1

1. Johdanto

Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin

asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on

rekisteröityjä asiakkaita 172, joista 74 vastasi kyselyyn, vastausprosentti oli siis 43. Miehiä oli 41 %

ja naisia 59 % vastaajista. Kysely toteutettiin niin, että vastaajille lähetettiin sähköpostitse linkki,

jota kautta pääsi vastaamaan. Näin vastaajan sähköpostiosoite ja sitä kautta mahdolliset

henkilötiedot ei eivät tulleet kyselyn tekijöiden tietoon. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla.

Kyselyyn vastasi suhteellisesti eniten 50-59 –vuotiaat, alle 40 –vuotiaat vastasivat puolestaan

suhteellisesti vähiten. Kyselyyn vastasi 20-39 –vuotiaista vain noin puolet suhteessa heidän

todelliseen osuuteensa. Tuloksia analysoitaessa on syytä huomioida se, että 50-59 –vuotiaiden

vastaajaosuus on selvästi ylikorostunut ollen noin 40 prosenttia suurempi kuin heidän todellinen

osuutensa asiakkaista.

Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

2

Lähes puolella vastaajista oli koulutuksenaan ammattiopisto tai muu toisen asteen koulutus.

Korkeakoulututkinnon suorittaneita (ml. Amk) oli enemmän kuin väestössä keskimäärin

(Tilastokeskus). Miehillä oli hiukan matalampi koulutusaste. Miehistä suuremmalla osalla oli

ammattiopisto tai muu toisen asteen koulutus. Naisista 40 %:lla oli ammattikorkeakoulututkinto,

kun miehillä saman asteinen koulutus oli 17 %:lla.

Kuvio 2: Kyselyyn vastanneiden koulutustausta

Selvästi suurin osa vastaajista, lähes 60 % oli työttömänä, pitkäaikaistyöttömiä oli reilu neljännes

kaikista vastaajista. Vastauksia toivottiin myös hankkeen aikana työllistyneiltä. Työssä (ml.

palkkatukityö) ilmoitti olevansa lähes kolmannes vastaajista, mikä oli ilahduttavan paljon. Miehistä

työttömänä oli suhteellisesti naisia suurempi osa. Sen sijaan opiskelijoista kaikki olivat naisia.

Työssä olevat olivat jakautuneet tasaisesti sukupuolen mukaan.

3

Kuvio 3: Kyselyyn vastanneiden työmarkkina-asema kyselyhetkellä (tammikuu 2018)

Niiltä, jotka ilmoittivat olevansa työssä, kysyttiin myös sitä, miten tärkeitä tietyt asiat olivat oman

työllistymisen kannalta. Tähän kysymykseen vastasi 20 henkeä. Vastaajat arvioivat ko. asioita

asteikolla 1-5, jossa 1 = ei lainkaan tärkeä ja 5 = erittäin tärkeä.

Arvosanojen jakaumista (kuvio 4) nähdään, että oma aktiivisuus nousee selvästi tärkeimmäksi

asiaksi. Sen sijaan yli kaksi kolmasosaa ei pitänyt henkilöstövuokrausyrityksiä kovinkaan tärkeinä

oman työllistymisen kannalta. Yli puolet vastaajista ei pitänyt sosiaalista mediaa tärkeänä.

Osasyy merkittävyyden vähäisyyteen lienee vastaajien ikärakenteella. Rohkene Työnhakupalvelua

piti tärkeänä työllistymisen kannalta lähes kaksi kolmasosaa vastaajista. Toisaalta 30 % vastaajista

ei pitänyt Rohkene Työnhakupalvelua kovinkaan tai ei lainkaan tärkeänä. Toisin sanoen ääripäät

tulivat selvästi esiin. Arvosanan kolme (3) antaneita oli vain viisi % tähän kohtaan vastanneista.

4

Kuvio 4: Miten tärkeitä seuraavat asiat olivat työllistymisesi kannalta (jakaumat %)?

2. Rohkene Työnhakupalvelu

Suuri osa, lähes 40 %, vastaajista oli saanut tiedon Rohkene Työnhakupalvelusta TE-toimiston

kautta. Viidennes oli havainnut Rohkene Työnhakupalvelun sanomalehdestä ja saman verran muuta

kautta. Muiden vaihtoehtojen osuus oli melko pieni, yhteenlaskettu osuus oli vain reilu viidennes

(ks. kuvio 5). TE-toimiston merkitys asiakkaiden ohjaajana oli merkittävä, mikä johtunee siitä, että

se on osarahoittaja hankkeessa.

Kuvio 5: Mistä sai tiedon Rohkene Työnhakupalvelusta?

5

Viidennes vastaajista oli saanut tiedon muualta kuin annettujen vaihtoehtojen kautta. Kohdan

”muusta, mistä” vastausten variaatio oli suurta. Työllisyyteen liittyvissä tapahtumissa oli tiedon

saanut kolme, saman verran Rohkenen työntekijöiltä.

Kuvio 6: Miksi tuli Rohkene Työnhakupalvelun asiakkaaksi?

Vastaajilta kysyttiin myös, mitä Rohkenen palveluja he ovat käyttäneet. Selvästi eniten vastaajat

olivat saaneet apua CV:n tekemisessä tai kohentamisessa. Yli 80 % kaikista vastaajista ja 77 %

työllistyneistä oli käyttänyt tätä palvelua hyödykseen. Noin puolet vastaajista oli hyödyntänyt

neuvontaa työnhakuasioissa ja työnhakemuksessa sparraamista. Selvästi vähiten vastaajat olivat

osallistuneet yrityskäynteihin (ks. kuvio 7).

6

Kuvio 7: Mitä Rohkenen palveluja on käyttänyt?

Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi sitä, kuinka tarpeelliseksi kokee Rohkenen tarjoamat palvelut.

Arviota pyydettiin asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin tarpeeton ja 5 = hyvin tarpeellinen. CV:n

tekemistä ja kohentamista pidettiin tärkeimpänä palveluna, seuraavana oli työhakemuksessa

sparraaminen. Nämä olivat ainoat palvelut, joiden keskiarvo ylitti neljän (4). Muun, mikä kohtaan

tuli 11 vastausta, mutta yksikään ei määritellyt avoimeen kenttään sitä, mitä palvelua he arvioivat.

Kun tarkastellaan palvelujen arviointia jakaumina, voidaan havaita paremmin niiden vastaajien

osuus, jotka pitivät em. palveluja tärkeinä (arvosanat 4-5). Tässä ei ole otettu mukaan muu, mikä –

vaihtoehtoa, koska kukaan ei ollut määritellyt, mitä palvelua arvioi. Lähes 90 % vastaajista piti

CV:n tekoa tärkeänä palveluna. Sen sijaan Rohkenen työnhakijoiden yhteistyöryhmä jakoi eniten

mielipiteitä. Yli neljännes oli sitä mieltä, että yhteistyöryhmä ei on kovinkaan tärkeä palvelu, mutta

kuitenkin puolet vastaajista piti sitä tärkeänä.

Yli 70 % vastaajista suosittelisi mielellään Rohkene Työnhakupalvelua tuttavillensa, noin 11 % ei

suosittelisi. Lähes 60 % vastaajista piti Rohkenetta hyödyllisenä oman työnhaun kannalta.

7

Kuvio 8: Kuinka tarpeelliseksi kokee seuraavat Rohkenen palvelut (prosenttijakamat)

Laatua arvioitiin niin, että vastaajia pyydettiin arvioimaan tiettyjä osa-alueita kouluarvosanalla 4-

10. Kuten kuviosta 9 havaitaan, ystävällisyys oli Rohkene Työnhakupalvelun henkilöstön paras

ominaisuus. Heikon ominaisuus oli puolestaan työnhaussa tukeminen, joka sekin sai yli kahdeksan

(8) keskiarvon. Naiset antoivat tavoitettavuudessa ja ystävällisyydessä miehiä paremmat arvosanat,

muilta osin eroja ei juuri ollut.

Kuvio 9: Rohkene Työnhakupalvelun laadun arviointi (keskiarvot, asteikolla 4-10)

8

Rohkene Työnhakupalvelun yhteistyöryhmään oli vastaajista osallistunut 27 eli 38 % kaikista tähän

kysymykseen vastanneista. Naisia oli 16 ja miehiä 11. Yhteistyöryhmään osallistuneilta kysyttiin,

mitä mieltä on ryhmästä ja sen toiminnasta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan toimintaa ottamalla

kantaa seitsemään väittämään. Asteikko oli 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa

mieltä. Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että ryhmän ilmapiiri on leppoisa ja

kannustava (ks. kuvio 10).

Kuvio 10: Rohkene Työnhakupalvelun yhteistyöryhmän arviointi (keskiarvot, asteikolla 1-5)

Sen sijaan jopa viidennes vastaajista oli eri mieltä siitä, että ryhmän toiminta on hyödyllistä oman

työnhaun kannalta. Kaksi vastaajaa kolmesta oli sitä mieltä, että ryhmän ilmapiiri on leppoisaa ja

sen toiminta lisää sosiaalisia kontakteja. Lähes saman verran oli samaa mieltä väitteen ” ryhmän toi-

minta parantaa henkistä hyvinvointiani/tuo hyvää mieltä” kanssa.

Naiset olivat selvästi miehiä enemmän sitä mieltä, että ryhmän toiminta parantaa henkistä

hyvinvointi / tuo hyvää mieltä, lisää sosiaalisia kontakteja sekä omaa aktiivisuutta. Miehet

puolestaan olivat naisia enemmän sitä mieltä, että ryhmän toiminta on hyödyllistä työnhaun

kannalta ja se antaa uusia ideoita työnhakuun.

3. Työllistyminen ja sen edistäminen

Kuviossa 11 olevia väittämiä arvioitiin asteikolla 1-5, jossa 1 = en lainkaan ja 5 = hyvin usein. Eni-

ten vastaajat olivat oman työllistymisen edistämiseksi tehneet hakemuksia avoinna oleviin

työpaikkoihin. Sen sijaan oman yrityksen perustamista ei juuri oltu harkittu. Miehet olivat naisia

aktiivisemmin tehneet kaikkia kuviossa 11 mainittuja asioita. Erityisesti miehet olivat selvästi naisia

useammin ottaneet yhteyttä entisiin työnantajiin ja henkilöstövuokrausyrityksiin.

9

Kuvio 11: Oma aktiivisuus, kuinka usein on tehnyt seuraavia asioita (keskiarvot asteikolla 1-5)

Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he hankkineet työllistymisensä edistämiseksi tiettyjä

korttikoulutuksia. Hygieniapassin oli hankkinut puolet vastaajista. Keskimäärin kolmannes

vastaajista oli hankkinut jonkun korttikoulutuksen.

Sukupuolen mukaan korttikoulutukset menivät hyvin perinteisen kaavan mukaisesti.

Työturvallisuuskortin oli miehistä hankkinut 57 % ja naisista 28 %. Tulityökortin oli miehistä

hankkinut 55 % ja naisista 19 %. Sen sijaan muissa korteissa naiset olivat enemmistönä.

Hygieniapassin oli naisista hankkinut 64 % ja miehistä 32 %. Anniskelupassin oli naisista

suorittanut 38 % ja miehistä 16 %.

Kuvio 12: Kuinka moni on hankkinut lisäkoulutusta?

3,95

2,55

3,22

3,04

1,99

2,42

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50

OLEN TEHNYT HAKEMUKSIA AVOINNA OLEVIIN TYÖPAIKKOIHIN

OLEN OTTANUT YHTEYTTÄ ENTISIIN TYÖNANTAJIINI

OLEN KÄYTTÄNYT HENKILÖKOHTAISIA SUHTEITANI TYÖNHAUSSA

OLEN OTTANUT SUORAAN YHTEYTTÄ TYÖNANTAJIIN PIILOTYÖPAIKKOJEN LÖYTÄMISEKSI

OLEN HARKINNUT OMAN YRITYKSEN PERUSTAMISTA

OLEN OTTANYT YHTEYTTÄ HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYKSIIN

10

Muu, mikä –kohdassa kerrottiin hankitun eniten ensiapukoulutusta. Myös tieturvakortin, digikortin

ja sähköturvallisuuskortin oli useampi vastaaja hankkinut.

Vastaajilta tiedusteltiin, millaisiksi he kokevat omat mahdollisuutensa työllistyä päätoimisesti

seuraavan vuoden aikana. Lähes puolet vastaajista koki mahdollisuutensa melko vähäisiksi.

Positiivista on se, että noin kolmannes koki mahdollisuutensa työllistyä joko melko hyviksi tai

hyviksi. Naisten ja miesten välillä eroja ei tässä suhteessa ollut. Naiset kokivat selvästi enemmän

mahdollisuutensa melko vähäisiksi (53 %), kun miehistä jopa 30 % koki mahdollisuutensa erittäin

vähäisiksi. Vastaajan iällä oli tässä asiassa suuri merkitys. Alle 40 vuotiaista yli puolet koki

mahdollisuutensa työllistyä seuraavan vuoden aikana päätoimisesti melko tai erittäin hyviksi, kun

tätä vanhemmista vastaajista alle 30 % koki samoin.

Kuvio 13: Millaisiksi koet mahdollisuutesi työllistyä päätoimisesti seuraavan vuoden aikana?

Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan, miksi kokee mahdollisuutensa joko hyviksi tai huonoiksi.

Tässä ikä nousi selvästi esiin. Vanhemmat vastaajat kokivat iän estävän työnsaantia, kun taas osa

nuorista perusteli hyviä mahdollisuuksiaan nimenomaan nuoruudellaan. Myös alueen huono työlli-

syystilanne ja oman alan työpaikkojen puute mainittiin syinä sille, miksi kokee mahdollisuudet

vähäisiksi. Nuoruuden lisäksi hyviksi kokevista nousi esiin se, että oli saamassa työtä tai sellainen

positiivisuus, että jaksaa hyvillä mielin hakea töitä.

Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, he kokevat omat mahdollisuutensa työllistyä osa-aikaisesti tai sivu-

toimisesti tai kausiluonteisesti seuraavan vuoden aikana. Tämän suhteen vastaajat jakautuivat lähes

kahtia, puolet kokivat mahdollisuutensa melko tai erittäin hyviksi ja saman melko tai erittäin

vähäisiksi. Naiset olivat tämän suhteen selvästi miehiä optimistisempia. Yli puolet (54 %) koki

mahdollisuutensa melko tai erittäin hyviksi, kun taas miehistä samoin koki reilu kolmannes (37 %).

11

Myös tässä asiassa vastaajan iällä oli suuri merkitys. Alle 40 vuotiaista lähes 70 % koki

mahdollisuutensa työllistyä seuraavan vuoden aikana osa-aikaisesti, sivutoimisesti tai

kausiluonteisesti melko tai erittäin hyviksi, kun tätä vanhemmista vastaajista 40 % koki samoin.

Kuvio 14: Millaisiksi koet mahdollisuutesi työllistyä osa-aikaisesti seuraavan vuoden aikana?

Tässäkin kohtaa vastaajia pyydettiin myös perustelemaan, miksi kokee mahdollisuutensa joko

hyviksi tai huonoiksi. Ikäkysymys tässäkin nousee esiin. Toisaalta osa vastaajista on jo sopinut

määräaikaisen työn aloittamisesta. Samoin muutama vastaaja ilmoitti saavansa todennäköisesti

kesätöitä. Muutama kertoi perusteen olevan sama kuin edellisessä ja viittaa ikäänsä siinä mielessä,

että ”vanhaa” ei palkata.