Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 1 / 2015

Raili on asumisen tehovaikuttaja

Veden laskutusta moneen malliin

Erilainen ote omaan talouteen

Vastaa ja vaikuta!

2Vuokralaiset 4 / 2009

Twitter: ”Vuokralaiset VKL.

Kiinteistöveron nosto kurittaa

vuokralaisia.”

Facebook: “Naapurisuhteet

askarruttavat asiakkaitamme

monissa puheluissa. Oletko tes-

tannut millainen naapuri olet?”

Iltasanomien testi löytyy Vuokra-

laiset ry:n Facebook-sivulta.

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

MERJAKUUSISTO

Kansanedustaja, Tuusula

ELSAKOSKINENEläkeläinen,

Tampere

SILVIA MODIG

Kansanedustaja, Helsinki

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

TURJA LEHTONEN

Sopimusasiantuntija,Metallityöväen

Liitto ry., Turku

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ

PuheenjohtajaSairaanhoitaja,

Vantaa

KARI UOTILA

Varapuheen-johtaja

Kansanedustaja,Espoo

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallituse-mail: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti

Taitto: Oy Creamedia Ab

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy,ISSN 0789-7324

Numeron 2/2015 materiaalin toimitus viim. vko 12,julkaisuviikko 14

Vuokralaiset VKL ryVelkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fianne.viita@vuokralaiset.fi

www.vuokralaiset.fi

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

HANNA KUNTSI

Yhteiskuntasuhteiden vastaava,

PAM ry, Sipoo

OLAVI HEIKKONEN Eläkeläinen,

Helsinki

HETARAVOLAINEN-RINNE Insinööri, suunnittelija,

Okmetic Oyj, Mäntsälä

TIMO LEHTINEN

Yhteiskunta-vaikuttamisen päällikkö JHL,

Helsinki

Sisältö 1/15 3 Seuraavan hallituksen asuntopoliittiset tavoitteet

4 Huoneistokohtainen laskutus vähentää veden kulutusta

5 Viranomaiset hyväksyvät erilaiset laskutus- järjestelmät 6 Raili on asumisen tehovaikuttaja 8 Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä

10 Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa

11 Lakineuvojamme vastaa

11 Vastaa ja vaikuta!

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S Eduskuntavaalit ovat tänä keväänä huhtikuussa. Maan hallitus ja asuntoministeri toteuttavat vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa sovittuja asuntopoliittisia linja-uksia.

Vuokralaisten mielestä asumisen eri hallintamuotojen, kuten omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen, välille on saatava veroneutraliteetti. Asuntomark-kinoilla tarvitaan tasa-arvoista valinnan mahdollisuutta, joten sen takia eri asumismuo-tojen verotus on saatava tasa-arvoisesti kilpailukykyiseksi. Nykyinen hallitus on las-kenut asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden määräävää prosenttia. Seuraa-van hallituksen tulee laskea sitä lisää.

Oman asunnon hankkiminen on perheille tapa lisätä vaurautta ja tähän asti sitä on tuettu verohelpotuksin, joten se on ollut myös kannattavampaa kuin vuokra-asunnossa asuminen. Valitettavasti omistusasunto sitoo tiukasti perheitä kotipaikkakunnalle, vaikka työllisyystilanne edellyttäisikin hakeutumista muualle töihin. Siellä missä on töitä, ovat asumisen kustannukset yleensä niin korkeat, että entiselle paikkakunnalle jääneellä omistusasunnon myynnillä saa huomattavasti pienemmän asunnon.

Vakaammat valtakunnalliset asuntomarkkinat ovat tärkeä tavoite. Nyt asumisen kus-tannukset Uudellamaalla ovat selkeästi korkeammat kuin muualla maassa. Asuntojen hinta on työn perässä hakeutuvilla järkytys ja jopa muuton este. Asunnon vuokraamista ei kannata ajatellakaan, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole. Nykyistä asuntopolitiikkaa toimii siis työllistymisen esteenä.

Kiinteistöverotuksen periaatteita on muutettava siten, että asunto- ja muiden kiin-teistöjen verotus on eriytettävä. Tämän lisäksi rakentamattomille tonteille on määrät-tävä korkeampi veroaste, jotta asuntotuotantoa saadaan tehostettua. Korkeampi vero-aste on määrättävä varsinkin silloin, jos ne sijaitsevat lähellä kaavoitettuja tai raken-nettuja alueita ja niillä on kunnallistekninen valmius. Tähän liittyen rakentamattoman maan kiinteistöveron alarajaa on nostettava. Asiasta on keskusteltu päätöksentekijöi-den kesken vuosia, mutta aina jonkun edut ovat vaakalaudalla ja poliitikoilla ei ole ol-lut uskallusta tehdä päätöstä, joka kuitenkin lisäisi asuntotuotantoa.

Omakustannusvuokran läpinäkyvyyttä on lisättävä sekä kulueriä on täsmennettävä. Lainsäädännössä on määritelty varsin avoimesti ne erät, jotka vuokraan saa sisällyt-tää. Rajoituksien alaisissa ARA-vuokra-asunnoissa vuokrat määritellään omakustan-nusperiaatteen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä asuinhuoneis-tosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen lisäksi kattamaan asun-tojen ja niihin liittyvien tilojen rahoitus sekä hyvän kiinteistönpidon mukaiset menot. Kuluerien suuruuteen ei laissa oteta kantaa. Asukas puolella on epäluuloa ja epätietoi-suutta siitä, mihin vuokralaisilta kerätyt vuokrat käytetään. Reilun pelin hengessä edel-lytämme että läpinäkyvyyttä lisätään. Osana läpinäkyvyyden lisäystä on aiempaa ak-tiivisempi viestintä vuokralaisille ja asukkaille kirjattava mahdollisuus saada nykyistä helpommin varmennettua tietoa vuokranantajan toiminnan oikeellisuudesta.

Energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset asuntorakentamisessa ovat mielestämme hyvä asia. Valitettavasti huoneistokohtaisiin vesimittareihin liittyviin määräyksiin on jäänyt erittäin paha aukko. Huoneistokohtaiset vesimittarit pitää asentaa uusissa asun-tokohteissa, mutta mikään ei velvoita asuntoyhtiötä niitä lukemaan saatikka sillä pe-rusteella vesilaskutusta asukkailta tekemään. Vesimittarien lukemisesta aiheutuu kus-tannuksia, mutta ne ovat aivan varmasti pienemmät ja vain murto osa siitä säästöstä, joka aiheutuu kun huoneiston asukkaat seuraavat vedenkulutustaan ja näin säästävät paitsi vettä myös energiaa.

Sirkka-Liisa Kähäräpuheenjohtaja, Vuokralaiset ry

Seuraavan hallituksen asuntopoliittiset tavoitteet

Vuokralaiset 1 / 20153

"Vakaammat valta-

kunnalliset asunto-

markkinat ovat

tärkeä tavoite.

Nyt asumisen

kustannukset

Uudellamaalla

ovat selkeästi

korkeammat kuin

muualla maassa."

4Vuokralaiset 1 / 2015

Huoneistokohtainen laskutus vähentää veden kulutusta

Huoneistokohtainen veden-kulutuksen laskutus on asuk-kaalle edullinen ja ympäristö kiittää. Yhtiölle se ei välttä-mättä ole kannattavaa vaikka veden kulutus laskisikin.

Edellisessä Asuntomme-lehdessä nostettiin esiin Espoon kaupun-gin asuntojen asukkaiden huoli

vuokrataloyhtiön tekemästä päätök-sestä veloittaa vedenkulutuksesta yh-teismitallisesti asunnon neliömäärään perustuen. Muutos astui voimaan tä-män vuoden alussa.

Aiemmin veloitus perustui todelli-seen veden kulutukseen niissä asun-

noissa, joissa oli asennettuna huoneis-tokohtainen vesimittari. Asukkaat ha-luaisivat palata vanhaan järjestelmään, joka koetaan oikeudenmukaisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi toimin-naksi.

Espoon asunnoilla on lähes 15 000 asuntoa, joista noin 60 prosentissa on huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittari.

– Vesimittarit ovat tulleet useissa kiinteistöissä käyttöikänsä päähän ei-vätkä täytä nykyisiä mittareille asetet-tuja vaatimuksia. Yhtiön hallitus päätti huolellisen vaihtoehtojen punnitsemi-sen jälkeen luopua vesimittari-inves-toinnista, koska uusiminen olisi aihe-uttanut niin suuret kustannukset, että mittareiden käytöstä saatava hyöty ei riittäisi kattamaan uusimisesta ja yllä-

pidosta aiheutuvia kustannuksia, pe-rustelee asuntotoimenjohtaja Arja Kot-tari.

Maksuperusteen neliömääräisyyttä yhtiö perustelee tasavertaisuudella.

– Veden ja jäteveden kustannukset jaetaan hoitovuokrassa huoneistoalan perusteella. Tämä jako huoneistoille tapahtuu samaan tapaan kuin muiden-kin hoitovuokran kustannusten jako ja on meidän mielestämme järjestel-mänä yksinkertainen, luotettava, ajan tasalla ylläpidettävä ja oikeudenmu-kainen kustannusten jakoperuste, to-teaa Kottari.

Järjestelmät usein esteenäYhtiöt käyttävät monenlaisia tapoja vedenkulutuksen laskuttamiseen neliö-määrään tai huoneistokohtaisen kulu-

Järvenpään Mestariasunnot voitti vuonna 2014 Torpantielle valmistuneella kerrostalolla ”Ilmastoystävällinen kerrostalo 2013 -kilpailun”. Talossa on määräysten mukaiset huoneistokohtaiset vesimittarit ja myös laskutus tapahtuu kulutuksen mukaan.

Vuokralaiset 1 / 20155

Huoneistokohtainen laskutus vähentää veden kulutusta

Ympäristöministeriö painottaa oh-jeistuksessaan, että energian ja

veden säästäminen on tärkeä tavoite. Siitä hyötyy sekä asukas että yhtiö.

Huoneenvuokralaki ei kuitenkaan sisällä säännöksiä, jotka velvoittaisi-vat vesimittareiden käyttöön laskutus-perusteena kunhan omakustannusperi-aate toteutuu.

ARA suosittelee, että vedenkulutuk-sen laskutus perustuisi huoneistokoh-taisiin vesimittarilukemiin rajoituk-

sen alaisissa ARA-asunnoissa. Mutta myös ARAn mukaan laskutuksen pe-riaatteena voidaan käyttää muuta pe-rustetta, jos se on kokonaistaloudelli-sesti perusteltua.

Valtiolla ei ainakaan vielä ole käy-tössään mitään porkkanaa, joilla yh-tiöitä kannustettaisiin vedenkulutuk-sen laskuttamiseen huoneistokohtai-sen mittaroinnin avulla.

Myöskään EU:n energiatehokkuus-direktiivi ei sisällä suoranaista edelly-

tystä huoneistokohtaisen kulutuksen laskutukseen eikä Suomessa ole kat-sottu ministeriön mukaan tarpeelliseksi tehdä asiaan säädösmuutoksia.

Isot kiinteistönomistajat ovat esit-täneet, että vesilaitoksille saataisiin samanlainen vastuu vedenkulutuksen huoneistokohtaisesta mittaroinnista kuin tällä hetkellä on käytössä sähkön osalta. Silloin myös mittareiden hal-linnointi- ja uusimisvastuu olisi vesi-laitoksella.

Viranomaiset hyväksyväterilaiset laskutusjärjestelmät

tukseen perustuvan tavan lisäksi. Jois-sain yhtiöissä veloitus perustuu tiet-tyyn summaan kuukaudessa jokaista asunnon asukasta kohden. Näin teh-dään esimerkiksi Asuntosäätiön tuhan-nessa vuokra-asunnossa.

– Meidän järjestelmämme eivät vielä anna mahdollisuutta huoneisto-kohtaisen kulutuksen laskutukseen, mutta siihen suuntaan ollaan menossa, toteaa johtaja Raija Mäkinen Asunto-säätiöstä.

Tampereella toimivan VTS-Kotien omistuksessa on 9 000 vuokra-asun-toa, joista yli puolessa vedenkulutus laskutetaan huoneistokohtaisen mitta-roinnin avulla. Näin on tehty jo 80-lu-vulta lähtien.

– Jos laskutus on alusta lähtien tehty huoneistokohtaiseksi, se on paljon hel-pompi järjestää kuin että siihen ryhdyt-täisiin myöhäisemmässä vaiheessa. Aloittaminen on iso urakka ja mak-saa todella paljon yhtiölle, toteaa VTS Kiinteistöpalvelujen asiakkuuspääl-likkö Petri Mäkelä.

VTS:llä huoneistokohtaisen vesi-mittarointiin käytetään yhden ihmisen työpanos.

Saavutettu hyöty menee kunnossapitoonNoin 40 000 vuokra-asunnon VVO

ei peri vesimaksuja, vaan sisällyt-tää veden vuokraan. Näin on tehty jo yli 15 vuotta. Yhtiön asunnoista noin 5 000:ssa on huoneistokohtaixnen mit-tari.

– Olemme toki tutkineet mahdolli-suutta siirtyä huoneistokohtaisen kulu-tuksen mukaiseen laskutukseen, koska asukkaalle oman kulutuksen mukainen laskutus tuntuu totta kai mielekkääm-mältä. Muutoksen aiheuttamat kus-tannukset olisivat kuitenkin laskel-miemme mukaan vielä liian korkeat. Nykyinen järjestelmä on myös hallin-nollisesti huomattavasti helpompi, to-teaa yksikön johtaja Kimmo Rintala.

Myös VTS:n Mäkelä arvioi, että yhtiölle ei tule hallinnointikulujen jäl-keen edullisemmaksi toteuttaa huo-neistokohtaisen kulutuksen mukaista vesilaskutusta.

– Ylläpidon saavutettu taloudellinen hyöty menee kunnossapitoon. Huo-neistokohtainen mittari maksaa noin 500–600 euroa ja se pitää uusia keski-määrin 13 vuoden välein, toteaa Mä-kelä.

Panostuksesta imagohyötyäSilti VTS:llä on panostetaan jatkossa-kin huoneistokohtaiseen mittarointiin. Siitä saavutetaan imagohyötyä.

– Totta kai meidän asuntojen etu on

se, että asukas ei joudu maksamaan muusta kuin omasta vedenkulutukses-taan. Ja kyllähän siinä samalla vähen-netään myös jätevesien määrää ja ve-den lämmitykseen käytettävän sähkön kulutusta, korostaa Mäkelä.

VTS:n huoneistokohtaisen mitta-roinnin asunnoissa vedenkulutus on noin 124 litraa vuorokaudessa asu-kasta kohti. Muissa asunnoissa se on noin 150 litraa.

Ympäristö kiittääVielä suurempi kulutusero löytyy Jär-venpään Mestariasuntojen kulutus-tiedoista. Yhtiön 1880 asunnosta 21 %:ssa on huoneistokohtaiset mittarit joko uudistuotannon tai perusparanta-misen myötä asennettuna.

– Mittaroitujen huoneistojen keski-kulutus on 100 litraa vuorokaudessa asukasta kohti kun se muissa taloissa on 140 litraa vuorokaudessa. Kun vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, asuk-kaat eivät lotraa vedellä. Viimeistään ensimmäinen tasauslasku opettaa asuk-kaalle sen, mitä veden kulutus todella maksaa, toteaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.

Mestariasuntojen tavoitteena on li-sätä koko ajan huoneistokohtaisten vesimittareiden määrää siitäkin huoli-matta, että se ei ole yhtiölle taloudelli-sesti kannattavampaa kuin muu lasku-tusmuoto. Valintaa perustellaan myös ympäristönäkökulmasta.

– Ympäristötekoja ei saa ilman te-koja, kiteyttää Simunaniemi.

Teksti: Päivi KarvinenKuva: Mestariasunnot

Hervannassa asuvan Raili Kan-kaisen asukastoimintaura alkoi jo 1980, kun hän meni mukaan

Fysiikanpolun VVO-talon asukastoi-mikuntaan. Teekkarinkadulle muuton jälkeen vuonna 1996 hän on toiminut koko ajan toimikunnan puheenjohta-jana.

Pari vuosikymmentä on kulunut myös VVO:n asukashallituksen työssä, nyttemmin varapuheenjohtajana. Mikä on antanut lastenhoitotyötä tehneelle, nyt eläkkeellä olevalle vaikuttajanai-selle intoa toimia?

– Kai tähän on vaan kasvanut. Ja kyllä sekin vaikuttaa, että tämä toi-minta tuo hyväksytyksi tulemisen tun-netta ja kiitosta ihmiselle, vaikka toki myös pahaakin puhetta on. Ei tässä hommassa pidä liian herkkähipiäinen olla, mutta kyllä se riittää, että on oma itsensä.

Raili on viihtynyt Hervannassa hy-vin. Kaikki on lähellä. Tampereen kes-kustaan asti ei tarvitse lähteä palveluja hakemaan. Teekkarinkadun talossa hän on asunut sen valmistumisesta lähtien.

– Ensin kyllä ajattelin, että onkohan

talo rauhaton, kun on niin keskustassa, mutta tämä on todella rauhallinen talo. Asukkaat ovat oppineet, että täällä pi-detään silmällä asioita ja tuodaan heti minulle tietoon, jos on jotain korjatta-vaa. Minä sitten vien asian isännöitsi-jän tietoon, kertoo Raili.

Talon 5–6 henkinen asukastoimi-kunta kokoontuu Railin mukaan tarvit-taessa esimerkiksi asukastilaisuuksia suunnittelemaan, jos talossa on ollut häiriötapauksia tai silloin kun VVO:lta tulee asukkaille tiedotettavia asioita.

– Minun mielestä toimikunnan ei pidä tavan vuoksi kokoontua esimer-kiksi kerran kuussa, vaan tarpeen mu-kaan. Silloin ei homma mene juorui-luksi. Me ollaan pystytty hyvin vai-kuttamaan tämän talon järjestykseen yhteistyössä isännöitsijän kanssa, to-teaa Raili.

Asukastoimintaa talossa on joka vuodenajalle. Toiminnat kirjataan toi-mintasuunnitelmaan, joka esitellään asukkaille asukaskokouksessa.

Laskiaisena syödään yhdessä her-nesoppaa kerhohuoneella, keväällä pi-detään pihansiivoustalkoot, juhannuk-

sena juhlitaan pihamaalla, syksyllä on taas talkoot ja pikkujouluakin juhlitaan yhdessä. Viime jouluna syötiin joulua-teria läheisessä palvelutalossa.

– Meidän pikkujoulua oli juhli-massa 20 aikuista ja viisi lasta. Se on ihan hyvä määrä, kun meidän talossa on kaikkiaan noin 70 asukasta.

Raili ei osaa sanoa syytä siihen, miksi juuri heidän talossaan asukkaat osallistuvat aktiivisesti toimintoihin. Yksi syy voisi olla se, että toiminnat ovat jo perinteisiä. Asukkaat tietävät odottaa jokavuotisia tapahtumia.

VVO:n asukashallituksen kokouk-sissa Raili käy noin neljä kertaa vuo-dessa. Valtakunnallinen toimielin on Railin mukaan nykyään aktiivisesti mukana yhtiön toiminnassa.

– On tärkeää, että yhtiö arvostaa asukastoimintaa, jota minun mielestäni tarvitaan siksi, että taloissa olisi rauhal-lista asua. Asukashallitustyössä haluan olla mukana jotta voin viedä tampere-laisten asukkaiden ääntä yhtiön tietoon.

Raili rohkaisee mielellään mui-takin asukastoimintauralle. Kysyvä ei tieltä eksy eli jos jostain asiasta ei tiedä, voi aina kysyä neuvoa. Toimin-nan voi myös muovata omaan tyyliin sopivaksi.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Raili on asumisen tehovaikuttaja

Teekkarinkatu 3:n asukkaat sai-vat vuonna 2000 Tampereen kau-pungin kunniakirjan hyvästä pi-han hoidosta. Talo oli kaupun-gin ensimmäinen kerrostalo, jo-ka sai ko. maininnan. Talossa pi-detään yhä kahdet talkoot vuo-dessa muiden toimintojen lisäksi.

Raili Kankainen kannustaa asuk-kaita aktiivisuuteen omassa ta-lossa. Palkkiona voi saada itsel-

le rauhallisen kotitalon. Raili on toiminut Teekkarinkadun asuin-talonsa asukastoimikunnan pu-

heenjohtajana jo 17 vuotta.

Tamperelainen Raili Kankainen uskoo asukastoiminnan vai-kuttavan sekä oman talon viihtyisyyteen että omistajayhtiön valintoihin.

7Vuokralaiset 1 / 2015

Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä

6Vuokralaiset 4 / 2014

Jos ajatus taloudellisesti riippumattomammasta elämästä tuntuu mahdottomalta haaveelta, kannattaa lukea kirja nimeltään Erilainen ote omaan talouteen – vapaus, onni ja hyvä elämä.

Antti Rinta-Loppi muistuttaa myös, että varakkuus ei tarkoita vain rahallista rikkautta, vaan myös sosiaalista hyvinvointia. Vanha totuus pätee yhä siinä, että onnellisuus ei riipu tulotasosta tai tavaramäärästä ympärillä, vaan hyvin hoidetuista ihmissuhteista.

Maailma ympärillämme on täynnä rahalla ostettavia hou-kutuksia, joita meidän odote-

taan hankkivan itsellemme enemmän ja enemmän. Samaan aikaan talousviisaat syytävät uutisissa huoltaan siitä, ettei-vät ihmiset kuluta riittävästi pitääkseen talouskasvukäyrän yläviistossa.

Yhteiskunnan viesti on selvä. Olet onnellinen vain tavaroiden ympä-röimänä, kalliissa omistusasunnossa, jatkuvasti matkustellen ja töitä tehden yhä pidempään. Vai oletko?

Sosiaalipuolen tutkijat painottavat, että ihmisen onnellisuus ei yleensä kasva juurikaan sen jälkeen, kun pe-rustarpeet eli ravinto-, asumis- ja tur-vallisuustarpeet on tyydytetty.

Tunnetko itsesi?– Kun katsoo maailmaa ympärillään, niin ei tämä homma hirveän terveeltä vaikuta. Koko yhteiskunta on henki-sesti kuollut, tokaisee Antti Rinta-Loppi, joka on kirjoittanut yhdessä Pasi Havian ja Ville Lappalaisen kanssa erilaisen talousoppaan, Erilai-nen ote omaa talouteen.

Kirjan viesti kiteytyy lyhyesti aja-tukseen, että jokaisen pitäisi oppia tuntemaan itsensä paremmin. Vain sitä kautta voi löytää ymmärryksen, mistä asioista oma onnellisuus aidosti tulee.

– Se mihin täällä kasvetaan, on kovasti erilaista siihen nähden, mitä oikeasti tarvitaan onneen ja tyytyväi-syyteen. Yritämme herätellä kirjassa miettimään asioita eri näkökulmasta, kyseenalaistamaan.

Ymmärrätkö läheistesi merkityksen?Antti itse elää kirjassa neuvottujen oh-jeiden mukaan. On aina elänyt. Siihen hän on oppinut jo lapsena, kun van-hempien yritys koki saman romah-duksen kuin moni muu yritys 90-luvun laman aikaan. Meni hulppea elämä ja tilalle tuli pienituloisuus, mutta se taisi olla Antin kohdalla onnekas kriisi, sillä se opetti jo varhain, mistä onni oikeasti koostuu.

Hän oppi läheisten ihmisten merki-tyksen elämässään ja sen, että itselleen voi luoda monella tavalla vauraan elä-män, kunhan ymmärtää olla hyppää-

mättä siihen suohon, johon ihmiset yleensä itsensä upottavat.

– Asun esimerkiksi tällä hetkellä vuokralla kimppakämpässä. Moni on ihmetellyt asumisvalintaani, erityisesti koska olen jo yli kolmekymppinen, uralla edennyt mies. Minulle se on kui-tenkin ollut erittäin hyvä ratkaisu tässä elämäntilanteessa, varsinkin koska asuinkumppanit ovat järjettömän hy-viä tyyppejä. Kimpassa asuminen on parhaimmillaan henkisesti voimaan-nuttavaa ja rikasta elämää. Tiedän, että jos asuisin yksin, tuntisin itseni kovin yksinäiseksi, toteaa Antti.

Uskallatko toimia toisin kuin muut?Kimppakämppäasuminen on hyvä esi-merkki siitä, miten yhteiskunta asettaa meille sanomattomia velvoitteita. Totta kai jokaisen hyvätuloisen, jollainen Anttikin nykyään on, pitäisi asua yk-sin omistusasunnossa. Kimppakämp-päämistä pidetään köyhien juttuna ja siksi moni aikuinen ei uskalla edes miettiä sellaista vaihtoehtoa, ettei tule leimatuksi.

Toinen hyvä esimerkki on auto, joka on kallis hankinta ja yhtä kallis ylläpi-dettävä.

– Itse puntaroin asioita miettimällä kuinka paljon joudun tekemään töitä saadakseni jonkin asian maksettua. Autoa minulla ei ole, sillä nykytilan-teessani bussin odottelu muutaman mi-nuutin on pieni hinta siihen verrattuna, mitä joutuisin tekemään maksaakseni autoa, joka kuitenkin seisoisi käyttä-mättömänä suurimman osan ajasta, Antti perustelee.

Kirjassa on runsaasti käytännön esi-merkkejä asioista, joita pidämme ny-kyään itsestään selvinä asioina, mutta jotka kirjan lukemisen jälkeen näyttäy-tyvät ihan toisessa valossa.

Heitätkö rahaa taivaan tuuliin?Moni pienituloinen saattaa miettiä, että pienestä palkasta on täysin mahdotonta säästää mihinkään ja että taloudellinen ahdinko on vääjäämätön olotila.

Kirjan idea on avata ihmisen silmät huomaamaan niitä itsestään selvänä pidettyjä rahareikiä, jotka tukkimalla pystyisi kasvattamaan vähintäänkin

mukavan varapuskurin omaan elä-mään.

– Kaikki lähtee siitä, että luot itsel-lesi vararahaston, joka auttaa sinua sel-viytymään arjessa. Sinkulla, normaali-tuloisella kaupunkilaisella puskurin ei välttämättä tarvitse kovin kummoinen olla, mutta jos haluat vaikka yrittäjäksi, sinun pitää varautua taloudellisiin ris-keihin paremmin, Antti toteaa.

Puskurirahaston synnyttämisen jäl-keen kirja opastaa myös sijoitustoi-mintaan, jonka avulla pystyy pitkällä tähtäimellä luomaan yhä pidemmälle menevää taloudellista riippumatto-muutta.

– Puhumme kirjassa riittävästä ta-loudellisesta riippumattomuudesta. Jokainen määrittelee sen itse omalla kohdallaan, korostaa Antti.

Aika monelle riittää varmasti jo se, että pesukoneen rikkoutuminen ei ro-mahduttaisi perheen talousarkea. Eikä tuo tilanne suinkaan ole vain pienitu-loisten ongelma. Yhä useampi hyvätu-loinen on maksuhäiriöinen juuri siitä syystä, ettei ole tajunnut kyseenalaistaa kulutuskulttuurin mielekkyyttä.

Hullua heimoveljeyttäSosiaalinen paine, heimoveljeys, kuten kirjassa asiaa nimitetään, ajaa meitä te-kemään samoin kuin kaikki muutkin. Eihän kukaan halua myöntää, että oli järjetöntä ottaa iso pankkilaina, jonka takia joutuu raatamaan niska limassa töitä niin, että siitä kärsii niin perhe kuin oma terveyskin. Niinhän kaikki tekevät.

– On täyttä soopaa se, että kulu-tuksella saadaan aikaan hyvinvointia ja talouden pitää välttämättä kasvaa. Tappiin lainoitettu maailma, kuten yk-sityistalouskin on äärimmäisen räjäh-dysherkkä, ja altis häiriöille; sellainen toimintatapa ei aja hyvinvointia. Kult-tuurimme on myös kehittynyt turhan kilpailukeskeiseksi. Malli voisi olla myös toisenlainen ja tukea yhteisöl-lisyyttä ja ihmisten välistä empatiaa, jotka oikeasti lisäävät hyvinvointi-amme. Tämä on itse rakennettu hul-lunmylly, jota kaikki haluavat ruokkia, eikä sitä haluta kyseenalaistaa. Mutta yksilö voi tehdä toisin ja siitä kaikki lähtee, toteaa Antti.

9Vuokralaiset 1 / 2015

Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä

10Vuokralaiset 1 / 2015

Heitätkö rahaa biojätteeseen? Joka kymmenes ruoka-kassi menee suomalaisilta suoraan roskiin, koska ruokaa os-tetaan suunnittelematta. Käykö näin sinun taloudessasi? Asutko varastossa? Pursuaako kaappisi käyttämättömiä vaatteita, laitteita tai koneita? Voisitko myydä ne pois tai vä-hintäänkin olla tuhlaamatta rahaa uuteen roinaan?Kuinka paljon joudut tekemään töitä ylläpitääkse-si autoasi? Kannattaisiko sen sijaan nähdä bussin odotta-misen vaiva? Lisäät samalla huomaamatta terveyttä ja elä-mäniloa edistävää hyötyliikuntaa.Voisitko tehdä asioita toisin kuin yleensä tehdään? Pitääkö sinunkin käydä läpi iso kriisi, ennen kuin ymmärrät, että onnen elämään tuovat hyvät ihmissuhteet? Materia ei rakasta sinua takaisin.

Vuokralaiset VKL ry:llä on sekä suoria henkilöjäseniä että paikallisyhdistysjäseniä.

Paikallisilla jäsenyhdistyksillä on monenlaista toimintaa ja omien sääntöjensä mukaisesti vaihteleva määrä kokouk-sia. Kokousten yhteydessä on mahdollista pitää myös vapaa-muotoisia keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista tai vaikka paikkakunnan asuntopolitiikasta.

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain halli-tuksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuussa. Yhdistyk-sen varsinaista kokousta kutsutaan vuosikokoukseksi.

Yhdistyksen vuosikokous linjaa toimintaaHallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vä-hintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille pos-titetulla kirjeellä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmesty-vässä sanomalehdessä tai sähköpostille niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.

Vuosikokouksessa käsiteltävät ja päätettävät asiat löyty-vät malliesityslistoilta, jotka on postitettu Vuokralaiset ry:n keskustoimistolta yhdistyksille syksyn yhdistyskirjeen liit-teenä. Jos malliesityslistat ovat kadoksissa, niitä saa tilattua keskustoimistosta.

Vuosikokouksessa päätettäviä asioita ovat muun muassa tilinpäätös, vuosikertomus, toimintasuunnitelma, tulo- ja me-noarvio, yhdistyksen jäsenmaksun suuruus sekä henkilöva-linnat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdis-tyksen vuosikokouksen päätettäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voi-daan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jä-senellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tu-lee, ellei säännöistä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten men-nessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaa-leissa kuitenkin arpa.

Yhden ja kahden kokousten säännöt ovat erilaisetOsalla vuokralaisyhdistyksistä on niin sanotut kahden ko-kouksen säännöt, joiden mukaan näissä yhdistyksissä edellä mainituista vuosikokouksista poiketen pidetäänkin erilliset kevät- ja syyskokous.

Näissä yhdistyksissä keväällä pidet-tävä kokous on niin sanottu tilinpää-töskokous, jossa käsitellään edelli-sen vuoden toimintakertomus ja ti-linpäätös. Syyskokous puolestaan on näissä yhdistyksissä niin sanottu valintakokous, jossa valitaan yhdis-tyksen toimihenkilöt sekä käsitellään toimintasuunnitelma, tulo- ja meno-arvio sekä jäsenmaksun suuruus.

Pia LohikoskiJärjestö- ja

koulutuspäällikkö

Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa!!

Valitse pitkän tähtäimen hyötyKirja kannustaa lukijaa miettimään asioita pitkällä tähtäi-mellä. Miten tämän päivän valinnat vaikuttavat tulevaisuu-den asioihin.

– Mieti, jos tapaisit tulevaisuuden minäsi, niin antaisitko itsellesi turpaan tämän päivän valintojesi vuoksi. Se on hyvä mittari ja siitä tulee pikkuhiljaa automaattinen toimintatapa, joka ohjaa pysymään oikealla tiellä. Se on myös paljon pa-rempi toimintatapa, kuin jälkikäteen katuminen. Oppii huo-maamaan, että päätös, joka lyhyellä aikavälillä on negatii-vinen, voi tulevaisuudessa olla positiivinen, ja toisinpäin, opastaa Antti.

Esimerkkinä kirjassa nostetaan esiin ihmisen halu nos-tattaa koko ajan elintasoaan ja lisätä kulutustottumuksiaan.

Elämisen kustannukset nousevat ja ihminen joutuu te-kemään töitä enemmän ja mahdollisesti myös sellaisissa olosuhteissa, joista ei pidä. Joutuu stressaamaan pitääkseen työpaikan, nuoleskelemaan epämiellyttäviä ihmisiä, eikä voi sanoa omaa mielipidettään.

– Mielenkiintoista kyllä, jos ei ole sitonut itseään velka-vankeuteen, pystyy olemaan helpommin oma itsensä ja tulee sitä kautta myös arvostetuksi esimerkiksi työpaikalla enem-män, pohtii Antti.

Satsaa asumisessa empatiaanAsumisen kysymyksistä Antti nostaa esiin ikuisen vuokra-omistus –akselin. Tulotason noustessa ihmisten oletetaan hankkivan omistusasunto ja mieluusti iso sellainen.

– En ymmärrä miksi vuokra- tai omistusasuminen pitäisi asettaa vastakkain. Lopulta kysymys on siitä, kumpi on edul-lisempaa, eli kuinka paljon tuloista jää yli asumiskulujen jäl-keen. Totta kai myös elämäntilanne vaikuttaa asiaan paljon, toteaa Antti ja vertaa kiistaa asumismuotojen paremmuudesta lätkäjoukkueen fanitukseen. Kumpaakaan asiaa ei yleensä pystytä aukottomasti perustelemaan järkisyillä.

Onnellisuuden näkökulmasta katsottuna Antti kannustaa panostamaan asuinyhteisössä empatiaan, johon kaikilla on varaa tulotasosta riippumatta.

– Omaa onnellisuutta voi tuoda esiin empatialla muita ihmisiä kohtaan. Onhan se niin, että asuinyhteisöistä löytyy aina sairaalloisen itsekkyyden vaivaamia ihmisiä, mutta itse ei tarvitse käyttäytyä sillä tavalla. Empatialla lisäisi sosiaa-lista vaurautta sekä itselle että naapureille.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Vastaamalla tähän Asuntomme-lehden palautekyselyyn vaikutat tulevien lehtien sisältöön. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 20e arvoinen lahjakortti S-ryhmän liikkeisiin.

Pääkirjoitus Huoneistokohtainen laskutus vähentää vedenkulutusta Raili on asumisen tehovaikuttaja Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa

Mistä asioista haluaisit lukea tulevissa lehdissä?

Anna juttuvinkki aktiivisesta toimijasta talossanne tai hyvästä asukastoimintaporukasta:

Nimi:

Osoite:

Puhelinnumero:

Sähköpostiosoite:

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Kimppakämpän vuokra-sopimuksen muutos

?Asun kimppakämpässä ja meillä on yhteinen vuokrasopi-mus. Riitaannuimme kämppikseni kanssa ja hän on muut-

tamassa pois asunnostamme ja minä jäisin siihen asumaan. Onko mahdollista, että kämppikseni alivuokraisi oman puo-lensa minulle ja tai poikaystävälleni ilman vuokranantajan suostumusta?

§Alivuokraus edellyttää, että alivuokranantaja hallitsee ai-nakin osaa vuokraamastaan huoneistosta. Tilanteessanne

huoneistosta muuttava kaverisi ei enää hallitsisi mitään osaa huoneistosta. Tässä tilanteessa sovellettaviksi tulisivat jäl-leenvuokrausta koskevat säännökset. Yhteinen vuokrasopi-mus on mahdollista irtisanoa myös osittain. Tällöin kaverisi vuokrasuhde päättyy, mutta vuokrasopimus huoneistoon jää voimaan sellaisenaan. Tässä tilanteessa olisi mahdollista, että ainoana vuokralaisena alivuokraat osan huoneistosta poikaystävällesi.

Lakineuvojammevastaa?§ Vuokravakuuden

pidättäminen

?Mitä voimme tehdä, kun emme hyväksy vuokravakuu-den pidättämistä? Meiltä on pidätetty vuokravakuutta

loppusiivouksesta ja remontoinnista, jonka tarvetta meille ei ilmoitettu, eikä annettu mahdollisuutta itse siivota tai ta-petoida ja maalata lapsen töhrimiä seiniä. Osa isännöitsijän väitteistä ei mielestämme pidä lainkaan paikkaansa. Olisiko vuokranantajan pitänyt tehdä loppukatselmus yhdessä mei-dän kanssamme? Olisiko vuokranantajan pitänyt ilmoittaa meille siivoustarpeesta ja antaa meille mahdollisuus korjata näitä epäkohtia?

§Hyvän vuokratavan mukaan loppukatselmus suoritetaan yhdessä vuokralaisen kanssa. Pakollista tämä kuitenkaan

ei ole. Myöskään mahdollisuus korjata loppusiivouksen puut-teita ei ole välttämätöntä. Vuokralaisen luovutettua asunnon avaimet vuokranantajalla ei ole velvollisuutta päästää häntä enää takaisin asuntoon.

Vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle tehdystä siivo-uksesta sekä remontista tarkka erittely, josta käy ilmi tehty työ, työhön käytetty aika ja työvaiheiden hinta. Lisäksi mate-riaalihankinnoista tulee esittää kuitit. Piirustukset tapetissa ja kissanpissa lauteilla ylittävät molemmat tavanomaisen kulumisen ja tulevat näin ollen vuokralaisen korvattaviksi. Tapetteja tulisi korvata niiden seinien osalta, joilla piirus-tuksia on ollut. Vuokranantajalla on näyttövelvoite kissan-pissan hajusta saunan lauteissa. Asunnosta otettujen valo-kuvien tulisi olla niin tarkkoja, että niistä käy selvästi ilmi kuvattu kohde.

VASTAA JA VAIKUTA!

Vuokralaiset VKL ryVelkuanpolku 1 E00300 HELSINKItoimisto@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi

ASIANAJAJA LEENA PARTANENtavoitettavissa maanantaisin klo 16–18

Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,69 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta,

maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

HELMIKUU 02.02. 23.02. MAALISKUU 02.03. 30.03. HUHTIKUU 13.04. 27.04.TOUKOKUU 04.05. 25.05.

Vuokralaiset VKL ry

Tunnus: 5012076

00003 VASTAUSLÄHETYS

Vuokralaiset VKL ry

maksaapostimaksun