© Katja Soini 2014

Katja Soini, Aalto-­‐yliopisto, 11.2.2014 Lähiö 2072 –hankkeen paja YHTEISÖLLINEN LÄHIÖKEHITTÄMINEN

© Katja Soini 2014

© Katja Soini 2014

KUVA YLLÄ: Mellunkylän eri osien rakentuminen vuosikymmenniOäin. Mellunkylän alueellinen kehiOämissuunnitelma – lähtökohdat 2011, s. 14 KUVA ALLA: Uudisrakentaminen ja putkiremonQt ennusteineen Suomessa. Rakennetun omaisuuden Qla 2011, ROTI, s. 12 KUVA: Mellunkyläön täydennysrakentamisen arvioidut toteusajankohdat karaktäärialueiOain. Mellunkylän alueellinen kehiOämissuunnitelma 2011, s. 12

Lähiökorjaamisen momentum on mahdollisuus parempaan elämään Lähiöiden korjausaallon taustalla on Suomen rakentamisen buumi 1960-­‐ ja 1970-­‐luvuilla, jolloin noin 1/3 asuinrakennuskannasta tulee samaan aikaan korjausikään. Kysymys on suuri, joka koskeOaa niin yksiOäisiä ihmisiä kuin hyvinvoinQyhteiskuntaa. Lähiökorjaaminen ei kuitenkaan ole pelkästään pakko vaan myös mahdollisuus luoda edellytyksiä paremmalla elämälle. Siksi se pitäisikin nähdä momentumina tukea sosiaalista hyvinvoinQa, luoda kestävää rakenneOua ympäristöä ja kehiOää asuinalueesta asukkailleen haluOavampi.

SOSIAALINEN HYVINVOINTI

KESTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

HALUTTAVA ASUINALUE

© Katja Soini 2014

Haasteena moninaisuuden ymmärtäminen ja epäselvä toimintakulttuuri

Lähiökehittämistä rajoittaa perustavaa laatua oleva käsitys: Kaikki, mikä ei ole erikseen sallittua, on kiellettyä tai rangaistavaa.

47Ympäristöministeriö

Vastustusta aiheuttava tilanne

Asukkaan elämässä onjokin erityistilanne: esim.vakava sairastuminen,stressi, vastasyntyneitälapsia perheessä tms.akuutti ja pitkäkestoinentilanne

Harkitseva asenne: tarve pysyvyyteen, halu harkita huolella ja rauhassa

Huomion pääkohteenaperhe, ystävät, työ,harrastukset tai muu

Lyhytaikainen: asukassuunnittelee muuttoa taiei usko elävänsä kauan

Tiukka tai jopa heikke-nevä taloudellinentilanne: esim. eläke-läinen, lapsiperhe

Kiinteistön kuluttami-nen: esim. väliaikainenasuja, vuokralainen

Epätietoisuus: tavallinenasukas, joka on kuulluthuhuja, kiinteistössäsalaillaan asioita tainiistä ei kerrota suoraan

Neutraali asenne

Asukkaalla on perus-turva kunnossa: normaalit arjen rutiinitovat hallinnassa.

Valmis muutokseen, kun siihen on perus-teltua tarvetta

Halu parantaa elämän-laatua eri osa-alueilla

Määrittämätön ajan-jakso: asukkaalle onmahdollista muuttaa väliaikaisesti muualle

Hallittu, melko pysyvätaloudellinen tilanne:esim. työssäkäyväyksinasuva, pariskunta,perheellinen

Sijoitusarvonsäilyttäminen: omistaja-asukas,sijoittaja

Tietoa muttei ymmär-rystä: tavallinen asukas,joka on saanut tietoaesim. asukasilloissa,muttei ymmärräperusteita

Kannatusta aiheuttava tilanne

Asukkaalla on hyvät elämänolosuhteet: esim. vapaata aikaa jaenergiaa käytössä, hyvätaloudellinen tilanne,väliaikainen asuminenjärjestetty

Kokeilunhalu: halu muutokseen oma-ehtoisesti, kiinnostuskokeilla uutta

Halu parantaa asumistaan ja kotiaan

Pysyvä asuminen: asukas suunnittelee asuvansa kiinteistössälopun elämänsä

Hyvä taloudellinentilanne: esim. uranousussa, lapsetmuuttaneet pois kotoa,sijoittaja

Henkilökohtainenmerkitys: kuka vain,jolle kiinteistö on henki-lökohtaisesti tärkeä

Laaja ymmärrys: esim.rakennusalan ammatti-lainen, tai valistunuttavallinen asukas, jokaon tiedostanut remontintarpeen

Asennoitumiseen vaikuttava tekijä

ElämäntilannePeruselämän-tilannetta kuvaaviatekijöitä

MuutosherkkyysHalu ja kyky muutokseen

Kiinnostuksen alueetAlue, johon elämässähalutaan panostaa

Asumisen tavoitteetTulevan asumisennäkymät ko.asunnossa

Taloudellinen tilanneRahatilanne ja sen tulevaisuuden näkymät

Kiinteistön merkitysKiinteistöönsitoutuminen jahenkilökohtaisuus

Tietoisuus remontinperusteistaYmmärrys remontinperusteista japrojektin avoimuus

Keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden asennoitumiseen perusparannushankkeeseen.

Asumisen näkymät putkiremonttia valmistelevassa taloyhtiössä vaikuttavat hankkeeseen asennoitumiseen.Vanhukset voivat esimerkiksi ajatella elävänsä enää muutaman vuoden ja haluaisivat siten mielellään siirtääsuuren, vaivalloisen ja kalliin hankkeen seuraaville asukassukupolville. Ne asukkaat, jotka aikovat asuakiinteistössä pitkään, haluavat taas panostaa asumisviihtyvyyteen ja asunnon arvoon. Pitkään asumisen ai-kajänne vaihtelee: joillekin se on viisi vuotta, toisille taas loppu elämä.

Asukkaiden asennoituminen kerrostalojen korjaamiseen ja kehittämiseen koostuu monista tekijöistä (Virtanen et al 2005, 47)

Asukas ei ole omatoiminen, koska ei tiedä mitä saa tehdä

Asukasyhteisö on järjestäytymätön eikä ole olemassa selkeää tapaa miten tehdä aloiOeita. AloiOeen tekijää saaOaa rajoiOaa pelko joutua kantamaan vastuu yksin. Toisaalta yhteistoimintaan liiOyvät sopimukset ovat epämääräisiä, jolloin asioita jää tekemäOä, koska ei ole syntynyt yhteisymmärrystä miten edetä.

TaloyhQöistä löytyy asukkaita, jotka tarkkailevat muita ja kokevat asiakseen huomauOaa virheistä. Vaikka huomautus olisi perätön, sen mahdollisuuden luoma sosiaalinen paine saaOaa estää asukkaita toimimasta uusin, tavanomaisesta poikkeavin tavoin.

Asukasyhteisön sosiaaliselle vuorovaikutukselle ei ole koodia. Onko asukasyhteisö yhdistelmä naapureita, hallintoa, järjestötoimintaa, kavereita, tai jotain muuta?

Ammattilainen toimii totutulla tavalla ettei joudu syytetyksi virheestä

Lähiöiden korjaaminen ja kehiOäminen on uusi ilmiö, jota ei tunneta. Uuteen toimintaan satsaaminen heikossa talousQlanteessa edellyOää rohkeaa näkemyksellisyyOä ja vakaumusta koko organisaaQossa eOei toimintaa estetä.

Toiminnan monimuotoisuus edellyOää uudenlaista yli perinteisten amma_rajojen katsomista. Kuka oOaa lopulta vastuun, kenelle kunnia kuuluu, kuka voi työstä laskuOaa, mistä tehtävistä voi laskuOaa?

On epäselvää kenen sana painaa työn laadun arvioinnissa: asukkaiden, taloyhQöiden hallitusten ja talotoimikunQen vai isännöitsijöiden, alueen akQivien, seurojen ja liikkeiden edustajien vai paikallisten yriOäjien, paikallisista asioista vastaavien viranomaisten..?

© Katja Soini 2014 © Katja Soini 2013

VastakkainaseOeluja ja toimintakulOuurin rajoiOeita hälvennetään oOamalla inhimillinen ja lempeän turvallinen lähestymistapa uusien asioiden yhdessä kokeilemiseen. LähiökehiOämiseen liiOyvää käytännön toimintaa voi olla monenlaista, muOa sitä yhdistää:

•  läsnäolo, •  kyky toimia yhdessä ja •  omien resussien mukaan tuominen. Näitä asioita opetelQin ja kokeilQin Lähiö 2072 –hankkeen AVE MELLUNKYLÄ! –piloQssa syksyllä 2013.

Yhteisöllisen lähiökorjaamisen ja -kehittämisen ytimessä on ihmiset ja heidän toimintansa lähiympäristössä

© Katja Soini 2014

Erilaiset katseet yhteiseen pisteeseen. Lähiö 2072 –yhteishankkeesen on osallistunut asukkaita

kokemusasiantunQjoina sekä korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan, lähidemokraQan ja muotoilun asiantunQjoita. Kuvassa on AVE MELLUNKYLÄ! -­‐pilotoinQin osallistuneet 18 tahoa syksyllä 2013: mustat ovat Lähiö 2072 –hankkeen osapuolet ja keltaiset pilotoinQin liiOyneet tahot.

AVE MELLUNKYLÄ! –pilotoinnissa kokeiltiin uusia varhaisen vaiheen vaikuttamisen keinoja asumisen ja lähialueen kehittämisessä Lähiö 2072 –hankkeen pilotoinnin tavoiOeena oli kokeilla, kerätä palauteOa ja edelleen kehiOää näitä yhteistoiminnallisia keinoja moniäänisesQ ja käytännössä Mellunkylässä syksyllä 2013.

Pilotoinnin osa-­‐alueet:

-­‐  A-­‐piloQn ”Tekemisen meininki” aiheena on yhteistoimintakyky: miten tehdä näkyväksi alueen erityisyyOä ja sitä kauOa rakentaa alueidenQtee_ä lähidemokraQan ja alueellisen kehiOämisen tueksi? (Aalto-­‐yliopisto)

-­‐  V-­‐ piloQn ”Askeleet” aiheena on alueelliset korjauspalvelut: miten kokonaisvaltainen alueellinen korjausrakentaminen saadaan liikkeelle hyvässä yhteishengessä? (Vahanen Oy)

-­‐  E-­‐piloQn ”Selvät sävelet” aiheena on energiatehokkuus: miten taloyhQön asumisen laatua ja energiatehokkuuOa voidaan edistää? (Helsingin Energia)

Pilotoinnin tulokset ja hyödyt: -­‐  Tutkimus: Yhteistoimintamallin tarkentuneet lähtökohdat ja reunaehdot kokemuksellisen ymmärryksen myötä.

-­‐  Kehityshankkeet: Uuden palveluliiketoiminnan pilotoinQ ja osaamisen kehiOäminen, referenssi sosiaalisesQ ja ekologisesQ vastuullisesta toiminnasta.

-­‐  Yhteiskunta: Referenssi sujuvan arjen ja energiatehokkuuden yhdistämisestä korjausrakentamisen yhteydessä, sekä parempi ymmärrys yhteisöllisyydestä lähiökorjaamisessa ja –kehiOämisessä.

KORJAUS-­‐ RAKENTAMISEN MOMENTUM

Vahanen Oy

ARA

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

Suomen Kuntalii=o

Helsingin Diakonissalaitos

Aalto-­‐yliopisto

Helsingin Energia

Helsingin ympäristökeskus

Kontulan Huolto

Helsingin yhteislyseo

Luuppi Heka Kontula

As Oy KeinuHe 5

As Oy Kontulankaari 2

As Oy Kurkimäki

Kontulankaari 11 Kelaamo

Vesalan yläaste

© Katja Soini 2014

Taloemännät ja –isännät ja aluekoordinaattori täydentävät asunto-osakeyhtiöhallintoa, vuokralaisdemokratiaa ja lähidemokratiaa

AVE MELUNKYLÄ! –pilotoinQ toteute_in Mellunkylän suuralueella, joka on Suomen suurin kaupunginosa koostuen viidestä osa-­‐alueesta Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. PilotoinQ toi korjausrakentamisen temaQikan alueen akQiviseen lähidemokraQatyöhön sekä yhdisQ neljä taloyhQötä Kontulasta ja Kurkimäestä. TaloyhQöiden edustajista tuli taloemänQä ja –isänQä, jotka ovat edustajia taloyhQöiden verkostossa. Aalto-­‐yliopiston tutkijat ja Helsingin Diakonissalaitoksen lähityöntekijät toimivat aluekoordinaaOoreina piloQssa.

Kontula seura

Kontulan huolto Oy

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

(Kurkimäki seura)

As Oy KeinuQe 5 As Oy Kontulankaari 2

Heka Kontula Oy

(Vuokralaistoimikunta) Heka-­‐Kontula

VmY Kontulankaari 11

IsännöitsijäkonOori Oy

As Oy KurkisuonQe 11 (48 asuntoa) (42 asuntoa) (204 asuntoa) (288 asuntoa)

ISÄNNÖINTI

HALLITUS / TALOTOIMIKUNTA

Lähidemokratia

SEURA

Asunto-osakeyhtiöhallinto Vuokralaisdemokratia

YHTEISTOIMINTARYHMÄ

TALOEMÄNNÄT JA –ISÄNNÄT

ALUE-­‐KOORDINAATTORI

© Katja Soini 2014

KONTULANKAARI 11

KURKISUONTIE 11

KEINUTIE 5 KONTULANKAARI 2

TUKIKOHTA D-­‐ASEMA KONTULAN OSTARI

AVE MELLUNKYLÄ! –pilotointi oli siltoja rakentavaa yhteistyötä taloyhtiöiden verkostossa AVE MELLUNKYLÄ! –pilo_ perustui yhteistyöhön taloyhQöiden verkostossa. Sen tehtävänä on väliOää Qetoa asumiskokemuksista ja tehdä aloiOeita paremman asumisen puolesta kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjauksien yhteydessä riippumaOa taloyhQön hallintaperusteesta. Asukkaita yhdisQ vertaistuki toisistaan ja yhteinen toive hyvään asumiseen. Osapuolina pilotoinnissa olivat asukkaat, kerrostaloyhQöiden hallitukset ja talotoimikunnat, Kontulan Huolto, Heka Kontula, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐yhteistoimintaryhmä, korjausrakentamisen (Vahanen Oy), energianhallinnan (Helsingin Energia ja Helsingin ympäristökeskus) ja sosiaalityön (Helsingin Diakonissalaitos) asiantunQjoita sekä muotoilun tutkijoita (Aalto-­‐yliopisto). Verkosto toi kiinteistö-­‐ ja korjausrakentamisen mukaan paikalliseen lähidemokraQatyöhön. Verkoston ja piloQn tueksi kokeilQin kuvassa esiintyviä työkaluja ja lähestymistapoja.

Lähidemokratia Asunto-osakeyhtiöhallinto ja vuokralaisdemokratia

TALOEMÄNTÄ JA –ISÄNTÄ-­‐KOULUTUS

TALO-­‐YHTIÖIDEN VERKOSTO

VISUAALINEN YHDESSÄ

TYÖSKENTELY

TALOJANA TALOYHTIÖN YKSILÖLLINEN ENERGIAN-­‐HALLINTA MELLUN-­‐

KYLÄN AIKAJANA

SOSIAALIALA KORJAUS-­‐

RAKENTAMI-­‐SESSA

MESTOILLA-­‐VIDEO-­‐KILPAILU

TAPAHTUMIEN TUOTTAMINEN

MELLUN-­‐KYLÄN

ASUKASTILA-­‐KARTTA

© Katja Soini 2014

KONTULANKAARI 11

KURKISUONTIE 11

KEINUTIE 5 KONTULANKAARI 2

KONTULAN OSTARI

2013 Elemen_saumojen uusiminen, sokkelin pinnoitus ja maalaus, ulkoportaiden kunnostaminen

1965 Talo valmistuu Parvekeovien ja ikkunoiden uusiminen

Ikkunoiden uusiminen, julkisivun lämpörappaus

2014-­‐15 PutkiremonQn suunniOelu

2016 Putkiremon_, lisärakentaminen tonQlle?

LämmönjakolaiOeiston uusiminen

Vesikaton saneeraus

Keinutie 5 Kontula, Mellunkylä, 00940 Helsinki

VALMISTUMISVUOSI 1965

HUONEISTOJA 42

HUONEISTOJEN KOOT 58-­‐100 m2

KERROKSIA 3

HISSI Ei

ASUMISMUOTO Omistus

ISÄNNÖINTI Kontulan Huolto Oy

YHTEISTILAT Sauna, pesutupa, kerhohuone, petanque-­‐kenOä, kuntosali

YHTEISTOIMINTA Syystalkoot, valojuhla, petanque-­‐ kerho, yhteislauluQlaisuus, talon 40-­‐ ja 45-­‐vuoQsjuhlat, kahvirundi

VAIKUTTAMINEN As Oy laki: yhQökokous, hallitus; taloisäntä

PERUSKORJAUKSET

Kuntotutkimus 2011

LämmityslaiOeisto 2010 (kaukolämpö)

Julkisivuremon_ 2001

Putkiremon_ ~2015

1965-­‐2002

1965~1990 talossa oli paljon lapsia, nykyisin vähemmän. Uudet asukkaat ovat ulkomaalaistaustaisia.

Talon ympäristössä on hienot vehreät alueet.

Petanque-­‐klubi on toiminut talossa 15 vuoOa ja valon juhla 12 vuoOa. Lisäksi talossa on ollut 40-­‐ ja 45-­‐vuoQsjuhlat.

Pihan luonto ja avaruus on säilytettävä vaikka tehdään täydennysrakentamista. Ruusuja voisi istuttaa takapihalle.

Tarvitaan paljon QedoOamista. Ihmiset tarvitsevat opastusta kerrostaloasumisesta.

Hissi?

2014-­‐2018 2019-­‐2023 2024– 2003-­‐2013

© Katja Soini 2014

KONTULANKAARI 11

KURKISUONTIE 11

KEINUTIE 5 KONTULANKAARI 2

KONTULAN OSTARI

2003 Parvekeremon_

2003 Julkisivuremon_

2013 Jätekatokset, pihavalaistus, asfal_

1970 Talo valmistuu

1997 Ikkunaremon_

Putkiremon_ LämmityslaiOeisto

Kontulankaari 2 Kontula, Mellunkylä, 00940 Helsinki

VALMISTUMISVUOSI 1970

HUONEISTOJA 204

HUONEISTOJEN KOOT 30-­‐78 m2

KERROKSIA 8-­‐9

HISSI On

ASUMISMUOTO Omistus

ISÄNNÖINTI Kontulan Huolto Oy

YHTEISTILAT Sauna, pesutupa, maneklihuone, pun_sali, askarteluhuone

YHTEISTOIMINTA Kevät ja syystalkoot, 40-­‐vuoQsjuhlat, kahvirundi

VAIKUTTAMINEN As Oy laki: yhQökokous, hallitus; taloemännät

PERUSKORJAUKSET

Kuntotutkimus 2011

LämmityslaiOeisto 2012 (kaukolämpö)

Julkisivuremon_ 2003

Putkiremon_ ~2020

2014-­‐2018 2019-­‐2023 2024–

Taloyhtiön 40-vuotisjuhlissa alkuperäisasukkaille ojennettiin punaiset ruusut. Puutarhajuhlat järjestettiin omassa pihassa. Musiikki soi ja tanssittiin.

Talo rakenne_n paikalle, jossa oli ennen hiekkakuoppa. TonQlla käyQin ennen marjassa.

70-­‐luvulla talossa oli paljon lapsia. Nykyisin pääosin vanhuksia ja keski-­‐ikäisiä lapseOomia pariskunQa tai yksinasuvia.

Piharemontti on tuonut asukkaille paljon iloa. Kulku on uuden asfaltoinnin myötä parantunut, mikä tuo vanhusten liikkumiseen lisämukavuutta.

Meillä asuu ainakin neljä “paluumuuOajaa” He tulivat takaisin asuOuaan jossain muualla muutaman vuoden.

Hyvä sijainQ, palvelut lähellä!

1965-­‐2002 2003-­‐2013

© Katja Soini 2014

2013 Kei_öremon_

2013 Viemärien sisäpintojen pinnoitus

1971 Talo valmistuu

1990 Kei_öremon_

2000 Julkisivu

Putkiremon_

Kontulankaari 11 Kontula, Mellunkylä, 00940 Helsinki

VALMISTUMISVUOSI 1971

HUONEISTOJA 288

HUONEISTOJEN KOOT 34-­‐91,5 m2

KERROKSIA 8

HISSI On

ASUMISMUOTO Vuokra (Heka Kontula)

ISÄNNÖINTI Heka Kontula Oy

YHTEISTILAT Sauna, pesutupa, kerhohuone,

YHTEISTOIMINTA Päihteetön vappu, syystempaus, Puuhamaa-­‐retki, kylpyläretki, kahvirundi

VAIKUTTAMINEN VuokralaisdemokraQa: vuokralaiskokous, talotoimikunta, vuokralaistoimikunta; taloemäntä

PERUSKORJAUKSET

Kuntotutkimus

LämmityslaiOeisto (kaukolämpö)

Julkisivuremon_ 2000

Putkiremon_ ~2021

Meillä on kaksi hienoa kerhotilaa, joissa on järjestetty asukastapahtumia, iltapäiväkerhoa, synttäreitä, valmistujaisia, Id al-Fitr juhlia ja kai yhdet ristiäisetkin.

Syystempauksessa oli pieneläinQlalta vietnamilainen minipossu, joka juoksi vapaana pitkin pihaa ja asukkaat sen perässä. Se ei kyllä ollut pieni vaan ihan jä_läinen.

Meillä on asukastapahtumia melkein jokaiselle kuulle.

Vanha perinne on herätetty henkin eli vapaamuotoisia kahvitteluja asukkaiden kesken järjestetään noin kerran kuussa.

Kontulankaari 11:n asukkaat haluavat hyödyntää hienoja Qloja vielä enemmän.

2014-­‐2018 2019-­‐2023 2024–

KONTULANKAARI 11

KURKISUONTIE 11

KEINUTIE 5 KONTULANKAARI 2

KONTULAN OSTARI

1965-­‐2002 2003-­‐2013

© Katja Soini 2014

KONTULANKAARI 11

KURKISUONTIE 11

KEINUTIE 5 KONTULANKAARI 2

KONTULAN OSTARI

2013 Pääviemärin korjaus

2013 Julkisivu

1988 Talo valmistuu 2014 LämmityslaiOeisto

Pesutuvan uusinta

Autokatoksen maalaus ja katon pinnoitus

Porraskäytävien maalaus

Putkiremon_

Kurkisuontie 11 Kurkimäki, Mellunkylä, 00940 Helsinki

VALMISTUMISVUOSI 1988

HUONEISTOJA 48

HUONEISTOJEN KOOT 74-­‐75 m2

KERROKSIA 3

HISSI Ei

ASUMISMUOTO Omistus

ISÄNNÖINTI IsännöitsijäkonOori Oy

YHTEISTILAT Sauna, pesutupa, kerhohuone

YHTEISTOIMINTA Kevät-­‐ ja syystalkoot, pihakirppis, kahvirundi

VAIKUTTAMINEN As Oy laki: yhQökokous, hallitus; taloisäntä

PERUSKORJAUKSET

Kuntotutkimus

LämmityslaiOeisto 2014 (kaukolämpö)

Julkisivuremon_ 2013

Putkiremon_ ~2038

Meillä on pysyvä asukasporukka. Pienet talot vehreän pihan ympärillä ja tutut asukkaat tekevät tästä kuin viihtyisän kylän. Melkein kaikki asukkaat ovat asuneet talossa alusta asti.

1914 samalla paikalla oli Suomen suurin työmaa kun rakenne_in Helsingin-­‐puolustuslinjaa.

Kauppa-­‐auto kävi 1980-­‐1990-­‐luvuilla.

Hyvä yhteydet: bussi, metro, ajoreiQt.

Palvelut lähellä: sor_asema, kaksi ostoskeskusta, vanhusten palvelukeskus, vuokraOava seurakuntasali Pyhä Jysäys.

Toiveet:

•  Uudestaan pihakirppis, kukanistutustalkoot, tavaranvaihtopäivät ja muita tapahtumia

•  Lisää palveluja lähelle •  Hissin rakentaminen

•  Lastenkerholle valmiudet

2014-­‐2018 2019-­‐2023 2024– 1965-­‐2002 2003-­‐2013

© Katja Soini 2014

“Yhteisöllisyyttä syntyy, kun tullaan asunnoista ja taloista ulos ja tavataan toisiamme. Olisi kiva olla muutakin kuin talkoot.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

sĂƉĂĂŵƵŽƚŽŝƐƚĞŶŬĂŚǀŝƟůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶũćƌũĞƐƚćŵŝŶĞŶŬćLJƚćŶŶƂŶůćŚĞŝƐƚĞŶŝŶĨŽƟůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶũćƌũĞƐƚćŵŝŶĞŶĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝƐƚĂĂŝŚĞŝƐƚĂŬƵƚĞŶĞŶĞƌŐŝĂŶƐććƐƚƂůĂŵƉƵƚŶĂĂƉƵƌŝĂƉƵŬƵƚĞŶƌŽƐŬŝĞŶǀŝĞŶƟũĂŬĂƵƉĂƐƐĂŬćLJŶƟ

,ĂůƵŽůůĂĂŬƟŝǀŝŶĞŶĂƐƵŬĂƐũŽŬĂǀĂŝŬƵƩĂĂĂƐƵŵŝƐĞĞŶƐĂ

ƐƵŬĂƐͲŝƐćŶŶƂŝŶƟƚĂůŽŶŵŝĞƐŬĞƌƌŽƐƚĂůŽŶůćŵƉƂŬĞƐŬƵŬ-ƐĞŶŚŽŝƚĂũĂƵƐĞĂŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐũćƐĞŶLJLJƐŶLJŬLJŝƐĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂŬŝƌũĂŶƉŝƚŽũćƌũĞƐƚƂŽƐĂĂŵŝŶĞŶǀĂƉĂĂĞŚƚŽŝƐƚLJƂŶvetäminen

Taloemäntä Riitta NiskanenKontulankaari 2, Kontula, Mellunkylä

Asukkaat valtuutettiin taloemänniksi ja –isänniksi Taloemäntä ja –isäntäkoulutus antoi perusvalmiudet toimia omassa taloyhQössä asukasakQivina ja kehiOää asumista yhteistyössä asuinalueen toimijoiden kanssa. Samalla asukkaat alkoivat tunnistaa mahdollisuuksiaan ja kiinnostustaan asukasakQivina. Koulutuksen pilotoinnin toteu_vat yhteistyössä Aalto-­‐yliopisto, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia ja Vahanen Oy osana Lähiö 2072 –yhteishankeOa syksyllä 2013. Asukkaiden asukasakQivinen itsetuntonsa koheni kaksikuukauQsen koulutuksen aikana. Koulutuksen lopuksi asukkaille anne_in todistukset ja kunniamerkit ansiokkaasta asukasakQivisuudesta omassa taloyhQössä ja Mellunkylän kehiOämisessä sekä osallistumisesta koko suomalaisen lähiökorjaamisen kehiOämiseen. Konkree_nen valtuutus kunniamerkkin muodossa auOoi asukkaita itsejään arvostamaan akQivisuutensa merkitystä.

“Asukkaiden pitää saada mahdollisuuksia kohdata toisiaan ihan muuten vaan. Sitten selviää mitä kukakin haluaa tehdä kotiympyröissä.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

Kahvirundin järjestäminen kerran kuussa, alueellisten ĂƐŝŽŝĚĞŶƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶƚĂůŽŶĂƐƵŬŬĂŝůůĞŬƵƚĞŶMellunkylä-lehden jakaminen asukkaille

EĂĂƉƵƌĞŝƐƚĂǀćůŝƩćŵŝŶĞŶĂƐƵŵŝƐǀŝŝŚƚLJǀLJLJĚĞŶparantaminen, mahdollisuus saada ihmisiä liikkeelle

dĂůŽLJŚƟƂŶŬĂŚǀŝůĂŶƉLJƂƌŝƩćŵŝŶĞŶƐŽƐŝĂĂůŝƚLJƂĂŝŬƵŝƐƚĞŶja lasten parissa, kädentaitaja, Kontulan näprääjien ƉĞƌƵƐƚĂũĂũćƐĞŶŵŽŶŝƉƵŽůŝŶĞŶĂŬƟŝǀŝƐƵƵƐŬŽŬŽasuinalueen toiminnassa

Taloemäntä Irma HolmbergKontulankaari 11, Kontula, Mellunkylä

“Joskus talkoohommia tulee tehtyä itsekseen, mutta kyllä se on kaksin verroin mukavampaa muiden kanssa.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

dĂůŽLJŚƟƂŶLJŚƚĞŝƐƚĞŶƚĂůŬŽŝĚĞŶũĂƚĂƉĂŚƚƵŵŝĞŶŬƵƚĞŶpihakirppiksen järjestäminen, järjestäminen yhdessä muiden asukkaiden kanssa

Saada ihmisiä tekemään asioita yhdessä, luoda ƚĂůŽLJŚƟƂƂŶŵƵŬĂǀĂĂLJŚƚĞŝƐŚĞŶŬĞć

ELJŬLJŝƐĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶũćƐĞŶpihanhoito, suojelujohtaja

Taloisäntä Aarre Kallio<ƵƌŬŝƐƵŽŶƟĞϭϭ<ƵƌŬŝŵćŬŝDĞůůƵŶŬLJůć

“Taloyhtiön asioiden hoitaminen on kuin labyrintti. Mitä pitää milloinkin hoitaa, täytyy tehdä selväksi maallikkohallitukselle.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

ƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂƚĂůŽLJŚƟƂŶŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶ

^ĂĂĚĂƚƵŬĞĂĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐƚLJƂŚƂŶũĂƚĂůŽLJŚƟƂŶƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂůůŝƐĞĞŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŶƉŝƚŽŽŶ

ƐƵŬĂƐͲŝƐćŶŶƂŝŶƟƵƐĞĂŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐũćƐĞŶLJLJƐƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶũĂƟĞĚŽƚƵƐ-ƟůĂŝƐƵƵĚĞƚƚĂůŽLJŚƟƂƐƐćŽŵĂŬŽƟƚĂůŽŶLJůůćƉŝƚŽũĂƌĞŵŽŶƚŽŝŶƟ

Taloisäntä Jari Matikainen<ĞŝŶƵƟĞϱ<ŽŶƚƵůĂDĞůůƵŶŬLJůć

© Katja Soini 2014

Korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan ja muotoilun asiantuntijat osallistuivat paikalliseen toimintaan Kahvirundilla AsiantunQjat kohtasivat erilaisia tunneilmastoja kyläillessään taloyhQöissä, muOa päällimmäisenä mieleen jäi hyvä henki ja mahdollisuus vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen. Tapahtuma herä_ henkiin taloyhQöissä piilevää yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä. Jatkossa taloyhQöissä halutaan lisää vastaavia kahviOeluja, joissa asukkaat saavat kohdata vapaamuotoisesQ. Samalla asukkaat voivat luontevasQ löytää yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia kuten yhteisötapahtumat kuten tavaranvaihto ja infoQlaisuudet, vapaakäyOöisten yhteisQlojen kunnostaminen tai käytönmuuOo, ja korjausrakentamiseen valmistautuminen keskustelemalla ja vaihtoehtoja pohQmalla. Vapaamuotoinen yhdessäolo rakentaa keskustelukulOuuria ja luo suotuisat olosuhteet kohdata korjausrakentamisen projekQt yhdessä.

<ĂŚǀŝƌƵŶĚŝŽŶLJŚƚĞŝŶĞŶƚĂůŽLJŚƟƂƚĂƉĂŚƚƵŵĂũŽůůŽŝŶ

ŶĞůũćƐƐćŬĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂŽŶĂǀŽŝŵĞƚŽǀĞƚ<ĞƌŚŽƟůŽŝƐƐĂ

ƉććƐĞĞƚƵƚƵƐƚƵŵĂĂŶŬĞƌƌŽƐƚĂůŽũĞŶĞůćŵććŶƐŝůůć

ŽŶĂƐƵŬŬĂŝĚĞŶƚĂƌŝŶŽŝƚĂĂƐƵŵŝƐĞƐƚĂũĂƚĞŬŶŝŶĞŶ

ŬĂƚƐĂƵƐŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞƐƚĂ

dĂƉĂĂŶĂĂƉƵƌĞŝƚĂƐŝũĂƚƵƚƵƐƚƵƚĂůŽLJŚƟƂŝĚĞŶƚĂůŽĞŵćŶƟŝŶũĂͲŝƐćŶƟŝŶ>ŝƐćŬƐŝ

ũŽƵŬŬŽŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĞŶĞƌŐŝĂŶŚĂůůŝŶŶĂŶũĂƐŽƐŝĂĂůŝĂůĂŶĂƐŝĂŶƚƵŶƟũŽŝƚĂ

ŬŝĞƌƚććŬĞƌŚŽƟůŽŝƐƐĂũƵƚƵƚĞƩĂǀĂŶĂ

<ĂŚǀŝƌƵŶĚŝŶũćƌũĞƐƚćǀćƚLJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƐćƐKLJ<ĞŝŶƵƟĞϱƐKLJ<ŽŶƚƵůĂŶ

ŬĂĂƌŝϮ

ƐKLJ<ƵƌŬŝƐƵŽŶƟĞϭϭ<ŽŶƚƵůĂŶŬĂĂƌŝϭϭ;,ĞŬĂͿũĂ>ćŚŝƂϮϬϳϮͲŚĂŶŬĞ

ŽƐĂŶĂ

sD>>hE<z>ͲƉŝůŽƚŽŝŶƟĂ>ŝƐćƟĞĚŽƚĨĂĐĞŬĐŽŵĂǀĞŵĞůůƵŶŬLJůĂ

<ĂŚǀŝƉĂŶŶƵŬƵƵŵĂŶĂdĞƌǀĞƚƵůŽĂ

KAHVIRUNDIKONTULASSA JA KURKIMÄESSÄ

tiistaina 5.11.2013 klo 17-20Kutsu yhteiseen

ƚĂůŽLJŚƟƂƚĂƉĂŚƚƵŵĂĂn

© Katja Soini 2014

Mellunkylän tapahtumien sisältö täydentyy korjausrakentamisen näkökulmalla PilotoinQ alkoi KontuFestareilla elokuussa 2013, missä ihmiset saivat merkata Elämänsä Biisin aikajanalle 1964-­‐2014 luomaan kuulokuvaa alueen äänimaailmasta ja idenQteeQstä. Mellunkylän aluefoorumin aiheena lokakuussa 2013 oli lähestyvä putkiremon_aalto: miten putkiremon_ tehdään asukasystävällisesQ, kuinka säästää lämmitysenergiakustannuksissa jopa ilman remon_a, miten sosiaalityö voi vauhdiOaa remon_hankkeita, kuinka paljon euroissa valQo tukee korjaushankkeita, ja miten asuinalueen imagoa voidaan parantaa. DemokraQan Ilta –tapahtuman aiheena oli ”Uusi vaihde lähiökorjaamiseen” eli millä keinoin valQo aikoo tarOua jokaista asukasta koskevaan haasteeseen? Mitä voidaan oppia jo tähän mennessä tehdyistä putkiremonteista ja muista korjaushankkeista? Kuinka vaikuOaa paremman asuinalueen kehiOämiseen? PilotoinQ pääOyi Mellunkylän joulupuistossa joulukuussa 2013, missä välähdyksiä pilotoinnista esitelQin AVE MELLUNKYLÄ! –joulukalenterissa. Kaikki tapahtumat järjeste_in yhteistyössä AVE MELLUNKYLÄ! –pilotoinQin osallistuvien tahojen kanssa.

AJANKOHTAINEN AIHE!OSALLISTU! KESKUSTELE! OTA KANTAA!

Torstaina 3.10.2013 klo 17.00-20.00 Kontulatalo, Symppis (Kontulan ostari)

Aiheina Kontulan ostoskeskuksen asemakaavaluonnos ja Lähiö 2072.Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Kontulan ostoskeskuksen alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Kontulantien, Kontulankaaren, Isännänpolun, Ostostien,

Ostoskujan ja Kostinkallion välinen alue, joka sisältää ostoskeskuksen keskeiset osat. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusia asuinrakennuksia Kontulankaaren ja Ostostien

varteen sekä nykyisten liikerakennusten korotuksia ja laajennuksia joko asunnoilla tai toimitiloilla.Ennen tilaisuutta on mahdollisuus tutustua suunnittelualueeseen kaavakävelyllä kaavan

valmistelijoiden johdolla klo 17.00-17.30, lähtö Symppiksen edestä. Foorumin toinen aihe on Mellunkylässä käynnissä oleva Lähiö 2072 -hanke.

Keskustelua. Paikan päällä mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan pj Risto Rautava.Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

ALUEFOORUMI

Mellunkylä: Kivikko - Kontula - Kurkimäki - Mellunmäki - Vesala

Kontulan keskus

Tervetuloa!

KAUPUNKISUUNNITTELUILTA

Tilaisuuden järjestää Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke yhteistyössä eri toimijoiden kanssa..

AJANKOHTAINEN AIHE!OSALLISTU! KESKUSTELE! OTA KANTAA!

Tiistaina 15.10.2013 klo 18.00-20.00 Kontulatalon Symppiksessä (Kontulan ostoskeskus)

Nuorten näkemykset Mellunkylästä. Lähiöiden korjaaminen ja

Tilaisuuden järjestää Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -demokratiapilotti yhteistyössä Lähiö 2072 -hankkeen kanssa.

DEMOKRATIAN ILTA

Mellunkylä: Kivikko - Kontula - Kurkimäki - Mellunmäki - Vesala

UUSI VAIHDE LÄHIÖKORJAAMISEENDemokratian Illassa puhuttaa lähestyvä lähiöiden korjausaalto. Illan avaa

MESTOILLA-videokilpailun palkintojenjako: Miten nuoret kokevat Mellunkylän? Entä millä keinoin valtio aikoo tarttua jokaista asukasta koskevaan haasteeseen?

Mitä voidaan oppia jo tähän mennessä tehdyistä putkiremonteista ja muista korjaushankkeista? Kuinka vaikuttaa paremman asuinalueen

kehittämiseen? Tule valmistautumaan tulevaan ja keskustelemaan asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen sekä korjausrakentamisen visionäärin

Risto Vahasen (Vahanen Oy) kanssa. Esittelyssä myös Helsingin kaupungin uudet palautemahdollisuudet osana Vetoa ja Voimaa –demokratiapilottia.

Asunto- javiestintäministeriPia Viitanen

VIERAANA

kehittäminen uusin keinoin. Esittelyssä kaupungin palautejärjestelmä.

Yleisökeskustelua. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

© Katja Soini 2014

Mestoilla-videokilpailuun osallistuneet videot kertovat paikoista nuorten silmin, eri tavalla kuin lähiökehittämisestä vastaavat aikuiset ne näkevät MESTOILLA-­‐videokilpailui antoi nuorille äänen lähiökehiOämisessä. Kilpailuun osallistui 117 nuorta ja 34 videota Mellunkylästä. Kilpailun palkinnot luovu_ asunto-­‐ ja viesQntäministeri Pia Viitanen Mellunkylän DemokraQan illassa 15. lokakuuta. Kilpailun voi_ parkour-­‐video Lähimestoilla, joka sai kiitosta elämänmyönteisyydestä, urbaanista vauhdista, monikulOuurisuudesta sekä teknisestä toteutuksesta. Videon toteu_vat Markus Maidla, Roni Seppänen, Aleksi Partanen, Jesse Repo, Aaron Bojang ja Erik Mutanen. Videot kertovat tarinaa, jossa Mellunkylän todellisuus jakautuu kahQa: toisaalla on peloOavia ja huolestuOavia asioita, joita joutuu kohtaamaan yksin, ja toisaalla on ihanaa, arkista ja akQivista elämää yhdessä toisten ihmisten kanssa

© Katja Soini 2014

AVE MELLUNKYLÄ! ja yhteisöllinen lähiökehittäminen herättivät kiinnostusta paikallisissa asukkaissa, päättäjissä ja medioissa

Lähiöistä halutaan muovata asumisen brändejä. Yle uuQset 24.8.2013, esiteOy televisiossa klo 20:30. Kolmen jutun sarja RadioKontulassa 100,3MHz, aiheina AVE MELLUNKYLÄ! –pilo_ 9.9.2013, AVE MELLUNKYLÄ! –paja 7.10.2013, Mestoilla-­‐kilpailun tukokset 21.10.2013 Soini, Katja & Heikkinen, Tero. 17.9.2013. Lähiökorjauksia pitää lähestyä radikaalilla oOeella. World Green Building Week 16.-­‐20.9.2013. Parkour-­‐iloiOelu voi_ lähiövideokilpailun. Yle uuQset. 16.10.2013. Itä-­‐Helsingin nuoret kertovat videoilla lähiöstä. Metro 16.10.2013. Nuoret videontekijät palki_in DemokraQan Illassa Kontulatalolla 15.10. Helsingin uuQset 17.10.2013. Itähelsinkiläiset nuoret kertovat videoilla näkemyksistään lähiökehiOämiseen. Aalto-­‐yliopisto UuQset 17.10.2013. Mellunkylän Mestoilla-­‐ videokilpailun voi_ parkour-­‐ iloiOelu Lähimestoilla. Helsingin kaupunki, DemokraQa 18.10.2013. Katja Soini asunto-­‐ ja viesQntäministerin aseOaman Remon_ryhmän asiantunQjana aiheesta asukkaat ja prosessit, 20.11.2013

“Sen sijaan että huomio

kiinnittyisi vain

tekniseen korjaamiseen,

lähiökorjaukset pitää

ajatella radikaalisti

toisin.” World Green Bu

ilding Week 16-­‐20 Sept ’13

Kontulan aika! –yhteisönäytelmä esite_in Helsingin yhteislyseossa Kontulassa ja KansallisteaOerin pienellä näyOämöllä tammikuussa 2014. Lähiö 2072 ja Mestoilla-­‐videokilpailu maini_in paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyössä käsikirjoitetussa näytelmässä

esimerkkeinä lähiön kehiOämisestä.

Asunto-­‐ ja viesQntäministeri Pia Viitanen tutustui Lähiö 2072 -­‐hankkeeseen 15.10.2013. Tutustumiskäynnillä As Oy Kaarikuja

5:n lämmönjakohuoneessa. TaloyhQön kokonaisvaltainen energiaremon_ synny_ 27% säästön vuosiOaisissa

lämmityskustannuksissa.

© Katja Soini 2014

Kohti yhteistoiminnallista lähiökorjaamista

Miten asukkaat muuttuvat käyttäjistä toimijoiksi? Suomalaiseen rakentamisen ja asumisen kul=uuriin juurtunut selkeä kahHajako – ammaOlaiset ovat itseoikeute=uja toimijoita ja asukkaat passiivisia käy=äjiä – tulee murtaa, jo=a resurssien uudelleenjako tulee mahdolliseksi.

Miten ammattilaiset omaksuvat vuorovaikutteisen roolin? Korjausrakentamisen perinteisiin hyvyyden mi=areihin – aikataulu-­‐ ja kustannusraamien pitäminen ja teknisen työn laatu – tulee lisätä kyky vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen avulla ammaOlaisen asiantunHjuus tulee asukkaalle merkitykselliseksi, prosessi virtaviivaistuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Miten moniääninen prosessi hallitaan? Moniäänisyyden vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa prosessia tai ratkaisua, joka päHsi jokaiseen lähiöön tai taloyhHöön. Lähiökorjaamisen ja –kehi=ämisen prosessin tulee joustaa Hlanteen mukaan, jo=a saadaan olemassa olevat resurssit hyötykäy=öön.

Valtuuttaminen Asukkaiden kokevat olevansa omaehtoisia toimijoita, jotka omalla toiminnallaan luovat suosiolliset edellytykset lähiökorjaamiselle ja –kehi=ämiselle sekä tarjoavat kokemusHetoa ja vapaamuotoisia resursseja.

Paikallinen toiminta Merki=ävä osa ammaOlaisten työpanoksesta tapahtuu paikan päällä lähiössä ja taloyhHöissä. Yhteinen kieli eli yleistajuinen ja paikallinen tapa puhua asioista löytyy asukkaiden ja ammaOlaisten toistuvissa kohtaamisissa. AmmaOlaisista tulee prosessin kuluessa osa paikallisiksi tunnuste=uja toimijoita.

Oppiva prosessi Oppiva prosessi avaa lähiökorjaamisen ja –kehi=ämisen vuorovaiku=eiseksi toiminnaksi. Oppiva prosessi luo mahdollisuuden käy=ämä=ömien resurssien akHvoimiseen, kasvuun ja hyvinvoinHin. Prosessin kau=a löydetään paikallisesH merkitykselliset ratkaisut, johon kaikki voivat sitoutua ja jonka avulla lopputulos tunnistetaan onnistuneeksi.

© Katja Soini 2014

Aalto-­‐yliopiston Lähiö 2072 -­‐yhteishankkeessa lähiöitä kehitetään asukaslähtöisesQ asukasverkostoja ja lähidemokraQaa vahvistamalla. TavoiOeena on vaikuOaa asumisalueen kehitykseen jo varhain ja kehiOää yhteisöllinen malli lähiöasumisen kehiOämiseen. Hankkeessa ovat mukana Taiteiden ja suunniOelun

korkeakoulun Living Places -­‐tutkimusryhmä muotoilun laitokselta ja BES-­‐tutkimusryhmä InsinööriQeteiden korkeakoulusta, Tekes, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia, Vahanen Oy, ARA, Suomen KuntaliiOo ja

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐projekQ sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

AVE MELLUNKYLÄ! –piloQssa kokeilQin lähiökehiOämisen yhteistoimintamallia Mellunkylän alueella. Yhteistyössä paikallisina toimijoina olivat As Oy KeinuQe 5, As Oy Kontulankaari 2, As Oy KurkisuonQe 11,

Heka Kontula Oy, Kontulankaari 11 (Heka-­‐vuokratalo), Kontulan Huolto Oy, Helsingin Yhteislyseo, Nuorten toimintakeskus Luuppi ja Vesalan yläaste.

LISÄTIEDOT

Katja Soini, katja.soini@aalto.fi, 050 3744 830

blogs.aalto.fi/lahio2072

facebook.com/avemellunkyla