vovOOl/2434/AM/56-58

7t!er-1

_1

Outokumpu OyMalminetsintäosssto

OUTOKUMPU

-1

_1

27. [ lQ'R.) •.. J.,

Viitteenne Kirjeenne ViitteemmeAMla/AE

Lampinssari26.6.58

t .NKI:PöökonltoriPostios.: Helsinki, Malmink. 16Söhkeos.: KumpI!'; HelsinkiTelex 1141Puh.: vaihde 10510

·Oheisena lähetämme kopion Vilmingon alueen tutkimuk­sia koskevasta raportista.

,

~

OUTOKUMPU:KaivosPastios.: OutokumpuSähkeos.: Kum~u, OutokumpuTelex: Kuopio 7613Puh.: Outokumpu

AIJALA:KaivosPostios.: AijalaSöhkeos.: Kumpu, Koski as.Puh.: Perniö, Koski 59

VIHANTI:KaivosPostios.: Lampinsaori

n-IOOS.: Kumpu, Oulainen• ", Alpua, Outokumpu

YLOJÄRVI:KaivosPostios.: TampereSöhkeos.: Kump.!:!l YlöjörviPuh.: Tampere u 070

HARJAVALTA:KuparisulaltoPostios.: HarjavaltaSähkeos.: Kumpu, HarjavaltaPuh.: Pori, Kuparitehdas

PO'RI:MetallitehdasPostios.: PoriSöltkeos.: Kumpu, PoriTelex: Tampere 4201Puh.: Pori 1701

" A 8 (kaukopuhelut)

KunnioittaenOutokumpu

pstaAimo Mikkola

o y

\\ 1. 659. 10.000. 5. 51.

AVAINSANATGEOLOGIA: kallioperä, lohkareGEOFYSIIKKA: geofysikaaliset tutkimuksetGEOKEMIA: näytteenotto, moreeniMUUT AVAINSANAT: kairaus, malminetsintä

Aihe 1a tutkimusten vaiheet_._--~~ ------" --"-

Kesällä 1951~ Vihannin ka.:17oksen ltthest;yessä tuot nt.~. lJaihe ';'

ta tulJ alueen malmivarojer'. 'cutklminen hY'~Jin aktl)(:!111ksi kJ'~ ym;rIi>~

sek~i" Työ al"" 1t(!tti in tunnetusta es-ltnt~rmf.\8tä j~ la.3.Jen 'et i iin

ympäristöön. Ensimmäisenä ",;-aiheena oli geof'ysiikaiJ.isten t·; :.<:im0.s·,

ten suorJttamJnen lcaivoksen väli"'cämåssä r'heisyydes .....ä.'cur ~avn_n 1

talvena laadi t tiln suunnt te lmat myöskin yli1päri~:tö$sä ole:Le: mag>

neettisten häiricja1ueitten ''" Kuuhlw.Ylio'y Haapanevi3,j> Vilmi k(,; Ra:u··'

kinen" Kuusirat-i ja Rultkinen = tutkimiseksi 0 Slihen stsä l;lli~tt:al

geologinen kartoi,tus ja lohkare-etsinnät (maist. Koskine + 2 loh·

kare~etsi,iää)0 SamanaikaIsesti tehtiin votmakaE.ta propag nd:·~ <ifl.,-va11stustyötä kansannäytteiden saamiseksi. Tämän seurauI-:: en: tult

kaivokselle runsCl,asti ki 'lilähetyksiä Jl joista mielenkiint ds:nmaksL

osoittautui maanvil,j $ Olli Näsäsen Rants11an Savalojan k'lä:o tä

löytämä rikkikiisu~sinkkivälke~kupar1kiisupitoinen lohka'e. :(Pal~'

kittu v. 1955). Koska tämän lohkareen saattoi olettaa 01 var lä..~=

töisin jo tutkimuskohteeksi otetulta Vilmingon alueelta ".;:" 12 ,T

kaivokse 1ta suor'a.an 1tää::1 - keski te t t iin työ t tälle suu na..t Le v

Vilmingossa SUOl'Jtettiinmagneett:ls1a ja paikallisia Säh0i~ tä.mittauksia helmi~syyskuussa 1955. Viimeksi mainittuja ja kai ~iln

maa11s=huhtlkuuS2a v. 1956. Samana kesänä suoritettiin 1'~-lk::"e= j'

kalliopeditutlctimuks1a Savalojan = V11mingon alueella (Yl 0P111as:

Pentti Markkanen ja ka.ksi apulaista). Timanttlkairaukset v.L.i tet=

tiin kesällä 195G ja jat~ruivat ne helmikuuhun 1957. Gra'J' ;ne" .:,iset

mi ttaukset suori t.ettlin ~(esällä 1957 ja saman vuoden syk yl.': 3. lce~

rättiin näytteet myöskin geokemiall1sta tutkimusta varte ~

Seuraavassa käsitellään nältä tutkimuksia ja niientulok··

aia yks1ty1skohtaisestia

lLal11o'p',erähavainnot

Alueella on tavat;tu Vihannin oloissa piOjkkeuJ{~el 1S':1 :C1.:iD.'

saast1 kalliopalJastumia, joista osa kriitilliseksl kata tt~ ~alta

häiriöalueel ta. Näistä t',~hdyt havainnot ;vhdessä kai:r'cmst 10' t~~n

kanssa ovat mahdollistan0et geologisen yh1tskuvall muodos a,m~ ~en

alueesta,.Tämän mukaan Vilningon hiUrlöt l:Uttyvät liu.skevLih:k:lceo""

seen, ,joka muod,ostaa $-s"l,untaan 8uk~avan pe,:::·abellll=t:nv.oto se>: lf.aar':2't

Kaaren ulkoi>eUl~,oil18. kciate-et \F1että~J;:;t ulospäin (25J(}~6C:;),. ikä

vlittaa antikl:LJ_nJ.~rakenteeseen.Potmuakselia .... i tosin :::·le .päästy

mi ttaamaan ktlin yhdestä. pienoisp imusta (141/Pr1=56) 9 SD :.nt

N2S0\1l j 5°.Lj USkei! "öhyke rajoi ttuu ~A/ ~ N ja. E=puolel1a suur: ...:au uneesa2T

granodioriittiin tai graniittigneissiin. Näiden kanssa <on' aktissaon vaihtelevassa määrin s8.rvivälkettä sisältävä, selväs~;i "iuskeJ,

nen, epäselvästikerroksel1tnen kiilleliuske muutaman s'ida, metrln

levyisenä vyöh;y}~keenä. Kl=kaaren slsäpuolella pääklvila lin on

pal,jastumlen muL:aan hien.oY'akeinen~ tum.ma, epähomogeenis'~st karsi~

mineraaleja (di--sdk) si.sältävä kvarts:l.ltti, joka useimrr tss: tapa'Jv'o

sissa sisältää pieniä ms.täriä riklci- ja magneettikiisupi ('ot~ ttaoNurmelan talon l.uona olevassa paljastumassä tavata.an lisä.k,ci satu.­

naisesti kuparikiisua ja sinkkivälkettä. Muutamissa paljas'um1ss~

(es1mo 1)7/PM-56) kvart:.:;iitti on selvästi kerroksellist:l" oka

.. rapautur..eessa lG;1.11ion pinnassa ilmenee tummempina ja va~18, mpina

kerroksina sekä raesuuruuden vaihteluna. Ki:i.aup:t.toisuud ,:. "'t joht .1t:l;i:

kvartsiittlpalj~\stumat ovat ruosteisia.

Timanttlkair'auksissa on kvartslittimuodostumaan t~" ettv

11:1ttyvän grauvakkama1sia muunnok~ia, granaatt:tkiilleli )~l(' ista.,

.muskovii ttigneissejä., osaksi kordierii ttipi toisla i amf1..\ol. i ttCj1...

mustaliuskei ta ja karsikiviäo Näitä lävistävät harmaa t<..l tlner~,

tava mi~graniitt1.ll apliltti, pegmatiitit tai dioriitti·:,aitelev:l:t

paksu1sina juov:Lna.

Lohkarebavainnot:

Alue I jolla Vilmingon tu.tkimuksiin liittyvää lc :\.\{~;,' e=etstl'"

tää on suorit0ttu~ ulottuu Rantsilan Savalojan kylä~ill j' a'ueen

ra,jat ilmenevät oheisesta kartasta. Morfologisesti tutk Ltt, alueon e,lavaa suo~· ,',a kangasms_astoa~ jossa kiviä en suht Q n';uh sti

lu.kuunottamatta eräi tä kar.kai ta Savalojalla.Q jossa kiVJ'iI'Ji on

rtemsa~tao

Heiko:::t\ rikk1~ ja magn.eettlklisupitoisiå l.ohkt;' ~:L a .s.}u:;'"

ta tavatti:J.n sangen run::;;aa~stl ja. erikoisen runsaasti ju !"?i.9avT.l

ojan maasto$;ts,~ josta ('3at.ol{ax~kaalta.) mv. Näsäsen löytä:J. lisu,-~

sinkktmalmilohknre on p 4räi.$in 0 Kiisupi toiset lohl.c$,I'eet" :.J 1.ssr:

kivilaji on Vl1mlngon p91jaatumissa ja kairauksiasa tav~t jen

kanssa samanla.:L::'j.1'-"t kvartsj i t tejD-.t k:~rsia9 rm.lskl;'}vii tti -·k- ti riit< ~

gneis.sejä, kiil<eliuslceitE. ja. amfiboliitteja p muodr;:"'tav ~:t . 0k5l~e~;,

kin selvän SE~,'l[ii.\untaan 3.u1reavan. viuhkan" ~ionka kanta SE~:tu jUl..1.r1

Vilmingon. häir1dalllee113 ~ Eräistä. Savalo~ian pal,iasturai~i 3,; i tatu:;

uurresuunna't ja. parIsta montusta (Satokangas» vrtaa I'<larkka~ ~n pv=

kirja ..:.56) tehdyt suunta.. slaskut antava.t --jokseenkin sam[.tn '"".lloksan:

parhaiten kehittynyt smmta on N50o='5S0W, toinen heikompi !;:300 -90°lt!-

Geofysiika.llise.ttu.tkim'~,_k_s_e_t

AeromagneettlseLla kartalla näyttää Vilmingon hr,ir'],5alue

jotakuinkin vaatimattomn,lta Alpuat"1. suuren ga.brosta joht\lVar, häiriön

vierellä. Mutta siitäkin jo ilmenee häiriöitten erilainE:~n :i,'lonneo

Vielä selvemmin se näky"g maasta käsin suoritettujen mlttauh·;en

tuloks:i.sta. Alpuen gabro on hajaantunut pieniin epäsäännöl:,;_siln

häiriöihin, kun taas Vilmingon alue suurissa puitteissa muodostaa

eteläänpäin aukeavan kaaren. Sen läntinen kryIki on p:ltUUSSH mnassa

kaksiosainen p mutta häir·:!.ön suuruus ja sen dimensiot oVet; rnJlern=missa samaa. suuruusluokkaa. Kyljen kokona:!.spituus on n. ;.i kifl ja

leveys 30o~400 m. Haksimikohdissa on häiriön suuruus no 20(",'-) )t ~'.mutta suurin osa on lOOO~2000 yt välillä. Kulku on rl. N;:'OE,.

Itäinen kylki on sen si~;aan epäsäännöl11sempi 0 Se levenE:8'.''l.aren

kär.je2tä kaalrkoa kohti no 11):2 km:ä laaja.ksi. Kokonaispitt.m;:' on n.

2,5 km. Suurimmat magneettiset häiriöt ovat tällä kyljel1ä; ollen

ne yli ~·OOO Y 0 HäiriBmhks:tmin pituussuunta ei seuraa tc,rks;;ti

kyljen yleissuuntaa_ vacm on eräältä. osalta jokseenkin k.oht:,~suora.s,,·

sa sitä vast.aan.:> n. N70E,. ja toiselta osalta taasen su..mna,~;''la n.

N4SoW jI kun kyljen suunt~, on n. N20vl. Tämä on selitetty Joh"!: '~van

siitä" että kiYila.jit Ol'at poimut'tuneet hyvin loivasti ja !~,;Uriön

aiheuttaja seuraa. tä.tä poimutusta. TimanttUcairaul<s€1t i~ :i, sUO=

1"1 tettu Juuri tällä alu€!ella, lukuu.nottame,tta ka.hta reHd':i,ä <aaren

länsikyljellä~ Magncett;iset mi ttaulcset auori tetti1n ;':eJ li-sYJi's,

kuun aikana 1955 jli mi tta.u.l:~;välineenä oli Arvelan magnetcne'( :'1.

Sähköisistä mitt,ausmenetelmistä osoittautui slirg;r,;;J-mit=

t8.US edullisimmaksi. Se suoritettiin niillä alueilla"joisse: olitavattu magneettisia ane·malioita vålittBrnä,stl näiden rnlttat~,:,ten

jälkeen~ Eräitä täydenn.;rsm1ttauksi8, suoritettiin vielä m;;~a,T. s-huh=

tikuuss?~ Wa 956. Mlttarsten tuloksena voidaan todeta h&:tri 'maksi=

me~ia" jotka. sattuvat jokseenkin hyvtn yhteen eåelläkuvat.lln \tigneet;,

tisen k?,aren kanasa ~ mUn on varsinkin kaaren itäisellä kyl;ellä,

jossa eräät s~lhköiset me..ksimit s~,ttuvat täsmälleen magne~t'! _stenkohd1;111e (j:dAP. edellä kl"'1la.ttujen N70E ja N20W sUlli1.taistel!. 1; ,hdalle:',

Näist.ä, SW~suun t.aan häir:H5maksimi t sensijaan ei'lJ'ät seura& to: ,slaar,; c

T1man~;tikairculkset aloitettiin e .m. hä1riö1tten perw: ~,e( la.

Kaaren länt,isellä ~y'lje:,lä ~1ensij8,a-n ei sghköizi.ä häirHit~: .juuri

es i in....<"lY.

Kun tlma.ntttkairauksien ttllokset eivät näytt.iilnee ': f.1:·'.tavan

riittävä~ selitystä B.rn. häiri5111e, suoritettiin alueelLa ~ielä

gravimetrisiä mi ttauksia kesällä 1957. Nämä ulotett::tJn k)ko häiriö~"

kaarelle u Ml 'ttaui·:set teh"- iin i tä~·länslsuunta.isilla linjc LI};., 100 m

linjavälein ja 25 m:n piste-etäisyyksin. Tu10ksista mainltt~koon,

että magneettIsten ja sähköIsten maksimien kohdalla kaar,m : täkyl~

jil1ä ei ole gravimetrista maksim:la g vaan on se siitä n. 50. =700 m

S\aJ. rvJaksimin muoto on. hY 1r in epäsäännöllinen .ja vaikeasti 'tu:.ki tta=

vissa tunnettuun geologiaan. Koska suurimman gravimetri ·H1:;.noma,~

Iian kohdalle 011 jo aik'lisemmin kairattu reikä, ei grav'.i11e,.rinen

mit auska.a.'1 antanut uutt3. vihjettä kairausten jatkamisel:.e.

Geokemlalliset tutkimuks0t

Syksyllä -57 suoritettiin kriitilliseksi katsott.\va11a

alueella moreenitutkimus" Näytteet otettiin E-W-suuntais .3.·.::,avi­

'metrauslinjoja ~~ tkin 25 m~n välimatkoin ja 200 m:n linj.:,v~L!.GinQ

Näytteet otett:Un humusk':u"roksen alapuolella olevan vaal·~nt'meen

uuttumi!;3kerroksen alapuolelta moreen1sta tai hiekasta. K:,.nK-' ;;;mailla

käytettiin näytt.een otossa lapiota ja lastaa, suolla. kai"'aa.., Näyt=

teenottosyvyys\raihteli O,1·<},3 m sen ollessa keskimääri: .(, 1 ID.

Näytteitä otettU.n kaikkiaan )66 kpl, joista kai:ls'-,;!. teh<>

tiin dithizon-menetelmällä Zn-määräys ja osasta näytteit~: C~~mää­

räys. Tulokset l1meneYät liitekartasta. Zn~pitoisuudet v;,lht'~levat

lO-M70 pprrA ja näiden arvojen ohella esiintyy vain satunna.,; se;:'ti yk~T

sittäisiä korkeaw.pia pit:)isuuksla maksimin ollessa 1)0 P' ',n ".1.

Cu-pl toisuudet vCilhteJ..av;-~.t 0-50 ppm ja ainoastaan kahdes:a, .: :Ls·~

teessa todettiin näitä ~nuremmat arvot (75 ja 100 ppm).

Tämän mUkcaan morn;eni tutkii11US e i VOi}~lJ.t anta,a \rih, !~: 1"~ '"i.

l1!~l1dollist;en puhkeamien ·)aikasta.

Timanttikairauks~t

Ensimmäiset 5 re Udiä katrattiin N-·S suuntaiseen,l-"c: Li11in

vo:tmakkaimpien magneet;tv~ten häirLöiden kohdalle. TälUSi;, 11 '!leni,

että r. ,iät meni 'iJKt; 1~11ei: rakenteen ~uunno"ssa~ jonlra liuoI :31JrofU~~"

lisuUo'1.taa kä·· ns':'tiin 65"E~ Kai.cs:l. '"l1U.me1stä reikää lntira:,t.i·· 'j liufi;=

kek~a:i"en vI-reunaan.'! jonk', V':..:trJksi profLilisi.mnta oli jäll( '-':-:D'lUutet·",

tava.

karsjho:ri~(.mtt;t. V5_:imema:Lnltussa 't;avattiin SY'f.Yl: 11ä J.16,)"·1: '5,90

(2,51 m) ke,rsihorisontin keskellä kr>rnpa.kti magneett1ki:ts:'ia~,'liJ'

jos~a lisäksi aiw~l satl»naisesti Zns ja Cuk.

,yrit-

tiin l:ivtstämään ectelH maini t.tu FE:k~ri1alm:l. ja se tavatt i1: .,in~

'llärnän jälkeen kairattijn 2 reikää (421-422) edellisen 8,115. mutta

näistä vain toinen (42]) tapasi heikkoa mine. alisatlotB~ jssa olikl... itenkln sinkklvälkettä hieman l"unsaarmni-n. Paras pito:!::ut'.·~:p'

O~90 m:n matkalla 1 9 6 ~: 2n.

Minera... isoitum't;ta. karsihorisontt1a 01t31 ollut ai!etta

seurata syvyyssuunn.8ssc" mutta käytettävissä olleen kor:;::;er kapasi"'

teettj {200 m} ei antarut siihen mahdollisuuksia. SenVl,UkE' ko~

hor:i.sonttia pää.tettiin seu,rata pituussuunnassa 100 m:n prcY'iilivä=

leino Seuraavassa prof:lilissa kyllä lcarsihcrisontti tayatt:': inkin

kahdella reijällä (424) 426) f mutta minerallsatio oli [,aH,,;ntyn;yt

satunnaiseksi r:lkki-ma€;neettikiJsupiröttee~siG

Edellämainittu~en lisälcsi kairat'tiin vielä yksi et 'lllnen

reikä 11us!cekaaren kesLiosaan magn. ja sähko hä.iriön ker;:,di' .le)l mut'~

ta mineralisatio osoittautui tässäkin hyvin heikoksi rJkkj·magneet,

tikiisupirotteeksl.

Reijät 4)2 ja J;34 kairattiin liuskealueen \v=ren~a: :.e s josst

myös oli todettu selvät magn. ja sähk. häiriöt. Häiriöt t,:ettiln

aiheutuneen hejkosta F~k-p1toisuudestakiil1eliuskeessf.

3euraav'at 14 rf:lkää ka1ratti1n:

r-:::-r .J.CE.0rdin~t1;-=--"J suu:,ta I Kal t ~ KOkO:. Pit.,J·.,._,.~_(,):tk:ir8'U,""""

f._.:~·N:O L:: ~-L y~__L~ ~~ I ~ _ _._ "

1'1 ~ ! :'6 "'80 c::67 ~'f\OI N I "'5° Ii::,9. SC- 7. 6~,PJ"j-. J. ,--r. :J J!. ''',j I / .JI u ..<' , '"T

.~ 413 460480 567~;OO N I 35° 215,76 5,79414 46.360 567.300 N 40° 204,46 7,00ln6 4601801567 .. 300 N I~Oo 198 8 32 8,82417 460180 567.300 N 65° 189~21 8~78

419 J~60324 567.;';60 S65°w 50° 196 9 74 5,004:21 46~361 567.)60 S6SoH 60° 222,16 4,~22

146.3861 561J97 365°\4 60° 233,1) 6,5J~-4 2t~ Il~6. 4.52 J 56" J·oO S650\-J 65° 219.1' 96 3, 6~426 Il~6.!~'191 561.)28 1· 365°\>1 6:50 2111'36 4~Oj1!,28 ~ l}6.232 J 567.;60 K S65°vi 42° 206.335 I 6,964)1 I 46. 2}38 1 566.Ggo f 3650 W 1~5° 187,49 . 7»69

1 il}2 .. 46.510 1 565.934 , I S61°10 I 50" 208,78 I ~l. 03i~~~2~_ i 1~§~g,~.Q1565.!~84-,-- J__S61o~Ll2Q~...-lOl!}08 J,,_.~ ... 9lJ)8 _,_,

Yhteh:;n~ä .... , 2760I'35:t6,J;O

·Lohkaretutkimustan perusteella on voitu todeta j,ks,enkin

selvä SE",suuntaa':l aukeav:1., lchkarevhlhka, Jonka kanta sat ~u:u jokseen~

kin hyvin Vilm1ngon häirlBalueelle. Kivilajit ovat suurelta osalta

samoja joita on tavattu paljastumissa ja timanttikairaretri! sä ko.

alueella. Täsmälleen Näs~sen lohkareen tyyppistä kiveä ei ~ iten­

kaan ole tavattu kallioperässä. Kiisumineralisatiota on läv stetty

timanttikairarei ':Lssäkin, mutta cm se ollut magneettikii';;UH. ktm

Näsäsen lohkare on rikkikiisua .ja sinkkivälkettä. ~rärl1än Id :ummin­

kaan tarvi tae rnerki tä 51 tä, etteikö m;vöskin Näsäsen lohk'lre< n läh=

tökohta voisi olla nyt tutkitulla alueella.

Geolog1sQsti alue näyttää lupaavalta, jos vertauskci daksl

otetaan Viha.nnin kaivos. Vilming~m kivilajit on todettu:al.,a,stu--:

mista ja kairasydämistä ~amoiksi kulu kalvoksellakin~ Erl.ma iloi ta=

,.nee pitää .Kumm:1.nkin s1 tä~ että Vilmlngossa on runsaammin D$ .. tUJn~

raia kvartsii tte ja (ainakin paljastumissa) kuin kaivokseLLa ... ? että

yhtä ma.J:ltavaa kal'si·~dolo''Uiittihorisonttiaei ole tavoite;tu Myös=

kin poimutuksen laadussa lienee erOil. Vilmingossa poimut~J.s ··'·yttää.

olevan l1yvin loi vaa .. kaa.teet n. 20-30° po1mun kyljillä .. \un ~{alvol{>

sella pcimut ovat pystyjä ja pakkautun,eet tiiviisti .. kaa;eG: ovat

kyljillä jyrkkiä. Eroavaisuus ilmenee myöskin siinä.9 etti V' lmln=

gossa on antikliiniraken.'le 1I kun taas kaivoksella. on synkUL irak(?n~

ne. Nämä rakenteel11set~roavatsuudet saattavat olla tap);ic,si \Ttl"

mingolle.Geo:f'ysiik:alliste::l häiriUi tten aiheuttajaksi void;;;,an olet=

taa liuskemuodos t.umaa. S lsäl täväthän. musta kvartsi. i tti j~ k,:rsi

aina hiukan magneettikiisua. Ede1.11nen varsin rmlSo~a$tikLn r3.i~'

koin, m·:J.tta hYV::dl hienorakeisena. Kun tummissa kvartsi i t" 18i 3. on

grafiittia - paikoin ne muuttuvat mustiksi 11uskeiksi - Vt idaan

myöskin sähköinen hätriö selittää e Samoihin kivilajeihin 1j'l:; ttaa

myöskin gravimetl'isten h'iiriöitten epäsäännöllisyys.

Geokemia:c.llöista tutkinn.\ksista on niin ",rähän l{ok~i H sia.~

että niiden merk~.. tystä 0::1 vaikea arvioIda. Mutta se kumm ~n~< ~l käy=

nee selvin.e· ~ ('3 ttä ml tääl.'l huome;ttavaa raskai tten metall:Hn . ·onzentra

tiota ei VilmingDn maa.pe~"'ässä ole ~ m:tkä merkinnee my(5ski~} :;:~, Ui,

ettei mahdollint'n malmie~i1ntymä pl.lhkea pinta.an"Kaiken e,jel1is;en per,-a~teel1a ei vielä kummini{l~an "{O da

sanoa varmuude.lla,että ;"Jäsäsen lÖjrt.ämät lohkareet Rants n,':1~ .sa"al~

j ön 1 ~;';"{-a·· '''-<0.'''''''''- p"'''''':':i''"''''"' "'~r4- tn"'k·jtu~''''a 17··"'1""v'''· ...n ""-" "'1'.... ",o ~ Ky ..1.~O '<.." (1.1. .L~:J) ,l- b' u,l.t \;:; t 0. bi2> .»..•1..!. äi-,j V \A. Q., .... _ ..,t... ~ \.1 .1. .l.e~ J....,L.6t.J ,. .1... ".J.' v 1t,4,;.t. v

''7, 0

Mikäli alueella olisi laadultaan sellainen kiisukonsentrai·io kuinlohkareet osoitta\·"at olist sen pitänyt tarttua verkkoon. Mi.:.hdolli ao

suudeksi jää, että konsent~ratio on niin pieni, että sen l"vtäminen

tällaisessa maastossa {ln pelkän sattuman varassa. Toinen f;';:;.hdol1i c•

suua on, ettei:~ohkare olekaan peräisin tääl täo Vaihtoehtut.seksi

lähtökohdaksi voidaan (-J.jatel1a nyt tutki tusta häiriÖalueee.~a SE~

suuntaan olev~ edellistä heikompi aeromagneettinen rnaksimL Tämä

maksimi sattuu, Vilmingon kaaren i täiselle kyljelle n. 3=5 L1n pää=

hän tSli t~u Sen pituusakseli on ~cyljen suuntalnen ja näyttr1.si muoo~

dostavan luonnt:lllsen jatl-wn sille. Myöskin Savalojan l::>hk'~.reviuh,~

kaari se sopii mainiosti. Tilaisuuden tullen olisi alueelle, suor.i-,

te/ttava geofysilkt.l.lliset tutkimukset~ Paljastumahavaintoih::n ei

slellä ole mitään rnahdollisuul{sia" sillä häiriö sattuu. ke~",:elle

SravBa suotaQ

rrästä raportista on maista Isokangas kirjoittanut '-:allio­

.,~ perää» lohkare:t ta, timc:nttikairausta ja geol\:emiallisia. tut!cimuksia

koskevat kohdat.

Lampinsaari kesäkuun 17 pnä 1958

Aimo Mikkola

Liitteitä

Suhde: Pllrt.

1i,

"';;!;:7~o/Pff-fi~t:Io 166/PIf.J,f

- ~.,' 129I.tK~SS

1-::---:---·1---11-'20000 rark.

~--I---IHyv.

19J!.JK'5>______t,..::!pN:::.=:"~r"'~.:<.v------'I::--t 7/#

\\\\.

\J."" .

~"'I;y..N'~ \ B

"••• \'j'-D/Prr. \ ""• < °

P/f-S6 ~ \ 'i° , <>::J \

~ \~ -a ~0·. Q.0.\0',

\ "---k:-'-.---~~9A::_--____j 71/;6

"'~'~f"5$

\\\\\\\:,--------1 7114\\\\\\\\

J

"-'- "

·~i6'91.t,f.jf-\,.,

\\

~ -~ ---'-\-\---1----------1 7/1,7

OUTOKUMPU OyVihantl

.. Fa/jq~tlJ.!!!.qkar.t!q _ ... y!l!!!l.i]gqrl....a!l!fel.tr:l. .

-----;t--~ - -., HovlOlrrJflgos

Liuskeisu(I,J ja verJymä

Kerrokse/Ilsuus

Poimuokse/i (pienolJpolin.)

Loh!<areviuhkan rajat

17m. KoirauS

'"\II

II

II

II

II

I

'1I

III

II

II

........

-- - -----

"\f', nensuu'.

LWl\.i.jo.rvi.

" I, , --. • , , --.. , ,

18I , , -<::'z "Af II. ." \\ M

~ "

\\.\\.

_..!'.i(!.~. __?'.. __.. __

1I

1,~87/PIf-f6~ v /44/PIf ..15

(--'. 129/.;/t'$$

Suhd~: Pllrt.1----1----1

/:20000 Tork.1-:-:----1----1

Hyv.

\\\\\\

-+-----t--\:,-------i 7M\\\\\\\\

\

\

"

\\

\.\

,,19JfJ/t-;;­h p/~ 1(1 (~/6)

------1--'---'- ------1:------171*"

.pq/,jr:!..!.t'!.f!l.r:!/!.c!!.f!p...,.. ..__, __..V/!Ifl/(J9qt] .. {].!'!~e.!tq __ __. __..

~ --

• ~79/PfoNr

0).''''

OUTOKUMPU OyVihanti

"""

-\----1---''':- ---------'';-------+----------~71''7

""

,

LiUJh'lJUI/J ja vl'n'lmä

Kerrokse/ltsuus

Poimuakse/i (pienoispolin.)

Lohkareviuhkan rajat

,

" _" Houlolrtmqas

-,'-14."\

II

II

ffI

I,,I

i,,,f

f,I

f,

,

I

""

:". Savela

\\r-F

--- 0?'l', P, ?0,

" p"

\

\

""~" ISD/P/f Jö

\

o

t •• Tiensuu"

o

VÄR/SELlTYS=<"t""-500t = 500"-1000<'

Lum.i..ia.r~\.

,/ f \ \

, I \ \, , ,A r-I-----j"j/-.----,'Md----"\'J,\-L',',-------'.......'~~m'..,--'----.:",---"";'~:O-----T---""---'---II B