View
41
Download
3
Category
Preview:
Citation preview
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo Ii Kuivaniemi Vatunki 2013Hailuoto Heikkalan tuulimylly
Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta. Luonnonmaisema on ensisijaisesti luonnonelementtien toiminnan tulos. Kulttuurimaisema on ihmisen toiminnan tulos. Perinnemaisema on perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, jonka
historialliset piirteet ovat säilyneet. Osin päällekkäinen käsite kulttuurimaiseman kanssa. Kansallismaisemalla tarkoitetaan maamme tunnetuimpia maisemakohteita, joilla on voimakas
symboliarvo. Ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja/tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. HAILUOTO on kokonaisuudessaan kansallismaisemaa.
Maisemarakenne on maa- ja kallioperän, ilmaston, veden, elollisen luonnon ja kulttuurisysteemien muodostama kokonaisuus. Maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset suhteet muodostavat maisematilan.
Maiseman sietokyky tarkoittaa sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
MAISEMAKÄSITTEITÄ
Hailuoto Marjaniemi 2013
TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN
Merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan.
Tuulivoimalat korkeita → visuaalinen vaikutus laajalle alueelle: avoimessa maisemassa tuulivoimalan vaikutukset ulottuvat 10-15 kilometrin säteelle → visuaalinen vaikutusalue jopa 700 km².
Korkeat tuulivoimalat kutistavat ympärillä olevaa maisemaa synnyttäen kilpailutilanteen mittakaavallisesti.
Maiseman mittasuhteet, maamerkit (esim. kirkontornit) sekä muut maisemaelementit ja niiden asema sekä arvo maisemakuvassa nousevat keskeisiksi asioiksi tuulivoimaloita sijoitettaessa.
Tuulivoimalat luovat ympärilleen teknistä maisemakuvaa.
Onnistuneissa ratkaisuissa tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset maisemakuvaan ovat neutraaleja tai kohtuullisia. Voimala ja siihen liittyvät rakenteet jäävät maisemakuvassa taustalle, sulautuvat tai asettuvat osaksi maisemakuvaa.
Ongelmatilanteissa tuulivoimalat alkavat alistaa tai hallita maisemakuvaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä, jolloin esim. kulttuurimaiseman arvokkaat ominaispiirteet mitätöityvät tai maiseman historiallinen tunnelma katoaa. MAISEMAN SIETOKYKY YLITTYY.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museoIi Olhava 2013
MAISEMAN SIETOKYKYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Tuulivoimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on keskeinen merkitys maisemavaikutusten laatuun.
Maiseman herkkyyden eli sietokyvyn kannalta olennaisia seikkoja ovat:
Maiseman pieni- tai suuripiirteisyys
Maiseman mittakaava
Maiseman ajalliseen luonteeseen ja maiseman käyttöön liittyvät tekijät
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Ii Kuivaniemi Vatunki
Haapavesi kellotapuli 2012
Ii Kuivaniemi VatunkiSiikajoki Tauvo 2011
Haukipudas Kellontörmä 2012
Tornio Röyttä Kuva Peter Andberg 2013
MAISEMAN MITTAKAAVAN LUONNE YHTEYDESSÄ MAISEMAN SUURI- JA PIENIPIIRTEISYYDEN TASOON
Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman luonne on, sen helpommin maisemaan voi sijoittaa uusia elementtejä. Suuripiirteinen maisema on maisematilaltaan avointa.
avomerimaisema
laajat tasaiset peltoaukeat ja metsäalueet
suuret teollisuus- ja tuotantolaitosten alueet (esim. satamat ja moottoritiealueet)
Maisemassa olevat elementit pystyvät kilpailemaan tuulivoimaloiden suuren koon kanssa.
Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sitä ympäröivällä kulttuuriympäristöllä ja maisemalla on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä.
Pienipiirteinen maisema kestää heikommin muutoksia, se on visuaalisesti herkkää ympäristöä.
rakennettu arvokas kulttuuriympäristö
rikkonainen saaristomaisema
Historiallisesti arvokkaan kulttuuri-maiseman visuaaliset ominaisuudet voivat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimarakentamisen vaikutuksesta.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museoKemin satama. Kuva Kalle Nurminen 2013 Haapaveden kellotapuli 2012
TIETOA ARVOKKAISTA MAISEMISTA JA RAKENNETUSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖSTÄ
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristön-suojeluosasto, mietintö 66/1992)
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009)
Unescon maailmanperintökohteet
Kansallismaisemat
Museotiet
Museoviraston muinaisjäännösrekisteri
Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997)
Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri-historialliset merkittävät kohteet (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993)
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Marjaniemen luotsiasema ja majakka on osa Hailuodon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kansallismaisemaa.
TUULIVOIMALAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAALLA
Tällä hetkellä käynnistynyt ainakin 50 eri tuulivoimalahanketta
Suurin osa hankkeista metsäalueille tai merelle etäälle asutuksesta
Turbiinien määrä 1–127 kpl/hanke
Turbiineja yhteensä 1068-1235
Energiatuotanto 3204-3705 MW
Ensimmäiset tuulivoimalat Pohjois-Pohjanmaalle jo 1990-luvulla Siikajoelle, Hailuotoon ja Iin Kuivaniemeen
Valmiita tuulipuistoja Hailuodossa, Iissä, Oulussa (Oulunsalossa), Siikajoella, Merijärvellä, Kalajoella ja Raahessa
Olemassa olevien tuulivoimaloisen napakorkeus 30-140 metriä
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Tuulivoimaloiden torniosan osia Kemin satamassa. Yläkuvassa betonisia tornin alaosia, alakuvissa metallisia tornin osia.Kuvat Kalle Nurminen 2013.
TUULIVOIMALAT KESKELLÄ METSÄÄ VOIVAT MUODOSTAA UHKATILANTEITA
KULTTUURIPERINNÖLLE
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Kastellin jätinkirkko Raahen Pattijoella on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.
Maailmanperintökohde vaatii laajan suoja-alueen.
Yhteisenkankaalle suunnitteilla olevan 20-33 tuulivoimalan tuulipuiston pohjoisosan lähimmät voimalat sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä Kastellin jätinkirkosta.
Kaksi Pikku-Liekokankaalla sijaitsevaa jätinkirkkoa ovat vielä lähempänä suunniteltuja tuulivoimaloita.
Yhteisenkankaan tuulipuistohanke heikentää kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävän Kastellin jätinkirkon mahdollisuuksia päästä Unescon maailmanperintö-kohteeksi ja saada sen kautta kuuluisuutta jätinkirkoillemme maailmanlaajuisesti.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo
HAILUOTO MARJANIEMI
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Kuva Peter Andberg 2013
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo
OULUNSALO
Sijaintipaikka: Oulunsalon Riutunkarilla, Hailuodon lauttalaiturin läheisyydessä.Valmistumisvuosi: 1999, 2003, 2008Turbiinien määrä: 6Teho: 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MWNapakorkeus: 90 metrinäRoottorin halkaisija: 100 metriäOmistaja: Innopower
• Maiseman suuripiirteisyys• Pohjanmaan litteä tasaisuus• Maisemassa ei kiinnekohtia• Lauttarannan tekninen maisema
Tuulivoimalat antavat lisäarvoa maisemalle
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
II KUIVANIEMI VATUNKI
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museoKuva Kalle Nurminen 2009
Valmistumisvuosi: 1995Sijaintipaikka: Ii, Kuivaniemi, Vatungin kalasatamaOmistaja: Vapon Tuulivoima OyTeho: 0,5 MWVuosituotanto: 1,2 GWh
Vatungissa on Krimin sodan eli Oolannin sodan tapahtumiin liittyvä muistomerkki, joka kertoo englanti-laisten maihinnousuyrityksestä. Maihinnousu lyötiin paikallisin siviilivoimin takaisin Kuivaniemen kahakassa 23.-24.7.1855.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo Kuva Kalle Nurminen 2009
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Simon tuulivoimalat 15 km etäisyydellä Kuivaniemen Vatungista
Moderni muokattu maisema:• aallonmurtajat• satama-altaat• laiturirakenteet• uudet rakennukset• sähkölinjat• kalankasvatusaltaat• kalastusveneet
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Kuivaniemen Pohjoisrannan alue on kulttuuri-historiallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittävä kohde. Vatungin tuulipuiston yksi voimala näkyy horisontissa kyläalueelle.
RAAHEN SATAMAKULJUNNIEMEN TUULIPUISTO
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Valmistumisvuosi: 2004 ja 2010 Sijaintipaikka: Kuljunniemi, Raahe Omistaja: Suomen Hyötytuuli OyTeho: 9 x 2,3 MW Vuosituotanto: 50 GWh
Raahen tuulipuisto sijaitsee Rautaruukin tehdasalueella Kuljunniemessä ja niemeen johtavalla patotiellä. Kuljunlahden ympäristö on olosuhteiltaan hyvä tuulipuiston sijaintipaikka. Alueen keskituulennopeus on 80 metrin korkeudella noin 7m/s. Voimalat eivät sijaitse Ekoenergian kriteerialueilla, joten ne täyttävät merkin asettamat vaatimukset tuulivoimalle lintujen,kulttuuriperintökohteiden, maisemien ja luonnonsuojelualueiden suojelun suhteen.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
KEMIN AJOKSEN TUULIVOIMAPUISTO
Kuvat Kalle Nurminen 2013
Sijaintipaikkakunta: Kemi, Ajoksen satama Valmistumisvuosi: 2007-2008Omistaja: InnoPower OyTurbiinien määrä: 10Teho: 3 MW / turbiiniVuosituotanto: 80 000 MWhTuulivoimalaitosten napakorkeus: 90 metriä Roottoreiden halkaisija: 100 metriä
Kuvat Kalle Nurminen 2013
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo Kemin Ajos. Kuva Kalle Nurminen 2013
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Ajoksen tuulivoimalat nähtynä Kemin keskustan rannasta. Kuva Peter Andberg 2013.
II OLHAVA
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Sijaintipaikkakunta: Ii, OlhavaValmistumisvuosi: 2013Omistaja: TuuliWatti OyTurbiinien määrä: 8Teho: 3 MW / turbiiniTuulivoimalaitosten napakorkeus: 139 metriä Roottoreiden halkaisija: 112 metriä
Korkeiden tuulivoimaloiden isot osat vaativat kuljetuksen ja pystytyksen aikana leveät ja hyvät tiet sekä laajan pystytysalueen.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Iin Olhavassa tuulivoimalat sijaitsevat nelostien läheisyydessä. Tie, katuvalaistus ja sähkölinjat muodostavat niiden kanssa uutta teknistä maisemakuvaa.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Olhavanjoen ja sen eteläpuolella kulkevan kylänraitin vanha asutus viljely- ja jokimaisemineen on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kylän läheisyydessä sijaitsevat Olhavan tuulipuiston korkeat tuulimyllyt erottuvat selkeästi kylän horisontissa.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Iin Olhavan tuulivoimalat Nybyn talon pihalta nähtynä. Kuvassa näkyvät kaksi tuulivoimalaa sijaitsevat vajaan kahden kilometrin päässä Nybyn pihapiirin rakennuksista. Perämeren rannalla sijaitsevassa Nybyssä toimi oululaisen kauppiaan, hovineuvos Johan Nylanderin perustama lasitehdas vuosina 1782-1885. Tehdas oli aikakautensa suurimpia Pohjoismaissa. Nybyn asuinrakennus on rakennettu 1840-luvulla.
Sijoittamalla nämä kaksi myllyä noin kilometrin etäämmälle, olisi kulttuurimaisema säilynyt ennallaan. Alueelle on suunnitteilla kolmen uuden voimalayksikön sijoittaminen (Olhavan tuulivoimapuisto vaihe II).
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo
SIIKAJOKI TAUVOSiikajoen Tauvon tuulivoimapuisto käsittää Tauvo 1 ja Tauvo 2 -tuulivoimalat, jotka ovat valmistuneet 1997. Teho 2 x 0,6 MW.Tuulivoimaloiden napakorkeus 50 metriä. Voimaloiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 2 600 megawattituntia. Tauvossa on ollut venevalkamatyyppinen satama-alue jo 1800-luvulla, nykyinen satama on valmistunut 1971. Alueella yleinen uimaranta ja loma-asutusta.
25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo
Torneiltaan matalat ja tekniikaltaan jo vanhanaikaiset Tauvon tuulivoimalat vaikuttavat melullaan ja sijainnillaan negatiivisesti kalasataman ja yleisen uimarannan virkistyskäyttöarvoihin.
25.10.2013 Kuva Peter Andberg 2013
Kiitos!
”Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on kohtalainen.”
Sopeutuminen muutoksiin
Suunnittelussa paikalliset asukkaat, maisema ja alueen historia on keskeinen ja tärkeä lähtökohta.