Rahan muodot ja yhteistoiminnallisen talouden 

organisaatioTeppo Eskelinen

18.1.2017

Esitelmän sisältö

• Rahan tulkinnat• Skaalautuminen• Itseorganisoituminen• Konteksti: ”vaihtoehtoiset” tai ”yhteisölliset” talousmuodot. Laaja skaala vaihtoehtoisista rahoista puolikaupallisiin jakamisyhteisöihin

Raha

• Talouden perinteinen oikeudenmukaisuuskysymys: Miten rahavarallisuus jakautuu? 

• Talouden tekninen kysymys: Miten rahan arvoa pidetään yllä?

• Taustalla oleva sosiaalinen kysymys: mitä raha on poliittisesti / sosiaalisesti?

Klassinen tulkinta

• Raha on:• Vaihdon väline• Arvon mitta • Arvon säilyttäjä• ‐> ”funktionaalinen” tapa ajatella rahaa: raha syntyy tiettyyn tarpeeseen

• ‐> rahalla on aina ollut tämän funktionaalisuuden ylittäviä kulttuurisia merkityksiä

Sosiaalinen tulkinta

• Raha on luottamuksen ilmentäjä: rahaa syntyy, koska ihmisillä on positiivisia tulevaisuuskäsityksiä

• Toisaalta luottamuksen täytyy kohdistua jatkuvasti rahan arvoon

• Luottamus on (poliittisen) yhteisön kohdistamaa ja takaamaa (keskuspankki, valtiovalta)

• Kuitenkin mikä tahansa yhteisö voi täyttää samaa funktiota ‐> kysymys luottamuksen yhteisöllisen rakentumisen ehdoista

Esimerkki: tovi (1)

• Tovi on aikapankin yksikkö, vastaa tasa‐arvoisesti tuntia työtä

• Halu ansaita toveja: usko niiden käytettävyyteen, halu rakentaa paikallisyhteisöä, luottamus vastaanotetun palvelun sisältöön

• Aikapankin jäsenyys erityisenä luotettuna statuksena

Esimerkki: tovi (2)

• Erityisyys: yhteisö määrittelee ”rahan rajat” ‐> Voiko käyttää tavaraan, tietynlaiseen palveluun jne. ‐> jatkuva neuvottelu

• Rahan voi siis nähdä paitsi välineenä, myös eräänlaisena yhteisöllisesti hallittuna resurssina

• Rahan muoto ohjaa poliittista toimintaa: ei pelkkää kirjanpitoa

Skaalautuminen

• Skaala nyt: muutamia tuhansia toveja vrt koko talouden skaala

• Kasvun mahdollisuus?• Voivatko ”vaihtoehtoiset” tai ”yhteistoiminnalliset” talouden muodot kasvaa nykyisen talouden korvaajiksi?

• ‐> Luottamukseen nojaavien yhteisöjen kasvu

Yhteisön ongelma ja ulossulkevuus

• Rahan ideana juuri identiteetittömyys• Miten saada yhteisön positiiviset piirteet (sosiaalinen arvontuotanto) ilman negatiivisia (ulossulkevuus)?

• Identiteetin olemassaolo näyttää olennaisemmalta kuin sen sisältö ‐> mutta tämä ei poista ulossulkevuuden ongelmaa

Luottamuksen tuotanto

• Luottamuksen ulkoinen tuotanto: kollektiivinen vakuutus, jne

• Rahan rajat: vaihdon kentän rajaaminen ”turvalliseksi”

• Yhteisön kyvyt neuvotella sopimuksista, rajoista ja sanktioinnista (”itse‐institutionalisoituminen”)

Skaalautumisen tavat

• Perinteinen kasvu: toimintojen koko• Toinen kasvun malli: mikrotason vaihtoehtojen runsaus ja kietoutuminen yhteen

• ‐> On uskottavampaa tutkia vaihtoehtojen kirjoa kuin yksittäisten järjestelmien paisumisen ehtoja

Itseorganisoituminen

• Itseorganisoituminen (self‐management) viittaa paitsi itsenäisyyteen, myös tarpeeseen luoda sääntöjä, periaatteita ja mekanismeja näiden valvomiseen

• Olennainen kysymys: miten ”yhteisö” luo näitä aidosti?

Itseorganisoitumisen uhkia

• Valtio‐markkinat –dikotomia• Ydinkysymys: mikä on sosiaalinen tila näiden välissä? (itseorganisoitu sosiaalinen tila)

• Valtion intressejä: Verotus, työvoiman kontrolli, sosiaalipolitiikka, jne

• Markkinatoimijoiden intressejä: Taloudellistaminen, vuokranperijäasema ‐> ”alustojen” hallinnan kannattavuus tekee kaappausten paineesta aidon

Itseorganisoituminen vs irrallisuus

• Itseorganisoituminen tarkoittaa, että pystyy toimimaan omaehtoisesti ‐> ei tarkoita irrallisuutta

• Kiinnittyminen eri järjestelmiin• Valtio: Verotus omilla ehdoilla? Mahdollistava valtio?

• Markkinat: Taloussysteemien limittäisyys

Lopuksi

• On helppoa puhua yhteisöistä, mutta aidon yhteisön sosiaalisen tilan mieltäminen on vaikeaa (itseorganisoituminen)

• Prosessi, ei ainoastaan instituutio tai mekanismi ‐> kysymys prosessin oikeudenmukaisuudesta, ei ainoastaan lopputuloksen toimivuudesta

• Miten tällaisille järjestelmille raivataan tilaa valtio/markkinat –dikotomian keskellä?

Lopuksi

• Tällaisten käyttöoikeus / vertaistuotanto / luottamusyhteisöjen sisäisen organisaation kyky, muoto ja tila ratkaisevat pitkälti sen, minkälaisia muotoja ”vaihtoehtoinen talous” voi saada ‐> tutkittava ennen kaikkea sosiaalisena kysymyksenä