2016 - Asikkala › ... › 2015 › 12 › TA2016_kv_hyv.pdf · vuodelle 2015 n. 380 000 euroa talousarvioon arvioitua määrää enemmän. Investoinnit Investointien määrä vuoden

2016

2016

Taloussuunnitelma 2017-2018

TALOUSARVIO

Kunnanhallitus 9.11.2015 Kunnanvaltuusto 16.11.2015

jaanar

Konekirjoitusteksti

Hyväksytty valtuustossa 16.11.2015 § 72

ESIPUHE

Kuntatalouden tilanne Suomessa on erittäin tiukka ja näköpiirissä ei ole sel-keää helpotusta. Asikkalan kunnan tilanne kuntakentässä on hyvää keski-tasoa. Kunnan tuottamien palveluiden laatu on kilpailukykyinen ja kunnan taloudellinen tilanne on hallinnassa. Talousarvio on laadittu käytännössä 0-tasolle, jossa käyttötalouden tulot ja menot ovat tasapainossa, mutta investointeihin tarvitaan yli puoli miljoonaa uutta lainaa. Taloudessa ei ole ylimääräistä pelivaraa, muttei myöskään tar-vetta paniikkiratkaisuille. Isot päätökset tulevaisuudesta ajoittuvat vuoteen 2016 ja koskettavat vuoden 2017 ja siitä eteenpäin aiheutuvia kustannuksia.Asikkalan kunnan suurimmat haasteet ja riskit TA 2016 ja TS 2017-2018 ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinta, koulutuspalvelu-jen kustannusten alentaminen tai tulojen lisääminen vuodesta 2017 alkaen sekä kiinteistökustannusten olennainen alentaminen valtuuston aiemman linjauksen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa kustannuksia on mahdollista alentaa, mikäli maan hallitus päättää muuttaa lapsisuhdelukua. Työllistämi-sessä on löydetty toimiva ja kustannustehokas konsepti, mutta TE-toimiston päätöksenteon poukkoilu asettaa haasteita toteutukselle. Kunnan muiden toimintojen kustannusvaikutukset ovat vähäisempiä.Kehittämiseen on panostettu varaamalla kunnanhallituksen alle uutena määrärahana 80 000 € hanke- ja kehittämisvarausta, jota voi käyttää vain kunnanhallituksen erillispäätöksellä. Lisäksi investointiosassa on useita ke-hittämiskohteita. Yrityssijoitukset, lentokentän kehittäminen ja kustannuste-hokas verkottuminen on valittu vuoden 2016 painopisteiksi.Talous on kireä, mutta hallinnassa. Selviämme jatkossakin, kunhan muis-tamme vastuullisen päätöksenteon ja yhteisen tahtotilan. Asikkala menes-tyy strategisella kyvykkyydellä, operatiivisella osaamisella ja motivoituneella henkilöstöllä.

Juri Nieminen

Kunnanjohtaja

ASIKKALAN KUNTA

Sisällysluettelo

Esipuhe

Yleiset perustelut 7

Taloudelliset lähtökohdat 8 Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien talous 8 Asikkalan kunnan taloudellinen tilanne 10

Talousarvion ja suunnittelun perustelut 13 Rahoitus 13 Kunnan strategia 16

Talousarvion rakenne ja sitovuus 17 Kunnan organisaatiorakenne 17

Käyttötalousosa 19

Konsernipalvelut 20 Yleishallinto 20 Demokratiapalvelut 21 Työllistäminen 22 Kaavoitus 23 Kehittämispalvelut 24 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue 25 Vaalit ja Tilintarkastus 26

Sosiaali- ja terveyspalvelut 27 Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 27 Erikoissairaanhoito 27

Koulutuspalvelut 28 Koulut 28 Joukkoliikenne 30 Kirjasto 30

Varhaiskasvatuspalvelut 31 Päiväkodit 32 Perhepäivähoito 32 Esiopetus 33 Kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 33

ASIKKALAN KUNTA

ASIKKALAN KUNTA

Vapaa-aikapalvelut 34 Iltapäivätoiminta 34

Tekniset palvelut 35 Tekninen hallinto 35 Kiinteistöt 35 Liikenneväylät ja yleiset alueet 36 Palo-, pelastus ja suojelutyö 37 Tukipalvelut 37 Ympäristönsuojelu 39 Ympäristöterveyden huolto 39 Rakennusvalvonta 40

Käyttötalousosa yhteensä 41

Investointiosa 43-45

Tuloslaskelmaosa 46

Rahoitusosa 47

Visuaalinen suunnittelu ja toteutus:

Katariina Pekkola syksy 2015

Sisällysluettelo

7

ASIKKALAN KUNTA Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Taloudelliset lähtökohdat

Talousarvion ja taloussuunnittelun perustelut

Talousarvion rakenne ja sitovuus

8 9

ASIKKALAN KUNTAYleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Taloudelliset lähtökohdat

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien talous MaailmantalousMaailmantalous Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jäl-leen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien pa-rin vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana ale-nemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut viiden ja puolen prosentin tasol-le. Kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on myös ohitettu ennustejaksolla.

Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kaup-pakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennuste-taan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanni-assa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennustepe-riodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talous-kasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän

Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi positiivisena.

Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Lyhyet korot py-syvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden eu-ribor -koron vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korko-taso pysyy myös alhaisena, ollen 1,2 %. Euron dollarikurssin arvioidaan heikkenevän noin 10 % vuoteen 2017 mennessä, mikä tukee vien-nin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluutta-na käyttävillä markkinoilla. Suomen viennissä sopimusvaluuttana käytetään noin 80 prosent-tisesti euroja ja dollareita.

Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, ku-ten Suomen, kasvunäkymiä. Viimeaikaisesta öljyn hinnan voimakkaasta alenemisesta huo-limatta öljyn hinnan ennustetaan kääntyvän maltilliseen nousuun seuraavien parin vuoden aikana. Öljyn hinta jää kuitenkin selvästi men-neitä vuosia alhaisemmaksi.

Suomen talousTilastokeskuksen alustavien tietojen perus-teella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4%. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talou-den ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain.

Suomen talous on erittäin vaikeassa tilan-teessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotan-non taso tulee olemaan v. 2017 noin neljän-neksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markki-naosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudes-sa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle.

Viennin hitaan kasvun taustalla ovat etu-päässä Suomen heikko kustannuskilpailuky-ky ja heikentynyt vientikysyntä. Kotimaisista kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy. Heikentyvästä työllisyystilanteesta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat pro-sentilla ja koska kuluttajahinnat laskevat tänä

vuonna 0,1 %, niin myös yksityinen kulutus lisääntyy. Yksityisten investointien kohdalla kasvua on ainoastaan maa- ja vesirakennus-investoinneissa. Sen sijaan kone- ja laitein-vestoinnit eivät enää supistu tänä vuonna. T&K-investoinnit vähenevät noin viisi prosent-tia edellisestä vuodesta. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Teollisuustuotan-non lasku jatkuu jo viidettä vuotta peräkkäin ja palvelutuotanto lisääntyy 0,6 %.

Työllisyyskehitys on ollut alkuvuodesta heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityi-sen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakenne-työttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Ku-luvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %.

Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden raken-nusinvestoinnit lisääntyvät ensi vuonna mer-kittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Myös kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja siten yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän yli 6 %. Investointien ennustami-nen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa

8 9


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Net-toviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy ne-gatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Teollisuustuotan-non ennustetaan lisääntyvän 2,5 %, mutta kasvuvauhti on historiaan nähden erittäin vaa-timatonta ja lähtötaso matala.

Teollisuustuotannon vanavedessä palve-luiden tuotanto kasvaa vajaan prosentin. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän

kohenemisen myötä. Työllisyysaste paranee 0,3 prosentilla ja työttömyysasteeksi ennus-tetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin.

Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edel-leen negatiiviseksi. Ennustekuvan mukaan vuosien 2015–2017 kumulatiivinen kasvu jää vain 2,5 prosenttiin ja BKT:n määrä jää yhä 3,6 % pienemmäksi kuin v. 2008. Suomen talou-dellinen tilanne on siis edelleen hyvin heikko ja suurien haasteiden edessä. Ennustehori-sontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin.

KuntatalousKuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosi-kymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan BKT:stä eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu.

Kuntien rahoitusasema oli viime vuon-na 0,8 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvoi hieman edellisvuodesta. Kulutusmenojen vuotuinen kasvu jäi kahden viime vuosikymmenen kehitykseen nähden hy-vin alhaiseksi. Kulutusmenojen kasvua hidas-tivat kuntien omat sopeutustoimet sekä hyvin alhainen kustannusten nousu. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset pitivät verotulojen kasvun suhdannetilanteeseen nähden kohtalaisena. Kuntien rahoitusase-maa kuitenkin heikensi osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu valtionosuusleik-kaus. Investoinnit jatkoivat kasvuaan, mutta kasvu hidastui selvästi edellisvuosista.

Kuntien alijäämä pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Kulutusmenojen kasvu on edelleen hidasta, sillä kustannusten kas-vu jatkuu hyvin maltillisena. Kunnat jatkavat myös omia sopeutustoimiaan, mutta säästö-toimien arvioidaan jäävän jonkin verran viime vuotta pienemmiksi. Keskimääräinen kunnal-lisveroprosentti nousi vuoden alussa kym-menyksellä 19,84 prosenttiin. Useat kunnat korottivat myös kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisistä ala- ja ylärajojen nostosta johtuva kiinteistöveron tuoton kasvu ei kui-tenkaan vahvista kuntataloutta, sillä se vä-hennettiin kuntien valtionosuuksista. Valtion

kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava toimenpide on osana valtiontalouden sopeu-tustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset.Kuntien velkaantuminenKuntien rahoitusasema pysyy tulevina vuosi-na selvästi alijäämäisenä. Kuntien velkamää-rä nousee vuoteen 2019 mennessä jo yli 25 mrd. euroon Kuntien verotulot kasvavat vuo-sina 2016-2019 maltillisesti. Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen tarkastelujakson loppupuolella työllisyystilanteen parantuessa.

Hallitusohjelman sisältämät kuntatalouteen vaikuttavat sopeutustoimet hidastavat kuntien kulutusmenojen kasvua vuosina 2016-2019. Hallitusohjelman toimet vahvistavat kunta-taloutta yhteensä vajaalla 500 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla. Suuri osa hallitusohjel-massa eritellyistä suorista sopeutustoimista on täsmentynyt siinä määrin, että ne on voitu ottaa huomioon kuntatalouden kehitysarvios-sa. Valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa, jolla pyritään vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, ei ole vielä otettu kehitysarviossa huomioon.

Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosikym-meninä suuria menopaineita. Väestön ikään-tyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Kuntien velka suhteessa BKT:hen kasvaa tulevina vuosi-kymmeninä jyrkästi, jos menopaineita ei hillitä tai niihin ei varauduta ennalta. Kehitysarviossa huomioidut suorat sopeutustoimet hidasta-vat kuntien velkasuhteen kasvua vuosina 2016–2019, mutta velkaantuminen jatkuu silti nopeana.

Kuntatalouden vakauden kannalta on tär-keää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan

10 11


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudis-tuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita.

Myös kuntien tulee jatkaa omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan.Lähteet: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2015 sekä kuntatalousohjelma 2016-2019

11,7 12,3 13,8

15,6 16,5

18,2 19,9

21,5 23,2

25,0

02468

101214161820222426

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kuntien lainakannan kehittyminen vuosina 2010-2019, mrd.€ (Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus)

Asikkalan kunnan taloudellinen tilanne

TalousVuoden 2015 talousarvio laadittiin kunnan omien toimintojen osalta osapuilleen vuoden 2014 tasossa. Sosiaali- ja perusterveyden-huollon (eli Oivan toiminta) osalta talousarvio vuodelle 2015 sovittiin Oivan kanssa n. 700 000 euroa vuoden 2014 tasoa pienemmäksi. Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuodel-le 2015 ja Asikkalan kunnan valtionosuuden määrä putosi uudistuksen johdosta n. 700 000 euroa vuositasolla. Vähennys toteutetaan kahden vuoden aikana, jolloin vuodelle 2015 vähennys on n. 400 000 euroa ja vuodelle 2016 n. 300 000 euroa. Verotulot budjetoitiin vuodel-le 2015 vuoden 2014 toteutuman suuruisina.

Kuluvan vuoden talousarvio vuodelle 2015 näyttää tammi-elokuun toteuman perusteella

toteutuvan kutakuinkin suunnitellusti koko kunnan tasolla. Työllistämismenot tulevat ylit-tämään talousarvioon varatun määrärahan selvästi.

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon (eli Oivan toiminta) kustannukset ovat tammi-elo-kuun 2015 osalta pysyneet talousarviossa, eikä merkittävää muutosta ole loppuvuonna odotettavissa. Erikoissairaanhoito ja muu PHSOTEY:n toiminta on samoin pysynyt talousarviossa.

Verotulot ovat kertyneet talousarvion mu-kaisesti. Valtionosuuksia sen sijaan kertyy vuodelle 2015 n. 380 000 euroa talousarvioon arvioitua määrää enemmän.

InvestoinnitInvestointien määrä vuoden 2015 talousarvi-ossa oli n. 2,3 miljoonaa euroa mikä on selvästi muutamaa viime vuotta vähemmän. Vuosikate tulee vuonna 2015 riittämään investointeihin eli lainaa ei investointeja varten tarvitse ottaa.

Vuodelle 2016 investointien määrä tulee ku-luvaan vuoteen nähden hieman kasvamaan, ollen alustavassa esityksessä n. 2,5 miljoonaa euroa. Isoimpana yksittäisenä investointina on liikuntahallin peruskorjaus.

LainatKunnan lainamäärä tulee vuoden 2015 lopus-sa olemaan n. 19,5 miljoonaa euroa mikä on 2 346 euroa asukasta kohden (kuntien keski-arvo vuoden 2014 lopussa oli n. 2 700 euroa/asukas). Kuntakonsernin lainamäärä tulee olemaan vuoden 2015 lopussa n. 39 miljoonaa euroa mikä on 4 693 euroa asukasta kohden.

Alustavassa talousarvioesityksessä vuodel-le 2016 vuosikatteen ja investointien määrän erotus on puoli miljoonaa euroa. Kunnan lai-namäärä tulee siis vuoden 2016 aikana kasva-maan hieman eli noin 20 miljoonaan euroon, mikä on edelleen maan keskiarvon alapuolel-la.

10 11


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

VäestönkehitysKunnan talouden ja sitä kautta muun toiminnan kehittymisen kannalta on keskeistä hallittu väes-tökehitys. Oheisesta kaaviosta näkyy sekä historiallinen että ennustettu väestökehitys.

8380

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2014 2020 2030

Asuk

asm

äärä

Väestömäärän kehitys Asikkalassa

Lähd

e: T

ilast

oke

skus

TyöllisyysVuoden 2015 alusta valtio siirsi kunnille enem-män vastuuta työllisyyden hoidosta siirtämällä vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saa-neiden työmarkkinakuluista 50% kunnan mak-settavaksi. Aikaisempina vuosina työmarkki-nakuluja tuli kunnan maksettavaksi vasta, kun työtön henkilö oli saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivää. Yli 1 000 päivää työ-markkinatukea saaneiden työmarkkinakuluis-ta kuntaa maksaa 70 %.

Vuonna 2014 Asikkalan työmarkkinakulu-kustannukset olivat 244 000 euroa. Vuonna 2015 työmarkkinakulukustannuksen arvi-oitiin olevan muutoksesta johtuen 360 000 euroa. Tämä kustannusten nousu teki vält-tämättömäksi ryhtyä miettimään aktiivisia työllistämistoimenpiteitä.

Työllistämistrategia ja -toimenpiteetAsikkalaan palkattiin heinäkuussa 2015 työl-lisyyskoordinaattori toteuttamaan kunnan työllistämisstrategiaa. Kesän jälkeen aktiivi-sen työllistämisen keinoja ovat työllistäminen yrityksiin (kunta palkkaa ja sijoittaa henkilön työhön yksityiseen yritykseen), yhdistyksiin sekä kunnan omiin toimintoihin. Vuonna 2015 on pitkäaikaistyöttömiä työllistetty aktiivises-ti myös Työhönvalmennus Valman (entinen Tuoterengas) Asikkalan työpajalle.

Asikkalan yrittäjät ovat hienosti lähte-neet mukaan kunnan työllistämistalkoisiin. Yrityksiin sijoituksia on elo-syyskuun 2015 aikana tehty viisi ja useita neuvotteluita on käynnissä. Yrittäjät ovat aktiivisesti ottaneet

yhteyttä työllisyyskoordinaattoriin ja tarjon-neet työpaikkoja täytettäviksi. Yhdistysten rooli työllistäjinä on yhtä lailla tärkeä ja monet asikkalalaiset yhdistykset ovat olleet aktiivisia ja kertoneet työntekijätarpeistaan työllisyys-koordinaattorille. Työn ja siihen sopivan työn-tekijän löytäminen vaatii räätälöintiä ja aikaa, joten sekä yrittäjiltä että yhdistyksiltä vaadi-taan erityistyöllistämisen luonteen ymmärtä-mistä sekä pitkäjänteisyyttä.

Työllistämisen kenttään kuuluvat myös Peruspalvelukeskus Oivan tuottamat työttö-mille suunnatut aktivoivat palvelut, esimer-kiksi kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus.

Toimenpiteiden vaikutusAsikkalan kunnan työllistämistoimenpiteiden vaikutus näkyy kunnassa työmarkkinakulu-kustannuksien vähenemisenä sekä työttö-myysasteen pienenemisenä. Työttömien työn-hakijoiden osuus työvoimasta on Asikkalassa vuonna 2015 ollut korkeimmillaan helmikuus-sa, jolloin se oli 12,8 %. Alin luku on syyskuul-ta (viimeisin saatavilla oleva tilasto), jolloin Asikkalan työttömyysaste on 11,1 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työ-voimasta on korkeimmillaan ollut heinäkuussa (14,5%) ja alimmillaan toukokuussa (12,5 %).

Vuoden 2016 työmarkkinakulukustannusta on vaikea arvioida. Joka kuukausi joitakin hen-kilöitä lähtee kunnan työmarkkinakululistalta pois joko työhön, opintoihin, eläkkeelle, sai-rauslomalle tai kuntouttaviin toimenpiteisiin.

12 13


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

0 €

10 000 €

20 000 €

30 000 €

40 000 €

2015

2014

ennuste 2015

Asikkalan kunnan maksamat työmarkkinatuki- kustannukset v. 2014 - 2015

Joka kuukausi listalle tulee myös uusia hen-kilöitä ja listalle tulevien henkilöiden määrää ei etukäteen pysty arvioimaan. Vuoden 2016 budjettiin on arvioitu, että joka kuukausi lis-talle tulee 2-3 uutta henkilöä. Syyskuun 2015 työmarkkinakululistalla kasvua oli 8 henkilöä ja listalla oli kaikkiaan 77 henkilöä. Tätä en-nen kuitenkin työmarkkinakululistan henkilö-määrä oli laskenut kolme kuukautta peräkkäin

ollen alimmillaan elokuussa 69 henkilöä. Tämä kertoo siitä, että ennakointi on vaikeaa työmarkkinakuluissa.

Vuonna 2016 talousarvion pohjalla ovat arvi-ot siitä, että yrityksiin työllistetään 10 henkilöä, yhdistyksiin 15 henkilöä ja kuntaan suoraan 5 henkilöä. Työhönvalmennus Valman kaut-ta arvioidaan ostopalvelusopimuksen avulla työllistettävän 20 henkilöä.

12 13


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Talousarvion ja taloussuunnittelun perustelut

Vuoden 2016 talousarvioesitys on laadittu pääosin vuoden 2015 talousarvion tasoon. Koulutuspalveluiden määrärahassa huomi-oitiin Urajärven koulun sulkemisesta aiheu-tunut n. 100 000 euron vähennys määrära-hoihin. Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu pieni kasvu palvelusopimusneuvot-telujen perusteella. Verotuloja budjetoidaan hieman vuoden 2015 tasoa vähemmän, joh-tuen palkansaajan työtulovähennyksen kas-vattamisesta. Muun kuin vakituisen asunnon

kiinteistöveroprosenttia esitetään korotetta-vaksi 0,2 prosenttiyksikköä, minkä vaikutus ve-rotuloihin on n. 100 000 euroa. Valtionosuutta arvioidaan kertyvän hieman vuoden 2015 ta-soa enemmän. Vuosikate eli tulojen ja meno-jen erotus muodostuu talousarvioesityksessä noin kahden miljoonan euron suuruiseksi eli samalle tasolle kuin viime vuosina.

Talousarvioesityksen mukaan tilikauden 2016 muodostuisi hieman ylijäämää.

Rahoitus

Verotulot TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Kunnallisvero 25 414 25 428 25 350 25 600 26 200Yhteisövero 1 438 1 433 1 225 1 250 1 300Kiinteistövero 2 469 2 505 2 630 2 650 2 700

Yhteensä 29 321 29 366 29 205 29 500 30 200

Valtionosuus

Kunnallisverotulot

Yhteisöverotulot

Kiinteistöverotulot

Tuet ja avustukset

Myyntituotot Maksutuotot

Vuokratuotot

ASIKKALAN KUNNAN TULOT

49%

33%

4% 4%

1,2%

5,2% 2,3%

1%

VerotulotVerotulojen kehitysKunnallisveron tuoton ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan jo neljättä vuotta peräjälkeen, maassamme vallitsevan taloudellisen taantu-man johdosta. Positiivista kehitystä arvioidaan tapahtuvan vasta vuonna 2018. Sama on ti-lanne yhteisöveron tuoton osalta. Kiinteistö-verojen osalta maan hallitus pyrkii edellisen hallituksen tavoin kannustamaan kuntia kar-tuttamaan verotuloja korottamalla kiinteistö-veroprosenttien ala- ja ylärajoja.

Merkittävimmät muutokset vuodelle 2016Palkansaajien työtulovähennyksen korotta-minen vähentää verotuloja n. 300 000 euroa (tämä vähennys kompensoidaan valtionosuut-ta lisäämällä).

Yhteisöveron tuotto pienenee n. 200 000 euroa, koska kunnille määräaikaisena tukena annettu viiden prosentin korotus yhteisöveron jako-osuuteen poistuu.

Osana hallitusohjelmassa linjattuja kun-tatalouden vahvistamistoimenpiteitä maan

Asikkalan kunnan tulojakauma

14 15


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

ValtionosuudetMerkittävimmät muutokset Asikkalan kunnalle vuodelle 2016:

TP 2014 TA2015 Lopull. 2015 TA2016 TS2017 TS2018

17 043 282 16 450 000 16 823 000 17 380 000 17 600 000 17 800 000

Asikkalan kunnan valtionosuudet v. 2014 - 2018

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019vaikutus valtionosuuden

määrään -631 -756 -1118 -1394 -1469 -1603 -1724 -1850

-2000

-1800

-1600

-1400

-1200

-1000

-800

-600

-400

-200

0

Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. €

Tehdyt leikkaukset pie-nentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9

mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta

kunnista jää saamatta 10,5 mrd. euroa perus-

palvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019

Lähde: Kuntaliitto

yleishyödyllisten yhteisöjen yleis- vakituinen muu hyödyllisessä käyt- rakentamat- tulovero yleinen asuinrakennus asuinrakennus tössä olevat kiint. tomat tontit

20,75 % 0,83 % 0,45 % 1,25 % 0,75 % 3,00 %

%

Veromenetysten kompensaatio n. + 300 000(vastaava määrä verotuloja jää saamatta, koska palkansaajien työtulovähennystä korotetaan)

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus kasvaa n. + 300 000Olosuhdetekijöiden(kuten ikärakenne ym.) muutos n. + 280 000

Kustannustenjaon tarkistus n. + 80 000

Vuoden 2015 valtionosuus- uudistuksen vaikutus n. - 300 000Valtionosuuksien leikkaus n. - 60 000(aiemman hallituksen päätös)Indeksikorotusten jäädytys n. - 50 000

NETTO + 550 000

hallitus esittää eduskunnalle, että muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteis-töveroprosentti voisi olla enintään 1,00 pro-senttiyksikköä vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia suurempi. Tällä hetkellä ero voi olla enintään 0,6 prosenttiyksikköä. Tästä ko-rotusmahdollisuudesta käytetään puolet, joka

tarkoittaa Asikkalan kunnalle noin 100 000 eu-ron lisäystä kiinteistöverotuloihin.

VeroprosentitKunnan tuloveroprosentti pysyy ennallaan. Kiinteistöveroprosenteista vain muiden asuin-rakennusten veroprosentti nousee 1,05 %:sta 1,25 %.

14 15


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa ei ole indeksikorotuksen jäädytyksen lisäksi muita merkittäviä valtionosuuksia vastikkeetta pie-nentäviä toimenpiteitä. Hallitusohjelmassa on kuitenkin linjattu, että jos ja kun kuntien tehtä-viä vähennetään tai sääntelyä puretaan, niin saavutettavissa oleva säästö pienentää vas-taavasti valtionosuuden määrää.

Huomionarvoista on, että sekä edellisen että nykyisen hallituksen jo tekemät päätökset pienentävät kuntien valtionosuuksia vuosina 2012 - 2019 noin 18 % vuoden 2019 tasos-sa. Asikkalan kunnan osalta tämä tarkoittaa yli 3 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodelle 2015 voimaan tullut valtionosuusuudistus pienen-si Asikkalan kunnan valtionosuuden määrää noin 700 000 eurolla.

5 %

52 % 17 %

8 %

2 %

16 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Koulutus- palvelut

Tekniset palvelut

Varhaiskasva-tuspalvelut

Vapaa-aikapalvelut

Konsernipalvelut

Asikkalan kunnan menojakauma palvelualueittain

16 17


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kunnan strategia

Valtuusto hyväksyi 25.3.2013 Asikkalan kunnan strategian 2013-2016, jossa on asetettu seu-raavat kaksi päätavoitetta:

1. Kehittyvä ja haluttu asuinkunta, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelut2. Matkailua ja yrittäjyyttä lisäämällä vahvistetaan tulotasoa

VisioAsikkalan kunta on itsenäinen, kehittyvä ja ha-luttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus li-sääntyy kehittyneen matkailun ja palvelusek-torin ansiosta.

Asikkala hyödyntää tehokkaasti sijaintiaan vesistöjen ja maaliikenteen risteyksessä

kehittämällä asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemia harrastusmahdollisuuksia ja pal-veluja. Asikkala tarjoaa monipuoliset liikun-ta- ja harrastusmahdollisuudet sekä kannus-taa kuntalaisiaan terveellisiin elintapoihin ja yhteisöllisyyteen.

ToimintatapaAsikkala verkottuu innovatiivisten toimijoiden kanssa kehittämistyössä ja palvelutoiminnas-sa. Asikkala on uudistushenkisenä valmis ko-keilemaan ennakkoluulottomasti uusia luovia ratkaisuja kunnan tavoitteiden toteuttamisek-si. Asikkala ei anna hallinnollisten ratkaisujen estää kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä.

Asikkalan kunta on toiminnassaan läpinä-kyvä ja avoin. Asikkalan kuntaa johdetaan

pitkäjänteisesti ja henkilökuntaa motivoiden. Kehittämistyössä haetaan aktiivisesti paras-ta osaamista verkottumalla eri toimijoiden kanssa. Asikkalan kunnan tavoitteena on olla asumisessa, terveyden edistämisessä sekä elinkeinojen ja matkailun valituilla osa-alueilla Päijät-Hämeen paras kunta. Asikkala tuottaa kunnalliset peruspalvelut edullisemmin kuin Päijät-Hämeen kunnat keskimäärin.

Asikkalan kunnan päätavoitteet1. Kehittyvä ja haluttu asuinkunta, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelutAsikkalaa markkinoidaan asuinalueena kaikil-le, joille turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, luonnonläheisyys, puhdas, raikas ilma ja vesi, peruspalvelujen saavutettavuus ja laa-jojen vesistöalueiden läheisyys ovat tärkeitä. Asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan vas-taamaan kysyntää. Peruspalvelut ovat lähellä, mutta harvemmin tarvittavat palvelut haetaan kustannussyistä kauempaa. Osa palveluista toteutetaan sähköisesti ja tietoverkon kautta annettavien palvelujen osuus kasvaa nopeu-tuneiden internetyhteyksien myötä

Kunnan uusi ja vanha keskusta sekä kana-va-alue muodostavat kaupallisten palvelujen keskittymän väestön asuin- ja palvelutarpeet huomioiden. Keskusta-aluetta ympäröivä maaseutu tarjoaa vastapainoisen asumiseen elinvoimaisissa kylissä ja niiden virkeissä kyläyhteisöissä. Pitkän aikavälin kaavoitus toteutetaan houkuttavuus -periaatteella huo-mioiden Lahden ja pääkaupunkiseudun Asik-kala-profiloidun väestön tarpeet.

Asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan korostamalla ongelmien ennaltaehkäisyä ja omaa vastuuta mm. terveysliikunnan keinoin. Ikääntyvän väestön tarpeisiin varustaudutaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä hoidon porrastuksella. Väestön hyvinvoinnin kehittymistä seurataan hyvinvointimittareilla

vuosittain ja tehdään sen perusteella tarvit-tavia kehittämistoimia. Järjestötoimintaa tue-taan antamalla kuntalaisille mahdollisuuksia järjestää harrastustoimintaa ja tapahtumia sekä ottamalla järjestöt nykyistä aktiivisemmin osaksi kunnan palvelutuotantoa.

2. Matkailua ja yrittäjyyttä lisäämällä vahvistetaan tulotasoaAsikkala tarjoaa kunnan profiiliin sopiville yri-tyksille hyvän sijaintipaikan. Elinkeinopolitii-kan yhtenä painopisteenä on työpaikkaoma-varaisuuden lisääminen ja yritysystävällisyys on olennainen osa päätöksentekoa. Kunta toimii sekä nykyisen yrittäjyyden tukemiseksi että uusien yrittäjien sijoittumiseksi Asikka-laan. Kunta haluaa edistää erityisesti matkai-lupalvelujen ja siihen kytkeytyvän muun palve-lusektorin kehittämistä.

Kunta toimii mahdollisuuksien mukaan sekä tietoliikenteen että maa-, ilma- ja vesiliiken-neyhteyksien kehittämiseksi. Päijänteen ranta-alueiden kehittämisessä huomioidaan kasvavan vapaa-ajan asumisen ja veneilyn tarpeet. Matkailijoille tarkoitetut palvelut edis-tävät myös vakituisten, vapaa-ajan asukkai-den ja nuorten viihtyvyyttä. Asikkala edistää ympäristöystävällisten energiatuotantomuo-tojen rakentamista ja käyttöä.

16 17


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Talousarvion rakenne ja sitovuus

Kunnan virasto-organisaatio

Kunnanjohtaja*

Koulutuspalvelut

Koululutusjohtaja*

Yhtenäiskoulu

- Koulutusjohtaja*- Alakoulun

rehtori*- Yläkoulun/lukion

rehtori*

Länsi-Asikkalan koulu

- Rehtori*

Vesivehmaan koulu

- Rehtori*

Kalkkisten palvelupiste

/esiopetus/ryhmis/koulu

- Rehtori*

Kirjasto

Kansalaisopisto

Joukkoliikenne

Varhaiskasvatus-palvelut

Varhaiskasvatus -johtaja*

Päiväkodit

Perhepäivähoito

Esiopetus

Vapaa-aikapalvelut

Vapaa-aikajohtaja*

Nuorisopalvelut

Liikuntapalvelut

Kulttuuripalvelut

Koululaisteniltapäivätoiminta

Tekniset palvelut

Tekninen johtaja*

TukipalvelutTukipalvelu-päällikkö*

Kiinteistöt

Liikenneväylät ja yleiset alueet

Palo-, pelastus- ja suojelutyö

Ympäristönsuojelu

Rakennusvalvonta

Ympäristö-terveydenhuolto

Konsernipalvelut

Hallintojohtaja*

Yleishallinto

Demokratia-palvelut

Kaavoitus

Kehittämispalvelut

Maaseutuhallinto

Sotepalvelut

Talousjohtaja* Kehittämispäällikkö* Kaavoituspäällikkö*Operatiivinenjohtoryhmä

Asikkalan vesi ja satama Oy

Asikkalatalot Oy

Asikkalan Elinkeino Oy

Laajennettu johtoryhmä

Kunnan organisaatiorakenne

Kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätösessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tuloslaskelma- ja rahoitusosassa voidaan tehdä analyysejä kunnan kokonaistalou-desta. Laskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden ja pääomarahoituksen tarpeen. Tuloslaskelman toimintakate ja vuosikate, sekä tilikauden tulos ja laskelman viimeisen rivin yli- ja alijäämä esittävät tulorahoituksen riittävyyttä. Tilikauden tulos on tilikaudel-le jaksotettujen tulojen ja menojen (sisältää suunnitelmapoistot) erotus, joka lisää tai vä-hentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta ker-tyneeseen yli- tai alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan.

Talousarvion rakenne perustuu tulosyksikkö-jakoon. Kunnan kaikki toiminnot on jaettu tu-losyksiköiksi. Tulosyksikköjako perustuu kun-nan organisaatiorakenteeseen, ks. kaavio.

Talousarvio on valtuustoon nähden sitova tulosyksiköittäin niin, että sitovuus on käyt-tötaloudessa menojen ja tulojen erotus eli netto. Sitovat tavoitteet on kuvattu jokaisen tulosyksikön määrärahojen yhteydessä. Investointiosassa kaikki määrärahat ovat sito-via eli kukin määräraha voidaan käyttää vain sii-hen osoitettuun tarkoitukseen. Määrärahojen siirrot investointikohteesta toiseen esitetään asianomaisen lautakunnan toimesta kunnan-hallituksen hyväksyttäväksi, mikäli muutos on enemmän kuin 5 % mutta kuitenkin vähintään 5 000 euroa. Määrärahalisäykset esitetään asianomaisen lautakunnan toimesta kunnan-hallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.

18 19

ASIKKALAN KUNTA


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

18 19

Käyttötalousosa

Konsernipalvelut


Koulutuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut

Vapaa-aikapalvelut

Tekniset palvelut

Käyttötalousosa yhteensä

20 21


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Konsernipalvelut

Konsernipalvelujen tehtävänä on vastata kun-nan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhal-lituksen asioiden valmistelusta ja täytäntöön-panosta, demokratiapalveluista, vaaleista, elinkeinotoimesta, maaseutuhallinnosta, ta-loudenhoidosta, kaavoituksesta sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun palvelualueen tehtäväksi ja valvoa sosi-aali- ja terveyspalvelujen järjestämistä.

Konsernipalvelut jakautuu seuraaviin tulos- yksiköihin:

• yleishallinto• demokratiapalvelut• työllistäminen• kaavoituspalvelut• kehittämispalvelut• maaseutuhallintopalvelut

YleishallintoYleishallinto käsittää seuraavat toiminnat/kus-tannuspaikat: kunnanjohtaja, suhdetoiminta, toimisto-, talous- ja henkilöstöhallintopalvelut, verotus sekä muu yleishallinto (sisältäen mm. jäsenmaksut ja avustukset ym.).

Yleishallinnon tarkoituksena on luoda edelly-tykset kunnan ylimmän johdon ja koko or-ganisaation tulokselliselle työskentelylle sekä edistää kunnan toiminta-ajatuksen ja valittujen kehittämistavoitteiden toteu-tumista• huolehtimalla valtuuston, kun-

nanhallituksen sekä muiden yleis-hallintoon kuuluvien toimielinten valmistelu- ja täytäntöönpanoteh-tävistä

• palvelemalla, avustamalla ja anta-malla asiantuntijapalveluja

• ohjaamalla ja kehittämällä yhdes-sä hallintokuntien kanssa organi-saatiota, toimintoja ja johtamista.

48,1 %

4,3%

23,9 %

5,4 %

15,9 %

1,8 %

0,6 %

Yleishallinto

Kehittämispalvelut

Työllistäminen

Vaalit / tilintark.

Maaseutuhallinnon yht.toim.alue

Kaavoitus

Demokratiapalv.

Konsernipalvelujen kustannusten jakautuminen palvelualueittain

19%

19%

17% 12%

18% Keskushallinto

Talouspalvelut

Henkilöstö-hallinto

Verotuskulut

Yhteistoiminta-osuudet

14%

40%

11%

17%

17%

1 % Suhdetoiminta

Yleishallinnon kustannusten jakautuminen

20 21


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Toimintatuotot 58 455 39 000 50 500 50 500 50 500Toimintakulut -1 212 747 -1 170 000 -1 236 933 -1 236 933 -1 236 933

Netto -1 154 292 -1 131 000 -1 186 433 -1 186 433 -1 186 433Muutos% -2,0 4,9 0,0 0,0

Yleishallinto TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Strategian uudistaminen• Henkilöstön koulutukseen ja työky-

kyyn panostaminen• Lentokentän mahdollisuuksien

hyödyntäminen• Verkottuminen laajasti• Kunnan hallinnon virta-

viivaistaminen• Kiinteistöjen käytön ja hallinnon

tehostaminen - Tulosyksikkö Kiinteistöt jaetaan

kahdeksi erilliseksi tulosyksikök si, jotka molemmat ovat teknisen alla nimillä Palvelutuotantokiin teistöt ja Muut kiinteistöt. Kunnanhallitus päättää mitkä Muut kiinteistöt – tulosyksikön kiinteistöt vuokrataan, myydään tai puretaan. - Sisäisten vuokrien ja poistojen uudelleenorganisointi sekä sisäi sen laskutuksen vähentäminen

Määräraha sisältää 60 000 euron hanke- ja kehittämisvarauksen, jonka käytöstä päättää kunnanhallitus.

DemokratiapalvelutDemokratiapalveluihin sisältyvät kaikki val-tuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien, toimikuntien ja työryhmien luottamushenkilö-toiminnasta eli demokratian toteuttamisesta aiheutuvat kulut.

Vakinaisia luottamustoimipaikkoja on yh-teensä noin 100 sekä lisäksi tilapäisiä toimi-kuntia ja työryhmiä.

Kustannusten nousu edellisvuosista johtuu kustannusten siirtymisestä muilta kustannus-paikoilta demokratiapalveluihin. Näitä siirty-neitä kustannuksia ovat mm. tilintarkastuksen kokouspalkkiot.

Toimintatuotot 0 0 0 0 0Toimintakulut -99 410 -90 000 -107 360 -107 360 -107 360

Netto -99 410 -90 000 -107 360 -107 360 -107 360Muutos% -9,5 19,3 0,0 0,0

Demokratiapalv. TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Silta -projekteja kolme kappaletta

22 23


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Työllistäminen

Toimintatuotot 14 507 0 100 000 100 000 100 000Toimintakulut -300 962 -400 000 -700 000 -700 000 -700 000

Netto -286 455 -400 000 -600 000 -600 000 -600 000Muutos% 39,6 50,0 0,0 0,0

Sitovat tavoitteet:• PItkäaikaistyöttömien määrän puolittaminen

Vuonna 2014 työllistämisen kustannuksiin si-sältyivät vain Tuoterenkaan ostopalvelusopi-muksen ja nuorten kesätyötuen kustannukset. Vuodelle 2015 työmarkkinatuen kustannukset siirrettiin Oivan talousarviosta kuntien talous-arvioihin ja samanaikaisesti valtio siirsi kunnil-le maksettavaksi aiempaa suuremman osan työmarkkinatuen kustannuksista.

Vuoden 2015 aikana päätettiin panostaa pit-käaikaistyöttömyyden hoitoon uudistamalla työllistämisen keinovalikoimaa ja palkkaamal-la työllistämiskoordinaattori.

12,2 %

2,7 %

37,5 %

1,1 %

43,2 %

3,1 % 0,3 %

Muut palvelujen ostot

Työhönvalmennus Valma

Työmarkkinatuki- kustannukset

Yritysavustukset

Työllistettyjen palkat Muut kulut

Henkilöstökulut

Työllistämisen kulujakauma vuoden 2015 toteuman mukaan

Työllistäminen TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

22 23


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

RahoitusosaToimintatuotot 6 434 5 000 6 000 6 000 6 000Toimintakulut -125 144 -141 000 -142 000 -142 000 -142 000

Netto -118 710 -136 000 -136 000 -136 000 -136 000Muutos% 14,6 0,0 0,0 0,0

Kaavoitus TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

KaavoitusKaavoituspalvelujen tarkoituksena on to-teuttaa laadukasta ja toimivaa maankäyttöä asumisen, elinkeinotoiminnan ja vapaa-ajan tarpeisiin. Se tapahtuu pääasiassa asema-kaavojen ja osayleiskaavojen laadinnalla. Maanomistajalähtöisessä ranta-asema-kaavan laadinnassa kaavoituspalvelujen

tehtävä painottuu ohjaukseen ja hallintoon. Kaavoituspalvelut käsittelee myös poik-keamislupa- ja suunnittelutarveratkaisu-hakemukset. Kunnan omistamien tonttien vuokraus ja myynti tapahtuu kaavoituspalve-lujen kautta. Lisäksi kaavoituspalvelut hoitavat osoiteasioita.

9

5

3

Asemakaavat

Ranta- asemakaavat

Osayleiskaavat

Vuosina 2010-2015 lainvoiman saaneet

ranta-asema-, osayleis- ja asemakaavat Asikkalassa, kpl.

Vuosina 2010-2015 myönnetyt poikkeamisluvat

Asikkalassa, mukana myös loppuvuoden

2015 toteutuvat poikkeamisluvat

ennusteena.

15

10 11

14

6

7

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Poikkeamislupien määrä v. 2010-2015

loppu-vuoden 2015 ennuste

14

Lainvoiman saaneiden kaavojen lukumäärä v. 2010-2015

Poikkeamislupien määrä vuosina 2010 - 2015

Sitovat tavoitteet:• Maankäytön, kaavoituksen ja tonttimyynnin toteuttaminen kunnanhallituksen

hyväksymän prioriteettilistan mukaisesti

24 25


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Toimintatuotot 73 780 15 000 18 000 18 000 18 000Toimintakulut -471 653 -413 000 -416 000 -416 000 -416 000

Netto -397 873 -398 000 -398 000 -398 000 -398 000Muutos% 0,0 0,0 0,0 0,0

Kehittämispalv. TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Kehittämispalvelut

Kehittämispalvelujen tehtävänä on edistää kunnan yleistä kehittymistä, kuntasuun-nittelua, elinkeinotoimen ja matkailun ke-hittämistä, kylien kehittämistä ja huolehtia kunnan viestinnästä sekä markkinoinnista. Kehittämispalvelut vastaa myös yksityistie-asioista ja vapaa-ajan asukastoiminnasta.

Kehittämispalveluilla on aktiivinen rooli eri-laisten kehittämisprojektien laadinnassa ja

projektinhallinnassa, jotka edistävät kunnan yleistä kehittymistä. Kehittämispalvelut luo positiivista julkisuuskuvaa kunnasta erilaisin viestintä- ja markkinointitoimenpitein.

Tiejaosto toimii yksityisistä teistä annetun lain ja -asetuksen tarkoittamana toimielimenä.

Sitovat tavoitteet:• Ylimaakunnallisen Päijänne -hankkeen valmistelu• Olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja uusien yritysten

saaminen kuntaan.

26,9 %

39,2 %

3,9 %

1,7 %

4,6 %

0,2 %

23,6 %

Palveluiden ostot

Jäsenmaksut

Yksityistietoimi

Vuokrat Avustukset

Tarvikkeet, tavarat

Henkilöstökulut

Kehittämispalvelujen kustannusten jakautuminen

24 25


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa


Netto -43 352 -45 000 -44 500 -44 500 -44 500Muutos% 3,8 -1,1 0,0 0,0

Maaseutuhallinnon yht.toim.alue TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue

Sitovat tavoitteet:• Johtamisen kehittäminen• Asiakastyytyväisyyden parantaminen

Asikkalan kunta toimii Päijät-Hämeen maaseu-tuhallinnon yhteistoiminta-alueen vastuullise-na isäntäkuntana huolehtien maaseutuviran-omaistehtävistä sopimuskunnissa: Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Padasjoki ja Sysmä). Kuntaliitosten myötä Hämeenkoski

luetaan osaksi Hollolaa ja Nastola osaksi Lahtea.Asikkala kunta vastaa Päijät-Hämeen maa-

seutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maa-kunnallisesta maaseutuelinkeinohallinnosta.

15,4 % 9,1 %

25,8 % 5,7 %

12,0 %

11,4 %

5,4 % 15,2 %

Asikkala

Heinola

Hartola

Hollola Kärkölä

Lahti

Padasjoki

Sysmä

Kuntien välisen maaseutuhallinnon kustannustenjako v. 2016

26 27


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Vaalit TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Toimintatuotot 13 594 13 000 0 0 13 000Toimintakulut -12 900 -13 000 0 -20 000 -13 000

Netto 694 0 0 -20 000 0

Vuonna 2017 järjestetään kuntavaalit ja vuonna 2018 presidentinvaalit. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoäänestys toteutetaan Vääksyssä sijaitsevan ennakko-äänestyspaikan lisäksi liikkuvana ennakkoäänestyksenä haja-asutusalueella.Valtiollisiin vaaleihin saadaan korvausta, kunnalliset vaalit järjestetään kunnan kustantamana.


Netto -14 480 -15 000 -15 000 -15 000 -15 000Muutos% 3,6 0,0 0,0 0,0

Tilintarkastus TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Vaalit

Tilintarkastus

Tilitarkastuspalvelun hinnan nousun johdosta kustannukset pysyvät ennallaan, vaikka osa kustannuksista siirtyi demokratiapalveluille.

26 27


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kuntalaskutus Oiva (arvio elokuun 2015 toteuman perusteella)x 1000 eur

Palveluasuminen (tuettu ja tehostettu) 4272Vammaispalvelut 2550Kotihoito 1817Vastaanottopalvelut 1796Vuodeosastot 1760Lastensuojelu ja lapsiperheiden erityispalvelut 1412Suun terveydenhuolto 980Mielenterveystyö 881Kuntoutus ja psykososiaaliset palvelut 600Lasten, nuorten ja perhepalvelut 463Sosiaalityö 436Palveluohjaus 407Terveyden edistäminen 368Tukipalvelut 168Työhönkuntoutuminen ja eläkeselvittely 166Vanhainkodit 156


Perusterveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut tuottaa Hollolan kunnan organisaatiossa toi-miva peruspalvelukeskus Oiva. Kunnan ta-lousarviossa tähän perusterveydenhuolto- ja

sosiaalipalvelujen määrärahaan sisältyy noin 600 000 euron suuruinen vuotuinen eläke-maksu, joka perustuu aikaan ennen Oivan perustamista.

Perusterveydenhuolto ja sos.palv. TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018


Netto -20 345 823 -19 015 000 -19 015 000 -19 415 000 -19 815 000Muutos% -6,5 0,0 2,1 2,1

Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

Erikoissairaanhoito TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Toimintatuotot 0 0 0 0 0Toimintakulut -9 395 810 -9 874 000 -9 874 000 -10 074 000 -10 274 000

Netto -9 395 810 -9 874 000 -9 874 000 -10 074 000 -10 274 000Muutos% 5,1 0,0 2,0 2,0

Tähän toimintoon kuuluvat erikoissairaanhoi-to, Akuutti24 (päivystys) sekä ensihoito. Näitä palveluita kunnan puolesta hallinnoi Oiva ja ja palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.

Kustannukset vuoden 2016 talousarviossa ja-kautuvat seuraavasti:Erikoissairaanhoito 8 538 200 Ensihoito 594 200Akuutti24 741 600

Erikoissairaanhoito

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kulujen jakautuminen

28 29


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Koulutuspalvelut

Koulutuspalvelut tuottaa lapsille ja nuorille tietoja ja taitoja sekä edesauttaa kuntalaisten aktiivista toimintaa oman henkisen ja fyysisen

hyvinvointinsa ylläpitämiseen elinikäisen op-pimisen periaatteen mukaisesti.

Koulut

Yhtenäiskoulu TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018


Netto -6 932 168 -6 896 000 -6 896 000 -6 532 208 -6 113 726Muutos% -0,5 0,0 -5,3 -6,4

TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018Koulu €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil.Anianpelto 7 207 7 272 6 906 7 234Aurinkovuori 8 248 8 686 8 936 8 442Kalkkinen 9 686 9 779 10 375 9 296Länsi-Asikkala 7 028 7 198 7 703 8 662Urajärvi 9 356 10 558 12 059 -Vesivehmaa 7 620 7 276 7 155 7 352Yläkoulu 8 569 8 549 8 680 8 752Lukio 7 608 7 606 7 748 7 037

Koko kunnassa 7 460 7 477 7 470 7 470 7 470

TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018 TS2019Koulu oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkmAnianpelto 114 117 118 115 107 99 102Aurinkovuori 197 240 242 267 260 242 229Kalkkinen 32 32 31 34 33 32 31Länsi-Asikkala 64 58 57 47 49 50 51Urajärvi 25 24 21Vesivehmaa 61 66 67 72 79 80 75Yläkoulu 269 298 294 293 281 274 273Lukio 172 167 171 177 163 149 140

Yhteensä 934 1002 1001 1005 972 926 901

TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018Koulu €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil.Anianpelto 7 207 7 272 6 906 7 234Aurinkovuori 8 248 8 686 8 936 8 442Kalkkinen 9 686 9 779 10 375 9 296Länsi-Asikkala 7 028 7 198 7 703 8 662Urajärvi 9 356 10 558 12 059 -Vesivehmaa 7 620 7 276 7 155 7 352Yläkoulu 8 569 8 549 8 680 8 752Lukio 7 608 7 606 7 748 7 037

Koko kunnassa 7 460 7 477 7 470 7 470 7 470

TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018 TS2019Koulu oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkm oppil. lkmAnianpelto 114 117 118 115 107 99 102Aurinkovuori 197 240 242 267 260 242 229Kalkkinen 32 32 31 34 33 32 31Länsi-Asikkala 64 58 57 47 49 50 51Urajärvi 25 24 21Vesivehmaa 61 66 67 72 79 80 75Yläkoulu 269 298 294 293 281 274 273Lukio 172 167 171 177 163 149 140

Yhteensä 934 1002 1001 1005 972 926 901

Taulukoissa koulujen oppilasmäärät, oppilas-määräennusteet ja netto-kustannukset kouluittain (euroa / opp.).

Oppilasmäärät ja kustannukset Asikkalan kouluissa (eur / oppilas)

Sitovat tavoitteet:• Euroa/oppilas (taulukko)• Oppimistulokset paranevat kevättodistuksella mitattuna

Yhtenäiskoulu tuottaa opetuspalveluita 1.-2.luokille Anianpellon toimipisteessä, 3.-6. luok-kille Aurinkovuoren toimipisteessä, 7.-9. luo-kille ja lukiolaisille Vääksyn Yhteiskoulun toi-

mipisteessä. Yhtenäiskoulun tulosyksikköön kuuluu myös koulutuspalveluiden hallinto sekä aikuiskoulutus.

Vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmassa € / oppilas -kustan-nuksen tulee pysyä samana oppilasmäärän muutoksista riippumatta.

28 29


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kalkkisten palvelukesk. TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018


Netto -432 711 -451 000 -448 760 -434 682 -421 027Muutos% 4,2 -0,5 -3,1 -3,1

Vesivehmaan koulu TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018


Netto -451 290 -468 000 -520 760 -567 873 -575 079Muutos% 3,7 11,3 9,0 1,3



Länsi-Asikkalan koulu TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018


Netto -406 554 -427 000 -405 700 -422 391 -430 867Muutos% 5,0 -5,0 4,1 2,0


Kalkkisten palvelukeskus tuottaa 1.-6.-luokkalaisten opetuspalvelut sekä 0-6 -vuotiaiden lasten päivähoito- ja esiopetuspalvelut.

Vesivehmaan koululle rakennetaan yksi lisäluokka ja palkataan yksi opettaja lisää kasvavan oppilasmäärän vuoksi.

30 31


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tämä kohta käsittää yleisen joukkoliikenteen ja asiointivuorot. Koulukuljetukset on jyvitetty koulujen kustannuksiin.

Joukkoliikenne


Netto -132 322 -160 000 -142 530 -142 530 -142 530Muutos% 20,9 -10,9 0,0 0,0

Joukkoliikenne TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Asikkalan kunnankirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön uusiutuvan ja monipuolisen kirjasto-aineiston, henkilökunnan asiantuntemuksen, tiedonhankintapalveluja, atk-laitteita, sekä kirjastotilat tapahtumineen. Kirjasto on osa yhteiskunnan tukiverkkoa ja mahdollisuus eli-

nikäiseen oppimiseen kaikille. Kirjasto tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulujen, vanhuspalveluiden ja muiden paikallisten toi-mijoiden kanssa.

Vuonna 2014 kirjastoon tehtiin 52 700 fyysis-tä käyntiä ja verkkokäyntejä oli 16 040.

Kirjasto


Netto -350 080 -355 000 -329 260 -329 260 -329 260Muutos% 1,4 -7,3 0,0 0,0

Kirjasto TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Kuljetuspalveluiden kilpailutus uudella tavalla

Sitovat tavoitteet:• Aukioloaikojen pidentäminen itsepalvelukirjaston avulla asiakasmäärien lisäämi-

seksi.

Itsepalveluautomaatti mahdollistaa kirjasto-aineiston lainauksen ja palautuksen myös palveluaikojen ulko-puolella.

30 31


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut ovat lakisääteisiä palveluita ja ne ovat keskeinen toimintako-konaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijär-jestelmässä. Varhaiskasvatuspalvelut muo-dostuvat päivähoidosta ja esiopetuksesta

sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea per-heitä heidän kasvatustehtävässään tarjo-amalla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistävää toimintaa.

Vuosi Lasten määrä €/lapsi

2014 Päiväkodit 190 11 137Perhepäivähoito 33 10 998Esiopetus 11 10 500



Taulukossa esitetty vuosittaiset lapsimää-

rät ja kustannukset euroa/ lapsi.

70 %

15 %

10 %

2 %

1 %

2 %

Kustannusten jakautuminen päiväkotien varhaiskasvatuspalvelussa

Henkilöstökulut

Vuokrat

Ravitsemuspalvelut Muut palvelut Erityisvarhaiskasvatus

Muut materiaalit

Kustannusten jakautuminen varhaiskasvatuspalvelussa (päiväkodit)

32 33


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tulosyksikkö sisältää kotona työskentelevät perhepäivähoitajat.

Perhepäivähoito on alle kouluikäisten las-ten päivähoitoa pienessä ryhmässä, jossa korostuvat kodinomaisuus, perushoito, leikki ja kiireettömyys. Perhepäivähoidossa hoitaja

suunnittelee toimintansa lasten iän ja tarpei-den mukaan. Yhteistyössä muiden hoitajien kanssa järjestetään lapsille esim. retkiä, juhlia ja muuta toimintaa. Myös päiväkotien kanssa tehdään yhteistyötä.

Perhepäivähoito


Netto -308 770 -333 894 -335 503 -335 503 -335 503Muutos% 8,1 0,5 0,0 0,0

Perhepäivähoito TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Liikunnallisuuden lisääminen perhepäivähoidossa


Netto -2 093 212 -2 381 625 -2 557 619 -2 455 619 -2 407 619Muutos% 13,8 7,4 -4,0 -2,0

Päiväkodit TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Liikunnallisuuden lisääminen päiväkodeissa• Euroa / lapsi (taulukko)• Euroa / lapsi -kustannuksen tulee alentua valtion päätöksiä vastaavasti

Tulosyksikkö sisältää kustannuspaikat: päivä-koti Hulivili, päiväkoti Peuhis, päiväkoti Vehmis ja varhaiskasvatuksen hallinto ja tuki.

Päiväkodit tarjoavat päivähoitoa alle kou-luikäisille lapsille. Niiden lapsiryhmät ovat erilaisia ja ryhmien koko vaihtelee lasten iän ja hoidon tarpeen mukaan. Päiväkotitoiminta on tavoitteellista toimintaa, joka pohjau-tuu valtakunnalliseen ja kunnan omaan

varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toiminnasta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö.

Asikkalan varhaiskasvatuspalveluissa toimii kolme päiväkotia: päiväkoti Hulivili, päiväkoti Peuhis ja päiväkoti Vehmis. Päiväkoti Hulivilissä järjestetään tarvittaes-sa vuorohoitoa. Kalkkisten päiväkoti on osa koulutuspalveluita.

Päiväkodit

32 33


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tulosyksikkö sisältää kotihoidon tuen, yksityi-sen hoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisän.

Kotihoidon tuki on lakisääteinen tuki, jota maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lap-si ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tällöin lasta hoitaa esim. jompikumpi vanhem-mista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yk-sityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidon tuki

muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräytyvästä hoitolisästä.

Lasten yksityisen hoidon tuki on myös la-kisääteinen tuki. Sitä maksetaan perheelle, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päi-vähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuki koos-tuu hoito-rahasta, tuloihin perustuvasta hoitoli-sästä sekä Asikkalan kunnan kuntalisästä.

Kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki


Netto -707 407 -720 800 -759 600 -759 600 -759 600Muutos% 1,9 5,4 0,0 0,0

Kotihoidon ja yksityisen-hoid.tuki TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Alle 3-vuotiaiden yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen optimaalisen määrän

selvitys

Tulosyksikkö sisältää osapäiväisessä esi-opetusryhmässä järjestettävän esiopetuksen (päiväkodeissa järjestetty esiopetus sisältyy Päiväkodit-tulosyksikköön). Kalkkisten esi-opetus on osa koulutuspalveluita. Lukuvuonna 2015-2016 esiopetusta ostetaan The English Playschool of Asikkalalta.

Kunnan järjestämä lakisääteinen esiopetus on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisille lapsille

vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alka-mista ja on osallistujille maksutonta. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatus-ta ja opetusta, joka tukee lapsen yksilöllistä oppimista ja sen tehtävänä on edistää lapsen kasvamista koululaiseksi. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetussuunnitelma yhdessä van-hempien kanssa.

Esiopetus


Netto -128 472 -142 804 -123 163 -123 163 -123 163Muutos% 11,2 -13,8 0,0 0,0

Esiopetus TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Kustannusten sopeuttaminen lasten määrän vähentymiseen

34 35


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kunnassa järjestetään koululaisten iltapäi-vätoimintaa kahdessa toimipaikassa, Anian-pellon ja Vesivehmaan koululla. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. luokan oppilaille. Iltapäivä-

toiminta on jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen läh-tökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasva-tustavoitteet.

Iltapäivätoiminta


Netto -92 171 -117 000 -138 075 -138 075 -138 075Muutos% 26,9 18,0 0,0 0,0

Iltapäivätoiminta TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Kustannustehokkaan tavan löytäminen vastaamaan lisääntyneeseen palveluky-

syntään ja yhdistysten hyödyntäminen

Vuosi Iltapäivätoim. Lasten määrä €/lapsi

2014 Anianpelto 46 1 216Vesivehmaa 14 1 518



2017 Anianpelto 50Vesivehmaa 16

2018 Anianpelto 50Vesivehmaa 16

Taulukossa esitetty vuosittaiset iltapäivä-

toiminnan lapsimäärät ja kustannukset euroa per lapsi.

Vapaa-aikapalvelut


Netto -692 878 -740 000 -718 925 -718 925 -718 925Muutos% 6,8 -2,8 0,0 0,0

Vapaa-aikapalv. TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Nuorten työpajan perustaminen hankerahalla

Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on tukea nuorten edellytyksiä elämäntilanteensa hallin-taan parantamalla nuorten elinoloja ja luomal-la edellytyksiä kansalaistoiminnalle, huolehtia kunnan nuoriso- ja liikuntapalvelujen kehittä-misestä, kunnan kulttuuripalvelujen ja hallin-nonalansa museoiden ja laitosten kehittämi-sestä sekä näiden palvelujen tarjoamisesta

kuntalaisille. Lasten ja nuorten kulttuuritarjon-taa tuotetaan Efekti-hankkeen kautta ja kun-ta tukee tapahtumatuottajia tapahtumarahan kautta.

Vapaa-aikapalvelujen tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: liikunta, nuoriso ja kulttuuri

34 35


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tekniset palvelut

Teknisen hallinnon tavoitteena on avustaa tulo-salueiden henkilöstöä saavuttamaan kunnan strategian tavoitteet. Tekninen hallinto vastaa kunnan rakennuskohteiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Suunnittelun kuluessa järjestetään kuulemistilaisuuksia ja asiakas-kyselyjä. Mittaustoimi huolehtii maastoon liittyvän sijaintitiedoston muodostamisesta ja

ajantasalla pidosta, rakennusvalvonnan, tek-nisen toimen ja muiden tulosalueiden mittaus-palveluista ja avustaa kunnan maa-alueita koskevissa maanmittaustoimissa.

Teknisen hallinnon tulosyksikkö sisältää seu-raavat kustannuspaikat: Atk, tekninen osasto, tekninen suunnittelu, konekeskus-varikko ja mittaustoimi.


Netto -338 385 -358 000 -327 600 -327 600 -327 600Muutos% 5,8 -8,5 0,0 0,0

Tekninen hallinto TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Tekninen hallinto

Sitovat tavoitteet:• Hallinnon muutokset yhtiöiden hallinnoinnin uudelleenorganisoinnin yhteydessä

Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toi-mitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset

palvelut toteuttaa peruspalveluja tarjoamalla mahdollisuudet liikkumiseen niin autolla kuin jalkaisin.

Kiinteistöjen hoidon tarkoituksena on pitää työympäristö käyttäjilleen tarkoituksenmukai-sessa kunnossa; hoidettuna, turvallisena ja viihtyisänä. Tehokkaan kiinteistöhoidon /-kun-nossapidon avulla säilytetään kiinteistöjen

käyttöarvo. Metsiä hoidetaan tehtyjen metsä-suunnitelmien mukaisesti.

Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannus-paikat: kiinteistöt, maa-alueiden hallinto, maa-tilat, metsätilat, sorakuopat ja vuokratontit.

Kiinteistöt

Toimintatuotot 4 943 866 5 486 000 5 354 800 5 354 800 5 354 800Toimintakulut -2 864 044 -3 070 000 -3 050 800 -3 150 800 -3 250 800

Netto 2 079 822 2 416 000 2 304 000 2 204 000 2 104 000Muutos% 16,2 -4,6 -4,3 -4,5

Kiinteistöt TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Kiinteistöjen käytön ja hallinnon tehostaminen

- Tulosyksikkö Kiinteistöt jaetaan kahdeksi erilliseksi tulosyksiköksi, jotka molemmat ovat teknisen alla nimillä Palvelutuotantokiinteistöt ja Muut kiinteistöt. Kunnanhallitus päättää mitkä Muut kiinteistöt –tulosyksikön kiinteistöt vuokrataan, myydään tai puretaan. - Sisäisten vuokrien ja poistojen uudelleenorganisointi sekä sisäisen laskutuksen vähentäminen

36 37


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Liikenneväylillä ja yleisillä alueilla keskeisenä tavoitteena on toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden säilyttäminen. Talvikunnossa-pidossa kiinnitettään erityistä huomiota liuk-kauden torjuntaan. Auraukset aloitetaan, kun lunta satanut vähintään 6 cm. Ensimmäisinä aurataan kevyen liikenteen väylät ja kokoo-

jakadut. Puistot on jaettu valtakunnallisesti hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. Leikkikenttiä hoidetaan niin , että ne täyttävät turvamääräykset.

Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannus-paikat: liikennealueet, puistot, uimarannat, muut alueet, liikuntapaikat ja jätehuollon.

Liikenneväylät ja yleiset alueet


Netto -499 669 -637 000 -637 000 -637 000 -637 000Muutos% 27,5 0,0 0,0 0,0

Liikenneväylätja yleiset alueet TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Palveluiden kilpailutus siten, että kustannukset alenevat

16 556 m2

14 009 m2

2 919 m2

2 805 m2

9 071 m2

Kiinteistöjako, m2

Muut Opetus

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Päivähoito

Vapaa-aika

58,1 %

18,5 %

4,3 % 4,6 %

12,2 %

2,3 % Liikennealueet

Puistot

Uimarannat

Muut alueet

Liikuntapaikat

Jätehuolto

Jätehuolto

8 %

86 %

1 % 5 % Liikennealueet

Puistot Uimarannat Muut alueet

Liikuntapaikat

Puistokäytävät

Tiet ja kadut

Kevyen liikenteen väylät

Jalkakäytävät

Kunnan kiinteistöjen jakautuminen eri toimijoille

Liikenneväylien ja yleisten alueiden kustannusten jakautuminen sekä liikennealueiden pinta-alaosuudet

36 37


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tukipalvelut

Toimintatuotot 3 065 587 3 076 000 3 107 900 3 107 900 3 107 900Toimintakulut -2 997 231 -3 075 000 -3 106 900 -3 106 900 -3 106 900

Netto 68 356 1 000 1 000 1 000 1 000

Tukipalvelut TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Asiakkaan vastuun korostaminen palveluiden tilaamisessa ja käytössä

Tukipalvelut on toiminut vuoden 2012 alus-ta alkaen, tehtävänä tuottaa Asikkalan kunnalle asiakaslähtöisiä, monipuolisia ja

kustannustehokkaita ruoka-, siivous- ja kiin-teistönhoitopalveluita sekä toiminnalla var-mistaa kunnan kiinteistöjen arvon säilyminen.

Palotoimi hoidetaan maakunnallisen aluepelastuslaitoksen toimesta


Netto -712 258 -763 000 -754 600 -754 600 -754 600Muutos% 7,1 -1,1 0,0 0,0

Palo, pelastus ja suojelutyö TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Palo-, pelastus- ja suojelutyö

Tukipalvelujen toiminta ja palvelujen toiminnan kehittäminen

Tukipalveluissa työskentelee noin 60 vakituis-ta ja ajankohdasta riippuen 3-8 määräaikaista työntekijää, mikä on noin 23% koko kunnan työntekijöistä. Kunnan palkkamenoista kui-tenkin vain noin 16% on tukipalvelun menoja (v.2014).

Tukipalveluorganisaation kehittämisessä ja toiminnassa on painotettu uusien tuottavam-pien toimintamallien käyttöönottoa, hyvää yh-teistyötä niin organisaation sisällä kuin kunnan muiden yksiköiden välillä sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä.

Tukipalvelulle tavoitteeksi asetut palveluiden tuotteistaminen sekä palvelusopimukset on tehty ja toiminnoille on määritelty palvelu- ja hintatasot vaaditusti. Asiakaskohtaiset sisäi-set palvelusopimukset, on allekirjoitettu vuo-den 2015 keväällä, ja nyt on käynnissä ns. so-pimuksen jalkauttamisvaihe, niin omassa kuin asiakasorganisaatiossa. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kattavat ja kaikkia osapuolia tyydyttävät sopimukset joissa painoalueina olivat:

• tuottaja eli tukipalvelut, ammatillinen osaaminen ja resurssien tehokas käyttö

• tilaaja eli maksaja, kattava, mutta kus-tannustehokas sopimus = mahdollisim-man hyvä hinta- laatusuhde

• asiakas eli esim. yksittäinen koulu, mah-dollisimman yksilöllinen omia arvoja tu-keva sopimus

• kiinteistön omistaja, palvelusopimus jonka laatutaso takaa kiinteistön arvon säilymisen.

Palvelusopimuksessa haluttiin myös painot-taa etuja joita kunta saa kunnan omalta tuki-palveluyksiköltä, mutta joihin olisi vaikeaa, lähes mahdotonta, sitouttaa yksityistä ruoka-, siivous- tai kiinteistöpalveluiden tuottajaa. Tällaisia etuja ovat mm.:

• tukipalveluyksikön sitoutuminen henki-löstöasioissa Asikkalan kunnan omaan henkilöstöohjelmaan eli mm. tasavertai-suuden säilyminen

38 39


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

40,2 %

8,4 %

44,8 %

6,0 %

0,6 %

KUNTA

OIVA

MUUT

Virastot Koulutuspalvelut Varhaiskasvatus

• tukipalveluyksikön sitoutuminen hyö-dyntämään eri tehtäväalojen henkilös-töresurssien yhteiskäyttöä lisätäkseen tehokkuutta.

• palvelun tuottamisen ylivoimaisen esteen kohdalla, tukipalveluyksik-kö sitoutuu noudattamaan Asikkalan kunnan kriisivalmiussuunnitelman

mukaista palvelutasoa (poikkeaa JYSE 2009 ehdoista)

• tukipalveluyksikkö tekee sisäistä audi-tointia ja laaduntarkkailua myös muiden yhteistyökumppaneiden palvelutuotan-nosta ja valvoo näin sisäisesti kunnan kokonaisetua

Tukipalvelu merkittävä työllistäjä ja työhyvinvoinnin edistäjä

Tukipalvelut on myös koko kolmivuotisen toi-mintansa aikana pitänyt tavoitteena myös osallistua, niin nuorisotyöttömyyden, pitkä-aikaistyöttömyyden kuin syrjäytymisen vä-hentämiseen, tarjoamalla useita työkokeilu- , työharjoittelu- ja avotyöpaikkoja niitä tarvitse-ville sekä työllistänyt monia kunnan velvoi-tetyöllistettäviä omassa organisaatiossaan. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti, kunnan työl-lisyyskoordinaattorin ja etsivän nuorisotyön kanssa kuin myös eri alojen oppilaitosten (Salpaus, Bovallius jne.) sekä Oivan erityis-huollon kanssa. Tukipalvelun henkilöstöstä on tätä varten 10 henkeä kouluttautunut työpaik-kaohjaajiksi sekä tukipalvelupäällikkö suorit-tanut näyttötutkintamestarin tutkinnon.

Tukipalvelun sisäisenä tavoitteena on ollut yhteisen ”me hengen” luominen sekä työhy-vinvointiin panostaminen. Tehtävänkuvien yhteinen avaaminen ja uudelleen tekeminen sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen ovat omalta osaltaan vahvistaneet yhteenkuu-luvuutta. Yhteinen tekeminen, toisten huomi-oiminen sekä avun pyytämisen/ antamisen taito, ovat olleet yhteiset tukipalvelun sisäiset opinpaikat joissa on edistytty hyvin. Syksyllä 2015 koko tukipalvelun väki kävi yhdessä työ-hyvinvointi koulutuksessa ja saatuja hyviä ide-oita tullaan työstämään yhdessä käytännön tasolle talven aikana.

31,6 %

13,3 %

1%

51,6 %

2,5 % Koulutuspalvelut

Varhaiskasvatus

Virastot

KUNTA

OIVA

MUUT

49 %

11 % 21 %

18 %

1 %

KUNTA

OIVA

MUUT

Koulutuspalvelut Virastot

Varhaiskasvatus

Tulo-ja menojakauma kiinteistö-, siivous- ja ruokapalveluissa

Kiinteistöpalvelut

Ruokapalvelut

Siivouspalvelut

Tukipalvelujen tuottamien kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelujen jakautuminen kunnan, OIvan ja muiden toimijoiden välille.

Muita toimijoita ovat mm.: PHSOTEY, Työter-veys Wellamo, Asikkalan seurakunta, LC klubit ja muut ulkopuoliset yksittäisasiakkaat jotka järjestävät kokouksia tiloissamme (lääkefirmo-jen edustajat, naapuri kunnat, edustajat yms.)

38 39


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Toimintatuotot 1 087 0 0 0 0Toimintakulut -210 594 -220 000 -223 400 -223 400 -223 400

Netto -209 507 -220 000 -223 400 -223 400 -223 400Muutos% 5,0 1,5 0,0 0,0

Ympäristöterveyden- huolto TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Tulosyksikkö sisältää eläinlääkinnän ja terveydensuojelun kustannuspaikat. Ympäristötervey-denhuolto ja eläinlääkintä hankitaan ostopalveluna Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä.

Ympäristöterveyden huolto


Netto -74 650 -83 000 -88 800 -82 800 -83 000Muutos% 11,2 7,0 -6,8 0,2

Ympäristön- suojelu TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Ympäristönsuojelu on ympäristölautakunnan alainen tulosyksikkö, joka vastaa kunnan vas-tuulla olevista lakisääteisistä kunnan ympäris-tönsuojelun viranomaistehtävien hallinnosta ja hoidosta (L kuntien ympäristönsuojelun hal-linnosta 1986/64). Asikkalan kunnan ympäris-töviranomaisena toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojelusta vastaavana viranhalti-jana toimii ympäristönsuojelusihteeri. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä on lisäksi säädetty ympäristönsuojelulaissa, jäte-laissa, luonnonsuojelulaissa, maa-aineslais-sa, ulkoilulaissa, vesihuoltolaissa, vesilaissa,

maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa. Nämä tehtävät ovat pääsääntöisesti lupa- ja valvontaviranomaistehtäviä.

Ympäristön huomioon ottaminen ja ympä-ristönsuojelun edistäminen koskee kaikkea kunnan toimintaa. Ympäristönsuojelu pyrkii lupa-, valvonta- ja neuvontamenettelyin vai-kuttamaan siihen, että kuntalaisten ja yritys-ten toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, ja että mahdolliset haitat oli-sivat kohtuullisin keinoin ja kustannuksin tor-juttavissa. Näin taataan kuntalaisille terveelli-nen ja virikkeitä antava asuinympäristö.

Ympäristönsuojelu

Sitovat tavoitteet:• Hinku-hankkeen päästötavoitteiden saavuttaminen

40 41


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaa-vojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien kä-sittelemisestä. Rakennusvalvonnalla huo-lehditaan, että rakentaminen täyttää ylei-sesti hyväksyttävät normit terveellisyyden,

turvallisuuden ja teknisen laadun suhteen ja, että rakennettu ympäristö muodostuu turval-liseksi, toimivaksi, virikkeelliseksi ja esteet-tisesti tyydyttäväksi. Rakennusvalvonnan tulosyksikkö sisältää myös määräaikaisen kiinteistöverotarkastusprojektin.

Rakennusvalvonta


Netto -70 270 -85 000 -85 000 -85 000 -85 000Muutos% 21,0 0,0 0,0 0,0

Rakennusvalvonta TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Sitovat tavoitteet:• Kiinteistötietojen, rakentamisvelvoitteiden ja rakennuslupamaksujen saattaminen

ajan tasalle

Vuoden 2014 kiinteistökartoituksen tuloksena löytyneiden lisäneliömetrien (75 733,5 m2) jakautuminen rakennustyypeittäin

omakotitalot

8 % loma-

asunnot 10 %

saunat

7 %

talous-rakennukset

74 %

muut rakennukset

1 %

40 41


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Toimintatuotot 10 644 851 10 904 000 10 996 200Toimintakulut -54 984 958 -54 939 123 -55 554 848

Netto -44 340 107 -44 035 123 -44 558 648Muutos% -0,7 1,2

Yhteensä TP 2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Käyttötalousosa yhteensä

42 43

ASIKKALAN KUNTA

43


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

42 43

Investointiosa

44 45

ASIKKALAN KUNTA

44 45

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tekn.ltk 20.10.2015

1

INVESTOINTIOHJELMA Talousarvio-esitys

Taloussuunnitelma

2016 2017 2018

1000 eur. 1000 eur.

Konsernipalvelut

890 9032 Kiinteä omaisuus menot 100 000 100 100

Maanhankinta 100 000 100 100

Koulutuspalvelut9039 Aineeton käyttöomaisuus menot 110 000 0 0

TVT-strategian päivittäminen ops-2016 90 000Kirjaston RFID-järjestelmä ja tietokantojen 20 000yhdist. seudullista järjestelmää varten

9257 Koulutuspalveluiden irtain omaisuus menot 50 000 110 0

Ops-uudistuksen kirjahankinnat 50 000 90Yhteiskoulun luokkien ja käytävien kalusteiden uusiminen

20

Varhaiskasvatuspalvelut9257 Varhaiskasvatuspalveluiden irtain omaisuus menot 10 000 0 10

10 000 0 10Tekniset palvelut

910 9039 Aineeton käyttöomaisuus menot 10 000 10 10

10 000 10 10

950 Talonrakennus menot 1 570 000 1 310 260tulot 245 000 200 0

9703 Hankekohtaiset rakennusinvestoinnit 1 550 000 1 290 200

Liikuntahallin peruskorjaus. Ehdollinen: edellyttää valtion avustusta. 700 000 650

Koulut Vesivehmaan koulun peruskorjaus (katto) 140 000Vesivehmaan koulun lisäluokka 180 000Yhteiskoulun opettajienhuoneen remontointi. Ehdollinen: edellyttää 50 % avustusta. 70 000Yhteiskoulun peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus 50 000 150 150

Yhteiskoulun näyttämön remontti 10 000Kalkkisten koulun peruskorjaus 90

Anianpellon koulun peruskorjauksen suunnittelu 50

Muut Oltermannin II-kerroksen asunnot 250 000Vuodeosaston siiven led-valaistus 50 000

Aurinkopaneelit kunnan kiinteistöihin 100 000 100

Kiinteistöjen peruskorjauskohteet: Jokiranta, Kulmala, Pohjola

100

Pohjakarttojen ylläpito

TVT-strategian alkuinvestointi

Tekn.ltk 20.10.2015

2


Taloussuunnitelma

2016 2017 2018

1000 eur. 1000 eur.

Avustus liikuntahallin peruskorjaukseen 210 000 200

Avustus yhteiskoulun opettajainhuoneen remonttiin

35 000

9704 Muut rakennusinvestoinnit 20 000 20 60

40

Pihojen leikkivälineiden uusinta 20 000 20 20

Länsi-Asikkalan koulun peruskorjaus

Avustukset

Kaikki määrärahat ovat sitovia eli kukin määräraha voidaan käyttää vain siihen osoitettuun tarkoituk-seen. Määrärahojen siirrot investointikohteesta toiseen esitetään asianomaisen lautakunnan toimesta kunnanhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli muutos on enemmän kuin 5 % mutta kuitenkin vähintään 5 000 euroa. Määrärahalisäykset esitetään asianomaisen lautakunnan toimesta kunnanhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.

44 45

ASIKKALAN KUNTA

44 45

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tekn.ltk 20.10.2015

3


Taloussuunnitelma

2016 2017 2018

1000 eur. 1000 eur.960 9705 Liikenne-, puisto- ja liikunta-alueet menot 960 000 480 630

tulot 10 000 0 0

970 Katujen rakentaminen 300 000 240 390

Saitan alueen kadut 40 000Humalon alueen kadut (Kalkkinen) 120 000Pasolanharjun kadut 2. vaihe 200Metsä-Aakalan kadut (Vesivehmaa) 150 100

Liikenneturvallisuuskohteet* muut 20 000 20 20

Peruskorjauskohteet 100 000 50 50PakkaspolkuHonkaniemen alueen kadut

Muut kohteet 20 000 20 20

971 Kevyen liikenteen väylien rakentaminen 170 000 20 20

Häkälän kevyen liikenteen väylä 150 000Peruskorjauskohteet 20 000 20 20

972 Katujen päällystys 120 000 120 120

Päällystyskohteet: 100 000 100 100Mikkolantie, PakkaspolkuHäkäläntieNäkemäkujaLinkinpohjankaarteen alkuLoukkutie

Asfalttipaikkaukset 20 000 20 20

973 Katuvalojen rakentaminen 240 000 20 20

Tievalojen saneeraus 100 000Katuvalojen peruskorjauskohteet 50 000 20 20Valtatie 314 Kanavatie - Laukkala 60 000Valtatie 314 Pätiäläntie - Suovola 30 000

975 Puistot ja muut yleiset alueet 100 000 20 20

Kanava-alueen kojut 20 000Häkälän uimaranta 30 000Häkälän venereitin rakentaminen 20 000Kyltitysten päivittäminen 10 000Leikkikenttien peruskorjaus 20 000 20 20

977 Liikunta-alueet 30 000 60 60

30 30Vesivehmaan lähiliikuntapaikka 30 000Kalkkisten lähiliikuntapaikka 30Aurinkovuoren ulkoilureittien rak. 10, 12 sekä 15 km 30

Avustukset liikuntarakentamiseen 10 000 20 20Avustukset

Haja-asutusalueen koulujen kaukaloiden uusiminen; Kalkkinen ja Länsi-Asikkala

Tekn.ltk 20.10.2015

4


Taloussuunnitelma

2016 2017 2018

1000 eur. 1000 eur.

960 9707 Teknisten palveluiden irtain omaisuus menot 70 000 200 0

Oltermannin keittiön pataryhmä 50 000

Jäämatti 20 000Traktori 200INVESTOINNIT YHTEENSÄ menot 2 880 000 2 210 1 000

tulot 255 000 200 20NETTO 2 625 000 2 010 980

46 47


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

TP 2014 TA 2015 EHD 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 11 692 778 10 904 000 10 996 200 11 500 000 12 000 000 Myyntituotot 5 300 325 Maksutuotot 743 908 Tuet ja avustukset 571 189 Muut toimintatuotot 5 068 306 Toimintakulut -55 742 536 -54 819 000 -55 554 848 -56 300 000 -57 700 000 Henkilöstökulut -12 789 891 Palvelujen ostot -36 406 268 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 460 951 Avustukset -865 134 Muut toimintakulut -3 220 292 Toimintakate -44 049 758 -43 915 000 -44 558 648 -44 800 000 -45 700 000 Verotulot 29 321 045 29 365 000 29 205 000 29 500 000 30 200 000 Valtionosuudet 17 043 281 16 450 000 17 400 000 17 600 000 17 800 000 Muut rahoitustuotot ja -kulut -102 241 -160 000 -170 000 -200 000 -200 000 Vuosikate 2 212 327 1 740 000 1 876 352 2 100 000 2 100 000 Poistot ja arvonalentumiset -2 265 735 -1 800 000 -1 950 000 -2 000 000 -2 000 000 Satunnaiset tuotot ja kulut 5 541 059 0 0 0 0 Tilikauden tulos 5 487 651 -60 000 -73 648 100 000 100 000 Poistoeron muutos 94 281 244 000 94 281 94 281 94 281 Varausten muutos 0 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä 5 581 932 184 000 20 633 194 281 194 281

Tuloslaskelmaosa

46 47


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Rahoitusosa

RAHOITUSLASKELMA 1000 eurTP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018

Toiminnan rahavirta 7 719 1 740 1 876 2 100 2 100Vuosikate 2 212 1 740 1 876 2 100 2 100Satunnaiset erät 5 541 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -34 0 0 0 0

Investointien rahavirta -6 595 -2 190 -2 519 -1 910 -880Investointimenot -14 210 -2 335 -2 880 -2 210 -1 000Rahoitusosuudet investointeihin 1 281 45 255 200 20Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 334 100 106 100 100

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 124 -450 -643 190 1 220

Rahoituksen rahavirta -942 490 650 40 -250Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -4 782 0 0 0 0Antolainasaamisten vähennykset 47 0 50 50 50

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 0 500 610 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys -30 -10 -10 -10 -300Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 000 0 0 0 0

Muuta maksuvalmiuden muutokset -5 177 0 0 0 0Rahavirtojen muutos 182 40 7 230 970

Rusthollintie 2

17200 Vääksy

p. (03) 8886 111

f. (03) 8886 268

www.asikkala.fi

Documents

2016 - Asikkala › ... › 2015 › 12 › TA2016_kv_hyv.pdf · vuodelle 2015 n. 380 000 euroa talousarvioon arvioitua määrää enemmän. Investoinnit Investointien määrä vuoden