Embed Size (px)
Citation preview
© Luonnonvarakeskus
Terhi Suojala-Ahlfors
Luonnonvarakeskus
Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto
Vihannesten
fosforilannoitustutkimus
alkanut – tavoitteena
taloudellinen lannoitus
Tarve puutarhakasvien
fosforilannoituksen tutkimukseen • Aiempaa tutkimusta Suomesta ei ole
– Mikä on eri kasvien fosforilannoitustarve erilaisilla viljelymailla?
– Lannoituksen taloudellisuus
• Fosfori merkittävä ravinne vesistökuormituksen takia
– Vesistöön päätynyttä fosforia vaikea poistaa
– Huuhtoutumiseen vaikuttavat eniten pellon fosforiluku ja pellon
kaltevuus
• Maaperästä louhittava fosfori vähenee ja hinta nousee!
29.1.2015 2
Viljavuustutkimus ja pellon fosforivarannot
• Ympäristötuen fosforilannoitusrajat perustuvat
viljavuusanalyysin fosforiluokkaan
• Viljavuustutkimus mittaa helppoliukoisen fosforin pitoisuutta,
joka on alle 10 % kasveille käyttökelpoisesta fosforivarannosta
Maahan sitoutunut
P
Kasveille käyttö-
kelpoinen P
Helppo-liukoinen P
Kivennäismaan P-varannot, kun viljavuustutkimuksen P-luku 10-15 mg/l
Savimailla
fosforivarannot
suurimmat, eloperäisillä
mailla pienimmät!
Vihannesten ja marjakasvien tasapainoinen
N- ja P-lannoitus ja ravinnepäästöjen
vähentäminen
• Tutkimushanke 1.1.2014-30.6.2017
• Rahoittajat:
– MMM/Makera
– Yara Suomi
– MTT/Luonnonvarakeskus
• Vuonna 2014 osa kokeista toteutettiin EKOkas-hankkeessa (Luomu-
ja IP-kasvistuotannon kehittäminen)
• Hankkeella nettisivu MTT:n/Luken verkkosivustolla
www.mtt.fi/puutarhanp
(Hae hakusanalla puutarhanp)
Tutkimuksen osat
1. Vihannesten P-lannoitus (suurin
paino!)
– Eri lajien satovaste fosforilannoitukseen
– Lannoituksen taloudellinen optimi
2. Vihannesten N-lannoitus
– N-lannoituksen tarkentaminen,
erityisesti jaetun N-lannoituksen
optimointi
3. Mansikan P-lannoitus
– Satovaste ja mykorritsan merkitys
Vihanneskokeet MTT:ssä v. 2014
Kasvi Paikka-
kunta
Pellon P-
luokka
Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha)
sipuli Piikkiö välttävä 0 20 50 100
sipuli Piikkiö korkea 0 5 15 30
sipuli Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)
keräkaali Piikkiö välttävä 0 20 50 100
keräkaali Piikkiö korkea 0 5 15 30
keräkaali Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)
Kaalit hyönteisverkon alle Mikkelissä. Piikkiön kokeet hietamaalla.
Vihanneskokeet tiloilla v. 2014
Kasvi Maakunta Pellon P-luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha)
keräkaali Satakunta korkea 0 30
porkkana Satakunta arveluttavan
korkea
0 20
porkkana* Häme korkea 0 25
porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 40
porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 27
mukulaselleri Varsinais-Suomi välttävä 30 76
*Tilakokeet toteutettu yhteistyössä EKOkas-hankkeen kanssa.
Lannoituskokeissa tehdyt mittaukset
• Maan viljavuus
• Kasvianalyysi kesä-heinäkuussa
• Sato
• Ravinteiden otto
• Sipulikokeissa Piikkiössä lisäksi maan liukoisen fosforin seuranta
• Osassa kokeita varastokestävyyden seuranta
Kokeet onnistuivat hyvin
9
Kaalin korjuuta Piikkiössä
Sipulisatoa Mikkelistä
Sipulin ja keräkaalin sadot korkeita, porkkanasadot vaihtelevia. Sääolot vuonna 2014 hyvin poikkeukselliset!
Satotulokset – keräkaali ja sipuli
• Keräkaali- ja sipulikokeissa ei juuri eroja sadossa eri
fosforilannoitusmäärillä
• Mikkelin keräkaalikokeessa starttilannoitus (P 10 kg/ha)
yhdistettynä rakeiseen peruslannoitukseen (20 kg/ha) tuotti
parhaan tuloksen
Keräkaalin satotulokset
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
0 20 30* 50 100 0 20 50 100 0 5 15 30 0 30
Mikkeli Piikkiö Piikkiö Tilakoe
Keräkaalin sato, tn/ha
20 + 10
P-luku 5-9 5-8 20-32 33-43
Sipulin satotulokset
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
0 20 30S 50 100 0 20 50 100 0 5 15 30
Mikkeli Piikkiö Piikkiö
Sipulin kokonaissato, tn/ha
P-luku 6-8 5-8 31-42
20 + 10
Liukoisen fosforin seuranta Piikkiön
sipulikokeissa
• Lannoituksen vaikutus lyhytaikainen
• Koko kasvukauden ajan fosforia vähintään 3 mg/l maata,
jonka pitäisi riittää kasvin tarpeisiin
7.5
.
14
.5.
21
.5.
28
.5.
4.6
.
11
.6.
18
.6.
25
.6.
2.7
.
9.7
.
16
.7.
23
.7.
30
.7.
6.8
.
0
5
10
15 P0
P100
15
30
45
Savimaa,P-luku 5-8
Pvm
Liu
k.
P,
mg
/l m
aata
Hieta,P-luku 31-42
7.5
.
14
.5.
21
.5.
28
.5.
4.6
.
11
.6.
18
.6.
25
.6.
2.7
.
9.7
.
16
.7.
23
.7.
30
.7.
6.8
.
0
5
10
15P0
P30
PvmL
iuk.
P,
mg
/l m
aata
Satotulokset - porkkana
• Porkkanasadot hyvin vaihtelevia eri koepaikoilla
• Kolmella koepaikalla neljästä fosforilannoitus lisäsi satoa noin
10 %, yhdellä ei vaikutusta
• Ero ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä
Kuopio, 24.9.2014
Porkkanan satotulokset
0
10
20
30
40
50
60
70
80
P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40
Kokonaissato, tn/ha
P-luokka arv.korkea korkea korkea hyvä
Porkkanan P-pitoisuudet ja P:n otto
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40
g/k
g ku
iva-
ain
etta
Lehtien P-pitoisuus heinäkuussa
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40
g/k
g ku
iva-
ain
etta
Lehtien ja sadon P-pitoisuus syksyllä
Lehdet
Sato
0
5
10
15
20
25
30
35
P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40
Fosforin otto (sato ja lehdet), kg/ha
Suuret erot ottomäärissä selittyvät sekä eroilla satomäärissä että pitoisuuksissa.
Paljon kysymyksiä
• Fosforilannoituksen vaikutus satoon oli odotettua pienempi – erot
lannoitusmäärissä olivat kuitenkin suuret, 0 → 100 kg/ha
• Starttilannoituksen merkitystä tarkasteltava lähemmin
• Onko porkkana kasvi, jolla fosforilannoituksen merkitys suuri(n)?
• Lehtien ja sadon fosforipitoisuuksissa suurta vaihtelua -> mikä
selittää, miten tietoja voi hyödyntää?
Suunnitelmat vuodelle 2015
• Fosforikokeet jatkuvat kuten v. 2014
– Luke: Piikkiö ja Mikkeli – sipuli ja keräkaali
– Tilakoepaikkoja tarvitaan (porkkana, ehkä muutkin kasvit)!
• Aloitetaan myös typpilannoituskokeet: tavoitteena kesän aikaisen
lisälannoituksen täsmentäminen keräkaalilla
– Lannoitusikkunoiden, liukoisen typen ja GreenSeeker-mittausten
ja typpimallien hyödyntäminen
– Koepaikat: Luke/Piikkiö + tilakoe/-kokeita
Mitä hanke tuottaa vihannesviljelyyn?
• Tutkittua tietoa fosforilannoituksen
vaikutuksesta vihannesten satoon
• Laskelmat fosforilannoituksen
taloudellisesta vaikutuksesta
• Aineksia lannoitussuositusten
tarkistamiseen
Hanke päättyy 30.6.2017
Kiitos!
