HEDELMIÄ RYÖSTETÄÄN

MEREN

KUV

A: J

ON

AN

DER

SON

ÄÄRIPÄIDEN BRASILIA Nousevassa talousmahdissa on yhä

14 miljoonaa lukutaidotonta. »12 TUITION FEE TRIAL Universities charge tuition fees but end up paying themselves. »4

CARDOSO JA SHABU JR.

Maahanmuuttajakaksikko suunnittelee hip hop -uraa. »16

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi - kesänumero - 7/2012

ALSO IN ENGLISH

KALAPUIKKO.on saattanut kiertää puoli maapalloa Aasiassa

sijaitsevaan käsittelylaitokseen ja palata sieltä eurooppalaisen

kaupan pakastealtaaseen. Monet liikakalastetut kalalajit

horjuvat jo romahduksen partaalla. .»8

2 Aviisi 11.5.2012

Näin on! Kirjoituksia Tamysta

Aarni Korpela

KIRJOITTAJA ON TAmyN pääSIhTEERI, JOKA Jää äITIySlOmAllE

Kati Rajala

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Osallistuin opiskelijaedus-tajana viime syksynä Tam-pereen yliopiston henki-

löstöohjelman valmisteluun. Hen-kilöstöohjelma on osa yliopiston strategian toteuttamista, ja sen ta-voitteena on parantaa yliopisto-työn houkuttelevuutta ja edistää edellytyksiä hyvälle johtamiskult-tuurille.

Yliopiston rekrytointien osalta ohjelmassa todetaan, että yliopisto rekrytoi kuhunkin tehtävään kou-lutus- ja ammattitaitovaatimukset parhaiten täyttävän hakijan. Yli-opiston kaltaisen asiantuntijaor-ganisaation luotsaamisen tunnus-tetaan ohjelmassa puolestaan edel-lyttävän hyviä johtamistaitoja, jot-ka vaikuttavat työilmapiiriin, työs-sä ja jaksamiseen ja työn tuloksiin, kuten opetuksen laatuun.

Ohjelmassa asetettiin ohjelmille tyypillisesti paljon hyviä tavoittei-ta. Toimeenpanon osalta ylioppi-laskuntaan on kevään aikana kui-tenkin kantautunut arveluttavia uutisia. Yksiköiden rekrytointe-ja tehtäessä on suljettu opiskelija-edustajia pois rekrytointiin osallis-

tumisesta ja valmisteltaessa valin-toja yliopiston huipputehtäviin on keskustelu ollut sillä tasolla, että pohditaan riittääkö valintaperus-teiksi pelkkä cv, vai pitäisikö haki-joita kenties haastatellakin.

Ei näin.

Jos ylioppilaskuntakin lähes poik-keuksetta testaa tehtäviinsä ha-keutuvien sopivuutta työtehtä-vään ja yhteisöön ja haastattelee 1 – 2 kierrosta parhaimpia kandidaat-teja, luulisi huippuyliopistoksi ha-lajavan Tampereen yliopiston ym-märtävän onnistuneen rekrytoin-nin merkityksen työyhteisön toi-minnan kannalta.

Yliopiston pitäisikin vihdoin as-tua vanhoista valtion tiliviraston virkarekrytoinneista pois ja ke-hittää omia prosessejaan niin, et-tä akateemisten meriittien lisäksi arvioitaisiin myös hakijoiden sopi-vuutta tehtävään ja työyhteisöön: valitaan osaava opettaja opettajan tehtävään ja johtajaksi sopiva joh-tajaksi. Rakenteiden tuulettami-sen lisäksi tarvitaan osaamista uu-distaa ja kehittää myös TAY:n rek-rytointimenetelmiä.

Yliopisto, kehity rekrytoijana

Kevät parhaimmillaan kenkäpuistossa.

Upeita uusia tarjoustuotteitarunsaasti tarjolla!

Kuninkaankatu 31puh. 050 374 5252

50 askeltaSokokselta Alarantaan

www.shoepark.fifacebook.com/shoepark

ma 12-18ti-pe 10-18

la 10-16su suljettu

59€(99€)

69€(99€)

miehillekoot: 41-46

naisillekoot: 36-41värit: punainen/ sininen/ musta

www.tampereensosiaalifoorumi.fi

Yhteiskunnallista keskustelua. Musiikkia. Järjestöjä. Kohtaamisia. Väenvoimaa.

TAMPEREEN SOSIAALIFOORUMI |16. 5. – 17. 5. MAHDOLLISUUKSIEN TORI |17. 5.

ääneen!Sano se

KESÄJUMPAT 7.5. - 21.6.2012/23.7.- 30.8.2012

Maanantaina/Hanna Suoniemi16–17 PILATES17–18 VPMTiistaina/Sari Uusmalmi17–18 RASVANPOLTTO18–19 MUOKKAUS

Keskiviikkona 17-18 KUNTOTANSSI Katri Matikainen18-19 INTERVALLI-MUOKKAUS Sari UusmalmiTorstaina / Tiina Tuovila17-18 ZUMBA18-19 MUOKKAUS

Liikuntamaksun maksaneet 35€/kesä, Muut 70 €/kesäKertamaksu: Opiskelijat 5 €, kaksi saman päivän jumppaa 8€Muut 6 €, kaksi saman päivän jumppaa 10€Atalpa Oy, Ratapihankatu 55, 33100 Tampere puh. 040 673 3880

TyKKää AVIISISTA. EDES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 3

Lentokoneesta katsottuna Suomi on maa-ilman laidalla oleva metsä, jossa sijaitsee monta järveä, muutama peltokaistale ja jokunen haja-asutusalue. Puhe tonttipu-lasta on pelkkä hallinnollinen vitsi.

Siitä huolimatta Rooma on Tampereen naapurikaupunki. Roomaan pääsee Tam-pereelta nopeammin ja halvemmalla kuin

Rovaniemelle. Junamatka Helsinkiin saattaa tulla kalliim-maksi kuin lentäminen Saksaan.

”Tampereella on kansainvälinen lentokent-tä ja esimerkiksi Shanghain alueella on noin 25 miljoonaa ihmistä. Sieltä voisi tul-la joka päivä kaksi lentokoneellista Angry Birds -turisteja Pirkanmaalle”, maalaili Ro-vion edustaja Harri Koponen Aamulehdes-sä. Hänen mukaansa Suomessa ajatellaan liian pienesti.

Minä väitän, että suomalaisten ongelma ei ole ajattelun pienuus, vaan se, että em-me ymmärrä arvostaa oikeita vahvuuksi-amme. Sen sijaan koetamme apinoida asioi-ta, joiden apinoimiseen Suomessa on aivan liian vähän ihmisiä ja tuhatvuotista histori-aa. Tampere ei ole eurooppalainen kulttuu-rimetropoli, eikä ole Helsinkikään.

Älkää käsittäkö väärin. Tottahan vaikka-pa Angry Birds -alue Särkänniemessä on kelpo idea. Huvipuisto saanee sijoittaman-sa rahat korkojen kera takaisin ennen kuin vihaisten lintujen maine lopahtaa. Ylävito-nen sille, että Särkänniemi sai huomiota jo-pa jenkkimediassa.

Mutta luulenpa silti, että Koposella on syytä riemuun, jos koko Kiinasta saapuu edes kaksi koneellista huvipuistoturisteja kesässä niiden parin lintuhärvelin perässä. Eikä se Tampereen muumimuseokaan var-sinainen vetonaula ole.

Suomesta jättimäisiä huvittelukeskuksia ja sykkivää kau-punkikulttuuria etsimään lähtenyt pettyy yhtä varmasti kuin Dubaihin laskettelemaan erehtynyt – vaikka sieltä löy-tyykin yksi kylmähalliin rakennettu sisänyppylä.

Suomeen kannattaa tulla toisenlaisista syistä. Täällä on metsiä, järviä, mäkiä ja saaria. Täältä löytää hiljaisuutta, suoraviivaisuutta, kylmyyttä ja tasaista luotettavuutta. Ku-kaan kolmesta horisontissa vilahtavasta ihmisestä ei tunge kenenkään iholle, paitsi aamuyöllä baarissa.

Suomen kannattaisikin profiloitua hiljaisuuden tyyssi-jana: paikkana, jonne voi lennähtää rauhoittumaan hekti-sen maailman humusta. Täällä turisti voi möllöttää omis-sa oloissaan haja-asutusalueella järven rannalla kaupungin keskustassa.

Meillä riittää hyödykettä nimeltä henkilökohtainen tila. Se vasta onkin eksoottista esimerkiksi shanghailaisille.

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@

aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola

• Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin,

ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

KYLLÄ 20%Niin kauan kuin suomalainen verojär-jestelmä ei kannusta työntekemiseen, vaan sakottaa rankalla kä-dellä ahkeria ja hyvin

koulutettuja, tulee aivovuoto jatkumaan Suomen rajojen yli. Toisaalta aluepolitiikan välineenä käytettävä korkeakoulutus ei takaa työtä periferiassa, vaan valmistuneet siirtyvät työn perässä joka tapauksessa suu-rissa määrin kasvukeskuksiin, kun alueilta puuttuvat riittävät edellytykset menestyksekkäälle yritystoiminnalle. Jos kehitys halutaan muuttaa, tarvitaan sen ratkaisemiseen vahvaa poliittista tahtoa ja toimeenpanoa.

Anonyymi

Jokainen ilmaisen korkeakou-lutuksen saanut suomalainen on satojen tuhansien eurojen sijoitus yhteiskunnalta. Jos hän lähtee töihin rajojen ulkopuolelle, Suomi antaa ikään kuin lahjana sijoittamansa koulutuspanok-sen kohdemaan yhteiskunnalle. Tähän meillä ei ole laajassa mittakaavassa varaa: ei voi olla niin, että Suomi toimii muun maailman koulutusreservaattina.

Anonyymi

EOS 47%Aivovuoto on mielestäni neutraali ilmiö, jota ei pitäisi arvottaa kysymyksen

asettelusta läpipaistavalla natio-nalismia huokuvalla tavalla. Ai-vovuoto kertoo siitä, että jossain on asiat paremmin ja aivovuodon hyötyjistä pitäisi siis ottaa oppia, eikä voivotella asiaa.

Antti Koikkalainen

Tilastot osoittavat aivovuo-don olemassaolon, mutta voi hyvinkin olla, että Suomi on tulevaisuudessa entistä hou-kuttelevampi maa korkeasti koulutetuille. Toivottavasti aivo-vuotoa ehkäistään aluepoliitti-sesti sekä vaalimalla ympäristöä, hyvinvointivaltiota ja sosiaalista koheesiota.

Perttu Kaijansinkko

Aivovuoto ei ole erityisen hyvä tai paha asia, vaan se on globalisaa-tion mukanaan tuoma tosiasia. Niin kauan kun ihmiset voivat liikkua vapaasti rajojen yli, ihmi-set myös liikkuvat vihreämmän ruohon perässä rajojen yli. Jos palkka ja muut olosuhteet ovat parempia jossain muualla, niin tottahan suomalainen korkea-koulutettu sinne lähtee.

Anonyymi

Kyllä muutakin kuin korkeakou-lutettua jengiä tarvitaan yhteis-kunnassa aina, ja alakohtaisesti vaihdellen ylikoulutus on ongel-ma. Lisäksi liian alaspesifi koulu-tus on ongelma, sillä tulevaisuu-dessa työtehtävät vaihtelevat, eikä niissä pärjää tehtäväkohtai-sella koulutuksella. Enemmän oli-sin huolissani Suomen sisäisestä korkeakoulutettujen epätasai-sesta jakautumisesta.

Tiina Heikkilä

Pelko on ehkä väärä ilmaus, kyse voisi olla enemmänkin asian tiedostamisesta ja siihen reagoimisesta. Suomen tulisi panostaa rajusti omaan vetovoi-maisuuteensa kansainvälisillä työmarkkinoilla asuinmaana ja ympäristönä, joka toimii ja jossa on hyvä terveydenhuolto sekä koulutus. Suomeen tu-lisi saada houkuteltua myös ulkomaalaisia eri alojen ammattilaisia.

Jaakko Vuorio

EI 33%Ulkomail-le töihin lähtevät korkea-koulutetut suomalai-

set luovat arvokkaita verkostoja ja kontak-tipintaa Suomelle. Se on arvokasta koko yhteiskunnallemme.

Anonyymi

Pelko ei estä asioita tapahtumasta, mutta toimimisen se estää.

Terhi Meriläinen

Pääkirjoitus

Rooma on Tampereennaapurikaupunki

KIRJOITTAJA ON AVIISIN pääTOImITTAJA

Valistuneet veikkaajatpAlSTAllA SElVITETääN ylIOPPIlASKuNNAN TyyPPIEN KANTA pOlTTAVIIN pUhEENAIhEISIIN.

Onko korkeakoulutettujen suomalaisten aivovuoto ongelma?Tästä on kysymys: Suomesta ulkomaille muuttaa enemmän korkeasti koulutettuja kuin heitä muuttaa sieltä takaisin. Yhteenlaskettuna Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois, mutta meille muuttavien keskimääräinen koulutustaso on huomattavasti alhaisempi kuin täältä pois muuttavien. Suomen sisäisessä aivovuodossa esimerkiksi itäsuomalaisista korkeakoulutetuista yli puolet päätyyalueen ulkopuolelle töihin. Korkeakoulutettujen muuttoliikkeestä hyötyvät Suomessa erityisesti Helsingin, Tampereen ja Oulun vaikutusalueet.

MOITIMMEKIITÄMME

Suomessaturisti voi möllöttää omissa oloissaan haja-asutus-alueella järven rannalla kaupungin keskustassa. Se on eksoottista.

Tamya vuodesta 2007 palvellut rouva pääsih-teeri Kati Rajala jää äitiyslomalle. Toista las-taan odottava Rajala ansaitsee sekä Aviisin että koko ylioppilaskunnan kiitokset hyvin tehdystä työstä. Olkoon hänen äitiysloman-sa auvoisa!

Juvenes ansaitsee Aviisin tämänker-taiset moitteet. Hämeenlinnasta

Tampereelle syksyllä muuttavan OKL:n ravin-tola lakkautettiin etuajassa. Opettajaopiske-lijat ovat joutuneet pureskelemaan kynsiään, syömään eväitä tai ilmoittamaan etukäteen normaalikoulun emännille päivät, jolloin he aikovat tulla syömään. Ei kuulosta mukavalta.

facebook.com/aviisi

Vauvakinot ovat olleet henkireikä monelle, koska sylivauvaikäisten vanhemmille on kovin vähän ajanvietettä. Virkamies haluaa estää tämänkin, koska lakia ei sovelleta tai tulkita, sitä totellaan.

Kalle Kinnunen kommentoi Suomen Kuvalehdessä virkamiesten päätöstä kieltää sylivauvojen vanhemmille suunnatut elokuvaesitykset. Perusteluksi on sanottu, että vauvat vaurioituvat nähdessään K7-elokuvan.

Seppo Honkanen

4 Aviisi 11.5.2012

Ajan hermollaKESTÄVÄ KEHITYS Yliopiston ensimmäinen kestävän kehityksen ohjelma on valmistunut.

AJAN HERMOLLA Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

The tuition fee trial period has begun less than smooth-ly in the universi-ties. Only a hand-ful of international master’s program-mes have started

charging tuition fees, and the number of students paying for education re-mains low.

The tuition fee trial period, begun in 2010, allows universities to charge tui-tion fees from students coming from outside the European Union and the European Economic Area and stu-dying in foreign-language master’s programmes.

Initially, the trial was taken up by 125 study programmes, but only 19 actual-ly started charging tuition fees. Accor-ding to Riitta Pyykkö, Chair for the Finnish Higher Education Evaluation Council, it is difficult to evaluate the success of the tuition fee trial because the numbers are so small.

“As universities had to consider the prerequisites for the trial more closely,

they came to the conclusion that parti-cipation may not be worth it. One mar-ginal condition is that the university has its own scholarship system.”

A scholarship system means that at least some students participating in chargeable study programmes may be granted a scholarship. The university may, for example, cover the tuition fee in its entirety or divide the costs with the student. When all is said and do-ne, only a few students participating in the 19 master’s programmes are li-able to pay the entire fee themselves.

“It’s ridiculous that this trial is hap-pening all around the country, while only a few students are obliged to pay the full tuition fee”, says Pyykkö.

According to Turku student news-paper, for instance, only one out of 40 Aalto University students participa-ting in the trial must pay the full fee of 8,000 euros. Nine students pay half of the fee while the university sees to the other half, and the rest are entirely co-vered by the university. All in all, the trial period has turned unprofitable to Aalto University.

Universities charge tuition fees but end up paying themselves – where’s the sense in that?

“I don’t suppose it makes much sense right now”, Pyykkö says. “I believe that university representatives think that if a tuition fees system is properly set up, the number of students will increase and the process will turn a profit.”

According to Pyykkö, a decision should be made on the matter one way or the other. Uncertainty about the fu-ture has reduced the universities’ wil-lingness to participate in the trial.

According to Mikko Markkola, Head of the Department of Academic Af-fairs, the University of Tampere will not charge tuition fees prior to autumn 2014. International master’s program-mes starting in autumn 2013 have been established recently, so the tuition fees system cannot be applied to them.

“The situation is unclear because the trial period ends in 2014”, says Mark-kola. “Now we are waiting for the Ministry’s decision in the spring. Will the trial end, or will it become perma-

Only a handful of master’s degree programmes have participated in the tuition fee trial period for international master’s programmes, begun in 2010. The University of Tampere will not introduce chargeable international master’s programmes earlier than in autumn 2014.

It’s ridiculous that this trial is happening all around the country, while only a few students are obliged to pay the full tuition fee.

Riitta Pyykkö

Universities may end up paying for tuition fees

Deependra Singh is stu-dying in the Master’s Pro-gramme of Public Health at the University of Tampere.Free education was one of the reasons he chose to apply to study in Finland. He thinks tuition fees might cause people from countries like Nepal and India not to apply to Finnish universi-ties. The average tuition fee in the trial is 8 000 euros. ”If you convert it into our currency, it is a lot of money”, Singh says.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 5

KESTÄVÄ KEHITYS Yliopiston ensimmäinen kestävän kehityksen ohjelma on valmistunut. KESÄTOIMEENTULO Toimeentulovinkkejä kesäksi osoitteessa www.uta.fi/opiskelu/opintotuki.

Mitä vittua? Mihin oleskelutiloja?

Opiskelijoilta on tullut paljon palauteta yliopiston tilojen viihtyisyydestä ja erityisesti

oleskelutilojen puutteesta.

Tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari, miksi yliopiston keskustakampukselta ei löydy oleskelutiloja?Meillähän on esimerkiksi Alakuppi-la käytössä koko rakennuksen auki-oloajan. Linnassa on ravintola ja Pinni A:ssa ravintolan pöytiä ja tuoleja, joi-ta voi käyttää rakennuksen aukioloai-kana. Kyllä siellä voi oleskella, vaikkei olisi asiakkaana.

Opiskelijat joutuvat tekemään usein ryhmätöitä, mutta yliopistolta puut-tuvat ryhmätyötilat, joissa voisi käyt-tää läppäriä ja keskustella.Minulla ei ole oikein tietoa siitä, mikä olisi oikea määrä ryhmätyötiloja. Tie-tohallinnon kansa on ollut ajatus, että Pinni A:n mikroluokka 30:een tehtäi-siin ryhmätyötiloja, mutta se on jää-nyt muiden tilajärjestelyjen jalkoihin. Asia ei kuitenkaan ole unohtunut.

Miksin Kaupista löytyy tilaa oleskelul-le, mutta keskustakampukselta ei?Kaupissahan B-rakennuksen aula on

aika iso. Siinä on sohvaryhmiä ja siel-läkin ravintola on avoin ja ravintolan pöydät ovat käytössä. Kaupissa on myös paljon pienempi opiskelijamää-rä verrattuna keskustakampukseen.

Voisiko Päätalon aulasta tehdä oleske-lutilan?Henkilökohtainen näkemykseni on, että aula on arkkitehtoninen kokonai-suus. Mielestäni sen pitäisi säilyttää nykyinen, askeettinen ilmeensä. Pää-talon aulassa järjestetään messuja ja se on voimakas kulkureitti. Mahdol-liset kalusteet olisivat tiellä. Olisi suo-tavaa järjestää oleskelutilat sellaiseen paikkaan, joka ei ole kulkureitti.

Aiotaanko yliopistolle tehdä oleskelu-tiloja?Jos se vain on mahdollista, toteutam-me jonkun oleskelutilan, mutta en osaa sanoa, onko se mahdollista, en-nen kuin tilajärjestelyn yksityiskoh-dat selvitetään. Pitää vain löytyä so-piva paikka, johon oleskelutila laite-taan, tietysti yhteistyössä opiskelijoi-den kanssa.

Samuli Huttunen

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA AVIISI@utA.FI – oTAMMe seLvää!

?

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

No practical courses forInternational Studentsof Mass Communication

Universities may end up paying for tuition fees

Essays and book exams. The-se are what await naïve inter-national journalism and me-

dia exchange and master’s students who’ve come to UTA, Finland’s ‘home of journalism studies’. World-class te-aching quality and the relevance of courses such ‘Internet Governance’ aside, shouldn’t the Journalism and Mass Communication staff be teach-ing us how to do journalism?

The School of Communication, Me-dia and Theatre (CMT) states on its page: “Journalists’ training imparts up-to-date knowledge and skills for working with the press, in radio, te-levision, net media and photojourna-lism”. What the description, written in English, fails to say is: “if you are fluent in Finnish”.

truth said, only three ‘journalism’ courses in English were organized by CMT in 2011–2012. Incidentally, two of the three were 6- and 10-day intensive courses taught by visiting professors.

None addressed vocational aspects of journalism.

“I was expecting a master’s degree would also give me some professional training”, says UTA master’s student of Journalism and Mass Communica-tion, Francesca Viscido.

CMT Dean Prof. Heikki Hellman commented that “practical journa-lism has never been our focus” for in-ternational students. He admits, “We haven’t done well this year but will do better next year”.

UTA was the first university in Nor-dic Europe to introduce journalism as a discipline for higher education in 1925. While UTA continues to attract international media students from the four corners of the globe, if not with its legacy then with what is posted on the CMT webpage, one can’t help but wonder: Is this a case of false adver-tising or of deliberate discouragement of professional training for internatio-nal students?

Tania Anderson

Heikki Hellman promises better courses for next year

nent?”University of Tampere still

needs to create a scholarship sys-tem as required by the tuition fee trial. The details of the system, such as the criteria for granting scholarships, are still open. It is possible that the system will con-sider the lower income levels of some students from outside the EU as contributing factors. Study success is another possible crite-rion for granting scholarships.

“It’s a problem with many imp-lications”, Markkola says. “We must ensure that the scholar-ship money is used for studying only.”

The University of Tampere doesn’t expect to profit from the trial period in the short run.

“Especially at the initial stage, we should consider this an in-vestment of sorts. This isn’t re-motely a money-spinner.”

“With our current knowledge of the progress of the tuition fee

trial, it is extremely risky to join in”, says Varpu Jutila, Secretary for International Affairs at the Student Union Tamy.

Jutila demands precise esti-mations on how big a hole could potentially be carved in the University’s budget by tuition fees and scholarship systems.

“Students from outside the EU number a few dozen. If the University intends to cash in on master’s programmes, it won’t happen with just a few students. In addition to the loss of interna-tional students, the tuition fees system, if established, may be expanded to cover all students if it doesn’t turn a profit.”

In the Student Union’s opini-on, the student’s income level should be a factor in determi-ning scholarship recipients.

“Really talented but poor stu-dents should not be ruled out by tuition fees”, Jutila concludes.

Samuli Huttunen

Your opinion?www.aviisi.fiaviisi@uta.fi

6 Aviisi 11.5.2012

Mitä harrastaa kesällä?

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

MAALAUS Timo Vuorikosken maalaama Krista Varantolan muotokuva ripustettiin Päätalon seinälle.

AJAN HERMOLLA

ILMASSA: Purjelento

Lentokone on hämmäs-tyttävä härveli: miten se voi pysyä ilmassa?

Vielä kummallisempia ovat lentokoneet ilman moot-toria. Näitä purjekoneiksi kutsuttuja ihmeitä pääsee seuraamaan kesällä lähes päivittäin Teiskon lento-kentällä.

Ilmailusta innostuneen ei tarvitse tyytyä pelkkään

maasta ihailuun. 100 eurol-la pääsee lyhyelle esittelylen-

nolle, ja 160 euroa maksavalla tutustumiskurssilla käydään läpi

purjelentämisen teoriaa ja lennetään pari vähän pidempää kierrosta koulutta-

jan kanssa.”Osalla porukasta on se jokin geenivirhe,

että tuonne ilmaan on päästävä. Jos sellai-sen tuntee omaavansa, kannattaa ehdotto-masti tulla kokeilemaan”, kehottaa Tampe-reen ilmailuyhdistyksen sihteeri Olli Läh-dekorpi.

Purjelennossa on tarkoitus löytää pysty-suoria ilmavirtauksia, termiikkejä, ja kier-rellä niitä pitkin ylöspäin. Säätuntemus on-kin olennainen osa harrastusta, koska len-täjä on luonnonvoimista riippuvainen.

”Termiikin päälle muodostuu klassinen, suomifilmeistä tuttu kumpupilvi. Myös maasto vaikuttaa. Lisäksi pitää pystyä en-nakoimaan, mistä löytyisi nostot kahden tunnin päästä.”

Nykyaikaiset koneet ovat kevyitä ja hyviä liitämään. Suhdeluku on luokkaa 1/60, eli metrin mat-kalla alaspäin kone liittää 60 metriä eteenpäin. Parhaim-millaan Suomessa on lii-detty yli 1000 kilometriä matkoja.

Päästäkseen lentämään yksin täytyy suorittaa len-tolupakirja. Keväällä jär-jestetään 50 tunnin kurs-si teoriaosuudesta, Käytän-nön harjoittelu suoritetaan kesällä. Lupakirjan saadakseen pitää lentää vähintään 53 kertaa, viettää vähintään 10 tuntia ilmassa ja suorittaa vaadittavat kokeet.

”Joskus tarvitaan vähän enemmän harjoi-tuslentoja, mutta kyllä kaikki kurssille tul-leet ja loppuun asti olleet ovat lupakirjansa saaneet”, Lähdekorpi rohkaisee.

MERELLÄ: Lainelautailu

Ensimmäiset mielleyh-tymät lainelautai-lusta puhuttaes-

sa ovat yleensä aurin-ko, aallot ja lämmin meri. Suomisurffa-uksen todellisuus on kuitenkin kaik-kea muuta.

”Kun katot lente-levät ja sähköt kat-keilevat, on aika läh-teä merelle”, kertoo aktiivisurffari Matti Hänninen.

Itämeri on sen verran pie-ni lammikko, että edes autta-vasti surffikelpoisen aallon syntymi-nen vaatii pitkäkestoisia kovia tuulia. Sik-si alan harrastajan löytää merestä useimmi-ten märkäpukuun sonnustautuneena ko-van syysmyrskyn aikaan.

Aaltoja joutuu etsimään ihan tosissaan, sil-lä hyvää keliä kestää pahimmillaan vain tunteja. Suomen rikkonainen rannikko ei myöskään helpota paikkojen löytymistä, ja parhaat surffipaikat ovat usein salaisia.

”Pitää etsiä mahdollisimman avonaisia rantoja, joiden edessä ei ole saaria eikä ma-talikoita rikkomassa aallon kulkemista.”

Suomisurffaus vaatiikin paljon tietotai-toa ja kärsivällisyyttä. Sopivaa aaltoa ei jo-ka reissulla löydy, mutta Hänninen nauttii myös kaikesta muusta harrastukseen kuu-luvasta, kuten ajamisesta, etsimisestä ja hy-

västä seurasta. Haastavuuden takia harrastaja-määrät eivät Suomessa ole kovin

suuret, mutta surffaukseen hu-rahtaneet heittäytyvät lajiin si-täkin isommalla innolla.

”Suomessa poikkeukselli-sen moni harrastaja tekee it-se lautoja”, Hänninen heittää esimerkin.

Surffauksesta kiinnostu-neen aloittelijan voi olla kui-

tenkin vaikea päästä lajissa al-kuun. Hänninen suositteleekin

ensimmäiseksi reissua ulkomaille. Helpoiten Suomesta pääsee Atlantin

rannikolle Ranskaan, Espanjaan tai Por-tugaliin.

”Nykyään jokaisessa yhtään tunnetum-massa surffipaikassa järjestetään kursseja. Se on helpoin tapa aloittaa harrastus.”

MAALLA: bMX-Racing

Tässä lajissa kahdeksan gladiaattoria syöksyy 400 metriä pitkälle kurvi-en ja hyppyreiden täyttämälle radal-

le ottamaan mittaa toisistaan. Rapa roiskuu, mutta moottorinpärinä ei BMX-racingiin kuulu, sillä menopelit ovat polkupyöriä.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei silti nii-tä kaipaavalta puutu. BMX-racing valit-tiin vuonna 2008 olympialajiksi. Yle ja Aa-mulehti ovat molemmat nimenneet lajin 10 kiinnostavimman joukkoon Lontoon olym-pialaisissa.

”Se johtuu juurikin vauhdista ja näyttä-vyydestä. Olympiatasolla vauhdit nouse-vat parhaimmillaan jopa 60 km/h luok-kaan”, kertoo Tampereen Biking Clubissa TaBC:ssa puuhamiehenä toimiva Jani Ve-sikko.

Aina ei ole silti pakko ajaa täysillä, vaan harrastuksen intensiteetin voi valita itsel-leen sopivaksi. BMX-racing on siitä mainio laji, että sitä voivat harrastaa kaikki vau-vasta vaariin. Se tunnetaankin koko per-heen harrastuksena myös Vesikoilla.

”Itse paitsi kilpailen, myyn myös pyöriä omassa yrityksessä. Vaimo ajaa kilpaa, ke-sällä viisi vuotta täyttävä poika kilpailee ja kaksivuotias kuopus kiertää jo rataa potku-laudalla.”

Lajin pariin on helppo tulla. Tarvitaan vain maastopyörä tai vastaava paksukumisempi polkupyörä, jonka kanssa suuntaa lähim-mälle radalle. Tampereella sellainen löytyy Onkiniemestä, Rantatien varresta.

Rataa voi halutessaan kiertää vaikka vanhalla Jopolla. Pa-remman tuntuman lajiin saa kuitenkin siihen suunnitellulla pyöräl-lä. Paras testimah-dollisuus Onkinie-messä on kesätiis-taisin klo 18 alka-en, kun TaBC:n po-rukka harjoittelee. Vesikko lupaa tuo-da pyynnöstä pyö-rän koitettavaksi.

”Varsinainen super-viikonloppu on elokuus-sa. 10.8. ajetaan olympiafi-naali ja 11.8. järjestämme kisat Onkiniemessä. Kannattaa tulla pai-kalle!”

Kesällä ei ole pakko harrastaa rannalla löhöilyä. Aviisi esittelee harrastuksen maalta, mereltä, ilmasta ja sisäilmasta.

JUho-MATTi PAAvoLA, TeksTi

kUv

AT: W

ikiM

ediA

co

MM

oN

s

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 7

Edustajisto valitsi Mika Parkka-rin, 26, Tamyn pääsihteerin äitiys-loman sijaiseksi.

”Haluan tarjota parasta mahdol-lista palvelua jäsenistölle”, gradua vaille valmis maisteri vakuuttaa.

Lapin yliopistossa kansainväli-siä suhteita opiskellut Parkkari on työskennellyt aiemmin vasemmis-tonuorten Lapin piirisihteerinä ja toiminut Lapin yliopiston edusta-jiston puheenjohtana.

”Tampereelle muuttaminen tun-tui hyvältä ratkaisulta, koska puo-lisoni asuu täällä.”

Pääsihteeri on ylioppilaskunnan sihteeristön esimies ja vastaa Ta-myn yleishallinnosta. Hänen lukuisiin velvollisuuksiin-sa kuuluvat myös Yo-ta-lon kiinteistön isän-nöitsijänä toimiminen sekä sihteerin ja esit-telijän tehtävät halli-tuksen ja edustajiston kokouksissa.

Mitä harrastaa kesällä?Mika Parkkarivalittiin Tamyn pääsihteriksi

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

MAALAUS Timo Vuorikosken maalaama Krista Varantolan muotokuva ripustettiin Päätalon seinälle. PALKINTO Tamyn Vappulakki-palkinnon sai tänä vuonna Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo.

Seppo Honkanen

tutkittu juttu

Asioiden oikea laita

Elintarvikehygieniasta vastaava virkamies päätti kieltää leipomisen helsinkiläisra-vintoloiden keittiöissä, ellei niissä ole il-matiiviitä leipomishuoneita. Ravintolasa-liin leviävä leivän tuoksu on jotenkin hai-tallista.

Ikäraja-asioista vastaavan Mediakas-vatus- ja kuvaohjelmakeskuksen johta-

ja Leo Pekkala määräsi sylivauvojen vanhemmille tarkoitetut elokuvaesitykset lopetettaviksi, koska vauvat eivät saa nuk-kua samassa tilassa, jossa näytetään alle 7-vuotiailta kielletty-jä elokuvia. Totta tosiaan – vauvat ovat alaikäisiä!

Hirvenlihaa tai tunturipurosta kalastettua kalaa ei missään tapauksessa saa kutsua luomutuotteeksi: ”Kukaan ei pysty valvomaan tai vahvistamaan, minkälaista ravintoa riistaeläin syö”, ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen selittää Talous-Sano-missa.

Joskus kansalaiset saattavat napista. Julkisessa keskustelussa esitetään epämääräisiä väitteitä, joiden mukaan pykälien va-paamielisempi tulkinta, soveltaminen tai peräti maalaisjärki olisivat tarpeellisia hyveitä. Lähemmin tarkasteltuna tälläiset väitteet ovat epäilyttäviä, elleivät peräti vaarallisia.

Ei ole olemassa sertifikaattia, joka määrittelisi maalaisjär-jen merkityksen. Ei ole lähdeviitettä, muistiota, lausuntoa tai laajapohjaista työryhmämietintöä, jossa esimerkiksi väitteet

maalaisjärjen hyödyistä todistettaisiin perustellusti oi-keaksi. Maalaisjärjen käyttö saattaa jopa uhata kansa-

laisten yhdenvertaisuutta ja koska yhdenvertaisuus on kiistatta hyvä asia, muut asiat ovat huonoja.

Yllättävää kyllä, lakimiestuttuni väitti puheli-messa, että Olaus Petrin tuomarinohjeet mah-dollistavat maalaisjärjen soveltamisen oikeusis-tuimissakin. Hän luetteli myös pitkän litanian

muita lakiteknisiä seikkoja, mutta niitä en sisäistä-nyt. Tuskin moni muukaan, sillä eivät ne ainakaan

maalaisjärkisiltä kuulostaneet.

Meidän kaikkien yhteisen etumme sanelemana on perustetta-va maalaisjärkeä hallinnoiva julkinen organisaatio. Aina kun joku napisee turhanpäiväisestä pilkun viilaamisesta tai ko-puttaa tiskillä otsaansa vedoten maalaisjärkeen, on perustel-tua laatia huolellinen raportti tilanteesta. Tapauskertomuk-set voidaan siten käsitellä maalaisjärkilautakunnan ja sovelta-mistyöryhmän kokouksissa.

Järjenkäytön ennakkotapauksia on tutkittava, listattava ja tulokset on kirjattava. Tärkeää on myös järjestää kansalaisil-le luovuuden ja huumorintajun pykälien mukaisen soveltami-sen yhdenvertaistamisseminaareja. Näin saadaan maailmasta parempi paikka, koska kukapa nyt pahaa tahtoisi.

kiRJoiTTAJA PiTää oikeUdeNMUkAisUUdesTA,

MUTTA iNhoAA PykäLäbyRokRATiAA.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Maahanmuuttajanuoret syrjäytyvät helpostiKun suomen- tai ruotsinkielisten nuorten syrjäytymisprosentti on 3,7, vieraskielisillä se on keskimäärin 20, kertoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä Ylen haastattelussa. Maahanmuuttajien syrjäytymisriski on siis yli viisinkertainen. Syrjäytyneeksi määritel-lään 15–29-vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, jo-ka ei opiskele, ja joka ei myöskään käy töissä tai hoida lasta kotona. Myrskylän mukaan syrjäytyneiden nuorten kokonaismäärä ei ole merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla.

”Kantaväestön syrjäytyminen on hiukan vähentynyt, mutta vieras-kielisten määrä on kasvanut. Kun heistä tietty osa jää syrjään, se nostaa syrjäytyneiden kokonaismäärää hiukan”, Myrskylä kertoo.

Virasto hallinnoimaanmaalaisjärjen käyttöä

Erasmus-vaihtoon lähtiyli 5 000 suomalaista

Yliopistojen opiskelijavaih-to kiinnostaa eurooppalaisia nuoria. Aamulehden mukaan

Erasmus-ohjelmalla Suomesta läh-ti viime lukuvuonna 5 081 opiskeli-jaa vaihtoon.

Suomalaisia lähti vaihto-opiskelijoita maailmalle vuo-deksi 11,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Maailmanlaajuisesti lähes 250 000 nuorta oli Erasmus-apu-rahan avulla opiskelemassa koti-maansa ulkopuolella viime luku-vuonna. Määrä on uusi ennätys, ja lisäystä edellisestä vuodesta on 8,5 prosenttia. Ohjelmaan kuuluu 32 maata.

Kolme suosituinta kohdemaata olivat Espanja, Ranska ja Iso-Bri-tannia.

SISÄLLÄ: darts-tikanheitto

Tikanheitto on klassinen kesämökki-laji. Jos pelkkä ympyrätaulun kes-kelle tähtäily alkaa kyllästyttää, lisää

haasteita tikanheittoon voi hakea siirtymäl-lä dartsin pariin.

”On tämä ihan eri hommaa kuin mökki-tikkailu. Yleensä aloitetaan siitä, että vaih-detaan asentoa. Dartsia oikealla kädellä hei-tettäessä oikea jalka on edessä”, kertoo Suo-men Dartsliiton puheenjohtaja Esko Mäy-rä.

Englannista Suomeen 60-luvulla rantau-tunut laji käy aurinkoa kammoksuville, sil-lä tikkaa heitetään yleensä pubin sisätilois-sa. Taulun voi myös hankkia itse ja ripustaa haluamaansa paikkaan.

”Tärkeää on vain valoisa paikka ja oike-at etäisyydet. Muuten taulun voi hyvin ri-pustaa vaikka solukämpän seinälle”, Mäy-rä kertoo.

taulun ja tikkojen lisäksi muita vaatimuk-sia ei harrastukselle ole. Mukaan kilpailu-toimintaan pääsee helposti ympäri maata järjestettävissä viikkokisoissa. Tampereel-la kisat heitetään ravintola Mallashovissa. Mäyrä kehottaa lajista kiinnostuneita roh-keasti paikalle kyselemään vinkkejä koke-neemmilta.

”Dartsin harrastajan tärkeimmät ominai-suudet ovat vakaa käsi, hyvät hermot ja toi-miva laskupää. Eikä pidä ottaa sitä yhtä olutta enempää.”

Viikkokisojen lisäksi heitetään suomen mestaruuksista ja vuosittain Suomessa

järjestetään kansainvälinen Fin-nish Open -turnaus. Darts on

myös suosittu laji maail-malla ja tikkaa voi heit-

tää jopa ammatikseen. Mäyrä on kiertänyt ki-

soissa aina Australiaa myöten.

”Jos haluaa pela-ta tosimielellä, pitää harjoitella joka päivä.

Itse en valitettavasti enää ehdi niin paljon

harjoittelemaan.”

Kesällä ei ole pakko harrastaa rannalla löhöilyä. Aviisi esittelee harrastuksen maalta, mereltä, ilmasta ja sisäilmasta.

!

8 Aviisi 11.5.2012

Kalan loppuJuho-Matti Paavola, teksti

Kalaa lautaselle la-patessa tulee har-vemmin ajatel-leeksi sen alku-perää. Merestä-hän se on tullut, kyllä siellä kalaa riittää.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinker-tainen. Pahimmillaan kalapuikko on pyydetty sukupuuton partaalla horju-vasta ylikalastetusta kalakannasta ja kiertänyt puoli maapalloa käsittelylai-tokseen Aasiassa, jossa se on käsitelty, pakastettu uudestaan ja lähetetty ta-kaisin Eurooppaan.

Globaalin kalatalouden aikana valin-tamme Suomessa vaikuttavat kalakan-toihin ympäri maailmaa.

kalakannat heikkoja

Kalastus on äärimmäisen tärkeä osa maailman ruokahuoltoa. Vuonna 2009 maailman meris-

tä ja järvistä nostettiin 90 miljoonaa tonnia kalaa ja äyriäisiä. Kun tähän li-sätään vahvasti kasvaneen vesiviljelyn, eli kasvatetun kalan ja äyriäisten mää-rä, nousee yhteismäärä hulppeaan yli 145 miljoonaan tonniin.

Valtaosa eli noin 84 prosenttia täs-tä valtavasta ruokakasasta käytettiin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan suoraan ihmisravinto-na. Maailmanlaajuisesti 1,5 miljardia

ihmistä saa enemmän kuin 20 prosent-tia eläinproteiinistaan kalasta.

Kalastukseen liittyy myös suuria ongelmia. Valtavat troolarit kyntävät maailman merillä tupruttaen ilmas-tonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksi-dia ja tuhoten herkkiä pohjaekosystee-mejä sekä paikallisia elinkeinoja. Pal-jon puhutaan myös sivusaaliista, ku-ten kalaverkkoihin tukehtuvista meri-kilpikonnista ja delfiineistä.

Tehokkaasti uusiutuvana luonnon-varana tunnetun kalan riittävyydes-tä ei kuitenkaan ole osattu huolehtia. Vaikka paikallisia kantoja on menetet-ty, on meriä pidetty ehtymättöminä ka-la-aittoina.

Nyt on herätty siihen, että yksikkö-kohtaiset saaliit ovat kääntyneet las-kuun 80-luvun lopusta lähtien. Tätä on kompensoitu lisäämällä kalastus-ta ja kalastuspainetta. Kalakannat ei-vät ole kestäneet ylikalastusta, ja kan-ta toisensa jälkeen romahtaa.

”Tämä on ensimmäinen kerta maa-ilman historiassa, kun kalansaalis on lähtenyt pysyvämpään laskuun. Se on järisyttävä tieto. Aikaisemmin puhut-tiin tonnikalan yhteydessä sivusaalii-na saatavista delfiineistä, mutta nyky-ään huoli monen tonnikalalajin koh-dalla on se, että kohta ei ole kalaa pyy-dettäväksi”, kertoo WWF:n ohjelma-päällikkö Sampsa Vilhunen.

Hän viittaa Science-lehdessä vuonna 2006 julkaistuun tutkimukseen. Sii-nä todetaan kaikkien kaupallises-ti merkittävien kalalajien kanto-jen romahtavan vuoteen 2048 mennessä, mikäli nykymeno

jatkuu.Samaan aikaan maailman väestö li-

sääntyy ja ruoan tarve kasvaa. Kalan kysyntä kasvaa jopa väestönkasvua-kin nopeammin.

”Tämä yhtälö on mahdoton. Meidän on pakko tehdä jotain toisin”, toteaa Vilhunen.

kansainvälistä bisnestä

Kalastuksen säätely on kui-tenkin osoittautunut hankalaksi. Maailman

kalastusaluslaivaston arvioi-daan tällä hetkellä olevan noin kaksi ja puoli ker-taa kestävän kalastuk-sen mukaista maksi-mikokoa suurem-pi. Kasvanut kalas-tuspaine tarkoit-taa myös sitä, et-tä hupenevat t a l o u d e l l i -

Maailman kalakantojen tila on äärimmäisen huolestuttava. Suomessa olisi jopa varaa lisätä kotimaisen kalan pyyntiä.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 9

set voitot jakautuvat yhä useammalle yrittäjälle.

Laivaston purkamista hankaloittaa kuitenkin kalastusteollisuuden työl-listävä vaikutus ja siinä pyörivät isot rahat. Hallitukset myös tukevat kalas-tajia eräiden arvioiden mukaan jopa

15 miljardilla dollarilla (11,5 mil-jardia euroa) vuosittain.

Lähes 40 prosenttia maail-man kalantuotannosta me-nee vientiin. Kansainvä-

lisen kalakaupan ar-vo oli vuonna 2009 96

miljardia dollaria (75 miljardia euroa), jo-ka on puolitoista ker-taa Suomen valtion budjetti. Isoimmat

viejämaat ovat Kiina ja Norja, kun taas ka-

laa tuovat erityisesti EU, Yhdysvallat ja Japani. EU onkin maailman isoin

markkina-alue tuontika-lalle.

Globalisaatio on ottanut kopin myös kalanjalos-tuksesta luoden erikoi-sia käytäntöjä. Norjassa kasvatettua kalaa kulje-tetaan Aasiaan käsitel-täväksi, josta jalostet-ta taas tuodaan takaisin Eurooppaan.

”Tämä oli tavalli-sempaa Suomessakin muutama vuosi sit-ten, mutta nykyään valtaosa kalasta tu-lee suoraan tänne. Keski-Euroopassa tämä on kuitenkin edelleen tyypillis-tä, ja on tunnistet-

tu jopa triplapakastusketjuja, eli sama tuote on pakastettu ja sulatettu kol-mesti”, Vilhunen kertoo.

Kalan lisäksi kalastuslaivastot sei-laavat polttoainetukiaisten siivittämä-nä yhä kauempana kotivesiltä, mikä vaikeuttaa säätelyn toteuttamista.

Eräs tunnettu esimerkki on euroop-palaisten alusten kalastus Länsi-Afri-kan edustalla, erityisesti Mauritanias-sa. Kansainvälinen merilaki sallii ka-lastusoikeuksien myymisen, jos mak-simaalista kestävää saalismäärää, eli saalista, joka voidaan kalastaa kan-nan heikentymättä, ei saada omin voi-min hyödynnettyä.

”Kaikki tieto kuitenkin viittaa siihen, ettei tällaista ylijäämää ole Mauritani-assa olemassa. Nykyinenkin kalastus-paine on liian kova”, kertoo Helsingin yliopiston kalastusbiologian professo-ri Sakari Kuikka.

Silti EU ostaa veronmaksajien ra-hoilla oikeuksia Mauritanian ranni-kon mustekalan kalastukseen. Tuot-teet eivät edes päädy Eurooppaan, vaan suurin osa pakastetaan ja vie-dään Japaniin.

Myös paikallinen talous kärsii. Sii-nä missä paikallinen kalastus on työ-voimavaltaista ja energiaa säästävää, kalastavat teollisesti toimivat euroop-palaistroolarit kauempana rannikosta. Ylikalastuksen seurauksena paikalli-sille on jäänyt yhä vähemmän pyydet-tävää.

säätely on vaikeaa

Tieteellistä tietoa säätelyn tueksi olisi kyllä tarjolla. FAO:n lisäk-si maailman kalakantoja seuraa

laaja kirjo erilaisia tieteellisiä taho-ja. Kuikka tutkii kalakantoja säätelyn ja päätöksenteon näkökulmasta ja te-

Kalan loppuMaailman kalakantojen tila on äärimmäisen huolestuttava. Suomessa olisi jopa varaa lisätä kotimaisen kalan pyyntiä. kuvat: sePPo honkanen

10 Aviisi 11.5.2012

kee monimutkaisia mallinnuksia, joi-den pohjalta arvioidaan säätelyn vai-kutuksia kalakantoihin. Hän on ollut mukana EU:n komissiota neuvovassa tieteellisessä komiteassa jo 12 vuotta.

”Tarkkoja summia on vaikea sanoa, mutta luotettavien arvioiden mukaan EU:n kalakantojen tutkimiseen käyt-tämä rahamäärä on suurempi kuin sen kalastuslaivaston tuottama arvi-olta 200 miljoonan euron liikevoitto.”

Vaikka suurin osa Euroopan kala-kannoista on edelleen heikossa kun-nossa, jotkin säätelytoimenpiteet ovat Kuikan mielestä olleet onnistuneita. Monivuotisten kalastussuunnitelmi-en avulla on saatu esimerkiksi Itäme-ren turskakantoja elpymään.

EU on myös sitoutunut Johannes-burgin sopimuksessa saattamaan ka-lastuksensa kestävälle tasolle vuoteen 2015 mennessä.

”Nyt näyttää siltä, että tavoitteeseen ei päästä ajallaan. Se kuitenkin sitoo EU:n kalastamisen kehittämistä pit-källä tähtäimellä ja vaikuttaa myös Euroopan ulkopuoliseen kalastuk-seen.”

WWF:n Vilhunen suomii kalastussää-döksiä kovalla kädellä. Hänen mieles-tä yhteinen kalastuspolitiikka on yksi suurimmista EU:n epäonnistumisis-ta ikinä.

”Periaate on hyvä. Joka merialueel-le määritellään maakohtaiset kiintiöt eri kalalajeille. Mutta kiintiöissä ei ole noudatettu omien tutkijoiden suosi-tuksia, vaan ne on poliittisissa neuvot-teluissa kasvatettu moninkertaisiksi.”

Esimerkki löytyy kotinurkilta. Suo-mi ajoi neuvotteluissa Itämeren lohel-le nelinkertaista kiintiötä verrattuna tutkijoiden ja EU:n komission suosi-tuksiin maksimaalisesta kestävästä saaliista. Neuvotteluissa kiintiöt ku-tistuivat kaksinkertaisiksi.

”Kuitenkin niissä tapauksissa, jois-sa suositeltuja kiintiöitä on noudatet-tu, on saatu heti näkyviä muutoksia parempaan”, Vilhunen yhtyy Kuikan turskaesimerkkiin.

Tähän päälle tulevat vielä laiton ka-lastus ja sivusaaliina tulevat ei-toi-votut kalalajit. WWF:n arvion mu-kaan joka vuosi jopa 30 miljoonaa ton-nia kalaa heitetään kuolleena takaisin mereen.

”Tarvitsemme tiukempia rangais-tuksia laittomasta kalastuksesta. Toi-vottavasti myös kehitteillä oleva ta-kaisinheittokielto menee läpi. Täl-lä hetkellä Norja on ainoa maa maail-massa, jossa sivusaalista ei saa heittää mereen. Tämä pakottaa kehittämään kalastustekniikat valikoivammiksi”, toteaa Vilhunen.

Kalastustehoon voidaan vaikuttaa tarpeeksi pienillä kiintiöillä, mutta ta-loudellisesti järkevintä olisi purkaa kalastuslaivaston ylikapasiteettia. Ka-lastusaluksista luopumiseen on tarjot-tu tukiaisia, mutta niiden teho on jää-nyt heikoksi. Yleensä tukirahat vain

valuvat takaisin kalastukseen uusi-na investointeina.

Kuikan mukaan yksi toimiva ratkaisu

olisivat vaih-dettavis-

sa olevat kalastajakohtaiset kiintiöt. Käytännössä se tarkoittaisi markki-navoimien käyttöönottoa kalastuksen saattamiseksi kestävälle tasolle. Kulle-kin kalastajalle annettaisiin tietty pro-senttiosuus kiintiöstä, jonka hän voisi halutessaan myydä eteenpäin. Tehok-kaimmin toimivat kalastajat voivat os-taa kiintiöitä, ja heikommin toimivat poistuvat markkinoilla.

”Markkinavoimat vähentävät kapa-siteettia, eikä säätelijän tarvitse tehdä poliittisesti hankalia valintoja poistet-tavista aluksista”, Kuikka visioi.

Ihmisen omistaessa oman osansa kiintiöstä kalakantojen kehittäminen pitkällä jänteellä kiinnostaa eri tavalla kuin kokonaiskiintiöstä muiden kans-sa kilpaillessa. Vaihdettavia kiintiöitä onkin sovellettu menestyksekkäästi ympäri maailmaa.

”Kun keskustelin tanskalaisten kans-sa, he sanoivat vaihdettavien kiintiöi-den olleen paras kalastuksensäätely-päätös koskaan.”

Ajatus kaikille kuuluvien kalava-rojen yksityistämisestä on kuitenkin monelle vieras.

”Esimeriksi Islannissa on käyty pal-jon keskustelua, onko eettisesti oi-kein antaa yhteistä omaisuutta yhdel-le ryhmälle. Se on eettinen ja moraa-linen keskustelu, johon tiede ei anna vastausta”, Kuikka toteaa.

vesiviljelynmerkitys kasvaa

Vaikka pyydetty kalansaalis ei ole kasvanut vuosikymmeniin, kokonaiskalamäärä on lisään-

tynyt tasaisesti vesiviljelyn ansioista. YK:n Rio+20-raportissa vesiviljelyllä tuotetun kala- ja äyriäismäärän ker-rotaan kasvaneen vuodesta 1992 vuo-teen 2009 mennessä yli 245 prosent-tia. Se vastaa nyt jo yli puolta pyyde-

tyn kalan määrästä.”Vesiviljely on globaalissa mittakaa-

vassa täysin välttämätöntä. Niin sa-nottu blue revolution kasvatetun kalan tuotannon lisäämiseksi on ollut käyn-nissä jo parikymmentä vuotta ”, ker-too Timo Mäkinen, Riista- ja kalata-louden tutkimuslaitoksen RKTL:n ka-lankasvatukseen liittyviin biologisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin eri-koistunut tutkija.

Suurin yksittäinen vesiviljelijä on Kiina, joka tuottaa 2/3 kaikista maa-ilmassa kasvatetuista kaloista ja äyri-äisistä. Suomalaisille kiinalaista karp-pia tutumpaa on norjalainen kassikas-vatettu lohi, jonka tuotanto on kasva-nut räjähdysmäisesti.

Kalankasvatus ei ole kuitenkaan au-tomaattivastaus maailman kalakanto-jen ongelmiin. Kalanruoaksi päätyvää rehukalaa pyydetään samoista ylika-lastetuista kannoista.

”Valtaosa rehukalasta on kuitenkin kestävästi kalastettua. Myös kalaraa-ka-aine pystytään käyttämään nyky-ään käyttämään tehokkaammin hy-väksi ja kalaproteiinille ollaan kehittä-mässä vaihtoehtoja”, Mäkinen kertoo

Vesiviljelyssä on kuitenkin muita-kin ongelmia. Kasvattamot kuormitta-vat paikallista vesiekosysteemiä. Esi-merkiksi suomalaisten suosima nor-jalainen lohi aiheuttaa valtavia ongel-mia luonnonlohikannoille levittäes-sään loisia ja heikentäessään geenipe-rimää.

Suomessa kirjolohen kasvatus me-rellä puolestaan aiheuttaa ravinne-kuormitusta, koska rehu tehdään At-lantilta pyydetystä kalasta. Uudet tek-niikat kuitenkin mahdollistavat myr-kyllisten aineiden poistamisen Itäme-ren silakasta ja kilohailista, jolloin nii-den käyttäminen rehuna olisi mahdol-lista.

”Tällä tavalla ei tule uusia ravinteita Itämereen. Suurin ongelma kalankas-vatuksessa Suomessa onkin saariston virkistyskäyttö. Tarvittavaa tilaa kan-nattavan kokoisille kasvattamoille on vaikea löytää”, arvelee Mäkinen.

Vilhusen näkemys on varovaisem-pi. Hänkin myöntää kasvatuksessa ta-pahtuneen paljon kehitystä, esimer-kiksi muuten hukkaan menevästä perkuujätteestä voidaan nykyään teh-dä luomurehua. Hän ei silti näe kalaa syövien lajien, kuten lohen, kasvatuk-sessa juurikaan kasvunvaraa.

”Paremmat näkymät ovat kaikki-ruokaisilla, esimerkiksi Aasiassa kas-vatettavilla lämpimän veden lajeil-la. Siellähän se suurin ihmismassa-kin on.”

kalaa kotivesiltä

Suomessa kalakantojen tilan-ne on parempi kuin maailmal-la. Muutamat lajit, kuten itäme-

ren villi lohi, meritaimen ja vaellus-siika, ovat uhanalaisia, mutta meillä on myös valtava kasvupotentiaali vä-hempiarvoisina pidettyjen lajien suh-teen. RKTL:n tuoreen tutkimuksen mukaan rannikolta voisi saada vuosit-tain 2–5 miljoonaa kiloa särkikalaa.

Kaikki tuntuvat olevan samaa miel-tä kotimaisen kalan arvostuksen pa-

rantamisen tärkeydestä.”Kalaoppaassamme suosittelemme

ensisijaisesti kotimaista kalaa. Suo-messa ei ole ollenkaan samassa mit-takaavassa ongelmia laittomasta ka-lastuksesta tai sivusaaliista kuin maa-ilman merillä”, sanoo WWF:n Vilhu-nen.

Kuitenkin yli 70 prosenttia Suomes-sa syödystä kalasta tulee ulkomail-ta, ja trendi on ollut kasvava. Suoma-lainen söi vuonna 2009 keskimäärin 15,7 kiloa kalaa, josta 11,2 kiloa tuli ul-komailta.

”Norjasta tulee puolet kaikesta Suo-meen tuotavasta kalasta. Myös Ruot-sista tuodaan paljon kirjolohta, jo-ka on itse asiassa suomalaisten siellä kasvattamaa”, kertoo RKTL:ssa kalan tuontia ja vientiä tutkiva Aune Viher-vuori.

Suurin osa tuotavasta kalasta me-nee ihmisravinnoksi. Tässä on tapah-tunut hurja muutos, sillä 80-luvulla kalaa tuotiin lähinnä rehuksi.

”Kalajauhoa käytettiin maataloudes-sa paljon. Sen käyttöä alettiin vähen-tää systemaattisesti, kun puhuttiin kananmunienkin jo maistuvan kalal-le”, Vihervuori kertoo.

Tärkein yksittäinen tuote on norja-lainen viljelty lohi. Myös tonnikalasäi-lykkeitä tuodaan paljon. Niiden alku-perämaa on yleensä Thaimaa.

”Meidän täytyy ymmärtää, että tuontikalan ostamisen takia meillä on vaikutusta myös maailman merten ti-laan”, Vilhunen toteaa.

kuluttaja valitsee

Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Eet-tisesti oikeita valintoja etsivä menee kaiken tietotulvan kes-

kellä helposti sekaisin, eikä hyviä vaihtoehtoja tunnu olevan olemassa.

”Kalalle ruokana on voimakkaan tiedottamisen kautta syntynyt paljon negatiivista brändiä. Se on kuitenkin erittäin terveellistä ja paikallisen ka-la hiilijalanjälki on pieni. Toivoisinkin kala-asioiden tasapainoista tarkaste-lua eri aspektien suhteen”, Kuikka sa-noo.

Kuluttajalle on olemassa apuväli-neitä avuksi kalanvalintaan. WWF on julkaissut ison kalaoppaan. Vaikka se on herättänyt keskustelua varsinkin ammattikalastajien joukossa, on opas hyvä lähtökohta. Oppaassa suomessa kaupan olevat kalalajit jaetaan suosi-teltaviin, harkittaviin ja vältettäviin.

Lisäksi on kehitetty erilaisia sertifi-kaatteja kalatuotteille. Luotettavin ja suurin on Marine Stewardship Coun-cilin MSC-merkintä. Merkintä kertoo tuotteen olevan kestävän kalastuksen periaatteiden mukaan pyydetty.

”Suomi on maailman nopeimmin kasvava MSC:n markkina-alue. Kol-me vuotta sitten tuotteita oli 8, nyt on 280”, iloitsee Vilhunen.

Kaikkein eettisin vaihtoehto hank-kia kalaruokaa on kuitenkin pyytää se itse. Vapaa-ajan kalastajat nostavat edelleen lähes puolet Suomessa syö-dystä kotimaisesta kalasta. Lisäksi on-kiminen tai virvelin heittely lähiran-nassa on rentouttavaa puuhaa, vaikka lounas jäisi saamatta.

EU ostaa veronmaksajien rahoilla oikeuksia Mauritanian rannikon uhan-alaisen mustekalan kalastukseen. Tuotteet eivät edes päädy Eurooppaan, vaan suurin osa viedään Japaniin.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 11

1. Suosi kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa. Korvaamal-

la tuontikalaa paikallisilla saaliilla voidaan laskea valtamerien kalas-tuspainetta. Lähellä tuotettu kala vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja on myös tuo-reempaa kuin kaukaa kuljetettu.

2. Syö ravintoketjussa alas-päin. Jätä suuret petokalat

rauhaan ja syö enemmän pieniä, nyt pääosin eläinten rehuksi pää-tyviä lajeja, kuten silakkaa ja sar-diineja.

3. Kysy MSC-ympäristömer-kittyjä (Marine Stewardship

Council) kalatuotteita.

4. Älä osta tai pyydä alamit-taisia kaloja. Kalakannan

säilymiseksi on tärkeää, että ka-lat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi lisääntyäkseen edes kerran, ennen

kuin ne pyydetään. Varmista että ostamasi kalat ovat suurempia kuin niiden virallinen alamitta. Kauppa ei saa myydä alamittaisia kaloja, mutta väärinkäytöksiäkin esiintyy.

5. Osta vaihtelevasti. Pyri os-tamaan myös vähemmän

kalastettuja lajeja, kuten särkika-loja, jolloin suosituimpiin lajeihin kohdistuvat pyyntipaineet piene-nevät.

6. Vältä ostamasta syvän-merenlajeja, koska ne ovat

erityisen herkkiä liikakalastukselle. Syvänmerenkalastus on edelleen suurilta osin rajoittamatonta.

7. Älä osta kaloja tai äyriäisiä, jotka ovat uhanalaisia.

lähde: WWF

Syö särkeä, se kasvattaa järkeä!

suosi ahventa Ahven, hauki, kampela, kuha, lahna, made, muikku, särki.

harkitse lohtaKirjolohi, lohi (kasvatettu norjalainen), nahkiainen, nieriä, tonnikala (säilyke, Skipjack, Bonito, Albacore).

vältä tonnikalaa Lohi (Itämeren villi ja kasvatettu chile-läinen), siika (villi vaellussiika), taimen (villi meritaimen ja järvitaimen), tonni-kala (tuore, sini-, keltaevä- ja isosilmä-tonnikala).

täydelliset listat osoitteessa WWF.FI/KAlAOpAS

12 Aviisi 11.5.2012

Brasiliassa raha ratkaisee lasten koulutusmahdollisuudet. Maailman kuudenneksi suurimmassa talousmahdissa on yhä 14 miljoonaa lukutaidotonta.

Kaksi koulua, kaksi maailmaa

Kyseessä ei ole joukkotappelu, vaan pojat pelaavat koulun jälkeen jalkapalloa tyhjällä muovipullolla.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 13

heini särkkä, teksti & kuvat

Brasilian rikkaim-man osavaltion São Paulon keskiosas-sa möllöttää hie-man Tamperetta suurempi Baurun kaupunki. Baurun ke s ku s t a n a a p u-

rustossa aidoilla suojeltujen luksusta-lojen takana komeilee Christino Cab-ralin koulurakennus, São Paulon par-haaksi rankattu julkinen lukio.

Yhdeltätoista aamupäivällä oppilai-den koulupäivä alkaa olla päätökses-sään. Köyhistä oloista lähtöisin olevat 14–17-vuotiaat nuoret ovat tulleet kou-luun aamuseitsemältä. Kotiin he pää-sevät jo kahdeltatoista. Moni heistä työskentelee illalla kaupan kassa-apu-laisena tai puhelinmyyjänä. Koulun köyhät oppilaat eivät asu lukion hie-nostonaapurustossa: bussimatka kau-pungin laidoilta keskustaan venyttää nuorten päivää tunneilla.

Vain pieni osa oppilaista voi omistaa kaiken aikansa koulunkäynnille. Avii-sille esitellyt priimusoppilaat ovat kou-lun henkilökunnan mukaan poikke-uksellisia: ”Opiskelemme keskimää-rin 12 tuntia päivässä. Opiskella täytyy kovasti, jos haluaa päästä yliopistoon”, Phianna Elizabeth Muniz ja Fernan-da Silva Tavares kertovat.

Koulun koordinaattori Emily Quero-bin Ionta Daccach kutsuu tutustu-maan huoneeseensa. ”Haluaisimme pienentää luokkien kokoa. Tällä het-kellä jokaisella luokalla on 40 oppi-lasta. 20 oppilasta per luokka on ta-voitteemme”, huokaa Querobin Ion-ta Daccach. Lukiossa on 42 luokkaa ja 1000 oppilasta.

Koordinaattori näyttää koulun tie-tokoneelle tallennettuja kuvia entisis-tä oppilaista, jotka ovat päässeet yli-opistoon opiskelemaan. Kaikki tähti-oppilaat on kuvattu rehtorin ja kuk-kapuskan kanssa. Kuvissa esiintyvien oppilaiden lukumäärän voi laskea yh-den käden sormilla. ”Suurin osa par-haista oppilaista on tyttöjä”, koordi-naattori myöntää.

Maailman kuudenneksi suurim-

massa talousmahdissa on edelleen 14 miljoonaa lukutaidotonta: yliopis-toon pääsy on yhä kaukainen unel-ma monelle köyhälle brasilialaislap-selle. Aviisille esitellyn julkisen lukion vieressä sijaitsee kallis yksityiskoulu. Yksityiskoulussa luokkakoot ovat pie-niä, kaikilla on pääsy tietokoneelle ja opettajat ovat paremmin palkattuja.

Brasiliassa laadukas peruskoulu-tus on vanhemmille iso rahallinen si-joitus. Yliopistomaailmassa julkinen ja ilmainen muuttuu kuitenkin laa-dun takeeksi. Julkisiin yliopistoihin on tiukat pääsykokeet, joissa menes-tyvät parhaiten ne, jotka ovat voineet käydä peruskoulun maksullisissa eri-tyiskouluissa. Yksityiseen yliopistoon taas pääsee puolestaan kuka tahansa, jos vain rahat riittävät lukukausimak-suihin.

Ja vaikka hyvälaatuinen korkea-koulutus on itsessään ilmaista, opis-kelu vaatii aina säästöjä, sillä harva pystyy opiskelemaan kotikaupungis-saan. Opiskelijan maksettavaksi jää-vät vuokra, ruoka ja muut elinkustan-nukset. Niinpä osa lahjakkaista opis-kelijoista joutuu luopumaan yliopis-to-opinnoista, koska rahat eivät yk-sinkertaisesti riitä opiskelijan yleisiin elinkuluihin.

Universidade Estadual Paulista (UNESP) on yksi São Paulon parhais-ta julkisista yliopistoista. UNESP:in journalistiikan opiskelija Thiago Tei-xeira opiskeli koko nuoruutensa São Paulon miljoonakaupungin laitamil-la eri julkisissa kouluissa. ”Olin hyvä oppilas ja sain hyviä arvosanoja. Yksi-tyisen koulun oppilaaseen verrattuna tietoni olivat kuitenkin vähäiset. Eräs erittäin ystävällinen matematiikan opettaja kertoi vasta viimeisenä vuon-na lukiossa, mitä yliopiston pääsyko-keet todella merkitsevät.”

Lukion jälkeen Teixeira työskenteli pankkien velkojenperijänä maksaak-seen kolmen vuoden ajan valmennus-kursseja, joita ilman hän ei olisi kos-kaan päässyt yliopiston pääsykokeis-ta läpi. ”Se oli todella rankkaa työtä: soittelin ihmisille periäkseni heidän velkojaan pankeille. Harvalla on mah-dollisuus omistaa niin paljon aikaa ja

rahaa sille, mitä julkisessa yliopistos-sa opiskeleminen vaatii.”

Teixeira muistelee kaikesta huoli-matta hyvällä nuoruusvuosiaan julki-sissa kouluissa. ”Yleisesti ottaen kou-lussa oli hyvä ilmapiiri. Media maalaa julkisista kouluista turhan likaista ku-vaa.” Usealla Teixeiran koulutoverilla oli kuitenkin isoja oppimisongelmia.

”Moni tuli todella köyhistä oloista, oli kokenut kotonaan väkivaltaa. Osan vanhemmat olivat narkomaaneja.”

Brasilian televisiouutisissa näkyy usein reportaaseja huumeiden käy-töstä maan julkisissa kouluissa. Myös Teixeira todisti aikoinaan koulutove-reidensa käyttävän huumeita koulun sisällä. ”Suurin osa poltti pilveä, mut-ta osa käytti myös kokaiinia koulussa. Yhden oppilaan tiedettiin liikkuvan huumekaupassa. Jopa opettajat pelkä-sivät häntä. Mutta ei hänestä koitunut suurta harmia kenellekään”, Teixeira virkkoo.

Julkisen koulun nuori portugalin opet-taja Edilaine Rosa myöntää työnsä olevan monella tavalla vaikeaa. ”Palk-ka on pieni, työmatkat ovat pitkiä ja osa oppilaista käyttäytyy väkivaltai-sesti”, Rosa kertoo. Opettaja tienaa 1000 realia (n. 454 €) kuussa. ”Brasi-lialainen koulujärjestelmä ei todella-kaan ole tasa-arvoinen. Osa kouluista on rikkaiden teollisuusmaiden tasolla, mutta suuri osa ei ole.”

Christino Cabralin lukiossa oppi-laat saavat ilmaisen kouluruoan puo-lilta päivin ennen kotiinlähtöä. Kou-lun sisällä päivystää aseistettu polii-sipari, joka vahtii oppilaiden poistu-mista luokista. ”Poliisi joutuu puut-tumaan oppilaiden käytökseen hyvin harvoin”, koordinaattori vakuuttaa vaivautuneena.

Lounaan jälkeen koulun henkilö-kunta kutsuu Aviisin katsomaan opet-tajainhuonetta. Eräs opettaja on kuul-lut Suomen menestyksestä kansainvä-lisissä koulutusvertailuissa. Kun ker-ron, että Suomessa koulutus on perus-koulusta yliopistoon asti kaikille il-maista, henkilökunnan suut loksahta-vat auki: ”Meidän täytyy muuttaa sin-ne!”, he huudahtavat yhteen ääneen.

Koulussa suurin osa poltti pilveä, mutta osa käytti myös kokaiinia. Eräs oppilas kauppasi huumeita. Jopa opettajatpelkäsivät häntä.

Thiago Teixeira

Fakta

6−14-vuotiailla lapsilla on oppivelvollisuus.

Yksityisessä lukiossa opis-kelu maksaa vähintään 500 realia (n.227 €) kuussa.

Yksityisessä yliopistossa opiskelu maksaa yliopis-ton maineesta riippuen noin 300–600 realia (136–273€) kuussa.

Lukion rehtori Maria Helena Catini Campanucci, 68, on paikallinen julkkis.

Koulun priimusoppilaat Fernanda Silva Tavares ja Phianna Elizabeth Munig haluavat päästä yliopistoon.

Oppilaiden vanhemmat voivat kysyä lastensa kouluasioista sihteerin luukulta.

14 Aviisi 11.5.2012

The Chilean Student Con-federation organized a demonstration against the financial system, delay in the payment of grants, and the student discounts in transportation. It was the beginning for the biggest so-cial movement in the country since the dictatorship.

Carabineros are wearing heavy riot gear. Proud Chilean student with the flag. A student hops over a fence to escape police water cannon.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 15

ChileMUST LEARN

On the 28th of April 2011, The Chile-an Student C o n f e de r a-tion, orga-nized a de-monstration

against the financial system, delay in the payment of grants, and the stu-dent discounts in transportation. It was the beginning for the biggest so-cial movement in the country since the dictatorship.

It is summer in Santiago and the streets are almost empty. Only micros (public buses) pass by, advertising dozens of private universities. The-re are also posters in the street, ra-dio ads, tv commercials... The who-le advertisement system is in motion on behalf of educational marketizati-on. Although months before, the stu-dent movement was at its peak. De-monstrations were taking place eve-ry week, excessively repressed by pacos (police). Lemons are sold by

opportunists to protect the peop-le against the tear gas. Still, youngs-ters have to clean their faces with a gardener’s hose that continues wate-ring. This city got used to it. People walk by, as if the fight for a free edu-cation was none of their business.

During Pinochet’s regime, uni-versities were multiplied from 8 to 60. The privatization of the sector submitted public educational insti-tutions to a market logic of excessi-ve fees and bank credit system. The dictatorship imposed these reforms to keep the system working on their behalf, but posterior governments won’t tear down a market worth mil-lions of dollars. So the gap between social classes keeps widening.

Summer is gone, and the de-monstrations are back. On the 25th of April, a massive protest won mo-re support from society. Their claims for a free education are now joined by ecological economic issues. Chile might be awakening, at last, for equa-lity.

Chilean students are trying to teach a lesson to their country

Meeri koutanieMi, kuvat & adrian aragones garcia. teksti

A student hops over a fence to escape police water cannon.

Trash men salute the demonstrators.

16 Aviisi 11.5.2012

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIARAUHANFESTIVAALI Pax Näsinpuistossa sunnuntaina 3. kesäkuuta Asa, Surffiveikot ja muuta

Dimensio-ryhmä yhdistää taidetta ja teknologiaa Tampereen taidemuseolla 12.5.–5.8.ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

Tampere tanssii maailmantangoaSimon Riestra Aedon mukaan kulttuuri syntyy erilaisuuksien kohdatessa

TIInA hEIKKILä, TEKSTI & KUVA

Kuutena vuonna järjestetyn Maa-ilmantango-fes-tivaalin perusta-jan Simon Riest-ra Aedon mie-lestä kulttuuri on aina syntynyt

erilaisuuksien kohdatessa. Monikult-tuurista Tamperetta luodaan monissa maahanmuuttajien projekteissa tällä-kin hetkellä.

Simon on Chilestä tullut maahan-muuttaja ja tamperelaisen kaupun-kikulttuurin pioneeri. Hän tuli Suo-meen vuonna 1998. Simonin vanhem-mat ovat poliittisia pakolaisia Chilestä. He olivat mukana vallankumouksen jälkeisessä vasemmistosissiliikkeessä, ja kiinni jäätyään he tulivat Suomeen.

Taidelukiota Chilessä käyneelle Si-monille kulttuuri oli läheistä jo nuo-ruudessa, mutta hän lähti opiskele-maan oikeustiedettä. ”Sukuni on alun perin Italiasta Chileen tulleiden anar-kistien jälkeläisiä. Italia on minulle kulttuurin mallimaa. Sen taidehistori-allinen perinne on loistava.”

Monikulttuurista ympäristöä Tam-pereella luoneella miehellä on monta identiteettiä. Hän puhuu espanjaa, ita-liaa, englantia ja Suomea ja ymmärtää lisäksi muutamaa kieltä.

”Olen maailmankansalainen, ja mi-nulle on aivan sama, missä olen. Peri-

aate kulttuuri- ja taideprojekteissa on aina se, että pienet ja isot asiat hoide-taan. Elekieli toimii, jos kielitaito lop-puu. Rahat on joka paikassa vähis-sä, ja hommat pitää säveltää mieliku-vituksella”, sanoo monilla mantereilla reissannut Simon.

”Mutta kaikkia kulttuureja yhdistä-vä tekijä on, että aina kuppien ääressä juhlitaan iloa tai juodaan surua!”

Maailmankansalaisuus näkyy myös hänen luomassaan kulttuuritoimin-nassa. Jälleen syyskuussa järjestettä-vä maailmantango-festivaali ei kiin-nity yhteen kulttuuripiiriin. Tango on Simonin mukaan vanhin urbaani kulttuurimuoto, mutta Maailmantan-go-festivaalissa ei ole kyse ainoastaan tangosta. Taustalla vaikuttaa vahvasti yleiseurooppalainen kansankulttuuri. Tangon olemuksessa kuitenkin tiivis-tyy Maailmantango-festivaalin idea.

”Tango on köyhien eurooppalais-ten maahanmuuttajien keskuudessa syntynyt rahvaaomainen taidemuo-to. Maailmantango jatkaa tangonkin taustalla olevaa maahanmuuttajuu-desta ja kulttuurien sekoittumisesta syntynyttä perinnettä.”

”Urbaani musiikki, fado, jazz, rap ja hiphop ovat kaikki samankaltaisis-sa oloissa syntyneitä ilmiöitä. Ne ovat monikulttuurisuudesta syntynyttä kaupunkikulttuuria ilman selvästi jäl-jitettävää taustaa.”

Maailmantango-festivaali on kasva-nut koko ajan, mutta se on yhä vaih-toehtotapahtuma. Tänä vuonna mu-

kana on myös viinifiesta. Festivaa-li tapahtuu pienissä ravintoloissa ympäri kaupunkia.

Simon Riestra Aedo haluaa luoda kulttuuria, joka on kestävää elä-myksenä ja sosiaalisesti. Hän toi-voo festivaalin luovan vielä pysyviä työpaikkoja Tampereelle. Työttö-mät ja opiskelijat saavat festarilip-puja puoleen hintaan, mikä on Si-monille tietoinen ideologinen va-linta.

”Pohdin, mitä yhteiskunnasta puuttuu, ja mitä minä voin yhteis-kunnalle antaa. Hyvä taideteos on orgaaninen ja liikkuva, sellainen, johon ihmiset pääsevät mukaan.”

www.mAAILmAnTAngO.nET

Liandro Cardoso, 13, Ango-lasta ja Enock Shabu Jr., 16, Kongosta ovat aloittele-

via hiphop-artisteja. He tutustui-vat maahanmuuttajapoikien Köl-vi-toiminnan kautta. He edustavat monikulttuurisen Tampereen tuo-reinta polvea.

Pojat ovat olleet Suomessa muu-taman vuoden. Heidän projek-tinsa G-Boyz sekoittaa hiphopia ja rapia. Yhteistyötä on jatkunut puolitoista vuotta, ja Enock ja Li-andro aikovat tulevaisuudessakin tehdä yhdessä musiikkia. He löy-sivät yhteisen sävelen muun mu-assa opettamalla toisilleen, mi-tä osaavat. ”Vaikka me ollaan eri maista, me ollaan tosi samanlai-sia”, Enock sanoo.

Enock ja Liandro tekevät musiik-kia suomeksi ja englanniksi ja kä-sittelevät sanoituksissa elämän-piiriään, Tamperetta ja ”teinijut-tuja”, kuten itse nimittävät. Afrik-ka näkyy jonkun verran heidän musiikissaan, mutta ennen kaik-kea Enock ja Liandro saavat vai-kutteensa kaupungista ja sosiaali-sista kuvioista.

He ovat keikkailleet muun mu-assa Telakalla, Lentsun Klubilla ja Chill house -nuortenfestarilla.

”Haluamme jäädä nimenomaan Tampereelle tekemään hiphopia. Täällä ei ole isoa skeneä, ja mo-ni lähtee Helsinkiin nimeä saatu-aan. Me haluamme edistää tampe-relaista hiphop-kulttuuria”, Lian-dro kertoo.

Tamperelaisen hiphopin toivot

Simon Riestra Aedo.

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 17

RAUHANFESTIVAALI Pax Näsinpuistossa sunnuntaina 3. kesäkuuta Asa, Surffiveikot ja muuta KITAROINTI Kansainväliset akustisen kitaran huiput Tampere Guitar Festivaleilla 2.–10. kesäkuuta

Klassikkoni

Lähiöiden runoilijat

Dimensio-ryhmä yhdistää taidetta ja teknologiaa Tampereen taidemuseolla 12.5.–5.8.

Menehän tänne!

Menehän tänne!

Menehän tänne!

TUOmAS KyRö: mIELEnSäpAhOITTAjA jA RUSKEA KASTIKE, wSOy 2012

Kansainvälinen improvisaatioteat-terin festivaali Finland Internatio-nal Improv Festival järjestetään Tampereella perjantaina ja lauan-taina 18.–19. toukokuuta. Tapahtu-ma järjestetään opiskelijavoimin, primus motorina tamperelais-yh-dysvaltalainen JadaJada Improv.Festivaaleille on tulossa vierailevia ryhmiä useista Euroopan maista ja lajin huippukouluttajia Yhdys-valloista. Työpajat ovat yleisölle avoimia, ja ne on suunniteltu sopi-maan kaiken tasoisille improvisoi-jille aloittelijoista ammattilaisiin. Esiintymässä on improvisaatiote-atteriryhmiä Irlannista, Israelista, Alankomaista, Saksasta, Virosta ja Yhdysvalloista. Kahden päivän festivaalipassi 30 €, opiskelijakor-tilla 25 €.

Vuonna 2005 Ranskan huono-maineisin lähiö, Pariisin Sei-ne-Saint-Denis, nousi otsi-

koihin ympäri maailmaa, kun kak-si nuorta kuoli paettuaan poliisia sähkömuuntimeen Clichy-sous-Bois’ssa. Lähiöiden turhautuneet nuoret vastasivat tovereidensa kuo-lemaan polttamalla autoja ja muuta irtaimistoa Seine-Saint-Denis’ssä ja ympäri Ranskaa.

Itse olin lukioikäisenä vaihto-oppi-laana Seine-Saint-Denis’ssä. Isän-täperheeni asui huonon lähiön pa-remmalla puolen. Käytännössä Sei-ne-Saint-Denis on pitkälti omako-titaloaluetta, jota halkovat valtavat betonikolossit. Masentavien kerros-talokompleksien pihoissa lojui pala-neita autonraatoja. Kun menin bus-silla koulusta kotiin pimeällä, tie-sin nähdessäni graffitin ”Bienvenue à l’enfer”, eli ”Tervetuloa helvettiin”, että kahden pysäkin päästä piti jää-dä bussista.

Näiden kulmien soundtrack oli NTM. Seine-Saint-Denis’n kasvat-tien Joey Starrin ja Kool Shenin 1988 perustama rap-duo artikuloi lähiöiden turhautumisen ranska-laisen yhteiskunnan epätasa-arvoi-suuteen ja vihamielisyyden virka-valtaa kohtaan. Aggressiivisimmil-laankin NTM:n flow on soljuvaa ja meditatiivista katujen runoutta.

Lähiöihin syntyneet niin sanotut toisen polven maahanmuuttajanuo-ret syntyivät maahan, joka piti hei-tä muukalaisina huolimatta siitä, et-tä he eivät koskaan olleet muutta-neet mihinkään betonisesta koti-maastaan. Ranskalainen koulujär-jestelmä on äärimmäisen hierarkki-nen ja suosii hyvien alueiden lapsia. Ja vaikka lähiössä onnistuisi luo-vimaan tiensä kunnialla läpi kou-lun, järjestelmällinen syrjintä yh-teiskunnassa pitää huolen siitä, et-tä ghettojen nuorilla ei juuri ole tu-levaisuutta.

Toki kaikki eivät haluakaan muu-ta tulevaisuutta. Ghettojen omalaki-sen pienoisuniversumin kaoottisesta tilanteesta hyötyvät jengiläiset, rikol-liset, huumediilerit ja äärioikeisto, jo-ka ratsastaa ranskalaisten kielteisel-lä asenteella maahanmuuttajiin.

Eniten lähiöiden kurjuudesta kär-sivät ne, jotka yrittävät elää nor-maalia elämää ja pitää itsensä ja per-heensä erossa jengeistä ja huumeis-ta. NTM:n kulmien nuorille ainoa tapa ilmaista itseään ja paeta arkea on maalata graffiteja ja tehdä rap-musiikkia. Ja polttaa niitä autoja.

Samuli Huttunen

Neljä euroa”, baarimikko ilmoit-taa vichy-lasin hinnaksi. Sel-väksi käy, ettei esityksiä tarjota

vain kulttuurisena hyväntekeväisyyte-nä. Ilmainenkin stand up -keikka mak-setaan baaritiskillä.

Musiikkiteatteri Palatsin Stand up -kellari tarjoaa maksuttomia keikkoja vaihtuvilla esiintyjillä lähes joka per-jantai- ja lauantai-iltana. Toukokuussa pääsee myös jännittämään aloittelevi-en esiintyjien puolesta Stand up -mes-

tarikilpailussa.

Koomikon esiintymisko-kemus ei takaa hauskaa lopputulosta. Yli tuhat keik-kaa tehnyt Anitta Ahonen tuottaa lavalla melkoisen pettymyksen.

Kahteen parinkym-menen minuutin osaan jaettu esitys on vai-vaannuttavaa kat-sottavaa. Lähinnä omasta painostaan ja miehenpuut-teesta aihei-ta ammenta-

van Ahosen esitys jää irrallisten juttu-jen varaan. Puhetulvasta ei synny ko-konaisuutta. Suhteettoman paljon ai-kaa kuluu yleisön kotipaikkakuntien kyselyyn, mutta kuntatiedoista Aho-nen ei saa kuitenkaan väännettyä min-käänlaista jutunjuurta.

Ahkerasti keikkaileva Ahonen on jonkin sortin poikkeus, sillä naisista ei ole alalla suuremmin tunkua. Palatsin

koomikkokilpailussa olisikin ilo nähdä enemmän kuin yk-si naisosallistuja.

Kaikkia ei voi miellyttää, mutta suurinta osaa voi. Ahosenkin keikalla enem-

mistö näyttää nauttivan. Viereisen pöydän naisel-

la on joko erilainen huumo-rintaju tai varaa parempiin

juotaviin, sillä hän nauraa vedet silmissä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

STAnd Up -KILpAILUn ALKUKARSInTA

LAUAnTAInA 12.5. KLO 19.30 jA

pERjAnTAInA 25.5. KLO 19.30. FInAALI

pERjAnTAInA 1. KESäKUUTA KLO 19.30.

Kahdeksankymppinen Mielen-säpahoittaja on ehtivää sorttia: kirjojen ja äänikirjojen lisäksi

Mielensäpahoittaja on ehtinyt seikkai-lemaan jo radiossa, presidentinvaaleis-sa ja kolumnistina Helsingin Sanomissa.

Tuomas Kyrön idea vanhasta valitta-vasta jäärästä ei ole kovin tuore, mutta se on osoittautunut erittäin toimivaksi.

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike on jatkoa vuonna 2010 ilmestyneelle teok-selle Mielensäpahoittaja. Teos on edeltä-jänsä tavoin saatavana sekä paperi- et-tä äänikirjana.

Ruoan ympärillä pyöritään kuin keit-toa hämmentäen, mutta pelkäksi resep-tien lukemiseksi äänikirja ei jää. Pää-paino on ympäristöään tarkkailevas-sa ihmisessä, jolla on vastaus niihinkin kysymyksiin, joihin ei vastausta odote-ta.

Pespektiiviä yli 80-vuotiaalla hah-molla on kertynyt nykypäivästä aina ta-kaisin aikaan, jolloin erikoisuuden ta-voittelu tarkoitti herne-maissi-paprika-sekoitteen käyttöä ruoanlaitossa.

Kyrön teksti on rönsyilevää, mut-ta hyvin rajattua. Liioittelevan totises-sa yksinpuhelussa on vaikuttava pol-

jento. Päähenkilö vaihtaa sujuvasti ka-loista politiikkaan ja vetää linjat suorik-si perunan ja lattialämmityksen välil-lä. Avaraa luontoa 21 vuotta katsoneen miehen puheet on rakennettu kollektii-visen muistin varaan niin taitavasti, et-tä tarttumispintaa tekstiin löytyy iästä riippumatta.

Antti Litjalla on lukijana tarkka ryt-mi puheessaan. Illuusio itsenäisyy-den vanhuudelle menettävästä miehes-tä säilyisi paremmin, mikäli otsikot ja luvut olisi lukenut Litjan sijasta joku muu.

Kiintoisaa on seurata, mihin suuntaan Kyrö kustantajineen kehittää Mielensä-pahoittaja-konseptia. Osataanko hah-mosta irrottaa, ennen kuin se alkaa toistaa itseään? Rakastettava hahmo on tuttuudessaan niin sympaattinen, että henkilöhahmon kehittäminen saattaa olla haastavaa ilman, että joku pahoit-taa mielensä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Ilmaista stand upia ja tulokaskilpailu Palatsissa

Mielensä voi pahoittaamyös äänikirjana

Tampere tanssii maailmantangoa

Tuomas Kyrön teoksen jatko-osa on hervotonta kuunneltavaa

Rohkeus ja reagointikyky yleisön liikkeisiin ovat koomikon valtteja.

Improvisoitua teatteria maailmalta

Kyläjuhla Pispalassa juhannuksena

Koko perheen kasvissyön-titapahtuma Vegfest jär-jestetään kolmatta kertaa perjantaista sunnuntaihin 18.–20. toukokuuta. Luvassa on herkullista kasvisruokaa laidasta laitaan niin maistiaisina kuin isompinakin annoksina, mielenkiintoisia keskuste-luja, puheenvuoroja ja luen-toja, järjestöjen infopöytiä, käsityö- ja kosmetiikka-yritysten myyntipisteitä sekä monenlaisia työpajoja. Kaikki Vegfestissä myytävät, maistatettavat ja jaettavat tuotteet on valmistettu täysin ilman eläinkunnan tuotteita, eikä niitä varten ole tehty eläin-kokeita.

Kasvisruokaa raakaruoasta rasva- mättöön

Tahmelan rannassa järjestetään perjantaina ja lauantaina 22.-23. toukokuuta ensimmäistä kertaa Pispalan Juhannus -tapahtuma. Ilmaisessa ulkoilmatapahtumassa esiintyy noin 20 yhtyettä, muun muassa Death Hawks, Ville Lei-nonen, Black Motor ja Hannibal, Surffiveikot, Hasputri ja Avaruus-korpraali Paha Hirvi. Silmäniloa tarjoilevat Liekkiryhmä Tulikukka ja Sirkus Nollatoleranssi. Lisäksi paikalla on Kelluva puutarha ja telttasauna.

SUpRêmE nTm: SUpRêmE nTm (EpIc, 1998).

18 Aviisi 11.5.2012

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Perustulo on varautumista!

NÄIN SEN NÄEN

Ihan naamat

Lukijapalaute

Asioiden alalaita Kolumni

Pidätlkö toden-näköisenä, että päädyt

töihin ulkomaille?

MIELIPITEET aviisi@uta.fi

KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 MERKKIä, EllEI PITUUDESTA ERIKSEEN MUUTA SOvITA.

WWW.AVIISI.FI

Haluaisin lisätä viime ai-koina käytyyn perus-tulokeskusteluun vie-lä yhden näkökulman. Perustulo ei ole pelk-

kää kannustinloukkujen purkamis-ta ja byrokratian vähentämistä, vaan se on myös varautumista tulevaisuu-dessa mahdollisesti tapahtuvaan työ-markkinoiden täysmuutokseen.

Tietokoneiden laskentatehot ovat tä-hän asti tuplaantuneet noin puolen-toista vuoden välein. On eri arvioita, kauanko tämä eksponentiaalinen kas-vuvauhti tulee jatkumaan, mutta joka tapauksessa koneet nopeutuvat ja ke-hittyvät älykkäämmiksi vielä pitkäl-le tulevaisuuteen. Yhteiskunnan kan-nalta tämä muutos on äärimmäisen merkittävä. Maataloudessa ja teolli-suudessa koneet ovat jo vieneet suu-ren osan töistä ja palvelualalla auto-maatio itsepalveluineen on jatkuvasti yleistymässä.

Yrityksille alkaa olla koko ajan kan-nattavampaa korvata ihmistyövoima roboteilla, ne tekevät työt tehokkaam-

min ja luotettavam-min eivätkä vaadi palkkaa tai sairauslo-mia. Tekoälyn kehitty-

essä itse asiassa suurin osa nykyisistä työpaikoistamme saattaa olla korvat-tavissa koneilla jo tämän vuosisadan aikana, eikä uusia töitä mitenkään eh-di syntyä tarpeeksi paikkaamaan tätä vajetta. Palkkatyö ei siis tule tulevai-suudessa enää olemaan nykyisenkal-taisessa asemassa yhteiskunnassam-me.

Mikäli tämä tulevaisuusskenaario to-teutuu, meillä ei yksinkertaisesti ole enää tarpeeksi töitä kaikille. Tällöin lienee selvää, että nykyinen sosiaali-turvajärjestelmämme on myös aut-tamatta vanhentumassa. Kun työt-tömyysluvut alkavat nousta, alkavat

myös rikkaiden ja köyhien väliset tu-loerot kasvaa. Jottei tämä ke-

hitys johtaisi täyteen kaa-okseen, on muutokseen

alettava varautua ajois-sa. Perustulo on en-simmäinen askel koh-ti tulevaisuuden yh-teiskuntaa.

Ville Lahtinen

Ulkomailla työskennellessä oppii paljon – itsestään

Nyt se paita pääl-le! Etkö tajua et-tä olemme Aa-siassa ja louk-kaat paikallisia tuon näköise-nä?”, ärjäisi is-lantilainen nais-

kollegani eräänä aamuna Pakistanin maaseudulla.

Syynä ei ollut ekshibitionistinen vim-ma esitellä rintakarvoitustani. Harhai-lin puoliunisena ja paidattomana huo-neessa, joka toimi avustusoperaatiom-me hermokeskuksena ja yösijana.

Kahden tunnin houreiset yöunet olin viettänyt hyttysteltassa, jonka olin nok-kelasti sijoittanut kokouspöydälle aino-an kattotuulettimen alle. Kello näytti aamukuutta, varjossa virunut lämpö-mittari lähemmäs 45 astetta, ja niljaisen hien ja hiekkapölyn peittämänä odotte-lin suihkuhuoneena toimineen tunk-kaisen kammion vapautumista.

Pakistanilaiset miespuoliset työto-verini eivät olleet moksiskaan paljaas-ta torsostani, kunhan hörähtelivät ym-märtäväisesti. Heistä jokaisella oli se-littämättömänä tapana kouria kursaile-matta nivusiaan aina keskustellessaan

kanssani, katsekontaktin luonnollisesti katkeamatta. Epäilemättä kyse oli kos-mopoliittisesta sielunveljeydestä ja au-tenttisesta kulttuurien kohtaamisesta.

Hirtehiselle suomalaiselle paikallis-ten rento välittömyys avautui hilpeäs-ti. Samaa en voinut sanoa islantilaises-ta, jonka kanssa minun pitäisi asuttaa osapuilleen samaa pohjoista mentaa-limaisemaa ja kyetä työskentelemään sulavasti automaattisen yhteisymmär-ryksen siivittämänä. Siis mikäli erinäi-siä kulttuuri- ja kommunikaatioteorioi-ta käy uskominen.

Valitettavan usein uuteen kulttuuriin integroituminen ja siihen osallistumi-nen työkomennuksen yhteydessa jää häpeällisen pintapuoliseksi. Se muis-tuttaa pidennettyä työ- ja turistireissua, josta riittää valokuvia ja ruokailukoke-muksia, muttei autenttisia kohtaamisia, jotka rikastuttaisivat osapuolia muu-toinkin kuin rahallisesti tai ostettujen elämysten muodossa.

Jollei paikallisiin tutustumisen ja kiinnittymisen esteenä ole kielimuuri tai työkomennuksen lyhykäisyys, niin viimeistään se, miten kaltaiseni val-koihoinen usein näyttää kantaväestöl-

le olevan joko seksipalvelujen tai päih-teiden tarpeessa, kunhan hinnasta so-vitaan ja rakenteelliset valtasuhteet unohdetaan.

Sama tosin pätee eliittikouluissa kou-lutettujen länsimaalaisten diplomaat-tiperheiden vesojen kyvyttömyyteen harjoittaa muuta kuin salonkikelpoista mutta kiusallista small talkia ja pinnal-lista Facebook-toveruutta – tai puhua vain työstään.

Kenties ulkomailla työskentely ja asu-minen opettavat enemmän suomalai-suudesta ja omasta persoonasta kuin vieraan kulttuurin äkkiväärän kouke-roisesta eksotiikasta. On mielenkiin-toista huomata, että toisen suomalai-sen juomahaluun voi aina luottaa ja jo-pa Valvira alkaa vaikuttaa edistykselli-seltä laitokselta muiden maiden absur-dien pykäläviidakoiden rinnalla.

Toisaalta tarpeeksi kauan ulkomail-la asuttuaan tulee helposti pisteeseen, jossa Suomeen palaaminen alkaa tun-tua vieraalta ajatukselta muunkin kuin elitistisen omahyväisyyden tai perus-suomalaisten jytkyn takia. Jolleivat si-teet katkea, ne venyvät välimatkan myötä helposti niin seitinohuiksi, ettei

niitä enää tunne päivittäisessä elämäs-sään niin vahvasti kuin haluaisi.

Henkilääkäriäni kylläkin saattaisi huolestuttaa tieto siitä, että koti-ikävä-ni kohdistuu useimmiten suomalaisiin ryyppykavereihini ja varmuuteen sii-tä, että keskustelukumppanini ymmär-tää sarkasmia ja itseironiaa ja todennä-köisesti kannustaa ajoittaiseen paidat-tomuuteen.

KIRJOITTAJA ON ASUNUT TöIDEN JOhDOSTA

vIIMEISEN vIIDEN vUODEN AIKANA

GEORGIASSA, PAKISTANISSA, ThAIMAASSA

SvEITSISSä JA PARhAIllAAN YhDYSvAllOISSA.

Anton Santanen

Suuri osa työpaikoistamme saattaa olla korvattavissa koneilla, eikä uusia töitä ehdi syntyä tarpeeksi vajetta paikkaamaan.

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Hei, olen todel-la pettynyt, kun Seppo Hon-

kasen kolumnin kuva vaihdettiin tuossa jokin aika sitten. Vanha kuva välitti kuvaa läheisestä, välittävästa ja vastuuntuntoisesta toi-mittajasta, jolla oli oikeasti jotain mer-kittävää annettavaa julkisen keskuste-lun areenalle. Tällä hetkellä tuo kolum-ni on kuvitettu stereotyyppisellä hesa-rihipsteritoimittajakuvalla, jonka avul-la Sepi ilmeisesti kuvittelee pääsevän-sä trendikkääseen pääkaupunkiseutu-laiseen päivälehteen tai jopa Nyt-liittee-seen indiemusiikkitoimittajaksi. Muu-tos on pahasta.

Aviisin lukija

Kiitos palautteesta. Haivenistani huoli-matta kiistän haaveet Nyt-liitteen indie-musiikkitoimittajuudesta ehdottoman jyrkästi. Luulen kyllä, että muutos taitaa olla silloin tällöin myös hyvästä.

Seppo Honkanen

TYKKää AvIISISTA. EDES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 19

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Aleksi Tuomola, 22, tiedotusoppi

Pidän. Toivon mukaan voisin olla jour-nalistisissa töissä. Todennäköisesti pää-tyisin jonnekin varaston pohjalle. Voisin

olla töissä Etelä-Euroopassa tai Euroopas-sa ylipäätään.

Krista Kaarakainen, 21, bioteknologia

Kyllä, en pidä sitä mahdottomana. Riippuu siitä, miten oma mielenkiin-

to suuntautuu ja onko ulkomailla mie-lenkiintoista tutkimustyötä tarjolla.

Pekka Selonen, 22, tiedotusoppiKai se olisi ihan mahdollista. Voi-

sin tehdä journalistin tai valokuvaa-jan hommia.

Kaisa Pyysalo, 29, englantilainen filologia

Olen asunut Englannissa seitsemän vuotta ja ollut siellä hotelli- ja ravintola-alan töissä. Lähdin sinne opiskelemaan

lukion jälkeen ja jäin töihin.

Paula Nääppä, 23, etnomusikologia

Ehkä. Voisin tehdä toimittajan töitä esimerkiksi Ranskassa tai Australiassa,

jossain lämpimässä paikassa.

Punaviiniä japunatulkkuja

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Pidätlkö toden-näköisenä, että päädyt

töihin ulkomaille?

Tämä Päätalon takapiha pitäisi suunnitel-la mukavammaksi, että täällä voisi viettää ai-kaa näin alkukesästä. Nuo kolmionmuotoiset pömpelit ovat rumia. Ja tuo katos tuolla on ihan turha, kai se on pyöräkatokseksi tarkoi-tettu, mutta ei siellä kukaan pyöriä säilytä. Yliopistolla ei oikein ole aluetta, jossa voisi istuskella alkukesästä, kuten eurooppalaisil-la yliopistoilla. Olisi hienoa saada Suomeen-kin sellainen kulttuuri, että ihmiset istuske-lisivat enemmän.

Teppo Sola, 23, psykologia

WWW.AVIISI.FIKommentoi verkossa

Edarissa oltiin vappua edeltävänä tors-taina jälleen ison äärellä. Valittavana oli pääsihteerin sijainen luottopässi

Kati Rajalan jäädessä vanhempainvapaal-le. Hallitus oli lähettänyt kuultaviksemme kolme ehdokasta, joista jokainen tuntui Al-lin nokassa kelvolliselta. Ongelma oli positii-vinen.

Haastattelujen ja keskustelujen jälkeen voittajaksi julistettiin Mika Parkkari, joka on pohjoisen lahja Tamylle. Vihreiden hylät-tyä oman ehdokkaansa ei kellään jäänyt no-kan koputtamista ja vasemmistoaktiivi toi-votettiin tervetulleeksi Tamy-yhteisöön.

Alli on huolissaan siitä, ettei kukaan tamylai-nen aktiivitoimija ollut kolmen joukossa. Ei-kö meillä kasva päteviä ihmisiä, vai välttele-vätkö sisäiset toimijat pääsihteerin tehtävää tietäen sen raskaan taakan?

Nyt kun Tamyn pääsihteeri, hallituksen puheenjohtaja ja edustajiston puheenjohtaja ovat saman poliittisen aatteen ihmisiä, olisi ehkä aika poistaa logomme valkoinen taus-taväri ja todeta organisaatiomme olevan vain suurehko punainen soikio.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 11.05. Herra Ylppö & Ihmiset 17 e / 15 e*.

La 12.05. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Antti Haapala, Anders Helenius, Joni Koivuniemi, Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 12.05. Bigpop Dj:t Sami & Riku Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 16.05. Futuristics presents: Zenon & Parvati Label Night. HypoGeo-live (Zenon, ITA), Coma Sector-live (Parvati, ITA), Vertical-live (Parvati, Futuristics, TRE), Terva (Zenon, HKI), Gafas (Futuristics, Tre) + Chill Out Dj’s. 10 e.

To 17.05. Power for metal tour 2012: Spellblast (ITA), Dreamtale, Force Majeure, 8 e.

Pe 18.05. Scandinavian Music Group, 17 e / 15 e*.

La 19.05. Paleface & Räjähtävä Nyrkki, 16 e / 14 e*.

Ke 23.05. 11 Tähteä matkalla: Artistivalmennuksen levyjulkkarikeikka. Ovet klo 19, show klo 20. 5 e.

To 24.05. Headcrab Infestation, Takomo Percussion, Dj Meke (Force), Brothers in techno. 5 e.

Pe 25.05. Bass System presents: JFB (UK) turntabalist – Dj – Producer. 2003 Vestax Champion, 2 x UK DMC Champion – 2007/2011.SupportDj’sTraone(Tre),Mefisto(Tre), Subsense (Tre) + tba. 9 e.

La 26.05. KESÄVIIX!DISKO: Black Motor, Death Hawks, Dj Joel Viiksekästä musaa! Tyrä rytkyy, pyrstö heiluu ja viikset väpättää! Levysoittimia höykyttää kaupungin viiksimäisin kundi dj Joel! Omat viiksivahat mukaan. 8 e, viiksillä 7 e, klo 01 alkaen 5 e.

Ke 30.05. Kivestivaalit vol. 10: Sydän, sydän, Kiveskives, Yournalist, Mimica. 10 e / 8 e*.

To 31.05. Maco Oey, 8 e.

La 02.06. Mega Pop Dj:t Riku (Big pop) & Kimik (Ruma) Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

20 Aviisi 11.5.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Empaattinen, oikeudenmukainen ja reilu. Hauska seuramies. In-nokas kuntoilija. Kannustava ys-

tävä. Terävä sosiaalipolitiikan asian-tuntija.

Perjantaina 13. huhtikuuta kuollut-ta Antti-Jukka Huovilaa voi kuvata ai-noastaan positiivisilla sanoilla. Tule-vaisuuteen hän itse suhtautui aina op-timistisen luottavaisesti.

”Tästä kohti uutta nousua!” AJ:na tunnettu mies vakuutti Facebookissa vielä maaliskuun lopussa. Se jäi hänen viimeiseksi julkiseksi kommentikseen.

AJ:n elämä oli aktiivista paitsi yhteis-kunnallisella, myös henkilökohtaisel-la tasolla. Energinen persoona reissasi ahkerasti maailmalla – sekä kavereiden kanssa että yksin. Hän suunnitteli jopa omat hiihtovaelluksensakin.

Nopeasti edennyt syöpäsairaus voit-ti sitkeän taistelijan, joka nukkui pois rauhallisesti. Viimeisinä päivinäänkin AJ:n kerrotaan huolehtineen eniten lä-heisistään.

Elämää rakastanutta AJ:ta jäivät kaipaamaan paitsi perhe, myös suuri joukko ystäviä, kavereita, kollegoita ja

erilaisissa yhteyksissä hänet kohdan-neita ihmisiä. Hänestä pitivät kaikki. Hieno ihminen jätti valtavasti valoisia muistoja.

AJ:TA SYVÄSTI KAIVATEN, LÄMMöLLÄ MUISTAEN:

Tampereen yliopiston ylioppilaskuntaYstävät, tuttavat, kollegat ja yhteistyökumppanit

ANTTI-JUKKA HUOVILA TYöSKENTELI TAMYN SOSIAALIPOLIITTISENA SIHTEERINÄ

HUHTIKUUSTA 2008 ELOKUUHUN 2010.

Uudet kansainväliset maisterioh-jelmat ja niihin olennaisesti liittyvä kysymys lukukausimaksuista ovat askarruttaneet kv-sektoria. Tie-teenalayksiköt laativat huhtikuun loppuun mennessä esitykset uusista vieraskielisistä maisteriohjelmista,

joiden on lain mukaan mahdollista alkaa periä maksua opetuksesta. Kv-sektori tutustui maksul-lisuuskokeilun väliraporttiin, jonka mukaan kokeilu on menossa enemmän tai vähemmän penkin alle. Tänä keväänä jännätäänkin, päätetäänkö kokeilua jatkaa vai tehdäänkö päätökset korkeakouluja nih-

keästi innostaneen kokeilun perusteella.Kv- ja kehy-valiokunnat tekivät esimerkillis-

tä yhteistyötä järjestäessään menestyksellisen Global Village -ruokatapahtuman kampuksella ja varainkeruujatkobileet Tamyn Intia-hankkeelle. Kehy-hanke porskuttaa eteenpäin suunnitellusti, ja alkusyksystä opiskelijoiden on mahdollista tu-tustua yhteistyökumppani GRAVIS:in toimijoihin ja kuulla paitsi hankkeesta, myös elämästä Intian syrjäseuduilla. Ole siis kuulolla!

Varpu Jutila, kv-sihteeri

Kevät on ollut rekrytoinnin täyteistä aikaa Tamyssa. Hallitus on pähkäillyt hakuilmoitusten, haastattelukysy-mysten ja ennakkotehtävien laati-mista sekä haastatellut, arvioinut ja valinnut ihmisiä niin määräaikaisiin projektisihteeriyksiin kuin vakituisiin

työsuhteisiinkin. Viimeisimpänä valittiin ylioppilas-kunnan pääsihteerin sijaista, josta lopullisen pää-töksen teki edustajisto 26.4.

Hakiessani Tamyn hallitukseen toissa vuonna en arvannut, että pääsisin ja joutuisin seuraavi-na vuosina rekrytoimaan työntekijöitä, mietti-mään henkilöstöpolitiikkaa ja neuvottelemaan

työehtosopimusta. Yksi mielenkiintoisimmista ja haastavimmista tehtävistä, mihin ylioppilaskun-nan hallituksessa on joutunut paneutumaan on nimenomaan työnantajana toimiminen, josta Ta-myn hallitus on vastuussa.

Asetelma on sekä jännittävä, jossain määrin ahdistava että äärimmäisen opettavainen. Aika harvoin sitä ihminen tässä iässä pääsee katsomaan ja miettimään työntekemistä pöydän toiselta puo-lelta, työnantajan näkökulmasta.

Veera Kaleva, hallituksen pj.

Edustajiston viimeisimmässä ko-kouksessa tehtiin ylioppilaskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävä päätös, kun edustajisto valitsi Tamyn pääsihteerille sijaisen. Vanhempainvapaalle jäävän pääsih-

teeri Kati Rajalan ammattitaitoa on vaikea kor-vata ja sijaisehdokkaat kävivät läpi tiukan seulan. Pitkästä hakuprosessista lopulliseen karsintaan selviytyi kolme kovatasoista ehdokasta. Valinnasta käytiin tiukkaa vääntöä loppumetreille asti. Pää-sihteerin sijaiseksi valittiin Mika Parkkari Lapin yliopiston ylioppilaskunnasta.

Tamylaiset voivat katsoa tulevaisuuteen luotta-vaisin mielen, sillä uudeksi esihenkilöksi valittiin pätevä tekijä. Parkkari on pitkän linjan ylioppilas-liikeaktiivi ja vahva asiantuntija järjestökentällä. Viimeisessä kokouksessaan ennen kesälaitumille siirtymistä edustajisto linjaa vielä järjestöpoliitti-sesta linjapaperista ja käsittelee ylioppilaskunnan mahdollista muuttoa.

Johannes Lehtinen, edustajiston varapj.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213

Anni Heinälä, 045-7750 5210Niina Jurva, 045-7750 5211Jarkko Louhelainen, 044-3610 213Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

www.TAmY.fI/TApAHTUmAKALENTErI

TamyssaOsallistu Tamyn vaihtoehtoi-sen kulttuurioppaan tekemi-seen!

Tamy on ryhtynyt valmistelemaan jäsenistölleen suunnattua tam-perelaista kulttuuria kartoittavaa opasta, joka kulkee työnimellä

”Vaihtoehtoinen kulttuuriopas 2012”. Nimi johtuu siitä, että oppaan tarkoituksena on koota yhteen nimenomaan sellaisia kulttuuritoimijoita sekä kulttuurin harrastamisen tapoja ja muotoja, jotka saattavat helposti jäädä pi-mentoon. Kutsummekin nyt kaikki kommentoimaan ja ideoimaan op-paan luonnosta sekä ehdottamaan sopivia tahoja mainittaviksi siinä. Oppaan suunnitteludokumentti löytyy Google Docs -muotoisena tämän linkin takaa: http://tinyurl.com/kulttuuriopas. Kommentit ja ideat pyydetään jättämään 31.5.2012 mennessä.

pertti Liljeroosin muistora-haston apurahat on julis-

tettu haettavaksi. Rahaston tarkoituksena on tukea Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden opiske-lukykyä ja hyvinvointia jakamalla apurahoja näihin liittyviin hank-keisiin, tapahtumiin, opintoihin ja koulutukseen. Apurahoja voidaan myöntää sekä yksityisille henkilöil-le että yhdistyksille ja järjestöille. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 31.7.2012. Lue lisää Tamyn sivuil-ta: http://www.tamy.fi/artikkeli/pertti-liljeroosin-muistorahaston-apurahahaku-käynnissä.

Järjestöissä ja yliopistollaHyppy ry:n ylimääräinen yh-distyksen kokous Pirkanmaan yhteiskunta- ja hallintotieteiden opiskelijat Hyppy ry pitää ylimääräisen yhdistyksen kokouksen 21.5.2012 klo 17 Pinni A:n kabinetti Kasinossa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntö-muutosta. Tervetuloa!

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi

Muistokirjoitus: Antti-Jukka Huovila 3.9.1982 – 13.4.2012

Liity Tamyn Facebook-ryhmään.

fAcEbOOK.cOm/ TAmpErEEN.YLIOpIsTON.YLIOppILAsKUNTA

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. fAcEbOOK.cOm/AVIIsI Aviisi 11.5.2012 21

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Kansainvälisten opiskelijoiden paris-sa liikkuessa kuulee kummia. Joskus kuullut jutut vaikuttavat irti konteks-tistaan nostettuina suorastaan jon-kun totalitaristisen maan asukkaiden kokemuksilta. Nämä tarinat valitetta-vasti ovat vuodesta toiseen toistuvia ja sijoittuvat täydelliseen kotimaaha-

ni, rakkaaseen kotikaupunkiini, ja liittyvät opiskelija-asu-miseen.

Harvalle tulee vartija kotitalossa kertomaan, ettei rappu-käytävässä sovi viettää ylimääräistä aikaa, tai etteivät yli-määräiset henkilöt saa odottaa kaverin pakaste-eineksen valmistumista kello kymmenen jälkeen. Vielä vähemmän tuskin ketään kotimaista Toasilla vuokralla asuvaa rangais-taan mitä ihmeellisimmillä kielloilla, joiden perustelu on edellisen asukkaiston vähemmistön harjoittama häröily.

Vielä vähemmän ketään miellyttää tuntea stressiä vuokra-takuun takaisinmaksusta, kun postiluukusta on kilahtanut laiton uhkavaatimus, jonka sisältö on suunnilleen: ”Jos et il-mianna ilkivallan tekijää, niin emme maksa vuokratakuuta takaisin ennen kuin syyllinen löytyy.”

samalla kun yliopisto haluaa kansainvälistyä ja kansainvä-listää, niin opiskelija-asuntosäätiö tuntuu kuulemani perus-teella pitävän kv-opiskelijoita lähinnä ongelmana. Hauskan lisänsä tähän tuo se, että yliopisto varmistaa tänne saapu-vien ulkomaalaisten opiskelijoiden asumisen maksamalla kiintiöstä, josta asuntoja jaetaan.

Toas ei nykyisellään tahdo hajasijoittaa kiintiötä kohtei-siin, joissa asuu suomalaisia opiskelijoita, koska asuntojen pitäisi olla kalustettuja, eikä ilmeisesti ole tarpeeksi helppoa kalustaa hajanaisia asuntoja eri kohteissa. Kuitenkin muu-alta Suomesta, ja myös maailmalta, löytyy esimerkkejä sii-tä, kuinka meno rauhoittuu, kun isoa erityisryhmää ei sijoi-teta omaan kuplaansa.

Mutta ei, liian kallista ja vaikeaa – menettelytapoja ei ha-luta muuttaa. Ainoa oikea tapa hoitaa järjestyshäiriöt ja pa-loturvallisuusuhat lienee Toasin mielestä se, että suljetaan yhteiset tilat, kuitenkin poislukien varsinai-nen keittiö (lue: keittokomero), kymme-neltä illalla, ja avataan vasta niihin aikoihin, kun agraariyhteiskunnan aamiaisaika koittaa. Lisäksi käy-täville laitetaan vartijat muistut-tamaan, että kymmenen jälkeen sopii oleskella vain hiljaa omas-sa huoneessa. Vartijoiden yleisen ystävälli-syyden (huom. sarkasmi) olen itsekin pari kertaa todennut Toas Cityssä tuutoroitavaa il-tamyöhällä linja-autoasemalta kotikammariin opastaessa, se-kä myöhemmin rauhallisen etkoi-lun lomassa. En yhtään ihmettele, jos maailmalla liikkuu kymmenien-kin vuosien päästä negatiivisia kerto-muksista opiskelija-asumisesta Tampe-reella. Tilanteelle toivottavasti tapahtuu joskus jotain.

Paavo Ylönen

Kulmahuone

Toas ei pidä kansain-välisistä opiskelijoista

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

Satakunnankatu 28, 33210 Tampere

www.hyvatlehdet.fi

Meillä voit tienata myös opiskeluiden ohessa.

Soita heti: 045-124 0007

AND parhaat edut?WANTED hyvä duuni

Tampereen parhaat kesäduunipaikat

jaossa nyt!

Hyvät Lehdet facebookissafacebook.com/hyvatlehdet

Toivotamme aurinkoista

ja rentouttavaa kesää kaikille

Aviisin lukijoille!Ev.lut. seurakuntien

oppilaitostyö

www.uusiverso.fi/opiskelijat

facebook.com/aviisi

Yhteistyössä:

22 Aviisi 11.5.2012

Teuvo Hakkaraisen avustajan sukunimi on Monaco. Aviisin tietojen mukaan hän ei ole sukua edustaja James Hirvisaarelle.VAIHDE VAPAALLE

HALVALLA POIS

Suomi aloittelijoille The Pit and the Pendulum

Lontoo 30e

Trapani 40e

Palma 58e

Malaga 40e

Edinburgh 28e

Alicante 48e

Ryanairin Tampereelta lentämät reitit ja niiden halvimmat yhden-suuntaiset hinnat kesä-elokuussa. Hinnat on tarkistettu Ryanairin sivulta 8. touko-kuuta.

1 . Halvimmat lähdöt ovat poikkeuk-setta keskellä viikkoa ja kovimpi-

en lomasesonkien ulkopuolella. Nokke-lasti matkansa ajoittavalle opiskelijalle avautuu loistavia mahdollisuuksia pääs-tä Eurooppaan puoli-ilmaiseksi silloin, kun työläismassat eivät ole vapaalla.

2. Tärkeitä Ryanairin lentojen sol-mukohtia ovat esimerkiksi Lon-

too, Frankfurt, Milano ja Rooma. Niihin välilaskun tekemällä pääsee Tampereel-takin liki kaikkiin Euroopan kolkkiin.

Kannattaa huomata, että Ryanair myy lennot yksi kerrallaan, eikä takaa vaih-toyhteyden onnistumista. Vaihtoa suun-nittelevan kannattaa siis varata reilusti aikaa välilaskua varten. Ryanairin len-tokoneet eivät odota eikä matkatavaroita siirretä automaattisesti.

3. Lennolle saa ottaa mukaan vain yhden käsimatkatavaran. Ruu-

maan laitettavat laukut maksavat erik-seen. Siispä nokkela matkailija kuljettaa painavimmat vaatteet koneeseen päälle puettuina. Raskas kerrospukeutuminen saattaa hikoiluttaa, mutta on sentään il-maista!

4. Vähävaraisen matkailijan kannat-taa kuljettaa jotakin purtavaa mu-

kaan koneeseen, sillä kärrystä myytävä

ape on kallista. Vettä saa halvemmalla lentokentältä kuin koneesta.

Matkakustannuksia ynnäillessä on hyvä huomata myös se, että joissakin kohteissa Ryanair lentää kymmenien ki-lometrien päähän keskustasta olevalle kentälle. Siirtyminen sieltä kohteeseen maksaa erikseen.

5. Tampereen lisäksi Ryanair len-tää Suomessa nyt myös Turusta ja

Lappeenrannasta. Turusta pääsee Barce-lonaan, Brysseliin, Lontooseen ja Mala-gaan. Lappeenrannasta on lentoja tällä hetkellä Dysseldorfiin ja Milanoon.

6. Lentoja ostaessa kannattaa os-taa vain se, mitä ihan oikeasti tar-

vitsee. Priority Boardingista, matkava-kuutuksesta tai istumapaikoista on tur-ha maksaa. Ryanair koettaa nyhtää hal-van lennon ostajalta jokaisen ylimääräi-sen sentin muuta kautta.

7. Etenkin takaisin Suomeen palates-sa lentokentälle kannattaa mennä

hyvissä ajoin. Kenttähenkilökuntaa on vähän ja joustavuutta vielä vähemmän, joten check in -tiskeille on usein pitkät, tuskaisen hitaasti matelevat jonot.

Mutta loppujen lopuksi Ryanairilla matkustaminen on helppoa. Koneet ovat lähes aina perillä etuajassa.

Maailmalle hinkuvilla tamperelaisilla on helppoa. Jos on tarkkana, Pirkkalasta saattaa livahtaa Eurooppaan jopa naurettavan halvalla.

Seppo Honkanen, tekSti & grafiikka

tykkää aviiSiSta. edeS facebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.5.2012 23

Otso Höglund

Mistä johtuu, että nykyään niin moni pari saa hedelmöityshoitoa, miksi ho-mo- ja lesboparit yleistyvät ja heille hae-taan heteroparien oikeuksia, miksi ärty-neisyys: väkivalta, murhat ja jopa jouk-komurhat lisääntyvät. – Voidaanko teh-dä johtopäätöksiä, että Pottengerin kis-sakokeen tulokset, joissa kissoilla tu-li ilmi em. asioita, pätevät myös ihmi-seen? Eli että pastöroidun maidon käyt-tö provosoisi ihmisessä olevaa mahdol-lista taipumusta, esimerkiksi taipumus-ta homouteen, taipumusta väkivaltai-suuteen.

Magneettimedian (4. toukokuuta) jutussa 92-vuotias Sylvi Soi-ni esittää 1930–1940-luvuilla tehtyihin tutkimuksiin vetoamalla, että pastöroitu maito saattaa muuttaa pahaa-aavistamatto-mia heteroita HOMOIKSI ja VÄKIVALTAISIKSI. Miksi valtame-dia on vaiennut tästäkin? KYSYMYKSIÄ ON MONIA !!!1!!

Aviisi uutisoi 6. toukokuuta 1992, että ulkomaalaisen opis-kelijan oleskeluluvan jatkaminen on kiinni opintomenes-tyksestä. Näytöksi opiskelujen jatkumisesti ei riittänyt yliopiston myöntämä opiskelutodistus. Asiasta ei ollut mitään tarkkoja säädöksiä vaaditusta opiskeluvauhdista, vaan ulkomaalaisten opiskelijoiden jatko-oleskelulupien kohtalo jäi puhtaasti viranomaisen harkinnan varaan.

Teuvo Hakkaraisen avustajan sukunimi on Monaco. Aviisin tietojen mukaan hän ei ole sukua edustaja James Hirvisaarelle.

Vieraisiin pöytiin

In the heat of 1992

The Pit and the Pendulum Otso Höglund

Kätketyt maksut!

- Ryanairin koneeseen saa viedä ilmaiseksi vain yhden käsimatka-tavaran. Sen enimmäismitat ovat 55cm x 40cm x 20cm ja sallittu enimmäispaino on 10 kg. Ryanair ei jousta – kaikesta ylimääräisestä menee lisämaksu.

- Mahdolliset ruumaan laitettavat laukut maksavat erikseen. Enintään 15 kiloa painavan kapsäkin kuljet-taminen ruumassa maksaa nyt 25 euroa(!) per suunta.

- Myös maksaminen maksaa erik-seen, noin 6e/suunta per henkilö. Ryanairin varausjärjestelmä koet-taa yllyttää ostamaan kaikenlaisia lisäpalveluja. Niistä kannattaa sitkeästi kieltäytyä, ellei aitoa tarvetta ole.

- Check in kannattaa ehdottomasti tehdä jo kotona. Se on mahdollista 15 päivää – 4 tuntia ennen lähtöä. Jos lippujen tulostaminen unohtuu, joutuu lentokentän tiskillä maksa-maan itsensä kipeäksi.

Muita ehdotuksia

- Lainaa auto. Lähde kavereiden kanssa Via Balticaa pitkin Itä-Eurooppaan. Ajaminen Baltiassa on nykyään kuin Suomessa köröttelisi.

- Pietariin pääsee ilman viisumia edullisesti max. 72 tunnin risteilylle St. Peters -linen aluksella.

- Polkupyöräily on hauskaa, ei maksa eikä saastuta. Yöpyminen teltassa leirintäalueilla on halpaa.

Tampere

Rooma 33e

Budapest 27e

Trapani 40e

Palma 58e

Kaunas 11e

Frankfurt 40e

Milano 28e

Edinburgh 28e

Bremen 39e

24 Aviisi 11.5.2012 tykkää aviiSiSta. edeS facebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI

WWW.AVIISI.FI

Globalisaatio on länsimaisen kult-tuuripiirin viimeinen merkittä-vä aikaansaannos, jonka histo-riallisena tehtävänä on sen oman haudan kaivaminen. Niall Fer-gusonin kuvaamien huippuin-novaatioiden tuoma hegemonia siirtyy nyt peruuttamattomasti

mestareilta oppipojille.Klassisen antiikin ja kristinuskon perustalta ponnista-

nut aggressiivinen sivilisaatio vei sekä tieteellis-kulttuu-risen että teknis-taloudellisen kehityksen ennennäke-mättömään täydellisyyteen. Se valloitti maailman myös poliittisesti omiksi siirtomaikseen, jonne ylijäämäväestö voitiin lähettää alistamaan alkuperäiskansat.

Sivilisaatiomissio kohotti kuitenkin ennen pitkää myös alistettujen kansojen kulttuurin oman itsensä tasolle. Yleisesti ottaen tämä merkitsi entistä suuremman yk-silökeskeisyyden, vapauden ja humaanisuuden voittoa. Orjuus poistui koko maailmasta, nälkään ja tauteihin kuoleminen väheni dramaattisesti ja taikausko väistyi rationaalisuuden tieltä.

Samaan aikaan länsimaisen sivilisaation valloilleen päästämät voimat alkoivat nostaa sen alistamia kan-soja entisten herrojen yläpuolelle niin väestönkasvun, talouskasvun kuin ennen pitkää kaikkien muidenkin osoittimien suhteen.

Se, mikä joskus oli nostanut lännen muiden yläpuolel-le ja auttaa nyt kehittyviä maita, on alkuperäisessä ko-timaassaan jo muuttunut tappavaksi myrkyksi. Yksi-lökeskeisyys kulttuurissa on muuttunut vapauttavas-ta kriittisestä voimasta hallitsevaksi kvasiuskonnok-si. Se on hävittänyt kollektiivisen vastuun, uhrautu-misen toisten hyväksi ja uskon hierarkioihin. Se on romahduttanut syntyvyyden, raaistanut

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

kulttuurin ja avannut ovet tosi-asialliselle yhteiskunnan raken-teelliselle epäoikeudenmukaisuu-delle ja barbarialle.

Yksilökeskeisyys on edistynyt yhtä jal-kaa uskonnon kuihtumisen kanssa. Käytännössä tuon-puoleisuuteen ja ihmisen metafyysiseen merkitykseen kytketty moraali on korvautunut hedonistisella mieli-hyväkalkyylillä, jossa jokainen on periaatteessa tasa-ar-voinen haluavana – ei siis tahtovana – olentona.

Paradoksi on, että se kulttuuri, joka tunnustaa tämän ehdottoman tasa-arvoisuuden synnynnäisenä oikeute-na, joutuu käytännössä hyväksymään mitä räikeimmän eriarvoisuuden, joka vain kasvaa. Koska kunkin ihmi-sen ääretön metafyysinen merkitys Jumalan edessä ei enää tuo yksilöitä samalle viivalle, jakautuu heidän he-donistisen hyvän mukaan mitattu arvonsa väistämättä hyvin epätasaisesti.

Globalisaatio, joka on länsimaisen sivilisaation joh-donmukainen tuote, hävittää talouden rajat ja lännessä myös valtioiden rajat. Länsimaat muuttuvat siirtomaik-si, joihin entiset alistetut maat lähettävät ylijäämäväes-töään ja joita ne alkavat hallita myös kulttuurisesti. Rik-kaudet keskittyvät, pelistä pudonneiden osuus kasvaa, kantaväestön absoluuttinen määrä vähenee tasaisesti ja jo sadan vuoden eli vain kolmen sukupolven kehityksen jälkeen Eurooppa on muuttunut ulkomuseoksi, jonka merkitys globaalissa mitassa on marginaalinen. Samaan aikaan sen kulttuuri on muuttunut museotavaraksi, jota ei enää elävänä välitetä sukupolvelta toiselle.

Länsimainen ihminen on tottunut hallitsemaan ja luullut hallitsevansa omaakin kohtaloaan. Nyt hänen kysymyksensä kuuluu: mitä on tehtävä, jotta vältettäi-

siin se, mikä näyttää väistämättömältä? Turha kysy-mys. Silloin olisi peruttava historia.

Timo Vihavainen on Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori

Globalisaatio on länsimaisen kulttuurin loppu

Sadan vuoden kuluessa Eurooppa muuttuu ulkomuseoksi, jonka merkitys globaalissamitakaavassa onmarginaalinen.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

TÄLLÄ KUPONGILLA TÄLLÄ KUPONGILLA

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Hana-tuotteet aina alk.

Hana-tuotteet aina alk.

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

2,502,50