639/AKM TAMMIHIIREN ALUEEN … · puistomuuntaja, jonka siirto ei ole mahdollinen. Muut sähköjakokaapit on siirrettävissä maksusta. VE 1 Lenkkikatu, jossa pientalotontit (14 kpl)

Heinolan kaupunki - Tekninen toimi – Maankäyttöosasto – 14.3.2011

639/AKM TAMMIHIIREN ALUEEN

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

Asemakaavan muutos koskee Jyrängön (20.) kaupunginosan korttelin 49 tontteja 6 ja 7 ja korttelia 51 sekä niihin liittyviä virkistys- ja autopaikkojen alueita.

Asemakaavan muutoksella muodostuu Jyrängön (20.) kaupunginosan korttelit 49 (osa), 51 ja 98 sekä virkistys- ja katu- alueita. HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄT: Vireilletulo: Tekninen lautakunta 18.01.2011 Tekninen lautakunta: Kaavaluonnos 18.01.2011 Kaavaehdotus 29.03.2011 Kaupunginhallitus 30.05.2011 Lainvoimaisuuskuulutus 13.07.2011

Asianumero 5828/41/000/2010 selostus 639/Akm 2

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

639/Akm Tammihiiren alueen asemakaavan muutos Asemakaavamuutos koskee Jyrängön (20.) kaupunginosan korttelin 49 tontteja 6 ja 7 ja korttelia 51 sekä niihin liittyviä virkistys- ja autopaikkojen alueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Jyrängön (20.) kaupunginosan korttelit 49 (osa), 51, 98 sekä virkistys- ja katu- alueita. Kaavan laatija: Kaavasuunnittelija Irene Översti, Heinolan kaupunki

1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Jyrängön eteläosassa. Alueen vierestä alkaa laaja metsäalue, joka ulottuu Vierumäelle saakka.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavalla osoitetaan rivitalojen korttelialue pientalotonteiksi ja kahta kerrostalotonttia muutetaan. Toinen niistä on jo rakentunut. Kaava-alueen kerrosala on 7100 m². Alueelle tullee asumaan yhteensä noin 100 asukasta. Kaavan pinta-ala on 4,5 hehtaaria.

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Luonnosvaiheen havainnekuva Liite 3: Tilastolomake Liite 4: Lausuntojen vastineet Liite 5: Asemakaavakartta (1:2000) merkintöineen ja määräyksineen, johon

liittyy Rakentamistapaohjeet 639

Kaava-alueen pohjoisosaa.


2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin olennaiset vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja

arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville laittamisen yhteydessä. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnosta ja OASia 18.1.2011. OAS ja luonnos olivat nähtävillä kaupungintalolla maankäyttöosaston

kaavoitusyksikön ilmoitustaululla, Kirkonkylän Kyläpirtillä ja kaupungin internet sivulla 26.1.-9.2.2011. OASin nähtävillä olo jatkuu kunnes ehdotus laitetaan nähtäville.

Tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta ja rakentamistapaohjeita 29.3.2011.

Kaavaehdotus ja rakentamistapaohjeet olivat nähtävillä kaupungintalolla maankäyttöosaston kaavoitusyksikön ilmoitustaululla, Kirkonkylän Kyläpirtillä ja kaupungin internet sivulla 6.4.-6.5.2011.

Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen 30.5.2011. Lainvoimaisuuskuulutus 13.7.2011

2.2 Asemakaavamuutoksen sisältö Alueelle on osoitettu 14 pientalotonttia ja kaksi kerrostalotonttia. Toinen kerrostalotonteista on rakennettu. Suuri osa kaava-alueesta on virkistys-aluetta. Pientalotontteja varten on osoitettu kaksi pistokatua, joita yhdistää ohjeellisena alueen osana/leikkipaikkana osoitettu kevytväylä.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaupunki toteuttaa katurakentamisen ja tarvittavat istutukset puistoalueeksi jäävälle aukolle. Postilaatikoiden ryhmittely toteutetaan postin jakelusuunnitelman / kaupungin ohjeiden mukaisesti.

Kaava-alueen eteläosaa.


3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueella on vain metsää, hakkuuaukkoja ja yksi kerrostalo. Ympäristössä on matalia omakotitaloja, yksi- ja kaksikerroksisia rivitaloja sekä nelikerroksisia kerrostaloja.

Lammaskallionkatua kaava-alueen lounaispuolella. 3.1.2 Luonnonympäristö M a i s e m a j a l u o n n o n o l o t Vanhan kaavan tonttialueilta on hakattu kaikki puusto. Nyt laaditussa kaavassa tonttialue on pienempi. Maasto kohoaa loivasti kohti alueen keskustaa, jossa jyrkempi nousu kumpareeksi. Maaperä on GTK:n maaperäkartan mukaan moreenia, jolloin rakennettavuus on hyvä. Mäntymetsän lisäksi kasvillisuus on hakkuuaukolle tyypillistä horsmaa ja vadelmaa. Eläimistö lienee niukka. L u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Alueella ei ole mainittavia kohteita. P i e n i l m a s t o Etelä-länsirinteenä alueen pienilmasto lienee itsessään hyvä, mutta pohjois-puolella sijaitsevat kerrostalot muodostanevat tuulitunnelin. V e s i s t ö t j a v e s i t a l o u s Alueella ei ole avovesistöä eikä se ole pohjavesialuetta.


M a a - j a m e t s ä t a l o u s Alueella oleva metsä on lähivirkistysaluetta. L u o n n o n s u o j e l u Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä ei ole suojelullisia erityiskohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö

V ä e s t ö n r a k e n n e j a k e h i t y s k a a v a – a l u e e l l a Lähialueen asujaimisto on monipuolinen sekä iän että sosiaalisen rakenteen suhteen. Asukasmäärä on useita satoja. Y h d y s k u n t a r a k e n n e Yhdyskuntarakenne on melko tiivis, monipuolinen ja taloudellinen. K a u p u n k i - / t a a j a m a k u v a Eri asumismuodot ovat selkeästi omina alueinaan ja muodostavat arkkitehtuuriltaan, mukaan lukien värityksen, yhtenäisiä osa-alueita. P a l v e l u t Päiväkodin piha rajautuu kaava-alueeseen. Jyrängön koulu (luokat 1-6) sijaitsee reilun kilometrin päässä. Virastopalvelut sijaitsevat keskustassa reilun kahden kilometrin päässä. Kirjastoon matka on hieman lyhyempi. Kirjastoauto käy läheisillä päiväkodilla ja kaupalla kahdesti viikossa. Päivittäistavarakauppa ja ravintola sijaitsevat päiväkodin vieressä. Samassa rakennuksessa toimii myös asukasyhdistys. T y ö p a i k a t , e l i n k e i n o t o i m i n t a Lähiympäristössä työpaikkoja on päiväkodissa, kaupassa ja ravintolassa. Pienimuotoista palvelutoimintaa on myös kotien yhteydessä. Ne työllistävät yhteensä parikymmentä. Suuria työnantajia ei ole lähituntumassa. V i r k i s t y s Alueelta on suora yhteys viheralueverkostoon, jossa on kuntolatu/polku-verkosto ”Ilvesreitti” ulottuen Vierumäelle Suomen Urheiluopistolle saakka. Reitin varrella on laavuja ja kotia. Kaava-alueen kohdalla rannan tuntumassa on ”Juustopolku”, joka johdattaa Iitin Vuolenkoskelle. Myös sen varrella on tulipaikkoja. Uimaranta ja venepaikkoja on Koskensaaren tuntumassa reilun kilometrin päässä. Urheilupuisto, jossa on jäähalli, ulkojäitä, pelikenttiä, sisäliikuntapaikkoja ja yleisurheilukenttä, on reilun kahden kilometrin päässä. Samoilta kulmilta lähtee myös moottorikelkkareitti. L i i k e n n e Lammaskallionkadun, Keskuskadun ja Korvenkadun rajaama katujen muodostama kortteli on erityisen suuri. Alueella on tonttien sisäisiä ajoyhteyksiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Ajoradan vieressä oleva kevytväylä johdattaa keskustan suuntaan useampaa eri reittiä. Liikenneturvallisuus on kattavan kevytväyläverkoston vuoksi hyvä. Paikallisliikenne kulkee Keskuskatua. Lähin pikavuoropysäkki on Lahdentien varressa noin kilometrin päässä. Pysäköinti tapahtuu pääsääntöisesti tonteilla.


R a k e n n e t t u k u l t t u u r i y m p ä r i s t ö j a m u i n a i s m u i s t o t Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. T e k n i n e n h u o l t o Alueen kunnallistekniikka (jätevesiviemäri ja vesijohto) on valmis Lammas-kallionkadun varteen saakka. Kaukolämpö on vedetty kaava-alueella olevan kerrostalotontin pituudelta puiston laitaan saakka. DNA:n kaapeli on puistossa nykyisten rivitalotonttien rajalla. Jätehuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. E r i t y i s t o i m i n n a t Kaava-alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole mastoja, suurjännitelinjoja eikä puolustusvoimien alueita. Y m p ä r i s t ö n s u o j e l u j a y m p ä r i s t ö h ä i r i ö t Alueella ei ole melu-, tärinä- tai ilmanlaatuhaittoja. Lähialueella ei ole myöskään saastuneita maa-alueita. S o s i a a l i n e n y m p ä r i s t ö Alue on turvallinen ja sosiaalisesti sekoittunut. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen omistaa kaupunki, ja olemassa olevan kerrostalon ja sen tontin kaupungin omistama vuokrataloyhtiö.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 11.3.2008

Voimassa olevat asemakaavat 24.10.1978 ja 18.9.2006

LIITE 1.1 Rakennusjärjestys 1.1.2002 Alueella olemassa olevat rakennuspaikat ovat rekisteritontteja. Pohjakarttana on käytetty Heinolan kaupungin mittausosaston tekemää

vektorimuotoista pohjakarttaa. Nyt kaavoitettavan alueen pohjoispuolella on asemakaavoitettu kuusi

rivitalotonttia, joiden toteutusta ei ole aloitettu. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.


4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Asemakaavan muutokseen on ryhdytty koska kaupungilla on tarjolla Jyrängössä vain yksi pientalotontti. Vuonna 2006 valmistui kaavamuutos, jossa Lammaskallionkadun puolella olevat kerrostalotontit yhtä lukuun ottamatta muutettiin rivitalotonteiksi. Näistä ei yksikään ole toteutunut. Samaan aikaan toteutustavaltaan erilaisiksi muutetut Korvenkadun rivitalotontit (6 kpl) eivät myöskään ole toteutuneet.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat

Aloite kaavan muuttamiseksi on lähtenyt kaupungilta. Kaavoituspäätös on tehty teknisessä lautakunnassa osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä 18.1.2011.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia tässä kaavassa ovat:

Heinolan kaupunki ja Kiinteistö Oy Heinolan Vuokra-asunnot maanomistajina

naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Päijät-Hämeen pelastuslaitos Vattenfall Verkko Oy

4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella osallistumis- ja arviointi-suunnitelman nähtäville laiton yhteydessä 22.1.2011. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosta käsiteltiin 28.9.2010 kaavapalaverissa, jossa oli ympäristöosaston, kunnallisteknisen osaston ja maankäyttöosaston edustajat. Osallisille postitettiin 19.1.2011 kirje, joka sisälsi kuulutuksen ja kaavaluonnoksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä 26.1.-9.2.2011 kaupungintalolla maankäyttöosaston kaavoitus-yksikössä, Kirkonkylän Kyläpirtillä ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavaehdotus ja rakentamistapaohjeet olivat nähtävillä 6.4.-6.5.2011. Yhtään muistutusta ei tullut. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ehdotusvaiheessa pyydettiin kolme lausuntoa. Yhdessä lausunnossa oli huomautettavaa. Hämeen ELY-keskus ei antanut lausuntoa.

Lausuntojen vastineet LIITE 4


4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kaavahanke on maakuntakaavan mukainen ja mikään valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ei koske tätä kaavaa.

Kunnan tavoitteena on saada uusia pientalotontteja säilyttämällä nykyinen puistoalue. Tavoitteena on harmonisen kaupunkikuvan luominen, jossa uudet rakennukset sulautuvat vanhaan rakennuskantaan.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Kaikissa vaihtoehdoissa on lähdetty siitä, että olemassa olevalle kerrostalolle osoitetaan pari ja itäosassa on leveä puistoyhteys Lammaskallionkadulle. Ratkaisuissa on pitänyt huomioida Jänönkadun kohdalla oleva puistomuuntaja, jonka siirto ei ole mahdollinen. Muut sähköjakokaapit on siirrettävissä maksusta. VE 1 Lenkkikatu, jossa pientalotontit (14 kpl) neljässä rivissä. Keskellä

pieni puistokaistale, joka yhdistää Lammaskallionkadun Tammihiirenpuistoon.

VE 2 Pidempi lenkkikatu, jossa pientalotontit (15 kpl) neljässä

ryhmässä. Kahdelle tontille suora ajoyhteys Lammaskallion-kadulle, jota ei sisäkurvin vuoksi pidetty hyvänä ratkaisuna. Ratkaisu olisi helpottanut olemassa olevan kerrostalon pysäköintiä ja antanut ehkä synergiaetua kunnallistekniikan rakentamiseen. Samantyyppinen puistokaistale kuten edellä.

VE 3 Lenkkikatu, jonka pientontit (12 kpl) siten, että kaava-alueen

keskellä olevan mäen rinteeseen olisi tullut myös tontteja. Niiden ajateltiin kuitenkin vievän puiston arvoja, mm. edellisen kaavan yhteydessä suunnitellun katoksen ja sen näköalapaikan. Puistokaistale kadunsuuntaisesti.

VE 4 Lenkkikatu (tontteja 12 kpl), jossa vain muoto eri kuin edellä ja

samoin syin karsittu.

Luonnoksena jalostettavaksi vaihtoehdoksi valikoitui VE 1. Kaavan vaikutukset on kerrottu kohdassa 5.4.

4.5.2 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Ainut huomautus luonnosvaiheessa on tullut koskien katujen nimiä. Nimet on muutettu kuten huomauttaja on ehdottanut. Luonnoksesta ei pyydetty lausuntoja.


5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 4,5 hehtaaria. Alueen rakennusoikeus on 7100 kerrosneliömetriä, jossa 900 k-m² lisäystä entiseen. Alueen kokonais-tehokkuusluku on 0,16, joten alue on melko väljä. Väestömäärä tulee lisääntymään, mutta vanhaan kaavaan verrattuna vähemmän. Työpaikkoihin kaavalla ei ole vaikutusta.

Tilastolomake LIITE 3

5.1.2 Palvelut Olemassa olevat palvelut on kuvattu kohdassa 3.1.3.

5.2 Aluevaraukset

5.2.1 Korttelialueet Määräyksistä Kaavalla pyrittiin osoittamaan suurempia tontteja etelässä olevan kerrostalon ja läntisen Lammaskallionkadun läheisyyteen, jotta tonteille jäisi suojavyöhykettä. Korttelin 49 pohjoisreunalle ja korttelin 51 AO-alueiden eteläreunalle on osoitettu istutettavat tontin osat suojakasvillisuutta varten. Korttelin 49 neljälle tontille on osoitettu asuinrakennusten ja talousrakennusten rakennusalat erikseen. Samoilla tonteilla on asuinrakennus pakotettu rakentamaan kiinni pohjoiseen rakennusalan rajaan, jotta ongelmia ei syntyisi myöhemmin, mikäli pohjoispuolelle rakennettaisiin kerrostalo, kuten alueen voimassa oleva kaava sallii. Korttelissa 49 ja 51 AO-tonteilla on kerrosluvuksi pakotettu kaksi, jotta kerrostalot ja pientalot sulautuisivat paremmin toisiinsa. Pientalotonteille on laadittu yksinkertaiset rakentamistapaohjeet ja ne on kaavaan merkitty aluevarauksen perään /rto-merkinnällä. Kerrostalotonttien le-alueet on vieretysten, joten on mahdollista rakentaa ja ylläpitää yhteinen leikkialue. Rakentamistapa on ohjattu erillisillä rakentamistapaohjeilla, jotka ovat kaavakartan liitteenä tämän selostuksen viimeisenä liitteenä ja vahvistuvat kaavan myötä.


Kortteli 49 AO Erillispientalojen korttelialue. /rto Alueella tulee noudattaa erillisiä rakentamistapaohjeita, jotka sisältyvät asemakaavaan. Korttelialueen kerrosluku on II, jossa alleviivaus osoittaa ehdottomasti käytettävän asuintalon kerrosluvun. Talousrakennuksen kerrosluku on I. Rakennusoikeus on kullakin tontilla 300 k-m². Korttelialueelle on osoitettu tonttien lisäksi rakennusalat, istutettava alueen osa, rakennusalan sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni, ajoneuvoliittymäkielto sekä istutettava puurivi. Korttelialueelle on osoitettu 4 tonttia. Kortteli 51 AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueelle on osoitettu kaksi tonttia, joista toisessa kerrosluku on IV ja kokonaisrakennusoikeus 1800 k-m² ja toisessa kerrosluku on III ja kokonaisrakennusoikeus 1400 k-m². Yksikerroksiset auton säilytyspaikkojen rakennusalat on osoitettu erikseen. Korttelialueelle on osoitettu lisäksi, leikkipaikat, minimi autopaikkavaatimus, ajoneuvoliittymäkielto, istutettava puurivi sekä johtovaraus. Korttelialueelle on osoitettu 2 tonttia. AO Erillispientalojen korttelialue. /rto Alueella tulee noudattaa erillisiä rakentamistapaohjeita, jotka sisältyvät asemakaavaan. Korttelialueen kerrosluku on II, jossa alleviivaus osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun koskien asuinrakennusta. Rakennusoikeus on kullakin tontilla 300 k-m². Korttelialueelle on osoitettu tonttien lisäksi rakennusalat, istutettava alueen osa, ajoneuvoliittymäkielto sekä istutettava puurivi. Korttelialueelle on osoitettu 4 tonttia. Kortteli 98 AO Erillispientalojen korttelialue. /rto Alueella tulee noudattaa erillisiä rakentamistapaohjeita, jotka sisältyvät asemakaavaan. Korttelialueen kerrosluku on I ja rakennusoikeus kullakin tontilla 250 k-m². Korttelialueelle on osoitettu tonttien lisäksi, rakennusalat, ajoneuvoliittymä-kielto sekä istutettava puurivi. Korttelialueelle on osoitettu 6 tonttia.


5.2.2 Muut alueet VL Lähivirkistysalue.

Tammihiirenpuisto Jänönpuisto

Kadut Tammihiirenkuja Tammihiirenpolku

5.4 Kaavan vaikutukset

V a i k u t u k s e t r a k e n n e t t u u n y m p ä r i s t ö ö n Väestön rakenteeseen ja sosiaaliseen ympäristöön kaavalla on pienuutensa vuoksi vain marginaalinen vaikutus. Kaava ei aiheuta rakennusten purkamista. Kaupunkikuva muuttuu, mutta alue jatkaa länsipuolista pientaloaluetta. Alue on alun perin kaavoitettu kerrostaloille ja sen jälkeen rivitaloille ja nyt pientaloille. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet, jolloin vaikutukset lienevät positiivisia. Kaavalla ei ole vaikutusta asumiseen, palveluihin eikä työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan. Virkistysalue käytännössä supistuu, mutta alue on jäämässä kaavallisesti isommaksi kuin aiemmin. Liikenteelliset vaikutukset ovat myös vähäiset. Kaava-alue sijaitsee kadun sisäkurvissa, joten katualueeseen rajoittuville tonteille on osoitettu liittymäkielto Lammaskallionkadulle. Tämä on selkeä liikenneturvallisuutta lisäävä ratkaisu. Kaavalla mahdollistetaan olemassa olevan kerrostalon tontille toinen liittymä, jolloin pysäköintipaikkoja voi rakentaa lisää talon toiselle päätypuolelle. Tontin kaava on ajalta, jolloin henkilöautojen määrä oli vähäisempi. Rakennettaville pistokaduille on rakennettava myös täydellinen kunnallistekniikka. Nykyiset runkojärjestelmät lienee riittävät, koska niiden kuormitus jää monin verroin pienemmäksi kuin jos alueelle olisi rakentunut edellisten kaavojen mukaiset kerros- tai rivitalot. Sähköverkko vaatii kaavan vuoksi muutostöitä ja lisärakentamista. V a i k u t u k s e t l u o n t o o n j a l u o n n o n y m p ä r i s t ö ö n Lähimaisema tulee muuttumaan, mutta alueen metsäosa on jäämässä entiselleen. Hakkuuaukolla ei liene ole häiriintyviä kasveja, eläimiä tai luontotyyppejä. Kerrostalojen mahdollinen tuulitunnelivaikutus on huomioitu kaavassa rakennusten sijoittelulla. Kaava-alueella ei harjoiteta maa- ja metsätaloutta eikä kaavalla ole vaikutusta viereiseen maa- ja metsätalousalueeseen. Alueella ei ole avovesistöä eikä se ole pohjavesialuetta eikä alueella ole luonnonsuojelullisia arvoja.


V a i k u t u k s e t t a l o u t e e n Taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Kaupunki joutuu investoimaan kadun ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Vähäinen asukkaiden lisääntyminen alueella ei vaikuta palveluihin. Uusia asukkaita kaupunkiin voi tulla muutama. V a i k u t u k s e t t e r v e e l l i s y y t e e n j a t u r v a l l i s u u t e e n Liikenneturvallisuuteen kaavalla ei ole vaikutusta. Kaavalla osoitetut liikennejärjestelyt ovat turvallisia. Ihmisten elinoloihin ja terveyteen sekä ympäristön puhtauteen kaavalla ei ole vaikutusta. V a i k u t u k s e t e r i v ä e s t ö r y h m i e n t o i m i n t a – m a h d o l l i s u u k s i i n l ä h i y m p ä r i s t ö s s ä Asukkaat tulevat lisääntymään. Odotettavissa on, että pientalotontit menevät pian kaupaksi, koska kaupungilla on tällä hetkellä Jyrängössä vain yksi pientalotontti myytävänä. Alue voi houkutella monen ikäisiä, koska peruspalvelut kauppa, koulu ja päiväkoti ovat lähellä. Kaava ei vaikuta eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksien paranemiseen tai heikkenemiseen. V a i k u t u k s e t s o s i a a l i s i i n o l o i h i n Sosiaaliset olot voivat jopa parantua rakenteen tiivistymisen myötä. V a i k u t u k s e t k u l t t u u r i i n Kulttuurisia vaikutuksia kaavalla ei ole.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Alueella ei ole häiriötekijöitä.

5.6 Kaavamerkinnät ja –määräykset

Kaavassa on osoitettu aluevarausten perässä /rto-merkintä, jolla saadaan rakentamistapaohjeet sitoviksi. Rakentamistapaohjeet ovat kaavakartan liite.

Kaavamerkinnät ja –määräykset LIITE 5 5.7 Nimistö

Tammihiirenpuisto -olemassa oleva puiston nimi Jänönpuisto -johdettu läheisestä Jänönkadusta Tammihiirenkuja -johdettu Tammihiirenpuistosta Tammihiirenpolku -johdettu Tammihiirenpuistosta


6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Kaava-alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka vahvistuvat kaavan mukana ja ovat näin rakentajia sitovia.

Rakentamistapaohjeet 639 LIITE 5 Postilaatikoiden ryhmittely toteutetaan postin jakelusuunnitelman / kaupungin ohjeiden mukaisesti.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Kaavan lainvoimaistumisen jälkeen alueelle laaditaan tonttijako ja suoritetaan lohkominen. Kunnallistekniikka ja kadut on suunnitelmissa rakentaa vuoden 2011 aikana, mikäli rahoitus järjestyy. Jos edellä kuvatut asiat menevät suunnitellusti niin tontteja päästäisiin myymään alkuvuodesta 2012.

6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupavaiheessa tulee varmistua yhtenäisen korttelin syntyminen esim. rakennuslupahakemukseen liitettävin valokuvin. Seurataan alueen rakentumista siten, että muodostuuko alueelle väljillä rakentamistapaohjeilla riittävän yhtenäinen ilme.

Heinolassa 14.3.2011

Harri Kuivalainen Kaupunginarkkitehti

(03) 849 3240

Irene Översti Kaavasuunnittelija

(03) 849 3245

[email protected]

Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto / Kaavoitusyksikkö

Rauhankatu 3 18100 HEINOLA

LIITTEET

Documents

639/AKM TAMMIHIIREN ALUEEN … · puistomuuntaja, jonka siirto ei ole mahdollinen. Muut sähköjakokaapit on siirrettävissä maksusta. VE 1 Lenkkikatu, jossa pientalotontit (14 kpl)