AKUUTISSA

PSYKOOSISSA OLEVAN

NUOREN KOHTAAMINEN

JA HOITOMaiju, Mervi, Piia ja Suvi

PSYKOOSI

Todellisuudentajun eli realiteetin hämärtyminen.

Ajattelu, havainnot ja tunteet irronneet todellisuudesta.

Mielenterveydenhäiriö, johon voi kuulua useita erilaisia ja

toisistaan poikkeavia sairaudenkuvia.

Psykoosin voidaan sanoa olevan myös psykofysiologinen

epätasapainotila eli hätätila.

KUKA SAIRASTUU?

Sairastumiseen vaikuttaa sekä perimä että ympäristö.

Geneettisesti altistunut henkilö herkempi myös

ympäristötekijöille.

Lapsuusiässä psykoosit harvinaisia, mutta nuoruusiässä

esiintyvyys lisääntyy.

Psykoosiin sairastutaan yleensä elämän toisella tai kolmannella

vuosikymmenellä, tällöin nuoret alkavat itsenäistyä, rakentaa

ammattiuraa ja ihmissuhteita sekä perustaa perheitä.

PSYKOOSIN OIREET

POSITIIVISET OIREET: hallusinaatiot, deluusiot (harhaluulot),

outo käytös, ajatushäiriöt, agitaatio (ahdistuneisuus johon liittyy

voimakas kehon liikkeiden levottomuus)

NEGATIIVISET OIREET: latistuneet tunteet, anhedonia

(kyvyttömyys tuntea mielihyvää, vetäytyminen, sosiaalinen

eristäytyminen

KOGNITIIVISET OIREET: oppimishäiriöt, tarkkaavaisuushäiriöt,

toiminnanohjauksen häiriytyminen, kielellisten taitojen

häiriytyminen

AFFEKTIOIREET: dystonia (aivojen tahdonalaisten lihasten

liikkeidensäätelykeskuksen toimintahäiriö), aggressiivisuus,

ahdistuneisuushäiriöt, psykomotorinen kiihtyneisyys

VARHAINEN TOTEAMINEN

Sitä helpompi hoitaa mitä aiemmin psykoosi tunnistetaan ja hoito

aloitetaan.

Pitkäaikainen oireilu aiheuttaa haittoja sekä potilaalle että tämän

perheelle.

Sairastunut nuori ja hänen perhe tulee ohjata hoitopaikkaan, jossa

voidaan turvallisissa olosuhteissa tehdä perusteellinen

psykiatrinen tutkimus ja hoitosuunnitelma.

Aina hoito ei vaadi sairaalahoitoa, vaan se voidaan toteuttaa

omaisten, potilaan ja hoitoverkoston yhteistyönä.

Tarvittaessa voidaan käyttää tahdonvastaista hoitoon

toimittamista.

Hoitotakuun mukaan lapsen ja nuoren tulee päästä

erikoissairaanhoidon tutkimuksiin kolmen viikon kuluessa

lähetteen saapumisesta.

Enimmäisaika hoitoon pääsyyn on kolme kuukautta.

ENNUSTE

Ensisijaisena tavoitteena on nuoren tyytyväisyys ja oman elämän

hallinta.

Tavoitteeseen pääsemiseen vaikuttaa:

- Nopea sopeutuminen sairauteen

- Sairaus hyväksytään perheessä, eikä ketään syytellä

- Sairastuneella nuorella on tunne, että hän pystyy

hallitsemaan oireitaan

- Terapeuttisen ja tukea antavan suhteen syntyminen

- Nuoren hyvä toimintakyky ja selviytyminen arjessa ennen

sairastumista

DIAGNOOSIN SAAMINEN

Erilaiset psykoosit on luokiteltu ICD-10 tautiluokituksessa skitsofrenian tai skitsotyyppisten häiriöiden alakategorioihin (nuorilla n. 60% psykoottisista häiriöistä on liitetty skitsofreniaryhmään kuuluviksi).

Poikkeuksena voivat olla psykoottiset tilat, jotka voivat olla seurausta esim. päihteiden tai tiettyjen lääkkeiden käytöstä.

On myös muita sairauksia, joiden oireina voi esiintyä yksittäisiä psykooseissakin ilmeneviä, mm. sekavuutta, harhaluuloisuutta tai aistiharhaisuutta, mutta psykoosin muut kriteerit eivät täyty.

Nuorilla voi olla muitakin psykoottisia tiloja tai sairauksia kuin skitsofrenia, esim. psykoottistasoinen masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sairastuminen on kuitenkin aina otettava vakavasti ja itsetuhoisuuden mahdollisuus pidettävä mielessä.

Tehokkaan ja kohdistetun hoidon saamiseksi on erittäin tärkeää, että psykoosin syy selviää.

HOIDON PIIRIIN

Psykoottisesti oireilevat nuoret tulee ohjata erikoissairaanhoitoon (nuorisopsykiatrian erikoislääkäri) diagnostiikan selvittämiseksi ja hoidon suunnitteluun. Parasta on, jos perhe voi olla ainakin aluksi mukana hoitopaikassa – jos avohoito ei tule kysymykseen.

Eduksi on, jos nuoren hoito voitaisiin aloittaa jo ennen varsinaisen psykoosin puhkeamista, ennakko-oireilun aikana. Oireiden havaitseminen nuorilla voi olla erityisen hankalaa, koska ne voivat kuvastua normaaliin nuoruuteen liittyvinä.

Ensimmäistä psykoosia ennakoivia oireita voi olla jopa vuosia aiemmin, uusiutuvissa psykoositiloissa ennakko-oireita ilmaantuu n. 2-4 viikkoa aiemmin. Ennakko-oireina nuorilla voi esiintyä esim. unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, eristäytymistä, keskittymis-ja koulunkäyntivaikeuksia, epäluuloisuutta, vireystilan ja motivaation heikentymistä jne.

PERUSTEELLINEN TUTKIMUS

Arviointia nuoren sairastumisesta voi tehdä kuulemalla myös esim. opettajaa ja kouluterveydenhoitajaa, perheen lisäksi.

Sairastuneen nuoren ja hänen perheensä sairaushistoria

Perheen sosiaalisen vuorovaikutuksen tavat ja keinot selviytyä erilaisista vaikeuksista

Nuoren elämässä olevat ajankohtaiset stressitekijät

Nuoren kognitiivisen tason selvittely testein

Nuoren terveystavat: ruokailutottumukset, tupakointi, päihteidenkäyttö

Somaattiset ja neurologiset tutkimukset, mm. muiden sairauksien/oireyhtymien poissulkemiseksi; aina psykoottiselle nuorelle tehtävä

SPESIFEJÄ TUTKIMUKSIA AKUUTISSA PSYKOOSISSA

Laboratoriotutkimuksia tehdään yksilöllisesti suunnitellen ja

täydentäen. Niitä otetaan erotusdiagnostiikan ja lääkehoidon

aloituksen vuoksi. Esim:

Thoraxröntgen ja EKG

Labroja: lasko, CRP, TVK, elektrolyytit, Krea ja kalsium,

verensokeri, rasva-arvot, kilpirauhaskokeet, maksaentsyymit,

virtsanäyte, lääkeaine- ja huumeseula (raskaustesti)

Aivosähkökäyrä tai magneettikuvaus

DIAGNOOSI

Tutkimuksen kokonaistulokset kerrotaan sekä nuorelle itselleen

että hänen vanhemmilleen. Tämän jälkeen aletaan laatimaan

hoitosuunnitelmaa. Sekä diagnoosia että hoitosuunnitelmaa

tarkistetaan määrätyn ajan kuluttua.

Mikäli nuori potilas saa skitsofreniadiagnoosin, tulee sitä termiä

myös käyttää potilaan ja perheen kanssa. Psykoedukatiivisen

hoidon periaatteiden mukaan sairaudesta ja sen hoidosta aletaan

antaa tietoa asianosaisille.

HOITOSUUNNITELMA

Psykoosin hoidon tavoitteena on psykoottisten oireiden nopea

lievittyminen ja toimintakyvyn palautumisen alkaminen.

Hoitosuunnitelman laatimisessa korostuu yksilöllisyys, se tehdään

yhdessä nuoren potilaan ja hänen perheensä kanssa. Kulmakivinä

ovat potilaan psyykkinen tila, perheen tilanne ja muu

kokonaistilanne (opiskelu, työ, ihmissuhteet, sosiaalinen tilanne)

Somaattiset sairaudet tulee myös hoitaa, yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa

HOITOSUUNNITELMA - KÄYPÄHOITO

Akuutissa psykoosissa

Sopiva lääkitys

Hoidollinen vuorovaikutus

Kognitiivis-behavioraalinen yksilöterapia

Turvallinen hoitoympäristö

Mahdollisten muiden sairauksien hoidon aloitus

HOITOSUUNNITELMA NUORELLE

YKSILÖLLISYYS

Diagnoosin ja hoitosuunnitelman tarkistus vähintään vuoden välein

Kirjaaminen tulee tehdä täsmällisesti, nuoren oireilua ja tilaa kuvataan tarkasti ja säännöllisesti (myös lääkehoidon vaikuttavuus ja mahdolliset sivuvaikutukset).

Hoitosuhde: luottamuksellisuus, ammattitaito, pysyvyys

Perheinterventiot, myös psykoedukatiivinen hoito

Antipsykoottinen lääkehoito (usein vaatii ”titraamista” erikoislääkärin osaamista)

Nuorisopsykiatrisessa hoitoyhteisössä toteutus/ hoidon seuranta

Ryhmätoiminnot, erilaisset terapiat, yhdessä tekeminen ym.

Koulun käynnin mahdollistaminen

Neuropsykologinen kuntoutus

Kuntoutussuunnitelma (pitkällä aikavälillä)

ITSEMURHARISKI

Erityisesti huomioitavaa on, että skitsofreniaan sairastuneilla on kohonnut itsemurhariski, verrattuna muuhun väestöön. Ensimmäiset viikot sairaalahoidosta ja ensimmäinen vuosi sairastumisesta ovat riskialteinta aikaa päätyä itsemurhaan. Masennuskausi voi seurata esim. akuuttia psykoositilaa tai jo sen aikana. Sairastumisesta aiheutuu moninaisia ongelmia ja haasteita työ- ja toimintakykyyn, sosiaalisiin suhteisiin jne. Nuoren henkilön sairastuttua, muuttuu koko perheen elämä. Riippuen siitä, missä vaiheessa nuori sairastuu, saattaa se haitata hänen opiskelujensa loppuun suorittamista ja työelämään sijoittumista. Psykoositilojen uusiutuessa, nuori voi tarvita useita sairaalajaksoja. (*)

Nuorelta tulee kysyä itsetuhoisista ajatuksista ja kuolemaan liittyvistä käsityksistä. Monesti nuori henkilö saattaa tavallaan romantisoida kuolemaa ja itsemurhaa jonkinlaisena uutena mahdollisuutena. Teon lopullisuutta ei ehkä osata sisäistää. Hoitajan tehtävänä on myös kertoa nuorelle itsemurhan realiteeteista.

LAMMENRANTA, NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO

Mikkelissä nuorisopsykiatrian osastolla Lammenrannassa tutkitaan ja hoidetaan nuoria, 13-17 –vuotiaita. Osastolle tullaan normaalisti lähetteellä, mutta kriisitilanteessa tulo voi tapahtua myös suoraan perusterveydenhuollosta tai yksityistä kautta, lääkärin lähettämänä. Lammenrannassa osaston lääkäri koordinoi hoitoon tulon ja hoidon tarpeen.

Tutkimusjakso Lammenrannassa kestää esittelytekstin mukaan 6 viikkoa, jolloin selvitellään nuoren fyysistä terveyttä ja hänen omaa kokemusta voinnistaan (myös läheisten käsitys), psykososiaalistakehitystä, mahdollisia ongelmia (esim. oppimisvaikeudet), voimavaroja ja kykyä huolehtia itsestään. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti, mukana voi olla esim. nuoren koulun toimijat, lastensuojelu, sijoituspaikka jne.

Hoitojakson pituus ja sisältö muotoutuu nuoren tarpeista, tehdyn hoitosuunnitelman mukaan. Omahoitajasuhde on tärkeä auttamiskeino, muita voi olla erilaiset ryhmät ja psykoterapiat sekä yhteisöhoito.

AKUUTISSA PSYKOOSISSA OLEVAN NUOREN

KOHTAAMINEN

Potilaan kohtaamisen alkutunnelma ja ensivaikutelma ovat tärkeitä

Empaattisuus, läsnäolo, supportiivisuus (tukea antava) ja kiireettömyys ensiarvoisen tärkeää

Henkinen ja ulkoinen turvallisuus

Ymmärtävä kuunteleminen

Psykoosipotilas on usein hyvin peloissaan; ensisijaisesti on pyrittävä pelokkuuden, ei niinkään psykoottisuuden vähentämiseen

Vakuuta, ettei tule tapahtumaan mitään pahaa, eikä kenenkään anneta häntä vahingoittaa

Potilan tunteiden vastaanottaminen, myös negatiivisten

KIIHTYNEEN PSYKOOTTISEN POTILAAN

KOHTAAMINEN, VÄKIVALTA TILANTEET

Varmista perääntymistie itsellesi ja potilaalle

Pyydä ylimääräisiä henkilöitä poistumaan, varmista huoneen esteettömyys (irtotavarat,

teräaseet)

Älä kiirehdi, keskustele rauhallisesti ja selkeästi

Älä vähättele potilaan ongelmia

Kuuntele, älä keskeytä

Pyydä istumaan

Älä uhkaa tai provosoidu vastauhkailuun

Pyri mahdollisuuksien mukaan sopimuksiin

Seiso mieluiten sivuttain; asento on vähemmän uhkaava ja näytät pienemmältä kohteelta

Pidä kätesi näkyvillä

On tärkeää, että tapahtumia ja potilaan tilaa voidaan selvittää sekä potilaan, että muiden

henkilöiden kannalta turvallisella tavalla

KOHTAAMINEN JA HOIDON ALOITTAMINEN

Varhaisvaiheessa hoidon tulee olla tiivistä, tukevaa, toipumista seuraavaa ja

nopeasti reagoivaa

Taustalla olevat mahdolliset traumat otetaan huomioon hoitovalintoja tehtäessä

Hoito-otteessa dialogisuus ja aito vuorovaikutus!

Keskustelun oltava selkeää ja avointa ja keskityttävä arkitilanteiden sujuvuuteen ja

ongelmiin

Suunnitelmat tulee selittää potilaalle rauhallisesti, salailematta, ei liioitellen tai

vihjaillen

Ihanteellisessa tilanteessa hoidon tarpeen arvioimisessa kotikäynti potilaan kotiin:

potilaan luottamus lisääntyy ja se voi jäsentää alkavaa psykoosia ja edistää

toipumista. Myös psykoosiin liittyvä taantuminen jää lyhyemmäksi, kun kriisi

ratkeaa omassa elinympäristössä

LÄHTEET

Achte, Kalle & Tamminen, Tapani 1997. Psykoosi ja sen hoito. Klaukkala: Recallmed oy.

ESSHP. Moision sairaala. Www-sivut: http://www.esshp.fi/alltypes.asp?menu_id=463&menupath=59,71,429,441,463#463. [luettu viimeksi 9.11.2014]

French, Paul & Morrison, Anthony P. 2008. Psykoosin varhaisoireet, tunnistaminen ja kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Duodecim.

Friis, Leila, Eirola, Raija & Mannonen, Marjatta 2004. Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY.

Käypä hoito –suositus. Skitsofrenia. Päivitetty 14.2.2013. Tulostettavissa esim: http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi35050.pdf. [tulostettu 30.4.2014]

Laukkanen, Eila, Marttunen, Mauri, Miettinen, Seija & Pietikäinen, Matti (Toim.) 2006. Nuorten psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Helsinki: Duodecim.

Lönnqvist, Jouko, Henriksson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim.) 2013. Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

Pylkkänen, Kari, Syvälahti, Erkka & Tamminen, Tapani 2003. Keskeistä käytännön psykiatriaa. Klaukkala: Recallmed oy.

http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=29799

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo60107&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92766.pdf

http://www.alzsalo.fi/_images/kohtaaminen_materiaali_11092012.pdf