1.3 Antiikin Kreikan taide ja arkkitehtuuri (s.22 – 27)

1.3 Antiikin Kreikan taide ja arkkitehtuuri (s.22 – 27)

1) Geometrinen aikakausi 1100 – 700eKr.

- Hautaruukut, agora ja akropolis

2) Arkaainen 700/600 – 480 eKr.

- Ruutuasemakaavat

- Veistokset: Kore- ja kuros –hahmot

- Temppelit kalkki- ja hiekkakivestä

Doorilainen pylväs

Päätykolmio Kore

1

2

3

4

5

Agora eli keskusaukio oli kaupan, hallinnon ja

kulttuurin kohtaamispaikka.

Agora eli keskusaukio oli kaupan, hallinnon ja

kulttuurin kohtaamispaikka.

Antiikin Ateena

Doorilainen pylväsDoorilainen pylväs

• Pylvästyyleistä vanhin.

• Yksinkertaiset ja ylöspäin

kapenevat pylväät luovat

rakennukseen raskaan ja karun

vaikutelman.

• Pylväät ovat uurrettuja.

• Reliefi-koristelua pylväiden

kannattamissa palkeissa.

- Maalaustaide ruukuissa: mytologian ihmiset ja eläimet, ihmisten arki

3) Klassinen 480 – 330 eKr.

- Pronssi- ja marmoriveistokset jumalista ja urheilijoista

- Persialaissotien jälkeen Perikles rakennutti Ateenan akropolin

- Temppelit marmorista: Joonialainen pylväs

- Harmonia, tasapaino, muodon pikkutarkka hallinta

1. Akropolis

11

22

33

44

55

66

AkropolisAkropolis

2. Parthenon

3. Dionysoksen teatteri

4. Roomalaisajan teatteri, jossa järjestettiin konsertteja.

5. Niken temppeli

6. Erektheionin karyatidihalli

Parthenon

Doorilainen pylväikkö

Doorilainen pylväikkö

Parthenon

Palkiston reliefissä on kuvattuna Kreikan historian taruaiheita ja

jumalia.

Palkiston reliefissä on kuvattuna Kreikan historian taruaiheita ja

jumalia.

Parthenon

Päätykolmion reliefissä on kuvattuna Athenen

syntymä Zeuksen päästä.

Päätykolmion reliefissä on kuvattuna Athenen

syntymä Zeuksen päästä.

Parthenon

Cella eli tila, jossa on kullasta ja pronssista valmistettu Pallas Athenen patsas.

Cella eli tila, jossa on kullasta ja pronssista valmistettu Pallas Athenen patsas.

Parthenon

Tyypillinen temppelin perusta

Tyypillinen temppelin perusta

Joonialainen pylväsJoonialainen pylväs

• Doorilaista pylvästä hoikempi ja

sirompi.

• Pylvään yläpäässä kierteiset

oinaansarvet.

• Palkistoissa ja päätykolmioissa

runsasta reliefi- ja

veistoskoristelua.

Erekhtheionin naispatsaat eli

karyatidit

Klassinen veistos n. 480–330 eKr.

Klassinen veistos n. 480–330 eKr.

• Veistokset ovat aikaisempaa luonnollisemman näköisiä.

• Veistos ei ole realistinen kuva, vaan aihetta on voimakkaasti ihannoitu.

• Alastomuuden uskottiin liittyvän hyveisiin.

• Veistokset ovat muokanneet myös nykypäivän kauneuskäsityksiä.

Milon Venus.

Antikytheran nuorukainenAntikytheran nuorukainen11

3366

1. Materiaalina kuvanveistäjät käyttivät marmorin ohella myös pronssia.

2. Klassisen kauden veistokset ovat asennoltaan vapaampia ja muutenkin entistä luonnollisempia. Ne eivät kuitenkaan ole nykymielessä realistisia.

3. Veistos on tarkoitettu katsottavaksi joka puolelta päinvastoin kuin arkaaiset veistokset.

4. Alastomuus viittaa moraalisiin hyveisiin eli ”alastomaan totuuteen” tai ”terveeseen sieluun terveessä ruumiissa”.

5. Veistoksen mittasuhteet ja sommittelu (rhytmos) luovat vaikutelman pysähtyneestä liikkeestä.

6. Huomaa veistoksen harmoninen tasapainottelu luonnollisuuden ja ihannoinnin välillä. Veistos on samanaikaisesti vakuuttava kuva nuoresta miehestä ja ideaalisesta miesvartalosta.

22

44

55

EPIDAUROKSEN TEATTERISKENE

KATSOMO

ORKHESTRA

KAIKKI

EPIDAUROKSEN TEATTERISKENE

KATSOMO

ORKHESTRA

KAIKKI

EPIDAUROKSEN TEATTERIhttp://www.teatterimuseo.fi/skene/historiaa/nayttamo_kreikka.php http://fi.wikipedia.org/wiki/EpidaurosSKENE

KATSOMO

ORKHESTRA

KAIKKI

EPIDAUROKSEN TEATTERISKENE

KATSOMO

ORKHESTRA

KAIKKI

EPIDAUROKSEN TEATTERISKENE

KATSOMO

ORKHESTRA

KAIKKI

4) Hellenistinen 330 – 30 eKr.

-Aleksanteri Suuren valtakunta: kreikkalaisuus ja itämaiset vaikutteet sekoittuivat

-Mahtavuus, runsaat muodot, dramaattiset aiheet

-Temppeleissä korinttilaiset pylväät, myös eri tyylien yhdistely tyypillistä

Laokoon-patsas

Korinttilainen pylväsKorinttilainen pylväs

• Pylvästyyleistä nuorin ja

koristeellisin.

• Pylvään pää kuvaa Acanthus-

kasvin lehtiä.

• Pylväät ovat sileät.

• Hellenistisellä kaudella tyylejä

yhdisteltiin vapaasti tilaajan tai

arkkitehdin mieltymysten mukaan.

Hellenistinen veistos n. 330–30 eKr.

Hellenistinen veistos n. 330–30 eKr.

• Muistuttavat klassisia veistoksia.

• Aiheina jumalien ja sankarien lisäksi tavalliset ihmiset ja arkipäiväiset aiheet.

• Veistoksissa pyrittiin kuvaamaan realistisesti kohteen luonnetta ja tunteita.