© SUOMEN AKATEMIA1

Metsien monikäyttö kasvavien hakkuiden

biotaloudessa

Jyrki Kangas,FORBIO-hanke

(UEF, Luke, EFI, Syke, FMI)

13.5.2016

© SUOMEN AKATEMIA2

Metsäbiotalous etenee ripeää tahtia

Biojalostamoita (Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi, Kajaani, Kemi, Haapajärvi, Iisalmi, Lieksa, Nurmes,…), puusta uusia tuotteita, energiaa ja biopolttoaineita, lisää puurakentamista, enemmän pakkauksia,…

Muita biojalosteita metsästä (käävät, mahla, pihka, yrtit, kuntta, marjat, sienet,…), biodiversiteettiä, virkistyskysyntää ja luontomatkailua, hyvinvointipalveluja, villiruokaa, kulttuuria, kaikenlaisia ekosysteemipalveluita,…

=> Metsien ja puun kysyntä kasvaa ja monipuolistuu

© SUOMEN AKATEMIA3

Metsäbiotalouden kasvun kestävyys

Puuta tarvitaan lisää (10 vai 20 vai 30 milj. m3/v) ja samaan aikaan metsien ja puiden kysyntä muuhunkin kasvaa

Kotimaista puuta ja muuta => eurot ja työpaikat Suomeen Lisääntyvillä hakkuilla vääjäämättä vaikutuksia myös maisemiin,

vesistöihin, lajistoon, virkistyskäytön edellytyksiin, kaikkiin ekosysteemipalveluihin; metsien monikäyttöön

Biotalouden voittokulun myötä metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen korostuu entisestään; tarvitaan monikäytön suunnittelua, osallistamista, kuluttajakäyttäytymisen ja markkinoiden ymmärtämistä, konfliktien ennakointia ja hallintaa

© SUOMEN AKATEMIA4

Puuta on: puuston kokonaispoistuman suhde metsien kasvuun oli 75 % vuonna 2014

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

2021

2023

2025

0

20

40

60

80

100

120 milj. m3Metsien kasvu runkopuuna

Luonnonpoistuma ja hukkapuu

Energiarunkopuun hakkuut

Teollisuuspuun hakkuut

LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry

© SUOMEN AKATEMIA5

Kestävä lisähakkuupotentiaali kuitenkin vain 16 milj. m3 vuodessa – tarpeeksi vai ei

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

2021

2023

2025

0

20

40

60

80

100

120 milj. m3

Kestävät hakkuumahdollisuudet

Energiarunkopuun hakkuut

Teollisuuspuun hakkuut

} Lisähakkuupotentiaali

LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry

© SUOMEN AKATEMIA6

Kestävyyden monet ”totuudet”

Kestävä metsätalous – mitä se on ja onko sitä? Kriteerit, indikaattorit, painoarvot / preferenssit, intressit, edunvalvonta

Universaalia, kaikkien hyväksymää totuutta kestävästä metsätaloudesta ei ole eikä meidän aikanamme tulle Puuntuottajat ja metsäteollisuus: lisää hakkuita ja heti Jotkut ympäristöjärjestöt: jo nyt kolkutellaan kestävyyden rajoja eikä

hakkuita ole varaa lisätä Erilaisista kestävän metsätalouden käsityksistä kumpuava

metsäbiotalouden kestävyyskiistely tullee Suomessa(/sta) yltymään

© SUOMEN AKATEMIA7

Metsien monikäytön patenttiratkaisu: lisää kestävää käyttöä jatkossa puuntuotantoa tehostamalla? Lisähakkuiden haitalliset vaikutukset riippuvat lähinnä hakkuupinta-

alasta, ei niinkään hakkuiden mottimääristä; positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset mottimääristä

Kestäviä hakkuumahdollisuuksia lisää talousmetsien puuntuotantoa tehostamalla => samalta hakkuupinta-alalta enemmän puuta, tai sama puumäärä pienemmältä hakkuualalta => tilaa myös muille tavoitteille ja metsän käytöille sekä ”pehmeille” hakkuille

Keinoja tehometsätalouteen tunnetusti on ja ilmastonmuutoskin auttaa, lisää innovaatioita kaivataan

=> Lisää puuta ja samanaikaisesti lisää muuta!

© SUOMEN AKATEMIA8

Metsäbiotalouden kestävyyttä: samanaikaisesti lisää hakkuu- ja biojaloste-euroja + muuta hyvää ja kaunista

Hyötyjä lisää monitavoitteisesti = kokonaistehokkaampien ratkaisujen löytäminen tai tuotantomahdollisuuksien rajan puskeminen kauemmas origosta

Tosi monikäyttöä! Myös pohjoiseen ulottuvuuteen!

© SUOMEN AKATEMIA9

Kiitostarkkaavaisuudesta!

_________

Biotaloudella pelastammeSuomea

ja koko maailmaa!

© SUOMEN AKATEMIA10

STN:n Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi –ohjelma 2015-20 Konsortiossa UEF Metsä, UEF Kemia, Luke, EFI, Syke, Ilmatieteen

laitos Tavoitteena tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja turvaamaan kestävän,

ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytyksiä tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä (ilmastonmuutos sekä metsäbiotalouden ja yhteiskunnan muutokset eri aikajänteillä ja alueilla)

Vuorovaikutuspartnereina useita kansallisesti ja globaalisti merkittäviä metsäbiotalouden toimijoita ja keskeiset ”biotalousministeriöt”

Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO) www.uef.fi/web/forbio

© SUOMEN AKATEMIA11

FORBIOn keskeiset tutkimuskysymykset Miten voidaan lisätä kestävästi metsäbiomassan tuotantoa eri

tarpeisiin huomioiden samalla muut ekosysteemipalvelut, riskien hallinta ja ilmastonmuutos?

Miten puunhankinnan teknologiaa, järjestelmiä ja infraa kehittämällä voidaan tehostaa metsävarojen hyödyntämistä sekä turvata teollisten symbioosien raaka-ainehuolto?

Miten puun kemian hallinnalla voidaan tehostaa korkean jalostusasteen biokemikaalien ja muiden uusien tuotteiden valmistamista puusta sekä puubiomassan kierrätystä?

Miten voidaan turvata kasvavan metsäbiotalouden kestävyys sekä hyväksyttävyys?

Miten globaalimuutos, kansainväliset markkinat, EU:n päätökset sekä kansalliset politiikat vaikuttavat metsäbiotalouteen Suomessa?

© SUOMEN AKATEMIA12

TP1:

Tut

kim

usha

nkke

en

koor

dino

inti

(V

astu

u U

EF,

Pro

f Hel

i Pel

tola

ja P

rof J

yrki

K

anga

s)TP2: Täsmämetsänhoito ja räätälöity

metsäbiomassan tuotanto (Vastuu UEF Metsätieteet, Prof Heli Peltola)

TP3: Resurssiviisas teollisten symbioosien raaka-ainehuolto

(Vastuu Luke, Prof Antti Asikainen)

TP4: Metsäbiomassasta korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi

(Vastuu UEF Kemia, Prof Janne Jänis)

TP5: Vaikutusten arviointi ja hyväksyttävyys (Vastuu Syke, Prof Pekka Leskinen)

TP6: Suomen metsäbiotalouden kehitysmahdollisuudet osana

globaalimuutosta ja Euroopan Unionia (Vastuu EFI, Prof Lauri Hetemäki)

TP7: Vuorovaikutus, tulosten julkaisem

inen ja jalkauttaminen

(Vastuu kaikki)