Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen lähteenä

www.helsinki.fi/yliopisto

Sulautuvat oppimisympäristöt innostumisen ja onnistumisen

lähteenä-

Kirsti Lonka

Kasvatuspsykologian professori, varadekaani

Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto

sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet

21.04.23

Professor Kirsti LonkaFaculty of Behavioral SciencesSulautuvan opetuksen seminaari 10.3.2011 1

www.helsinki.fi/yliopisto

Teknologia sulautuu osaksi tietokäytäntöjämme ja sosiaalista elämäämme…

www.helsinki.fi/yliopisto

Mutta oppimisen tilat eivät juuri muutu!

www.helsinki.fi/yliopisto

MIKSI NUORET VAIKUTTAVAT ”PASSIIVISILTA”?

- BULIMIA-OPPIMINEN? OPS-HÖLKÄN UHRI?

- Millainen on hyvä opiskelija tässä yhteydessä?

- Passiivinen meidän kanssamme, aktiivinen yksin tai kavereiden kanssa?

www.helsinki.fi/yliopisto

Millaisia ovat tulevaisuuden

oppimisen tilat ja visiot?

www.helsinki.fi/yliopisto

NYKYPÄIVÄN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA(Keith Sawyer, 2003)

• Ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen

• Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa

• Kaikkien pitäisi pysyä samassa nuotissa, vaikka välillä sooloillaan!

• Periaatteet: ”Sinä olet tähti” ja ”Moka on lahja”

www.helsinki.fi/yliopisto

FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS

Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä

Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa

Älylliset ”proteesit” tukevat oppimista

Diginatiivien oppiminen?

www.helsinki.fi/yliopisto

DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS (Marc Prensky, 2001)

• 1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan

• Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet yhdessä älyllisten proteesien kanssa ja muovautuneet yhdessä niiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt

• Me olemme digimuukalaisia, joiden on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin

• ”Vain mummot käyttää sähköpostia…”

www.helsinki.fi/yliopisto

Yhteisöllinen oppiminen ja tiedollinen toimijuus yliopisto-opinnoissa Suomen Akatemian tutkimushanke 1116847 (2007-2010)

CASS

Metropolia

Prof. Kirsti Lonka, prof. Lasse Lipponen, Mukana: Topi Litmanen, Mikko Inkinen, Annamari Heikkilä, Juha Nieminen, Mika Tukiainen, Tuomas Carlberg, Elina Ketonen (OKL)

Prof. Kai Hakkarainen

Hanni Muukkonen, Kari Kosonen, Jenna Tuomainen

Psykologian laitos, Kasvatustieteen laitos (CRADLE)

Prof. Katariina Salmela-Arontutkimusryhmä

Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

www.helsinki.fi/yliopisto

Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993)

• Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa

• Ajantaju katoaa

• Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

• Tapahtuu aivan arkisissa tilanteissa (ns. IT flow)

www.helsinki.fi/yliopisto

Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi?Kuinka haastava tehtävä on?

KOETTU OSAAMINEN

- +

VIRTAUS

PITKÄSTYMINEN,RENTOUTUMINEN

AHDISTUS

APATIA

+

-

HA

AS

TE

Mitä opiskelijat

todellatuntevat ja kokevat

opiskelujensa aikana?

www.helsinki.fi/yliopisto

Kahvila

Luento

Opiskelijan virtauskokemus erilaisissa ympäristöissä

Pienryhmä

Kirjasto

www.helsinki.fi/yliopisto

AKTIVOIVAT JA OSALLISTAVAT TYÖTAVAT? (Lonka, 2010)

Sytytetään kiinnostus.Tiedostetaan ryhmän oppimisentai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi

Ylläpidetään kiinnostusta.Oppimisen prosessi etenee(kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia

Mitä muutosta tapahtuu?Mitä uutta luotiin?Miten prosessi sujui?Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella?Kiinnostussyvenee.

Miten tavoite saavutettiin?

Diagnostinenarviointi,palaute

Alkutilan arviointi, palaute

www.helsinki.fi/yliopisto

Esimerkki: sosiaalinen media

Tiettyä moduulia voi käyttää diagnostisesti, prosessin tukemisena tai loppuarvioissa

Tapauspohjaisessa oppimisessa

Osana verkko-oppimista

Ongelmalähtöisessä oppimisessa

Ilmiölähtöisessä oppimisessa

Aktivoivalla luennolla

Arvioinnissa

ESIMERKKI: Special Study Module (SSM, Harden & Davies, 1995)

21.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 15

www.helsinki.fi/yliopisto

MITÄ ON KIINNOSTUS?

• Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, jota luonnehtivat positiiviset tunteet sekä älyllinen keskittyminen (Hidi & Renninger, 2006)

• Syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja oppimisympäristön välillä

• Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä kiinnostukseen (Alexander, Jetton & Kullikowich, 1995)

• Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat paremmin (Ainley, Hillman & Hidi, 2002)

www.helsinki.fi/yliopisto

MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006)

• Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH)

1. sytytetty

2. ylläpidetty

• Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD)

3. kehkeytyvä

4. hyvin kehittynyt

www.helsinki.fi/yliopisto

• Stepwise regression analysis

• Criteria: Probability of F-to-enter <.05; to-remove >.10

Mitkä akateemiset tunteet ennustivat tenttimenestystäaktivoivalla luentokurssilla?

21.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 18

.47

.48

-.39

•Tämä malli selitti 29% varianssista; R2=0.29Ärtyneisyys, innostuneisuus, hermostuneisuus, päättäväisyys ja energisyys eivät lisänneet selitysosuutta eivätkä opiskelun ongelmat (Elina Ketonen, tekeillä)

www.helsinki.fi/yliopisto

- motivaatio

- vuorovaikutus

- teknologia

- autenttiset tilanteet

TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJILLE

www.helsinki.fi/yliopisto

Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm:

Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista, kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista (tai –seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista, sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista, videoista, äänitallenteista jne.

- Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on suunniteltu tukemaan oppimista

- Ratkaisut eivät skaalaudu ilman erilaisia teknologioita yhdistävää pedagogista käsikirjoitusta.

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT?

21.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20

www.helsinki.fi/yliopisto

ILTALUKEMISTA

• Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. (Teoreettinen tausta)

• Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo Riikka & Lonka, K. (2005) Tutkiva oppiminen käytännössä. Opettajan matkaopas. WSOY. (Tutkivaa oppimista alakoulussa)

• Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005-2010) psykologia! –sarja Lukion kurssit 1-5. WSOY

• Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus – and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s. 139-158). Juva: PS-kustannus.

• Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.