Akavalainen 3/2009

Akavalainen3 | 2009

Akavalaisilla opiskelijoilla pulaa kesätöistä

Omaishoitovapaasta subjektiivinen oikeus

Sukupolvenvaihdos Akavan edunvalvonnan johdossa

� Akavalainen 3 | 2009

AkavalainenRautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinkipuhelin 020 7489 400www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander [email protected]

Toimitussihteeri Tarja [email protected]

Toimituksen sihteeri Tarja [email protected]

Taitto Aija [email protected]

Aikakauslehtien liiton jäsen

Painopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN 0789-6263

Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2009

Kannen kuva: Eija HiltunenKuvassa: Kari Haukia

Tuoretta tilastotietoa akavalaisista sivu 30

Akavalainen 3 | �009

4 Lyhyet

6 Kesätöitä kalastellessa

8 Omaishoitovapaasta tehtävä subjektiivinen oikeus

10 Tietosuojalaki uudistui

1� Eläkkeelle jäämistä aiotaan myöhentää

13 LakiWoman

14 Järjestäytyminen kasvussa Yhdysvalloissa, potkut jäsenten uhkana

16 Menestyjien manifesti?

17 Paltamo työllistää kaikki

18 Akanoita

19 Uusia avauksia tarvitaan innovaatiotoimintaan

�0 Avoimilla markkinoilla kilpailevat liikelaitokset halutaan osakeyhtiöiksi

�1 Paras kesätyönantaja haussa!

�� Asian laita Akavalainen kysyi liittokokousedustajilta kotitalous-

vähennyksen käytöstä

�3 Kotityöt jakaantuvat epätasaisesti

�4 Työsuhteen pätkimisen oltava syy Perustiedot määräaikaisesta työsuhteesta

�6 Kahta puolta

�7 Lapsiperheen lomalla aika ei ole rahaa

�8 Edunvalvontayksikön johdossa sukupolvenvaihdos

30 Akavalaisen profiili

3� Nimityksiä ja palkittuja

33 Akava-akatemia käynnistyy syksyllä

34 Tutkittua

35 Nytt från Akava

Lex Nokiana tunnettu tietosuojalaki tulivoimaan.

Kotityöt jakautuvat epätasaisesti kor-keasti koulutettujen perheissä.

Minna Helle edun-valvonnan johtajaksi, Markku Lemmetyn lähes 30-vuotinen ura Akavassa päättyy.

Hyvää kesää!

Pääkirjoitus

3Akavalainen 3 | 2009

T yömarkkinoiden epävarmuuden tila näyttää jatkuvan. Moni aka-valainen on joutunut lomaute-

tuksi tai irtisanottu. Onnetonta on, että jo taantuman alkaessa korkeasti koulutet-tujen työttömien määrä oli seitsenkertai-nen 1990-luvun laman alkuun verrattuna. Alkuvuoden aikana akavalainen työttö-myys on ollut voimakkaassa kasvussa.

Paras lääke työttömyyden nujerta-miseen on koulutus, jolla voi vahvistaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan. Täs-sä on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä viime lamassa monet akavalaiset kokivat, ettei työvoimapoliittinen koulutus aut-tanut heitä.

Olennaisinta on koulutuksen laatu. Koulutuksesta pitää olla hyötyä sekä yk-sittäiselle työttömälle että koko yhteis-kunnalle. Tavoitteena on, että ihminen työllistyy nopeasti uudestaan. Mitä pi-

Koulutus paras työttömyyden kampittaja

demmäksi työttömyysjakso venyy, sitä vaike-ampaa työllistyminen on.

Sosiaalitupossa Akava sai ns. omaehtoisen koulutuksen työttömille suunnattujen aktiivi-toimenpiteiden piiriin. Uskon, että se paran-taa työttömien akavalaisten mahdollisuuksia saada hyödyllistä koulutusta.

Työttömien kannattaa huolehtia paitsi osaamisensa kartuttamisesta myös fyysisestä kunnostaan ja itseluottamuksestaan. Pitää muistaa, että työttömyyden syy on yleensä globaalissa taantumassa – ei ihmisessä itses-sään. Ei pidä lannistua.

Näin kesän kynnyksellä kiitän kaikkia ak-tiivisuudesta ja tuesta akavalaisessa edunval-vonnassa. Kesällä on aika levätä ja virkistyä, jotta kykenemme taas syksyllä ottamaan uu-sia haasteita vastaan.

Toivotan kaikille hyvää kesää! Matti Viljanen

Puheenjohtajan palsta

Mitä hankkia pyöreitä vuosia täyttä-välle päivänsankarille, jolla on jo kaikkea? Pohdimme lahjaideoita

oikein joukolla. Tavarataivaalta emme siis voi-neet valita mitään, joten päätimme hankkia sankarille jonkin palvelun. Niitähän riittää aina manikyyristä kuumailmapallolentoon. Ylevämminkin voi valita, jos rahoittaa vuo-hen, koulupuvun tai rokotuksia kehitysmaa-han. Valitettavasti vasta ensimmäisiä pyöreitä vuosiaan juhliva ei osaa vielä antaa arvoa hy-väntekeväisyydelle. Kymmenvuotias odottaa hyvän tekemisen kohdistuvan itseensä – ja mieluiten tavarana. Lahjan saajan asenne ja ikä rajoittivat harmillisesti ideointiamme.

Palvelujen käyttämisessä vanhoja asenteita on aikuisillakin. Suomalaisten kotitalouksien reaalinen ostovoima on yhden sukupolven ai-kana noussut yli 40 prosenttia. Asenteet voi-vat silti olla sukupolven takaa. Monella olisi varaa ostaa palveluita, esimerkiksi siivousta,

Palvelu pakettiin

hoivaa tai remonttiapua. Mutta estävät-kö pihiys tai vahva itse tekemisen kult-tuuri palvelujen käytön? Kai jokainen sentään omat nurkkansa siivoaa? Eikö isännällä pysy vasara kädessä, kun on ti-lattu timpuri hätiin? Kotitalousvähennys on auttanut ainakin pihejä – ja varmasti muokannut asenteita. Piikakeskustelu-kin on loppunut, kun kotitalousvähen-nyksen työllisyysvaikutukset näkyvät.

Meitä muistutetaan varsinkin lasku-suhdanteen aikana, miten tärkeää on suosia suomalaisia tuotteita. Erilaiset kotimaassa käytetyt palvelut työllistävät vielä suoremmin suomalaisia.

Kymmenvuotiaan lahjaksi tuli lupaus jäätelöbaariin päätyvästä elokuvaillasta. Asennekasvatusta jo ensimmäisistä pyö-reistä vuosista alkaen!

Hannamaija Helander

4 Akavalainen 3 | 2009

Työuriin pituutta etätyöllän Etätyö on tulevaisuudessa eh-doton kriteeri työpaikan houkut-televuudelle ja rekrytointivaltti. Näin arvioidaan työ- ja elinkei-noministeriön huhtikuussa jul-kaisemassa raportissa Työelämän laadulla parempaa jaksamista - Kuinka etätyö voi auttaa?

Uuden sukupolven työskente-lytavoissa etätyö ei ole enää vain edelläkävijyyden merkki, vaan luonnollinen ja välttämätön edel-lytys toimiville työolosuhteille. Etätyö on keino parantaa työelä-män laatua, sillä se mahdollistaa yksilölliset ratkaisut. Sillä on myös ympäristöystävälliset vaikutukset, kun työmatkaliikenne vähenee. Etätyö ei ole yleistynyt toivotul-la tavalla ja Suomessa on paljon käyttämätöntä etätyöpotentiaalia.

Raportin kirjoittajat Sirkka Heinonen ja Riikka Saarimaa esittävät kansallisen etätyökam-panjan käynnistämistä.

– Talouden taantuma on erin-omainen ajanjakso pysähtyä poh-timaan etätyön mahdollisuuksia ja tuoda etätyö käytäntöön oman

organisaation sisällä integroituna sekä henkilöstöpolitiikkaan että ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja yleisemminkin yritysten yhteiskun-tavastuuseen. Kilpailuetua syntyy niille yrityksille, jotka ennakoiden oivaltavat hyödyntää etätyön suo-mia mahdollisuuksia, professori Sirkka Heinonen sanoo.

Työnantajille on raportissa ke-hitetty asennetesti, jolla testataan työnantajan valmiutta ottaa työn-antajalähtöinen etätyön haaste ja malli vastaan. Raportti on luet-tavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/jul-kaisut

Ku

va: G

OR

ILLA

/Pet

ri A

rttu

ri A

sika

inen

Lyhyet

Akavan arvostus omien keskuudessa kasvanut

n Akavalaisten tyytyväisyys omaan keskusjärjestöön on kasva-nut. Kun paljon ja melko paljon omaa keskusjärjestöään arvostavi-en osuudesta vähennetään melko vähän tai ei lainkaan keskusjärjes-töä arvostavien äänet, on Akavan arvostus noussut lukuun +66 vuo-den takaisesta luvusta +53.

Tiedot ovat peräisin SAK:n TNS Gallupilla teettämästä työ-markkinailmastoa selvittävästä tutkimuksesta. Keskusjärjestöjen vertailusta käy ilmi, että SAK:n ja Akavan jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään enemmän kuin STTK:n jäsenet.

Tutkimus kertoo myös amma-tillisen järjestäytymisen arvostuk-sen noususta.

Erityisesti nuorimpien ikä-luokkien, 15–24- ja 25–34-vuo-tiaiden, usko järjestäytymiseen on voimistunut viimeisen vuoden aikana.

Valtaosa kansalaisista (83 %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät voivat hyötyä paikalli-sesta sopimisesta, jos sitä osataan soveltaa oikealla tavalla.

Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet astetta varaukselli-sempaan suuntaan. Käytännössä etenkin työntekijät, alemmat toi-mihenkilöt, eläkeikää lähestyvät, SAK:n ja STTK:n jäsenet suhtau-tuvat työpaikkatason sopimisen lisäämiseen keskimäärää varovai-semmin.

Yrittäjien näkemykset edusta-vat myönteisintä päätä.

Vastaajilta kysyttiin myös seuraavan työmarkkinaratkaisun tavoitteista. Listan kärjessä on työllisyyden parantaminen (63 %), palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (55 %) ja määrä-aikaisten työsuhteiden vähentä-minen (36 %). Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet ovat kuudennella sijalla ja niihin kohdentuu vähemmän vaatimuk-sia kuin vuonna 2007. Vähiten odotuksia ladataan luottamushen-kilöiden aseman parantamiseen, etätyön pelisääntöjen kehittämi-seen ja tulospalkkauksen pelisään-töjen sopimiseen.

Akavalainen 3 | 2009 5

Elinikäisen oppimisen neuvostosta koulutuksen ja työelämän yhteistyön asiantuntijaelin

n Opetusministeriön yhteyteen perustetaan elinikäisen oppimisen neuvosto. Sen tehtävänä on kä-sitellä koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elin-ikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittä-miseen liittyviä kysymyksiä.

Neuvosto korvaa vuodesta 1985 toimineen aikuiskoulutus-

Suomi työaikadirektiivin valvonnan kohteena

Hallitus teettää tasa-arvoselonteon

n Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tehdään nyt Suomes-sa ensimmäistä kertaa seltonteko. Tavoitteena on arvioida suoma-laista tasa-arvopolitiikkaa ja tasa-arvopoliittisia toimia eri alueilla.

Syksyllä 2010 eduskunnalle an-nettavassa selonteossa linjataan myös tulevaisuutta.

Selonteossa tarkastellaan muun muassa työelämää ja työn ja per-heen yhteensovittamista sekä kou-

lutusta, tutkimusta ja päätöksen-tekoa. Työtä tehdään professori Helena Rannan johdolla.

n Työaikadirektiiviuudistus kaa-tui Euroopan parlamentin istun-tokauden lopulla. Voimassaoleva direktiivi on kuitenkin ongelmal-linen, sillä jäsenmaat rikkovat sen tulkintaa päivystysaikakysymyk-sissä. Komissio on käynnistänyt asiassa valvontamenettelyn, jonka kohteena myös Suomi on.

Valvontatoimet voivat joh-taa siihen, että jäsenmaiden on muutettava lainsäädäntönsä vas-taamaan nykyisen direktiivin tul-kintaa. Tällainen muutos uhkaisi Suomessa esimerkiksi nykyisten terveydenhoitopalvelujen tuot-

tamista, sillä alalla ei ole tarjolla muutoksen edellyttämää työvoi-maa. Suomessa muutosta ei ole valmisteltu.

Komission on jatkettava val-vontatoimia, ellei se anna uutta esitystä asiassa. Päivystysaikoihin liittyvien ristiriitojen vuoksi näyt-tää sangen todennäköiseltä, että komissio pyrkii mieluummin uu-distamaan yhteisön lainsäädäntöä kuin saattaa jäsenmaat kestämät-tömään tilanteeseen. Akavan mie-lestä työaikasuojelua tulee uudistaa kokonaisuutena eikä tyytyä vain osittaiseen uudistukseen.

neuvoston, ja sen toimenkuva on aiempaa laajempi. Tehtä-vät kattavat elinikäisen oppi-misen näkökulman ja työelä-mässä tapahtuvan oppimisen kautta kaikki koulutusasteet ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopetukseen sekä vapaan sivistystyön ja yleissi-vistävän aikuiskoulutuksen.

Kuva: Rodeo

Kuva: Gorilla/David Trood

Akavalainen 3 | 20096

Suomen Yrittäjien mukaan pienet ja keskisuuret yrityk-set palkkaavat tänä vuonna

25 000 kesätyöntekijää vähem-män kuin vuosi sitten. Vähennyk-set näkyvät eniten teollisuudessa.

Tilanne on haastava etenkin opintojensa loppuvaiheessa olevil-le tekniikan alan opiskelijoille.

– Suuri osa diplomi-insinöö-riksi opiskelevista hankkii itselleen kesätyöpaikan yrityksestä, josta uskovat muutaman kesän jälkeen saavansa diplomityöpaikan. Nyt opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ongelma on, ettei edes kesätöitä ole tarjolla, sanoo Tekniikan Akateemisten Liiton teekkariasiamies Kari Hankia.

Vaikein tilanne on prosessi- ja metsäteollisuuden puolella. Isot yritykset, kuten Nokia ja Fortum eivät palkkaa lainkaan kesätyönte-kijöitä. Tehtaita seisotetaan tule-vana kesänä metsäteollisuudessa, joka myös on suuri teekkareiden työllistäjä.

Hankia muistuttaa, että lop-putyön tekeminen on aina mah-dollista stipendin turvin.

– Ainahan korkeakoululla on tarjolla diplomityöpaikkoja. Ih-miset saadaan valmistumaan, mutta voi kysyä, onko kaikista lopputöistä hyötyä opiskelijal-le itselleen tai elinkeinoelämälle. Työttömäksi valmistuminen ei ole kenenkään etu.

Aina vaan paheneeDiplomi-insinöörien työttömyy-den kasvu pelottaa Hankiaa, sillä tekniikan alan yliopisto-opiske-lijoiden tutkinnonuudistuksen siirtymävaihe päättyy kesällä 2010.

– Jotta ihmiset valmistuisi-vat vanhan tutkintojärjestelmän aikana, on heille keksittävä lop-putyöaiheita. Töitä voi olla vielä vaikeampi löytää kesällä 2010. Lohdullista on se, että suurella osalla vanhemmista teekkareista on jo työpaikka.

Kesätyöntekijöiden palkkaa-matta jättäminen ei ole yrityksil-lekään ongelmatonta.

– Työnantajat tekevät itselleen hallaa, sillä he menettävät omas-ta tulevaisuudestaan muutaman opiskelijavuosikurssin. Toki yt-la-

keja on noudatettava ja irtisano-tut pitää työllistää ensin, mutta myös vastavalmistuneet on otetta-va huomioon.

Kesätyön puute vaikeuttaa myös opiskelijoiden käytännön elämää.

– Rahat on keksittävä jostain muualta. Tekniikan puolella nä-kyy se, että kesän hyväpalkkaiset työt helpottavat syksyä ja kevättä, kun kesän tuloilla voi opiskella täyspäiväisemmin. Tilanne var-masti ajaa ihmisiä töihin ensi syk-synä, jos töitä vaan löytyy.

Kesäopintoja lisättyKesätöiden niukkuudesta kertoo se, että kesäopintojen hakijamää-rät ovat moninkertaistuneet niillä paikkakunnilla, joilla opintoja on tarjolla.

Taantuma on syönyt akavalaisten opiskelijoiden kesätyöpaikkoja. Erityisen hankala tilanne on tekniikan alan opiskelijoilla.

Kesätöitä kalastellessaKesätöitä kalastellessa

Eija

Hilt

un

en

Kari Hankia pelkää, että kesällä 2010 on vielä vaikeampi löytää töitä.

Kesätyöpulaa useilla aloilla

n Kunnat ovat perinteisesti olleet sosiaalialan opiskelijoille varma harjoittelukohde, sillä lakisääteis-ten palvelujen turvaaminen ympäri vuoden on edellyttänyt myös opis-kelijoiden työpanosta. Nyt tarjolla on aiempaa vähemmän harjoitte-lupaikkoja, sillä moni kunta on lo-mauttanut työntekijöitään tai julis-tanut rekrytointikiellon.

– Tämä on huono uutinen sosionomeiksi ja sosiaalityönteki-jöiksi opiskeleville, sillä harjoittelu on heillä pakollinen osa opintoja. Pahimmillaan opinnot viivästyvät, sanoo alan opiskelijoita edustavan Talentian opiskelija-asiamies Kirsi Nurme.

Paikalliset oppilaitokset yh-dessä liiton kanssa ovat kuitenkin saaneet muutamia kuntia ja kau-punkeja harkitsemaan tilannetta uudelleen.

– Neuvottelemalla on löydetty yhteisymmärrys siitä, että harjoitte-lupaikkoja kannattaa tarjota myös taantuman aikana. Jos kunnat ha-luavat tulevaisuudessa valmistuneita ammattilaisia töihin, on harjoittelu-paikkoja järjestettävä.

Leijoilla Suomi nousuun!

Teekkari Jani Kalasniemi (Otaniemi) kehittää uutta leijamallia

AOVA etsii Suomen parasta

kesätyönantajaa!

Lue lisää sivulta 21

– Korkeakoulut ovat onneksi ymmärtäneet, ettei ihmisillä ole töitä. Kursseja on lisätty, ja opis-kelijoiden painostuksesta myös tenttipäiviä on tarjolla enemmän.

Työpaikkojen vähäisyys näkyy myös kampusten arjessa.

– Yleensä opiskelijatalojen parkkipaikat tyhjenevät keväällä. Nyt parkkipaikat ovat edelleen täynnä autoja, vaikka ollaan kesän kynnyksellä.

TEKistä on viestitty opiskeli-joille, että vaikka töitä ei saa tai kesäopintoja ei ole tarjolla, kan-nattaa tehdä jotain, mikä vie elä-mää eteenpäin.

– Olen kannustanut opiskeli-joita opettelemaan uuden kielen tai lähtemään ulkomaille. Kotiin ei kannata jäädä makaamaan!

Rekrytointi jää viime tinkaan Myös insinööriopiskelijoiden ke-sätyötilanne on huonontunut. Uuden Insinööriliiton opiskeli-ja-asiamiehen Ulla-Mari Pasalan mukaan erityisesti tietotekniikan, sähkötekniikan ja rakennusteolli-suuden aloilla töistä on pulaa.

– Näillä aloilla irtisanotaan ja lomautetaan, eikä kesätyöntekijöi-tä palkata. Elintarvikealalla tilan-ne on onneksi hieman parempi.

Kesätyöpaikkojen suhteen on kuitenkin vielä toivoa ilmassa.

– Moni opiskelija on käynyt työpaikkahaastattelussa aivan vii-me päivinä. Firmat ovat pitkittä-neet rekrytointia, ja huomanneet, että rahaa onkin. Ja että työt eivät ole hävinneet mihinkään, joten kesätyöntekijöitä tarvitaan!

Insinööriopiskelijat ovat tähän asti saaneet melko hyvin harjoit-telupaikkoja, mutta taantuma uhkaa myös niitä. Heidän opin-toihinsa kuuluu pakollinen, noin viiden kuukauden mittainen har-joittelujakso.

Tarja Arkio

Tarjolla opintoja vastaamattomia töitäKesätyöpula kalvaa myös huma-nistiksi ja ei-opettajaksi opiskele-via kasvatustieteilijöitä.

– Aiemmin kesätöitä on saa-nut hyvin. Tänä vuonna tilanne on huonontunut, ja töiden saaminen ilman suhteita tai aiempaa kontak-tia on vaikeaa, kertoo Akavan Eri-tyisalojen opiskelija-asioista vastaa-va asiamies Minna Ahola.

Hänen mukaansa opiskelijat suhtautuvat tilanteeseen rauhal-lisesti. Moni aikoo käyttää kesän opintojen edistämiseen.

Ekonomiopiskelijoilla eli kyl-tereillä taantuma on mutkistanut kesätöiden saantia.

– Yhä useammin ne, jotka on-nistuvat saamaan töitä, joutuvat tyytymään muuhun kuin omia opintoja vastaavaan työhön, kertoo Suomen Ekonomiliiton Sefen opis-kelija-asiamies Tanja Haapasalo.

Sefe on myös muistuttanut työnantajia Ota kylteri töihin! - sähköpostikampanjalla siitä, että monipuolisia liiketoiminnan osaa-jia eli kyltereitä kannattaa palkata kesätöihin.


Reippaalla asenteella ja oma-aloittei-

suudella voi saada paljon aikaan, ku-

ten Kouvolaan toukokuussa kokoon-

tuneet yli 50 teekkaria todistivat. He

ottivat päivän ajaksi käyttöönsä tyhjiä

tiloja kaupungin myötävaikutuksella,

pistivät pystyyn leijatehtaan – ja val-

veutuneita kun ovat, valitsivat itsel-

leen myös pääluottamusmiehen ja

työsuojeluvaltuutetun. Kaiken päälle

valmiit leijat lahjoitettiin paikallisille

kouluille ja päiväkodeille.

– Leijat symboloivat teekkareiden

tahtoa olla nostamassa Suomea ylös

taantumassa, osallistujat hehkuttivat.

Tupsuhattuja ei voi ainakaan syyt-

tää yrityksen puutteesta.

V anhempien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa. Myös paineet järjestää

ikäihmisten huolenpito kasva-vat sekä yhteiskunnallisesti että omaisten näkökulmasta. Työn-tekijälle mahdollisuus huolehtia sairaasta läheisestä on tärkeä, sillä moni haluaa kantaa itse vastuuta omaistensa hyvinvoinnista. Mah-dollisuuden puuttuminen voi hei-jastua kielteisesti työhyvinvoin-tiin ja työpaikan tuottavuuteen.

Työntekijän omista vanhem-mista tai puolisosta huolehtimi-nen tuo myös lisää haasteita työn ja perhe-elämän yhteensovitta-miselle. Sitä voidaan nykyisin helpottaa joustavilla työaikajär-jestelyillä ja työn organisoinnilla, jotka perustuvat työpaikka- tai yksilökohtaiseen sopimiseen. Aka-van mielestä työntekijän mahdol-lisuuksia osallistua omaisten hoi-tamiseen tulisi kuitenkin parantaa myös lainsäädännöllä.

Joustamattomuus kostautuu

Työlainsäädännön tarjoamat jous-tomahdollisuudet omaisen hoita-miseen eivät ole riittäviä etenkään silloin, kun hoitovastuu on ympä-rivuorokautinen. Omaistaan hoi-tava työntekijä joutuukin usein irtisanoutumaan työstään. Epä-kohta on kohtuuttoman suuri, sillä omaishoito on taloudellisesti raskasta ja paluu työelämään voi olla erittäin vaikeaa ja hankaloi-

Omaishoitovapaasta tehtävä subjektiivinen oikeus

Omista vanhemmista tai puolisosta huolehtiminen saattaa pahimmillaan ajaa työntekijän irtisanoutumaan työstään. Akava vaatii omaishoitajien aseman parantamista lainsäädännöllä.


Kuva: Gorilla / Mikkel Østergaard

tua iän myötä. Pitkittyneen työt-tömyyden haittavaikutukset ja kustannukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan.

Työntekijöiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomioon ot-taminen töiden organisoinnissa parantaa työpaikkaan sitoutumis-ta ja hyödyttää koko työyhteisöä.

Akava katsoo, että lainsää-dännöllä on turvattava työnteki-jälle subjektiivinen oikeus jäädä pois työstä määräajaksi sairaan tai

• Suomessa on yli 300 000 omaisensa hoidossa

olevaa ihmistä

• Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista,

joista pääasiallisia auttajia noin 280 000. Heistä

työssä käyviä on noin 120 000.

• Omaisiaan hoitavat eniten hoidettavien tyttäret

oman työnsä ja perheensä ohessa.

• Omaishoidon tukea sai vuonna 2007 noin

32 400 henkilöä. Hoitopalkkiot olivat yhteensä

noin 118 miljoonaa euroa.

Lainvalmistelu jumissa

Yli 120 kansanedustajaa allekirjoitti

vuonna 2007 Kokoomuksen kansan-

edustaja Arto Satosen lakialoitteen

omaishoitajan hoitovapaaoikeudes-

ta. Siinä ehdotetaan omaishoidon

tuella omaistaan hoitavalle henkilöl-

le oikeutta enintään kolmen vuoden

palkattomaan vapaaseen työ- ja virka-

suhteestaan. Lakialoite johti kolmikan-

taiseen lainvalmisteluun, jossa ei ole

toistaiseksi saavutettu yksimielisyyttä

hoitovapaaoikeuden järjestämisestä.

Erityisen vaikeaa on ollut löytää työn-

antajan kanssa yhteisiä linjoja hoito-

vapaan enimmäiskestosta.

Tällä hetkellä työn ja omaishoidon

hankala yhteensovittaminen kuormit-

taa tarpeettomasti tuhansia suoma-

laisia palkansaajia. Toimiva järjestel-

mä olisi koko työyhteisön etu. Siksi

soisi, että lainvalmisteluun saadaan

vauhtia.

Hoitovastuu kuormittaa yli 50-vuotiaita korkeasti koulutettuja

n Korkeasti koulutetuilla on hie-man vähemmän huolenpitovas-tuuta omista tai puolison van-hemmista tai lapsenlapsista kuin palkansaajilla keskimäärin. Ti-lastokeskuksen työolotutkimuk-sen mukaan omaisistaan huolehti 41 % kaikista kokoaikatyötä te-kevistä palkansaajista, korkeasti koulutetuista 34 %.

Ero kuitenkin tasoittuu yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 52 % työssä käyvistä korkeas-ti koulutetuista kantaa vastuuta omaisistaan. Kaikilla palkansaajil-la vastaava osuus on 54 %.

Yli 50-vuotiaista korkeasti koulutetuista 40 % vastaa kodin ulkopuolisesta aikuisesta. Heis-tä puolet käyttää omaishoitoon yli yhdeksän tuntia kuukaudessa. Samaan ikäryhmään kuuluvista 22 % hoitaa lapsenlapsiaan ja heis-täkin joka toinen yli yhdeksän tun-tia kuukaudessa. Huolenpitovas-tuut ovat osittain päällekkäisiä.

Mitä ikääntyneempi hoitaja on, sitä kuormittavammaksi hän vastuunsa kokee. Yli 50-vuotiais-ta korkeasti koulutetuista työssä käyvistä naisista 15 % koki hoito-vastuun kuormittavaksi.

vammaisen omaisen hoitamiseksi erityisesti silloin, kun hoitovastuu on ympärivuorokautista. Myös tätä kevyemmän hoitovastuun kantavien työntekijöiden sopi-mismahdollisuutta tulee parantaa lainsäädännöllä. Yhtä tärkeää on turvata työntekijän oikeus palata entiseen työhönsä.

Hoitovapaaoikeus ei saa Aka-van mielestä johtaa siihen, että yhteiskunnan hoitovastuu vähe-nee tai että julkisten palvelujen


taso tai tarjonta laskee. Sen vuoksi on tärkeää, että oikeus hoitova-paaseen perustuu objektiivisiin ja lakisääteisiin kriteereihin, joiden olemassaolo todetaan työpaikalla. Henkilöstön edustajien osaamista on hyödynnettävä hoitovapaaoi-keuden edellytyksiä arvioitaes-sa, jotta työntekijän alisteinen ja työnantajaa heikompi neuvotte-luasema ei vaarantaisi oikeuden käyttämistä.

Maria Löfgre

Huolenpitovastuu kodin ulkopuolisista aikuisista tai lapsista

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat

Lähde: Tilastokeskus, työolotutkimus 2008

Kaikki

Miehet

Naiset

Ikäryhmä:

Alle 35

35-50

Yli 50

%0 10 20 30 40 50 60

Korkeasti koulutetut Kaikki

21

34

52

34

31

36

28

40

54

41

39

43

Uudistetun lain myötä yhteisöti-laaja saa käsitellä tunnistamistie-toja sen selvittämiseksi, käyttää-kö joku verkkoa luvattomasti tai elinkeinotoiminnan kannalta kes-keisten yrityssalaisuuksien paljas-tamiseksi. Yhteisötilaaja on yritys, yhteisö, tai esimerkiksi yliopisto tai julkishallinnon yhteisö. Olen-naista on, että työnantaja yhtei-

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki uudistuiLex Nokiana tunnettu sähköisen viestinnän tietosuojalaki antaa työnantajalle oikeuden käsitellä sähköisen viestinnän tunnistamis-tietoja väärinkäytösten selvittämiseksi. Akavan vaatimuksesta la-kiin saatiin kirjattua menettelysäännökset työntekijöiden tunniste-tietojen käsittelemisestä.

viestintäverkoissa käsitellään viestien siirtämiseksi tai tarjolla pitämiseksi. Tunnistamistiedot kertovat esimerkiksi viestinnän keston, ajankohtaan tai lähettä-jän tai vastaanottajan päätelait-teen sijaintiin.

Viestin sisältö ei kuulu viestin tunnistamistietoihin eikä sitä voi avata väärinkäytöksiä epäiltäessä. Kaupallisista sähköisistä palveluis-ta tunnistamistiedot paljastavat vain käytetyn palvelun osoitteen, käytön ajankohdan ja keston.

Työnantaja ei myöskään voi seurata tavanomaisiin viesteihin liittyviä tunnistamistietoja eikä selvittää, onko työntekijä yhtey-dessä esimerkiksi luottamusmie-heen tai työterveyshoitajaan.

Tiukat ennakkoehdotEnnen tunnistamistietojen kä-sittelyn aloittamista työnantajan on annettava kirjalliset ohjeet sii-tä, miten sen viestintäverkkoa ja -palveluita saa käyttää.

Lisäksi työnantajan on rajoi-tettava pääsyä viestintäverkkoonsa ja viestintäpalveluunsa ja huoleh-dittava tietoturvasta. Työnantajan on myös määriteltävä, minkälaisia viestejä sen viestintäverkon kaut-ta saa välittää ja miten ja minkä-laisiin kohdeosoitteisiin viestintää ei saa harjoittaa.

Työnantajan tulee myös ra-joittaa pääsyä yrityssalaisuuksiin ja taata niiden tietoturvallisuus. Lisäksi on määriteltävä, miten

Kuva: Plugi/Tuomas Marttila


sötilaajana omistaa viestintäverk-konsa ja viestintäpalvelunsa sekä vastaa niistä aiheutuvista kustan-nuksista.

Tunnistamistieto tarkasti määriteltyTunnistamistiedoilla tarkoite-taan tilaajaan tai käyttäjään yh-distettävissä olevaa tietoa, jota

Luvaton käyttö Viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvatonta

käyttöä on laitteen, ohjelman tai palvelun asen-

taminen yhteisötilaajan viestintäverkkoon tai

luvattoman pääsyn avaaminen sivulliselle. Lu-

vatonta käyttöä on esimerkiksi yrityksen henki-

lökunnan koon mukaan hinnoitellun palvelun

jakaminen luvatta ulkopuolisten käyttöön.

Yrityssalaisuuden paljastaminen Yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai am-

mattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elin-

keinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkei-

nonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaise-

minen aiheuttaisi taloudellista vahinkoa joko

hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle.

yrityssalaisuuksia saa viestintäver-kossa siirtää.

Suunnittelu- ja yhteistoiminta- velvoitteet tiukatEnnen tunnistamistietojen kä-sittelyn aloittamista työnantajan tulee nimetä ne henkilöt, joiden tehtäviin tunnistamistietojen kä-sittely kuuluu.

Tunnistamistietojen käsittelyn aloittaminen edellyttää myös yh-teistoimintamenettelyä ja päätös-ten tiedottamista työntekijöille. Myös muissa kuin yt-lain piiriin kuuluvissa yrityksissä ja yhteisöis-sä kuulemisesta ja tiedotuksesta on huolehdittava.

Automaattinen ja manuaalinen käsittelyTyönantaja voi käyttää tunnista-mistietojen automaattista tai ma-nuaalista käsittelyä luvattoman käytön tai yrityssalaisuuksien vuo-tojen paljastamiseen. Käsittelyjen edellytykset poikkeavat toisistaan.

Automaattista hakutoimintoa ei kohdisteta ihmistyövoimin, vaan hakukone hakee viestintäver-kosta automaattisesti poikkeamia tietyin ennalta määrätyin kritee-rein. Tämä voi perustua viestien kokoon, tyyppiin, määrään, yh-teystapaan tai kohdeosoitteisiin. Yksittäisen käyttäjän viestin tun-nistamistiedot eivät tule luonnol-liselle henkilölle tietoon.

Manuaalinen käsittely kohdis-tetaan ihmistyövoimin tapauskoh-taisesti tietyn käyttäjän yhteyso-soitteiden tunnistamistietoihin. Tämä edellyttää, että automaat-tisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama tai muut laissa erikseen säädetyt edellytykset täyttyvät.

Työnantajalla tiedonantovelvollisuusTyönantajan on laadittava tunnis-tamistietojen manuaalisesta käsit-telystä selvitys mahdollisimman pian käsittelyn päätyttyä. Siitä on käytävä ilmi käsittelyn peruste, ajankohta, kesto, syy, käsittelijät

ja käsittelystä päättänyt henkilö. Lisäksi käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden on allekirjoitettava selvitys. Selvitys on säilytettävä vähintään kaksi vuotta tunnista-mistietojen käsittelyn päättymi-sestä.

Selvitys on tarpeen viestintä-verkkojen ja palvelujen käyttäjien, tietojen käsittelyyn osallistuneiden ja siitä päättäneen henkilön oi-keusturvan kannalta. Jälkikäteen on voitava selvittää, kuka tietoja on käsitellyt, mihin ajankohtaan ja kenen aloitteesta.

Saatuaan tiedon tunnistamis-tietojensa käsittelystä, käyttäjällä on mahdollisuus varmistua toimi-en lainmukaisuudesta ja kääntyä tarvittaessa tietosuojavaltuutetun tai poliisin puoleen. Jos käyttä-jä on työntekijä, voi hän kääntyä myös ammattijärjestönsä puo-leen.

Työnantajan ei tarvitse antaa selvitystä niille käyttäjille, joiden tunnistamistietoja on käsitelty massamuotoisesti eli käyttäjien tunnistamistiedot eivät ole tulleet käsittelijän tietoon.

Työntekijöiden edustajilla tiedonsaantioikeusTyönantajan on annettava työn-tekijöiden edustajalle vuosittain tunnistamistietojen manuaalises-ta käsittelystä selvitys, josta on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa tunnista-mistietoja on vuoden aikana käsi-telty. Jos edustajaa ei ole valittu, selvitys on annettava kaikille ky-seiseen henkilöstöryhmään kuulu-ville työntekijöille.

Työntekijöiden edustajien ja työntekijöiden on pidettävä sa-lassa tietoonsa saamat yrityssalai-suuden loukkaukset ja sen epäilyt koko työsuhteen voimassaolo-ajan.

Ennakkoilmoitus tietosuojavaltuutetulle Työnantajan on ilmoitettava en-nalta tietosuojavaltuutetulle tun-nistamistietojen käsittelyn aloit-

Mikä on kohtuullista käyttöä?

Tähän asti työnantajat ovat yleensä

sallineet viestintäverkkonsa kohtuulli-

sen käytön myös työntekijöiden hen-

kilökohtaisten asioiden hoitamiseen.

Esimerkiksi pankkipalvelujen ja säh-

köpostin käyttö on laajalti hyväksyt-

tyä. Työnantajalla on kuitenkin oikeus

määritellä mihin työtehtävien hoita-

miseksi tarkoitettuja välineitä voidaan

käyttää.

tamisesta. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on parantaa käyttäjien oikeusturvaa. Tietosuojavaltuutet-tu saa etukäteen tiedon niistä ta-hoista, jotka ryhtyvät käyttämään käsittelyoikeuttaan ja voi näin val-voa käsittelyä. Oikeusministeriön antama asetus valvonnasta perit-tävistä maksuista tuli voimaan sa-maan aikaan lain kanssa.

Paula Ilveskivi

Lisätietoja: www.akava.fi/tyoelama


Akavalainen 3 | 20091�

– Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä ei juurikaan ole, jotka eivät näkisi työelämässä ongelmia, hän sanoo.

Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että työssä käyvien ihmis-ten jaksaminen heikentyy talous-kriisin takia.

Työelämän kasvavat vaatimuk-set ja vauhti näkyvät myös Tilas-tokeskuksen työolotutkimuksen tuloksissa. Sen mukaan kahdella kolmesta työtehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Sa-man verran on niitä, joiden työ-tehtävien alue on laajentunut. 69 prosenttia kertoo, ettei tilapäisiin poissaoloihin oteta sijaisia. Kor-keasti koulutettujen kohdalla lu-vut ovat vielä muita synkempiä.

Toiset jatkavat, toiset uupuvatKuntien eläkevakuutuksen Ke-van tutkimus- ja kehittämisjohta-ja Pauli Forma korostaa, että kes-kiarvot eivät kerro koko totuutta eläkeaikeista, sillä polarisoitumi-nen on voimakasta. Jotkut jatka-vat hyvinkin pitkään työelämässä,

Suomalaisten mielestä suurin ongelma työssä jaksamises-sa ovat työelämän korkealle

viritetyt vaatimukset ja kiivastah- tisuus. Toiselle sijalle nousivat henkiset tekijät, kuten työperäi-nen masennus ja uupuminen. Tie-dot käyvät ilmi Työeläkevakuutta-jat Telan tutkimuksesta.

Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung pitää huolestuttavana sitä, että työntekijöiden oirehti-minen on lisääntymässä. Fyysisen kunnon heikentyminen ja masen-nus koetaan nyt suurempina huo-lina kuin kaksi vuotta sitten.

Toimialajohtaja Juhani Pehko-nen TNS Gallupista epäilee, että oireilu on seurausta työn kiivastah- tisuudesta, mikä ilmeni jo edelli-sessä tutkimuksessa. Nyt on vain otettu seuraava askel huonom-paan suuntaan.

Silloin ollaan jo myöhässä, kun ihminen hakee

varhaiseläkettä.

Eläkeaikeet myöhentyneet

Yhä useampi suomalai-nen on halukas jatkamaan töissä yli 63-vuotiaaksi, vaikka lähes kaikkien mielestä työelämässä on ongelmia. Ihmiset ovat alkaneet oireilla kiivaan työtahdin takia.

mutta liian monet tipahtavat työ-kyvyttömyyseläkkeelle.

Forma on huolissaan siitä, että ongelmiin tartutaan liian myö-hään.

– Esimiehen tehtävä olisi puuttua ongelmiin riittävän var-hain, jos hän näkee, ettei alainen selviydy työtehtävistään. Silloin ollaan jo myöhässä, kun ihminen hakee varhaiseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää-vien keski-ikä on vain 52 vuotta.

– Tehokkainta eläkeiän nostoa olisi, jos tätä joukkoa saataisiin pienennettyä, Telan Esa Swan-ljung sanoo. Hän uskoo, että ma-sennuksen takia työkyvyttömäksi jäävien määrä on puolitettavissa.

Lama ei vie työhalujaSuomalaisten halu jatkaa työelä-mässä on talouskriisistä ja lomau-tuksista huolimatta kasvussa. Jopa neljännes olisi halukas jatkamaan työtä 63 ikävuoden jälkeenkin. Näiden ihmisten osuus on kasva-nut kahdessa vuodessa peräti kuu-della prosenttiyksiköllä. Korkeasti koulutetut ovat vakuuttuneempia kuin muut siitä, ettei taantuma vaikuta heidän ratkaisuihinsa jat-kaa työuraansa.

– Taantuma ei ole vaikuttanut ihmisten eläkeaikeisiin, mutta heitä pitäisi tukea, jotta aikeet tu-lisivat todeksi, Swanljung sanoo.

Kaksi kolmesta arvioi, että ta-louskriisi vähentää luottamusta eläketurvan rahoituksen riittä-vyyteen. Tätä mieltä ovat etenkin parhaassa työiässä olevat 25–49 vuotiaat henkilöt, jotka itse asiassa edustavat järjestelmän maksajia.

TSN Gallup selvitti Työeläke-vakuuttajat Telan toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä työssä jak-samisesta ja jatkamisesta. Puhelin-haastattelut tehtiin huhtikuussa, ja vastaajia oli tuhat.

HH

Työtehtävien alue laajentunut

Tilapäisiin poissaoloihin ei sijaisia

Työtehtävät lisääntyneet

Tiedon omaksumisvaatimukset kasvaneet

Työtehtävät vaikeutuneet

Tulostavoitteet tiukentuneet

Tulosseuranta tehostunut

Henkilöstöä aiempaa vähemmän

Säästötavoitteet tiukentavat työtahtia

Kilpailu asiakkaista ja töistä lisää paineita

Työn vaatimusten muutokset viime vuosina

Lähde: Työolotutkimus 2008

33

76 69

74 71

70 68

64 58 57

47 57 58

55 59

52 51

46 48

34

Korkeasti koulutetut Kaikki

%0 10 20 30 40 50 60 70 80

Kokoaikatyössä olevat

13

Liittokokousseminaari keskittyi koulutukseen ja työllisyyteen– Nykyinen aikuiskoulutuksemme on rakentunut vastaamaan joukkotyöttömyyteen. Se ei palvele kaikkia, eikä etenkään koulutettuja ryhmiä, sanoi Akavan puheenjoh-taja Matti Viljanen kevätliittokokouksen yhteydessä 27.5. pidetyssä seminaarissa.

n Korkeasti koulutetuille sovel-tuva työvoimakoulutus on usein keskimääräistä kalliimpaa. Vilja-sen mielestä on vain hyväksyttävä se, että koulutuksen yksikköhinta kasvaa, kun koulutettuja ihmisiä irtisanotaan joukoittain.

– On turha kouluttaa ihmisiä vain kouluttamisen vuoksi. Ta-voitteena täytyy olla, että ihminen työllistyy nopeasti uudestaan.

Korkeasti koulutettujen työt-tömyyden kasvu ja nuorten kor-keat työttömyysluvut huolestutti-vat myös seminaarissa puhunutta työministeri Tarja Cronbergia.

– Vastavalmistuneiden tilanne on hankala. He eivät tarvitse uutta

ettelee erityisesti nuoria miehiä. Kaikkiaan on löydettävä uusia kei-noja tavoittaa ja työllistää nuoria, mutta erityisestä huolta on kannet-tava nuorista, jotka ovat syrjäyty-misvaarassa, Cronbeg totesi.

Seminaarissa puhunut valtio-sihteeri Heljä Misukka muistutti, että taantumalla on vaikutus myös nuorten uravalintoihin.

– Viime vuonna esimerkik-si metsäalalle oli alle 10 hakijaa. Nuoret ovat seuranneet uutisia tehtaiden sulkemisista ja alan vai-keuksista, ja tämä näkyy hakija-määrissä.

koulutusta, vaan alun työuralleen. Palkkatuetun työn mallia tulisi kehittää niin, että se vastaisi pa-remmin vastavalmistuneiden tar-peita. Välineitä on jo nyt. Tällai-nen on mm. Keko-koulutus, jolla vastavalmistunut pääsee yrityksiin tekemään kehittämistyötä.

Ministeri muistutti, että nuo-rille kertyy helposti työttömyys-jaksoja määräaikaisten työsuhtei-den väleistä.

– Vaikka kysymys ei olisi ko-vin pitkistä työttömyysjaksoista, ovat ne arveluttava alku pitkälle työuralle. Ne synnyttävät nuorten mieliin myös kuvan epävarmoista työmarkkinoista. Työttömyys ko-

Meille tarjottiin puolen kuukauden palkalla

2,5 kk lomaa.

Mutta vaihtoehtona oli mahdollisuus loma-etuuden

käyttöön.Ei, ei se oli

lomautus, ei loma-etuus!

Nyt tarjotaan jo mah-dollisuutta molempiin!

Mutta kun...

Kuulostaa hyvältä. VoisiGrillailla rauhassa.

Ja onkia.

Hyvä Diili.

Mut-

Niin on! Loma-autuus... onko se se mökkikylä Lapissa?

Juu.

Juu.

Mutta-


A mmattiliittoihin kuu-luu Yhdysvalloissa noin 16 miljoonaa jäsentä

kaikkiaan 130 miljoonasta pal-kansaajasta. Julkisella sektoril-la järjestäytyy joka kolmas, yk-sityissektorilla harvempi kuin joka kymmenes. Yksityissekto-rilla lasku on ollut huima, sillä vielä 1950-luvulla järjestäytymis-aste oli 34 %. Ammattiliittojen merkitys on tällä hetkellä pie-nempi kuin muissa kehitty-neissä maissa erityisesti työ-ehtosopimusten kattavuudella mitattuna.

Yhdysvalloissa on kaksi vaiku-tusvaltaista palkansaajakeskusjär-jestöä. Suurin on kaikkia sektorei-ta edustava 11–miljoonainen The American Federation of Labor and Congress of Industrial Orga-nizations eli AFL-CIO.

Toiseksi suurin on Change to Win kuudella miljoonalla jäsenel-lään. Sen perustivat kolme vuotta sitten AFL-CIO:sta eronneet lii-tot, jotka halusivat lisää puhtia jä-senhankintaan. Keskusjärjestöjen mahdollisesta paluusta saman ka-ton alle on kuitenkin viime kuu-kausina neuvoteltu.

Koulutetut järjestäytyvät ahkerastiToisin kuin monilla muilla aloil-la, koulutettujen järjestäytymis-aste on kasvanut noin 20 pro-senttiin. Yli puolet koko maan järjestäytyneistä palkansaajis-ta on valkokaulustyöntekijöitä. Reilu neljännes kaikista järjes-täytyneistä on opettajia tai ope-tusalan henkilöstöä.

Noin neljä miljoonaa korkeas-ti koulutettua kuuluu AFL-CIO:n vuonna 1977 perustettuun osas-toon, joka edistää korkeasti kou-lutettujen järjestäytymistä, ajaa

Järjestäytymisaste nousussa Yhdysvalloissa,

potkut jäsenten uhkanaAmmattiliittojen jäsenten määrän jyrkkä lasku on piinannut Yhdysvaltoja kauan. Käännös tapahtui kuitenkin vuonna 2006, ja järjestäytymisaste on jo lähes 13 %.

Opettajien ammattijärjestö on maan suurin.

Kuva: Rodeo

sopivaa lainsäädäntöä, tekee tut-kimusta ja kouluttaa jäseniään.

Toinen korkeasti koulutettuja edustava toimija on kolme vuotta sitten perustettu United Profes-sionals -järjestö. Se välittää tietoa, edistää verkostoitumista ja tarjo-aa oikeusapua ja muita palveluja. Järjestön tavoitteena on säilyttää maan keskiluokka, jota uhkaa pieneneminen ja muun muassa terveys- ja eläke-etujen heikkene-minen.

Kolmantena koulutettuja edustaa opettajien National Edu-cation Association -järjestö. Yli kolmella miljoonalla jäsenellään se on maan suurin ammattiliitto. Järjestö ei kuulu kumpaankaan edellä mainituista palkansaajakes-kusjärjestöistä.

Jäsenyys tuo potkutMatalalle järjestäytymisasteelle on monia syitä. Huonosti järjestäy-tynyt palvelusektori on kasvanut nopeasti. Myös työnantajilla on käytössään kovia keinoja järjes-täytymistä vastaan. AFL-CIO:n mukaan jopa 80 prosenttia yksi-tyisen sektorin työnantajista jakaa työntekijöilleen ammattiliitto-ja mustamaalaavaa materiaalia ja valmentaa työnjohtajiaan esiinty-mään ammattiliittoja vastaan.

Työnantajat palkkaavat myös ”union busters” -nimikkeellä tun-nettuja konsultteja ja lakimiehiä, jotka ovat eriksoituneet ammat-tiliittojen hajottamiseen ja niiden perustamisen estämiseen.

Neljäsosa yrityksistä on anta-nut ammattiliittoon kuulumisen vuoksi työntekijöilleen laittomia potkuja, sillä lain rikkomisesta saa keskimäärin vain 1600 euron sakot. Barack Obama tuo esiin poliittisia linjauksia esittelevässä pääteoksessaan ”The Audacity of Hope”, kuinka joka vuosi noin 20 000 ihmistä saa potkut tai me-nettää palkkansa ay-toiminnan vuoksi.

Uusi laki tarpeenPalkansaajajärjestöt kampanjoivat tällä hetkellä vahvasti uuden lain puolesta, joka suojaisi palkansaa-

jien oikeutta kuulua ammatti-liittoon ja neuvotella työehdois-ta ilman painostusta. Laki myös koventaisi niiden työnantajien rangaistuksia, jotka painostavat liittoihin kuuluvia tai niiden pe-rustamista suunnittelevia. Presi-dentti Barack Obama on luvannut allekirjoittaa lain, jos kongressi sen ensin hyväksyy.

Linjanmuutos edellisen presi-dentin George Bushin kaudesta on suuri. Bushin aikana ay-oi-keuksia käytännössä rajoitettiin. Samaan aikaan Bush kuitenkin vaati vahvempia palkansaajaoike-uksia muun muassa Kuubaan.

Yhdysvallat ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia 87 ja 98, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Obaman hallinnon toivotaan ra-tifioivan nämä sopimukset. Tutki-musten mukaan jopa puolet jär-jestäytymättömistä palkansaajista liittyisi ammattiliittoon, jos hei-dän työnantajansa ei uhkailisi tai rankaisisi siitä.

Obama ei ay-marionettiBarack Obamalla on läheiset suh-teet ja paljon yhteistyötä palkan-saajajärjestöjen kanssa. Mikään ay-järjestöjen vedettävä marionet-ti hän ei kuitenkaan ole. Yhteis-työn perustana ovat yhteiset ar-vot ja näkemykset. Tarpeen tullen Obama kuitenkin vastustaa pal-kansaajajärjestöjä, jos katsoo nii-den olevan väärässä.

Ympäristökysymykset ovat yksi esimerkki. Yhdysvaltain au-totyöntekijöiden liitto on vas-tustanut polttoainepiheihin au-toihin siirtymistä. Obama ei ole pelkästään itse ehdottanut uusia kulutusstandardeja, vaan on myös läksyttänyt autoteollisuutta jäl-keenjääneisyydestä.

Hän on käynyt myös opetta-jia vastaan. USA:n ongelmallisen koululaitoksen uudistaminen on yksi presidentin päätavoitteista. Kahnausta opettajien ja Obaman välillä on aiheuttanut muun mu-assa hänen ajatuksensa tulospalk-kioiden maksamisesta kouluissa.

Obama haluaa palkansaajat yhteen

Presidentti Barack Obama on esittä-

nyt toiveen Yhdysvaltain palkansaaji-

en yhdistymisestä. Hän on vedonnut

AFL-CIO:hon, Change to Winiin sekä

National Education Associationiin,

jotta nämä perustaisivat uuden pal-

kansaajien kattojärjestön.

Suomessa palkansaajakeskusjär-

jestöjä on perinteisesti erottanut kou-

lutustaso ja erilainen suhtautuminen

puoluetoimintaan. USA:ssa käytän-

nössä kaikki tukevat yhtä puoluetta eli

demokraatteja.

Tosin presidentinvaalikamppailun

aikana ay-rivit repesivät. Esimerkiksi

opettajat tukivat nykyistä ulkominis-

teriä Hillary Clintonia ja palvelualat

Obamaa. Kaikki kuitenkin asettuivat

jälkimmäisen taakse republikaane-

ja vastaan, kun demokraattipuolueen

esivaalit oli käyty.

USA:ssa koulutustaso on järjestäy-

tymisen perusta vain tietyillä ammat-

tialoilla, keskusjärjestötasolla ei juuri

ollenkaan. Neuvotteluja kolmen jär-

jestön yhdistymisestä on käyty, mut-

ta ne vievät varmasti yhtä lailla aikaa

kuin suomalaisten järjestöjen sulau-

tumiset.

Jos yhdistyminen onnistuu, uusi

järjestö vaikuttaa korkeasti koulutet-

tuihin merkittävällä tavalla. Ensinnä-

kin se saisi mahtiaseman maailman

ay-järjestöjen linjauksista päätettäes-

sä, etenkin maailman palkansaajien

keskusjärjestö ITUC:issa. Toiseksi lä-

heisten Obama-yhteyksien vuoksi uu-

della järjestöllä olisi sanansa sanot-

tavana kaikkeen ja kaikkialla, missä

Yhdysvallat liikkuu.

Liisa FolkersmaMarkus Penttinen



Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui ajatushautomo De-mos Helsingin keräämään

uusia ajatuksia siitä, mitä työelä-mä merkitsee eri sukupolville. Ideoita kerättiin netissä ja päivän mittaisessa työpajassa. Lopputuo-toksena syntyi Hyvän Työn Mani-festi 2009.

Manifesti nostaa esiin hyviä huomioita suomalaisen työelämän muutoksista ja työn merkityksestä globaalille yhteiskunnalle. Aikam-me ihmiset ovat tottuneet valitse-maan ja tinkimään, arvioimaan ja vaihtamaan. Velvollisuudentunto tehdä mitä tahansa työtä on ka-donnut. Samalla lupaus pysyvästä työpaikasta on vaihtunut ketään säästämättömään kilpailuun ja metsästyksen kulttuuriin.

Manifestin kirjoittajat ovat varmasti tulkinneet ansiokkaasti omia ja osallistujien tuntoja, mut-ta lopputuotos on paikoin pelot-tavan yksioikoinen. Tuloksena

on menestyjien manifesti, joka ei juuri keskinkertaisuuksien ongel-mille kumartele.

Hetkeksi töihinManifesti rakentaa kuvaa tulevai-suuden työntekijöistä, jotka kil-pailuttavat työnantajia ja tekevät vain mielekkäitä töitä. ”Ainutlaa-tuisiksi itsensä kokevia ihmisiä voi korkeintaan hetkeksi taivutella työhön pelkän taloudellisen tur-van avulla.”

Moni korkeasti koulutettu olisi onnellinen, jos edes löytäisi omaa koulutusta vastaavaa työtä. Tällä hetkellä valitettavan moni ”hetkeksi työhön taivuteltu” to-della viipyy työssä vaan hetken, pätkätyössä.

Palkasta on manifestin mu-kaan tulossa hygieniatekijä. Se on jotain, ”jonka puutteen huomaa, mutta joka ei enää keskipalkan jälkeen motivoi tai pysyvästi nosta hyvinvointiamme tai onnellisuut-tamme.”

Riemastuttava tieto, ainakin tulevan neuvottelukierroksen pal-kankorotusvaatimusten kanssa tuskailevalle työnantajalle. Turha rutista palkankorotuksia, jos tie-naa yli 2 734 euroa kuussa (Tilas-tokeskuksen laskema keskipalkka 2007), ei se elämä siitä sen auvoi-sammaksi muutu!

Työministeriön soisi tutkaile-van manifestia kriittisesti. Vähek-symättä pyrkimystä saada kansa-laisilta suoraa palautetta, pitäisi kai joillain keinoin todentaa esiin nostettujen ongelmien yleisyyttä, tai missä ne esiintyvät ja mihin toimenpiteitä tulisi kohdistaa.

Luvassa kampanjoita ja palkintoja

Jos ja kun manifestin kymmenen toimenpidesuositusta muuttuu konkretiaksi, saamme luettavaksi katsauksia ja raportteja, voimme osallistua ainakin kahteen uuteen kampanjaan ja taputtaa 50 palki-tulle esimiehelle ja johtajalle. Lu-vassa on kiusaamistietokantaa, jo-hon rekisteröidään työpaikkojen kiusaamistapaukset. Käytännön toteutus jää melko epäselväksi, mutta ministerin mukaan tarkoi-tus ei ole ainakaan se, että yksit-täiset työntekijät ilmiantaisivat netissä ilkeitä työkavereitaan.

On manifestissa aiheellisiakin suosituksia: sosiaalisen yrittäjyy-den mahdollisuuksia halutaan pa-rantaa uudistamalla lainsäädäntöä ja tehostamalla rahoitusta. Suomi halutaan pudottaa pois kyseen-alaiselta kakkossijalta työpaikka-kiusaamis-tilastossa. Hyvä!

Huikeasti osallistujia?Manifestin tekijät uskovat, että ”projekti on esimerkki ainutlaa-tuisen suorasta ja monipuolisesta kansalaisten kuulemisesta”. Uu-delle tavalle osallistua ministeri-ön toimintaan oli selkeä tilaus, sillä ”kävijämäärä verkkosivuil-la oli kokonaisuudessaan huikea 350 000”. Nettisivuille kirjoit-ti muutama kymmenen henki-löä, heidän joukossaan useita työmarkkinajohtajia. Blogimer-kintöjä kommentoitiin noin sata kertaa. Näin Facebookin ja mui-den nettiyhteisöjen aikakaudella se ei kuulosta kovin huikealta.

TA

Menestyjien manifestiTyöntekijöillä pyyhkii hyvin. He valikoivat työpaikkan-sa, tinkivät työn tekemisen ehdoista eivätkä tunne mo-raalista velvollisuutta tehdä mitä tahansa työtä. Näin ruusuista on työelämä, jos Hyvän Työn Manifestia on uskominen.


Huima idea sai alkunsa jo Kainuun maakunta-kokeilun valmisteluvai-

heessa 2004. Käytännön toimiin päästiin vihdoin kuluvan vuoden alussa.

Hankkeen toiminnanjohtajan Leila Pölkky-Pieskän mukaan työllistäminen on hyvässä vauh-dissa.

– Tänä vuonna on tehty jo 58 työsopimusta. Se on hyvä saavu-tus, kun koko vuoden tavoitteena on työllistää 200 ihmistä. Töitä on löytynyt yhdistyksistä ja seura-kunnasta, mutta myös yrityksiin on palkattu sijaisia.

Noin neljän tuhannen asuk-kaan Paltamossa oli helmikuussa kaikkiaan 315 työtöntä.

Startti Työvoimatalolla Tie työhön käy Paltamon työ-voimayhdistys ry:n ylläpitämän Työvoimatalon kautta. Työvoi-mayhdistyksen perustajia ovat Paltamon kunta, Paltamon yrittä-jät, Paltamon JHL sekä MTK-Pal-tamo. Työvoimatalossa arvioidaan henkilön nykytilanne, suunnitel-laan työvalmiuksien lisäämistar-ve koulutuksen tai kuntoutuksen avulla ja laaditaan henkilökohtai-nen työllistymisohjelma.

– Työvoimatalo on aktiivisessa käytössä jo muutaman kuukau-den toiminnan jälkeen. Talossa toimii entisöintipaja, puutyöpaja, tekstiilityöpaja ja myymälä. Kier-rätyskeskusta perustetaan parhail-laan. Syksyyn mennessä toimin-nassa on myös työpaikkaruokala, kertoo Pölkky-Pieskä.

Kainuussa sijaitseva Paltamon kunta on luvannut työllistää kaikki kunnan työttömät.

Paltamossa käytetään por-taittaista, kannustavaa mallia. Se tarjoaa töitä niille, joiden työky-ky on merkittävästi alentunut, ja jo pitkän työuran tehneille, edel-leen työkykyisille ammattilaisille. Hanke tarjoaa työllistymispalve-luja myös korkeasti koulutetuille, mutta maistereita hankkeessa ei toistaiseksi ole ollut mukana.

Päärahoitus tulee valtion bud-jetista. Rahoittajina toimivat myös Paltamon kunta ja Kainuun Maakunta –kuntayhtymä. Neli-vuotisen hankkeen budjetti noin 22 miljoonaa euroa, tänä vuonna budjetti on noin 2,8 miljoonaa euroa.

– Tavoitteena on saada rahoi-tusta myös myytävistä tuotteista ja palveluista. Toisin sanoin työn-tekijöiden työpanosta myydään yksityisille ja yrityksille. He voivat ostaa työntekijän aikaa lyhyeksi-kin ajaksi ilman, että työntekijä pitäisi ottaa omalle palkkalistoil-le.

Valmiina nousukauteenTalouden taantuma osui hank-keen kannalta pahaan aikaan, sillä

valmistelun aikana saadut yritys-ten työllistämisarviot eivät pidä enää paikkaansa ja työttömien määrä on myös noussut.

– Toisaalta nyt on hyvää ai-kaa saattaa työntekijöiden kun-to, osaaminen ja ammattitaito ajan tasalle kuntoutuksen, val-mennuksen ja koulutuksen avul-la. Meillä on sitten nousukauden alettua tarjolla yrityksille runsaasti osaavaa työvoimaa, uskoo Pölkky-Pieskä.

Hanketta on tarkoitus jatkaa vuoteen 2012 asti.

TA

Paltamo työllistää kaikki

Kuvat: Paltamon työvoimayhdistys ry

Kommentti

Akavan työvoimapoliittinen asia-mies Heikki Taulu pitää kokeilua mielenkiintoisena.

– Käytännössä Paltamossa toteutetaan tukityöllistämistä. Uutta on se, että työllistäminen tapahtuu kunnallisen vuokratyö-välityksen kautta ja varsinkin se, että tavoitteena on nollatyöttö-myys. Budjetti on mittava, joten työntekijöiden palkka muodostuu kohtuulliseksi. Pidän silti pienenä ihmeenä, jos hankkeella pystytään työllistämään pysyvästi senkin jäl-keen, kun verorahan käyttö lope-tetaan, sanoo Taulu.

Aka-noita

I han tällaisella mukavalla asi-alla läksin täältä Etelä…-Hel-singistä sinulle soittelemaan, että ollaan lähdetty tarjoamaan

kaikille meidän vanhoille ylemmille toimihenkilöille tällaista johtajasopi-musta. Sinullehan on tullut näitä esi-miestehtäviä aikaisemminkin? Että on jo ennestään jonkun verran tuttua? Jos ihan nopeasti kerron tästä meidän tar-jouksesta.

Ihan ensinnäkin ollaan oltu tarjoamassa tällaista sadan tuhannen kuukausipalk-kaa. Ja sitten kannustimista voin sanoa, että ne on kyllä varsin mukavat, että hy-vinkin kilpailukykyisiksi sanoisin niitä. Että jos nyt vaan pientäkin yleistä nou-sunpoikasta tapahtuu, niin ihan useam-mista milleistä uskoisin ilman muuta puhuttavan. Ja nämä kannustimethan laukeaa aina kahden vuoden päästä, että ihan yhden noususyklin aikana varmasti kyllä. Ja jos taas pörssilasku is-kisi niin silloinhan tehdään uudet kan-nustimet ihan uusilla hinnoilla hyvin-kin nopeasti.

Eläkettä ollaan tarjottu kuudenkym-pin kohdalla. Ja jos siinä välillä sat-

tuisi ne sukset menemään ristiin sen hallituksen kanssa, niin siltä

varalta kuuluu tähän meidän tarjoukseen kultaisena kä-

denpuristuksena kolmen vuoden palkka.


Nopean vastaajan etuna meillä on nyt sinulle va-rattuna paikka tällaisessa tasokkaassa metsästys-seurueessa jo ihan ensi kuusta alkaen. Siellä on sitten tilaisuudet verkostoitua niin että jos sit-ten kävisi se ikävin vaihtoehto, että tulisi se ken-gänkuva sinne takapuoleen, niin kaverit varmasti jelppivät siinä vaiheessa. Että siinä mielessä kyllä sanoisin, että melkein jo tämän nopean vastaajan edun takia kannattaa tarttua tähän tarjoukseen. Ja eikös sinne päivällispöytäänkin aina mieluum-min sitä peuran pyllyä kanna kuin niitä marinoi-tuja broilerinsuikaleita. Ihan huomattavan rahal-lisen arvon näkisin jo tässäkin. En minä sitä kiistä, että tässä joutuu paljon mat-kustamaan ja saattaapi tavata ikäviä ihmisiä. Asi-akas tulee joskus lankoja pitkin ja omistajan tuki on mitä on. Mutta näillä meidän tarjoamilla pal-koilla sellainen pääoma, mikä sinulle mahdollistaa rupeamisen vaikka vapaaherraksi jos alkaa hom-mat kovin tympimään, niin sehän kertyy jo sa-noisinko alta kahden vuoden, ja eikös sen ajan nyt ole vaikka tervatynnyrissä.

Ihan sellaista pientä vastaantuloa joutuisin sinul-ta pyytämään, että sitoutuisit pienellä summalla firman osakkeisiin. Ihan uskottavuussyistä ollaan tällaista pyydetty. Parituhatta osaketta riittää kyllä hyvin, ei niitä muillakaan sen enempää ole. Sellai-sen summanhan sinä kuittaat jo ensimmäisestä ti-listä ja siitä eteenpäinhän se on kaikki kotiinpäin. Että eiköhän me panna tämä asia nyt saman tien kuntoon?- - -

HÄHHÄHHÄÄ! Puhelinpila!! Tyhmä luuli!!!

No hei Pekka!


Innovaatiotoimintaan tarvitaan uusia avauksia

Akavan elinkeinopoliittisessa seminaarissa pohdittiin suomalaisen innovaatiotoiminnan haasteita eri näkökulmista.

– Tässä taloustilanteessa tarvit-semme kipeästi elvytystä, joka on oikein suunnattua – sekä Suomes-sa että Euroopan unionissa. Oikea suunta on vihreä elvytys, jossa el-vytysrahat kohdistetaan tukemaan kestävää kasvua, Akavan puheen-johtaja Matti Viljanen vaati.

Hän korosti vihreän elvy-tyksen merkitystä tulevaisuuden menestystekijänä, joka luo uusia mahdollisuuksia sekä akavalaisille että koko yhteiskunnalle. Se tuo uusia aloja ja työpaikkoja, jotka mm. edistävät ilmastonmuutok-sen torjumista ja vähentävät py-syvästi raaka-aineiden ja energian käyttöä.

Suomi on jälkijunassa viherel-vytyksessä. Yhdysvaltojen uuden hallituksen elvytyspaketista 16 prosenttia, 130 miljardia dolla-ria, on vihreää elvytystä. Suomes-sa vihreän elvytysrahan määrä on vain muutamia prosentteja elvy-tyspanostuksista. Etelä-Korean elvytysbudjetista jopa 69 % on vihreää rahaa, jonka avulla se täh-tää miljoonan vihreän työpaikan syntymiseen.

Monipuolisuutta innovaatiotoimintaanEuroopan komission neuvonan-taja Bror Salmelin peräänkuulut-ti laajakatseisuutta innovaatiotoi-mintaan.

– Avoin nyky-yhteiskunta edellyttää avoimia, käyttäjäläh-töisiä palveluinnovaatioita, jotka vastaavat entistä yksilöllisempiin tarpeisiin. Ne luovat uutta yritys-toimintaa ja uusia tapoja tuottaa julkisia palveluja.

Salmelin muistutti, että sekä yhteisö että yksilöt voivat osal-listua innovaatioiden luomiseen, sillä suljetuista tuotekehityslabo-ratorioista on siirrytty ideoita ja-kaviin Living Lab -toimintamal-leihin. Osaamisten vuorovaikutus on näin laajentunut.

Uudelle eurooppalaiselle teol-lisuudelle löytyy Salmelinin mu-kaan pohjaa palveluinnovaatiois-ta.

– Olennaista on siirtyä entis-tä monialaisempaan suuntaan ja hyödyntää muun muassa ns. so-siaalista pääomaa osana innovaa-tiotoimintaa. Ihmiset viestivät omilla valinnoillaan siitä, millai-sessa yhteiskunnassa he haluavat elää, mutta nyt heillä on myös mahdollisuus muovata kehityk-sen suuntaa. Käyttäjä on muuttu-nut tutkimuskohteesta aktiiviseksi osallistujaksi tuotekehitystyössä.

Jotain tehty oikeinJohtaja Hannu Kemppainen Te-kesistä muistutti, että Suomen menestyksen avaimia ovat eri-koistuminen, verkostoituminen

ja kansainvälistyminen. Suuri osa suomalaisen innovaatiotoimin-nan menestymisen edellytyksistä määräytyy EU-tasolla. Eurooppa-laiset yhteistyöhankkeet ovat yksi ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille.

Suomessa on kuitenkin taipu-musta väheksyä omaa osaamista ja mahdollisuuksia.

– Kansainväliset vertailut osoittavat monin mittarein, että jotain on meillä tehty oikeinkin. Suomalaista kaupallistamis- ja markkinointiosaamista on yhä syytä terävöittää, sillä kotimarkki-nat eivät luo riittävää pohjaa in-novaatioiden muuttamiseksi kan-nattavaksi liiketoiminnaksi.

Johtaja Kimmo Ojuva Di-mes ry:stä huomautti innovaatio-toiminnan oleva pirstoutunutta Suomessa. Alan kokonaishallinta puuttuu ja teknologiainnovaatiot painottuvat palveluinnovaatioi-den kustannuksella.

– Uudenlaisia rahoitusmalleja kaivataan innovaatiotoiminnan monipuolistamiseksi. Lisäksi eri-tyisesti pienet ja keskisuuret yri-tykset tarvitsisivat ohjausta tuki-viidakossa, korosti Ojuva.

Ritva Siikamäki

Henkilöstön asema on turvattava, jos kunnallinen liikelaitos muutetaan osakeyhtiöksi.

vaihtoehto. Myös Kuntaliitto suo-sittaa tätä.

Muutos vaikuttaa etuuksiinKunnallisten liikelaitosten pal-veluksessa on huomattava määrä henkilöstöä, jonka palvelussuh-teisiin yhtiöittäminen vaikuttaisi. Siksi palkansaajajärjestöt korosti-vat henkilöstön aseman ja palve-lussuhteen ehtojen turvaamista tilanteissa, joissa kunnallinen lii-kelaitos muutetaan osakeyhtiöksi.

Liikelaitosten muuttamisella osakeyhtiöiksi voi heikentää esi-merkiksi henkilöstön työehto-sopimusetuuksia ja eläketurvaa. Palkansaajajärjestöt vaativat, että kunnallisen henkilöstön nykyiset eläke-edut on turvattava mahdol-lisissa työnantajavaihdoksissa.

Henkilöstön asema ja palvelus-suhteen ehdot tulee turvata siinä-kin tapauksessa, että mitään var-sinaista kuntalakiin tai muuhun lakiin perustuvaa pakkoa siirtyä osakeyhtiömuotoon ei ole, vaan kunta haluaa kilpailuneutralitee-tin varmistamiseksi siirtyä kysei-sen toiminnan osalta osakeyhtiö-muodon käyttöön.

Jos kuntalakiin otetaan sään-nökset siitä, milloin kunnan on muutettava liikelaitos osakeyhti-öksi, kyseiseen lakiin on otettava tarpeelliset määräykset henkilös-tön aseman järjestämisestä yhtiö-muotoon siirryttäessä. Palkansaa-jakeskusjärjestöt edellyttävät, että henkilöstöjärjestöjen edustus on mukana valmistelutyössä, jossa kuntalakia edellä mainitulta osin mahdollisesti muutetaan.

Työryhmän raportti löytyy ko-konaisuutena TEM:n kotisivuilta www.tem.fi.

Jaana Meklin

Kuntien liikelaitoksista osakeyhtiöiksi

siä on selvittänyt työryhmä, johon osallistuivat myös palkansaajajär-jestöjen edustaja. Työryhmä luo-vuti mietintönsä ministeri Cron-bergille huhtikuussa.

Työryhmän mukaan ny-kymuotoinen liikelaitosmal-li ei sovellu elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kilpailluilla mark-kinoilla. Tarkoituksenmukaisem-paa olisi käyttää tavanomaisia yk-sityisoikeudellisia yhteisömuotoja silloin, kun kyse ei ole julkisen sektorin sisäisestä toiminnasta tai satunnaisesta ulosmyynnistä.

Kilpailutilanteen selkeyttäminen edellyt-tää muutoksia lainsää-däntöön, esimerkiksi kuntalakiin ja valtion liikelaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Kilpai-luneutraliteettiongel-mien paikallistamisek-si ja ehkäisemiseksi on parannettava myös jul-kisen sektorin harjoitta-man, liiketaloudellisin periaattein tapahtuvan toiminnan taloudellista raportointia ja lisättävä läpinäkyvyyttä.

Palkansaajajärjestöt kannattivat kilpailu-neutraliteettiongelman ratkaisemista ensisijai-sesti suositusten kautta. Niissä tilanteissa, joissa kunnallinen liikelaitos toimii avoimessa kil-pailutilanteessa ja selke-ästi markkinaehtoises-ti, kunnan tai kuntien kokonaan omistama osakeyhtiö lienee tar-koituksenmukais in

K untien ja valtion harjoit-tama elinkeinotoiminta ja yksityinen elinkeino-

toiminta kohtaavat yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan lähtökohtien erilaisuudesta syn-tyy väistämättä kilpailuneutrali-teettiongelmia. Kunnat ja valtio saattavat nimittäin kilpailla avoi-milla markkinoilla liikelaitoksina, jolloin esimerkiksi niiden verotus on kevyempää ja konkurssisuoja parempi.

Yksityisen ja julkisen palvelu-tuotannon tasavertaisia edellytyk-

�0 Akavalainen 3 | 2009

�1Akavalainen 3 | 2009

AOVA etsii Suomen parasta kesätyönantajaa

jät ja työnantajat aina syyskuun loppuun asti.

Raadin jäseninä ovat AOVAn puheenjohtaja Tuomas Merinie-mi, varapuheenjohtajat Ulla-Mari Pasala ja Pasi Pesonen sekä työja-oston jäsenet Tanja Haapasalo ja Kari Hankia. Vuonna 2008 kil-pailun voitti Pöyry Civil Oy.

Akava järjestää Akava Camp -korkeakoulukier-tueen jälleen syksyllä. Kolmatta kertaa järjes-tettävä kiertue on muo-dostunut jo perinteiseksi, odotetuksi syksyn tapah-tumaksi.

Tarkoituksena on edistää työelämätietoutta ja aka-valaisten liittojen jäsen-

hankintaa. Työelämätietojen ja -taitojen tarjoaminen opiskelijoille on erityisen tärkeää tänä vuonna, sillä vastavalmistuneiden työttö-myys on ongelmallisen talousti-lanteen myötä kasvussa.

Akava Camp -kiertueella halu-taan korostaa, että tulevaisuuden työelämä vaatii nykyistä suurem-paa valmiutta ammattitaidon jat-kuvan päivittämisen lisäksi myös työntekijöiden etujen ajamisessa. Esimerkiksi paikallisen sopimi-sen jatkuva lisääntyminen koros-taa ammatillisen järjestäytymisen merkitystä.

Tavoitteena on, että Akava Camp tavoittaa tänäkin vuonna vähintään 20 000 opiskelijaa. Ta-

n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää toistamiseen Suo-men paras kesätyönantaja -kilpai-lun. Sen tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hy-vistä käytännöistä palkitsemal-la esimerkillisin kesätyönantaja. Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa kesätyönteki-

Suomen parasta kesätyönanta-jaa voi ehdottaa lomakkeella, jo-hon löytyy linkki Akavan opiske-lijatoiminnan nettisivuilta www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Lo-makkeessa kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi mm. työteh-tävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta.

Projektiasiamies Kosti Hyyppä jakoi kaksin käsin esitteitä vuoden 2008 Akava Camp –kiertueella.

Akava Camp kiertää jälleen

pahtumat keskittyvät jäsenliitoil-le tärkeille paikkakunnille ja eri oppilaitosten yksiköihin. Kunkin tapahtumakaupungin korkea-kouluyksikköjä kierretään viikon ajan. Päivätapahtumien lisäksi on tarjolla myös iltaohjelmaa. Näin tavoitetaan kattavasti eri alojen opiskelijoita.

Kiertueen pääyhteistyökumppani-na on aiempien vuosien tapaan IF Vahinkovakuutusyhtiö.

Lisätietoja korkeakoulukierrok-sesta antaa Tuomas Meriniemi, puh. 050 538 5482, [email protected]

Tuomas Meriniemi

Akavalainen 3 | 2009��

Kotitalousvähennys on kasvat-tanut suosiotaan vuosi vuodelta. Myös vähennyksen määrää on nostettu tasaisesti, enimmäismää-rä vuonna 2009 on 3000 euroa/henkilö.

Akavan liittokokousedustaji-en keskuudessa kotitalousvähen-nyksen käyttö on suosittua. Jos vähennystä ei käytetä, syynä on useimmiten uusi asunto tai halu tehdä kotitöitä itse.

– Siivous on hyvää vastapainoa työlle, ja remontteihin ei ole ollut tarvetta. Myös ICT-asiat ovat su-juneet ilman digitalkkaria. Mutta varsinkin remonttien osalta tilan-ne saattaa muuttua, ja silloin aion hyödyn-tää kotitalousvä-hennystä, arvioi Suomen Eko-n o m i l i i t o n toimitusjoh-taja Katrina Harjuhahto-Madetoja

Akava la i -set ovat käyttä-neet vähennystä lämmitysremont-teihin, erityisesti ilma-lämpöpumpun asennukseen.

Oletko käyttänyt kotitalousvähennystä tai aiotko käyttää sitä?

Akavan liittokokousedustajat ovat ahkeria kotitalousvähennyksen hyödyntäjiä. Neljä viidestä on käyttänyt tai aikoo käyttää vähennystä.

Vähennystä on haettu myös par-vekelasien asennuksesta, kodin ”kokonaisremontista” ja sähköjen uusimistöistä.

Erityisen suosittua on siivous-palveluiden käyttö.– Meillä jo kymmenettä vuotta käyvä siivooja on vapauttanut mi-nun ja puolisoni aikaa kotitöistä varsinaiseen palkkatyöhön, perhe-elämään ja harrastuksiin, sanoo Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä.

Tukea kotimaiselle työlleVähennyksen käyttöä perus-

tellaan myös kotimaisen työn tu-kemisella.

– Kotitalousvä-hennys on oival-

linen tapa edis-tää Suomen alikehitty-neiden pal-velumark-k i n o i d e n toimintaa,

sanoo Tek-niikan Aka-

teemisten Liiton toiminnanjohtaja

Heikki Kauppi.– Kotitalousvähennykses-

tä saa tuntuvaa hyötyä ja samalla voi ajatella tukevansa kotimaista työntekoa, muistuttaa Traden-omiliiton puheenjohtaja Niko Aaltonen.

Valtiolle vähennys on kustan-nustehokas tapa vähentää har-maata työtä.

Apua myös sukulaisilleMoni on myös käyttänyt kotitalo-usvähennystä omien vanhempien auttamiseen.

– Ikääntyvälle ja minusta kau-kana asuvalle äidilleni tulen esit-tämään siivouspalvelun ottamista, koska en voi itse olla paikan pääl-lä auttamassa, kertoo Akavan Eri-tyisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

Vastaajat ovat myös suositel-leet kotitalousvähennystä ruuhka-vuosia eläville lapsilleen.

Järjestelmästä löydettiin kui-tenkin parantamisen varaa. Vä-hennys voisi olla mieluummin kotitalous- kuin henkilökohtai-nen. Remonttikustannukset ovat samat, oli taloudessa yksi tai kaksi palkansaajaa. Heikki Kaupin mie-lestä olisi parasta alentaa verokiilaa sille tasolle, että palveluja olisi varaa ostaa ilman erityisjärjestelyjä.

Akavalainen kysyi Akavan liittokokousedustajilta mielipidettä kotitalousvähennyksen käytöstä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 47 henkilöä.

Ei �1%

Kyllä 79%

Asian laita

Kotitalousvähennys on ollut käytössä koko maassa vuodesta 2001. Tuolloin käyttäjiä oli noin 73 000, viime vuonna jo lähes neljä kertaa enemmän.

Akava on aktiivisesti ollut vaatimassa kotitalousvä-hennyksen käyttöönottoa

ja kehittämistä jo 90-luvun alusta. Kun järjestelmää aikanaan suun-niteltiin, sen vastustajat pelotte-livat piikayhteiskunnan synnyllä. Käytännössä kotitalousvähennys on kuitenkin lisännyt työllisyyt-tä ja vähentänyt pimeästi tehtyä työtä.

Kotitalousvähennystä käyt-ti vuonna 2007 jo yli 260 000 suomalaista. Akavan vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksen perusteella karkeasti joka kol-

mas kotipalvelutyön teettäjä oli akavalainen. Akavalaiset tunsi-vat jo tuolloin järjestelmän var-sin hyvin, sillä vastaajista vain joka sadas ilmoitti, ettei tiennyt kotitalousvähennyksen mahdol-lisuudesta.

Vuonna 2007 reilut 92 000 hakijaa haki tukea kotitaloustöil-le tai hoiva- ja hoitotyölle. Lähes 190 000 haki tukea perusparan-nus- tai kunnossapitotöihin. Vä-hennystä myönnettiin yhteensä noin 183 miljoonaa euroa. Keski-määräinen vähennys oli noin 700 euroa kotitaloutta kohti.

Kotityöt jakaantuvat epätasaisesti.

Kotitalousvähennyksen käyttö lisääntyy

�3

*) Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.Kokoaikatyössä olevat, avo- tai avioliitossa elävätLähde: Tilastokeskuksen työolotutkimuksen 2008 aineisto

Kotitöiden jakaminen perheissä �008, %

Kaikki palkansaajat

Miehet

Naiset

Korkeasti koulutetut

Miehet

Naiset

Vastaajienlkm

978

1252

259

338

10 % 35 % 55 %

62 % 34 % 4 %

11 % 35 % 54 %

55 % 41 % 4 %

0 20 40 60 80 100

Vastaaja tekee enemmän

Puolison kanssa saman verran

Puoliso tekee enemmän

Tukea miesten töihin?

Rahallisesti tukea myönnetään edelleen enemmän perusparannus- ja kunnossapitotöihin (76 %). Vain neljännes tuesta kohdistui kotitalous- ja hoiva- tai hoitotyön kustannuksiin.

Tästä voisi päätellä, että pe-rinteiset naisten kotityöt, kuten siivous ja muu kodinhoito, jotka toki luonnistuvat kummalta suku-puolelta tahansa, jäävät edelleen perheen omalle vastuulle. Miesten töiksi miellettävät remonttihom-mat sen sijaan ulkoistetaan.

TA

n Kotityöt korkeasti koulutettu-jen perheissä näyttävät jakaantu-van edelleen epätasaisesti. Tilas-tokeskuksen työolotutkimuksen mukaan korkeasti koulutetuista naisista 55 % sanoo, että he te-kevät miehiä enemmän kotitöi-tä. Myös 54 % miehistä on sitä mieltä, että puoliso tekee enem-män.

Miehiltä kysyttäessä 11 % us-koo tekevänsä enemmän kotitöi-tä kuin puoliso. Naisista vain 4 % on sitä mieltä, että miehet tekevät enemmän kotitöitä. Puolison kans-sa saman verran kotitöitä uskoo te-kevänsä 41 % naisista, mutta vain 35 % miehistä.

Kun tarkastellaan siivous-töiden jakautumista, korkeasti koulutetuista naista 51 % kokee huolehtivansa enimmäkseen yk-sin kodin siisteydestä. Miehistä 49 % myöntää, että vaimo tekee suurimman osan siivoustöistä. Kuitenkin 44 % miehistä on sitä

mieltä, että perheessä molemmat siivoavat yhtä paljon, kun nai-sista vain 39 % kokee töiden ja-kaantuvan tasan.

Korkeasti koulutetut kokoai-katyössä käyvät saavat muita pal-kansaajia hieman enemmän kodin ulkopuolista apua siivoukseen. Kyselystä ei käy ilmi, ostetaanko


Lisätietoa ja kotitalousvähennyslaskuri: www.kotialousvahennys.fi

apu ulkopuolelta vai antavatko sitä esimerkiksi sukulaiset.

Kodin korjaustöiden tekemi-nen näyttää edelleen jäävän mies-ten vastuulle. Korkeasti koulu-tetuista miehistä 88 % koki, että korjausvastuu on enimmäkseen miehillä, kun naisista tätä mieltä oli 74 %.

Akavalainen 3 | 2009�4

T yösopimuslain mukaan työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole

perustellusta syystä tehty määräai-kaiseksi. Toistaiseksi voimassa ole-va työsopimus tarkoittaa vakinais-ta työsuhdetta ja määräaikainen työsuhde tilapäiseksi tarkoitettua työsuhdetta.

Määräaikaisen syyt kirjallisestiTyösopimus voidaan tehdä suul-lisesti, kirjallisesti tai sähköises-ti. Suositeltavaa on, että työsopi-mukset tehdään aina kirjallisesti. Työnantajan aloitteesta määräai-kainen työsopimus voidaan solmia ainoastaan perustellusta syystä. Il-man perusteltua määräaikaisuu-den syytä tehtyä työsopimusta on lain mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana eli vakinaisena työsuhteena. Sama koskee useita perättäisiä ns. ketjutettuja määrä-aikaisia työsopimuksia, mikäli jo-kaisella niistä ei ole lainmukaista perustetta.

Työntekijän on näistä syistä tärkeää pyytää kirjalliseen työso-pimukseen aina määräaikaisuuden syy. Jos työnantajalla on jatkuva työvoiman tarve, ei kyseistä pe-rustetta määräaikaisuudelle enää ole olemassa.

Sen sijaan työntekijän pyyn-nöstä määräaikainen työsopimus voidaan solmia aina ilman pe-

Työsuhteen pätkimiseen on oltava syy

Jos oman määräaikaisen työsopimuksen laillisuus epäilyttää, kannattaa olla ammattiliittoon yhteydessä.

rusteluita, koska kysymyksessä on tällöin työntekijän etu. Perus-tellun syyn vaatimus on säädetty työntekijän suojaksi ja koskee sik-si vain työnantajaa.

Mitkä ovat perusteltuja syitä?Aiemmassa työsopimuslaissa mai-nittiin esimerkkeinä määräaikai-suuden perusteista työn luon-ne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava tai yrityk-sen toimintaan liittyvä syy. Vaik-ka nykyinen laki ei enää mainitse esimerkkejä, samat syyt ovat edel-leen yleisiä perusteita määräaikai-suuksille. Määräaikaisuuden tulee olla siten objektiivisesti perusteltu eikä työnantaja voi käyttää mää-räaikaisia työsuhteita työntekijän irtisanomissuojan kiertämiseksi.

Sijaisuus on hyväksyttävä syy määräaikaiselle työsopimukselle. Sijaisuus voi johtua esimerkiksi toisten työntekijöiden vuosilomis-ta, perhevapaista, opintovapaista, sairauslomista tai muista vastaa-vista vapaista.

Välillä sijaisuus hoidetaan työ-paikalla ns. sijaisuusketjulla eikä määräaikaiseen työsuhteeseen tu-leva henkilö tee välttämättä poissa olevan työntekijän tehtäviä. Näin voi käydä esimerkiksi vuorottelu-vapaasijaisen kohdalla.

Työsopimukseen kannattaa merkitä, kenen sijainen määrä-

aikainen työntekijä on ja kirjaa-maan määräajan pituuden yh-teneväksi vakinaisen henkilön poissaoloajan kanssa.

Useat peräkkäiset määräaikai-set sopimukset sijaisuusjärjeste-lyissä ovat päätyneet mitattavaksi oikeudessa.

Työ voi olla luonteeltaan ti-lapäistä, projektikohtaista, han-kekohtaista, kausiluontoista tai liittyä vain tietyn tilauksen suorit-tamiseen. Kyseessä on yleensä työ, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti, vaan tarvitsee työntekijän lyhytai-kaiseen työhön tai jonkin erillisen projektin toteuttamiseen. Myös joidenkin alojen tai ammattien vakiintunut käytäntö johtaa ly-hytaikaisiin työsuhteisiin. Näistä esimerkkeinä voi mainita urhei-lijat, valmentajat, näyttelijät ja muusikot. Myös eri ajankohtiin osuvat ruuhkahuiput voivat olla määräaikaisen työsopimuksen pe-rusteena.

Jos työnantaja sen sijaan teet-tää työtä säännöllisesti esim. kymmenen kuukautta vuodessa, ei työnantajalla välttämättä ole perusteltua syytä määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, vaan työsuhteet tulisi järjestää pysyviksi erilaisin työjärjestelyin sekä loma-aikojen vuorotteluin.

Projekteissa ja hankkeissa työs-sä olevien työsuhteiden pituuden tulisi olla sidoksissa itse hankkeen

Työsuhteen pätkimiseen on oltava syy

kestoon, mikäli ei ole jotakin eri-tyistä perustetta tehdä työsuh-detta lyhyemmäksi. Toisiaan seu-raavat samankaltaiset projektit ja hankkeet taas johtavat siihen, että työsuhteet tulisi vakinaistaa.

Epävarmuus ja vakiintumat-tomuus: toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumatto-muus voi olla perusteltu syy tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Kun liiketoiminta on saatu käyntiin, ei tällä perusteella voida enää määrä-aikaista sopimusta tehdä.

Epävarmuus työllistämisen edellytyksistä tai palkkausvaroista voi olla myös peruste määräaikai-sen sopimuksen solmimiselle. Jos palkkaus perustuu julkisiin avus-tuksiin tai työllistämistukeen, on oikeuskäytännössä katsottu, että edellytykset määräaikaisuudelle ovat olemassa.

Irtisanomislauseke mahdollisuutena

Määräaikainen työsopimus päät-tyy ilman irtisanomista sopimus-kauden lopussa. Toisaalta se vel-voittaa työnantajan ja työntekijän sitoutumaan sopimukseen sen kestoajaksi. Siten määräaikaises-sa työsuhteessa oleva työntekijä ei ole irtisanottavissa tai lomautetta-vissa. Myöskään työntekijä ei voi irtisanoa työsuhdetta kesken kau-den ilman keskinäistä sopimista.

Määräaikaiseen työsopimuk-seen voidaan kuitenkin ottaa eril-linen irtisanomislauseke, jossa so-vitaan sopimuksen irtisanomisesta kesken kauden. Tällainen ehto on korkeimman oikeuden mukaan laillinen. Kannattaakin miettiä, onko järkevää ottaa pitkiin mää-räaikaisiin työsopimuksiin irtisa-nomisehto.

• Jokaiselle erilliselle määräaikai-

selle sopimukselle on löydyttävä

perusteltu syy.

• Sijaisuuksien ketjuttaminen lie-

nee sallittua, kunhan työnantaja

ei pyri kiertämään sopimuksilla

työntekijän työsuhdeturvaa.

• Jos työvoiman tarve on arvioi-

tavissa pysyväksi, ei määräai-

kaisten työsopimusten käyttöön

samoissa töissä ole perusteltua

syytä.

• Määräaikaisten työsopimusten

toistuva tekeminen sijaisuuk-

sista saman työntekijän kanssa

edellyttää aikaisempaa selkeäm-

piä perusteluja.

Muistilista

• Tee työsopimus kirjallisesti.

• Vaadi määräaikaisuuden peruste kirjalliseen

työsopimukseen.

• Jos sinulla on useita määräaikaisia työso-

pimuksia, vaadi jokaisesta jaksosta peruste

työsopimukseen ja keskustele työnantajan

kanssa siitä, onko työsopimus vakinaistetta-

vissa.

• Mikäli määräaikaisuudet jatkuvat, perusteen

täytyy olla yksilöity ja painava.

• Jos epäilet määräaikaisuuden laillisuutta, ota

yhteyttä liittoon asian tarkistamista varten.

Anneli NieminenLakimies, VT, Agronomiliitto

Akavalainen 3 | 2009 �5

Oikeuskäytännöstä ja työsopimuslain esitöistä voi vetää muutamia johtopäätöksiä:

Kuva: Plugi

Kahta puolta

�7Akavalainen 3 | 2009�6 Akavalainen 3 | 2009

Paskaduunista barrikadille –kirjan kirjoittajat Anna-Reetta Korhonen, Jukka Peltokoski ja Miika Sauk-konen haluavat eroon työsuhteista, joissa työntekijän itsenäisyyttä ei kunnioiteta ja joissa työtä ei voi tehdä mielekkäällä tavalla.

– Ammattiyhdistysliikkeellä on tässä roolinsa, mutta sen pitäisi avautua perinteistä palkkatyötä laa-jempiin kysymyksenasetteluihin. Myös esimerkiksi it-sensä työllistävien ja pienyrittäjien sekä opiskelijoiden asemasta tulee keskustella, sanoo Jukka Peltokoski.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajan Eeva Rantalan mukaan on tärkeä saada keskusteluyhteys prekariaattiliikkeeseen yli keskusjärjestörajojen. Hän myöntää, että ay-liike koetaan nuorten keskuudessa vieraaksi.

– Kirja on tervetullut avaus ja kuvaa hyvin tätä aikaa. Nuoret ovat tottuneet toimimaan kaduilla, verkostoissa ja netissä. Perinteisen ay-liikkeen täytyy muuttua, jotta ollaan ajan hengessä mukana.

Rantala kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi apurahansaajien sosiaaliturvaan saadut parannukset ovat yksi vastaus prekariaatin esittämiin vaateisiin.

Ammatti-identiteetti murenee vai mureneeko?Perinteisesti ay-liikkeen lähtökohtana on ollut am-matillinen järjestäytyminen työpaikoilla. Peltokosken mukaan se toimi, kun ihmiset olivat kiinnittyneitä työpaikkaan tai ammattialan identiteettiin.

– Prekariaatin kohdalla näin ei yksiselitteisesti ole. Kun elämä on epämääräistä, on vaikea löytää yhteistä tapaa ja aikaa toimia kollektiivisesti, varsinkin jos työ-suhteet ja työpaikat vaihtuvat jatkuvasti, Peltokoski muistuttaa.

Eeva Rantala uskoo, että akavalaisessa kentässä ammatti-identiteetti on edelleen tärkeä.

Prekariaattiliike haastaa huonojen työehtojen ja

jatkuvien toimeentulohuolien kanssa kamppailevat

kapinaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Ammattiliitot kelpuutetaan mukaan, mikäli ne uudistuvat.

– On kuitenkin keksittävä keinoja, miten ammat-ti-identiteetti seuraa ihmistä työstä toiseen. Akavassa ja akavalaisissa liitossa täytyy miettiä, miten pystytään helpottamaan sitä, että ihmiset kiinnittyvät ammatin kautta työpaikkaan ja ammattiliittoon.

”Epäyksen” arviointi käyttöön?Työelämässä rehottavan epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi Rantala esittää epätyypillisten työnteko-muotojen vaikutusten eli ”epäyksen” arviointia.

– Kaikkia lakeja ja työehtosopimuksia valmistelta-essa on käytössä sukupuolivaikutusten arviointi. Sen rinnalla valmistelussa täytyisi aina katsoa myös sopi-vuus epätyypillisiin työnteon muotoihin. Siitä pitäisi tulla arkipäivää, että työelämän asioita ajatellaan epä-tyypillisten työntekijöiden kannalta.

– Prekariaattiliike on esittänyt, että epätyypilliset työsuhteet ovat tulevaisuudessa jopa uusi työnteon normi. Siten Rantalan esitys ”epäyksen” arvioinnista kuulostaa ilman muuta harkinnan arvoiselta, sanoo Jukka Peltokoski.

Perustuloa vai ei? Rantala ei lämpene varauksetta prekariaatin ajatuk-selle perustulosta, vaan asettaa työn tekemisen etu-sijalle.

Jukka Peltokosken mukaan työtä painottamalla ei voida enää varmistaa taloudellisesti turvattua elä-mää.

– Toimeentulon takaaminen perustulolla turvaa työntekijöiden itsenäisyyden, jota nykyaikainen ta-louskin itse asiassa edellyttää. Ihmisten on jatkuvasti kehitettävä työkykyjään ja kansalaisyhteiskunnan ver-kostoja, joista perimmiltään sosiaaliset innovaatiotkin nousevat.

TA

�7Akavalainen 3 | 2009�6 Akavalainen 3 | 2009

Puuhamaahan vai Phuketiin tänä kesänä? Lomabudjettia vääntävän vanhemman kannattaa kuulla jälkikasvunsa toiveita tarkalla korvalla: lasten mielestä parasta lomassa on yksinkertaisesti yhdessäolo.

Loma on arvokasta aikaa, siihen suomalainen satsaa. Lapsiperheis-sä lomarahaa kuluu hövelisti hu-vipuistoihin, kylpylöihin, matkoi-hin ja ulkona syömiseen.

– Lomalla ei haluta laskea joka senttiä. Silloin löysätään ja teh-dään arjesta poikkeavia asioita, sanoo perheiden vapaa-aikaa tut-kinut Anu Raijas Kuluttajatutki-muskeskuksesta.

Tuoreen Huolenpitoa ja ja-kamista – rahan ja ajan jakautu-minen perheessä -tutkimuksen mukaan loma poikkeaa arjesta sikälikin, että lapset saavat loma-suunnittelussa paljon sananval-taa. Lapsiperheiden taloudellista päätöksentekoa selvittäneen tut-kimuksen tulosten perusteella vanhemmat kuuntelevat tarkoin lasten toiveita loman alla.

– Äiti ja isä ehdottavat, mitä lomalla voitaisiin tehdä. Minä voin sitten sanoa joo tai ei, eka-luokkalainen Hector Ekholm Hel-singistä kertoo tyytyväisenä oman perheensä tavasta tehdä päätöksiä yhdessä.

Vapaa-ajan osalta suomalaiset näyttäisivät siis toteuttavan mal-likkaasti tänä vuonna 20 vuotta täyttävää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielipidettä on kysyt-tävä heitä koskevissa asioissa.

Tutkimuksen mukaan van-hemmat silti usein luulevat en-nemmin kuin kuulevat. Turhan moni aikuinen nimittäin suotta täyttää loma-allakan elämyspuis-toilla ja harrasteleireillä.

– Lapsen tarpeet lomalle ovat usein paljon yksinkertaisemmat

kuin mitä aikuinen kuvittelee, Raijas tietää.

Tutkimuksen perusteella lap-sille tärkeintä lomalla on perheen kanssa yhdessä oleminen ja arjen aikatauluista vapautuminen. Jat-kuvaa suorittamista ei kaivata.

Ekholm allekirjoittaa tutki-mustuloksen, hänestä lomalla on tarpeen välillä ihan vain olla, vaik-kapa leikkiä rauhassa legoilla.

– Lomalla on kivointa käydä isän kanssa kalastamassa. Ulko-mailla on joskus mukava käydä, mutta kotonakin voi viettää lo-maa, hän sanoo.

Lomaa suunnittelevan van-hemman kannattaakin olla tarkka-na, ettei toiminnan ja kuluttami-sen kautta ensisijaisesti paikkaile huonoa omaatuntoaan.

– Aktiviteettien avulla yrite-tään kompensoida aikaa ja korva-ta läsnäoloa, Raijas arvelee.

Kulutustutkija suosittelee ylenpalttisen kuluttamisen sijaan pysähtymistä ja yhdessäoloa.

Tarpeettoman tyyris kesäloma?– Lapsiperheen lomalla aika ei ole rahaa

Lasten mielestä parasta lomassa on arjesta irtaantuminen ja perheen yhteinen aika.

Kesäistä majoitusta edullisesti

– Tavallinen elämä yleensä riit-tää lapselle.

Camilla Lehtinen

n Suomen Retkeilymajajärjestö SRM tarjoaa edullista majoitusta eri puolilla Suomea. Akavan jä-senjärjestöihin kuuluvat henkilöt saavat alennuksen kansainvälises-tä retkeilymajakortista ja majoi-tuksen hinnasta.

Suomen 70 SRM-hostellia ovat monipuolinen vaihtoehto hintatietoiselle matkailijalle. Ket-jussa on useita keskeisiä kaupun-kihostelleja, mutta kohteita on

myös maaseudun rauhassa ja matkan varrella pitkin Suomea. Nykyaikainen hostelli tarjoaa majoitusta kaiken ikäisille ma-joittujille, myös perheille. Useat hostellit tarjoavat majoituksen ohella monia harrastusmahdol-lisuuksia ja ohjelmapalveluja. SRM välittää tietoja kansainvä-lisistä hostelleista.

Lisätietoja: www.srm.fi


Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakau-

tuminen perheessä -tutkimushanke päättyi jou-

lukuussa 2008. Sen rahoitti Suomen Akatemia.

Ken

net

h L

ehti

nen


Akavan edunvalvonnan johdossa

sukupolvenvaihdosMarkku Lemmetyn lähes 30-vuotinen ura Akavassa päättyy. Seuraaja Minna Helle vaatii myös ay-liikkeeltä luovaa otetta ja innovaatioita.

– Akava on viiden vuoden kulut-tua entistä vahvempi yhteiskun-nallinen vaikuttaja ja keskustelu-navaaja, jolla on teräviä visioita siitä, millaista suomalaisen työ-elämän pitää olla, visioi Akavan edunvalvontayksikön johtajana kesäkuun alussa aloittanut Min-na Helle.

– Ay-liikettä syytetään usein siitä, että se on vanhakantainen ja jämähtänyt. En allekirjoita väi-tettä. Mutta myös palkansaaja-liikkeeltä voi vaatia luovuutta ja innovatiivisuutta, koska sitä vaa-ditaan jokaiselta nykypäivän työ-elämässä.

Jäsenten arki tunnettava

Helle peräänkuuluttaa ay-liikkeen palveluksessa olevilta tuntumaa jäsenten työelämän arkeen.

– Olin heti urani alussa töis-sä työsuhdeneuvonnassa Suomen Journalistiliitossa. Siinä näki, mitä ihmisten arki on, ja mitä ongelmia työelämässä kohtaa.

Journalistiliiton jälkeen Helle työskenteli Akavassa lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä, kunnes siirtyi vuonna 2006 Tehyyn neu-vottelujohtajaksi.

– Tehyn työrupeama oli konk-reettinen muistutus siitä, mitä työelämä nyt on. Jos sen unoh-taa, ei työlle Akavassakaan ole edellytyksiä. Jäseniä varten tätä tehdään, myös keskusjärjestössä, Helle muistuttaa.

Takaisin Akavaan palaava Hel-le myöntää, ettei ay-liike ei ole on-nistunut kaikissa tavoitteissaan.

– Tasa-arvo on edistynyt liian hitaasti palkoissa sekä perheen ja työn yhteensovittamisessa. Esi-merkiksi julkisen sektorin kou-lutettujen naisvaltaisten alojen palkkakuoppa, jota ei ole yrityk-sistä huolimatta saatu korjattua, on häpeätahra Suomen työmark-kinoilla.

– Työtä täytyy systemaattises-ti jatkaa työpaikoilla, liittotasolla ja valtakunnan tasolla. Palkkaero ei kavennu muulla kuin rahalla, siihen ei ole vippaskonstia, Helle muistuttaa.

�8

Raju murros 80-luvulla

Ay-liikkeen toimintakenttä on nyt varsin toisenlainen, kun Mark-ku Lemmetyn tullessa Akavaan 1981.

– Työpaikoilla oli käynnissä valtava henkilöstörakenteen muu-tos, kun toimihenkilöt syrjäyttivät työntekijät yrityksissä ja koko yh-teiskunnassa. Silloin toimihenki-löt, myös akavalaiset, olivat suoja-tummassa asemassa. Nyt kaikkien työntekijöiden asema on turvatto-mampi.

Palkansaajaliike eli muun Suo-men tavoin vielä kansainvälisesti suljettua aikaa 80-luvulla.

– Akavan kansainvälinen toi-minta keskittyi pohjoismaiseen yhteistyöhön. Silloin tällöin oli delegaatioiden vaihtoa Neuvosto-liiton kanssa. Kun kansainvälisty-minen alkoi, se tuli rytinällä.

Meidän piti kouluttaa itsem-me todella nopeasti, kertoo Lem-metty.

Käännekohtana voidaan hä-nen mukaansa pitää EU-komis-sion silloisen puheenjohtajan Jac-ques Delorsin vierailua Suomessa 1988.

– Hän vakuutti Akavan pu-heenjohtajan Raimo Lehtisen Eu-roopan integraatiokehityksen tar-peesta. Seuraavien vuosien aikana luotiin uusia kansainvälisiä yhte-yksiä, Akava liittyi kansainvälisiin järjestöihin ja perusti muiden pal-kansaajakeskusjärjestöjen kanssa yhteystoimiston Brysseliin.

Kansainvälisyys oli jo arkipäi-vää, kun Minna Helle tuli Aka-

vaan lakimieheksi vuonna 2000. Hän pääsi heti EU-tason neuvot-teluihin kiinni tasa-arvoasioista, etätyöstä ja työstressistä.

Palkansaajaliikkeen kansainvä-lisen edunvalvonnan akuutti haas-te on Helteen mukaan työehtojen turvaaminen globaaleilla markki-noilla.

– Kilpailunäkökohdista ay-oi-keudet ovat merkittävät. Euroo-pan on kilpailtava uusien suur-valtojen, kuten Intian ja Kiinan kanssa. Sielläkin työntekijöillä on oltava asialliset työehdot. On tär-keää estää myös se, etteivät uudet suurvallat kilpaile työehtoja pol-kemalla Euroopan kanssa.

Työmarkkinajärjestelmä uusiutuuMonet muutkin asiat ovat muut-tuneet sitten 80-luvun. Markku Lemmetty ehti Akava-uransa ai-kana neuvotella lukuisia virka- ja työehtosopimuksia erityisesti kuntiin, ennen kuin neuvotteluoi-keudet siirrettiin keskusjärjestöltä neuvottelujärjestöille 90-luvulla. Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja Lemmetty on ollut sorvaamassa vuodesta 1995.

Minna Hellekin ehti mukaan tupo-kierroksille 2000-luvun alussa. Vaikka hän ei usko enti-senlaisten tupojen paluuseen, on keskitetyille sopimuksille edelleen tarvetta.

– Pitää löytää näihin oloihin se foorumi, jolla palkansaajat voi-vat viedä yhteisiä asioita voimalla eteenpäin. Liittokierroksella se ei

Mikä palkansaajaliikkeessä kiehtoo?

onnistu, varsinkin jos se on yhtä hajautettu kuin käynnissä oleva, Helle pohtii.

Lemmetty korostaa, että koordinaatio eri pöydissä tulee entistä tärkeämmäksi, varsinkin kun työnantaja tekee sitä jatku-vasti. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on keväällä neuvo-teltu sosiaaliturvasopimus. Myös hallituksen esitys eläkeiän nosta-misesta saatiin yhteisvoimin tor-juttua.

Tulevaisuudessa keskusjärjes-tötason ratkaisua pitää Helteen mukaan hakea esimerkiksi pätkä-työläisten ja henkilöstön edustaji-en aseman parantamiseksi.

– Oikea edunvalvonnan taso ratkeaa asian perusteella. Jos asia on kaikille yhteinen, keskusjär-jestö on luonteva taso. Jos ky-seessä on liittotason asia, oikea paikka on liittokohtainen työeh-tosopimus. Mitään instrument-tia ei voi sulkea pois periaatteel-lisista syistä.

Keskusjärjestön tärkein tehtä-vä tupo-kauden jälkeen on Hel-teen mielestä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Siihenkin saadaan uutta voimaa, sillä ay-liikkeessä on eläköitymisen myötä käynnis-sä sukupolvenvaihdos.

– Asioiden täytyy muuttua. Mutta muutoksessakin tarvitaan tasapainoa. Sekä pitkät perimä-tiedot että uudet ajatukset vievät eteenpäin. Uudistushalukkuus on enemmän persoonasta kiinni kuin iästä, uskoo Helle.

TA

– Tässä työssä on mahdollisuus olla

mukana tekemässä muutoksia ja uu-

distuksia ajan hermoilla. Järjestötyös-

sä sisäinen palo on kuitenkin välttä-

mätöntä, pitää olla näkemystä miten

asioita halutaan kehittää, sanoo yli 20

vuotta palkansaajaliikkeen palveluk-

sessa ollut Markku Lemmetty.

– Toki se välillä turhauttaa, kun uu-

distuksia ei saada kovin nopeasti ai-

kaan. Työaikapankistakin puhuttiin 20

vuotta ennen kuin siitä tuli totta.

Kokonaan Lemmetty ei palkan-

saajaliikettä aio taakseen jättää. Tule-

vina vuosina on tarkoitus käydä läpi

viimeisten kymmenien vuosien muis-

tiinpanot.

– Maailmaa katsoo helposti läpät

silmillä, sisältäpäin ei aina hahmota

sitä kokonaisuutta, jonka osana työtä

Akavassa tehdään. Minua kiinnostaa

ottaa etäisyyttä asioihin ja analysoida

niitä käännekohtia, jotka saivat muu-

toksia aikaan.

Lehden mennessä painoon seu-

raavan valtakunnansovittelijan nimi

ei vielä ollut tiedossa. Mikäli paikkaa

hakenut Lemmetty valitaan, tutkimus-

työn aloittaminen siirtynee vuosilla.



A kavalaisista yli puolet on naisia. Keski-ikä on 42 vuotta. Lähes kolmannes

heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Akavalaisista 80 % on suorittanut vähintään alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon.

Noin puolet Akavan jäsenistä toimii julkisella sektorilla kuntien, valtion ja kirkon palveluksessa. Yksityisellä sektorilla työskentelee 49 %. Yrittäjänä tai ammatinhar-joittajana toimii kolme prosenttia akavalaisista.

Akavalaiset työskentelevät opetustehtävissä, asiantuntija- tehtävissä ja johtotehtävissä. Valtaosalla akavalaisista, 88 %, on kokoaikatyö. Määräaikaisissa työsuhteissa on 12 % kokoaika-työtä tekevistä.

Akavalaisten kokoaikatyötä tekevien keskimääräinen viikko-työaika on yli 40 tuntia ja koko-naistulot päätoimesta olivat noin 3900 euroa kuukaudessa vuonna 2008.

Akavalaisen profiili

Akavaaka-tutkimuskatsaus antaa tuoretta

tietoa korkeasti koulutettujen asemasta

työmarkkinoilla. Katsauksen tiedot osoittavat,

että ”perusakavalaisen” profiilissa ei ole

tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen mukaan �007, e/kk

Kaikki yhteensä

Perusaste

Keskiaste

Alin korkea-aste

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Tutkijakoulutusaste

Hlöiden lkmpalkkatilastossa

(1 000)

1 402

211

599

241

167

167

18

0 1000 2000 3000 4000 5000

2 770

2 340

2 410

2 810

3 100

4 010

4 730


Kokoaikatyössä olevat

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä keskimäärin

58 60 62 64

1997*

2001*

2004*

2008**

61,2

61,3

62,0

62,8

Vuotta

Vuonna 2005 toteutuneen työeläkejärjestelmäuudistuksen taloudellinen porkkana on purrut.

Ylenmääräiset ylityöt uhka työhyvinvoinnille

Akavalaiset tekevät edelleen yli-töitä enemmän kuin muut pal-kansaajat – myös korvauksetta. Ylitöitä ilmoitti tekevänsä 26 % akavalaisista keskimäärin yhden työpäivän verran viikossa. Niiden osuus, jotka tekivät yli 48 työtun-tia viikossa, oli 12 %. Erityisesti johtajat ja ylemmät virkamiehet tekevät yli 48-tuntisia viikkoja. Ylitöitä tehneistä lähes joka toi-nen ilmoitti, ettei saanut korvaus-ta tehdystä ylityöstä.

Akavalaisen profiili Akavalaisten sijoittuminen työmarkkinoilla

Kokoaikatyö 88 %Osa-aikatyö 6 %Työtön 3 %Yrittäjä 3 %

Akavalaiset työnantajasektoreittain:

Yksityinen 49 %Kunta 34 %Valtio 12 %Yrittäjä tai ammatinharjoittaja 3 %Seurakunta 2 %

Akavalaisten jakauma ammattiryhmittäin

Erityisasiantuntijat 34 %Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 26 %Johtajat ja ylimmät virkamiehet 20 %Asiantuntijat 15 %Muut tehtävät 5 %

Eläkkeelle siirtymistä ei kiirehditä

Akavalaisten suunnittelema elä-keikä on noussut viime vuosina hieman. Vuonna 1997 akavalaiset kaavailivat siirtyvänsä eläkkeel-le keskimäärin 61,2-vuotiaana. Vuonna 2008 suunniteltu eläke-ikä oli keskimäärin 62,8 vuotta. Akavalaiset siirtyvät ”normaalil-le” vanhuuseläkkeelle työelämästä useammin kuin muut palkansaa-jaryhmät. Muissa palkansaajaryh-missä siirrytään sen sijaan useam-min työkyvyttömyyseläkkeelle.

RS

Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2009

Akavalainen 3 | 20093�

Uusia TJS-julkaisuja

Akavan hopeisen ansiomerkin saajat vuonna 2009 ovat Talentian puheen-johtaja Tero Ristimäki, Suomen Ekonomiliiton puheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä ja Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

Tradenomiliitto TRAL ry:n toiminnan-johtajaksi on nimitetty Mika Varjo-nen. Hän on vuodesta 2007 toiminut TRAL:n neuvottelupäällikkönä ja juristien esimiehenä sekä on alku-vuoden 2009 hoitanut vt. toiminnan-johtajan tehtäviä.

Lastentarhanopettajien liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toukokuus-sa päiväkodinjohtaja Anne Liimola Tampereelta. Edellinen puheenjoh-taja Soile Oleander toimi tehtävässä liiton sääntöjen maksimiksi määritte-lemät kolme kautta.

Tekniikan ylioppilas Tuomas Merinie-mi nimitettiin toukokuussa määräai-kaiseksi projektiasiamieheksi Akavan järjestöyksikköön. Tuomas vastaa syksyllä järjestettävän Akava Camp -korkeakoulukierroksen organisoin-nista. Hän on toiminut akavalaisessa opiskelijakentässä aktiivisesti ja on kaudella 2009–2010 myös AOVAn puheenjohtaja. Tuomaksen tavoitta sähköpostilla [email protected] ja puhelimitse 050 538 5482.

Nimityksiä

Ansiomerkkejä ansioituneille akavalaisille

n Akava on myöntänyt ansio-merkkejä tunnustuksena akavalais-ten, Akava-yhteisön ja yhteiskun-nan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Akavan hopeisen ansio-merkin kultaisin lehvin sai edun-valvontayksikön johtaja Markku Lemetty Akavan kevätliittokoko-uksen yhteydessä.

Akavan järjestötoimikunta myönsi maaliskuussa 34 pronssis-ta ansiomerkkiä hopeisin lehvin ja 40 pronssista ansiomerkkiä. Jä-senliitot tai aluetoimikunnat luo-vuttavat pronssiset ansiomerkit saajilleen omien tilaisuuksiensa yhteydessä keväällä.

Kaikki ansiomerkkien saajat www.akava.fi

Potkut? Työ- ja virkasuhteen päättäminen on tarkoitettu Aka-van ja STTK:n luottamusmies-ten käyttöön. Työ- ja virkasuhteet käydään kirjassa läpi kolmen tee-man kautta: koeaikapurku, työso-pimuksen purku ja irtisanominen. Kirjassa käsitellään sekä henkilö-kohtaiset että tuotannollis-ta-loudelliset irtisanomisperusteet. Kirjassa on 87 sivua ja sitä voi ti-lata hintaan 18 euroa + postikulut TJS-opintokeskuksesta.

Pelon ja toivon välissä - Pätkä-työläisen urakerronta on analyysi korkeasti koulutettujen pätkätyö-läisten kokemuksista. Pätkätyötä tehdään eri uravaiheissa, kirjavin työehdoin, erilaisissa työyhteisöis-sä ja elämäntilanteissa sekä vaih-televin motiivein. Miten korkea koulutus ja pätkätyö sopivat yh-teen? Miten pätkätyöläiset pär-jäävät? Julkaisussa on 206 sivua ja sen hinta on 24 euroa.

Tilaukset osoitteesta: http://www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot

Kesälomien jälkeen starttaava Akava-akatemia tarjoaa jäsenjärjestöjen toimihenkilöille ja luottamustoimisille erinomaisen mahdollisuuden päivittää työmarkkinataitojaan.

A kava-akatemia koostuu kolmesta osasta: perus-kurssit, syventävät kurssit

ja akavalaisen tieto-taitopakki.Peruskurssit antavat yleiskuvan

Akavasta ja neuvottelujärjestöistä. Yhden päivän mittainen Akava tutuksi - Keskusjärjestö perehdyt-tää uudet toimihenkilöt keskus-järjestön työhön ja sen tekijöihin. Puolessa päivässä on mahdollista hakea itselleen myös perustiedot akavalaisten neuvottelujärjestöistä JUKO:sta, YTN:stä ja KTN:stä. Kurssin nimi on Akava tutuksi – neuvottelujärjestöt.

Tavoitteena jäsenlähtöisyys Akatemian syventävät kurssit al-kavat 20.8. jokaiselle tarpeelli-sella Menestystä ja turvaa yhdessä -kurssilla. Sillä perehdytään Aka-van missioon, arvoihin, visiota-voitteisiin ja valittuihin strategi-oihin. Kurssi toimii avauksena kaikkiin Akava-akatemian syven-täviin opintoihin. Sen jälkeen osallistuja ymmärtää Akavan stra-tegisen ajattelun perustan ja niitä työkaluja, joilla strategiaa kehite-tään.

Syventävät kurssit ovat puo-len päivän mittaisia ja ne pidetään Akavatalossa tai sen lähistöllä. Ta-voitteena on selvittää kyseiseen aiheeseen liittyvät Akavan kannat ja tavoitteet sekä miten ne vaikut-tavat yksittäiseen henkilöjäseneen. Jäsenlähtöisyys ja käytännönlähei-syys on otettu huomioon kaikissa opinnoissa.

Syventävien koulutusten avul-la saadaan aikaan sitoutumista yh-teisiin tavoitteisiin sekä luodaan

käsitys siitä, mikä on jokaisen akavalaisen toimijan oma vastuu strategian toteutuksessa. Tarkoi-tus on, että koulutus perustuu osallistujien tarpeiseen ja helpot-taa heidän omaa työtään. Lisäksi se on inspiroivaa ja muuttuu toi-minnaksi työssä. Tähän päästään vuorovaikutteisella ja osallistavalla toteutustavalla. Merkittävä tulos voi olla myös yhteistyö ja verkos-toituminen yli järjestörajojen.

Tarjolla räätälöityjä kurssejaAkavalaisen tieto-taitopakkikurs-sit ovat yhteistyökumppaneiden järjestämiä akavalaisille räätälöi-tyjä kursseja. Esimerkiksi Akava Leadership Programme ALP on VIA Groupin toteuttama, mut-ta kytketty vahvasti osallistujan oman vastuualueen ja Akava-yh-teisön tarpeisiin. Ohjelma muo-dostuu kuudesta lähijaksosta, omasta valitusta kehitysteemasta, testauksista ja palautteesta.

Ensimmäinen ALP käynnistyy 21.10. Ohjelman hinta on 4990 e + alv. Lisätietoja ohjelmasta saat Akaverkosta ja sähköpostitse VIA Groupista [email protected]. Ilmoittautuminen on jo käynnissä!

Muita akavalaisen tieto-taito-pakkikursseja ollaan työstämässä Toimihenkilöjärjestöjen Sivistys-liiton TJS:n ja eräiden muiden yhteistyökumppaneiden kans-sa. Päivitettyä tietoa Akatemian kurssien ajankohdista ja ilmoit-tautumisohjeista löydät jatkossa Akaverkosta.

Risto Kauppinen

Lukukauden �009–10 syventävien kurssien alustava koulutuskalenteri on seuraava:

n 20.8.2009 klo 8.30 – 12.00

Menestystä ja turvaa yhdessä

n 3.9.2009 klo 8.30 – 12.00

Vaikuttavaa akavalaista edunvalvontaa

n 17.9.2009 klo 9.00 – 11.30

Akava kansainvälisenä vaikuttajana

n 17.9.2009 klo 12.30 – 15.30

Akava alueellisena vaikuttajana

n 1.10.2009 klo 8.30 –12.00

Osaaminen ja kannustavuus

hyvinvoinnin rahoituksen turvaajana

n 15.10.2009 klo 8.30 –12.00

Akava työelämän laadun kehittäjänä

n 10.12.2009 klo 8.30 –12.00

Akava työelämän lainsäädännön

kehittäjänä

n 14.01.2010 klo 8.30 – 15.30

Akava koulutus- ja työllisyyspolitiikan

vaikuttajana

n 11.2.2010 klo 8.30 – 12.00

Menestystä ja turvaa yhdessä

n 4.3.2010 klo 8.30 – 12.00

Tehokasta akavalaista viestintää

n 4.3.2010 klo12.30 – 15.30

Akava jäsenen asialla

n 15.4.2010 klo 8.30 – 12.00

Akava eläke- ja sosiaalipolitiikan

vaikuttajana

n 6.5.2010 klo 08.30 – 12.00

Elinkeinopolitiikkaa akavalaisin silmin

Akava-akatemia

Akava-akatemiasta osaamista ja yhtenäisyyttä



Tutkittua

Vanhempien lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut

Työelämän rytmi haastaa eläkeikää lähestyvät johtajat

n Eläkeikää lähestyvät johtajat kokevat työelä-män rytmin haastavana ja hakevat vaihtoehtoisia rooleja viimeisinä vuosi-naan. Tämä käy ilmi Ta-pani Frantsin Jyväskylän yliopistossa tarkistetus-ta väitöstyöstä, jossa hän tutki ikääntyvän johdon kertomuksia ja uravalin-toja.

– Ikääntyville johta-jille ei tarvitse järjestää ikäjohtamisen koulutus-

ta. Ymmärrys on koh-dallaan. Ohjaukselliset toimenpiteet sen sijaan ovat paikallaan, Frantsi huomauttaa.

Yhtä lailla kuin työn-tekijät, ikääntyvä johto kamppailee jatkamisodo-tusten ja luopumisen ris-tipaineissa. Se on tietoi-nen omista rajoitteistaan eikä halua jäädä jarrutta-maan kehitystä.

Julkishallinnon joh-toa lukuun ottamatta

johtajien kertomuksissa korostuu tien tasoitta-minen seuraajalle. Siir-tymisreitteinä myöhäi-sessä uravaiheessa tuli esiin johtamistehtävää kapeammat erikoisosaa-mista vaativat roolit ja projektitehtävät. Julkis-hallinnon johtajien ker-tomuksissa valintavaih-toehdot osoittautuivat tarinoissa yrittäjiä ja järjestöjohtajia kapeam-miksi.

Johtajien tulevaisuus-kuvissa nousevat esiin työelämän sivuun työn-tämät harrastukset, tai-pumukset ja identiteetit. Terveys, pelko sen me-nettämisestä ja puoliso korostuvat valintojen pe-rustana. Myös kuolema on puheessa läsnä. Työ siis jatkuu, mutta aiem-paa rajatummassa merki-tyksessä.

www.jyu.fi

Amk- tai korkeakoulututkinnon suorittaa yli 70 % aloittaneista

n Ammattikorkeakou-lututkinnon suoritta-jista suurin osa valmis-tuu kuudessa ja puolessa vuodessa. Tämän jälkeen valmistumisprosentti ei juurikaan kasva. Yliopis-totutkintoa suorittavi-en valmistuneiden mää-rä sen sijaan kasvaa vielä vuosia opintojen aloitta-misen jälkeen.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Opin-tojen kulku –tilastosta, johon on kerätty korkea-koulujen läpäisytilastoja vuodesta 1995. Viimei-sin tilasto sisältää vuonna 2007 valmistuneet.

Kaikkiaan opintonsa 12,5 vuotta sitten aloit-taneista ammattikorkea-koulututkinnon suorit-

tajista valmistui 71 % vuoden 2007 loppuun mennessä. Samassa ajassa yliopistojen uusista opis-kelijoista 77 % suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon.

Miehillä koulutuksen läpäisy on kaikilla kou-lutussektoreilla naisten tasoa alempana. 12,5 vuotta tutkinnon aloit-

tamisen jälkeen miehistä amk-tutkinnon oli suo-rittanut 64 %, naisis-ta 78 %. Ylemmän tai alemman korkeakoulu-tutkinnon 12,5 vuodessa suoritti miehistä 69 % ja naisista 83 %.

www.tilastokeskus.fi

n Kelan ajankäyttötut-kimuksen mukaan van-hemmat käyttivät enem-män aikaa lastenhoitoon vuonna 2000 kuin 1988. Äidit hoitavat lapsia yhä eniten, vaikka isien las-tenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt kai-kissa tuloluokissa.

Noin 60 % sekä äi-deistä että isistä kokee

ajan loppuvan kesken. Toisaalta ne, jotka koke-vat aikaa olevan liian vä-hän, käyttävät yhtä pal-jon aikaa lastenhoitoon kuin ne, joiden mielestä aikaa on riittävästi. Ajan puutteesta kärsivät eri-toten hyvin koulutetut työssä käyvät vanhem-mat, joilla on nuoria lap-sia.

Lapsiperheiden tulot ovat kasvaneet vuodesta 1988 vuoteen 2000 noin 22 %. Samalla tuloerot ovat kuitenkin kasva-neet selvästi. Alimmissa tuloluokissa tulot ovat pienentyneet noin 10 %, ylimmässä tuloluokassa kasvaneet yli 40 %. Huo-noimmassa asemassa ovat yksihuoltajaäitien per-

heet, jotka ovat jääneet taloudellisesta kasvusta osattomiksi.

Perhevapaiden ja etuuksien kehittämisen kannalta tärkeä havainto on myös se, että vanhem-mat käyttävät ja haluavat käyttää yhä enemmän ai-kaa lastenhoitoon.

www.kela.fi


Arbetslösheten bekämpas bäst genom utbildning

Ledighet för närståendevård bör bli en subjektiv rättighet

Akavamedlemmens profil oförändrad

Ordföranden

n Den osäkra situationen ser ut att fortsätta. Många akavamed-lemmar har blivit permitterade eller uppsagda. Det fatala är att redan när recessionen tog fart var antalet högutbildade arbetslösa sju gånger större än då depressio-nen började på 1990-talet. Under början av året ökade den akade-miska arbetslösheten kraftigt .

Det bästa läkemedlet mot ar-betslösheten är utbildning som höjer den arbetslöses kompetens på arbetsmarknaden. I det avse-endet bör man dock vara upp-märksam, för under den senaste depressionen upplevde många akavamedlemmar att den arbets-marknadspolitiska utbildningen inte var till nytta för dem.

Det viktigaste är utbildningens kvalitet. Utbildningen bör vara till nytta både för den enskilde indi-viden och hela samhället. Målet är att en arbetslös snabbare skall finna ett nytt arbete. Ju längre arbetslöshetsperioden drar ut på tiden , desto svårare är att finna sysselsättning.

I den så kallade socialimpon lyckades Akava få det man kallar utbildning på eget initiativ med bland aktiveringsåtgärderna för arbetslösa. Jag tror att detta kom-mer att förbättra de arbetslösa akavamedlemmarnas möjligheter till meningsfull utbildning.

De arbetslösa måste höja såväl sitt kunnande och sin kompetens som sin fysiska kondition och

självkänsla. Man bör komma ihåg att orsaken till arbetslös-heten i allmänhet kan sökas i den globala recessionen - inte hos människan själv. Det gäller att inte ge upp.

Så här inför som-maren vill jag tacka alla för visad aktivitet och för stöd i vår intressebe-vakning. Sommaren är en tid för vila och rekreation, så att vi igen på hösten är beredda att ta emot nya ut-maningar.

Jag önskar alla en god sommar

Matti Viljanen

n Den senaste Akavaaka under-sökningen visar att akavamedlem-mens profil inte har förändrats i högre grad. Mer än hälften av akavamedlemmarna är kvinnor. Medelåldern är 42 år. En tredje-

del av medlemmarna bor inom huvudstadsregionen. 80 procent har avlagt examen på minst lägre högskolenivå.

Omkring hälften av Akavas medlemmar är offentligt anställ-

da inom kommuner, staten eller församlingar. 49 procent arbetar inom den privata sektorn. Tre procent av Akavas medlemmar är företagare eller näringsidkare.

n För arbetstagaren är det viktigt att ha möjlighet att sköta en sjuk närstående. Många vill själva bära ansvar för sina närmastes välbe-finnande. Bristande möjligheter till detta kan ha negativ återver-kan på välbefinnandet och pro-duktiviteten i arbetet. I värsta fall kan vården av egna föräldrar eller

make/maka leda till att arbetsta-garen blir tvungen att säga upp sig från arbetet.

Akava anser att man genom lagstiftning bör ge arbetstagarna en subjektiv rätt att för en fast-ställd tid bli borta från arbetet för att sköta en sjuk eller handikap-pad närstående, speciellt då vård-

ansvaret gäller dygnet runt. Av-talsmöjligheterna för arbetstagare med lättare vårdansvar bör också tryggas genom lagstiftning. Lika viktigt är att samtidigt garantera arbetstagarens rätt att återgå till sitt förra arbete.

JA NEJ79% 21 %

Nytt från Akava

Akavas förbundsmötesrepresentanter utnyttjar hushållsavdraget

n Tidningen Akavalainen fråga-de representanterna vid Akavas förbundsmöte om deras inställ-ning till avdraget för hushållsnära tjänster. Sammanlagt 47 personer besvarade enkäten. Fyra av fem

har utnyttjat eller ämnar utnyttja avdraget.

Akavamedlemmarna har ut-nyttjat avdraget för reparation av värmesystem, inglasning av balkonger och nyinstallation av

värmesystem. Städservice var den mest använda formen.

Många har även använt avdra-get för hjälp åt egna föräldrar.

AKAVA LEADERSHIP PROGRAM, ALP Akava-yhteisön ammattimaisen johtamisen kehitysohjelma

Ensimmäinen ohjelma alkaa lokakuussa 2009, ilmoittaudu mukaan!

Ohjelman tavoitteet Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat:

Kehittää osallistujan strategista näkemystä, kykyä tehdä strategisia valintoja ja tulkita niitä käytäntöön viennin kan-nalta omasta roolistaan käsin. Opastaa, miten lisäarvon luominen tehdään mitattavaksi ja samalla johdettavaksi. Miten liideri käyttää tuloskorttiohjausta tehokkaasti hyväksi eri tahoja ja ihmisiä johtaessaan. Kuinka erityyppisten ihmisten kanssa parhaiten saadaan asiat hoidettua. Miten energiaa luodaan työyhteisössä ja kuinka työryhmä saadaan toimimaan. Luoda kokonaisvaltainen kuva omasta johtamisesta, sen kehitystarpeista ja auttaa osallistuja loikkaamaan seuraaval-le tasolle omassa johtamisessaan.

Ohjelman tarkoitus Akava Leadership Programin missio-na on tuottaa tiikerinloikka järjestön johtamisen alueella niin osallistujalle itselleen kuin mahdollistaa Akava-yhteisön kehitysloikka hyvän johta-misen avulla. Kenelle ohjelma on tarkoitettu Akava Leadership Program, ALP on tarkoitettu Akava-yhteisön liidereille. Se sopii niin johtajille, päälliköille, luottamustehtävissä vaikuttaville, niin vaikuttamaan työssään joutuville asiantuntijoille kuin järjestöuraa suunnitteleville tulevaisuuden vaikut-tajille. Ohjelma muodostuu kolmesta yhteen nivoutuvasta osasta.

Esityöt, workshoppien aikana tehdyt tavoitteet ja sovellutusharjoitukset sitovat workshopit osallistujan omaan vastuualueeseen, sen johdettaviin asioihin ja ihmisiin. Osallistuja kautta myös hänen lähipiirinsä on mukana kehitysprosessissa. Workshopit kytkeytyvät toisiinsa ja niistä muodostuu kehityspolku, jonka aikana osallistuja oppii uusimmat menetelmät strategian johtamiseksi käytäntöön, muutoksen viemisen ihmisten kautta todelliseksi, ihmisten energisoimiseksi Akavalaiseen järjestötoimintaan. Koko kehitysmatkan ajan osallistujalla on professionaalinen ohjaaja käytettävissään. Akava on tehnyt partnerisopimuksen ohjelman suun-nittelusta ja toteutuksesta VIA Groupiin kuuluvan VIA Leadership Academyn kanssa, jonka kokenut tiimi vastaa ohjelman laadukkaasta toteutuksesta.

Miten saan lisätietoja Sisältöön liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä VIA Groupis-ta Arto Kauppisen puoleen joko puhelimitse 0400 417 497 tai sähköpostilla [email protected]. Ensimmäinen ohjelma alkaa 28. lokakuuta 2009 ja päättyy syyskuussa 2010. Ohjelmat tullaan numeroimaan. Ohjelman hinta on 4 990 euroa (+ alv) sisältäen:

Ohjelman mukaisen opetuksen ja materiaalit Esitöiden organisoinnin Akavan johtamismoottorin mittauksen ja kaksi muutosmoottorimittausta Omien sisäisten ”asiakkaiden” palautteen Johtamispalautteen Oman ihmistyyppimittauksen Aivodominanssimittauksen Jaettavat kirjat ja artikkelit.

Esitepyynnöt ja ilmoittautumiset VIA Groupiin sähköpostilla: [email protected].

VIA Group, Westendinkatu 7, FI-02160 Espoo, www.viagroup.fi

Documents

Akavalainen 3/2009