Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset juhani_turpeinen_p-pohjanmaan_museo

25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen

Pohjois-Pohjanmaan museo


Pohjois-Pohjanmaan museo Ii Kuivaniemi Vatunki 2013Hailuoto Heikkalan tuulimylly

Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta. Luonnonmaisema on ensisijaisesti luonnonelementtien toiminnan tulos. Kulttuurimaisema on ihmisen toiminnan tulos. Perinnemaisema on perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, jonka

historialliset piirteet ovat säilyneet. Osin päällekkäinen käsite kulttuurimaiseman kanssa. Kansallismaisemalla tarkoitetaan maamme tunnetuimpia maisemakohteita, joilla on voimakas

symboliarvo. Ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja/tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. HAILUOTO on kokonaisuudessaan kansallismaisemaa.

Maisemarakenne on maa- ja kallioperän, ilmaston, veden, elollisen luonnon ja kulttuurisysteemien muodostama kokonaisuus. Maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset suhteet muodostavat maisematilan.

Maiseman sietokyky tarkoittaa sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään.



MAISEMAKÄSITTEITÄ

Hailuoto Marjaniemi 2013

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN

Merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan.

Tuulivoimalat korkeita → visuaalinen vaikutus laajalle alueelle: avoimessa maisemassa tuulivoimalan vaikutukset ulottuvat 10-15 kilometrin säteelle → visuaalinen vaikutusalue jopa 700 km².

Korkeat tuulivoimalat kutistavat ympärillä olevaa maisemaa synnyttäen kilpailutilanteen mittakaavallisesti.

Maiseman mittasuhteet, maamerkit (esim. kirkontornit) sekä muut maisemaelementit ja niiden asema sekä arvo maisemakuvassa nousevat keskeisiksi asioiksi tuulivoimaloita sijoitettaessa.

Tuulivoimalat luovat ympärilleen teknistä maisemakuvaa.

Onnistuneissa ratkaisuissa tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset maisemakuvaan ovat neutraaleja tai kohtuullisia. Voimala ja siihen liittyvät rakenteet jäävät maisemakuvassa taustalle, sulautuvat tai asettuvat osaksi maisemakuvaa.

Ongelmatilanteissa tuulivoimalat alkavat alistaa tai hallita maisemakuvaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä, jolloin esim. kulttuurimaiseman arvokkaat ominaispiirteet mitätöityvät tai maiseman historiallinen tunnelma katoaa. MAISEMAN SIETOKYKY YLITTYY.


Pohjois-Pohjanmaan museoIi Olhava 2013

MAISEMAN SIETOKYKYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Tuulivoimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on keskeinen merkitys maisemavaikutusten laatuun.

Maiseman herkkyyden eli sietokyvyn kannalta olennaisia seikkoja ovat:

Maiseman pieni- tai suuripiirteisyys

Maiseman mittakaava

Maiseman ajalliseen luonteeseen ja maiseman käyttöön liittyvät tekijät



Ii Kuivaniemi Vatunki

Haapavesi kellotapuli 2012

Ii Kuivaniemi VatunkiSiikajoki Tauvo 2011

Haukipudas Kellontörmä 2012

Tornio Röyttä Kuva Peter Andberg 2013

MAISEMAN MITTAKAAVAN LUONNE YHTEYDESSÄ MAISEMAN SUURI- JA PIENIPIIRTEISYYDEN TASOON

Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman luonne on, sen helpommin maisemaan voi sijoittaa uusia elementtejä. Suuripiirteinen maisema on maisematilaltaan avointa.

avomerimaisema

laajat tasaiset peltoaukeat ja metsäalueet

suuret teollisuus- ja tuotantolaitosten alueet (esim. satamat ja moottoritiealueet)

Maisemassa olevat elementit pystyvät kilpailemaan tuulivoimaloiden suuren koon kanssa.

Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sitä ympäröivällä kulttuuriympäristöllä ja maisemalla on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä.

Pienipiirteinen maisema kestää heikommin muutoksia, se on visuaalisesti herkkää ympäristöä.

rakennettu arvokas kulttuuriympäristö

rikkonainen saaristomaisema

Historiallisesti arvokkaan kulttuuri-maiseman visuaaliset ominaisuudet voivat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimarakentamisen vaikutuksesta.


Pohjois-Pohjanmaan museoKemin satama. Kuva Kalle Nurminen 2013 Haapaveden kellotapuli 2012

TIETOA ARVOKKAISTA MAISEMISTA JA RAKENNETUSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖSTÄ

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristön-suojeluosasto, mietintö 66/1992)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009)

Unescon maailmanperintökohteet

Kansallismaisemat

Museotiet

Museoviraston muinaisjäännösrekisteri

Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997)

Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri-historialliset merkittävät kohteet (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993)



Marjaniemen luotsiasema ja majakka on osa Hailuodon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kansallismaisemaa.

TUULIVOIMALAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAALLA

Tällä hetkellä käynnistynyt ainakin 50 eri tuulivoimalahanketta

Suurin osa hankkeista metsäalueille tai merelle etäälle asutuksesta

Turbiinien määrä 1–127 kpl/hanke

Turbiineja yhteensä 1068-1235

Energiatuotanto 3204-3705 MW

Ensimmäiset tuulivoimalat Pohjois-Pohjanmaalle jo 1990-luvulla Siikajoelle, Hailuotoon ja Iin Kuivaniemeen

Valmiita tuulipuistoja Hailuodossa, Iissä, Oulussa (Oulunsalossa), Siikajoella, Merijärvellä, Kalajoella ja Raahessa

Olemassa olevien tuulivoimaloisen napakorkeus 30-140 metriä



Tuulivoimaloiden torniosan osia Kemin satamassa. Yläkuvassa betonisia tornin alaosia, alakuvissa metallisia tornin osia.Kuvat Kalle Nurminen 2013.

TUULIVOIMALAT KESKELLÄ METSÄÄ VOIVAT MUODOSTAA UHKATILANTEITA

KULTTUURIPERINNÖLLE



Kastellin jätinkirkko Raahen Pattijoella on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.

Maailmanperintökohde vaatii laajan suoja-alueen.

Yhteisenkankaalle suunnitteilla olevan 20-33 tuulivoimalan tuulipuiston pohjoisosan lähimmät voimalat sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä Kastellin jätinkirkosta.

Kaksi Pikku-Liekokankaalla sijaitsevaa jätinkirkkoa ovat vielä lähempänä suunniteltuja tuulivoimaloita.

Yhteisenkankaan tuulipuistohanke heikentää kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävän Kastellin jätinkirkon mahdollisuuksia päästä Unescon maailmanperintö-kohteeksi ja saada sen kautta kuuluisuutta jätinkirkoillemme maailmanlaajuisesti.

25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo

HAILUOTO MARJANIEMI








Kuva Peter Andberg 2013




OULUNSALO

Sijaintipaikka: Oulunsalon Riutunkarilla, Hailuodon lauttalaiturin läheisyydessä.Valmistumisvuosi: 1999, 2003, 2008Turbiinien määrä: 6Teho: 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MWNapakorkeus: 90 metrinäRoottorin halkaisija: 100 metriäOmistaja: Innopower

• Maiseman suuripiirteisyys• Pohjanmaan litteä tasaisuus• Maisemassa ei kiinnekohtia• Lauttarannan tekninen maisema

Tuulivoimalat antavat lisäarvoa maisemalle



II KUIVANIEMI VATUNKI


Pohjois-Pohjanmaan museoKuva Kalle Nurminen 2009

Valmistumisvuosi: 1995Sijaintipaikka: Ii, Kuivaniemi, Vatungin kalasatamaOmistaja: Vapon Tuulivoima OyTeho: 0,5 MWVuosituotanto: 1,2 GWh

Vatungissa on Krimin sodan eli Oolannin sodan tapahtumiin liittyvä muistomerkki, joka kertoo englanti-laisten maihinnousuyrityksestä. Maihinnousu lyötiin paikallisin siviilivoimin takaisin Kuivaniemen kahakassa 23.-24.7.1855.

25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo Kuva Kalle Nurminen 2009







Simon tuulivoimalat 15 km etäisyydellä Kuivaniemen Vatungista

Moderni muokattu maisema:• aallonmurtajat• satama-altaat• laiturirakenteet• uudet rakennukset• sähkölinjat• kalankasvatusaltaat• kalastusveneet



Kuivaniemen Pohjoisrannan alue on kulttuuri-historiallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittävä kohde. Vatungin tuulipuiston yksi voimala näkyy horisontissa kyläalueelle.

RAAHEN SATAMAKULJUNNIEMEN TUULIPUISTO



Valmistumisvuosi: 2004 ja 2010 Sijaintipaikka: Kuljunniemi, Raahe Omistaja: Suomen Hyötytuuli OyTeho: 9 x 2,3 MW Vuosituotanto: 50 GWh

Raahen tuulipuisto sijaitsee Rautaruukin tehdasalueella Kuljunniemessä ja niemeen johtavalla patotiellä. Kuljunlahden ympäristö on olosuhteiltaan hyvä tuulipuiston sijaintipaikka. Alueen keskituulennopeus on 80 metrin korkeudella noin 7m/s. Voimalat eivät sijaitse Ekoenergian kriteerialueilla, joten ne täyttävät merkin asettamat vaatimukset tuulivoimalle lintujen,kulttuuriperintökohteiden, maisemien ja luonnonsuojelualueiden suojelun suhteen.



KEMIN AJOKSEN TUULIVOIMAPUISTO

Kuvat Kalle Nurminen 2013

Sijaintipaikkakunta: Kemi, Ajoksen satama Valmistumisvuosi: 2007-2008Omistaja: InnoPower OyTurbiinien määrä: 10Teho: 3 MW / turbiiniVuosituotanto: 80 000 MWhTuulivoimalaitosten napakorkeus: 90 metriä Roottoreiden halkaisija: 100 metriä

Kuvat Kalle Nurminen 2013

25.10.2013Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo Kemin Ajos. Kuva Kalle Nurminen 2013



Ajoksen tuulivoimalat nähtynä Kemin keskustan rannasta. Kuva Peter Andberg 2013.

II OLHAVA



Sijaintipaikkakunta: Ii, OlhavaValmistumisvuosi: 2013Omistaja: TuuliWatti OyTurbiinien määrä: 8Teho: 3 MW / turbiiniTuulivoimalaitosten napakorkeus: 139 metriä Roottoreiden halkaisija: 112 metriä

Korkeiden tuulivoimaloiden isot osat vaativat kuljetuksen ja pystytyksen aikana leveät ja hyvät tiet sekä laajan pystytysalueen.

http://bothnianbay.com/albumi/maisemakuvat/845471



Iin Olhavassa tuulivoimalat sijaitsevat nelostien läheisyydessä. Tie, katuvalaistus ja sähkölinjat muodostavat niiden kanssa uutta teknistä maisemakuvaa.



Olhavanjoen ja sen eteläpuolella kulkevan kylänraitin vanha asutus viljely- ja jokimaisemineen on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kylän läheisyydessä sijaitsevat Olhavan tuulipuiston korkeat tuulimyllyt erottuvat selkeästi kylän horisontissa.



Iin Olhavan tuulivoimalat Nybyn talon pihalta nähtynä. Kuvassa näkyvät kaksi tuulivoimalaa sijaitsevat vajaan kahden kilometrin päässä Nybyn pihapiirin rakennuksista. Perämeren rannalla sijaitsevassa Nybyssä toimi oululaisen kauppiaan, hovineuvos Johan Nylanderin perustama lasitehdas vuosina 1782-1885. Tehdas oli aikakautensa suurimpia Pohjoismaissa. Nybyn asuinrakennus on rakennettu 1840-luvulla.

Sijoittamalla nämä kaksi myllyä noin kilometrin etäämmälle, olisi kulttuurimaisema säilynyt ennallaan. Alueelle on suunnitteilla kolmen uuden voimalayksikön sijoittaminen (Olhavan tuulivoimapuisto vaihe II).


SIIKAJOKI TAUVOSiikajoen Tauvon tuulivoimapuisto käsittää Tauvo 1 ja Tauvo 2 -tuulivoimalat, jotka ovat valmistuneet 1997. Teho 2 x 0,6 MW.Tuulivoimaloiden napakorkeus 50 metriä. Voimaloiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 2 600 megawattituntia. Tauvossa on ollut venevalkamatyyppinen satama-alue jo 1800-luvulla, nykyinen satama on valmistunut 1971. Alueella yleinen uimaranta ja loma-asutusta.



Torneiltaan matalat ja tekniikaltaan jo vanhanaikaiset Tauvon tuulivoimalat vaikuttavat melullaan ja sijainnillaan negatiivisesti kalasataman ja yleisen uimarannan virkistyskäyttöarvoihin.

25.10.2013 Kuva Peter Andberg 2013

Kiitos!

”Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on kohtalainen.”

Sopeutuminen muutoksiin

Suunnittelussa paikalliset asukkaat, maisema ja alueen historia on keskeinen ja tärkeä lähtökohta.

Environment

Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset juhani_turpeinen_p-pohjanmaan_museo