Uusi susikannan hoitosuunnitelma, Mikael Luoma, Suomen riistakeskus

22.1.2015 © Suomen riistakeskus 1

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus


Hoitosuunnitelman valmistelu • Kansalaisilla mahdollisuus osallistua päivitystyöhön; 1. Keskustelufoorumi

• Selvitetään suomalaisten näkemykset susikannan hoitoon; 2. Kansallinen susikysely

• Susireviireillä asuvat ideoimassa paikallista susikannan hoitoa; 3. Reviirityöpajat (10 kpl) 4. Poronhoitoalueen työpaja • Alueellinen kuuleminen 5. Alueelliset sidosryhmätilaisuudet (15 kpl) • Teemaseminaari; 6. Suden genetiikka ja koirasusikysymys • Hanke: metsästyskoirien suojaaminen susilta

Susireviirillä arkielämää asuvat ihmiset, ovat parhaita määrittelemään toimenpiteitä

Paikallista, reviirikohtaista susikannanhoitoa

Susireviirillä toteutetaan toimenpiteitä, joilla rinnakkaiselo sujuisi suotuisammin

Luke Suurpetotutkimus

Susikannanhoidon paikallisuus

• ”Susialueilla asuvilla tulisi olla enemmän vaikutusvaltaa susiasioissa kuin niiden ulkopuolella asuvilla” – samaa mieltä susikunnissa 78%, – muut kunnat 73 %


KANSALAISKYSELY

Ajankohta Paikkakunta

Ti 2.9.2014 Köyliö

Ke 3.9.2014 Pöytyä

Ma 8.9.2014 Pyhäntä

Ti 9.9.2014 Perho

Ke 10.9.2014 Keuruu

To 11.9.2014 Honkajoki

Ti 16.9.2014 Kuhmo

Ke 17.9.2014 Lieksa

To 18.9.2014 Tohmajärvi

To 2.10.2014 Tenhola

Reviirityöpajat • Osallistujat reviirialueilta 20-30 henkeä • Laajasti eri intressiryhmistä

– Kunta, matkailuyrittäjä, luontoyrittäjä, rhy, metsästysseura, karjatalous (nauta-, hevos- ja lammastalous), mhy, suurpetoyhdysmies, kyläyhdistys, MLL, vanhempainyhdistys, SLL, SML, marjastajat, urheiluseura, kenneltoimija, media, poliisi, hankeasiantuntija, riistaneuvoston pj. ja paikallisia suurpetoasiantuntijoita

• Kunta ja paikallinen riistanhoitoyhdistys valitsemassa osallistujia • Toimenpiteiden luominen ja hankkeistaminen

Terveiset työpajoista riistahallinnolle


• Suden kanssa pystytään elämään rinnakkain, jos luodaan mahdollisuuksia puuttua suteen

• Yhteistyön lisääminen riistahallintoon ja suurpetotutkimukseen • Kannanseurannan kehittäminen – TASSU, DNA-yksilöinti,

pantaseuranta • Kannanhoidollisen metsästyksen järjestäminen – periaatteet,

säännöt ja käytännöt • Ennaltaehkäisyn kehittäminen • Vahingonkorvausjärjestelmä; korvaukset nopeammin ja

täysimääräisenä

Hoitosuunnitelmaluonnoksen tavoitteet • Saavuttaa ja säilyttää susikanta suotuisalla suojelutasolla.

– Pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää laumaa

• Rakentaa luottamusta toimijoiden välille. • Turvataan susikannan seuranta. • Luoda keinoja suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi. • Reagoida suden tuomaan haittaan nopeasti ja ehkäistä vahinkoja

ennalta. • Puuttua suteen kohdistuvaan laittomaan tappamiseen

tehokkaasti. • Vahvistaa suden merkitystä arvokkaana luonnonvarana.


Luottamuksen rakentaminen

• Lisätään paikallisten ihmisten, riistahallinnon ja suurpetotutkimuksen yhteistyötä – Vuosittaiset tapaamiset

» Tiedonvaihtoa » Yhteistä tilannearviota » Toimenpidesuunnittelua

• Reviirikohtainen yhteistyöryhmä • Tiedon avoimuus


Susikannan seuranta

• Suurpetoyhdyshenkilöverkosto – Toiminnan turvaaminen – Poikkeuslupakannuste – Poronhoitoalueelle hanke

• Susien GPS-pannoitukset

• DNA-menetelmät


Tassu-järjestelmään suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot 1.1-19.1.2015 (749 kpl)


Susien yksilöinti dna näytteiden avulla Köyliö, Huittinen, Alastaro: Näyt. 37 kpl. 17.7.2013-31.3.2014 10 yksilöä

Taustakarttana Tassu-havainnot 1.8.2013-7.4.2014

Lähde: Jenni Kuismin Turun Yliopisto

Punaisen ympyrän sisältä kerättiin näytteet. Epäiltiin, että jos alueella olisi kaksi laumaa. Näytteitä kerättiin 37 kpl. Analysoitujen näytteiden perusteella alueella elää 10 sutta.

Susien kannanhoidollinen metsästys

• Tarkasteltavana yksikkönä susilauma • Poikkeusluvan myöntäminen ei vaaranna susilauman elinvoimaisuutta

» Vahvoihin ja vakiintuneisiin susilaumoihin » Lajin vahvalle esiintymisalueelle » Pyynti pyritään kohdistamaan nuoreen, haittaa

tuottavaan yksilöön

• Suomen riistakeskus arvioi tapauskohtaisesti perusteet poikkeusluvan

myöntämiselle • Kaksivuotinen hankekokeilu

– arvioidaan metsästyksen vaikutuksia


Susien laiton tappaminen • Laiton tappaminen romuttanut suunnitelmallisen

susikannan hoidon » Yksittäisiä metsästäjiä

• ”Kokevat olevansa eliittimetsästäjiä, joiden ei tarvitse välittää säädöksistä tai arvostelusta”

» Jos laitonta tappamista ei saada kuriin, kannanhoidollinen metsästys ei voi toimia

• Paikallisesti on annettu hiljaista hyväksyntää laittomuuksille

• Erityisasemassa paikalliset metsästysseurat » Kielteisen ilmapiirin luominen » Epäillyistä laittomuuksista ilmoitukset poliisille


• Suden tuomaan haittaan reagoidaan tehokkaasti

• Toistuvia pihakäyntejä tekevät sudet; reagointi yhdessä poliisi, riistakeskus ja paikalliset

• Hanke: luodaan toimintakynnys

• Metsästyskoiravahinkojen

ennaltaehkäisy • Susien GPS-paikannus • Kannanhoidollinen metsästys – luodaan

ihmisarkuutta


Suden tuoma haitta ja vahinkojen ennaltaehkäisy

Katse eteenpäin…

• Hoitosuunnitelman toimenpiteillä tullaan luomaan uusi susipolitiikka Suomeen

• Uusi susipolitiikka voi toimia, jos ”puhalletaan yhteen hiileen”


Kiitokset • Hoitosuunnitelmatyössä mukana olleille kansalaisille

• keskustelufoorumilla, kyselytutkimuksessa, työpajoissa, muissa tilaisuuksissa tai vapaamuotoisesti jakaneet ajatuksia

• Sparrausryhmälle:

• MMM; Juha Ojala, Christian Krogell, Sami Niemi, Jussi Laanikari ja Janne Pitkänen

• Suomen riistakeskus; Reijo Orava, Jarkko Nurmi ja Sauli Härkönen • Metsähallitus; Jukka Bisi

• Hoitosuunnitelmatiimille



Kiitos!

Science

Uusi susikannan hoitosuunnitelma, Mikael Luoma, Suomen riistakeskus