VEROTUSMUUTTUU Muun muassa kiinteistöveroon ja varainsiirtoveroon on tulossa muutoksia.

NÄIN ISKEEHUIJARI Poliisi varoittaa huijarieista, jotka tilaavat tavaraa ja jättävät maksamatta.

YRITTÄJÄKSIOPISKELEMAAN? Voit suorittaa yrittä-jän ammattitutkin-non oppisopimuk- sella työn ohessa.

ÄLYPUHELINTESTISSÄ Graafisen alan yrittäjä testasi tonnin älypuhelimen, missä on kynä.

07

2017

08 12 18 20

vieraile verkossa: www.yr ittajat. f i

suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland

24-26

Teja Kotilainen oli huippumanageri, sitten hän vaihtoi alaa. Nykyään hän hoitaa puita ja siivoaa myrskytuhoja Arboristikillassa.

Manageristatuli metsuri

He ovat jo sote-yrittäjiäKiuruveden Kunnanlääkärit on yksi sote-kokeilualueiden yrityksistä, jotka toimivat jo. Sivut 4–7

"Vyötä on saanut rei'ittää"Kuljetusyrittäjä Harri Sandell sanoo, että alan kustannuskilpailu on todella kovaa. Sivu 10

Teja Kotilainen oli huippumanageri, sitten hän vaihtoi alaa. Nykyään hän hoitaa puita ja siivoaa myrskytuhoja Arboristikillassa.

Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy. Asiantuntijapalvelut tuottaa CGI.

Varastettu:Yrityksesi tulevaisuusSormenjälkiä ei näy, eikä sorkkarautaa tarvita. Silti kybervarkaan mukaan voi lähteä yrityksesi tärkein omaisuus. Tieto. Asiakaskanta ja tilauskirja.

Onneksi tietoturman varalta on OP Kyber vakuutus. Tietoturman sattuessa se turvaa liiketoimintasi jatkumisen. Ja koska asiantuntija on langan päässä 24/7, vahinkojen minimoiminen alkaa yhdellä soitolla.

Lue lisää: op.fi/kyber

4 Sote toimii jo Eri puolilla Suomea on toimin-nassa sote-kokeilualueita

8 Yrittäjäpäivät Joensuussa Yrittäjäpäivillä puhuttiin tärkeistä asioista ja nautittiin hyvästä seurasta

10 Kuljetusalan kova kilpailu Kuljetusalalla näyttää hieman paremmalta, mutta kustannus-kilpailu on todella kovaa

12 Varo huijaria Tilauspetoksia tekevät huijarit soittavat kunniallisten firmojen nimissä - tai perustavat yrityk- siä, tilaavat eivätkä maksa

14 Uskalla palkata TEM:n ja SY:n hankkeessa autetaan yksinyrittäjiä rekrytointiasioissa

16 Yritykset kunta-shoppailevat? Parhaimmillaan kunnat kilpailevat yrityksistä ja tarjoavat näille hyviä tontteja ja muita houkuttimia

18 Opiskele yrittäjyyttä Tiesitkö, että voit työn ohessa opiskella oppisopimuksella yrittäjän tutkinnon?

20 Älypuhelin testissä Yrittäjä testasi uuden tonnin hintaisen älypuhelin, jossa on myös sähköinen kynä

22 Videoeditointia helposti Nykyään voit kuvata editoida videot pelkällä puhelimella

24 Managerista puutohtoriksi Teja Kotilainen oli The Rasmus -yhtyeen manageri. Hän vaihtoi alaa täysin ja on nyt puita hoita-va ja kaatava arboristiyrittäjä

29 Parhaat palvelut Yrityspörssi - osta ja myy

7/17lokakuu

tässä numerossa

TUOREEN yrittäjägallupin mu-kaan 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaa sopia työehdoista henkilös-tön kanssa työpaikalla. Vastaajista vain 16 prosenttia kuuluu työeh-tosopimuksia tekevään työnan-tajaliittoon. Peräti 63 prosenttia gallupiin vastanneista kannattaa työehtosopimusten yleissitovuu-desta luopumista.

Yrittäjäpäivien yhteydessä jul-kaistuun gallupiin vastasi yli 1000 yrittäjää.

Suomen Yrittäjien liittokokouk-sessa Joensuun Yrittäjäpäivillä julkaistiin järjestön kannanotto, että Suomessa on oltava sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Pitää voida ottaa huo-mioon yrityksen kilpailutilanne.

Paikallinen sopiminen on tär-keää ja asia on saatava nytkähtä-

mään eteenpäin. Pienissä yrityk-sissä asiat on voitava sopia vaikka kahvihuoneessa yhteisen pöydän ääressä istuen. Suurten yritysten edunvalvonnan näkökulma on eri kuin pienten.

Myös Yrittäjäpäivien juhlapu-heen pitänyt pääministeri Juha Sipilä painotti paikallisen sopimi-sen tärkeyttä: ”Asiat pitäisi pystyä sopimaan paremmin yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia”, Sipilä totesi ja huomautti, että pai-kallisessa sopimisessa Suomi on selvästi kilpailijamaitaan jäljessä.

Sopimisen vapauteen kuuluu myös se, että työntekijöitä voivat edustaa myös muut kuin ammatti-liittoihin kuuluvat luottamushen-kilöt. Asiasta tuli keväällä merkit-tävä ennakkopäätös korkeimmasta oikeusasteesta, jonka pitää siirtyä

myös lakeihin ja käytäntöön.Paikallisen sopimisen lisäksi

Suomen Yrittäjien liittokokous vaatii myös muita työelämän ja -lainsäädännön uudistuksia. Yksi näistä on irtisanomisen helpotta-minen. Yrittäjägallupin mukaan 74 prosenttia yrittäjistä arvioi, että henkilöperusteisen irtisano-misen helpottaminen rohkaisisi palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Työttömyyttä ei voi merkittä-västi alentaa ilman, että tehdään työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia.

”On myös varmistettava, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja en-nakoitavissa” totesi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Yrittäjäpäivillä.

YRITTÄJÄ on ammatti, jossa voi muuttaa maailmaa enemmän kuin kenties missään toisessa ammatissa. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon tänä vuonna saaneet yrittäjät ovat tästä malliesimerkkejä.

Arcusysin oppimisympäristö on lis-tattu maailman parhaiden joukkoon, ja sitä käyttää muun muassa Yhdysval-tain avaruushallinto Nasa. Vesistään tunnetulla Finn Springillä on vientiä muun muassa Etelä-Koreaan, Sak-saan, Arabiemiraateihin ja Kiinaan. Fondia tarjoaa lakipalveluita täysin uudenlaisella ja vahvasti digitaalisella konseptilla.

Heli Kurjasen perustama Lune Group muuttaa tyttöjen maailmaa jopa Nairobin slummeissa! Kuu-kautiskuppien ansiosta tytöt voivat

käydä helpommin koulua. The Cup -ohjelman ansiosta tyttöjen poissaolot koulusta ovat vähentyneet huomatta-vasti. Yhdeksän henkeä Juupajoella työllistävä firma myy kuukautiskuppe-ja tällä hetkellä yli 40 maahan. Tänä vuonna yrityksen liikevaihto yltää jo yli kuuteen miljoonaan.

Rohkeutta, asennetta, intohimoa – kykyä miettiä, miten asiat voisi tehdä eri tavalla. Sitä on yrittäjyys. Se on halua tehdä asiat vähän paremmin joka päivä.

Tämä elämäntapa voi välillä ottaa paljon, mutta se voi myös antaa pal-jon. Jokainen yrittäjä on palkintonsa ansainnut; työllisti sitten yrittämisel-lään itsensä tai itsensä ja myös muita. Onnea siis sinulle yrittäjä! Sinä muu-tat maailmaa pala kerrallaan.

Kohti paikallista sopimista

Mahdollisuus muuttaa maailmaa

KOLUMNI

PÄÄKIRJOITUS

Taru JussilaKirjoittaja on Yrittäjäsanomien päätoimittaja ja Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja

lotta ta

mm

elin

3 yrittäjät.fifacebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat

Valinnanvapauskokeilujen asukkailla on mahdollisuus valita itse terveys-keskus eri palveluntuottajien välillä.

– Teemme niin laadukkaasti, että ihmiset haluavat pysyä meidän

asiakkainamme. En olisi tässä, jos en uskoisi siihen, että kilpailu tekee hyvää. Meillä on erilai-nen lähestymistapa kuin näillä isoilla toimijoilla, yrittäjä ja lääkäri Sami Salminen kertoo.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy avasi ovensa maaliskuussa.

– Yritysidea lähti viime vuonna, kun selvisi, että Ylä-Savossa alkaa kokeilut. Ylä-Savossa käynnistyi vuoden alusta Suomen ensimmäisenä sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausko-keilu, Salminen kertoo.

Yritys tarjoaa kiuruvetisille ja Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän muiden jäsenkuntien asukkaille lähes samat perusterveydenhuollon palvelut kuin Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä. Tarjotut palvelut

on määritelty kokeilussa. Asiakasmaksut ovat samat kuin Ylä-Savon julkisella toimijalla.

Käynnissä on viisi valinnanvapauskokeilua: Keski-Uusimaa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Tam-pere ja Ylä-Savo. Kiinnostusta hakea mukaan on useassa maakunnassa. Valinnanvapauskokeilu-jen tavoitteena on kerätä tietoa ja kokemuksia uusista toimintatavoista sote-uudistusta varten. Kokeilut kestävät ainakin vuoden 2018 loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kokeiluja.

Kaupungille kiitostaYrityksen perustajille Harri Haimakaiselle ja Sami Salmiselle Ylä-Savon seutu oli opiskeluajoil-ta tuttu. Haimakainen vastasi ennen yrittäjäksi ryhtymistä Attendolla perusterveydenhuollon liiketoiminnasta ja Salminen oli terveyskeskus-lääkäri Kaarinassa.

Terveysasematasoisen palvelukokonaisuuden käynnistäminen tyhjästä oli iso harppaus.

– Tämä oli meille valtava riski, lähdimme nol-lasta, eikä ollut mitään vertailukohdetta. Lisäksi asun Kaarinassa ja käyn Kiuruvedellä töissä.

Salminen kiittelee Kiuruveden kaupungin vastaanottoa. Terveyskeskuksen sijainniksi löytyi tilat kaupungintalolta.

– Meillä on reilut 70 neliötä vastaanottotilo-ja. Olemme sovussa kaupungin työntekijöiden kesken.

Yksityisiä keskuksia lisääKunnanlääkärit Kiuruveden terveysasemalle on rekisteröitynyt 2300 Ylä-Savon sotealueen asukasta. Ylä-Savon sotealueella on asukkaita 38 500. Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy on ollut mukana perustamassa yksityistä terveysasemaa myös Sonkajärvelle. Siellä tuottajana on erillinen yritys.

Iisalmessa on myös yksityinen Terveysta-lon operoima terveyskeskus. Terveystalo voitti

Kova usko soten onnistumiseen

teksti riikka koskenranta grafiikka maarit kattilakoski kuvat jesse karjalainen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi on Suomen ensimmäinen valinnanvapauspalveluja tarjoava yritys. Lahdessa yksityisiä terveyskeskuspalveluja saa kauppakeskuksessa toimivasta Punoksesta.

Toiminnanjohtaja, Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ryKunnissa ei kannata jäädä odottelemaan sitä, että tulevaisuudessa sote-palveluiden järjestämisvastuut siirtyvät maakunnille. Jo nyt tulee hyödyntää kaikki mahdolliset keinot palvelutuotannon tehostamiseksi ja palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiseksi.

Toimitusjohtaja, Panu Tast, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE rySote-uudistuksessa palvelusetelillä ratkaistaan ongelmat resurssien ja hoidon saamisessa oikeille ihmisille. Siis ei silmäterveyspalveluja sote-keskuksiin, vaan silmäongelmat kannattaa hoitaa setelillä optikkoliikkeissä ja silmäklinikoilla. Niissä on valmiina välineet ja osaaminen.

Toimitusjohtaja, Markku Virtamäki, Kehitysvammasäätiö Kun keskiössä on ihminen ja hänen tarpeensa, edistää henkilökohtainen budjetti ihmisen osallisuutta ja hyvinvointia. Tärkeää on ihmisen kuuleminen, valintojen tekemisen tuki ja hyvä yhteistyö eri tahojen välillä.

Mikä on pk-yrityksen rooli tulevassa sote-mallissa?

Gallup x 3

4 Yrittäjäsanomat

Lähde: Sitra

NÄIN VALITSET SOTE-PALVELUSI

SOTE-KESKUS: - terveysneuvonta- hoitajan ja lääkärin palvelut- sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta

Jos sote-keskuksen palvelut eivät riitä, sinut ohjataan maakunnan liikelaitoksen

asiakkaaksi. Liikelaitos ja sote-keskus tekevät asiakassuunnitelman,

joka sisältää kaikki sote-palvelusi.

SO+TEAsiakassuunnitelma

integroi sote-palvelut.

Keski-Uudenmaan sote Hämeenlinnan kaupunki Jyväskylän kaupunki Tampereen kaupunki sote Ylä-Savon SOTE Kokeilussa mukana olevan väestön määrä 200 000 18 000 62 000 22 700 38 500

Yksityisten palvelun-tuottajien määrä 3 (6 toimipistettä) 5 3 3 (4 toimipist.) 2 (5 toimipist.)

Aktiivisen valinnan tehneiden/ vaihtajien määrä 3 226 2 208 2 365 1 823 3 194

OHJAUSvalinnanvapauteen

on maakunnan vastuulla.

NÄIN MONI VAIHTANUT TERVEYSKESKUSTAAN KOKEILUALUEILLA

ASIAKASSETELILLÄ - lääkinnällinen kuntoutus, esim. fysioterapia- kotihoito, -palvelu ja -sairaanhoito- asumispalvelut- polikliiniset leikkauksetVuoden 2022 jälkeen- myös muita leikkauksia- kiireettömät sairaan-

hoidolliset vastaanotto-käynnit

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI- pitkäaikaista ja laaja-alaista tukea -

tarvitsevat vanhukset, vammaiset ja kehitysvammaiset

- asiakassuunnitelman mukaiset palvelut

LIIKELAITOKSEN PALVELUTLiikelaitos tuottaa palvelut, joita valinnanvapaus ei koske. Liikelaitos voi ostaa osan näistä palveluista yrityksiltä.

Valinnanvapaus alkaa vuonna 2020.

Silloin tulevat käyttöön asiakas-

seteli ja henkilö-kohtainen budjetti.

Sote-keskuksesi saat valita vuoden

2021 alusta ja sitä voit

vaihtaa kuuden kuukauden välein.

Näistä palveluista vastaa liikelaitos, mutta asiakassetelillä ja henkilökohtaisella

budjetilla voit valita myös yrittäjän tuottamia palveluja.

Lähde: Hallituksen valinnanvapauslakiluonnos Kuva: Pixhill

KIIREELLISEN HOIDON

saat lähimmästä päivystyksestä.

YRITTÄJÄN TUOTTAMIA PALVELUJA

YRITTÄJÄN TUOTTAMIA PALVELUJA

YRITTÄJÄ, YRITYS, JÄRJESTÖ, LIIKELAITOS

SUUNHOIDON valinnanvapaus toimii samalla periaatteella.

Asiakas saa valita suun-hoidon yksikön vuoden 2022

alusta.

seudun kuntien työterveyshuollon tänä vuonna. Kilpailutuksen myötä Terveystalo aloittaa Kiuruvedellä vuoden alusta. Salminen uskoo, että Terveystalo tulee työterveyshuollon kautta tarjoamaan myös valinnanva-pausvastaanottoa.

Pääsääntöisesti asiakas voi tehdä valinnan palveluntuottajasta joko sähköisesti tai asioimalla palvelun-tuottajan luona. Valinnanvapausko-keilun alettua Ylä-Savon sote järjesti asiakasiltoja, joissa he kertoivat myös eri palveluntuottajista.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi työllis-tää yrittäjien lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan. Maakunta maksaa terveyskeskustoimijalle ns. kapitaatiokorvausta rekisteröitynei-den asiakkaiden pääluvun mukaan. Korvaus henkilöä kohti on 262,80 euroa vuodessa, ja lisäksi maksetaan suoritemaksua.

– Voi ajatella, ettei perusosa ole ko-vin iso. Palvelusisältö on laaja, Sami Salminen arvioi.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on se, että saamme tuotua palvelut lähelle ih-mistä. Meidän pitää pystyä jatkossa investoimaan, nyt olemme saaneet palkat maksettua.

Terveyskeskusyrittäjällä on luotto suomalaiseen lainsäädäntöön.

– Kukaan ei kaipaa tähän maahan oligopolia, jossa olisi vain muutama kansainvälinen palveluntuottaja ja sitten julkinen tuottaja.

Asiakassetelit positiivinen juttuLahdessa aloitti maaliskuussa yksi-tyinen terveysasema Punos: Terveys-asema Perhe Arte ja Kotihoitopalvelu Tippaiita laittoivat hynttyyt yhteen. Tippaiita on Lahden kaupungin palveluseteliyritys.

Terveysasema Punos tarjoaa yksityisiä terveysasemapalveluja, palveluita on laboratoriosta neuvo-

lapalveluihin. Tippaiitan yrittäjä Elina Karvonen on huolissaan siitä, saadaanko Päijät-Hämeeseen perus-tettua yksityisiä sote-keskuksia.

– Onko muilla kuin isoilla yrityk-sillä intressejä perustaa sote-keskus. Ja onko mahdollisuuksia muilla kuin isoilla.

Punoksen yrittäjät ovat olleet kiin-nostuneita valinnanvapauskokeiluis-ta, mutta Lahti ei ole vielä mukana valinnanvapauskokeilussa.

– Laskimme ja suunnittelimme yrityskummien kanssa valinnanva-pauden mukaisen terveyskeskuksen perustamista. Keväällä hallitus yhtäkkiä ilmoitti, että kaikki menee uusiksi. Ei pienellä yrityksellä ole resursseja odottaa, mitä meidän hallitus päättää.

Karvosen mukaan hallituksen lokakuussa esittelemän sote-mallin mukaiset asiakassetelit ja henki-lökohtainen budjetti ovat pienille yrityksille positiivisia asioita.

Asiakassetelit kuitenkin mietityt-tävät yrittäjää.

– Jos maakunnille jää suuri päätäntävalta siihen, mihin asia-kasseteleitä myönnetään ja kenelle, se mietityttää. Päijät-Hämeessä on ollut palvelusetelit käytössä pitkään,

mutta Lahti ei ole halunnut laittaa seteleitä hirveästi markkinoille. Yksityisille on sitä parempi, mitä enemmän on seteleitä.

– Kotihoidon puolella asiakkaat tulevat omalla rahalla, palvelusete-lillä tai ostosopimuksella julkiselta puolelta. Meidät on otettu oikein hyvin vastaan. Olemme rekrytoineet lisää henkilökuntaa.

Yritys työllistää nyt vajaa parikym-mentä työntekijää.

– Lahdessa on kysyntää aidosti paikallisille yrityksille. He haluavat tulla paikalliselle ja pienelle, ja sa-novat sen suoraan. Henkilöidymme enemmän hoitajiksi ja lääkäreiksi, emme ole pelkästään joku sote-pal-velujen tuottaja, Karvonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan tietojärjes-telmiin liittyminen tuo kustannuksia yrityksille.

– Ne ovat taloudellisesti isoja panostuksia. Tietojärjestelmähan-kinnoissa saatetaan puhua kym-menistä tuhansista, jos joudumme hankkimaan lisenssin johonkin järjestelmään.

Yritys on liittynyt muun muassa Kanta-järjestelmään. Kanta-palve-luilla potilastiedot pysyvät tallessa sähköisessä muodossa.

5VALINNANVAPAUS-

KOKEILUAKokeilut ovat Keski-Uusimaalla, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä,

Tampereella ja Ylä-Savossa.

27SOTE-ALAN

SUURYRITYSTÄLoput, eli reilut 18 600 ovat

pk-yrityksiä.

69PROSENTTIA

Alan työpaikoista on pk-yrityksissä. Mikroyritykset työllistävät

yli 20 000 työntekijää.

123KUNTAA

käyttää palveluseteliä.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauden

lainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on

se, että saamme tuotua palvelut lähelle ihmistä.

– Kunnanlääkäri-ideologiaamme kuuluu, että olemme asiakkaita varten ja omilla kasvoillamme. Ajatuksena on, että yleislääkäri pystyisi tunte-maan ihmiset, joita hoidetaan vauvasta vaariin, Sami Salminen kertoo.

6 Yrittäjäsanomat

SOTE-UUDISTUS Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister huomauttaa, että palveluseteliä kannattaa käyttää myös liikunnassa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tär-keää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa.

– Meillä on olemassa hyviä mal-leja, joilla pystyisimme tekemään terveyden edistämistä: palvelusetelit, henkilökohtainen budjetointi ja lii-kunnan Käypä hoito -suositukset.

SKY ry on ollut toteuttamassa toimialan yrittäjien ja Sydänliiton kanssa Sepelvaltimotautiasiakas kuntosalilla koulutusaineiston. Esi-merkiksi useissa kunnissa on liikun-taneuvontaa. Tavoitteena on, että jatkossa sieltä voitaisiin ohjata myös yksityiselle puolelle liikuntapalvelui-den pariin.

Hämäläinen-Bister on valtion

liikuntaneuvoston ennakointijaoston varapuheenjohtaja. Hän toivoo, että henkilökohtainen budjetti ulotettai-siin koskemaan yksityisiä palvelun-tarjoajia.

Palvelusetelit käyttöönIkääntyvillä ihmisillä lihaskunnon yl-läpitäminen ja parantaminen vaikut-tavat positiivisesti toimintakykyyn monien kansansairauksien kohdalla. Liikunnan hyötyjä ovat myös hyvä olo ja uni.

– Jos haluamme laajempaa terveys-vaikutusta, niin kuntosaliharjoittelu ja liikunta-aktiivisuus tukisivat hyvin monen ikäisen terveyden edistämistä.

– Mikään kunta ei tietojemme mu-kaan käytä tällä hetkellä palvelusete-leitä liikuntaan. Sote-uudistuksen ta-voitteena oli säästää kaksi miljardia, jos liikkuminen saataisiin pienilläkin asioilla etenemään, säästöt olisivat merkittäviä.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kunnat terveyttä edistämässä

7Yrittäjäsanomat

Ilmainen verkkokaupan markkinointi-

opasLataa oppaamme verkkokaupan julkaisuun,

asiakas­hankintaan­ja­myynnin­kehittämiseen­

veloituksetta­osoitteessa

mycashflow.fi/markkinointiopas.

Suosituin kotimainen verkkokauppaohjelmisto.

Aloittavan verkkokauppiaan markkinointiopas

VEROTUKSEN painopistettä siirretään ansiotulovero-tuksesta muun muassa haittaveroihin.

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan indeksitarkistus-ta 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähen-nyksen määrää.

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa.

Kiinteistöveroon korotuksiaHallitus jatkaa hallitusohjelman mukaisesti kiinteistö- veron korottamista.

Kiinteistöverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotettaisiin 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin. Lisäksi vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveropro-sentin ylärajaa korotettaisiin 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin.

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa kiin-teistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotuk-seen. Suomen Yrittäjät olivat kiinnittäneet huomiota lausunnossaan alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset

olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea. Ehdotettu kiinteistöveron alarajojen korottaminen olisi pakottanut kunnat korotuksiin silloinkin, kun se ei olisi kunnan talouden kannalta tarpeellista. Tämä olisi heikentänyt kuntien mahdollisuutta harjoittaa vapaampaa elinkeino-politiikkaa.

Muutoksia sovellettaisiin siten, että yleisen kiinteistö- veroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinra-kennusten kiinteistöveroprosentin ylärajojen korotuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 toimi-tettavassa verotuksessa. Sen sijaan vakituisten asuinra-kennusten kiinteistöveroprosentin ylärajan korotusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

Tätäkin ehdotetaanVarainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutokses-sa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatka-maan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Pasi Lehtinenpasi.lehtinen@yrittajat.fi

Näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

Uutiset

Noin 1200 yrittäjää kokoontui Valta-kunnallisille yrittäjäpäiville Joensuu-hun 20.–22. lokakuuta. Tarjolla oli mielenkiintoista ohjelmaa, neuvon-taa, liittokokous, retkiä, pääministe-rin juhlapuhe - ja tietenkin Valtakun-nallisten yrittäjäpalkintojen julkistus.

Fennian ja Suomen Yrittäjien myöntämän palkinnon sai neljä hie-noa yritystä.

ArcusysJoensuulainen Arcusys kehitti digitaalisen oppimisen ympäristön avoimella lähdekoodilla.

Työntekijöitä on jo 170, yhteistyö-tä Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n kanssa, tarjouksia maailmal-ta sisällä useiden miljoonien euron arvosta.Arcusys OyToimiala: Oppimisen digitalisaatioon erikoistunut IT-yritysKotipaikka: Joensuu. Yhtiöllä on toimistoja Suomessa, Yhdysvalloissa,

Saksassa, Englannissa ja Venäjällä.Perustettu: 2003Liikevaihto: 13 miljoonaa euroa (2017)Työntekijöitä: 170

Finn Spring Toholammilla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Finn Spring Oy valmis-taa noin 90 prosenttia Suomessa myytävistä lähdevesistä sekä noin neljänneksen kivennäisvesistä. Yritys perustettiin vuonna 1991, kun maanviljelijät Hannu ja Virpi Ali-Haapala miettivät uusia keinoja elättää per-heensä.

Nyt yritys työllistää 80 työnteki-jää, kesäkausina enemmän. Oman SPRING-tuotevalikoiman lisäksi yritys valmistaa kauppaketjujen omien merkkien juomia. Tärkeimmät markkinat ovat kotimaassa, ja vientiä on muun muassa Etelä-Koreaan, Sak-saan, Arabiemiraateihin ja Kiinaan.

Finn Spring OyToimiala: ElintarvikealaKotipaikka: Toholampi Perustettu: 1991 Liikevaihto: 22,9 milj. euroaTyöntekijöitä: Työntekijöitä 80–120

FondiaHelsingissä pääpaikkaansa pitävä lakipalveluyritys Fondia huolehtii asiakkaan koko juridiikan perustas-ta. Marianne Saarikko Janson ja Mårten Janson huomasivat vuonna 2004, että lakiapua tarvitseville yrityksille oli vain kaksi vaihtoehtoa: palkata juristi tai tehdä toimeksianto asianajotoimistolle. Väliin mahtui vaihtoehto: asiakkaan rinnalla toi-miva lakipalveluyritys, joka huolehtii heistä oma-aloitteisesti.Fondia OyjToimiala: Liikejuridiikkaan erikoistunut lakipalveluyritysKotipaikka: Toimipaikat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Lah-

dessa, Oulussa, Vaasassa, Rovaniemel-lä, Tukholmassa ja Tallinnassa.Perustettu: 2004Liikevaihto: 14,9 miljoonaa euroaTyöntekijöitä: 118

Lune Group Käytännöllinen ja toimiva muotoilu siivittivät Lunetten maailman suo-situimmaksi kuukautiskupin tuotta-jaksi. Tuotetta myydään jo yli 40:ssä maassa.

Lune Groupissa uskotaan kasvuun ja tarpeen heräämiseen silloin, kun aika on kypsä.

Kehitysmaissa on 500 miljoonaa naista ilman kuukautissuojaa, joten potentiaaliset asiakkaat eivät lopu kesken.Lune Group Oy LtdToimiala: Hygieniatuotteet Kotipaikka: JuupajokiPerustettu: 2005Liikevaihto: 6 miljoonaa euroaTyöntekijöitä: 9

Yrittäjäpäivillä Joensuussa julkistettiin Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat - jo 50. kerran.

Tässä ovat palkitut yrittäjät

ha

rri mä

enpä

ä

istoc

k

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaettiin Joensuussa Yrittäjäpäivillä.

8 Yrittäjäsanomat

Saat meiltä turvaa nyt myös tietoturvaongelmien varalle. Soita, niin kerromme lisää tietoturvavakuutuksesta ja Fennian 24h tietoturvapalvelusta.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin.

Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttäSoita, p. 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös fennia.fi/suomenyrittajat.

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle

Kes

kinä

inen

Vak

uutu

syht

iö F

enni

a

S UOMI 100

Järjestö mukaantyötaisteluunVUONNA 1989 Suomen Yrittäjäin Keskusliitto teki historiaa. Kyse oli Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ajau-tumisesta konkurssiin. SYKL meni mukaan työtaisteluun alihankki-joiden puolesta. Sadoilla pienillä ja keskisuurilla alihankkijoilla oli saa-tavia konkurssipesästä. Oli uhkana, että satoja alihankkijoita kaatuisi.

SYKL:ssä asiaa ajoi varatoimitus-johtaja Jussi Järventaus ja teolli-suusvaliokunnan puheenjohtaja Markku Wuoti. Työtaistelutoimen tavoite oli, että saatavat maksetaan näille alihankkijayrityksille ennen kuin uudelle yritykselle tehdään mitään töitä.

Pian selvisi, että telakkatoimin-ta jatkuisi Masa-Yardsin nimellä. Noin 300 alihankkijaa ilmoitti, että työt lopetetaan ja niitä jatke-taan vasta, kun vanhoja velkoja on maksettu. Näin alkoi ilmeisesti Suomen ensimmäinen yrittäjien lakko. Historiallista oli myös se, että mukaan tulivat myös telakan työntekijät.

Taistelu kannatti, ja lopulta päästiin ratkaisuun. Korvauspää-töksiä syntyi kaikkiaan lähes 300. Alihankkijat saivat rahana noin 52 miljoonaa markkaa.

KULJETUSALAA edustavan Suo-men Kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:n Kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyritysten odotukset ja kulje-tusmäärien ja liikevaihdon kehi-tykseltä ovat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2011.

Alan yrittäjä Harri Sandell allekirjoittaa havaittavissa olevan "pienen piristymisen".

– Kuljetusbarometri oli todella positiivinen. Kaikilla on kova halu uskoa, että asiat menisivät sen suuntaisesti, Sandell toteaa.

– Erityisesti pääkaupunkiseutu vetää aika lujaa. Myös Euroopassa on havaittavissa piristymistä.

Kuljetusalalla on kaivattu pitkään kuuluisaa valoa tunnelin päähän.

– Melko tempoilevaa on ollut viime aikoina. Välillä ei ole mikään riittänyt, välillä taas ei ole ollut mitään.

– Toisaalta takana on Suomen taloudessa kahdeksan vuotta lähes pelkkää peukaloiden pyörittämistä, Sandell luonnehtii.

"Kustannuskilpailu äärettömän kovaa"Mies tietää mistä puhuu. Hänellä on menossa 28:s vuosi yrittäjänä.

– Synnyin kuljetusyrittäjäperhee-seen. Olen nähnyt 1970-luvun laman ja kaiken sen jälkeen, joten jonkin- lainen perspektiivi on olemassa.

– Elvytysten aikana kaikki ta-puttivat kaksin käsin. Kauan tätä katselleena osaan jo piirtää alma-nakkaan notkahdukset ja kasvun hetket. Toivon, että vire säilyisi. Ja sitä kautta päästäisiin myös kiinni kannattavuuteen.

Sandellin mukaan talouden ma-talapaineen aikana "hinnastot ovat olleet ihan mielettömän alhaiset".

– Kustannuskilpailu on ollut ää-rettömän kovaa. Hintatasot on saa-vutettu kaikkialla. Välillä on vaikea ymmärtää, miten tavara voi edes kulkea. Vöitä on saanut rei´ittää, siihen on jokaisella omat konstinsa. Mitä enemmän on töitä sitä parem-min voi hinnoitella oikein.

– Ihan heti ei tule mieleen, koska

olisi edellisen kerran ollut näin tiukkaa.

Pysyvän piristymisen lisäksi Sandell odottaa muutosta alavi-reiseen ilmapiiriin ja "tekemisen meininkiä".

–Yt-Suomen surullinen mieliala alkoi jo viime vuosikymmenen lopus-sa. Ihmiset ovat joutuneet arkaile-maan tulevaisuuttaan työpaikalla. Nyt talous piristyy, mutta silti kerro-taan yhtiöiden väenvähennyksistä.

SKAL:n Kuljetusbarometri- SKAL tekee kolme kertaa vuodessa Kuljetusbarometrin, jolla mitataan jäsenyritysten ajatuksia ja tuntoja kuljetusmarkkinoiden nykyhetkestä, menneistä kuukausista ja lähitule-vaisuuden näkymistä.

- Kuljetusbarometrien tuloksia analysoimalla ja muutoksia vertai-lemalla saadaan tallennettua pitkän aikavälin muutoksia alalla.

Pasi Lehtinenpasi.lehtinen@yrittajat.fi

Liikevaihto kotimaastaKuljetusyrittäjät ennustivat niin kuljetusmäärien kuin liikevaih-donkin kehityksen oikein touko-kuun 2017 Kuljetusbarometrissa.• Ulkomaan-, sopimus- ja

säiliöliikennettä harjoittavista yrityksistä puolet oli kasvat-tanut liikevaihtoaan kesän aikana.

• Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia. Loppuvuodelta 30 prosenttia vastanneista odottaa liike-vaihdon kasvua.

• Kabotaasiliikennettä ulkomaille vähintään kerran kuussa harjoittaa noin 2 prosenttia 600 yrittäjästä.

Kuljetusala toivoo nousuvireen kestävän

tom

mi a

ntto

nen

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Yrittäjäsanomat julkaisee koko vuoden ajan tarinan yrittäjäliikkeen histo-riasta Suomen itsenäisyyden ajalta. Tarinat ovat Timo Mikkilä kirjasta Työn Tekijät – Suomen Yrittäjät ja sen edeltäjät 1898–2016.

Professori huolissaan pienten digivalmiuksistaYRITTÄJYYDEN emeritusprofessori Arto Lahti on huolissaan pk-yrittäjien digivalmiuksista. Hän uskoo, että lääke tähän löytyy oppilaitosyhteistyöstä.

Ensin yrittäjien pitää Lahden mukaan ymmär-tää ongelma, eli tulla tietoisiksi siitä, mitä lisäar-voa digi tuo yrittäjyyteen. Hän on käynnistänyt keskustelut pk-seudun ammattikorkeakoulujen kanssa yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisen digi- ohjelman käynnistämiseksi.

– Keskeistä olisi myös löytää jatkajia nykyisille luopuville yrittäjille riittävän ajoissa, jotta yritys saataisiin kasvupolulle. Ajatus on tehdä tätä kil-pailunomaisesti pääkaupunkiseudun oppilaitosten

kanssa, jolloin opiskelijat suunnittelisivat yritysten uudistamista tiimeinä ja todellisten esimerkkien valossa.

Professori Lahden mukaan digivallankumous mahdollistaa pk-yrityksille noin 20–40 prosentin tehokkuuslisän ja samalla avaa tien kansainväli- sille markkinoille kohtuullisilla kustannuksilla.

– On iso kansallinen kysymys, miten restarttien hiljainen tieto saataisiin edes joltain osin siirty-mään, jotta työpaikat jatkuisivat ja kenties osasta tulisi kasvuyrityksiä.

Restartup-termillä tarkoitetaan omistajanvaih-doksen kynnyksellä olevia yrityksiä.

Tuore Suomen Yrittäjien ja Elisan tutkimus paljasti, että tietotyön välineitä, kuten etäyhteyttä työpaikan verkkoon, käytetään vähemmän pää-kaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Lahti ottaa esimerkin digitaalisuuden tuomasta kustannushyödystä.

– Esimerkiksi sähkömies, jolla on asiakastiedot älypuhelimessa. Työt hoituvat paljon nopeammin, ja kustannus per asiakas on järkevä. Silloin sitä työtä ostetaan enemmän.

Kymmenet tuhannet yrittäjätyöpaikat ovat arvokkaita, sillä niissä on keskimäärin muitakin kuin yrittäjä itse.

10 Yrittäjäsanomat

TUTKIMUS

Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsul-toinnilla teettämän tutkimuksen mukaan digitaalisuus ei ole juurikaan edennyt viimeisen vuoden aikana.

Tästä huolimatta yritykset kertoivat aikovansa investoida digitaalisuuteen enemmän kuin tähän mennessä.

Sähköinen laskutus on tutkimuksen mukaan yleistynyt. Sitä käyttää järjestel-mällisesti nyt 64 prosenttia.

Kasvuyritykset antoivat kiitosta menes-tyksestä teknologialle. Parhaimpaan, yli 30 prosentin kasvuun yltäneistä yrityk-sistä joka kolmas luokitteli kasvun syyksi juuri digitaalisaation.

Pk-yrityksille digitaalisuus merkitsee ennen kaikkea prosessien sujuvoittamista.

"Digitaalisuus tekee pienistä suuria" Vaikka tutkimuksen mukaan digitaali-suus laahaa, niin yksinyrittäjät näyttävät kirivän kehityksen kanssa.

Tietotyön välineistä, esimerkiksi etäyhteydestä, sähköisestä kalenterista ja verkkokokouksista tai videoneuvotteluis-ta on jo tullut osa yksinyrittäjien arkea.

Kehitys näkyy myös markkinoinnissa.

Yksinyrittäjien tärkeimmäksi sähköiseksi markkinointikanavaksi, kotisivujen rin-nalle, on noussut sosiaalinen media.

He ovat aiempaa kiinnostuneempia myös hakukonemainonnasta ja -opti-moinnista sekä sähköisestä uutiskirjeestä ja mobiilimarkkinoinnista.

– Tässä selvityksessä on lupauksia paremmasta. Digitaalisuuteen aiotaan investoida lisää, mikä lupaa hyvää. Kan-nattaa noteerata myös se, että vahvim-min kasvavissa yrityksissä digitaalisuus on usein kasvun ajuri, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Penti-käinen.

– Erityinen ilo on se, että yksinyrittäjät näkevät digitaalisuuden voiman. Digitaa-liset välineet mahdollistavat verkostoi-tumisen ja antavat työkaluja kasvuun ja yhteistyöhön. Digitaalisuus tekee pienis-tä suuria, hän toteaa.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 594 yrittäjää.

"Tässä selvityksessä on lupauksia pa-remmasta"

Pasi Lehtinenpasi.lehtinen@yrittajat.fi

Yksinyrittäjät kirivät digitaalisaatiossa

pixhill

11Yrittäjäsanomat

kuntalehti.fi/tilaa

TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ.

YRITTÄJÄ - KUNTALEHTI PITÄÄ SINUT TIEDON YTIMESSÄ

Kunta-alan ykkösmedia Kuntalehti pureutuu tänä vuonna mm. talouteen, sote- ja maakuntauutisiin, koulutukseen sekä muihin kuntia koskettaviin

ajankohtaisiin ilmiöihin, ihmisiin ja päätöksentekoon. Tilaamalla Kuntalehden varmistat, että olet tärkeän tiedon ytimessä.

KL_yrittäjäsanomat.indd 1 17.10.2017 9.49

LEIPOMO GRYNIN valikoima on laaja ja vaihtuva. Pelkästään crois-santteja on yli kuutta erilaista.

– Teemme leivät juureen lähi-alueen luomuraaka-aineista, leipuri ja omistaja Janne Juusola kertoo. Kaikki myymälän muut tuotteet, kuten mehu, tee ja kahvi tulevat lähi-alueen tuottajilta ja toimittajilta.

Leipomolaiset tuovat aina kauden raaka-aineita myyntilistaansa.

– Nyt listoilla ovat CAPU cashew- pähkinä- puolukkaleipä ja omena- kanelileipä, toinen Grynin omistaja ja leipuri Maija Salo sanoo.

Raumalta Turkuun muuttaneet leipurit Maija Salo ja Janne Juusola tapasivat toisensa leipomo Ketunlei-vässä Raumalla vuonna 2015.

Suosituimpia tuotteita ovat vehnä-juureen leivotut croissantit, maalais-leipä ja ruisjuureen leivottu rukiinen limppu. Grynissä on kolme leipuria.

Turun Salvumiehenkadulta alkuvuonna Turun ydinkeskustaan

muuttanut Gryn aloitti leipomomyy-mälän lisäksi kahvilatoiminnan.

- Pidimme viime vuonna keskus-tassa pop up -leipäkauppaa usein lauantaisin, ja pakkohan tänne oli saada pysyvämpää toimintaa. Halusimme toimipaikan, jossa voi-simme tehdä kaiken alusta loppuun itse, kolmas Grynin omistaja Tuija Juusola kertoo.

Gryn tarkoittaa jyvää ja kaiken alkua. Raumalaisittain se on myös ryyni.

– Tulevaisuuden tavoitteena on työllistää muutama leipuri lisää. Myös juurileivontakurssit ovat tule-vaisuuden juttuja, joihin meillä on toivottavasti aikaa jo ensi vuonna, Tuija kertoo.

Tällä alalla pienyrittäjät eivät kilpaile keskenään, vaan Maija Salon mukaan tukevat mieluummin toisia leipomoyrittäjiä.

Paula Kangasniemitoimitus@yrittajat.fi

Ryyni leipoo keskellä Turkua

HELSINGIN poliisiin on perustettu vajaa vuosi sitten nettipetosten tutkintaan keskittynyt ja erikoistu-nut tutkintaryhmä. Tämän vuoden aikana ryhmä on havainnut pieniin yrityksiin kohdistuvia petosyrityksiä, joiden takana ovat ammattirikolliset.

Pääkaupunkiseudulla epäillään järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien henkilöiden tehtailevan kymmenien tuhansien eurojen ar-voisia petoksia eri yritysten nimissä esiintyen. Poliisin mukaan ainakin Oy Piucaro Ab ja Janemer Oy ovat petosyrityksiä varten tekaistuja yrityksiä.

Poliisin mukaan tilaajayrityksen yhteystietona on usein gmx.com tai gmail.com -päätteinen ilmais-sähköposti ja aina prepaid-liittymä. Petollinen tilaaja esittäytyy yrityksen edustajaksi ja tilaa esimerkiksi suu-ren määrän puhelimia, tietokoneita, ravintolisiä, lahjakortteja tai erilaisia palveluita.

Tilausta tehtäessä esitetään usein peitetarina, että yrityksen edustaja on hankkimassa kyseisiä tuotteita edustamansa yrityksen henkilöstölle tai asiakkaille lahjaksi tai yritys on juuri aloittamassa jotakin projektia, jossa tarvitaan useita puhelimia

ja tietokoneita. Henkilökohtaisen asioinnin, usein tavaroiden noudon yhteydessä on esitetty väärennettyjä ajokortteja.

Tarkista puhelinnumeroPetostilauksia varten on tehty edus-tetun yritysten nimissä valheellisia verkkosivuja, joilla pyritään hämää-mään kohdeyritystä, joten yrityksen taustan tarkistamisessa internetissä kannattaa olla huolellinen. Tilaukset on pyydetty toimittamaan eri osoit-teisiin. Joissain tapauksissa yrityksen työntekijäksi esittäytyvä työntekijä käy noutamassa tuotteet myyjän

toimitiloista tai myymälöistä.Poliisi kehottaa yrittäjiä valppau-

teen. Tilauksessa annettu puhelin-numero olisi hyvä tarkistaa numero-tiedustelusta. Poliisin mukaan olisi hyvä pyrkiä varmistamaan tilauksen oikeellisuus siltä todelliselta yrityk-seltä, jonka nimissä tilaus tehdään. Monilla yrityksillä ei löydy minkään-laista oikeaa liiketoimintaa, mutta osassa petoksia on käytetty olemassa olevaa rehellistä yritystä, jonka edus-tajan nimissä petoksia tehtaillaan.

toimitus@yrittajat.fi

Leipomo GrynLeipomo perustettu 2016, leipomomyymälä 2017Omistajat: turkulaiset Tuija ja Janne Juusola sekä Maija Salo.Yksi työntekijä: leipuri Mari HeikkurinenForum kortteli, Linnankatu 9–11, 20100 Turku

yrittäjät.fiKatso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Peitetarinan varjolla tavaraa puhelimitse tilaavat ammattirikolliset ovat laajentaneet toimintaansa.

Poliisi varoittaa yrityksiä: Huijari tilaa tavaraa eikä maksa

Pix

hill

jussi v

ierima

a

Huijarit esiintyvät joko kunniallisten yritysten nimissä tai ovat perustaneet petosyrityksiä varten tekaistuja firmoja.

Tunne arvo, joka siirtyyomistajalta toiselleOstamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera. /omistajanvaihdos

YRITTÄJÄSTÄ työnantajaksi -hanke on käynnistynyt. Se kestää vuoden 2018 loppuun. Tavoitteena on kehittää ensimmäistä työntekijäänsä palkkaavien yksinyrittäjien työnan-tajataitoja ja rekrytointiosaamista. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnis-tämä hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.Palvelu sisältää markkinoinnin, henkilökohtaisen ohjauksen ja spar-rauksen sekä rekrytointisuunnitel-man laatimisen. Palkkiot maksetaan palveluiden tulosten perusteella.

Hankkeessa tehdään tiivistä yh-teistyötä Suomen Yrittäjien aluejär-jestöjen kanssa.

– Tarjoamme verkostoamme yksi-nyrittäjien käyttöön. Tiedämme, että yksinyrittäjä harvoin yrittää yksin vaan tarvitsee verkostoja. Niiden avulla luodaan uusia liiketoiminta-

mahdollisuuksia ja tuetaan yrittäjien jaksamista, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yksi palveluntuottajista on hel-sinkiläinen lakiasiaintoimisto Turre Legal.

– Monia yrittäjiä ahdistaa ensim-mäisen työntekijän palkkaaminen. Siihen liittyy pelkoja ja tiedon puutet-ta. Niitä lähdemme nyt raivaamaan yhdessä yrittäjien kanssa, toimiston perustaja ja omistaja Herkko Hieta-nen selvittää.

Hietasen mukaan yleisimpiä palk-kaamiseen liittyviä kysymyksiä ovat kustannukset, työterveyden kilpailut-taminen ja työntekijän vakuutukset.

– Yrittäjä ei useinkaan halua kilpai-luttaa työterveysfirmoja itse, jos joku voi tehdä sen hänen puolestaan. Se madaltaa osaltaan kynnystä ensim-mäisen työntekijän palkkaamiseen.

Palkkausapua yksinyrittäjille

@kimhiekkanenTänäkin aamuna voin sen todeta: en ole nukkunut koskaan työelä-mässä paremmin kuin yrittäjänä nyt jo reilun 2 v ajan. #yrittäjyys #lepo

@MinnaLiminkaOlisiko se riittänyt, että perustaa oman yrityksen. Lähdin mukaan myös toiseen. #yrittäjä #yrittäjyys

@CrawlieeTänään on epäonnistujafiilis. Huomenna uudella tarmolla? #yrittäjyys #tunteidenvuoristorata

@laurahstrombergMahdollisuus saada rakentaa bisnes nollasta & oman kalenterini rouvana oleminen, siinä se on #yrittäjyys #rohkeus #intohimo #unelmatyö https://t.co/XyC3gm8ypo

Kasvuohjelman yrityksiin 1800 uutta työpaikkaa KASVUHALUISISTA yrityksistä runsaat 80 prosenttia tavoittelee toimintansa laajentamista ulkomaille seuraavan 3-5 vuoden aikana. Tämä käy ilmi Kasvu Openin Kasvajat 2017 -raportista.Eniten suuntaudutaan Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin. Yritykset myös ennakoivat liikevaihtonsa yli nelinker-taistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Kasvajat-selvitykseen vastasi noin 160 yritystä, jotka osallistuivat tänä vuonna Suomen suurimpaan

pk-yritysten kasvun sparrausohjel-maan, Kasvu Openiin. Yritykset ovat eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja kasvun eri vaiheissa. Reilu kolmannes vastanneista yrityksistä on perustet-tu vuonna 2014 tai sen jälkeen.

Ulkomaille laajentuminen on suunnitteilla kahdeksalla kymme-nestä vastaajasta. Vastaajista 31 pro-sentilla ei ole tällä hetkellä toimintaa ulkomailla. Yleisimmät kohdemaat ovat Ruotsi, muut EU-maat ja muut Pohjoismaat.

Yleisimmät keinot kasvutavoit-teiden saavuttamiseksi ovat uusien tuotteiden tai palveluiden lansee-raaminen (80 prosenttia), uusille markkinoille laajentuminen (77) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen (65). Tärkeimmät keinot kasvuta-voitteiden saavuttamiseksi toistuvat samoina vuosittain. Kasvajat-kyselyä on toteutettu sparrauksessa mukana oleville yrityksille vuodesta 2015 saakka.

PuheenaiheetPIX

HILL

Yrittäjillä ihan liikaa paperisotaaJOS joku perustaa pizzerian, jossa ei tarjota alkoholia, niin tarvitaanko siinä vuosien liiketoimintasuunnitel-mia ja yliopistotason tutkimuksia ja selvityksiä. Alkuvai-heessa yrittämisen pitää olla helpompaa, sanoo maa-hanmuuttajayrittäjä Ali Giray.

Turhan paperisodan ongelma koskee yhtälailla myös kantasuomalaisia yrittäjiä. Taannoin ravintola-alan yrit-täjä Pirkanmaalta tuskaili, sitä että hänen pitää vastata kymmeniin yksityiskohtaisiin kysymyksiin ihan vain sen vuoksi, että hän haluaa jatkaa ravintolansa aukioloaikaa yhtenä iltana viikossa.

Yrittäjäpäivillä Joensuussa puhuneella Ali Giraylla

on ravintola ja kaksi tulkkausyritystä. Kurditaustainen Giray auttaa työkseen maahanmuuttajia kieliongelmissa ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa sekä yrittäjyydessä.

Hän huomauttaa, että Helsingissä 40 prosenttia perustettavista uusista yrityksistä on maahanmuuttaja-taustaisia. Girayn aloitteesta Joensuussa on perustettu maahanmuuttajayrittäjän palkinto.

– Mutta nakkikioskin pitäjältä ei pitäisi vaatia Miche-lin-ravintolan omistajan taitoja ja valmiuksia, tai valta-vaa paperisotaa pizzayrittäjältä, joka on pitänyt ravinto-laa jopa vuosikymmeniä kotimaassaan, Giray sanoo.

TUOMIOPÄÄMINISTERI SIPILÄ otti yleisönsä Yrittäjäpäivillä Joensuussa. Juhlapuhe oli selkeä, hyvä ja hauska. Huomasi, että Sipilä oli "omiensa joukossa". Tv-uutisissa ei yleensä nähdä tällaista Juha Sipilää.

PAMIN PUHEENJOHTAJA Ann Selin ei ole tainnut kuulla palkkamaltista. Hänen mieles-tään työntekijöiden pitää saada palkankorotukset, vaikka yrityksiä kaatuisi sen seurauksena. Tökeröä ja lyhytnäköistä puhetta Suomen suurimman ammattiliiton pomolta.

POSTIN POLKUHINNAT suorajakeluissa saivat aikaan sen, että yksityinen Suomen Suoramainonta (SSM) lopettaa mainosten lauantaijakelun. SSM:n mukaan Posti on pudotta-nut hintojaan jopa 50 prosenttia vuodesta 2016.

TWEETIT

Eri puolilla Suomea hankkeessa on useita palveluntarjoajia: • Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa:

Suomen Yrittäjäopisto, pia.renkola(at)syo.fi, p.040 586 8847

• Häme: Hyria, ulla.laine(at)hyria.fi, p. 040 774 9649

• Kaakkois-Suomi, Varsinais-Suomi: Tamora, jaana.utti(at)tamora.fi, p. 0400 574 451

• Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo: Anakom, sirpa.alho-torronen(at)anakom.com p. 044 323 7000

• Uusimaa, Lappi: Turre Legal, herkko.hietanen(at)turre.com, p. 050 384 1634

• Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta: Arffman Consulting, antti.kansanen(at)arfcon.fi, p. 050 441 1681.

yrittäjät.fi facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat

010 19 15 00

if.fi/tietoturva

Täydellistä suojausta ei ole keksitty, siksi kehitimme yrityksille If Tietoturva-vakuutuksen. Muutamalla kympillä kuussa voit varautua sekä tietomurron

selvittelystä että liike toiminnan keskeytymisestä aiheutuviin kuluihin. Jos jotain sattuu, saat IBM:n asiantuntija-apua heti, 24/7.

Tutustu If Tietoturvavakuutukseen

*Katso hintaesimerkkejä: if.fi/tietoturva

TIETOTURVAA EI OLE, MUTTA VAKUUTUS ON.

Yrittäjä, muistathan että

Pienelleyritykselle

30 €/kk*esim.

SEINÄJOKILIETO

fakta

Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kysely on selvittänyt kuntien ja yrittäjien yhteistyötä.

Viime vuonna kyse-lyn voittajat olivat Lieto ja Seinäjoki. Edellisestä kyselys-tä tulostaan eniten paransi Sipoo.

Kysyimme näiden päättäjiltä, mistä yrittäjämielinen ilmapiiri muodostuu, ja miten he houkut- televat yrittäjiä alueelleen.

KETTERYYS JA SIJAINTI VALTTIA SIPOO

Itä-Uudellamaalla sijaitsevaan Sipoo-seen on tänä vuonna tammi-elokuussa perustettu 85 yritystä. Parhaillaan kunta neuvottelee tonttikaupoista ”yli kymme-nen yrityksen kanssa”.

–Erityisesti logistiikka-alan yritykset etsivät pinta-alaltaan isoja tontteja. Toi-silla on taas enemmän tarpeita sähköön liittyen, kertoo Sipoon vt. kehitysjohtaja Pekka Söyrilä.

Söyrilän mukaan kunnan sijainti, lähellä Helsingin Vuosaaren satamaa ja Helsinki-Vantaan lentokenttää, on pää-sääntöisesti tärkein vetovoimatekijä.

–Yritystonttien kohdalla ei voi kilpailla hinnalla. Lainsäädäntöä on noudatettava.

–Esirakennetut tontit helpottaisivat tilannetta, mutta se vaatisi etupainottei-sesti sijoitettuja kustannuksia. Rahaa on kuitenkin käytössä rajallinen määrä.

Söyrilä kertoo pienen kunnan toimin-tamallin olevan suurempia ”joustavam-pi”.

–Kontakteja on helpompi saada, olem-me ketteriä. Noudatamme yhden luukun periaatetta.

Sipoo ja naapurikaupunki Kerava kilpailivat aikoinaan Inexin logistiikka-keskuksen toimipaikasta.

–Nyt teemme yhteistyötä yritysalu-eiden kanssa rajan molemmin puolin. Saamme enemmän hartioita ja etuja molemmille.

Varsinaissuomalaisen Liedon kunnan-johtaja Esko Poikela muistuttaa, että yrityksessä lähdetään aina sen omista tarpeista.

–Sijainti, ehkä keskeiset yhteistyö-kumppanit, markkina-alueet. Alueva-linnan jälkeen katsotaan mikä on paras paikka alueiden sisältä, Poikela kuvailee kriteerejä.

–Rakentamiseen liittyvä buumi on täl-lä hetkellä kova. Se näkyy myös yritysten yhteydenotoissa.

Vuosina 2016-2017 Liedossa on luovu-tettu yritystontteja yhteensä 7,4 hehtaaria. Varaussopimuksia on solmittu 5,9 hehtaarin alueista.

–Olemme pärjänneet melko hyvin. Meillä tonttihinnoittelu on läpinäkyvää. Valtuustossa on päätetty hinnoittelupe-riaatteet alueittain ja yritysten tarpei-siin liittyvät kaavamuutoksetkin ovat sujuneet aina jouhevasti.

–Kuntien välinen kilpailu on aika pien-tä. Vinkkaamme naapurikunnan puolelle, jos yritys ei löydä sopivaa kotipaikkaa Liedosta. Palveleva ote on hyvin tärkeä. Ei ole suurtakaan merkitystä sillä, minkä kunnan alueelle yrityksen sijoittu-mispäätös kolahtaa, kunhan se löytää Varsinais-Suomeen.

Poikela kertoo yllättyneensä, kuinka kotipaikkaylpeitä erityisesti pk-yrittäjät ovat.

Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Into Seinäjoen johtaja Jukka Pajunen kertoo, että Seinäjoella on aloittanut tam-mi-syyskuussa 340 yritystä. Arvio koko kuluvalle vuodelle on noin 450 yritystä.

–Tyypillisesti taustalla on aina yrityk-sen halu kasvaa tai vähintään nykyisen markkina-aseman säilyttäminen, Paju-nen kertoo muuttajien taustoista.

–IT-alan yrityksen yleisin kysymys liittyy osaaviin tekijöihin. Sitä pohditaan myös yrityskauppaa tehtäessä – löytyi-sikö alueelta sopiva yritys, jossa on jo työvoimaa.

Kaupan alalla ratkaiseva tiedustelu liittyy markkinaan – onko siellä mahdol-lista pärjätä.

Seinäjoki on vuosia ollut muuttovoit-tokaupunki.

–Sekin antaa positiivista signaalia yri-tykselle. Usein yritykset haluavat tietää, minkälaista koulutusta alueella on, onko täällä valmiita osaajia.

Seinäjoellakin työssäkäyntialue laaje-nee entisestään.

–Monet käyvät esimerkiksi Tampereel-ta päivittäin töissä Seinäjoella.

Pajusen mukaan ”kuntashoppailua” näkyy entistä vähemmän.

–Ei yrittäjä ilmoita naapurikunnan myyvän tonttia 5 euron neliöhintaan ja sen jälkeen tivaa meiltä, pystymmekö samaan.

Christer Weckström Finnvacum Helsinki, neuvotteluja Sipoon kanssa

”Asiakkaat ovat meille tärkein kriteeri toimipaik-kaa valittaessa. Olemme maahantuontiyritys ja meillä on tukkukauppaa sekä asiakkaita ympäri Suomen. Toiseksi tärkein

tekijä on työvoiman saatavuus, tällä hetkellä sitä löytyy erityisesti Sipoon ja Porvoon alueilta.Meille merkitsee paljon lentokentän läheisyys.

Sipoon kunnan suunnalta olemme saaneet hyvän vastaanoton. Emme ole suuri yritys, meillä on 50 työntekijää. Katsomamme alue on suhteellisen valmiiksi rakennettu.

Kunta on tullut hyvin vastaan, antanut vapaat kädet tietyissä rajoissa. Emme ole vielä ihan neuvottelujen loppuvaiheessa Sipoon kanssa”.

Kimmo Ranta Würth Lieto

”Työkalu- ja tarvikealaan erikoistuneena yritykse-nä päädyimme Lietoon asiakkaiden toiveiden perusteella.

Olimme haarukoineet Liedon seutua vuosien ajan. Etsimme yksityisel-

tä puolelta valmista tilaa vuokrattavaksi. Emme löytäneet, mutta saimme selville kunnan tonttikaupoista. Yksi puhelu kunnanjohtajalle ja homma lähti rullaamaan.

Isompien paikkakuntien organisaatioissa-kaan emme ole kohdanneet hankaluuksia, mut-ta ketteryys on erityisesti pienten kuntien etu.Sujuvat liikenneyhteydet sekä helppo tavoitet-tavuus ja näkyvyys ovat tärkeimmät kriteerit toimitiloja etsittäessä".

Jari Hautamäki Hautamäki Training Seinäjoki

Etsin kotipaikkaa hyvin-vointi-, työnohjaus- sekä valmennus- ja koulutus-palveluja tarjoavalle yri-tykselleni. Syntymäkotini on Pohjanmaalla ja huo-lenpito kotitilalla asuvien vanhempieni hoivasta

veti myös takaisin kotiseutujeni suuntaan.Olin jo aiemmin käynyt Seinäjoella tunnuste-

lemassa ilmapiiriä. Isojen muutosten tekeminen ei kuitenkaan ole mikään pikkujuttu.

Hain netin kautta tietoa ja löysin Into Sei-näjoen. Sain koko ajan ymmärrystä siitä, että minulle ja palveluilleni on alueella kova tilaus. Tunneherkkänä kaverina olisi voinut tulla stoppi, jos vastaanotto olisi ollut toisenlainen. Yhteistyö oli todella hyvää".

A SIAKKAIDEN PERÄ SSÄ

Hyvä oivallus johtaa kelpo liikeideaan ja päätökseen yrityksen perustamisesta. Mutta mistä tontti, seinät ja katto kotipe-sän päälle?

Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen on oikea henkilö kertomaan, millä kriteereillä yrittäjät valitsevat yritykselleen kotipaikan.

Heinosen käsistä syntyi vuonna 2013 väitöskirja Turun yliopiston kauppakorkeakouluun aiheesta ”Kunnan yri-tysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen”

– Yrityksen perustajalla on yleensä vapaat kädet. Käy-tännössä hän perustaa yrityksen omalle asuinalueelle tai vähintäänkin samaan seutukuntaan. Äärimmäisen harvoin yrittäjä menee muualle. Silloinkin on perusedel-lytysten toteuduttava: mistä saan juuri itselleni sopivan tontin ja toimitilan, Heinonen tiivistää.

– Seutukunnan sisällä voi tapahtua siirtymisiä, jolloin yritys hakee esimerkiksi uusia toimitiloja. Yleensä ei lähdetä kauas, koska työntekijät ovat saman seutukunnan sisällä. Ainoa pysyvä kriteeri onkin liiketoiminnalliset edut.

Voiko yrittäjä kilpailuttaa kuntia saadakseen parhaat edut uudelle tai muuttavalle yritykselleen?

– Tiettyä kilpailutusta saattaa syntyä kun haetaan yritykselle kaikkein sopivinta paikkaa, mutta kuntien on tärkeää kertoa oma tarjoomansa. Sellaiseen ei ole enää mahdollisuutta, että ´jos nyt toimimme juuri tällä tavalla niin saamme kyseisen yrityksen .́ Muistan 1990-luvulta, kun yritykset käyttivät keinotekoisia vetovoimatekijöitä, puhuttiin niin sanotusta peltihallipolitiikasta. Se ei enää pitkällä tähtäimellä kannata, ei sido tuotantoa alueelle. Enemmän vaikuttavat ne muut toimintaympäristöön liittyvät tekijät, esimerkiksi vastaava teollinen klusteri, jonka alueelle yrityksen kannattaa sijoittua.

"Suuret kaupungit jäykempiä"Kunta on maankäytön vallanpitäjä.

– Kaiken on tietenkin mentävä aina lain kirjaimen mukaan, mutta kunta voi olla myös nopea, joustava ja ymmärtää yritystä asiakkaana. Ei myyjä sano enää asiakkaalle, että ´ota tai jätä` vaan kuuntelee yrityksen tarpeita, on kumppani, Heinonen muotoilee.

Yrityksen koti valitaan järjellä

teksti pasi lehtinen grafiikka maarit kattilakoski

Asiakkaita alueella vai toimivaa tonttia tarjolla? Selvitimme, miten yritykset valitsevat tänä päivänä kotikuntansa.

16 Yrittäjäsanomat

SEINÄJOKILIETO

fakta

Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kysely on selvittänyt kuntien ja yrittäjien yhteistyötä.

Viime vuonna kyse-lyn voittajat olivat Lieto ja Seinäjoki. Edellisestä kyselys-tä tulostaan eniten paransi Sipoo.

Kysyimme näiden päättäjiltä, mistä yrittäjämielinen ilmapiiri muodostuu, ja miten he houkut- televat yrittäjiä alueelleen.

KETTERYYS JA SIJAINTI VALTTIA SIPOO

Itä-Uudellamaalla sijaitsevaan Sipoo-seen on tänä vuonna tammi-elokuussa perustettu 85 yritystä. Parhaillaan kunta neuvottelee tonttikaupoista ”yli kymme-nen yrityksen kanssa”.

–Erityisesti logistiikka-alan yritykset etsivät pinta-alaltaan isoja tontteja. Toi-silla on taas enemmän tarpeita sähköön liittyen, kertoo Sipoon vt. kehitysjohtaja Pekka Söyrilä.

Söyrilän mukaan kunnan sijainti, lähellä Helsingin Vuosaaren satamaa ja Helsinki-Vantaan lentokenttää, on pää-sääntöisesti tärkein vetovoimatekijä.

–Yritystonttien kohdalla ei voi kilpailla hinnalla. Lainsäädäntöä on noudatettava.

–Esirakennetut tontit helpottaisivat tilannetta, mutta se vaatisi etupainottei-sesti sijoitettuja kustannuksia. Rahaa on kuitenkin käytössä rajallinen määrä.

Söyrilä kertoo pienen kunnan toimin-tamallin olevan suurempia ”joustavam-pi”.

–Kontakteja on helpompi saada, olem-me ketteriä. Noudatamme yhden luukun periaatetta.

Sipoo ja naapurikaupunki Kerava kilpailivat aikoinaan Inexin logistiikka-keskuksen toimipaikasta.

–Nyt teemme yhteistyötä yritysalu-eiden kanssa rajan molemmin puolin. Saamme enemmän hartioita ja etuja molemmille.

Varsinaissuomalaisen Liedon kunnan-johtaja Esko Poikela muistuttaa, että yrityksessä lähdetään aina sen omista tarpeista.

–Sijainti, ehkä keskeiset yhteistyö-kumppanit, markkina-alueet. Alueva-linnan jälkeen katsotaan mikä on paras paikka alueiden sisältä, Poikela kuvailee kriteerejä.

–Rakentamiseen liittyvä buumi on täl-lä hetkellä kova. Se näkyy myös yritysten yhteydenotoissa.

Vuosina 2016-2017 Liedossa on luovu-tettu yritystontteja yhteensä 7,4 hehtaaria. Varaussopimuksia on solmittu 5,9 hehtaarin alueista.

–Olemme pärjänneet melko hyvin. Meillä tonttihinnoittelu on läpinäkyvää. Valtuustossa on päätetty hinnoittelupe-riaatteet alueittain ja yritysten tarpei-siin liittyvät kaavamuutoksetkin ovat sujuneet aina jouhevasti.

–Kuntien välinen kilpailu on aika pien-tä. Vinkkaamme naapurikunnan puolelle, jos yritys ei löydä sopivaa kotipaikkaa Liedosta. Palveleva ote on hyvin tärkeä. Ei ole suurtakaan merkitystä sillä, minkä kunnan alueelle yrityksen sijoittu-mispäätös kolahtaa, kunhan se löytää Varsinais-Suomeen.

Poikela kertoo yllättyneensä, kuinka kotipaikkaylpeitä erityisesti pk-yrittäjät ovat.

Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Into Seinäjoen johtaja Jukka Pajunen kertoo, että Seinäjoella on aloittanut tam-mi-syyskuussa 340 yritystä. Arvio koko kuluvalle vuodelle on noin 450 yritystä.

–Tyypillisesti taustalla on aina yrityk-sen halu kasvaa tai vähintään nykyisen markkina-aseman säilyttäminen, Paju-nen kertoo muuttajien taustoista.

–IT-alan yrityksen yleisin kysymys liittyy osaaviin tekijöihin. Sitä pohditaan myös yrityskauppaa tehtäessä – löytyi-sikö alueelta sopiva yritys, jossa on jo työvoimaa.

Kaupan alalla ratkaiseva tiedustelu liittyy markkinaan – onko siellä mahdol-lista pärjätä.

Seinäjoki on vuosia ollut muuttovoit-tokaupunki.

–Sekin antaa positiivista signaalia yri-tykselle. Usein yritykset haluavat tietää, minkälaista koulutusta alueella on, onko täällä valmiita osaajia.

Seinäjoellakin työssäkäyntialue laaje-nee entisestään.

–Monet käyvät esimerkiksi Tampereel-ta päivittäin töissä Seinäjoella.

Pajusen mukaan ”kuntashoppailua” näkyy entistä vähemmän.

–Ei yrittäjä ilmoita naapurikunnan myyvän tonttia 5 euron neliöhintaan ja sen jälkeen tivaa meiltä, pystymmekö samaan.

Joustavuus ja ketteryys liitetään useimmiten pieniin kuntiin, byrokratia suurempiin kaupunkeihin.

– Yleisesti ottaen suuret kaupungit ovat pieniä jäykempiä. Virka-koneisto on isompi. Vaikka ylimmässä johdossa olisi hyvää tahtoa, voi sen jalkauttaminen olla hankalaa.

Väitöstutkimuksessaan Heinonen havaitsi, että pienet ja keski-suuret yritykset "ovat usein tyytymättömiä siihen, että niiden tarpeet huomioidaan kunnan toiminnassa suuria yrityksiä heikommin".

– Pienessä kunnassa pieni yritys on myös suhteellisesti isompi. Siellä myös yleensä tunnetaan lähes kaikki yritykset, Heinonen luonnehtii.

Ilmapiirillä suuri merkitysPienemmillä paikkakunnilla on omanlaisensa haasteet.

"Pienimpien kuntien keskeinen ongelma yritysten kannalta on niiden vähäinen kiinnostus yritystoimintaympäristön kehittämiseen".

Toisaalta "pienillä kunnilla ei ole ongelmia tarjota kysyntään nähden riittävää palvelu- ja osaamistarjontaa".

Heinosen mukaan kunnissa ymmärretään, että yritykset luovat elinvoimaa kuntaan.

– Yritysten perustamista ja kehittymistä pyritään edistämään.

Toki keinot ovat erilaisia kuten alueetkin. On tärkeää, että ensim-mäisenä yrityskontaktin saavalla kunnan työntekijällä on aina mahdollisuus käyttää ajantasaisinta tietoa kunnan tarjoomasta, jotta keskusteluyhteys saadaan heti avattua.

"Tutkimuksessa on osoitettu, kuinka kunnan yritysilmapiirillä on suora vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen kunnan alueella. Toisin sanoen jokainen yksittäinen kunta vaikuttaa myös oman päätöksen-tekonsa ja organisaationsa toiminnan kautta siihen, kuinka yritystoi-minta kunnan alueella kehittyy. Kunnan yritysilmapiiri on näin ollen yksi yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin vaikuttava toimintaym-päristötekijä ja toisin kuin monet muut, siihen kunta voi varmuudella ja hyvin suoraan vaikuttaa omalla toiminnallaan".

Yrittäjiä Heinonen neuvoo olemaan rohkeita yhteydenotoissaan kuntiin.

– Seutukunta- tai vähintään maakuntatasolla on yhteistoimin-taorganisaatioita, jotka antavat yritysneuvontaa. Sen kautta yrittäjä pääsee eteenpäin. Aina tulee eteen asioita, joita pitää selvittää, mutta tähänhän yrittäjä on muutenkin aina varautunut, Heinonen toteaa.

Kursivoidut lainaukset Jarkko Heinosen väitöstutkimuksesta Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, 2013)

17Yrittäjäsanomat

DAHLQVISTIN myynti- ja mark-kinointialan yritys Nordic Sales Crew on tehnyt asiakastyötä vuoden verran. Firmalla on tällä hetkellä 16 työntekijää. Yrityksellä on ollut jo viisi merkittävää asiakasta.

Dahlqvist halusi itse saada lisää oppia yrittäjyyteen työn ohessa.

– Mietin toisen osakkaan kans-sa, miten voisimme kouluttautua yrittäjyyden lomassa ja törmäsimme oppisopimuskoulutukseen. Pää-timme lähteä mukaan saamaan uusia ajatuksia ja tapaamaan uusia ihmisiä.

Dahlqvistin koulutuksen vastuulli-nen järjestäjä oli Stadin aikuisopisto. Täydentävästä tietopuolisesta osasta vastasi Intotalo.

– Ihmiset ja heiltä saatu vertais-tuki on antanut eniten. Parhaita

hetkiä ovat olleet ne hetket, kun olemme tavanneet toistemme yrityk-sissä ja käyneet läpi, mitä edellisten kuukausien aikana on tapahtunut.

Hinta alle 60 euroaDahlqvistilla ja hänen mentorillaan Tapu Holttisella oli koko koulutuk-sen ajan hyvä keskusteluyhteys.

– Monesti riittää, että joku katsoo yrittäjän ongelmia ulkopuolelta ja voi kyseenalaistaa yrittäjän pää-töksiä. Olen oppinut sooloilemaan hieman vähemmän.

Yrittäjän oppisopimus perustuu yrittäjän ja oppisopimustoimijan väliseen sopimukseen. Yrittäjä suo-rittaa koulutuksesta 80 prosenttia omassa yrityksessään ja loput 20 prosenttia oppilaitoksessa, verkossa tai etänä. Oppisopimusopiskelusta

maksetaan tutkintomaksun, joka on 58 euroa.

Yrittäjä osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa, jotka järjeste-tään työpaikalla.

Helpottaa verkoston rakentamistaYrittäjän oppisopimus soveltuu niin alkavalle yrittäjälle kuin jo pidem-pään yrittäjänä toimineelle.

Vastikään yritystoimintansa aloit-tanut voi saada oppisopimuksesta vauhtia yrityksen toimintaan, uusia kumppaneita ja laajempia verkostoja liiketoiminnan tueksi.

Kokeneempi yrittäjä voi hyötyä oppisopimuksesta esimerkiksi johta-mistaitojen ja yrityksen palveluiden kehittämisessä sekä yritysjärjestelyn toteuttamisessa.

Toimialarajoituksia yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa ei ole, mutta kriteerit tulevat yritystoi-minnan puolelta. Tämä tarkoittaa, että hakijalla on oltava voimassa oleva Y-tunnus ja hänen on oltava päätoiminen yrittäjä. Yrittäjän op-pisopimuksessa sovelletaan samoja tavoitteita ja säännöksiä ja määräyk-siä kuin muuhunkin oppisopimus-koulutukseen.

Yrittäjän oppisopimuskoulutus on mahdollista, kun kyseinen henkilö on tehnyt ilmoituksen yrittäjätoi-minnan aloittamisesta verottajalle ja maksaa yrittäjän eläkevakuutus-ta. Lisäksi yrityksen on kuuluttava ennakkoperintärekisteriin ja/tai arvolisäperintärekisteriin.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Mathias Dahlqvist haki lisäpotkua firmalleen yrittäjän oppisopimuksesta.

Vertaistukea ja sparrausta yrittäjälle

Etuudet oppisopimus- opiskelijalle

• päiväraha 15 € /opetuspäivä

• perheavustus 17 € /opetuspäivä, jos opiskelijalla on alle 18-vuotiaita huollettavia

• matkakorvaus, jos matka tietopuoliseen opetukseen on yli 10 km kotoa tai oppisopimuspaikasta (yksi meno-paluu/kurssi-jakso, halvimman matkustustavan mukaan)

• majoittumiskorvaus 8 € (yövyttäessä opiskelupaikkakunnalla)

• Yrittäjän oppisopimuksessa työpaikka-kouluttajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos toisen yrityksen aikaa ja asiantuntemusta käytetään ohjauksessa hyväksi.

• Opintojen päätoimisuuden minimi on tehdä 25 viikkotuntia tavoitteena olevan tutkinnon mukaisia työtehtäviä ja yrittäjyyttä.

HAE MENTORI LÄHELTÄOma mentori kannattaa hakea yrittäjän omalta maantieteelliseltä alueelta. Tämä helpottaa tapaamis-ten järjestämistä.

SUHTAUDU AVOIMESTILähde koulutukseen avoimin mielin. Mentori tukee tavoitteiden saavut-tamisessa. Tavoitteena on kehittyä yrittäjänä ja saa-vuttaa parempia tuloksia.

SEURAA OPPIMISTAHyödynnä mentorin apua mahdollisimman tehok-kaasti. Pidä päiväkirjaa ja seuraa oppimistasi.

MUISTA ETUUDETOppisopimusopiskelija voi hakea matka- ja majoittumis-korvausta. Etuudet ovat laki- sääteisiä ja verovapaita.

19Yrittäjäsanomat

KUOPIOPuijonkatu 45, 70300 Kuopio

JYVÄSKYLÄSeppälänkankaan LiikekeskusSorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

LAHTILinjakatu 4, 15100 Lahti

TURKUHovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

TAMPEREKuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

HELSINKI, SÖRNÄINENVanha Talvitie 8 (Tukkutori), 00580 Helsinki

HELSINKI, RUOHOLAHTI Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki

www.StaplesAdvantage.fiasiakaspalvelu@staples.fi

www.facebook.com/ StaplesFinland

Staples-myymälät palvelevat ma–pe klo 8–17.

Tarjoukset voimassa myymälöissä 10.11.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sisältävät alv 24%

Lisää tarjouksia:

Yrittäjä, tiesitkö, että kanta-asiakkaana saat alennusta myös normaali-hintaisista tuotteista?

325,-

Myymälöissämme on laaja valikoima myös muita työtä helpottavia välineitä.

Uutuus

RollerMouse Free3 -hiiriohjainTarkka, mukava ja matala hiiriohjain. Pitkä ohjaustanko helpottaa työasennon vaihtelemista. Saatavana langallisena tai langattomana.

81920 Free3 langaton

StandUp-mattoJoustava matto seisontatyöpisteisiin.

72049 harmaa 72050 musta 72052 punainen 72051 sininen

Leitz-laminointiHelppoa ja vaivatonta laminointia Leitz I-Lam laitteilla ja UDT-taskuilla.

Oletko aloittanut jo vuoden 2018 suunnittelun?

Vuoden 2018 kalenterit ovat nyt myynnissä.

Norm. 349,00

359,-Norm. 379,-

128,-

82057 Leitz I-Lam Touch 2 A3 Turbo

269,-Norm. 289,-

82058 Leitz I-Lam Touch 2 A3

169,-Norm. 189,-

82059 Leitz I-Lam Office Pro A3 Silver

Leitz UDT -laminointitaskutPaksuus 125 micron. 100 taskua/ pkt.

66569 A3 66568 A4 68288 A5

Reikä

ripustamiseen

Samuli Lahtinen on graafinen suunnittelija ja yrittäjä, joka tarjoaa asiakkaille palvelumuotoilua, kuvi-tuksia ja graafisia palveluita. Hän sai testattavakseen Samsungin äskettäin markkinoille saapuneen Galaxy Note 8 -älypuhelimen.

Galaxy Note -mallisto on aina erot-tunut muista älypuhelimista mukana tulevalla stylus-kynällä, joka mahdol-listaa luonnostelun ja muistiinpanojen tekemisen muistilehtiöstä tuttuun tapaan.

Lahtisella oli entuudestaan jonkin verran kokemusta stylus-kynän käy-töstä.

– Pääsin hyvin sinuiksi sen kanssa, mutta välillä kynän pieni koko hanka-loitti työskentelyä. Kynän pitäisi olla hieman paksumpi. Sinänsä on hyvä, että kynä kulkee mukana koko ajan mutta välillä tuli mieleen, että puheli-men toimintoja käyttäisi mieluummin sormella.

Ei korvaa perinteistä kynääGalaxy Note 8:n kosketuskynän herkkyys ei ole Lahtisen mukaan aivan samalla tasolla kuin perinteisessä kynässä.

– Joitain ääriviivoja jouduin piirtä-mään useita kertoja uusiksi. Vaikea sanoa, johtuiko se ohjelmistovirheestä vai itse kynästä. Jos tein viivan hitaas-ti, kynä reagoi käden tärinän hyvin herkästi. Kuin nopeutin viivan piirtä-mistä, samanlaista efektiä ei ilmennyt. Kynä on kohtuullisen hyvä mutta se ei ainakaan vielä tässä vaiheessa vedä vertoja paperille ja normaalille kynälle. Toisaalta pieni kynä on kätevä silloin, jos tarvitsee piirtää tarkkoja yksityis-kohtia.

Lahtisen mukaan kynästä oli hyötyä päivittäisessä työskentelyssä.

– Käytin kynällä esimerkiksi Adobe Draw -ohjelmaa, jolla luonnostelin valokuvan pohjalta oman muotokuva-ni. Kun ottaa huomioon, että taskussa on koko ajan mukana tällainen väli-ne, piirtäminen vaikka kahvilassa on todella näppärää. Ei tarvitse kantaa värejä ja erilaisia työvälineitä koko ajan mukana.

– Piirtämisen kannalta puhelimen muoto on hieman hankala. Kuva-alaa pitää vaan zoomata ja liikuttaa enem-män kuin isommalla alustalla.

Kamera vakuuttiYksi Galaxy Note 8:n parhaita puolia Lahtisen mukaan on laitteen kamera.

– Kamera teki ison vaikutuksen. Olen käyttänyt aikaisemmin iPhonea, jossa on hyvä kamera siinäkin, mutta mieles-täni tämä on vielä parempi. Kamera on todella nopea, mikä helpotti liikkeessä olevien kohteiden kuvaamista.

Lahtisen mukaan Galaxy Note 8 soveltuu erityisesti käyttäjälle, joka toimii graafisella alalla ja joka haluaa vaihtoehdon tabletille.

–  Esimerkiksi digitaalisia piirroksia tekevälle suunnittelijalle. Tämä on hyvä täydentävä työväline myös palve-lumuotoilijalle tai henkilölle, jolla on tarve tehdä luonnoksia tai muistiinpa-noja milloin tahansa.

Note 8 maksaa Suomessa hieman yli 1000 euroa.

– Se on kova hinta, mutta toisaalta laite antaa paljon. Juuri tällä hetkellä olisin valmis sen maksamaan. Tämä menee tuottavuudessa iPhonen ohi ja lähemmäs tablettia, ainakin omalla kohdallani. Tämä on todella monipuo-linen laite.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Samsungin uusi huippupuhelin näyttää kyntensä luovassa työssä.

Hintansa väärti

20 Digi

PLUSSAT+ Stylus-kynä kulkee

aina mukana+ Erinomainen kamera + Parantaa tuottavuutta

MIINUKSET- Kynän pieni koko on

ajoittain ongelma

Tilaa Yrittäjien Youtube-kanavaSuomen Yrittäjien Youtube-kanavalla julkaistaan viikottain mielenkiin-toisia videoita. Kanavalta löydät muun muassa mielenkiintoisia yrittäjä-tarinoita, haastatteluita, koulutusmateriaalia sekä arvioita uusimmista työtä tehostavista digivimpaimista. Käy tilaamassa kanava, löydät sen Youtubesta hakusanalla Suomen Yrittäjät!

20 Yrittäjäsanomat

istock

Näin hyödynnät robotteja – 5 vinkkiä yrittäjälle

ROBOTIIKASTA povataan yhtä lähitulevaisuuden kasvualaa myös Suomessa. Tietokirjailija ja yrittäjä Cristina Andersson toivoo, että robotiikan hyödyt tunnistetaan myös pk-yrityksissä.

– Pienilläkin yrityksillä on suuret mahdollisuudet, koska robottien hinnat ovat halventuneet merkittävästi ja niiden ohjelmointi helpottunut. Ennen ohjelmointi kesti kauan, minkä takia robottia kannatti käyttää vain yhteen asiaan, Andersson sanoo.

1. Ihmisen ”turhat työt”Robotilla voidaan automatisoida työt, joissa hukataan ihmisen tuottavuutta ja kyvykkyyttä. Tällaisia töitä on esimerkiksi teollisuuslaitoksissa. Ammattihitsarin koulutusta ja työaikaa ei ole kannattavaa käyttää hit-sattavien osien etsimiseen, materiaalin kuljetukseen tai työkalujen etsimiseen. Nämä voisi automatisoida robotin hoidettaviksi.

2. Yksitoikkoiset ja tylsät työtRobotti soveltuu hyvin töihin, joissa ei tarvita ihmisen aisteja ja jotka edellyttävät toistuvuutta. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi tavaran siirtäminen laatikosta hihnalle.

3. Ergonomisesti raskaat työtRobotti voi hoitaa esimerkiksi jäysteenpoiston ja hion-nan metalliteollisuuden tuotantolaitoksissa. Nämä ovat ihmiselle hankalia ja jopa vaarallisia töitä, koska niiden aikana syntyy metallipölyä, kovaa meteliä ja tärinää.

4. Hoiva-alaAmmattitaitoinen, koulutettu henkilökunta saattaa käyt-tää runsaasti aikaa esimerkiksi hoitovälineiden etsimi-seen ja potilaiden siirtämiseen paikasta toiseen. Robotti voisi hoitaa työt, jotka eivät keskity ihmisen paranemi-sen edistämiseen.

5. Tehostaa logistiikkaaVarastoissa ja muualla logistiikassa robotit ja dronet voivat tehostaa toimintaa. Kun esineiden tunnistamis-teknologia kehittyy, robotti osaa tunnistaa konenäöllään ja tekoälyn avulla tuotteet niiden ulkonäön perusteella. Tämän jälkeen tuotteissa ei välttämättä tarvitse olla pakkauskoodeja, jolloin logistiikka yksinkertaistuu huomattavasti.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Digitohtori vastaa: Mitä tehdä kun tietokone hidastelee?Tietokoneen hidastelu voi kieliä mo-nesta ongelmasta. Niistä vakavin on hajoamassa oleva kiintolevy. Levyn hajoamisen varalta tiedostoista on aina oltava varmuuskopio.

Välillä levy hidastelee myös muis-ta syistä, jotka voivat viitata esimer-kiksi käyttöjärjestelmän ongelmiin. Tietokone kannattaa välillä sammut-taa ja käynnistää uudelleen vähin-tään kerran päivässä. Jos tietotaitosi riittää, rajoita tietokoneen käynnis-tyksen aikana ladattavien ohjelmien määrää. Tähän voit etsiä ohjeita googlettamalla. Kannattaa myös tarkistaa, pyöriikö koneella useita päällekkäisiä tietoturvaohjelmia.

Selaimesta kannattaa poistaa turhat muistia kuluttavat lisäosat ja tilapäiset tiedostot. Ehdottoman tär-keää on huolehtia käyttöjärjestelmän päivitysten asentamisesta.

Kiintolevyn eheytys voi joissain tapauksissa nopeuttaa järjestelmän toimintaa.

Lähetä mieltäsi askarruttavasta digitalisaatioon liittyvästä asiasta kysymys sähköpostilla osoitteeseen digitohtori@yrittajat.fi. Hankimme vastauksen kysymykseen.

SEURAA DIGIPAULIA:Instagram: @digipauliTwitter: @DigiPauliYoutube: Suomen Yrittäjät

Huawei tuo tekoälyn kännykkäänHUAWEIN uusi lippulaivapuhelin tarjoaa vaihtoehdon Applen iPho-nelle, Nokia 8:lle ja Samsungin Galaxy-sarjan huippumalleille. Münchenissä esitelty Huawei Mate 10 Pro tulee Suomessa myyntiin mar-raskuun lopussa vajaan 800 euron hintaan. Laitteen ennakkomyynti alkaa 30. lokakuuta.

Mate 10 Pro on lähes 6-tuumai-sella näytöllä varustettu puhelin, jonka fyysinen koko on saatu pidettyä kohtuullisena ulottamalla näyttö lähes puhelimen reunasta reunaan. Sormenjälkitunnistin on sijoitettu puhelimen taakse, jotta se ei veisi tilaa näytöltä. Sijainti on kuitenkin hyvä, sillä etusormi hakeutuu luon-nollisesti takapaneeliin.

Mate 10 Pron yksi merkittävim-mistä uutuuksista on "maailman

ensimmäiseksi" mainostettu teko-älyprosessori, joka antaa sovellus-kehittäjille uusia mahdollisuuksia tekoälyä hyödyntävien sovellusten suunnitteluun.

Tekoälyprosessoria hyödynnetään muun muassa kamerassa, joka tun-nistaa kohteen automaattisesti. Jos käyttäjä kuvaa esimerkiksi ruokaa, kukkia tai eläimiä, kamera tunnistaa mitä ollaan kuvaamassa ja muuttaa kuvausasetukset sen mukaan.

Pitkä akun kestoHuawei lupaa, että Mate 10 Pron akussa riittää potkua vähintään yhdeksi, kevyemmässä käytössä lähes kahdeksi päiväksi. Akun koko on 4000 milliampeerituntia, mikä on yksi markkinoiden suurimmista puhelimen kokoluokassa.

Akku tukee pikalatausta, mutta langatonta latausta ei yllättäen ole tarjolla. Valmistajan mukaan puhe-limen voi ladata 1 prosentista 20 prosenttiin 10 minuutissa.

Mate 10 Pro on ensimmäisiä puhe-limia, jotka toimitetaan uusimmalla Android 8.0 -käyttöjärjestelmällä. Puhelin on IP67-luokituksen mukai-sesti veden- ja pölynkestävä.

Työkäyttäjälle puhelin tarjoaa mahdollisuuden liittää laite isom-paan näyttöön hdmi-kaapelilla. Tällöin näyttöä voidaan ohjata puhelimen kosketusnäytöltä. Näytön kaveriksi voi liittää langattoman bluetooth-näppäimistön.

Mate 10 Pro maksaa 799 euroa (128 gigatavun tallennusmuistilla).

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

21Yrittäjäsanomat

VIDEOKUVAN laatu on varsinkin kalliissa puhelimissa hyvä. Pientä puhelinta on helppo kuljettaa mukana ja vai-vatonta pidellä käsivaralta tai seinään tuettuna kuvatessa.

Kuvakulmien ja kuvassa näkyvien kohteiden vaihtelu tuo mielenkiintoa videoihin, jotka muuten latistuvat tylsiksi.

Mielenkiintoiset videot on aina käsiteltävä eli editoitava. Aiemmin editointi onnistui vain tietokoneella. Nykyisin, kuvauksen ohella, videot saa kasaan näppärästi myös puhe-limella laitteiden huikean suorituskyvyn ansiosta.

Puhelimella editoinnissa on myös se etu, että näkee videon samalta pieneltä ruudulta kuin sen potentiaalinen katsojakin. Tällöin tekstit ja muut yksityiskohdat eivät jää vahingossa liian pieniksi.

Siinä missä kuvaus tapahtuu nopeasti, on videoedi-tointiin totuttu käyttämään tunteja muutaman minuutin videonkin takia. Tilanne muuttuu mobiilieditointiin tutustumalla. Puhelimelle ja tabletille kehitetyt editorit on suunniteltu kosketusnäytön ja ahtaan tilan perusteella toi-miviksi. Automaatiota on pyritty viemään mahdollisimman pitkälle, jotta editointiin kuluva aika vähenisi ja käyttö olisi mahdollisimman aloittelijaystävällistä.

iMovieIOS-laitteiden omistajille luonteva lähtökohta videoedi-tointiin on iPhonen mukana tuleva iMovie. Se integroituu

nätisti Applen ekosysteemiin ja on erittäin käyttäjäystä-vällinen ja opastava. Sillä selviää peruskäsittelystä pienen harjoittelun jälkeen varsin hyvin ja tiedostojen vienti on vaivatonta.

Vakavammille editoijille työkaluiksi voi suositella lisäksi maksullisia Pinnacle Studio Pro ja LumaFusion -sovelluksia.

Mitä androidille?Android-laitteille ei usein löydy valmistajan omaa editoria ja toimintavarmuutta kaikilla laitteilla ei yleisesti taata. Hyviä ilmaisvaihtoehtoja kokeiluun ovat some-palvelui-hin optimoitu FilmoraGo sekä Movie Maker Filmmaker -peruseditori. Ne toimivat suoraan pilvipalveluiden kanssa, joten puhelimella kuvattua materiaalia voi käsitellä myös tabletilla.

Adobe ClipMolemmilla käyttöjärjestelmillä, niin puhelimella kuin tabletilla toimiva ja helppokäyttöinen vaihtoehto on Ado-ben Clip. Sen saa käyttöön ilmaiseksi rekisteröitymällä Adoben pilvipalveluun. Editoria voi käyttää perinteisesti tai täysautomaattisesti, jolloin valitut videoleikkeet synka-taan oletuksena valitun musiikin tahtiin.

Osku Kannistotoimitus@yrittajat.fi

Lyhyiden nettivideoiden editointi onnistuu puhelimella varsin ripeästi oikeilla työkaluilla. Automatiikka auttaa aloittelijaa.

Videoeditointia mobiilisti

3VINKKiä

NÄIN TEETHYVÄN VIDEON

TEE LYHYT VIDEO

Videon pituus mieluiten mak-simissaan kaksi minuuttia. Jos teet pidemmän, sisällön pitää

olla todella kiinnostava.

ÄLÄ KIKKAILE TURHAAN

Vältä turhaa zoomailua ja muuta kikkailua. Kannattaa

kuitenkin filmata videota useassa pätkässä ja esimerkiksi

vaihdella kuvakulmia ja paikkoja.

HYÖDYNNÄ AUTOMATIIKKA

Editointiohjelmissa on nykyään monenlaista

automatiikkaa, mikä helpottaa editointia. Leikkeiden väliin saa asettua tekstejä ja videoita voi trimmata tarkasti. Videoiden

ilmettä voi muokata valotuksen osalta sekä esimerkiksi varjoja

valaisemalla.

istock

JURINET

KUOPIOPuijonkatu 45, 70300 Kuopio

JYVÄSKYLÄSeppälänkankaan LiikekeskusSorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

LAHTILinjakatu 4, 15100 Lahti

TURKUHovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

TAMPEREKuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

HELSINKI, SÖRNÄINENVanha Talvitie 8 (Tukkutori), 00580 Helsinki

HELSINKI, RUOHOLAHTI Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki

www.StaplesAdvantage.fiasiakaspalvelu@staples.fi

www.facebook.com/ StaplesFinland

Staples-myymälät palvelevat ma–pe klo 8–17.

Tarjoukset voimassa myymälöissä 10.11.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sisältävät alv 24%

Lisää tarjouksia:

Yrittäjä, tiesitkö, että kanta-asiakkaana saat alennusta myös normaali-hintaisista tuotteista?

158,-Norm. 189,00

Cederroth-ensiapulaukkuUudet monipuoliset Cederroth- ensiapupakkaukset aina valmiina käyttöön. 4 erilaista.

77247 XL

Peltor Optime -kuulosuojaimetMiellyttävät käyttää, hyvä vaimennus- kyky. Optime I SNR 27, Optime II SNR 30 ja Optime III SNR 35 -luokitukset.

80800 Peltor Optime II

2490Norm. 27,90

SIR-huomioliivitKeltainen huomioliivi heijastinnauhoin. Velcro tarrakiinnitys. V-kaulus. EN 20471 Class 2.

79311 M 79312 XL

690Norm. 9,30

Hand1A -mikrotiplukäsineOhut puuvillakäsine mikronappuloin. Laadukasta puuvillatrikoota. Valkoinen.

Koot 5 – 10.

088Norm. 1,25

SIR Airblock Prisma -työkenkäMatala turvakenkä. Pehmeä nahkapäällinen. Pitävä kumipohja. Kannassa iskuja vaimentava Airblock ilmatyyny. Komposiittivarvassuojus. Leveä lesti takaa sopivuuden kaikille jalkatyypeille. EN 20345 S3 SRA.

Koot 39 – 47. 89,-

Norm. 126,48

Hanki työntekijöillesi oikeanlaiset varusteet ja turvavälineet.

Safescan 155S -setelintunnistinTunnistaa valuutat: EUR, GBP, CHF, HUF, PLN. EKP:n testaama.

79510 Safescan 155S

Varjele työntekijöitäsi!

129,-Norm. 160,83

Kaikki tarvikkeet turvalliseen työntekoon.

Neljä miestä istuu Helsingin Ko-nalassa sijaitsevan teollisuushallin pienessä varastohuoneessa ja juo vahvaa kahvia "koko viikon kiintiön täyteen".

Miehet puhuvat suora- ja kiipeilykaadoista, hevoskastanjoista ja koivujen uusimmista sieni-taudeista. Seinustalla lepäävät "puutohtoreiden" instrumentit raivaussahoista moottorisahoihin ja valjaisiin.

Elokuva-alalla ollut, "kaikkea sitä mitä muut eivät suostuneet tekemään" tehnyt Kai Vogt leipiintyi leffabisnekseen ja vuosituhannen alussa metsäalan koulussa tapasi Haile Gebra Eyesuksen, myöhemmin Timo Rantasen.

– Jotkut tulevat arboristiksi, jotta pääsevät kii-peilemään puissa. Jotkut – kuten minä – siksi, että puut ovat helvetin hienoja, Vogt luonnehtii.

"Puidenhoitajia on vähemmän"Gebra Eyesus oli päätynyt Etiopiasta Neuvosto-liiton ilmavoimien lentäjäkoulun kautta Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Metsäalan opintojen jälkeen hän perusti oman yrityksen vuonna 2004.

Rantanen on alan yrittäjistä kokenein.– 1990-luvulla ei itselläni ollut muita vaihtoeh-

toja kuin perustaa oma yritys. Pahimman laman jälkeen huomasin yhtäkkiä, etten ollut pitänyt vuoteen mitään lomaa. Alussa oli otettava kaikki työt vastaan, Rantanen muistelee.

Reilu vuosi sitten kolmikko sai täydennystä Teja Kotilaisesta, ja 10 vuotta vireillä ollut suunnitelma yhteisen työosuuskunnan perustamisesta toteutui.

Syntyi Arboristikilta, "kruununjalokivi", jonka kautta tehdään kalustohankinnat ja jaetaan työteh-tävät ryhmän jäsenille.

– Tällä hetkellä työkeikkoja on tarjolla hyvinkin paljon. Käymme katsomassa kohteet, joihin pyyde-tään, teemme tarjouksen ja asiakas valitsee – eikä aina hinta ole merkitsevin kriteeri. Monet valitse-

vat Arboristikillan laadun takia. Puunkaatajia on enemmän, puidenhoitajia vähemmän. Siellä on meidänkin painotuksemme, joskin puolet keikoista on vaikeita kaatoja, Kotilainen sanoo.

"Minusta tulee teidän manageri"Kotilaisen, nykyisen arboristiopiskelijan mennei-syydessä päivämäärä 14.9.1992 on merkitty isoin numeroin.

– Pääsin silloin työllistymistuella töihin Elävän Musiikin Yhdistykseen (ELMU) Helsingin Lepak-koon.

Takana oli "luppoaikaa" Kuuban Havannassa, jossa Kotilainen oli vuotta aiemmin tehnyt päätök-sen: hänestä tulisi levy-yhtiön tuotantopäällikkö.

Vuonna 1995 Kotilaisen ideoimalla Oranssiklu-billa esiintyi helsinkiläisyhtye The Rasmus laulaja-naan Lauri Ylönen.

– Kävelin takahuoneeseen ja sanoin pojille, että minusta tulee teidän manageri. Tein heidän kans-saan sopimuksen välittömästi, Kotilainen kertoo "etsikkoajastaan" 25-vuotiaana.

Kuubassa tehty päätös oli täyttä totta vuonna 2001. Hänet valittiin Universal Music Finlandin tuotantopäälliköksi. Siellä Kotilaisen löytöihin kuuluivat muun muassa Don Johnson Big Band, Killer, Kwan ja Olavi Uusivirta.

"Ylpistyin, iski vauhtisokeus"A&R, kuten Kotilainen asemaansa kutsuu, oli ”evo-luution huipentuma”.

– Maailman suurimman levy-yhtiön johtoporras antoi luottamusta ja bonuksia. Sain tehdä lähes mitä vain, toin esille hienoja artisteja. Track recor-din (menestysmittarin) mukaan niistä puolet osui, puolet olivat huteja.

– Vuonna 2003 internet nähtiin suurena uhka-na. Minä pidin sitä mahdollisuutena ja ehdotin nettisivuille tekstin lisäksi muun muassa videoita ja musiikkia, mutta se törmäsi tiiliseinään. Näin

Puutohtoreiden vastaanotolla

teksti pasi lehtinen kuvat aleksi poutanen

Teja Kotilainen manageroi The Rasmus -yhtyeen suursuosioon. Nyt hän hoitaa omenapuita ja siivoaa myrskytuhoja yhdessä Arboristikillan kanssa.

Tuli tunne, että minähän osaan jo kaiken.

24

Arboristikiltaan kuuluvat Timo Rantanen (vas.), Teja Kotilainen, Haile Gebra Eyesus sekä Kai Vogt (edessä).

Pitkä työputki johti tapaturmaan

Musiikki- ja viihdebisneksestä puutarha-alan yrittäjäksi vaihtanut Teja Kotilainen tietää, että uusi työ tarkoit-taa runsaasti uuden oppimista.

– Tämä on loputon työmaa. Omenapuut eivät lopu kesken ja istutetaanhan puitakin lisää, Kotilainen sanoo.

Yrittäjyys merkitsee Kotilaiselle erityisesti vapaut-ta, vastuuta unohtamatta.

– On huolehdittava siitä, että töitä riittää. Hallinnon pyörittäminen vie yhden päivän viikossa ja vähentää tuloja. Kaikki verot ja muut maksut. Kuka edes nauttii kilometrikorvausten tekemisestä, Kotilainen letkauttaa.

– Koen olevani vielä harjoittelija, mutta voin ammentaa asioita kokemuksestani.

Kotilaisella on takanaan sairausloma. Pitkä työ-putki johti tapaturmaan ja jalkaleikkaukseen.

– Kun innostun niin painan menemään, ja unoh-dan levätä. Tämä oli minulle hyvä opetus.

Tuleva arboristi toivoo, että yrittäjyys saisi enem-män kannustusta ja tukea.

– Yrittäjät ovat töissä koko ajan, tuottavat vero- tuloja valtiolle. Siinä moni yrittäjä ajaa helposti itsensä piippuun.

– Itse en ole Suomen nopein kiipeilijä, mutta onneksi työnkuva koostuu monesta eri osasta. Esi-merkiksi omenapuita istuttaessani tiedän maaperän ja ilmaston. Todennäköisyyslaskelmien perusteella urakan pitäisi onnistua, mutta silti aina jännittää, onko asiakas tyytyväinen.

Kotilainen on laskenut, että hänellä on jäljellä vielä parikymmentä vuotta tehokasta työelämää.

– Toivottavasti saan pitää itseni sopivan kiireisenä.

KULUT JAKOONTyöosuuskuntana toimivan Arboristi- killan etuja ovat markkinointi- ja hankintakulujen jakaminen. Jokainen rakentaa osaltaan myös killan imagoa.

TYÖT JAKOONTyöt jaetaan tasaisesti. Tarjouspyyn-nön vastaanottanut tekee tarjouksen ja sen toteuduttua hoitaa tehtävän. Jokaisella on omia vakioasiakkaita.

LUOTTAMUS JA YHTEISHENKIOnnistumisen edellytyksenä on positiivinen yhteishenki ja luottamus muihin osakkaisiin.

mahdollisuus valui hukkaan. Liian hidas reaktio- kyky oli syynä, kun siihen ei sijoitettu resursseja läpimurron tapahtuessa, vaan yritettiin copy- protectionilla suojata levyjä. Sanoin, että lähden menemään.

Kotilainen perusti oman yrityksen, Break A Leg Entertainmentin, ja alkoi muun muassa järjestää erilaisia yleisötapahtumia.

– Sitten ylpistyin, iski vauhtisokeus. Fokus oli kateissa. Tuli tunne, että minähän osaan jo kaiken. Lisäksi olin menettänyt luottamuksen tiettyihin ihmisiin. Ajattelin, että tätäkö tämä elämä on, yhtä hirveää vääntöä.

– Kesti pitkään ymmärtää oma kuolevaisuute-ni. Olinhan luonut brändin, olin kova jätkä Teja Kotilainen.

"Se oli kuin ukkosenjohdatin"Kotilaisen täyskäännös alkoi muutosta Ruotsiin. Kieliopintojevn lisäksi hän oli koulutuksessa, jossa ”autettiin löytämään uusia tavoitteita elämään”.

– Useiden arvovalintakierrosten jälkeen jäljelle jäi yksi, minulle se tärkein sana, natur [luonto]. Minun oli toimittava luonnon kanssa.

Kotilainen päätyi puutarha-alan kouluun. Tai oikeastaan Mikael Strömberg Kotilaisen ottaessa länsinaapurissa käyttöön toisen etunimensä ja sukunimensä.

Työharjoittelupaikaksi valikoitui Rosenhill trädgård och musteri Tukholman länsipuolella.

– Se oli kuin ukkosenjohdatin työntäessäni sormet traktorin ajamaan maaperään. Olin yhtä maan kanssa. Nostin perunaa maanisella tahdilla, Kotilainen muistelee.

"Viherala on minun juttuni"Urbaanissa miljöössä ja useissa maailman suurkau-pungeissa varttunut entinen rokkikukko ja ”vähän pyylevä, kaljuuntunut levy-yhtiösetä” on nyt uuden edessä. Ruotsissa eletty aika teki miehestä nöyrän.

– Tavoitteenani on tulla arboristiksi. Se on tämän viheralan evoluution huipentuma.

Kotilaisen oppisopimuskoulutus päättyy ensi vuoden joulukuussa.

– Olen adrenaliininarkomaani, kaipaan sitä vereeni. Sitä saa stressistä, mutta jos sitä tulee jat-kuvalla syötöllä, niin se kuluttaa loppuun. Näin on tapahtunut jo kolmesti.

– Tästä työstä en aio sinkoilla enää minnekään. Viherala on minun juttuni. Uskon, että tämä ala ei ole yhtä suhdanneherkkä kuin viihdeala. Uudella-maalla kyllä riittää puita ja pensaita leikattavaksi – ja toisaalta myös istutettavaa. Laskujeni mukaan olen istuttanut tänä vuonna viisi omenapuuta ja kaksi kirsikkaa. Hoitoleikannut olen varmaan kym-meniä. Se on itse asiassa bravuurini, leikata taiteel-lisesti harmoniseen muotoon omenapuita – pyrkien ottamaan huomioon puun hyvinvoinnin ja ettei se iskisi liikaa vesiversoa seuraavana vuonna – joka ei ole helppoa, Kotilainen päättää innostuneena.

Teja KotilainenSyntymävuosi: 1970Saavutukset: Muun muassa The Rasmus -yhtyeen manageri ja levytuottaja 1995–2001, Universal Music Finlandin tuotantopäällikkö 2001–2003, 25 kulta- ja platinalevyä. Toiminut myös tapahtumajärjestäjänä.Harrastukset: Musiikki, käsikirjoittaminen.Tavoite elämässä: Pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina.

123

– Kun innostun niin painan menemään, ja unohdan levätä. Tämä oli minulle hyvä opetus, Teja Kotilainen sanoo sairauslomastaan.

26

Joululahjat

Katso parhaat lahjavinkit osoitteesta

newwaveprofile.fi

Espoo: Mondetta Oy, marica.janhonen@mondetta.fi Forssa: Beoprint Oy, beoprint@beoprint.fi Hamina: Roseprint Oy, myynti@roseprint.fi Helsinki: Fais Finland Oy, fais@fais.fi Helsinki: Intergift Finland Oy, myynti@intergift.fi Helsinki: Jamis Mark Oy, toimisto@jamis.fi Helsinki: Jerkka Tuote Oy, myynti@jerkkatuote.fi Helsinki: Roseprint Oy, myynti@roseprint.fi

Huittinen: JK-Brossi Oy, info@brossi.fi Jyväskylä: Artepro Oy, artepro@artepro.fi Kajaani: Seripoint Oy, myynti@seripoint.fi Kemi: Speedline Oy, info@speedline.fi Kerava: Novema Oy, office@novema.com Kitee: Bellabit Oy, info@bellabit.fi Klaukkala: Nisa-Tuote Oy, myynti@nisa.fi Kokkola: Oy HW-Company Ltd, info@hw-company.fi

Kouvola: Silén Oy, info@silenoy.fi Kuopio: Frame Brodeeraus Ky, info@framebrodeeraus.com Lappeenranta: Selosella Oy, info@selosella.fi Lempäälä: Hoo-Hoo Oy, hoohoo@hoohoo.fi Lohja: myynti@jrcmarkkinointi.fi Lohja: Sytky-liikelahjat Oy, kari@sytky.fi Mikkeli: Mixsep Oy, seppo.hujanen@mixsep.fi Mustasaari: Oy Tai-Tex Ab, tai-tex@tai-tex.fi

Oulu: Temrex Oy info@temrex.fi Parola: Hämeen Mainostuote Oy, info@hameenmainostuote.fi Pirkkala: Tamline Oy, myynti@tamline.fi Riihimäki: Markku Hjelm Oy, info@mhoy.fiSeinäjoki: Unique Branding Oy, myynti@uniquebranding.fi Salo: Promopaja Oy, info@promopaja.fi Tampere: Halftime Oy, markkinointi@halftime.fi Tampere: JM Concept Oy, info@jmc.fiTampere: Tammerkki Oy, tammerkki@tammerkki.fi Tampere: Sanser Oy, sanser@sanser.fi Turku: Griippi Oy, griippi@griippi.fi Turku: Master Promo Suomi Oy, info@masterpromo.fi

Uusikaarlepyy: Oy Pre-Print Ab, info@preprint.fi Vaasa: Almanda, info@almanda.com

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ, OLIVATPA PROFILOINTI- TAI LAHJATARPEESI SUURIA TAI PIENIÄ!New Wave Profile on Pohjoismaiden suurin profiilivaatteisiin ja yrityslahjoihin erikoistunut itsenäisten yritysten ryhmä.

Tunnettujen tuotemerkkiemme laajasta valikoimasta löydä varmasti lahjatuotteet, jotka muistetaan pitkään.

Ilahduta, ylläpidä suhteita ja mainosta brändiäsi.

28 Yrittäjäsanomat

YRITTÄJÄON ETUNSAANSAINNUT.

Suomen Yrittäjien jäsenet ovat oikeutettuja saamaan runsaasti

rahanarvoisia etuja. Ne kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.

Katso valtakunnalliset etusi osoitteesta yrittajat.fi/jasenedut

YRITTÄJÄSENIORI Rauno Heikkilä Kangasalta toivoo, että nuoremmat yrittäjät hyödyntäisivät rohkeammin senioreiden kokemusta. Olisi hienoa, jos mentoroinnista tulisi luonnolli-nen osa koko järjestöä ja yrittäjäse-nioritoiminta laajenisi valtakunnal-liseksi.

– Meillä suomalaisilla yrittäjillä on liikaa sellaista minä itse -mentaliteet-tia, sanoo yrittäjäsenioreiden ensim-mäinen puheenjohtaja Heikkilä.

Hän tarkoittaa sitä, että painetaan yksin hampaat irvessä, eikä haeta tukea, vaikka sellaista olisi saatavis-sa – jopa tarjolla, kuten Kangasalan Yrittäjäsenioreissa.

Kangasalan Yrittäjät aloitti sään-nöllisen yrittäjäseniorien toiminnan keväällä 2015. Seniorit toimivat paikallisyhdistyksen itsenäisenä osastona.

Senioriyrittäjät antavat tukea kenelle tahansa yrittäjälle, joka sitä toivoo. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret, aloittavat yrittäjät ja perus-tamista harkitsevat. Yrittäjäseniorit toivovat ennakkoluulottomia kontak-teja, vaikka mitään akuutteja ongel-mia ei olisikaan.

Kangasalan Yrittäjäseniorit muun muassa antavat konkreettista fyysistä apua aktiiviyrittäjille toimipaikkojen avauksissa, remonteissa ja tilapäisten tavararuuhkien purkamisessa.

Senioriyrittäjät tarjoutuvat ole-maan yrittäjille kuuntelija, uusien ideoiden antaja ja toimintavaihtoeh-tojen etsijä. Syvällisemmällä puolella tuki voisi sisältää mm. uhkien ja mahdollisuuksien kartoitusta, liikei-dean tarkistusta sekä yrittäjäsenio-rien talousosaamisen hyödyntämistä.

Toiminta perustuu luottamukseen ja kaikkien tietojen ehdottomaan salassapitoon.

Jari Lammassaarijari.lammassaari@yrittajat.fi

Yrittäjäseniorit tarjoavat apua

Kangasalan Yrittäjäsenioreiden nykyinen puheenjohtaja Eero Järvenpää ja Rauno Heikkilä auttavat mielellään aktiiviyrittäjiä.

29Yrittäjäsanomat

Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu.

Toisenlainen Lahja®

Anna tänä jouluna Toisenlainen Lahja®

Yllättäisitkö yhteistyökumppanisi jouluna vuohilla tai kanoilla, jotka takaavat köyhille perheille toimeentulon? Vai antaisitko koulutarvikkeita, jotta lapset oppisivat lukemaan ja laskemaan? Toisenlainen Lahja tulee aina todelliseen tarpeeseen!

Tilaa Toisenlaiset Lahjat verkosta toisenlainenlahja.fi tai puhelimitse 020 787 1201.

Vuoden viimeinen Yrityspörssi ilmestyy 23.11.2017.

Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MYYDÄÄN YRITYS

PALVELUT

Myydään kannattava MONIMERKKI-KORJAAMO/ VARAOSALIIKE. Oma kiinteistö (voidaan vuokrata tilat uu-delle yrittäjälle). Yritys perustettu 1993 (kiinteistö eriytetty 2013 korjaamotoi-minnasta, y-tunnus vaihtunut), laaja ja pitkäaikainen asiakaskunta. Kuuluu Suomen suurimpaan monimerkkikor-jaamo-ketjuun. Korjaamossa nykyai-kainen työkaluvarustus, on yrityksen omistuksessa. 4786

Myydään kannattavan ja tunnetun, keskeisellä liikepaikalla katutasossa Kuusankoskella sijaitsevan KAMPAAMON liiketoiminta. Liikkeessä 4 tuoli- ja 2 pesupaikkaa. Liiketoimin-takauppaan kuuluu liiketilan osake-huoneisto. 4772

KIINTEISTÖALA

Myydään etelä-Savossa TEOLLISUUS-KIINTEISTÖ 1144 m2, 170 m2 varasto ja 4 auton talli, kaupungin keskustas-sa, oma tontti 5488 m2. Siisti kunto. Hyvä keskeinen sijainti, 5 muuta kaupunkia 100 km säteellä. Soita P. 044 254 4433. 2030

KAUPPA

Tilaisuus lähteä Etelä-Suomessa teke-mään tulevaisuuden TOIMISTO-TEKNIIKKAA. Yrityksen omat tuotteis-tetut hallinnoidut tuote- ja palvelurat-kaisut seuraavilla liiketoiminta-alueilla. Toimisto- ja tuotantotulostus, asia-kirjapalvelut ja visuaalinen viestintä. Hyvä vakiintunut asiakaskanta, hyvät edustukset. Toimintaa yli 30 vuotta, myös koko Suomessa. 4196

MAJOITUS, RAVINTOLA, ELINTARVIKE

Kannattava, kasvava ja velaton LEIPOMO Varsinais-Suomessa. 10 vuotta toiminnassa ollut juurilei-vontaan ja luomu- ja lähituotantoon erikoistunut kannattava, kasvava ja velaton leipomo on myynnissä. 4745

Pohjois-Satakunnassa RAVINTOLA (A-oikeudet). Noin 1 000 m2 kiinteistö, jossa muita vuokralaisia, myös myytävänä. Lv viime vuonna noin 450 000 €, liiketoiminta kannattavaa. Myydään liiketoiminta, kalusto ja varasto. Hinta neuvoteltavissa. Tässä hyvä ravintola uudelle yrittäjälle. Ota yhteyttä yrityskehittäjä Matti Arkko p. 044 772 7514. 4735

Myydään Laihian keskustassa toimiva 50 paikkainen vakiintuneen asiakas-kunnan omaava LOUNAS-KAHVILA, MATKAHUOLTO. Toimintaaan kuuluu myös mm. pitopalvelu, ateriapalvelu ja kauppakassipalvelu. Yht.otot iltap. 0400-452143. 4728

HOTELLI-RAVINTOLA Uudessa-kaupungissa. Hyvä tuotto. www.lannentie.fi, jussi.salin@majoitus.net, p.0400-468 558. 3732

Perinteikäs PUB-RAVINTOLA. Viihtyisä KantaPub Puolangalla. A-oik. 100 as.paikka, terassi 35. Sopii pariskunnalle. Kiinteistössä 3H+K+S asunto. Ainoa ohjelma- ravintola kylällä. Kysy lisää. Ritva Rissanen p. 050 5963 865. 4652

LOUNAS- TILAUSRAVINTOLA, A-oikeudet, 80 paikkaa, terassit 30 paikkaa, pizzavalmius, oma kiinteistö 165 m2, viimeinen laajennus valmistui 2014 (wc-tilat + kabinetti), kunnan vuokratontilla, iso parkkipaik-ka, pienet ylläpitokustannukset. 4615

SÄHKÖ- JA LÄMPÖALA

Myydään ENERGIATEOLLISUUDEN ALIHANKKIJA. Yritys toimii pääkau-punkiseudulla vuokratiloissa. Liike-vaihto on n. 1 milj EUR/vuosi. Järjes-telmämyyntiä on energiateollisuuden yrityksille ympäri Suomea. 4743

VESI- JA VIEMÄRIALA

Myydään Pohjois-Pohjanmaalla toi-miva LVIA-SUUNNITTELUTOIMISTO eläkkeelle jäännin vuoksi. Yritys on 30 vuotta vanha ja toiminta-alueena on koko Suomi. 4611

OSTETAAN YRITYS

PALVELUT

Ostetaan TILI- tai TILINTARKASTUS-TOIMISTO. Nyt haemme ostettavaa kohdetta Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen tai Oulun seudulta. Yht.otot: elina.salmivala@econia.com. Tutustu yritykseemme lisää: www.econia.com. Tarjoa! 1168

Eläkkeelle / osakkuus? Ostan pienen LIIKETOIMINNAN / YRITYKSEN Uudeltamaalta tai siirrettävissä. Aktiivinen osakkuus mahdollista. Olen avoin ehdotuksille toimialasta riippumatta. Liikevaihto n. 0,1–1 M€. Puh. 0400 454 525/ Jouko. 3964

YRITYSKAUPAT

Myytäviä kohteitamme:

Palveluyrityksiä:

Kehitysvammaisten asumis- ja hoivapalvelut.........................425 000 Maaseutuhotelli Savossa.....300 000Pub- ja ravintola Jyväskylässä............59 000 / tarjous

Pitkään toiminut ilmastointialan yritys.......................................530 000 Kiinteistöhuoltoyritys Savossa.....................................tarjous Teollisuusautomaatio-järjestelmät..............................tarjous Home- ja asbestisaneerauksen rakennuspurkuyhtiö..............375 000

Käy tutustumassa näihin sekä muihin kohteisiimme: www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

YRITTÄJÄON ETUNSAANSAINNUT.

Suomen Yrittäjien jäsenet ovat oikeutettuja saamaan runsaasti

rahanarvoisia etuja. Ne kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.

Katso valtakunnalliset etusi osoitteesta yrittajat.fi/jasenedut

YRITYSSOVELLUKSET

TULOSTINTARVIKKEITA KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

JÄSENEDUT

YRITTÄJÄ HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI!

Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut.

YRITTÄJÄ HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI!

Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut.

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 81 935 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimituspäällikkö ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Pasi Lehtinen, toimittaja ⚫ Pauli Reinikainen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Taitto ja sivunvalmistus Aste Helsinki Oy / Lea Hult, Helsinki ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineis-tosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Autamme GDPR-valmiutesi alkuunPK-paketillamme (alk. 4950€ + ALV) saat

yrityksesi kuntoon GDPR:n perusvaatimusten osalta. Pakettiin kuuluu mm. nykytila- ja toi-menpidekartoitukset, tiekartta ja koulutusta.

Lue lisää:https://gdprtech.com/fi/pk-paketti/

MietityttääköEU:n

tietosuoja-asetus?

+358 40 5666 900 / sales@gdprtech.com www.gdprtech.com

YRITTÄJÄ, PANOSTA YRITYKSESI TÄRKEIMPÄÄN RESURSSIIN

Meiltä ketterät työkalut osaamisen tavoitteelliseen kehittämiseen.

Kartoita ja aseta tavoitteet

Kehitä henkilöstösi osaamista

Kouluta kumppanisi

Hoida kehityskeskustelut

Varmista riittävä osaaminen

Joukahaisenkatu 1, 20520 Turku

www.rediteq.fi | puh. 02 282 8990

Oppiminen käyntiin jo puolessa päivässä. Hinta alkaen 198€/kk.

100% suomalainen. Yli 20 vuoden kokemus koulutuksen ja osaamisen hallinnasta.

TILITOIMISTOT

AJONEUVOPAIKANNUS

GRAAFINEN SUUNNITTELU

KOULUTUS

KONSULTOINTI

ITALIALAISTA MUOTOILUA. TEHOA JA DYNAMIIKKAA.5 TÄHDEN TURVALLISUUTTA 3 VUODEN TAKUULLA.

FCA

Fle

et H

uolt

olea

sing

sis

ältä

ä: A

lfa R

omeo

Giu

lia 2

.0 b

ensa

20

0hp

AT8

Sup

er (

svh

41

38

7,2

0€

sis

.A

LV ja

aut

over

o), t

oim

itus

kulu

t 60

0€

, tal

vire

ngas

pake

tti,

ajom

äärä

48

kk/6

0tk

m. V

aati

i hyv

äksy

tyn

luot

topä

ätök

sen.

Le

asin

gtuo

ttee

n ra

hoit

taa

Axu

s Fi

nlan

d O

y. Li

iken

ne- j

a ka

skov

akuu

tus

92

€/k

k. K

ampa

nja

voim

assa

tois

tais

eksi

. Pyy

dä y

rity

ksel

lesi

so

pivi

nta

tarjo

usta

lähi

mm

ältä

Alfa

Rom

eo jä

lleen

myy

jält

ämm

e. G

iulia

mal

listo

alk

aen:

aut

over

oton

hin

ta 3

3 2

80

€, a

utov

ero

5 9

42

,66

€,

koko

nais

hint

a 3

9 2

22

,66

€ +

toim

itus

kulu

t 60

0€

. Yhd

iste

tty

kulu

tus

4,2

l/1

00

km, C

O_ 1

09

g/k

m. K

uvan

aut

o er

ikoi

svar

uste

in.

TAKAVETO JA NELIVETO. BENSA JA DIESEL. 150 – 510 HV. MALLISTO ALK. 39 823€ (SIS.TK). HUOLTOLEASING ALK. 684€/KK (SIS.ALV). alfaromeo.fi

“ALFA ROMEO ON URHEILUSEDANIENUUSI MITTATIKKU”

MOOTTORI –LEHDEN VERTAILU 7/2017

ESPOO: ARITA ESPOO · 0300 472 218 · ARITAESPOO.FI · LAHTI: MEGA-AUTO · 0207 510 400 · MEGA-AUTO.FILOHJA: PP-AUTO · 075 3040 5200 · PPAUTO.FI · RAISIO: VAUNULA · 0300 870 840 · VAUNULA.COM

SEINÄJOKI: ESS AUTOTALO · 010 764 9000 · ESSAUTOTALO.FI

1510 Giulia 245x265 national FI k1.indd 1 19/10/2017 12.36