Kpl 11: Aistit

Nkaisti Silmn verkkokalv olla n.70% elimistn kaikista aistinsoluis ta.

Nkaisti Verkkokalvolle suuri mr informaatiotaaivojen nkkeskus suodattaa tilanteen kannalta olennainen tieto Aivot tulkitsevat nkemns

Nkaistimuksen synty Sarveiskalvo, linssi ja lasiainen taittavat silmn tulevaa valoa kuva taittuu ylsalaisin verkkokalvolle, jossa sijaitsevat aistinsolut Linssin avulla kuvaa kohdistetaan ja tarkennetaan. Verkkokalvon kahdenlaiset solut: tapit (vrit) ja sauvat (valo, hmr)

Tappisolut Vaativat kirkkaan valon, jotta vrit voidaan aistia

Sauvasolut Toimivat hmrss ja valossa (mustavalkoinen kuva) Eniten verkkokalvon Verkkokalvon keskuksen keskell olevan keltatpln liepeilt reunoille alueella, mys pelkstn keskikuopan alueella Mr 6-7 miljoonaa 3 eri tyyppi: sinisen, vihren ja punaisen valon tyypit: tietty valon aallonpituus vaikuttaa, aivoissa synnytetn vriaistimus Mr 120 miljoonaa Rodopsiinin (nkpigmentti) hajotus saa aikaan valon voimakkuuden aistimisen. Nkpigmentin muodostus vie aikaa!

Kuuloaisti

Kuuloaistimuksen synty Korvalehti ker taajuudeltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia paineaaltoja, jotka muutetaan korvan sisss hermoimpulsseiksi. Paineaallot siirtyvt korvakytvn ja saavat trykalvon vrhtelemn vlikorvan kuuloluut alkavat liikkua Liike saa aikaan siskorvan simpukan sisll olevan nesteen liikkumisen mekaaninen rsytys kuuloaistinsoluihin

Kuuloaistimuksen synty Simpukan neste saa simpukan karvasolut taipumaan ja tm aiheuttaa impulssin, joka siirtyy kuulohermon kautta aivojen kuuloalueelle. Miksi nen suunta voidaan paikallistaa nkemtt nen lhdett?

Desibelitaulukko 0 db kuulokynnys 10 db lehtien havinaa 20 db esim. tyhjn studion kohinat 30 db kodin pohjahly 40 db konserttisalissa hiljaisin pianissimo 50 db normaali keskustelu 60 db kovaninen keskustelu 70 db radion kuunteluvoimakkuus 85 db diskon meluraja 100db telakka tai katupora 130db kipuraja yli 130 db net ovat vaarallisia kuulolle.

Siskorvan tasapainoelin lhettvt asennosta, liikkeest ja suunnasta tiedon aivojen eri osiin.

Maku-ja hajuaisti Kemialliset rsykkeet saavat aikaan aistimuksen: molekyyli tarttuu aistinsolun reseptoriin ja saa aikaan hermoimpulssin synnyn. Makuaisti: Perusmaut: suolainen, makea, karvas, hapan ja umami.

Kielinystyn makusilmut Kielen pinnan makusilmut reagoivat kemiallisiin rsykkeisiin ja rsyke siirtyy makuhermoja pitkin aivoihin.

Hajuaisti Kemialliset rsykkeet ilmasta tai veteen sitoutuneina. Tarkempi kuin makuaisti Hajusolut sijaitsevat nenontelon katossa. Niit peitt limakerros, joten aistittavien molekyylien on ensin liuettava, jotta rsyke saadaan perille. Solut uusiutuvat usein Lopullinen hajuaistimus syntyy aivojen hajualueella.