Audiatorin vuosikatsaus 2009

Vuosikatsaus2009

2 Audiator vuosikatsaus 2009

SISÄ

LLY

SLU

ETT

ELO

Audiator-yhtiöt – neljän yhtiön kokonaisuusOlemme suomalainen kunta- ja julkishallinnon asiantuntija. Neljän yhtiön rakenteen avulla voimme palvella asiakkaitamme laaja-alaisesti ja monipuolisesti, unohtamatta kuitenkaan tilintarkastuksen riippumattomuutta. Asiantuntijamme ovat palveluksessanne kaikkialla Suomessa. Palvelemme sekä suomeksi että ruotsiksi.

Yhtiöidemme yhteisiin arvoihin kuuluvat vastuullinen asiakastyö, luottamus, riippumattomuus ja rehellisyys, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, sekä muutoksen enna-kointi ja sen näkeminen vahvuutena.

Oy Audiator Ab- Suomen johtava kunnallishallinnon tilintarkastusyhteisöOy Audiator Ab on Suomen johtava kunnallishallinnon JHTT-tilintarkastusyhteisö. Tarjoamme luotettavaa, laa-dukasta ja laaja-alaista tilintarkastusta sekä sisäisen tar-kastuksen, riskienhallinnan ja talouden hallinnan palve-luita. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia tarkastusalan suosituksia sekä kansainväliset vaatimuk-set täyttäviä laatukriteereitä.

Audiator Yhtiöpalvelut – palveluita pienille ja suurille yhteisöilleAudiator Yhtiöpalvelut tarjoaa kattavia asiantuntijapal-veluita niin pienten kuin suurtenkin yhteisöjen tarpei-siin. Audiator Yhtiöpalveluista vastaavat HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab sekä KHT-yhteisö Oy Audiarev Ab. Kahden tilintarkastuslain mukaisen aukto-

risoidun tilintarkastusyhtiön myötä tarjoamme kattavia ja tasokkaita tilintarkastuspalveluja kaikenkokoisille yhti-öille. Tilintarkastus suoritetaan tilintarkastuslain, tilintar-kastusstandardien sekä yhteisölainsäädännön vaatimalla tavalla.

Tiedosta tekijä: Oy Audiapro Ab Oy Audiapro Ab:n (entiseltä nimeltään Audiator – Ke-hittämispalvelut) erityisosaamista ovat johtamis- ja hal-lintojärjestelmien, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä kuntatalouden selvitys-, muutos- ja kehittämispro-sessit. Tarjoamme niihin liittyviä konsultointi-, koulutus- ja arviointipalveluja.

Pääasiakkaitamme ovat kunnat, kuntayhtymät ja nii-den konsernit. Osaamisemme kattaa myös muut julkis-yhteisöt. Vahvan asiantuntemuksemme lisäksi toimin-tamme peruskivenä ovat kehittyneet palvelutuotteet.

Audiator-yhtiöt – neljän yhtiön kokonaisuus .................. 2

Toimitusjohtajan katsaus .................................................... 3

Oy Audiapro Ab kasvoi alansa keskeiseksi toimijaksi Suomessa ........................................ 4

Toteutuvatko tavoitteet – seurataanko sitä? ................... 6

Vaativat muutokset eivät pelota Suomen Kertaa ........... 8

Uusittu kirkkojärjestys tuo muutoksia tilintarkastukseen .................................. 10

Sulkeutuvia ikkunoita vai avautuvia mahdollisuuksia ............................................... 12

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on meille kunnia-asia ......................................................... 14

Vastuullisuus toiminnassamme ........................................ 15

Haasteellinen vuosi 2009

Viime vuonna nelivuotiskautensa aloittaneet valtuus-tot valitsivat itselleen tilintarkastusyhteisön. Joka neljäs vuosi tapahtuva kilpailutus on sekä toimeksiantajille että tilintarkastusyhteisöille aikaa ja taloudellisia re-sursseja vaativa hanke. Onko nykyinen malli sen pa-remmin toimeksi antavan hankintayksikön kuin tarkas-tusyhteisönkään kannalta hyvä? Urakka oli mittava ai-nakin Oy Audiator Ab:lle, joka jätti yli 500 tarjousta. Asia on saatettu seuraavaa kuntalain osa-tarkistusta valmistelevien harkittavaksi.

Audiator-yhtiöt uudisti ICT-järjestelmänsä toimin-nanohjauksesta tilinpitoon ja sähköiseen arkistointiin hyvin lyhyellä aikavälillä vuosina 2008-2009. Tärkein syy uudistusten taustalla on yhä parempi ja ajantasaisempi asiakkaiden palvelu.

Taloudellisesti mennyt vuosi oli haasteellinen. Kil-pailutuksen ja ict-investointien lisäksi tulosta painoi ta-louden taantuman koventama alan hintakilpailu. Vuo-den 2010 alku näyttää jo paremmalta. Ensimmäinen vuosineljännes oli selvästi voitollinen ja myös koko vuotta koskeva tulosennuste on positiivinen.

Uudistuksia tilintarkastusalalleSelvitysmies, professori Edward Anderssonin vuonna 2009 jättämä mietintö antaa hyvän pohjan tilintarkas-tusjärjestelmän uudistamiselle myös julkisen hallinnon tilintarkastusta ajatellen. Tarkoitus on uudistaa tutkin-tovaatimukset niin, että kaikille tilintarkastajille on yh-teinen perustutkinto. Sen jälkeen voidaan suorittaa erikoistumistutkinto, joka käytännössä vastaisi nykyisiä KHT- ja JHTT-tutkintoja. Julkisen hallinnon, erityisesti kuntakonsernien tarpeet on näin ollen otettu huomioon uudistusta suunniteltaessa.

Muuttuva maailma - valtioko konkurssiin?

Vuoden 2010 alkupuolisko on muuttanut ratkaisevasti käsitystämme mahdollisesta ja mahdottomasta. Viime vuodet ovat opettaneet, että pankit voivat mennä kon-kurssiin. Ensimmäiset valtiot, jotka ovat ajautuneet lä-hes konkurssiin, ovat Islanti ja Kreikka.

Luotottajat ovat aikaisemmin omilla järjestelmillään asettaneet eri yritykset luottoluokituksen mukaiseen järjestykseen. Sen perusteella on määrittynyt lainoista maksettava korko. Nyt valtiot ovat tulossa samaan ti-lanteeseen. Rahoituskriisin pahimmassa vaiheessa Kreikan valtio maksoi Suomeen nähden nelinkertaisen koron lainoistaan. Huono taloudenhallinta käy veron-maksajille kalliiksi muuallakin kuin Kreikassa.

Yritetään pitää oma julkinen hallinto niin hyvässä ta-sapainossa kuin mahdollista.

3Audiator vuosikatsaus 2009

Toimitusjohtajan katsaus Audiator-yhtiöt on johtava julkisen hallinnon, erityisesti kuntakonsernien, asiantuntija- organisaatio, olipa kyseessä tilintarkastus, kouluttaminen tai konsultointi. Asiantuntija- palveluiden kysyntä onkin kasvanut tasaisesti. Sitä on osaltaan vauhdittanut Paras-hanke, joka päättyy vuonna 2012. Sen seuraaja on Uusi Kunta 2017 -hanke. Kuntiin tarvitaan uusia toiminta- ja rakennemalleja, joilla varmistetaan palvelujärjestelmien toimivuus.

Toimitusjohtaja Pentti HakulinenOy Audiator Ab


Oy Audiapro Ab kasvoi alansa keskeiseksi toimijaksi SuomessaOy Audiapro Ab:n (ent. Audiator – Kehittämispalvelut) toiminta pohjautuu asiakkaiden tarpeiden tarkkaavaiseen kuuntelemiseen sekä kykyyn tuottaa selkeitä ja tarvelähtöisiä palvelukokonaisuuksia.

Yhdistämme toiminnassamme sekä omien että mui-den Audiator-yhtiöiden asiantuntijoiden ja yhteistyö-kumppaneiden monipuolisen osaamisen. Oma tiimim-me kasvoi uusilla huippuasiantuntijoilla kuluneen vuo-den aikana. Muodostammekin nyt alamme parhaan osaajajoukon Suomessa.

Toiminnan peruskivenä kehittyneet palvelutuotteet

Oy Audiapro Ab:lla on viisi palvelukokonaisuutta:• Talouden hallinnan palvelut• Johdon tukipalvelut• Yhteistoimintarakenteisiin liittyvät palvelut• Neuvontapalvelut• Kehittämishankkeet

Tuottavuus edellyttää parempaa kustannustietoisuuttaKuntasektorin tuottavuushaasteisiin haetaan ratkaisuja jokaisessa Suomen kunnassa monin eri tavoin. Hyvät neuvot ja ideat ovat arvossaan, kun valmistaudutaan en-tistä tiukempiin aikoihin. On tavoitteena sitten palvelun vaikuttavuuden parantaminen, asiakaslähtöisempi toi-minta, taloudellisen liikkumavaran hakeminen, toimin-nan parempi ohjaaminen tai siirtyminen tilaaja-tuottaja-maiseen toimintatapaan, on aluksi selvitettävä, mitä pal-velu sisältää, mitä sen tuottaminen maksaa ja millainen se on laadultaan.

Tuottavuuden parantaminen on monien osatekijöi-den summa. Siksi Oy Audiapro Ab on kehittänyt koko-naisvaltaisen palvelukonseptin, jossa asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa ja toimivat työkalut. Kustannus-tietoisen tavoitteellisen toiminnan koulutuksella laajen-

netaan luottamushenkilöiden, esimieskunnan ja henki-löstön kustannustietoisuutta. Seuraava askel on palvelu-prosessien mallintaminen, palveluiden tuotteistaminen ja niiden yksikköhintojen laskeminen. Näin saadaan kus-tannusrakenne läpinäkyväksi ja kehittämisajatuksia toi-minnan parantamiseksi. Laatumittareiden lisääminen palvelutuotteille mahdollistaa toiminnan ohjaamisen tuotteiden kautta: mitä palveluita tuotetaan, mihin hin-taan ja millä laadulla.

Oy

Aud

iapr

o A

b

Koulutustakustannustenhallinnasta

Palvelu- prosessien mallinnus

Tuotteiden mää- rittely ja yksikkö- hintojen laskenta

Laatu- ja suoritus- kykymittareiden laadinta

Palvelu- sopimusten laadinta

Palkitsemismalli tuloksellisuuden parantumisesta

Tuottavuutta toimintaa kehittämällä

Kehittämisprojektin vaiheet


Tuotekehityksellä täsmälääkkei-tä talouden taantumaan

Vuoden 2009 alussa kansainvälisen taloustaantuman ai-heuttamat tummat pilvet peittivät kuntatalouden tai-vaan nopeasti ja yllättävän voimakkaasti. Verotulokerty-mien ennakoidaan putoavan nopeasti. Varautuminen mahdollisen työttömyyden kasvuun ja sen mukanaan tuomiin sosiaalisten palvelutarpeiden lisääntymiseen on alkanut. Talouden taantuma on pakottanut laittamaan monet suunnitellut hankkeet jäihin.

Kuntien talouden tasapaino-ongelmat kasvattivat ta-louden analysointipalveluidemme sekä talouteen liittyvi-en vakauttamissuunnitelmiemme kysyntää. Esimerkiksi uusille valtuustoille kehittämämme Audiator Taloustaito -valmennustuote osoittautui varsin suosituksi.

Riskienhallinnan palvelukokonaisuutemme kehittyi kuluneena vuonna kuntien riskienhallintapolitiikan laa-dintaan tähtäävällä tuotteella. Myös riskienhallintaan liit-tyvät koulutuksemme osoittautuivat suosituiksi.

Uusi tuoteryhmämme, neuvontapalvelut, saavutti no-peasti paljon kysyntää. Neuvontapalveluiden suuren suosion johdosta olemme nousseet yhdeksi merkittä-vimmistä vero- ja yhtiöoikeudellisia sekä kirjanpidollisia asiantuntijapalveluita tarjoavaksi palveluntuottajaksi kuntakentällä.

Tuottavuus ja johtamisen haaste

Vahvan talousosaamisen rinnalle olemme rakentaneet johtamistaidon kokonaisuutta, jonka avulla voimme tu-kea asiakkaita entistä paremmin rakennemuutoksissa ja johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tuottavuuden lisää-minen on mahdollista tehokkaalla johtamisella kullekin asiakkaalle parhaiten soveltuvilla välineillä, joita voivat olla esimerkiksi rakennemuutokset, kustannuslaskennan kehittäminen, tukipalveluiden tarkastelu, prosessien tar-kastelu tai toimintolaskenta.

Kehittämistyön lopputuloksena monet kunnat tavoittelevat yllä olevan kuvan mukaista ohjausmallia.

Prosessit toteuttavat strategiaa

Strategia

Prosessissa syntyy tuotteita

Tuotehinnat

Tuotemäärät

Tuotteen laatutaso

Prosessin suorituskykyä mitataan

Talousarvio =Palvelusopimusten kooste:• Mitä tuotteita• Kuinka paljon• Millä hinnalla• Millä laatutasolla• Missä ajassa tms.


Toteutuvatko tavoitteet – seurataanko sitä?Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys kasvavat, kun taantuma vähentää resursseja. Samalla kunnat pyrkivät varmistamaan perustavoitteidensa tuloksellisen saavuttamisen. Palvelujen tuotantotavat ja rakenteet monimutkaistuvat. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa johtamista ja ne auttavat havaitsemaan toiminnan pullonkaulat. Tämä onkin niiden perimmäinen tarkoitus.

Kunnanhallitus vastaa koko kuntakonsernin valvon-nan järjestämisestä. Miten hallitus voi tehokkaasti arvi-oida, ohjata ja kehittää sisäisen valvonnan toteutumista? Entä miten varmistetaan ajantasaisen ja luotettavan tie-don kulku hallitukselle? Kunnan sisäinen tarkastus tukee toimintaa arvioimalla ja hallitusta konsultoimalla.

Kunnanhallituksen vastuu sisäisestä valvonnastaKuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus ja -joh-taja sekä muut johtavat viranhaltijat vastaavat kuntakon-sernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä (25 §). Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen (2008) mukaan hallituksen tulee vuosittain antaa toi-mintakertomuksessaan selonteko sisäisestä valvonnasta ja konsernivalvonnasta.

Tilivelvolliset toimielimet sekä viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omilla vastuualueil-laan hallituksen ohjeistamalla tavalla.

Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla pyritään edistämään tavoitteiden toimeenpanoa, toiminnan vai-kuttavuutta ja kustannustehokasta tuottamista. Halli-tuksen tulee säännöllisesti arvioida, ohjata, seurata ja ke-hittää kunnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tehtä-vä on haasteellinen. Yksi tehokas apu on sisäinen tarkas-tus, joka voi monella tavoin tukea hallitusta sisäisen val-vonnan järjestämisessä.

Sisäinen tarkastus arvioijanaVastuu sisäisestä valvonnasta on aina hallituksella, mutta sisäinen tarkastus voi luoda hallitukselle merkittävää li-säarvoa arvioimalla kunnan sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan tasoa, tekemällä kehittämisehdotuksia ja

raportoimalla näistä hallitukselle. Lisäksi sisäinen valvon-ta voi tuoda lisäarvoa toimimalla asiantuntijana tietyn toimialueen tai -prosessin kehittämisessä sekä koulutta-malla henkilöstöä.

Ammattistandardeissa sisäinen tarkastus määritel-läänkin riippumattomaksi ja objektiiviseksi arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnaksi, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa organisaatiolle ja parantamaan sen toimintaa (IIA 2008).

Hallitus tarvitsee tietoa päätösten toteutuksesta ja niiden vaikutuksista. Perinteinen taloudellinen ja muu raportointi hallitukselle ei välttämättä riitä arviointiin ja ohjaukseen. Sisäinen tarkastus voikin ottaa arvioinnin kohteeksi sovittuja toimintoja ja raportoida tulokset ke-hittämisehdotuksineen hallitukselle. Arvioinnin koh-teeksi voidaan esimerkiksi ottaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

• toimivuus ja riittävyys kunnan tietyllä toimialalla, yksikössä tai prosessissa

• ohjeistuksen riittävyys ja ajantasaisuus• raportoinnin riittävyys• riskienhallintaprosessin ja riskien

arvioinnin toteutuminen.Arviointien ja kehittämisehdotuksien perusteella hal-

litus voi seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin sekä osana toi-mintakertomusta esittää selonteon kunnan sisäisestä valvonnasta.

”Sisäinen tarkastus voi tuoda hallitukselle merkittävää lisäarvoa arvioimalla kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tasoa, tekemällä kehittämisehdotuksia ja raportoimalla näistä hallitukselle.”


Sisäinen tarkastus asiantuntijana ja kouluttajana

Arvioinnin lisäksi sisäinen tarkastaja voi toimia asian-tuntijana toiminnan tai prosessin kehittämisessä. Sisäi-nen tarkastaja varmistaa, että valvonnan ja riskienhal-linnan näkökulmat tulevat esiin kehittämistyössä. Esi-merkkinä tästä voivat olla kunnan hankintatoimen ke-

hittäminen tai riskienhallintaprosessin käyttöönotto. Lisäksi sisäinen tarkastaja voi toimia sisäisen valvon-

nan ja riskienhallinnan kouluttajana. On tärkeää, että koko organisaatio ymmärtää sisäisen valvonnan merki-tyksen.

Sisäisen tarkastuksen organisointiSisäisen tarkastuksen palveluja voidaan ostaa tai toteut-taa kunnan omana sisäisenä tarkastuksena. Tavat eivät sulje toisiaan pois, kunta voi oman sisäisen tarkastuksen lisäksi käyttää ulkopuolisia toteuttajia erityistä asiantun-tijuutta vaativissa toimeksiannoissa, kuten riskienhallin-tapolitiikan laadinnassa.

Sisäinen tarkastus on suositeltavaa organisoida suo-raan hallituksen alaiseksi toiminnaksi. Tehtävänä on an-taa tietoa kunnan palvelujen ja toiminnan toteutuksen tuloksellisuudesta ja siihen liittyvien riskien hallinnasta. Näin varmistetaan myös sisäisen tarkastuksen riippu-

mattomuus sekä raportoinnin sujuvuus ja luotettavuus. Sisäisellä tarkastuksella on hyvä olla säännöllinen rapor-tointimahdollisuus suoraan hallitukselle. Tämän lisäksi kunnan tulee osoittaa sisäiselle tarkastukselle riittävät resurssit, jotta se pystyy toteuttamaan sille osoitetut tehtävät asianmukaisesti.

Toimintaympäristön ja rakenteiden muuttuessa on pohdittava myös johtamista ja toiminnan seurannan työkaluja. Sisäinen tarkastus tuottaa tietoa ja tukee val-mistelua ja päätöksentekoa. Se auttaa hallitusta arvioi-maan, ohjaamaan ja kehittämään kunnan sisäistä val-vontaa ja riskienhallintaa osana kunnan johtamisjärjes-telmää.

Markus KiviahoJHTT, CGAP

Oy Audiapro Ab

Antti HantulaCIA, CGAP, CCSA

”Sisäinen tarkastaja varmistaa, että valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmat tulevat esiin kehittämistyössä.”


Vaativat muutokset eivät pelota Suomen KertaaSuomen Kerta Oy:n resepti muutoksesta selviämiseen on vankka perheyrittäjyyspohja, hyvä johtajuus, investoinnit ja uskallus toimia eri tavalla kuin muut.

Suomen Kerta Oy:n tarina alkoi kertakäyttölautas-ten tuotannosta noin neljännesvuosisata sitten. Imat-ralta lähtöisin oleva yritys on tänä päivänä Suomen markkinajohtaja kulutushyödykkeiden alalla ja omistaa alan yrityksiä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjällä-kin. Yh-tiön uusin aluevaltaus on entisen FinnValcon Imatran tehdaskiinteistön osto, joka samalla on alku Kerta Kiinteistöt Oy:n toiminnalle.

– Ajatus uuteen aluevaltaukseen syntyi luontevasti: haluamme omistaa kiinteistön, jossa toimimme. Ul-koistamisen nimissä yrityksissä ja elinkeinoelämässä myydään pois kiinteistöjä, joissa yritykset toimivat. Teemme hyvin mielellämme päinvastoin kuin muut, paljastaa Suomen Kerta Oy:n toimitusjohtaja ja pää-omistaja Kalle Huikko.

Huikko näkeekin uudesta aluevaltauksesta olevan kilpailuhyötyä myös kulutushyödykemarkkinoilla.

– Pitkällä tähtäimellä kiinteistön omistaminen on yrityksen toimintaa turvaava toimenpide. Tulevaisuuteen satsaaminen on perusfilosofiaamme, Huikko jatkaa.

”Huonot ajat tuovat myös mahdollisuuksia”Vallitseva talouden taantuma on saanut koko yritys-maailman seuraamaan talouden kehitystä entistä huo-lellisemmin, eikä Suomen Kerta Oy ole tästä poikkeus.

– Huono yleinen taloustilanne on vaikuttanut meillä sekä positiivisesti että vähemmän positiivisesti. Viennissä etenkin kiinalaiset tuotteet ovat usein dumping-hinnoi-teltuja. Kotimaassakin kilpailu kiristyy, ja se tarkoittaa si-tä, että kaikki eivät pysy mukana. Kilpailijan väistyminen saattaa avata meille uusia tilaisuuksia. Huonot ajat tuo-vat myös mahdollisuuksia, Huikko kertoo.

Huikko uskookin investointien olevan sekä syy että tulevaisuuden resepti yrityksen tukevalla pohjalla ole-vaan talouteen.

– Olemme investoineet paljon ja satsanneet oman tuotannon kehittämiseen. Vaikka tahtimme on ollut muutaman vuoden rauhallista, tänä ja ensi vuonna on tiedossa mittavia investointeja FinnValcon kiinteistön hankkimisen lisäksi, Huikko paljastaa.

– Tilanteet muuttuvat. Yrityksiä tulee kaupan, niitä häviää markkinoilta. Markkinoille syntyy uusia yrityksiä. Meillä on vakaa perheyrittäjyyspohja, hyvät johtajat ja johtamismenetelmät. Uskallan väittää, että Suomen Kerta Oy on yksi voittavia yrityksiä näissä ”kahinois-sa”, Huikko sanoo.

Ylpeästi suomalainen perheyritysJo nimi kertoo, että kotimaisuus on Suomen Kerta Oy:lle tärkeää. Yritys on täysin suomalaisessa omistuk-sessa, ja tulevaisuudessa yritys sekä jatkaa että kehittää toimintoja kotimaassa.

– Omistuksessamme on Havin kynttilät, joka on neljänneksi vanhin Suomessa toimiva yritys. Meillä on siis vaalittavanamme suomalaista perintöä 180 vuoden ajalta, Kalle Huikko sanoo.

Myös perheyrityksenä toimiminen on Huikolle tärkeää.

– Unelmamme on kasvaa isoksi ja säilyä edelleen perheyrityksenä. Perheyrityksissä on aina oma hen-kensä. Meillä se henki on hyvä – ja se näkyy esimer-kiksi siinä, että johtavassa asemassa olevien työnteki-jöidemme vaihtuvuus yli 20 vuoden ajalta on käytän-nössä nolla. Henkilöstömme työpanosta arvostetaan, Huikko kertoo.

”Hyviä opponentteja tarvitaan”Mitä yrityksen johto arvostaa tilintarkastuksessa?

– Tärkeintä on laillisuuden valvonta. Tilintarkastajat varmistavat, että yrityksessä noudatetaan paitsi hyvää kirjanpitotapaa myös lakia. Jos tilintarkastajat havaitse-vat jotakin kirjauksia tai toimintaa, joka ei tunnu järke-vältä ja kannattavalta, toivon, että asia kyseenalaiste-taan. Perheyrityksessä hyviä opponentteja ei koskaan ole liian paljon, Huikko hymyilee.

Au

dia

tor

Yh

tiö

pal

velu

t

Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab on toiminut Suomen Kerta Oy:n tilintarkastajana vuodesta 2004.


Tilintarkastus- palvelut pienille ja suurille yhteisöilleAudiatorin palvelut kattavat myös yhtiöiden, sää-tiöiden ja yhdistysten tilintarkastukset ja muut asiantuntijapalvelut.

Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab on HTM-yhtei-sö, joka tarjoaa palveluita pienille ja keskisuurille yhteisöille. KHT-yhteisö Oy Audiarev Ab:n asiak-kaita ovat esimerkiksi energiayhtiöt, yliopistot ja iso joukko yksityistä liiketoimintaa harjoittavia yri-tyksiä.

Kuntasektorin rakenneuudistukset ovat eden-neet nopeasti ja tytäryhtiöiden määrä lisääntynyt. Yhä useammin palvelutuotantoa yhtiöitetään. Au-diator Yhtiöpalvelut kattavat yhtiöittämisjärjeste-lyihin liittyvät palvelut. Asiantuntijoillamme on laa-jaa kokemusta yhtiöiden perustamisselvityksistä sekä fuusiojärjestelyistä. Fuusioon ja apporttiin liit-tyvät osakeyhtiölain vaatimat lausunnot sekä due diligence-selvitykset ovat lisääntyneet merkittäväs-ti viime vuosina.

”Tilintarkastajat varmistavat, että yrityksessä noudatetaan paitsi hyvää kirjanpitotapaa myös lakia.”

Kalle HuikkotoimitusjohtajaSuomen Kerta Oy


Oy

Au

dia

tor

Ab Uusittu kirkkojärjestys tuo

muutoksia tilintarkastukseenKulunut toimintakausi on ollut monissa seurakunnissa suurten muutosten aikaa. Kuntarakenne on muuttunut vauhdikkaasti ja kuntien lukumäärä on vähentynyt. Tällä on ollut väistämättömästi vaikutusta seurakuntarakenteeseen.

Kirkkolain mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudes-saan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Kunnan ja seurakuntien johtavien viranhaltijoi-den ja luottamushenkilöiden keskinäinen yhteydenpito on entistä tärkeämpää tulevaisuutta suunniteltaessa, ett-eivät muutokset tule seurakuntiin liian nopeasti kunta-päätösten vanavedessä.

Kirkollisvaalit järjestetään marraskuussa 2010. Val-tuutetut valitaan vuosiksi 2011–2014. Nykyisten luotta-mushenkilöiden toimintakausi päättyy vuoden 2010 lo-pussa. Tästä poiketen tilintarkastajien toimikausi jatkuu kevääseen 2011, kunnes tilinpäätöksen tarkastus on saa-tu suoritettua loppuun.

Lainsäädännön muutokset vaikuttavat tilintarkastukseenKirkollinen lainsäädäntö on uudistumassa. Muutoksilla on vaikutusta myös seurakuntien tilintarkastukseen. Maallikkotilintarkastajat väistyvät kokonaan seurakun-tien tilintarkastuksesta. Kuntasektorilla toimivan tar-kastuslautakunnan tyyppistä toimielintä ei esitetty pe-rustettavaksi seurakuntiin. Näin ollen paikallinen asioi-den tuntemus jää tilintarkastuksessa melko vähäiseksi ja kirkkoneuvoston rooli sisäisen valvonnan vastuusta kasvaa.

Kuntien ja seurakuntien tilintarkastuksen erot ja yhteneväisyydet Kunnissa valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hal-linnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan lisäksi valtuusto valitsee toimi-kauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tar-kastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalau-takunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö), joka nimeää vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastajan.

Tilintarkastajien on niin kunnissa kuin seurakunnissa-kin tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilin-tarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman ti-lintarkastuksen toimittamiseen. Tilintarkastajaksi voi-daan valita myös henkilö, joka ei asu kyseisessä kunnas-sa. Riippumattomuutta ja kotikuntaa koskevat määräyk-set ovat yhteneväiset kunnallisessa ja kirkollisessa lain-säädännössä.

Kirkolliskokous on päättänyt toukokuussa 2010 muuttaa kirkkojärjestystä siten, että kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaa-vien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten vähintään yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden va-ratilintarkastajan tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT- tilintarkastaja, HTM-tilintarkastaja tai JHTT-tilintarkas-taja. Tilintarkastusyhteisön tulee olla KHT-, HTM- tai JHTT-yhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä pää-vastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-, HTM- tai JHTT- tilintarkastaja. Päätös astuu voimaan 7.päivänä touko-kuuta 2010 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran, kun seurakuntavaaleille 2010 valittavat kirkkovaltuustot valitsevat tilintarkastajat toimikauttaan varten.

Maallikkotilintarkastajien rooli yhteiskunnassa on jäämässä vähäiseksi tilintarkastuslain muutosten vuoksi. Tärkeää on, että seurakunnissa huolehditaan riittävästä tilintarkastuksen resurssista.

Sinikka NiitynperäJHTT, HTM

seurakuntavastaava Oy Audiator Ab

© K

uvaK

otim

aa /

Jukk

a O

ikko

nen

© K

uvaK

otim

aa /

Pekk

a Le

mpi

äine

n


Seurakuntien tilintarkastuksiin muutoksia

• Kirkkojärjestyksen muutoksen joh-dosta maallikkotilintarkastajista luovu-taan. Seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastajaksi on valittava auktorisoitu (KHT-, HTM- tai JHTT) tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Samalla on hyvä varmistua siitä, että tilintarkastus teh-dään riittävässä laajuudessa ottaen huo-mioon seurakunnan koko ja varallisuus.

• Hankintalain muutosten (1.6.2010) myötä alle 30 000 euron palveluhankin-toja ei tarvitse enää kilpailuttaa. Tämä koskee myös tilintarkastuspalveluja.

© K

uvaK

otim

aa /

Tim

o K

orho

nen


Sulkeutuvia ikkunoita vai avautuvia mahdollisuuksia? – Kuntien ja seurakuntien yhteistyö nyky-SuomessaHyvä yhteistyö vaatii usein samankaltaisuuden ja erilaisuuden jännitteen. Jotta yhteistyö tuottaisi synergiaa, tavoitteista on löydyttävä yhtymäkohtia ja osaamisesta eroja. Lähtökohtana on hahmotus eduista ja haitoista; varsinaisen kumppanuuden luovat vasta käytännön yhteistyön molemmille osapuolille tuottamat hyödyt.

Kunnilla ja seurakunnilla on takanaan pitkä histo-ria, johon liittyy niin heikomman kuin vahvemmankin yhteistyön vaiheita. Nykyinen tilanne suorastaan haastaa organisaatiot yhteistyöhön. Tavoitteet ja on-gelmat ovat monelta osin samat. Erilaisuuttakin on riittävästi.

Talouden heikkeneminen vaikuttaa voimakkaasti kuntien tilanteeseen. Vaikka kansainvälisessä kehityk-sessä ilmenee jo valopilkkuja, paremmat ajat näyttävät paikallistasolla vielä kaukaisilta. Suurimmassa osassa kuntia kunnallisveron tuoton arvioidaan tänä vuonna alenevan, velkaantumisen kiihtyvän ja investointien vä-henevän. Taloudelliset paineet kohdistuvat lakisäätei-siin palveluihin tehostamisvaatimuksina, samalla kun ei-lakisääteiset palvelut voivat olla jo lakkautuslistalla.

Seurakunnat ovat nykyisessä tilanteessa tärkeä voi-mavara. Lapsityössä seurakunnilla on runsaat 2700 ja nuorisotyössä vajaat 1400 työntekijää. Lisäksi kyseisis-sä työmuodoissa toimii yhteensä runsaat 20 000 va-paaehtoista. Diakonian työntekijämäärä on myös mer-kittävä, nuorisotyön tasoa.

Sosiaali- ja kasvatustyön yhteistyötä onkin pyrittävä kehittämään aktiivisesti tilanteessa, jossa sosiaalisiin haasteisiin tarvitaan resursseja ja lakkautuslistalla voi olla myös lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimin-toja. Lisäksi kuntarakenteen muutokset vaikuttavat suoraan seurakuntarakenteeseen, mikä korostaa orga-nisaatioiden yhteydenpidon merkitystä.

Yhteistyöstä voimavara myös seurakunnilleYhteistyön tavoitteiden on oltava realistisia. Myös seu-rakuntien talous on heikkenevä. Suurimmat haasteet seurakunnilla liittyvät jäsenkatoon. Tässä tilanteessa on selvää, että seurakuntien on haettava toimintansa jatku-

vuudelle tukea yhteistyöstä. Molemminpuolisten hyöty-jen mahdollisuutta tukee se, että tältä osin päämäärät ovat henkisiä.

Erityistä kehitettävää on sosiaalitoimen ja diakonian yhteistyössä, joka on nykyisellään useimmilla alueilla vaatimatonta. Talouden heikkenemisen seurauksena voi olla jopa valtakunnallisesti kattavan seurakuntadia-konian päättyminen. Tästä näkökulmasta molempia hyödyttävän yhteistyön kehittäminen kuuluu kiireelli-siin tavoitteisiin.

Kuntien ja seurakuntien yhteistyön kehittämiselle on hyvät lähtökohdat. Vajaan 150 vuoden takainen yh-teinen lähtökohta on yhä nähtävissä hallinnon ja toi-mintojen samankaltaisuutena. Kirkon saama luottamus on havaittavissa myös suurimpien seurakuntien ja suu-rimpien kaupunkien yhteistyönä.

Moniuskontoisessa todellisuudessa yhteistyön on perustuttava uskonnonvapauden periaatteisiin, johon liittyy sekä vapaaehtoisuus että ihmisten positiivinen oikeus uskonnon harjoittamiseen. Tästä näkökulmasta tärkeää on tukea myös yhteistyötä vähemmistöuskon-tojen kanssa.

Uskonnollisten vähemmistöjen huomioon ottami-nen ei kuitenkaan tarkoita oman kansallisen perinteen kadottamista eikä siirtymistä uskonnollisesti neutraa-liin yhteiskuntaan. Moniuskontoinen todellisuus edel-lyttää aitoa halua hyväksyä erilaisuutta.

Uudistuvaa yhteistyötäAjoittaiset uskonnonopetusta ja kirkon asemaa koske-vat kriittiset keskustelut voivat hämätä ajattelemaan, et-tä kuntien ja seurakuntien yhteistyö on väistyvä kenttä. Tutkimus antaa kuitenkin kuvan uudistuvasta yhteis-työstä, myös kaupungeissa.


Teologian tohtori Valdemar Kallunki

Erityisesti ei-lakisääteisissä palveluissa kunnilla ja seurakunnilla on vapaat kädet yhteistyölle. Varhaiskas-vatuksessa erityisesti iltapäivätoimintaa järjestetään ostopalvelusopimusten kautta. Taustalla vaikuttaa seu-rakuntien aktiivisuus kyseisessä toimintamuodossa jo 70-luvulta lähtien. Seurakunnat voivatkin toimia yksit-täisissä toimintamuodoissa aikaan reagoivina edelläkä-vijöinä. Mahdollisuudet kehittää uutta ovat yhteistyös-sä merkittävät.

Sosiaalisesti ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta seu-rakunnilla on kiistämätön merkitys. Taantumassa seu-rakuntien merkitys on perinteisesti vain korostunut. Talouden heikkeneminen saa kiinnittämään huomiota henkisiin tekijöihin. Kyse ei kuitenkaan ole vain tästä, vaan myös seurakuntien toiminnan luonteesta. Seura-kunnat ovat jo lähtökohtansa takia valmiudessa niin akuuteissa kriiseissä kuin vähitellen toteutuvissa sosi-aalisissa ongelmissa.

Suomalaista yhteiskuntaa haastaa tulevina vuosi-kymmeninä väestön ikääntyminen. Samoilla paikkakun-nilla vaikuttavien organisaatioiden ei ole tältäkään osin hyvä eristäytyä lasikaappeihin. Seurakunnat ovat perin-teisesti panostaneet aktiivisesti vanhustyöhön. Mah-dollisuuksia ja yhteisiä tavoitteita on siis paljon. Yhteis-työn tulevaisuus riippuu ennen kaikkea molempien or-ganisaatioiden aktiivisuudesta ja paikallisten ihmisten tahdosta.

Perehdytämme henkilöstömme hyvin ja annamme mahdollisuudet osaamisen monipuoliseen kehittämi-seen. Koko maan kattavassa verkostossa kaikilla on käytössään nykyaikaiset, tehtäviin parhaiten soveltuvat järjestelmät ja välineet.

Tarjoamme avoimen ja arvostavan ilmapiirin, jossa asiantuntijatyö on keskeistä. Henkilöstön hyvinvoinnis-ta sekä työssä jaksamisesta huolehditaan. Hyvin johde-tussa työyhteisössä tunnetaan tavoitteet ja jokaisen henkilökohtainen rooli niiden saavuttamiseksi.

Vuonna 2009 Audiator-yhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 98 vakinaista ja 23 sivutoimista työnteki-jää. JHTT-tarkastajien osuus koko tarkastushenkilös-tömme määrästä on 72 %. KHT-tutkinnon on suoritta-nut 9, HTM-tutkinnon 22 sekä CIA- tai CGAP-tutkin-non 6 työntekijää.

Olemme houkutteleva työnantaja sekä kokeneille että vasta alalle tuleville tilintarkastajille. Tuemme tilin-tarkastusalaan liittyvien tutkintojen suorittamista talo-udellisesti ja työaikajoustoin sekä tarjoamme mahdol-lisuuksia erikoistua ja siirtyä tehtävästä toiseen. Koke-neille tarkastajille tarjoamme monenlaisia mahdolli-suuksia markkinajohtajayhtiön koko maan kattavassa verkostossa. Konsultointi- ja koulutusyksikkömme Oy Audiapro Ab tarjoaa monipuolisia ja haasteellisia mah-dollisuuksia myös muille talouden ja johdon asiantunti-joille.

Henkilöstön työhyvinvointia seurataan säännöllises-ti, ja tulokset ovat olleet ilahduttavan positiivisia. Au-diator-yhtiöissä on hyvä tehdä työtä. Työntekijöitä kan-nustetaan ylläpitämään työkykyä ja hyvinvointia tuke-malla liikuntaan liittyvää harrastustoimintaa. Työnte-kijöille on järjestetty kattavat työterveydenhuolto-palvelut.


Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on meille kunnia-asiaTarjoamamme palvelut ovat vaativaa asiantuntijatyötä. Siksi henkilöstön osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä.

Auktorisoidun henkilöstön osuus tarkastushenkilökunnastamme

Henkilöstön sukupuolijakauma

■ Naisia

■ Miehiä

■ Kaksi auktorisointi-tutkintoa suorittanut henkilöstö

■ Yhden auktorisointi-tutkinnon suorittanut henkilöstö

■ Erityisosaajat ja muut tarkastajat


Vastuullisuus toiminnassamme

Arvoihimme kuuluvat vastuullisuus, ansaittu luottamus, lisäarvo asiakkaalle, objektiivisuus ja rehellisyys, muutosrohkeus, yhteinen osaaminen ja hyvinvoiva henkilöstö. Vastuullisuus onkin meille keskeinen osa jokapäiväistä toimintaamme.

LaadunvalvontaLaadunvarmistusjärjestelmämme avulla varmistamme hyvän tilintarkastustavan ja sovittujen menettelytapojen noudattamisen tilintarkastajiemme työssä.

Tilintarkastajamme käyttävät työnsä tukena sisäisiä tarkastusohjeita ja -järjestelmiä. Kehitämme jatkuvasti uusia toimintatapoja ja ohjeita tarkastustyön työkaluiksi. Edistämme tilintarkastuksen hyviä menettelytapoja yhti-ön sisäisten laadunvarmistuskäyntien avulla.

Tilintarkastajamme osallistuvat säännöllisesti JHTT-, HTM- ja KHT-tilintarkastajien ulkoiseen laadunvarmis-tukseen.

Varmistamme riippumattomuuden Varmistamme jokaisen toimeksiannon tilintarkastustii-min riippumattomuuden. Riippumattomuutta valvoo myös Audiator-yhtiöiden sisäinen eettinen toimikunta.

Neljän yhtiön rakenteen avulla voimme palvella asi-akkaitamme laaja-alaisesti, unohtamatta kuitenkaan tilin-tarkastuksen riippumattomuutta.

Toimialan kehittäminen Henkilöstömme edustajia on mukana toimialamme ke-hittämisessä alan järjestöjen kuten JHTT-yhdistyksen, HTM-yhdistyksen ja Kuntatarkastajat ry:n kautta. Olem-me aktiivisesti mukana alan toimijoiden keskusteluissa muun muassa tilintarkastusjärjestelmän uudistukseen, riippumattomuuteen ja tutkintovaatimuksiin liittyen.

Henkilöstön hyvinvointiTarjoamamme palvelut ovat vaativaa asiantuntijatyötä. Henkilöstön osaaminen sekä sen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarjoamme henkilöstöllemme avoi-men ja arvostavan ilmapiirin, jossa hyvinvoinnista sekä työssä jaksamisesta huolehditaan.

Henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tulokset osoitta-vat, että meillä on hyvä tehdä työtä.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuKannamme vastuuta ympäristön tilasta ja pyrimme ak-tiivisesti minimoimaan toimintamme ympäristövaiku-tukset. Olemme jo usean vuoden ajan pyrkineet vähen-tämään energiankulutusta, jätteiden määrää, työmatkalii-kenteen aiheuttamia päästöjä ja paperin käyttöä sähköi-sen laskutusjärjestelmän sekä sähköisten raporttien ja manuaalien myötä. Lisäksi teemme vuosittain lahjoituk-sen Itämeren suojeluun.

Olemme sekä julkisen hallinnon että yritystoiminnan yhteistyökumppani. Kannamme huolta rahoituksen riit-tävyydestä. Oy Audiator Ab on osakkaana Suomen Kun-tarahoitus Oy:ssä. Näin me yhdessä kuntien ja valtion kanssa pyrimme turvaaman sen, että asiakkaillamme on turvattu toiminnan edellyttämä riittävä rahoitus.

Kuluneen tilikauden aikana olemme myös tukeneet HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry:tä.

www.audiator.fi

Audiator-yhtiötToinen linja 1400530 Helsinkipuh. (09) 7711

KOKO MAAN KATTAVA TARKASTAJAVERKOSTOMME

Documents

Audiatorin vuosikatsaus 2009