Kiertotalous (Circular Economy)

Kiertotalous

Anna Virolainen

Ympäristöasiantuntija, kartanlukija

Visia Osuuskunta

2.10.2014 Ekotukitoiminnan kertauskoulutus, Helsingin kaupunki.

Askelmerkit

1. NYKYTILA: Lineaarinen ajattelumalli

2. MUUTOKSEN DRIVERIT

3. RATKAISUT

4. Suomi nyt

5. Suomi 2020 & 2050

Lähde: http://eplca.jrc.ec.europa.eu/

Jakelu

Suunnittelu

Raaka-aineiden hankinta & jalostaminen

Valmistus ja myynti

Käyttö

Jätteiden keräys

Uudelleenkäyttö, kierrätys, energian talteenotto, kaatopaikkasijoitus

Elinkaariajattelu

NYKYTILA: Lineaarinen ajattelumalli

”Ota, valmista, kuluta ja hävitä"

Raaka-

aineTuotanto Kauppa JäteKulutus

• Lineaarinen malli perustuu oletukselle siitä, että käytettävissä on aina runsaasti

resursseja, jotka voidaan hankkia helposti ja hävittää halvalla.

• Myös politiikka on pirstoutunut

Kulutuksen

ympäristö

vaikutukset

(7 miljardia

ihmistä

2012)

Kulutuksen

ympäristövaikutukset

(n. 10 miljardia ihmistä

2045)

Ruuan tarve + 24%

Ruuan kulutus + 57%

Pakkaukset + 47%

Jätteen määrä + 41%

SOURCE: World Bank. Ellen MacArthur Foundation circular economy team

MUUTOKSEN DRIVERIT

MUUTOKSEN DRIVERIT:

• Maapallon kantokyky (ympäristö)

• Eurot ja saatavuus

• Uudet mahdollisuudet (tekniikan kehittyminen)

Osa-alueet, joiden kantokyvyn rajat on jo ylitetty: •Biodiversiteetin kato •Ilmastonmuutos •Typen kierto

Lähde: Nature-lehti, 24.9.2009

BKT ($ triljoonaa, 2005)

Primäärienerigia(QBTU)

Teräs (miljoonaa tonnia)

Ruoka/ vilja (miljoonaa tonnia)

Vesi(m3)

Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011

Hyödykkeiden hinnat nousseet 2000 lähtien

Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011

Resurssien käytön tehostaminen maailmassa – 3 milj. triljoonaa $

Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011

Kokonaisnaishyöty (miljardia dollaria vuonna 2010)Rakennusten energiatehokkuus

Isojen maatilojen tuottavuusRuokajäte

Vuodot veden jakelussaKaupunkien tiivistäminen

Öljyn ja hiilen korvaaminen

Maaperän heikentyminen

Pienten maatilojen tuottavuus

Rauta- & terästeollisuuden energiatehokkuus

Liikenteen tehokkuus

Sähkö- ja hybridikulkuneuvot

Teräksen loppukäytön tehostaminen

Kastelutekniikat

Maantiekuljetusten korvaaminen

Muut (teollisuuden vedenkäyttö, lentoliikenne, yhdyskuntien veden käyttö, teräksen kierrätys, jäteveden uudelleenkäyttö ja

teollisuuden energiatehokkuuden parantaminen)

Voimalaitosten tehostaminen

Energia

Vesi

Maan käyttö

Teräs

Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011

Kuva lainattu: Markku Wileniuksen

(Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun

yliopisto) esityksestä, joka pidetty

Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12.

2013

Trendit taloudessa (Standard & Poor’s 500 markkina-arvopainotteinen indeksi, jossa jokainen osake on painotettu markkina-arvolla)

Uudet mahdollisuudet (tekniikan kehittyminen)

• Jatkuuko kasvu?

• Uutta tekniikkaa (ICT, nano, 3D-printtaus..)

• Kuluttajien tarpeet muuttuvat?

• Avoin demokratia?

Ratkaisut

Ratkaisun avaimet:

• Elinkaariajattelu

• Resurssitehokkuus (vähemmästä enemmän, vähäisemmät elinkaariaikaiset kokonaisympäristövaikutukset)

• Kokonaisuuden hallinta – pois osaoptimoinnista

Osien valmistus

Tuotteiden valmistus

Palveluiden tarjoajat

Energian talteenotto

Kaatopaikkasijoittaminen

Bioperäiset materiaalit Tekniset materiaalit

Kuluttaja Käyttäjä

Keräys

Huolto

Uudelleenkäyttö

Uudelleenvalmistus

Kierrätys

Biokaasu

Kompostointi ja mädätys

Biokemiallisten aineisten talteenotto 2

Viljely

Kaivokset/materiaalien valmistus

Euroopan Komission kiertotalous (2014)

Euroopan Komission kiertotalous (2014)

Kiertotalous

RESURSSITEHOKKUUSPOLITIIKKA JÄTEPOLITIIKKA

LUONNONVARAPOLITIIKKA

TUOTEPOLITIIKKAENERGIA- JA

ILMASTOPOLITIIKKA

RUOKA

RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN

Suomi nyt

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (sis. kotimainen käyttö ja ulkomaiset piilovirrat)

Lähde: TEM

Suomen talouden suurimmat luonnonvaravirrat vuonna 2008 (Koskela et al. 2013).

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Residual

Composting and Digestion

Recycling

Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011

Lähde: Euroopan Komissio, 2013

Jäljelle jäävä jäte

Kompostointi & mädätys

Kierrätys

Lähde: Motiva 2013

Kotimaan loppukäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2005

• Asuminen

• Liikkuminen

• Ruoka

Lähde: SYKE

Suomi 2020 & 2050

Tulevaisuuden näkymät 1/2

• Ennen 2020

• Kierrätysvaatimukset kiristyvät

• Kiertotalouden vaatimukset vapaaehtoisia

• Jälkeen 2020

• Kovat paineet säätelyohjauksen käyttöön otolle

• Jäte- ja tuotelainsäädäntö lähestyvät toisiaan

• Uusiokäytön edistäminen

• Vuokrauksen edistäminen

• Kierrätettävyyden parantaminen

• Uusia ohjauskeinoja tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutusten pienentämiseksi

Tulevaisuuden näkymät 2/2

• Uusia ohjauskeinoja tuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi mm.

�Ekodesign

�Tuottajavastuu

�Ympäristöjärjestelmät (EMAS, ISO, etc.)

�Materiaalitehokkuussopimus

�Teolliset symbioosit

�Materiaalitehokkuussopimus

�Taloudelliset ohjauskeinot

• Uusia ohjauskeinoja kulutuksen ympäristövaikutusten pienentämiseksi mm.

�Ekodesign

�Ympäristömerkintä

Tulevaisuuden tuotemerkintöjä?

Lähde: Euroopan komissio 2014

Kiertotalous edellyttää muutosta koko yhteiskunnassa

Dia lainattu: Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari, 4.12.2013 Kansallinen resurssiviisaus-foorumi

Maapallo kiittää!

anna.virolainen@visia.fi, +358 400 987 805