Helsinki 4.8. ja 18.9.2019 Klo 10-12 Najat Ouakrim-Soivio ... Ouakrim_Soivio_Arviointi_johtamisen_ja...o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan

Miten johtaa muutosta arvioinnissa?Tämä teos, jonka tekijä on Najat Ouakrim-Soivio, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Helsinki

4.8. ja 18.9.2019

Klo 10-12

Najat Ouakrim-Soivio

30.8.2019Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi1

http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/

OHJELMA

klo 10.00 – 12.00

• Mistä arviointiin liittyvistä asioista kouluissa tulisi olla sama tai samansuuntainen näkemys, jotta arviointikulttuuria olisi mahdollista alkaa kehittää?

• POPS-arviointiosion muutokset ja LOPS 2021

• Yhteistä arviointikulttuuria kehittämässä

30.8.2019 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 2

PYRIN VASTAAMAAN MM. SEURAAVIIN TEEMOIHIN:

Mitä arvioinnista tulisi tietää koulun johtamisen näkökulmasta?

• Arviointikäsitteiden ymmärtämisen merkitys.

• Oppilaan arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät.

• Tavoitteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille.

• Mikä muuttuu päättöarvioinnissa 2020?

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 30.8.2019 3

ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA OIKEA-AIKAISUUS

•Mitä?Tavoitteet

•Miksi?Arvioinnin tehtävät

•Miten? Oppimiskäsitys

•Milloin?Arvioinnin oikea-aikaisuus30.8.2019

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 4

JATKUVA ARVIOINTI JA ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT

LÄHTÖTASON ARVIOINTI

OPPIMISPROSESSIN AIKAINEN ARVIOINTI

OPITUN/ OSAAMISEN ARVIOINTI


www.arviointi.fi5

• TEKEE NÄKYVÄKSI AIEMPAA OSAAMISTA

• AUTTAA TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA

• OPPIMISEN EDISTYMINEN• TYÖSKENTELY• OMAN OPPIMISEN

YMMÄRTÄMINEN• TOIMINNAN KORJAAMINEN/

JATKAMINEN

• OPTITUN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN • OSAAMISEN (OSAAMISTASON, TIETOJEN,

TAITOJEN TYÖSKENTELYN TMS. ) MÄÄRITTÄMINEN (SUHTEESSA TAVOITTEISIIN)


www.arviointi.fi6

Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi = Oppimisprosessin

alussa

Laadullista ja kuvailevaa

Formatiivinen arviointi= Oppimisprosessin aikainen

arviointi

Laadullista ja kuvailevaa oppimista ja siinä edistymistä

näkyväksi tekevää

Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi

Yleensä määrällistä

Integroiva arviointi= Kehittää oppilaan oppimaan oppimisen

taitoja

Yleensä laadullista ja kuvailevaa


www.arviointi.fi7

MITEN ALKAA YHTENÄISTÄÄ PERUSOPETTAJIEN ARVIOINTIKÄYTÄNTEITÄ?

Esim. Podcasteja arvioinnista:https://www.spreaker.com/show/syketta-arviointiin

ARVIOINNIN KEHITTÄMISHANKE (OLA)/ ARVIOINTIOPAS OPETTAJILLE / MINTTU MYLLYNEN

https://www.spreaker.com/show/syketta-arviointiin

MITÄ (ITSE)ARVIOINNIN TULISI TUOTTAA OPPILAAN NÄKÖKULMASTA?

(ITSE)ARVIOINTIOIVALLUS

YMMÄRRYS

TOIMINNAN KORJAAMINEN/ VAHVISTAMINEN

SEURAAVIEN/TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN


www.arviointi.fi8

MITÄ JOHDETAAN JA KEHITETÄÄN?


www.arviointi.fi9

Opetushenkilöstön arviointiosaamista

Oppilaiden ja opiskelijoiden

arviointiosaamista

Näkyy koulun arviointikulttuurissa

toimintatavoissa, niiden

ymmärtämisessä ja kehittämisessä

ARVIOINTITIEDOT JA -TAIDOT

KOULUNTASO

OPETTAJA-TASO

OPPILAS-

TASO

Koulun arviointikulttuuri- Säädösten tuntemus- Yhteinen näkemys

peruskäsitteistä- Yhteinen käsitys arviointiin

liittyvistä toimintatavoista jaa käytänteistä

Arviointitiedot ja –taidot- Niiden soveltaminen osana

opettajan perustyötä- Mitä, miksi, milloin, miten?

Arviointipalautteenymmärtäminen- Miten oppilas ymmärtää saamaansa arviointipalautetta?- Miten hän osaa käyttää sitä omassa oppimisessaan?


www.arviointi.fi10

POHDI JA VAIHDA LYHYESTI AJATUKSIA VIERUSKAVERIN KANSSA ENSIMMÄISESTÄ KYSYMYKSESTÄ

1) MITÄ SINUN MIELESÄSI TARKOITETAAN OPETTAJAN ARVIOINTIOSAAMISELLA?

2) ARVIOI OMAA ARVIOINTIOSAAMISTASI ALLA OLEVAN KUVAUKSEN MUKAAN.

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 30.8.2019 11

OPETTAJIEN ARVIOINTIOSAAMINEN (assessment literacy)

• “Tietoja, taitoja ja soveltamiskykyä, joitatarvittaan arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arviointiosaaminenkattaa myös arvioinnin periaatteiden, käsitteiden ja prosessien tuntemusksensekä kyvyn osata soveltaa arvioinninkäytänteitä ja arviointietikkkaalaajempiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja filisofisiin konteksteihin”

• Arviointiosaaminen on myös kykyäymmärtää, miksi erilaisetarviointikäytänteet ovat syntyneet ja jäsentää arvioinnin roolia, ja vaikutuksiayhteiskuntaan, instituutioihin ja yksilöihin. (Fulchner 2012.)”


www.arviointi.fi12

Miten?

Miksi?

Mitä?

ARVIOINTI MUUTOKSESSA?

30.8.2019 13Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fiKuvio perustuu artikkeliin Vesalainen, M. & Huhtala, A. 2018.

• Arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät oppimis- ja arviointitilanteissa läsnä.

• Arvioinnin reiluus ja läpinäkysyys tavoitteiden ja kriteereiden avulla.

• Oppilaalla aktiivinen rooli oman oppimisensa/ opiskelunsa ymmärtämisessä ja ohjaamisessa.

• Arviointitaidot oppimaan oppimisen ja jatkuvan oppimisen taitoja.

• Arviointi ja palaute liittyvät tiiviisti oppimiseen ja opettamiseen/ohjaamiseen.

Oppilaan rooli aktiivinen

Formatiivinen arviointi tärkeää

Arviointi osa oppimaan oppimisen taitoja ja elinikäisen

oppimisen taitoja

Arviointi on osa opetus- ja

oppimisprosessia

Arviointi ja palaute tukee oppimista ja

kehittää ja osaamista

Arviointi on kriteeriperusteista

ARVIOINTILUKU JA PÄÄTTÖARVIOINTI

30.8.2019Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 14

POPS ARVIOINTILUKU JA SIIHEN TULEVAT MUUTOKSET + AIKATAULU

30.8.2019 15Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi

Tarkennukset yleiseen arviointilukuun (luku 6 POPS-perusteissa 2014).• Koskevat päättöarvioinnin lisäksi kaikkia vuosiluokkia ja mm. sitä, milloin numeroarviointi

tulee jatkossa aloittaa. • Täsmennetty normiluonnos tulee syyskuun puolivälissä OPH:n verkkosivuille avoimesti

kommentoitavaksi. • Luvun 6 täsmennykset on tarkoitus julkaista vuoden vaihteessa ja ne edellyttävät paikallista

prosessointia keväällä 2020. Arvioinnin täsmennykset otetaan kouluissa käyttöön 1.8.2020.

Päättöarvioinnin kriteeriluonnokset ovat tämän syksyn käytettävyysarvioinnissa• Valmistelu jatkuu OPH:ssa vielä ensi keväänä (2020). • Suunniteltu aikataulu kriteerien suhteen on se, että niiden luonnokset avataan

kommentoitaviksi syksyllä 2020 ja julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä. • Kouluissa ne kriteerit otetaan käyttöön 1.8.2021 ja päättöarvosanat annetaan sitten 2022

keväällä niihin perustuen.

• Tänä syksynä kommentoidaan ja valmistellaan lukua 6, ei vielä kriteereitä. Syyskuun kommentointiin kannattaa valjastaa opettajat, ja keväällä on paikallisen työskentelyn aika.

ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET


Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita jokaisella vuosiluokalla.

• Arviointi on yhdenvertaista

• Arviointi edellyttää avoimuutta, osallisuutta ja yhteistyötä

• Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

• Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

• Arviointi on monipuolista

• Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

PERUSOPETUKSEN HAASTEET NIVELVAIHEISSA


www.arviointi.fi17

POPS (2014)KOULUJEN

ARVIOINTITYÖ

1. Opetuksen tavoitteet oppilaan oppimisen tavoitteiksi

Historian opetuksen tavoitteena on Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista

tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden

luotettavuutta

S1–S6 Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä

ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.


www.arviointi.fi18

Opetuksen tavoitteet Arvioidaan opetusta/ opetuksen toteutumista

Oppilaan oppimisen tavoitteetArvioidaan oppilaan oppimiselle

asetettujen tavoitteiden saavuttamista

2. Tieto-ja taitotavoitteet ja arvioinnin kohde


www.arviointi.fi19

Arvioidaan oppilaan oppimiselle


3. Erilaisen / eritasoisen osaamisen kuvaaminen


www.arviointi.fi20

Arvioidaan oppilaan oppimiselle


T2 aktivoida

oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

S1-S6

Historiatiedon hankkiminen ja lähteiden tulkitseminen

Oppilas osaa hankkia historiallista tietoa ja arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta

Oppilas löytää tuetusti historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiotahänelle annetusta lähteestä (esimerkiksi aikalaiskirjeestä). Hän tunnistaa, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja muttei osaa selittää, mistä se johtuu.

Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistäja pystyy muodostamaan oman tulkintansa. Hän tunnistaa lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja muttei osaa selittää, mistä ne johtuvat.

Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistäja pystyy muodostamaan oman tulkintansa niiden perusteella. Hän osaa luokitella lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja.

Oppilas osaa käyttää erilaisia lähteitä (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) ja erottaa tutkittavaan ilmiöön liittyvät lähteet muista lähteistä. Hän pystyy selittämään, miten samoista lähteistä voi tehdä erilaisia tulkintoja ja kykenee arvioimaan oman tulkintansa mahdollisia puutteita.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1-S6 Oppilas ymmärtää, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin.

4. Osaamisen kumulatiivisuus


• Mark Zelman 5.3.2019: Criteria-based assessment: knowledge, skills and attitudes in specific achievement level

• Kriteereillä kuvataan tietoja, taitoja, työskentelyä tietyllä osaamistasolla (arvosanoilla 5,7,8, ja 9)

• Oppilaan osaamisen kehittyminen tulisi näkyä kuvauksissa.

5. Dynaamisen arvioinnin periaate

• Ohjatusti / itsenäisesti

TYÖSKENTELYOSIO

30.8.2019Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 22

ARVIOINTIKULTTUURI – MITÄ SE ON?


o Arviointikulttuuri on käsitteenä laaja, koska sillä voidaan kuvata monia erilaisia asioita.o Arviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria.o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2016, 91).

o Koulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointi-ideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja. o Arviointikäytänteiden kirjaaminen

TYÖSKENTELY

30.8.2019

ALAKOULUT:

• Miten osaamisen arvioinnin periaatteita sovelletaan käytännössä vuosiluokkakokonaisuuksittain (vl. 1-2, 3-4, 5-6) = Tiedot, taidot ja työskentely.

• Onko käytänteitä tai toimintamalleja syytä kehittää tai muuttaa? Miksi ja miten?

YLÄKOULUT:

• Miten päättöarvosanan muodostumisperiaatteita sovelletaan käytännössä?

• Miten / millä tavoin päättöarvioinnin yhdenmukaisuus varmistetaan koulun sisällä?


LUKIOKOULUTUS

• Miten / millä tavoin päättöarvioinnin yhdenmukaisuus varmistetaan koulun sisällä?


Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 24

YHTEISEN TYÖSKENTELY PÄÄTTÄMINEN


www.arviointi.fi25

TYÖSKENTELYN PÄÄTTÄMINEN

1) Mihin työskentelyssä esillenousseeseen asiaan tarttuisitteensimmäisten joukossa? Miksi? Miten?

2) Mihin tarvitsette vielä aikaa, lisäätietoa tms?

3) Mihin ette voi vaikuttaa?

NÄIHIN EMME VOI VAIKUTTAA

NÄIHIN TARVITSEMME

VIELÄ AIKAA, LISÄÄ TIETOA TMS.

NÄIHIN TARTUMME JA KEHITÄMME

TOIMINTAAMME

30.8.2019 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 26

MITÄ TAPAHTUU (ARVIOINTI)TIEDON KERÄÄMISEN JÄLKEEN?

30.8.2019 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi27

Mahdollisuuskorjausliikkeisiin

Erilaisten kokemustenjakaminen

Kokemukset puolesta javastaan

Toiminnankehittäminenarviointipalautteenavulla

Liittyy myös muuhun toimintaan

Tavoitteet

Toteutus

ArviointiKokeiluille riittävästi aikaa

KirjallisuuttaAksela, M., Tikkanen, G. & Kärnä, P. 2012. Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä? Teoksessa P.Kärnä, L.Houtsonen & T. Tähkä (toim.). Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita. Helsinki: Opetushallitus, 9-28.

Anderson, L. W., Krathwohl, D. R., Airasian, P.W., Cruikshank, K. A., Mayer, R. E., Pintrich, P. R., Raths, J., Wittrock, M. C. (toim.) 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing. A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. Abridged Edition. New York: Addison Wesley Longman.

Biggs, J. & Tang, C. (2011). Teaching for quality learning at university. 4. painos. Maidenhead: Open University Press.

Crisp, G. T. (2012). Integrative assessment: reframing assessment practice for current and future learning. Assessment & Evaluation in HigherEducation, 37(1), 33–43.

DeLuca, C., Chavez, T., Bellara, A. & Cao, C. (2013). Pedagogies for preservice assessment education: supporting teacher candidates’ assessmentliteracy development. The Teacher Educator, 48(2), 128–142.

DeLuca, C., Valiquette, A., Coombs, A., LaPointe-McEwan, D. & Luhanga, U. (2018). Teachers’ approaches to classroom assessment: a large-scalesurvey. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 25(4), 355–375.

Fulcher, G. (2012). Assessment literacy for the language classroom. Language Assessment Quarterly, 9, 113−132.

Hattie, J. & Timperley, H. (2007). The Power of Feedback. Review of Educational Research, 77 (1), 81–112.

Jakku-Sihvonen, R. 2001. Arviointitiedon luotettavuuden osoittaminen. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, 111–135.

Ouakrim-Soivio, N. 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Pollari, P. (2017). (Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Vesalainen, M. & Huhtala, A. 2018. Arviointi muutoksessa myös kieltenopetuksessa? Opettajien ja opettajaksi opiskelevien käsityksiä arvioinnista. Yliopistopedagogiikka 2018 (25)1, 5-29.

Taras, M. (2005). Assessment – summative and formative – some theoretical reflections. British Journal of Educational Studies, 53 (4), 466–478.


www.arviointi.fi28

KIITOS -HYVÄÄ ALKAVAA LUKUVUOTTA TEILLE KAIKILLE!

Documents

Helsinki 4.8. ja 18.9.2019 Klo 10-12 Najat Ouakrim-Soivio ... Ouakrim_Soivio_Arviointi_johtamisen_ja...o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan