Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma)

30.08.2010 Jarno M. Koponen

Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen

Sitran Maamerkit-ohjelma -Maaseudun merkitykset vuorovaikutteisessa viestinnässä

Sosiaalinen media viestintäympäristönä

Vuorovaikutteisen viestinnän mahdollisuudet

Mielikuvat ja muutoksen mahdollistaminen

Verkottuva maailma

Vietämme yhä enemmän aikaa vuorovaikutteisissa verkkoympäristöissä

Tietoverkoissa tapahtuva toiminta on arkipäivää yhä useammalle

Lévy, Castells, Turkle, Taylor, Boyd: Verkkoympäristöt ovat sosiaalisen todellisuuden laajentuma

Verkottunut maailma: ihmisten, asioiden, esineiden, paikkojen ja tapahtumien jatkuvasti kehittyvä verkosto (the internet of people and things)

Verkottuneessa maailmassa fyysinen “reaalitodellisuus” ja digitaalinen kokemusavaruus limittyvät toisiinsa ennen näkemättömällä tavalla

Digitaalisissa ympäristöissä jokaisesta ilmaistusta ja tallennetusta ajatuksesta tai toiminnasta tulee luonteeltaan verkottunut - globaalissa mittakaavassa

Tietoverkot avautuvat - tietoa tai informaatiota ei voi hallita tai ohjailla keskitetysti

Muutosta ei voi ohjata tai hallita keskitetysti

Yksilöt ja yhteisöt vaikuttavat konkreettisesti toimintaympäristöjensä ja -kulttuurien kehittymiseen - yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaisevana muutosvoimana

Sisällön tuottaminen, luominen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.

Viestintäekosysteemi ja viestintäkulttuuri ovat murroksessa

Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus

Sosiaalisesta mediasta vuorovaikutteiseen viestintään ja läsnäoloon

Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-sovellus

Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen olemassaolon ja viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa

Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä vuorovaikutteisista mikrotarinoista ja tarinaverkostoista (yksilöt, ryhmät, yhteisöt, organisaatiot)

Sosiaalisen median ympäristöissä tarinat luodaan, kerrotaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä

Tarinat muodostuvat mikroilmentymistä ja mikrotarinoista mm. statuspäivityksistä, videoista, kommenteista, valokuvista, blogikirjoituksista ja mikroblogi-kirjoituksista

Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ja sisällöt ovat aktiivisia vuorovaikutteisia prosesseja, eivät staattisia yksiköitä

Kuunteleva aktiivinen läsnäolo ja mahdollistava vuoropuhelu korostuu

Oikeat kysymykset ovat sosiaalisen median ympäristöissä useimmiten täydellisiä vastauksia tärkeämpiä

Rohkeus ilmaista keskeneräisiä ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita avaa keskustelua ja mahdollistaa vuorovaikutteisuuden

Muutoksen mahdollistaminen ja mielikuvat

Digitaalisten verkkoympäristöjen todellisuus: jatkuva kilpailu ihmisten huomiosta

Mielikuvien, tarinoiden, verkostojen ja brändien merkitys korostuu

Verkottuneessa maailmassa sisältö tulee ihmisen luokse (information pull/push)

Yhä useammalle internet on ikkuna maailmaan ja ympäröivään todellisuuteen

Mielikuvilla, näkyvyydellä ja avoimuudella on yhä enemmän merkitystä

Tietoisuuden luomisen ja osallistumisen mahdollistamisen merkitys korostuu

Voimavara? Puhdas luonto? Muuttotappio? Ekoälykkyys? Yksinäisyys? Arkista luksusta? Uuden alku? Joka paikassa?

Mielikuvia voidaan muuttaa ja niistä voidaan tehdä todellisuutta...

Maaseutu

Mielikuvat luodaan tarinoiden kautta, vuorovaikutteisen viestinnän ja läsnäolon avulla

Millaisen tarinan avulla uudistetaan maaseutua koskevia mielikuvia ja ajattelua?

Vuorovaikutteisen viestinnän mahdollisuudet

Meillä on käytössämme jatkuvasti kehittyviä ympäristöjä mielikuvien uudistamista, keskustelun synnyttämistä ja mahdollistamista varten

Kriittinen lähestyminen - digitaaliset sovellukset ja ympäristöt eivät itsessään tuota muutosta

Muutoksen mahdollistavat ja tekevät ihmiset

On yhä tärkeämpää näkyä, olla läsnä ja vaikuttaa siellä missä ihmiset ovat

Sosiaalisessa mediassa ja muissa vuorovaikutteisissa ympäristöissä tullaan esille vain aktiivisuuden kautta

Nykymaailmassa verkkohiljaisuus merkitsee olemassaolon lakkaamista

Sosiaalisessa mediassa luodaan uusia ja tuetaan jo olemassa olevia yhteisöjä

Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa - aktiivisuutta sekä yksilö- että ryhmätasolla

Me tahdomme liittää oman tarinamme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, vetovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin

Vuorovaikutteisissa ympäristöissä tämä on helppoa (esim. Facebookin ja muiden järjestelmien Like-toiminto, Twitterin Follow-toiminto ja RT, kommentointi)

Osallistuminen + Verkostot + Luottamus = Yhteisöllisyys & Toiminta

Sosiaalisten mediaympäristöjen vahvuus on ajatusten, ideoiden ja näkemysten vuorovaikutteisessa jakamisessa ja kehittämisessä - merkitykset ja sovellukset luodaan yhdessä

Vuorovaikutteinen viestintä mahdollistaa uuden tavan luoda mielikuvia, luoda tietoisuutta ja edistää muutosta. Viestit, ajatukset ja ideat tulevat uudella tavalla osaksi ihmisten arkea, ajatusmaailmaa ja toimintaa.

Osallistumisen mahdollistaminenUudistumisen kanavien luominenMuutoksen luojien ja mahdollistajien tavoittaminen

Sosiaalinen mediasta löytyy ihmisiä, jotka ovat potentiaalisesti valmiita osallistumaan kiinnostavaan ja ajankohtaiseen keskusteluun

Täytyy löytää kanavat, verkostot sekä osallistua ja olla aktiivisesti mukana

Suunnitelmista käytäntöön

Vuorovaikutteisten viestintäkanavien haltuunottaminen ja ymmärtäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, asianmukaisia resursseja ja tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua

Suuret ideat ja suunnitelmat eivät leviä automaattisesti suusta suuhun tai mediakanavasta toiseen

Tiedostaminen ja tunnistaminenSovellukset ja käyttötavatLäsnäolo ja aktiivisuus

On tärkeää määrittää selvästi, mihin ja miten sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään - päämäärien ja tavoitteiden asettaminen

Tämä helpottaa niin sisällöntuottantoa kuin resurssien kohdentamista sekä linjausten ja ohjeistuksen laatimista

Osallistumiseen liittyy vastuuta sekä sisällön laadun että toiminnan aktiivisuuden ja jatkuvuuden kannalta. Osallistumisesta ja vuorovaikuttamisesta tulee tehdä osa jokapäiväistä tai -viikkoista työrutiinia.

Vuorovaikutteinen viestintä sisältää mahdollisuuden moniäänisyyteen - mutta se on realisoitava käytännön tekemisen kautta 

Läsnäolo ja vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ei ole kampanja. Se on olemisen ja vaikuttamisen tapa.

Organisaation ja yhteisön omalla äänellä on yhä enemmän merkitystä nyt ja tulevaisuudessa 

Toimivaa, aidosti vuorovaikutteista viestintää ei voida kehittää ulkoistetulla kampanjamallilla

Viestintakanavien, -muotojen ja tiedon määrän alati kasvaessa aito läsnäolo, vuoropuhelu ja sitä kautta syntyvät luottamukseen ja molemminpuoliseen aktiivisuuteen perustuvat suhteet nousevat yhä merkityksellisemmäksi

Kuinka sosiaalinen media otetaan haltuun?

Askel kerrallaan - tutustuminen ja kokeilu

Medialukutaidon jatkuva kehittäminen

Selkeät päämäärät ja tavoitteet - strategia

Sopivat sovellukset ja käyttötavat

Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien

Sosiaalisen median koulutus

Kiitos! Ideoita, ajatuksia, kysymyksiä ja kommentteja?

jarnokoponen.nettwitter.com/Ilparonewww.slideshare.net/Ilparone

Kuvalähteet

http://www.flickr.com/photos/penguinfeedingtime/

http://www.flickr.com/photos/paulbence/2103779970/

http://www.flickr.com/photos/uncle-leo/3765964175/

http://www.flickr.com/photos/chivacongelado/1466323671/

http://www.flickr.com/photos/signalpad/3616806329/