Upload
timoaro
View
865
Download
2
Embed Size (px)
Citation preview
Kartta-aineiston muuttujat
Seuraavat kartta-aineiston muuttujat on valittu siten, että niitä voi hyödyntää maakunta- ja sote –uudistusten valmistelussa kuntien välisten olosuhde- ja kantokykyerojen havainnollistamiseksi. Osa muuttujista lienee sellaisia, joiden painoarvo on merkittävä alueiden tulevan rahoituksen perusteena/kriteerinä
Muuttujat ovat seuraavat: 1. Kuntien verotulojen osuus (%) koko verorahoituksesta vuonna 2014 2. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2030 3. Työikäisen väestön muutos % vuosina 2015-2030 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot euroa per asukas vuonna 2014 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin vuonna 2014 6. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2012 7. Työllisyysaste (%) kunnittain vuonna 2014 8. Työpaikkaomavaraisuusaste (%) kunnittain vuonna 2013 9. Vieraskielisten osuus (%) väestöstä vuonna 2014 10. Nuorten 15-24 –vuotiaiden nettomuutto kunnittain vuosina 2010-2014
Jokaisen kartan yhteydessä esitetään muuttujaan liittyvä selite ja tehdään
keskeiset nostot karttaan liittyvistä tulkinnoista. Jokaiseen karttaan liittyy kuntakohtainen Excel-aineisto, jossa ovat kuntakohtaiset absoluuttiset ja/tai suhteelliset arvot
Kuntien verotulojen osuus (%)
koko verorahoituksesta 2014
Yli 80 %
70-79,9 %
60-69,9 %
50-59,9 %
40-49,9 %
Alle 40 %
Lähde: Kuntaliitto; VM/KAO
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Kuntien verotulojen osuus (%) koko verorahoituksesta 2014
Kuntien verorahoitukseen laske-taan kuntien verotulot (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverot) ja val-tionosuudet: kartassa on kuvattu kuntien verotulojen osuus suh-teessa koko verorahoitukseen
Kuntien verotulojen osuus vaihteli Espoon 97,8 %:sta Ranuan 30,7 %:iin
Verotulojen osuus oli enemmän kuin neljä viidesosaa yhteensä 20 kunnassa, jotka kaikki olivat Hel-singin, Tampereen tai Turun kehyskuntia!
Valtionosuuksien osuus oli vero-tuloja suurempi yhteensä 95 kun-nassa (kartalla punaisella olevat kunnat)
Väestöllinen huoltosuhde
kunnittain vuonna 2030
Alle 70 (31 kuntaa)
70-84 (91 kuntaa)
Yli 85 (195 kuntaa)
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2030
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa työ-
ikäisten (15-64 v.) osuutta suhteessa lapsiin (0-14 v.) ja eläkeläisiin (yli 65-vuotiaat)
Väestöllinen huoltosuhde on optimaa-lisin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Poh-janmaalla ja pistemäisesti muilla suurilla tai keskisuurilla seuduilla
Huoltosuhde on ennusteen mukaan kilpailukykyisin Helsingissä (50), Tam-pereella (54,3), Turussa (54,9), Espoossa (56,2), Vantaalla (56,4), Vaasassa (57,6), Jyväskylässä (57,7) ja Oulussa (59,2)
Väestöllinen huoltosuhde ylittää kriittisen rajapyykin 100 noin joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030!
Työikäisen väestön muutos (%) vuosina 2015-2030
Työikäisellä väestöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä väestöennusteen mukaan 22-62- vuotiaiden ikä-ryhmän suhteellista muutosta kunnittain vuosina 2015-2030 (keskimääräinen työmarkkinoille tuloikä ja työmarkkinoilta poistumisikä)
Sinisellä ovat kunnat, joissa työikäisen väestön mää-rä kasvaa väestöennusteen mukaan vuosina 2015-2030. Punaisella ovat kunnat, joissa työikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kun-nassa (317) vuosina 2015-2030 eli alle joka kuudennessa kunnassa! Työikäisen väestön määrä nousee määrällisesti eniten Helsingissä (+34.477), Espoossa (+18.919), Vantaalla (+9.868), Oulussa (+9.326), Tampereella (+8.146) ja Turussa (+5.504)
Työikäisen väestön määrä nousee Manner-Suomessa suhteellisesti eniten Pirkkalassa (+17,6 %), Luo-dossa (+15,8 %), Limingalla (+14,2 %), Espoossa (12,5 %), Kauniaisissa (+11,9 %), Lempäälässä (11,6 %) ja Helsingissä (+9,1 %)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo Aro 2016
Sosiaali- ja terveyden- huollon tarvevakioidut menot 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tarvevakioidut menot vaihtelivat 2.040 eurosta (Muurame) 5.386 euroon (Pelkosenniemi) asukasta kohden vuonna 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot jäivät alle 2 400 euron 23 kunnassa: kunnat olivat suurten tai keskisuurten kaupunkiseutujen kehyskuntia
Tarvevakioidut menot ylittivät 5000 euroa per asukas kahdessa kunnassa (Salla ja Pelkosenniemi) ja yli 4000 euroa yhteensä 40 kunnassa
Suurista ja keskisuurista kaupun-geista menot olivat alhaisimmat Espoossa (2.296 €) Vantaalla (2.485 €), Oulussa (2.511 €) ja Jyväskylässä (2.529 €)
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tarvevakioidut menot 2014
(mediaani 3.286 €/asukas)
Yli 4.829 €/asukas
4.271-4.828 €/asukas
3.713-4.827 €/asukas
3.155-3.712 €/asukas
2.599-3.711 €/asukas
Alle 2.598 €/asukas
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen
Kartta: Timo Aro 2016
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin vuonna 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarve-vakioidut menot saadaan suhteutta-malla kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin
Jokaiselle kunnalle lasketaan asukas-kohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa koko maan keskiarvoon.
Tarvekerroin jää alle koko maan kes-ki-arvon (1,00) yhteensä 74 kunnassa: kunnat ovat pääasiassa suurten kau-punkiseutujen kehyskuntia ja niiden keskuskaupunkeja!
Tarvekerroin ylitti arvon 1,20 yhteensä 93 kunnassa vuonna 2014: kunnat sijaitsevat pääasiassa linjan Pori-Lap-peenranta yläpuolella
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tarvevakioitujen menojen
tarvekerroin (koko maa=1,00)
Alle 1,00
1,00-1,09
Yli 1,10
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen
Kartta: Timo Aro 2016
THL:n sairastavuusindeksi
(100=koko maa)
Alle 85
86-99
100-119
Yli 120
Lähde: THL, SotkaNet –tilastoindikaattorit;
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi (koko maa=100)
Kartta kuvaa kunnan sairastavuutta suhteessa koko maan väestöön. Indeksissä huomioidaan seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Koko maan indeksin arvo on 100
Sairastavuusindeksi on alhaisin (=ter-vein väestö) Ahvenanmaalla: 10 alhaisimman sairastavuusindek-sin kunnasta 8 sijaitsee Ahvenan-maalla.
Sairastavuusindeksi on selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi metro-polialueen vaikutusalueella, suurilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikkoseudulla
Sairastavuusindeksi on pääasiassa keskimääräistä korkeampi Pori-Lappeenranta –linjan pohjoispuolel-la
Työllisyysaste (%) kunnittain vuonna 2014
Kartta kuvaa 18-64 –vuotiaiden
työllisten osuutta suhteessa kunnan vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2014
Työllisyysaste oli korkein Ahvenan-maan kunnissa ja muissa ruotsin-kielisissä kunnissa sekä alueellisesti Pohjanmaalla ja Uudellamaalla: yli 80 %:in työllisyysasteeseen ylsi yhteensä 7 kuntaa ja yli 75 %:in tasoon 38 kuntaa
Työllisyysasteen vaihteluväli oli erittäin suuri kuntien välillä Manner-Suomessa: Luodon 82,1 %:sta Sallan 54,7 %:iin
Työllisyysaste oli alhaisin pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Keski-Suomen kunnissa
Työllisyysaste (%)
kunnittain 2014
Yli 75 % (38 kuntaa)
70-74,9% (67 kuntaa)
67-69,9 % (48 kuntaa)
63-66,9 % (86 kuntaa)
57-62,9 % (61 kuntaa)
Alle 57 % (17 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Kartta kuvaa kuntien työpaikkaoma-varaisuusastetta eli kunnassa olevien työpaikkojen määrää suhteessa kun-nassa asuvien työllisten määrään: jos arvo on korkeampi kuin suhdeluku 100, niin kunnassa on enemmän työ-paikkoja kuin työllisiä
Työpaikkaomavaraisuusaste ylittää 115 % yhteensä 15 kunnassa: työ-paikkaomavaraisuusaste oli korkein Maarianhaminassa (177,2 %), Harja-vallas-sa (139,4 %), Pietarsaaressa (132,3 %), Pyhännässä (129,7), Hel-singissä (129,3 %) ja Säkylässä (128,3 %)
Työpaikkaomavaraisuusaste jää alle 70 %:in yhteensä 77 kunnassa. Alhai-sen työpaikkaomavaraisuuden kunnat ovat pääosin suurten kaupunkien kehyskuntia. Alhaisin omavaraisuus-aste on Manner-Suomen kunnista Pornaisissa (43 %), Vesilahdessa (44,1 %) ja Luodossa (44,4 %)
Työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuonna 2013
Yli 115 % (15 kuntaa)
100-114,9 % (58 kuntaa)
90- 99,9 % (77 kuntaa)
80 – 89,9 % (52 kuntaa)
70 – 79,9 % (38 kuntaa)
Alle 70 % (77 kuntaa)
Työpaikkaomavaraisuusaste (%) kunnittain vuonna 2013
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti: Kartta ja data: Timo Aro 2016
Vieraskielisten osuus (%)
väestöstä vuonna 2014
Vieraskielisillä tarkoitetaan muita
kuin suomen-, ruotsin- tai
saamenkielisiä. Vieraskielisiä oli
keskimäärin 5,7 % koko väestöstä
vuonna 2014: mediaanikunnassa
osuus oli vain 1,9 % (Virrat)
• Vieraskielisten osuus vaihteli
kunnittain Vantaan 14,4 %:sta
Reisjärven 0,2 %:iin
• Vieraskielisten osuus oli korkein
Vantaalla (14,4 %), Helsingissä
(13,5 %), Espoossa (13,3 %),
Föglössä (11,8 %) ja Närpiössä
(10,7 %)
• Vieraskielisten osuus ylitti koko
maan keskiarvon 24 kunnassa,
jotka sijaitsivat pääasiassa
pääkaupunkiseudulla, Ahvenan-
maalla, Pohjanmaalla ja suurissa
kaupungeissa
Vieraskielisten osuus (%)
kunnittain vuonna 2014
Yli 8 %
5 - 7,9 %
4 - 4,9 %
3 - 3,9 %
2 – 2,9 %
Alle 2 %
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016
NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014
Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kuntaa eli 10 % kunnista vuosien 2010-2014 väli-senä aikana. Yhdeksän kymmenestä kun-nasta (299) sai muuttotappiota nuorista
Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muutto-voittoa suuret ja monipuoliset koulutus-kaupungit: Helsinki (+25 009), Tampere (+13 025), Turku (+11 237), Oulu (+6 505) ja Jyväskylä (+6 200). 11 kuntaa sai yli tuhat henkilöä muuttovoittoa nuorista vuosina 2010-2014
Nuorista kärsivät eniten muuttotappiota suurten kaupunkien kehyskunnat ja yksit-täiset maakunta- ja seutukeskukset.
35 kuntaa kärsi yli 500 henkilöä muutto-tappiota nuorista vuosina 2010-2014
Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014
muuttovoittoa (18 kuntaa)
muuttotappiota (299 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
LISÄTIETOJA:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890