18
Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa Ville Ylikahri 31.1.2013

Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Ville Ylikahri 31.1.2013

Page 2: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Sisältö:

• Mitä saa sanoa ja mitä ei: toimielinten kokouksista viestimisen juridiset rajoitteet

• Kunnallisen luottamushenkilön yhteydet omaan ryhmään, mediaan ja äänestäjiin päin

• Valtuustoryhmän viestintä, ryhmän puheenjohtajan rooli

• Hyviä käytäntöjä

Page 3: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Pelikenttä

Äänestäjät, kuntalaiset

Luottamushenkilö

Muut lautakunnan jäsenetVihreä ryhmä

Virkamiehet

Media

- Viestintää molempiin suuntiin eri ryhmien välillä

Page 4: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Pelikenttä

Äänestäjät, kuntalaiset

Luottamushenkilö

Muut lautakunnan jäsenetVihreä ryhmä

Virkamiehet

Media

Facebook

Ryhmäkokoukset, keskustelut

Blogi Tiedotteet

Sähköpostilistat

Page 5: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Julkista, ei julkista vai salaista?

• Lähtökohtaisesti kaikki asiat ovat julkisia, mutta ”ei-julkisuuteen” -merkintä tarkoittaa, että asiasta ei tiedoteta eikä siitä saisi kertoa. Kyse ei ole juridiikasta, vaan sopimisesta.

• Salaiseksi voidaan julistaa vain sellaisia asioita, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä, kuten ihmisten henkilökohtaiset terveystiedot tai liikesalaisuudet. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24§)

• Kunnan luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla eikä salaisia asiakirjoja tai keskusteluja saa paljastaa.

• Salassa pidettävän tiedon paljastaminen ilman lakiin perustuvaa syytä merkitsee virkasalaisuuden rikkomista.

• Jos kokee, että asiakirja on salattu turhaan, voi asiasta valittaa hallinto-oikeuteen.

• Jos kokee, että asiakirja on merkitty turhaan ”ei-julkisuuteen” merkinnällä, voi asian nostaa kokouksessa esiin tai tuoda sen julkisuuteen itse. Asia on kuitenkin juridisesti julkinen.

Page 6: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Julkisia vai suljettuja kokouksia?

• Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.

• Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää.

• Yleensä kaikki kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset ovat suljettuja.

• Tarkista säännöt oman kuntasi hallinto- ja johtosäännöistä.

Page 7: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Mitä suljetusta kokouksesta saa kertoa?

• Suljetussa kokouksessa käytyjä keskusteluja ei tule hyvän hallintotavan mukaan paljastaa, vaikka ne eivät varsinaisesti lain mukaan salaisia olekaan.

• Kuntalain 32 §:n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Voidaan katsoa, että kokouskeskustelujen vuotaminen julkisuuteen ei ole ”arvokasta toimintaa”.

Page 8: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Miten käytännössä?

• Kerro lautakunnan kokouksista julkisuuteen vain oma toimintasi ja päätökset – älä muiden puheenvuoroja.

• Vihreiden kokoukset ja sähköpostilistat voivat olla luottamuksellisempia ja niillä saa kuvata tapahtumia tarkemmin. Omassa poliittisessa ryhmässä pitää voida käydä luottamuksellisia keskusteluja.

• Tehkää ryhmän ja sähköpostilistojen

pelisäännöt selviksi

Page 9: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Miten käytännössä?

• Politiikka vaatii luottamusta:– Luottaako oma ryhmä sinuun?– Luottavatko muut ryhmät sinuun?– Miten osoitat olevasi luottamuksen

arvoinen äänestäjille?

• Toisaalta pitää toimia julkisesti, toisaalta pitää pystyä keskustelemaan ja sopimaan luottamuksellisesti joistain asioista.

• Wikidemokratia vs. oma vastuu päätöksistä.

Page 10: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Vihreiden sisäinen keskustelu

• Tapaamisia ja kokouksia tarvitaan:– Valtuustoryhmä ja kh-ryhmä– Budjettiriihet– Teemakeskusteluillat

• Sähköpostilistat– Spämmäys, luottamus, säännöt, kuinka monta listaa?

• Facebook-ryhmä– Toimii todella hyvin, mutta voiko ihmistä vaatia

olemaan Facebookissa?

Page 11: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Luottamushenkilön tiedottaminen lautakunnasta

• Vihreiden sisäinen tiedotus:– etukäteen ja jälkikäteen raportti– ei kaikkia asioita, vain tärkeät

• Ulkoinen tiedotus:– Facebook– Twitter– Blogi

• Isoista asioista mielipidekirjoitukset, asukasillat, kolumnit yms.

Page 12: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Teknisiä ratkaisuja• Oma blogi

– eri blogialustat: Vihreiden oma, Wordpress, Blogger, Uusi Suomi...

– Miten olisi yhteinen blogi?• Facebook

– Oma sivu tai julkiset päivitykset omassa profiilissa– keskusteluryhmät

• Twitter– kasvaa nopeasti

• Muistettavaa:– Kaikki on julkista – mieti mitä kirjoitat.– Tunne viestintävälineen tavat ja toimi niiden mukaan.– Keskustele ja kommentoi, älä vain julista.– Jaa tekstit somessa. Tekstin paikka on toissijainen.

Page 13: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Mikko Särelä kertoo miksi hän pitää lautakuntablogia

1. Se on osa valmistautumista lautakuntaan. Kirjoittaminen pakottaa minut miettimään etukäteen sitä, mikä esityksissä on hyvää, mikä huonoa ja mikä vaatii korjattavaa. Tapa kirjoittaa asiasta etukäteen myös pakottaa minut valmistautumaan silloinkin kun on kauhea kiire eikä millään ehtisi.

2. Se on hyvä tapa vaikuttaa virkamiehiin. Niissä lautakunnissa, joissa on ollut aktiivinen bloggaaja, käsittääkseni virkamiehet yleensä seuraavat tarkkaan sitä mitä blogissa sanotaan ja tietävät valmistautua vaikeisiin kysymyksiin etukäteen. Sama pätee toimittajiin.

3. Blogiteksti lautakunnan listasta ja jälkikäteen päätöksistä toimii myös internetiin jääväksi muistutukseksi siitä, mitä on tehty ja miksi. Kun minulta kysytään "miksi teitte sitä tai tätä lautakunnassa", yleensä kaikkein parhaiten saan itselleni muistutuksen päätöksistä lukemalla vanhan blogitekstini. Vastauksenkin voi usein antaa suoraan linkkinä blogiin, mikä säästää aikaa.

4. Bloggaamalla asioista voi myös kysyä lukijoilta mielipiteitä ja tietoa. Olen muutamaankin kertaan saanut erittäin hyödyllisiä kommentteja lukijoilta, jotka tuntevat esimerkiksi luonnonsuojelua tai jotain muuta aihetta paremmin kuin minä. Ja näiden kommenttien avulla on saatu aikaan parempia päätöksiä. Avoimuus ei ole pelkästään poliittisesti viisasta, vaan fiksua siksi että saadaan paras tieto käyttöön.

5. Bloggaamalla päätöksenteon prosesseista avaan kaupunkilaisille pala kerrallaan sitä, kuinka monimutkaista kaupungin päätöksenteko on. Aika harvalla kaupunkilaisella on mitään käsitystä tästä ja asian selvittäminen on todella vaikeaa. Luottamushenkilöblogit rakentavat siltaa tämän kuilun yli.

Page 14: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Page 15: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Page 16: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Page 17: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa
Page 18: Avoimuus kunnallisessa päätöksenteossa

Valtuustoryhmän tiedotus

• Toimittajat soittelevat ryhmänjohtajalle

• Nopea reagointi vs. ryhmän keskustelu ja yhteinen kanta

• Vihreän yhdistyksen nettisivu– Yhteiset blogit, lautakuntablogit?

• Toimittajatapaamiset

• Asioiden vinkkaaminen toimittajalle

• Media on neljäs kunnallismahti!