MLL:n Satakunnan piirin

TOIMINTAKERTOMUS 2018

2

MLL Satakunnan piiri ry Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliitto Satakunnan piiri ry Antinkatu 8 28100 Pori

MLL Satakunnan piiri ry. Piirin henkilökunta 2018

Toiminnanjohtaja Jaana Hietakangas 050 320 5520

Puheenjohtaja Tuula Rouhiainen-Valo 050 918 5651

Järjestöpäällikkö Riikka Lammi 044 356 6500

Viestintäassistentti (1.10.18 alk.) Senni Pöyry 050 470 5878

Hankekoordinaattori Ystäväksi maahanmuuttajaäidille

Sarianne Taipalus 050 307 4885

Koordinoiva ohjaaja Porkkanapesä-toiminta

Mia Salomäki 050 436 9238

Ohjaaja Porkkanapesä-toiminta

Marianne Jokela 050 436 9241

Nuorisotyön koordinaattori Tuki- ja kummioppilastoiminta, prosessikoulutukset ja vanhempainillat

Tiia Rosnell 050 351 9191

Palvelukoordinaattori SHL:n mukainen tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, lastenhoitotoiminta

Hannamari Åkerlund 050 359 6107

Hankekoordinaattori Sataperhe

Merja Haaksiluoto 050 441 3234

Hankekoordinaattori Sataperhe

Sanna-Mari Piira 050 310 9958

Tukihenkilötoiminnan koordinaattori Rakkaudella Porilaisille nuorille – hanke (1.9.18 alk.)

Matleena Niekka 050 359 6128

Toiminnan ohjaaja Rikosuhripäivystyksen Porin seudun palvelupiste Toiminnan ohjaaja (15.10.18 alk. sijainen)

Tuija Mäntylä

Susanna Saivo

050 593 6706

3

Sisältö

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry. .......................................................... 4

1 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON STRATEGIA – MLL:N SUUNTA 2024 ... 5

2 MLL:N SATAKUNNAN PIIRIN TAVOITTEET JA TOIMINTA VUONNA 2018 .............. 6

2.1 Toimintakaavio 2018 ................................................................................................................... 8

3 PERHEKESKUSTOIMINTA ................................................................................................ 9

3.1 Paikallisyhdistysten ammatillinen tuki ...................................................................................... 10

3.2 Vapaaehtoistyö .......................................................................................................................... 10

3.3 Perhekahvilat ............................................................................................................................ 11

3.4 Vertaisryhmät ........................................................................................................................... 11

3.5 Kylämummit- ja vaarit .............................................................................................................. 12

3.6 Lukumummit- ja vaarit ............................................................................................................. 12

3.7 Eron edessä illat ......................................................................................................................... 13

4. LEIKKITOIMINTA, KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT ............................................ 13

5. RAKKAUDELLA PORILAISILLE NUORILLE (RAPO) ................................................. 14

6. TUKIHENKILÖ- JA TUKIPERHETOIMINTA ................................................................ 15

7. PERHEKUMMI- JA KAVERITOIMINTA; SATAPERHE-HANKE ................................ 15

8. YSTÄVÄKSI MAAHANMUUTTAJAÄIDILLE ................................................................ 18

9 NUORISOTOIMINTA ........................................................................................................ 19

9.1 Kummioppilastoiminta .............................................................................................................. 19

9.2 Tukioppilastoiminta .................................................................................................................. 20

9.3 Kotokummitoiminta .................................................................................................................. 21

9.4 Vanhempainillat ........................................................................................................................ 21

9.5 Nuorten vaikuttaminen .............................................................................................................. 21

9.6 Hyvinvointityö kouluissa ........................................................................................................... 21

9.7 Vaikuttavaa ja osallistavaa kiusaamisen vastaista työtä – prosessikoulutus peruskouluille ....... 21

9.8 LaNu-foorumi ............................................................................................................................ 22

9.9 Muut yhteistyöverkostot ja/tai tapahtumat ................................................................................ 22

10 TUKI- JA TURVAPAIKKA PORKKANAPESÄ .............................................................. 23

11. LASTENHOITOTOIMINTA ............................................................................................ 24

12 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS ................................................................................................. 24

13. PAIKKA AUKI – viestintä ................................................................................................ 25

14 PIIRIN HALLINTO ........................................................................................................... 26

14.1 Järjestörakenne ....................................................................................................................... 26

14.2 Piirin luottamuselimet ............................................................................................................. 26

14.3 Liittokokous ............................................................................................................................. 27

14.4 Talous ...................................................................................................................................... 27

14.5 Vaikuttaminen ja viestintä ....................................................................................................... 28

4

14.6 Varainhankinta ........................................................................................................................ 28

14.7 Tukipalvelut ............................................................................................................................ 28

14.8 Henkilöstö ja työyhteisön kehittäminen ................................................................................... 29

14.9 Opiskelijat ja oppilaitosyhteistyö ............................................................................................. 29

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri on vahva alueellinen lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen

vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä. Taustalla ovat valtakunnallisen MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja

päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut ihmisoikeudet ja perus-

tuslaissa turvatut perusoikeudet. MLL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiystävällistä yhteiskun-

taa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista.

MLL:n Satakunnan piiri on perustettu jo vuonna 1962. MLL:n Satakunnan piiri on yksi kymmenestä MLL:n

piirijärjestöstä Suomessa. Lapin ja Kainuun piirien jälkeen olemme kolmanneksi pienin piiri vertailtaessa pai-

kallisyhdistysten ja henkilöjäsenten määrää. Satakunnan piirin alueella toimii 31 paikallisyhdistystä. Henkilö-

jäseniä meillä on 4054 (31.12.2018). Eniten jäsenistössämme on 31-50 - vuotiaita naisia sekä 2-11-vuotiaita

lapsia, kuten muuallakin Suomessa. MLL:n Satakunnan piirin toiminta perustuu ammatillisesti ohjattuun ja

asiantuntemukseen perustuvaan vapaaehtoistyöhön. Piirin keskeinen tehtävä on vahvistaa ammatillisesti va-

paaehtoisten toimintaa. Piiritoimisto työllistää lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleviä ammatti-

laisia erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalta.

MLL:n Satakunnan piiri tarjoaa mm. perhekeskustoimintaa, ennaltaehkäisevää tukihenkilö- ja tukiperhetoi-

mintaa, ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä, vanhemmuuden tukea, maahanmuuttajien kotoutumista

edistävää toimintaa, nuorisotoimintaa, leikkiin liittyviä tapahtumia ja koulutusta, kylämummi- ja –vaaritoi-

minnan koulutuksia ja ohjausta sekä tuki- ja turvapaikkatoimintaa kahdessa eri Porin lähiössä toimivien Pork-

kanapesien muodossa. Monikulttuurisuus on yhä vahvemmin osa kaikkia palvelukokonaisuuksia.

MLL:n Satakunnan piiri on vahvasti verkostoitunut Satakunnassa niin julkisen sektorin kuin muiden järjestö-

jen sekä oppilaitosten kanssa, joiden kumppanina alueellista työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi

vahvistetaan vuosi vuodelta.

5

1 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON STRATEGIA – MLL:N SUUNTA 2024

Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL)

MLL on avoin vaikuttava valtakunnallinen järjestö,

joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hy-

vinvointia. MLL on lasten, nuorten ja perheiden ar-

jen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja, arjen

tuen kehittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL

rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiys-

tävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta ar-

vostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten

hyvinvoinnista. MLL toimii lasten oikeuksien puo-

lesta. Lasten oikeuksien perustana on YK:n lapsen

oikeuksien sopimus.

Toiminnan tahtotila 2024

• Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa

lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja

nuoret voivat hyvin.

• MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asi-

antuntija, luotettava ja ketterä kumppani, va-

paaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen ke-

hittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa in-

nostavan ja arvostavan osallistumisympäristön

vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja per-

heiden kanssa.

Arvot

• Lapsen ja lapsuuden arvostus

• Yhteisvastuu

• Inhimillisyys

• Yhdenvertaisuus

Periaatteet

• Avoimuus

• Ilo

• Kumppanuus

• Osallisuus

• Arjen arvostus

Toiminta-alueet

• Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja

perheiden kanssa

• Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki

• Vaikuttaminen lasten, nuorten ja perhei-

den hyväksi

Lapsen oikeudet YK:n yleiskokous vahvisti Lapsen oikeuksien sopi-

muksen, jotta sen jäsenvaltiot pitäisivät velvolli-

suutenaan tarjota lapsilleen parhaat mahdolliset

elinolot sekä kasvun ja kehittymisen mahdollisuu-

det. YK haluaa julistuksellaan vedota lasten van-

hempiin, järjestöihin sekä kaupunkien ja valtioi-

den päättäjiin, jotta ne pyrkivät turvaamaan kaik-

kien lasten oikeudet ja kunnioittavat niitä tehdes-

sään päätöksiä.

6

2 MLL:N SATAKUNNAN PIIRIN TAVOITTEET JA TOIMINTA VUONNA 2018

MLL:n Satakunnan piirin toimintaa ja tavoitteita

ohjasi menneellä toimintakaudella MLL:n Suunta

2024 -strategia sekä liittokokouksessa kesäkuussa

2017 Kuopiossa vahvistettu liiton kolmivuotis-

suunnitelma 2018-2020. Lisäksi MLL:n vaikutta-

mistyössä ja toiminnan painopisteissä korostuvat

meneillään olevat uudistukset. Sosiaali- ja tervey-

denhuollon uudistus (sote-uudistus) ja siihen liit-

tynyt sivistystoimen uudistus, sekä maakuntauu-

distus ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosoh-

jelma (lape) ovat olleet näkyvä osa niin valtakun-

nallisesti, kuin piirinkin vaikuttamis- ja kehittämis-

työtä edelleen vuonna 2018. Erityisesti Lape- muu-

tosohjelma, jonka päämääränä on peruspalvelui-

den vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen eh-

käiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen, on

ollut tärkeä kanava tuoda MLL:n toimintamuotoja

näkyväksi osaksi kunnallisia ja maakunnallisia lap-

siperheiden palveluita. MLL:n Satakunnan piiri on

nyt entistä vahvempi alueellinen lapsi-, nuoriso- ja

perhepoliittinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien

edistäjä Satakunnassa.

Vuonna 2018 tavoitteenamme oli rakentaa laa-

jempia ja vahvempia kumppanuuksia niin kuntien,

muiden järjestöjen, kuin kaikkien lapsiperheasioi-

den parissa toimivien keskuudessa ja tässä ko-

emme onnistuneemme. Onnistumisesta vuonna

2018 kertoo se, että vuonna 2019 MLL Satakunnan

piiri on saanut omia toiminnallisia vastuualueita

lape-työn maakunnallisessa koordinoinnissa ja so-

pinut useamman kunnan, sekä sivistys- että sote-

toimialojen kanssa entistä vahvempia kumppa-

nuuksia tuleville vuosille. Myös MLL:n piirien vä-

lillä toiminnanjohtajat tiivistivät rivejään ja tapasi-

vat työkokouksissa aiempia vuosia ahkerammin.

Piirien välillä varauduttiin yhdessä tulevaan maa-

kunta- ja soteuudistukseen ja valmistauduttiin kil-

pailuun maakunnallisten varhaisen tuen lapsiper-

hepalveluiden järjestämisessä.

Yhdessä tehostettiin mm. yhteistä ilmettä, markki-

nointia ja palvelumuotoilua ja palveluista keskus-

teltiin ensi kertaa myös kuntoutussäätiön ja piirien

välillä.

Komivuotiskaudella MLL:n tavoitteena on vahvis-

taa lapsenoikeuksiin perustuvaa vaikuttamistyötä

sekä kehittää jäsenten rekrytointia ja jäsenmäärän

ylläpitoa. MLL:n Satakunnan piirissä on 31 paikal-

lisyhdistystä ja jäsenmäärämme oli joulukuussa

2017 yhteensä 4047. Vuoden 2018 joulukuussa jä-

seniä oli 4054. Kovin suurta korotusta jäsenmää-

rään emme onnistuneet saamaan, mutta suunta

on oikea. Lapsenoikeuksiin liittyvässä vaikuttamis-

työssä puolestaan korostimme kuntayhteistyötyö-

verkostoissa kuntapäätöksiin liittyvää lapsivaiku-

tusten arviointia (LAVA) ja kehitimme MLL:n pii-

rien ja keskusjärjestön kesken MLL:n LAVA-proses-

sikoulutusta kuntien päätöksiä valmisteleville vi-

ranhaltijoille. Näitä koulutuksia ja aiheeseen liitty-

vää ohjausta on Satakunnan piiriltä tilattu jo use-

asta kunnasta vuodelle 2019. Lisäksi onnistuimme

kokoamaan järjestötoimijoita yhteen ja tarjoa-

maan muille yhdistyksille mm. Lapset puheeksi –

koulutusta, jotta lapset ja lasten etu tulisi huomi-

7

oitua niissäkin palveluissa ja yhdistysten toimin-

nassa, joissa ensisijaisena kohderyhmänä eivät

suoraan ole lapset.

MLL Satakunnan piiri paransi talouttaan ja laajensi

toimintaansa edelleen vuonna 2018. Taloudessa

onnituttiin vahvistamaan olemassa olevia toimin-

toja ja henkilöstöresurssi pystyttiin pitämään en-

nallaan. Panostimme näkyvyyteen, viestintään ja

vaikuttamiseen ja saimme STEA:lta palkkarahat

viestintäassistentin palkkaamiseen. Ajankohtai-

sella tiedottamisella ja viestinnällä vahvistamme

kaikkia toimintojamme. Onnistuimme saamaan

myös Porin kaupungin hyvinvointirahaa nuorten

tukihenkilötoimintaan, jolla lisäämme olemassa

olevia Sataperheen ja palveluiden toimintaa. Myös

nuorisotoiminta elpyi huomattavasti vuonna

2018. Tuki- ja kummioppilastoiminnan koulutuksia

sekä muita oppilaille suunnattuja koulutuksia tilat-

tiin piiriltä enemmän kuin muutamaan viime vuo-

teen. Piiri otti osaa myös kaikkiin keskusjärjestöltä

tulleisiin hankkeisiin ja vahvisti näin sijaansa pe-

rusopetukseen liittyvissä hyvinvointitehtävissä,

kuten oppilaiden osallisuuden lisäämisessä ja kiu-

saamisen vastaisessa työssä.

Talouden vahvistamiseen liittyen piirihallitus

asetti myös piirin toimitilat myyntiin keväällä

2018. Valtakulman taloyhtiö, johon piirin toimitilat

kuuluvat, teetti merkittävän julkisivuremontin

vuonna 2018, jonka vuoksi myös piirin maksamat

vastikkeet nousivat. Piirin toimitilat ovat lisäksi jo

iällä ja välttämättömiä peruskorjauksia on lähiai-

koina tehtävä, joiden lisäkustannus piirin talou-

teen tulee olemaan huomattava sekin lähivuosina.

Monikulttuurisuus ja kotouttamistyö maahan-

muuttajien parissa ei ole enää oma toimintamuo-

tonsa, vaan arkipäivää kaikissa toiminnoissamme.

Kaikessa työssämme korostamme perheiden mo-

ninaisuutta, tasavertaisuutta ja edesautamme

maahanmuuttajien kotoutumista. Vuonna 2018

juurrutettiin kotokummitoimintaa Kaarisillan ja

Käppärän kouluilla Porissa ja toiminta sai jatkora-

hoitusta Porin kaupungilta myös vuodelle 2019.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille – hanke verkos-

toitui laajalti ja on näkyvä osa satakuntalaisia maa-

hanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita

sekä sellaisenaan että yhteistyökumppanina mo-

nissa maahanmuuttajille suunnatuissa toimin-

noissa, kuten tyttöjenkahvilassa, maahanmuutta-

jien retkissä ja ammattilaisille suunnatuissa semi-

naareissa.

MLL Satakunnan piiri on osa perheystävällisten

työpaikkojen verkostoa ja tavoitteena on vuonna

2018 ollut tukea työyhteisön ja yksittäisten työn-

tekijöiden hyvinvointia. Työssä jaksamista ja

perhe-elämän yhteensovittamista työn kanssa on

tuettu joustovapaiden, lomien ja etäpäivien hyö-

dyntämisellä, työyhteisön yhteisillä kehittämispäi-

villä sekä mahdollistamalla työnohjausta. Henki-

löstötilinpäätös kertoo, että sairauslomia on yksit-

täisille työntekijöille kertynyt vähän, joillekin ei ol-

lenkaan koko vuoden aikana ja työterveyshuollon

palveluita on käytetty vähäisesti äkillisten sairas-

tumisten vuoksi. Opintovapaita tämän sijaan oli

vuonna 2018 enemmän kuin aiempina vuosina ja

muitakin palkattomia pidettiin jonkin verran.

Vuonna 2018 henkilöstöä täydensi kaksi työkokei-

lijaa sekä useat opiskelijat SAMK:sta ja DIAK:sta.

Yksi opiskelija teki opinnäytetyötä osana piirin

koulutuspakettia ja tulevien vuosien tavoitteena

on, että opinnäytetöitä tultaisiin tekemään jat-

kossa enemmänkin osana piirin hyvää toiminnan

tilastointi- ja arviointityötä.

8

PIIRIN KOKOUS, PIIRIHALLITUS, TOIMINNANJOHTAJA

NUORISOTOIMINTA

KUMMIOPPILASTOIMINTA

TUKIOPPILASTOIMINTA

KOTOKUMMITOIMINTA

VAHEMPAINILLAT

NUORTEN VAIKUTTAMINEN

PERHEKESKUSTOIMINTA

PAIKALLISYHDISTYSTEN TUKI

Vapaaehtoisten kouluttaminen

ja toiminnan koordinointi

KUNTAKUMPPANUUS

Yleisöillat, koulutukset ja vertaistukiryhmät

Sataperhe- hanke Ystäväksi maahanmuuttajaäidille - hanke

lapsivaikutusten arviointi, lapsen ja nuoren kuuleminen, innostaminen, osallistaminen, sosiaalinen vahvistaminen, yhteisöllisyys, kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuustyö,

perheiden moninaisuus ja tasavertaisuuden edistäminen

Kumppanuudet ja palvelut

LASTENHOITOTOIMINTA

(TUKIHENKILÖ- JA) TUKIPERHETOIMINTA TUKI- JA TURVAPAIKKA PORKKANAPESÄ

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS

Koulutukset

Tapahtumat

Yrityskumppanuus

2.1 Toimintakaavio 2018

9

3 PERHEKESKUSTOIMINTA

• Lape- työ

• Kuntakumppanuus

• Paikallisyhdistystoiminnan tukeminen

• Piirin perhekeskustoiminta

MLL:n Satakunnan piirin perhekeskustoiminta pe-

rustuu kuntakumppanuuteen, paikallisyhdistysten

toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan sekä piirien

vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaukseen.

Lisäksi piiri tuottaa tietoa ja alueellista toimintaa

yhteistyössä kuntakumppaneiden kanssa.

Keskusjärjestö vastaa perhekeskustoiminnan val-

takunnallisesta koordinoinnista ja arvioinnista

sekä kerää osallistujapalautetta toteuttamalla ky-

selyitä vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille.

Keskusjärjestö kehittää yhteistyössä piirien kanssa

vapaaehtoistoiminnan ohjauksen laatua ja seuran-

taa sekä nivoo MLL:n toteuttamaa perhekeskus-

toimintaa osaksi kuntien lapsi- ja perhepalveluita.

Vuonna 2018 perhekeskustoiminnassa pääpaino

oli kumppanuuden syventämisessä maakuntien,

kuntien, muiden järjestöjen ja seurakuntien

kanssa. Piirin toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö

osallistuvat alueelliseen sote- ja lape - uudistus-

työhön ja vahvistavat yhdistysten ja lapsiperhei-

den osallisuutta muutosvaiheessa.

Lape- muutostyötä (2016-2018) tehtiin vuonna

2018 Satakunnassa neljässä kehittämiskokonai-

suudessa: 1) Toimintakulttuuri uudistuu lapsen oi-

keuksiin ja tietoon perustuvaksi myös hallinnossa

ja päätöksenteossa, 2) Perhekeskustoimintamalli,

joka verkostoi lapsiperheiden palvelut toimivaksi

kokonaisuudeksi, 3) Varhaiskasvatus, koulu ja op-

pilaitos lapsen hyvinvoinnin tukena sekä 4) Erityis-

ja vaativammat palvelut verkostoidaan paremmin

keskenään ja tuodaan lähemmäksi arkea sekä pe-

ruspalveluita. MLL Satakunnan piirin toiminnan-

johtaja ja järjestöpäällikkö osallistuivat näistä kol-

men (1-3) työryhmien työskentelyyn ja pyrkivät

yhdistämään MLL:n toiminnan osaksi tulevan

maakunnan lapsi- ja perhestrategisia toimenpi-

teitä. Lisäksi toiminnanjohtaja toimi jäsenenä

soteuudistuksen valmistelun tueksi ja LAPE-muu-

tostyötä edistämään nimetyssä maakunnallisessa

lape-työryhmässä, joka toimi samalla Lape – muu-

tostyötä Satakunnassa toteuttavan Satula – hank-

keen ohjausryhmänä. Järjestö-päällikkö osallistui

kuntasopimuskuntien paikallisiin lape-ryhmiin.

SATULA-hankkeen päättyessä perhekeskustoimin-

nan kohtaamispaikkoihin liittyvä kehittämistyön

jatko ja juurrutus kirjattiin MLL Satakunnan piirille.

MLL Satakunnan piiri perusti kohtaamispaikkatyö-

ryhmän, joka aloittaisi toimintansa 2019.

MLL Satakunnan piiri sai perhekeskustoimintaan

osarahoitusta MLL:n keskusjärjestöltä STEA –

hankkeen kautta ja toiminta edellytti kuntien

kanssa tehtävää kumppanuutta ja rahoitusta. Li-

säksi toiminta vaati vielä omarahoitusosuutta,

jonka vuonna 2018 myönsi Porin lasten ja nuorten

suojelusäätiö. MLL Satakunnan piiri oli vuonna

2018 perhekeskuskumppani kunnille. Vuonna

2018 kumppanuus oli Eurajoen, Rauman, Euran,

Nakkilan, Huittisten, Säkylän, Kokemäen, Harjaval-

lan ja Porin kanssa. Perhekeskustoimintaa MLL:ssä

toteuttavat paikallisyhdistykset vahvassa kumppa-

nuudessa piirin kanssa. Piirissä perhekeskustoi-

minnasta vastasi vuonna 2018 järjestöpäällikkö.

10

3.1 Paikallisyhdistysten ammatillinen tuki

Kolmikantainen järjestö tuottaa paljon tietotaitoa

ja välittää sitä valtakunnalliselta tasolta paikalli-

selle ja päinvastoin. Piirin tehtävä on toimia asian-

tuntijana kaikissa paikallisyhdistysten kysymyk-

sissä, niin yhdistystoimintaan, kuin itse lapsi-,

perhe ja nuorisotoiminnan järjestämiseenkin liit-

tyen. Piiri (ja keskusjärjestö) kouluttaa paikallisyh-

distystoimijoita ja toimii mentorina toimintojen

käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Vahva jäsen-

kunta on MLL:n paikallisyhdistysten ja samalla

koko järjestön perusta. Piiri on tehnyt aktiivista jä-

senrekrytointia ja kehittänyt yhdessä keskusjärjes-

tön kanssa jäsenhankintakampanjoita ja uusia ide-

oita jäsenmäärän kasvattamiseen.

Piiri on vuonna 2018 toiminut yhdistysten äänenä

kuntien kanssa tehdyssä yhteistyössä. Kuntien, pii-

rin ja yhdistysten toiminta ja yhteistyö on lisäänty-

nyt merkittävästi. Piiri on toimittanut yhdistyksille

Babybag vauvalahjoja, joita yhdistykset ovat jaka-

neet mm. neuvoloiden kautta. Piiri ylläpitää face-

book-ryhmää, jossa käydään aktiivista keskustelua

paikallisyhdistysväen kesken ja heidän kanssaan.

Piiri kouluttaa ja aktivoi yhdistyksiä ja tukee hei-

dän hallitustyöskentelyään. Piiri ja yhdistysväki

osallistui yhdessä syksyllä 2018 Järjestöristeilylle.

3.2 Vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistoiminta MLL:ssa on ennaltaehkäise-

vää työtä hyvän lapsuuden ja onnellisen arjen puo-

lesta. Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta läh-

tevää, palkatonta toimintaa. Vapaaehtoiset saavat

koulutusta, ohjausta ja virkistystä. Vapaaehtoinen

voi itse päättää, kuinka usein ja mitä vapaaehtois-

työtä haluaa tehdä.

Vapaaehtoisena voi toimia mm.

• Ohjaajana perhekahvilassa tai kerhossa

• Ohjaajana isä-lapsitoiminnassa

• Kylämummina tai – vaarina

• Lukumummina tai – vaarina

• Ystävänä äidille, kummina lapsiperheelle

• Tukihenkilönä tai tukiperheenä

• Tapahtumissa

• Vertaisryhmissä

• Kerääjänä Lapset Ensin-keräyksessä

Piirin ammattilaiset kouluttavat, tukevat ja moti-

voivat vapaaehtoisia heidän tehtävissään. Vuonna

2018 MLL Satakunnan piiri on ollut entistä vetovoi-

maisempi ja erilaiset tapahtumat ja koulutukset

ovat tuoneet piirille uusia vapaaehtoisia. Lisäksi

Satakunnan piiri liittyi MLL Varsinais-Suomen pii-

rin tuottamaan Olet Tärkeä.fi – sivustolle muiden

piirien ohella. Olet tärkeä.fi – sivuilta vapaaeh-

toiseksi haluavat ja toiminnassa jo mukana olevat

voivat käydä tutustumassa ja ilmoittautumassa

koulutuksiin ja mukaan toimintaan sekä tulostaa

itselleen todistuksia vapaaehtoistoiminnasta.

11

3.3 Perhekahvilat

MLL Satakunnan piirin alueella on n. 18 perhekah-

vilaa. Perhekahviloihin ovat kaikki lapsiperheet

tervetulleita. Perhekahvilassa vanhemmat tutus-

tuvat paikkakunnan muihin, samassa elämäntilan-

teessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäis-

tään seuraa. Perhekahvilassa jutellaan ja kahvitel-

laan, leikitään lasten kanssa tai kuullaan asiantun-

tija-alustuksia. Asiantuntijavierailut suunnitellaan

perhekahvilakävijöiden toiveiden mukaisesti. Per-

hekahvilat toimivat suurimmaksi osaksi vapaaeh-

toisvoimin. Perhekahvilat kokoontuvat erilaisissa

kerhotiloissa, neuvoloissa, päiväkodeissa tai leikki-

puistoissa. Perhekahvilat ovat avoinna yleensä aa-

mupäivisin, 1 - 2 kertaa viikossa, pari tuntia kerral-

laan. Joillakin alueilla on myös iltaperhekahviloita.

Perhekahvilat ovat meneillään olevan LAPE-muu-

toksen ja perhekeskustoimintaan liittyvien koh-

taamispaikkojen ydintoimintaa. Vuonna 2018 piiri

kartoitti aktiivisesti Satakunnassa toimivia perhe-

kahviloita ja toimintaan liittyvän tuen tarpeita.

Perhekahvilakoulutuksia ja perehdytyksiä pidettiin

yhteensä viisi kappaletta.

MLL Satakunnan piiri ylläpitää kahta perhekahvi-

laa. Vuoden 2018 aikana molemmat perhekahvilat

siirtyivät osaksi SOTE-keskus Cottonin kohtaamis-

paikka Puuhavillan toimintaa. Molemmat perhe-

kahvilat ovat matalan kynnyksen kohtaamispaik-

koja alueen lapsiperheille.

3.4 Vertaisryhmät

Vertaisryhmätoiminta on ennaltaehkäisevää, ma-

talan kynnyksen toimintaa, jolla vahvistetaan van-

hemmuutta ja lisätään perheiden omia voimava-

roja. Toiminta lisää perheiden omaa arjen ongel-

mien asiantuntijuutta ja toisista välittämistä sekä

yhteistä kasvatusvastuuta lapsista.

Toiminnalla kasvatetaan perheiden sosiaalista

pääomaa, epävirallista tukiverkostoa ja vahviste-

taan asuinalueiden yhteisöllisyyttä. MLL:n Sata-

kunnan piirissä vertaisryhmien ohjaajia tuetaan

ammatillisesti. Ohjaajat ovat yleensä vapaaehtoi-

sia. Omakohtaiseen kokemukseen perustuva halu

auttaa ja helpottaa muiden arkea on palkitsevaa.

Ammatillisella ohjauksella tuetaan ohjaajaa ja an-

netaan lisävalmiuksia kehittää toimintaa.

Vuonna 2018 piirin toiminnassa oli keskosvan-

hempien vertaisryhmä sekä isä – lapsi ryhmä. Isä-

lapsitoiminta on monipuolista yhdessä tekemistä.

Se on isien ohjaamaa, isien omista tarpeista nou-

sevaa, yhdessä oloa lasten ja muiden isien kanssa.

MLL Satakunnan piirin isä-lapsitoiminnalla on oma

Facebook-ryhmä, jossa isät sopivat yhteiset teke-

miset ja kulloiset vastuuhenkilöt. Keskoslasten

vanhempien vertaisryhmästä vastaa vapaaehtoi-

nen keskoslasten äiti.

17.11 Maailman keskoslastenpäivänä vietettiin

MLL Satakunnan piirin LAPSI- JA LEIKKIMESSUT.

Keskosperheiden ryhmä tekee säännöllistä yhteis-

työtä Satakunnan Keskussairaalan Keskolan

kanssa. Ryhmän jäsenet jakavat tietoa ryhmästä ja

käyvät tapaamassa perheitä osastolla.

12

MLL:n Satakunnan piirin henkilökunta kouluttau-

tui elokuussa 2018 jututtamo- kouluttajakoulutuk-

sessa. MLL Satakunnan piiri tekee tiivistä yhteis-

työtä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK)

sosiaalialan koulutuksen kanssa. SAMK:in kanssa

sovittiin Jututtamo-ohjaajakoulutuksen opin-

noista osana sekä sosionomien lastensuojelun,

perhetyön ja nuorisokasvatuksen että varhaiskas-

vatuksen opintoja keväällä 2019. Jututtamot ovat

lasten vanhemmille tarkoitettuja vartaisryhmiä.

Jututtamossa tavoitteena on keskustella erilaisista

lapsiperheen arkeen liittyvistä asioista lapsen nä-

kökulmasta käsin. Tavoitteena on vahvistaa van-

hemman kykyä tunnistaa lapsen tunteita ja tar-

peita ja herättää vanhempia pohtimaan, miten nii-

hin voisi vastata lapsen kehitystä tukevalla tavalla.

SAMKin ja MLL:n Satakunnan piirin välisen yhteis-

työn lisäksi yhteistyökumppaneina jututtamo-ryh-

mien kokoamisessa toimivat koulujen ja päiväko-

tien työntekijät, kuraattorit sekä neuvoloissa ter-

veydenhoitajat. Kumppani voi olla myös joku muu

kohderyhmää tapaava ammattilainen. Jututtamot

ovat LAPE – muutosohjelman tavoitteen mukaista

vanhemmuuden tukea ja yhdenmukaisia mentali-

saatiomenetelmään perustuvia jututtamoita to-

teutetaan ympäri Suomea MLL:n piirien koordi-

noimana, toimihenkilöiden kouluttamien jutut-

tamo-ohjaajien toimesta.

3.5 Kylämummit- ja vaarit

MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia,

jotka toimivat lasten kanssa muun muassa perhe-

kahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa, kouluissa ja

kirjastoissa.

Valtakunnallisten tilastojen mukaan puolet kylä-

mummeista ja -vaareista käy tapaamassa lapsia

kerran viikossa, muut useammin tai harvemmin.

Mummit ja vaarit osallistuvat oman elämäntilan-

teensa ja voimiensa mukaan. Kylämummeille ja -

vaareille järjestetään aloituskoulutuksen lisäksi

myös vertaistapaamisia ja virkistystä.

Vuonna 2018 pidettiin kylämummi- ja vaari koulu-

tukset Eurassa ja Huittisissa. Koulutuksissa saatiin

yhteensä 11 uutta vapaehtoista toimintaan.

3.6 Lukumummit- ja vaarit

Lukumummit ja -vaarit lukevat kouluilla yhdessä

alakouluikäisten lasten kanssa, jotka kaipaavat li-

säharjoitusta lukemiseen. Tuki on suunnattu eri-

tyisesti maahanmuuttajataustaisten lasten avuksi.

Vapaaehtoiset mummit ja vaarit lukevat yhdessä

lasten kanssa koulupäivän aikana kahden kesken

tai pienissä ryhmissä. Lapset saavat lisää mukavia

lukukokemuksia ja myönteistä palautetta sekä

kontaktin toiseen sukupolveen.

Lukumummi ja -vaarit on osa kylämummi- ja vaa-

ritoimintaa. Paikallisyhdistykset toteuttavat sitä

piirin tuella ja yhteistyössä koulun kanssa. Porin

alueella piiri myös organisoi toimintaa. Vuonna

2018 järjestettiin yksi Lukumummi- ja vaari -kou-

lutus Porissa. Aktiivisia Lukumummeja- ja vaareja

oli vuonna 2018 noin 10. Osa vapaaehtoisten tie-

doista puuttuu, koska lukumummi- ja vaaritoi-

minta oli vuonna 2018 siirtymävaiheessa Niilo

Mäki instituutilta MLL:n piireille.

13

3.7 Eron edessä illat

Eron edessä illat ovat osa lape – työssä suunnitel-

tua satakuntalaista eropolkua ja piiri organisoi

näitä yhteistyössä kuntien ammattilaisten kanssa.

Tilaisuuksien tavoitteena on jakaa eroon liittyvää

tietoa eroa suunnitteleville/ eron jo kokeneille

vanhemmille siten, että lapsen etu tulee elämän-

muutoksessa nähdyksi ja kuulluksi. Tilaisuudet

ovat avoimia ja maksuttomia. Vuonna 2018 MLL

Satakunnan piiri koordinoi alueella neljä eron

edessä iltaa; Harjavallassa, Raumalla ja Eurassa

kaksi iltaa.

4. LEIKKITOIMINTA, KOULUTUKSET JA TA-PAHTUMAT

Koko Suomi leikkii -hanke (2013-2016) käynnisti

vahvan leikin osaamisen Satakunnassa. Leikkitoi-

minnassa edelleen vuonna 2018 tuettiin leikin jat-

kumista ja innostettiin paikallisyhdistyksiä jatka-

maan mm. Terhokerhoja. Leikki näkyi MLL Sata-

kunnan piirissä myös tapahtumina ja koulutustar-

jonnassa. Leikkikoulutuksen kehittämistä jatket-

tiin sosionomiopiskelijan opinnäytetyönä.

MLL Satakunnan piiri otti vuonna 2018 osaa kump-

paneidensa laadukkaisiin tapahtumiin ja järjesti

toisen kerran omat lapsi- ja leikkimessut.

MLL Satakunnan piiri oli mukana järjestämässä Eu-

rajoella Valoa perheille tapahtumaa ja Harjaval-

lassa Perhepäivää. Valtakunnallinen Leikkipäivä

12.5.2018 näkyi Ulvilassa Hevisaurus- Festareilla.

Piirin omat Lapsi- ja leikkimessut vietettiin

17.11.2018 yhteistyössä Satakunnan Osuuskau-

pan kanssa. MLL Satakunnan piiriltä löytyy koke-

musta ja vahvaa osaamista tapahtumien järjestä-

misessä ja koordinoinnissa. Messujen päämääränä

oli palvella ammattilaisia lapsi-, nuoriso ja perhe-

asioiden parissa sekä tuottaa iloa ja elämyksiä lap-

sille, nuorille ja perheille.

14

5. RAKKAUDELLA PORILAISILLE NUORILLE (RAPO) Rakkaudella porilaisille nuorille –hankkeen tarkoi-

tuksena on lisätä 13-17 vuotiaiden porilaisten

nuorten hyvinvointia kouluttamalla heille turvalli-

sia aikuisia tukihenkilöiksi. Tukihenkilötoiminta on

matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää ja maksu-

tonta palvelua. Turvallinen aikuiskontakti tukee

nuoren kasvua ja kehitystä tarjoamalla luotetta-

van ihmissuhteen.

Hankkeen rahoittaa Rakkaudella porilaisille nuo-

rille –vaikuttavuusinvestointiraha, joka myönnet-

tiin MLL Satakunnan piirille nuorten tukihenkilö-

toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointirahan

myönsi Porin hyvinvointityöryhmä. Hanke toteu-

tetaan 1.9.2018-30.6.2019 välillä ja sen aikana py-

ritään laajentamaan, kehittämään sekä organisoi-

maan ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimin-

taa nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tukihenkilö tapaa nuorta noin kaksi kertaa kuu-

kaudessa, pari tuntia kerrallaan. Hän viettää jaka-

matonta aikaa nuoren kanssa yhteisen mielekkään

tekemisen parissa. Tukihenkilöltä ei vaadita mi-

tään erityistä osaamista tai ammattia, hän on ai-

van tavallinen ja turvallinen aikuinen. Tärkeintä

ovat yhteiset hyvät kokemukset ja molemminpuo-

linen ilo.

Tuen tarpeessa nuori voi itse hankkiutua tuen pii-

riin tai hän voi ohjautua siihen vanhempiensa tai

ammattilaisen aloitteesta. Tukihenkilön tarpee-

seen vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi

nuoren pieni tukiverkosto, luotettavan aikuisen

puuttuminen tai yksinäisyys. Tukihenkilötoiminta

ei vaadi minkäänlaista sosiaalihuollonasiakkuutta.

Tukihenkilötoiminnan tarvetta kartoitettiin

8.11.2018 tukioppilaiden suurleirillä. 14-15 vuoti-

aista nuorista 91 vastasi kyselyyn. Yli puolet vas-

tanneista kokivat, että he itse tai heidän tunte-

mansa nuori hyötyisi tukihenkilöstä. Monet nuo-

rista olivat myös valmiita ottamaan tukihenkilön

vastaan, jos heillä olisi siihen mahdollisuus.

Kuva Esa Kyyrö

Tukihenkilökoulutuksia järjestettiin 2018 vuoden

puolella kaksi ja 2019 keväällä koulutuksia pide-

tään vielä kolme. Koulutuksiin osallistui yhteensä

17 henkilöä ja ensimmäiset tukisuhteet solmittiin

jo marraskuun 2018 alkupuolella.

Kaikki tukihenkilöt koulutetaan ja haastatellaan

ennen tukisuhteen solmimista. Koulutukseen on

mahdollista ilmoittautua joko Olet tärkeä -nettisi-

vuston tai Porin tukihenkilötoiminnan koordinaat-

torin kautta.

Rakkaudella porilaisille nuorille –hankkeessa teh-

dään yhteistyötä Porin kaupungin sosiaalityönteki-

jöiden ja –ohjaajien, kuraattorien, perhetyönteki-

jöiden sekä muiden MLL:n työntekijöiden kanssa.

Toiminta jatkuu Sataperheen ja MLL:n tukihenkilö-

ja tukiperhetoiminnan alla hankkeen päätyttyä.

15

6. TUKIHENKILÖ- JA TUKIPERHETOIMINTA

Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta on ammatilli-sesti ohjattua vapaaehtoistyötä. Se oli vielä 2018 ehkäisevää, avohuollollista lastensuojelua varhai-sen puuttumisen näkökulmasta. Vapaaehtoistoi-mintaan perustuva tukihenkilö- ja tukiperhetoi-minta pyrittiin 2018 siirtämään ja juurruttamaan sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden piiriin, eikä MLL:n palveluita ja toimintoja tarjota osana erityis- ja vaativamman tason; lastensuojelun pal-veluita. Osa tukisuhteista jäi kuitenkin vielä lasten-suojelun avohuollon tukitoimeksi ja siirtyivät edel-leen vuodelle 2019. Tukihenkilötoiminnan ensisijainen kohderyhmä ovat 7-18-vuotiaat ja tukiperhetoiminnan 1-18-vuotiaat lapset ja nuoret ja he ohjautuivat toimin-nan piiriin vuonna 2018 sosiaalihuoltolain mukais-ten palveluiden työntekijöiden kautta, osa vielä lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden kautta. Tukisuhteita vuonna 2018 oli kaikkiaan 19. Palvelua koordinoi palvelukoordinaattori. Tuki-henkilö- ja tukiperhetoimintaa rahoittivat palvelua ostavat kunnat sekä ajoittaiset kohdennetut avus-tukset/lahjoitukset. Vuoden 2018 toiminnassa tavoitteena oli huomi-oida yhä enemmän kaikki tukihenkilötoiminnasta hyötyvät henkilöt ja tehdä vahvaa yhteistyötä Rak-kaudella porilaisille nuorille -hankkeen sekä Sata-perhe -hankkeen kanssa. Palvelukoordinaattori teki vuonna 2018 tiivistä parityöskentelyä Rakkau-della porilaisille nuorille (RAPO) – hankekoordi-naattorin kanssa ja oli mukana syksyllä 2018 to-teutetuissa RAPON tukihenkilökoulutuksissa Po-rissa. Vapaaehtoisten virkistystoimintaa järjestet-tiin yhdessä Sataperheen ja Ystäväksi maahan-muuttajaäidille – hankekoordinaattorien sekä Ri-kosuhripäivystyksen toiminnanohjaajan kanssa.

7. PERHEKUMMI- JA KAVERITOIMINTA; SA-TAPERHE-HANKE

Sataperhe -hanke on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on luoda satakuntalainen toimintamalli ammatillisesti ohjattuun, vapaaehtoistyöhön perustuvaan tukihenkilö ja -perheverkostotoimintaan. Hankkeessa on mukana 6 tukihenkilö- ja/tai tukiperhetoimintaa Satakunnassa toteuttavaa kansalaisjärjestöä, Satakunnan yhteisökeskus sekä oppilaitoksista Samk ja Diak. Sataperhe on STEA:n Kaikille Eväät Elämään -avustusohjelman hanke. Ohjelmakausi on 1.7.2017 – 31.12.2020. Hanke keskittyy luomaan ja kehittämään ennaltaehkäisevää, perheiden tarpeisiin vastaavaa matalan kynnyksen tukihenkilötoimintaa, jossa lapsi, nuori tai perheen vanhemmat voivat itse pyytää tukihenkilön, eikä tukihenkilön saamiseksi tarvita lastensuojelun asiakkuutta. Lapset, nuoret ja perheet saavat oikea-aikaisesti tukea elämän tilanteisiin ennen kuin tilanteet kärjistyvät ja kriisiytyvät. Tällä tavoin lisätään perheiden omia voimavaroja, edistetään alueellista tasa-arvoa, lasten ja nuorten osallisuutta omissa asioissaan ja siirretään konkreettisilla toimilla tukityön painopistettä ennalta ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään suuntaan korjaavan työn sijaan. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivat viranomaistahot voivat ohjata perheitä tämän matalan kynnyksen, helposti saavutettavan palvelun piiriin ja näin tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Mukana oleville järjestöille hanke tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää omaa tukihenkilötoimintaansa sekä oppia muilta järjestöiltä. Hankkeen avulla yhteistyö myös maakunnan ja järjestöjen välillä lisääntyy ja julkisen sektorin palvelutuotannon tuki kasvaa. Toiminnan maantieteellisenä alueena toimii koko Satakunnan alue. Työntekijät Hankkeessa työskenteli kokoaikaisesti kaksi hankekoordinaattoria; Merja Haaksiluoto ja Sanna-Mari Piira, joiden tehtäviin kuului koko Sataperhe-hankkeen toiminnoista vastaaminen.

16

Ensimmäinen kokonainen toimintavuosi kului uusien vapaaehtoisten rekrytoimisessa ja kouluttamisessa, Sataperheen toiminnasta ja sen tarjoamasta tuesta perheille ja lapsiperheiden kanssa toimiville viranomaisille tiedottamisessa sekä perheiden ja vapaaehtoisten yhdistämisessä. Satakunnan maakunnan hahmottaminen ja suunnitteleminen, mistä koulutukset aloitetaan, miten toimintaprosessit etenevät perheiden ja vapaaehtoisten kohdalta sekä yhteistyökumppaneiden löytäminen kunnista ovat vieneet runsaasti aikaa. Koordinaattorit ovat halunneet varmistaa, että jokainen perhe ja vapaaehtoinen saa tasalaatuista palvelua sekä ohjausta, joten yhteisen toimintamallin ja toimintaperiaatteiden työstäminen on vaatinut suunnitelmallisuutta. Työnohjaus kerran kuussa on ollut ensimmäisenä vuonna avuksi toimintaprosessien ja arvioinnin kehittämisessä. Kaikille Eväät Elämään koordinaatiohankkeen järjestämät koulutukset ja verkostopäivät ovat antaneet koordinaattoreille hyvää tietopohjaa ja tukea hanketyöhön. Hankekoordinaattorit osallistuivat mm. Satula-hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, MLL:n Satakunnan piirin lapsi- ja leikkimessuille, Harjavallan perhepäivään, Kaikille eväät elämään koordinaatio hankkeen verkosto- ja koulutuspäiville, MLL:n järjestämille järjestöpäiville sekä perhe- ja kaveritoiminnanpäiville. Haaksiluoto oli mukana Porin Valikkotoiminnan tapaamisissa ja Valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä. Piira toteutti keväällä 2018 yhteistyössä Porin kaupungin perheneuvolan kanssa lasten erovertaisryhmän. Yhteensä hankekoordinaattorit esittelivät Sataperhettä 17 tilaisuudessa ja tapahtumassa. Hankkeen ohjausryhmä hankkeen ohjausryhmän jäsenet tulivat järjestöistä, jotka jo hankkeen hakuvaiheessa olivat ilmaisseet olevansa mukana Sataperhe-hankkeessa. Ohjausryhmässä oli seuraavien järjestöjen edustus: FinFami Satakunta ry., Euran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry., MLL Satakunnan piiri ry., Porin Sininauha Ry., Satakunnan Syöpäyhdistys ja Satakunnan Yhteisökeskus. Lisäksi ohjausryhmässä olivat

mukana Porin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän perhefoorumin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja oppilaitosyhteistyön (Samk ja Diak) edustajat. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana neljästi: 17.01.2018, 2.5.2018, 29.8.2018 sekä 3.12.2018 Sataperhe tarjosi 2018 yhteistyökumppaneilleen maksuttoman Lapset Puheeksi® -menetelmäkoulutuksen. Lapset puheeksi on yksi näyttöön perustuvista menetelmistä ja yksi Toimiva lapsi & perhe menetelmistä. Koulutus on kaksi päiväinen ja kolmas päivä Lapset Puheeksi® -neuvonpito koulutus pidetään tammikuussa 2019. Koulutukseen osallistui Porin Sininauhan, FinFami Satakunnan ja Yhteisökeskuksen lapsiperheiden kanssa toimivia työntekijöitä yhteensä 8 henkilöä.

17

Tukea hakeneet perheet ja tukisuhteet Tukea hakeneita perheitä on koko hankkeen aikana (syksy 2017 – 2018) haastateltu yhteensä 49, joista tukisuhde on aloitettu yhteensä 31 perheessä (yhdessä perheessä saattaa useammalla kuin yhdellä lapsella olla oma tukisuhde). Lapsia tukisuhteen piirissä oli vuoden aikana 45. Tukisuhteita muodostettiin vuonna 2018 yhteensä 38, joista päättyi 7. Perheitä, jotka odottavat vapaaehtoista oli vuoden lopussa ollut 10. Osa perheistä on saanut tukea muualta (esimerkiksi tukiperheen), osa perheistä on ohjattu muiden palveluiden piiriin, osa perheistä haluaa sellaisen vapaaehtoisen, jota ei ole tarjota (esim. miehen) ja osa perheistä asuu niin etäällä, jonne vapaaehtoisilla ole mahdollisuutta kulkea. Vuoden 2018 lopussa tukisuhteita oli toiminnassa Satakunnan alueella 31. Vapaaehtoiset, vapaaehtoisten koulutukset ja toiminnanohjaus Vuoden 2018 aikana Sataperhe on kouluttanut yhteensä 40 vapaaehtoista. Muualla koulutettuja vapaaehtoisa tuli mukaan toimintaan 4 ja perehdytyskoulutuksella yksi. Näistä 45:stä koulutetusta mukaan Sataperheen toimintaan lähti 27. Tukisuhteessa oli yhteensä 37 vapaaehtoista (syksyllä 2017 koulutettiin 16, joista toimintaan lähti 10). 2018 lopussa oli mukana 30 vapaaehtoista, joilla oli voimassa oleva tukisuhde. Sataperheen vapaaehtoiset ovat vuoden 2018 aikana tavanneet tuettaviaan yhteensä 289 kertaa ja 845,5 tuntia.

Koulutuksen kesto on 16 tuntia, ja kouluttajina vuoden 2018 koulutuksissa toimivat Sataperheen koordinaattorit. Jo olemassa oleville tukihenkilöille järjestettiin vuoden aikana kolme virkistäytymistä sisältänyttä toiminnanohjauspäivää ja yksi virkistysilta. Toiminnanohjauspäivät oli suunnattu ainoastaan toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille. Lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat viranomaistahot Vuoden 2018 koordinaattorit ovat tehneet yhteystyötä satakuntalaisten lasten ja lapsiperheiden kanssa työtä tekevien viranomaistahojen kanssa. Yhteistyömuodot eri kuntien välillä ovat vaihdelleet. Yhteistyö on suunnattu lapsiperheiden peruspalveluissa työtä tekeville toimijoille. Tuen piiriin haluavia perheitä on tullut kuntien peruspalveluissa toimivien työntekijöiden kautta (kuraattorit, perhetyöntekijät, ehkäisevä perhetyö, terveydenhoitajat, perheneuvolan työntekijät sekä sosiaalitoimi). Koordinaattorit ovat haastatelleet osan perheistä perheen kanssa työskentelevän viranomaisen kanssa, jos perhe on ennestään tuntenut työntekijän ja toivonut hänen läsnäoloaan.

18

8. YSTÄVÄKSI MAAHANMUUTTAJAÄIDILLE Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -hankkeella

(2016-2018) oli toimintaa vuonna 2018 yhteensä 5

paikkakunnalla: Eurassa, Harjavallassa, Kankaan-

päässä, Porissa ja Raumalla.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan ta-

voitteena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien

vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä hei-

dän syrjäytymistään sosiaalisten verkostojen laa-

jentamisen avulla. Toiminnan tarkoituksena on et-

siä suomea puhuvia naisia ystäviksi maahanmuut-

tajanaisille. Suomea puhuvan ystävän avulla maa-

hanmuuttajaäidit voivat harjoitella suomen kieltä

ja he saavat mahdollisuuden tutustua suomalai-

seen yhteiskuntaan arjesta käsin. Toiminnan taus-

talla on ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta.

Äitiys ei ole kriteeri toimintaan osallistumiselle.

Vuonna 2018 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -

toiminnassa järjestettiin 5 peruskoulutusta uusille

vapaaehtoisille (Pori x 2, Kankaanpää, Rauma,

Eura) Vuonna 2018 koulutettuja vapaaehtoisia 37,

joista toimintaan lähti v.2018 mukaan 24. Lisäksi 6

koulutuksen käynyttä harkitsi lähtevänsä mukaan

toimintaan tulevaisuudessa. Tapahtumissa oli v.

2018 järjestelyapuna 2 vapaaehtoista. Vuonna

2017 ystäväksi ryhtyneistä uusista vapaaehtoisista

(n=23) yhteensä 15 oli toiminnassa mukana myös

vuonna 2018.

Vuonna 2016 ystäväksi ryhtyneistä vapaaehtoi-

sista (n=22) yhteensä 4 henkilöä oli toiminnassa

mukana edelleen vuonna 2018.

Vuonna 2018 järjestettiin Ystäväksi maahanmuut-

tajaäidille -toiminnassa 7 yhteistä tapaamista toi-

minnassa mukana oleville ystäväpareille ja lapsille

eri puolilla Satakuntaa (Kankaanpää, Rauma, Har-

javalta, Eura). Porissa yhteisiä tapaamisia ei järjes-

tetty, sillä Porissa yhteisten tapaamisten sijaan jär-

jestetään Naisten ja tyttöjen kahvilatoimintaa,

josta jäljempänä. Lisäksi toiminnassa mukana ole-

ville vapaaehtoisille järjestettiin erikseen 3 vertais-

tapaamista (Pori, Rauma, Kankaanpää). Vapaaeh-

toisille tarjottiin virkistystä 2 kertaa yhteistyössä

muiden MLL:n Satakunnan piirin toimintojen

kanssa.

Vuonna 2018 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -

toiminta oli mukana järjestämässä tapahtumia ja

toimintaa yhteistyötahojen kanssa: Taikametsä-

metsäretki (yhteistyötahona Satakunnan moni-

kulttuuriyhdistys ja Porin seurakunta) ja Naisten ja

tyttöjen kahvilatoiminta Porissa (kokoontumisia 7

kertaa vuonna 2018, 3h/kerta), yhteistyötahona

Porin kaupunki, Rakastajat-teatteri ja Satakunnan

Yhteisökeskus. Lisäksi Ystäväksi maahanmuuttaja-

äidille -toiminta osallistui maahanmuuttajien ko-

toutumisen edistämiseen liittyviin alueellisiin työ-

ryhmiin ja ”Asiakas vieraasta kulttuurista - Miten

kohdata nuori? Näkökulmia ja työkaluja nuorten

maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen” -

seminaarin järjestämiseen yhteistyökumppanei-

den (Porin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, Sa-

takunnan Yhteisökeskus, SATSHP, Satakunnan

Monikulttuuriyhdistys, Diak Pori) kanssa.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta oli mu-

kana Leader-rahoitteisessa Immigrant integration

to rural areas -hankkeessa, jossa oli toimijoita Suo-

mesta, Ruotsista, Itävallasta ja Saksasta ja jossa

ideana oli koota hyviä käytäntöjä kotoutumisen

edistämiseen eri maista. Kyseinen hanke päättyi

vuonna 2018.

19

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -hanketta ra-

hoittaa STEA. Toimintavaroja saatiin myös Porin

kaupungin yleishallinnon myöntämästä monikult-

tuuritoiminnan avustuksesta sekä Siviksen kor-

vauksista (vapaaehtoisten koulutukset). Matkat ja

ylläpidon Saksaan ja Lappajärvelle kustansi Lea-

der-rahoitteinen Immigrant integration to rural

areas -hanke.

9 NUORISOTOIMINTA

• Kummioppilastoiminta

• Tukioppilastoiminta

• Kotokummitoiminta

• Vanhempainillat

• Nuorten vaikuttaminen

• Nuorten hyvinvoinnin edistäminen

MLL:n Satakunnan piirillä on pitkä kokemus koulu-

kumppanuudesta, koulujen tukioppilastoiminnan

ja kummioppilastoiminnan tukemisesta, oppilas-

kuntatyön kehittämisestä ja koulurauhan sekä las-

ten oikeuksien edistämisestä. MLL:n Satakunnan

piiri edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä

tuo lasten ja nuorten näkökulmaa päätöksente-

koon. MLL:n Satakunnan piiri kohtaa vuoden ai-

kana satoja nuoria erilaisen toiminnan kautta ja

kehittää toimintaansa kuuntelemalla nuorten

ääntä.

9.1 Kummioppilastoiminta

Kummioppilastoiminta on peruskoulun 1.-6. vuo-

siluokkien yhteisöllistä toimintaa, jonka tavoit-

teena on kehittää koulun ilmapiiriä, edistää ensim-

mäisten luokkien oppilaiden sopeutumista kou-

luun ja vahvistaa oppilaiden sosiaalisia taitoja.

Kummioppilastoiminta on keino tukea koululais-

ten epämuodollista oppimista, sosiaalisuuteen,

yhteisöllisyyteen ja toisten huomioon ottamiseen

kasvamista. Kummioppilastoiminnassa toteutuvat

monet koulun muodollisen oppimisen tavoitteet.

Kummioppilastoiminnassa ylempien luokkien op-

pilaat toimivat nuorempien oppilaiden vertaistu-

kena ja malleina, kummeina. Kummeina toimivat

saavat aikuisilta tehtäväänsä valmennusta ja oh-

jausta.

Vuoden 2018 aikana järjestettiin kaksi kummiop-

pilastoiminnan peruskoulutusta.

Kummioppilastoiminnan rahoituksen mahdollista-

vat keskusjärjestön kautta STEA sekä Satakun-

nassa Vakka-Suomen nuorisosäätiö ja Porin lasten

ja nuorten suojelusäätiö.

20

9.2 Tukioppilastoiminta

Tukioppilastoiminta on vahvasti koulun hyvinvoin-

tityötä. Tukioppilastoiminnassa näkyvät MLL:n toi-

mintaa ohjaavat arvot: lapsen ja lapsuuden arvos-

tus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus,

yhdenvertaisuus ja ilo. Tukioppilastoiminnan ylei-

set tavoitteet pohjautuvat Perusopetuslakiin

(1998, 2§), jonka mukaan ”perusopetuksen tavoit-

teena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen

sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja

taitoja.” Tavoitteena on toiset huomioivan käyt-

täytymisen edistäminen koulussa, nuorten osalli-

suuden lisääminen koulussa, ongelmien ennalta-

ehkäiseminen sekä yksilönä kehittyminen esimer-

kiksi sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä lisäämällä.

Tukioppilastoiminta on yläkoulussa toimiva tuki-

järjestelmä, joka perustuu vertaistukeen. Tukiop-

pilastoiminnasta vastaa koulussa työskentelevä ai-

kuinen, jota MLL tukee ammatillisesti.

Satakunnassa toimii yli 600 tukioppilasta ja toi-

minta kattaa koko maakunnan. Tukioppilastoimin-

nan indikaattorien 2018 avulla arvioituna Satakun-

nan tukioppilastoiminta tavoittaa koulut erittäin

hyvällä tasolla ja toimii koulujen kanssa tiiviissä

verkostossa.

Vuonna 2018 järjestettiin yhteensä 18 tukioppilai-

den peruskoulutusta sekä 17 tukioppilaiden jatko-

koulutusta. Peruskoulutuksissa keskityttiin tukiop-

pilastoiminnan perusteisiin, arvoihin ja tavoittei-

siin sekä ryhmän toimintaan ja tukioppilaan tehtä-

viin. Jatkokoulutusten aiheina on ollut mm. kiusaa-

misen ehkäiseminen sekä tunne- ja vuorovaikutus-

taidot.

Tukioppilasleirejä järjestettiin vuoden 2018 aikana

kaksi. Kevään leirin teemana oli yhdenvertaisuus

ja syksyn suurleirin aiheena oli hyvinvointitaidot.

Leireille osallistui yhteensä 128 tukioppilasta sekä

13 tukioppilasohjaajaa.

Tukioppilasohjaajille järjestettiin tapaamisia niin

piiritoimistolla kuin leirien yhteydessäkin. Lisäksi

tukioppilasohjaajille järjestettiin jatkokoulutus yh-

teistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa.

Lisäksi järjestettiin tukioppilastoiminnan esittely ja

ohjauskäynti koululle sekä tarjottiin tukea tukiop-

pilasohjaajille.

Tukioppilastoiminnan suunnittelussa ja toteutuk-

sessa huomioidaan MLL:n valtakunnalliset/ piirien

yhteiset tavoitteet. Vuoden 2019 nuorisotoimin-

nasta on tehty suunnitelma MLL:n keskusjärjestön

kanssa.

Muita nuoriin liittyviä tapahtumia, koulutuksia tai

vanhempainiltoja oli yhteensä 15.

Kummioppilastoiminnan, tukioppilastoiminnan ja

muiden nuoriin liittyvien tapahtumien/koulutuk-

sien kautta tavoitettiin yhteensä lähes 1300

nuorta ja yli 300 nuorten parissa työskentelevää

aikuista tai nuorten vanhempaa.

Tukioppilastoiminnan rahoituksen mahdollistavat

keskusjärjestön kautta STEA sekä Satakunnassa

Vakka-Suomen nuorisosäätiö ja Porin lasten ja

nuorten suojelusäätiö. Toimintaa rahoitetaan

myös koulutuksilla, Opintokeskus Siviksen kor-

vauksilla sekä päivätyökeräyksen tuotoilla.

21

9.3 Kotokummitoiminta

Kotokummitoiminnassa koulutettiin peruskou-

luikäisiä toimimaan kotokummeina peruskou-

luikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Kohdekou-

luiksi valikoitui kaksi porilaista koulua, joissa on

maahanmuuttajaoppilaita. Keväällä 2018 järjes-

tettiin kouluissa toimiville nimetyille kotokum-

miohjaajille päivän koulutus ohjaajana toimimi-

sesta. Koulutukseen osallistui yhteensä neljä kou-

lun henkilökuntaan kuuluvaa aikuista. Lisäksi ke-

väällä järjestettiin tuleville kotokummioppilaille

päivän peruskoulutus. Koulutukseen osallistui 20

oppilasta kahdesta koulusta.

Kotokummeille ja maahanmuuttajaoppilaille jär-

jestettiin lisäksi yhteinen joulutapahtuma loppu-

vuodesta 2018. Joulutapahtumassa oppilaat koris-

telivat yhdessä joulupipareita, askartelivat joulu-

kortteja, kuuntelivat joulumusiikkia sekä viettivät

aikaa yhdessä. Joulutapahtumaan osallistuivat

myös koulujen kotokummiohjaajat.

Kotokummitoimintaa rahoitettiin Porin kaupun-

gilta saatavalla monikulttuuriavustuksella.

9.4 Vanhempainillat

MLL:n Satakunnan piirin vanhempainillat keskittyi-

vät vuonna 2018 mediakasvatukseen. Vanhempai-

niltoja järjestettiin yhteensä kolme Satakunnan

alueella.

Vanhempainiltoja rahoitettiin kouluilta saatavilla

korvauksilla.

9.5 Nuorten vaikuttaminen

MLL:n Satakunnan piiri tuo lasten ja nuorten näkö-

kulmaa päätöksentekoon. Uudistuneessa perus-

opetuslaissa korostetaan oppilaan osallisuuden

merkitystä kouluyhteisössä ja velvoitetaan kouluja

muun muassa kehittämään oppilaskuntatoimin-

taansa.

MLL:n Satakunnan piiri tarjosi koulutusta perus-

opetuksen oppilaskuntien hallituksille. Peruskou-

lutuksen tavoitteena on antaa hallitusjäsenille val-

miuksia oppilaskunnassa toimimiseen.

Oppilaskuntien hallitustyöskentelyn koulutukset

rahoitetaan palvelun tilauksilla koulukohtaisesti.

9.6 Hyvinvointityö kouluissa

MLL:n Satakunnan piiri testasi MLL:n keskusjärjes-

tön avustuksella koulujen hyvinvointityöhön liitty-

vää kouluprosessia yhdessä Satakuntalaisessa ylä-

koulussa. Kouluprosessissa koulun 7.-luokkalaisille

teetettiin hyvinvointikysely. Kyselyn tulokset käy-

tiin ensin tukioppilaiden ja sen jälkeen koulun hen-

kilökunnan kanssa läpi. Tulosten pohjalta tukiop-

pilaat suunnittelivat hyvinvointia lisäävää toimin-

taa koululle. Kyselystä toteutetaan seurantakysely

samoille oppilaille vuoden 2019 kevään aikana.

9.7 Vaikuttavaa ja osallistavaa kiusaamisen vastaista työtä – prosessikoulutus peruskou-luille

Kouluissa toteutetaan monenlaisia ohjelmia ja toi-

menpiteitä kiusaamisen vähentämiseksi. Näiden

ohjelmien pitkäjänteinen ja hyvin johdettu toi-

meenpano on ratkaisevaa niiden vaikuttavuuden

kannalta. Tehokas kiusaamisen ehkäisy edellyttää

kiusaamisen vastaisen toimintakulttuurin suunni-

telmallista luomista ja ylläpitämistä.

22

Keskeistä on oppilaiden osallisuus ja oma toi-

minta, jolla vahvistetaan myönteisiä sosiaalisia

normeja. Sosiaaliset normit vaikuttavat koulun il-

mapiiriin ja kiusaamisen vastaisessa työssä tavoit-

teena on myönteinen vuorovaikutuskulttuuri.

Opetushallitus, KiVa Koulu ja MLL tukevat kouluja

suunnitelmallisen kiusaamisen vastaisen työn ke-

hittämisessä sekä oppilaiden osallisuuden huomi-

oimisessa koulun hyvinvointityössä järjestämällä

kolme prosessikoulutusta eri paikkakunnilla. Pro-

sessikoulutuksista yksi alkoi Porissa syksyllä 2018,

jatkuen keväällä 2019. Prosessikoulutukseen osal-

listui yhteensä 12 koulua, joista 11 Satakunnan

alueelta. Koko Satakunta on hyvin edustettuna

koulutuksessa. Osallistujia koulutuksessa oli yh-

teensä 34, 2-4 osallistujaa/koulu.

Prosessikoulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää sekä

lähipäivien välillä kouluissa toteutettava kehittä-

mistehtävä. Kehittämistehtävän aikana kouluilla

on ollut mahdollisuus pyytää MLL:n Satakunnan

piirin edustaja vierailemaan koululle tukemaan ke-

hittämisprosessia.

9.8 LaNu-foorumi

Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi

(AVI) kokoaa satakuntalaiset lasten ja nuorten pa-

rissa työskentelevät toimijat yhteen. MLL:n Sata-

kunnan piirin rooli foorumin toimijana on ollut

merkittävä.

MLL:n Satakunnan piiri on osallistunut verkoston

sihteeristöön, koordinaatiotyöryhmään sekä foo-

rumeihin.

Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin ta-

voitteet määrittyvät sihteeristössä ja koordinaa-

tioryhmässä. MLL:n Satakunnan piiri sitoutui yh-

dessä asetettujen tavoitteiden edistämiseen re-

surssiensa puitteissa. Vuonna 2018 työskentelyssä

keskityttiin koulutuksen reformiin ja sen vaikutuk-

seen ammatillisessa koulutuksessa.

9.9 Muut yhteistyöverkostot ja/tai tapahtu-mat

Ehkäisevän päihdetyön työryhmä – Pori, jäsenenä

työryhmässä.

Nuorten ystäväverkoston työryhmä – SPR Sata-

kunnan piiri, jäsenenä työryhmässä.

Selvin Päin Satakunnassa -hankkeessa ohjausryh-

män jäsenenä.

Hyvinvointifoorumi – Satula hanke, oma toiminta-

piste kummi- ja tukioppilastoiminnasta.

Kuninkaanhaan koulun ryhmäytyspäivä, mukana

omalla toimintapisteellä.

Kuninkaanhaan koulun hyvinvointipäivä, mukana

omalla toimintapisteellä.

Porin kuraattoritapaaminen, mediakasvatus.

Rakkaudella Porilaisille nuorille hankkeen some-

koulutukset.

Lapset Puheeksi kouluttajakoulutus ja koulutukset

piirin henkilöstölle sekä yhteistyöjärjestöille

Koulujen päättäritapahtuma, yhtenä järjestäjäta-

hona.

IIRA -hankkeen matka Saksan Briloniin (kotokum-

mitoiminta).

Tukioppilastoiminnan päivät ja nuorisotyön neu-

vottelupäivät Helsinki.

Amazing Race tapahtumassa oma toimintapiste.

Young Beat -tapahtumassa Raumalla, lippujen

jako nuorille.

Nuorten työpajan Puolihullut päivät, oma toimin-

tapiste.

MLL:n Satakunnan piirin nuorisotoiminnan kautta

tavoitettiin yhteensä yli 1700 lasta ja nuorta ja lä-

hes 300 vanhempaa ja kasvatusalan ammattilaista

yli 60:ssä tapahtumassa.

23

10 TUKI- JA TURVAPAIKKA PORKKANAPESÄ Porkkanapesät ovat matalan kynnyksen tukipis-

teitä 7 – 14 -vuotiaille lapsille ja nuorille sekä hei-

dän perheilleen ja toiminta perustuu sosiaalipeda-

gogiseen työotteeseen; osallisuus, kokemukselli-

suus ja toiminnallisuus.

Toiminnalla vahvistetaan lasten elämänhallintaa,

luodaan onnistumisen kokemuksia, tuetaan itse-

tunnon ja minäpystyvyyden kehitystä, opetellaan

valintojen seurauksia sekä harjoitellaan sosiaalisia

taitoja. Porkkanapesän toimintamallia voidaan ku-

vailla perinteisen nuoriso- ja vertaistoiminnan

sekä nuorten turvakodin ja tukiperhetoiminnan

yhteenliittymänä. Tällainen toimintamalli yhdistää

hyvinvointia edistävän vapaa-ajan toiminnan, en-

naltaehkäisevän lastensuojelun sekä akuutteihin

kriiseihin puuttumisen. Porkkanapesätoiminta

työllistää kaksi vakinaista henkilöä: koordinoiva

ohjaaja ja ohjaaja.

Porkkanapesätoimintaa varten on vuokrattu kaksi

asuinhuoneistoa kahdesta Porin kaupungin lähi-

östä, Pormestarinluodosta ja Sampolasta. Tilat

ovat kodinomaisesti kalustettuja ja varusteltuja.

Neljänä iltapäivänä viikossa avoinna olevat, avoi-

mien ovien periaatteella toimivat matalan kynnyk-

sen tukipisteet tarjoavat turvallisen, kodinomai-

sen ympäristön, jossa on lasten kasvua ja kehitystä

tukevaa ohjattua toimintaa kahden luotettavan,

läsnä olevan aikuisen seurassa. Porkkanapesien il-

tapäivissä lapsille on tarjolla myös lämmin ateria.

Koulujen loma-aikoina painotus on tapahtumissa,

retkissä ja leireissä. Retki- ja leiritoiminnalla pyri-

tään tarjoamaan toimintaa ja elämyksiä lapsille.

Toiminta retkineen ja leireineen on osallistujille

maksutonta, näin kaikki toiminnassa mukana ole-

vat lapset voivat osallistua riippumatta kodin ta-

loudellisesta tilanteesta. Toiminnan maksutto-

muus vähentää lasten eriarvoisuutta.

Kahden vakinaisen ohjaajan lisäksi Porkka-

napesissä toimii ajoittain opiskelijoita ja vapaaeh-

toisia. 2018 -vuoden aikana 9 opiskelijaa suoritti

osan työharjoittelujaksostaan ja vapaaehtoistyö-

tunneistaan Porkkanapesässä.

Yhteistyötä muiden aluetoimijoiden kanssa toteu-

tettiin kertomusvuonna leirien, retkien tai tapah-

tumien muodossa yhteensä 6 kertaa. Porkka-

napesän omia retkiä toteutui 5 ja tapahtumia 4.

Vuonna 2018 Porkkanapesätoiminta tavoitti käyn-

tikerroittain kirjattuna 1764 käyntiä: lapset 1735

ja aikuiset 29. Porkkanapesätoimintaa toteutettiin

erillisen, vuosille 2016 -2018 laaditun suunnitel-

man mukaisesti.

24

11. LASTENHOITOTOIMINTA MLL:n Satakunnan piiri tarjoaa perheille lastenhoi-

toa tilapäiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen esi-

merkiksi silloin, kun vanhemmilla on työ- ja opis-

kelukiireitä, lapsi on sairastunut tai kun vanhem-

mat haluavat viettää vapaa-aikaa. Toimintaa ra-

hoittaa sopimuksen tehneet kunnat sekä satun-

naiset lahjoitukset. MLL Satakunnan piirillä oli

vuonna 2018 kuntasopimus lastenhoitotoimin-

nasta Rauman, Eurajoen, Euran ja Harjavallan

kanssa, lastenhoitajia saivat tilata näissä kunnissa

asuvat perheet.

Lastenhoitajat saavat MLL: Satakunnan piirin las-

tenhoitajakoulutuksen, koulutuksen jälkeen hei

dät haastatellaan ja tämän jälkeen valitaan tehtä-

vään. Koulutuksen jälkeen lastenhoitajille tarjo-

taan virkistystä ja motivointia sekä ohjausta. Las-

tenhoitajat eivät ole työsuhteessa MLL:n Satakun-

nan piiriin. Perhe toimii perheessä työskentelevän

MLL:n välittämän lastenhoitajan työnantajana,

perhe vastaa työnantajana kaikista työantajavel-

voitteista. Lastenhoitajia välitysjärjestelmässä oli

vuonna 2018 noin 10.

12 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS

Rikosuhripäivystys eli RIKU toimii MLL:n Satakun-

nan piirin tiloissa kumppanuussopimuksella.

RIKU tarjoaa tukea ja neuvoja rikoksen uhreille,

heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Pal-

veluiden tavoitteena on tukea kohderyhmän sel-

viytymistä ja varmistaa heidän oikeusturvansa to-

teutumista. Palvelut perustuvat pääosin ammatil-

lisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan.

Porin palvelupisteestä voi tarvittaessa saada hen-

kilökohtaisen tukihenkilön. Tukihenkilö voi mennä

asiakkaan mukana mm. poliisikuulusteluun ja oi-

keudenkäyntiin sekä olla apuna haettaessa lähes-

tymiskieltoa tai korvauksia. Tukihenkilön kanssa

voi keskustella kokemuksistaan ja mahdollisista

jatkotoimenpiteistä.

Vuonna 2018 tukisuhteita oli 103 (2017 tukisuh-

teita oli 92). Tukihenkilöitä oli kaikkiaan vuoden ai-

kana toiminnassa mukana 13. Elämäntilanteiden

muuttumisen vuoksi vuoden aikana lopetti tai jäi

tauolle 8 tukihenkilöä. Peruskurssia markkinoitiin

alkavaksi syksyllä, mutta sen alkaminen siirtyi al-

kuvuoteen 2019.

Tukihenkilöt saavat toimintaansa ammatillista yk-

silöohjausta ja heille järjestetään ohjeuksellisia

ryhmätapaamisia kuukausittain (ei heinäkuussa).

Vapaaehtoisille järjestettiin jatkokoulutusta vuo-

den aikana chattityöskentelystä, henkirikoksen

uhrin läheisten kohtaamisesta, turvallisuu-

desta/itsepuolustuksesta. Lisäksi heillä oli mah-

dollisuus osallistua SPR:n järjestämään puhelin-

auttamisen kurssille. Vapaaehtoiset virkistyivät

kahteen kertaan vuoden aikana. Toinen virkistys

oli MLL:n vapaaehtoisten kanssa yhteinen kummi-

tuskävely ja ruokailu.

Kaikkiaan vuoden 2018 aikana asiakkuuksia oli

149, joissa kontakteja oli kaikkiaan 1313 kpl. Asi-

akkaista 123 oli naisia ja 26 miehiä. Yleisin rikos

asiakkuuksissa oli parisuhdeväkivalta.

25

Eniten asiakkaita ohjanneet tahot olivat terveys-

toimi, poliisi ja turvakoti. Poliisin kanssa yhteis-

työtä rikoksen uhrin ohjaamisesta uhripalveluiden

piiriin tehostettiin mm. toiminnanohjaajan ja MA-

RAKin puheenjohtajan yhteisellä päivystyksellä.

13. PAIKKA AUKI – viestintä

Piirin toimintojen lisäännyttyä myös viestinnän

tehtävät ovat lisääntyneet, jolloin piirille on nous-

sut selkeä tarve viestinnän osaajalle. MLL Satakun-

nan piiri hyödynsi vuonna 2017 liiketalouden- ja

kaupanalan opiskelijoita osana viestintää. Opiske-

lijat jakoivat koordinaatiovastuuta sekä sähköi-

sessä viestinnässä että mainonnassa. Opiskelijat

saivat oppilaitoksen antaman palautteen mukaan

kokonaisvaltaista tukea ja osaamista järjestöjen

monipuolisesta viestinnästä. Laadukas viestintä

vaatiikin resurssia ja alan opiskelijoiden myötä piiri

totesi saavuttavansa yhä laajempaa näkyvyyttä ja

että viestinnän ja markkinoinnin osaajalle olisi

paikka ja tarve osana järjestön ja piirin yleishyödyl-

lisiä palveluita.

Piiri haki maaliskuussa 2018 STEAn Paikka auki II -

osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustus-

ohjelmasta palkkarahaa viestintäassistentin palk-

kaamiseen piirin yleishyödyllisiin viestinnän ja

markkinoinnin tehtäviin. Avustuksen tarkoituk-

sena on palkata sosiaali- ja terveysalan järjestöihin

yleishyödyllisiin tehtäviin mahdollisimman monta

osatyökykyistä (ilman ikärajaa) ja työelämän ulko-

puolella olevaa, alle 30-vuotiasta nuorta aikuista

sekä edistää näiden vaikeasti työllistyvien henki-

löiden työelämävalmiuksia ja jatkotyöllistymis-

mahdollisuuksia. Piiri sai STEA – avustuksen nuo-

ren palkkaamiseen ajalle 10/2018 – 9/2019. Piiri

toteutti nuoren palkkaamisaikeet sekä työntekijän

rekrytointiprosessin yhteistyössä Satakunnan Oh-

jaamon Porin yksikön kanssa.

Ohjaamo ja piiri myös ohjasivat rekrytoinnin yh-

teydessä tavatut muut työttömät nuoret työ-

elämä- sekä tarvittaessa muiden tukipalveluiden

pariin. Haastatteluiden perusteella piirille palkat-

tiin viestintäassistentti vuoden määräaikaiseen ja

kokopäiväiseen työsuhteeseen. Viestintäassisten-

tin tehtävänä on tukea, kehittää, laajentaa ja to-

teuttaa organisaatiomme ulkoista viestintää, toi-

minnastamme tiedotusta ja markkinointia.

Viestintäassistentille olemme tarjonneet työhön

perehdytyksen lisäksi työyhteisön vahvan tuen ja

tukea työssä, verkostoissa sekä arjessa onnistumi-

seen. Jatkotyöllistymisen tukemisessa piiriä auttaa

vuonna 2019 Ohjaamon ammattilaiset.

26

Loppuvuonna 2018 piirin viestinnässä tapahtui jo

paljon. Useimmat toiminnan esitteet ja mm. va-

paaehtoisten rekrytointimainokset uusittiin kaut-

taaltaan. Myös Lapsi- ja leikkimessut saivat uuden

ilmeen ja aiempaa vuotta tehokkaamman markki-

noinnin henkilöresurssin lisäyksellä. Verkossa, ku-

ten nettisivuilla ja somessa tapahtuvaa mainontaa

ja tiedotusta voitiin toteuttaa nyt ajantasaisena

päivittäin ja uusilla sähköisillä uutiskirjeillä tavoi-

tettiin nekin toimijat, jotka eivät aktiivisesti seuraa

some-kanavia. Viestintäassistentti osallistui lop-

puvuonna myös useimpiin tapahtumiin, tapaami-

siin yms. ja tehosti ulkoista tiedotusta ottamillaan

tilannekuvilla ja videoilla.

Suurin osa piirin kohderyhmästä, niin vapaaehtoi-

set kuin toiminnan kohteena olevat nuoret ja lap-

siperheet, tavoitetaan tänä päivänä sähköisen

viestinnän kautta. Myös paikallisyhdistysyhteis-

työtä sekä paikallisyhdistysten ja piirin välistä vies-

tintää toteutetaan ajantasaisesti tänä päivänä so-

men kautta. Aktiivisten somepäivitysten myötä

yhteydenotot sekä kohderyhmältä että paikallis-

yhdistyksiltä lisääntyikin merkittävästi.

Viestintäassistentin määräaikaisella työsuhteella,

paitsi vahvistetaan piirin viestintää ja näkyvyyttä,

tarjotaan vastavalmistuneelle ja vähäistä työkoke-

musta omaavalle nuorelle työpaikka ja sitä kautta

jatkotyöllistymistä tukevaa arvokasta työkoke-

musta ja työtaitojen vahvistamista.

14 PIIRIN HALLINTO 14.1 Järjestörakenne

MLL:n organisaation vahvuus ja perusta on koko

maan kattava paikallisyhdistysverkko. Paikallisyh-

distykset ovat mukana niin piirin kuin keskusjärjes-

tönkin toiminnassa.

Piirin keskeinen tehtävä on paikallisyhdistysten tu-

keminen ja alueellinen vaikuttaminen. Piiri ja pai-

kallisyhdistykset ovat sitoutuneet toimimaan

MLL:n sääntöjen ja periaatteiden mukaan ja käyt-

tävät MLL:n nimeä ja tunnuksia. Piirit ja paikallis-

yhdistykset ovat kuitenkin itsenäisiä ja tekevät

päätöksensä omia sääntöjään noudattaen.

Vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on avointa,

keskustelevaa ja arvostavaa. Piiri halutaan koetta-

vaksi helposti lähestyttävänä ja liiton tehtävänä on

luoda edellytyksiä hyvälle toiminnalle.

14.2 Piirin luottamuselimet

Piirihallituksen luottamushenkilöissä tapahtui pal-

jon vaihdoksia toimintakauden 2017 päättyessä.

Piiri sai mm. uuden puheenjohtajan, kun Tuula

Rouhiainen-Valo otti pitkäaikaisen puheenjohta-

jan Johanna Aallon luovuttaessa paikan seuraa-

valle.

Hallituksen kokouksia oli vuonna 2018 yhteensä

10, joista kaksi pidettiin sähköpostikokouksena.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan työvaliokunnan,

johon kuului vuonna 2018 toiminnanjohtajan ja

puheenjohtajan lisäksi kaksi piirihallituksen varsi-

naista jäsentä. Työvaliokunnan tehtävänä oli

muun muassa tarvittaessa valmistella päätöksiä

toimitilojen myyntiin liittyvissä asioissa. Työvalio-

kunnan kokoontumisille ei kuitenkaan ollut tar-

vetta. Työvaliokunta toimii myös vaalivaliokun-

tana, mutta syksyllä uudet luottamushenkilövalin-

27

nat eivät edellyttäneet vaalivaliokunnan työtä. Pii-

rin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin lauan-

taina 5.5.18 ja syyskokous lauantaina 1.12.18.

Piirihallitus hoitaa piirin asioita sekä edustaa piiriä.

Piirihallinnon tehtävänä on erityisesti johtaa, ke-

hittää ja valvoa piirin toimintaa sekä huolehtia ja

valvoa, että piirin taloutta ja omaisuutta hoide-

taan huolellisesti ja että sen saamia avustuksia,

lahjoituksia ja testamenttivaroja käytetään luovut-

tajan määräysten mukaisesti. Tämän lisäksi piiri-

hallituksen tehtävänä on laatia ja esittää vuosit-

tain piirin kokoukselle ehdotus toimintasuunnitel-

maksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja ti-

linpäätökseksi sekä valmistella piirin kokouksessa

käsiteltävät muut asiat.

Piirihallituksen tehtäviin kuuluu myös mm. jäsen-

ten, eli alueellisten paikallisyhdistysten hyväksy-

minen ja jäsenluettelon pitäminen. Henkilöstöhal-

linnon osalta piirihallitus ottaa ja erottaa piirin toi-

mihenkilöt, päättää heidän palvelusuhteistaan

sekä valvoo heidän toimintaansa. Hallitus on vas-

tuussa toiminnastaan piirin kokoukselle.

14.3 Liittokokous Liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein, ja

edellinen kokous pidettiin Oulussa 11-12.6.2017.

Seuraava liittokokous on vuonna 2020.

14.4 Talous

MLL Satakunnan piirin rahoituspohja on moni-

kanavainen ja toimintaa rahoitettiin edelleen

vuonna 2018 pääasiassa erilaisilla avustuksilla ja

hankerahoituksilla. Suurimmat toiminta- ja han-

keavustukset olivat STEAlta, joita saimme myös

keskusjärjestön välittämänä edellisten vuosien ta-

paan. STEAn uuden avustuksen saimme vuonna

2018 Paikka auki – viestintäassistentin palkkaami-

seen. Toimintaamme avustivat lisäksi vuosittai-

seen tapaansa Porin lasten ja nuorten suojelusää-

tiö, Vakka-Suomen nuorisosäätiö sekä Satakunnan

kunnat. Suurin kunta-avustaja oli edelleen Porin

kaupunki, mutta myös muiden kuntien kanssa sol-

mittiin uusia perhekeskustoiminnan ja lastenhoi-

totoiminnan kuntakumppanuuksia. Porin kau-

punki myönsi vuonna 2018 myös uudenlaisia Rak-

kaudella porilaisille – hyvinvointiavustuksia, josta

piiri sai investointiavustuksen porilaisille nuorille

suunnattuun (RAPO) tukihenkilötoimintaan. Kun-

nat hyödynsivät edelleen hyvin myös piirin SHL:n

mukaista tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, josta

kunnat maksavat asiakaskohtaisia korvauksia.

Piiri on tehnyt Satakunnan Osuuskaupan kanssa

muutaman vuoden ajan yhteistyötä alueellisten

lasten ja lapsiperheiden tueksi ja iloksi ja vuonna

2018 SOK sponsoroi edelleen Lapsi- ja leikkimes-

suja. Kohdennettujen avustusten lisäksi piirille tu-

lee jäsenistöltä jäsenmaksutuloja ja järjestöllä on

mahdollisuus ottaa vastaan yksittäisiä avustuksia

lahjoituksia.

Pitkäkestoisempien rahoituslähteiden löytäminen

on edelleen toiminnan merkittävä haaste. Piiri

tähtää maakunnan kattavaan, kunnille tasavertai-

seen lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden ja

toiminnan järjestämiseen ja tekee töitä sen eteen,

että vuonna 2021 piiri saa vahvoja ja pitkäkestoisia

avustuksia myös maakunnalta. Yritysyhteistyöhön

tulee edelleen myös panostaa tulevinakin vuosina.

28

14.5 Vaikuttaminen ja viestintä

Satakunnan piirin keskeinen vaikuttamistapa on

laaja-alainen verkostoituminen, jonka kautta yh-

dessä tehdyn työn onnistumiset tehdään näky-

viksi. Kaikessa työssä näkökulmana on lapsen kuu-

lemisen edistäminen sekä lapsen edun huomioi-

minen ja lapsilähtöiset toimintatavat. MLL Sata-

kunnan piiri sai v. 2018 uuden yhteistyökumppa-

nin mm. Satakunnan sosiaali- ja terveysturvayhdis-

tyksestä (Soste) ja osallistui Sosten järjestämään

kansalaiskahvilaan 18.10.18 Raumalla, jossa ai-

heena oli lapsiperheiden palvelut.

Vaikuttamis- ja viestintätyötä vahvistettiin entistä

vahvemmalla verkostoitumisella sekä viestintäas-

sistentin palkkaamisella Stea-avustuksen turvin.

Satakunnan maakunta- ja sote-valmistelu sekä

Lape- muutostyö, kunnat sekä muut järjestöt oli-

vat verkostoitumisen ja lapsi- ja perheasioissa vai-

kuttamisen keskeisiä väyliä. Yllä on kerrottu moni-

naisista verkostoista enemmän kunkin toiminnan

kohdalla erikseen.

Suunnitelmallinen viestintä vaikuttaa mielikuvaan

yhteisöstä ja onnistunut viestintä on yksi onnistu-

neen toiminnan peruspilareista. Viestintäassisten-

tin työpanos MLL:n Satakunnan piirin tavoitetta-

vuuden lisääntymisessä erityisesti verkon ja so-

men kautta oli merkittävä, joka lisäsi sekä paikal-

lisyhdistysten, kohderyhmän että yhteistyökump-

paneiden yhteydenottojen ja piiriinpäin tapahtu-

van viestinnän määrää.

14.6 Varainhankinta

Varainhankinnassa noudatetaan liiton asettamia

varainhankinnan eettisiä periaatteita sekä mai-

neenhallinnan ohjeita ja periaatteita.

Osallistuminen valtakunnallisiin keräyksiin ja pai-

kallisten keräysten järjestäminen (varainhankinta-

tilaisuudet ja tapahtumat) kasvattavat piirin ta-

loutta, mutta tuottavat vähäisesti verraten varain-

hankintaan käytettyjä toimihenkilöiden työtun-

teja.

Keväällä 2018 piiri oli mukana toteuttamassa Lap-

set ensin-keräystä ja syksyllä lapsi- leikkimessuilla

varainhankintaa toteutettiin arpajaisilla. Kohden-

nettuja toimintavaroja saatiin myös naistoimikun-

nan vuosittain järjestämästä Enkelikirkosta. Enke-

likirkkotuotot kohdennettiin vuoden 2019 Isä-lap-

sitoimintaan.

14.7 Tukipalvelut

Tukipalvelut, toisin sanoen ulkoiset palvelut koos-

tuvat tehtävistä, joilla taataan mm. piirin johtami-

nen, taloudenhoito, palkanlaskenta, kirjanpitoon

liittyvät tehtävät, atk-järjestelmien sujuvuus, sii-

vous sekä tarvittavat koneet ja laitteet. Piiri kilpai-

lutti ja uusi merkittävän määrän ulkoisista palve-

luistaan vuoden vaihteessa 2016-2017. Vuonna

2018 kirjanpidon ja taloushallinnon palvelut kilpai-

lutettiin uudelleen, mutta kilpailutuksen tulok-

sena päätettiin pitäytyä senhetkisen palveluntuot-

tajan sopimuksessa, joka myös osallistui kilpailu-

tukseen yhtäläisillä ehdoilla muiden palvelutuot-

tajien rinnalla.

29

ATK- tuki ostettiin vuonna 2018 edelleen keskus-

järjestönkin ATK-asioita hoitavalta, yksityiseltä Le-

pit Oy:ltä. Lepit Oy:n kanssa yhteistyö aloitettiin

vuonna 2017. yhteistyön kautta on varmistettu,

että ATK-ohjelmat ovat yhdenmukaiset MLL:n si-

sällä. Toimitilojen viikkosiivouksesta vastaa DPL –

siivouspalvelut.

14.8 Henkilöstö ja työyhteisön kehittäminen

Piiritoimistolla työskenteli yhtäaikaisesti 12-13

henkilöä koko vuoden ajan.

Piiri kuuluu Hyvinvointialojen ja palvelutyönanta-

jien liittoon ja noudattaa pääosin sosiaalialan jär-

jestöjä koskevaa työehtosopimusta. Piirin tavoit-

teena on hyvinvoiva, monialainen ja yhteisöllinen

työyhteisö, jonka ammatillinen osaaminen on vah-

vaa ja tiedonkulku kaikkien toimijoiden välillä on

turvattu.

Piirin henkilöstölle tarjottiin vuonna 2018 työky-

kyä ja hyvinvointia ylläpitävää yhteistoimintaa

kuukausittain, muutaman tunnin ajan kerrallaan.

Myös jo muutamana vuonna toteutuneet työyh-

teisön kehittämispäivät Jämillä olivat onnistuneet

ja loppuvuodesta kehittämispäivää pidettiin toi-

mistolla, jonka jälkeen vietettiin pikkujouluja teat-

terin äärellä.

Piiri kuuluu työnantaja myös Lape- ohjelmassa

eteenpäin vietyyn perheystävälliset työpaikat ver-

kostoon. Piirin tavoitteena on tukea työnteki-

jöidensä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista

mm. mahdollisuudella suunnitella omaa työaikaa

(työaikapankki) sekä noudattamalla joustavia työ-

aikoja ja vapaiden käyttömahdollisuuksia. Tarvit-

taessa työntekijä voi käyttää etätyömahdolli-

suutta tai ottaa lapset hetkellisesti töihin mukaan.

Työntekijöiden työkykyä ja osaamista vahvistettiin

vuonna 2018 myös osallistumalla kunkin toimin-

nan osa-alueen valtakunnallisille työkokouspäi-

ville, järjestöristeilylle sekä muiden järjestämille

kehittämispäiville. Lisäksi vuonna 2018 jokainen

työntekijä sai mahdollisuuden työnohjaukseen,

jota hyödynsivätkin useimmat työntekijät vuoden

aikana sekä yksilö- että parityössä.

14.9 Opiskelijat ja oppilaitosyhteistyö

MLL:n Satakunnan piirin toiminnan kehittämiseksi

on tärkeää, että voimme tarjota alueen opiskeli-

joille harjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelujakso-

jen ohella tarjoamme opiskelijoille opinnäytetöi-

den aiheita ja kohteita. Tällä työllä lisäämme ym-

märrystä järjestötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä

ja edistämme mahdollisuuksia työllistyä Satakun-

taan. Vuonna 2018 piirissä oli myös kaksi henkilöä

työkokeilussa.