Sujuu kuin tanssi! Musiikki, liike ja tunteet

SUJUU KUIN TANSSImusiikki, liike ja tunteet

Tommi Himberg

Kajaani 5.2. 2015

YhteystiedotNeurotieteen ja lääketieteellisen

tekniikan laitos

mindsync.wordpress.com tommi.himberg@aalto.fi

@tijh www.slideshare.net/tijh/

2

Johtopäätökset• olemme kaikki musikaalisia • musiikilla on meihin emotionaalisia,

kognitiivisia ja sosiaalisia vaikutuksia • ihminen on sosiaalinen eläin, joka on

virittynyt vuorovaikutukseen ja kokee sen palkitsevaksi

• musiikki on ihmisenä olemista

3

Musiikkia löytyy kaikista kulttuureista ympäri maailman.

Miksi? Mitä musiikki tekee, mitä

hyötyä siitä on?

Mistä puhumme, kun puhumme musiikista?

• Henri Chopin (1922-2008): Définitions 5

• Silbo Gomero6

• Maorien Haka

7• Uuden Seelannin Haka

http://www.youtube.com/watch?v=83U_Vg1GRvA

• Thai Elephant Orchestra

8• Thailand Elephant Orchestra

http://www.youtube.com/watch?v=5UMJ8qfw-4E

Musiikin määritelmiä • musiikki on järjestettyä ääntä (organised sound) (Varèse)

• ”humanly organised sound for soundly organised humanity” (Blacking)

• ”human communication outside the scope of language” (Nettl)

• “Without musicality no music.” (Honing)

• “...music is whatever people choose to recognise as such...” (Nattiez)

• “You just pick a chord, go twang, and you've got music” (Sid Vicious)

• “The emotional essence of an experience crystallised in tone” (Mursell)

9

Music is clearly not just a passive, auditory stimulus,

it is an engaging, multisensory, social activity.

Overy & Molnar-Szakacs 2009

“

Musikaalisuus

• sykkeen havaitseminen -> metrinen rakenne

• sävelkorkeuksien erottaminen -> tonaalinen rakenne

• biologinen valmius <-> kulttuurinen harjaantuminen

• musiikin “passiivinenkin” kuuntelu edellyttää musikaalisuutta!

11http://aeon.co/magazine/culture/how-all-humans-got-to-be-music-experts/

Musikaalisuus evoluution näkökulmasta?

• sukupuolivalinta (Darwin, 1871; Miller, 2000)

• vauvan ja vanhempien siteen vahvistaminen (Dissanayake, 2008)

• henkisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen (Cross, 2007)

• sosiaalisen yhtenäisyyden lisääminen (Merker, 2000)

• vaikuttava keksintö (Patel, 2010)

• hyödyllinen leikki, joka haastaa kognitiiviset kyvyt (Honing, 2011)

12(Honing & Ploeger, 2012)

Mikä on voimakkain musiikillinen

kokemuksesi?

Musiikki ja tunteet

• tunteiden havaitseminen musiikissa • musiikin herättämät tunteet • musiikin esittäjän tunnetilat • musiikki tunteiden tutkimuksen välineenä

14

Dimensiomalli

Valenssi

Aktiviteetti

+

+-

-

Tyydyttynyt

Rauhallinen

TyyniRento

Masentunut

SurullinenSynkkä

TylsistynytVäsynyt

Unelias

Kiihkeä

Vihainen

Turhautunut

Ärsyyntynyt

Pelokas

JännittynytPelästynyt

Iloinen

Ilahtunut

Yllättynyt

TyytyväinenOnnellinen

Jännittynyt (pos.)

Russell (1980), Hevner (1936) 15musiclab.cc.jyu.fi/visualization

Musiikki, tunteet ja aivot• voimakkaat tunnekokemukset aktivoivat

aivojen tunnealueita, palkitsemis-järjestelmää ja mm. vireystilan säätelyä (Blood & Zatorre, 2001)

• musiikin harrastaminen * ikä vs. aivokuoren paksuus • motoriset alueet, DLPFC, OFC, päälaenlohko

• tulkinta: motoriikka, tilanhahmotus, tunteet, impulssikontrolli

16

17Hudziak et al. 2014

Tunteidensäätely

• miksi musiikkia kuunnellaan?

• Saarikallio: päämäärät, strategiat, musiikilliset toiminnat

18

Musiikki arkielämässäAktiviteetti %

Ajaessa / pyöräillessä 22

Kotitöissä 22

Työskennellessä 14

Nukkumaan mennessä 14

Syödessä 12

Herätessä 6

Liikunnan aikana 4

Taustana juhlissa jne. 4

Romantt. tapaht. taustalla 4

Julkisissa kulkuneuvoissa 4

Käyttötarkoitus %Muisteleminen / nostalgia 50

Mielialan parantaminen 16

Halu liikuttua 14

Vähentää stressiä 8

Vahvistaa mielialaa 8

Henkinen kokemus 6

Nautinnon lähde 6

Motivaatio 2

Visuaaliset mielikuvat 2

Lohdutuksen lähde 4

Sloboda (1999) N = 500 19

StrategioitaViihdyke

Pekka: ”Jos mä oon jossain tietokoneella ni kyl mä sillon aina kuuntelen musiikkia. Kyl mul

periaattees taukoomatta soi musiikki. Et se tuo sellast täytettä ja se tuo hyvää fiilistä ku

kuuntelee hyvii bändei.”

Elpyminen

Joonas: ”Rankan viikon päätteeksi sai hetkeksi omaa rauhaa ja kuuntelin The Crashiä, joka on erittäin hyvää rentoutumismusiikkia.”

Elämykset Liisa: ”Sitku mä kuuntelen tota (lempibiisi), ni joskus ku kuuntelee oikein tarkkaan ni tulee oikein kylmät väreet, se on mahtava tunne.”

Irtautuminen Sara: ”Jos on kauheen masentava fiilis ni kyl sit

on niinku mun mielest paljo kivempi alkaa kunteleen jotain piristävää.”

20Saarikallio, 2007 jne.

StrategioitaPurkaminen

Simo: ”Jos niinku, hirveen.. ahdistaa tai on hirveen masentunu, on se kyl sillee ihan jees pistää sit jotain kunnon mättöö niinku tulee

sieltä. ”

Mielikuvatyöskentely Sara: ”Mä rauhotun iltasin ennen

nukkumaanmenoo sillee et mä kuuntelen musiikkii, sit samal siin mä ajattelen niit päivän asioita koska sen jälkeen ku mä oon aatellu ne, sit mä

pystyn nukahtaan, et nyt nää on selvitettyjä.”

Lohtu Pekka: ”Jos mulla on ollu joku asia mikä

mua on häirinny, sit ku mä kuuntelen jotain kappaletta, sit mä saan niinku lohtua siitä et joku muuki ajattelee

noin.”

21

Musiikki ja liike

Tahdistuminen

24

Simulaatio ja video: Petri Toiviainenhttps://vimeo.com/50903469

Tahdistuminen on sosiaalista

• lapset taputtavat tarkemmin toisen ihmisen kuin “robotin” kanssa

• jo 2.5 vuotiaat tahdistuvat

• imitointi keskeinen oppimistapa

• tahdistuminen tärkeä myös kielenoppimisessa

25Kirschner & Tomasello, 2009, 2010

26

Musiikki ja liike

https://vimeo.com/102126754

27

Musiikki ja liike

Himberg & Thompson, 2011

28

Musiikki ja liike

Tahdistumisen vastustaminen

29Lucas, Clayton & Leante, 2011

Empatia

30

Musiikin vaikutuksia oppimiseen, muistiin,

älykkyyteen…

“Mozart-efekti”• Musiikin kuunteleminen parantaa

suoritusta spatio-temporaalisessa tehtävässä (Rauscher, Shaw & Ky 1993, 1995)

• “Musiikin kuunteleminen lisää älykkyyttä!”

• laaja uutisointi, poliittiset vaikutukset: vauva-cd:t ja opetusohjelmat

32

Soittoharrastus

• harjoittaa laajaa taitojen kirjoa: • motoriikka, ulkoa oppiminen, musiikilliset rakenteet, teoria, tunteiden

ilmaiseminen ja havaitseminen, keskittyminen ja tavoitteellinen, itsenäinen harjoittelu

• aiheuttaa myös pitkäaikaisia muutoksia aivoissa (Schlaug 2001) • rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset • auditoriset, motoriset ja koordinaatioalueet • spesialisaatio musiikin havaitsemiseen

33

Musiikin harrastamisen siirtovaikutuksia

• Musiikaalisuustesteissä pärjääminen korreloi positiivisesti: •yleisen älykkyyden kanssa (Anvari 2002) •symbolisen päättelykyvyn kanssa (Gromko 1998) •spatiaalisten kykyjen kanssa (Hassler 1985) •analogiaan perustuvan päättelyn kanssa (Nelson 1989)

• Soittoharrastus korreloi positiivisesti: •näön ja motoriikan kanssa (Orsmond 1999) •valikoivan huomion kanssa (Hurwitz 1975) •kielellisen muistin kanssa (Ho 2003, Jakobson 2003)

• pieniä yhteyksiä, vaikutusten suunta epäselvä

34

35http://xkcd.com/1462/

Aivot!

https://vimeo.com/32859237

Aivojen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset• aivojen plastisuus: toimintojen ja rakenteen

muutokset aivojen käytön seurauksena

38Shahin et al. 2003 Schlaug et al. 2005

Muusikon aivot

• ammattimuusikot > amatöörit > ei-muusikot39

Schlaug et al. 2005

Sointujen erottaminen

40Putkinen et al. 2014

Yhteismusisoinnin positiivisia terveysvaikutuksia

41

Vanheneminen

42Sluming et al. 2002

43Särkämö et al.2008, 2014

Stroke Dementia

Musiikkiterapia• laaja käyttöalue

• aivohalvauksesta toipuminen, masennus, autismi, dementia…

• musiikki turvallinen keino käsitellä vaikeita tunteita

• musiikillisiin rakenteisiin voi heijastaa psyykkisiä prosesseja

• musiikin symbolinen etäisyys voi helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä (Ahonen, 1993)

• musiikin tunnemerkitykset sidoksissa positiivisiin tunteisiin

44

Sosiaalipsykologiaa

Sosiaalisen tilanteen vaikutus

• Aschin viivakoe osoitti paineen mukautua yhteisön näkemykseen faktoista riippumatta: 37%, 25% ei ollenkaan, 5% aina

• Milgramin sähköshokkikoe: auktoriteetin vaikutus: 37/40 valmis antamaan “kuolettavan” iskun

46

1 2A B C

Havainto vai päätöksenteko?

• Aschin kokeen variantti: fMRI-tutkimus ja tehtävänä mentaalinen rotaatio

• mukautumisvaikutus toimii paitsi päätöksenteon myös havainnon tasolla

47

Sosiaaliset aivot• sosiaalinen vuorovaikutus muovaa toiminnan havaitsemista

• vuorovaikutuspartnerin toiminta nostaa aktiviteettia

Kourtis et al. 2010

Peilineuronit (mirror neurons)

• löydettiin puolivahingossa makaki-apinoiden aivoalueelta F5

• motorinen alue: peilisolut aktivoituvat kun apina tarttuu tai kun hän näkee toisen tarttuvan

• mielen teoria, kommunikointi, evoluution suuri harppaus?

Gallese et al. 1996

49

Peilineuronit: keskustelua• onko ihmisillä lainkaan peilineuroneita?

• yksittäisten aivosolujen mittaus: on (Mukamel et al. 2010)

• miten systeemi on kehittynyt? (adaptaatio vai assosiaatio-oppimisen tulos?) (Heyes 2010)

• vain tietyillä aivoalueilla vaiko joka puolella? • auditoriset peilineuronit (Gazzola et al. 2006)

• huomattavan paljon hypeä, liitetty mitä erilaisimpiin ilmiöihin tutkimatta asiaa ollenkaan (Hickok, 2009, 2014)

50

51Himberg, 2014 / Gallese 2003

52https://vimeo.com/102126329

2-person neuroscience• sosiaalista vuorovaikutusta pitää tutkia

aidossa tilanteessa • “hyperscanning”, “hyperbrain” • synkronisaatio aivojen välillä • ongelmia: miten hyperaivojen odotetaan

toimivan? • Aalto: MEG-2-MEG

53Sänger, Lindenberger & Müller, 2011

2-person neuroscience

54Bäß et al. 2012

Aalto Media Factoryhttps://vimeo.com/98542820

Loppuyhteenveto

Kulttuurin tehtävä?• muistuttaa määritelmien ja raja-aitojen

keinotekoisuudesta

• kytkeä ihmiset yhteen; pareiksi, ryhmiksi ja yhteiskunnaksi

• opettaa, miten ajan ja tilan rajoitukset voidaan ylittää ja luoda vaihtoehtoisia maailmoja

• liikuttaa kehoa ja mieltä

• virittää ja kehittää tunneilmaisua, tunne-kokemuksia, empatiaa, mielenlukua

57

58

Tiivistetysti: olemme “kaikki” musikaalisia, ja musiikillinen kehityksemme alkaa jo kohdussa, mutta musiikkiharrastuksen aloittamiselle ole yläikärajaa.

Musiikki hyödyntää niitä mekanismeja, jotka ovat evoluution myötä tehneet ihmisistä sosiaalisia eläimiä; musiikki suuntaa huomiota, tahdistaa meitä muihin, saa meidät liikkumaan yhdessä ja aiheuttaa mielihyvää ja empatiaa.

Musiikki jäsentää aikaa, antaa tilaa ja luo uusia maailmoja. Tutkimuksen myötä tiedämme, että musiikki muovaa aivoja, tukee niiden kehitystä, vahvistaa tunneprosesseja, ja suojaa aivojamme vanhenemisen vaikutuksilta. Musiikki on sosiaalista toimintaa, joka syntyy liikkeestä. Musiikki on virtuaalista liikettä ja se saa meidät liikkumaan–yhdessä.

Musiikki on silta mielten välillä, lääke empatiavajeeseen. Musiikki tukee yksilön ja yhteisön hyvinvointia, mutta on ennen kaikkea kivaa.

tommi.himberg@aalto.fi mindsync.wordpress.com @tijh slideshare.net/tijh