View
169
Download
1
Category
Preview:
Citation preview
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
• Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski
Kantokäsittelyn
kannattavuus
© Luonnonvarakeskus
Juurikäävän itiölevintä
• Eri itiöemistä lähtöisin olevat
itiöt laskeutuvat tuoreelle
kantopinnalle
• Itiöt pariutuvat ja lähtevät
kasvamaan kannossa
• Rihmaston kasvu ja
selviytyminen tehokkaampaa
kuusella sydänpuussa kuin
mantopuussa
2 19.5.2016
Itiölaskeuma
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittely
• Kantokäsittelyn tarkoitus on uusien itiötartuntojen estäminen
• Kantokäsittely Suomessa tapahtuu joko urealla tai
harmaaorvakkaliuoksella (Rotstop® )
• Urea estää vain itiötartunnat (pH muutos), harmaaorvakka voi
ehkäistä myös kasvullista leviämistä juuristossa (kilpailu)
• Kantokäsittely tarpeen, kun viimeisen 5 vrk:n keskilämpötila
vähintään +5 °C eikä korjuuajankohtana ole pakkasta
• Kesähakkuut (touko-marraskuu) havupuun vuotuisesta
hakkuumäärästä n. 54 % (korjatusta havutukin – ja kuidun
tilavuudesta)
• Tehokkaassa kantokäsittelyssä koko kanto peittyy torjunta-aineella,
mutta 85 % peitolla päästään vielä hyvään torjuntatulokseen
3 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Laskennassa apuna Lukessa kehitetty Hmodel
• Hmodel jäljittelee juurikäävän kehitystä tilassa ja ajassa
metsikkötasolla
• Aloittaa aina paljaalta maalta
• Edellisen sukupolven kannot ja itiölaskeuma avaintekijöitä
• Voidaan tarkastella mm.
• Juurikäävän vaikutusta metsikön kehitykseen ja
taloudelliseen tulokseen
• Torjuntamenetelmien kannattavuutta
• Metsikön ja metsänhoidon vaikutuksia juurikäävän
esiintymiseen
4 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Juurikääpäriskiä kuvaavat muuttujat
• Infektoituneiden kantojen määrä edellisessä puusukupolvessa
– 0 – 60 % edellisen puusukupolven kannoista lahoja
• Itiöiden määrä hakkuuajankohtana
– 0 – 800 itiötä m-2 hr-1
5 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksen laskentamatriisi
6 19.5.2016
Dspore, itiöitä m-2 hr-1
Ninfstump, % lahoja kantoja
edellisen puusukupolven
kannoista
0 10 50 100 200 400 800
0 1 3
5
10 2
20
40
60 4
1: ”terve metsä, vähän itiöitä”
2: ”lähes terve metsä, runsaasti itiöitä”
3: ”terve metsä, erittäin paljon itiöitä”
4: ”sairas metsä, erittäin paljon itiöitä”
© Luonnonvarakeskus
Metsikkötiedot
Metsikkö 1 Metsikkö 2
Lämpösumma-alue 1050 1250
Kantojen lukumäärä edellisen
puusukupolven päätehakkuussa 455 615
Kantoläpimitta 36.8 37.4
Kiertoaika 83 64
Harvennusten määrä 2-3 1-3
7 19.5.2016
*Metsänhoito Tapion suositusten mukaisesti
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn toteutus
• Torjunta tehdään vain edellisen puusukupolven päätehakkuun
yhteydessä (kesähakkuu), kasvatettavan puusukupolven
harvennushakkuut talvihakkuina (ei itiöintiä)
• Torjunnassa raja-arvona onnistuneelle käsittelylle pidettiin yli
85 % torjunta-aineen peittoa kantopinnalle
• Torjunnan laatu mitataan niiden kantojen osuudella, jotka
alittavat tämän raja-arvon
– Hyvä (<10 %), tyydyttävä (10-30 %) ja kelvoton (>30 %)
8 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Kantohinnat ja mh-kustannukset
• Kantohintoina keskiarvot Luken tilastoimista kantohinnoista 2000-2014
korjattuna elintasoindeksillä
• Metsänhoitotoimenpiteiden kustannukset keskiarvot Luken tilastoimista mh-
kustannuksista 2000-2014 korjattuna elintasoindeksillä
• Laho puu jaettu kahteen puutavaraluokkaan:
– Lahoa alle puolet kantoläpimitasta -> lahokuitu
– Lahoa yli puolet kantoläpimitasta -> hukkalaho
• Laholle puulle ei tilastoituja hintoja
– Lahokuitu 50 % kuusikuidun hinnasta
– Hukkalaho 20 % kuusikuidun hinnasta
– Lisäksi lahopuun hinnoille tehty hintaherkkyysanalyysi
9 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn hehtaarikohtainen kannattavuus
(3% korkokanta)
10 19.5.2016
35 €
78 €
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn hehtaarikohtainen kannattavuus
(3% korkokanta)
11 19.5.2016
124 €
33 €
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn kantokohtainen kannattavuus
(3% korkokanta)
12 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn kantokohtainen kannattavuus
(3% korkokanta)
13 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
Kantokäsittely kannattaa, erityisesti silloin kun itiöinti on
voimakasta ja metsikkö on ennestään terve
Kantokäsittelyn kannattavuus heikompi pienillä itiömäärillä ja
jos metsikkö on jo pahasti saastunut
Kantokäsittely kuitenkin aina tärkeää, jotta uudet infektiot
voidaan estää. Järjestelmällinen torjunta vähentää
juurikääpää ajan mittaan.
14 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
Jokainen kanto metsässä lisää tautiriskiä –
suunnitelmallisuutta hakkuisiin
Kesähakkuut (touko-marraskuu) n. 54 % vuotuisesta
hakkuumäärästä – uudistushakkuupinta-alana riskialueella n.
70 000 ha
Kantokäsittelyn laadulla on merkitystä. Hyvin suoritettu
kantokäsittely vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen
useamman puusukupolven ajan
15 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksessa mukana
• Juha Honkaniemi
• Anssi Ahtikoski
• Tuula Piri
• Jari Hynynen
16 19.5.2016
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
19.5.2016 17
© Luonnonvarakeskus 18 19.5.2016 Teppo Tutkija
Recommended