View
212
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Päätös
Nro 9/2011/2 Dnro ESAVI/497/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2011
ASIA Päätös Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimen yhtiön ympäristönsuo-
jelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee jät-
teen siirtokuormausaseman rakentamista ja toimintaa, Raasepori.
LUVAN HAKIJA
Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoin yhtiö
Metsänreuna 3
10680 Skogby
TOIMINTA JA SIJAINTI
Jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema
Raasepori, Horsbäck
Kiinteistörekisteritunnus: 710-13-114-3
Kiinteistön omistaja: Raaseporin kaupunki
Kiinteistön vuokralainen: Stageco Scandinavia Oy Ab
Liike- ja yhteisötunnus: 1498888-1
Toimialatunnus: 38320
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 2 momentin kohta 4)
Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 13 f)
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 5 §:n
1 momentin kohta 13 f)
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUEpuh. 020 636 1040
puh. 020 636 1040
fax 03 570 8002
kirjaamo.etela@avi.fi
www.avi.fi/etela
YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE
Helsingin toimipaikka
Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki
PL 115, 00231 Helsinki
fax 09 726 0233
ymparistoluvat.etela@avi.fi
Etelä-Suomi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on toimitettu 25.3.2010 Raaseporin kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka siirsi hakemuksen hallintolain 21 §:n
mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle 3.5.2010 päivätyllä kirjeellään.
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintoviras-
tossa 6.5.2010.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS
Yrityksellä on Etelä-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston 27.1.2009
myöntämä kotimaan tavaraliikennelupa. Uudenmaan ympäristökeskus on
25.11.2009 antanut päätöksen toiminnan hyväksymisestä jäterekisteriin.
Toimintakiinteistön omistaa Raaseporin kaupunki. Kiinteistö on vuokrattu
Stageco Scandinavia Oy Ab:lle. Soptrans J. Björklund Öb tekee sopimuk-
sen vuokralaisen kanssa ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen.
Vuokrasopimuksen mukaan vuokrasopimus voidaan siirtää Soptrans J.
Björklund Öb:lle ilman kaupungin suostumusta.
Toimintakiinteistö ja sen länsi-, itä- sekä eteläpuoliset tontit ovat voimassa
olemassa asemakaavassa (Horsbäckin teollisuusalueen asemakaava ja
asemakaavan muutos, 22.11.2002) merkitty teollisuus- ja varastoraken-
nusten korttelialueeksi (T). Toiminta-alueen pohjoispuolella on metsää ja
alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) sekä osin liike- ja teollisuus-
rakennusten korttelialueeksi (KLT). Asemakaavamääräyksissä on lisäksi
edellytetty, että tonttien ulkovarastointiin käytettävät osat on aidattava um-
pinaisella 2 metriä korkealla aidalla.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminnan sijainti
Toiminta tulee sijaitsemaan Raaseporin kaupungin Horsbäckin kaupungin-
osassa. Tontin kokonaispinta-ala on 1,9937 ha, josta siirtokuormausase-
man alustavan sijaintiluonnoksen mukaan tulee aidattua ja asfaltoitua toi-
minta-alaa 0,7150 ha. Tontin pohjoisosassa kasvaa mäntymetsikkö, tontin
eteläosassa maasto on alavaa ja ojitettu.
Ympäristön tila ja laatu
Pintavesi
Lähin avovesi (Gropfjärden) sijaitsee toimintakiinteistöstä noin 1,2 km ete-
lään.
3 Ilmanlaatu
Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2009 julkaiseman ilmanlaatu-
selvityksen mukaan Tammisaaressa (nyk. Raasepori) ilmanlaatu on kes-
kimäärin melko hyvä. Selvityksessä melko hyvää ilmanlaatua perustellaan
kohtalaisen pienillä teiden päästötiheyksillä sekä vähäisillä teollisuuden ja
energiantuotannon päästöillä. Typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja
pienhiukkasten pitoisuuksien arvioidaan olevan selvästi raja-arvojen ala-
puolella (Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella
vuosina 2004–2008, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja,
13/2009).
Maaperä ja pohjavesi
Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohja-
vesialue (Ekerö, 0160651) sijaitsee noin 300 metrin päässä toiminta-
alueesta. Lähimmät pohjavedenottamot ovat Ekerö koillisessa noin 2,5 km
päässä ja Björknäs noin 3,5 km päässä luoteessa.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Persöfladan-Totalfladan 2,3 km
kaakkoon ja Dragviksgård-Storholmen 2,9 km lounaaseen. Persöfladan-
Totalfladanin (LVO010032) alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien
suojeluohjelmaan.
Horsbäckin kartano sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä alueesta. Noin kilo-
metrin päässä lännessä on Langansbölen asuinalue.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Toimintakiinteistön rajanaapurit ovat teollisuuskiinteistöjä. Eteläpuolella
toimintakiinteistöä ei ole vielä toimintaa. Itäpuolella on Rudus Oy:n beto-
niasema ja pohjoispuolella Rakennusliike R. Lindholm Ky. Koillisessa on
kulmittain Lassila & Tikanoja Oyj:n jätteen lajittelu- ja siirtokuormausase-
ma.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Kierrätyskelpoiset materiaalit lajitellaan käsin tai pienkoneilla siirtolavoille.
Siirtolavat sijoitetaan katoksiin. Ongelmajätteet varastoidaan lukittaviin
kontteihin, joista ne toimitetaan edelleen käsiteltäviksi. Siirtokuormausase-
malla vastaanotettavien ja lajiteltavien jätteiden kokonaismäärä on noin
4 000 t/a, josta ongelmajätteiden määrä on noin 300 t/a. Kotitalouksien itse
tuomille jätelajeille on erilliset astiat. Asema on toiminnassa, juhlapyhät
pois lukien, arkisin klo 6.00–20.00 ja lauantaisin klo 7.00–17.00. Lajitellut
4
jätteet toimitetaan sellaisenaan eteenpäin. Asemalla suoritetaan myös toi-
minnassa käytettävien konttien, pienien keräysastioiden ja lavojen pesua.
Jätteen siirtokuormausasemalla lajitellaan rakennus- ja teollisuusjätteitä,
joista kierrätyskelpoiset (paperi, pahvi, lasi, metalli, muovi ja renkaat ym.)
toimitetaan edelleen hyötykäyttöön ja ongelmajätteet lajiteltuina omiin vas-
taanottokohteisiinsa.
Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu melua, pölyä tai hajua. Ase-
man asfaltoitavan piha-alueen vedet kerätään ja johdetaan hiekan- ja öl-
jynerottimien kautta ojaan. Toimiston ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan
kunnan jätevesiviemäriin. Työkoneiden tankkaamista tai huoltoa ei suorite-
ta asemalla.
Vastaanotettavien jätteiden alkuperä, laatu ja määrä
Yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjäte kerätään Raaseporin kaupungin
alueelta. Vuosittain vastaanotettavien ongelmajätteiden ja muiden jätteiden
vastaanotto-, käsittely- ja kertavarastointimäärät on esitetty seuraavassa
taulukossa.
Jätelaji max. t/a max. varasto t
Energiajäte 30 6
Yhdyskuntajäte 2 800 10
Rakennusjäte (maa- ja kiviaines, tiili, beto-
ni)
200 17,5
Pahvi/kartonki 40 0,8
Keräyspaperi 40 0,8
Puu 400 10
Muovi 5 0,1
Lasi 10 0,2
Metalli 200 12
Käytetyt renkaat 3 0,3
Öljyiset vedet 150 15
Jäteöljy 6 0,2
Muut ongelmajätteet
Öljynsuodattimet/kiinteä öljyinen jäte
Maalijätteet
Akut
Loisteputket
Sähkö- ja elektroniikkaromu
Muut pienerät
140 17,4
2
1
4
1,4
6
3
Yhteensä 4 024 71,9
Jätteiden varastointi
Jätteen varastointialueet ja liikennealueet asfaltoidaan. Jätteet varastoi-
daan konteissa ja siirtolavoilla. Jätteet lajitellaan siirtolavoille. Siirtolavoille
rakennetaan katokset. Ongelmajätteet varastoidaan lukittavissa konteissa,
5
jotka sijoitetaan suoja-altaisiin. Puujäte varastoidaan ulkona kasassa. Alu-
een ympäri rakennetaan aita, joka varustetaan suljettavalla portilla.
Jätteiden esikäsittely
Vastaanotettavat jätteet lajitellaan kontteihin ja siirtolavoihin tai valmiiksi la-
jitellut jätejakeet sijoitetaan ko. jätettä varten olevalle siirtolavalle tai kont-
tiin. Sähkö- ja elektroniikkaromua ei käsitellä alueella, vaan se toimitetaan
eteenpäin. Alueella oli tarkoitus suorittaa puun haketusta/murskausta, mut-
ta johtuen läheisestä asuinrakennuksesta ja melutasoista, toiminnanharjoit-
taja on ilmoittanut, ettei puun murskausta/haketusta tulla suorittamaan kiin-
teistöllä.
Siirtokuormausasemalla pestään myös kontteja, pieniä keräysastioita ja la-
voja. Pesuaineina käytetään biologisesti hajoavia pesuaineita.
Polttoaineiden varastointi
Työkoneiden ja -autojen tankkausta ei tehdä kiinteistöllä, joten alueella ei
varastoida polttoainetta.
Jätevedet ja veden kulutus
Alueella tarvitaan kasteluvettä ja sosiaalitiloissa talousvettä. Toiminnassa
käytetään vettä noin 20–30 m3/a. Sade- ja pesuvedet kerätään sade-
vesiviemärijärjestelmään, jossa on useita sadevesikaivoja sekä öljynero-
tuskaivo ja sulkuventtiilillä varustettu kaivo, joka antaa mahdollisuuden ve-
sinäytteen ottoon. Öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilillä varustetun kaivon
väliin voidaan asentaa vielä erillinen näytteenottokaivo.
Liikenne
Toimintakiinteistölle liikennöidään kantatieltä 25 joko Gropintien tai Kärr-
byntien kautta Mestarintielle. Jäteasemalle liikennöi päivittäin 5–10 autoa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Jätteiden laatu on tiedossa jo lähtökohteessa, jolloin eri jätelajeja voidaan
pitää erillään koko käsittelyn ajan. Jätelajit toimitetaan edelleen kohteisiin,
joissa niiden sisältämä aine voidaan hyödyntää. Ongelmajätteet säilytetään
huolellisesti erillään suljetuissa tiloissa. Siirrettävien materiaalien määrät
ovat mahdollisimman suuret, jolloin turhia ajoja ei tehdä. Eri jätelajit käsitel-
lään huolellisesti. Rakenteiden, asfaltoidun pihan, suoja-altaiden, katosten,
lukittavien konttien sekä sade- ja pesuvesien keräilyllä varmistetaan, että
ympäristöön ei pääse epäpuhtauksia.
6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Avo-ojien kautta ympäristöön joutuvat päästöt ovat vähäisiä asianmukais-
ten rakenteiden ja jätteiden ammattitaitoisen käsittelyn johdosta. Sade- ja
pesuvedet asfaltoidulta alueelta johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen
kautta ojaan ja vedet kulkeutuvat metsä- ja pelto-ojia pitkin 1,5 km matkan
Gropfjärdeniin. Toimisto- ja sosiaalitilan vedet johdetaan viemäriin.
Päästöt ilmaan
Lajittelu- ja varastointialueelta ei synny päästöjä ilmaan. Liikenteen päästöt
ilmaan ovat pieniä.
Melu ja tärinä
Toiminnasta aiheutuu vähän melua ja tärinää vähäisen ajoneuvoliikenteen
sekä käsityön ja pienkoneiden johdosta.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Maaperään ja pohjaveteen mahdollisesti onnettomuuden kautta joutuvat
päästöt eliminoidaan varautumalla työskentelyssä huolellisuuteen ja onnet-
tomuustilanteiden torjuntaan.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Melun vaikutukset
Hakemuksen mukaan melusta ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön.
Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin
Luonnonsuojeluarvot on otettu huomioon jo kaavoituksessa. Toiminta si-
jaitsee teollisuusalueella.
Vaikutus pintavesiin ja vesistöihin
Hakemuksen mukaan vaikutukset pintavesiin on minimoitu vesitiiviin pääl-
lysteen ja ohjatun sade- ja jätevesisuunnittelun johdosta. Lähin avovesistö
sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä toiminta-alueesta.
Vaikutus ilmaan
Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ilmaan ovat vähäiset.
7 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen
Hakemuksen mukaan vaikutukset maaperään ja pohjaveteen on minimoitu
vesitiiviin päällysteen ja ohjatun sade- ja jätevesisuunnittelun johdosta. Lä-
hin pohjavesialue sijaitsee 300 m:n päässä toimintapaikasta. Pohjaveden
virtaussuunta on etelään.
Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen
Suunniteltu jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema on teollisuusalueella.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Kaikki siirtokuormausasemalle tulevat kuormat punnitaan autovaa'alla. On-
gelmajätteiden punnitusta varten on pienempi vaaka. Tulevat ja lähtevät
jätteet kirjataan jätelajeittain.
Päästötarkkailu
Päästötarkkailu on tarpeen mahdollisten onnettomuustapausten yhteydes-
sä. Ajoittainen tarkkailu esim. viiden vuoden välein antaisi suuntaa mahdol-
lisista päästöistä. Ympäristötoimiston hyväksymän laboratorion ohjeiden
mukaan tehdään tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. öljyjen, liuottimien ja
metallien pitoisuuksien tutkiminen.
Raportointi
Tulokset lähetetään Raaseporin kaupungin ympäristötoimistoon.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan heti hätäkeskukseen tai kau-
pungin pelastusviranomaisille ja kaupungin ympäristötoimistoon.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydentäminen
Hakemusta on täydennetty 2.6.2010, 3.6.2010, 23.7.2010 ja 7.1.2011.
Tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tiedoksi kuu-
luttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Raaseporin kaupungin
8
ilmoitustauluilla 24.9.–25.10.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-
Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on
ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille,
joita asia erityisesti koskee.
Tarkastus
Lupahakemusta koskevalle alueelle on suoritettu tarkastus 14.6.2010. Tar-
kastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti lau-
sunnot Raaseporin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomai-
silta, Raaseporin kaupunginhallitukselta sekä Uudenmaan elinkeino-, lii-
kenne- ja ympäristökeskukselta.
Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää 3.11.2010
saapuneessa lausunnossaan seuraavaa:
Soptrans J. Björklundin hakema toiminta sijoittuu Horsbäckin teollisuusalu-
eelle, jolla on jo vastaavaa toimintaa. Lautakunta kuitenkin vastustaa toi-
minnan sijoittamista kyseiselle kiinteistölle läheisen omakotitalon sijainnin
vuoksi. Lautakunta suosittaa haetun toiminnan sijoittamista jollekin toiselle
ko. alueen vapaalle kaupungin omistamalle kiinteistölle.
Jos toiminnalle kuitenkin myönnetään lupa ko. kiinteistölle, on pohja- ja
pintavettä tarkkailtava vuosittain puolueettoman osapuolen toimesta ja
toiminnasta laadittu vuosiraportti sanallisine arvioineen toimitettava myös
Raaseporin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hiekan- ja öljynerottimet on
tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja tyhjennyksistä on pidettävä
kirjaa. Alueen toiminnasta ei saa aiheutua pöly- tai hajuhaittaa, roskaan-
tumista, terveys- tai ympäristöhaittaa eikä 55 dB ylittävää melua.
Muistutukset ja mielipiteet
Rajanaapureille ja muille asianosaisille on varattu 17.9.2010 päivätyllä kir-
jeellä mahdollisuus jättää hakemuksen johdosta muistutus tai mielipide.
Määräaikaan mennessä saapui kaksi muistutusta.
Rosk´n Roll Oy Ab esittää 21.10.2010 saapuneessa muistutuksessaan
mm. seuraavaa:
Rosk´n Roll Oy Ab toimii Länsi-Uudellamaalla hoitaen pääosan kuntien
lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä. Kunnat omistavat yhtiön ja
toiminta perustuu kuntien kanssa 17.3.2006 allekirjoitettuun yhteistyösopi-
mukseen.
9 Jätelain 13 §:n mukaan kunnan on järjestettävä muun muassa asumisessa
syntyneen jätteen käsittely ja hyödyntäminen. Edellä mainittu jäte on toimi-
tettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätelain
10 §:n mukaan kuntien vastuulle kuuluu myös julkisen toiminnan, kuten
valtion ja kuntien laitosten, jäte. Kuntien vastuu ei ole oleellisesti muuttu-
massa uudella jätelailla, josta hallitus on antanut esityksen eduskunnalle
15.10.2010. Kunnan vastuu on jonkin verran laajenemassa. Yhteistyöso-
pimuksen mukaan Rosk´n Roll hoitaa tehtävät kuntien puolesta. Alueelli-
sena jätehuollon viranomaisena toimii Länsi-Uudenmaan jätelautakunta,
mutta sen tehtävänä ei ole valvoa jätelain noudattamista. Tämä kuuluu
edelleen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.
Rosk´n Roll on perustanut miehitettyjen jäteasemien verkoston. Raasepo-
rissa on kaksi jäteasemaa: Horsbäck ja Karjaa. Rosk´n Rollin jäteasema-
verkosto on maan kattavimpia ja parhaiten palvelevia, kun vertaillaan nii-
den maantieteellistä tiheyttä, palvelujen laajuutta ja aukioloaikoja. Molem-
milla Raaseporin jäteasemilla urakoitsija hoitaa käytännön tehtävät Rosk´n
Rollin lukuun. Horsbäckin jäteaseman hoitosopimus on voimassa toistai-
seksi. Sen hoidosta vastaavalla urakoitsijalla on myös siirtokuormausase-
ma, josta on hoidettu sekajätteen kuljetukset Munkkaalle ja toistaiseksi
myös Riihimäelle, jossa merkittävä osa Raaseporin sekajätteestä on pol-
tettu energiaksi.
Lupahakemus koskee samantyyppistä toimintaa kuin mitä Horsbäckin jä-
teasemalla jo harjoitetaan. Lupa ja tosiasiallinen toiminta on kaksi eri asi-
aa. Hakijalla on luonnollisesti oikeus ottaa vastaan asemallaan, luvan saa-
tuaan, sellaisia jätteitä, jotka eivät ole kuntien vastuulla. Jotta hakija voisi
ottaa vastaan kuntien vastuulla olevia jätteitä, tästä tulee olla sopimus
Rosk´n Rollin kanssa. Rosk´n Rollilla ei ole tarvetta ylläpitää kahta jä-
teasemaa aivan toistensa lähellä. Mikäli lupa myönnetään, ongelmia voi
tulla valvonnassa. Rosk´n Rollille ongelmia voi tulla asiakasneuvonnassa.
Asiakkaiden on vaikeaa ymmärtää, miksi jäte pitäisi viedä yhteen paik-
kaan, jos vieressä on toinen paikka, joka esimerkiksi on avoinna silloin,
kun virallinen Rosk´n Rollin sopimusasema on kiinni. Mikäli lupa myönne-
tään, on tärkeää valvoa, että toiminta on jätelain mukaista.
AA, FAb Ekenäs Mästarvägen 7 ja Byggnadsfirma R. Lindholm Kb esittä-
vät 25.10.2010 saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa:
Ympäristönsuojelulaissa säädetyt luvanmyöntämisedellytykset eivät täyty.
Luvanhakija ei myöskään hallitse kiinteistöä, jolla harjoitettavalle toiminnal-
le lupaa haetaan. Hakemus on ylimalkainen ja sisäisesti ristiriitainen.
Muistuttaja esittää seuraavilla perusteilla, ettei ympäristölupaa myönnetä.
Hakemuksen perusteella on todennäköistä, että sijoituspaikalle ollaan pe-
rustamassa kaatopaikkaa. Muistuttajan mukaan asianmukainen toiminta
edellyttää noin miljoonan euron investoinnin ja suunnitelmien perusteella
hakija ei edes pyri sellaisiin investointeihin.
10 Muistuttajan omakotitalo sijaitsee heti Mestarintien pohjoispuolella toimin-
nanharjoittamisaluetta vastapäätä. Pienikin haketus/murskaus aiheuttaa
valtavan impulsiivisen melurasituksen ja epämääräiset jätteet hajurasituk-
sen ottaen huomioon vallitsevat lounais- ja etelätuulet. Hakemuksessa ei
ole esitetty mitään tekniikkaa melun, pölyn ja hajun ehkäisemiseksi. Biojäte
ja lajittelematon yhdyskuntajäte avolavalla haisee heti, lajiteltu pian jättei-
den sisältämien biojätejäämien vuoksi. Myös muu biohajoava jäte haisee
kastuessaan ja seisoessaan viikon pari. Melu- ja mahdollisia hajurasituksia
ei voi riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä.
Lupahakemuksessa todetaan, että lähiympäristössä on vain teollisuuskäy-
tössä olevia kiinteistöjä. Luvan hakija oli tietoinen omakotitalosta, joka olisi
ilman tarkastusta jäänyt havaitsematta. Muistuttaja on saanut rakennuslu-
van omakotitalolle. Olemassa oleva ympäristö on otettava huomioon aika-
prioriteettiperiaate huomioon ottaen, vaikka alueen teollisuuskaava muo-
dollisesti näyttäisi antavan laajempaa harkintavaltaa. Hakemuksen mukai-
sen toiminnan melu-, pöly- ja hajuvaikutukset aiheuttaisivat todennäköises-
ti terveyshaittaa muistuttajan perheelle.
Kohtuuttoman rasituksen ehkäisemismahdollisuudet ratkaistaan yleensä
asemakaavassa. Nyt ei ole ratkaistu. Eksessiiviset tosiasialliset vaikutukset
muodostavat lisäksi terveyshaittaa ja vähintään niiden vaaraa. Asemakaa-
vamerkinnällä ei yksinään voi oikeuttaa kohtuutonta rasitusta tai terveys-
vaaroja.
Luvanhakijalla on mahdollisuus vuokrata kaupungilta viereisen korttelin
13113 tontti nro 1, joka on myös viereinen kiinteistö. Alue on Raaseporin
kaupungilta saatujen tietojen mukaan tällä hetkellä vuokraamatta. Tontille
voidaan järjestää myös raskaiden ajoneuvojen kuljetukset huomattavasti
paremmin.
Luvanhakija ei hallitse sijoituspaikkaa. Kuten kulkuyhteys sijoituspaikan
hallinta on ehdoton edellytys ympäristöluvan myöntämiselle ilman, että sitä
erikseen mainitaan. Luvan hakijan epämääräinen esisopimus vuokraoi-
keuden siirrosta tarkoittaa sitä, että nykyinen maanvuokralainen voi halu-
tessaan siirtää vain sellaisen maanvuokraoikeuden, joka hänellä itsellään
on. Aluetta ei ole vuokrattu koneiden ja laitteiden vuokrausta harjoittavalle
alkuperäiselle vuokralaiselle kaatopaikaksi eikä epämääräiseksi suunnitte-
lemattomaksi jätealueeksi.
Rosk´n Roll Oy kilpailuttaa alueen yhdyskuntajätteiden kuljetukset. Luvan
hakijalla ei ole sopimusta yhdyskuntajätteiden kuljetuksista eikä myöskään
oikeutta ottaa vastaan kunnan vastuulle ja oikeuteen kuuluvia yhdyskunta-
jätteitä ilman erillistä sopimusta. Yhdyskuntajätteitä ei vain varastoida, niitä
on prosessoitava, jotta ne voidaan hyödyntää. Lupahakemuksessa ei ole
ollenkaan kuvattu tätä jäteprosessointia.
Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeelli-
nen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merki-
tyksellisistä seikoista. Näitä tietoja ei ole liitetty ja arvioitu edes täydennyk-
11
sessä. Lähtömelutaso arvioitiin väärin. Ympäristövaikutusten estämisessä
ja minimoinnissa käytettävää tekniikkaa ei kerrottu, koska vaikutusten eh-
käisemiseksi ei ole tarkoitus käyttää mitään tekniikkaa. Hakemuksen laati-
jalla ei ole riittävää asiantuntemusta. Hakemuksesta puuttuvat tiedot mm.
tuotannosta, prosesseista ja jätelajikohtainen prosessikaavio sekä tarkkai-
luehdotukset.
Yhteenvetona muistuttaja toteaa, että tehtyjen puutteellisten selvitysten
sekä muistuttajan itse tekemien selvitysten perusteella toiminta melu- ja
pölyvaikutuksineen aiheuttaa sekä terveyshaittaa että naapuruussuhde-
laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta aiheuttaa myös jätelais-
sa kiellettyä roskaantumista. Sijoituspaikka on valittu väärin eikä hakija
edes hallitse sijoituspaikkaa. Toiminta ja varastointi ovat epäilemättä ym-
päristönsuojelu- ja jätelakien vastaisia. Lupamääräyksiä ei voida noudat-
taa. Sen seurauksena tulevat sovellettavaksi myös jäteverolain säädökset.
Tarkoituksena vaikuttaa olevan kontrolloimattomien jätekasojen tekeminen
ja niistä myyminen eniten tarjoavalle. Hakemus perustuu luottamukseen
puutteellisesta valvonnasta. Hakemus on sekä tarkoituksellisesti että tahat-
tomasti puutteellinen. Hakemuksen täydentäminen ja toiminnan suunnittelu
olisivat vähimmäistoimenpiteitä. Kun hakemuksen puutteellisten selvitysten
lisäksi toimintaa ja sen vaikutuksia selvittävät myös lupaviranomainen ja
muistuttaja, ei luvan myöntämiselle ole niiden perusteella edellytyksiä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti 9.11.2010 päivätyllä säh-
köisellä kirjeellä mahdollisuus vastineen jättämiseen annetuista lausun-
noista.
Hakija esittää 25.11.2010 saapuneessa vastineessaan muun muassa seu-
raavaa:
Luvan hakija haluaa painottaa muutamia hakijan jo aikaisemmin esiin tuo-
mia asioita, joita muistutuksessa ei ole huomioitu. Luvan hakija on luopu-
nut hakemuksessaan kokonaan kaikesta puun murskauksesta. Hakijan
tontti on kuin suunniteltu esitetylle toiminnalle, asemakaavan, maaston,
ympärillä olevien laitosten ja myös viranomaisten kanssa käytyjen keskus-
telujen perusteella. Hakija on koko työelämänsä ajan toiminut jätehuollon
tehtävissä, joten vuosien mittaan tietoa ja kokemusta on karttunut alalta.
Soptrans J. Björklund Öb:n toiminta on ollut ammattimaista jätehuoltoa
vuodesta 1998. Toiminnan laatuun ympäristöviranomaisilla ei ole ollut mi-
tään huomauttamista. Elinkeinotoiminnan jatkumiseksi hakija tarvitsee uu-
den toimipisteen.
Jätteen keräys-, lajittelu- ja siirtokuormausasema ei ole kaatopaikka. Ra-
kennettava asema on uudenaikainen, vaatimukset täyttävä lajitteluasema.
Toiminnassa on tarvittavana osana suljetut asiat ja jätekontit. Keräysastiat
ja -lavat on merkitty kukin omaan tarkoitukseensa. Materiaali punnitaan tul-
12
lessa ja lähtiessä. Hakijalla on tarvittavat sopimukset lajitellun materiaalin
toimittamisesta edelleen eri komponenttien keräykseen erikoistuneille yri-
tyksille. Esimerkkinä tällaisista sopimuksista on paperin ja pahvin toimitta-
minen Länsi-Uudenmaan Keräyspaperi Oy:lle, autonrenkaiden toimittami-
nen Horsbäckin Euromaster Oy:lle ja metalliromun toimittaminen Kuusan-
koski Oy:lle Meltolaan.
Hakija painottaa, että muistuttajan asuintalo sijaitsee asemakaavassa liike-
ja toimistorakennusten korttelialueella. Tämä on antanut ympäristöluvan
hakijalle käsityksen, että ko. kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ovat kaa-
vamerkintöjen puitteissa tuotanto-, varasto- ja toimistorakennuksia. Muis-
tuttajan antaman tiedon mukaan rakennuslupa on omakotitalolle. Hakija on
todentanut viranomaislähteistä, että rakennuslupa on varaston talon-
miesasunnolle. Rakennusluvan mukaista varastoa ei ole rakennettu. Näyt-
tää siltä, että ko. muistuttaja on tietoisesti hakeutunut asumaan teollisuus-
alueelle jo olemassa olevan jäteaseman naapuriin vuonna 2006. Näin ollen
muistuttaja on varautunut jo ennen rakentamisen aloittamista asuintalonsa
lähinaapurissa olevaan ja lähinaapuriin tulevaan yritystoimintaan, kuten
esimerkiksi betoniasemaan. Jos moninkertaiset jätteiden kuljetukset ja kä-
sittelyt eivät häiritse muistuttajaa Lassila & Tikanoja Oyj:n tontilla, ei ole
uskottavaa, että pienen erikoistuneen jäteaseman toiminta voisi aiheuttaa
haittaa asumiseen. Lisäksi lähinaapurissa on edellä mainittu betoniasema,
jonka toiminta ei luo häiriötöntä asuinympäristöä. Hakija esittää, että muis-
tutus on kokonaan hylättävä.
Rosk´n Roll Oy Ab:n muistutuksesta todetaan, että Soptrans J. Björklund
palvelee yrityksiä eli eri asiakasryhmää kuin Rosk´n Roll Oy Ab. Uusi jä-
teasema lisää omalta osaltaan kilpailua ja työpaikkoja.
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu
Aluehallintovirasto myöntää Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimelle
yhtiölle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuk-
sessa esitetylle jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasemalle Raaseporin
kaupunkiin seuraavin määräyksin:
Siirtokuormausasemalla vastaanotettavat jätteet ja jätteen vastaanoton rajoitukset
1.1. Siirtokuormausasemalla ei saa vastaanottaa asumisessa syntynyttä jätettä
eikä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastet-
tavaa valtion, kunnan tai seurakunnan taikka julkisoikeudellisen yhteisön
tai yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyttä muuta
jätettä kuin ongelmajätettä eikä asuinkiinteistöllä sijaitsevassa liikehuoneis-
tossa syntynyttä muuta jätettä kuin ongelmajätettä, joka ominaisuudeltaan,
koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja
13
joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan jätteen ke-
räyspaikkaan.
Edellä mainittua jätettä voidaan kuitenkin ottaa vastaan, jos Raaseporin
kaupunki, tai sen määräämä toimielin jätelain (1072/1993) 13 §:n nojalla
päättää, että luvan saajalla on oikeus jätteiden vastaanottoon. Jätteen vas-
taanoton aloittamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran-
omaiselle ennen kyseisten jätteiden vastaanottoa.
1.2. Siirtokuormausasemalla kiinteistöllä 710-13-114-3 saa vastaanottaa, lajitel-
la ja siirtokuormata seuraavia jätteitä, mikäli kyseisen jätteen vastaanotta-
minen ei ole määräyksen 1.1. vastaista (merkitty seuraavassa taulukossa
merkinnällä 1.1.):
Jätelaji Tunnus max. t/a max. varasto t
Energiajäte 1.1. kuten 20 03 01 30 6
Yhdyskuntajäte 1.1. kuten 20 03 01 2 800 10
Rakennusjäte kuten 17 02 01 200 17,5
Pahvi/kartonki 1.1. kuten 20 01 01 40 0,8
Keräyspaperi 1.1. kuten 20 01 01 40 0,8
Puu 1.1. kuten 20 01 38 400 10
Muovi 1.1. kuten 20 01 39 5 0,1
Lasi 1.1. kuten 20 01 02 10 0,2
Metalli 1.1. kuten 20 01 40 200 12
Käytetyt renkaat kuten 16 01 03 3 0,3
Öljyiset vedet kuten 13 05 07* 150 15
Jäteöljy kuten 13 02 06* 6 0,2
Muut ongelmajätteet
Öljynsuodatti-
met/kiinteä öljyinen jäte
Maalijätteet
Akut
Loisteputket
Sähkö- ja elektroniikka-
romu
Muut pienerät
*
kuten 16 01 07*
13 08 99*
kuten 20 01 27*
kuten 20 01 33*
kuten 20 02 21*
kuten 20 01 35*
*
140 17,4
2
1
4
1,4
6
3
Jätteitä saa vastaanottaa yhteensä enintään edellä olevassa taulukossa
esitetyt vuosittaiset määrät. Jätteiden varastoinnissa ei saa ylittää edellä
olevassa taulukossa esitettyjä jätteiden kertavarastomääriä.
2. Siirtokuormausasemalla ei saa ottaa vastaan biohajoavaa keittiö- ja ruoka-
lajätettä (20 01 08), asbestia sisältäviä eristysaineita (17 06 01*) tai raken-
nusaineita (17 06 05*) eikä muita jätteitä kuin määräyksessä 1. hyväksytty-
jä jätteitä. Mikäli siirtokuormausasemalle tuodaan jätettä, jonka vastaanot-
toa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava lai-
tokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto
on sallittu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Yhdyskuntajätteiden vas-
14
taanoton yhteydessä on tarkastettava, että kuormat eivät sisällä biohajoa-
vaa keittiö- ja ruokalajätettä eikä asbestia sisältäviä eristys- tai rakennus-
aineita.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Toiminta-aika
3. Siirtokuormausasemalla saa vastaanottaa, lajitella ja kuormata jätettä
maanantaista perjantaihin klo 6.00–20.00 ja lauantaisin klo 7.00–17.00
pois lukien yleiset juhlapäivät.
Jätteiden varastointi
4. Eri jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään. Jätejakeita ei saa sekoit-
taa välivarastoinnin aikana keskenään. Yhdyskuntajätteet on säilytettävä
tiiviissä konteissa, jotka on peitettävä peitteellä tai muulla katteella.
Jätejakeita on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu
ympäristön epäsiisteyttä, haju- tai pölyhaittaa, roskaantumista, pilaantu-
misvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympä-
ristölle.
5. Yhdyskuntajätteen viipymä alueella ei saa olla yli vuorokautta lukuun otta-
matta viikonloppuja ja yleisiä juhlapäiviä, jolloin se saa olla enintään kolme
vuorokautta. Siirtokuormausasemalle vastaanotetut ja lajitellut jätteet on
toimitettava jätteen hyödyntäjälle tai käsittelijälle niin usein, ettei alueelle
muodostu jätevarastoja eikä aseman toiminnasta aiheudu vaaraa tai hait-
taa terveydelle tai ympäristölle, kuten hajuhaittoja. Lisäksi jätteen varas-
toinnissa on noudatettava määräyksessä 1.2. asetettuja jätteiden kertava-
rastomäärien rajoituksia.
6. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja
merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin
aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa
tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Siirtokuormausasemalla
vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet ongelmajätteet on
varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai
säiliöissä. Astioita tai säiliöitä on säilytettävä pinnoitetulla alueella.
Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä.
7. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikassa on oltava asianmukainen
nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen
keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvan erottimella. Lisäksi
tarkoituksenmukaisilla alueilla on oltava vedenkestävä kate.
15
Jätteen kuljettaminen ja edelleen toimittaminen
8. Jätteet on kuljetettava siirtokuormausasemalle ja sieltä pois käyttäen tiiviitä
lavarakenteita, tarvittaessa peitettyinä ja kostutettuina siten, ettei pölyä tai
jätettä leviä kuljetuksen aikana ympäristöön.
9. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ym-
päristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jä-
tetiedostoon merkitsemisestä.
10. Ongelmajätteiksi luokiteltavien jätteiden kuljetuksista on laadittava siirto-
asiakirja siten kuin ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelma-
jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetussa valtioneuvoston
päätöksessä (659/1996) säädetään.
Muiden kuin ongelmajätteiksi luokiteltavien jätteiden kuljetuksista on tehtä-
vä kuormakirjat, joista ilmenevät jätetunnus, alkuperä, jätteenkäsittelypaik-
ka ja jätteen määrä.
11. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten lasi, paperi, pahvi, puu, metalli ja
rakennusjätteet, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi
asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin
kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava sellaiselle
vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista
jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa
tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi
luokiteltavia aineita.
Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitok-
seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitok-
seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.
12. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka
ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen
ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät
jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa
tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen
hyödyntäminen.
Päästöt vesiin, viemäreihin ja maaperään
13. Jätteiden varastointi ja lajittelu on tehtävä pinnoitetulla alueella. Asfaltin
kunto on tarkistettava ja mahdolliset vauriot on korjattava ennen varastoin-
nin tai lajittelun aloittamista kyseisellä alueella.
Päällystettyjen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua,
on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi.
16
14. Konttien, pienten keräysastioiden ja lavojen pesupaikalla muodostuvat jä-
tevedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimien kautta vesihuoltolaitoksen
jätevesiviemäriin. Ennen pesutoiminnan aloittamista on ko. jätevesien joh-
tamisesta sovittava Raaseporin Veden kanssa. Pesuvesiä ei saa päästä
sadevesiviemäriin. Jätevesien johtaminen on pystyttävä katkaisemaan sul-
kuventtiilein esimerkiksi onnettomuustilanteissa.
Jätevesien johtamisessa on noudatettava Raaseporin Veden kanssa teh-
tävää sopimusta.
15. Alueella muodostuvat hulevedet on koottava hallitusti ja johdettava siten,
ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Toiminta-alueen hulevedet on joh-
dettava sadevesiviemäriin hiekan- ja öljynerottimien kautta. Järjestelmässä
on oltava näytteenottokaivo ja sulkuventtiili tai muu veden virtauksen es-
tämisen mahdollistava rakenne ennen hulevesien johtamista ojaan.
Hulevesien käsittelystä, johtamisesta ja sadevesiviemärin purkupaikasta
on toimitettava selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
kukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vii-
meistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista.
Päästöt ilmaan
16. Alueet, joilla autot ja työkoneet liikkuvat, sekä alueelle johtavat ajoreitit on
pidettävä puhtaana pölyävästä aineksesta. Alueen pölyäminen on tarvitta-
essa estettävä kastelemalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.
Melu
17. Siirtokuormausaseman toiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva me-
lutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7.00–
22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 6.00–7.00 ekviva-
lenttimelutasoa (LAeq) 50 dB.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
18. Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määräl-
tään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on
viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
kukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutu-
nut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poik-
keavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toi-
menpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja pääs-
töstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen es-
tämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja
muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa nor-
maaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.
17
20. Toiminnalla on oltava ympäristöriskienhallintasuunnitelma, missä on oltava
kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilantei-
den varalle ympäristöonnettomuuksien ja haittojen rajoittamiseksi. Ris-
kienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja se on pyydettäessä
esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantu-
mista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja
21. Siirtokuormausaseman toiminta, jätteiden vastaanotto-, lajittelu- ja mahdol-
linen esikäsittely sekä kuormaaminen/purkaminen on tehtävä siten, ettei
toiminnasta aiheudu pöly- tai meluhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesi-
en pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai muuta
haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueen yleises-
tä siisteydestä ja mahdollisten tuhoeläinten torjumisesta on huolehdittava.
Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumatto-
mien jätteiden varastoaluetta. Hiekan- ja öljynerottimet on tyhjennettävä
aina tarvittaessa ja aina kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
22. Siirtokuormausasemaa on hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu ha-
juhaittaa. Kuljetuskalusto ja jäteastiat on pestävä riittävän usein. Puriste-
kontit ja niiden alusta on pestävä tarvittaessa päivittäin. Laitoksella saa säi-
lyttää ainoastaan puhtaita kontteja, lavoja ja jäteastioita.
23. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä aitaamalla alue. Kulkureitit alu-
eelle on varustettava lukittavin puomein tai portein.
24. Siirtokuormausaseman asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toi-
minnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva
vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin
kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.
Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saa-
tettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.
25. Alueella on oltava käyttötarkkailua hoitava valvoja, joka tarkastaa alueelle
tulevien kuormien laadun, kuormia koskevat asiakirjat sekä jätteiden mää-
rät ja osoittaa niille sijoituspaikan. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava,
että valvoja on perillä ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä.
Tarkkailumääräykset
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
26. Siirtokuormausaseman alueelta kertyvien hulevesien laatua on tarkkailtava
hiekan- ja öljynerottimien jälkeisestä näytteenottokaivosta vähintään kah-
desti vuodesta keväällä ja syksyllä otettavin vesinäyttein. Ennen toiminnan
aloittamista on laskuojasta otettava näyte. Näytteistä on analysoitava vä-
hintään pH, kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, happi, BOD7, CODCr,
18
CODMn, väriluku, kokonaistyppi, kloridi, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari,
lyijy, nikkeli, sinkki ja öljyhiilivedyt.
Vesinäytteenottotulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluvi-
ranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistumisesta.
Vesientarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa luvan saajan ehdo-
tuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväk-
symällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotet-
tavuutta tai päätöksen määräysten valvottavuutta.
27. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai
vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva
standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt mene-
telmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus.
Kirjanpito
28. Siirtokuormausaseman toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on merkittä-
vä ainakin seuraavat tiedot:
– vastaanotettujen jätteiden määrä, laatu, alkuperä, toimittaja ja toimi-
tusajankohta
– alueelta poisvietyjen jätteiden määrä, laatu, toimituskohde, toimitusajan-
kohta ja viejä
– tiedot varastossa olevien jätteiden määrästä jätejakeittain
– tiedot alueella tehdyistä esikäsittelytoimenpiteistä, käsiteltyjen materiaa-
lien määrä, laatu ja käsittelyn ajankohta
– mahdolliset häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet
– tehdyt huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet
– alueelta johdettujen hulevesien tarkkailutulokset
– tiedot hiekan- ja öljynerotuskaivojen tarkkailuista ja tyhjennyksistä.
Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisil-
le.
29. Yhteenvetoraportti edellistä vuotta koskevasta kirjanpidosta on toimitettava
vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran-
omaiselle. Yhteenvedossa on lisäksi arvioitava alueen hulevesien johtami-
sen aiheuttama ympäristökuormitus.
Raportointi voidaan tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojär-
jestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän rapor-
tointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista.
19
Tiedottaminen
30. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin
kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä ilmoitus ennen siir-
tokuormausaseman toiminnan aloittamista.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset
31. Kun toiminta lopetetaan, on alue puhdistettava. Alueelle ei saa jäädä on-
gelmajätteitä tai muita jätteitä. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Suomen
aluehallintovirastolle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopet-
tamista suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä vesiensuojelua,
maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista.
Vakuus
32. Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimen yhtiön on asetettava
10 000 euron vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely, joka kattaa
toiminnan mahdollisesti loppuessa sen, että jäljelle jäävät jätteet voidaan
kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja siirtokuormausasema
voidaan siistiä. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, lii-
kenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle
ennen toiminnan aloittamista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan
tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamäärä-
yksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla
annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuo-
jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut
Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta
asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, mer-
kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh-
javeden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luon-
nonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta
tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu-
eella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta
rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheut-
tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa-
vamääräykset.
20
Toiminnanharjoittajalta on vaadittu toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa
varten annetut lupamääräykset huomioon ottaen riittävä vakuus asianmu-
kaisen jätehuollon varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajalla on käytettävis-
sään jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen näh-
den riittävä asiantuntemus.
Päätöksessä on annettu määräykset toiminnasta aiheutuvien ympäristö-
haittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat pääs-
töjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan, jätteitä, melua ja toiminnan
tarkkailua. Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen estämi-
seksi. Toiminnassa pölyhaittoja ehkäistään pitämällä alueet siisteinä ja tar-
vittaessa kastelemalla. Meluhaittoja vähennetään rajoittamalla päivittäistä
toiminta-aikaa ja melutasoja. Päästöt maaperään estetään pinnoittamalla
toiminta-alueet. Ojaan johdettavien vesien laatua tarkkaillaan ja alueelle
tuotavien ja sieltä poisvietävien jätteiden laatua valvotaan. Toimittaessa
tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan pa-
rasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on
otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toi-
minnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena,
pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön
kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet to-
teuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja ra-
joittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoi-
seen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian
käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja
niiden seurausten rajoittamiseen.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tar-
vittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoitta-
misesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitalli-
suuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilan-
teissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnos-
tamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäis-
tään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumi-
sesta aiheutuvia haittoja.
Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset
määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuol-
lon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäris-
tön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä anta-
maan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Määräykset 1.1. ja 1.2. Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan luvassa on
annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen
nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammat-
21
timaista hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietyn-
laisen jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn.
Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdol-
lista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla
tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta ta-
loudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terve-
ys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitel-
lä hallitsemattomasti.
Jätelain 10 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä joko omana
toimintana taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumises-
sa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määräl-
tään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoi-
keudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoimin-
nassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan jär-
jestämä jätteenkuljetus). Sama koskee myös asuinkiinteistöllä sijaitsevas-
sa liikehuoneistossa syntynyttä muuta kuin ongelmajätettä, joka ominai-
suudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyt-
tä jätettä ja joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan
jätteen keräyspaikkaan. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea
asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa tai vapaa-ajan asunnossa
sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadus-
ta ja määrästä riippumatta.
Jätelain 11 §:n mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn
jätteen kuljetukseen. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jät-
teenkuljetuksen piirissä olevaan jäteastiaan tai keräyspaikkaan lukuun ot-
tamatta niitä jätteitä, jotka jätteen haltija jätelain, sen nojalla annettujen
säännösten ja asianomaisten kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaises-
ti hyödyntää tai käsittelee itse.
Jätelain 13 §:n mukaan kunnan on järjestettävä 10 §:n 1 momentissa tar-
koitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongel-
majätteen hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asu-
misessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyn-
täminen ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Edellä mainittu jäte on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen
tai käsittelyyn. Jätteen haltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kunta voi
järjestää muunkin jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn. Kunta voi antaa jä-
telain 13 §:n 1 momentissa säädetyn jätehuollon osittain tai kokonaan
muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin
siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi. (YSL 43 §, 45 §,
JL 6 §, 10 §, 11 §, 13 §)
Määräykset 1.2. ja 2. Alueella saa varastoida ja esikäsitellä vain lupamää-
räyksen 1.2. mukaisia jätteitä. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaan-
ottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 §:n pe-
rusteella velvollinen, jos lastia ei jätelain 9 §:n mukaan palauteta takaisin,
22
toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Suurempien va-
rastointimäärien salliminen jätteille ei ole tarkoituksenmukaista alueen si-
jainti, asutus ja ympäristö huomioon ottaen. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §,
15 §, JA 8 §)
Määräys 3. Lähimmille melulle alttiille kohteille aiheutuvan rasituksen es-
tämiseksi sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen
rajoittaa toimintaa ajallisesti. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuo-
denpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, he-
latorstaita, helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäi-
vää, joulupäivää sekä Tapaninpäivää. (YSL 43 §, JL 6 §, JA 8 §,
NaapL 17 §)
Määräys 4. Eri jätejakeet on pidettävä erillään, jotta voidaan ehkäistä eri-
laatuisten jätejakeiden sekoittuminen keskenään. Jätelain 6 §:n mukaan
jätteet on pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudes-
sa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan eh-
käisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeel-
lista ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 4 §, 6 §, JA 8 §,
10 §)
Määräykset 4. ja 8. Jätteitä kuljetettaessa ja varastoitaessa on estettävä
ympäristön roskaantuminen. Jäteasetuksen 7 §:n mukaan jätteen kuorma-
us ja kuljetus on tehtävä siten, että niistä aiheutuva melu tai muu häiriö
ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteet on kuljetettava um-
pikorisessa kuljetusvälineessä tai kuljetusvälineessä olevassa pakkauk-
sessa. Jätteet voidaan kuljettaa myös muilla tavoin, jos voidaan varmistua
siitä, ettei jätteitä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana.
(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §, 19 §, JA 7 §, 8 §, NaapL 17 §)
Määräys 5. Jätteiden varastointiaika alueella on pidettävä mahdollisimman
lyhyenä, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. (YSL 45 §,
JL 6 §, 19 §, JA 7 §, NaapL 17 §)
Määräys 6. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä
muihin jätteisiin tai aineisiin. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta
(101/1997) mukaan öljyjätteeseen ei saa varastoinnin ja keräyksen aikana
sekoittaa ongelmajätettä tai muuta ainetta, josta voi aiheutua haittaa ter-
veydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollolle. Myöskään eri öljyjätelaatuja ei
saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. (YSL 43 §, 45 §, JA 3 a §, 5 §,
6 §, 8 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997)
Määräys 7. Valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkaromusta
(852/2004) liitteen 3 kohdan 1 mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun varas-
tointipaikoissa on oltava nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu
nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erot-
timella. Lisäksi varastointipaikassa on oltava vedenkestävä kate tarkoituk-
senmukaisilla alueilla. (YSL 43 §, YSA 37 §, VNA 852/2004)
23
Määräykset 9., 11. ja 12. Jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai kä-
sittely on tehtävä laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukaisessa
luvassa hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Jätelain 6 §:n mukaan jä-
te on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu
kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jäte-
huoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine
ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätteiden kuljettajilla ja vastaanotta-
jilla on oltava viranomaisten hyväksyntä. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 8 §, 9 §,
15 §)
Määräys 10. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista
tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä
(659/1996) annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia
siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja on oltava
mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vä-
hintään kolmen vuoden ajan. Kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvon-
nan kannalta. (YSL 43 §, 45 §, JL 8 §, 15 §, JA 5 §, 6 §, VNp 659/1999,
YMA 1129/2001)
Määräykset 13.–15. Toiminta on sijoitettava pinnoitetulle alueelle. Toimin-
nan aikana asfaltin kuntoa on tarkkailtava ja havaitut viat korjattava. Näin
pyritään estämään haitallisten aineiden joutuminen maaperään. Lisäksi
pinnoite helpottaa alueen puhtaanapitoa.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä ei-
kä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa ter-
veydelle tai ympäristölle.
Jotta konttien, pienten keräilyastioiden ja lavojen pesupaikalla muodostu-
vista pesuvesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, on ne johdettava hiekan-
ja öljynerottimien kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin.
Jotta hulevesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, on ne käsiteltävä hiekan
ja öljynerottimissa ennen vesien johtamista sadevesiviemäriin ja siitä edel-
leen ojaan. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 37 §, JL 6 §, JA 8 §)
Määräys 16. Kulkureittien ja toiminta-alueen pölyämisen torjunnalla vä-
hennetään pölyhaittoja. (YSL 43 §, JL 6 §, JA 8 §, NaapL 17 §)
Määräys 17. Melutason raja-arvo on annettu ottamalla huomioon meluta-
son ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätös (993/1992). Päätöksen
mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taa-
jamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla
alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason
(LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.
(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)
Määräykset 18.–20. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan
toteuttamiseksi ja päästöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoi-
24
miseksi. Ympäristönsuojelulain 62 §:n 2 momentin mukaan jos toiminnasta
riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuu odottama-
ton tilanne, jonka vuoksi ympäristölupapäätöksen määräystä ei voida tila-
päisesti noudattaa, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta valvontavi-
ranomaiselle.
Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vahinko- tai on-
nettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää
tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaa-
liin. Ympäristöriskienhallintasuunnitelmalla voidaan tunnistaa ja arvioida
toiminnasta aiheutuvia riskejä sekä niiden hallinnan edellyttämiä toimenpi-
teitä. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 62 §, YSA 30 §, JL 6 §, JA 8 §)
Määräykset 21.–23. Jätelain 6 §:n mukaan jätehuollosta ei saa aiheutua
vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen 8 §:n mukaan
jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä
aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, haju- tai meluhait-
taa, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen
rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (YSL 43 §, 45 §,
JL 6, 19 §, JA 8 §, NaapL 19 §)
Määräykset 24. ja 25. Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden käsittelypai-
kan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää
toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä
tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja.
Jätelain 51 §:n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hal-
linnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jäte-
huollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympä-
ristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annet-
tava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja jätteiden tark-
kailusta. (YSL 43 §, 45 §, 46 §, JL 6 §, 51 §, JA 8 §, 10 §)
Määräykset 26. ja 27. Hulevesien laatua on tarkkailtava, jotta voidaan
varmistua, ettei toiminnasta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Hulevesien tarkkailulla varmistetaan, että öljynerotinjärjestelmä toimii.
Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan annettava tar-
peelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan
vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailus-
ta. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa ympäristölupaan
liittyvät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä päte-
västi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43 §, 46 §,
108 §, JL 51 §)
Määräykset 28.–30. Kirjanpitoa, raportointia ja tiedottamista koskevat mää-
räykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §,
JA 22 §)
25
Määräys 31. Toiminnan lopettamisen jälkeen alue on kunnostettava siten,
ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa tervey-
delle tai ympäristölle. Tätä varten on edellytetty tehtäväksi suunnitelma hy-
vissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. (YSL 43 §, 90 §, JL 6 §, JA 8 §,
9 §)
Määräys 32. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on
asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat mää-
räykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjes-
tely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuudeksi asetettu
10 000 euroa kattaa siirtokuormausasemalla enintään kerralla varastoita-
vien jätteiden toimittamisen jatkokäsittelyyn ja alueen siistimisen. Vakuu-
den määrää voidaan tarkistaa tarvittaessa. (YSL 42 §, 45 §)
Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin
Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän
päätöksen määräyksissä sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. Li-
säksi aluehallintovirasto toteaa, että alueella ei haketeta eikä murskata
puujätettä. Täten meluhaittaa niiden osalta ei ole.
LUVAN VOIMASSAOLO
Luvan voimassaolo
Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentami-
seen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 §)
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus
lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2018.
Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja vuosiraporteis-
ta, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa
sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset so-
veltuvin osin. Lisäksi hakemuksessa on käytävä ilmi toiminta-alueen sen-
hetkinen kaavoitustilanne. (YSL 55 §)
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän
luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännök-
siä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä
noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)
26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen lainvoimaisuus
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei
haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 §)
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 42, 43, 45, 46,
53, 54, 55, 56, 100, 108 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30, 37 §
Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 9, 10, 13, 15, 19, 51, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 9, 10, 22 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden
luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on-
gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 800 euroa.
Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-
non palvelukeskuksesta Joensuusta.
Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella
annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallinnon maksuista (1145/2009)
liitteen mukaan. Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettujen
samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelys-
tä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuu-
luvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50
prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan toimivaltai-
nen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu
on 50 prosenttia asianomaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian kä-
sittelystä perimästä maksusta. Jos taulukon mukainen maksu olisi luvan
käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään
asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h.
Asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukaan laitoksen tai paikan, jossa
hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä,
27
lupa maksaa 4 870 euroa. Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran-
omaisen taksan (1.11.2009) maksutaulukon mukaan jätteen ammattimai-
sen tai laitosmaisen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan luvan käsittelystä
perittävä maksu on 2 608 euroa. Koska näin muodostuva maksutaulukoi-
den mukainen maksu (6 174 euroa) olisi lupa-asian vaatiman työmäärän
perusteella kohtuuttoman korkea, peritään lupa-asian käsittelystä
100 tunnin työmäärää vastaava maksu eli 4 800 euroa.
PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN
Päätös Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoin yhtiö
Metsänreuna 3
10680 Skogby
Jäljennös päätöksestä
Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Raaseporin kaupungin terveydensuojeluviranomainen
Raaseporin kaupunginhallitus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä lähetetään jakelulistan dpoESAVI-497-04-08-2010
mukaan.
Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-
ton ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulute-
taan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoi-
tetaan Etelä-Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä.
(YSL 54 §)
28 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta-
malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes-
tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)
Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai
etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on
valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)
Liite Valitusosoitus.
Pekka Häkkinen
Arja Johansson
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja asian on esitellyt
ympäristöylitarkastaja Arja Johansson.
AJo/ts
VALITUSOSOITUS LIITE
Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-
töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.3.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-
tolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskir-jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, teleko-piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun va-lituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolait-teessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot
käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-
käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Recommended