Uhkaako kansalaismedia journalismia? Esitys Kuopion Journalismin Päivät 9.9.2006

Preview:

DESCRIPTION

Verkon palvelut täyttävät perinteisen median tehtävät joskus paremmin ilman, että tarkoitus alun perin on ollut se. Eri alustoilla julkaistu sisältö vastaa journalismin ytimessä oleviin peruskysymyksiin kuka, mitä, missä ja milloin ja jopa miksi usein nopeammin, usein monipuolisemmin, yleensä kattavammin. Tieto on hajautunut, mutta linkit leviävät nopeasti käyttäjien verkostossa. Esitys Kuopiossa Itä-Suomen journalismin päivillä 9.9.2006

Citation preview

Uhkaakokansalaismedia

journalismia?Itä­Suomen journalismin päivät,

Kuopio 9.9.2006 Tuija Aalto

Kollaasi: Stabilo Boss@ Flickr, CC­lisenssi

”Kuka, mitä, missä, milloin”

• Verkon palvelut täyttävät perinteisenmedian tehtävät joskus paremmin ilman,että tarkoitus alun perin on ollut se

• Eri alustoilla julkaistu sisältö vastaajournalismin ytimessä oleviinperuskysymyksiin kuka, mitä, missä jamilloin ja jopa miksi usein nopeammin,usein monipuolisemmin, yleensäkattavammin

• Tieto on hajautunut, mutta linkit leviävätnopeasti käyttäjien verkostossa

Onko kaikki verkkojulkaisu ”kansalaismediaa”?

• ”Kansalaismedia” eri asia kuinkansalaisjournalismi

• Eroja tavoitteellisuudessa: vaikuttaminen,tiedonvälitys, ”muuten vaan”

• ”Triviaalimediasta” taidonnäytteisiin• Yleisön roolin muutos passiivisesta

vastaanottajasta sisällön tuottajaksi jajulkaisijaksi; ”kaikki” julkaisevat

Informaation määrä vs. laatu

• ”Kansalaismedia” voittaanopeakäänteisissä uutistapahtumissa•sisältö joukkovoimalla julki

suodattamatta heti•arviointi, parhaiden sisältöjen esille

nostaminen kollektiivinen prosessilinkittämällä & ”ignooraamalla”

•analyysin, jälkipuinnin moniulotteisuus•syvyys ja leveys: aineistoa voi olla

määrällisesti paljon ja osa siitä voi ollaerittäin laadukasta

Minä kytkeytyneenä

• Minun mediani; musiikkini, valokuvani,videoni, suosikkini ja kirjanmerkkini;kytkettynä kontekstiin•muihin ihmisiin•asiasanoihin•suhteessa muihin mediaobjekteihin•kartalla

Uudelle internetille ominaisia piirteitä

Kimpassa korret kekoon –”crowdsourcing”

• Kollektiivinen tiedontuotanto ­ palvelu on sitäparempi, mitä useampi käyttää sitä

• Matala kynnys julkaista sisältöä• Yhteisöllinen tietomassa voi olla sivutuote; yhden

julkaisijan vaivannäön osuus voi olla vähäinenkin,silti ”älykkäitä” jäsennyksiä: esim. Flickrin tagit <klusterit

• Tiedon löytämisessä lisäarvoa tuo metatieto: kuka,mitä, missä (GPS ym. paikkatieto), milloin (mediantallennusaika; julkaisuaika)

Mitä,missä:Flickr

Mitä,missä:Plazes

Mitä, kuka,missä, milloin

Verkkosisältöjen syvyys ja leveys

• Julkaistu sisältömassa kasvaaeksponentiaalisesti

• Kilpailu yleisöjen ajasta ja huomiostakovenee, jokainen sähköpostin kauttatullut hassun nettivideon katseluminuuttion jostakin pois

• Long tail –ilmiö: harvinaisimmatkinsisällöt löytävät yleisönsä ajan saatossa

Tekijänoikeuksien luovutus

• Tekijänoikeuksien(osittainen)luovuttaminenyhteiseksi hyväksi,jotta muut voivatkäyttää teoksiaomien töidensäpohjana

• CreativeCommons ­lisenssi

Kannen kollaasi: Stabilo Boss@ Flickr, CC­lisenssi

Luottamus• Wikipedia yhteisöllisen

tiedontuotannon mallina

Blogit keskusteluna

• Blogit, podcastit, RSS• Ajallinen ulottuvuus, sisältö kertyy talteen• Tasaveroinen roolitus: lukija/kuuntelija on

omalla tahollaan myös sisällön tuottaja;vastavuoroinen keskustelun kulttuuri

• Itseilmaisua, verkostoitumista, oma ääni•Uutta journalistille: Haastateltava

kertoo omassa blogissaannäkökulmansa omille sidosryhmilleen,usein ensin

Aina mesessä?

• Jättäytyminen toisen käden tiedon varaan•ihannekuva tiedonjanoisesta

kansalaisesta, joka haluaa tullainformoiduksi, sivistetyksi ja viihdytetyksi,aikansa elänyt?

•pikaviestintäteknologia,vertaisinformaatio: kyllä kaverit kertovatheti, jos tapahtuu jotakin

•mese 14 vuotiaalle eri media kuin”internet”?

Yleisjulkisuus; ketä kiinnostaa?

• Valtamedian tarjoaman laajanyleisjulkisuuden painoarvo vähenee

• ­ erityisintressipiirit voivat ylläpitääomia erikoisjulkisuuksiaan; verkonyleisjulkisuuksia taas tarjoavat suurimmatvaltakunnalliset verkkopalvelut kutenSuomi 24, iltapäivälehtienkeskustelupalstat, IRC­galleria, ym.

Omat julkisuudet• Median rooli julkisena tilana käy tarpeettomaksi?• Jokainen ajatusten vaihtamisesta kiinnostunut

voi koota samanhenkiset kaverinsa omanbloginsa ympärille keskustelupiiriin

• Oman tilan analogiat verkossa: MySpace, MSNSpaces, IRC­Galleria, Cyworld…

• Erotettava tekninen julkisuus (sivulle kaikillapääsy) vs. julkisuus­julkisuus (vasta kun nostettuesille linkittämällä sivulle ja monet löytävätpaikalle). Mediakasvatushaaste!

Tekemisen kulttuurin kahleita valtamedialle

• ”Verkkoidentiteetti ei sovitoimittajarooliin”; ”ei ole aikaa”, ”ei oletoimittajan asia edustaa yhtiötäulkoisessa viestinnässä”

• ”Netti ei ole ”oikea” tiedotusväline”• Valmiin julkaisemisen kulttuuri, ei osata

yhdessä tekemistä• Meille, ei teille ­ ajattelu estää

verkottumisen• Gulliver vs. lilliputit ­ syndrooma

Millä eväillä kehittämään?

• Kyse ei ole tekniikasta, vaan aitoudesta,luottamuksen luomisestakeskustelemalla; verkottumalla, yhdessätekemällä

• Kuinka monta asiakasta tunnet nimeltä?

Verkostoitumisesta voimaa ja sitoutumista• ”Kansalaismedia” tai ”kansalaisjournalismi” ei

uhkaa valtamediaa, päinvastoin se voi ollasille hyvä liittolainen

• Jos verkostoitumista ei osata, valtamediaauhkaa jääminen pelistä pois asiakkaidenparveillessa aina uusissa kansainvälisissä taivaltakunnallisissa palveluissa

• Hallittu siirtymä sisältöjen julkaisemistasuhteiden vaalimiseen

tuija.aalto@yle.fi

http://blogit.yle.fi/tuijataallaheihttp://www.tuhatsanaa.net

Kiitos!