja-salissa klo 19 alkavas-sa konsertissa kuullaan Tapio-la, viulukonsertto d-molli, ja 2. sinfonia. RSO:ta johtaa Hannu Lintu ja solistina on Sibelius-viulukilpailun tuore voittaja.

SibeliuS-maRatOn tuRuSSaTurun konserttitalon Sibelius-juhlavuosi huipentuu ainutlaa-tuiseen konserttisarjaan sävel-täjämestarin 150-vuotissyn-tymäpäiväviikolla. Kolmessa konsertissa (8.12.,10.12. ja 13.12.) kuullaan Sibeliuksen kaikki sin-foniat. Kapellimestarina toimii kiitetty Sibelius-tulkitsija Leif Segerstam.

Syntymäpäivämalja SibeliukSelleNäyttelykeskus WeeGeen au-laan katetaan klo 19 150:n hen-gen illallinen kaikille aisteille. Yhdessä kohotettavan alku-maljan jälkeen tarjoillaan kol-men ruokalajin illallinen. Illalli-sen aikana isäntäpari Janne ja Aino Sibelius kertovat rakkau-destaan, arjestaan ja elämäs-tään sekä musisoivat Tapiola Sinfoniettan kamarimusiikki-yhtyeen kanssa.

juhlakOnSeRtti malmitalOllaMalmitalossa klo 19.00 alka-vassa Pohjois-Helsingin mu-siikkiopiston oppilaiden juhla-konsertissa luvassa on yksin- ja kuorolaulua, piano- ja kamari-musiikkia eri kokoonpanoille sekä myös orkesteriteoksia eri-ikäisten soittajien esittämänä. Vapaa pääsy.

Museovirasto

Lasse Rantanen

” Sirén värittää teos-taan sääste liäästi anekdootein, siis tehokkaasti. Persoonat poksah-televat kuin sätky-nuket laatikosta.


Kiipijöitä kaikki tyynniAmerikkalaisen rikoksentorjunnan pimeämpää puolta on käännetty esiin useissa tällä vuosituhannella ilmestyneissä laatuelokuvissa. Scott Cooper on tarttunut aiemmissa oh-jauksissaan jo niin myyttiseen ame-ricanaan kuin pikkukaupunkimil-jööstä kumpuavaan väkevään at-mosfääriinkin sekä ikuisuuskysy-myksiin selviytymisestä ja syyllisyy-destä. Matka jatkuu suurkaupungin alamaailmaan.

Jo hänen edellinen teoksensa Rau-takaupunki (2013) edustaa kliseistä veljeskuvausta ja mieskeskeisesti muotoiltua pohjalle putoamisen tra-gediaa. Kurjistuvan teräsyhteisön laa-jemmasta rappiosta riittäisi kyllä yh-teiskunnallistakin purtavaa teollisten työpaikkojen sulkiessa ovensa ja pa-kottaessa kouluttamattomat duunarit kortistoihin ja kapakoihin laskemaan petettyjä lupauksia.

Cooperin kolmas elokuva koettaa vastata mainitsemaani puutteeseen tarttumalla tällä kertaa poliittisesti-kin virittyneeseen tositapaukseen, joka heittää filmin samalla 2000-lu-vulla yleistyneiden, Bostoniin si-joittuvien provinssiteosten sarjaan. Sen muita ”jäseniä” ovat muun mu-assa Clint Eastwoodin ja Ben Af-fleckin Dennis Lehanen rikosro-maaneista sovitetut dekkarit Men-neisyyden ote (2003) ja Gone Baby Gone (2007), Affleckin myöhempi keikkakuvaus The Town (2010) sekä Martin Scorsesen Oscar-palkittu The Departed (2006).

Epäpyhä liittoBlack Mass (2015) hakeutuu edellis-ten kylkeen niin aiheeltaan, teemoil-taan kuin toteutukseltaankin. Rikok-set ja rangaistukset nousevat myös nyt keskiöön. Irlantilaisten siirto-laisten asuttamassa kaupungin ete-

herkullisen reseptin salaisuutta. Joe Pescille Depp ei kuitenkaan vedä vertoja hermoilijan kuumotuksessa.

Tästä ja vastaavista kohtauksista jää siteerausten kaltainen leima, jolla ohjaaja vinkkaa yleisölleen ole-vansa tietoinen tyypittelyistä. Alku-vuonna ilmestyneessä Väkivallan vuodessa (2014) J. C. Chandor te-kee täysin päinvastoin viittaamalla kintaalla karikatyyreille. Joidenkin mielestä Chandorin elokuva tuntuu hitaalta ja mielenkiinnottomalta, mutta minusta yhteisön korruption kuvaus Cooperin mieluummin pai-nottamien yksittäisten purkausten kustannuksella on oikein.

Viihdekalkkunoita viime vuodet työstänyt Depp nauttii ilmiselvästi päästessään sadistin roolissa täy-dentämään viime vuosina yleisty-nyttä näytöstyyliään, mutta varsi-naista rimanalitusta edustaa aust-ralialaisen Edgertonin mafiosopa-rodiaksi lässähtävä tulkinta pahasta poliisista.

Vasta kun ylilyöty näyttelijätyö ja kertojan alleviivaamat selitykset tapahtumista jäävät taka-alalle elo-kuvan viimeisten minuuttien ajaksi, ohjaus löytää sen sävyn, jota olisin itse toivonut kokonaisuudelle.


E LO KU VA

Pika-arviot

Vakoojien silta

Steven Spielberg matkaa Tom Hanksin kanssa kylmän sodan aikaiseen sapelinkalisteluun ja vakoilupeliin elokuvassa, joka pohjautuu tositarinaan. Jaet-tuun Berliiniin huipentuva ka-maridraaman, oikeusfilmin ja trillerin ristisiitos kertoo va-kuutusjuristista, joka puolus-taa neuvostovakoojan oikeuk-sia. Spielberg heiluttaa tähtilip-pua ja Hanks on kunnon mies.

E LO KU VA

Dheepan

Pakolaiskriisi ravistelee Eu-rooppaa sen pohjoisimpia kolkkia myöten. Dheepanin nimihenkilö on entinen tami-lisissi, joka tekeytyy hänelle tuntemattoman naisen mie-heksi ja kouluikäisen tytön isäksi saadakseen heille kai-kille turvapaikan Ranskasta. Sielläkään kaikki ei ole hyvin. Jacques Audiardin ohjaama ajankohtaisteos voitti Canne-sin filmijuhlat viime keväänä.

KOOnnut RanE aunimO

läosassa pikkutekijä ”Whitey” Bulger (Johnny Depp) nostaa päätään kei-noja kaihtamattomalla käytöksellään.

Surkuhupaista nilkkiä ulkoises-tikin muistuttava psykopaatti jäisi suuria luulevaksi kortteliöykkä-riksi, ellei samoilla kulmilla kasva-nut FBI-agentti (Joel Edgerton) tarjoaisi tälle epäpyhää liittoa, joka mahdollistaa kummankin nousun hierarkiassa. Kaupungin pohjois-osaa hallitsevan italialaisen mafian tuhoamiseksi käytetyt keinot eivät kestä päivänvaloa kummassakaan organisaatiossa.

Kiipijöiden muotokuvissa edelli-nen on häikäilemätön muiden tah-don alistaja ja kyseenalainen voit-taja, kun taas jälkimmäisestä muo-dostuu vallasta huumaantuva hyö-dyllinen idiootti ja häviäjä. Perin-teisten peilikuvien sijaan Cooper alleviivaa kummatkin vastenmieli-siksi luopioiksi. Elokuvan maailma on miesten, mutta naisroolien vai-suus harmittaa silti.

mafiaelokuvien kuvastoaBlack Mass ei kykene tarjoamaan tuoretta näkökulmaa mafiaeloku-vien kliseiksi muodostuneisiin raa-kuuksiin. Etenkin Scorsesen luovien vuosien ikoniset asetelmat ja ku-vasto toistuvat Cooperin lavastuk-sissa. Yhdessä niistä verevää pihviä maisteleva Bulger mittailee hikoi-levan virkavallan pulssia kysymällä

Kehno

Mestarillinen

Erinomainen

Hyvä

Ongelmallinen

Tähdet:E LO KU VA

Black Mass Ohjaus: Scott CooperPääosissa: Johnny Depp, Joel Ed-gerton, Benedict Cumberbatch, Da-kota Johnson, Kevin Bacon, Jesse Plemons, Peter Sarsgaard 2015, 123 minuuttia

” Kiipijöiden muoto-kuvissa edellinen on häikäilemätön muiden tahdon alistaja, kun taas jälkimmäisestä muodostuu vallasta huumaantuva hyödyllinen idiootti.

Mafiakliseitä. Johnny Depp ja Joel Edgerton tyypittelevät roistoa ja poliisia.

E LO KU VA

Taxi Teheran

Iranilainen Jafar Panahi mää-rättiin kahdenkymmenen vuo-den työskentely- ja matkustus-kieltoon vuonna 2010. Berliinin elokuvajuhlat voittanut Taxi Teheran on jo hänen kolmas elokuvansa sen jälkeen. Cinefii-lien elokuva aukaisee ikkunan maahan, jota emme tunne ko-vin hyvin. Panahi itse ”esittää” autonkuljettajaa, jonka kyytiin astuvat valottavat maan nyky-tilaa.


Pika-arviot

Mieluinen kohtaloJean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien liepeillä riittää kuhinaa. Musiikki on pääosassa, mutta kirjallisuutta-kin ilmestyy. Toimittaja Vesa Sirén on julkaissut tutkimustensa pohjalta yleistajuisen ja asiantuntevan teok-sen. Teos yltää vuoteen 2015, hieno kurkotus!

Kirjassa kyse on kirjoittajan koh-talosta, Sibeliuksesta. Teoksen synty liittyy nuoren Vesan kokemukseen Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta. Siitä alkoi kestävä suhde suuren mestarin ja nuoren kisällin välillä. Sirén ei karta musiikin ydintermis-töä, ei häpeile vaikeatajuisten asioi-den pähkäilyä ja puhkomista. Toi-mittaja on tutkija.

Kirja alkaa katsauksella suoma-laisen Sibelius–kirjallisuuden his-toriaan. Erik Tawaststjerna on luonnollisesti auktoriteetti, mikä käy selväksi monin kohdin. Sirén antaa pyyteettömästi arvoa kai-kille kirjoittajille. Hyvä ele. Sibe-liuksen säveltaidetta avaavat muun muassa Erik Furuhjelm (teos il-mestyi 1916), Cecil Gray (1931-48), Karl Ekman (1935, -56), Rosa New-march (1906, -44), Olin Downes (1945), Santeri Levas (1945, -60), Harold E. Johnson (1960) ja Erik Tawaststjerna (1955, -60, 1965-88).

Tutkittaessa ja tulkittaessa sävel-täjien tuotantoa keskeisiä lähteitä ovat teosluettelot. Tässä suuren työn on tehnyt Åbo Akademin professori Fabian Dahlström. Kirjeenvaihdon julkaisuluvat taas avaavat persoo-naa, työtä ja arkea. Lisänä ovat vielä päiväkirjamerkinnät ja haastattelut. Kirjan tympeimmät taistelut käy-dään nykyaikana. Muutamat tutkijat tuhlaavat tarmonsa toistensa parjaa-miseen, eivät kohteen analysointiin. Sivistysyliopiston kasvatit!

Politiikkaa, lavea-alaisuuttaSibeliuksen poliittinen suuntaus natsisyytöksineen on aina kiinnos-

tanut kansalaisia, niin myös kansan hurmeisina vuosikymmeninä. Sävel-sihän Sibelius niin ”Työväen mars-sin” (nuorsuomalaiset) kuin ”Jää-kärien marssin” (valkoiset). ”Fin-landia” taas on esimerkki siitä, mi-ten mestarillinen teos voi valloittaa lähtökohdistaan riippumatta kaik-kien sydämet. Säveltäjä itse totesi, että ”mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaikki muuttuvat pelkiksi ihmisiksi”. ”Vain puhtaasti inhimil-linen tuntuu jotakin merkitsevän. Yhteiskuntaluokatkin häviävät… ne ovat kaikki yhtä lähellä minua.”

Sirén ei tutkijana väheksy mitään musiikin lajia. Kansanmusiikki ja -runous kuuluivat 1900-luvun vaih-teessa suomalaisten taiteilijoiden mieliaiheisiin, myös Sibeliuksen. Ja rock käy Sirénin kiinnostuksen kohteesta siinä missä klassinenkin. Sirén viittaa myös kirjallisuuden Nobel-voittaja Tomas Tranströ-merin runouden ja Sibeliuksen mu-siikin läheiseen suhteeseen.

Sirén lainaa sopivasti Sibeliuksen puheita ja kirjoituksia. Ne selvittä-vät säveltäjän periaatteita ja vievät sävellysprojektin ytimeen, ratkai-suihin, vaikeuksiin, voittoihin. Kes-

k i r jat

Vesa Sirén: Kohtalona Sibelius Otava 2015, 416s.

kenjääneitä teoksia Sibeliuksella oli niin kuin kellä tahansa: kahdeksas sinfonia, Marjatta-oratorio, ”Veneen luominen” -ooppera.

Sirén värittää teostaan säästeli-äästi anekdootein, siis tehokkaasti. Persoonat poksahtelevat kuin sät-kynuket laatikosta. Kiinnostavuus säilyy läpi teoksen. Ilkeimmät juo-rut hän jättää omaan arvoonsa. Silti eivät ole Sibelius & kumppanit har-maita ja elottomia. Ja on yksi hen-kilö, jota ilman Sibeliuksen ura tus-kin olisi ollut näin komea, Aino Si-belius, säveltäjän vaimo. Viisas ja rakastava, periksiantamaton ja ym-märtävä Aino on keskeinen, on hän sitten näkyvillä tai taustalla. Muuten Sirén jättää perheen korrektisti si-vummalle. Tilaa saavat vain Ainon ja Jannen kipupisteet ja onnen hetket.

Kirjan tekijän itsekorostus aika ajoin on haitta, jonka toivoisi hiipu-van pois. Toistoa on kun samat asiat esiintyvät eri yhteyksissä, kun pu-heena olleeseen on vielä palattava. Tiivistämisen jalo aate on hyve kir-joittajalle kuin kirjoittajalle.

Teoksen lopussa on kattava ääni-tekatsaus kapellimestareineen. Kir-jan kansissa juoksee luettelo, mitä Sibeliuksen elämässä vuosittain tapahtui. Lähteet, viittaukset ja te-oshakemisto ohjaavat lukijaa kuin kompassi aavalla ulapalla. Ja vielä on yksi henkilö: Robert von Bahr, Sibeliuksen koko tuotannon levytys-hankkeen ja BIS-levy-yhtiön sielu.

Kirja laajenee nettiin, massiiviset verkkosivut Sibeliuksesta on suo-meksi, englanniksi ja saksaksi. Lo-puksi Sirén kannustaa etsimään li-sätietoa ja kuunneltavaa. Hei, kir-jastoon, divariin, kirjakauppaan, verkkoon!

Matti Saurama

Poimintoja synttäripäivän 8.12. tarjonnastaRSO:n juhlakOnSeRttiRadion sinfoniaorkesterin Si-belius 150 -juhlakonsertti pide-tään itseoikeutetusti säveltäjä-mestarin synnyinkaupungissa Hämeenlinnassa. Verkatehtaan Vanaja-salissa klo 19 alkavas-sa konsertissa kuullaan Tapio-la, viulukonsertto d-molli, ja 2. sinfonia. RSO:ta johtaa Hannu Lintu ja solistina on Sibelius-viulukilpailun tuore voittaja.

SibeliuS-maRatOn tuRuSSaTurun konserttitalon Sibelius-juhlavuosi huipentuu ainutlaa-tuiseen konserttisarjaan sävel-täjämestarin 150-vuotissyn-tymäpäiväviikolla. Kolmessa konsertissa (8.12.,10.12. ja 13.12.) kuullaan Sibeliuksen kaikki sin-foniat. Kapellimestarina toimii kiitetty Sibelius-tulkitsija Leif Segerstam.

Syntymäpäivämalja SibeliukSelleNäyttelykeskus WeeGeen au-laan katetaan klo 19 150:n hen-gen illallinen kaikille aisteille. Yhdessä kohotettavan alku-maljan jälkeen tarjoillaan kol-men ruokalajin illallinen. Illalli-sen aikana isäntäpari Janne ja Aino Sibelius kertovat rakkau-destaan, arjestaan ja elämäs-tään sekä musisoivat Tapiola Sinfoniettan kamarimusiikki-yhtyeen kanssa.

juhlakOnSeRtti malmitalOllaMalmitalossa klo 19.00 alka-vassa Pohjois-Helsingin mu-siikkiopiston oppilaiden juhla-konsertissa luvassa on yksin- ja kuorolaulua, piano- ja kamari-musiikkia eri kokoonpanoille sekä myös orkesteriteoksia eri-ikäisten soittajien esittämänä. Vapaa pääsy.

Museovirasto

Lasse Rantanen

” Sirén värittää teos-taan sääste liäästi anekdootein, siis tehokkaasti. Persoonat poksah-televat kuin sätky-nuket laatikosta.


Demokraatti 100 vuotta sitten

Työmies kommentoi voipulaa

WoisaksatOdottaessaan anomaansa hinnan koro-tusta uhkailevat pulalla.

Porvarislehdet kertovat voinhinta-kysymyksen olevan senaatissa esillä tänään.

Kun meijerimiehet ovat vaatineet niin huikeita rajahintain korotuksia kuin on selostettu, ei senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta ole ottanut

kysymystä yksin vastattavakseen, vaan on se esitetty koko talousosastolle.

Lisäksi senaattiin vaikuttaakseen voinylkyrien hyväksi julkaisevat tämä-naamuiset herraslehdet hälytystietoja muka uudesta voipulasta. Rajahintain kohotushuhut ovatkin lisänneet kysyn-tää Helsingissä ja nyt tunnustavat por-varilehdet, että meijerit ovat haluttomia

lähettämään voita markkinoille ja odot-tavat hinnannousuja. Muutamat voinvie-jätkin lienevät peruuttaneet vientilupa-anomuksensa, jottei heidän tarvitsisi tyydyttää kotimaista kysyntää.

Vieläpä nuo lehdet uskottelevat, että rajahintoja ei voilla nyt muka olekaan, kun marraskuuksi vain oli säädetty. Näinköhän onnistuu noin törkeä peli.

Joulukuun alussa 1915 ensimmäistä maa-ilmansotaa oli käyty toista vuotta. Suo-messa sota alkoi vaikuttaa ihmisten ar-keen ennen muuta elintarvikepulana.

Työmiehen sivuilla maailmansotaa seurattiin tarkasti. Sotatapahtumat ker-rottiin laajasti omalla osastollaan. Ot-sikko oli aina sama: ”Maailmansota.” Mitä sitä sen enempiä hehkuttamaan. Viimeiset sotatapahtumista kertovat

sähkeet oli ladottu ingressin tapaan kookkailla kirjasimilla. Alla oli alaot-sikko: ”Mitä tämä tarkoittaa?” Lisäksi kerrattiin erillisillä uutisilla tapahtu-mat eri rintamilla.

Ruokapula uhkaaJoulukuussa 1915 eduskunta ei ollut koolla. Työmies uutisoi 4.12.1915, että kenraalikuvernööri, Franz Albert Seyn

oli matkustanut Pietariin mahdollisena pyrkimyksenään eduskunnan koolle-kutsuminen. Tätä tarvittiin, jotta Suomi olisi voinut ottaa lainaa. Rahaa tarvit-tiin helpottamaan ruokapulaa. Sotata-lous oli tarkasti säänneltyä. Oheisessa jutussa (Työmies 4.12.1915) kerrotaan, että kauppa esitti säännöstelyn alaisena olevan voin hintaan korotuksia. Työ-miehen kanta asiaan ei jää epäselväksi.

ANTTI VUORENRINNE

ANNA LAHJAKSI KIRJA

Asko Sahlberg IRINAN

KUOLEMAT”Pieni mutta tehokas tutkielma siitä, mitä

yksilölle jää, kun häneltä viedään kaikki, omat

tunteetkin.” – Helsingin Sanomat

WWW.LIKE.FI

Riikka Ala-Harja

KEVYT LIHAMiksi nainen on edelleen näkymättömämpi kuin

mies?

Susan Abulhawa SININEN VÄLISSÄ

TAIVAAN JA VEDEN

Herkkävaistoinen romaani perheen

kohtalosta Palestiinan ja Israelin välisessä

kriisissä.

Marie Hermanson

HÄMÄRÄN-MAA

Psykologinen trilleri hiljaiseloa viettävästä yhteisöstä, joka joutuu

uhatuksi.

Jan Guillou SOKEA PISTE

Mestarikertojan romaani perheestä, joka repeytyy rikki

toisen maailmansodan pyörteissä.


Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12.KUVATERVEHDYS PERINTEINEN NIMITERVEHDYS

Hinta: 3,50 euroa / nimi. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi. 10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta.

Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Jos mer-kintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Kuvaterveh-dyksessä voi olla enintään 6 nimeä.Hinta: 20 euroa.

TOIMI NÄIN:Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä.Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta. Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta.

Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa)

(yksityishenkilöt)

AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSETHinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. Kaikki hinnat sisältävät alv:n.

(yksityishenkilöt)

Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa.

1.

PALAUTA VIIMEISTÄÄN 11.12.2015!

2.

3.

Joulu paketissa!Toivotamme sinulle ja läheisillesi hyvää joulunaikaa

ja mukavia hetkiä yhdessä.

tallink.fi | silja.fi

20151127_TS_Joulu_Demokraatti_236x165.indd 1 30.11.2015 12.04


Demokraatti 100 vuotta sitten

Työmies kommentoi voipulaa

WoisaksatOdottaessaan anomaansa hinnan koro-tusta uhkailevat pulalla.

Porvarislehdet kertovat voinhinta-kysymyksen olevan senaatissa esillä tänään.

Kun meijerimiehet ovat vaatineet niin huikeita rajahintain korotuksia kuin on selostettu, ei senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta ole ottanut

kysymystä yksin vastattavakseen, vaan on se esitetty koko talousosastolle.

Lisäksi senaattiin vaikuttaakseen voinylkyrien hyväksi julkaisevat tämä-naamuiset herraslehdet hälytystietoja muka uudesta voipulasta. Rajahintain kohotushuhut ovatkin lisänneet kysyn-tää Helsingissä ja nyt tunnustavat por-varilehdet, että meijerit ovat haluttomia

lähettämään voita markkinoille ja odot-tavat hinnannousuja. Muutamat voinvie-jätkin lienevät peruuttaneet vientilupa-anomuksensa, jottei heidän tarvitsisi tyydyttää kotimaista kysyntää.

Vieläpä nuo lehdet uskottelevat, että rajahintoja ei voilla nyt muka olekaan, kun marraskuuksi vain oli säädetty. Näinköhän onnistuu noin törkeä peli.

Joulukuun alussa 1915 ensimmäistä maa-ilmansotaa oli käyty toista vuotta. Suo-messa sota alkoi vaikuttaa ihmisten ar-keen ennen muuta elintarvikepulana.

Työmiehen sivuilla maailmansotaa seurattiin tarkasti. Sotatapahtumat ker-rottiin laajasti omalla osastollaan. Ot-sikko oli aina sama: ”Maailmansota.” Mitä sitä sen enempiä hehkuttamaan. Viimeiset sotatapahtumista kertovat

sähkeet oli ladottu ingressin tapaan kookkailla kirjasimilla. Alla oli alaot-sikko: ”Mitä tämä tarkoittaa?” Lisäksi kerrattiin erillisillä uutisilla tapahtu-mat eri rintamilla.

Ruokapula uhkaaJoulukuussa 1915 eduskunta ei ollut koolla. Työmies uutisoi 4.12.1915, että kenraalikuvernööri, Franz Albert Seyn

oli matkustanut Pietariin mahdollisena pyrkimyksenään eduskunnan koolle-kutsuminen. Tätä tarvittiin, jotta Suomi olisi voinut ottaa lainaa. Rahaa tarvit-tiin helpottamaan ruokapulaa. Sotata-lous oli tarkasti säänneltyä. Oheisessa jutussa (Työmies 4.12.1915) kerrotaan, että kauppa esitti säännöstelyn alaisena olevan voin hintaan korotuksia. Työ-miehen kanta asiaan ei jää epäselväksi.

ANTTI VUORENRINNE

ANNA LAHJAKSI KIRJA

Asko Sahlberg IRINAN

KUOLEMAT”Pieni mutta tehokas tutkielma siitä, mitä

yksilölle jää, kun häneltä viedään kaikki, omat

tunteetkin.” – Helsingin Sanomat

WWW.LIKE.FI

Riikka Ala-Harja

KEVYT LIHAMiksi nainen on edelleen näkymättömämpi kuin

mies?

Susan Abulhawa SININEN VÄLISSÄ

TAIVAAN JA VEDEN

Herkkävaistoinen romaani perheen

kohtalosta Palestiinan ja Israelin välisessä

kriisissä.

Marie Hermanson

HÄMÄRÄN-MAA

Psykologinen trilleri hiljaiseloa viettävästä yhteisöstä, joka joutuu

uhatuksi.

Jan Guillou SOKEA PISTE

Mestarikertojan romaani perheestä, joka repeytyy rikki

toisen maailmansodan pyörteissä.


Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12.KUVATERVEHDYS PERINTEINEN NIMITERVEHDYS

Hinta: 3,50 euroa / nimi. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi. 10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta.

Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Jos mer-kintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Kuvaterveh-dyksessä voi olla enintään 6 nimeä.Hinta: 20 euroa.

TOIMI NÄIN:Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä.Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta. Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta.

Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa)

(yksityishenkilöt)

AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSETHinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. Kaikki hinnat sisältävät alv:n.

(yksityishenkilöt)

Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa.

1.

PALAUTA VIIMEISTÄÄN 11.12.2015!

2.

3.

Joulu paketissa!Toivotamme sinulle ja läheisillesi hyvää joulunaikaa

ja mukavia hetkiä yhdessä.

tallink.fi | silja.fi

20151127_TS_Joulu_Demokraatti_236x165.indd 1 30.11.2015 12.04


Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi

Pirun verran

punaisempi


Miten minusta tuli demari?TEKSTI RanE aunImo KuVaT SaTu TaaVITSaInEn

Satu Taavitsainen lähti työhar-joitteluun Kaliforniaan vuonna 1999 ollessaan 22-vuotias opis-kelija.

Sosionomin tutkintoa luke-neen harjoittelupaikkoja Los Angelesin läheltä olivat Pelas-tusarmeijan pitämä koditto-mien turvakoti, pahoinpidel-tyjen naisten ja lasten turva-koti sekä lastensuojelutoimisto. Taavitsainen asui tätinsä luona Orange Countyssa, joka tunne-taan muun muassa Disney Lan-din huvipuistosta.

Lisäksi suomalaisopiskelija teki katutyötä katolisen kir-kon työntekijöiden kanssa Skid Rown alueella, joka on yksi suu-rimmista köyhien asuinalueista Yhdysvalloissa.

– Ränsistyneistä kerrosta-loista leviää kuvottava haju. Jal-

kakäytävät ovat täynnä vieri vie-ressä istuvia miehiä, naisia, lap-sia, vanhuksia ja vammaisia ih-misiä alustanaan muovipressu tai pahvinpalanen sekä vieres-sään kaupan pihalta varastetut ostoskärryt, joissa ihmisten vä-häinen omaisuus on mukana, Taavitsainen kertoo.

Huumejengiläiset tarkkailivat mustista maastureistaan.

– Alue sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Hollywood Boulevardin ja Beverly Hillsin loistosta. Kävin sielläkin ja huo-masin, kuinka varakkaat joutuvat aitaamaan asuinalueitaan, ja var-tijat kiertävät taloja yötä päivää estääkseen köyhiä ryöväämästä rikkaiden jääkaappeja.

Myös sikäläinen koulujärjes-telmä tuli tutuksi.

– Kuumia työmaaparakkeja hiekkakentällä. Lounaaksi lapset saivat ostaa ranskalaisia. Opetuk-sen tasoero oli kuin yöllä ja päi-vällä suomalaiseen verrattuna.

Taavitsaisen mukaan ronski miehinen kulttuuri näyttäytyi Kaliforniassa perheväkivaltana. Turvakodit ovat salaisissa pai-

koissa, jotta niihin ei tunkeuduta aseiden kanssa.

– Edelleenkin minulla on tal-lessa hätäpuhelun äänite, jossa lapsi soittaa hätäkeskukseen saa-dakseen apua äidilleen, jota isä pahoinpitelee. Sitä ei pysty kuun-telemaan saamatta sydän oireita.

Taavitsainen päätti tehdä kaikkensa sen eteen, ettei Suomi muutu amerikkalaiseksi, ”Pe-lastukoon ken voi” -yhteiskun-naksi. Suomeen palattuaan hän luki kaikkien puolueiden periaa-teohjelmat.

Tammikuussa 2000 Taavitsai-nen marssi SDP:n Etelä-Savon piiritoimistoon ja hämmästytti työntekijät.

– En halunnut tarjottuja esit-teitä, sanoin vain, että olen val-mis laittamaan nimen paperiin saman tien. Ex-toiminnanjoh-taja Voitto Lyytikäisen ja mi-nun ystävyys on jatkunut siitä saakka.

Satu Taavitsainen on SDP:n en-simmäisen kauden kansanedus-taja Kaakkois-Suomen vaalipii-ristä, Mikkelistä.

”Pelastukoon ken voi”

KenttäpostiaTyöVäEnyhdISTySTEn ja pIIRIEn KuulumISIa

Savo-Karjalassa intoapuoluetyössäToiseksi kaksivuotiskaudeksi Savo-Karjalan demaripiirin pu-heenjohtajaksi valittu Neeta Röppänen sanoo, että SDP:n gallupkannatuksen nousun mu-kanaan tuoma piristynyt tun-nelma näkyy kentällä.

– Ilmapiiri on parantunut selvästi ja puolueeseen liittyy uusia jäseniä. Nyt kentällä teh-dään järjestötyötä isolla innolla.

Eikä tuon työn lähitavoit-teesta ole epäselvyyttä.

– Suurin kuntapuolue. Uusien innokkaiden toimijoi-den lisäksi me nykyisetkin ak-tivoidumme pitämään yhteistä asiaamme kirkkaammin esillä.

Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin varkautelainen Timo Suhonen ja juukalainen Jukka Hyttinen. Piirihallituksessa vai-kuttavat myös Tero Kuittinen (Liperi), Kati Åhman (Iisalmi), Risto Vattulainen (Lieksa), Paula Tolvanen (Kesälahti), Noora Kettunen (Joen suu) ja

L LiikeTuottaja:markku lahikainen050 554 [email protected]

” Päätin tehdä kaikkeni sen eteen, ettei Suomi muutu amerikkalaiseksi, ”Pelastukoon ken voi” -yhteiskunnaksi.

Olavi Ruotsalainen (Suonen-joki). (Demokraatti)

Varkauden demareillemakea voitto– Varkaus ei aio valtion ohjeis-tuksen mukaisesti kasvattaa var-haiskasvatuksessa ryhmäkokoja. Myöskään subjektiivinen päi-vähoito-oikeus ei muutu ensi vuonna, iloitsee kaupunginhalli-tuksen varapuheenjohtaja Timo Suhonen (sd.).

Kaupunginhallituksen budjet-tiesitys valmistui keskiviikkona.

– Tämä oli erittäin tärkeä lin-jaus. Sosialidemokraattinen halli-tusryhmä oli asiassa aloitteellinen ja saimme alkuperäisen esityksen muuttumaan ja tavoitteemme to-teutettua. Jos valtuusto vielä hy-väksyy ensi maanantaina asian, meille on tulossa iso voitto.

Sama asia on puhuttanut eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Hel-singissä valtuusto on jo siunannut demareiden ajaman subjektiivi-sen päivähoito-oikeuden säilymi-sen ensi vuonna. (Demokraatti)

Neeta Röppänen iloitsee siitä, että demarit ovat kentällä akti-voituneet ja uusia jäseniä liittyy SDP:hen.


Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi

Pirun verran

punaisempi


Miten minusta tuli demari?TEKSTI RanE aunImo KuVaT SaTu TaaVITSaInEn

Satu Taavitsainen lähti työhar-joitteluun Kaliforniaan vuonna 1999 ollessaan 22-vuotias opis-kelija.

Sosionomin tutkintoa luke-neen harjoittelupaikkoja Los Angelesin läheltä olivat Pelas-tusarmeijan pitämä koditto-mien turvakoti, pahoinpidel-tyjen naisten ja lasten turva-koti sekä lastensuojelutoimisto. Taavitsainen asui tätinsä luona Orange Countyssa, joka tunne-taan muun muassa Disney Lan-din huvipuistosta.

Lisäksi suomalaisopiskelija teki katutyötä katolisen kir-kon työntekijöiden kanssa Skid Rown alueella, joka on yksi suu-rimmista köyhien asuinalueista Yhdysvalloissa.

– Ränsistyneistä kerrosta-loista leviää kuvottava haju. Jal-

kakäytävät ovat täynnä vieri vie-ressä istuvia miehiä, naisia, lap-sia, vanhuksia ja vammaisia ih-misiä alustanaan muovipressu tai pahvinpalanen sekä vieres-sään kaupan pihalta varastetut ostoskärryt, joissa ihmisten vä-häinen omaisuus on mukana, Taavitsainen kertoo.

Huumejengiläiset tarkkailivat mustista maastureistaan.

– Alue sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Hollywood Boulevardin ja Beverly Hillsin loistosta. Kävin sielläkin ja huo-masin, kuinka varakkaat joutuvat aitaamaan asuinalueitaan, ja var-tijat kiertävät taloja yötä päivää estääkseen köyhiä ryöväämästä rikkaiden jääkaappeja.

Myös sikäläinen koulujärjes-telmä tuli tutuksi.

– Kuumia työmaaparakkeja hiekkakentällä. Lounaaksi lapset saivat ostaa ranskalaisia. Opetuk-sen tasoero oli kuin yöllä ja päi-vällä suomalaiseen verrattuna.

Taavitsaisen mukaan ronski miehinen kulttuuri näyttäytyi Kaliforniassa perheväkivaltana. Turvakodit ovat salaisissa pai-

koissa, jotta niihin ei tunkeuduta aseiden kanssa.

– Edelleenkin minulla on tal-lessa hätäpuhelun äänite, jossa lapsi soittaa hätäkeskukseen saa-dakseen apua äidilleen, jota isä pahoinpitelee. Sitä ei pysty kuun-telemaan saamatta sydän oireita.

Taavitsainen päätti tehdä kaikkensa sen eteen, ettei Suomi muutu amerikkalaiseksi, ”Pe-lastukoon ken voi” -yhteiskun-naksi. Suomeen palattuaan hän luki kaikkien puolueiden periaa-teohjelmat.

Tammikuussa 2000 Taavitsai-nen marssi SDP:n Etelä-Savon piiritoimistoon ja hämmästytti työntekijät.

– En halunnut tarjottuja esit-teitä, sanoin vain, että olen val-mis laittamaan nimen paperiin saman tien. Ex-toiminnanjoh-taja Voitto Lyytikäisen ja mi-nun ystävyys on jatkunut siitä saakka.

Satu Taavitsainen on SDP:n en-simmäisen kauden kansanedus-taja Kaakkois-Suomen vaalipii-ristä, Mikkelistä.

”Pelastukoon ken voi”

KenttäpostiaTyöVäEnyhdISTySTEn ja pIIRIEn KuulumISIa

Savo-Karjalassa intoapuoluetyössäToiseksi kaksivuotiskaudeksi Savo-Karjalan demaripiirin pu-heenjohtajaksi valittu Neeta Röppänen sanoo, että SDP:n gallupkannatuksen nousun mu-kanaan tuoma piristynyt tun-nelma näkyy kentällä.

– Ilmapiiri on parantunut selvästi ja puolueeseen liittyy uusia jäseniä. Nyt kentällä teh-dään järjestötyötä isolla innolla.

Eikä tuon työn lähitavoit-teesta ole epäselvyyttä.

– Suurin kuntapuolue. Uusien innokkaiden toimijoi-den lisäksi me nykyisetkin ak-tivoidumme pitämään yhteistä asiaamme kirkkaammin esillä.

Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin varkautelainen Timo Suhonen ja juukalainen Jukka Hyttinen. Piirihallituksessa vai-kuttavat myös Tero Kuittinen (Liperi), Kati Åhman (Iisalmi), Risto Vattulainen (Lieksa), Paula Tolvanen (Kesälahti), Noora Kettunen (Joen suu) ja

L LiikeTuottaja:markku lahikainen050 554 [email protected]

” Päätin tehdä kaikkeni sen eteen, ettei Suomi muutu amerikkalaiseksi, ”Pelastukoon ken voi” -yhteiskunnaksi.

Olavi Ruotsalainen (Suonen-joki). (Demokraatti)

Varkauden demareillemakea voitto– Varkaus ei aio valtion ohjeis-tuksen mukaisesti kasvattaa var-haiskasvatuksessa ryhmäkokoja. Myöskään subjektiivinen päi-vähoito-oikeus ei muutu ensi vuonna, iloitsee kaupunginhalli-tuksen varapuheenjohtaja Timo Suhonen (sd.).

Kaupunginhallituksen budjet-tiesitys valmistui keskiviikkona.

– Tämä oli erittäin tärkeä lin-jaus. Sosialidemokraattinen halli-tusryhmä oli asiassa aloitteellinen ja saimme alkuperäisen esityksen muuttumaan ja tavoitteemme to-teutettua. Jos valtuusto vielä hy-väksyy ensi maanantaina asian, meille on tulossa iso voitto.

Sama asia on puhuttanut eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Hel-singissä valtuusto on jo siunannut demareiden ajaman subjektiivi-sen päivähoito-oikeuden säilymi-sen ensi vuonna. (Demokraatti)

Neeta Röppänen iloitsee siitä, että demarit ovat kentällä akti-voituneet ja uusia jäseniä liittyy SDP:hen.


Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen [email protected] tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi

Kirje työministeri LindströmilleDuunaritaustanne on yleisessä tiedossa.

Olitte paperimiehenä Voikkaan paperiteh-

taan sulkemiseen saakka. Tehdastyöläis-

taustaa teille kertyi lyhyen laskuoppini mu-

kaan vähintään 22 vuotta. Olette ymmär-

tääkseni siis nähneet ja kokeneet mitä on

olla haalariduunari kolmivuorotyössä.

Vuorotyöläistaustaisena olette kokeneet

varmasti paljon hyviä ja luultavimmin myös

haastaviakin hetkiä työporukassanne. Olen

myös ymmärtänyt, että olitte tuolloin Voik-

kaan tehtaalla Paperiliiton paikallisen am-

mattiosaston luottamusmiehenä. Teillä siis

on varmasti vahva näkemys ja kokemus siitä,

mitä on olla puolustamassa yhteisesti sovit-

tuja päätöksiä duunareiden puolesta? Voin

jopa nähdä, kuinka vahvana ja peräänan-

tamattomana työläisten puolustajana ette

voineet hyväksyä monikansallisen, miljoo-

navoittoa tekevän yhtiön päätöstä lakkauttaa

kokonainen paperitehdas Kuusankoskella.

Tehtaan loppuminenhan merkitsi työn lop-

pumista liki 700:ltä työmieheltä ja -naiselta.

Voin myös nähdä kuinka arvoisa minis-

teri, olitte tuolloin vahvasti eturivissä vaa-

timassa oikeutta työläisille!u u uTietäen siis teidän taustanne ja juurenne,

olen äärimmäisen järkyttynyt ja pettynyt.

Miten on mahdollista, että te olette nyt etu-

rivissä hyväksymässä pieniosaisten, eläke-

läisten, lapsiperheellisten ja jopa työttö-

mien toimeentulon merkittävän heikentä-

misen. Uutiset ovat kertoneet kuinka hal-

lituksenne on leikkaamassa jopa 200 mil-

joonaa euroa työttömiltä! Kuinka on mah-

dollista, että te arvoisa työministeri, olette

tällaista merkittävää heikennystä hyväksy-

mässä? Olette varmasti omakohtaisesti ol-

leet kokemassa mitä on, kun työ viedään

alta. Olette omakohtaisesti varmasti näh-

neet monen hyvän työtoverin elämän luhis-

tuneen työn menetyksen myötä. Olette var-

masti nähneet monen läheisen työkaverin

perheen menettäneen liikaakin sen vuoksi,

kun työ on viety alta. Tällaisen menetyksen

myötä on äärimmäisen tärkeää, että on ole-

massa perälauta joka tuo turvaa sen hetken

kunnes uusi työ tai koulutus löytyy.Tämä viimeinen perälauta on ansiosi-

donnainen työttömyyspäiväraha. Nyt te ar-

voisa työministeri, olette tuhoamassa tätä

viimeistä perälautaa. Olette viemässä niiltä,

joilta on jo viety lähes kaikki. Kysynkin

teiltä arvoisa ministeri, eikö teitä hävetä?

Te olette näiden päätösten myötä mu-

kana siinä porukassa, joka vähät välittää hei-

kommista ja pienemmistä. Te olette hyväk-

symässä sen porvarillisen periaatteen, että

jokainen huolehtikoon itsestään. Se tunne

varmasti on nyt vahva, siellä mustan auton

takapenkillä. Olen äärimmäisen pettynyt.

Ei ole rohkeutta se, että uskaltaa viedä vä-

häosaisilta. Rohkeutta olisi se, että asettuisi

pienen ihmisen puolelle.u u uPäätän tämän kirjeeni seuraaviin sanoihin:

”Hän häpeää sitä taloa, josta kaikki sai al-

kunsa. Hän ei muistele vanhempiaan eikä köy-

hyyttä, kun pääsi sieltä. Hän vetää suuria lin-

joja, herättää pelkoa monissa. Sanotaan, että

hänellä on tapa lakaista ongelmat tieltään. Kun

katsoo kylmästä ruudusta kylmiä uutistietoja.

Vaikka kaiken sen järjesti vuosia aiemmin, ei

tunne mitään. Valta on kasvava humala. Niin

kolmen kyynärän jumala syntyy hänessä voi-

masta sen, jos uskoo niin ja usko pitää”.

Edellä lainattu teksti on Timo Rautiai-

nen & Trio Niskalaukaus -orkesterin kap-

paleesta ”Hyvä Ihminen”.Timo Suhonenkoneasentaja varapääluottamusmies

Varkaus


Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi

TekstiviestitLäHetä tekstiViestisi NUmerooN 050 469 8445tai kirJoita LYHYesti säHkÖpostiosoitteeseeN [email protected]

�� Sipilähän on insinööri. Sais-kos se kehitettyä hallituksen työvälineeksi oikean vatulaat-torin! Saatais päätöksiin vauh-tia. Toivoo Keksijä Imatralta

�� Jos valhe-Stubbeli olis nai-nen, se olis saanut kenkää jo aika päiviä sitten. Feminis-ti-69

��Me demarit voitais keskit-tyä välillä omaan politiikkaan. Inhottaa hallituksen jatku-va arvostelu! Eduskuntaryh-mä hoi!

��Mamujen hyysääminen ottaa välillä päähän. Eikö me demarit voitais myöntää, et-tei Suomi osaa kotouttaa näin isoa joukkoa. Persudemari

��Demarien vaihtoehtobud-jetti oli oikeesti hyvä! Miksi hallitus halveksi sitä niin, että kesken käsittelyn piti lähteä pois. Ala-arvoista toimintaa. Käytöstapoja Sipilä pliis

��Miksi Demokraatti uuti-soi vain valtakunnan asioita. Maakunnissakin on elämää!

Haloo Helsinki!

T-lehdissä puuttui osaamista

Suomalaisen työn arvostus ja

ay-liikkeen tulevaisuusSuomessa on pitkään osattu ar-vostaa suomalaisten käden jäl-keä. Suomi on brändinä ollut oiva neuvotteluvaltti useissa ti-lanteissa. Mitä tälle brändille on tapahtunut? Kadonnut?

Nykymaailmassa pikkuinen Suomi on Euroopan suurvalto-jen pelinappulana. Euroopan nykytila on hankaloittanut Suo-men teollisuuden markkinoita. Innovatiivisia ideoita pitäisi nyt ruokkia, eikä vähentää koulu-tuksen määrärahoja. Nuorissa elää Suomen tulevaisuus.

Yhteistyöstä tulee tulevaisuu-dessa entistä merkityksellisem-pää. Neuvottelemalla Suomea hoidetaan, ei sanelemalla.

Suomen teollisuuden kilpai-lukyky on viime vuosina paran-tunut suurimpiin kilpailijoihin verrattuna, vaikka EK ja muut

työnantajapuolen tahot ovat toi-sin antaneet ymmärtää. Viime-vuotiset lähes nollapalkankoro-tukset alkavat näkyä positiivi-sena tuloksena kilpailukyvyssä.

Työajan pidentämisellä olisi kohtalokkaat seuraamukset. Se näkyisi sairauspoissaoloina, työ-tapaturmina ja stressin lisäänty-misenä. Tähän Suomella ei ole varaa. Mihin katosivat työhy-vinvoinnin ja työssä jaksami-sen kehityshankkeet? Ay-liike on uudistusvaiheessa, mutta tu-lee aina pitämään kiinni työteki-jöiden edunvalvonnan laadusta. Nuorempi sukupolvi on astu-massa suurien ikäpolvien saap-paisiin.

Tuomas WeckströmTeamin valtuuston jäsen (sd.) Kouvola

Juhani Aro kirjoitti torstaina 19.11. arvostelun Reijo Hämä-läisen kirjasta Työväenlehtien arktinen taival. Hän otti esille kaksi merkittävää pointtia. Toi-nen oli riippuvuus valtion/puo-lueen rahoituksesta.

Yritin aikoinani puolustaa leh-den omarahoitusta. Lehden piti olla mahdollisimman vähän riip-puvainen valtion/puolueen ra-hoituksesta ja itse hankkia ra-hansa. Me tilauspuolella toimme lehdelle joka ainoa vuosi 1,9 mil-joonaa euroa rahaa niiden 12 vuoden aikana, kun olin lehden tilausosastosta vastuussa. Vuo-sittaiset tilausten myyntimäärät olivat järkevyyden ja kannatta-vuuden ylärajoilla, mutta peruu-tusmäärät pitivät aktiivisten ti-laajien määrän silti pienenä.

Toinen merkittävä asia Aron jutussa oli kaikkien T-lehtien

hallinnon ja markkinoinnin yh-distäminen. Minä tulin Uutis-päivä Demariin Sanoma Maga-zinesista, jossa me vastasimme yli 30 lehden tilausmyynnistä. Kaikkien T-lehtien tilausmyynti keskitetysti olisi ollut keposa juttu, mutta asenteet olivat jyr-kät ”ei-käy”. Jokainen piirilehti ehdottomasti halusi oman or-ganisaationsa vaikka ammatti-taito niissä oli usein toivotto-man heikko.

Tilausmyynnistä vastasi usein entisiä järjestöihmisiä, joilla ei ollut myynnistä/markkinoinnista minkäänlaista osaamista. Rahaa paloi epäolennaiseen, kun sitä olisi pitänyt käyttää laadukkaan sisällön tuottamiseen.

Seppo JokinenDemokraatin emeritus levikkipäällikkö

Toveri hei, laita

tekstarii.

��Demarien maakuntalehdet lakkautettiin puoluetoimiston päätöksellä. Demokraatti ei korvaa oman median menetys-tä. Eteenpäin-lehden tilaaja jo vuodesta 79.

��Kiitos Rinteen Antille, kun jaksat kiertää kenttää työko-kouksissa. Ihanaa, kun puheen-johtaja on kiinnostunut, mitä maakunnissa tapahtuu. Kanta-kirjademari

��Puoluekokous on jo helmi-kuussa 2017. Missä ovat puo-luesihteeriehdokkaat! Kaak-kois-Suomen vuoro?

��Miksi me demarit annam-me yrittäjien äänet suosiolla porvareille. Eikö pienyrittäjän asiat kiinnosta ketään? Suklaa ei riitä

��Demarit ja ay-liike tanssivat taas samaan tahtiin. Missä luu-haa arvopuolue SDP? Tanneri-lainen demari

NYT SE ON SAATAVILLA!Ahtaajien teettämä kulttuuriteko, Eino Nykäsen kirjoittama”

”SATAMAN SOTURIT”-teos.Teos kuvaa loistavasti ja innostavalla tavalla:-Satamatyöntekijöiden kovia ja joskus kurjiakin elinehtoja ja-oloja.-Ammattiyhdistystoiminnan värikkyyttä, saavutuksia ja vaikeuttakin yli sadan vuoden ajalta.SOPII KAIKILLE AY-TOIMINNASTA JA SEN HISTORIASTA KIINNOSTUNEILLE AMMATISTA RIIPPUMATTA!LOISTAVA LAHJAIDEA!Hinta 40 eur/kpl + toim.kulutTilaukset ja tiedustelut:

Helsingin sataman Ahtaustyöntekijät ovat selkänahassaan kokeneet rajun yhteiskunnallisen ja satamatyön muutoksen. Pelkällä lihas-voimalla kannettavat satakiloiset taakat ovat vaihtuneet järkyttä-

vän korkeiden ja pelottavan nopeiden konttinostureiden vauhtisirkuksek-si. Samalla Ihmistyön tarve on vähentynyt rajusti. Enimmillään Sörnäisten, Länsisataman ja Katajanokan huutokonttorien nurkille vaelsi päivittäin sa-toja, jopa tuhansia satamatyöläisiä kärkkymään työn saantia. Työsuhde kes-ti yhden päivän, ja jokainen tili oli lopputili. Hampuusi kuului hienomman väen mielestä paarialuokkaan. Työ- ja elinolot paranivat hitaasti. Hiestä märät työvaatteet oli jätettävä yöksi pressun alle, mistä ne seuraavana päi-vänä puettiin päälle.

Helsingin Ahtaustyöntekijäin ammattiosasto edeltäjineen on tullut tä-hän päivään värikkäiden vaiheiden kautta. Äärimmäisinä hajaannuksen vuosina satamissa toimi kolmekin eri liittoihin lukeutuvaa ammattiosastoa; joiden välisissä kiistoissa ei kaihdettu tappelua. Satamatyöläiset eivät tais-telleet ankarasti ainoastaan omasta leivästään, vaan vaakalaudalla oli myös Suomen poliittinen suunta.

Eino Nykänen

Sataman soturit

ISBN 978-952-93-5495-5

Sataman soturit

EinoNykänen

Helsingin Ahtaustyöntekijäin pitkä, kova ja värikäs historia

Helsingin Ahtaustyöntekijät ry.www.akt131.com/yhteystiedot

Risto Leimola/puh. 050-5656288 [email protected] Finnsteven pääluottamusmies

Pasi Boehm/puh. 045-2367808 [email protected] Ammattiosaston sihteeri

chef wotkin’s palvelutiskitprisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1

00900 Helsinki ☎ 010 766 8912s-Market sokos helsinki Postikatu 2

00100 Helsinki ☎ 010 766 1047

Lohjanharjun lähdevedellä

tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat,

gluteenittomat joululaatikot...

Kinkkuvaraukset ja Joulun aukioloajatwww.votkin.f i

lihatukku veijo votkin oytehtaanMyyMälä

ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki

☎ 09-774 33 477



Kirje työministeri LindströmilleDuunaritaustanne on yleisessä tiedossa.

Olitte paperimiehenä Voikkaan paperiteh-

taan sulkemiseen saakka. Tehdastyöläis-

taustaa teille kertyi lyhyen laskuoppini mu-

kaan vähintään 22 vuotta. Olette ymmär-

tääkseni siis nähneet ja kokeneet mitä on

olla haalariduunari kolmivuorotyössä.

Vuorotyöläistaustaisena olette kokeneet

varmasti paljon hyviä ja luultavimmin myös

haastaviakin hetkiä työporukassanne. Olen

myös ymmärtänyt, että olitte tuolloin Voik-

kaan tehtaalla Paperiliiton paikallisen am-

mattiosaston luottamusmiehenä. Teillä siis

on varmasti vahva näkemys ja kokemus siitä,

mitä on olla puolustamassa yhteisesti sovit-

tuja päätöksiä duunareiden puolesta? Voin

jopa nähdä, kuinka vahvana ja peräänan-

tamattomana työläisten puolustajana ette

voineet hyväksyä monikansallisen, miljoo-

navoittoa tekevän yhtiön päätöstä lakkauttaa

kokonainen paperitehdas Kuusankoskella.

Tehtaan loppuminenhan merkitsi työn lop-

pumista liki 700:ltä työmieheltä ja -naiselta.

Voin myös nähdä kuinka arvoisa minis-

teri, olitte tuolloin vahvasti eturivissä vaa-

timassa oikeutta työläisille!u u uTietäen siis teidän taustanne ja juurenne,

olen äärimmäisen järkyttynyt ja pettynyt.

Miten on mahdollista, että te olette nyt etu-

rivissä hyväksymässä pieniosaisten, eläke-

läisten, lapsiperheellisten ja jopa työttö-

mien toimeentulon merkittävän heikentä-

misen. Uutiset ovat kertoneet kuinka hal-

lituksenne on leikkaamassa jopa 200 mil-

joonaa euroa työttömiltä! Kuinka on mah-

dollista, että te arvoisa työministeri, olette

tällaista merkittävää heikennystä hyväksy-

mässä? Olette varmasti omakohtaisesti ol-

leet kokemassa mitä on, kun työ viedään

alta. Olette omakohtaisesti varmasti näh-

neet monen hyvän työtoverin elämän luhis-

tuneen työn menetyksen myötä. Olette var-

masti nähneet monen läheisen työkaverin

perheen menettäneen liikaakin sen vuoksi,

kun työ on viety alta. Tällaisen menetyksen

myötä on äärimmäisen tärkeää, että on ole-

massa perälauta joka tuo turvaa sen hetken

kunnes uusi työ tai koulutus löytyy.Tämä viimeinen perälauta on ansiosi-

donnainen työttömyyspäiväraha. Nyt te ar-

voisa työministeri, olette tuhoamassa tätä

viimeistä perälautaa. Olette viemässä niiltä,

joilta on jo viety lähes kaikki. Kysynkin

teiltä arvoisa ministeri, eikö teitä hävetä?

Te olette näiden päätösten myötä mu-

kana siinä porukassa, joka vähät välittää hei-

kommista ja pienemmistä. Te olette hyväk-

symässä sen porvarillisen periaatteen, että

jokainen huolehtikoon itsestään. Se tunne

varmasti on nyt vahva, siellä mustan auton

takapenkillä. Olen äärimmäisen pettynyt.

Ei ole rohkeutta se, että uskaltaa viedä vä-

häosaisilta. Rohkeutta olisi se, että asettuisi

pienen ihmisen puolelle.u u uPäätän tämän kirjeeni seuraaviin sanoihin:

”Hän häpeää sitä taloa, josta kaikki sai al-

kunsa. Hän ei muistele vanhempiaan eikä köy-

hyyttä, kun pääsi sieltä. Hän vetää suuria lin-

joja, herättää pelkoa monissa. Sanotaan, että

hänellä on tapa lakaista ongelmat tieltään. Kun

katsoo kylmästä ruudusta kylmiä uutistietoja.

Vaikka kaiken sen järjesti vuosia aiemmin, ei

tunne mitään. Valta on kasvava humala. Niin

kolmen kyynärän jumala syntyy hänessä voi-

masta sen, jos uskoo niin ja usko pitää”.

Edellä lainattu teksti on Timo Rautiai-

nen & Trio Niskalaukaus -orkesterin kap-

paleesta ”Hyvä Ihminen”.Timo Suhonenkoneasentaja varapääluottamusmies

Varkaus



TekstiviestitLäHetä tekstiViestisi NUmerooN 050 469 8445tai kirJoita LYHYesti säHkÖpostiosoitteeseeN [email protected]

�� Sipilähän on insinööri. Sais-kos se kehitettyä hallituksen työvälineeksi oikean vatulaat-torin! Saatais päätöksiin vauh-tia. Toivoo Keksijä Imatralta

�� Jos valhe-Stubbeli olis nai-nen, se olis saanut kenkää jo aika päiviä sitten. Feminis-ti-69

��Me demarit voitais keskit-tyä välillä omaan politiikkaan. Inhottaa hallituksen jatku-va arvostelu! Eduskuntaryh-mä hoi!

��Mamujen hyysääminen ottaa välillä päähän. Eikö me demarit voitais myöntää, et-tei Suomi osaa kotouttaa näin isoa joukkoa. Persudemari

��Demarien vaihtoehtobud-jetti oli oikeesti hyvä! Miksi hallitus halveksi sitä niin, että kesken käsittelyn piti lähteä pois. Ala-arvoista toimintaa. Käytöstapoja Sipilä pliis

��Miksi Demokraatti uuti-soi vain valtakunnan asioita. Maakunnissakin on elämää!

Haloo Helsinki!

T-lehdissä puuttui osaamista

Suomalaisen työn arvostus ja

ay-liikkeen tulevaisuusSuomessa on pitkään osattu ar-vostaa suomalaisten käden jäl-keä. Suomi on brändinä ollut oiva neuvotteluvaltti useissa ti-lanteissa. Mitä tälle brändille on tapahtunut? Kadonnut?

Nykymaailmassa pikkuinen Suomi on Euroopan suurvalto-jen pelinappulana. Euroopan nykytila on hankaloittanut Suo-men teollisuuden markkinoita. Innovatiivisia ideoita pitäisi nyt ruokkia, eikä vähentää koulu-tuksen määrärahoja. Nuorissa elää Suomen tulevaisuus.

Yhteistyöstä tulee tulevaisuu-dessa entistä merkityksellisem-pää. Neuvottelemalla Suomea hoidetaan, ei sanelemalla.

Suomen teollisuuden kilpai-lukyky on viime vuosina paran-tunut suurimpiin kilpailijoihin verrattuna, vaikka EK ja muut

työnantajapuolen tahot ovat toi-sin antaneet ymmärtää. Viime-vuotiset lähes nollapalkankoro-tukset alkavat näkyä positiivi-sena tuloksena kilpailukyvyssä.

Työajan pidentämisellä olisi kohtalokkaat seuraamukset. Se näkyisi sairauspoissaoloina, työ-tapaturmina ja stressin lisäänty-misenä. Tähän Suomella ei ole varaa. Mihin katosivat työhy-vinvoinnin ja työssä jaksami-sen kehityshankkeet? Ay-liike on uudistusvaiheessa, mutta tu-lee aina pitämään kiinni työteki-jöiden edunvalvonnan laadusta. Nuorempi sukupolvi on astu-massa suurien ikäpolvien saap-paisiin.

Tuomas WeckströmTeamin valtuuston jäsen (sd.) Kouvola

Juhani Aro kirjoitti torstaina 19.11. arvostelun Reijo Hämä-läisen kirjasta Työväenlehtien arktinen taival. Hän otti esille kaksi merkittävää pointtia. Toi-nen oli riippuvuus valtion/puo-lueen rahoituksesta.

Yritin aikoinani puolustaa leh-den omarahoitusta. Lehden piti olla mahdollisimman vähän riip-puvainen valtion/puolueen ra-hoituksesta ja itse hankkia ra-hansa. Me tilauspuolella toimme lehdelle joka ainoa vuosi 1,9 mil-joonaa euroa rahaa niiden 12 vuoden aikana, kun olin lehden tilausosastosta vastuussa. Vuo-sittaiset tilausten myyntimäärät olivat järkevyyden ja kannatta-vuuden ylärajoilla, mutta peruu-tusmäärät pitivät aktiivisten ti-laajien määrän silti pienenä.

Toinen merkittävä asia Aron jutussa oli kaikkien T-lehtien

hallinnon ja markkinoinnin yh-distäminen. Minä tulin Uutis-päivä Demariin Sanoma Maga-zinesista, jossa me vastasimme yli 30 lehden tilausmyynnistä. Kaikkien T-lehtien tilausmyynti keskitetysti olisi ollut keposa juttu, mutta asenteet olivat jyr-kät ”ei-käy”. Jokainen piirilehti ehdottomasti halusi oman or-ganisaationsa vaikka ammatti-taito niissä oli usein toivotto-man heikko.

Tilausmyynnistä vastasi usein entisiä järjestöihmisiä, joilla ei ollut myynnistä/markkinoinnista minkäänlaista osaamista. Rahaa paloi epäolennaiseen, kun sitä olisi pitänyt käyttää laadukkaan sisällön tuottamiseen.

Seppo JokinenDemokraatin emeritus levikkipäällikkö

Toveri hei, laita

tekstarii.

��Demarien maakuntalehdet lakkautettiin puoluetoimiston päätöksellä. Demokraatti ei korvaa oman median menetys-tä. Eteenpäin-lehden tilaaja jo vuodesta 79.

��Kiitos Rinteen Antille, kun jaksat kiertää kenttää työko-kouksissa. Ihanaa, kun puheen-johtaja on kiinnostunut, mitä maakunnissa tapahtuu. Kanta-kirjademari

��Puoluekokous on jo helmi-kuussa 2017. Missä ovat puo-luesihteeriehdokkaat! Kaak-kois-Suomen vuoro?

��Miksi me demarit annam-me yrittäjien äänet suosiolla porvareille. Eikö pienyrittäjän asiat kiinnosta ketään? Suklaa ei riitä

��Demarit ja ay-liike tanssivat taas samaan tahtiin. Missä luu-haa arvopuolue SDP? Tanneri-lainen demari

NYT SE ON SAATAVILLA!Ahtaajien teettämä kulttuuriteko, Eino Nykäsen kirjoittama”

”SATAMAN SOTURIT”-teos.Teos kuvaa loistavasti ja innostavalla tavalla:-Satamatyöntekijöiden kovia ja joskus kurjiakin elinehtoja ja-oloja.-Ammattiyhdistystoiminnan värikkyyttä, saavutuksia ja vaikeuttakin yli sadan vuoden ajalta.SOPII KAIKILLE AY-TOIMINNASTA JA SEN HISTORIASTA KIINNOSTUNEILLE AMMATISTA RIIPPUMATTA!LOISTAVA LAHJAIDEA!Hinta 40 eur/kpl + toim.kulutTilaukset ja tiedustelut:

Helsingin sataman Ahtaustyöntekijät ovat selkänahassaan kokeneet rajun yhteiskunnallisen ja satamatyön muutoksen. Pelkällä lihas-voimalla kannettavat satakiloiset taakat ovat vaihtuneet järkyttä-

vän korkeiden ja pelottavan nopeiden konttinostureiden vauhtisirkuksek-si. Samalla Ihmistyön tarve on vähentynyt rajusti. Enimmillään Sörnäisten, Länsisataman ja Katajanokan huutokonttorien nurkille vaelsi päivittäin sa-toja, jopa tuhansia satamatyöläisiä kärkkymään työn saantia. Työsuhde kes-ti yhden päivän, ja jokainen tili oli lopputili. Hampuusi kuului hienomman väen mielestä paarialuokkaan. Työ- ja elinolot paranivat hitaasti. Hiestä märät työvaatteet oli jätettävä yöksi pressun alle, mistä ne seuraavana päi-vänä puettiin päälle.

Helsingin Ahtaustyöntekijäin ammattiosasto edeltäjineen on tullut tä-hän päivään värikkäiden vaiheiden kautta. Äärimmäisinä hajaannuksen vuosina satamissa toimi kolmekin eri liittoihin lukeutuvaa ammattiosastoa; joiden välisissä kiistoissa ei kaihdettu tappelua. Satamatyöläiset eivät tais-telleet ankarasti ainoastaan omasta leivästään, vaan vaakalaudalla oli myös Suomen poliittinen suunta.

Eino Nykänen

Sataman soturit

ISBN 978-952-93-5495-5

Sataman soturit

EinoNykänen

Helsingin Ahtaustyöntekijäin pitkä, kova ja värikäs historia

Helsingin Ahtaustyöntekijät ry.www.akt131.com/yhteystiedot

Risto Leimola/puh. 050-5656288 [email protected] Finnsteven pääluottamusmies

Pasi Boehm/puh. 045-2367808 [email protected] Ammattiosaston sihteeri

chef wotkin’s palvelutiskitprisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1

00900 Helsinki ☎ 010 766 8912s-Market sokos helsinki Postikatu 2

00100 Helsinki ☎ 010 766 1047

Lohjanharjun lähdevedellä

tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat,

gluteenittomat joululaatikot...

Kinkkuvaraukset ja Joulun aukioloajatwww.votkin.f i

lihatukku veijo votkin oytehtaanMyyMälä

ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki

☎ 09-774 33 477



Minne koululaisten motiivi hukkui?

Suomalaisten koululaisten ker-rotaan kadottaneen opiskelu-motivaation ja uupuvan nuoruu-tensa varhaisina päivinä. Aiem-min on kerrottu Pisa-menestyk-sen vastapuolena esiintyvästä koululaisten viihtymättömyy-destä. Jonkinlaisesta koulun-käynnin kriisistä varmaan voi-daan puhua. Itse oppimistulok-set eivät vielä ole kriisiytyneet, vaikka muutamat Aasian maat ja ovatkin menneet Suomen ohi tietyissä tuloksissa.

Yksi meidän aikamme hal-litseva eetos on viihtyminen ja mukavuus. Koulunkäynnillekin asetetaan enemmän vaatimuk-sia tästä näkökulmasta. Koulun työrauhan kerrotaan myös hei-kentyneen. Kiusaamisen kerro-taan vastaavasti lisääntyneen.

Motivaatio-ongelmasta käyn-nistynyt keskustelu korostaa eniten koulun työtapoja ja ope-tusmenetelmiä sekä opettajan roolia. Selitystä on haettu myös yleisestä yhteiskunnallisesta il-mapiiristä ja sen ankeudesta.

Kodin merkitys mutkistuiAsiaa tulisi lähestyä monipuo-lisesti. Lasten ja nuorten kas-vatuksessa on tapahtunut aina-kin sellainen muutos, että kodin merkitys on mutkistunut. Tulisi tarkemmin selvittää, miten eri-laiset kodit suuntaavat ja varus-

tavat lapsensa opin tielle ja sen vaatimiin ponnistuksiin ja miten ne näitä tukevat.

Motivaation kerrottiin kadon-neen osin myös lukiolaisilta. Tästä nousee kysymys, missä määrin näiltä nuorilta voidaan vaatia vastuuta ja velvotteita. Mistä tällaisen kasvatukselli-sen käytännön juuret ja käytän-nöt tulevat ja keille ne kuuulu-vat? Vaikka jotkut opettajat ovat onnistuneet ratkaisemaan moti-vaatiokysymyksen opetustapoja kehittämällä, ilmaan jää kysy-mys koko koulunkäyntiyhteisön kasvatuksellisesta roolista sekä yhteisten kasvatustavoitteiden sisällöstä. Kasvatuksessa ei var-maankaan pidä toimia vain op-pilaiden odotusten mukaisesti. Yhteiskuntaetiikka ja kouluyh-teisön säännöt asettavat omat odotuksensa.

mukavuusalueelta syvemmälleMillaisia nuoren malleja tarjo-taan viihteessä ja vertaisryh-missä, joiden vaikutus nuoriin on ollut kasvava? Miten tähän kuvaan asettuu oppilaan rooli ja koulunkäynnin arki velvolli-suuksineen? Voisiko näissä asi-oissa tavoitella muutosta kou-lunkäynnin eduksi ja millä keinoin?

Miten nuoret hahmottavat tulevaisuuttaan ja ymmärtävät

omien toimiensa seuraamuk-set? Nämä ovat myös kasvatuk-sellisia kysymyksiä. Kasvattajien haasteena on miten nuoret ky-kenevät syventämään päätök-sentekoaan enemmän harkintaa, tosiasioita, erittelyä ja arviointia sekä pidempää aikajännettä kos-kevaksi.

Kun pienet tytöt ja pojat ha-luavat tulla kotiäideiksi tai trak-torin kuljettajiksi, niin isommat taas näyttelijöiksi tai urheilu-sankareiksi. Missä vaiheessa ja millä tavalla avataan kuva to-dellisemmista mahdollisuuk-sista? Peruskysymys on myös kiinnostuksen synnyttäminen itse tietoon ja todellisuuden ym-märtämiseen ja omien sivistyk-sellisten mahdollisuuksien pa-rempaan käyttöön.

Koulu yhteisönä vaatii vah-ventamista. Aiemin käytössä ol-leiden harrastusryhmien roolia tulisi vahvistaa siten, että mah-dollisimman moni oppilas löy-tää jotain kehittävää toimintaa, jossa voi edistyä ja kokea onnis-tumista.

Peruskoulun opetussuunni-telmaa pitää myös kehittää. Käy-tännön aineiden, käden taitojen ja taideaineiden osuuden lisäyk-sellä luotaisiin onnistumisen ko-kemuksia useammille.

Veikko RäntiläTampere

Kunnille pitää jättää palvelujaSote-uudistus etenee, joten on aika miettiä, mitkä palvelut on järkevää toteuttaa kuntien toi-mesta. Tässä vaiheessa voidaan tehdä toimenpiteitä, joilla väl-tettäisiin vakavat riskit, joita tu-lee tiettyjen palvelujen siirtämi-sestä pois kuntien vastuulta.

Ruotsin sosiaali- ja terveyden-huollon organisoinnista osoit-taa, että on viisasta jättää muun muassa vanhuspalvelut sekä ikääntyneen väestön hyvinvoin-nista ja turvallisuudesta huoleh-timinen kuntien järjestämisvas-tuulle. Ruotsissa maakäräjä-

alueet vastaavat muun muassa erikoissairaanhoidosta. Suomes-sakaan ei tule siirtää vanhuspal-veluja itsehallintoalueen järjes-tämisvastuulle.

Vanhuspalvelujen järjestä-mistä ei voisi toteuttaa maa-kuntatason budjetilla, eikä hal-linnoida ja johtaa vastuullisesti, ihmisarvoa kunnioittaen ja asia-kaslähtöisesti etäältä palvelujen tarvitsijoista.

Hallituksen linjausten perus-teella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sote-uudistuk-sen jälkeen jäämässä kuntien

vastuulle. Nyt on pohdittava tarkkaan, mitkä palvelut kuulu-vat siihen kokonaisuuteen.

Kuntalaisten terveyttä ja hy-vinvointia edistävät palvelut ovat esimerkiksi terveysneu-vonta, neuvolapalvelut ja koulu-terveydenhuolto. Nämä olisivat kuitenkin niitä palveluja, jotka oltaisiin siirtämässä sote-uu-

distuksessa itsehallintoalueelle. Tässä vaiheessa on vakavasti pohdittava kyseisten palvelu-jen jättämistä kunnan vastuulle sote-uudistuksesta huolimatta.

Nyt kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka jälkeen sen käsittely jatkuu eduskun-nassa. Toivomme, että maamme hallituksessa ja eduskunnassa

arvoidaan sote-uudistukseen liittyvä kokonaisuus kattavasti. Vanhuspalvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kiin-teästi kuuluvat palvelut eivät ole leikkikaluja, joita voisi siirtää holtittomasti paikasta toiseen.

Veikko Simpanen (sd.)Sosiaalineuvos Kaupunginvaltuutettu Johanna Värmälä (sd.) Sairaanhoitaja (YAMK) Kaupunginvaltuutettu, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.

” Nyt kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka jälkeen asian käsittely jatkuu eduskunnassa.



Hullut päivät tarjolla työnantajilleSAK:n tekemä tarjous neuvotte-lupöytään on kuin Stockmannin hulluilta päiviltä. Liitot sitou-tuisivat etuajassa nollaratkai-suun vuoden 2017 osalta. Vuo-den 2018 palkkakierros tehtäi-siin EK:n kauan haluamalla ta-valla, eli vientialat määrittäisi-vät korotusten tason.

Kerrataan vielä: työrauha kiinni jo vuoden 2015 lopussa, nollahinnalla työnantajille ja sitten vuoden 2018 sopimus EK:n toivomalla tavalla, niin sa-notulla Ruotsin mallilla. Työ-rauha olisi turvattu kaikkien

SAK:n liittojen osalta pitkälle etukäteen. Eikä siinä kaikki, vielä ollaan valmiita pienentä-mään työnantajamaksuja ja kas-vattamaan palkansaajien mak-suosuutta. Jos tämä lottovoitto ei kelpaa työnantajille, ei voi muuta kun ihmetellä.

Ay-liikkeen olo on kuin help-poheikillä Puumalan Mikko-markkinoilla: kauppaa ei synny vaikka kuinka paljon tavaraa laittaa tiskiin.

Miten sitten syksyllä 2016 olisi tarjolla jotain parempaa, pakko-lait päällä, liittokohtaiset palk-

kakilpailut kuumimmillaan? Syksyn kierros johtaa ihan muu-hun ratkaisuun kuin nollaan. Ei synny Ruotsin mallia ja helppo-heikistä on tullut tiukka edun-valvoja, joka katsoo vain oman alansa yhtiöiden tuottoa.

Laskekaa nyt arvon rouvat ja herrat mitä teille tarjotaan.

Tämän tarjouksen ero hullui-hin päiviin on se, että tämä ei ensi syksynä toistu.

Ilkka Nokelainenpääluottamusmies Imatra

Jukka-Pekka Flander



Minne koululaisten motiivi hukkui?

Suomalaisten koululaisten ker-rotaan kadottaneen opiskelu-motivaation ja uupuvan nuoruu-tensa varhaisina päivinä. Aiem-min on kerrottu Pisa-menestyk-sen vastapuolena esiintyvästä koululaisten viihtymättömyy-destä. Jonkinlaisesta koulun-käynnin kriisistä varmaan voi-daan puhua. Itse oppimistulok-set eivät vielä ole kriisiytyneet, vaikka muutamat Aasian maat ja ovatkin menneet Suomen ohi tietyissä tuloksissa.

Yksi meidän aikamme hal-litseva eetos on viihtyminen ja mukavuus. Koulunkäynnillekin asetetaan enemmän vaatimuk-sia tästä näkökulmasta. Koulun työrauhan kerrotaan myös hei-kentyneen. Kiusaamisen kerro-taan vastaavasti lisääntyneen.

Motivaatio-ongelmasta käyn-nistynyt keskustelu korostaa eniten koulun työtapoja ja ope-tusmenetelmiä sekä opettajan roolia. Selitystä on haettu myös yleisestä yhteiskunnallisesta il-mapiiristä ja sen ankeudesta.

Kodin merkitys mutkistuiAsiaa tulisi lähestyä monipuo-lisesti. Lasten ja nuorten kas-vatuksessa on tapahtunut aina-kin sellainen muutos, että kodin merkitys on mutkistunut. Tulisi tarkemmin selvittää, miten eri-laiset kodit suuntaavat ja varus-

tavat lapsensa opin tielle ja sen vaatimiin ponnistuksiin ja miten ne näitä tukevat.

Motivaation kerrottiin kadon-neen osin myös lukiolaisilta. Tästä nousee kysymys, missä määrin näiltä nuorilta voidaan vaatia vastuuta ja velvotteita. Mistä tällaisen kasvatukselli-sen käytännön juuret ja käytän-nöt tulevat ja keille ne kuuulu-vat? Vaikka jotkut opettajat ovat onnistuneet ratkaisemaan moti-vaatiokysymyksen opetustapoja kehittämällä, ilmaan jää kysy-mys koko koulunkäyntiyhteisön kasvatuksellisesta roolista sekä yhteisten kasvatustavoitteiden sisällöstä. Kasvatuksessa ei var-maankaan pidä toimia vain op-pilaiden odotusten mukaisesti. Yhteiskuntaetiikka ja kouluyh-teisön säännöt asettavat omat odotuksensa.

mukavuusalueelta syvemmälleMillaisia nuoren malleja tarjo-taan viihteessä ja vertaisryh-missä, joiden vaikutus nuoriin on ollut kasvava? Miten tähän kuvaan asettuu oppilaan rooli ja koulunkäynnin arki velvolli-suuksineen? Voisiko näissä asi-oissa tavoitella muutosta kou-lunkäynnin eduksi ja millä keinoin?

Miten nuoret hahmottavat tulevaisuuttaan ja ymmärtävät

omien toimiensa seuraamuk-set? Nämä ovat myös kasvatuk-sellisia kysymyksiä. Kasvattajien haasteena on miten nuoret ky-kenevät syventämään päätök-sentekoaan enemmän harkintaa, tosiasioita, erittelyä ja arviointia sekä pidempää aikajännettä kos-kevaksi.

Kun pienet tytöt ja pojat ha-luavat tulla kotiäideiksi tai trak-torin kuljettajiksi, niin isommat taas näyttelijöiksi tai urheilu-sankareiksi. Missä vaiheessa ja millä tavalla avataan kuva to-dellisemmista mahdollisuuk-sista? Peruskysymys on myös kiinnostuksen synnyttäminen itse tietoon ja todellisuuden ym-märtämiseen ja omien sivistyk-sellisten mahdollisuuksien pa-rempaan käyttöön.

Koulu yhteisönä vaatii vah-ventamista. Aiemin käytössä ol-leiden harrastusryhmien roolia tulisi vahvistaa siten, että mah-dollisimman moni oppilas löy-tää jotain kehittävää toimintaa, jossa voi edistyä ja kokea onnis-tumista.

Peruskoulun opetussuunni-telmaa pitää myös kehittää. Käy-tännön aineiden, käden taitojen ja taideaineiden osuuden lisäyk-sellä luotaisiin onnistumisen ko-kemuksia useammille.

Veikko RäntiläTampere

Kunnille pitää jättää palvelujaSote-uudistus etenee, joten on aika miettiä, mitkä palvelut on järkevää toteuttaa kuntien toi-mesta. Tässä vaiheessa voidaan tehdä toimenpiteitä, joilla väl-tettäisiin vakavat riskit, joita tu-lee tiettyjen palvelujen siirtämi-sestä pois kuntien vastuulta.

Ruotsin sosiaali- ja terveyden-huollon organisoinnista osoit-taa, että on viisasta jättää muun muassa vanhuspalvelut sekä ikääntyneen väestön hyvinvoin-nista ja turvallisuudesta huoleh-timinen kuntien järjestämisvas-tuulle. Ruotsissa maakäräjä-

alueet vastaavat muun muassa erikoissairaanhoidosta. Suomes-sakaan ei tule siirtää vanhuspal-veluja itsehallintoalueen järjes-tämisvastuulle.

Vanhuspalvelujen järjestä-mistä ei voisi toteuttaa maa-kuntatason budjetilla, eikä hal-linnoida ja johtaa vastuullisesti, ihmisarvoa kunnioittaen ja asia-kaslähtöisesti etäältä palvelujen tarvitsijoista.

Hallituksen linjausten perus-teella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sote-uudistuk-sen jälkeen jäämässä kuntien

vastuulle. Nyt on pohdittava tarkkaan, mitkä palvelut kuulu-vat siihen kokonaisuuteen.

Kuntalaisten terveyttä ja hy-vinvointia edistävät palvelut ovat esimerkiksi terveysneu-vonta, neuvolapalvelut ja koulu-terveydenhuolto. Nämä olisivat kuitenkin niitä palveluja, jotka oltaisiin siirtämässä sote-uu-

distuksessa itsehallintoalueelle. Tässä vaiheessa on vakavasti pohdittava kyseisten palvelu-jen jättämistä kunnan vastuulle sote-uudistuksesta huolimatta.

Nyt kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka jälkeen sen käsittely jatkuu eduskun-nassa. Toivomme, että maamme hallituksessa ja eduskunnassa

arvoidaan sote-uudistukseen liittyvä kokonaisuus kattavasti. Vanhuspalvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kiin-teästi kuuluvat palvelut eivät ole leikkikaluja, joita voisi siirtää holtittomasti paikasta toiseen.

Veikko Simpanen (sd.)Sosiaalineuvos Kaupunginvaltuutettu Johanna Värmälä (sd.) Sairaanhoitaja (YAMK) Kaupunginvaltuutettu, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.

” Nyt kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka jälkeen asian käsittely jatkuu eduskunnassa.



Hullut päivät tarjolla työnantajilleSAK:n tekemä tarjous neuvotte-lupöytään on kuin Stockmannin hulluilta päiviltä. Liitot sitou-tuisivat etuajassa nollaratkai-suun vuoden 2017 osalta. Vuo-den 2018 palkkakierros tehtäi-siin EK:n kauan haluamalla ta-valla, eli vientialat määrittäisi-vät korotusten tason.

Kerrataan vielä: työrauha kiinni jo vuoden 2015 lopussa, nollahinnalla työnantajille ja sitten vuoden 2018 sopimus EK:n toivomalla tavalla, niin sa-notulla Ruotsin mallilla. Työ-rauha olisi turvattu kaikkien

SAK:n liittojen osalta pitkälle etukäteen. Eikä siinä kaikki, vielä ollaan valmiita pienentä-mään työnantajamaksuja ja kas-vattamaan palkansaajien mak-suosuutta. Jos tämä lottovoitto ei kelpaa työnantajille, ei voi muuta kun ihmetellä.

Ay-liikkeen olo on kuin help-poheikillä Puumalan Mikko-markkinoilla: kauppaa ei synny vaikka kuinka paljon tavaraa laittaa tiskiin.

Miten sitten syksyllä 2016 olisi tarjolla jotain parempaa, pakko-lait päällä, liittokohtaiset palk-

kakilpailut kuumimmillaan? Syksyn kierros johtaa ihan muu-hun ratkaisuun kuin nollaan. Ei synny Ruotsin mallia ja helppo-heikistä on tullut tiukka edun-valvoja, joka katsoo vain oman alansa yhtiöiden tuottoa.

Laskekaa nyt arvon rouvat ja herrat mitä teille tarjotaan.

Tämän tarjouksen ero hullui-hin päiviin on se, että tämä ei ensi syksynä toistu.

Ilkka Nokelainenpääluottamusmies Imatra

Jukka-Pekka Flander



Vain uskottava vaihtoehto palauttaa luoton sosialidemokraatteihin

Politiikan luonnonlakeihin kuu-luu, että jokainen puolue joutuu vuorollaan oppositioon. Vaikka yhdenkään puolueen ei tu-lisi tietoisesti pyrkiä politiikan vaihtopenkille, tarjoaa oppositio silti myös kiistattomia mahdol-lisuuksia. Puolueen oman po-liittisen linjan kirkastaminen on yleensä helpompaa opposi tiossa kuin hallituksessa.

Sosialidemokraattien pitkään jatkunut paitsio valtapolitiikan ytimestä mantereellamme käy yksiin pitkään jatkuneiden op-positiokausien kanssa. Siksi on aiheellista kysyä ovatko sosiali-demokraatit Euroopassa onnis-tuneet hyödyntämään opposi-tioasemansa riittävällä tavalla.

Vaalitulosten perusteella ei-vät. Liian monessa maassa so-sialidemokraatit ovat antaneet itsensä tuudittautua siihen it-setyytyväisyyteen, että istuvien oikeistohallitusten epäsuosio yksin riittäisi palauttamaan ää-nestäjien uskon ja luottamuksen sosialidemokraatteihin.

posen johdolla toteutettiin op-positiopolitiikkaa, jota 2000-lu-vun pikavoittoja etsivän politii-kan keskellä kaipaa yhä enem-män. Budjettisopeutukset ja rakenteelliset uudistukset oli-vat vaalien alla hyvin tiedossa ja ne oli huolella valmisteltu. SDP:llä oli tarjota suomalaisille tiekartta uudelle vuosikymme-nelle. Tehty työ tuotti tulosta. Kesti kauan ennen kuin sosiali-demokraattiset puolueet menet-tivät meillä ja muualla otteensa vallankahvasta.

SDP:n vaihtoehtobudjetti esit-teli ensimerkit puolueen vaihto-ehdosta. Vaikka vaihtoehtobud-jetti ansaitsee kaiken kiitoksen perusteellisesta valmistelusta, on kyse silti vasta vaihtoehdosta hal-lituksen tulevan vuoden talou-denpidolle. Siitä on vielä matkaa sellaiseen 2030-luvun kokonais-valtaiseen vaihtoehtoon, jolla rat-kaistaan Suomen tulevien vuo-sien kohtalonkysymykset.

Hyvinvointivaltion uudistami-nen on SDP:n vaihtoehdon kan-nalta kaikkein keskeisin kysymys. Lähes olemattoman talouskasvun aikaan totuttelevassa Suomessa kaikkiin aikaisempiin etuuksiin ei enää ole varaa. Jos demarit eivät onnistu kertomaan, miten hyvinvointivaltio luodaan uudel-leen tähän päivään, muut kyllä tekevät sen SDP:n puolesta.

Eemeli Peltonenkirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen [email protected]

SDP:n vaihtoehtobudjetti oli vasta ensiaskel kohti 2030-luvun kokonaisvaltaista vaihtoehtoa, jolla ratkaistaan Suomen tulevien vuosien kohtalonkysymykset.

” Hyvinvointivaltion uudistaminen on SDP:n vaihtoehdon kannalta kaikkein keskeisin kysymys.

oppositio opettaaOpposition pitäisi olla ihanteel-linen paikka käydä sitä ideolo-gista ja poliittista itsetutkiske-lua, jota sosialidemokraattinen liike nyt kaikkein eniten kaipaa. Mahdollisuutta käsitellä niitä puolueelle kaikkein kipeimpiä kysymyksiä ja yhteiskunnan muutosvoimia ei kannata jättää käyttämättä. Tuulensuojaan on tarpeetonta hakeutua kun kä-sillä on mahdollisuus aidosti ra-vistella totuttuja käsityksiä ja luoda uutta.

Sosialidemokraatit ovat aikai-semminkin onnistuneet käyttä-mään aikansa hyödyksi opposi-tiossa oman politiikkansa uudis-tamiseen. Työväenpuolueet Suomessa, Britanniassa ja Sak-sassa näkivät 1990-luvun alussa paljon vaivaa tosiasiat tunnusta-van ja pitkällä aikavälillä toteu-tettavaksi tarkoitetun vaihtoeh-don rakentamiseen.

SDP:ssä vuonna 1993 puheen-johtajaksi nousseen Paavo Lip-

1990-luvun Euroopassa to-teutetun sosialidemokraattisen oppositiopolitiikan keskiössä oli hyvinvointivaltion uudista-minen.

Vaikka ajanjaksona kukois-taneen ja ajattelua hallinneen sosialidemokratian kolmannen tien liberaalimpaa ja markkina-myönteisempää eetosta ei ostai-sikaan, on käytetyssä toiminta-tavassa oppositioaseman hyö-dyntämiseksi ja ajattelun uudis-tamiseksi paljon opittavaa tänä-kin päivänä.

hyvinvointivaltion uudistaminen kärkeenSuomessa on tällä hetkellä käyn-nissä sosialidemokraattien kan-nalta ratkaisevan tärkeä oppo-sitiokausi. Nyt tehty suoritus määrittää pitkälti sen, pystyykö puolue palaamaan keskeiseksi vallankäyttäjäksi tulevina vuo-sina. Jos oppositiossa kerryte-tyt eväät jäävät laihoiksi, koittaa arki neljän vuoden päästä kovin no peasti.

Kari Hulkko


Suomalainen demari

VälikysymysPIIRROS KARI SUOMALAINEN TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI

31.10.1969

LISää MIELIPITEITä OSOITTEESSA dEMOKRAATTI.fI

Kokoomuksen välikysymys ei tällä kertaa vaikuttanut kylmähermoiseen Manuun!

Kysymyksessä on Koiviston ensimmäinen hallitus. SDP yhteistyökumppaneineen istui 784 hallituspäivää eli 22.3.1968–14.5.1970. Usein parlamentaarinen vuoropuhelu oli juuri tällaista ”kohtaamatonta vuorovaikutusta” – eli kovakaan ääni ei muuttanut olemassa olevaa politiikkaa.

Kekkosen ajan parlamentarismi oli enemmän tai vähemmän ontuvaa.

Näpit irti eläkeläisistä

” Aktiivisella oppositiopolitiikalla on jo saatu hallitus luopumaan monista kurjistustoimista ja heikennyksistä.

Istuvan hallituksen toiminta eläkeläisten suhteen on ollut tempoilevaa. Hallitus on muuttanut kantaansa eläkkeensaajan asumistukeen liittyen jo kolme kertaa puolen vuoden sisään. Lisäksi hallitus on leikkaamassa lääkekorvauksia ja korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksuja. Nämä päätökset osuvat erityisesti pienituloisen ikäihmisen arkeen.

Eläkkeensaajan asumistuki on pienituloisten vuokralla asuvien eläkeläisten saama tukimuoto. Kesäkuun hallitusohjelmassa kirjattiin, että tämä tuki poistetaan kokonaan, ja eläkkeensaajat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Se olisi merkinnyt kymmenille tuhansille eläkkeensaajille jopa 100–200 euron leik kausta.

Syyskuussa hallitus muutti kantaansa ja totesi, ettei eläkkeensaajan asumistukea poisteta kokonaan, vaan leikkaus olisi korkeintaan noin 60 euroa kuukaudessa per eläkkeensaaja. Sekin on 720 euroa vuodessa, mikä on monelle pienituloiselle eläkeläiselle kohtuuton summa. Tämän päälle tulisivat vielä lääkkeiden korvauksien alennukset ja monien palveluiden hintojen nostot. Jostain syystä

mista voisi kai kutsua ”sipilöinniksi”.

Sipilän hallitustakin koskee vanha viisaus: hätäilemällä ei hyvä tule.

Pari piirua inhimillisyyttäEläkkeensaajan asumistuki ei ole ainoa asia, jossa hallituksen kanta on horjunut. Lisäksi hallitus on taipunut myös muun muassa hallintarekisterissä, pääomaverotuksessa, ylityökorvausten leikkauksissa, harmaan talouden torjunnan leikkauksissa, opiskelijaasuntojen investoin

tiavustuksissa ja poliisien määrärahoissa. Onneksi hallituksen kanta on taipunut kaikissa näissä tapauksissa pari piirua inhimillisempään suuntaan.

Lista kertoo paitsi hallituksen hätäilystä ja sisäisestä epävarmuudesta, myös siitä että opposition kritiikillä ja vaihtoehdoilla on ollut vaikutusta. Ministerit ovat alkaneet epäröidä, kun oppositiosta on osoitettu hallituksen aikomusten heikkoudet ja tarjottu parempia vaihtoehtoja tilalle. Kuka sanoi ettei oppositiosta käsin voi vaikuttaa? Selvästikin voi.

Samalla lista toimii muistutuksena niille, joiden mielestä SDP:n gallupkannatus on noussut tuulen tuomana, tekemättä mitään. Oppositiosta vaikuttaminen vain on täysin erilaista kuin hallituksessa. Aktiivisella oppositiopolitiikalla on jo saatu hallitus luopumaan monista kurjistustoimista ja heikennyksistä. Ei kannatus itsestään nouse, ei ole savua ilman tulta.

Antti KoskelaKirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja. [email protected]

hallitus on ottanut tähtäimiinsä juuri ikäihmiset. Ehkä hallitus laskee, että eläkeläiset eivät voi mennä lakkoon.

Marraskuun lopulla sosiaa li ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) ilmoitti, että eläkkeensaajan asumistukeen tehtävä leikkaus perutaan kokonaan. Vaikutti siltä, että oppositiosta ja ikäihmisiltä tuleva paine oli saanut hallituksen perääntymään. Tässä vaiheessa pienituloiset eläkkeensaajat ehtivät jo huokaista, mutta ilo olikin ennenaikainen. Jo samana päivänä sosiaali ja terveysministeriön julkaisu kertoi, että eläkkeensaajan asumistukeen tehdään indeksijäädytys. Tämän ministeri Mäntylä oli jättänyt kertomatta.

Samasta tukimuodosta on tehty siis jo neljä eri päätöstä lyhyen hallituskauden aikana. Asian lopullinen kanta ei välttämättä ole selvillä vieläkään. Miksi hallitus kohtelee ikäihmisiä tällä tavalla? Olisi kohtuullista kansaa kohtaan, että hallitus harkitsisi päätöksensä huolellisesti etukäteen ja tekisi niistä vaikuttavuusarviot. Silloin päätöksiä ei tarvitsisi jatkuvasti perua ja muuttaa. Tätä hätiköintiä ja jälkikäteen peru

Lehtikuva / Heikki Saukkomaa



Vain uskottava vaihtoehto palauttaa luoton sosialidemokraatteihin

Politiikan luonnonlakeihin kuu-luu, että jokainen puolue joutuu vuorollaan oppositioon. Vaikka yhdenkään puolueen ei tu-lisi tietoisesti pyrkiä politiikan vaihtopenkille, tarjoaa oppositio silti myös kiistattomia mahdol-lisuuksia. Puolueen oman po-liittisen linjan kirkastaminen on yleensä helpompaa opposi tiossa kuin hallituksessa.

Sosialidemokraattien pitkään jatkunut paitsio valtapolitiikan ytimestä mantereellamme käy yksiin pitkään jatkuneiden op-positiokausien kanssa. Siksi on aiheellista kysyä ovatko sosiali-demokraatit Euroopassa onnis-tuneet hyödyntämään opposi-tioasemansa riittävällä tavalla.

Vaalitulosten perusteella ei-vät. Liian monessa maassa so-sialidemokraatit ovat antaneet itsensä tuudittautua siihen it-setyytyväisyyteen, että istuvien oikeistohallitusten epäsuosio yksin riittäisi palauttamaan ää-nestäjien uskon ja luottamuksen sosialidemokraatteihin.

posen johdolla toteutettiin op-positiopolitiikkaa, jota 2000-lu-vun pikavoittoja etsivän politii-kan keskellä kaipaa yhä enem-män. Budjettisopeutukset ja rakenteelliset uudistukset oli-vat vaalien alla hyvin tiedossa ja ne oli huolella valmisteltu. SDP:llä oli tarjota suomalaisille tiekartta uudelle vuosikymme-nelle. Tehty työ tuotti tulosta. Kesti kauan ennen kuin sosiali-demokraattiset puolueet menet-tivät meillä ja muualla otteensa vallankahvasta.

SDP:n vaihtoehtobudjetti esit-teli ensimerkit puolueen vaihto-ehdosta. Vaikka vaihtoehtobud-jetti ansaitsee kaiken kiitoksen perusteellisesta valmistelusta, on kyse silti vasta vaihtoehdosta hal-lituksen tulevan vuoden talou-denpidolle. Siitä on vielä matkaa sellaiseen 2030-luvun kokonais-valtaiseen vaihtoehtoon, jolla rat-kaistaan Suomen tulevien vuo-sien kohtalonkysymykset.

Hyvinvointivaltion uudistami-nen on SDP:n vaihtoehdon kan-nalta kaikkein keskeisin kysymys. Lähes olemattoman talouskasvun aikaan totuttelevassa Suomessa kaikkiin aikaisempiin etuuksiin ei enää ole varaa. Jos demarit eivät onnistu kertomaan, miten hyvinvointivaltio luodaan uudel-leen tähän päivään, muut kyllä tekevät sen SDP:n puolesta.

Eemeli Peltonenkirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen [email protected]

SDP:n vaihtoehtobudjetti oli vasta ensiaskel kohti 2030-luvun kokonaisvaltaista vaihtoehtoa, jolla ratkaistaan Suomen tulevien vuosien kohtalonkysymykset.

” Hyvinvointivaltion uudistaminen on SDP:n vaihtoehdon kannalta kaikkein keskeisin kysymys.

oppositio opettaaOpposition pitäisi olla ihanteel-linen paikka käydä sitä ideolo-gista ja poliittista itsetutkiske-lua, jota sosialidemokraattinen liike nyt kaikkein eniten kaipaa. Mahdollisuutta käsitellä niitä puolueelle kaikkein kipeimpiä kysymyksiä ja yhteiskunnan muutosvoimia ei kannata jättää käyttämättä. Tuulensuojaan on tarpeetonta hakeutua kun kä-sillä on mahdollisuus aidosti ra-vistella totuttuja käsityksiä ja luoda uutta.

Sosialidemokraatit ovat aikai-semminkin onnistuneet käyttä-mään aikansa hyödyksi opposi-tiossa oman politiikkansa uudis-tamiseen. Työväenpuolueet Suomessa, Britanniassa ja Sak-sassa näkivät 1990-luvun alussa paljon vaivaa tosiasiat tunnusta-van ja pitkällä aikavälillä toteu-tettavaksi tarkoitetun vaihtoeh-don rakentamiseen.

SDP:ssä vuonna 1993 puheen-johtajaksi nousseen Paavo Lip-

1990-luvun Euroopassa to-teutetun sosialidemokraattisen oppositiopolitiikan keskiössä oli hyvinvointivaltion uudista-minen.

Vaikka ajanjaksona kukois-taneen ja ajattelua hallinneen sosialidemokratian kolmannen tien liberaalimpaa ja markkina-myönteisempää eetosta ei ostai-sikaan, on käytetyssä toiminta-tavassa oppositioaseman hyö-dyntämiseksi ja ajattelun uudis-tamiseksi paljon opittavaa tänä-kin päivänä.

hyvinvointivaltion uudistaminen kärkeenSuomessa on tällä hetkellä käyn-nissä sosialidemokraattien kan-nalta ratkaisevan tärkeä oppo-sitiokausi. Nyt tehty suoritus määrittää pitkälti sen, pystyykö puolue palaamaan keskeiseksi vallankäyttäjäksi tulevina vuo-sina. Jos oppositiossa kerryte-tyt eväät jäävät laihoiksi, koittaa arki neljän vuoden päästä kovin no peasti.

Kari Hulkko


Suomalainen demari

VälikysymysPIIRROS KARI SUOMALAINEN TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI

31.10.1969

LISää MIELIPITEITä OSOITTEESSA dEMOKRAATTI.fI

Kokoomuksen välikysymys ei tällä kertaa vaikuttanut kylmähermoiseen Manuun!

Kysymyksessä on Koiviston ensimmäinen hallitus. SDP yhteistyökumppaneineen istui 784 hallituspäivää eli 22.3.1968–14.5.1970. Usein parlamentaarinen vuoropuhelu oli juuri tällaista ”kohtaamatonta vuorovaikutusta” – eli kovakaan ääni ei muuttanut olemassa olevaa politiikkaa.

Kekkosen ajan parlamentarismi oli enemmän tai vähemmän ontuvaa.

Näpit irti eläkeläisistä

” Aktiivisella oppositiopolitiikalla on jo saatu hallitus luopumaan monista kurjistustoimista ja heikennyksistä.

Istuvan hallituksen toiminta eläkeläisten suhteen on ollut tempoilevaa. Hallitus on muuttanut kantaansa eläkkeensaajan asumistukeen liittyen jo kolme kertaa puolen vuoden sisään. Lisäksi hallitus on leikkaamassa lääkekorvauksia ja korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksuja. Nämä päätökset osuvat erityisesti pienituloisen ikäihmisen arkeen.

Eläkkeensaajan asumistuki on pienituloisten vuokralla asuvien eläkeläisten saama tukimuoto. Kesäkuun hallitusohjelmassa kirjattiin, että tämä tuki poistetaan kokonaan, ja eläkkeensaajat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Se olisi merkinnyt kymmenille tuhansille eläkkeensaajille jopa 100–200 euron leik kausta.

Syyskuussa hallitus muutti kantaansa ja totesi, ettei eläkkeensaajan asumistukea poisteta kokonaan, vaan leikkaus olisi korkeintaan noin 60 euroa kuukaudessa per eläkkeensaaja. Sekin on 720 euroa vuodessa, mikä on monelle pienituloiselle eläkeläiselle kohtuuton summa. Tämän päälle tulisivat vielä lääkkeiden korvauksien alennukset ja monien palveluiden hintojen nostot. Jostain syystä

mista voisi kai kutsua ”sipilöinniksi”.

Sipilän hallitustakin koskee vanha viisaus: hätäilemällä ei hyvä tule.

Pari piirua inhimillisyyttäEläkkeensaajan asumistuki ei ole ainoa asia, jossa hallituksen kanta on horjunut. Lisäksi hallitus on taipunut myös muun muassa hallintarekisterissä, pääomaverotuksessa, ylityökorvausten leikkauksissa, harmaan talouden torjunnan leikkauksissa, opiskelijaasuntojen investoin

tiavustuksissa ja poliisien määrärahoissa. Onneksi hallituksen kanta on taipunut kaikissa näissä tapauksissa pari piirua inhimillisempään suuntaan.

Lista kertoo paitsi hallituksen hätäilystä ja sisäisestä epävarmuudesta, myös siitä että opposition kritiikillä ja vaihtoehdoilla on ollut vaikutusta. Ministerit ovat alkaneet epäröidä, kun oppositiosta on osoitettu hallituksen aikomusten heikkoudet ja tarjottu parempia vaihtoehtoja tilalle. Kuka sanoi ettei oppositiosta käsin voi vaikuttaa? Selvästikin voi.

Samalla lista toimii muistutuksena niille, joiden mielestä SDP:n gallupkannatus on noussut tuulen tuomana, tekemättä mitään. Oppositiosta vaikuttaminen vain on täysin erilaista kuin hallituksessa. Aktiivisella oppositiopolitiikalla on jo saatu hallitus luopumaan monista kurjistustoimista ja heikennyksistä. Ei kannatus itsestään nouse, ei ole savua ilman tulta.

Antti KoskelaKirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja. [email protected]

hallitus on ottanut tähtäimiinsä juuri ikäihmiset. Ehkä hallitus laskee, että eläkeläiset eivät voi mennä lakkoon.

Marraskuun lopulla sosiaa li ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) ilmoitti, että eläkkeensaajan asumistukeen tehtävä leikkaus perutaan kokonaan. Vaikutti siltä, että oppositiosta ja ikäihmisiltä tuleva paine oli saanut hallituksen perääntymään. Tässä vaiheessa pienituloiset eläkkeensaajat ehtivät jo huokaista, mutta ilo olikin ennenaikainen. Jo samana päivänä sosiaali ja terveysministeriön julkaisu kertoi, että eläkkeensaajan asumistukeen tehdään indeksijäädytys. Tämän ministeri Mäntylä oli jättänyt kertomatta.

Samasta tukimuodosta on tehty siis jo neljä eri päätöstä lyhyen hallituskauden aikana. Asian lopullinen kanta ei välttämättä ole selvillä vieläkään. Miksi hallitus kohtelee ikäihmisiä tällä tavalla? Olisi kohtuullista kansaa kohtaan, että hallitus harkitsisi päätöksensä huolellisesti etukäteen ja tekisi niistä vaikuttavuusarviot. Silloin päätöksiä ei tarvitsisi jatkuvasti perua ja muuttaa. Tätä hätiköintiä ja jälkikäteen peru

Lehtikuva / Heikki Saukkomaa


Nieminen Vee

K ylän entinen opettajakin soitteli. Keskustelimme maamme hallituksen hengestä, jonka arvelimme huonoksi. Hallituksen tähänastisiin saavutuksiin tässä

maassa on tyytyväisyyttä esiintynyt etupäässä hallituksen sisällä, vähemmän ulkopuolella.

Hallitus on kyllä suunnitellut oikeitakin asioita ja pannut niitä paperille, vaan kovin vähän edes alulle. Palkatkin maassa ovat nousseet vain hallituspuolueista valituille avustajille ministeriöissä. Jäsenkirjansa lukeneita nämä toki kaikki.

Kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin innoittamana sanottakoon, että parempi ylätasollakin on puhua totta kuin stuppia.

Keskustelumme päätteeksi toivotimme kaikille suomalaisille ansaittua itsenäisyyspäivää.

Oletettavasti nyt ja lähitulevinakin aikoina hallituspuolueiden takahuoneissa pohditaan, miksi tulikin lähdettyä tällaiseen hallitukseen. Eihän siinä puolueitakaan enää yhdistä muu kuin yhteinen pelko hallituksen hajoamisesta ja sitä kautta uusista vaaleista. Persuilla kuhinaa on kuin jäniksen pesässä eikä se rauhoitu ennenkuin puolueen puheenjohtaja asettuu pysyvämmin tänne Suomeen. Ja se tapahtuu vain vaalien kautta – ja silloin on takiaispuolueen johtajalla aikaa ja paljon selittelemistä.

Suosittu vedonlyönnin kohde on nyt kuulemma uusien vaalien ajankohta. Toveri Myllymaan Vete sanoi vaaleihin päästävän jo ennen juhannusta. Ennusmerkkien mukaan ja kokoomusjohtajan ansiosta Vete taitaa voittaa vetonsa.

u u u

V ahvat voimat ovat taas olleet liikkeellä, jotta entisen presidentti Svinhufvudin Kotkaniemi otettaisiin valtion haltuun ja hoitoon. En ota kantaa siihen pitäisikö

ottaa, tai siihen, pitäisikö kaikkien presidenttiemme entiset asunnot ”valtiollistaa” sitten aikanaan.

Asia tuli kuitenkin mieleeni pohtiessani Svinhufvudin merkitystä sekä tämän ja sosialidemokraattien tuonaikaisia välejä. Svinhufvud oli presidenttinä vuosina 1931–37 ja siinä tehtävässä ollessaan ilmoitti, että sosialidemokraatteja hän ei tule hallitukseen huolimaan. Eikä huolinut.

Juhla- ynnä muita menoja

Kun Svinhufvud hävisi seuraavat vaalit, vaihtui presidentti ja paikalle tuli maalaisliiton Kyösti Kallio. Nyt kelpasi hallitukseen myös SDP ja siitä alkoi maamme hyvää vauhtia toipua Svinhufvudin hallitusvuosien ajan lamasta. Työmieskin sai taas ihmisarvon. Elintaso nousi ja kun maamme itsenäisyys joutui uhan alle, lähti työmieskin yhdessä rintamassa nyt omaksi tuntemaansa maata puolustamaan – syntyi niin sanottu talvisodan henki.

Kysymys pohdittavaksi kuuluukin nyt, olisimmeko säilyttäneet itsenäisyytemme, jos Svinhufvud olisi vielä saanut jatkaa toiselle presidenttikaudelle. Olisiko Svinhufvudin Suomi edelleen syrjitystä työmiehestä tuntunut puolustamisen arvoiselta siinä mitassa kuin tuntui Kallion Suomi? Olisiko herännyt talvisodan henki?

u u u

M äkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että taas pääsee kansa edustajainsa välityksellä nauttimaan itsenäisyydestään pressan pukusulkeisiin. Valtakunnan

kakkosena, eräänlaisena madamena, juhlii rouva puhemies. Aihetta onkin. Takaahan puhemiehisyys lopuksi ikää paikan näissä karkeloissa. Ja ihan riippumatta henkilön tavasta jakaa puheenvuoroja. Tätäkö saadaan, jos tyhmästi tilataan.

Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, joko alkaa näkyä hallituksen linja myös valtioneuvoston tiloissa. Vastaan nyt, että tiedän. Jo näkyy. Peilit seiniltä on poistettu ja tilalle tuotu peruutuspeilit.

” Kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin innoittamana sanotta-koon, että parempi ylätasollakin on puhua totta kuin stuppia.

Kari Hulkko


Kokoukset

Suomen Kulttuurirahaston

Kannatusyhdistys ry:nsääntömääräinen

syyskokous

maanantaina 14.12.2015 klo 17.30,

Bulevardi 5 A 13, Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Johtokunta



syyskokous




Johtokunta

Iloinen rouva uskoi tulevaisuuteen

Aune Jämsen.

Kuollut

Lauantaina haudattiin suku-laisten ja ystävien saattamana Aune Jämsen Suonenjoella.

Hän oli syntynyt Lappeessa 18.1.1917 ja kuoli 4.11. Aune oli vanhin tämän lehden asiamies, ikää kertyi lähes 99 vuotta.

Jännittäväksi muodostui Aune matka uudelle kotiseu-dulle Iisvedelle, sillä sisällissota raivosi. Perhe pääsi viimeiseen junaan. Aunen puolesta pelät-tiin ja hänet piilotettiin välillä penkin alle. Iisvesi oli virkeä sahapaikkakunta, jossa 17-vuo-tias tyttö aloitti vakituisemman työnsä. Hän kävi myös kotita-

louskoulun. Myöhemmin Aune kouluttautui kotiavustajaksi, siitä työstä hän jäi myös sairas-eläkkeelle.

Perhe muodostui aviomies Arvosta sekä neljästä lapsesta. Mies toimi aktiivisena työvä-enyhdistyksessä ja sinne vei Au-nenkin tie. Hän peri piirilehti Savon Kansan ja Sosialidemo-kraatin myyntitehtävät Arvolta tämän kuoltua.

Aune rakasti kulttuuria ja kulttuurilautakunnassa sitä sai tehdä luottamusmiehenä. Val-tuustokokemustakin kertyi. Työväen Sivistysliitosta tuli

mieluisa työkenttä ja SDP:n piiri sai Jämsenistä ahkeran puurta-jan tällä saralla.

Tämän vuoden alussa Aune menetti liikuntakykynsä, mutta valoisasti hän silti katseli ympä-ristöään.

Monista vastoinkäymistä huo-limatta Aune oli aina iloinen ja tulevaisuuteen uskova. Joskus Aunen kanssa työskentelevät ihmiset eivät muistaneet hänen nimeään, mutta sanoivat: ”Se iloinen rouva”.

Sellainen oli Aune.

Eero Hyvönen

Järjestöjen ja yhdistysten ke-vät-, syys- ja vuosikokousilmoi-tukset ovat maksullisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoit-teessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla [email protected] tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävä-nä arkipäivänä klo 10 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.

HELSINKI � Helsingin kristillisten sosialide-

mokraattinen yhdistys järjestää joulujuhlan ma 7.12. klo 18 Torkke-linkatu 11:n kerhohuoneessa. Joulu-juhlassa esiintyvät kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, sellisti Pekka Untamala sekä virsirunoilija Pekka Kivekäs. Tilaisuus on avoin kaikille. Hyvä joulutarjoilu! Terve-tuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17.

� Itäväylän iltakoulu ke 9.12 klo 18–20 Herttoniemen säätiön ker-hotilassa Näätätie 21. Lähin met-roasema on Siilitie. Syyskauden 4. istunnossa ekonomisti Antti Kos-kela ja lakimies Valtteri Aaltonen virittävät pohdinnan teemasta Yksityistämisen ideologia. Istun-nossa punnitaan tätä valinnanva-pauden ja uustalousliberalismin nimissä ajankohtaiseksi nostettua aatetta. Kuraattorina Sakari Kiuru. Tervetuloa repliikkiryhmäämme!

� Suomen Työväen Musiikkiliitto STM:n Uudenmaan piirijärjestön ”Jouluinen suomalaisen musiikin konsertti” pe 4.12. klo 18 Kannelta-lossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki. Esiintymässä Puhallinorkesteri Wiipuri, Helsingin Työväen Nais-kuoro Elegia, Bella Canta -lauluyh-tye, Helsingin Työväen Sekakuoro, Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja sen Otto Baritones -lauluyhtye sekä Swengijengi. Pääsylippujen ennakkomyynti Kanneltalo ja Lip-pupalvelu. Lisätietoja www.tyova-enmusiikki.fi

KYMENLAAKSO � Kuusankosken Wanhat Toverit

kokoontuvat 8.12. klo 15 Kettumäen Palvelukeskuksessa joulun mer-keissä. Huom.aika! Mukana Kot-kan kaupunginvaltuuston puheen-johtaja Nina Brask. Laulamme jou-lulauluja, joulupuuro ja torttukavit täyttää vatsamme. Tervetuloa!

PÄIJÄT-HÄME � Lahden Seudun Wanhat toverit:

Sovitusta poiketen kokoonnumme ”juhlien jälkeen” tavalliseen tapaan Wanhaan herraan ma 7.12.

Yhdistystoiminta

Kuluttajat luottavat yhä enemmän Reiluun kauppaan

Suomalaiset odottavat yrityksiltä ja kunnilta vastuullisuutta

Reilun kaupan merkki on Suomen tunnetuin vastuullisuusmerkki.

– Suomalaiset huomioivat osto-päätöksiä tehdessään muutakin kuin hinnan. Tuotteen vastuul-lisuus on yhä tärkeämpi tekijä, sillä yhä useampi suomalainen ostaa Reilun kaupan tuotteita, sanoo Reilu kauppa ry:n toimin-nanjohtaja Janne Sivonen.

Reilun kaupan merkki on Suo-men tunnetuin vastuullisuus-merkki. 81 prosenttia suomalai-sista tunnistaa Reilun kaupan sertifiointimerkin.

83 prosenttia Reilun kaupan tuntevista suomalaisista tietää, mitä Reilun kaupan merkki tar-koittaa ja 75 prosenttia Reilun kaupan tuntevista suomalaisista luottaa, että Reilu kauppa -serti-fiointi toimii ja edistää kehitys-maiden viljelijöiden ja suurtilo-jen työntekijöiden etua.

Tiedot käyvät ilmi Taloustut-kimus Oy:n lokakuun lopussa tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui yli tuhat 18–70 -vuoti-asta suomalaista.

84 prosenttia Reilun kaupan merkin tuntevista suomalaisista ostaa vähintään silloin tällöin Reilun kaupan tuotteita. Vuotta aiemmin sama luku oli 78 pro-senttia.

Vastuullisuutta arvostavat ku-luttajat kokevat, että tuotteita ostamalla he voivat auttaa ja vä-hentää köyhyyttä.

– Viljelijän saamalle korvauk-selle on määritelty Reilussa kaupassa alaraja, jonka päälle

Kari Hulkko

he saavat vielä erillistä Reilun kaupan lisää koko yhteisöä hyö-dyttäviin hankkeisiin. Viljelijän saaman korvauksen lisäksi ku-luttajia kiinnostaa myös loppu-tuotteen hintarakenne. Siksi yri-tysten tulisi nähdä mahdollisim-

man läpinäkyvä hinnoittelu kil-pailuvalttina, Sivonen sanoo

Ihmisoikeuksien toteutuminen tärkeääReilun kaupan merkin tuntevat keskimäärin paremmin naiset,

18–45-vuotiaat, pääkaupunki-seudulla ja muissa suurissa kau-pungeissa asuvat, johtavat tai ylemmät toimihenkilöt, opiske-lijat, korkeasti koulutetut ja lap-siperheet.

Sivonen pitää ilahduttavana, että suomalaiset odottavat yri-tyksiltä ja kunnilta konkreet-tisia vastuullisuustekoja ja ih-misoikeuksien toteutumisen varmistamista toimitusket-juissaan.

79 prosenttia suomalaisista sanoi pitävänsä tärkeänä, että suomalaiset yritykset huomioi-vat ihmisoikeuksien toteutumi-sen hankkiessaan raaka-aineita ja tuotteita kehitysmaista.

– Myös YK:n yrityksiä ja ih-misoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet korostavat yritys-ten velvollisuutta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja puuttua kiel-teisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joihin ne ovat olleet osallisina.

Sivosen mukaan Suomessa esimerkiksi suurimmat päivit-täistavarakaupat ovat jo sitou-tuneet merkittäviin toimenpi-teisiin, joilla ne puuttuvat arvo- ja toimitusketjujensa ihmisoike-usriskeihin. Kolme neljäsosaa suomalaisista piti tärkeänä, et-tei heidän verovarojaan käytetä tuotteisiin, joiden valmistuk-sessa on riistetty työntekijöitä tai käytetty lapsityövoimaa.

Demokraatti


Nieminen Vee

K ylän entinen opettajakin soitteli. Keskustelimme maamme hallituksen hengestä, jonka arvelimme huonoksi. Hallituksen tähänastisiin saavutuksiin tässä

maassa on tyytyväisyyttä esiintynyt etupäässä hallituksen sisällä, vähemmän ulkopuolella.

Hallitus on kyllä suunnitellut oikeitakin asioita ja pannut niitä paperille, vaan kovin vähän edes alulle. Palkatkin maassa ovat nousseet vain hallituspuolueista valituille avustajille ministeriöissä. Jäsenkirjansa lukeneita nämä toki kaikki.

Kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin innoittamana sanottakoon, että parempi ylätasollakin on puhua totta kuin stuppia.

Keskustelumme päätteeksi toivotimme kaikille suomalaisille ansaittua itsenäisyyspäivää.

Oletettavasti nyt ja lähitulevinakin aikoina hallituspuolueiden takahuoneissa pohditaan, miksi tulikin lähdettyä tällaiseen hallitukseen. Eihän siinä puolueitakaan enää yhdistä muu kuin yhteinen pelko hallituksen hajoamisesta ja sitä kautta uusista vaaleista. Persuilla kuhinaa on kuin jäniksen pesässä eikä se rauhoitu ennenkuin puolueen puheenjohtaja asettuu pysyvämmin tänne Suomeen. Ja se tapahtuu vain vaalien kautta – ja silloin on takiaispuolueen johtajalla aikaa ja paljon selittelemistä.

Suosittu vedonlyönnin kohde on nyt kuulemma uusien vaalien ajankohta. Toveri Myllymaan Vete sanoi vaaleihin päästävän jo ennen juhannusta. Ennusmerkkien mukaan ja kokoomusjohtajan ansiosta Vete taitaa voittaa vetonsa.

u u u

V ahvat voimat ovat taas olleet liikkeellä, jotta entisen presidentti Svinhufvudin Kotkaniemi otettaisiin valtion haltuun ja hoitoon. En ota kantaa siihen pitäisikö

ottaa, tai siihen, pitäisikö kaikkien presidenttiemme entiset asunnot ”valtiollistaa” sitten aikanaan.

Asia tuli kuitenkin mieleeni pohtiessani Svinhufvudin merkitystä sekä tämän ja sosialidemokraattien tuonaikaisia välejä. Svinhufvud oli presidenttinä vuosina 1931–37 ja siinä tehtävässä ollessaan ilmoitti, että sosialidemokraatteja hän ei tule hallitukseen huolimaan. Eikä huolinut.

Juhla- ynnä muita menoja

Kun Svinhufvud hävisi seuraavat vaalit, vaihtui presidentti ja paikalle tuli maalaisliiton Kyösti Kallio. Nyt kelpasi hallitukseen myös SDP ja siitä alkoi maamme hyvää vauhtia toipua Svinhufvudin hallitusvuosien ajan lamasta. Työmieskin sai taas ihmisarvon. Elintaso nousi ja kun maamme itsenäisyys joutui uhan alle, lähti työmieskin yhdessä rintamassa nyt omaksi tuntemaansa maata puolustamaan – syntyi niin sanottu talvisodan henki.

Kysymys pohdittavaksi kuuluukin nyt, olisimmeko säilyttäneet itsenäisyytemme, jos Svinhufvud olisi vielä saanut jatkaa toiselle presidenttikaudelle. Olisiko Svinhufvudin Suomi edelleen syrjitystä työmiehestä tuntunut puolustamisen arvoiselta siinä mitassa kuin tuntui Kallion Suomi? Olisiko herännyt talvisodan henki?

u u u

M äkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että taas pääsee kansa edustajainsa välityksellä nauttimaan itsenäisyydestään pressan pukusulkeisiin. Valtakunnan

kakkosena, eräänlaisena madamena, juhlii rouva puhemies. Aihetta onkin. Takaahan puhemiehisyys lopuksi ikää paikan näissä karkeloissa. Ja ihan riippumatta henkilön tavasta jakaa puheenvuoroja. Tätäkö saadaan, jos tyhmästi tilataan.

Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, joko alkaa näkyä hallituksen linja myös valtioneuvoston tiloissa. Vastaan nyt, että tiedän. Jo näkyy. Peilit seiniltä on poistettu ja tilalle tuotu peruutuspeilit.

” Kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin innoittamana sanotta-koon, että parempi ylätasollakin on puhua totta kuin stuppia.

Kari Hulkko


Kokoukset



syyskokous




Johtokunta



syyskokous




Johtokunta

Iloinen rouva uskoi tulevaisuuteen

Aune Jämsen.

Kuollut

Lauantaina haudattiin suku-laisten ja ystävien saattamana Aune Jämsen Suonenjoella.

Hän oli syntynyt Lappeessa 18.1.1917 ja kuoli 4.11. Aune oli vanhin tämän lehden asiamies, ikää kertyi lähes 99 vuotta.

Jännittäväksi muodostui Aune matka uudelle kotiseu-dulle Iisvedelle, sillä sisällissota raivosi. Perhe pääsi viimeiseen junaan. Aunen puolesta pelät-tiin ja hänet piilotettiin välillä penkin alle. Iisvesi oli virkeä sahapaikkakunta, jossa 17-vuo-tias tyttö aloitti vakituisemman työnsä. Hän kävi myös kotita-

louskoulun. Myöhemmin Aune kouluttautui kotiavustajaksi, siitä työstä hän jäi myös sairas-eläkkeelle.

Perhe muodostui aviomies Arvosta sekä neljästä lapsesta. Mies toimi aktiivisena työvä-enyhdistyksessä ja sinne vei Au-nenkin tie. Hän peri piirilehti Savon Kansan ja Sosialidemo-kraatin myyntitehtävät Arvolta tämän kuoltua.

Aune rakasti kulttuuria ja kulttuurilautakunnassa sitä sai tehdä luottamusmiehenä. Val-tuustokokemustakin kertyi. Työväen Sivistysliitosta tuli

mieluisa työkenttä ja SDP:n piiri sai Jämsenistä ahkeran puurta-jan tällä saralla.

Tämän vuoden alussa Aune menetti liikuntakykynsä, mutta valoisasti hän silti katseli ympä-ristöään.

Monista vastoinkäymistä huo-limatta Aune oli aina iloinen ja tulevaisuuteen uskova. Joskus Aunen kanssa työskentelevät ihmiset eivät muistaneet hänen nimeään, mutta sanoivat: ”Se iloinen rouva”.

Sellainen oli Aune.

Eero Hyvönen

Järjestöjen ja yhdistysten ke-vät-, syys- ja vuosikokousilmoi-tukset ovat maksullisia. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoit-teessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla [email protected] tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävä-nä arkipäivänä klo 10 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.

HELSINKI � Helsingin kristillisten sosialide-

mokraattinen yhdistys järjestää joulujuhlan ma 7.12. klo 18 Torkke-linkatu 11:n kerhohuoneessa. Joulu-juhlassa esiintyvät kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, sellisti Pekka Untamala sekä virsirunoilija Pekka Kivekäs. Tilaisuus on avoin kaikille. Hyvä joulutarjoilu! Terve-tuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17.

� Itäväylän iltakoulu ke 9.12 klo 18–20 Herttoniemen säätiön ker-hotilassa Näätätie 21. Lähin met-roasema on Siilitie. Syyskauden 4. istunnossa ekonomisti Antti Kos-kela ja lakimies Valtteri Aaltonen virittävät pohdinnan teemasta Yksityistämisen ideologia. Istun-nossa punnitaan tätä valinnanva-pauden ja uustalousliberalismin nimissä ajankohtaiseksi nostettua aatetta. Kuraattorina Sakari Kiuru. Tervetuloa repliikkiryhmäämme!

� Suomen Työväen Musiikkiliitto STM:n Uudenmaan piirijärjestön ”Jouluinen suomalaisen musiikin konsertti” pe 4.12. klo 18 Kannelta-lossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki. Esiintymässä Puhallinorkesteri Wiipuri, Helsingin Työväen Nais-kuoro Elegia, Bella Canta -lauluyh-tye, Helsingin Työväen Sekakuoro, Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja sen Otto Baritones -lauluyhtye sekä Swengijengi. Pääsylippujen ennakkomyynti Kanneltalo ja Lip-pupalvelu. Lisätietoja www.tyova-enmusiikki.fi

KYMENLAAKSO � Kuusankosken Wanhat Toverit

kokoontuvat 8.12. klo 15 Kettumäen Palvelukeskuksessa joulun mer-keissä. Huom.aika! Mukana Kot-kan kaupunginvaltuuston puheen-johtaja Nina Brask. Laulamme jou-lulauluja, joulupuuro ja torttukavit täyttää vatsamme. Tervetuloa!

PÄIJÄT-HÄME � Lahden Seudun Wanhat toverit:

Sovitusta poiketen kokoonnumme ”juhlien jälkeen” tavalliseen tapaan Wanhaan herraan ma 7.12.

Yhdistystoiminta

Kuluttajat luottavat yhä enemmän Reiluun kauppaan

Suomalaiset odottavat yrityksiltä ja kunnilta vastuullisuutta

Reilun kaupan merkki on Suomen tunnetuin vastuullisuusmerkki.

– Suomalaiset huomioivat osto-päätöksiä tehdessään muutakin kuin hinnan. Tuotteen vastuul-lisuus on yhä tärkeämpi tekijä, sillä yhä useampi suomalainen ostaa Reilun kaupan tuotteita, sanoo Reilu kauppa ry:n toimin-nanjohtaja Janne Sivonen.

Reilun kaupan merkki on Suo-men tunnetuin vastuullisuus-merkki. 81 prosenttia suomalai-sista tunnistaa Reilun kaupan sertifiointimerkin.

83 prosenttia Reilun kaupan tuntevista suomalaisista tietää, mitä Reilun kaupan merkki tar-koittaa ja 75 prosenttia Reilun kaupan tuntevista suomalaisista luottaa, että Reilu kauppa -serti-fiointi toimii ja edistää kehitys-maiden viljelijöiden ja suurtilo-jen työntekijöiden etua.

Tiedot käyvät ilmi Taloustut-kimus Oy:n lokakuun lopussa tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui yli tuhat 18–70 -vuoti-asta suomalaista.

84 prosenttia Reilun kaupan merkin tuntevista suomalaisista ostaa vähintään silloin tällöin Reilun kaupan tuotteita. Vuotta aiemmin sama luku oli 78 pro-senttia.

Vastuullisuutta arvostavat ku-luttajat kokevat, että tuotteita ostamalla he voivat auttaa ja vä-hentää köyhyyttä.

– Viljelijän saamalle korvauk-selle on määritelty Reilussa kaupassa alaraja, jonka päälle

Kari Hulkko

he saavat vielä erillistä Reilun kaupan lisää koko yhteisöä hyö-dyttäviin hankkeisiin. Viljelijän saaman korvauksen lisäksi ku-luttajia kiinnostaa myös loppu-tuotteen hintarakenne. Siksi yri-tysten tulisi nähdä mahdollisim-

man läpinäkyvä hinnoittelu kil-pailuvalttina, Sivonen sanoo

Ihmisoikeuksien toteutuminen tärkeääReilun kaupan merkin tuntevat keskimäärin paremmin naiset,

18–45-vuotiaat, pääkaupunki-seudulla ja muissa suurissa kau-pungeissa asuvat, johtavat tai ylemmät toimihenkilöt, opiske-lijat, korkeasti koulutetut ja lap-siperheet.

Sivonen pitää ilahduttavana, että suomalaiset odottavat yri-tyksiltä ja kunnilta konkreet-tisia vastuullisuustekoja ja ih-misoikeuksien toteutumisen varmistamista toimitusket-juissaan.

79 prosenttia suomalaisista sanoi pitävänsä tärkeänä, että suomalaiset yritykset huomioi-vat ihmisoikeuksien toteutumi-sen hankkiessaan raaka-aineita ja tuotteita kehitysmaista.

– Myös YK:n yrityksiä ja ih-misoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet korostavat yritys-ten velvollisuutta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja puuttua kiel-teisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joihin ne ovat olleet osallisina.

Sivosen mukaan Suomessa esimerkiksi suurimmat päivit-täistavarakaupat ovat jo sitou-tuneet merkittäviin toimenpi-teisiin, joilla ne puuttuvat arvo- ja toimitusketjujensa ihmisoike-usriskeihin. Kolme neljäsosaa suomalaisista piti tärkeänä, et-tei heidän verovarojaan käytetä tuotteisiin, joiden valmistuk-sessa on riistetty työntekijöitä tai käytetty lapsityövoimaa.

Demokraatti


Osuuskunta Tradekan jäsenilleOsuuskunta Tradekan edustajiston

vaalit maaliskuussa 2016

Lue lisää edustajistovaaleistamme www.tradeka.fi

VaaliaikaOsuuskunnan hallituksen päätöksen mukai-sesti Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit järjestetään 1. – 22.3.2016.

Vaalin toteuttaminenVaalit toteutetaan posti- ja sähköisen äänes-tyksen yhdistelmänä. Äänestysaineisto äänes-tysohjeineen postitetaan kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille ennen vaalin alkua.

Postivaalissa äänestyslippu palautetaan aineiston mukana olevassa palautuskuoressa Tradekan vaalilautakunnalle. Tradeka maksaa postimaksun. Postiäänestys päättyy tiistaina 22.3.2016, johon mennessä palautuskuoren pitää olla jätetty postiin. Vaalissa otetaan huomioon kaikki 24.3.2016 mennessä perille tulleet palautuskuoret.

Sähköinen äänestys puolestaan päättyy 22.3.2016 kello 24.00.

Edustajistoon valittavien lukumääräOsuuskunnan hallituksen päätöksen mukai-sesti edustajistoon valitaan 85 jäsentä ja 85 varajäsentä. Kustakin vaalipiiristä valitaan yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaisia jäseniä valitaan.

VaalipiiritOsuuskunnan vaalien vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa sillä poikkeuksella, että Helsinki ja Uusimaa muodostavat yhden vaalipiirin ja Ahvenanmaa on yhdistetty Varsinais-Suomen piiriin.

Vaalipiireittäin valittavien edustajien määrät ovat seuraavat: Uudenmaan piiri 11, Hämeen piiri 8, Varsinais-Suomen piiri 8, Satakunnan piiri 6, Pirkanmaan piiri 11, Savo-Karjalan piiri 9, Kaakkois-Suomen piiri 10, Keski-Suomen piiri 5, Vaasan piiri 5, Oulun piiri 8 ja Lapin piiri 4 jäsentä.

VaalikelpoisuusOsuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 3 § mukaan vaalikelpoisia vaalissa ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Osuuskunnan jäsenet, jotka eivät ole Osuuskunnan palveluksessa Osuus-kunnan hallituksen nimittämänä ja jotka on hyväksytty Osuuskunnan jäseneksi 31.10.2015 mennessä. Ehdokkaan tulee asua vakituisesti sen vaalipiirin alueella, jossa hän asettuu ehdokkaaksi.

ÄänioikeutetutOsuuskunta Tradekan hallituksen päätöksen mukaisesti vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.1.2016 men-nessä merkityt Osuuskunnan jäsenet.

EhdokasasetteluOsuuskunnan vaalijärjestyksen mukaan ehdokkaita vaalissa voivat asettaa vähintään viiden (5) vaalipiirissä äänioikeutetun osuus-kunnan jäsenen muodostamat valitsijayhdistyk-set, jotka voivat asettaa enintään kolme (3) osuuskunnan jäsentä ehdokkaiksi. Vaalijärjes-

tyksen mukaan osuuskunnan jäsen voi liittyä vain yhden valitsijayhdistyksen jäseneksi. Vas-taava oikeus muodostaa valitsijayhdistyksiä on sellaisilla osuuskunnan jäsenenä olevilla rekisteröidyillä puolueilla, joiden ehdokaslistoil-ta on viimeksi toimitetussa kansanedustajain vaalissa tullut valituksi vähintään yksi kansan-edustaja.

VaaliliitotValitsijayhdistykset voivat vaalipiireittäin yhtyä vaaliliitoksi tätä koskevalla kirjallisella sopimuk-sella. Kunkin vaaliliiton ehdokkaiden kokonais-määrä saa olla enintään vaalipiiristä edus-tajistoon valittavien kaksinkertainen määrä. Valitsijayhdistys voi olla mukana vain yhdessä vaaliliitossa. Eri vaaliliitot eivät saa tehdä liittoa keskenään.

Ehdokkaiden ilmoittaminenValitsijayhdistyksen asiamiehen on ilmoitettava vaalilautakunnalle tammikuun 15. päivään mennessä tieto siitä, että valitsijayhdistys aikoo asettaa ehdokkaita osuuskunnan vaaleissa sekä haettava ehdokaslistan ottamista ehdo-kaslistojen yhdistelmään vaalilautakunnalta helmikuun 1. päivään mennessä.

Vaaliasiakirjat ovat osuuskunnan jäsenten nähtävillä, tulostettavissa ja täytettävinä osuuskunnan www-sivuilla. Ilmoitus ehdokkai-den asettamisesta ja hakemus ehdokaslistan ottamisesta ehdokaslistojen yhdistelmään tulee toimittaa vaalilautakunnalle vaihtoehtoi-sesti 1) sähköisesti osoitteen www.tradeka.fi/edustajistovaalit kautta tai 2) sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai 3) postitse osoitteeseen Osuuskunta Tradeka, PL 72, 00501 Helsinki.

VaalitiedotusOsuuskunnan hallituksen päätöksen mukai-sesti valitsijayhdistykset ja vaaliliitot voivat käyttää jäsenten yhteystietoja omassa vaa-litiedotuksessaan. Mikäli jäsen ei tätä halua, hänen tulee ilmoittaa siitä vaalilautakunnalle 15.1.2016 mennessä. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyy osoitteessa www.tradeka.fi/edustajistovaalit.

VaalilautakuntaVaalin toteuttamista varten Osuuskunnan hallitus on asettanut vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii Ilkka Sepponen ja sih-teerinä Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

LisätietojaLisätietoja Osuuskunnan vaaleista löytyy osoit-teesta www.tradeka.fi. Puhelimitse lisätietoja voi kysyä numerosta 09-733 5002/Osuuskunta Tradeka, johdon sihteeri Heli Yrjölä tai sähköpostitse [email protected].

Helsingissä 25.11.2015

Osuuskunta Tradekan vaalilautakunta

SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työt-tömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.

Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi!

SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/Tampereen toimipiste

Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tamperealuetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370sähköposti: [email protected]

»www.facebook.com/Sahkoliit to »www.sahkoliit to.fi

Auto- ja KuljetusalanTyöntekijäliitto AKT RyRautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tamperesähköposti: [email protected]. 03 230 1510, 03 230 1515fax 03 230 1520

Metallityöväen liitto

Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 TampereAvoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00sähköposti: [email protected] puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455

JHL-Julkisten jahyvinvointialojen liittoRautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tamperesähköposti: [email protected]. 010 770 3620

SAK:n AMMATTILIITTOJENALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA:

Yhdessä olemme enemmän

»www.akt.fi

»www.metalliliit to.fi

»www.jhl.fi

»www.sak.fi/alueet

Sähköalojenammattiliitto ryAleksanterinkatu 15, 33100 Tamperepuh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30sähköposti: [email protected]

Havin sai SDP:n kultaisen ansiomerkinKeravan sosialidemokraatti-nen yhdistys ry ja Metallityö-väen Liiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alueen sosialidemokraatit ovat päät-täneet antaa yhdessä kultaisen ansiomerkin

Martti Havinille tunnustuk-seksi yli 40 -vuotisesta ansiok-kaasta työstä sosialidemokra-tian hyväksi.

Merkki luovutettiin hänelle 1.12.2015. (Demokraatti)

Martti Havin.


Ristikko 49/2015

Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki.

Nimi:

Osoite:

Postitoimipaikka:

Tietovisa

Veijo Wiren [email protected]

RatkaisujaSudoku

1. Paavo Nurmi voitti useita olympiakultamitaleita. Hän ei kuitenkaan koskaan noussut palkintopallille. Miksi?2. Kuka on valtakunnansovittelija?3. Minkä maan pääkaupunki on Ouagadougou?4. Onko Oulu idempänä kuin Helsinki?5. Fredrik Guseff on puoluesihteeri. Mikä on hänen puolueensa?6. Kuka sanoi: Jos poliitikko haluaa ystävän, hänen on ostettava koira?7. Kuka Suomen presidenteistä toimi myös kahvilanpitäjänä?8. Mikä on lampetti?9. Mikä majakkasaari on jaettu kahtia Suomen ja Ruotsin kesken?10. Kumpi on oikein talvipäivän tasaus vai talvipäivän seisaus?

SUL KU

LEI KA TA

SAA RIT SA

NI TO LA

KO LA RI PI

PAL SA MOIN TI VAT SA KAS

JON NE TI MET

ME LA IN TI A

PEH TO RI I HO LAS

MO KART TU VA AS TI

LE MU TA NAU LA TA

LU TA RU LO KA

JA KO LAS KU MA

SI TA RIT KE LA

AS TEL LA VA RAS TO

TI TAT AU LA NI LA

AS PI TO SA

TO RAI SA AH TI SAA RET

VA RAT TO MAT VA TI

PAR TA KAI TI O

SIN PE SU RI TI LÄ

TA NE LI TO PI

Ristikon 48 /2015 ratkaisu: Perjantaina 19.11. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Jaana Lahtinen Lapualta. Perjantaina 27.11. julkaistun ristikon palkintoa ei jaeta. Onnea voittajalle!

Tietovisan vastaukset: 1. Palkinto-palli otettiin käyttöön vasta 1932 kisoissa 2. Minna Helle 3. Burkina Fason 4. Oulu on idempänä 5. RKP 6. Harry S. Truman 7. Mannerheim, Hangossa 8. Seinään kiinnitetty kynttiläteline 9. Märket 10. Talvipäivän seisaus


Osuuskunta Tradekan jäsenilleOsuuskunta Tradekan edustajiston

vaalit maaliskuussa 2016

Lue lisää edustajistovaaleistamme www.tradeka.fi

VaaliaikaOsuuskunnan hallituksen päätöksen mukai-sesti Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit järjestetään 1. – 22.3.2016.

Vaalin toteuttaminenVaalit toteutetaan posti- ja sähköisen äänes-tyksen yhdistelmänä. Äänestysaineisto äänes-tysohjeineen postitetaan kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille ennen vaalin alkua.

Postivaalissa äänestyslippu palautetaan aineiston mukana olevassa palautuskuoressa Tradekan vaalilautakunnalle. Tradeka maksaa postimaksun. Postiäänestys päättyy tiistaina 22.3.2016, johon mennessä palautuskuoren pitää olla jätetty postiin. Vaalissa otetaan huomioon kaikki 24.3.2016 mennessä perille tulleet palautuskuoret.

Sähköinen äänestys puolestaan päättyy 22.3.2016 kello 24.00.

Edustajistoon valittavien lukumääräOsuuskunnan hallituksen päätöksen mukai-sesti edustajistoon valitaan 85 jäsentä ja 85 varajäsentä. Kustakin vaalipiiristä valitaan yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaisia jäseniä valitaan.

VaalipiiritOsuuskunnan vaalien vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa sillä poikkeuksella, että Helsinki ja Uusimaa muodostavat yhden vaalipiirin ja Ahvenanmaa on yhdistetty Varsinais-Suomen piiriin.

Vaalipiireittäin valittavien edustajien määrät ovat seuraavat: Uudenmaan piiri 11, Hämeen piiri 8, Varsinais-Suomen piiri 8, Satakunnan piiri 6, Pirkanmaan piiri 11, Savo-Karjalan piiri 9, Kaakkois-Suomen piiri 10, Keski-Suomen piiri 5, Vaasan piiri 5, Oulun piiri 8 ja Lapin piiri 4 jäsentä.

VaalikelpoisuusOsuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 3 § mukaan vaalikelpoisia vaalissa ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Osuuskunnan jäsenet, jotka eivät ole Osuuskunnan palveluksessa Osuus-kunnan hallituksen nimittämänä ja jotka on hyväksytty Osuuskunnan jäseneksi 31.10.2015 mennessä. Ehdokkaan tulee asua vakituisesti sen vaalipiirin alueella, jossa hän asettuu ehdokkaaksi.

ÄänioikeutetutOsuuskunta Tradekan hallituksen päätöksen mukaisesti vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.1.2016 men-nessä merkityt Osuuskunnan jäsenet.

EhdokasasetteluOsuuskunnan vaalijärjestyksen mukaan ehdokkaita vaalissa voivat asettaa vähintään viiden (5) vaalipiirissä äänioikeutetun osuus-kunnan jäsenen muodostamat valitsijayhdistyk-set, jotka voivat asettaa enintään kolme (3) osuuskunnan jäsentä ehdokkaiksi. Vaalijärjes-

tyksen mukaan osuuskunnan jäsen voi liittyä vain yhden valitsijayhdistyksen jäseneksi. Vas-taava oikeus muodostaa valitsijayhdistyksiä on sellaisilla osuuskunnan jäsenenä olevilla rekisteröidyillä puolueilla, joiden ehdokaslistoil-ta on viimeksi toimitetussa kansanedustajain vaalissa tullut valituksi vähintään yksi kansan-edustaja.

VaaliliitotValitsijayhdistykset voivat vaalipiireittäin yhtyä vaaliliitoksi tätä koskevalla kirjallisella sopimuk-sella. Kunkin vaaliliiton ehdokkaiden kokonais-määrä saa olla enintään vaalipiiristä edus-tajistoon valittavien kaksinkertainen määrä. Valitsijayhdistys voi olla mukana vain yhdessä vaaliliitossa. Eri vaaliliitot eivät saa tehdä liittoa keskenään.

Ehdokkaiden ilmoittaminenValitsijayhdistyksen asiamiehen on ilmoitettava vaalilautakunnalle tammikuun 15. päivään mennessä tieto siitä, että valitsijayhdistys aikoo asettaa ehdokkaita osuuskunnan vaaleissa sekä haettava ehdokaslistan ottamista ehdo-kaslistojen yhdistelmään vaalilautakunnalta helmikuun 1. päivään mennessä.

Vaaliasiakirjat ovat osuuskunnan jäsenten nähtävillä, tulostettavissa ja täytettävinä osuuskunnan www-sivuilla. Ilmoitus ehdokkai-den asettamisesta ja hakemus ehdokaslistan ottamisesta ehdokaslistojen yhdistelmään tulee toimittaa vaalilautakunnalle vaihtoehtoi-sesti 1) sähköisesti osoitteen www.tradeka.fi/edustajistovaalit kautta tai 2) sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai 3) postitse osoitteeseen Osuuskunta Tradeka, PL 72, 00501 Helsinki.

VaalitiedotusOsuuskunnan hallituksen päätöksen mukai-sesti valitsijayhdistykset ja vaaliliitot voivat käyttää jäsenten yhteystietoja omassa vaa-litiedotuksessaan. Mikäli jäsen ei tätä halua, hänen tulee ilmoittaa siitä vaalilautakunnalle 15.1.2016 mennessä. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyy osoitteessa www.tradeka.fi/edustajistovaalit.

VaalilautakuntaVaalin toteuttamista varten Osuuskunnan hallitus on asettanut vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii Ilkka Sepponen ja sih-teerinä Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

LisätietojaLisätietoja Osuuskunnan vaaleista löytyy osoit-teesta www.tradeka.fi. Puhelimitse lisätietoja voi kysyä numerosta 09-733 5002/Osuuskunta Tradeka, johdon sihteeri Heli Yrjölä tai sähköpostitse [email protected].

Helsingissä 25.11.2015

Osuuskunta Tradekan vaalilautakunta

SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työt-tömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.

Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi!

SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/Tampereen toimipiste

Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tamperealuetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370sähköposti: [email protected]

»www.facebook.com/Sahkoliit to »www.sahkoliit to.fi

Auto- ja KuljetusalanTyöntekijäliitto AKT RyRautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tamperesähköposti: [email protected]. 03 230 1510, 03 230 1515fax 03 230 1520

Metallityöväen liitto

Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 TampereAvoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00sähköposti: [email protected] puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455

JHL-Julkisten jahyvinvointialojen liittoRautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tamperesähköposti: [email protected]. 010 770 3620

SAK:n AMMATTILIITTOJENALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA:

Yhdessä olemme enemmän

»www.akt.fi

»www.metalliliit to.fi

»www.jhl.fi

»www.sak.fi/alueet

Sähköalojenammattiliitto ryAleksanterinkatu 15, 33100 Tamperepuh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30sähköposti: [email protected]

Havin sai SDP:n kultaisen ansiomerkinKeravan sosialidemokraatti-nen yhdistys ry ja Metallityö-väen Liiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alueen sosialidemokraatit ovat päät-täneet antaa yhdessä kultaisen ansiomerkin

Martti Havinille tunnustuk-seksi yli 40 -vuotisesta ansiok-kaasta työstä sosialidemokra-tian hyväksi.

Merkki luovutettiin hänelle 1.12.2015. (Demokraatti)

Martti Havin.


Ristikko 49/2015

Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki.

Nimi:

Osoite:

Postitoimipaikka:

Tietovisa

Veijo Wiren [email protected]

RatkaisujaSudoku

1. Paavo Nurmi voitti useita olympiakultamitaleita. Hän ei kuitenkaan koskaan noussut palkintopallille. Miksi?2. Kuka on valtakunnansovittelija?3. Minkä maan pääkaupunki on Ouagadougou?4. Onko Oulu idempänä kuin Helsinki?5. Fredrik Guseff on puoluesihteeri. Mikä on hänen puolueensa?6. Kuka sanoi: Jos poliitikko haluaa ystävän, hänen on ostettava koira?7. Kuka Suomen presidenteistä toimi myös kahvilanpitäjänä?8. Mikä on lampetti?9. Mikä majakkasaari on jaettu kahtia Suomen ja Ruotsin kesken?10. Kumpi on oikein talvipäivän tasaus vai talvipäivän seisaus?

SUL KU

LEI KA TA

SAA RIT SA

NI TO LA

KO LA RI PI

PAL SA MOIN TI VAT SA KAS

JON NE TI MET

ME LA IN TI A

PEH TO RI I HO LAS

MO KART TU VA AS TI

LE MU TA NAU LA TA

LU TA RU LO KA

JA KO LAS KU MA

SI TA RIT KE LA

AS TEL LA VA RAS TO

TI TAT AU LA NI LA

AS PI TO SA

TO RAI SA AH TI SAA RET

VA RAT TO MAT VA TI

PAR TA KAI TI O

SIN PE SU RI TI LÄ

TA NE LI TO PI

Ristikon 48 /2015 ratkaisu: Perjantaina 19.11. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Jaana Lahtinen Lapualta. Perjantaina 27.11. julkaistun ristikon palkintoa ei jaeta. Onnea voittajalle!

Tietovisan vastaukset: 1. Palkinto-palli otettiin käyttöön vasta 1932 kisoissa 2. Minna Helle 3. Burkina Fason 4. Oulu on idempänä 5. RKP 6. Harry S. Truman 7. Mannerheim, Hangossa 8. Seinään kiinnitetty kynttiläteline 9. Märket 10. Talvipäivän seisaus


Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Pris-ma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puo-li seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uu-tiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murha-mysteerit (12) 13.25–14.40 Muhoksen mimmi 14.45 Sielunsieppaaja 15.00 Uu-tiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uu-tiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Hercule Poirot: Kellot (12) 23.05 Uutiset 23.10 Newsroom (12) 00.05 Puoli seitsemän 00.35 Hunderby (12) 01.00 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12. 06.52 Lintumiehet 06.58 Tanssi tart-tuu 06.59 Laura 07.11 Närpiäiset 07.25 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Stella ja Sami 07.53 Joulu-kalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.01 Töötti ja Pulteri 08.23 Jenni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Alek-sander Gamme, etelänavan valloittaja 10.00 New Yorkin herkut 10.30 Maku-matka Italiaan 11.00 Pastakeittiön kut-su 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Onko onni vain bluffia? 13.30 Erätulilla 14.00–15.00 Fårbergin metsästäjät 15.10 FOLK-raati 15.40 Villi kortti 16.30 Eläi-met lähellä sydäntä 17.00 Pikku Kakko-nen 17.49 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Salibandyn MM: NOR–FIN 20.20 Uinnin EM 20.50 Joulu-kalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 21.00 SuomiLOVE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Koukussa (16) 23.00 Totuuden treffit 23.50 The Mob Doctor (16) 00.30 The Mob Doctor (16) 01.15 Siskonpeti (7) 01.40–04.00 FOLK-raati

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Voitolla yöhön 15.10 Mitä tänään syö-täisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Mike & Molly 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Mahtavimmat jouluvalot 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päi-vän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kekkonen tulee! (12) 21.50 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Star Wars–The Force Awakens 22.45 Inde-pendence Day – maailmojen sota (12) 01.35 Eurojackpot ja Jokeri 01.40 Mus-tamaalattu (7)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pe-lastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Haus-kat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Hurja painon-pudotus 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Nel-jät häät ja yhdet hautajaiset (12) 23.25 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.30 Elokuva: RoboCop 2 (16) 01.55 Paratiisihotelli 02.55 Leijonan luola USA

Yle TeeMa 16.00 Hurtigruten 18.00 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 18.30 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 18.32 Toivo Kärki, unta ja totta 20.00 Bailey, muotikuvaaja 21.30 Kino: Elämäni ilman minua 23.15 Don’t Stop Believing: Everyman’s Journey

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uuti-set 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uuti-set Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suo-mi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Siperian Jee-sus 13.50 Mittatilaustyönä 14.05 Prisma: Suuri ihmisodysseia 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Rakkauden sano-ma 16.00 Doc Martin (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.40 Kätilömies 18.45–19.30 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 19.35 Shetland-saarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uu-tisvuoto 22.00 Tartu Mikkiin 22.50 Tartu Mikkiin: Jatkot 23.40 Murtuva maailma (12) 00.40 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pik-ku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 5.12. 07.48 Pingu 07.53 Pikku Kakkosen posti 08.00 Dinotassut 08.12 Albi Lu-miukko 08.18 Lauludiplomi 08.40 Hilla ja avaruuden Eetu 08.51 Joulukalente-ri: Kadonneiden lahjojen tapaus 09.00 Karvinen special (7) 10.05 Kandit 10.32 Kandit 11.00 Aleksander Gamme, etelä-navan valloittaja 12.00 Marja Hintikka Live 12.50 Siskonpeti (7) 13.15 Urhei-luviikonloppu 13.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 14.45 Ratsas-tuksen maailma 15.10 Pikaluistelun maailmancup 15.55 Urheiluviikonloppu 16.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pi-kamatka 17.45 Salibandyn MM: SUI–FIN 19.15 Uinnin EM 20.00 SuomiLOVE 21.00 Totuuden treffit 21.50 Uutiset 21.55 Ur-heiluruutu 22.05 Viiden vuoden kihlaus (12) 00.10 Firma (16) 00.55 Fresh Meat (16) 01.40–04.00 FOLK-raati

MTV3 08.05 Chuggington 08.20 Littlest Pet Shop 08.50 Hello Kitty: Omenapuu-metsä ja Lumottu maa 09.05 Winx-klubi (7) 09.35–10.05 Pokémon (7) 10.35 Sa-latut elämät (7) 11.05 Salatut elämät (7) 11.35 Salatut elämät (7) 12.00 Sala-tut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Rio 14.55 Strongman Champions League 2015 15.55 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Kädettö-mät kokit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Putous 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymme-nen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Pilvilinna (12) 00.25 Rouva Ministeri (12)

NeloNeN 09.00 Hauskat eläinvideot 09.30 Hauskat eläinvideot 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 Pomo piilos-sa 11.35 Eläinten ABC 12.05 Hauskat eläinvideot 12.10 Jukebox 13.15 Mitä tuli tehtyä 14.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.20 Hotellit kuntoon, Jyrki Su-kula! 16.20 Kauppaneuvos Jethro 17.20 Kauppaneuvos Jethro 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää 18.30 Tripla 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vie-railla vesillä (12) 23.50 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.55 Elokuva: The House of the Devil (16) 01.50 Paratiisihotelli 02.50 Kauppaneuvos Jethro (7)

Yle TeeMa 10.00 Cinema Komunisto (7) 11.45 Matka Edeniin 13.20 Rikos-tarinaa etsimässä 14.20 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 14.50–15.19 Mag-num–tarina valokuvan takana 15.25 Historia: Freedom Summer 1964 16.25 Yle Live: Global Citizen Festival 17.25 Jouni Kaipaisen viulukonsertto 18.05–19.25 Sirpaleiden tanssi (7) 19.30–20.22 Historia:†Rajamaa 20.30 Näytelmää et-simässä 21.00 Maaseudun tulevaisuus 23.20 Uusi Kino: Poistoja 23.30 Uusi Kino: 12 näkökulmaa

Nelijalkaisilla kanssaeläjil-lämme on ollut monessa Leea Klemolan näytelmässä tär-keä sija. Kansallisteatterissa reilu vuosi sitten ensi-iltana saaneessa ”Maaseudun tule-vaisuudessa” ne ovat ihmisiin nähden jopa niskan päällä, vaikka eivät kovin hyvässä ha-pessa ole nekään. Eläinten val-lankumousta ovat tekemässä muun muassa juoppo lammas, jo taivaallisilla laitumilla askel-tava hevonen nimeltä Jarmo Asserdaal, ihmiselle jälkeläistä odottava vuohi, sukupuolimo-raaliltaan kyseenalainen koira ja sitä rataa.

Leea ja Klaus Klemolan yhdessä kirjoittamassa tari-nassa entinen ruotsinlaiva-

rumpali yrittää uutta alkua koti- ja voimaeläimineen. Unelmana on perustaa lam-masfarmi taloudellis-poliit-tisesti retuperäisessä Suo-messa. Suunnitelmat alka-vat matkan varrella elää, ja niinpä ollaankin pian viritte-lemässä terveyskeskusta hy-lättyyn kirkkoon, koska sote-hommatkin ovat valtakun-nassa menneet rappiolle. Sa-maan aikaan toisaalla paikalli-sen maanviljelijän hyötyeläin-kanta on saanut tarpeekseen

osastaan ihmisen palvelijana ja ryhtyy lakkoon.

Kovin syvien yhteiskun-nallisten allegorioiden kaive-leminen ei Klemolan näytel-mää katsellessa kannata. On antoisampaa heittäytyä hänen parhaiten taitamansa teatteri-kerronnan pariin. Se on häpei-lemätön, räävitönkin, kaiken salliva karnevalismi.

Juha Rosman ohjaama tv-toteutus on puolisen tuntia ly-hyempi kuin näyttämöversio, mutta tiivistys tekee vain hy-vää ensi-iltamuodossaan vä-hän laahanneelle esitykselle. Sen sijaan Kansallisteatterin ison näyttämön koko mittakaa-vaa hyödyntävä näyttämökuva ei ruudussa pääse oikeuk siinsa.

s u n n u n ta i 6.1 2.

Yle Live: Popeda tV2 su klo 22.00Mikä konsertti sopisikaan itsenäisyyspäivän iltaan pa-remmin kuin manserockin perusbändi Popedan tiuk-ka esiintyminen Ruisrockin Rantalavalla heinäkuussa 2014.

L aua n ta i 5.1 2.P e r ja n ta i 4.1 2.

avara luonto: Yellowstonen naarassusi tV1 la klo 18.45Yleensä susilaumaa johtaa alfa-uros, mutta Yellowsto-nen luonnonpuistossa eräs naarassusi saa johtajan ase-man ja johtaa laumaansa vastoinkäymisistä huolimat-ta menestyksekkäästi.

04 05TV-ohjelmatPERJANTAI LAUANTAI

MediavinkkiRoLf BAmBERg

Hyötyeläinten vallankumousL aua n ta i 5.1 2.

Maaseudun tulevaisuus Yle teema klo 21.00

Kotikylä tV1 pe klo 19.00Uusi brittisarja tarjoaa toi-senlaisen näkökulman eng-lantilaiseen maaseutumil-jööseen. Keski-Englannissa sijaitsevassa kylässä elämä ei ole nostalgista ja kaunista, vaan karua taistelua jokapäi-väisestä leivästä ja oikeuk-sista.


Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uu-tiset 08.05 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 08.50 Pohjolan luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Kult-tuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.05 Hengen asein 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15–11.43 Pressiklubi viitto-makielellä 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.00 Uutiset 15.05 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.40 Itsenäisyys-päivä: Jääkärit 16.38 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uuti-set 17.10 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 17.12 Itsenäisyyspäivän paraati 17.57 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juh-lia 18.55 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 20.30 Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 22.15 Itsenäisyyspäivä: Linnan jatkot 23.30 YleLeaks 23.45 Yk-kösaamu 00.25–04.00 Uutisikkuna

Yle TV2 04.03 Uutisikkuna 07.46 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimi-päiväonnittelu: 6.12. 08.03 Niksi-Nella 08.10 Isän poika: Isän poika 08.13 Katin-kontti 08.24 Anniina Ballerina 08.51 Jou-lukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 09.00 Karvinen special (7) 10.05 Uusi päivä 10.33 Uusi päivä 11.01 Uusi päivä 11.30–11.40 Rauhassa–pelit ja vehkeet 11.45 Urheiluviikonloppu 11.50 Ampu-mahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 12.45 Voimistelun Gymnaestrada 13.36 Urheiluviikonloppu 13.45 Minä, Makwan Amirkhani 14.20 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 15.15 Nuoret Leijonat: Tehtävä Helsingissä 15.40 Jal-kapallon Mestarien liiga: Makasiini 16.05 Pikaluistelun maailmancup 17.25 Uinnin EM 19.25 Matkapassi: 20 vuotta maa-ilman ympäri 20.20 Uusi Sherlock (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 SuomiLOVE 23.55 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 00.40 FOLK-raati 03.55–04.00 Uu-tisikkuna

MTV3 08.00 Chuggington 08.15 Litt-lest Pet Shop 08.40 Winx-klubi (7) 09.10 Pokémon (7) 09.35 Loton ja Jokerin tu-lokset 09.40 Elixir Fitness & Sport 10.10 Elixir Life 10.40 Kirjeitä rintamalta 10.55 Loma (7) 13.05 Jäniksen vuosi (7) 15.30 Selviytyjät 16.30 Rouva Ministeri (12) 17.25 Putous 18.55 Naapurit-tuloslähe-tys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.31 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Juno (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. New York (16) 23.35 Rikoksista pa-hin (12) 00.35 Rizzoli & Isles (12)

NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Isänmaan toivot 11.05 Isänmaan toivot 13.05 Rantavahdit (7) 13.35 Rantavahdit (7) 14.05 Rantavahdit (12) 14.35 Ranta-vahdit (12) 15.05 Kanadan rajalla 15.35 Kanadan rajalla 16.05 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 17.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 18.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kauppaneu-vos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Jackass 3 (16) 23.10 SM-liigan viikko-makasiini 23.40 Elokuva: Be Cool (16) 02.05 Christiane Amanpour: Uskontojen alkulähteillä (7)

Yle TeeMa 09.30 Musiikin muisti: Runolaulu 09.45 Musiikin muisti: Loitsus-ta kehtolauluun 10.00 Musiikin muisti: Virsiä ja balladeja 10.15 Musiikin muisti: Arkkiveisusta polskaan 10.30 Musiikin muisti: Rekilaulu 10.45 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 10.47 Toivo Kärki, unta ja totta 12.10 Tuntematon sotilas (12) 15.00 RSO Musiikkitalossa: RSO:n itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 16.00 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 16.20 Prisma Studio 16.50 KC: Kaksoiskaupun-ki Talsinki-Hellinna 17.05 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 SF-paraati 19.25–19.56 Se on sitten Solmu 19.25 Tosi tari-na: Se on sitten Solmu 20.00–20.50 Sami Yaffa–Sound Tracker 21.00 Sonny Rollins: Beyond the Notes 22.00 Yle Live: Popeda 23.00 Yle Live: Suede

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Tatska 10.00 Tohtori Intias-ta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10–12.16 Juma-lanpalvelus 12.25 Murdochin murhamys-teerit (12) 13.15 Taape tähtenä 14.25 Se alkoi omenasta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uu-tiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Afganistanin sota 1979 20.00 MOT: Katsastus on arpapeliä 20.30 Uu-tiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ompelijatar (12) 23.05 Uutiset 23.10 Kotikatsomo: Aleksis Kiven elämä 00.50 Newsroom (12) 01.50 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.12. 06.52 Oiva-nallen oivallukset 07.00 Lumiukko 07.07 Pingu 07.12 Mohvelit 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Satuja Soitosta 07.41 Pasin ja Kie-lon valtakunta 07.55 Joulukalenteri: Ka-donneiden lahjojen tapaus 08.02 Martta puhuu 08.25 Roni Neutroni (7) 08.50 Ker-rostaloelämää (7) 09.00 Google tuntee sinut? 10.00 Norja maahanmuuttajien silmin 10.35 Matkapassi: 20 vuotta maa-ilman ympäri 11.30 Sukujuuria etsimässä 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Adrenaliinijahti 13.30 SuomiLOVE 14.30 Uusi päivä 14.58 Uusi päivä 15.26–15.55 Uusi päivä 16.00 FOLK-raati 16.30–16.55 Kätevän emännän juhlat 17.00 Pikku Kakkonen 17.51–18.00 Joulukalente-ri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.05 Doctor Who (12) 18.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 19.00 Kan-dit 19.30 Salibandyn MM: FIN–POL 20.30 Uusi päivä 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Villi kortti 22.50 Siskonpeti (7) 23.15 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 00.10 Kandit 00.40 FOLK-raati 03.55–04.00 Uutisikkkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Em-merdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Hyvän leivän juurella 14.50 Mitä tänään syötäisiin? 14.55 Tanskan kaunein koti 15.25 Fresh Off the Boat 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (12) 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mi-tä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Sala-tut elämät (7) 20.05 Antti Holma Show 21.00 Bones (12) 22.00 Kymmenen Uu-tiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Rizzoli & Isles (16) 23.40 Scorpion (12) 00.40 Bones (12)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläin-videot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Hurja painonpudotus 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Jukebox 14.50 Mitä tuli tehtyä 15.50 Malibu Country 16.20 HS Uutisraportti 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneu-vos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Killer Joe (16) 23.00 Poliisit – kotihälytys (12) 00.00 Leijonan luola USA 01.00 HS Uutisraportti 01.30 Amerikan kovimmat keräilijät 02.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 03.30 Rantavahdit (7) 04.00 Ran-tavahdit (7)

Yle TeeMa 17.00 ToF 17.30 Sivis-tyskansan tarina 18.00 Historia: Ellis Islandin siirtolaiset 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Valitut sanat: Ohjeita kirjoittajille 20.30 Magnum – ta-rina valokuvan takana 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.50 Rocky Horror Show Live 23.30 Uusi Kino: Voilamppu 23.47 Uusi Kino: Faruza

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aa-musydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueeltasi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Alaston malli karkuteillä (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seit-semän 19.00 Kiehtova maailma: Juna-matka Eurooppaan 20.00 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Palava pensas (16) 22.15 Syyttäjä (12) 23.15 Uutiset 23.20 Prisma: Suuri ihmisodysseia 00.15 Puoli seitsemän 00.45 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnitte-lu: 8.12. 06.53 Lauran tähti 07.05 Joulu Nuottiavain 07.14 Lulu kilpikonna 07.29 Saku & Vaakku 07.40 Neppajymykerho 07.46 Kuminakuja 19 07.57 Joulukalen-teri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.04 Harri ja dinot 08.25 Vekarat! 08.50 Ker-rostaloelämää (7) 09.00 Hartain toive: lapsi 10.00 Street Food 10.26 Street Food 11.00 Rankka reissu 12.00 Valomerkki 12.30 Rintheessä 13.00 Adrenaliinijah-ti 13.15 Näin Norjassa 13.30 Erätulilla 14.00 Moone Boy (7) 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa–pelit ja vehkeet 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalen-teri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen ta-paus 20.00 Uusi päivä 20.30 Psychobit-ches (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Wolfs-burg–Manchester United 23.50 Kandit 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 01.10 Kou-kussa (16) 02.00 FOLK-raati 03.50–04.00 Uutisikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Grand Designs Austra-lia 14.40 Mitä tänään syötäisiin? 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seit-semän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa 21.00 Bosch (12) 22.00 Kymmenen Uu-tiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Tappajan näköinen mies (16) 23.45 Rush (12) 00.45 Mentalist (7)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pan-nu kuumana 10.20–10.50 Malibu Count-ry 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Recordsń Ihmeelliset ennätysvi-deot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Ameri-kan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Po-liisit – kotihälytys (12) 23.00 Kanadan rajalla 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Kauppaneuvos Jethro 02.00 Amerikan kovimmat keräilijät 03.00 Rantavahdit (7)

Yle TeeMa 15.40 Sehän on Sibelius!: 17.00 Suomen Sielun Sointeja 17.45 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna 18.00 Valituskuoro 19.00 RSO Musiikkitalossa: Jean Sibelius 150 -juhlakonsertti 21.15 Kuolleista palanneet (16) 22.15 Elävä arkisto: Turun telakka 22.17 Teräslevys-tä valtamerijätiksi 22.53 Telakkaperhe 23.35 Crematorio (16)

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puo-li seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uu-tiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Lakeuksien lukko (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Katsastus on arpapeliä 16.20 Nais-tenosasto B4 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.54 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.51 Prisma: Suuri ihmisodysseia 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 Kult-tuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Kenraalin varjo 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uu-tisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.12. 06.53 Max ja Meeri 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Q Putti 5 07.17 Ritari Mikke 07.31 Noksu 07.37 Joulu Nuot-tiavain 07.45 Pusse 08.00 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.06 Tou-hukkaat: Solmu Umpisen solmut 08.29 Martine (7) 08.42 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydän-tä 10.30 Rintheessä 11.00 Uutisikkuna 12.30 Rintheessä 13.00 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 13.20 Rauhassa–pelit ja vehkeet 13.30 Erätulilla 14.00–14.23 Psychobitches (12) 14.30 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Sa-libandyn MM: Puolivälieräottelu 20.30 Uusi päivä 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uu-tiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja katukoirat 23.00 Eastbound & Down (16) 23.30 FOLK-raati 03.40–04.00 Uutsikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.50 Pilan-päiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmä-yksellä 15.55 Salatut elämät 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerda-le (7) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uuti-set 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Louie 00.40 Strongman Champions League 2015

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat ke-räilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneu-vos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Suo-men huutokauppakeisari 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Kauppaneuvos Jethro 02.05 Amerikan kovimmat keräilijät 03.05 Rantavahdit 03.35 Rantavahdit (7)

Yle TeeMa 17.00 Impressionistit 18.00–18.52 Odessan kummisetä (12) 19.00–19.54 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Simon Reeve pyhiinvaeltajien matkassa 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.55 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16)

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Katsastus on arpapeliä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori In-tiasta 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueeltasi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Riihalan valtias 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan ky-selytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uuti-set alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kunin-gaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheilu-ruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset 22.55 Uutiset 23.00 Komisario Montalbano (12) 00.55 Puoli seitsemän

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.12. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Franklin ja ystävät 07.20 Samu ja Salla 07.34 Pipsa Possu 07.39 Nukkear-kun lauluja 07.42 Lauri kilpa-auto 07.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.02 Oktonautit ja seikkailu Amazonilla 08.25 Viidakkokirja (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Kuninkaan norsut 10.00 Luon-tomatkalla Australiassa 10.30 Theroux ja katukoirat 11.30 New Yorkin herkut 12.00 Rintheessä 12.30 Rintheessä 13.00 Norja maahanmuuttajien silmin 13.35 Erätu-lilla 14.05 Liikkeellä luonnossa: Myski-härkien saari 14.30 Marja Hintikka Live 15.30 FOLK-raati 16.00 Maailman suurin matkustajalentokone 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalen-teri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Marjan vallassa 19.50 Jou-lukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 20.00 Totuuden treffit 21.00 Siskonpeti (7) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake (16) 23.00 Fresh Meat (16) 23.40 Kandit 00.10 Kioski: Marjan vallassa 00.30 FOLK-raati 03.45–04.00 Uutisikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapan-killa 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Peter uutisvirrassa 15.05 Moderni perhe 16.00 Salatut elämät 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Viking Loton ja Joke-rin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Kädettömät kokit 21.00 Mustamaalattu 22.00 Kym-menen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 The Fourth Kind (16) 00.35 Rikoksista pahin (12)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago 08.00 Lego Star Wars 08.30 Paul OíGradyń rakkaudesta koiriin 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay pannu kuumana 10.20 Malibu Country 10.50–11.50 Onnenarpa 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Recordsń Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ram-say – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kaup-paneuvos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Poliisit – kotihälytys (12) 22.00 Elokuva: Road House – kuuma kapakka (16) 00.20 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Kuppilat kuntoon, Jyr-ki Sukula! 02.25 Kanadan rajalla 03.25 Amerikan kovimmat keräilijät

Yle TeeMa 17.00 Hengittävä maa 18.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellom-me 19.00 Tiededokumentti: Aivot uu-teen kuosiin 20.00 Prisma Studio 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 21.00 Kuolleista palanneet (16) 22.00 Ki-no Suomi: Koomikko 23.30 Matka Edeniin

06 07 08 09 10TORSTAISUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO


Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Pris-ma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puo-li seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uu-tiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murha-mysteerit (12) 13.25–14.40 Muhoksen mimmi 14.45 Sielunsieppaaja 15.00 Uu-tiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uu-tiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Hercule Poirot: Kellot (12) 23.05 Uutiset 23.10 Newsroom (12) 00.05 Puoli seitsemän 00.35 Hunderby (12) 01.00 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12. 06.52 Lintumiehet 06.58 Tanssi tart-tuu 06.59 Laura 07.11 Närpiäiset 07.25 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Stella ja Sami 07.53 Joulu-kalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.01 Töötti ja Pulteri 08.23 Jenni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Alek-sander Gamme, etelänavan valloittaja 10.00 New Yorkin herkut 10.30 Maku-matka Italiaan 11.00 Pastakeittiön kut-su 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Onko onni vain bluffia? 13.30 Erätulilla 14.00–15.00 Fårbergin metsästäjät 15.10 FOLK-raati 15.40 Villi kortti 16.30 Eläi-met lähellä sydäntä 17.00 Pikku Kakko-nen 17.49 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Salibandyn MM: NOR–FIN 20.20 Uinnin EM 20.50 Joulu-kalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 21.00 SuomiLOVE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Koukussa (16) 23.00 Totuuden treffit 23.50 The Mob Doctor (16) 00.30 The Mob Doctor (16) 01.15 Siskonpeti (7) 01.40–04.00 FOLK-raati

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Voitolla yöhön 15.10 Mitä tänään syö-täisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Mike & Molly 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Mahtavimmat jouluvalot 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päi-vän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kekkonen tulee! (12) 21.50 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Star Wars–The Force Awakens 22.45 Inde-pendence Day – maailmojen sota (12) 01.35 Eurojackpot ja Jokeri 01.40 Mus-tamaalattu (7)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pe-lastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Haus-kat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Hurja painon-pudotus 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Nel-jät häät ja yhdet hautajaiset (12) 23.25 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.30 Elokuva: RoboCop 2 (16) 01.55 Paratiisihotelli 02.55 Leijonan luola USA

Yle TeeMa 16.00 Hurtigruten 18.00 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 18.30 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 18.32 Toivo Kärki, unta ja totta 20.00 Bailey, muotikuvaaja 21.30 Kino: Elämäni ilman minua 23.15 Don’t Stop Believing: Everyman’s Journey

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uuti-set 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uuti-set Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suo-mi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Siperian Jee-sus 13.50 Mittatilaustyönä 14.05 Prisma: Suuri ihmisodysseia 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Rakkauden sano-ma 16.00 Doc Martin (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.40 Kätilömies 18.45–19.30 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 19.35 Shetland-saarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uu-tisvuoto 22.00 Tartu Mikkiin 22.50 Tartu Mikkiin: Jatkot 23.40 Murtuva maailma (12) 00.40 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pik-ku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 5.12. 07.48 Pingu 07.53 Pikku Kakkosen posti 08.00 Dinotassut 08.12 Albi Lu-miukko 08.18 Lauludiplomi 08.40 Hilla ja avaruuden Eetu 08.51 Joulukalente-ri: Kadonneiden lahjojen tapaus 09.00 Karvinen special (7) 10.05 Kandit 10.32 Kandit 11.00 Aleksander Gamme, etelä-navan valloittaja 12.00 Marja Hintikka Live 12.50 Siskonpeti (7) 13.15 Urhei-luviikonloppu 13.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 14.45 Ratsas-tuksen maailma 15.10 Pikaluistelun maailmancup 15.55 Urheiluviikonloppu 16.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pi-kamatka 17.45 Salibandyn MM: SUI–FIN 19.15 Uinnin EM 20.00 SuomiLOVE 21.00 Totuuden treffit 21.50 Uutiset 21.55 Ur-heiluruutu 22.05 Viiden vuoden kihlaus (12) 00.10 Firma (16) 00.55 Fresh Meat (16) 01.40–04.00 FOLK-raati

MTV3 08.05 Chuggington 08.20 Littlest Pet Shop 08.50 Hello Kitty: Omenapuu-metsä ja Lumottu maa 09.05 Winx-klubi (7) 09.35–10.05 Pokémon (7) 10.35 Sa-latut elämät (7) 11.05 Salatut elämät (7) 11.35 Salatut elämät (7) 12.00 Sala-tut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Rio 14.55 Strongman Champions League 2015 15.55 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Kädettö-mät kokit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Putous 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymme-nen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Pilvilinna (12) 00.25 Rouva Ministeri (12)

NeloNeN 09.00 Hauskat eläinvideot 09.30 Hauskat eläinvideot 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 Pomo piilos-sa 11.35 Eläinten ABC 12.05 Hauskat eläinvideot 12.10 Jukebox 13.15 Mitä tuli tehtyä 14.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 15.20 Hotellit kuntoon, Jyrki Su-kula! 16.20 Kauppaneuvos Jethro 17.20 Kauppaneuvos Jethro 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää 18.30 Tripla 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vie-railla vesillä (12) 23.50 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.55 Elokuva: The House of the Devil (16) 01.50 Paratiisihotelli 02.50 Kauppaneuvos Jethro (7)

Yle TeeMa 10.00 Cinema Komunisto (7) 11.45 Matka Edeniin 13.20 Rikos-tarinaa etsimässä 14.20 Valitut sanat: Tila sanojen välissä 14.50–15.19 Mag-num–tarina valokuvan takana 15.25 Historia: Freedom Summer 1964 16.25 Yle Live: Global Citizen Festival 17.25 Jouni Kaipaisen viulukonsertto 18.05–19.25 Sirpaleiden tanssi (7) 19.30–20.22 Historia:†Rajamaa 20.30 Näytelmää et-simässä 21.00 Maaseudun tulevaisuus 23.20 Uusi Kino: Poistoja 23.30 Uusi Kino: 12 näkökulmaa

Nelijalkaisilla kanssaeläjil-lämme on ollut monessa Leea Klemolan näytelmässä tär-keä sija. Kansallisteatterissa reilu vuosi sitten ensi-iltana saaneessa ”Maaseudun tule-vaisuudessa” ne ovat ihmisiin nähden jopa niskan päällä, vaikka eivät kovin hyvässä ha-pessa ole nekään. Eläinten val-lankumousta ovat tekemässä muun muassa juoppo lammas, jo taivaallisilla laitumilla askel-tava hevonen nimeltä Jarmo Asserdaal, ihmiselle jälkeläistä odottava vuohi, sukupuolimo-raaliltaan kyseenalainen koira ja sitä rataa.

Leea ja Klaus Klemolan yhdessä kirjoittamassa tari-nassa entinen ruotsinlaiva-

rumpali yrittää uutta alkua koti- ja voimaeläimineen. Unelmana on perustaa lam-masfarmi taloudellis-poliit-tisesti retuperäisessä Suo-messa. Suunnitelmat alka-vat matkan varrella elää, ja niinpä ollaankin pian viritte-lemässä terveyskeskusta hy-lättyyn kirkkoon, koska sote-hommatkin ovat valtakun-nassa menneet rappiolle. Sa-maan aikaan toisaalla paikalli-sen maanviljelijän hyötyeläin-kanta on saanut tarpeekseen

osastaan ihmisen palvelijana ja ryhtyy lakkoon.

Kovin syvien yhteiskun-nallisten allegorioiden kaive-leminen ei Klemolan näytel-mää katsellessa kannata. On antoisampaa heittäytyä hänen parhaiten taitamansa teatteri-kerronnan pariin. Se on häpei-lemätön, räävitönkin, kaiken salliva karnevalismi.

Juha Rosman ohjaama tv-toteutus on puolisen tuntia ly-hyempi kuin näyttämöversio, mutta tiivistys tekee vain hy-vää ensi-iltamuodossaan vä-hän laahanneelle esitykselle. Sen sijaan Kansallisteatterin ison näyttämön koko mittakaa-vaa hyödyntävä näyttämökuva ei ruudussa pääse oikeuk siinsa.

s u n n u n ta i 6.1 2.

Yle Live: Popeda tV2 su klo 22.00Mikä konsertti sopisikaan itsenäisyyspäivän iltaan pa-remmin kuin manserockin perusbändi Popedan tiuk-ka esiintyminen Ruisrockin Rantalavalla heinäkuussa 2014.

L aua n ta i 5.1 2.P e r ja n ta i 4.1 2.

avara luonto: Yellowstonen naarassusi tV1 la klo 18.45Yleensä susilaumaa johtaa alfa-uros, mutta Yellowsto-nen luonnonpuistossa eräs naarassusi saa johtajan ase-man ja johtaa laumaansa vastoinkäymisistä huolimat-ta menestyksekkäästi.

04 05TV-ohjelmatPERJANTAI LAUANTAI

MediavinkkiRoLf BAmBERg

Hyötyeläinten vallankumousL aua n ta i 5.1 2.

Maaseudun tulevaisuus Yle teema klo 21.00

Kotikylä tV1 pe klo 19.00Uusi brittisarja tarjoaa toi-senlaisen näkökulman eng-lantilaiseen maaseutumil-jööseen. Keski-Englannissa sijaitsevassa kylässä elämä ei ole nostalgista ja kaunista, vaan karua taistelua jokapäi-väisestä leivästä ja oikeuk-sista.


Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uu-tiset 08.05 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 08.50 Pohjolan luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Kult-tuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.05 Hengen asein 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15–11.43 Pressiklubi viitto-makielellä 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.00 Uutiset 15.05 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.40 Itsenäisyys-päivä: Jääkärit 16.38 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uuti-set 17.10 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 17.12 Itsenäisyyspäivän paraati 17.57 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juh-lia 18.55 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 20.30 Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 22.15 Itsenäisyyspäivä: Linnan jatkot 23.30 YleLeaks 23.45 Yk-kösaamu 00.25–04.00 Uutisikkuna

Yle TV2 04.03 Uutisikkuna 07.46 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimi-päiväonnittelu: 6.12. 08.03 Niksi-Nella 08.10 Isän poika: Isän poika 08.13 Katin-kontti 08.24 Anniina Ballerina 08.51 Jou-lukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 09.00 Karvinen special (7) 10.05 Uusi päivä 10.33 Uusi päivä 11.01 Uusi päivä 11.30–11.40 Rauhassa–pelit ja vehkeet 11.45 Urheiluviikonloppu 11.50 Ampu-mahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 12.45 Voimistelun Gymnaestrada 13.36 Urheiluviikonloppu 13.45 Minä, Makwan Amirkhani 14.20 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 15.15 Nuoret Leijonat: Tehtävä Helsingissä 15.40 Jal-kapallon Mestarien liiga: Makasiini 16.05 Pikaluistelun maailmancup 17.25 Uinnin EM 19.25 Matkapassi: 20 vuotta maa-ilman ympäri 20.20 Uusi Sherlock (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 SuomiLOVE 23.55 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 00.40 FOLK-raati 03.55–04.00 Uu-tisikkuna

MTV3 08.00 Chuggington 08.15 Litt-lest Pet Shop 08.40 Winx-klubi (7) 09.10 Pokémon (7) 09.35 Loton ja Jokerin tu-lokset 09.40 Elixir Fitness & Sport 10.10 Elixir Life 10.40 Kirjeitä rintamalta 10.55 Loma (7) 13.05 Jäniksen vuosi (7) 15.30 Selviytyjät 16.30 Rouva Ministeri (12) 17.25 Putous 18.55 Naapurit-tuloslähe-tys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.31 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Juno (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. New York (16) 23.35 Rikoksista pa-hin (12) 00.35 Rizzoli & Isles (12)

NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Isänmaan toivot 11.05 Isänmaan toivot 13.05 Rantavahdit (7) 13.35 Rantavahdit (7) 14.05 Rantavahdit (12) 14.35 Ranta-vahdit (12) 15.05 Kanadan rajalla 15.35 Kanadan rajalla 16.05 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 17.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 18.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kauppaneu-vos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Jackass 3 (16) 23.10 SM-liigan viikko-makasiini 23.40 Elokuva: Be Cool (16) 02.05 Christiane Amanpour: Uskontojen alkulähteillä (7)

Yle TeeMa 09.30 Musiikin muisti: Runolaulu 09.45 Musiikin muisti: Loitsus-ta kehtolauluun 10.00 Musiikin muisti: Virsiä ja balladeja 10.15 Musiikin muisti: Arkkiveisusta polskaan 10.30 Musiikin muisti: Rekilaulu 10.45 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 10.47 Toivo Kärki, unta ja totta 12.10 Tuntematon sotilas (12) 15.00 RSO Musiikkitalossa: RSO:n itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 16.00 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 16.20 Prisma Studio 16.50 KC: Kaksoiskaupun-ki Talsinki-Hellinna 17.05 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 SF-paraati 19.25–19.56 Se on sitten Solmu 19.25 Tosi tari-na: Se on sitten Solmu 20.00–20.50 Sami Yaffa–Sound Tracker 21.00 Sonny Rollins: Beyond the Notes 22.00 Yle Live: Popeda 23.00 Yle Live: Suede

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Tatska 10.00 Tohtori Intias-ta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10–12.16 Juma-lanpalvelus 12.25 Murdochin murhamys-teerit (12) 13.15 Taape tähtenä 14.25 Se alkoi omenasta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uu-tiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Afganistanin sota 1979 20.00 MOT: Katsastus on arpapeliä 20.30 Uu-tiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ompelijatar (12) 23.05 Uutiset 23.10 Kotikatsomo: Aleksis Kiven elämä 00.50 Newsroom (12) 01.50 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.12. 06.52 Oiva-nallen oivallukset 07.00 Lumiukko 07.07 Pingu 07.12 Mohvelit 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Satuja Soitosta 07.41 Pasin ja Kie-lon valtakunta 07.55 Joulukalenteri: Ka-donneiden lahjojen tapaus 08.02 Martta puhuu 08.25 Roni Neutroni (7) 08.50 Ker-rostaloelämää (7) 09.00 Google tuntee sinut? 10.00 Norja maahanmuuttajien silmin 10.35 Matkapassi: 20 vuotta maa-ilman ympäri 11.30 Sukujuuria etsimässä 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Adrenaliinijahti 13.30 SuomiLOVE 14.30 Uusi päivä 14.58 Uusi päivä 15.26–15.55 Uusi päivä 16.00 FOLK-raati 16.30–16.55 Kätevän emännän juhlat 17.00 Pikku Kakkonen 17.51–18.00 Joulukalente-ri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.05 Doctor Who (12) 18.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 19.00 Kan-dit 19.30 Salibandyn MM: FIN–POL 20.30 Uusi päivä 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Villi kortti 22.50 Siskonpeti (7) 23.15 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 00.10 Kandit 00.40 FOLK-raati 03.55–04.00 Uutisikkkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Em-merdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Hyvän leivän juurella 14.50 Mitä tänään syötäisiin? 14.55 Tanskan kaunein koti 15.25 Fresh Off the Boat 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (12) 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mi-tä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Sala-tut elämät (7) 20.05 Antti Holma Show 21.00 Bones (12) 22.00 Kymmenen Uu-tiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Rizzoli & Isles (16) 23.40 Scorpion (12) 00.40 Bones (12)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläin-videot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Hurja painonpudotus 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Jukebox 14.50 Mitä tuli tehtyä 15.50 Malibu Country 16.20 HS Uutisraportti 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneu-vos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Killer Joe (16) 23.00 Poliisit – kotihälytys (12) 00.00 Leijonan luola USA 01.00 HS Uutisraportti 01.30 Amerikan kovimmat keräilijät 02.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 03.30 Rantavahdit (7) 04.00 Ran-tavahdit (7)

Yle TeeMa 17.00 ToF 17.30 Sivis-tyskansan tarina 18.00 Historia: Ellis Islandin siirtolaiset 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Valitut sanat: Ohjeita kirjoittajille 20.30 Magnum – ta-rina valokuvan takana 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.50 Rocky Horror Show Live 23.30 Uusi Kino: Voilamppu 23.47 Uusi Kino: Faruza

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aa-musydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueeltasi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Alaston malli karkuteillä (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seit-semän 19.00 Kiehtova maailma: Juna-matka Eurooppaan 20.00 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Palava pensas (16) 22.15 Syyttäjä (12) 23.15 Uutiset 23.20 Prisma: Suuri ihmisodysseia 00.15 Puoli seitsemän 00.45 Uutisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnitte-lu: 8.12. 06.53 Lauran tähti 07.05 Joulu Nuottiavain 07.14 Lulu kilpikonna 07.29 Saku & Vaakku 07.40 Neppajymykerho 07.46 Kuminakuja 19 07.57 Joulukalen-teri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.04 Harri ja dinot 08.25 Vekarat! 08.50 Ker-rostaloelämää (7) 09.00 Hartain toive: lapsi 10.00 Street Food 10.26 Street Food 11.00 Rankka reissu 12.00 Valomerkki 12.30 Rintheessä 13.00 Adrenaliinijah-ti 13.15 Näin Norjassa 13.30 Erätulilla 14.00 Moone Boy (7) 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa–pelit ja vehkeet 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalen-teri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen ta-paus 20.00 Uusi päivä 20.30 Psychobit-ches (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Wolfs-burg–Manchester United 23.50 Kandit 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 01.10 Kou-kussa (16) 02.00 FOLK-raati 03.50–04.00 Uutisikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Grand Designs Austra-lia 14.40 Mitä tänään syötäisiin? 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seit-semän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa 21.00 Bosch (12) 22.00 Kymmenen Uu-tiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Tappajan näköinen mies (16) 23.45 Rush (12) 00.45 Mentalist (7)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pan-nu kuumana 10.20–10.50 Malibu Count-ry 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Recordsń Ihmeelliset ennätysvi-deot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Ameri-kan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Po-liisit – kotihälytys (12) 23.00 Kanadan rajalla 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Kauppaneuvos Jethro 02.00 Amerikan kovimmat keräilijät 03.00 Rantavahdit (7)

Yle TeeMa 15.40 Sehän on Sibelius!: 17.00 Suomen Sielun Sointeja 17.45 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna 18.00 Valituskuoro 19.00 RSO Musiikkitalossa: Jean Sibelius 150 -juhlakonsertti 21.15 Kuolleista palanneet (16) 22.15 Elävä arkisto: Turun telakka 22.17 Teräslevys-tä valtamerijätiksi 22.53 Telakkaperhe 23.35 Crematorio (16)

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puo-li seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uu-tiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Lakeuksien lukko (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Katsastus on arpapeliä 16.20 Nais-tenosasto B4 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.54 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.51 Prisma: Suuri ihmisodysseia 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 Kult-tuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Kenraalin varjo 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uu-tisikkuna

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.12. 06.53 Max ja Meeri 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Q Putti 5 07.17 Ritari Mikke 07.31 Noksu 07.37 Joulu Nuot-tiavain 07.45 Pusse 08.00 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.06 Tou-hukkaat: Solmu Umpisen solmut 08.29 Martine (7) 08.42 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydän-tä 10.30 Rintheessä 11.00 Uutisikkuna 12.30 Rintheessä 13.00 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 13.20 Rauhassa–pelit ja vehkeet 13.30 Erätulilla 14.00–14.23 Psychobitches (12) 14.30 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Sa-libandyn MM: Puolivälieräottelu 20.30 Uusi päivä 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uu-tiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja katukoirat 23.00 Eastbound & Down (16) 23.30 FOLK-raati 03.40–04.00 Uutsikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.50 Pilan-päiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmä-yksellä 15.55 Salatut elämät 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerda-le (7) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uuti-set 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Louie 00.40 Strongman Champions League 2015

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat ke-räilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneu-vos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Suo-men huutokauppakeisari 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Kauppaneuvos Jethro 02.05 Amerikan kovimmat keräilijät 03.05 Rantavahdit 03.35 Rantavahdit (7)

Yle TeeMa 17.00 Impressionistit 18.00–18.52 Odessan kummisetä (12) 19.00–19.54 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Simon Reeve pyhiinvaeltajien matkassa 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.55 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16)

Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Katsastus on arpapeliä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori In-tiasta 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueeltasi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Riihalan valtias 14.45 Seniori työssä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan ky-selytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uuti-set alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Kunin-gaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheilu-ruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset 22.55 Uutiset 23.00 Komisario Montalbano (12) 00.55 Puoli seitsemän

Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pik-ku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.12. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Franklin ja ystävät 07.20 Samu ja Salla 07.34 Pipsa Possu 07.39 Nukkear-kun lauluja 07.42 Lauri kilpa-auto 07.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.02 Oktonautit ja seikkailu Amazonilla 08.25 Viidakkokirja (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Kuninkaan norsut 10.00 Luon-tomatkalla Australiassa 10.30 Theroux ja katukoirat 11.30 New Yorkin herkut 12.00 Rintheessä 12.30 Rintheessä 13.00 Norja maahanmuuttajien silmin 13.35 Erätu-lilla 14.05 Liikkeellä luonnossa: Myski-härkien saari 14.30 Marja Hintikka Live 15.30 FOLK-raati 16.00 Maailman suurin matkustajalentokone 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalen-teri: Kadonneiden lahjojen tapaus 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Marjan vallassa 19.50 Jou-lukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 20.00 Totuuden treffit 21.00 Siskonpeti (7) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake (16) 23.00 Fresh Meat (16) 23.40 Kandit 00.10 Kioski: Marjan vallassa 00.30 FOLK-raati 03.45–04.00 Uutisikkuna

MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapan-killa 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Peter uutisvirrassa 15.05 Moderni perhe 16.00 Salatut elämät 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Viking Loton ja Joke-rin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Kädettömät kokit 21.00 Mustamaalattu 22.00 Kym-menen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 The Fourth Kind (16) 00.35 Rikoksista pahin (12)

NeloNeN 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago 08.00 Lego Star Wars 08.30 Paul OíGradyń rakkaudesta koiriin 09.00 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay pannu kuumana 10.20 Malibu Country 10.50–11.50 Onnenarpa 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Recordsń Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon Ram-say – pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kaup-paneuvos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Poliisit – kotihälytys (12) 22.00 Elokuva: Road House – kuuma kapakka (16) 00.20 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Kuppilat kuntoon, Jyr-ki Sukula! 02.25 Kanadan rajalla 03.25 Amerikan kovimmat keräilijät

Yle TeeMa 17.00 Hengittävä maa 18.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellom-me 19.00 Tiededokumentti: Aivot uu-teen kuosiin 20.00 Prisma Studio 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 21.00 Kuolleista palanneet (16) 22.00 Ki-no Suomi: Koomikko 23.30 Matka Edeniin

06 07 08 09 10TORSTAISUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO


Suomalainen mediakenttä on

täynnä puhetta luottamuksesta ja sen menettämisestä. Onneksi valtioneuvos-ton johdosta löytyy kuitenkin henkilö, jonka luottamusta on lähes mahdotonta menettää. Kun Jyrki Kataisen luottamus Ilkka Kanervaan murtui puutarhahenki-siin tekstiviesteihin, nykyisen pääminis-terin luottamusta eivät edes paskapu-heet voi romuttaa. Sipilä kuittasi Stub-belin valheen sanomalla, että hänellä on valtiovarainministeriin 100 prosenttinen luottamus. Saman prosenttiluvun Sipilä antoi ministeri Bernerille, kun hän jäi kiinni veroparatiisiyhtiön osakkuudesta.

Närästäjän vatsahappotasoa on nosta-nut kysymys: Miten Sipilän luottamuk-sen voi sitten menettää? Valehtelun saa näköjään ainakin anteeksi. Onkohan ky-symys kuitenkin pärstäkertoimesta? Jos AKT:n Piirainen sortuisi palturin puhu-miseen, mahtaisikohan Sipilän ymmär-rystä riittää. Aateveli saa luultavasti hel-pommin kaikki synnit anteeksi.

Voiko Sipilän luottamuksen

pettää?

Politiikan horoskooppi LAATINUT SEPPO PELTONIEMI

JOUSIMIES 23.11.–22.12.

Käytät tällä viikolla työssäsi vir-heiden korjaamiseen yhtä pal-jon aikaa kuin työn tekemiseen. Eipä tule ainakaan aika pitkäksi. Onnennumero 8.

KAURIS 23.12.–19.1.

Nyt tarkkana. EK:n Jyri Häkä-mies esittää siirtymistä seitsen-päiväiseen työviikkoon. Kam-panjaa vauhditetaan Matti ja Teppo -duon kappaleella ”Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa päivä seitsemäksi meen...”

VESIMIES 20.1.–19.2.

Tällä viikolla löydät itseltäsi uu-den sisäelimen. Se vinkuu ja on lystikkään muljahteleva. Onnen-päivä tiistai.

KALAT 20.2.–20.3.

Hanki heti kaasunaamari. Val-tioneuvosto lisää kärkihankkeit-ten joukkoon häkäpönttöauto-jen massiivisen tuotannon. Poh-jois-Korea on jo tilannut kolme miljoonaa häkäpönttöä.

OINAS 21.3.–20.4.

Aurinko tulee neliöön Plu-ton kanssa. Ole tarkkana tulen kanssa. Ministeri anne Berner (kesk.) yksityistää tällä viikolla palokunnat.

HÄRKÄ 21.4.–20.5.

Tyytymättömyys leviää ja van-hoja järjestelmiä korvataan uu-silla. Hyviä aikoja odotellaan ja parannuksia Suomen tilan-teeseen tuleekin. Parannukset tulevat 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

KAKSOSET 21.5.–21.6.

Tarvitset kaiken energiasi saa-daksesi selville, mitä Juha Si-pilä (kesk.) sinulta tällä viikolla pimittää. Ole määrätietoinen, niin pääset eteenpäin.

RAPU 22.6.–22.7.

Innostut tällä viikolla jostain uu-desta ja jännittävästä. Kaipaat elämääsi lisää sisältöä, ja sitä on luvassa nyt runsain mitoin.

Hallitus päättää halpuuttaa kaikkien palkkoja.

LEIJONA 23.7.–22.8.

Eräs tärkeä henkilö kiinnittää si-nuun huomiota. Tee parhaasi mutta vältä liioittelua. Suhtaudu varauksellisesti salaperäiseltä vai-kuttavan hallituspuoluetta edus-tavan ihailijan kommentteihin.

NEITSYT 23.8.–22.9.

Porvarit eivät halua parastasi. Si-nut voidaan hämätä toimimaan periaatteitasi vastaan, jos et ole varuillasi. Pidä silmäsi auki.

Viikko alkaa ihmissuhteiden osalta lämpimästi. Loppuvii-kosta on luvassa viileämpää.

VAAKA 23.9.–23.10.

Saturnuksen vaikutus voi tuoda haasteita tällä viikolla. Keski-viikkona saat vertaistukea ys-täviltäsi, ja onkin hyvä muistaa, ettet suinkaan kärsi yksin. Varo perussuomalaisia.

SKORPIONI 24.10.–22.11.

Nälkä meill on aina vieraanam me, erityisesti tällä viikolla, mutta onneksi jano ei pääse yllättä-mään. Onnenpäivä perjantai.

V I I KO N J O U S I M I E S

Liikenne- ja viestintä-ministeri Anne Berner

NärästäjäLÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKAHAPPOISUUdEN PUUTTEESEEN

007450-15-2

Documents

Demokraatti - 4.12.2015