Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 4 / 2015

Kaikki haluavat asua rauhassa

• Jyväskylässä juhlittiin pyöreitä vuosia• Omakustannusperiaatetta tulee noudattaa

• Tulorajoja ei tarvita takaisin

2Vuokralaiset 4 / 2009

Face:

”Hienoa, että eläkeläisjärjestöjen

ja sosiaalialan vahvat protestit

sekä asumisalan asiantuntijoiden

kriittiset lausunnot ovat saaneet

hallituksen pyörtämään päätök-

sensä. Vuokralaiset ry kiittää!”

Twitter:

Kimmo Tiilikainen: ”Opiskelija- ja

nuorisoasuntojen investointiavus-

tukset säilyvät. Näin niukoilla

rahoilla saadaan enemmän uusia

asuntoja.”

MERJAKUUSISTO

Sairaanhoitaja, Tuusula

ELSAKOSKINENEläkeläinen,

Tampere

SILVIA MODIG

Kansanedustaja, Helsinki

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

TURJA LEHTONEN

Sopimusasiantuntija,Metallityöväen

Liitto ry., Turku

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ

PuheenjohtajaSairaanhoitaja,

Vantaa

KARI UOTILA

Varapuheen-johtaja

Kansanedustaja,Espoo

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralais-yhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallituse-mail: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti

Taitto: Oy Creamedia Ab

Kannen kuva: Päivi Karvinen / Asuntomessut Vantaa 2015

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy,ISSN 0789-7324

Numeron 1/2016 materiaalin toimitus viim. vko 1,julkaisuviikko 5

Vuokralaiset VKL ryVelkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fianne.viita@vuokralaiset.fi

www.vuokralaiset.fi

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

HANNA KUNTSI

Yhteiskuntasuhteiden vastaava,

PAM ry, Sipoo

OLAVI HEIKKONEN Eläkeläinen,

Helsinki

HETARAVOLAINEN-RINNE Insinööri, suunnittelija,

Okmetic Oyj, Mäntsälä

TIMO LEHTINEN

Yhteiskuntasuhde-päällikkö

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sisältö 4/15 3 Asumisen viihtyisyyteen voi jokainen vaikuttaa

4 Kaikki haluavat asua rauhassa

6 10 vuoden korkotuki- mallilla ei tehdä kohtuu- hintaisia vuokra-asuntoja

6 Ei tulorajoille ja määrä- aikaisille sopimuksille

7 ARA valvoo oma- kustannusperiaatteen toteutumista yleisellä tasolla

8 Jyväskylässä juhlittiin seitsenkymppisiä

8 Hyyryläispäivä keräsi kokoon vuokralais- aktiiveja

10 Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa

10 Lakineuvojamme vastaa

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S Pelkkä asunto, oli se sitten uusi, vanha, pieni tai suuri ei pelkästään takaa asumis-viihtyvyyttä. Lähiöissä ja ylipäätänsä kaupunkikeskuksissa, jossa eletään lähellä

toista ihmistä, jaetaan porraskäytävät, saunavuorot, parkkipaikat, pyykinpesu- ja kui-vaustilat, pihat ja yhteiset kerhotilat. Näiden tilojen käytöstä, sovituista vuoroista ja siisteydestä syntyy aika ajoin keskustelua. Mitä on sovittu, kuka on sopinut ja miten asiasta on asukkaille tiedotettu.

Kaikkein parasta olisi, jos uudet asukkaat toivotettaisiin taloon, pihaan, naapurus-toon, yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin tervetulleiksi niin pian kuin mahdollista sekä isännöitsijän että asukastoimikunnan ja asukasaktiivien puolesta. Silloin olisi myös hyvä hetki kertoa yhteisesti sovituista käytännöistä ja kertoa miten uudet asukkaat pääsevät mahdollisimman hyvin mukaan yhteiseen toimintaan sekä siitä mihin ottaa yhteyttä, jos ongelmia asumisen suhteen tulee esiin.

Asuinalueiden viihtyisyys ja toimivuus on olennainen osa ympäristöä, johon jokai-nen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Tällaisia pienien tekojen toimivia hankkeita on muun muassa omassa kotitaloudessa syntyvä jätteiden lajittelu ja poimi roska päi-vässä -kampanja. Jokaiselle vuokralaiselle kannattaisikin kertoa siitä, että säästöjä on saatavissa aikaan jätteiden lajittelulla ja yhteistilojen sekä pihapiirin kunnossapidolla.

Jokainen voi tietysti omalla käyttäytymisellään näyttää esimerkkinä viihtyisän ympä-ristön luomisessa. Monella asuinalueella on syntynyt järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää asukkaiden yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä. Paitsi, että nämä järjestöt toimi-vat alueilla aktiivisesti, ovat he myös usein yhteydessä alueensa päätöksentekijöihin, jota kautta myös vaikutetaan asuinalueiden viihtyisyyteen. Tällaista yhteistyötä on syytä tukea ja siihen osallistua, varsinkin kun moni kaupunki ja kunta tukevat myös rahallisesti näiden yhdistysten toimintaa.

Valitettavan usein kuulee siitä, että kun asukkailla ei ole tietoa, ovat asiat kärjisty-neet erimielisyyksiksi, riidoiksi ja jopa vahingonteoksi yhteiselle viihtyvyydelle. Jo-kainen meistä kuitenkin tietää, että yhteistyöllä saamme varmasti paljon enemmän aikaan asuinviihtyisyyden lisäämiseksi kuin riitelemällä.

Yhteistyötä ja yhteistyökykyä toivoisi löytyvän myös maan hallitukselta. Asunnon hankkimiseen liittyvät kysymykset uhkaavat kärjistyä pian kasvavan maahanmuut-tajaväestön myötä.

Valitettavasti vuokra-asuntojen täydennysrakentaminen herättää paikoin ympäristön vastustusta, samoin kuin asuntorakentamisen edellytyksiä heikennetään siellä missä on suurin asuntojen tarve. Tämä aiheuttaa sen, että varsinkaan pääkaupunkiseutu ei saa tarvitsemaansa työvoimaa, erityisesti hoito- ja palvelualoille, koska asumisen kus-tannukset ovat karanneet edellä mainittujen työntekijöiden käsistä saavuttamattomiin.

Vuokralaiset ry. kiittää jäsenistöään, yhteistyökumppaneitaan ja kaikkia asumisen asi-antuntijoita kuluneesta vuodesta. Paitsi, että yhteistyö on tärkeää, niin erityisen mer-kityksen se saa näin Joulun aikaan. Toiveen ja tekoja siitä, että jokaisella olisi mahdollisuus rauhaisaan, turvalliseen ja lämpimään Jouluun.

Hyvää Joulua ja Riemullista Uutta Vuotta

Sirkka-Liisa Kähäräpuheenjohtaja, Vuokralaiset ry

Asumisen viihtyisyyteen voi jokainen vaikuttaa

Vuokralaiset 4 / 20153

"Monella

asuinalueella on

syntynyt järjestöjä,

joiden tehtävänä on

edistää asukkaiden

yhteistoimintaa ja

viihtyvyyttä."

4Vuokralaiset 4 / 2015

Kaikki haluavat asua rauhassaYhteisöllisyys on muuttunut. Naapureita tai edes läheisiä ihmisiä ei enää tavata kasvo-tusten niin useasti kuin en-nen. Silti yhä edelleen ihmi-set haluavat, että asuinyhtei-sössä vallitsee rauha.

Asuinyhteisöt muuttuvat koko ajan asukkaiden vaihtumisen tai elämäntilanteiden muuttu-

misen myötä. Suurimmaksi osaksi ta-loissa vallitsee hyvä sopu, mutta mel-kein kaikissa taloissa myös riidellään välillä. Se on osa inhimillistä elämää.

– Elämä on kuitenkin liian lyhyt rii-deltäväksi, toteaa aluekoordinaattori Jens Gellin, jonka mielestä paras tapa vaalia talon asumisrauhaa on ennalta-ehkäistä riitoja.

Oma käytös ja asenne ratkaisevatNaapuruussovittelua työkseen teke-vän Gellinin mukaan asuinyhteisöissä konflikteja ovat kautta aikojen aihe-uttaneet muun muassa väärinymmär-rykset, liialliset äänet, lasten häiritsevä leikki, loukkaavat ilmaisut, yhteistilo-jen käyttö ja kunnianloukkaukset.

Myös keinot rauhan ylläpitämiseen ovat ajasta riippumattomia. Gellin muistuttaa, että jos itse on osallisena riidassa, omalla käytöksellä, toimin-tatavalla ja asenteella vaikuttaa riidan ratkaisemiseen.

– Kun huomaat, että sama reaktiosi vaikuttaa aina samalla tavalla, muuta toimintatapaasi. Samoin voit osoittaa olevasi rohkeampi ja jopa älykkäämpi osapuoli lopettamalla riitelemisen, pai-nottaa Gellin.

Vuokralaiset 4 / 20155

Jens Gellin piti esityksen naapuruus-sovittelusta Vuokralaispäivien ristei-lyllä syyskuussa. Gellin oli mukana ko-ko Tukholman risteilyn ajan ja osallis-tujat kävivät ahkerasti keskustelemas-sa hänen kanssaan asumisen käytän-nön tilanteista. Risteilyllä palautetuissa Asuntomme-lehden lukijapalautteissa moni vastaaja toivoi artikkelia naapu-ruussovittelusta.

Ennaltaehkäisy on paras keino – Riitojen ennaltaehkäisy on äärettö-män paljon parempi tapa kuin myö-hässä reagointi. Suosittelen aina, että asioihin puututaan rakentavasti heti, kun jotain ilmenee. Ensimmäiseksi kannattaa yrittää hoitaa asiaa itse naa-purin kanssa keskustellen, kertoo Gel-lin, mutta painottaa nimenmaan raken-tavan keskustelun merkitystä.

Asuinyhteisöjen riitatapauksissa on Gellinin mukaan turha kuvitella, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Tunteet ovat aina pelissä ja se pitää myös osata ottaa huomioon. Siksi se, miten asian ilmaisee, on erittäin tärkeää riitojen ennaltaehkäisemisessä. Syyllistävä tai vinoileva äänensävykin voi tehdä kär-päsestä härkäsen.

ÄLÄ OLE RIIDANKYLVÄJÄ – keinoja sovun ylläpitoon• Tervehdi naapureitasi.• Ongelmatilanteissa puhu asiasta rei-lusti ja asiallisesti ongelman aiheuttajan kanssa.• Mieti, mitä voit itse tehdä – älä vaadi pelkästään toiselta.• Kun huomaat, että sama reaktiosi vai-kuttaa aina samalla tavalla, muuta sitä.• Kun koet, että sinua syytetään, kuuntele loppuun ja kysy lisää siitä, mistä puhut-tiin. Ota tarvittaessa vastuu teoistasi.

Älä aiheuta epäilyn ilmapiiriäYhteisöriidoille on Gellinin mukaan tyypillistä, että sanotaan jotain, joka otetaan vastaan loukkauksena. Tai että puhutaan muille, mutta ei hänelle jota asia koskee. Myös erilaisten nimettö-mien lappusten kirjoittelu aiheuttaa yleensä riitoja sen sijaan, että kehittäisi asumisrauhaa suotuisampaan suuntaan.

– Talossa alkaa tuolloin kehittyä epäilyn ilmapiiri, jossa koetaan pel-koa ja syyllisyyttä. Tapahtumasta al-kaa myös kehittyä toisistaan irtautuvia tarinoita ja pahimmassa tapauksessa aletaan etsiä todistusaineistoa ja liitto-laisia, kuvaa Gellin.

Asioiden kehittyessä näin pitkälle, tilanne monimutkaistuu ja sovittelukin on hankalampaa. Silloin voidaan tar-vita avuksi talon omistajan edustajaa tai Gellinin kaltaista sovittelijaa. Gel-lin on toiminut Uudella-maalla sovittelijana Naa-puruussovittelun keskuk-sessa RAY:n rahoituksen turvin parisen vuotta ja sitä ennen kouluttanut sovittelijoita.

– Kaikki riidat ovat kuitenkin soviteltavissa riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat kestäneet, vakuuttaa Gellin.

Erityisen haastava tilanne on toki silloin, jos kyse on mielenterveyson-

gelmista. Sellaisissa tapauksissa Gellin kehottaa vastapuolta miettimään entistä tarkemmin, kannattaako lähteä riitele-mään vai väistyä viisaasti.

Pitkittynyt riita lisää myös rasismia Gellin on kohdannut työssään myös monikulttuurisuuden haasteita asumi-sessa.

– Olen todennut, että ihmiset ei-vät lähtökohtaisesti ole rasisteja, vaan heistä kasvaa sellaisia pitkittyneissä riidoissa. Asukkaina maahanmuuttajat harvoin tekevät valituksia asumisen haitoista, toteaa Gellin.

Kaikista asumiseen liittyvistä riitata-pauksista maahanmuuttajat aiheuttavat vain pienen murto-osan. Gellinin ko-kemuksen mukaan konfliktitapauksista nousee esiin kaksi merkittävää ryhmää.

– Toiseen ryhmän kuu-luvat iäkkäämmät naiset, jotka ovat järkähtämättö-män tietoisia siitä, miten pitäisi toimia tai mitä on tapahtunut. Toinen vas-taavanlainen ryhmä on keski-iän ylittäneet mie-het, joilla on jyrkän kiel-teinen asenne erilaisuutta kohtaan, toteaa Gellin.

Klassisia riidan syitä ovat lasten, perheiden tai koirien äänet, mielenter-veys- tai päihdeongelmat sekä pihapii-riin kehittyneiden ryhmittymien riidat. Monissa riitatapauksissa on kyse myös siitä, että asukas ei ole kokenut tule-vansa huomioiduksi riittävästi.

– Monesti paras ja yksinkertaisin keino sovitella asiaa heti alkuun on kuunnella ihmistä. Kuunteleminen on välittämistä ja se kertoo ihmiselle, että hän on olemassa, neuvoo Gellin.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Jos olet riidoissa

naapurin kanssa,

ole rohkeampi

ja viisaampi

– lopeta riitely.

• Anna myönteistä palautetta aina kun siihen tulee mahdollisuus.• Yritä asettua toisen ihmisen asemaan.• Älä puhu naapureista pahaa lastesi läs-nä ollessa.• Muista, että pahasuinen ihminen ei ole lähtökohtaisesti pahantahtoinen.• Älä tee perätöntä lastensuojeluilmoi-tusta.• Kyseenalaista lempeästi myös naapuri, johon sinulla on hyvät välit.• Älä levitä pahan puheita, vaan etsi myönteisiä asioita.

-Tulorajat itsessään eivät ole järjes-telmässä ongelma vaan sen asu-

miseen tuoma epävarmuus. Määräai-kaiset vuokrasopimukset puolestaan johtavat pahimmillaan köyhyyslouk-kujen lisääntymiseen, painotti toimin-nanjohtaja Anne Viita esityksessään marraskuisessa KOVA ry:n seminaa-

Ei tulorajoille ja määrä-aikaisille sopimuksille Vuokralaiset ry on viestinyt voimakkaasti päättäjille, että valtion tuella rakennutettuihin ns. ARA-vuokra-asuntoihin ei pitäisi ottaa käyttöön mää-räaikaisia vuokrasopimuksia eikä määrätä tulorajoja.

Toiminnanjohtaja Anne Viita oli kutsuttuna kommentti-puheenvuoron pitäjäksi KOVA ry:n seminaariin.

rissa, jossa käsiteltiin tulorajojen ja määräaikaisten vuokrasopimusten vai-kutuksia.

Ympäristöministeriön esityksessä tuotiin esiin, että asukkaista on vain pieni osa ns. ylituloisia ja että asukas-valintaa on tehty kunnissa ja vuokra-nantajayhteisöillä säännöksiä noudat-taen.

Tämän vuoden alussa tehdyssä YM:n raportissa puolestaan todettiin, että ylituloisten määrä on niin pieni, ettei muutosta suositella tehtäväksi. Saavutetut taloudelliset hyödyt jäävät pienemmiksi kuin aiheutuneet suorat ja välilliset kustannukset.

– Ylituloinen Ara-vuokralainen on nyt problemasoitu tavalla, joka todella ihmetyttää, totesi Viita.

Määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöönotto toki nopeuttaa asukas-kiertoa, mutta lisää hallinnon ja kun-nossapidon kustannuksia. Nämäkin asukasvalintaan liittyvät kustannuk-set ovat omakustannusvuokraan sisäl-lytettäviä hallintokuluja samoin kuin vuokrarästit, joiden arvellaan muutok-sen myötä lisääntyvän.

– Pienituloisen asukaskannan li-sääntyessä on myös riski siitä, että kiinteistöjen ylläpitoon ei riitä varoja – vuokralaisten maksukyvyllä on ra-jansa, totesi Viita.

Viita kysyi puheenvuorossaan, että onko Ara-vuokralaisten kierrettä pieni-tuloisuuteen tuettava valtion voimin?

– Vuokratalojen leimautuminen on lähellä. Esitetty ratkaisu ei tue vuokra-asumisen arvostuksen nousua. Olem-meko palaamassa aikaan jossa perheet lokeroidaan hallintamuodon perus-teella, kysyi Viita seminaariyleisöltä, joka koostui noin 70 alan vaikuttajasta.

Hallituksen esitys tulorajoista ja vuokrasopimusten määräaikaisuu-desta koskee vain pääkaupunkiseutua ja Tampereen seutua. Mikäli esitys saa lainvoiman ensi vuoden alkuun men-nessä, lakia sovellettaisiin uusiin asu-kasvalintapäätöksiin 1.4.2016 lähtien.

Vuokralaiset ry:n kannalta asun-topulan poistaminen on yksi tär-

keimmistä asioista vuokramarkkinoi-den vakauttamisessa ja markkinoiden kustannuskehityksen hillitsemisessä. Siksi selvitysmies Hannu Rossilah-den esitys uudesta lyhyestä korkotu-esta on tervetullut, mutta kroonistu-vaan kohtuhintaisten asuntojen pulaan siitä ei ole suurta apua.

– Rossilahden ehdotus korkotuki-mallista sisältää hyviä elementtejä, mutta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sen avulla ei lisätä. Vuokrataso nou-see Rossilahden esityksen mukaan samalle tasolle vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien kanssa ja se taso on tällä hetkellä kohtuuton erityisesti pääkaupunkiseudulla, toteaa Vuok-ralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Hyvänä elementtinä Vuokralaiset ry pitää muun muassa sitä, että mallista esitetään joustavaa, joka mahdollistaa

10 vuoden korkotukimallilla ei tehdä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

Selvitysmies, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti luovutti esityksen 10 vuoden korkotukimallista ministeri Kimmo Tii-likaiselle marraskuun alussa.

esimerkiksi korkotuen jatkoajan. Jos korkotukea haettaisiin jatkettavaksi myös rajoitukset esimerkiksi vuokra-tason osalta jatkuisivat.

– Pidämme tärkeänä, että asuntoja

voitaisiin pitää korkotuen piirissä jopa 30 vuotta. Se mahdollistaisi kohteissa edes jossain määrin kontroloidun vuokratason, toteaa Viita.

Esitetty korkotukimalli on Vuokra-laiset ry:n mukaan ensisijaisesti työ- ja elinkeinopoliittinen toimenpide.

– Sitäkin tarvitaan, mutta tarvittai-siin myös kokonaisvaltaista rahoitus-järjestelmien remonttia kohtuuhintais-ten asuntojen lisäämiseksi. Vain siten voidaan purkaa jo krooniseksi kasva-nutta asuntopulaa pääkaupunkiseu-dulla, korostaa Viita.

Esitys 10 vuoden korkotukimallista menee eduskunnan käsittelyyn toden-näköisesti ensi syksynä ja tavoitteena on, että se olisi käytössä vuonna 2017.

Vuokralaiset 4 / 20157

ARAn johtava ylitarkastaja Sami Tu-runen kävi esittelemässä omakustan-nusvuokran määräytymisperiaatteita Vuokralaispäivien risteilyllä syyskuussa.

ARA valvoo omakustannusperiaatteen toteutumista yleisellä tasollaSuuressa osassa rajoitusten alaisista

ARA-asunnoista vuokra pitää mää-ritellä omakustannusperiaatteen mu-kaan. Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskus ARA valvoo vuokranmääri-tystä, mutta yksittäisen asunnon vuok-ran kohtuullisuuden arviointi ei kuulu viraston tehtäviin.

– Omakustannusperiaate ei koske kaikkia ARA-kohteita. Vuokranmää-ritys on vapaata esimerkiksi ns. van-han korkotukilain nojalla rahoitetuissa ja ns. välimallin sekä jatkorajoituk-silla olevissa kohteissa. Vuokran tu-lee kuitenkin aina olla huoneenvuok-ralain mukaan niissäkin kohtuullinen, toteaa johtava ylitarkastaja Sami Tu-runen ARAsta.

Menoja hankinnasta ylläpitoonOmakustannusvuokrassa otetaan huo-mioon menot, jotka aiheutuvat kiinteis-tön ja asuntojen hankinnasta ja raken-tamisesta sekä niiden ylläpidosta, hoi-

Vuokralaispäiville Viking Mariellalla osallistui tänä vuonna lähes 200 henkilöä. Seminaarin avasi maatalous- ja ympäristö-ministeri Kimmo Tiilikainen.

dosta ja perusparannuksesta tai varau-tumisesta noihin toimenpiteisiin.

Myös omalle pääomalle makset-tava korko on vuokrassa huomioitava meno. Tällä hetkellä korkoa voi periä 8 %. Menoihin luetaan myös omista-jalle lain mukaan kuuluvista velvoit-teista aiheutuvat kulut.

Tasauksella vuokra vastaamaan asunnon käyttöarvoaSaman omistajan omistamien aravalain tai uuden korkotukilain jälkeen lainoi-tettujen talojen vuokrat voidaan myös tasata keskenään. Tämän hetkisen oh-jeistuksen mukaan tasaus voidaan

tehdä samalla paikkakunnalla olevien tai koko Suomen alueella olevien asun-tojen kesken.

– Tasauksen tavoitteena on, että yksittäisen kohteen vuokra ei nousisi kohtuuttomasti esimerkiksi peruskor-jauksen vuoksi ja vuokrat vastaisivat mahdollisimman hyvin asuntojen käyt-töarvoa, joka määritellään esimerkiksi talon iän, talotyypin, tehtyjen perus-korjausten ja varustetason mukaan, lu-ettelee Turunen.

Valvonta varmistaa sääntöjen noudattamisenVuokranmääritystä koskevien periaat-teiden valvonta siirtyi kunnilta ARAlle vuoden 2014 alusta alkaen.

– Valvonta kohdistuu pääasiassa tasausryhmien tasolle, ei yksittäisiin asuntoihin. Tavoitteena on varmistaa, että ARA-asuntojen vuokrat määräy-tyvät sääntöjen mukaisesti, toteaa Tu-runen.

Tarvittaessa ARA tekee tarkastuk-sia, joissa käsitellään esimerkiksi yh-tiön yleisiä vuokramääritys- ja tasaus-periaatteita, vuokranmäärityslaskel-mia, jälkilaskelmia, kirjanpitoaineis-toa, asukasdemokratian toteutumista sekä vuokrasopimusmalleja. 8

7Vuokralaiset 4 / 2015

Jyväskylässä juhlittiin seitsenkymppisiä

8Vuokralaiset 4 / 2015

Keski-Suomen Vuokralaiset ry juhli lokakuun lopulla Nikolain-kulman juhlasalissa 70-vuotista toimintaansa. Arvokkaan läm-minhenkisissä juhlissa muisteltiin menneitä ja luotiin katsaus tämän päivän asumisen tarpeisiin.

–Yhdistys perustettiin aikoinaan siksi, että päästiin vaikutta-

maan korkeisiin vuokriin ja muihin asumisen epäkohtiin, kertoi yhdistyk-sen puheenjohtaja Pirjo Misukka juh-lien avauspuheessaan.

Misukka muistutti myös vuokra-

asumisen helppoudesta esimerkiksi asunnon vaihtotilanteessa, mutta pohti samalla tämän päivän vuokra-asumi-sen huolia. Vuokralaisten edunvalvon-taan perustetulla yhdistyksellä on yhä tehtävää.

– Vuokralla asuminen tulee kalliim-

Hyyryläispäivä keräsi kokoon vuokralaisaktiiveja

Tilaisuudessa keskityttiin Hekan ajankohtaisiin asioihin niin yhtiön

kuin vuokralaisdemokratian parissa toimivien näkökulmasta. Vuokralaiset VKL ry oli edustettuna Hyyryläispäi-vässä sekä useiden jäsentensä voimin, että myös valtakunnallisena järjestönä oman esittelypisteen ja tervehdyspu-heenvuoron muodossa.

Haastattelimme Vuokralaiset ry:n jä-senjärjestö HKVY:n Kiti Wiikiä Hyy-ryläispäivien tiimoilta.

– Minua kiinnosti kuulla yhtiön pää-omataloudesta, josta puheenvuoron piti Hekan talousjohtaja Raija Annala. Li-säksi halusin kuulla apulaiskaupun-ginjohtaja Anni Sinnemäen katsauk-sen asuntopolitiikan tulevaisuuteen, Wiik kertoo.

Omakustannusperiaatteen valvon-nasta alusti Sami Turunen ARA:sta, joka esitteli asiaa myös Vuokralaispäi-villä syyskuussa.

– Opin sen, että kaupungin tulosta-

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisneuvottelukunta järjesti lauantaina 3.10.2015 Finlandia-talossa Hyyryläispäivän, joka oli suunnattu Hekan talotoimikuntien luottamushenkilöil-le sekä alueyhtiöiden hallitusten ja työmaatoimikuntien jäse-nille sekä henkilökunnalle.

– Asukkaiden toimielimellä on oi-keus osallistua vuokranmääritykseen ja antaa asiasta lausuntoja. Jos vuok-ranmäärityksessä epäillään yleisellä tasolla olevan epäselvyyksiä, asiasta voi ottaa yhteyttä tarvittaessa myös ARAan esimerkiksi sähköpostitse, neuvoo Turunen.

Tuomioistuin ratkaisee yksittäi-sen vuokran kohtuullisuudenYksittäisen huoneiston vuokran koh-tuullisuuden arviointi on edelleen yleisten tuomioistuinten tehtävänä.

– Jos vuokrankorotukset eivät pysy lainsäädännön edellyttämän kohtuul-lisuuden rajoissa, vuokralainen voi viedä asian tuomioistuimen tai kulut-tajariitalautakunnan tutkittavaksi, ker-too Turunen.

Muutoksia tulossaAsukkaat ovat viime vuosina nostaneet esiin epäilyjä omakustannusvuokrien määräytymisperiaatteista erityisesti yksityisten omistajayhteisöjen vuok-rien kohdalla. Järjestelmään ollaan nyt esittämässä muutoksia läpinäkyvyyden edistämiseksi.

– Mahdollisia muutoksia on esitetty muun muassa peruskorjauksiin varau-tumiseen, vuokrien tasaamiseen ja pal-velujen kilpailuttamiseen. Lisäksi jäl-kilaskelmien laatimisvelvollisuutta esitetään myös vuokrataloyhteisöille. Omistajayhtiöille maksettavan pää-oman tuottoa suunnitellaan madallet-tavaksi neljään prosenttiin, kertoo Tu-runen.

Muutosesitys on ollut alan toimi-joilla lausunnolla tänä syksynä. Laki-esitys on annettu eduskunnalle loka-kuun lopussa. Vuokralaiset ry kertoo jäsenilleen muutoksista tarkemmin lain voimaanastumisen varmistuttua.

Valvontavelvollisuutensa tehostami-seksi ARA on myös kehittämässä uutta tietojärjestelmää. Sen avulla pystyttäi-siin jatkossa keräämään vuokrista ja aso-vastikkeista nykyistä paremmin tietoa.

– Tavoitteena on tehostaa omis-tajayhteisöjen ja ARAn yhteydenpi-toa sekä raportointijärjestelmiä. Myös asuntomarkkinatiedon kerääminen ja julkaisu helpottuisi järjestelmän avulla.

Järjestelmän on suunniteltu otetta-van käyttöön vuoden 2016 aikana.

Lisätietoja vuokranmääritykseen liittyvistä asioista voi kysyä osoitteesta:

vuokranmaaritys@ara.fi

Jyväskylässä juhlittiin seitsenkymppisiä

Vuokralaiset 4 / 20159

Hyyryläispäivä keräsi kokoon vuokralaisaktiivejavoite ja ARAn ohjeistamat omaskus-tannusperiaatteet sekä remontteihin varautuminen eivät kuultujen alustus-ten perusteella näytä kulkevan käsi kä-dessä. Varautumisiin kerätyt varat näyt-tävät olevan suuremmat kuin lainsää-dännössä on tarkoitettu, toteaa Wiik.

Hyyryläispäivän järjestelyt olivat Wiikin mukaan kehittyneet parempaan suuntaan.

– Päivästä jäi hyvä fiilis sekä poh-dittavaa pitkäksi aikaa. Erityismainin-nan voi antaa tilaisuuden työpajoille. Esimerkkinä energia-aiheinen työpaja, jossa sai asiantuntijoilta hyvää käy-tännön tietoa muun muassa lämmityk-sestä, kertoo Wiik.

Teksti: Pia LohikoskiKuva: Tomi Auersalmi

Hyyryläispäivä kokosi runsaasti helsinkiläisiä vuokra-asumisen asioiden ääreen lo-kakuun alussa Finlandia-talolle.

maksi pitkällä aikavälillä verrattuna omistusasumiseen. Erityisen hanka-laa se on silloin, kun ei ole vakituista työtä. Myös huoli vuokratalojen myyn-nistä varjostaa asukkaiden mieltä. Ta-lon myynti luo epävarmuutta ja huolta siitä, nousevatko vuokrat ja säilyykö asukasdemokratia, pohti Misukka.

Misukka nosti esiin puheessaan myös ajankohtaisen pakolaistilanteen ja arveli sen myötä saatavan apua iso-jen vuokra-asuntojen tyhjäkäyttöon-gelmaan. Keski-Suomen Vuokralaiset

Erityistä ihastusta herätti juhlien tarjoi-lu, josta vastasi Pitopalvelu Raija Sipi-nen. Hän oli tehnyt juhlia varten muun muassa nämä juhlaleivokset.

Juhlassa ojennettiin Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n viiri kiitokseksi asu-misen vaikuttamistyöstä pitkäaikaisel-le asukasaktiivi Raija Pölkille, yhdistyk-sen vankkumattomalle tukijalle Kauko Tuupaiselle ja pitkäaikaisesta puheen-johtajuudesta Pirjo Misukalle. JVA:n vuosikymmenten taloudellisesta tues-ta kiitosviirin hakivat asukasisännöitsijä Mervi Brandt ja hallituksen asukasedus-taja Ritva Nuutinen. Viiri ojennettiin myös yhdistyksen puuhanaiselle, va-rapuheenjohtaja Marjo Luodolle sekä VKL:n toiminnanjohtaja Anne Viidalle.

ry on ehdottanut vuokrataloyhtiöille myös mahdollisuutta vuokrata isoja asuntoja soluasunnoiksi tai asunto-jen osittaista vuokrausta siten, että osa huoneista lukittaisiin pois käytöstä ja siten tehtäisiin niistä pieniä asuntoja.

Juhlapuheen piti entinen kansan-edustaja Kauko Tuupainen, joka on perehtynyt hyvin vuokra-asumisen asioihin ja ollut monella tavalla tuke-massa yhdistyksen toimintaa. Juhla-puhujaksi pyydettiin myös presidentti Tarja Halosta, joka ei päässyt paikalle, mutta lähetti juhlatervehdyksensä yh-distykselle.

Jyväskylän kaupungin tervehdyk-

sen tilaisuuteen toi kaupunginvaltuus-ton 2. varapuheenjohtaja Tuulikki Vä-liniemi.

Juhlissa kuultiin myös musiikkiesi-tyksiä ja naurukouluttaja Vesa Kar-visen huumoripitoinen esitys. Juhliin osallistui noin 50 henkeä.

– Kymmenen vuotta sitten pi-dimme asuntoseminaarin, johon osal-listui huomattavasti runsaammin vä-keä. Ehkä arkiseen seminaariin on helpompi osallistua kuin tämäntyyp-piseen arvokkaampaan juhlaan, poh-tii Misukka.

Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n ta-voitteena on ensi vuonna järjestää jä-senhankintakampanja erityisesti nuor-ten mukaan saamiseksi. Yhdistyksellä on omat internetsivut ja se on mukana myös Facebookissa.

Arjen asumisen ongelmiin yhdis-tys antaa vapaaehtoisvoimin kerran viikossa neuvontaa toimistollaan Ni-sulankadulla. Autotallista toimistoksi remontoitu tila on vuokrattu kaupun-gin vuokratalosta.

– Toiminnan tarpeellisuudesta ker-too juuri tuo tekemämme neuvontatyö. Esimerkiksi huoneenvuokralain alaiset asiat ovat monelle niin vaikeasti tul-kittavia asioita, että siihen kaivataan henkilökohtaista apua. Tarvittaessa ky-symme apua myös Helsingistä Vuokra-laiset ry:n toimistolta, toteaa Misukka.

Teksti: Päivi KarvinenKuvat: Tuuli Harju

Lakineuvojammevastaa?§Ajankohtaista järjestö-

ja koulutusasiaa!!Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Voiko vuokralainen riitauttaa asunnon myynnin?

?Olemme muuttaneet 1.7.2015 vuokralle omakotitaloon Rovaniemelle. Ennen vuokrasopimuksen tekoa varmis-

telimme asioita talon suhteen ja kyselimme kaiken mahdol-lisen. Päällimmäisenä asumisaika.

Nyt kuitenkin vuokranantaja on päättänyt myydä talon. Olemme asuneet talossa kahdeksan viikkoa. Minulla on ole-massa whatsupp-keskustelu aiheeseen liittyen, jossa lukee, että "en myy jo on vuokralla". Tämä siis yhdeksän viikkoa sitten.

Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, hänen irti-sanomisaika on 3 kk. Asunto myydään ensisijaisesti vuokrat-tuna, mutta minun mielestäni ei ole oikein, että kotonamme ramppaa viikoittain ventovieraita, kuntotarkastajasta lähtien. Ei se meidän mielestä ole elämistä, että kotona ei saa olla rau-hassa ja pelko niskassa, että mihinkä sitä sitten mennään ja ennen kaikkea milloin!

Onko meillä mitään oikeuksia asumisen suhteen? Voiko riitauttaa? En ole perehtynyt asiaan millä verukkeilla sen voisi tehdä. Onko tässä mitään mahdollisuutta muuta kuin odottaa?

Tämä on kahden vuoden aikana neljäs talo, joka myy-dään alta. Alkaa olemaan lapsiperheelle raskasta muuttaa koko ajan.

§Vuokranantajalla on ikävä kyllä oikeus myydä omista-mansa asunto käymästänne whatsupp-keskustelusta huo-

limatta. Keskustelu ei ole sitova sopimus. Vuokranantajan kanssa voi neuvotella mahdollisesta

vuokranalennuksesta asuntonäytöistä aiheutuvan haitan ta-kia. Vuokranalennusta ei useinkaan asunnonmyyntitilan-teissa saa, mutta vuokranantajan on rikkonut lupaustaan olla myymättä asuntoa.

Vastaavien tilanteiden välttämiseksi teidän kannattaa har-kita määräaikaisen vuokrasopimuksen solmimista.

Vuosi 2015 on lopuillaan ja on aika kiittää kuluneesta vuo-desta kaikkia Vuokralaiset ry:n toimijoita. Kiitämme aktii-visuudesta ja yhteydenpidosta sekä vuokralaisyhdistyksiä että jäseniämme. Vuokralaispäiville osallistui syksyllä yli 200 henkeä ja tapahtuma sai hyvää palautetta monipuoli-sesta ohjelmastaan.

Olemme olleet liiton toimistolla melko työllistettyjä uu-den hallitusohjelman sisältämien lakiuudistusten seurannassa ja mukana lausunnonantajana niihin liittyvillä ministeriöi-den lausuntokierroksilla. Työ näissä vuokralaisten edunval-vonnan merkeissä jatkuu liitossa aktiivisena ja vaikuttavana myös ensi vuonna.

KAMPANJA ASUMISTUEN LEIKKAUKSIA VASTAAN TUOTTI TULOSTAVuokralaiset ry oli kesän ja syksyn aikana mukana eläkeläis-järjestöjen ja sosiaalialan järjestöjen kanssa samassa rinta-massa vaatimassa uuteen hallitusohjelmaan kirjattujen asu-mistuen leikkausten perumista. Eläkkeensaajien asumistuen lakkautus olisi tipauttanut 193 000 eläkkeensaajien asumis-tukea saavaa yleiselle asumistuelle.

Adressin kerääminen, tiedotteet, mielenilmaukseen osal-listuminen ja lausuntomme vaikuttivat omalta osaltaan elä-keläisjärjestöjen vahvan vastarinnan ohella siihen, että hal-litus päätti taipua ja perua eläkkeensaajien asumistuen lak-kauttamisen. Aktiivisuus siis kannattaa.

KOHTI LIITTOKOKOUSTAEnsi vuosi 2016 on jälleen liittokokousvuosi. Vuokralaiset VKL ry:n XXV liittokokous pidetään Helsingissä 9.4.2016. Liittokokous käsittelee paikallisten vuokralaisyhdistysten aloitteet, valitsee liiton hallituksen sekä hyväksyy toiminta-ohjelman ja tulo- ja menoarvion tulevalle liittokokouskau-delle. Liittokokous on tavoitekeskustelun, vaikuttamisen ja yhdessä tekemisen paikka.

On hyvä muistaa, että yhdistysten edustusoikeus liittoko-kouksessa määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden mak-saneiden jäsenten määrän perusteella.

Liitto täyttää vuonna 2016 myös 70 vuotta, joka kannat-taa huomioida sekä paikallisyhdistyksissä että tietysti myös valtakunnallisessa toiminnassamme.

VUOKRALAISPÄIVÄT 2016 KALENTERIINVuoden 2016 valtakunnalliset Vuokralaispäivät kannattaa jo merkitä kalenteriin. Ajankohta on ensi vuonna 9.–11.9.2016 ja paikkana m/s Viking Mariella.

Vuokralaispäivien ohjelma on tuttuun tapaan monipuo-linen ja ajankohtainen, sisältäen asiantuntijoiden alus-tuksia sekä eri puolilta Suomea saapuvien vuokralai-saktiivien verkostoitumista.

Tukholman risteilyllä vietettäville Vuokralais-päiville odotetaan jälleen yli kahtasataa osallistu-jaa.

Pia LohikoskiJärjestö- ja

koulutuspäällikkö

10Vuokralaiset 4 / 2015

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Keskinäinen vakuutusyhtiö - etua yhdessä omistamisesta

Saat ilmaisenturvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen.

Etuja liittojen jäsenilleAmmattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut.

Pysyvästi edulliset hinnatSäästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten mak-suista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %).

Vahinkoapuri- turvasi tien päälläVahinkoapurin avulla voit käte-västi ilmoittaa ajoneuvovahin- gosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta.

Kätevästi netissäVerkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutustur- vaasi helposti verkkokaupasta.

Kattava tuotevalikoimaMeiltä saat elämän joka vaihee-seen itsellesi, perheellesi ja omai-suudellesi oikein mitoitetut vakuutukset.

Joustava korvauspalveluIlmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä.

Omistajana saat etujaVuonna 2014 jaoimme 9 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille.

Oletko omistaja?Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutus- yhtiön omistajista.

Lapsesi hyötyvätLapsesi perivätomistaja-asiakasetusi.

Olemme lähelläPääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen.

Langoillamme ei tarvitse roikkuaVastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua.

Palkitsemme pitkäaikaisesta asiakassuhteestaAsiakassuhteen keston mukaan kertyvä omistaja- asiakasalennus: 1 vuosi –5 % alennus 5 vuotta –7 % alennus 10 vuotta –10 % alennus

Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten.

Voit vaikuttaaSinulla on omistaja- asiakkaan vaikutus-mahdollisuudet.

Oletko turvassa? Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään.

Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi.

216x303_Vuokralaiset_Asuntomme_Lehti_122015.indd 1 18.11.2015 15:55:54

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E00300 HELSINKItoimisto@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi

TAMMIKUU 04.01. 25.01.HELMIKUU 08.02. 29.02.MAALISKUU 07.03. HUHTIKUU 04.04. 25.04.

ASIANAJAJA LEENA PARTANENtavoitettavissa maanantaisin klo 16–18

Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,69 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta,

maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

VKL toivottaa hyvää joulua!