Helsinki 4.8. ja 18.9.2019 Klo 10-12 Najat Ouakrim-Soivio ......

Miten johtaa muutosta arvioinnissa?Tämä teos, jonka tekijä on Najat Ouakrim-Soivio, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Helsinki

4.8. ja 18.9.2019

Klo 10-12

Najat Ouakrim-Soivio

30.8.2019Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

www.arviointi.fi1

OHJELMA

klo 10.00 – 12.00

• Mistä arviointiin liittyvistä asioista kouluissa tulisi olla sama tai samansuuntainen näkemys, jotta arviointikulttuuria olisi mahdollista alkaa kehittää?

• POPS-arviointiosion muutokset ja LOPS 2021

• Yhteistä arviointikulttuuria kehittämässä

30.8.2019 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 2

PYRIN VASTAAMAAN MM. SEURAAVIIN TEEMOIHIN:

Mitä arvioinnista tulisi tietää koulun johtamisen näkökulmasta?

• Arviointikäsitteiden ymmärtämisen merkitys.

• Oppilaan arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät.

• Tavoitteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille.

• Mikä muuttuu päättöarvioinnissa 2020?

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 30.8.2019 3

ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA OIKEA-AIKAISUUS

•Mitä?Tavoitteet

•Miksi?Arvioinnin tehtävät

•Miten? Oppimiskäsitys

•Milloin?Arvioinnin oikea-aikaisuus30.8.2019

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 4

JATKUVA ARVIOINTI JA ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT

LÄHTÖTASON ARVIOINTI

OPPIMISPROSESSIN AIKAINEN ARVIOINTI

OPITUN/ OSAAMISEN ARVIOINTI

www.arviointi.fi5

• TEKEE NÄKYVÄKSI AIEMPAA OSAAMISTA

• AUTTAA TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA

• OPPIMISEN EDISTYMINEN• TYÖSKENTELY• OMAN OPPIMISEN

YMMÄRTÄMINEN• TOIMINNAN KORJAAMINEN/

JATKAMINEN

• OPTITUN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN • OSAAMISEN (OSAAMISTASON, TIETOJEN,

TAITOJEN TYÖSKENTELYN TMS. ) MÄÄRITTÄMINEN (SUHTEESSA TAVOITTEISIIN)

www.arviointi.fi6

Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi = Oppimisprosessin

alussa

Laadullista ja kuvailevaa

Formatiivinen arviointi= Oppimisprosessin aikainen

arviointi

Laadullista ja kuvailevaa oppimista ja siinä edistymistä

näkyväksi tekevää

Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi

Yleensä määrällistä

Integroiva arviointi= Kehittää oppilaan oppimaan oppimisen

taitoja

Yleensä laadullista ja kuvailevaa

www.arviointi.fi7

MITEN ALKAA YHTENÄISTÄÄ PERUSOPETTAJIEN ARVIOINTIKÄYTÄNTEITÄ?

Esim. Podcasteja arvioinnista:https://www.spreaker.com/show/syketta-arviointiin

ARVIOINNIN KEHITTÄMISHANKE (OLA)/ ARVIOINTIOPAS OPETTAJILLE / MINTTU MYLLYNEN

MITÄ (ITSE)ARVIOINNIN TULISI TUOTTAA OPPILAAN NÄKÖKULMASTA?

(ITSE)ARVIOINTIOIVALLUS

YMMÄRRYS

TOIMINNAN KORJAAMINEN/ VAHVISTAMINEN

SEURAAVIEN/TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

www.arviointi.fi8

MITÄ JOHDETAAN JA KEHITETÄÄN?

www.arviointi.fi9

Opetushenkilöstön arviointiosaamista

Oppilaiden ja opiskelijoiden

arviointiosaamista

Näkyy koulun arviointikulttuurissa

toimintatavoissa, niiden

ymmärtämisessä ja kehittämisessä

ARVIOINTITIEDOT JA -TAIDOT

KOULUNTASO

OPETTAJA-TASO

OPPILAS-

Koulun arviointikulttuuri- Säädösten tuntemus- Yhteinen näkemys

peruskäsitteistä- Yhteinen käsitys arviointiin

liittyvistä toimintatavoista jaa käytänteistä

Arviointitiedot ja –taidot- Niiden soveltaminen osana

opettajan perustyötä- Mitä, miksi, milloin, miten?

Arviointipalautteenymmärtäminen- Miten oppilas ymmärtää saamaansa arviointipalautetta?- Miten hän osaa käyttää sitä omassa oppimisessaan?

www.arviointi.fi10

POHDI JA VAIHDA LYHYESTI AJATUKSIA VIERUSKAVERIN KANSSA ENSIMMÄISESTÄ KYSYMYKSESTÄ

1) MITÄ SINUN MIELESÄSI TARKOITETAAN OPETTAJAN ARVIOINTIOSAAMISELLA?

2) ARVIOI OMAA ARVIOINTIOSAAMISTASI ALLA OLEVAN KUVAUKSEN MUKAAN.

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 30.8.2019 11

OPETTAJIEN ARVIOINTIOSAAMINEN (assessment literacy)

• “Tietoja, taitoja ja soveltamiskykyä, joitatarvittaan arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arviointiosaaminenkattaa myös arvioinnin periaatteiden, käsitteiden ja prosessien tuntemusksensekä kyvyn osata soveltaa arvioinninkäytänteitä ja arviointietikkkaalaajempiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja filisofisiin konteksteihin”

• Arviointiosaaminen on myös kykyäymmärtää, miksi erilaisetarviointikäytänteet ovat syntyneet ja jäsentää arvioinnin roolia, ja vaikutuksiayhteiskuntaan, instituutioihin ja yksilöihin. (Fulchner 2012.)”

www.arviointi.fi12

Miten?

Miksi?

Mitä?

ARVIOINTI MUUTOKSESSA?

30.8.2019 13Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fiKuvio perustuu artikkeliin Vesalainen, M. & Huhtala, A. 2018.

• Arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät oppimis- ja arviointitilanteissa läsnä.

• Arvioinnin reiluus ja läpinäkysyys tavoitteiden ja kriteereiden avulla.

• Oppilaalla aktiivinen rooli oman oppimisensa/ opiskelunsa ymmärtämisessä ja ohjaamisessa.

• Arviointitaidot oppimaan oppimisen ja jatkuvan oppimisen taitoja.

• Arviointi ja palaute liittyvät tiiviisti oppimiseen ja opettamiseen/ohjaamiseen.

Oppilaan rooli aktiivinen

Formatiivinen arviointi tärkeää

Arviointi osa oppimaan oppimisen taitoja ja elinikäisen

oppimisen taitoja

Arviointi on osa opetus- ja

oppimisprosessia

Arviointi ja palaute tukee oppimista ja

kehittää ja osaamista

Arviointi on kriteeriperusteista

ARVIOINTILUKU JA PÄÄTTÖARVIOINTI

30.8.2019Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 14

POPS ARVIOINTILUKU JA SIIHEN TULEVAT MUUTOKSET + AIKATAULU

30.8.2019 15Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi

Tarkennukset yleiseen arviointilukuun (luku 6 POPS-perusteissa 2014).• Koskevat päättöarvioinnin lisäksi kaikkia vuosiluokkia ja mm. sitä, milloin numeroarviointi

tulee jatkossa aloittaa. • Täsmennetty normiluonnos tulee syyskuun puolivälissä OPH:n verkkosivuille avoimesti

kommentoitavaksi. • Luvun 6 täsmennykset on tarkoitus julkaista vuoden vaihteessa ja ne edellyttävät paikallista

prosessointia keväällä 2020. Arvioinnin täsmennykset otetaan kouluissa käyttöön 1.8.2020.

Päättöarvioinnin kriteeriluonnokset ovat tämän syksyn käytettävyysarvioinnissa• Valmistelu jatkuu OPH:ssa vielä ensi keväänä (2020). • Suunniteltu aikataulu kriteerien suhteen on se, että niiden luonnokset avataan

kommentoitaviksi syksyllä 2020 ja julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä. • Kouluissa ne kriteerit otetaan käyttöön 1.8.2021 ja päättöarvosanat annetaan sitten 2022

keväällä niihin perustuen.

• Tänä syksynä kommentoidaan ja valmistellaan lukua 6, ei vielä kriteereitä. Syyskuun kommentointiin kannattaa valjastaa opettajat, ja keväällä on paikallisen työskentelyn aika.

ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET

Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita jokaisella vuosiluokalla.

• Arviointi on yhdenvertaista

• Arviointi edellyttää avoimuutta, osallisuutta ja yhteistyötä

• Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

• Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

• Arviointi on monipuolista

• Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

PERUSOPETUKSEN HAASTEET NIVELVAIHEISSA

www.arviointi.fi17

POPS (2014)KOULUJEN

ARVIOINTITYÖ

1. Opetuksen tavoitteet oppilaan oppimisen tavoitteiksi

Historian opetuksen tavoitteena on Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista

tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden

luotettavuutta

S1–S6 Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä

ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

www.arviointi.fi18

Opetuksen tavoitteet Arvioidaan opetusta/ opetuksen toteutumista

Oppilaan oppimisen tavoitteetArvioidaan oppilaan oppimiselle

asetettujen tavoitteiden saavuttamista

2. Tieto-ja taitotavoitteet ja arvioinnin kohde

www.arviointi.fi19

Arvioidaan oppilaan oppimiselle

3. Erilaisen / eritasoisen osaamisen kuvaaminen

www.arviointi.fi20

Arvioidaan oppilaan oppimiselle

T2 aktivoida

oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

Historiatiedon hankkiminen ja lähteiden tulkitseminen

Oppilas osaa hankkia historiallista tietoa ja arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta

Oppilas löytää tuetusti historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiotahänelle annetusta lähteestä (esimerkiksi aikalaiskirjeestä). Hän tunnistaa, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja muttei osaa selittää, mistä se johtuu.

Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistäja pystyy muodostamaan oman tulkintansa. Hän tunnistaa lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja muttei osaa selittää, mistä ne johtuvat.

Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistäja pystyy muodostamaan oman tulkintansa niiden perusteella. Hän osaa luokitella lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja.

Oppilas osaa käyttää erilaisia lähteitä (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) ja erottaa tutkittavaan ilmiöön liittyvät lähteet muista lähteistä. Hän pystyy selittämään, miten samoista lähteistä voi tehdä erilaisia tulkintoja ja kykenee arvioimaan oman tulkintansa mahdollisia puutteita.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1-S6 Oppilas ymmärtää, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin.

4. Osaamisen kumulatiivisuus

• Mark Zelman 5.3.2019: Criteria-based assessment: knowledge, skills and attitudes in specific achievement level

• Kriteereillä kuvataan tietoja, taitoja, työskentelyä tietyllä osaamistasolla (arvosanoilla 5,7,8, ja 9)

• Oppilaan osaamisen kehittyminen tulisi näkyä kuvauksissa.

5. Dynaamisen arvioinnin periaate

• Ohjatusti / itsenäisesti

TYÖSKENTELYOSIO

30.8.2019Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 22

ARVIOINTIKULTTUURI – MITÄ SE ON?

o Arviointikulttuuri on käsitteenä laaja, koska sillä voidaan kuvata monia erilaisia asioita.o Arviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria.o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2016, 91).

o Koulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointi-ideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja. o Arviointikäytänteiden kirjaaminen

TYÖSKENTELY

30.8.2019

ALAKOULUT:

• Miten osaamisen arvioinnin periaatteita sovelletaan käytännössä vuosiluokkakokonaisuuksittain (vl. 1-2, 3-4, 5-6) = Tiedot, taidot ja työskentely.

• Onko käytänteitä tai toimintamalleja syytä kehittää tai muuttaa? Miksi ja miten?

YLÄKOULUT:

• Miten päättöarvosanan muodostumisperiaatteita sovelletaan käytännössä?

• Miten / millä tavoin päättöarvioinnin yhdenmukaisuus varmistetaan koulun sisällä?

LUKIOKOULUTUS

• Miten / millä tavoin päättöarvioinnin yhdenmukaisuus varmistetaan koulun sisällä?

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 24

YHTEISEN TYÖSKENTELY PÄÄTTÄMINEN

www.arviointi.fi25

TYÖSKENTELYN PÄÄTTÄMINEN

1) Mihin työskentelyssä esillenousseeseen asiaan tarttuisitteensimmäisten joukossa? Miksi? Miten?

2) Mihin tarvitsette vielä aikaa, lisäätietoa tms?

3) Mihin ette voi vaikuttaa?

NÄIHIN EMME VOI VAIKUTTAA

NÄIHIN TARVITSEMME

VIELÄ AIKAA, LISÄÄ TIETOA TMS.

NÄIHIN TARTUMME JA KEHITÄMME

TOIMINTAAMME

30.8.2019 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi 26

MITÄ TAPAHTUU (ARVIOINTI)TIEDON KERÄÄMISEN JÄLKEEN?

30.8.2019 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi www.arviointi.fi27

Mahdollisuuskorjausliikkeisiin

Erilaisten kokemustenjakaminen

Kokemukset puolesta javastaan

Toiminnankehittäminenarviointipalautteenavulla

Liittyy myös muuhun toimintaan

Tavoitteet

Toteutus

ArviointiKokeiluille riittävästi aikaa

KirjallisuuttaAksela, M., Tikkanen, G. & Kärnä, P. 2012. Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä? Teoksessa P.Kärnä, L.Houtsonen & T. Tähkä (toim.). Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita. Helsinki: Opetushallitus, 9-28.

Anderson, L. W., Krathwohl, D. R., Airasian, P.W., Cruikshank, K. A., Mayer, R. E., Pintrich, P. R., Raths, J., Wittrock, M. C. (toim.) 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing. A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. Abridged Edition. New York: Addison Wesley Longman.

Biggs, J. & Tang, C. (2011). Teaching for quality learning at university. 4. painos. Maidenhead: Open University Press.

Crisp, G. T. (2012). Integrative assessment: reframing assessment practice for current and future learning. Assessment & Evaluation in HigherEducation, 37(1), 33–43.

DeLuca, C., Chavez, T., Bellara, A. & Cao, C. (2013). Pedagogies for preservice assessment education: supporting teacher candidates’ assessmentliteracy development. The Teacher Educator, 48(2), 128–142.

DeLuca, C., Valiquette, A., Coombs, A., LaPointe-McEwan, D. & Luhanga, U. (2018). Teachers’ approaches to classroom assessment: a large-scalesurvey. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 25(4), 355–375.

Fulcher, G. (2012). Assessment literacy for the language classroom. Language Assessment Quarterly, 9, 113−132.

Hattie, J. & Timperley, H. (2007). The Power of Feedback. Review of Educational Research, 77 (1), 81–112.

Jakku-Sihvonen, R. 2001. Arviointitiedon luotettavuuden osoittaminen. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, 111–135.

Ouakrim-Soivio, N. 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Pollari, P. (2017). (Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Vesalainen, M. & Huhtala, A. 2018. Arviointi muutoksessa myös kieltenopetuksessa? Opettajien ja opettajaksi opiskelevien käsityksiä arvioinnista. Yliopistopedagogiikka 2018 (25)1, 5-29.

Taras, M. (2005). Assessment – summative and formative – some theoretical reflections. British Journal of Educational Studies, 53 (4), 466–478.

www.arviointi.fi28

KIITOS -HYVÄÄ ALKAVAA LUKUVUOTTA TEILLE KAIKILLE!

Helsinki 4.8. ja 18.9.2019 Klo 10-12 Najat Ouakrim-Soivio ......

Documents

Yliopistot ja korkeakoulut esteettömyyden edelläkävijöitä ... · ja opiskelun fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteiden poistaminen. ... 4. hyvinvointi yhteisössä

ARVIOINNIN KOULUTUSMATERIAALI TURKU 31.8.2020 ......ARVIOINNIN KOULUTUSMATERIAALI TURKU 31.8.2020 YHTEISTYÖSSÄ EDITAN KANSSA Najat Ouakrim-Soivio Tämä teos, jonka tekijä on Najat

MONIKIELISEN LAPSEN KIELELLINEN VAIKEUS · simultaani Kieliä puhutaan laajasti, korkea status Yksi tai molemmat kielet vähemmän käytettyjä yhteisössä, ei korkea status

CORRIGENDUMEN United in diversity EN European Parliament 2019-2024 Plenary sitting 18.9.2019 cor01 CORRIGENDUM to the position of the European Parliament adopted at first reading on

vodovod-ogulin.hrvodovod-ogulin.hr/wp-content/uploads/2019/11/... · 7. Vremenske prilike u 9:25 sati 18.9.2019. 8. Kolièina ulazne vode 9. Ukupna sušena suspendirana krutina 10

18.9.2019 Talous tutuksi –koulutus Johtaja Sitra tutuksi/Mari... · Kiertotalouden kiinnostavimmat Yrityslista, jonka inspiroimana talouden peli muuttuu. Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia

5.11. Uskonto - kktavastia.fi · • uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa • Raamattu pyhänä kirjallisuutena • yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä •

LATAAMO -OSALLISENA YHTEISÖSSÄ 1. 2. 2.1. …static.beyondcreative.fi/1/eevent/materials/28/aed4fcf...vaikuttaminen koulun toimintaympäristössä, osallistava pedagogiikka sekä

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja ...€¦ · Oikeuksien edistämisessä keskeistä on laaja- ... minen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä si-sältää

3. Cell Structure and Taxonomy 18.9.2019 · y Taxonomy =classification of living organisms y Consists of three separate but interrelated areas: classification, nomenclature, and identification

r Espoo - TeatteriTanssi · Musiikki Kalle Chydenius Rooleissa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Janne Reinikainen, Eeva Soivio sekä Kalle Chydenius ja Juha Itkonen

abruzzo.lnd.itabruzzo.lnd.it/wp-content/uploads/rubrica-18.9.2019.docx · Web viewRubrica delle società del Comitato Regionale Abruzzo. Aggiornata al . 18 settembre. 2019; utilizzare

Monialaiset oppimiskokonaisuudet oppivassa …...Tulevaisuuden koulua rakentamassa - Monialaiset oppimiskokonaisuudet oppivassa yhteisössä 09.00 – 9.30 Aamukahviporinat 9.30 –

Athena-lecture, 22.9.2016, Najat Ouakrim-Soivio (Ph.D,L.Phil)

VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) … · 2017. 5. 10. · edistymisen näkyväksi tekeminen, •itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen,

Monialaisen palvelurakenteen tarpeet - CORE · 2018-10-02 · 2.2 Ammatillinen identiteetti, yhteisöllisyys ja innovaatiot 11 2.3 Strateginen transformaatio orgaanisessa yhteisössä

Diaesitys 18.9.2019 - ARI WIGELIUS, järjestöasiantuntija Sähköliitto · 2019-09-18 · Sähköliitto muodostuu noin 34 000 jäsenestä, joista reilu kuusi tuhatta on oppilasjäseniä

Suomen lasten ja nuorten säätiö€¦ · vahvistaa elämäntaitojaan ja löytää näin oman paikkansa yhteisössä. Säätiö toimii niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa

HYOL 6.6.2018 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Klo …...2018/06/06 · •Jatkuva arviointi/ jatkuva palautteen antaminen / jatkuva näyttö. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

CreaM - Vuosiraportti 2005 · 14.10 Digi-tv kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille - itsenäisesti yhteisössä, Jussi Keskinarkaus 14.40 ELVI –pelihanke, Pasi Pirttiaho 15.00